Migreenin

Hoidatko migreeniä
vai itseäsi?
Tarja Suomalainen
Neurologian erikoislääkäri
Lääkärikeskus Mehiläinen
Allergiatalo 15.11.2010
Miksi migreeniä pitää hoitaa?
•  Migreeni heikentää elämänlaatua ja
aiheuttaa turhaa kärsimystä ja työstä
poissaoloja
•  Kohtauksittainen migreeni voi kroonistua
- 30-50% särkylääkkeiden liikakäyttäjiä
•  Särkylääkepäänsäryn riski
•  Migreeniin liittyy usein masennusta ja
ahdistuneisuutta
Miksi migreenin hoito
epäonnistuu?
•  Väärä/ epätarkka diagnoosi
•  Riittämättömät tiedot migreenin
luonteesta
•  Liiallinen särkylääkkeiden tai opiaattien
käyttö
•  Riittämätön lääkitys
•  Elämäntavat, ylipaino
•  Geneettiset syyt
•  Muut sairaudet, esim uniapnea, masennus
Migreenin kokonaisvaltainen
hoito
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Opettele tuntemaan oma migreenisi
Kartoita ja vältä laukaisevia tekijöitä (?)
Elämänhallinta
Painonhallinta
Liikunta, fysikaaliset hoidot, akupunktio
Oikein ajoitettu lääkehoito
Päänsärkypäiväkirja avuksi
Vertaistuki
Päänsärylle on monta syytä
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Migreeni
Jännityspäänsärky
Hammas-, leukanivel-, poskiontelovaivat
Silmäperäiset syyt
Silmänpainetauti tai muu silmäsairaus
Kilpirauhasen liikatoiminta
Kolmoishermosärky
Ohimovaltimotulehdus, muut tulehdukset
Aivokasvain, aivoverisuonisairaudet
Migreenikohtauksen vaiheet
Ennakoivat oireet: esimerkiksi ääni-, valo- tai hajuherkkyys, keskittymiskyvyn heikentyminen,
haukottelu
Esioireet: ainoastaan 15%:ssa migreenikohtauksia päänsärkykipua edeltää aura. Visuaaliset oireet
(esimerkiksi valonvälähdykset, sahalaitakuviot tai näkökenttäpuutokset), tuntohäiriöt (pistelyä
sormissa tai suun ympärillä), motoriset oireet (esimerkiksi lihasten puutuminen, heikkouden tunne),
puhehäiriöt.
Migreeni ei ole pelkkä päänsärky
Aivorunko,
hypotalamus:
Aivokuori:
Kolmoishermo
ja verisuonet:
Autonominen
hermosto:
- väsymys
-  haukottelu
-  makean nälkä
-  keskittymisvaikeus
- sykkivä
toispuoleinen
kipu
- näköaura
-  tuntohäiriöt
-  puhevaikeus
- pahoinvointi
-  ripuli
-  huimaus
-  virtsamäärän
lisääntyminen
Migreeni
Ennakko-oire
Kohtauksittainen
Kova särky
Rasitus pahentaa
Alkoholi pahentaa
Oksentelua
Valoarkuus
Voi alkaa yöllä
Jännityspäänsärky
Ei ennakko-oiretta
Jatkuva, tasainen
Kohtalainen särky
Liikunta helpottaa
Alko voi helpottaa
Ei oksentelua
Ei valoarkuutta
Alkaa valveilla
Migreenin profilointi
• Nopeasti kehittyvä,
lyhytkestoinen
– miehistä 52%,
naisista 29%
• Hitaasti kehittyvä,
pitkäkestoinen
– miehistä 30%,
naisista 36%
• Pitkäkestoinen,
uusiutuva
– miehistä 18%,
naisista 36%
Suomen Lääkärilehti 2008;39: 3173-77
Miksi migreeniprofiililla on
merkitystä?
• 
• 
• 
• 
Samalla henkilöllä voi olla erilaisia kohtauksia
Eri migreenikohtaustyypit hoidetaan eri tavoin
Oikealla hoidon ajoituksella saadaan paras teho
Väärä hoitolinja voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn
–  mitä useammin lääkettä sitä suurempi riski
•  Yksilöllisesti räätälöidyllä hoidolla voidaan
vaikuttaa migreenin kroonistumiseen
Migreenin kokonaisvaltainen
hoito
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Opettele tuntemaan oma migreenisi
Kartoita ja vältä laukaisevia tekijöitä (?)
Elämänhallinta
Painonhallinta
Liikunta, fysikaaliset hoidot, akupunktio
Oikein ajoitettu lääkehoito
Päänsärkypäiväkirja avuksi
Vertaistuki
..ei minulla ole stressiä..
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Työvuoro 8.00 - 15.30
Kaisan tanssitunti
Villen futis
Samin pianotunti
Ulkoilua koiran kanssa
Jumppa
•  Siskon synttärit
•  Auton huolto
•  Seminaari
…vai onko sittenkin..
Vanhempainilta 19.00
Koira ulos
Töissä 8.00-15.30
Vie auto huoltoon 16.00
Vie Sami 17.00
Koira ulos
Kaisan harkat 16.30
Osta siskon
synttärilahja
Pyykit pyörimään
Villen futis, hae Sami
Hae Ville 20.00
18.00
Koira ulos
Valmistele seminaari
Hae Kaisa 18.30
(Oma jumppa)
Elämänhallintaa migreenin
hoitona
•  Voinko parantaa elämäntapojani?
•  Voinko rauhoittaa vauhtiani?
•  Voinko itse vaikuttaa asioihin / ilmapiiriin
töissä tai kotona?
•  Ovatko kaikki menot tarpeen?
•  Osaanko rentoutua?
Migreeni ja painonhallinta
•  Ylipainoisilla (BMI yli 30) usein enemmän ja
vaikeammin hoidettavia migreenikohtauksia
•  Migreenipotilailla
–  on taipumus valita ravintoa, jolla on korkea GI
ja runsaasti kaloreita
–  ruokailun jälkeinen veren glukoositaso on
korkeampi
–  insuliinivaste glukoosille on poikkeava
•  Riski insuliiniresistenssiin?
ylipaino
Z.O.Siva ym 2010
Migreeni ja liikunta
•  Liikunta vähentää migreenikohtauksia
•  Liikunta voi laukaista migreenikohtauksen
–  syytä ei tunneta: korkea syke, verenpaine,
laktaatti?
–  harjoitustehon asteittainen lisääminen
kannattaa
–  nesteytys, oman kehon kuunteleminen, sykkeen
seuranta,
•  Jooga rauhoittaa sympaattista hermostoa ja
vähentää migreeniä
(M.U.Sujan, Intia)
Migreenin kokonaisvaltainen
hoito
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Opettele tuntemaan oma migreenisi
Kartoita ja vältä laukaisevia tekijöitä (?)
Elämänhallinta
Painonhallinta
Liikunta, fysikaaliset hoidot, akupunktio
Oikein ajoitettu lääkehoito
Päänsärkypäiväkirja avuksi
Vertaistuki
Migreenin kohtaushoito
•  Mitä aiemmin, sen parempi
•  Lepo, hämärä huone ja kylmä kääre otsalle
•  Riittävä annos tulehduskipulääkettä
aspiriini 1000mg, parasetamoli 1000mg,
ibuprofeeni 600-800mg, ketoprofeeni 100-200mg
•  Triptaani, migreenin täsmälääke
Almogran, Imigran, Maxalt, Migard,
Naramig, Relert, Zomig
•  Pahoinvointilääkkeet
•  Edellisten kombinaatiot lisäävät
tehoa
Migreenin ”täsmälääkkeet”
1. Pharmaca Fennica 2008. 2. Suomen Lääkärilehti
2008;39: 3173-77
Estohoito
•  Migreenikohtauksia yli 3/kk, särkypäiviä yli 5/kk
•  Migreenikohtaukset ovat vaikeita ja haittaavat
•  Kohtauslääkkeet eivät tehoa tai eivät sovi
•  Ainakin 3 kk hoito
•  Tehon arviointi säännöllisesti lääkärin/hoitajan kanssa
•  Päänsärkypäiväkirja!
•  Vähentää migreenin voimakkuutta ja kohtausten määrää
Lisää kohtauslääkkeiden tehoa
•  Parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua
•  >50% kohtausmäärän väheneminen on hyvä tulos
•  Kohtaukset eivät välttämättä lopu kokonaan!
Estohoitotavat
•  Ennakoiva hoito
–  urheilu, tentti, yhdyntä
–  lääkitys ennen altistusta tai heti sen jälkeen
–  tulehduskipulääke, betasalpaaja, (triptaani)
•  Jaksottainen estohoito
–  kuukautismigreeni
–  ”kuurinomainen” tai syklinen lääkitys
–  tulehduskipulääke, pitkävaikutteinen triptaani
•  Pysyvä estohoito
Migreenin
estohoitolääkkeet
•  Betasalpaaja
Propral, Bisoprolol, Emconcor,
Spesicor, Seloken
•  Trisykliset
depressiolääkkeet
Triptyl, Klotriptyl, Noritren
•  Topiramaatti
Topimax
•  Sartaani
Atacand
•  Aspiriini, naprokseeni
•  Valproaatti
Deprakine, Absenor, Orfitil
•  Gabapentiini
Neurontin, Gabapentin
•  Pregabaliini
Lyrica
•  Fluoksetiini
Seromex, Seronil
•  B2-vitamiini
•  Verapamiili
•  Botulinumtoksiini
Krooninen migreeni
•  Yli 15 kohtausta/kk
•  Toistuvat kohtaukset aiheuttavat aivojen kipua välittävissä
hermoradoissa muuntumista
•  Aivojen normaali kipua vaimentava järjestelmä heikkenee
•  Perifeerinen sensitisaatio
•  Sentraalinen sensitisaatio
- Allodynia = ihotunnon herkistyminen
- Huono vaste kohtaushoidolle
- 30-50% särkylääkkeiden liikakäyttäjiä
•  Kohtausten riittämätön hoito altistaa
•  Usein mukana myös särkylääkepäänsärkyä ja lihastensiota
Perintötekijät
Ympäristö
Perifeerinen
sensitisaatio
lihastensio, leukanivelet, silmät,
kaularanka
Krooninen migreeni
Sentraalinen
sensitisaatio
kolmoishermo, aivorunko
Psyykkiset tekijät
limbinen järjestelmä
Migreenin kroonistumisen
riskitekijöitä
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
liiallinen kohtauslääkkeiden käyttö
opioidien käyttö / kodeiini
liikaa kahvia, kolaa, energiajuomia
ylipaino
kuorsaus
masennus, unihäiriöt
geneettiset syyt
elämäntavat, elämäntilanne
Lääkepäänsärky
•  Usein vihlova, puristava, myös migreenityyppinen
kipu päälaella, otsalla tai silmien seudussa
•  Kylmäävä tunne, ”liian pieni kypärä päässä”, silmien
valoarkuus
•  Lääke auttaa, mutta vain hetkeksi
•  Alkaa usein heti aamusta
•  Hoito: vierotus, sairasloma, kortisoni
Vaatii joskus sairaalavierotuksen
•  Migreenin hoito tehoton, jos
lääkepäänsärky jää hoitamatta
Paljonko on liikaa?
•  Tulehduskipulääkkeet
–  aspiriini/parasetamoli 1000mg yli 5 pv/vko
•  Yhdistelmälääkkeet (sis. kodeiini tai kofeiini)
–  3 tablettia päivässä, yli 3 pv/vko
•  Opiaatit
–  1 tabletti päivässä, yli 2 pv/vko
•  Triptaanit
–  1 tabletti päivässä, yli 5 pv/vko
Migreenin kokonaisvaltainen
hoito
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Opettele tuntemaan oma migreenisi
Kartoita ja vältä laukaisevia tekijöitä (?)
Elämänhallinta
Painonhallinta
Liikunta, fysikaaliset hoidot, akupunktio
Oikein ajoitettu lääkehoito
Päänsärkypäiväkirja avuksi
Vertaistuki
Päänsärkypäiväkirja
Päänsärkypäiväkirja
Päänsärkypäiväkirja
xxxx
5.1.
5.1.
6.1.
6.1.
7.1.
7.1.
8.1.
20.1.
2007
2007
2007
2007
2007
2007
2007
2007
x
5:30
15:30
2.00
10.00
5.30
14.00
oksetti, liikkuminen pahensi
Nenäsuihke,
kipu voimistui, pahoinv.
Kipulääke 800 mg
Kauhea kipu, oksensin
Nenäsuihke
Kipu jatkui, valo,ääniherkkyys
Kipulääke 800 mg x3
Kipu jyskyttää, valo,ääniherkkyys Nenäsuihke
Kipu jatkui töissä lievempänä
Nenäsuihke
6.00
Lievää kipua, ei pahoinvointia
10.00
Kohtalainen kipu, pahoinvointi
Nenäsuihke
Täsmälääke
Psykologinen ryhmäterapia
Tutkimus: B.Vinther, T.Zimmer, Tanska, 2010
•  Viikottaiset ryhmätapaamiset, ohjattu keskustelu ja
rentoutus
150 potilasta, 6-9/ryhmä, 9vk jakso
Tulos: Positiivinen vaikutus kohtausten määrään 39%,
kestoon 39%, voimakkuuteen 44%
Elämänlaatu parani selvästi 70%, työkyky 40%
•  Kommentit:
- minut on kerrankin otettu vakavasti
- olen oppinut, että joskus voin itse vaikuttaa päänsäryn
voimakkuuteen ja tiheyteen
- on muitakin keinoja kuin lääkehoito
- en ole yksin
Masennuksen esiintyminen
migreenipotilailla
•  28% migreenipotilaista kärsii vakavasta
masennuksesta
•  Migreenipotilailla 2-4 kertaa enemmän
masennusta kuin ei-migreenipotilailla
Kahden vuoden seurannassa migreenipotilaista
10% sairastuu vakavaan masennukseen,
kontrolleista 2%
•  Masennusta sairastavan migreeni on vaikeammin
hoidettavissa
•  Masennuslääkityksellä voidaan nostaa mielialaa
ja hoitaa migreeniä
E-pillerit ja migreeni
•  E-pillerit voivat pahentaa migreeniä
•  Aivoverenkiertohäiriön riski lisääntyy, jos käyttää
e-pillereitä ja on
- aurallinen tai vaikea migreeni
- sairastunut aiemmin aivoverenkiertohäiriöön
- kaksi tai useampia verisuonisairauksien
riskitekijöitä (RR, ylipaino, tupakointi,
kolesterolitauti, suku+)
- ikää yli 45-vuotta
- käytössä ergotamiinivalmisteita
Migreeni ja vaihdevuodet
•  Useimmiten migreeni helpottaa vaihdevuosina
•  Kuukautismigreeniä sairastavilla menopaussin alla
migreeni joskus pahenee useaksi vuodeksi
–  johtuu vaihtelevista estrogeenitasoista?
•  Migreeni voi muuttaa muotoaan
–  esim pelkät aurat jatkuvat, päänsäryn luonne
muuttuu
•  Hakeudu lääkäriin, jos
–  migreenin muoto muuttuu
–  kohtaukset lisääntyvät tai voimistuvat
–  jos terveydentilasi on muuttunut ja olet saanut
uusia lääkkeitä
Päänsäryn vaarasignaalit
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Akuutti, kova päänsärky
Jatkuvasti paheneva päänsärky
Rasituksessa alkava päänsärky
Aiemmasta poikkeava päänsärky
Oksentelu, kuume, tajunnantason lasku
Päänsäryn alkaminen yli 50-vuotiaana
Halvausoire, puhevaikeus, kaksoiskuvat
Take home message:
•  Opi tuntemaan migreenisi
•  Migreeniä voi ehkäistä ja hoitaa
•  Huonosti hoidettuun migreeniin liittyy
turhaa kärsimystä, terveysriskejä ja
kroonistumistaipumus
•  Migreenin hoito on sinun ja lääkärisi
yhteinen asia
Kiitos!