Vilkku 5/2015 - Tampereen kaupunki
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 10 5 | 2015 Henkilöstö mukaan toimintamallia ideoimaan 3 Sisäisen postin jakelu väheni 4 Sähköpyörä vauhdittaa Annen matkaa asiakkaiden luo VILKKU 5 | 2015 1 NÄIN SEN NÄIN HANNA LEPPÄNEN Muutoksen tuulia Organisaatioissa tapahtuvat muutokset ovat tulleet osaksi työn arkipäivää kiihtyvää tahtia, myös Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Toki muutoksia on aina ollut, mutta muutosten määrä on lisääntynyt ja aika muutosten vakiinnuttamiseen on lyhentynyt. Hankalimmillaan edelliseen organisaatiomuutokseen liittyvät käytänteet ja työtavat eivät ole edes kunnolla vakiintuneet, kun seuraavaa muutosta aletaan jo valmistella. Sanotaan, että työntekijöiden on sisäistettävä työtavakseen toimia alati muuttuvassa työympäristössä. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ihminen tietoa käsittelevänä, toimivana ja myös tuntevana olentona ei ole paljon vuosikymmenten aikana muuttunut. Me tarvitsemme edelleen rutiineja, turvallisuuden tunnetta, vakautta ja aikaa oppia asioita. Huonosti toteutetut muutokset aiheuttavat monenlaista uhkaa työhyvinvoinnille ja työntekijöiden työkyvylle. Pahimmillaan muutoksesta saadut toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt menetetään, mikäli työhyvinvointi heikkenee. Olen usein sanonut, että varsinkin isoja muutoksia kannattaa tehdä vain, mikäli hyödyt ovat merkittäviä tai muutos on aivan pakollinen. Tehdään muutokset hyvin ja huolella. Huolehditaan yhdessä osaamisen jatkuvuudesta. Tiedotetaan hyvin ja oikea-aikaisesti ja kuunnellaan toisiamme. Johdetaan oikeudenmukaisesti ja jäntevästi. Annetaan tilaa myös niille puheille, joissa kritisoidaan ja tuodaan esille pettymystä. Älkäämme kuitatko tätä puolta pelkkänä muutosvastarintana. Tänä syksynä katsotaan myös, onko suutarin lapsella kenkiä. Suuret muutoksen tuulet puhaltavat myös Tullinkulman työterveydessä. Pitkälle suunniteltu työterveyden siirtyminen kaupungin omasta toiminnasta osakeyhtiömuotoon ei ole aivan pieni muutos. Yritämme senkin muutoksen tehdä yhdessä toisiamme ja asiakkaitamme kuunnellen. Harri Lauren Johtava työterveyspsykologi Tullinkulman työterveys 8 SISÄLTÖ KUVAT: HANNA LEPPÄNEN 14 Liikunnanohjaajien työnkuva laajeni 5 Palomies Vertti valmentaa tv:ssä Kenkämuseon tarina päättyy VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 30. syyskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Kotihoidon lähihoitaja Anne Ohralahti ajaa asiakkaiden luokse nopeasti sähköpyörällä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 5 | 2015 TAPETILLA TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen Liikuntaetuus käytössä syksyn Uudessa toimintamallissa palvelut jakaantuvat kolmelle alueelle K aupungin toimintamallin uudistaminen etenee tämän syksyn aikana tiiviissä aikataulussa. Ensi vuoden alussa tulee voimaan konsernihallinnon uusi rakenne. Muu kaupungin organisaatio siirtynee uuteen toimintamalliin vuoden 2017 alusta. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat seuraavien kuntavaalien jälkeen 1.6.2017. Strategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan syksyllä valmistellaan erityisesti neljää kokonaisuutta. – Syksyn aikana tehdään valmistelutyötä ja esityksiä siitä, minkälainen poliittinen johtamisjärjestelmä meillä tulevaisuudessa on, miten konsernihallinnon ja tuotannon rakenteet uudistetaan, minkälainen ohjausmalli otetaan sisäisen tilaaja–tuottaja-mallin tilalle sekä miten vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten vaikuttamista, Linnamaa sanoo. Uutta toimintamallia on nyt valmisteltu siten, että kaupungin palvelut tuotetaan kolmella palvelualueella. Myös konserni- hallinnon rakenne tulee vastaamaan tätä jakoa, eli konsernihallintoon tulee hyvinvoinnin, elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konsernija tukiprosesseilla. Nykyisestä konsernihallinnon tilaajaryhmästä hyvinvoinnin palvelualueelle kuuluisivat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen palveluiden sijoittuminen on vielä pohdittavana. Yhdyskuntarakenteen palvelualue muodostuisi nykyisen kaupunkiympäristön kehittämisen perustalle. Elinvoiman palvelualue muodostuisi pääosin nykyisestä kaupunkikehitysryhmästä. Pohdittavana on esimerkiksi yleispiirteisen maankäytön ja aluekehitysohjelmien sijoittuminen näiden palvelualueiden kesken. Palvelualueiden tehtäväjakoa ja joh- Toimintamallin uudistuksen sparrausryhmä kokoontui elokuun lopussa Monitoimitalo 13:ssa miettimään, miten kaupungin töitä tulisi kehittää. tajien nimittämistä käsitellään muun muassa kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 28. syyskuuta. Henkilöstö mukaan ideoimaan Reija Linnamaa kertoo, että toimintamallia viedään eteenpäin yhdessä tekemällä. – Olemme järjestäneet sekä kuntalaisille että henkilöstölle aiheeseen liittyviä kyselyitä internetissä ja Loorassa. Syksyn aikana on myös useita työpajoja, joihin toivotaan henkilöstöltä mahdollisimman laajaa ja aktiivista osallistumista. Henkilöstöllä on arvokasta näkemystä siitä, miten kaupungin töitä ja palveluita tulisi kehittää, Linnamaa sanoo. Syys- ja lokakuun aikana järjestetään työpajoja konsernihallinnon henkilöstölle. 25. elokuuta starttasi toimintamallin uudistuksen ns. sparrausryhmä, jossa keskustellaan ja tuodaan esiin uusia näkökulmia yli yksikkörajojen ja asemavaltuutusten. Ryhmään saa osallistua kuka tahansa eri puolilta organisaatiota. • TAMPEREEN kaupunki tarjoaa 100 euron arvoisen Tyky-Online-liikuntaetuuden kaikille, jotka ovat vuonna 2015 työskennelleet vähintään kuusi kuukautta kaupungilla ja työsuhdetta on jäljellä vähintään kuukausi. Myös vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla olevat saavat tuen. Arvoseteli on tarkoitettu vain liikunnan tukemiseen, eikä sillä voi maksaa kulttuuripalveluita. Henkilökohtainen seteli on voimassa 31.12.2015 asti. Tukeen oikeutetut työntekijät ovat saaneet arvosetelin käyttöönotosta viestin sähköpostiinsa. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää tampere.fi-sähköposti-osoitetta, Halon asiantuntijat auttavat edun käyttöönotossa. – Halon Tyky-Onlinetukeen on tullut runsaasti yhteydenottoja käyttöönoton alussa. Tästä syystä jokaiseen viestiin ja puheluun ei pystytä vastamaan välittömästi, mutta autamme kaikkia mahdollisimman nopeasti, kertovat tukipalvelun työntekijät. Liikuntaetuus käy myös Sampolan työväenopiston tanssi-, terveysliikunta-, jooga- ja itämaiset harjoitukset -kursseihin. Opiston kurssilaskun voi maksaa kaupungin kassapalveluiden Puutarhakadun toimipisteeseen. Mukaan kannattaa ottaa lasku, henkilöstökortti tai viimeisin palkkalaskelma ja TykyOnline-arvoseteli. Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Liikuntakortti [email protected] Halon asiantuntijat 040 746 1810 arkisin klo 9–15 Strategia ja kehittäminen > Toimintamallin kehittäminen VILKKU 5 | 2015 3 TAPETILLA postin käsittelyyn, kehottaa Kalle Palonen. TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Logistiikka kuljettaa suuria lähetyksiä Pakettien, esineiden ja muiden suurikokoisten lähetysten kuljetuksissa käytetään tarvittaessa Tampereen Logistiikan tavarakuljetuspalveluita. Kudos- ja laboratorionäytekuljetusten sekä instrumenttien kuljetustarpeen vuoksi suurimmat terveysasemat ovat edelleen päivittäisen reittikuljetuksen piirissä. Näytekuljetusten tulevaisuuden toimitustapaa selvitetään. Logistiikasta tilatut varastotavaratoimitukset ja pyykkikuljetukset jatkuvat ennallaan.• Sisäisen postin reittijakelua vähennettiin K aupungin sisäiset postireitit vähentyivät kesällä. Sisäinen postinjakelu jatkuu enää suurimpien kiinteistöjen ja terveysasemien välillä. Sisäiset viestit täytyy välittää lähinnä sähköisesti hyödyntäen sähköisiä työtiloja, arkistointijärjestelmä Donnaa, verkkolevyjä, sähköpostia ja skannausta tai Looraa. – Paperipostin reittijakeluun kuuluvat kiinteistöt voivat käyttää edelleen keskenään sisäisen postin kuoria, sanoo Hallintopalvelukeskuksen henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen, joka toimii sähköisen viestinvälityksen kehittämishankkeen projektipäällikkönä. – Niistä kiinteistöistä, jotka eivät kuulu reittijakelun piiriin, lähetetään paperiposti valtion postin jakelussa käyttäen valmiiksi maksettuja postikuoria tai frankeerausta, jos yksikkö käyttää Tampereen Logistiikan frankeerauspalvelua. Postikuoria hankitaan Logistiikasta, neuvoo Palonen. Esimerkiksi pelkästään viivakoodilla ja vaakunalla merkitty kuori ei ole valmiiksi maksettu, vaan kuoressa pitää olla maininta ”postimaksu maksettu Suomessa tai postimaksu maksettu ulkomaille”. Jakelureittiin kuuluvien kiinteistöjen aulapalveluiden kautta on myös mahdollista jättää lähetyksiä kuljetettavaksi muihin reitin kiinteistöihin. Eri puolilla kaupunkia mietitty postitusta Eri puolilla kaupunkia on jouduttu miettimään sisäistä postinkulkua uudella tavoin. Esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 4 VILKKU 5 | 2015 Viestintäsihteeri Anna-Maria Rauhala viestintäyksiköstä katsoo, että kaupungin palvelupisteisiin lähtee sopiva määrä Tamperelehtiä jaettavaksi. Aiemmin lehtiniput on toimitettu eteenpäin sisäisellä postilla, tästä lähtien osa palvelusta ostetaan Logistiikalta. Loora > yhteystiedot, tilat ja tukipalvelut > Sähköisen viestinvälityksen kehittäminen Kalle Palonen [email protected] 040 801 2647 Tampereen Logistiikan kuljetuspalvelut [email protected] 040 801 6998 Päivittäiseen reittijakeluun kuuluvat kiinteistöt: Tampere-lehti on jaettavana myös kaupungin palvelupisteissä, kirjastoissa ja terveysasemilla, joihin lehtiniput on lähetetty sisäisellä postilla. Suurimpien terveysasemien, kirjastojen ja palvelupisteiden postitus hoidetaan edelleen sisäisellä postilla, mutta muu postitus ostetaan Logistiikalta. Sellaiset yksiköt, joista lähtee runsaasti ulkoista postia asiakkaille ja kuntalaisille, voivat käyttää Postin vaihtopalvelua. Vaihtopalvelussa postinkantaja tuo postin yksikköön ja samalla käynnillä ottaa lähtevän postin. Jos kiinteistössä tai yksikössä ei ole vaihtopalvelua, lähtevä posti pitää huolehtia postilaatikkoon tai postitoimipaikkaan. – Kiinteistöissä, joissa toimii useita yksiköitä, täytyy sopia postin toimituksesta niin, etteivät useat henkilöt käytä työaikaa • Keskusvirastotalo (sisältää myös lähikiinteistöjen eli Frenckellin, asuntotoimen talon, Pantin kiinteistön, Raatihuoneen, Vakuutuskassan ja pääluottamusmiesten toimiston postikuljetukset) • Tietotalo (Kipala ja Halo) • Hatanpään sairaala (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) • Kaupin sairaala • Koukkuniemen alue (alueen sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) • Sarvis (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) • Tipotie (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) • Tays (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) • Atalan, Hervannan, Kaukajärven, Linnainmaan ja Tesoman terveysasemat • Lielahtikeskus • Tammelakeskus • Tullinkulma (työterveys ja keskitetty opiskelijaterveydenhuolto) • Eteläinen sosiaaliasema Hervannassa • Sosiaaliasema Satama • Sosiaalipäivystys Sorinkadulla • Vapriikki ja Amurin työläismuseokortteli Uusi ap TEKSTI Ilana Pantzar KUVAT Hanna Leppänen Uudistunut uintikeskus tarjoaa työntekijällekin uutta ormestari tarttui heti töihin an tekemään,mutinnainmaan päioin sanota, Leinolan sanoonuoKatilat jäävät päivän rjaston, käyttöön. Atalan tern Takahuhdin palveluidenentisaamatalon ritään takaamaan sekä joialveluja sten suun lähitoreilterveyen euvolan lähitori toimipisalueelle mmenniemeen not siirtyvät Linkirvinvointikeskuk etuksen ja nuori-toimintoja teyteen.KämmenKämarveysasemalta. ja terveysasemaetään tarpeen Leinolan ja muLineppänen tikeskus-tai lähirisokeskusten tia uuteenkäyttöön, niemen aadaanuusia lähitorin tilonnittelu alkaa elontikeskuksesta et- isoja kokonaisuuksia,joihintulee isa Heinämäki ttamalla merkiksi Linnainmukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoiereen kaupungin keskuksesta saa- toon ja koulutukseenliittyvätkyyhdistysten lisäkulaispormestari. symyksetja kehittämistarpeet.Sitsi toukokuussa vistys-ja elämänlaatupalveluiden einämäen (vihr) kysymyksetovat tutumpia,koska nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tä- ja elämänlaatumän lautakunnan jäsen. Luottataavaksi apulaismustoimet kaupunginvaltuutetTehtävää aiemtuna ja myös kaupunginhallitukOlli-Poika Parviaisen jäsenenä ovat antaneet toki iin eduskuntaan. hyvää kokonaiskuvaakaupungin taa myös Tampeeri toiminnoista. valtuustoryhmää. otaan palveluita ssa ja lähitor eilla 4 Mikä sinua kiinnostaa kertoo suunnittet ja millaisista apulaispormestarin ko Hiltunen tilaaä tulit apulaistehtävissäsi? Mitkä ovat riksi? n myös Nurmi- vahvuutesi? inen tamperelaiTyö haastavien asiakokonaisuukan lähitori. Lisäkojan äiti. Olen tehuunnittelee Lam- sien parissaon mielekästä.Innosntyöuranipoliisiveluita, raja- tun asioistaja pidänvaihtelustaja iisin eri joita tehtävissiten hakeudun luontaisesti tehnatjoustavasti ulottuneetkäytpotäviin, joissa näitä elementtejä a sisäministeriön apalvelumallia pi- on tarjolla. Vahvuuteni on myös Poliisitutkinnon helppo lähestyttävyys. Olen totmmäiseksi koillieiskunta- ja haltunut toimimaanhyvin erilaisten utta myöhemmin maisteri. Myös jatihmisten kanssa aiemmissa työtäänsamallamaleustieteiden tohn Tä- tehtävissäni ja nähnyt ihmisten nTampereella. alla, mutta apuja elämää melko monelta kantilta. netaan pestikeskustan vie nyt varkehittämissuunilta asioilta. Mikä on mielipaikkasi istelu.Syksylläalja mielipuuhaasi a kaakkoisen aluoppaasta.Opas tarjoaakesätyöntöitä ja Tampereella? nnittelut. tekijöille yksissä kansissa tiesinulla on• Mielipaikkanion oma kotiniTamtoa palvelussuhteeseen kuulupereen Onkiniemessä sekä Tamvista seikoista, kuten työajasta, uu monta laajaa pereen lukuisat järvenrannat ja vapaista, eduista ja työturvallikuten toisen asmetsät,joihinvoi mennäperheen suudestasekä kaupunginorganiseen ja työllisyykanssa retkeilemään. saatiorakenteestaja strategiasta. ä kulttuuri- ja liiEsimiehet voivat tilata opin liittyvät asiat. TAMPEREEN kaupungilla työsMillaisia terveisiä lähetät aljon yhteistyötä kentelee yli 500 kesätyönteki- paan paperiversioita kaupunhenkilöstölle? enkanssa. Synkkä jää: harjoittelijoita, koululaisia, gin virastotalon virastopalveOlen tosi iloinen mahdollilanne tekee työs- opiskelijoita, vuosilomasijaisia luista osoitteesta virastomestasuudestaolla osa tätä Tampereen [email protected]. eellisenja samal- ja kausityöntekijöitä. kaupungin ja haluOhjeita jatyöyhteisöä neuvoja kesätyönKaikkien uusien työntekiluista, joiden enan kuunnella näkemyksiänne. ä vaikutus ongel- tekijöillelöytyy Kesätyöntekijän Olettehan oman työnne parhaiisennäkökulmasta asiantuntijoita.Minuunvoi olä. Näiden tekijöila tarvittaessa yhteydessä matattaminenon hanlalla kynnyksellä. • malta osaltaniteen 5 KAUPUNGIN PALVELUKSESSA AHKEROI YLI 500 KESÄTYÖNTEKIJÄÄ 6 hin tartuit ja simmäisenä? n jo valmiita verlaajennan tietämistanitapaamalnkin näin alussa hönikuuluumyös OSAAMISKESKUKSEEN SIIRTYY 300 HENKILÖÄ KONSERNIP ALVELUIHIN perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 kaupungin työntekijää lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henkijöiden, löstö-, myös tieto-, kesätyöntekijöihallintoden, perehdyttäminen työtehja ict-palvelut. Keskuktäviin on Perehdytyksentärkeää. johtajana aloittaa sen avuksi tehty uusi opas, Helion Hirvelä. jota esimiesten kannattaa hyöOsaamiskeskuksen dyntää.nimeksi • tulee Koppari. Nimen valitsi Koppaprojektin ohjausryhmänä toimiva konserniHenkilöshallinnon töasiat > Palvelussuhteen johtoryhmä alkaminen (Perehdyttämisopas nimikilpailun avulla. ja Kesätyöntekijän opas) Looran kautta järjestettyyn nimikilpailuun saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa. Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina vastatessaan eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä. Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt äminen > Koppa-projekti Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen. Liikunnanohjaajat Tommi Liimatta ja Lari Haromo ovat olleet tyytyväisiä uudistuneeseen uintikeskukseen Kalevassa. Syksyllä ohjaajien työnkuva on monipuolistunut entisestään. Syksystä lähtien Lari Haromo on päässyt ohjaamaan asiakkaita myös kuntosalilla. U udistuneen Tampereen uintikeskuksen täyttää auringonvalo. Remontin yhteydessä ensimmäiseen kerrokseen siirtyneen kahvilan pöydässä istuu kaksi uimahallin työntekijää: Tommi Liimatta ja Lari Haromo. Kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen uusissa tiloissa on polskuteltu jo kesäkuun alusta asti. – Valoisuutta on tullut lisää ja tekniikka on täysin uusittu. Tykkään tilan avaruudesta ja valoisuudesta, sanoo Liimatta. Liimatta työskenteli remontin ajan Kalevassa. Remontin keskellä työskentely oli mahdollista, koska osa altaista oli koko ajan käytössä. – Tein töitä laajennusosan puolella ja vedin siellä koululaisuinteja. Meillä oli parakkipukuhuoneet, joissa kaikissa oli myös suihkut. Tulimme oikein hyvin toimeen niissäkin olosuhteissa, kertoo Liimatta remontin aikaisista tiloista. Monet uintikeskuksen työntekijöistä siirtyivät remontin tieltä muualle töihin. – Työskentelin remontin ajan Pyynikin uimahallissa. Työtehtäväni olivat samanlaisia kuin Kalevan uintikeskuksessa, kertoo Haromo. Viileä sää ei täyttänyt altaita Vaikka kesä- ja heinäkuun säät eivät suosineet lomailijoita, eivät viileät järvivedet ruuhkauttaneet uintikeskuksen altaita. – Ajattelimme, että ihmisiä olisi ollut enemmän, mutta hyvin täällä mahtui uimaan koko kesän. Ehkä melko moni uimari ajatteli, että uudistuneet tilat houkuttelevat niin paljon muita uimareita, ettei sekaan mahdu, sanoo Tommi Liimatta. Remontin myötä uimareilla on nyt enemmän tilaa uida, mutta sen lisäksi liikuntaa voi harrastaa esimerkiksi kahvilan entiselle paikalle tulleella uutuuttaan kiiltävällä kuntosalilla. – Syksyksi me liikunnanohjaajat olemme saaneet uusia hommia ja yksi niistä on kuntosaliohjaus. Salilla pääsee siis nykyään treenaamaan myös ohjaajan avustuksella, Lari Haromo kertoo. Uuteen totutteleminen kestää aikansa Kumilenkkiavaimet ja perinteiset lukot ovat historiaa ja niiden tilalle ovat tulleet älylukot, jotka avautuvat sähköisillä rannekkeilla. – Ensimmäiset kaksi viikkoa aulassa oli opastaja, joka antoi neuvoja rannekkeen käyttöön. Rannekkeen käyttöönotto oli sellainen muutos, joka olisi ilman opastusta saattanut aiheuttaa hämmennystä asiakkaissa, kertoo Tommi Liimatta. Myös työntekijöillä on totuttelemista uuteen halliin. – Koska tänne on tullut lisää tekniikkaa, joudun välillä miettimään, mistä minkäkin laitteen saa laitettua päälle, Liimatta kertoo. – Kun kaikki on niin automatisoitua, aiheuttaa se välillä ongelmia. Aina ei tiedä, miten esimerkiksi mikäkin valo toimii. Onneksi on huollon numero, johon voi aina soittaa, lisää Lari Haromo. Uimahallin tilat ovat pysyneet kahvilaa ja kuntosalia lukuun ottamatta melko samassa järjestyksessä, joten eksymään keskuksessa ei pääse. Muutamia uudistuksia työntekijänkin on vaikea muistaa. – Valvomossa työskennellessäni unohdan usein, että sinne on tullut vesipiste. Lähden edelleen automaattisesti hakemaan vettä jostain muualta, Liimatta sanoo ja naurahtaa. • VILKKU 5 | 2015 5 TAPETILLA TEKSTI JA KUVAT Ilana Pantzar Esimiehen luvalla viisi päivää sairauslomaa ESIMIEHELLÄ on nyt oikeus myöntää sairauslomaa äkillisesti sairastuneelle työntekijälle viisi kalenteripäivää aiemman kolmen päivän sijasta. Muutos tuli voimaan syyskuun alussa. Esimiehen ei ole yleensä syytä myöntää sairauslomaa yhdellä kertaa, vaan jaksoissa siten, että ensin myönnetään 1–2 kalenteripäivää ja sen jälkeen tehdään uusi päätös jatkosta. Vastuu sairaudesta ja sairauden itsehoidosta on ainoastaan työntekijällä itsellään. Esimiehellä on oikeus sallia poissaolo, mutta vastuuta sairaanhoidosta hänelle ei synny. Työntekijällä on mahdollisuus hakeutua normaaliin tapaan esimiehen myöntämän sairauslomajakson aikana työterveyshuoltoon työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle. Pelkkä ilmoitus poissaolosta ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan, vaan poissaoloon tarvitaan esimiehen lupa. Lupakäytäntö perustuu esimiehen ja työntekijän väliseen luottamukseen. Perustelluista syistä esimies voi jättää luvan myöntämättä, jolloin hänen täytyy sopia työntekijän kanssa varhaisen tuen toimenpiteistä. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien yhteydessä esimiehen lupaan perustuvaa sairauslomakäytäntöä ei voida käyttää. • Loora > Ohjeet ja lomakkeet > L Henkilöstöhallinnon ohjeet ja lomakkeet / sairastuminen Henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto 040 806 4083, [email protected] 6 VILKKU 5 | 2015 Oppia ja innostusta viherpihasta M onitoimitalo 13:n piha vihertää. Pihaan istutetut yrtit, tomaatit ja mansikat tuovat tuoksahduksen jostain muualta ja vievät hetkeksi pois keskustan kiireestä. Värikkään pihan keskellä on mukava nauttia kuppi kahvia tai vain ihmetellä ja maistella pihan antimia. Ilman viherpihaprojektia pihaa värittäisivät vain auringonsäteet. Hankkeen takana on askartelunohjaaja Merja Lehtonen. Lehtonen kertoo idean syntyneen kevään kävijämääriä miettiessä. – Meillä on usein keväällä hiljaisempaa. Nuoret ja lapset tykkäävät olla silloin ulkona, joten miksi meidänkin toimintaamme ei voisi siirtää ulos. Monitoimitalo 13:n viher- piha on aiemmin ollut vain henkilökunnan käytössä. Lehtosen mukaan piha näytti ankealta. Niinpä siitä päätettiin tehdä nuorten kävijöiden ja henkilökunnan yhteistyöllä Suomen kaunein sisäpiha. Nuorten kädenjälki näkyy viherpihassa Projektin tarkoituksena on saada Monitoimitalo 13:ssa käyvät nuoret innostumaan luonnon monimuotoisuudesta sekä siitä, miten hyöty- ja koristekasveja voi kasvattaa itse pienellä budjetilla keskeisilläkin paikoilla. Samalla nuoret oppivat uusia taitoja ja kärsivällisyyttä. Tänä vuonna pihan suunnitteluun ja rakentamiseen ovat osallistuneet Pajaston taidepajan nuoret. Muun muas- sa pihan graffitit ja värikkäät jakkarat ovat taidepajalaisten maalaamia. – Kun nuoret ovat itse suunnitelleet pihan, se palvelee parhaiten myös sen käyttäjiä eli nuoria, Merja Lehtonen sanoo. Vaikka viherpiha on melko keskeisellä paikalla, sitä ei ole sotkettu eivätkä jakkarat ole lentäneet läheiseen lampeen, vaikka ensin niin pelättiin. – Kysyin eräältä nuorelta, osaako hän sanoa, miksi piha on saanut olla rauhassa. Hän vastasi, että eiväthän he nyt omia nurkkiaan halua sotkea. Pihaa voi käyttää kuka tahansa Viherpiha on herättänyt kiinnostusta myös Monitoimitalo 13:n muissa kävijöissä. Lehto- nen kertoo erään talossa kokoustaneen ryhmän kysyneen viherpihan vuokrausta kokouskäyttöön. – Mietin, että miksipä ei. Tämähän voisi olla tila, jota voi hyödyntää moneen eri tarkoitukseen. Lehtonen toivoo, että tulevaisuudessa toimintaan saataisiin mukaan sponsoreita, jotka voisivat lahjoittaa esimerkiksi rakennustarvikkeita tai taimia. Merja Lehtosen mukaan viherpihassa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Ensi keväänä meidän täytyy markkinoida tätä pihaa vielä paremmin. Nuorten pitää ensin tietää, mistä tässä on kysymys. Eiväthän he muuten uskalla tulla tänne ja esimerkiksi maistella pihan antimia. • Monitoimitalon viherpihasta on tullut värikäs koko talon yhteinen kohtauspaikka. Merja Lehtosen kehittelemä viherpihaprojekti oli yksi Tampereen kaupungin henkilöstön kehittäjäpalkinnon saaneista ideoista. VILKKU 5 | 2015 7 TYKYTYSTÄ TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen V ertti Harjuniemi on personal trainer, fitness-urheilun SMvoittaja ja tuore tv-tähti, mutta sen lisäksi hän on myös palomies. Ammattimaisen treenaamisen, muiden treenien suunnittelun ja palomiehen työn yhdistäminen saattaa kuulostaa mahdottomalta yhdistelmältä, mutta moneen paikkaan ehtivä Harjuniemi vakuuttaa sen olevan mahdollista. – Usean asian tekeminen samaan aikaan ei haittaa, jos se tekeminen on mukavaa. Palomiesten työajat ovat erikoiset. Arki koostuu 24 tunnin työvuoroista ja niitä seuraavista kolmen päivän vapaista. Toimistotyöläisessä kauhistusta herättävä rytmi ei kuitenkaan haittaa Harjuniemen päämäärätietoista harjoittelua. – Treenaan vapaapäivinä aina kaksi kertaa päivässä ja palokunnassakin on varattu aikaa kunnon ylläpitoon. Lisäksi aerobista treeniä tulee esimerkiksi työmatkapyöräilystä. Tiukkaan kisakauteen valmistautuminen ei kuitenkaan häiritse koskaan työntekoa. – Vaikka syön usein, niin mikäli tilanne sitä vaatii, kestää syöminen maksimissaan minuutin, eli se ei haittaa töitä. Olen myös kiitollinen siitä, että työkaverit ovat olleet todella kannustavia ja innokkaita lähtemään mukaan salille. Vertti Harjuniemi työskentelee Hervannan paloasemalla. Pitkäaikainen haave palomiehen ammatista vaati ponnisteluja. Yksis- Kaikki työntekijät halutaan mukaan KUNTA 10 -tutki- mustuloksia käsiteltiin työpaikoilla yhdessä henkilöstön kanssa keväällä. Sen jälkeen toimialueet muodostivat omat kehittämiskohteensa työyhteisöissä sovittujen, parannusta tarvitsevien asioiden perusteella. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa työntekijöiden osal- 8 VILKKU 5 | 2015 Monipuolisesta urheilutaustasta on hyötyä palomiehen ammatissa. Vertti Harjuniemi on saanut SM-mitaleita muun muassa painista ja taistelulajeista. Super-Vertti auttaa aina tarvittaessa tään pelastusopistoon hakeminen oli monen vuoden projekti. – Lukio jäi aikoinaan kesken, joten kävin armeijan jälkeen ammattikoulun saadakseni tarvittavat paperit pelastusopistoa varten. Lisäksi jouduin harjoittelemaan kestävyyttä vaativia lajeja, sillä en ole koskaan ollut mikään kestävyysurheilija. Päämäärätietoisuus ja tavoitteiden saavuttaminen aukaisivat ovet myös television maailmaan. Ennen ideaa tv-sarjasta Harjuniemi kiersi luennoimassa Jutta Gustafsbergin kanssa. Luennoilla hän kertoi motivaatiosta sekä tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta. Koska Gustafsbergilla oli jo ai- emmin ollut tv-sarjoja, he alkoivat luentosarjan jälkeen kehitellä uudenlaista ohjelmaa. Kun yhtälöön lisättiin vielä tuotantoyhtiö, syntyi Jutan ja Vertin Supersinkkudieetit. Ohjelman mukanaan tuomaan julkisuuteen Harjuniemi suhtautuu rauhallisesti. – Kuvaukset menivät hyvin ja onnistuin olemaan kameran edes- listumista ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämisessä. Työyhteisöjä pitää kannustaa yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä innovoimaan uusia ja laadukkaita tapoja työskennellä. Lisäksi työstä aiheutuvan paineen ja työn hallinnan kokemuksen täytyy olla tasapainossa. Kaupungin toimenpiteet • Uutta Tampere 2017 -toimintamallia suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Mallin kehittämistyössä henkilöstön osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen vahvistuminen on keskeisessä roolissa. • Johdolle asetetaan tavoitteet vuodelle 2016 henkilöstön osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Tämän toteutumista mitataan seuraavan Kunta 10 -tutkimuksen tuloksissa, jotka saadaan helmikuussa 2017. • Johtamisen osaamista vahvistetaan. Tampereelle kehitetään uudenlainen johtamisen kulttuuri, jossa painotetaan muutoksen johtamista ja hallintaa, henkilöstön osallistumista sekä innovointia ja palkitsemista. Johtamisen kehittämiseen edellytetään kaupungin jokaisen esimiehen osallistumista. • Vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen liitetään osaksi kaupungin työhyvinvointimatriisia, Naisensihoitajat tekivät kalenterin vapaaehtoisten hyväksi PIRKANMAAN pelastussä oma itseni. Jos ihmiset eivät jostain syystä tykkääkään persoonastani, sille ei voi mitään, koska persoonaa ei voi muuttaa ja esittää ei kannata. Uusi ura ei muuta vanhaa arkea – Tähän mennessä ohjelmasta on tullut palautetta melko runsaasti ja se on ollut ainakin toistaiseksi positiivista. Se on lämmittänyt mieltä, Vertti Harjuniemi kertoo. Hän ei usko ohjelman vaikuttavan arkeen palolaitoksella. – Koska elämme täällä 24 tuntia yhdessä ja teemme kaiken yhdessä, olemme myös toistemme hyviä kavereita. En usko, että kenenkään suhtautuminen minua kohtaan muuttuu sarjan myötä. Edes työtehtävissä tavattavien ihmisten reaktiot eivät jännitä Harjuniemeä. – Voi olla, että joku tunnistaakin, mutta olen kuitenkin esillä positiivisessa mielessä. Autan ohjelmassa ihmisiä parempaan kuntoon. Lehdissä Vertti Harjuniemeä on jo ehditty verrata toiseen entiseen rovaniemeläiseen, Antti Tuiskuun. Harjuniemi suhtautuu vanhaan luokkakaveriinsa vertaamiseen huumorilla. Vaikka yhdennäköisyyttä ei huomaisikaan, miehiä yhdistää tietynlainen positiivisuus. – Ehkä se on se, kun viimein pääsee pois kaamoksesta ja tänne valoon, ei viitsi kamalasti enää synkistellä, Harjuniemi toteaa ja naurahtaa. • jolla kaupungissa seurataan työhyvinvoinnin kehitystä. • Kunta 10 -tutkimuksesta nostetut kehittämiskohteet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja ja työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteita. Tavoitteena on työpaineiden ja työn hallinnan kokemuksen parempi tasapaino. • Työyhteisökohtaisesti Kunta 10 -tulosten perusteella määritellyt Vertin supervinkit – Kaikkihan tietävät, miten pääsee parempaan kuntoon – syö terveellisesti ja liikkuu. Se vain vaatii selkärankaa, sanoo Vertti Harjuniemi. Harjuniemen mukaan istumatyötä tekevät voivat aktivoida kehoaan ja piristää työpäivää lyhyillä harjoituksilla. Oma paino riittää hyvin vastukseksi esimerkiksi askelkyykkyjä tehdessä. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa tunnin ajan. Ensimmäinen askel terveempään ruokavalioon tapahtuu tuoteselosteita lukemalla. Ruokakaupassa kannattaa valita vain tuotteita, joissa on alle 10 prosenttia rasvaa. – Kaikkia muutoksia ei kannata tehdä yhdellä kertaa. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin. Kun on tottunut vähärasvaisempiin tuotteisiin, seuraavaksi huomion voi kiinnittää sokerin määrään. Harjuniemi korostaa, että elintapoja muuttaessa on tärkeää edetä hitaasti, jotta muutokset olisivat pysyviä. • kehittämiskohteet ovat ensiarvoisen tärkeitä arjessa ja niiden toteuttamiseen on keskityttävä. • Toimenpiteiden läpivienti yhdessä henkilöstön kanssa on kunkin yksikön johdon vastuulla. • www.loora.fi/kunta10 Työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo [email protected] 040 806 0278 P E E RO L A K A N E N laitoksen naisensihoitajat ovat tehneet hyväntekeväisyyskalenterin vuodelle 2016. Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Varat kohdennetaan kadonneiden etsintään ja laitehankintoihin. Tamperelainen ensihoitaja Kirsi Kaivonen Kalenteria ovat tehneet Johanna sai idean lähteä toteutLähteinen (edessä), Kirsi Laakso, tamaan erilaista kalenteKatja Kaivo-oja, Ulla Heino, Kirsi ria perinteisen palomiesKaivonen, Sanna Kauppinen ja Elina kalenterin rinnalle. KiinHolstikko. nostusta kalenterin työstämiseen kysyttiin kaikilta pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleviltä naisilta, joista tiivistyi lopulta seitsemän naisen porukka. Kalenterin teema ja yhteinen päämäärä on alusta saakka ollut selvillä: tyylikäs, mutta iloinen ja me-henkeä edustava. Projektiin innostettiin mukaan tamperelaiskuvaaja Peero Lakanen, jonka kädenjälki näkyy myös vahvasti kuvissa. Päivänvalon kalenteri näki viime perjantain julkaisutilaisuudessa. Juhlahumuun naiset eivät kuitenkaan tuudittautuneet, vaan myyntityöt alkoivat välittömästi viikonloppuna turvallisuusmessuilla. Oman kalenterin voi ostaa esimerkiksi Tampereen päivänä keskustan tai Hervannan paloasemalta. • facebook.com/naisensihoitajat naisensihoitajat.fi Tullinkulman Työterveys muuttuu osakeyhtiöksi TULLINKULMAN Työterveys Liikelaitos muuttuu syksyn aikana Tullinkulman Työterveys Oy:ksi kaupunginvaltuuston elokuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Kaikki nykyiset Tullinkulman Työterveyden 125 työntekijää siirtyvät perustettavan yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuolto liittyy suunnatulla osakeannilla osaksi yhteistä Tullinkulman Työterveys Oy:tä vuodenvaihteessa. Yhteistyöllä pyritään sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvampaan toimintaan niin asiakkaiden kuin organisaatioidenkin näkökulmasta. – Yhdistymisen ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitamme useamman toimipisteen kautta: kaupungin keskustan tilojen lisäksi muun muassa Taysin ja Nokian alueella, sanoo Tullinkulman Työterveyden toimitusjohtaja Eija Railanmaa. • Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 050 345 1397 VILKKU 5 | 2015 9 LÄHIKUVASSA TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Sähköpyörä helpottaa kotihoidon väen liikkumista K aupungin kotihoidon työntekijät ovat toivoneet sähköpyöriä eri alueille. Tällä hetkellä Härmälän lähipalvelualueella on koekäytössä yksi sähköpyörä. – Koekäytön kokemusten perusteella päätetään, hankitaanko sähköpyöriä lisää, kertoo johtava kotihoidon esimies Sirkku Savolainen. Lähihoitaja Anne Ohralahden menoa sähköpyörä on helpottanut. Työvuoron aikana saattaa kertyä ajettavaa 10–20 kilometrin verran. Lähtöpaikka ja taukotila ovat siirtyneet Hatanpään huvilaan, ja sieltä on alueen toiselle reunalle Perä-Härmälään melkoinen matka. – Sähköpyörällä ajaminen on ihan yksinkertaista, vain kevyempää kuin tavallisella pyörällä. Helppoa kuin heinänteko, hän sanoo ja polkaisee vauhtiin. Asiakkaiden luona ei enää hengästytä Anne Ohralahti ehti ennen ensimmäistä koeajoaan miettiä, lähteekö pyörä kulkemaan itsekseen avuste päällä. – Eipä lähtenyt, hän nauraa. – Mäkiajossa pyörästä saa eniten irti. Enää en myöskään läähätä mennessäni asiakkaiden luo. Joskus perääni on jääty katsomaan, mikä supernainen se siinä polkikaan. Joku voisi tosin ajatella, että supernainen Anne Ohralahti on. Hyvällä säällä hän ajaa Nokialta Hatanpäälle omalla tavallisella pyörällään työmatkansa, josta kertyy ajokilometrejä 42 työajojen lisäksi. Ohralahti pitää sähköpyörää loistavana apuna. – Pyörä sopii etenkin sellaisille, joilla on selkäkipuja tai muita vaivoja. 10 VILKKU 5 | 2015 TEKSTI Ilana Pantzar KUVAT Hanna Leppänen Anne Ohralahti polkee kevyesti ja nopeasti kotihoidon asiakkaalta toisen luo. Sähköpyörä helpottaa menoa. Käyttökokemukset ratkaisevat jatkon Tampereen Infra vastaa sähköpyörien huollosta. Infra kerää kokemuksia akun kestosta ja pyörän käytöstä eri olosuhteissa samoin kuin pyörän huollettavuudesta. – Talvikäytössäkin pyörää aiotaan käyttää, ja silloin selviää, miten akku reagoi pakkaseen. Kustannusten kannalta olisi tietysti hyvä, jos sähköpyörää voisi käyttää myös talvella, Sirkku Savolainen toteaa. – Pyörän akku latautuu nopeasti, eikä sitä tarvitse ladata usein. Sähköa Sähköpyörä on tukeva, joten sillä uskaltanee lähteä hyvin liikkeelle liukkaallakin kelillä, lisäksi turvana ovat nastarenkaat, Anne Ohralahti lisää. Kotihoidossa on käytössä leasingautoja ja tavallisia polkupyöriä. Työntekijät käyttävät työpäivän aikana liikkumiseen myös omia autoja ja pyöriä. Infra hankki kaupungin työntekijöiden kokeiltavaksi kesällä myös toisen sähköpyörän. Sillä ovat ajaneet keskustan ja lännen viheralueiden hoitajat. • K un sähköauto hurauttaa viereen, sitä ei välttämättä huomaa. Sähköauto on hiljainen ja ekologinen työkaveri. Tilakeskuksen kiinteistöteknisen tuotannon huollossa on käytössä täysin sähköllä toimiva pakettiauto, jonka ratin takaa löytyy huoltomies Juha Visala. – Auto tuli käyttööni maaliskuussa. Olen ehtinyt tutustua hyvin sen toimintaan ja opetella ajamaan sillä. Aiemmin kaupungilla on ollut käytössä hybridiautoja, jotka toimivat vain osin sähköllä, mutta – Kaupungilla on yhteensä kolme sähköautoa. Autot ovat Tilakeskuksella, Sähkölaitoksella ja Infrassa, kertoo Juha Visala. Pakettiautomalliseen sähköautoon mahtuvat hyvin mukaan kaikki huoltotöissä tarvittavat työkalut. uto on hiljainen työkaveri nyt käyttöön on saatu myös kolme täysin sähköllä toimivaa autoa, jotka kaikki ovat eri yksiköiden käytössä. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun sähkö loppuu, matkantekokin loppuu. Toistaiseksi auto ei kuitenkaan ole jättänyt Juha Visalaa tienposkeen. Yöksi auto laitetaan lataukseen ja aamulla ladatulla autolla pitäisi pystyä ajamaan noin 130 kilometriä. – Lataus riittää kaupunkialueella varsin hyvin ja sinne työtehtäväni melko pitkälti sijoittuvatkin. Talvesta vielä vähän kokemuksia Auton akun lataaminen täyteen kestää noin 4 tuntia. Yleensä Juha Visala lataa autoa myös lounastauollaan. – Kun tulen lounaalle ja hoitamaan asioita, lataan autoa samaan aikaan. Kyllä siihen äkkiä saa 50 kilometrille lisää latausta. Koska auto on ollut käytössä vasta maaliskuusta, kokemuksia talviajosta on vielä vähän. – On sanottu, että talvipakkasilla kilometrimäärä saattaa jopa puolittua. Pakkasen lisäksi talvella latauksen kestoa syö lämmitys. Lämpimämmälläkin säällä lämmityksen päälle laittaminen voi vähentää latausta 30 kilometrillä. Talvi saattaa tuoda mukanaan haasteita, mutta muuten autossa ei ole toistaiseksi ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. – Ainoa huono puoli on, että ihmiset eivät välttämättä tajua, että vieressä liikkuu auto, koska siitä ei kuulu oikeastaan mitään ääntä. Onneksi autossa on varoittava äänimerkki jalankulkijoille. Ei vielä omaan käyttöön Juha Visalan työpäivä alkaa Nekalan toimipisteeltä, jossa tarkistetaan vikailmoitukset. Kun ilmoitukset on tarkistettu, on aika lähteä liikkeelle. Hiljaisena päivänä autolla ajetaan 50–60 kilometriä ja kiireisempänä enemmän. Pidemmälle keikalle lähtiessä on ensin mietittävä, kuinka pitkälle latausta riittää. – Autolla ei kannata lähteä Teiskon perälle keikalle, jos sieltä ei löydy sopivaa latauspaikkaa. Hätätapauksissa käyttöön voi kuitenkin ottaa toisen auton. Vaikka sähköauto on palvellut Visalaa hyvin työajossa, hän ei silti vielä ostaisi sellaista itselleen. – En uskaltaisi hankkia vielä sähköautoa, koska latauspisteitä on vähän ja ajan niin pitkiä matkoja. Kauppakassiksikin se on toistaiseksi hieman liian kallis. • VILKKU 5 | 2015 11 TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Aikaa palvella asiakkaita K olme vuotta palvePalvelululiikenneautossa bussin avustaja työskennelleestä Kalle Mäkelän työstä Kalle Mäkelästä huosuuri osa on asiakaskuu rauhallisuus. Se palvelua. Ritva Aaltoon valttia, kun kyydinen on tyytyväinen tettävänä on paljon saamaansa apuun. iäkkäitä ihmisiä. Mäkelä päätyi töihin palvelubussiin työvoimatoimiston kautta. – Olin ollut jonkin aikaa työttömänä ja työvoimatoimistosta ehdotettiin, että osallistuisin palveluavustajakurssille. Kurssin jälkeen tulin tänne töihin. Kurssiin kuuluvan työssäoppimisjakson jälkeen Mäkelä teki puolen vuoden ajan satunnaisia vuoroja palvelubussin avustajana. Lopulta hänet vakinaistettiin. Työvoimatoimisto ohjasi Mäkelää oikeaan suuntaan, sillä hän on viihtynyt hyvin työssään. – Tämä on kivaa hommaa. Asiakkaamme ovat mukavia ja tyytyväisiä. Heitä on ilo palvella. Hyvästä työstä palkittiin Rakenne samanlainen, sisältö erilainen Kalle Mäkelän päivä alkaa yhdeksältä, kun kuski nappaa hänet keskustasta kyytiin. Sen jälkeen he tarkastavat koneelta keskuksen kautta tulleet tilaukset ja lähtevät hakemaan ensimmäisiä asiakkaita. Aiemmin asiakkaat saattoivat tilata kyydin suoraan palvelubussin henkilökunnalta, mutta nykyään kaikki tilaukset tulevat keskuksen kautta. Tämä muutos on helpottanut auton henkilökunnan työtä. – Enää ei tarvitse ottaa puheluita vastaan ja kirjata osoitteita muiden töiden ohessa. Päivän päätteeksi palvelubussi kaartaa hakemaan päiväkeskuslaiset palvelukoti Koivupirtistä ja vie heidät koteihinsa. Työpäivät VILKKU 50 vuotta KIRJAILIJA Seppo Jokinen kertoo ensimmäisestä dekkaristaan Vilkun vuoden 1996 numerossa 7. Tuolloin Jokinen työskenteli vielä kaupungin Tietotekniikkakeskuksen pääoperaattorina. ”ESIKOISTEOKSEN syntymiseen kului kahdeksan kuukautta. – Itse kirjan kirjoittaminen oli melko helppoa, mutta vii- 12 VILKKU 5 | 2015 meistelyvaihe oli tuskallinen. Monet kohtaukset, jopa henkilöhahmotkin menivät uusiksi. Mutta hiominen kannatti. Kustantaja hyväksyi käsikirjoituksen sellaisenaan ilman pienimpiäkään muutoksia. Jos kaikki sujuu hyvin, on Koskiseen mieltyneille luvassa jatkoa. Sepon tietokoneen näyttöruudulla rikosylikonstaapeli muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Koska kyytiläiset vaihtuvat, sisällöltään kahta samanlaista päivää ei kuitenkaan ole. – Työssä kuulee paljon sellaista, mitä en olisi muuten kuullut. Meille on kerrottu Tampereen historiasta ja Tammelan kenkätehtaista. Lisäksi kaikenlaisia vinkkejä on tullut runsaasti. Koska kyydittävänä on ikäihmisiä, on varauduttava myös yllättäviin tilanteisiin. – Viime viikolla eräs asiakas epäili saavansa aivoinfarktin. Tarkkailimme tilannetta ja tarjouduimme viemään hänet Acutaan. Mäkelä toteaa palvelubussin hyväksi puoleksi sen, että tehtäviä voidaan priorisoida. Asiakas voidaan lähteä viemään Acutaan, jos tilanne sitä vaatii. Sakari Koskinen ratkoo jo uusia visaisia rikoksia.” • Tampereen Logistiikka palkitsi toukokuussa työntekijöitään. Palkittuja kiitettiin erinomaisesta asiakaspalvelusta ja asiakkaiden arjen sujuvuuden turvaamisesta. Kalle Mäkelä oli yksi palkituista. Hän suhtautuu asiaan rauhalliseen tapaansa. – Ainahan se hyvältä tuntuu, kun muistetaan ja palkitaan. Vaikka Kalle Mäkelä viihtyy työssään, hän on silti pitänyt tulevaisuudensuunnitelmat auki. – Tässä tulee ainakin pari vuotta tehtyä töitä, mutta täytyy seurata, kuinka työtilanne kehittyy koko Suomessa. Eihän sitä tiedä, vaikka kouluttautuisi ihan uudelle alalle. • PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen H elena Mäkisen kirjahylTätä nykyä Tampereen seudun lyssä mapit on järjestetty työväenopisto sijaitsee fyysisesti siisteihin riveihin. kolmessa eri paikassa: Tampe– Olen vielä sitä ikäluokkaa, reella Sampolassa ja Tammeettä haluan säilyttää tärkeistä lan koululla sijaitsevassa Sara asiakirjoista paperisen version Hildén -akatemiassa sekä Ylösähköisen lisäksi. järven Koulutuskeskus Valossa. Kauppaopistosta valmistunut Vakituisia työntekijöitä on 31, joiHelena Mäkinen muutti vuonna den lisäksi tuntiopettajia ja luen1975 Valkeakoskelta Tampereelle. noitsijoita on yhteensä 370. Töitä ei ollut, mutta niitä oli saataTyöväenopistossa Helena Mäva. Niinpä hän marssi kaupungin kisen tehtäviin kuuluvat muun muassa taloushallinnon asiat, virastotalolle. Sieltä hänet ohjathenkilöstöhallinto ja esimiestiin rahatoimistoon. – Rahatoimistossa minua tehtävät. Mäkinen kuvaa työtänsä haastateltiin. Parin viikon pääsmonipuoliseksi ja vaihtelevaksi. tä soi puhelin ja pääsin paikkaa– Jos vertaa alkuvuosiin, niin maan sairauslomaa. sähköpostin käyttö on tuonut palSijaisuus jatkui ja lopulta jon muutoksia työhön. Se määMäkinen vakinaistettiin. Vuonrää nykyään entistä enemmän päina 1979 oli edessä muutto Jyväsvän kulkua. Ennen asiat hoidettiin puhelimitse, nykyään puhekylään miehen työn vuoksi. Työt lin soi harvemmin. Tampereella piti jättää. Sähköpostien lisäksi moni – Jouduin irtisanoutumaan muu asia hoituu nykyään sähvirasta ja se tuntui todella pahalta. köisesti. Paperisten ilmoittauJyväskylässä Mäkinen aloitti tumisten tilalle on tullut sähtyönhaun alusta ja marssi jälleen köinen ilmoittautuminen ja lasrahatoimistoon. Töitä löytyi ja kutkin maksetaan nykyään vernuoripari viihtyi Jyväskylässä kossa. Mäkinen kertoo sen helmuutaman vuoden. Lopulta tie pottaneen toimiston töitä, kosvei takaisin Tampereelle. ka arkistoitavaa materiaalia on – Palatessani olin aivan varma, vähemmän. etten koskaan saa vakituista virkaa. Töitä kuitenkin löytyi. Helena Mäkinen työskenteli muun muassa kouluvirastossa ja rahatoimiston kirjanpidossa eri tehtävissä. Lopulta vuonna 1998 avautui paikka Tampereen työväenopiston toimistopäällikkönä. Työväenopistosta löytyi työ, jossa Mäkinen on viihSampolassa tynyt nyt 17 vuotta. toimistopäällikkönä – Yksi hyvä tyytytyöskentelevän väisyyden mittari on Helena Mäkisen mielestä se, että minusta on harrastukset tuovat mukava tulla joka aatasapainoa ihmisten mu töihin. arkeen. Harrastusten ja työn tasapaino – Harrastan kulttuuria monipuolisesti ja sen vuoksi vapaan sivistystyön parissa työskentely on tuntunut kiinnostavalta ja tärkeältä, Helena Mäkinen kertoo. Hän uskoo, että vapaalle sivistystyölle on paikkansa myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa. – Uskon, että ihmiset kaipaavat ruudun tuijottamisen lisäksi yhdessäoloa, monipuolista kulttuuria, käsillä tekemistä ja liikuntaa. Vastapainona työlle Mäkinen harrastaa muun muassa vesijumppaa ja puutarhanhoitoa. Lisäksi hän kuuluu kuoroon. – Olen laulanut Sampolan laulajissa jo 17 vuotta. Harjoitukset ovat mukavia ja rentouttavia, mutta silti haasteellisia. Myös työ itsessään antaa paljon ja siksi Mäkinen pohtii jo nyt reilun kahden vuoden päästä koittavia eläkepäiviään. – Koska olen muutaman vuoden sisällä jäämässä eläkkeelle, olen miettinyt, mitä jään kaipaamaan tässä työssä eniten. Itse työn lisäksi kaipaan varmasti myös näitä ihmisiä. • Digitalisoituminen muutosten takana Suurin yksittäinen muutos 17 vuoden aikana on ollut Tampereen ja Ylöjärven työväenopistojen yhdistyminen vuonna 2013 Tampereen seudun työväenopistoksi. Samalla Helena Mäkisen työyhteisö levittäytyi laajemmalle alueelle ja esimiestehtävät lisääntyivät. Toimistotöitä 40 vuoden kokemuksella VILKKU 5 | 2015 13 YKSI MEISTÄ TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen T utut Nokian saappaat, 50-luku, 60-luku sekä ihastuttavia ja vihastuttavia muistoja menneisyydestä. Vapriikin kenkämuseossa pystyi 12 vuoden ajan palaamaan kenkien kautta menneisyyteen. Kun oman kengän pohja menee rikki yhdessä kesässä, ei voi kuin hämmästellä, kuinka hyvin säilyneitä aarteita on tallessa. Kenkien hyvinvoinnista pitää huolen Arja Koskinen, joka on työskennellyt Tampereen museoiden konservaattorina 15 vuotta. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa kaupungin museoiden kokoelmista huolehtiminen ja näyttelyprojekteihin osallistuminen. – Konservointi on poikkitieteellinen ala. Pitää olla oman alansa asiantuntija, mutta myös kiinnostunut muun muassa lvi-tekniikasta varastoinnin erityisvaatimusten takia. Koskinen toteaakin konservoinnin olevan sekoitus insinööritieteitä ja humanistisia tieteitä. Sattuman kautta kumikokoelman pariin Arja Koskinen on erikoistunut kumiin ja sen elämänkaareen. Hän teki konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kumiesineiden säilytyksestä ja jatkotutkimuksena gradun yksittäisten kumimateriaalien hajoamisesta. Kumiesineiden pariin Koskinen päätyi sattumalta. – Jonkun piti ottaa Tampereen museoiden kumikokoelma haltuun. Lupasin katsoa sitä ja nyt olen sitten katsonut kokoelmaa 10 vuotta. Tampereen museoilla on harvinaisen laaja kumiesineiden kokoelma. Kenkien lisäksi kokoelmaan kuuluu paljon Nokian tehtailta perittyjä kumiesineitä, kuten autonrenkaita. – Monet kyselevät, miksi te keräätte tuollaisia. Kumi on kuitenkin esimerkiksi Nokian tehtaiden kautta osa Tampereenkin historiaa. 14 VILKKU 5 | 2015 Tampereen kumikokoelman suojelija Muualta maailmasta löytyy kumijalkine- ja kumilelukokoelmia, mutta Tampereen kokoelma erottuu muista, koska siihen kuuluu erityisen paljon erilaisia teknisiä materiaaleja. – Ulkomaiset kollegat ovat usein hämmästelleet kokoelman laajuutta. Tamperelaisten pitää olla siitä ylpeitä. Näin laajaa kokoelmaa täytyy suojella hyvin. Siksi Tampereen museoilla on erityinen varasto kumiesineille. Varaston lämpötila on laskettu 15 asteeseen, jotta herkät kumiesineet kestäisivät mahdollisimman pitkään. – Kumiahan ei ole tehty kestämään. Se on herkkä materiaali, joka hajoaa helposti, mutta näin voimme pidentää sen elinkaarta. Kumin hajoamista ei voi estää millään. Kenkien kohdalla tilanne on erityisen hankala. – Jos kengässä on esimerkiksi nahkapinta, nahka säilyy oikein hyvin, mutta kuVaikka teolli– Tampereen mipohja ei, Kossuuden rattaat kenkämuseon kokoelkinen kertoo. pyörivät yhä temissa on monenlaista Koskisen hokkaammin, kumiesinettä tiivisteistä ja mukaan 70-luon kumille kektulpista autonrenkaisiin. vun kengät ovat sitty myös uuKaikkea, mitä Nokialla siokäyttöä esihyviä esimerkon tehty, kertoo kejä tästä. Kenmerkiksi tienpohArja Koskinen. gänpohjassa olejana. Koskisen muvan kumin voi nähdä kaan uusiokäyttökään halkeilleen, vaikka kenkä ei ole täysin ongelmatonta. näyttää muuten hyvin huolletulta. Hän myöntää, että kumi on tutkiKoskinen toteaa, että ahkeri- muksen kohteena juuri sen takia en kirpputoreilla kävijöiden kan- mielenkiintoinen, että se tarjoaa nattaa kiinnittää huomiota vinta- tutkijalle haasteita. – Otsoni on esimerkiksi yksi ge-aarteisiin. Vanhat kengät voivat näyttää kauniilta, mutta pit- pahimpia kumin hajoamisproseskää ikää niille ei voi luvata. sin edistäjiä. Ilman otsonia kumia on kuitenkin mahdotonta säilöä, Kumi tarjoaa koska tilan pitäisi olla täysin hapeton ja valoton. Silloin me emtutkijalle haasteita – Kumi on teollisen tuotannon me näkisi esinettä. Tietäisimme materiaali. Teollisuuden pitää vain, että se on siellä jossain. • tuottaa koko ajan uutta. Esimerkiksi autonrenkaat ovat hyvä esi- Tampereen kenkämuseo sulki ovensa 6. syyskuuta. merkki massatuotannosta. Vanhuuseläkehakemukset tehdään itse SYYSKUUN alusta alkaen työntekijät ovat tehneet vanhuuseläkehakemuksensa itse Kevalle. Eläkeasioista sekä hakemusten tekemisestä järjestetään koulutuksia lähellä eläkeikää oleville muutaman kerran vuodessa. Seuraavat koulutukset ovat marraskuussa ja niistä kerrotaan Looran etusivun tapahtumapalstalla. Sähköinen eläkehakemus pitää tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tarvittaessa apua hakemuksen tekemiseen saa hallintopalvelukeskus Halon asiantuntijoilta. Puhelinneuvontaa annetaan virka-aikana numerossa 03 5656 5806. Varsinainen vanhuuseläkehakemusten eläkepalvelu on loppunut. Tietoa, ohjeita ja tukimateriaalia löytyy myös Loorasta. Sähköisen hakemuksen lisäksi hakemuksen voi tehdä edelleen myös paperilomakkeella. Vanhuuseläkehakemuksia voi tulostaa Kevan sivuilta kohdasta ’Lomakkeet’ tai niitä voi noutaa Kelan toimistoista sekä keskusvirastotalon ja Tietotalon asiakaspalvelupisteestä. Työkyvyttömyyseläke-, kuntoutustuki-, osa-aikaeläke-, osakuntoutustuki- ja osatyökyvyttömyyseläkehakemusten tekeminen ja näiden eläkkeiden henkilökohtainen neuvonta on edelleen Halossa. Ajanvarausnumero on 03 5656 5806. • Loora > Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen päättyminen > Eläkkeet www.keva.fi Eläkkeelle jääviä kurssitetaan JOS olet siirtymässä parin seuraavan vuoden aikana eläkkeelle ja mietit, mitä uusi elämänvaihe tuo tullessaan, voit osallistua syksyn aikana järjestettävälle eläkkeelle siirtyvien kurssille. Tarkoituksena on tukea uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä jäsentämällä elettyä elämää muistellen ja keskustellen muun muassa valokuvia ja näyttelyitä apuna käyttäen. Kurssi auttaa suuntaamaan aja- Kiitokset • Jäädessämme eläkkeelle kiitämme lämpimästi kaikkia työkavereita yhteisistä vuosista ja muistamisista. Kaarina Kanerva Pirjo Kivelä Tampereen pankki vaihtuu KAUPUNKIKONSERNIN pääpankki vaihtuu 24. syyskuuta. Uudeksi pääpankiksi on kilpailutuksen perusteella valittu Nordea-pankki. – Yksiköiden on pitänyt jo pyytää kaikki saapuvat rahasuoritukset Nordean tilille, esimerkiksi erilaiset tuet ja avustukset, tilitykset, Kela-korvaukset ja projektirahoitukset. Tietojärjestelmien pääkäyttäjät ovat myös vaihtaneet Nordean pankkitilitiedon asiakkaille lähetettäville laskulomakkeille, kertoo palvelupäällikkö Olli Nurminen Taloushallinnon palvelukeskuksesta. Maksutauon aikana 23. syyskuuta mitään maksuja ei makseta Danske Bankin eikä Nordean tileiltä. Samana päivänä Taloushallinnon palvelukeskus siirtää kaupunkikonsernin varat Nordeaan. Kaikki Tampereen kaupungin rahaliikenne ohjataan 24. syyskuuta alkaen Nordean kautta, koska nykyinen sopimus palvelumaksuista Danske Bankin kanssa loppuu ja palveluiden hinnat nousevat lokakuusta alkaen. Nykyinen Danske Bankin pankkitili jää toistaiseksi voimaan ja sille maksetut suoritukset ohjautuvat perille kuten tähänkin asti. • Palvelupäällikkö Olli Nurminen [email protected] 040 846 5113 tuksia uutta elämänvaihetta kohti. Sen aikana kootaan omat muistorasiat. Kurssi järjestetään Vapriikissa torstaisin 8.10.–3.12. klo 15.30–17.15. Syksyn aikana järjestetään myös Työelämän voimavara -kurssi henkilöille, jotka ovat vielä noin 5–7 vuotta mukana työelämässä. Kurssilla käydään läpi elettyä elämää sekä etsitään valokuvien, valokuvaamisen ja näyttelyiden avulla voimavaroja työvuosia varten. Kurssi järjestetään tiistaisin 6.10.–1.12. kello 15.30–17.15 Vapriikissa. Molemmille kursseille osallistuminen on maksutonta ja kursseille otetaan 8–10 osallistujaa. Kurssin järjestää Tampereen kaupungin museopalveluihin kuuluva kulttuurikasvatusyksikkö Taite. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille 29.9. mennessä [email protected] tai 040 806 3910. • Tyky-jumppaa tarjolla NAISTEN tyky-jumpparyhmä jatkaa Ratinan Stadionin voimistelusali 1:ssä keskiviikkoisin kello 16–17. Ohjaajana toimii liikunnanohjaaja Mari Salminen. Osallistumismaksu syyskaudelta on 20 euroa. Tervetuloa uudet ja vanhat jumpparit! VILKKU 5 | 2015 15 VILKKUVAT Katjan päivä Kello soi yleensä viideltä, mutta lähes aina heräilen jo ennen sitä. Kahvi tippumaan ja puuro tulille. Eväät teen jo edellisiltana valmiiksi. 4.58 Avopalvelujen sairaanhoitaja KATJA ROIVAS työskentelee Hervannan terveysasemalla. Hänen työhönsä kuuluu sairaanhoitajan vastaanoton pitäminen, hoidon tarpeen arviointi ja toimenpiteissä avustaminen. Hän on aiemmalta koulutukseltaan perushoitaja ja toiminut hoitotyössä vuodesta 1991. 5.05 Aamulenkki Chili-villakoiran kanssa. Joka aamu pelkäämme, tuleeko lehdenjakaja nurkan takaa. Kun lehti on haettu, voikin sitten jo vapaammin tepastella ja nuuskutella nurkkia. 7.30 Työpaikalla aamu aloitetaan yhteisellä kahvihetkellä, jolloin sovitaan päivän työkuviot. Meillä on uskomattoman hyvä yhteishenki ja nauru raikaa ajoittaisesta kiireestä huolimatta. 18.15 Asun Hyhkyssä rivitalossa. Illalla käyn vielä kävelyllä ja syön iltapalaa. Yleensä pujahdan peiton alle kello 22–23 ja luen aina hetken kirjaa. Nyt on menossa Robert Harrisin Haamukirjoittaja. 11.30 Tänään teen sekä kirjallisia töitä että hoitotyötä: pidän vastaanottoa, tyhjennän päivystysjonoa ja jaan lääkkeitä. Asiakas saa rokotuksen. 16.45 Olen hurahtanut liikuntaan ja käyn salilla neljä kertaa viikossa. Liikunta on hyvä keino tasapainottaa istumatyötä. Salilla tai kävelyllä työhuolet unohtuvat tehokkaasti. Salilla viihdyn noin tunnin verran, sitten voinkin hyvällä omallatunnolla löhöillä loppuillan, vaikka harvoin vain löhöilen. 16 VILKKU 5 | 2015 13.00 Tällä viikolla sijaistan osastonhoitajaa ja oman työn lisäksi riittää muutakin puuhaa, kuten työvuorolistojen tekoa, remonttipalaveri ja kaikkea pientä säätöä. Remontti tuo omat haasteensa, mutta lokakuussa pääsemme uusiin tiloihin ja remontti jatkuu vanhalla puolella.
© Copyright 2024