Migreeni.org Pdf Lehdet 0211
2/2011 Suomen Migreeniyhdistys ry Sarjoittaisen päänsäryn happihoitomaskit Demand-annosteluventtiili • • • • • Annostelee sisään hengitettäessä 100 % happea. Hapensäästäjä. Lisää turvallisuutta, koska kaasupullo ei pääse tyhjenemään venttiilin jäädessä auki. Itsestään säätyvä virtaus takaa sujuvan annostelun. Starttipaketti sis. annosteluventtiilin, hengitysmaskin, suukappaleen ja uloshengitysventtiilin. Horton-maski • • • • Happimaski happivaraajapussilla. Mahdollistaa 100 %:n happipitoisuuden. Suositeltava happivirtaus 10-15 l/min. Starttipaketti sis. hengitysmaskin ja 3 litran hengityspussin. Perinteinen happimaski • Sisäänhengitykseen sekoittuu huoneilmaa ja annosteltavaa happea. • Happivirtaus 7-8 l/min antaa noin 50 % happea, 10 l/min noin 60 % happea. • 100 %:n happipitoisuus ei mahdollista. Lisätietoja tuotteista ja hinnoista saat Linde Healthcaren asiakaspalvelusta puh. 0800 90008. Oy AGA Ab, Linde Healthcare, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo. Puh. 010 2421, faksi 010 242 0593, hctilaus@fi.aga.com, www.linde-healthcare.fi Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Hankasalmi: Senja Härmä 040 533 0417, [email protected] Joensuu: Maila Immonen, [email protected] Lapsiperheiden vertaistuki Kouvola: Anitta Tähti-Niemi, [email protected] Kuopio: Saila Vepsäläinen, [email protected] Lapsiperheiden vertaistuki Lahti: Riikka Vierumäki 040 770 6883 Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen 0400 970 164, [email protected] Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787 Salo: Leena Kanerva 050 520 1958, [email protected] Tampere: Riitta Salmi, [email protected] Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Vantaa: Rita Pöllänen 050 530 2959, [email protected] Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, 044 270 7685, [email protected] Sisältö Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet:www.migreeni.org Puhelin: 050 544 5232 Sähköposti:[email protected] Kursseille ja luennoille ilmoittautuminen: [email protected] tai 050 544 5232 mieluiten tekstiviestillä Päänsärky-lehti 2/2011 3������� Yhteystiedot 4������� Puheenjohtajan palsta Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki 040 848 1032, [email protected] 5������� Uutisia meiltä ja muualta 7������� Päänsärky ja lääkekustannukset 9������� Poimintoja tiedemaailmasta Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20, Sh Tuija Uusluoto. Tarkista päivystysaika vastaajasta. [email protected]. • Topiramaatti toimii kallovamman jälkeisen • Migreenipotilas hyötyy laihdutusleikkauksesta päänsäryn hoidossa 10����� ”Aivot voivat hyvin, kun hymyilet” Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 045 1223 542. Myös sähköpostilla: [email protected]. 12����� Fimean triptaanitutkimus ei tee oikeutta migreenipotilaille Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p. 040 705 4694. 14����� Projektiilista prolapsiin 17����� Dolores Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja, [email protected] Hilkka Kettinen, Turku Marja-Leena Kinnunen, Oulu Rea Lagerstedt, Porvoo Riitta Nikulainen, Imatra, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, Vantaa Tarja Suomalainen, Lahti Päivi Hölttä, Helsinki, varajäsen Anneli Kiljunen, Lappeenranta, varajäsen Jäsenmaksu Vuonna 2011 jäsenmaksu on 18 €. 18����� Kyytiä liikuntapelolle 20����� Kysy asiantuntijalta 21����� Vertaisuutta verkossa 24����� Uudesta purentakiskosta apua 25����� Tirppana 26����� Migreeni ja työhyvinvointi -kysely 29����� Minun tarinani 31����� Tapahtumakalenteri Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, www.kanerva.fi Paino: Mynäprint Oy, www.mynaprint.fi ISSN:1458-4832 Kansikuva: Sirpa Värälä Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 3 Vanhuspalvelulaki on saatava voimaan Ministeri Paula Risikko antoi peruspalveluministerikaudellaan keväällä 2008 ”Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen”. Kunnat eivät ole sitä kuitenkaan noudattaneet ja vanhukset ovat paikoin jääneet ilman tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Tilanne on sama kuin 2000luvun alussa olleet kohtuuttomat hoitojonot, jotka purkautuivat vasta, kun hoitotakuulainsäädäntö saatiin voimaan 2005. Nyt jonot on purettu 95-prosenttisesti ja Valvira vahtii, että jonoja ei enää synny. Riittävät vanhuspalvelutkaan eivät toteudu ilman velvoittavaa lainsäädäntöä. Ministeri Risikko julkisti maaliskuussa tänä vuonna luonnoksen laiksi ”iäkkään henkilön sosiaali-ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi” eli vanhuspalvelulain luonnoksen. Se on ollut lausunnoilla koko kevään ja kesän ajan. Lain ytimenä on, että jokainen 75-vuotta täyttänyt kansalainen on oikeutettu yksilölliseen hoito-ja palvelusuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen määräajassa. Jokaisella on oma vastuutyöntekijä ja heillä on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista omalle toimintayksikön johtajalle tai kunnalle, vakavista epäkohdista aluehallintovirastolle. kirjannut niitä luonnokseen, koska suosituksen alarajasta usein tulee käytäntö, eikä parempaa hoitoa anneta. Kunnat ovat tietenkin huolissaan vanhuspalvelulain niille tulevista kustannuksista. Lisää rahaa tarvitaan valtiolta, mutta hyvä ja laadukas hoito ei aina ole kallimpaa kuin huono ja tökkivä. Helsingissä toivon, että sosiaali- ja terveysviraston toimintojen yhdistäminen, tuo laadukkaampaa hoitoa myös vanhuksille ja paremman työpaikan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstölle. Suurin osa migreenipotilaista on työikäisiä, mutta teilläkin useimmilla on äiti tai isä tai isovanhemmat, joiden hyvinvoinnista kannatte huolta. Elämme yhä vanhemmiksi ja toivomme, että saamme olla terveitä ja hyödyllisiä kansalaisia mahdollisimman pitkään. Emme halua asua yksin ja hylättynä entisessä kodissamme, jos fyysinen tai psyykinen toimintakykymme ei sitä salli. Haluamme turvallisia palveluasuntoja tai enemmän omaishoitoa tai riittävää kotihoitoa. Sirpa Asko-Seljavaara, prof. puheenjohtaja. Pääkirjoitus 4 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Kuva: Eduskunta Monet tahot ovat halunneet henkilöstömitoituksia kirjattavaksi lakiin kuten laatusuosituksissa oli. Ministeri Risikko ei kuitenkaan Uutisia meiltä ja muualta Miten määritellään ”lääkkeen riittävä vaikutus”? Migreeni-ACT -lomakkeen kysymyksiin vastaamalla voit arvioida, onko migreenilääkkeesi teho kohdallaan. Lomaketta on saatavana myös apteekeissa ja sinua palveleva henkilökunta voi ottaa asian kanssasi esille, kun haet lääkettä. Tutustu lomakkeeseen jo tässä: Tarkista migreenilääkityksesi tehokkuus Migreeni ACT-kyselyllä Tämän neljäkohtaisen kyselyn tarkoituksena on auttaa arvioimaan akuuttiin migreenikohtaukseen käyttämäsi lääkityksen mahdollisia muutostarpeita. Vastaa kaikkiin neljään kysymykseen Kyllä tai EI ja laske lopuksi EI vastausten lukumäärä. Kyllä Ei Onko migreeni este presidentin virkaan? 1. Tehoaako lääke suurimmassa osassa kohtauksia? Äänestäisitkö presidentiksi henkilöä, joka sairastaa migreeniä? Näin kysyttiin MedPage Today nettiportaalin lukijoilta ja 2392 äänestäjästä (lääketieteen asiantuntijoita) 61 % vastasi ”kyllä”. Kysely sai alkunsa USAn pesidenttikisan esivaaliehdokkaana olevan Michele Bachmannin kerrottua julkisesti omasta migreenistään. Kysely kirvoitti innokasta keskustelua siitä, mitkä terveydelliset seikat voivat vaikuttaa kykyyn hoitaa presidentin virkaa. Epäilijät olivat sitä mieltä, että migreeni haittaisi presidentin kykyä tehdä asiallisia päätöksiä eikä migreeniä sairastavan pitäisi edes kuvitella laittavansa itseänsä sellaiseen asemaan (=hakeutua presidentiksi), missä voi kohdata stressiä, kärsiä univajeesta tai ympäristön altisteista. Toimintakyvyn yhtäkkinen menetys, tarve vetäytyä hiljaiseen hämärään huoneeseen potemaan migreeniä ja migreeniin liittyvät kognitiiviset oireet eivät sovi presidentille vastustajien mukaan. 3. Palautuuko toimintakykysi normaaliksi kahdessa tunnissa? Migreeniä oli monessa kommentissa verrattu Franklin D. Rooseveltin polioon ja veren- 2. Häviääkö päänsärky kahdessa tunnissa? 4. Luotatko lääkkeen tehoon niin paljon, että voit suunnitella päiväohjelmasi etukäteen? Tuloksen tulkinta: 1 tai useampi EI-vastaus voi viitata siihen, että lääkitystäsi tulisi tarkistaa. Hoidon tehostaminen on sitä tarpeellisempaa, mitä enemmän sinulla on EI-vastauksia. Muista vielä: on suositeltavaa ottaa riittävän iso annos heti migreenin ensioireiden ilmaantuessa (Migreeni: Käypä hoito -suositus 2008*). Suomen Migreeniyhdistyksestä saat lisää tietoa migreenistä. www.migreeni.org ja [email protected]. Kyselyn on laatinut tutkijayhteisö, joka kehittää migreenipotilaiden hoitoa. Alkuperäiskysely löytyy seuraavista artikkeleista: REL_KI_070311_4 Responsiveness of Migraine-ACT and MIDAS Questionnaires for Assessing Migraine Therapy María Luisa García, MD; Vicente Baos, MD; Miguel Láinez, MD, PhD; Julio Pascual, MD, PhD; Arturo López-Gil, MD, PhD; Headache 2008;48:1349-1355. Reliability, Validity, and Clinical Utility of the Migraine-ACT Questionnaire Shaun G. Kilminster, PhD, Hon FFPM; Andrew J. Dowson, MBBS, PhD; Stewart J. Tepper, MD; Vicente Baos, MD; Francis Baudet, MD; Domenico D’Amico, MD; Headache 2006;46:553-562. *Migreeni [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty 18.9.2008]. www.kaypahoito.fi Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330 Helsinki, puh. (09) 430 040, www.pfizer.fi painetautiin, John F. Kennedyn Addisonin tautiin ja selkävaivoihin ja Woodrow Wilsonin infarktiin, joita ei kuitenkaan pidetty viran hoitamisen kan- nalta niin haitallisina sairauksina kuin migreeniä. Kysyjiltä ei ilmeisesti systemaattisesti tiedusteltu, sairasti- vatko he itse tai läheinen migreeniä ja miten se vaikutti äänestykseen, mutta monista vapaista kommenteista kävi ilmi, että migreeniä itse sairastavat Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 5 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja suhtautuivat kriittisesti asiaan. Kommentti: Merkittävään edustusvirkaan valittavan tulee täyttää monella tapaa äänestä jien toiveet ja odotukset. Ehdokkaiden terveydentila kiinnostaa ja herkästi sitä kommentoidaan lehtien palstoilla. Mig- reeni on työkykyä heikentävä sairaus, mutta toistaiseksi sitä ei ainakaan Suomessa tarvitse kertoa äänestäjille etukäteen. Äänestäisitkö sinä? TS MedPage Today: Peggy Peck Heinäkuu, 2011 Migreeniyhdistys mukana Sairaanhoitajapäivillä 2011 Sairaanhoitajapäivät 17.-18.3. olivat entiseen tapaan vilkkaat. Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana yhteensä 5 061 kävijää. Messuihin osallistui 131 näytteilleasettajaa. NV-osasto sijaitsi hyvällä paikalla kulmauksessa ja kävijöitä oli mukavasti. NV sai hyvää palautetta monipuolisesta mate riaalista. Päänsärkyä keskustelupalstoilla MIGREENIYHDISTYKSEN Facebookin keskustelupalstalla käy vilkas ja monipuolinen keskustelu. Viime aikoina on käsitelty mm. vuorotyön ongelmia, ehkäisyä ja erilaisia täydentäviä hoitoja. Palsta on kaikille avoin. TRIGET-palstalla Facebookissa käyvät kolmoishermosärkyä sairastavat vilkasta ajatustenvaihtoa hoidoista. Yksi uusimpia aiheita on kokemukset lentämisestä. Vinkit lääkkeistä ja kasvojen suojauksesta sekä kehotukset ottaa rennosti rohkaisevat alkuperäisen kysymyksen esittäjää lentoon. TRIGET-palsta vaatii kirjautumisen. Facebookin HORTOILIJATpalsta (Hortonin neuralgia, sarjoittainen päänsärky, cluster headache) vaatii myös kirjautumisen. Vinkit vaikean sai- rauden kanssa selviytymiseen ovat kullan arvoisia. Klassikkopalsta on taas ”tavallisen” netin avoin, ei-on-line CH CLUSTER -palsta, jota aivan erityisesti leimaa lämmin toisista välittämisen henki. Palsta löytyy helpoiten googlaamalla ’Horton neuralgia’. Facebookin HEMIPLEGISEN MIGREENIN palstalla on taas viime aikoina käsitelty mm. ruokavaliota, jälkikipuja, lääkkeitä. Hyvä tapa löytää toisia harvinaista migreenin muotoa sairastavia. Kaikilla näillä palstoilla – poiketen joistakin avoimen netin keskustelupalstoista – keskustelu on tasokasta, se kuvastaa aitoa vertaisista huolehtimista ja oman kokemustiedon jaka mista toisten käyttöön. Kauneusvinkki Niksi-Pirkka 8 / 2011 ehdottaa: Nypi kulmakarvat päänsäryn aikana. Ei satu niin paljon, kun pää on valmiiksi kipeä. – Mitenkähän tuokin onnistuu, miettii lehden toimitus kulmat rypyssä. Rita Pöllänen (keskellä), kuvaaja Marja Haapio. Koulutuksia Tulossa: Migreeniyhdistys järjestää 7.9. jo toisen kerran koulutuspäivän sairaanhoitajille ja työterveyshoitajille. Ohjelmassa on tällä kertaa alustuksia mm. aiheista Migreenipotilaan raskauden ehkäisy, Migreeni ja työkyky ja Migreenin ennakointi ja lääkkeetön lähestymistapa. *** Suomen migreenilääkärit ry ja Migreeniyhdistys yhdessä lääketehdas Pfizerin kanssa kouluttivat apteekkien henkilökun6 Näin kirjaudut jäsensivuille taa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Jyväskylässä kevään aikana. Koulutukset olivat suosittuja, osallistujia oli kaikkiaan 350. a. Valitse www.migreeni.org Tässä koulutuksessa käytettiin hyödyksi Migreeniyhdistyksen tekemää kyselyä päänsärkypotilaiden apteekkipalvelujen käytöstä tammikuussa 2011. Kyselyyn vastasi 711 päänsärkylääkkeiden käyttäjää. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta! Kyselystä lisää sivu 7. d. Kirjoita kenttään Password oma postinumerosi ( jäsenrekisterissä oleva postinumero) Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 b. Mene sivulle JÄSENET ja kohtaan Kirjaudu sisään tästä c. Kirjoita kenttään Username oma jäsennumerosi. Sen löydät Päänsärky-lehden osoitekentästä tai jäsenmaksulaskusta. e. Paina SISÄÄN-painiketta f. Jos kirjauduit sisään ensimmäistä kertaa ja haluat vaihtaa salasanasi, klikkaa ”Päivitä omia tietoja” -linkkiä ja täytä salasanakentät. Matleena Helojoki Päänsärky ja lääkekustannukset Migreeniyhdistyksen kysely tammikuussa 2011 Päänsärkyä sairastaa elämänsä aikana yli 90 % väestöstä, useimmat heistä turvautuvat jossakin vaiheessa lääkehoitoon. Osalla päänsärkyä sairastavista särky vaatii tavallista tulehduskipulääkettä tehokkaampaa kohtauslääkitystä 2–3 %: jatkuvaa päivittäistä estolääkitystä. Migreeniyhdistys teki tammikuussa 2011 internetkyselyn apteekkipalveluiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon rahaa päänsärkyjä sairastavat olivat käyttäneet edellisten kolmen kuukauden aikana erilaisiin päänsärkylääkkeisiin. Nettikyselyyn vastasi 711 henkilöä. Migreenin hoitoon tarkoitetut lääkkeet voidaan jakaa neljään ryhmään: käsikaupassa myytävät tulehduskipulääkkeet ja särkylääkkeet, tulehduskipulääkkeet reseptillä, migreenin täsmälääkkeet ja estolääkkeet. Tulehduskipulääkkeet Päänsäryistä tavallisimmat, tensiopäänsärky ja migreeni, hoituvat useimmin ilman lää- kettä tai käsikaupasta haetulla särkylääkkeellä. Päänsäryn itsehoitoon voi liittyä kaksi ongelmaa: lääkitys on riittämätön, se ei poista kipua tehokkaasti ja usein toistuessaan miedoksi koettu lääkitys voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, esim. mahasuolikanavan ärsytystä tai tiheään käytettynä jopa riippuvuutta. (Lääkeriippuvuudesta eli särkylääkepäänsärystä katso prof. Markus Färkkilän kirjoittama esite www.migreeni.org –> julkaisut.) 711 vastaajasta puolet, kaikkiaan 353, oli kolmen kuukauden aikana ostanut käsikauppasärkylääkettä päänsäryn hoitoon. Suomessa eniten ostetun tulehduskipulääkkeen suositus annos kohtaushoidossa on vähintään kaksinkertainen vahvimpaan käsikaupassa myytävään tablettiin verrattuna. Suurempi tablettivahvuus on saatavana vain reseptillä. Sama koskee muiden kipulääkkeiden annossuosituksia migreenikohtauksen hoidossa. Herää epäily, että suuri osa migreenikoh tauksista alilääkitään. (Lääkkeiden annostuksesta katso lisää Migreenin Käypä hoito -suositus 2008, www.kaypahoito.fi.) Reseptillä kirjoitettua tulehduskipulääkettä oli hakenut 312, yllättävää kyllä näistä 166 oli sen lisäksi ostanut käsikauppalääkettä. Tulehduskipulääkkeen ja käsikaupasta saatavan kipulääkkeen yhdistäminen ei tuo lisää etua päänsäryn turval- liseen ja tehokkaaseen hoitoon, sen sijaan haitat voivat lisääntyä merkittävästi. Rahaa käsikauppasärkylääkkeisiin vastaajat arvioivat kuluttaneensa 0–70 euroa, toteutuneiden ostosten keskiarvo oli 20 euroa. Tulehduskipulääkkeiden ostosumma oli taas keskimäärin 27 euroa. Sekä käsikauppa- että tulehduskipulääkkeitä ostaneiden ostosummat olivat edellistä suuremmat: Reseptillä ostettuihin tulehduskipulääkkeisiin kului keskimäärin 28 euroa, mutta sen lisäksi käsikauppalääkkeisiin 33 euroa. Summat kielivät mahdollisesti haittatapahtumien riskirajoilla kulkevasta lääkkeen käytöstä ja lääkitsemistottumusten uudelleen arviointi yhdessä lääkärin kanssa on paikallaan. Täsmälääkkeet ja estolääkkeet Täsmälääkkeitä oli käyttänyt 463 eli 65 % vastaajista ja toteutuneiden kolmen kuukauden ostosten keskiarvo oli 102 euroa. Kyselyjakso piti sisällään vuoden kaksi viimeistä kuukautta, mutta ostopainetta vuoden loppua kohti ei ollut havaittavissa, sillä vastaajista vain kaksi ilmoitti, että lääkekatto oli täynnä. Täsmälääkkeiden hinnat vaihtelevat laajasti: rinnakkaisvalmisteiden hinnat ovat huomat- tavasti alempana kuin ei-korvattavien täsmälääkkeiden tai injektiomuodon. Kalliimmilla lääkevaihtoehdoilla on kuitenkin käyttäjäkuntansa niiden joukossa, jotka eivät koe saavansa apua kaikista täsmälääkkeistä samanvertaisesti. Tähän kyselyyn todennäköisesti oli vastaamassa keskimääräistä vaikeampaa migreeniä sairastavia, jotka ovat nähneet hyödylliseksi liittyä Migreeniyhdistykseen tai löysivät kyselyn liikkuessaan hakemassa päänsärkytietoa internetistä. Edellistä oletusta tukee havainto, että migreenin estolääkkeiksi katsomiaan lääkkeitä kertoi kolmen edellisen kuukauden aikana ostaneensa 324 henkilöä, keskimäärin 58 eurolla. Lääkevaihto ja lääkityskokonaisuuden suunnitteleminen Apteekki voi ehdottaa lääkkeen vaihtamista halvempaan vaihtoehtoon. Vastaajista vain pieni osa, 183, muisti näin tapahtuneen. Tämä selittyy sillä, että triptaaneista vain yhdellä on alkuperäislääkettä halvempia vaihtoehtoja. 50 oli kieltäytynyt vaihdosta. Syinä mainittiin mm. se, että tuntui että halvempi lääke ei ole yhtä tehokas tai haluttiin ostaa juuri sitä lääkettä, jota lääkäri oli reseptiin kirjoittanut. Muina syinä mainittiin mm. migreenin hoidon monimutkainen ja vaikeasti hallittava palapeli, allergia tai Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 7 8 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Herää epäily, että suuri osa migreenikohtauksista alilääkitään. se, että lääkekustannuksilla ei ollut merkitystä, koska yksityinen vakuutus maksaa lääkkeet. Ilahduttavaa on, että lähes kaikki vastanneet kertovat useimmiten ostavansa päänsärky- Päänsärky lääkkeensä samasta apteekista. Vaikean ja keskivaikean päänsäryn lääkitseminen on palapeli, jossa lääkärin hyvien ohjeiden lisäksi tarvitaan apteekkilaisen asiantuntemusta. Apteekis- ta toivottiin eniten neuvontaa lääkkeiden sivuvaikutuksista ja lääkkeiden yhteensopivuudesta. Myös kokonaisarvio omista lääkkeistä kiinnosti apteekin palveluna. Migreeni-ACT -kysely sivulla 5 Tarja Suomalainen, LL, neurologian erikoislääkäri Topiramaatti toimii kallovamman jälkeisen päänsäryn hoidossa Migreenipotilas hyötyy laihdutusleikkauksesta Kallovamman tai niskanretkahdusvamman jälkeinen päänsärky on monesti työ- ja toimintakykyä huomattavasti heikentävä vaiva ja se myös reagoi usein huonosti lääkitykseen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin eri lääkkeiden tehoa kallovamman jälkeisen päänsäryn hoidossa. Tutkimukseen osallistui 100 Irakista tai Afganistanista palannutta miespuolista sotilasta, joilla oli krooninen päänsärky lievän kallovamman jälkeen. 77 sotilaalla oli räjähdysonnettomuuteen liittynyt päänsärky ja 23 sotilaalla muu kallovamma. Päänsärky oli näissä ryhmissä piirteiltään samanlainen, migreenityypinen. 3 kk seurannan aikana räjähdysonnettomuuteen liittyvä päänsärky väheni koko ryhmässä 9 % ja toisessa ryhmässä 41 %. Ei-rajähdysonnettomuuspotilaiden ryhmässä kohtaukset vähenivät yli 50 %. Ylipainon tiedetään pahentavan migreeniä useammankin mekanismin kautta, mutta laihtumisen vaikutusta migreeniin ei ole tutkittu. Neurology-lehdessä julkaistiin amerikkalaistutkimus, jossa selvitettiin laihdutusleikkauksen vaikutusta migreenipotilaiden kohtausmäärään. 24 erittäin lihavaa migreenipotilasta haastateltiin ennen laihdutusleikkausta ja puoli vuotta sen jälkeen. Kolmen kuukauden aikana ennen leikkausta potilailla oli keskimäärin 11 kohtausta, mutta leikkauksen jälkeen vain 7 päivänä. Noin puolella leikatuista kohtaukset olivat vähentyneet puoleen. Leikkauksen vaikutus migreeniin oli sitä parempi, mitä enemmän paino oli pudonnut. Migreeni helpottui siitäkin huolimatta, että liikakiloja oli vielä jäänyt. Vähäisempikin laihduttaminen näyttää siis auttavan migreenipotilasta. Triptaanit näyttivät olevan tehokkaita akuuttikohtaushoidossa molemmissa ryhmissä verrattuna muihin päänsärkylääkkeisiin. Triptaanilla kipu helpottui kahdessa tunnissa 70 %:lla, muilla lääkkeillä 42 %. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroja. Estohoitolääkkeistä vain topiramaatti näytti olevan tehokas vähentäen kohtauksia 23 %. Trisyklinen antidepressanttilääkitys (Suomessa käytössä Triptyl, Klotriptyl, Noritren) vähensi 12 %, eikä tämä tulos ollut merkittävä. Tutkijat toteavat, että triptaanit osoittautuivat tehokkaiksi tässä kohderyhmässä pään vamman jälkeisen päänsäryn kohtaushoidossa ja topiramaatti toimi estolääkkeenä, mutta trisyklisillä masennuslääkkeiden teho näytti olevan vaatimaton. Asia vaatii vielä lisää tutkimuksia, mutta ehkä tätä tietoa voidaan hyödyntää myös muiden tapaturman jälkeisten kroonistuvien päänsärkyjen hoidossa. Headache 2011 : Erickson Jay C. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 9 Teksti: Maarit Huovinen Kuvat: Marja Haapio Anne Lehtokoski: ”Aivot voivat hyvin, kun hymyilet” Anne Lehtokoski on kuntoutuspsykologi, työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja. Itseään hän kuvaa seuraavasti: – Perusluonteeseeni kuuluu kiinnostus ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan, niinpä harrastuksia on paljon, mutta lähinnä sydäntäni ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto. Tässä Anne Lehtokosken haastattelussa keskitytään ”aivoihin ja mielihyvän tunteisiin”. Anne Lehtokoski kiinnostui neurologisista sairauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä hänen isänsä suvussa ne ovat tuttuja – mm. MS-tauti, Parkinsonin tauti. – Nykyisin päätyönäni on toimia kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa. Luen edelleenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus. perittyyn aivojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan; olen lukenut mm. tutkimuksesta, missä todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korkeampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä. Mitä mieltä olet väittämästä Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään? – Se on enemmän totta kuin tarua, Anne Lehtokoski sanoo. – Myönteinen, positiivinen, asenne liittyy ainakin osittain – Lisäksi uskotaan, että myönteisyys säilyy tyypillisenä reaktiotaipumuksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tärkeä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivojen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta. Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei ahdistaviin ajatuksiin, jotka lisäävät stressitasoa, jää niin helposti kiinni. – Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi ja silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin. Tunteet virittävät aivot Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa: – Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, missä ilahtuminen saa juuri aivojen vasemman puolen oikeaa virittyneemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvistavat mahdollista synnynnäistä myönteisyyttä tai jos geenit eivät ole olleet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen ei-myönteisen vireystasapainon myönteisen voitoksi. Anne Lehtokoskella on oma yritys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne-Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pitämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten. 10 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toiseen viestiä vievän välittäjäaine dopamiinin määrä. – On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät ”Niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta.” onnellisuuden tunteeseen samoin kuin ”motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen”. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painamiselle – asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä. Tunteiden kokemisen haasteet Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemiselle? – Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvistaa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo. – Jos kaikupohja puuttuu, eli hermoradoissa on vaurioita, eivät tunteetkaan tule takaisin aivoihin tulkittaviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, mitä tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet. – Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sairaudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vaikuta itse tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa voi kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisällään monenlaisia tunteita. Entä, voiko ”aivoja hoitaa” yrittämällä tietoisesti löytää onnellisia ajatuksia? – Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin tiettyä asiaan, jolloin esimerkiksi muisti toimii paremmin kuin ikävien asioiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä ”Aivot voi suotuisaan suuntaan. – Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, missä pyritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Ainakin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin amputaatiopotilaiden aavesäryistä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pienempiä, koska aivoissa on muistijälki kivut- tomasta raajasta. Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin, mikä antaa myös kuntoutukselle mahdollisuuden palauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämiseen. Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa? – Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan helpottaa herättämällä myönteisiä tunteita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen ker- tomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä. – Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toiminnot, Anne Lehtokoski sanoo. – Esimerkiksi puhekyvyn menettänyt saattaa pystyä laulamaan tai ihminen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet. Ohessa muutamia Anne Lehtokosken neuvoja, jotka sopivat neurologisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen eli miten saadaan aivot mukaan kuntoutukseen ja yleensäkin toiminaan niin, että hyvä olo lisääntyy. Toimi näin – kohti hyvää oloa • Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on. Kysy, ”mitä pystyn tekemään” ja etsi toimintamalli sitä kautta. • On turhaa hokea, että ”en pysty sitä” tai ”en pysty tätä”. Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita. • Mieti siis ”mitä pystyn” ja mieti sen lisäksi ”millä tavoin asian voi tehdä”. Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi monia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan. • Ajattele myönteisesti: voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilanteen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki. • Erityisesti läheisille haluan painottaa, että muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi; joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on helpompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sairastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia. Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: – Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähel- teelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Äidilleni, joka toimi omaishoitajana, isä kiukutteli, mutta meille tyttä- rille ei. Kun me tyttäret otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 11 Matleena Helojoki Fimean triptaanitutkimus ei tee oikeutta migreenipotilaille Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarjassa 1 / 2011 on ilmestynyt Lääketalouden ja vaikuttavuuden tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Janne Martikaisen ym. ”Triptaanien kustannusvaikuttavuus akuutin migreenikohtauksen hoidossa”. Kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksen Lääketalouden ja vaikuttavuuden tutkimusyksiköstä ja Lääkealan kehittämis- ja tutkimuskeskus Fimeasta. Aihe on tärkeä, sillä migreenin ja muiden päänsärkyjen arvioidaan aiheuttavan vuositasolla 276 miljoonan euron kustannukset, joista 14 miljoonaa suorina terveydenhoidon kustannuksina ja 262 miljoonaa epäsuorina mm. työstä poissaolosta aiheutuvina kustannuksina ja tuottavuuden menetyksenä. Kustannukset on ostovoimavakioitu vuoden 2004 tasolle. Vuonna 2009 yhteensä 66 423 henkilöä sai ainakin kerran korvausta triptaaniostoksestaan, ostokertoja oli 220 766 ja 1 707 518 tablettia vaihtoi omistajaa, keskimäärin 26 tablettia / henkilö. 12 Triptaanitutkimuksen keskeisimmät oletukset • Migreenikohtauksen vaikeusasteen takia triptaanilääkitys on ensisijainen vaihtoehto. • Migreenikohtauksen hoitoon ei käytetä tulehduskipulääkettä, toista triptaaniannosta tai muuta lisälääkitystä. • Migreenikohtauksen hoitoon käytettävän triptaanin annostelumuoto on tabletti. • Suussa liukenevat tabletit vastaavat teholtaan tavallisia tabletteja. • Geneeristen valmisteiden teho ja turvallisuus vastaavat alkuperäisellä valmisteella tehtyjen kliinisten tutkimusten tuloksia tehon ja turvallisuuden osalta. • Migreenikohtauksen hoidon epäonnistuminen johtaa keskimäärin 1,62 tunnin työajanmenetykseen, kun huomioidaan, että ainoastaan osa kohtauksista alkaa työaikana. • Migreenipotilaiden työllisyysaste on 100 %. Tutkimuksen mahdollistavat oletukset rajaavat pois monta migreenipotilaan hoidon toteutumiseen ja työhön liittyvää käytännön tosiasiaa. Sama lääkitys ei tehoa samanvertaisesti Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 kaikkiin kohtauksiin ja pitkäaikainen sairaus vaatii lääkevaihtoja. Migreenipotilas ei ole aina työtätekevä, vaan voi olla opiskelija, kotiäiti tai työtön työnhakija ja migreenistä koituva haitta on hänelle yhtä hankala ja voi lisätä kustannuksia muuta kautta kuin työstä poissaolona tai lääkekustannuksina. Analyysi ja tulokset Triptaanien vaikuttavuutta arvioitiin kirjallisuusmeta-analyysin perusteella. Laajasta aineistosta valittiin analyysimenetelmään sopivat 56 artikkelia. Siitä oli kuitenkin suljettu pois mm. tutkimukset, joissa tutkittavina oli henkilöitä, joille esim. sumatriptaani (eniten käytetty triptaani) ei soveltunut. Vaikuttavuuden arviointiin käytettiin migreenipotilaiden arvostamia subjektiivisia kriteereitä: nopea vaikutus, pieni säryn uusiutumisen riski ja vähäiset haittavaikutukset. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon lisälääkityksen tarvetta eikä sen aiheuttamia kustannuksia. Samoin kustannusvaikuttavuutta arvioitiin meta-analyysillä, jossa oli mukana 18 artikkelia. Kaksi näistä tutkimuksista oli tehty yhteiskunnan näkökulmasta, muissa kuvattiin palvelun maksajalle tulevia kustannuksia. Kahta lukuun ottamatta tutkimukset olivat lääketeollisuuden maksamia. Kustannukset laskettiin jokaiselle lääkkeelle erikseen suurimman pakkauskoon mukaan ja vähennettiin veron (9 %) osuus. Tutkimuksessa oletettiin yksinkertaistaen, että kohtaukseen ei tarvittu yhtä triptaania enempää lääkitystä. Tämä oletus heikentää olennaisesti tutkimuksen arvoa. Tutkijat toteavat, että työajan menetyksestä on vaikea saada tietoa ja näin laskea sen kustannuksia, sillä osa migreenikohtauksista sijoittuu työajan ulkopuolelle. Tutkijat päätyvät laskennalliseen arvoon 1,62 tuntia / epäonnistuneesti hoidettu migreenikohtaus. Jos ajatellaan, että onnistunut hoitotulos yleisesti määritellään kivuttomuudeksi kahden tunnin kohdalla, tutkijoiden analyysissä käyttämä 1,62 tunnin työkyvyttömyys tuntuu melko pieneltä. Toisaalta migreeniä sairastavat tunnetusti ovat sinnittelijöitä, jotka yrittävät jatkaa töitä sairaanakin. Suositus triptaanihoidon aloittamiseen Hiukan vaikeasti tulkittavien tutkimustulosten mukaan näyttää siltä, että perusanalyy- Fimean tr Tutkimuksessa oletettiin yksinkertaistaen, että kohtaukseen ei tarvittu yhtä triptaania enempää lääkitystä. Tämä oletus heikentää olennaisesti tutkimuksen arvoa. Tutkimukseen voi tutustua www.fimea.fi hakusanalla triptaani. sissä vaikuttavimmat triptaanit olisivat suma- ja eletriptaani. Suhteutettuna maksuhalukkuuteen, alle 44 euron hintaisesta hoidosta tehokkain olisi sumatriptaani 100 mg ja jos kustannukseksi hyväksytään yli 44 euroa, voiton vie eletriptaani. Jos analyysissä huomioidaan pelkät lääkekustannukset kokonaisuudessaan, halvimmaksi osoittautuu suma triptaani 50 mg ja siirtyminen eletriptaaniin lisää kustannusta 74 eurolla yhtä hoidettua, särytöntä vuorokautta kohden. Tutkijat toteavat valitsemallaan tutkimusmenetelmällä saadun tuloksen: edellä mainitut triptaanit ovat kustannusvaikutuksiltaan parempia kuin muut markkinoilla olevat triptaanit. Tämän perusteella tutkijat kustannustehokkuuteen vedoten suosittelevat, että ensimmäinen migreenipotilaalle määrättävä lääke olisi sumatriptaani 100 mg ja ellei se auta, seuraava olisi eletriptaani, jos maksuhalukkuus ylittää 44 euroa. Potilaan tarpeet ja hyvinvointi sanelevat lääkkeen valinnan Migreeni on usein koko aikuis iän kestävä perinnöllinen sairaus, jonka luonteeseen kuuluu, että kerran mahdollisesti hyväksi havaittu lääke voi menettää ajan mittaan tehonsa. Lääk- keen vaihto vuosien mittaan tulee useimmille migreenipotilaille jossakin vaiheessa vastaan. Sinänsä ansiokas ja mielenkiintoinen tutkimus on lähtörajauksiltaan niin tiukka, että tuloksia ja suosituksia ei voi suoraan soveltaa migreeniä sairastavien hoito-ohjeena jatkohoidossa, jos suositellut valmisteet eivät tuo subjektiivista hyötyä sairauden hoidossa. Migreeniyhdistyksen 2010 tammikuussa tekemässä kyselyssä, johon vastasi 852 henkilöä, 701 (82 %) osasi verrata triptaaneita hoitotuloksen mukaan ja mainita yhden triptaanin muita paremmin vaikuttavaksi. 274 (32 %) osasi nimetä triptaanin, joka oli hänen omaan migreeniinsä kaikista kokeilluista triptaaneista ainoa vaikuttavaksi koettu. Tutkimuksessa suositellut kustannustehokkaimmat triptaanit (geneerinen sumatriptaani mukaan lukien) parhaiten vaikuttavaksi mainitsi 218 (31 %) ja ainoaksi vaikuttavaksi 69 (25 %). Kaikki markkinoilla olevat triptaanit tulivat molemmissa vastauksissa mainittua. Tämän perusteella voidaan ajatella, että subjektiivisella tasolla triptaanit eivät ole ekvivalentteja eli terapeuttisesti samanarvoisia. Lääkkeen kustannus sen hyötyyn nähden on pieni, jos lääke toimii tehokkaasti Kuva Sirpa Värälä Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 13 Artikkeli on aiemmin julkaistu Kipuviestissä 1/2011 Tuula Kokkonen YTM, psykologi (TYKS:n kipuplk v. 2008-09) projektipäällikkö kulttuurintutkimuksen opiskelija, Turun yliopisto [email protected] Projektiilista prolapsiin – kulttuurintutkimuksen näkökulmia kipuun Kipupotilaan kipuunsa liittämillä ajatuksilla, merkityksillä, tulkinnoilla ja uskomuksilla on yhteyttä kivun kokemiseen, kivun kanssa käyttäytymiseen ja selviytymiseen, jopa sen kroonistumiseen. Näitä ajattelu- ja suhtautumistapoja tarkastellaan yleensä psykologian viitekehyksestä (5). Yksilöpsykologisten tekijöiden ohella myös kulttuurissamme on tekijöitä, jotka ovat läsnä ja vaikuttavat arkiajatteluumme ja käsityksiimme kroonisesta kivusta ja sen kanssa selviämisestä. Näiden tekijöiden ymmärtämiseen ja kipuun liittyvään merkityksenantoon avautuu kiinnostavia näkökulmia kulttuurintutkimuksen kautta. Näitä lähestymistapoja peilataan tässä esityksessä esimerkkien avulla myös kipupotilaiden tuottamaan puheeseen. Kulttuurintutkimuksen näkökulmasta terveys ja sairaudet ovat kulttuurisia niille annettavien merkitysten, ilmaisujen, luokitusten ja niihin liittyvien 14 tekojen (mm. kipukäyttäytymisen) ja toimien kautta. Asennoitumisen kipuun ihminen oppii omassa kulttuuriympäristössään. Luonnollisina pitämämme ruumiintoiminnot ja tautiprosessit ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti aikaan ja paikkaan sidottuja, heijastaen myös erilaisia moraalisia käsityksiä sairauksien syistä ja seurauksista. Vastaavasti myös sairauktsien hallinta- ja parantamisjärjestelmät (kuten nykyinen länsimainen biolääketiede) ovat kulttuurisia järjestelmiä ts. historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneita konstruktioita (7, 12, 17, 29, 34, 35, 37, 38). Onkos kipu kiroista tullut, kylän kylmistä sanoista Kulttuuriset syvärakenteet sairauskäsitysten taustalla Kivun olemus on monitahoinen. Kipu on yksityinen, jakamaton ja subjektiivinen kokemus. Toisaalta kipua voidaan tarkastella julkisena, universaalina, kommunikatiivisena ja jatkuvaa sosiaalista neuvottelua vaativana ilmiönä. Kipu opitaan ja määritellään suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin ja kontekstiin (34, 35). Kivun kulttuurisen merkityksen vaihtelusta Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 esimerkkinä voidaan mainita esim. varhainen kristillinen merkityksenanto kivusta jumalan rangaistuksena tai keinona päästä lähemmäs jumalaa, Kristuksen kärsimyshistorian imitaation kautta (14). Kansanuskomuksellinen käsitys kivuista kirojen ja projektii lien aikaansaannoksina (joista noidannuoli on edelleen jäänyt elämään sanastoomme) on liitetty olojen ja selviytymisen ankaruuteen 1700–1800-lukujen maatalousyhteisöissä. Ajattelulle oli tuolloin ominaista käsitys tämänpuoleisen onnen rajallisuudesta, jolloin kateuden kautta syntyi yhteiskunnallisia syitä toivoa toiselle pahaa, jopa saattaa toinen ihminen sairaaksi taudinpanentojen (kuten ammusnuolien, projektiilien) avulla (8, 25). Minkä kulttuurisen merkityksen kipu saa nykyisessä jälkimodernissa ajassa ja yhteisössä? Pakottaako kipu hellittämään tai antaako se luvan, vapauttaa ja legitimoi jatkuvasta suorittamisesta, muistuttaa rajallisuudestamme tai toimintatapojemme haitallisuudesta? Eräs kulttuurintutkimuksen näkökulma on entisaikojen kansanomaisten sairauskäsitysten tarkastelu tiedollisina rakenteina ja niiden yhtymäkohdat ja vastaavuudet nykykulttuurissa esiintyvään kipu- puheeseen ja arkiajatteluun (ns. kognitiivinen paradigma kansanomaisen ajattelun tutkimuksessa). Ihmisten tavat selittää tautejaan nähdään mentaliteettien historian tutkimuksessa ns. hitaan keston ilmiöinä. Sen mukaan kunkin ajan ja kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ajattelumallien suhde ei samastu välittömästi toisiinsa, vaan sisältää jotain jähmeämpää. Tietyt mentaliteetit (yhteisiksi kiteytyneet ajattelun muodot) jatkuvat pitkäkestoisina jäsennyksinä ihmismielessä ja perinteessä ts. eriaikaiset kerrostumat ovat yhtä aikaa läsnä ajassa ja ihmisten käyttäytymis- ja ajattelutavoissa. Tässä genealogisessa lähestymistavassa nykykäsitysten takaa jäljitetään rakenteellista jatkuvuutta kansanperinteessä esiintyneisiin sairauskäsityksiin, ts. tiedollisten representaatioiden taustalla olevia kulttuurisia syvärakenteita (9). Myös kipupotilaiden puheessa on havaittavissa jäänteitä jopa maagisesta ajattelusta ja arkaaisia käsityksiä kivusta rangaistuksena. Tätä lähestymistapaa edustaa mm. Marja-Liisa Honkasalo (10) tarkastellessaan rinnakkain Pohjois-Karjalasta 2000-luvulla koottua sydäninfarktin sairastaneiden etnografista aineistoa, 1800-luvulla samalta alueelta kerättyä Projektiili Myös kipupotilaiden puheessa on havaittavissa jäänteitä jopa maagisesta ajattelusta ja arkaaisia käsityksiä kivusta rangaistuksena. sydämeen liittyvää kansanrunousaineistoa sekä modernia lääketieteellistä diskurssia (1970-luvulla käynnistynyt Pohjois-Karjala-projekti). Vastaavasti esim. Hänninen ja Timonen (13) ovat tarkastelleet rinnakkain 1800-luvun huolirunoutta, v. 2005 HS:n keräämää internet-aineistoa masentuneiden omista kuvauksista ja nykyajan psykiatrista depressiodiagnostiikkaa. Tuuos tänne tulinen miekka, jolla pieksän perkeleitä, jolla kalmat karkottelen Kivun hallinta ja voittaminen Tiedollisten rakenteiden vastaavuuksia entisajan ja nykyajan ajattelun välillä voidaan nähdä myös siinä, mitä ulkoisia tai sisäisiä voimatekijöitä katsotaan tarvittavan kivun ennaltaehkäisyyn tai häätämiseen. Parannusvälineen, jolla kipu voitetaan, nujerretaan tai karkotetaan, tulee olla riittävän tehokas ja siten sairautta voimakkaampi (sisältää ns. väkeä). Ennen väekkäinä substansseina kipua vastaan pidettiin mm. teräaseita ja metalleja, tulta (taulaaminen), petoeläimen hampaita ja kynsiä, kuolleiden osia, viinaa (väkijuomaa), parantajan suggestioita (loitsut, sauna hoitotilana) tai itsesuggestiota (3, 6, 11, 15, 20, 22, 25, 26, 27, 32, 33). Nykyajan kipupotilas asettaa toivonsa toisenlaisiin väekkäisiin voimiin, kuten kipulääkkeisiin, lääketieteelliseen teknologiaan (”puukkoon”, sähköön), mutta myös pehmeämpiin menetelmiin (hoivavaikutus, oman luonnon vahvistaminen ja nostaminen ts. psykologinen oman pystyvyyden ja hallinnantunteen vahvistaminen, itsensäsuojaamistaidot, voimaannuttami- nen, omien rajojen pitäminen, sosiaalinen pääoma ja luottamus, oma sisu tai itsesuggestio itseä kannustavan puheen tai itsen rauhoittamis- ja rentoutuskeinojen muodossa). Vanhat hoitomenetelmien taustalla vaikuttavat ajattelutavat, kuten idea-assosiaatioon perustuva similia similibus -periaate (samaa samalla) näkyi esim. terävänä kipuna ruumiissa tuntuvan pistoksen hoidossa, jolloin myös parannusvälineen tuli olla pistävä ja terävä. Entisajan taudinselitykset ja hoitomenetelmät elävät edelleen jäänteinä kipupotilaiden puheessa kivun Kuva Leena Kanerva Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 15 metaforisina kuvauksina (kipu oliona joka jäytää, raatelee, polttaa, pistää). Eräs kulttuurintutkimuksen näkökulma on nähdä krooninen kipu liminaalitilana, jossa normaalin elämän jatkaminen sellaisenaan omassa elämänpiirissä ja lähiyhteisöissä ei enää onnistu. Kipupotilas huomaa joutuneensa hämmentävään välitilaan, josta saattaminen onnistuneesti takaisin esim. työ- tai muiden yhteisöjen jäseneksi vaatisi nykyäänkin tietynlaiset riittinsä, kuten sairauden järkyttämän yksilön ja yhteisön tasapainon palautusyritykset varhaisinakin aikoina (23). Tuohon mä kipuja tungen, tuohon vaivoja vähennän Arkiteoriat ja trendisairaudet Myös nykyinen arkiajattelumme koostuu moninaisista kulttuurisista aineksista. Lääketieteellisen koulutuksen saanut lääkäri kohtaa vastaanotollaan arkiajattelua edustavan maallikon, kipupotilaan. Lääkärin ja potilaan välisissä vuorovaikutustutkimuksissa on selvitelty, kuinka hyvin nämä kaksi osapuolta kuulevat ja ymmärtävät toisiaan, mitä lääkäri kuulee potilaan selostuksesta ja miten potilas ymmärtää oman ajattelunsa kautta lääkärin joskus spesifistä, mutta potilaalle rajallisesti avautuvaa kuvausta tai selitystä kivustaan. Eräänä keskeisenä osapuolena potilaan ja lääkärin kohtaamisessa on lääketieteellisen teknologian avulla tuotettu tutkimustieto, jonka merkityksen nykylääketiede nostaa usein kokemustiedon ja potilaan oman kuvauksen edelle. Modernit tekniikat muuttavat potilaan kokemuksen oikuttelevasta ja kipuilevasta ruumiista teknisin välinein luettaviksi merkeiksi ja kuviksi. Potilaan puhe oireistaan ja vaikeuksistaan arjessa jää taka-alalle, kun lääkärit avaavat potilaan ruumiin sisäisen tilan huomionsa ja toiminnan kohteeksi. Lääketieteessä, kuten länsimaisessa kulttuurissa yleisemminkin, on pitkään annettu etusija teknisesti tuotetulle, mitattavissa olevalle tiedolle, jota ilman potilaan voi olla vaikea löytää oikeutusta kärsimykselleen. Myös hoidon kontekstissa apuvälineiden avulla tuotettu tieto mielletään sairaalassa oikeammaksi ja täsmällisemmäksi kuin potilaan tuntemukset tai lääkärin tulkinnat oireista. Kulttuurintutkimuksen lähestymistavat puolestaan pyrkivät tavoittamaan kipua esim. sosiokulttuurisesti rakentuneena elettynä kokemuksena tai ruumiinfenomenologisista lähtökohdista (4, 9b, 19, 29, 30). Arkiajattelu (arkijärki) on muuttuva ja vaihteleva kulttuurinen järjestelmä. Se perustuu käytännön arkikokemukseen, mutta on samalla tieteestä peräisin olevien käsitysten kyllästämää ja voi imeä itseensä vaikutteita erilaisista ajankohtaisista ammatillisista ja puoliammatillisista teorioista, mediasta jne. Sairauksien arkiteorioissa vaivat eivät ole moraalisesti neutraaleja, vaan ovat kietoutuneita arvoihin ja erilaisiin oikeutusten perusteisiin. Vastaavasti sairauden tulkinnat punoutuvat nykyaikaiseen elämään (stressi, elämäntavat, geneettiset tekijät, sukurasite, ruumis tekniikan avulla korjattava kone) ja sisältävät usein keskenään ristiriitaisia aineksia, epävarmuutta, kohtalouskoa ja muita uskomuksia sekä lääketieteellisiä käsityksiä (esim. potilaan itse netistä hakemia tietoja) arkisiksi muovautuneina (9, 10). Potilaana olevan maallikon arkiajattelun ja lääketieteellistä ajattelua edustavan lääkärin kohtaaminen vastaanotolla muodostaa haasteen vuorovaikutukselle. Kipu kulttuurintutkimuksen kohteena muodostaakin varsin jännitteisen kentän, jossa erilaiset ajattelu- ja puhetavat kohtaavat sekä yhteisöllisine että moderneine sairauskäsityksineen. Jälkimmäisessä hallintaja riskiajattelu on alkanut jäsentää sairausselityksiä, mutta arkiteorioiden joukossa elävät edelleen mitä moninaisimmat käsitystavat. Myös yksilön sairaudelleen antamat merkitykset ovat yhteydessä sosiaaliseen kontekstiinsa ja kulttuuristen merkitysten läpäisemiä (sairaus uhkana, vihollisena, häpeänä, menetyksenä, rangaistuksena, helpotuksena, haasteena jne.) (1, 2). Aikakauden kuva voi myös heijastua oman aikansa muotisairauksissa, jotka muodostavat tietynlaisen sairauksien statushierarkian. Lääketieteen kulttuurihistorian kautta voimme nähdä, kuinka kukin aika tuottaa jopa ylevöitettyjä, mystifioituja, arvostettuja ja estetisoituja sairauksia, jotka on ymmärrettävä oman aikansa kulttuurista ja yhteiskunnallista todellisuutta vasten (entisajan keuhkotauti, omaa aikaamme kuvaavina trendisairauksina paniikkihäiriö, masennus, uupumus tai väsymysoireyhtymä?). Anna Kortelainen kuvaa kuinka kulttuuri 1800-luvun lopulla tarjosi elämässään umpikujaan ajautuneelle naiselle ratkaisuksi sairauden ja tämän hysteriamuotidiagnoosin antaminen oli jokaisen aikaansa seuraavan lääkärin tunnusmerkki. Kulttuuri voi osoittaa tavan sairastua esim. ylimitoitettuja selviytymisvaatimuksia vastaan tai se voi tarjota kulttuurisesti hyväksytyn väylän ilmaista ja paeta tietynlaisilla sairauksilla kulttuurin tai elämäntilanteen tuomaa ahtautta ja paineita (kun et riitä, jaksa tai sopeudu) (16, 21, 31). Siihen liittele lihoo, siihen kalvo kasvattele Jälkimodernin sairauskäsitykset Ruumiin ja terveyden on havaittu nousseen kulttuurisesti yhä keskeisempään rooliin länsimaisten yksilöiden elämässä. Tietoinen terveys- ja elämäntapatarkkailu sekä kontrolli voidaan nähdä osana yleisempää riskiyhteiskunnassa elämisen mallia, joka edustaa individua listista käännettä suhteessa sairaudesta otettavaan vastuuseen. Samalla se määrittelee uudella tavalla yhteiskunnan ja yksilön väliset eettiset suhteet (18). Omalle ajallemme ominaisia ja sairauskäsityksiämme määrittäviä jälkimodernin ajan kulttuurisia piirteitä voisivat olla riskialtistusdiskurssin lisäksi tiede- ja teknologiauskoonkin nojaava ajatus kaiken hallittavuudesta ja kontrolloitavuudesta (vs. epävarmuuden ja parantumattomuuden sietämättömyys, kaikenlaisia ihmeitä lääketieteessä osataan tehdä, miksei siis tätä minun kipuani osata poistaa), todennettavuus ja mitattavuus (potilaiden vaatimus magneettikuvauksen välttämättömyydestä) ja nopeisiin ratkaisuihin tähtäävä tehokkuusajattelu. Medikalisaatio, asiantuntijavalta ja toisaalta potilaisiin kohdistettu itsehoidon imperatiivi saattaa myös johtaa potilaan esittämään ”hyvää potilasta” ja puhumaan kuten hänen odotetaan. Ajallemme ominaisena voidaan nähdä myös täydellisen ruumiin ja superterveyden tavoittelu eräänlaisena uskonnon transformaationa, jossa tavoitellaan pelastusta ja iankaikkista elämää, kun uskonnon suomaa ikuisuutta ei enää ole. Terveydenhuollon kohtaamisia saattaa leimata myös eräänlainen kaupallinen asiakkuusajattelu, jossa potilas odottaa saavansa haluamaansa palvelua tai shoppailee terveysmarkkinoilla itselleen sopivimpia vaihtoehtoja etsien (19, 24). Myös korkean teknologian käyttö muoJatkuu sivulla 28... 16 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Kesä 68 Siellä on huutavia ihmisiä. Ihmisiä talojen katoilla ja parvekkeilla. Mustavalkoinen kaupunki ja kadut tukossa, harmaat ihmiset törmäilevät ja kaatuvat. Kuuluu pahaenteistä jyrinää, ne tulevat piiput uhkaavasti sojottaen, telaketjuista kuuluu sellainen ääni... sotilaita, niillä on pyssyt. ”Nyt heti nukkumaan sieltä!” kuuluu äidin vihainen ääni. Melkein jokailtainen huvi salakatsella televisiota keittiön ruudullisen oviverhon alta on lopussa. Juostaan pikkusiskon kanssa tirskuen takaisin täkkien alle. Vedän peiton pään yli, sisko kömpii viereen. Tuvasta kuuluu pitkään aikuisten puhetta. Välillä kun äänet kohoavat niin, että melkein saa puheesta selvää joku sihahtaa: ”Hiljempaa ettei lapset kuule.” Mitä se tarkoittaa? Pelottaa. Onneksi pikkusisko ei ymmärrä mitään, hassu ja pieni. Laulan sille vähän. Kohta meidänkin pitää lähteä pakoon. Ne tulee tännekin, ne sotilaat, ja ne ampuu. Tuosta tietä pitkin ne panssarit sitten menee, samalla tavalla kuin prikaatin harjoituksissa joka kesä. Paljon sotilaita polkee pyörällä jonossa, pitkässä jonossa. Pitää pakata pieni laukku, sen verran mitä jaksaa kantaa itse. Jokainen ottaa laukun. Pitää olla tarpeellista tavaraa, niinkuin kengät, villahousut talveksi ja villasukat. Ruokaa täytyy olla myös... Kissaa ei voi ottaa mukaan, kai. Minä tiedän miten se menee, mummo on kertonut. Miten ne lähtivät kotoaan yhtenä kesänä, kun pihalle tuli hevoskärry. Piti mennä nopeasti mukaan kun ne viholliset olivat jo melkein pihassa – niitä pakoon. Meinasivat jäädä junasta, lentokoneetkin tulivat ampumaan ja koko juna-asema räjähti... En millään haluaisi jättää tätä nukkea! Sisko ei osaa pakata itse omaa laukkua, ei se jaksa kantaakaan eikä siihen mitään muuta mahdu kuin lapaset ja pupu. Eikä se jaksa itse kävelläkään edes hehtaarin päähän. Ai niin, pitää muistaa ottaa säästöpossu mukaan. Mummo itki eilen. Ei ole enää yhtään hauskaa, aikuiset käskevät mennä leikkimään ja vaan kuiskailevat. Täti tuli Helsingistä ja kahvipöydässä puhuttiin, että sairaalassa varaudutaan pahimpaan. Ja jotain varastoidaan... Minä kuulin sen keittiöön. Lattialla auringonläiskällä laskin räsymaton raitoja ja kuvittelin millaisesta vaatteesta mikäkin raita on leikattu kuteiksi. Tunsin ainakin äidin vanhan kotitakin. Ja papan peltohousujen lahkeen, se oli ollut tilkkuvakassa. Minäkin leikkasin matonkuteita mummon ja tätien kanssa, koska olen jo koululainen. Silloin kerrottiin hauskoja juttuja vanhoista asioista, mummo nauroi ja ihmetteli miten nenä käkiää... vieraita. Minäkin sain pullamössöä. Nyt ei täällä naureta. Äiti suuttui eilen kun yritin irvistellä hassuja ilmeitä, pikkusisko kyllä meinasi vähän nauraa... Isä on katsellut ulos ikkunasta taivasta ja pilviä, mutisten miten on sopiva ilma... Seuraan ikkunasta miten isä nyt nousee traktoriin ja ajaa koivukujaa rantaan päin. Pappa istuu hetken keinutuolissa hiljaa, musta baskeri päässä. Pudistelee päätään ja nousee hiljaa, sulkee huokaisten radion. Radiossa puhuttiin vakavia, jotain sotaa varmasti. Oliko äitikin itkenyt? Kuulin puhetta veren valumisesta... Hiivin hiljaa puolihämärään vintin rappusille, muualla on lämmin elokuinen päivä. Kärpänen surisee portaiden pienessä ikkunassa, litistän sen verhoon. Rappusissa tuoksuu rappusille, vanhalle talolle ja sahanpurulle. Kodille. Valo siivilöityy ikkunaverhojen välistä, vedän paljaat varpaani varjoon, viileään. Korvissa vinkuu ilkeästi. Samalla päähän koskee, päässä kuuluu pum pum pum. Sydämen lyöntien tahtiin. PAM, PAM, PAM. Samanlainen ääni kuin on ukkosella tai kun hyppii peltipinon pääl- Herään vaatekasan alta kun ilta alkaa jo hämärtää. Jatkuu sivulla 20... Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 17 Teksti Matleena Helojoki Kuvat Aino Isotalo, Lady Line Kyytiä liikuntapelolle Iloinen lattarimusiikki täyttää messuhallin, lavalla pomppii energisesti keltaiseen paitaan pukeutunut Tiina ja vetää messuyleisölle Zumba-näytetuntia. Rytmi tarttuu ja omakin vartalo alkaa keinua ja hytkyä. Mieli tekisi mukaan, mutta korkokengät (tekosyy) ja oman näyttelyosaston päivystys estävät. Zumba-hetken jälkeen Tiina on lievästi hikinen, mutta hyväkuntoisena ei edes hengästynyt. Perushoitaja ja liikunnanohjaaja Tiina on monipuolinen liikunnan ammattilainen, hän vetää liikuntaryhmiä ja toimii kuntosali- ja omaohjaajana Turun Lady Linella. Tiina on pienestä pitäen ollut liikunnallinen, ja niinpä se on ollut luonnollinen ammatin valinta. Hänen omia lajejaan ovat telinevoimistelu, hiihto ja jalkapallo. Tiinalla on myös migreeni. Migreenin oireet alkoivat aikuisiässä. ”Vaikka tuntuu joskus pahalta alkaa ohjausta, niin päänsäryn siirtää taka-alalle ja sitten antaa vaan palaa”, sanoo Tiina. Hän tietää, että tunnin ajaksi pois siirtynyt migreeni voi hyvinkin iskeä tunnin jälkeen, kun on aikaa ajatella kipua. ”Yleensä aina olen suoriutunut liikunnasta vaikka päänsärky on ollut päällä. Joitakin kertoja on ollut pakko pysyä poissa kun kerta kaikkiaan ei ole meinannut pysyä pystyssä. Ajatuksissani ei ole koskaan ollut aikomustakaan lopettaa liikuntaa migreenin takia!” Omien raskauksien myötä migreeni on helpottunut. ”Migreenissä olen nähnyt sahalaitoja, mutta koskaan en ole oksenta- 18 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 nut vaikkakin sellainen olo on ollut.” Valo- ja meluherkkyyttä Tiina pitää kamalana. Tiinalla on palava into ja himo liikuntaan. Tunnit ovat fyysisesti raskaita. Les Mills Body Pump -tunti on painojen kanssa tehty pitkäkestoinen lihaskuntotunti, Bodybalance koostuu tai chi:sta, joogasta ja Pilateksesta. Tunti lisää liikkuvuutta, notkeutta ja lihaskuntoa sekä tasapainoa. Zumba taasen on kuntoa kehittävä aerobinen tanssillinen tunti latinalaisrytmeineen. Erilaiset tunnit tukevat kokonaisuudessa toinen toistaan kehon hyvinvoinnin kannalta. Niin ryhmäliikunnassa kuin kuntosaliharjoittelussakin suoritustekniikalla on suuri merkitys. Kun oppii tekemään liikkeet oikein, välttyy jännittämästä ja väärinkäyttämästä muita kehon lihaksia mm. pään ja niska-/hartiaseudun lihaksia, jotka yleensä laukaisevat migreenin. ”Jos liikunnassa ei tule riittävästi lepopäiviä niin luulen, että liika fyysinen kuormittaminen laukaisee migreenin helpommin”, sanoo Tiina. ”Hyvä energiataso auttaa jaksamaan urheilussa, kunhan muistaa myös palautua oikein.” Treeneihin hän valmistuu tree- naamalla. Urheilun jälkeen tulee muistaa kehon huolto; venyttelyt, energiatason tankkaus kohdalleen, jotta välttyy heikolta ololta mikä taasen saattaa laukaista migreenin. Lepo on otettava kun sen tarvitsee. Tärkeitä ovat myös ruokailutottumukset ja kehon nesteytys sekä riittävä uni. Näiden kaikkien ollessa tasapainossa vointi on hyvä. ”Syö ja juo tasaisesti pitkin päivää sekä liiku ja voi hyvin äläkä unohda lepoa!” hän neuvoo muita migreeniä sairastavia. Kun on aloittamassa liikuntaharrastusta, niin sen täytyy olla ensiksikin mieluista ja innostavaa sekä myös haastavaa. Pienin askelin eteenpäin. ”Pois turhat suoritustavoitteet ja eteneminen omaan tahtiin! Voi iloita jokaisesta onnistumisesta ja saada sitä kautta ns. kuntoiluinnostus.” Peruskunnon kohentaminen on aluksi tärkeää, että jaksaa liikkua mitä sitten liikkuukin. Siinä ohessa lihaskunnon parantaminen auttaa jaksamaan paremmin. ”Kun ulkona on mahdollista liikkua niin raittiiseen ilmaan haukkaamaan happea kävellen, hölkäten, pyöräillen, uiden ja ihan mitä tahansa puistojumppiin asti. Ja jos ulkoliikunta ei nappaa niin kuntokeskuksiin kokeilemaan roh- keasti mieluisia ryhmäliikuntatunteja ja kuntosaliharjoittelua” Tiina innostaa. Tiinan tunneilla käy migreeniasiakkaita joille tuntivalinnoilla on merkitystä. Rauhallisemmille tunneille voi mennä silloinkin kun vointi ei ole huipussaan. Liian kova musiikki ja hyppely ei silloin ole paras- Migreeniyhdistyksen Facebook-keskustelussa monella on samantyyppisiä kokemuksia: rauhallinen liikunta sopii migreenivaiheeseen. • ”Fyysinen ponnistus laukaisee usein päänsäryn, minkä vuoksi esim. pyöräily ylämäkeen pitää miettiä tarkkaan”, huomaa Tuija. • ”Migreenialttiina kautena täytyy joka kerran määrittää miten rankasti aikoo liikkua: Lähteekö lenkille ”Lissun” (harjoittelee maratonia varten) vai ”Lassen” (on saman ta. Rauhallisimmista tunneista esim. Balance, jooga ja Pilates ovat hyviä vaihtoehtoja. Näissä keskitytään mm. hengityksen ohella tekemään lihaskuntoa syvällisemmin ja rauhallisemmin omaan tahtiin. Hyvä kunto kaiken A ja O! Myös ns. lihaskivut ja urheiluvammojen aiheuttamat tuskat tason tai rauhallisempi liikkuja kuin minä) kanssa? Meneekö päivällä mummovesijumppaan vai illalla rankempaan vesijumppaan? Joskus kevyt tanssiharjoitus on jopa saattanut poistaa alkavan migreenin: keskittyminen ja hauska seura ovat tehneet tehtävänsä”, kirjoittaa Sirpa. • Inka kertoo: ” Harrastan koiran kanssa lenkkeilyä, patikointia ja talvella hiihtoa. Mieleisintä liikuntaa ovat pitkät suhteellisen hidasvauhtiset lenkit. Venytellä ja kotijumpata en oikein laiskuudeltani saa säännöllisesti aikaiseksi, vaikka se selkeästi ovat opettaneet tai ns. siedättäneet Tiinaa migreenisäryn hallinnassa. ”Mutta kaikki ovat yksilöllisiä, toinen kestää kipua paremmin kuin toinen”, sanoo Tiina. Omaohjaajan kanssa on turvallista aloittaa, käydä läpi henkilökohtaiset kuntoilutarpeet ja mahdollisesti ruokailutottumuksetkin ajatellen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Migreeniä sairastavan kannattaa siis mennä kokeilemaan, millainen liikunta tuntuu mieluisalta ja aloittaa rauhallisesti. ”...ei muuta kun lihaskuntoa parantamaan ja nauttimaan liikunnan iloista!” tekisi hyvää kireille lihaksille ja vähentäisi migreenejäkin. Joskus pitemmällä patikointireissulla on tullut migreeni keskellä tuntureita, pelkällä sisulla on silloin täytynyt raahustaa majapaikkaan takasin. • Beetasalpaajan käytön estolääkkeenä jouduin lopettamaan sillä en jaksanut harrastaa laisinkaan liikuntaa kun niitä söin. • Migreeni ei ole estänyt liikkumista, vaan liikunnalla olen yrittänyt ylläpitää omaa hyvinvointia.” kaisee migreenin lähes aina. ”Kaikki lajit joissa mennään niin että otsasuonet tykyttävät, ovat takuuvarma migreenin aiheuttaja, esim. nuorempana harrastamani sähly. Myös kaikki ne liikuntalajit joissa pää pomppii ja niska rynkyttää (esim. juokseminen) ovat riskilajeja. Minulle sopivat lajit ovat pehmeitä ja tasaisia, esim. uiminen, vesijuoksu, jooga ja hiihtäminen. Vesiliikunnassa on sekin hyvä puoli, ettei pää kuumene liikaa!” • Sadulla rankka liikunta lau- Kyytiä liiku Kun on aloittamassa liikuntaharrastusta, niin sen täytyy olla ensiksikin mieluista ja innostavaa sekä myös haastavaa. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 19 1. Kumpi rasittaa elimistöä enemmän, 50 mg sumatriptaania 10-15 krt / kk vai 60 mg propranololia joka päivä? Ajoissa otettuna triptaani auttaa useimmiten kahdessa tunnissa eikä migreeni pääse pahasti häiritsemään. Muutaman kerran kuukaudessa joutuu ottamaan Miranaxia lisäpotkuksi. leen tuon sumatriptaanin käytön. Tuo 15 päivää/kk on jo joidenkin suositusten mukaan triptaaniriippuvuutta, itse katson että raja on vasta yli 18 päivää/kk. mistä. Jos lääkäri katsoo, ettei voi uusia reseptejä, hänen on sitten ohjattava potilas lääkevierotukseen, ei ”tuomita” väärinkäyttäjäksi ja jättää heitteille. Jos tämä lääkevierotus on jo yritetty, yleensä sairaalassa, niin siitä potilaan on hyvä pitää mukanaan sairauskertomuskopio, jolla hän voi osoittaa, että asia on hoidossa, vaikkei hoito koskaan ole teholtaan lopullinen ja relapseja tulee. Joillain potilailla on hoitavan lääkärin laatima selvitys, että toistuvista lääkevierotuksista huolimatta ei saada lääkekulutusta vähäisemmäksi – näitäkin on – ja heidän on viisasta kuljettaa tätä mukanaan päivystyksissä. K Y S Yasiantuntijalta Jos beetasalpaaja veisi vaikka puolet päänsäryistä – mikä kai olisi ihan hyvä saavutus – jäisi triptaaneja käyttöön kuitenkin vielä n. 5-8 krt / kk. Kannattaako estolääkitys? Propranololi ”rasittaa” vähemmän kuin 50 mg x 10-15 su matriptaani/kk, eli estolääkitrys propranololilla kannattaa, varsinkin jos todella vie puo- 2. Muutama Migreeniyhdistyksen jäsen on kertonut, että heitä on aiheetta epäilty lääkkeiden väärinkäyttäjiksi tai huumediilereiksi. Miten silloin pitäisi menetellä? Jos migreenipotilaan lääkkeenkäyttö on niin runsasta, että liikakäytön tai eteenpäin välittämisen epäily on vahva, lääkärin tulee ohjata potilas lääkevierotukseen eikä tuo lääkärin asennevamma saa aiheuttaa tätä epäasiallista kohtelua. Lääkäri ei ole tuomari, vaan hänen on yritettävä auttaa sairasta ih- Markus Färkkilä professori, vastaava ylilääkäri Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen marraskuun 15. päivään mennessä. ...jatkuu sivulta 17 lä – vaikka ei siellä peltikasassa saisi ollenkaan olla, lapset. Pidän päästä kiinni kaksin käsin, ettei se menisi rikki. Äiti sanoo, että päätä särkee ja pää halkeaa. Nyt se halkeaa, tähän siniharmaiksi maalatuille puurappusille. Katsahdan kattoon, siellä ylhäällä on lenkiksi taivutettu naula. Katselen sitä ja pelästyn, että roikun siitä naulasta etusormen varassa enkä pääse irti. Oliko se taas se sama painajainen? Suljen silmät, puristan ne ihan maailman tiukasti kiinni, etten näkisi yhtään mitään. 20 Että olisin jossain muualla. Nyt tiedän mitä tämä on! Pelästyn hirveästi – nyt minä kuolen kun pää paukkuu. Tulee itku, oksettaa. On vihreä olo. Pelottaa. Ja ne tulevat... pian. Laukku on pakkaamatta. Pää paukkuu, korvissa lumpsuttaa kivun tahtiin. Pistän kädet korville etten kuulisi mitään, ääni pahenee ja lopulta vaan paukkuu ja lumpsuttaa. Tulee uusi itku. Kukaan ei kuule, kukaan ei tule. Pyyhkäisen silmät hihalla kuivemmaksi. Hiivin keittiön oven kautta tupaan, jään oviverhon taa. Ai- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 kuiset supattavat taas. Kuulen, että pitäisi lähteä Ruotsiin... Hiivin takaisin rappusille, melkein kompastun ja polveenkin sattuu. Varovasti otan muutaman juoksuaskeleen ja piiloudun talvivaateiden joukkoon vintin sivulle perimmäiseen nurkkaan. Kyyneleet ovat kuivuneet kasvoille, naama on tahmea ja nahka kiristää. Silmiä kuumottaa, tukka on liimaantunut naamalle kiinni. Pää on taas kipeämpi ja itken lisää. En tahdo Ruotsiin vaikka sinne mentäisiin laivalla. Tai ehkä laivalle sittenkin... PAM, PAM, PAM. En tahdo pakata laukkua... En tahdo sotilaita... Yritän laulaa pienellä äänellä maan korvessa kulkevi lapsosentietä. Ääni häviää kurkkuun. Herään vaatekasan alta kun ilta alkaa jo hämärtää. Olen yksin melkein pimeällä vintillä, pelästyn ja sydän pomppaa nurin. Pelästyksissäni en löydä valokatkaisijaakaan... Juoksen rappuset alas, viimeiset kolme hyppään yli ja päädyn pepuilleni eteisen matolle, joka menee ihan kasaan. Tuvassa palaa valot, verhot on vedetty kiinni. Kohta on ruoka. Matleena Helojoki Vertaisuutta verkossa Sairaanhoidon opiskelijat Reeta Kanniainen ja Maria Pohjonen pohtivat nettivertaistukea osana Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opinnäytetyötään ”Lasten päänsäryt netin keskustelupalstoilla” keväällä 2011. Internetissä on paljon vertaistukea jakavia yhteisöjä, joihin muun muassa suljetut ja avoimet keskusteluryhmät kuuluvat. Ryhmissä ei ulkoisilla tekijöillä ole merkitystä vuorovaikutussuhteen muodostumiseen vaan se perustuu ajatusten vaihtoon toisten osallistujien kanssa. Yhteisöllisyyttä verkossa rakentavat samanlaiset asiat kuin reaalimaailmassa, muiden muassa tasavertaisuus, rehellisyys, toisten tukeminen ja yhteiset säännöt. Verkkoyhteisöihin muodostuu usein yhteinen huumori ja oma tyyli keskustella. Vertaisilta saatu tuki voidaan jakaa viiteen pääkategoriaan, joita ovat kokemusten jakaminen, tiedon ja ajatusten jakaminen, itsetunnon vahvistaminen, huumori ja negatiivinen tuki. Kokemusten jakamiseen kuuluvat elämäntilanteen kuvaileminen, kokemusten vertailu, käytännön vinkkien jakaminen toisille sekä toisten tunteisiin samaistuminen ja myötäeläminen vertaisten tilanteissa. Tiedon ja ajatusten jakaminen sisältää niin omien mielipiteiden esittämisen kuin asiatiedon kertomisen ja vertaisten ohjaamisen tarvittaessa avun piiriin. Itsetuntoa vahvistavia tekijöitä ovat toisten rohkaiseminen ja kannustaminen, heidän ratkaisujensa kunnioittaminen sekä auttaminen positiivisten asioiden huomaamisessa. Huumorin avulla voidaan käsitellä ihmissuhteisiin ja erilaisiin tilanteisiin liittyviä vaikeitakin asioita. Humoristisiin kommentteihin toiset vertaiset vastaavat usein samalla tyylillä. Negatiivista tukea sen sijaan on toisten ajatusten ja tehtyjen ratkaisujen hämmästeleminen negatiiviseen sävyyn, toisten osallistujien ja heidän ongelmiensa vähättely sekä vertaisten nimittely, haistattelu ja provosointi. Ihmiset, jotka verkkoyhteisöissä toimivat, ovat tietoisia myös siihen liittyvistä riskeistä. Jokaisen osallistujan on itse otettava vastuu toisilta vertaisilta saatujen ohjeiden ja neuvojen noudattamisesta sekä omien rajojen pitämisestä. Sisäinen kontrolli on ominaista keskusteluryhmille. Tarvittaessa muut käyttäjät voivat reagoida esimerkiksi yksittäisen käyttäjän kirjoittamien viestien epäjohdonmukaisuuteen. Palstoilla on usein jäseniä, jotka muodostavat ydinryhmän. He kirjoittavat aktiivisesti keskustelupalstoille, aloittavat keskusteluketjuja ja kommentoivat toisten kirjoituksia. Osa palstan käyttäjistä on passiivisia, jotka seuraavat muiden käymää keskustelua, mutta eivät itse osallistu kirjoitteluun. Internetin foorumeilla käydyissä keskusteluissa tyypillistä tiedon jakamisen lisäksi on kokemuksien ja tunteiden purkaminen. Omaan opinnäytetyöhönsä Kanniainen ja Pohjonen valitsivat 16 keskusteluketjua, jotka sisälsivät yhteensä 306 puheenvuoroa Vauva- ja Kaksplus-lehtien keskustelupalstoilta. Palstoilla käsiteltiin lasten päänsärkyä monelta kannalta. oireista, joiden perusteella lapselle tehtiin lisätutkimuksia. Lisäksi keskustelijat kyselivät lapsille tehtyjen tutkimusten luotettavuudesta. ”Kauanko katselisitte tällaista, eli missä vaiheessa veisitte lääkäriin?” ”Kuinka nopeaa muuten saitte tulokset magneettiOsa keskustelijoista kuvaili en- kuvista?” sin lapsen päänsärkyä ja kysyi kuvailun pohjalta muiden mielipidettä päänsäryn aiheuttajasta. Toiset ehdottivat itse päänsäryn syytä ja kyselivät voiko oma epäily aiheuttajasta olla mahdollinen. ”--onko seuraavana päivänä edessä jotakin jännittävää/ stressaavaa? Jokin harrastus tai muu jota lapsi jännittää?” Kysymykset päänsäryn esiintyvyydestä koostuvat esiintymistiheydestä ja yleisyydestä. Keskusteluissa kysyttiin minkä verran ja kuinka usein muiden keskustelijoiden lapsilla on esiintynyt päänsärkyä. Osa keskustelijoista keskitti kysymyksen koskemaan tietyn ikäisten lasten päänsärkyä, esimerkiksi kouluikäisiä. ”Onko teidän kouluikäisillä ”Onko syytä huoleen, päänsärkyä usein? vai onko tämä Kuinka usein?” migreeniä???” ”Minkä verran Keskustelupalstoilla esiintyi omalla lapsellasi oli paljon kysymyksiä liittyen hoi- pääkipuja--?” don tarpeen arviointiin. Näistä kysymyksistä iso osa käsitteli lapsen voinnin seuraamista kotioloissa ja sitä, missä vaiheessa tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Osa tutkimuksiin liittyvistä kysymyksistä käsitteli tutkimukseen pääsemisen ja tutkimustulosten saamiseen kuluvaa aikaa. Toisilla kysymyksillä haettiin vastauksia Kysymykset kivusta käsittelivät kivun muuttumista sekä sen voimakkuutta ja kestoa. Liitännäisoireita käsiteltiin kysymällä muiden kokemuksia päänsäryn kanssa esiintyvistä muista oireista lapsilla. Lisäksi kysyttiin muiden mielipidettä omalla lapsella esiintyvien liitännäisoireiden vakavuudesta. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 21 ”-- eikä vakavassa tapauksessa kipu pahene jos menee vaakatasoon ja helpottaa kun nousee ylös?” ” Vielä tosta niskasta piti kysyä, että ku kävin koittamassa niin tyttö sanoi että niskaan pistää ja ei saa koskea..?” keinoja, jotka ovat helpottaneet oireita. Osa keskusteluun osallistuneista kertoi myös omista päänsärkykokemuksistaan muistelemalla päänsäryn esiintymistä lapsuudessa sekä kertomalla nykyisistä oireista. ”--pidämme jonkin aikaa ”päänsärkypäiväkirjaa”. Olen siitä huomannut, että lapsen päätä särkee juuri väsyneenä ja kovan fyysisen rasituksen jälkeen.” Vertaiset jakoivat toisilleen runsaasti toimintaehdotuksia, jotka käsittävät sekä neuvot itsehoitoon että terveydentilan tutkituttamisen. Neuvot itsehoitoon sisälsivät erilaisia keinoja, joita voi toteuttaa kotioloissa, esimerkiksi hieronta ja säännöllisen ruokarytmin noudattamisen. Keskusteluissa myös kehotettiin tarkistuttamaan lapsen terveys monin eri keinoin, esimerkiksi mittauttamaan verensokeri tai tarkistuttamaan purenta hammaslääkärissä. ”Anna nyt ensin särkylääkettä ja kattele sitten.” ”Jos jatkuu pitkään, niin kannattaa luonnollisesti käydä lääkärissä.” Kokemusten jakamiseen keskustelupalstoilla sisältyy toimiviksi koetut keinot, lapsen päänsäryn kuvailu, oma päänsärkyhistoria ja samankaltaiset kokemukset. Keskustelijat toivat usein esille, että heillä on samanlaisia kokemuksia lasten päänsärystä kuin keskusteluketjun aloittajalla joko omien tai tuttavien lasten kautta. Lisäksi puheenvuoroissa kuvailtiin omien lasten päänsärkyä ja ”meidän 10-v:lla on ainakin kerran viikossa- oletan että johtuu siitä että syö usein aika huonosti--” ”Mulla oli- Aikoinaan ala-asteella oli päivittäin pää kipeä.” ”Meillä ainakin tällaista esiintynyt esikoisellamme ajoittain--” Tiedon jakaminen internetin keskustelupalstojen lapsen päänsärkyyn liittyvissä keskusteluissa koostui syyn ehdottamisesta, ammattilaisilta saadusta tiedosta ja yleisestä tiedosta. Keskustelijat ehdottivat lapsen päänsäryn syytä antamalla sekä useita mahdollisia vaihtoehtoja että nimeämällä vastaajan mielestä yhden selkeän syyn. Vertaisille jaettiin myös itse ammattilaisilta saatua tietoa sekä yleistä asiatietoa. ”Huono näkö on munkin mielestä hyvä vaihtoehto. Toinen voi olla, että on purentavirhe tai narskuttaa hampaitaan.” ”--mulle neurologi sanoi, että ensinnäkin aivosyövät ovat nopeita--” ”--kaikenlaisia kipuja voi olla ilman sen vakavampaa syytä.” Vertaiset tukivat toistensa jaksamista ilmaisemalla oman ymmärryksensä huolestumisesta ja toivomalla vanhemmalle voimia ja ylläpitämällä hänen toivoaan. Tukea annettiin toisaalta myös rauhoittamalla ylihuolehtivaa tai panikoivaa vanhempaa kehottamalla vanhempaa esimerkiksi ottamaan rennommin lapsen oireilun tarkkailemisen. Keskustelupalstoilla esiintyvää realisointia oli sekä neutraalia että negatiiviseen sävyyn ilmaistua. ”Niin murehditkin aivan turhia mut niin me tehdään kaikki äidit.” ”Ajattele, kuinka harvinaista edes on tuon ikäisenä sairastua aivokasvaimeen tai ylipäätään mihinkään muuhunkaan syöpään.” tusta tiedosta. Toimintaehdotukset painottuivat enemmän päänsäryn lääkkeettömään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä lääkärin vastaanotolle hakeutumiseen. Lasten päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja hoidossa lääkkeettömät menetelmät ovatkin tärkeässä osassa. Koska keskustelupalstojen keskustelijat olivat pääosin lasten vanhempia, he pystyivät samaistumaan toistensa tilanteisiin ja ymmärtämään toisten huolia. Empatia nousikin merkittävässä määrin esille, kun tuettiin toisten keskustelijoiden jaksamista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että internetin keskustelupalstoilla käytävä lasten päänsärkyyn liittyvä keskustelu on monipuolista. Tuloksiin pohjautuen voidaan myös päätellä, että vanhemmat kaipaavat tukea lasten voinnin ja hoidon tarpeen arviointiin. Toisaalta internetin keskustelupalstoille kirjoittaminen on helppoa ja riippumatonta ajasta ja paikasta, joten kysymysten esittäminen ja tuen hakeminen sieltä voi olla yksinkertaisempaa ja vähemmän harkittua kuin ammattilaisilta saatavan avun hakeminen. ”Voipi olla niin, että kasvain on vielä tosi, tosi pahanlaatuinen ja hirvittään pahassa kohdassa! Siis oikeasti!-Luulosairaudelta toi kuulostaa.” Kirjoittajat ehdottavat, että jatkossa voisi tutkia internetin keskustelupalstoilla vertaisten kesken jaetun tiedon luotettavuutta. Mahdollisena jatkotutkimusaiheena on myös internetin keskustelupalstoilta saadun vertaistuen merkitys vanhemmille. Keskustelupalstoilla esiintyi yllättävän vähän kysymyksiä lääkehoitoon liittyen. Lääkehoito ei noussut olennaisesti esille myöskään vertaisille annetuista toimintaehdotuksista ja jae- Lasten päänsärkyyn liittyvät keskustelut internetin keskustelupalstoilla. Reeta Kanniainen, Maria Pohjonen 2011. Opinnäytetyö. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Hoitotyö, Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala. Muistathan päivittää sähköpostitietosi. Saat tuoretta tietoa sähköpostilla. 22 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 vierailee Suomenlinnassa Galleria Augustassa (B28) Kuunnelma migreenistä Tule ja sulje silmäsi. Käsikirjoitus ja ohjaus Sofia Koski Musiikki Ritva Koistinen Äänisuunnittelu Onni Pirkola Ensi-ilta Euroopan migreenipäivänä ma 12.9.2011 kello 19.00 Muut esitysajat: pe 16.9. klo 18.45 la 17.9. klo 15 ja 18.45 su 18.9. klo 15 ja 18.45 Liput 10/ 12e Tiedustelut ja lippuvaraukset: arkisin 9 – 16 [email protected] 0408391683 www.teatteri-ilmio.com HSL-lautat Kauppatorilta 18.00 ja 14.20 JT-line Kolera-altaalta 18.00 Yhteistyössä Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 23 HLL Marika Doepel Uudesta purentakiskosta apua Uusi, esivalmistettu purentakisko tehokas hoidettaessa purentaelimen toimintahäiriöistä ja päänsärystä kärsiviä potilaita. Purentaelimen toimintahäiriöt, Temporomandibular Disorders, TMD, on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäi riöille. Tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten ja puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat päänsärky, kasvokipu ja korvakipu. Noin 40-70 % TMDpotilaista valittaa päänsärkyä, etenkin jännityspäänsärkyä, ja on osoitettu että päänsäryn esiintyvyys on korkea lihasperäisistä TMD-kivuista kärsivillä potilaillla. Päinvastoin käännettynä, 50 %:lla päänsärkypotilaista on lihasperäiseen TMD-kipuun viittaavia oireita. Suurella osalla päänsärkypoti- laista on osoitettu merkitsevää toiminnan vajaavuutta jokapäiväisessä elämässä samanaikaisesti esiintyvästä kroonisesta TMD:stä johtuen. Siksi purentaelimistön tutkimisen tärkeyttä onkin korostettu päänsärystä kärsivillä potilailla. TMD-vaivoja voidaan hoitaa purentakiskolla, joista tavallisimmin käytetty on ns stabilisaatiokisko. On osoitettu että TMD:n hoito purentakiskolla vähentää päänsärkyä. Stabilisaatiokisko pitää aina valmistaa hammasteknisessä laboratoriossa ja sen sovitus vaatii käyntejä hammaslääkärillä. Kiskon tarkoituksena on lievittää kipua ja parantaa leuan toimintaa. Potilaat kokevat usein stabilisaatiokiskon isoksi ja kömpelöksi vaikka se on heille henkilökohtaisesti suunniteltu. Hammaslääkärit puolestaan kokevat kiskon sovittamisen hankalaksi ja liikaa aikaa vieväksi. Ruotsissa on kehitetty uusi, esivalmistettu purentakisko jonka käyttömukavuuden pitäisi olla parempi. Tutkimus selvitti esivalmistetun purentakiskon tehokkuutta verrattuna perinteiseen stabilisaatiokiskoon, kun hoidetaan purentaelimen toimintahäi riöistä johtuvia lihasperäisiä kasvokipuja, sekä jännityspäänsärkyä. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida kiskohoidon vaikutusta kivun aiheuttamaan stressiin ja sen heijastumista syljen koostumukseen. Tutkimus oli randomisoitu, kontrolloitu kaksoissokkotutkimus ja se toteutettiin yhteistyöprojektina Malmön korkeakoulun hammaslääketieteen laitoksen kanssa. 65 aikuispotilasta, joilla kaikilla oli diagnosoitu lihasperäisiä kasvokipuja ja joista 94 % kärsi päänsärystä, jaettiin satunnaisesti saamaan hoitoa joko esivalmistetulla kiskolla tai stabilisaatiokiskolla. Turussa hoidettiin 33 henkilöä ja Malmössa 32 henkilöä. Ryhmät eivät eronneet toisistaan tutkimuksen alkutilanteessa. Jo 10 viikon seurannan jälkeen havaittiin molemmissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevää alenemista kivun intensiteetissä ja paranemista potilaan arvioimassa kivun lievittymisessä. Myös päänsäryn frekvenssi ja intensiteetti olivat alentuneet merkitsevästi molemmissa ryhmissä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa. Sama tulos havaittiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Syljen muuttujissa ei kuitenkaan havaittu muutoksia hoidon aikana. Doepelin tutkimuksen perusteella voidaan todeta, sekä lyhyt- että pitkäakaisen seurannan perusteella, että esivalmistettu kisko vaikuttaa olevan tehokkuudeltaan verrattavissa stabilisaatiokiskoon hoidet taessa lihasperäistä kasvokipua ja päänsärkyä. Esivalmistettu kisko voidaan ottaa heti käyttöön jolloin se tarjoaa hammaslääkärille edullisen, nopean ja helpon vaihtoehdon hoidet taessa akuutista kivusta kärsiviä potilaita. kiskosta apua Esivalmistettu kisko voidaan ottaa heti käyttöön jolloin se tarjoaa hammaslääkärille edullisen, nopean ja helpon vaihtoehdon hoidett aessa akuutista kivusta kärsiviä potilaita. 24 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Sinulla on oikeus valita millaisia ajatuksia ajattelet tuntevat itsensä onnellisimmiksi siksi että hymyilevät. Vaikutus on sama riippumatta siitä tiedostavatko ihmiset hymyilemisensä vai eivät. Eräässä tutkimuksessa testattiin tätä kynän avulla. Kun pitelet kynää huulien välissä poikittain niin, ettei kynä kosketa hampaitasi, kurtistat otsaasi ja ilmeesi on myrtsi. Jos luet tai kuulet jotain, suhtaudut asiaan negatiivisin tuntein. Kun taas pidät kynää poikittain suussa hampaiden välissä, suusi on hymyssä ja tunnet itsesi onnellisemmaksi. Suhtaudut lukemaasi tai kuulemaasi positiivisemmin.” Mistähän tuokin tutkimus pätkähti mieleeni? Tirppana On päiviä jolloin vetäydyn kuoreeni kuin kilpikonna. Siellä sitten suojassani lasken varpaitani ja haistelen omia pierujani ja ajattelen: ähäkutti! Ettepäs tiedä miten mukavaa on mököttää…! – Anna-Liisa Lintulampi – Tasan kello kuusi aamulla avaan silmäni, ihan pirteänä. Tänään ei ole työpäivä, eikä tarvitse vielä nousta. Yritän jatkaa uniani, ja saankin torkuttua puoliväkisin vielä kaksi tuntia. Herään uuteen päivään kaikkea muuta kuin pirteänä. Tänään on minun oma mökötyspäiväni: olen ihan yksin kotona, minun ei tarvitse puhua, ei hymyillä, ei tehdä ruokaa, ei siivota, ei edes pukeutua. Ihan vaan olla möllötän. Positiivista ajattelua? Pah, suksikoon kuusikkoon moisen ehdottelijat! Kaadan isoon kippoon sokeroituja muroja ja maitoa. Nyt en kaipaa vinkkejä pienemmistä astioista ja sen ansioista pienemmistä ruoka-annoksista. Vielä vähemmän tasapainoisista aamiaisista. Päätän ottaa kunnon hiilarikännin, nukuttaa sitten päiväunilla paremmin. Lisäksi otan ison kupillinen kahvia. Tänään ei ole kiire mihinkään, joten siirrän aamiaiseni TV:n ääreen. Ihmiset syövät kuulemma enemmän, jos keskittyvät aterian aikana esimerkiksi televisioon. Entäs sitten? Syön itseni ähkyksi jos niin haluan. Lusikka ei mahdu kulkemaan kipossa, joten kuljetan sen suussa olohuoneeseen. Mussutan muroja ja huomaan tuijottaneeni pitkän tovin tyhjää TV-ruutua. Kake löytyy sohvan raosta. Naps, naps: surffailen piirrettyjen, saippuasarjojen ja ostos-TV: n välillä. Unohdun katsomaan jonkin saippuasarjan uusintoja menneeltä viikolta. TV-ohjelmat vaikuttavat katsojan verenpaineeseen. Eläinohjelmat saavat henkilöt tuntemaan itsensä rentoutuneemmaksi kuin saippuaooppera tai tyhjä ruutu. Toisaalta saippuaooppera vaikuttaa henkilöiden fysiologisiin ilmiöihin miltei samalla tavalla kuin tyhjä televisioruutu. Vilkaisen ulos, sää on ihan kohtuullinen, aurinkokin pilkistää välillä pilvenraosta. Puoli tuntia ulkona auringossa saa paremmalle tuulelle ja parantaa muistia. En viitsi edes pukeutua, vaan jatkan telkkarin tuijottamista. Sitä paitsi tänään ei tarvitse olla hyvällä tuulella. Tänään on murjotuspäivä. Kyllästyn saippuasarjan muovinaamoihin ja vaihdan Pikkukakkoselle. Se tulee näköjään lauantainakin… Alkaa käydä jo työstä tämä murjotus. Puhelin soi, kaveri pyytää lenkille. Kerron, että katson Pikkukakkosta ja kohta tiedän miksi virtahevolla ei ole turkkia. Vastauksena on hämmentynyt hiljaisuus… Varttitunnin päästä reippailemme pitkin rantapolkua. Eläinohjelmat saavat todellakin paremmalle tuulelle. Ainakin ystäväni nauraa iloisesti, kun kerron miksi virtahevolla ei ole turkkia. Löydämme paljon muutakin naurun aihetta. Viisitoista minuuttia naurua päivässä parantaa ihmisen immunologiaa. Minä todellakin päätän itse miten ajattelen. Huom: tämä teksti sisältää vähintään 7 tutkimustulosta, jotka on poimittu kirjasta Minuutissa muutokseen, kirjoittanut Richard Wiseman. Kirja sisäl- ”Ihmiset hymyilevät ollessaan onnellisia, mutta he myös tää elämäntaitotietoa uteliaille, fiksuille ja kiireisille. Suosittelen =). Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 25 Migreeni ja työhyvinvointi -kysely Sirpa Jyräs-Ikonen (työhyvinvointiagentti) valmistelee luentoa ja artikkelia migreenin vaikutuksesta työhyvinvointiin. Näitä varten hän kerää pohjatiedoiksi aineistoa elävästä elämästä. Tarkoituksena on kartoittaa miten migreeni vaikeuttaa työelämää ja minkälaisiin ongelmiin halutaan etsiä ratkaisuja. Aihealue on varsin laaja ja hän toivoo, että saisi mahdollisimman paljon vastauksia. Näin hän voi tuoda paremmin esille migreeniä sairastavien näkökulman. Luento esitetään syyskuussa potilasyhdistysten hyvinvointitapahtumassa ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa tilaisuuksissa tai vertaisryhmissä. Voit vastata kyselyyn osoitteessa www.onnistuksia.fi (voit vastata myös nimettömänä tai nimimerkillä) tai suoraan sähköpostilla osoitteeseen sirpa@ onnistuksia.fi. Jos haluat vastata perinteisesti postittamalla, lähetä vastauksesi hyvissä ajoin osoitteella: Suomen Migreeniyhdistys, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki. Kerro vastauksissasi ainakin taustatiedot ja miten migreeni/kipu vaikuttaa työssäjaksamiseesi ja työhyvinvointiisi. Muuten sana on vapaa. Kerro myös, jos tekstiäsi ei saa lainata luennon tai artikkelin yhteydessä. Lainauksen yhteydessä mainitaan vain sukupuoli, ikä ja työ, eikä sitä voi yhdistää keneenkään henkilökohtaisesti. Myöskään mahdollisia henkilö/osoitetietoja ei anneta eteenpäin. Vastausaikaa on 12.9.2011 saakka. Lisätietoja aiheesta: www.onnistuksia.fi tai sähköpostilla [email protected] Esimerkkejä työhyvinvointiin liittyvistä asioista: ergonomia, ammatillinen osaaminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen, avoimuus, johtamisosaaminen, tavoitteellisuus, vastuunottaminen, uudistaminen, tehokkuus, päätöksenteko, ajanhallinta. Taustatiedot: Mies/Nainen Ikä Työ/ammatti Kysymykset: 1. Kerro omin sanoin 1–3 asiaa, jotka olet kokenut heikentävän työhyvinvointiasi. 2. Millä keinoin edellä mainittuja asioita voisi korjata? 3. Mitkä asiat ovat edistäneet työhyvinvointiasi? 4. Miten työ on vaikuttanut migreeniisi? 5. Miten migreeni on vaikuttanut tyohösi? Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 – 12 tai 16 – 20. Sh Tuija Uusluoto. Tarkista päivystysaika vastaajasta. Myös sähköpostilla: [email protected] Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: 045 1223 542. Myös sähköpostilla: [email protected].. tukee Suomen migreeniyhdistyksen toimintaa www.pfizer.fi 26 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 1/2010 Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: 040 705 4694, Mirva Vähäsalo LEIRAKSEN ® SUUSSA SULAVA SÄRKYLÄÄKE SEKÄ AIKUISILLE ETTÄ LAPSILLE Vaikuttava aine vatsaystävällinen parasetamoli. Saatavana myös nieltävänä ja poretablettina. 819/07 0 06/2007 Pamol®F on lääke kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. Vahvuudet: 125 mg lapsille (9–16 kg), 250 mg lapsille (17–50 kg), 500 mg aikuisille. Maut: banaani & mustaherukka. Noudata pakkauksessa olevia annostusohjeita ja tutustu pakkausselosteeseen. Jos oireet pitkittyvät, käy lääkärissä. Apteekista. Markkinoija Oy Leiras Ab. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 27 Kuva Leena Kanerva ...jatkuu sivulta 16. vaa ja rakentaa sairastuneen kokemusta ruumiistaan ja sairaudesta. Kipupoliklinikan potilaissa tapasi esimerkkejä myös tällaisesta varaosa-ajattelusta ja halusta nähdä itsensä jonkinlaisena tieteiskirjallisuuden ja elokuvien näyistä tutuksi tulleena kyborgina, ihmisen ja koneen yhdistelmänä, jossa toimimaton ja kipua tuottava raaja voitaisiin korvata kokonaan keinotekoisella raajalla (9b, 19, 29). Sinne mie kivut puhelen, sinne tuskat tuikkeloin Kulttuuriset mallitarinat kipusairailla Kulttuurinen varanto tarjoaa yksilölle tulkintakehyksiä ja toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin, kuten kivun kanssa elämiseen. Inhimillinen kokemus jäsentyy kognitiivisesti tietyn kulttuurisen mallin mukaan, jonka voi esim. olettaa noudattavan kertomuksen kaavaa. Hoidollisista tapahtumista voidaan esimerkiksi muodostaa 28 hoidollinen ”juoni” tai ne voivat jäädä joukoksi erikoislääkärien irrallisia ja eriäänisiä kuvauksia, joita ei edes tunnista kuvauksiksi samasta kohteesta. Kulttuurintutkimuksen kohteeksi voimme ottaa myös erilaiset narratiivit, kulttuuriset mallitarinat kipusairailla. Ihminen sekä liittää inhimillisen kokemuksensa kulttuurisiin mallitarinoihin, toisaalta mallitarinat vaikuttavat ihmisen selontekoihin omasta elämästään ja kokemuksistaan. Pitkäaikaissairaiden kertomuksista on tunnistettu mm. erilaisia selviytymis-, taistelu-, sankari-, kohtalo-, uhri-, todistelu- (ei oteta todesta, ei tutkita tarpeeksi) ja järjestelmätarinoita, oman onnensa nojaan jätettyä, menestystä etsivää tai vastoinkäymisten täyttämää elämää jne. Kipupotilaiden tuottamiin kertomuksiin vertautuvat usein myös aikaisemman sukupolven ja omien vanhempien kiputarinat (esim. isäni rakensi kolme omakotitaloa selkäkivuista huolimatta / äitini kasvatti yksinhuoltajana viisi lasta ki- Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 vuistaan huolimatta / mutta minä en pysty samaan / sisu ni, periksiantamattomuuteni on peräisin sieltä). Joidenkin kertomuksissa kipu nähdään seurauksena kovasta työnteosta ja työelämän vaatimuksista. Terveyden menetys saatetaan nähdä annettuna uhrina, jota esim. eläkehylkypäätös loukkaa (nyt on nuorempien vuoro, kaikkeni annoin, tässä on palkka). Riskialtistusdiskurssi mukaisesti kipu voidaan nähdä myös tuloksena itsen hoitamisen laiminlyömisestä. Subjektin (puhuvan, sairastavan minän) ja objektin (lääkärin tutkimuksen ja hoidon kohteen) kertomukset eivät aina kohtaa toisiaan. Lääkärin erääksi tehtäväksi onkin nähty auttaa sairasta ihmistä muodostamaan kertomus, tarina sairaudestaan. Kertomuksien tehtävänä on auttaa luomaan kiinteyttä, koherenssia, potilaan kokemusmaailmaan, johon sairaus on luonut sattumanvaraisuutta ja aukkoja (9b). Inhimillisen elämän tapahtumista luodaan monenlaisia tarinoita, jotka ohjaavat ihmisen kokemuksia ja toimintaa. Tätä on hyödynnetty ns. tarinallisessa kuntoutumisessa, jossa kivulle osana elämäntarinaa luonnostellaan toivoa herättävää tai elämän mielekkyyden kokemuksen palauttavaa jatkoa (36). Tiivistelmä pohjautuu kivun psykologian erikoistumisopintojen ja Turun yliopiston folkloren ja nykykulttuurin opintojakson yhteydessä pidettyihin esityksiin. Numerointi artikkelissa viittaa täydellisen lähdeluetteloon, joka on saatavana kirjoittajalta [email protected]. Keskeiset kirjallisuuslähteet: Honkasalo, M-L, Kangas, I ja Seppälä, U (toim.) Sairas, potilas, omainen. Näkökulmia sairauden kokemiseen. Tietolipas 189. SKS 2003. Honkasalo, M-L, Utriainen, T ja Leppo, A (toim.). Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Vastapaino. Tampere 2004. Hyry, K (toim.) Sairaus ja ihminen. Kirjoituksia parantamisen perusteista. Tietolipas 132. SKS 1994. Anestesia tulossa, älä stressaa turhaan – Migreenipotilaan hyvinvointi syömättömyyttä vaativien toimenpiteiden yhteydessä voidaan helposti ja tehokkaasti turvata. Ennen nukutuksessa tehtäviä leikkauksia potilas rutiinisti joutuu olemaan ravinnotta, joskus huomattavan pitkiäkin aikoja. Kenelle tahansa se on piinallista, mutta osalle migreenipotilaista verensokerin lasku tunnetusti provosoi migreenikohtauksen pahoinvointeineen. Jos potilas jo kokemuksesta tietää vähäisenkin syömättömyyden laukaisevan mahdollisesti jopa viikkojen särkypiinan, on potilas varmasti hyvin hädissään ja pelokas – ehkä jo migreenikohtauksen kouris- sa – odottaessaan leikkaussaliin pääsyä ravinnotta; ei paras mahdollinen lähtökohta anestesialle. Potilaan hyvinvointia ja anestesian onnistumista voidaan tukea hyvällä suunnittelulla. Leikkauspotilaan papereihin hoitava lääkäri voi antaa etukäteen määräyksen osastolla aloitettavasta, suoneen annettavasta laimeasta sokeriliuoksesta hitaana ja tasaisena annosteluna. Viimeistään nukutushoitajan/ nukutuslääkärin käynnin yhteydessä (jos sellainen nykyään vielä on tapana) suu pitää rohkeasti avata, keskustella asia selväksi ja saada varmuus verensokerin laskutaipumuksen huomioimisesta yhteydessä. anestesian Näin potilas on asianmukaisesti ravinnotta ilman verensokerin laskua ja voi hyvin sekä ennen että myös jälkeen nukutuksen. Ilman turhaa stressiä ja pelkoa. Ja särkyä. Omakohtaisena kokemuksena hiukan häpeillen voin mainita riidelleeni ensin osaston hoitajien kanssa – tuloksetta. Leikkaussalissa julistin jo ovella kaiken hypoglykemian ja orastavan jysärin siivittämällä raivolla, että anestesia ei ala ennen kuin näen omin silmin G5 tippumassa laskimooni. lääkäri kuunteli selvityksen hypoglykemiaongelmasta ja pyörtymisistä. Sitten omin käsin asetti sokeritipan, jonka jälkeen annoin vaivuttaa itseni onnelliseen uneen. En muista koskaan nukkuneeni niin autuaasti. Heräsin hilpeänä, en oksentanut kertaakaan, ei ollut edes paha olo ja mikä parasta – ei merkkiäkään migreenikohtauk sesta! Olin siis heräämöhenkilökunnallekin vaivaton hoidettava. Lämmin kiitos HYKS:n osaavalle henkilökunnalle ja kaino anteeksipyyntö hypoglykeemisen käytökseni vuoksi. nimim. raivotar vuosien takaa Eikä se alkanut. Minun tari Päätään pudisteleva nukutus- Päätään pudisteleva nukutuslääkäri kuunteli selvityksen hypoglykemiaongelmasta ja pyörtymisistä. Kuvat Leena Kanerva Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 29 Sovelletun rentoutuksen kurssi Kuva Päivi Tähtinen OPI RENTOUTUMAAN sovelletun rentoutuksen menetelmällä kroonisen kivun hoitoon erikoistuneen psykologin ohjauksessa. Sovellettu rentoutus -menetelmä, jossa edetään viiden harjoitusvaiheen portaissa lihasrentoutuksesta hengityksen avulla tapahtuvaan nopeaan rentoutumiseen. Nopeaa rentoutusta voi käyttää kivun ja stressireaktioiden hallintaan ja kehon lihasjännityksen vähentämiseen useita kertoja päivän aikana, esimerkiksi työtehtävien lomassa. Rentoutustaitoja täydennetään tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoituksin. Kaikkien harjoitusten yhteisenä tavoitteena on lisätä päänsärkyyn liittyvien psykologisten tekijöiden tunnistamista ja oirehallintaa. Rentoutuskurssi sisältää viisi tapaamiskertaa ryhmässä. Kurssitapaamisten välillä osallistujat harjoittelevat rentoutumista itsenäisesti kurssilla tehtyjen harjoitusten mukaan. Kurssin harjoitukset tehdään istuma-asennossa. 30 Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 Pieni ryhmäkoko mahdollistaa tehokkaan oppimisen ja yksilöllisen työskentelyn. Kurssitapaamiset ovat torstaisin Migreeniyhdistyksessä, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä Pasila 15.9, 29.9., 6.10, 13.10 ja 20.10 klo 17 - 18 (ensimmäinen tapaamiskerta 17 – 18.15.) Kurssille otetaan kahdeksan osallistujaa ja se toteutuu, jos vähintään kuusi osallistuu. Kurssimaksu on jäseniltä 60 euroa, ei-jäseniltä 80 euroa, Migreeniyhdistys maksaa osan kurssin kustannuksista. Sitovat ilmoittautumiset 9.9. mennessä [email protected] tai 050 544 5232 (mieluiten tekstiviestillä). Ilmoittautuessasi muista mainita ”rentoutuskurssi”. Ta p a h t u m a k a l e n t e r i Helsinki Kevyt kivi – kuunnelma migreenistä Ensi-ilta 12.9. klo 19.00 Tule ja sulje silmäsi. Katso tiedot s. 23. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt sivulla 2. Sovelletun rentoutuksen kurssi 15.9, 29.9., 6.10, 13.10 ja 20.10 klo 17-18 Torstaisin Migreeniyhdistyksen toimistolla. Katso tiedot s. 30. Kangasala Tiistaisin klo 16-18 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. VERTAISRYHMÄ Suomen Kipu ry:n ja Suomen Migreeniyhdistys ry:n yhteinen vertaisryhmä. Kangasalan pääkirjasto ryhmätila Suppa 2. krs Lisätietoja [email protected] HUOM! Tampereella toimii myös vertaisryhmä. Kokkola Tiistai 27.9. klo 17-19 VERTAISRYHMÄ Kaupunginkirjasto, Lukuseuran huone, Isokatu 3. Uutta ryhmää virittelemässä toiminnanjohtaja Matleena Helojoki. Ilmoittaudu [email protected] tai 050 544 5232 (mieluiten tekstiviestillä). Mainitse ilmoittautumisessa sana KOKKOLA. Tarkista ennen tilaisuutta aika ja paikka Tapahtumakalenterista www.migreeni.org – sieltä löytyvät myös mahdolliset uudet tapahtumat ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Kouvola Torstait 29.9., 27.10., 24.11. ja 15.12. klo 18-20 VERTAISRYHMÄ Tuulensuoja, Hallitusk. 9. 45100 Kouvola. Lisätietoja [email protected] Lahti Keskiviikko 21.9. klo 18.00 LUENTO Migreenin kokonaisvaltainen hoito Neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen. Migreeniä sairastavien vertaistuki Terveydenhoitaja Anitta Tähti-Niemi. Perustetaan Lahden vertaisryhmä. Lahden kaupunginkirjaston auditorio, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Lappeenranta Tiistait 27.9. ja 15.11. klo 18 VERTAISRYHMÄ Parkkarilan päiväkoti, Parkkarilankatu 47. Lisätietoja Riitta Nikulainen 0400 970164 SEINÄJOKI Torstai 29.9. LUENTO Tarua ja totta kivusta Eero Vuorinen, anestesiologian ja kivunhoidon erikoislääkäri. Katso paikka ja tarkempi aika lähempänä luentoa www.migreeni.org Tapahtumakalenterista. Järjestää Suomen Kipu ry. Tampere Tiistaisin klo 17-19 9.8., 23.8., 6.9., 20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12. VERTAISRYHMÄ Suomen Kipu ry:n ja Suomen Migreeniyhdistys ry:n yhteinen. Tampereen Seudun Vertaiskeskus Mustanlahdenkatu 19. Lisätietoja [email protected] HUOM! Kangasalla toimii myös vertaisryhmä. Tiistai 13.9. klo 18.00 LUENTO Lasten ja nuorten päänsäryt Tampereen yliopisto, Pinni B, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1. Lastenneurologian erikoislääkäri Mikael Raisio. Ei ennakkoilmoittautumista. Vaasa Savonlinna Keskiviikko 14.9. klo 17.30-18.30 VERTAISRYHMÄ Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna Ilmoittautumiset 11.9. mennessä [email protected] tai 0400 754096 (mieluiten tekstiviestillä). Keskiviikko 28.9. klo 18 LUENTO Migreenin profilointi ja hoito Vaasa-opisto, Koskimiessali, Opistokatu 1, 65100 Vaasa. Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa, Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Seinäjoki. Ei ennakkoilmoittautumista. Yhteistyössä Vaasa-opiston kanssa. Migreeniyhdistyksen löydät internetistä www.migreeni.org ja Facebookista. Suomen Migreeniyhdistys – Päänsärky-lehti 2•2011 31 M – Itella Posti Oy Tilaa Migreeniyhdistyksestä [email protected] tai puh. 050 544 5232 Näitä esitteitä voi tilata painettuna (”Migrän” och ”Huvudvärk hos barn” finns på svenska också.) Huvudvärk hos barn Nuorten päänsäryt Lasten t y päänsär Esitteitä: 1–20 kpl 6,50 € 21–50 kpl 12,50 € 51–100 kpl 18,50 € Det var så synd, när Jesse väntade så mycket på sin kompis födelsedagskalas, men han kunde inte gå nånstans tack vare sitt migränanfall.” sääli, Oli se niin oikein kun Jesse tti kovasti odo reitä, ttä syn kaverin yi ja meno est auksen oht migreenik takia.” tainen Sarjoitsärky pään Migreenin estohoito , Joskus särkee vähän joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä miksi.” useinkaan tiedä Migrän www.migreeni.org in rättää use Särky he ä, pari tuntia yöt n keskellä en kun ole Se sen jälke aan. um kk nu u mennyt issa, kip sekunne kehittyy rskaava. mu n taa on suoras n oikeassa vai Kipu on in ku ni, niin silmässä nko. En a hiiliha tulikuum Joskus ikallani. voi olla pa aisin, edestak kävelen a ja n tuoliss kse.” joskus istu taa en ja keinun ete josärky, n pään n lisäkvu kselline kohtau dellisesti. Ki mahdollija täy soida oksentelua ästä pitkälpä tyy liit tyy sesn täy ja hiljai tilaan ka. Po stä, pimeästä leä ötyy vii päänainen stä. itt rjo sa erittäin gia eli istuva neural n, usein to tilas ei voi py ine po sto a an tke hy aik jonka ohtaus, sisiissä en nen laan. re mo ä mig t puheen aipisess iva auksen liirityyp sta ennako a kä koht au at koht ohäiriöt se kseen ei ain ain au a tasap inen. Koht am ysaioksent rk päänsä antui on a. igreen ittainen halva nen m os iplegi voi liittyä on joh ys ry n. niyhdist ra Migree eu Suomen en Migreenis y Suom en MSD O Suom www. migree ni.org migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky migreeni aivorunkomigreeni jännityspäänsärky halvausoireinen migreeni sarjoittainen päänsä kolmoishermosärky om rkyni.c paansa www. ja omista passin tta, Tämän taa sairau a sairas aiheutta voi ja a joka pu yttä asta ki äselvy voimakpuheen ep riöitä. taa ohäi aiheut ai tasapain ja/t an nn taju ltijan ita hänet im ssin ha Jos pa skenut, to lahoitoon. la aa on ir sa taso mästi välittö jeita lisää oh Katso in sisältä. pass aivorunkomigreeni halvausoireinen mig Naistenni migree eni.org www.migre Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi!” www.migreeni.org Migreeni Det finns en och det är bra sak ju det, när anfal let och det kä är förbi nns så underba rt!” Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaa n ihana!” päivän Kolmen i. Päätä sär kyputk saan sär kee, vat taa, tur vot e, ske ko g eeni.or . Töihin taa w.m set ok ww igr voi ei a no me aan. – Ja ajatellak vaiva a sam taas n päästä.” kuukaude www.migreeni.org www.m igreeni.or g g igreeni.or www.m www.migreeni.o rg Nämä esitteet vain sähköisenä netistä www.migreeni.org Särkylä päänsäräkeky www.migreeni.org Basilaarimigreeni Töissä oli ollut kiirett ä jo pidemmä n aikaa. Jotenkin se vain lips ah aloin ottam ti siihen, että aan lääket useammi tä yhä n ja jopa etukät useammin – oti n een var mi ettei sär ky staakseni , vai enää pääse n tulisi. Nyt en sän gystä ylö pilleriä.” s ilman Silmissä vilisti sahalaita kuten aiemminkin migreenissä, ilmaantui kaksoiskuvia, kieleni meni tunnottomaksi samoin kuin asteittain käteni ja jalkani toiselta puolelta, pelkäsin halvaantuvani yön aikana. En osannut kunnolla puhua, jotkut sanat olivat liian vaikeita sanoa.” Kolmoishermosärky Tensi päänsäroky Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas Aurinkolippoja: 8,00 € postitettuna, lisäksi käsittelykulut 4,50 € man Kipu tuntuu vasem ja yläleuan hampaissa nenänpielessä, ja vetää an. korva eiseen npuol sama voi olla miten ää käsitt www.migreeni.org En voi kipu edes näin kauhean kova kauaa, kestä ei Se olemassa!!?? tulee mutta kipukohtauksia 10 min pahimmillaan jopa Kohtauksen aikana ei saa välein.” mennä koskettamaan, sillä kipu on niin kokonaisvaltaista, että lisä-ärsyke voi viedä kivun yli sietorajan.” www.migreeni.org Minulla on päänsär ky, kestää pä iviä ker ral joka laa Tuntuu kui n olisi pip n. o kireällä ei niinkää ww n tunw.m eni.org , nu igre kovaa Sär ky ei kipua. var sinais est i estä tekemäst ä ja se vain hid osallistumasta, astaa.” www.m igreeni.or g www.migreeni.org
© Copyright 2024