Tuubistin kollegat löytyvät maailmalta
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1 | 2015 8 Tuubistin kollegat löytyvät maailmalta 3 Henkilöstö toivoo uutta johtamistapaa Hieronta- ja hammashoitokorvaukset nousivat VILKKU 1 | 2015 7 1 NÄIN SEN NÄIN Kirjoituksen otsikko on lainattu juuri julkaistusta Tampereen toimintamallin arviointiraportista. Otsikko kuvaa kovin hyvin Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen tuloksia. Eri toimijoilla on selkeä, mutta varsin erilainen käsitys siitä, onko toimintamallimme ollut syytön, sankari vai konna muutoksiin, joita Tampereella on tapahtunut. Tutkimuksessa päädytään siihen, että toimintamalli on ollut samaan aikaan tätä kaikkea näkökulmasta riippuen. Toimintamallin aikana on Tampereella tapahtunut paljon hyvää. Kaupunki on avautunut monilla tavoilla eri suuntiin. Pormestarimalli on antanut kasvot päätöksenteolle. Henkilöstö on parantanut tuloksellisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Talous on myös hyötynyt mallin toteuttamisesta. Saavutusten lisäksi on kuitenkin myös epäonnistumisia. Johto ei ole onnistunut perustelemaan muutoksen tarvetta henkilöstölle eikä johtamaan riittävästi muutosta. VuoroUutta toimintamallia vaikutuksessa kaupunkilaisten ja henkilöstön kanssa on kannattaa rakentaa parannettavaa. Malli on lisännyt henkilöstön kokemusta vahvuuksien pohjalta. byrokraattisuudesta ja johtamattomuudesta. Tietysti ympäristössämme on myös tapahtunut paljon sellaista, johon toimintamalli on syytön. Esimerkiksi talouden taantuma on vaikuttanut kaikkiin meihin mallista riippumatta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole katsoa peräpeiliin ja etsiä sankareita tai konnia, vaan mennä eteenpäin ja rakentaa uutta. Uuden rakentaminen on välttämätöntä, kun sote-uudistuskin tulee ja vie suuren osan kaupungin toiminnasta muualle. Kuten tutkijoiden raportissa suositellaan, uutta toimintamallia kannattaa lähteä rakentamaan niiden vahvuuksien pohjalta, jotka ovat tyypillisiä Tampereelle ja jotka ovat näkyneet onnistumisina nykyisessä mallissa. Samalla kuitenkin on opittava epäonnistumisista ja tehtävä riittäviä korjausliikkeitä. No, mitä sitten olemme oppineet? Ainakin sen, että muutos täytyy tehdä yhdessä henkilöstön, poliittisten päättäjien ja kuntalaisten kanssa. Tarvitsemme yhteisen näkemyksen tulevaisuuden Tampereesta ja uudistuksen tavoitteista, ennen kuin muutoksen toteutukseen voidaan ryhtyä. Yhteisen vision rakentaminen alkaa nyt! Kari Hakari Tilaajajohtaja SISÄLTÖ JUKKA PÖLLÄNEN SUSANNA LYLY Syytön, sankari vai konna? KUVAT SUSANNA LYLY 14 10 Laatikot täyttyivät kulttuuriunelmista 16 Jari Jakola hoitaa masentuneita Palomiehen työvuoro kestää 24 tuntia VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy maaliskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 4. maaliskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Susanna Lyly. Tampere Filharmonian tuubansoittaja Harri Miettunen on orkesterin ainut tuubisti. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 050 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 1 | 2015 TAPETILLA Tampereelle tarvitaan uudenlaista johtamiskulttuuria TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Olli-Pekka Latvala K aupungin toimintamallin arvioinnin mukaan Tampereen kannattaisi kehittää uudenlaista julkisen johtamisen ja toiminnan kulttuuria, joka rakentuu luottamukselle ja avoimuudelle. – Kaupungin on tärkeää jatkaa innovatiivista ja asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä yhdessä henkilöstön ja kaupunkilaisten kanssa, sanoo tut- Päätökset sote-uudistuksesta vaikuttavat paljon kaupungin toimintamallin kehittämiseen. Kuvassa terveydenhoitaja Paula Pajunen valmistautuu mittaamaan Anu Immosen pojan Akseli Männistön päänympärystä Tampellan äitiysneuvolassa. kimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopistosta. Toimintamallin arvioinnin yhteydessä toteutetun henkilöstökyselyn perusteella monet esimiehet ovat laiminlyöneet henkilöstöjohtamisen. Etenkin tämän vuoksi henkilöstö suhtautuu erittäin kriittisesti Tampereen malliin. – Henkilöstön mukaan esimiehet käyttävät työaikaa enemmän hallinnon kuin työntekijöiden kanssa, kertoo tutkija Jari Stenvall. Henkilöstö kokee toimintamallin vaikutukset negatiivisena. Esimerkiksi työn mielekkyys on heikentynyt, toimintatavat eivät ole henkilöstön mielestä juuri tehostuneet ja oman työn yhteys kaupungin tavoitteisiin on epäselvä. – Työntekijöiden negatiivisiin kokemuksiin toimintamallista ovat ainakin osittain vaikuttaneet näkemykset kasvavasta hallinnollisesta taakasta, Stenvall toteaa. Kaupunki onnistui hillitsemään kustannuksia Tampereen kaupunki otti vuonna 2007 käyttöönsä yhtä aikaa pormestarimallin, tilaaja–tuottaja-mallin ja asiakaslähtöisen prosessimallin ja uudisti niiden avulla omaa toimintaansa merkittävästi. – Tutkimus on kokonaisvaltainen arviointi toimintamallin vaikutuksista, onnistumisista ja epäonnistumisista eri toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmista, kuvailee Rannisto. Aineistoa on kerätty erilaisin haastatteluin yli sadassa tilaisuudessa ja seminaarissa. Henkilöstökyselyyn vastasi 3 430 ihmistä eri puolilta kaupunkiorganisaatioita. Myönteistä on, että Tampereen kaupunki on onnistunut toimintamallin aikana hillitsemään kustannusten kasvua mallia edeltäneeseen aikaan verrattuna, kun muissa suurissa kaupungeissa kehitys on ollut pikemminkin päinvastainen. Tampereen toimintamallin uudistamisen toimeenpanon täytyisi edetä niin, että siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista uusien toimielinten kauden alkaessa 1.6.2017. – Toimintamallin uudistamiseksi aloitetaan Tampere 2017 -projekti. Projektissa korostuvat kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä henkilöstön osallistuminen, Linnamaa kertoo. Muutos edellyttää yhteisen näkemyksen luomista tulevaisuuden Tampereesta, uudistuksen tavoitteista ja kehittämislinjauksista. • Ehdotukset mallin kehittämiseksi henkilöstöasioissa Uuden mallin isot linjaukset tänä vuonna • Kytketään henkilöstövoimavarojen johtaminen mallin toteutukseen. • Lisätään tuotannon liikkumavaraa henkilöstöasioissa. • Tunnistetaan ja päätetään ne henkilöstöasiat, joissa konsernin linjaukset ja ohjeistus ovat tarpeellisia. • Panostetaan viestintään ja muutetaan sitä henkilöstöä ja asiakastyötä tukevaksi. • Kehitetään johtamista ja prosesseja asiakastyötä ja hyvää työilmapiiriä tukeviksi. • Aloitetaan laaja esimiesvalmennus. Toimintamallin uudistus toteutetaan sote-uudistuksen edellyttämien muutosten ja toimintamallin arvioinnin pohjalta. – Uudistuksen päälinjoista pitäisi päättää jo vuoden 2015 aikana ja samalla sopia, mistä työ voisi alkaa, sanoo strategiajohtaja Reija Linnamaa. Pasi-Heikki Rannisto (toim.): Syytön, sankari vai konna? Tampereen toimintamallin arviointi. Acta nro 257. Tampereen kaupunki & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2015. tampere.fi/hallintojatalous/ paatoksenteko/toimintamalli VILKKU 1 | 2015 3 – Nykyisenlainen sisäisen postin jakelu loppuu heinäkuussa. Ainoastaan pientä kuljetusta jää suurimpien kiinteistöjen välille. Se posti, jota ei voi toimittaa sähköisesti, lähetetään vastedes Postin jakelun mukana, kertoo Kalle Palonen. SUSANNA LYLY TAPETILLA Tampereen kaupunki tavoittelee säästöjä ja luo uusia toimintatapoja postitukseen, palaverikäytäntöihin sekä tulostamiseen. Sen vuoksi hallinto- ja talousryhmä on perustanut sähköisen viestinvälityksen kehittämishankkeen, jonka projektipäällikkönä toimii hallintopalvelukeskuksen henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen. Hän vastaa aiheesta tehtyihin kysymyksiin. Eroon turhista postikuluista Miksi paperipostia pitäisi vähentää? Valtaosa paperipostista ja erityisesti sisäisestä postista on mahdollista välittää sähköisessä muodossa, kuten sähköpostilla tai skannaamalla. Sähköinen viesti on huomattavasti edullisempi, ekologisempi, nopeampi ja myöhemminkin helpommin hyödynnettävissä. Onko sisäinen posti paljon edullisempaa kuin Postin hoitama kuljetus? Sisäinen posti on edullisempaa silloin, kun postia kulkee runsaasti kahden eri pisteen välillä. Vähäisissä postitusmäärissä on edullisempaa käyttää Postin jakelua. Paperipostista aiheutuvat kustannukset ovat yllättävän suuria. Kaupungin vuosittaiset kulut ovat yli 650 000 euroa, jonka lisäksi kokonaiskustannuksia kasvattaa postin käsittelyyn käytetty työaika. Miten postin käsittely hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa? Postin käsittely on rakentunut vuosien saatossa melko seka- 4 VILKKU 1 | 2015 vaksi kokonaisuudeksi. Muuttojen, yksiköiden nimien muutosten ja henkilövaihdosten takia postia ohjautuu todella paljon vääriin osoitteisiin, etenkin postilokerolähetyksissä. Käytännössä postia käsitellään nykyisin useissa eri kiinteistöissä, ja tämä aiheuttaa huomattavasti päällekkäistä työtä sekä tarpeetonta viivästystä. Myöhemmin paperilla liikkuva posti ohjataan kulkemaan Posti Oy:n jakelussa, jolloin katuosoitteiden merkitys korostuu. Ainoastaan suurimpien kaupungin kiinteistöjen välille jää postireittikuljetuksia ja näiden kiinteistöjen postin käsittelyä keskitetään entistä enemmän Tampereen Logistiikkaan. Millainen merkitys mainospostilla on? Mainospostia tulee todella paljon ja usein osoitemerkinnät ovat myös epäselviä. Tämä viivästyttää postinlajittelua. Mainospostitus alkaa usein tavaratilauksen yhteydessä tai siitä, että messuilla jättää yhteystietoihinsa kaupungin osoitteen. Mainosposti onkin yleensä vastaanottajalleen jopa ei- toivottua ja siksi haluan haastaa kaikki kaupungin työntekijät sanomaan ei mainoksille. ta on meneillään kilpailutus, ja sen takia nyt täytyisi olla hankkimatta uusia laitteita. Vaikuttavatko muutokset sisäisen postin jakeluun? Kyllä. Nykymuotoinen sisäisen postin jakelu loppuu heinäkuussa. Se posti, jota ei ole mahdollista toimittaa sähköisessä muodossa, lähetetään vastedes Posti Oy:n jakelun mukana. Pienimuotoista reittikuljetusta jää vain suurimpien kiinteistöjen välille, jossa jakelu on taloudellisesti järkevää. Millaista hyötyä sähköiset kokoukset tuovat? Mahdollisuus osallistua kokoukseen tai palaveriin sähköisesti antaa lähes rajattomia mahdollisuuksia ajankäytön tehostamiseen ja matkustamisesta aiheutuvien kustannusten alentamiseen. Myös etätyö saa uuden merkityksen sähköisen osallistumisen ansiosta. Voidaanko tulostamisen vähentämisellä saada säästöjä? Kyllä voidaan ja vieläpä helposti. Ensisijaisesti ennen tulostamista pitäisi harkita, tarvitseeko tulosteen vai voiko dokumenttia käsitellä tai esimerkiksi arkistoida ja jakaa sähköisesti. Jos tuloste on välttämätön, paperimäärän puolittaa tulostamalla kaksipuoleisena. Useita arkkeja sivulle sijoittamalla määrää voi vielä tästäkin pienentää. Myös väritulosteita välttämällä säästää helposti. Tulostukseen ja kopiointiin liittyvien laitteiden hankinnas- Minulla on hyvä idea, joka liittyy postitukseen. Miten kertoisin siitä mahdollisimman monelle? Looran sivuilla on sähköinen lomake, jolla voi jättää ideoita ja näkemyksiä. Mielelläni otan myös henkilökohtaisesti ideoita vastaan, ja mahdollisuuksien mukaan saatetaan ideat käytäntöön.• Yhteystiedot, tilat ja tukipalvelut > Sähköisen viestinvälityksen kehittäminen TEKSTI Tuuli Oinonen Sote-alueelle siirtyisi ainakin 5 500 työntekijää Siivoustoiminta keskitetään Ateriaan Siivoojat Eija Lehtimäki ja Elise Asp siirtyvät elokuussa Tilakeskuksesta Tampereen Aterian palvelukseen. si soten rinnalla on mietittävä tilaaja–tuottaja-mallia ja pormestarimallia. Kaupungilla on aikaa muutosten valmisteluun kesäkuuhun 2017 saakka, jolloin uusi kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa. Valtuuston poikkeuksellinen aloitusajankohta määräytyy uuden kuntalain perusteella. Uuden sote-palvelurakenteen mukaan sosiaali- ja terveysalueita on viisi. Ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tuotta- teen organisaatioon liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti, sanoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Sote-päätös vaikuttaa myös tukipalveluihin, kuten Ateriaan, Tilakeskukseen, Haloon, Kipalaan ja Logistiikkaan, mutta tukipalvelujen työntekijöiden siirtymisestä ei ole päätöksiä. – Suuri kysymys on, miten loppukaupungin toiminta voidaan organisoida muutosten jälkeen. Sote haastaa kaupungin toimintamallin. Sen vuok- T ampereen kaupungin siivoustoiminta keskitetään Tampereen Ateria liikelaitokseen. Muutos alkaa elokuun alussa, jolloin Tilakeskuksen siivoustoiminta ja Aterian toiminta yhdistyvät ja Tilakeskuksen siivoushenkilöstö siirtyy Tampereen Ateriaan. Kaupunginhallitus päätti asiasta joulukuussa. Myös Tampereen Aterian nimi päivitetään myöhemmin vastaamaan laajentuneen liikelaitoksen toimintaa. Siivoustyöstä tehdyn selvityksen mukaan siivouksen ja ateriapalveluiden yhdistäminen eli monipalvelutyö on mahdollista mer- kittävässä osassa tehtäviä. Tällä hetkellä kaupungin siivoustoiminta on hajaantunutta. Siivousta tuotetaan omana työnä Tilakeskuksessa, erikoissairaanhoidossa, laitoshoidossa, avopalveluissa, päivähoidossa, Tampereen Vedessä ja Ateriassa. Lisäksi Tilakeskus, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut sekä Tampereen kaupunkiliikenne ostavat siivouspalveluja ulkopuolelta. Siivouksen keskittämisen ansiosta Tampereen kaupungin yksiköt voivat jatkossa asioida yhden kumppanin kanssa kaikissa kiinteistöissä sekä siivous- että ateriapalveluissa. Sote-palvelujen siivouksesta päätetään tänä vuonna SUSANNA LYLY os sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan kevään aikana, Tampereen kaupungin henkilöstön määrä vähenee lähivuosina tuntuvasti. Vähintään 5 500 sosiaali- ja terveysalan työntekijää siirtyy Pirkanmaan tuottamisvastuualueen työntekijöiksi. – Aikataulu on todella tiukka. Sote-alueen pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja Pirkanmaan palvelujen tuottamisesta vastaavan kuntayhtymän vuoden 2017 alussa, jolloin henkilöstö siirtyy uu- Muutoksen yhtenä tavoitteena on saavuttaa taloudellista hyötyä, mikä tarkoittaa 1,1–1,3 miljoonan euron säästöjä vuoden 2018 loppuun mennessä. Siivouskustannukset ovat vuosittain noin 23 miljoonaa euroa. Siivouksen oman tuotannon osuus eli kaupungin eri yksiköiden tekemä siivous on lähes 80 prosenttia eli noin 17 miljoonaa euroa. Säästöt muodostuvat aluksi monipalvelutyön laajentamisesta, toiminnan paremmasta organisoinnista ja päällekkäisyyksien misvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Ne voivat halutessaan ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Lakiesityksen mukaisesti keskisen alueen muodostavat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kunnat. Alueeseen kuuluvat lisäksi Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun. • purkamisesta sekä monituottajamallin kehittämisestä. Valtakunnan sote-uudistuksen vuoksi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksiköiden siivoustoiminnan mahdollisesta yhdistymisestä Ateriaan päätetään erikseen kuluvan vuoden aikana. Henkilöstölle organisointiuudistus mahdollistaa ammatillisen kehityksen, ammatillisen esimiestyön ja monipuolisemmat työskentelymahdollisuudet. Tampereen Ateriassa toivotetaan uusi henkilöstö lämpimästi tervetulleeksi. – Elokuusta alkaen jatkamme työtä asiakkaiden hyvinvoinnin puolesta yli 600 työntekijän voimin. Panostamme tiimipelaamiseen niin eri ammattiryhmien kesken kuin asiakkaidenkin kanssa. Odotan innolla uutta, sanoo Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. • Tarja Puskala 050 595 1079 [email protected] Tarja Alatalo 0400 852 010 [email protected] VILKKU 1 | 2015 5 TIESITKÖ? TEKSTIT Aila Rajamäki KUVA Susanna Lyly Tuija Keskinen, Kristiina Karppi ja Heli Hirvelä vetävät konsernihallinnon uudistushankkeita. Konsernihallintoa uudistetaan Konsernihallinnon uudistamistyö jatkuu tänä vuonna. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan tavoitteena on, että konsernihallinto jatkossa keskittyy nykyistä selvemmin strategiseen johtamiseen ja konserniohjaukseen. U udistusta viedään eteenpäin kolmella projektilla. Heli Hirvelän vetämän Koppa-projektin tarkoituksena on perustaa uusi konsernin sisäisiä tukipalveluita tuottava yksikkö. Kristiina Karpin johtamassa Hakeprojektissa selvitetään, miten konsernihallinnon hallintotehtävät voitaisiin keskittää. Ulkoisten konsernipalveluiden kehittämistä viranomaispalveluissa jatketaan Sakari Suomisen johdolla. – Uuteen palvelukeskukseen sijoittuvat nykyiset hallintopalvelukeskus ja taloushallinnon palvelukeskus sekä lisäksi konsernihallinnosta sellaiset sisäiset palvelut, jotka eivät ole konserniohjausta. Uudistettu palvelukeskus aloittaa vuoden 2016 alussa, Heli Hirvelä sanoo. 6 VILKKU 1 | 2015 Kristiina Karpin mukaan konsernihallinnossa henkilöstö-, hallinto- ja taloustehtävät ovat olleet hajanaisia ja resurssit jakautuneet epätasaisesti ryhmien kesken. Nyt selvitetään, miten nämä toiminnot voitaisiin keskittää. – Tavoitteena on, että hallinnollista osaamista vahvistetaan ja resursseja hyödynnetään paremmin yhtenäisillä toimintatavoilla, Kristiina Karppi sanoo. Tämän vuoden alussa viranomaispalvelut aloitti uutena palvelukeskuksena. Viranomaispalvelujen johtajana aloittaneen Sakari Suomisen vastuulla on paitsi johtaa yksikköä ja kehittää sen toimintaa myös selvittää, mitä muita ulkoisia palveluita olisi tarkoituksenmukaista yhdistää palvelukeskukseen. • Hallinnon sujuvoittaminen jatkuu V iime vuoden aikana konsernihallinnossa selvitettiin, miten hallinnon sujumista voitaisiin parantaa. Tänä vuonna selvitystä jatketaan koko kaupunkiorganisaatiossa. Projektia johtaa Tuija Keskinen. Selvityksessä henkilöstö haastettiin löytämään tehtäviä tai työtapoja, joista voitaisiin luopua tai joita muuttamalla saataisiin aikaan parempaa työn tuottavuutta. Looran idealaatikkoon saatiin 121 kehittämisehdotusta. – Palautteissa korostuivat henkilöstöasiat ja esimiestyö. Kaivattiin muun muassa vakanssilupien, rekrytoinnin ja ohjeiden selkeyttämistä. Asiantuntijatehtäviin toivottiin enemmän vastuuta ja dele- gointia, palkkoihin liittyvissä kommenteissa kaivattiin erityisesti suoritukseen perustuvien henkilökohtaisten lisien kehittämistä. Toivottiin myös, että esimiestyön osaamista vahvistetaan ja esimiesten kykyä muutosjohtamiseen parannetaan, Keskinen sanoo. Palautteissa tulivat esiin myös toiveet sähköisten palvelujen kehittämisestä ja kokouskäytäntöjen parantamisesta. Näihin toiveisiin on jo osin vastattukin. Kaikki kaupungin työntekijät ovat nyt ottaneet Essin käyttöön ja kokouskäytäntöjen uudistamisesta aloitettiin pilotti, jossa luodaan kokouksille yhtenäiset pelisäännöt sekä tehostetaan Lyncin ja sähköisen kalenterin käyttöä. Selvitystyön perusteella konsernihallinnossa tehtiin myös joitakin organisaatiomuutoksia. Viranomaispalvelut eriytettiin tilaajaryhmästä omaksi palvelukeskukseksi vuoden 2015 alusta. Viranomaispalveluja ovat ympäristöterveys, kiinteistönmuodostus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, jätehuolto sekä pysäköinnin- ja katutilavalvonta. Niin ikään selvityksen myötä avopalvelujen virastopalvelut siirtyivät Haloon ja tilaajaryhmän asiakasmaksutoimisto Kipalaan. • Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehittäminen Kaupungin Top 10 -listalle nousi kokonaan uutena kohtana hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä. Hiihto sopii kaikenikäisille liikkujille. Tampere päivitti kymmenen kärkihankettaan TEKSTI Aila Rajamäki Kuva Susanna Lyly T ampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous päivitti Top 10 -rakennemuutokset tammikuussa. Rakennemuutoksia uudistettiin, jotta hankkeet kohdentuisivat aiempaa täsmällisemmin tärkeimpiin uudistuskohteisiin. Kaupunki määritteli vuonna 2013 kymmenen kärkihankettaan, joiden avulla tavoitellaan taloudellisia säästöjä etenkin pitkällä aikavälillä. Top 10 -rakennemuutosten avulla sopeutetaan kaupungin toimintaa toimintaympäristön muutoksiin. Päivityksessä listan kärkeen nostettiin palveluverkon uudistamiseen tähtäävä palvelumallin luominen. Varhaiskasvatuk- sen monipuolistaminen ja lastensuojelun rakennemuutos yhdistettiin laajemmaksi lasten ja nuorten palveluja koskevaksi rakennemuutokseksi. Uusien työpaikkojen luomisen rakennemuutos korvattiin työllistymistä edistävien palvelujen tehostamisella ja uudistamisella. Kaavoituksen tehostamista täsmennettiin siten, että uudistus koskee maankäytön hallinnan kokonaisuutta. Kokonaan uutena rakennemuutoksena listalle tuotiin nyt hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä. Tällä pyritään ennaltaehkäisevästi vähentämään liikkumattomuudesta aiheutuvia terveydellisiä haittoja ja kus- SUSANNA LYLY Vakuutuskassa korvaa tänä vuonna kaupungin työntekijän hieronnoista maksimissaan 170 euroa. Hieronta- ja hammashoitokorvaukset nousivat tannuksia. Sote-uudistus vaikuttaa olennaisesti monen listan kohteen toteuttamiseen. Suunnittelukokouksessa todettiin, että sote-uudistuksesta huolimatta kaupungin kannattaa toteuttaa rakennemuutokset, koska palvelujen ja toimintojen tehostaminen ja sujuvoittaminen on hyödyllistä riippumatta siitä, kuka palvelut tuottaa tai järjestää. • Strategiajohtaja Reija Linnamaa 040 572 9610 [email protected] T ampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassan hammashoitokorvaus nousi vuoden alusta 180 eurosta 200 euroon. Korvauksen nostosta päätettiin varsinaisessa kassankokouksessa marraskuussa, ja Finanssivalvonta vahvisti vuoden 2015 säännöt sen jälkeen. Lisäksi lääkärin määräämistä hoidosta, esimerkiksi hieronnasta, poistettiin 10 käyntikerran kattorajoite ja korvaussumma nostettiin 150 eurosta 170 euroon. Uuden säännön mukaan lisäetuutena maksetaan lääkärin määräämästä perinteisestä lihashieronnasta, naprapaatin, kiropraktikon ja ostopaatin antamasta hoidosta sekä fysioterapian ja fysiote- Top 10 -rakennemuutokset 1 2 Palvelumallin luominen Sairaalasta kotiin – ikäihmisten palvelujen rakennemuutos 3 Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon 4 Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos 5 Hankintojen tehostaminen 6 Hallinnon sujuvoittaminen 7 Tiedolla johtaminen 8 Työllistymistä edistävien palvelujen tehostaminen ja uudistaminen 9 Maankäytönhallinnan kokonaisprosessin uudistaminen 10 Hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä rapeuttisten tutkimusten omavastuuosuudesta 50 prosenttia. Korvausta maksetaan kuitenkin yhteensä enintään 170 euroa yhtenä kalenterivuonna annetuista hoidoista. Hoito täytyy saada vuoden kuluessa määräyksen antamisesta alkaen. Sääntöä tukien korvaamisesta muutettiin siten, että tuista korvataan vain ulkoiset lääkärin määräämät tuki- ja liikuntaelinvaivoihin tarkoitetut tuet. Kassan jäseneltä tullut sääntömuutosesitys aurinkolasien korvaamisesta hylättiin. • www.tampereenvakuutuskassa.fi VILKKU 1 | 2015 7 HARVINAISET AMMATIT TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Susanna Lyly T ampere Filharmoniassa on jo kymmenen vuoden ajan ollut täysimittaisen sinfoniaorkesterin verran muusikoita, 97 henkeä. Tuubansoittaja Harri Miettunen on silti ainoa laatuaan, tuubisteja kun on sinfoniaorkestereissa vain yksi. Miettusen työpaikalla ei siis ole ketään, joka aivan tasan tarkkaan tietäisi tuubansoittajan ilot ja murheet, mutta maailmaan kollegoja onneksi mahtuu. – Tuubistit pitävät todella paljon yhteyksiä kansainvälisesti, juorut ja asiat kulkevat, ja esimerkiksi Facebookista saan joka päivä lukea kollegoiden asiallisia ja hupaisia kuulumisia, Miettunen kertoo. Miettunen on ollut Tampereella tuubansoittajan tehtävässä 25 vuotta. Tampere Filharmonia on hänen mukaansa ihanteellinen paikka olla töissä, ja viime aikojen ylikapellimestarit ovat vieneet orkesteria tuntuvasti eteenpäin. Muusikko saa tehdä tosissaan töitä, jotta pysyy kyydissä mukana. Pitää kuunnella konsertteja ja tavata kollegoita, että tietää mitä tapahtuu – ja etenkin talon ainoalle tuubistille tämä tarkoittaa myös reissaamista. – Tuubansoitostahan ei opi mitään, jos vain pysyttelee täällä. Täytyy mennä pitkin poikin maailmaa, kuunnella ja katsella. – a t n i t i ä o s s s ä 4 1 m i a s j t s e a i t Mie n i o s a oikea Serpentti ja ofikleidi Soittimia Harri Miettusella on tällä haavaa 14, ja muutama uusikin on hankinnassa. Tämä siksi, että tuubasta on historiansa saatossa kehittynyt useita erilaisia muunnoksia, jotka voivat poiketa toisistaan hyvinkin merkittävästi niin rakenteeltaan kuin soinniltaan. Esimerkiksi Saksassa on perinteisesti soitettu erilaista tuubaa kuin Ranskassa, Englannissa tai Venäjällä. Kun näiden maiden suuret säveltäjät ovat kirjoittaneet teoksiinsa tuubastemmoja, he ovat ajatelleet omana aikana omassa 8 VILKKU 1 | 2015 maassaan käytössä olleita soitintyyppejä. Tampere Filharmonia taas soittaa kautensa aikana musiikkia eri maista ja eri ajoil- ta, joten tuubisti on tämän tästä haasteiden edessä. – Periaatteessa voisin soittaa samalla soittimella kaiken, mutta Matalien puhallinsoittimien alkumuoto serpentti on Harri Miettusen uusin hankinta. TEKSTI Tuuli Oinonen Tredulaiset kävivät rakennuskeikalla Sambiassa O Verdi kehitytti aikanaan omaa musiikkiaan varten tämän muunnoksen kontrabassoventtiilipasuunasta, ja se soi tänä keväänä myös Tampereen Oopperan Nabuccossa. voi olla, ettei sointi kuulosta hyvältä ja oikealta, jos säveltäjällä on ollut mielessään kovin erilainen soitin, Miettunen sanoo. Oikean ja mahdollisimman hyvän soinnin etsintä taas on Miettuselle yksi työn keskeinen kiinnostuksen kohde. Niinpä hänen tuorein soitinhankintansa on serpentti, joka on yksi matalien puhallinten alkumuodoista. Seuraavaksi Miettunen harkitsee toista vanhaa puhallinsoitinta, ofikleidiä. – Soitan orkesterissa tuuballa stemmoja, jotka on kirjoitettu esimerkiksi juuri serpentille tai ofikleidille. Siksi näiden soittimien äänimaailmaa pitää oppia ymmärtämään, jotta voi tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin, Miettunen kertoo. Miettusen mukaan Tampere Filharmoniaan tulee koko ajan entistä parempia soittajia, ja se innostaa kaikkia muusikoita parantamaan osaamistaan. Kun omaa soittoa on jo harjoituksessa kuulemassa satakunta taitavaa ammattilaista, täytyy yrittää aina parastaan. pettajat Perttu Palonen ja Tommi Mäntylä saivat paljon irti kuukauden matkastaan Sambiaan. – Rakensimme Tredun opiskelijoiden ja paikallisten asukkaiden kanssa kaksi kuivakäymälää. Teimme työtä lähes olemattomilla työkaluilla: rikkinäisellä lapiolla, moneen kertaan korjatulla sahalla ja yhdellä vasaralla. Laastit ja betonit sekoitettiin yleensä maassa, muistelee Palonen. – Ei tosiaankaan riitä, että meVaikka työvälineitä ei lennee paikalleen ja soittelee nuottokoneessa voitukaan viedä teja, joita paperissa lukee. Klaspaikallisille lahjoitettaviksi, sisen musiikin pitää olla todeljättivät opettajat ja neljä mula hyvää, että se on uskottavaa. kana ollutta opiskelijaa Livingstoneen ammattitaitonsa ja Kielletyt torvet Tredun t-paitojen lisäksi palHarri Miettusen ensikosketus jon muuta. tuubaan ei ollut aivan luvalli– Lahjoitimme lopuksi nen. Miettunen aloitti koululaisena viulunsoiton, ja paikallikaikki työvaatteet, ylimääräiset sessa musiikkikoulussa harjoitvaatteet ja kengät paikallisille. Rakennusalan opettajan teli myös Varkauden soittokunta. Perttu Palosen ja putkiasenOrkesterin torvia säilytettiin koutajien opettajan Tommi Mänlun komerossa, ja niihin puhaltatylän tarkoituksena minen oli ehdottomasti kiellettyä. – Tietysti niihin puhallettiin! oli viedä rakenMiettunen kokeili soittokunKuivakäymänassa oboen soittamista, mutta län valmistumisesta kiinnostus siihen hiipui. Häiloitsevat Perttu Palosen nelle oli kuitenkin jo hankitja Tommi Mäntylän lisäksi tu soittokunnan esiintymispuheen pitänyt paikallinen vaatteet, joten lopettaminen korkea virkamies sekä ei tullut kyseeseen. Oli siis aikuivakäymälän saaka tarttua vaskisoittimeen. nut nainen. – Siihen ei tarvinnut pakottaa: sain tuubasta hyvän äänen ja sitä oli helppo lähteä kokeilemaan, Miettunen muistelee. Opiskelupaikka löytyi Puolustusvoimien soittajakoulusta, taidot kasvoivat nopeasti ja opintojen jälkeen työpaikaksi tuli Helsingin varuskuntasoittokunnan ja Joensuun kaupunginorkesterin kautta Tampere. – Kun tulin Tampereelle, olin Suomen nuorin orkesterissa soittava tuubisti. Nyt olen vanhin. Oli kyllä ihan tuhannen taalan paikka saada töitä täältä, Miettunen toteaa. • nus- ja talotekniikan opiskelijoita Kangasalan ja Oriveden Tredusta tutustumaan sambialaisiin työtapoihin ja vaihtamaan näkemyksiä paikallisten kanssa. – Pojat totesivat matkan jälkeen oppineensa monenlaista. Sambialaisissa kouluissa käynnin jälkeen kukaan heistä neljästä ei varmaankaan täällä enää valita vaikkapa vuoden vanhasta akkuporakoneesta. Tredulaisten opintomatka oli osa käymäläseura Huussin hanketta. – Rakensimme toisen vessan livingstonelaiseen kouluun, jonka rehtorin kanssa sovimme alustavasti, että voisimme solmia ystävyyskoulusopimuksen. Selvitämme parhaillaan asiaa täällä Suomessa. • T d Tredulaisten matkapäiväkirjaa Sambiasta voi lukea internetistä: http://tredusambia2014. blogspot.fi VILKKU 1 | 2015 9 Kulttuuripalveluiden kulttuuriunelmia kerätään jälleen tänä vuonna kyselylaatikoihin eri tapahtumissa. Elise Pedersen, Jaakko Laurila ja Marianna Lehtinen kannustavat muitakin yksiköitä hakemaan käyttäjäpalautetta. LÄHIKUVASSA tista toimintaa. – Vastausten mukaan toimintamme on monipuolista ja laadukasta. Odotimme jyrkempiä mielipiteitä, joten kysely yllätti positiivisesti. Koemme, että meillä on kuntalaisten vahva tuki takanamme, Pedersen iloitsee. Projekti oli osittain askel mukavuusalueen ulkopuolelle. – Palautteen pyytäminen omasta työstä ei ole pelkästään helppoa. Osa työntekijöistä näkee osallisuushankkeet mahdollisuutena uudistaa työtään, osa taas haluaisi pysytellä tutuissa rutiineissa. Lähdimme kuitenkin rohkeasti kokeilemaan. Olennaista oli lupaus, että toiveet kuullaan ja niille annetaan julkinen palaute. Tulokset julkaistiin kaupungin verkkosivuilla, ja toiveita, kuten Haiharan pidennettyä toimikautta sekä erilaisia tanssitapahtumia, aletaan toteuttaa kevään aikana. TEKSTI Hanna Parviainen KUVA Susanna Lyly Kiinnostusta muista kaupungeista Kulttuuriunelmat toivat tärkeää palautetta työstä M inkälaisia kulttuurielämyksiä tamperelaiset toivovat? Vastaako nykyinen tarjonta kuntalaisten ajatuksia hyvästä kulttuurista, vai tarjoillaanko elämyksiä norsunluutornista? Nämä kysymykset nousivat esille, kun Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden tuottajatiimi alkoi reilu vuosi sitten pohtia, tietävätkö he tarpeeksi kaupunkilaisten ajatuksista Tampereen kulttuuriannista. Esille nousi idea osallisuushankkeesta. – Pohdimme, olemmeko liian kansansivistäjiä. Aika on muuttunut; esimerkiksi alakulttuurien määrä on kasvussa. Loputtomasti ei voi niin sanotusti soittaa pelkkää kanteletta, joten halusimme varmistaa eri-ikäisten kuntalaisten elämykset sekä tapahtumien laadukkaan sisällön, kult- 10 VILKKU 1 | 2015 tuuripalvelupäällikkö Elise Pedersen kertoo. – Lama kasvattaa ilmaisten tapahtumien tarvetta, ja erityisesti työttömyysaikana tapahtumista haetaan sisältöä elämään. Halusimme taata tasokkaan ja oivaltavan kulttuurin kaikille, jatkavat kulttuuripalveluiden koordinaattori Jaakko Laurila sekä Lastenkulttuurikeskus Rullan johtava koordinaattori Marianna Lehtinen. Syntyi projekti Kulttuuriunelmia, jossa viime syksyn aikana kerättiin kaupunkilaisten toiveita ja ajatuksia kulttuuripalveluista. Kyselyyn pystyi vastaamaan kaupungin verkkosivujen lisäksi pääkirjasto Metsossa, Hervannan kirjastossa, Pappilanpuiston päivätoimintakeskuksessa, Lastenkulttuurikeskus Rullassa ja Tyttöjen talolla. Palautetta sai jättää kyselylaatikoihin sekä kasvokkain juttelemalla. Kysely tuotti lähes 450 vastausta, joista nousi esille erilaisia teemoja. Käyttäjät toivoivat muun muassa lapsille asiantuntijaluentoja, kehitysvammaisille lisää kulttuuria sekä kaikenikäisille tanssikursseja. Taidekeskus Haiharaan toivottiin ympärivuo- Projekti on herättänyt mielenkiintoa kaupungin muissa yksiköissä sekä muun muassa Espoon, Seinäjoen ja Oulun kulttuuripalveluissa. – On tärkeää olla avoimia sekä julkaista tulokset ja ottaa ne huomioon toiminnan suunnittelussa. Työ vie aikaa, mutta on ehdottomasti kokeilemisen arvoista, kannustaa Laurila. Tarkoituksena on jatkaa vuoropuhelua vuosittain. Syksyllä kyselyä laajennetaan esimerkiksi ostoskeskuksiin, jolloin mielipiteitä saadaan myös vähemmän kulttuuria käyttäviltä. Kulttuuriunelmia voi kertoa myös kulttuuripalveluiden tapahtumissa pitkin vuotta. • Esimerkkejä kesän 2015 tapahtumista • • • Haiharan taidekeskuksessa tanssipajoja, Wanha Haihara -tapahtuma, Turun taitelijaseuran näyttely sekä OmaPolku ry:n kehitysvammaisten Tissi ja kassi -näyttely Lasten kesässä Kujilta kuuluu kummia -kesäkiertue Puistokonserteissa harrastajaryhmien esityksiä TEKSTI Tuuli Oinonen Vilkku on nyt viisikymppinen T ampereen kaupungin henkilöstölehti Vilkku juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan töiden merkeissä. Juhlia ei sen kummemmin vietetä, mutta menneistä vuosikymmenistä kerrotaan lehden jokaisessa numerossa. Pitkään kaupungin leivissä olleet voivat muistella työvuosiaan ja kaupungin muuttumista Vilkun haastatteluissa tämän vuoden aikana. Vilkku pyytääkin nyt vinkkaamaan toimitukselle työntekijöistä, jotka ovat olleet töissä kaupungilla vähintään puolet lehden iästä eli neljännesvuosisadan tai enemmän. Yhteystiedot löytyvät sivun 2 alareunasta. Tässä vuoden ensimmäisessä lehdessä alkaa Vilkku 50 vuotta -niminen sarja, jossa kerrotaan Vilkussa julkaistuista kiinnostavista jutuista. ”Vilkku luo suuntaa kehitykselle” Vilkku perustettiin vuonna 1965, jolloin lehteä julkaistiin kolme numeroa. 50-vuotisjuhlavuonna Vilkkua ilmestyy 51. vuosikerta, koska ensimmäinen vuosikerta oli tuolloin vuonna 1965. ”Lehdessä voidaan käsitellä kaupungin omia ongelmia, tuoda esiin uusia hyödyllisiä ideoita, esittää tutkimuksien yhteenvetoja ja luoda kaupungin kehityksen suuntaa.” Vilkun perustamisvuonna amisvuonna 1965 65 lehteä julkaistiin stiin kolme numeroa. meroa. Näin kirjoitti kaupunginjohtaja Erkki Lindfors Vilkun ykkösnumerossa vuonna 1965. Lehden nimi oli ensimmäiset vuosikymmenet Tampereen Vilkku. Vuodesta 1988 saakka Vilkun kannessa on komeillut Vilkku-nimen lisäksi tarkennus ”Tampereen kaupungin henkilöstölehti”. Vilkku-nimen alkuperä lehden nimenä on joiltakin saattanut unohtua vuosien varrella. – Vilkku tarkoittaa suunnannäyttäjää, varmistaa Ari Järvelä, joka toimi 80- ja 90-luvuilla Vilkun päätoimittajana ja sittemmin valokuvaajana aina viime vuoteen asti, jolloin jäi eläkkeelle. Suunnannäyttäjä-Vilkku haluaa olla myös tukemassa henkilöstön yhteishenkeä ja kertomassa yhteen hiileen puhaltamisesta. – Vilkun eräs tärkeimmistä tehtävistä on Tampereen kaupungin työntekijöiden me-hengen kasvattaminen, sanoo viestintäpäällikkö Raija Lindell, joka oli Vilkun päätoimittajana vuosina 2003–2014. – Kun lehti alkoi ilmestyä useamman kerran vuodessa ja jaettiin kaikille työntekijöille kotiin, sen merkitys kasvoi myös sisäisen tiedon välittäjänä. 90-luvulla julkaistiin lisäksi Pika-Vilkkuja, jotka jaettiin työpaikoille, ja niissä kerrottiin nopealla aikataululla henkilöstölle tärkeistä asioista, kuten talousarviopäätöksistä, kertoo viestintäpäällikkö Aila Rajamäki, joka toimitti Vilkkua 1990–2003. Lehti on viime vuosina ilmestynyt seitsemän kertaa vuodessa. Vilkun verkkolehti julkaistaan kaupungin internetsivuilla. Vilkkuun saa jokainen työntekijä ehdottaa kiinnostavia jutunaiheita, ja lisäksi Vilkulla on ideointityöryhmä. Ryhmään kuuluvat viestintäsuunnittelija Tähtitalvikki Poikajärvi, koordinaattori Jaakko Laurila, henkilöstösuunnittelija Sanna-Maria Röör, viestintäsihteeri Tarja Nikupaavo-Oksanen, viestintäsihteeri Marika Haapala ja Vilkun päätoimittaja Tuuli Oinonen. • VILKKU 50 vuotta VILKUN ensimmäisessä numerossa vuonna 1965 kaupungin työntekijöitä opastettiin käyttämään puhelinta esimerkiksi näin: Puhu oikein Jokainen työntekijä saa ehdottaa aiheita Vuodesta 1990 lähtien Vilkku alkoi ilmestyä säännöllisesti, parhaimmillaan jopa yhdeksän kertaa vuodessa. – Pidä ”luuri” suun edessä. – Puhu normaaliin sävyyn. – Puhu selvästi. – Vältä kaikkea, mikä pakottaa puhelukumppanisi odottamaan. Ensimmäisessä Tutkimukset osoittavat, että puhelimesVilkussa julkaistiin sa odottaminen tuntuu noin neljä kerpiirroskuvia puhelimessa taa pitemmältä kuin se todellisuudespuhumisesta. Kaikki 8sa on. Esimerkiksi noin 15 sekunnin sivuisen lehden kuvat viivytys tuntuu jo minuutilta – ja se olivat pieniä ärsyttää. piirroksia. Edellä on joukko karuja ohjeita. Niiden noudattaminen tekee kuitenkin puhelinasioinnin joustavaksi ja miellyttäväksi. Koska kuntalaisten palvelu on meidän jokaisen päätehtävä, koskaan emme liiaksi kiinnitä huomiota joustavaan palveluun. VILKUN ensimmäisessä numerossa kerrottiin myös kaupunginhallituksen päätöksistä. Kustannusvertailut olivat Vilkun mukaan todellinen työtuloksen mittari. Yleisönpalvelu kaupungin virastoissa ja laitoksissa sai psykologian laitoksen tutkimuksessa tyydyttävän arvosanan. Lisäksi lehdessä uutisoitiin juuri perustetusta urheilutoimikunnasta, henkilöstökoulutuksen etenemisestä sekä kongressi- ja opintomatkoista. • VILKKU 1 | 2015 11 Työllistymispalveluista tehdään selvitys T ampereen kaupungin työllistymistä edistävien palvelujen tehostamisesta ja uudelleen organisoinnista on alkanut vuoden alussa valmisteluprojekti, joka kestää huhtikuun loppuun saakka. Projektissa selvitetään Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden eli työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typan, seudullisen palvelukeskuksen Typin, kotihoidon ja asumispalvelujen työllistämistoiminnan, työvalmennussäätiö Sykkeen ja sosiaalisen yrityksen Sarkan sekä aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kokonaisuus ja yhteistyökäytännöt. Projektissa selvitetään eri tahojen yhteiset rajapinnat ja yhteistyö terveyspalvelujen kanssa ja tehdään esitys palvelujen organisoimisesta ja asiakasprosesseista. Työssä huomioidaan meneillään olevat lainsäädäntöhankkeet, yhteistyökumppanit ja seutunäkökulma. Selvityksen pohjalta tehdään erikseen päätettävät tehostamis- ja uudelleenorganisointitoimet pääosin vuoden 2016 alusta alkaen, mutta myös tietyin osin jo tämän vuoden aikana. Lotta Lammi on siirtynyt vetämään projektia Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen Typin vs. johtajan tehtävistä. Projektin ajan Typin vs. johtajana toimii oman työnsä ohessa palveluesimies Mirva Rosholm. • Typan johtaja Mika Itänen 040 566 1245 Projektipäällikkö Lotta Lammi 040 749 2407 12 VILKKU 1 | 2015 TEKSTIT JA KUVAT Matliisa Lehtinen Ateria ja työssäoppijat hyötyvät U sein kuulee puhuttavan velvoitteesta työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Kyse ei ole ainoastaan velvollisuudesta, vaan laajemmin työnantajan sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Tampereen Ateria työllistää muun muassa Tampereen Sarka Oy:n ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön kautta tulevia työntekijöitä sekä ottaa säännöllisesti harjoitteluun ammattikeittiöalan opiskelijoita. Kun työssäoppimisjakso on huolellisesti valmisteltu, siitä on hyötyä ja iloa molemmille osapuolille. Sarka on Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys, joka myy avustavia palveluita lähinnä kaupungin yksiköille ja yhtiöille. Se ei tavoittele taloudellista voittoa, vaan kaikki resurssit käytetään työllistämiseen. – Kerromme, millaista työtä meillä on tarjota, ja Sarka etsii omista asiakkaistaan sopivat henkilöt. Sarka panostaa kunnolla myös ohjaamiseen, iloitsee Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. Työssäoppimisjaksoaan suorittavia opiskelijoita on Aterian keittiöissä säännöllisesti. – Entistä suurempi osa kou- T ampereen kaupunki pyrkii lisäämään henkilöstön kimppakyytejä pilottikampanjan avulla. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä, sen aiheuttamia päästöjä ja kustannuksia. Kimppakyyti mahdollistaa vähäpäästöisemmän työmatkan ja alentaa työmat- a Säästä raha eillä ja kimppakyyd kkeet voita ranne een Särkänniem lutuksesta tapahtuu käytännön työssä. Mikäli sopivaa harjoittelupaikkaa ei löydy, valmistuminen viivästyy. Meidän mahdollisuutemme on auttaa nuoria eteenpäin, ja on luontevaa tehdä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten, kuten Tredun, kanssa, Alatalo kertoo. Tampereen Ateria haluaa turvata ammattityövoiman saannin myös tulevaisuudessa, kun omaa henkilöstöä eläköityy aikaisempaa enemmän. – Työssäoppimisjakso on myös pr-toimintaa, jolla pidämme suurkeittiöalan puolta trendikkään ravintola-alan ylivoimaa vastaan. Toivoisin, että olisimme yhtä varteenotettava ja houkutteleva vaihtoehto opiskelijalle kuin ravintolakin. Onnistunut harjoittelutai työjakso vaatii paljon myös työnantajalta. – Jokainen oppija tarvitsee tukea. Työpaikan ohjauksella on iso merkitys. Suurella osalla ohjaajina toimivista työntekijöistämme on työpaikkaohjaajan koulutus. Loppujen lopuksi onnistuminen on kuitenkin kiinni oppijasta itsestään, omasta halusta oppia ja sitoutua säännölliseen työrytmiin. On ihanteellista, jos työjakson kautta voi saada vakituisen työn joko meiltä tai muualta. • kakustannuksia. Kimppakyytien järjestämistä helpottaa Tziip-mobiilisovellus, joka yhdistää kyydin tarjoajan ja tarvitsijan. Kotimaisen Tziip-sovelluksen pilottiversio on ladattavissa ilmaiseksi GooglePlay-sovelluskaupasta ja saatavilla aluksi Android-päätelaitteille. Windows-pohjainen versio on tulossa saataville myöhemmin. Kaikkien sovelluksen maaliskuun loppuun mennessä ladan- Töihin pääsy monen mutkan takana K ämmenniemen koulun keittiössä työskentelevällä Sari Keskisellä on kokemusta ammattikeittiötyöstä muun muassa henkilöstöravintolasta, asumispalveluista ja vanhainkodista. Koulun keittiössä Sari Keskinen vuorottelee tiskissä, astiahuollossa ja keittiövuorossa. Ainoastaan ruokasalivuoroa hän ei tee. Näkövamman vuoksi vilkkaana vipeltävien koululaisten seassa työskentely ei tunnu turvalliselta. neiden kesken arvotaan kaksi Särkänniemen lahjoittamaa Elämysranneketta. Tziipin avulla käyttäjä voi suunnitella työ- ja vapaa-ajan matkoja sekä sopia matkan jakamisesta samaan suuntaan menevien kanssa. Kimppakyydit säästävät rahaa, kun matkan kustannukset jaetaan osallistujien kesken. • Projektiasiantuntija Elli Kotakorpi, 040 800 7254 www.facebook.com/tziip toisistaan Harjoittelija Sari Keskinen on ollut tyytyväinen kokki Tarja Paukkuselta saamaansa ohjaukseen ja viihtyy sekä työssään että työyhteisössään Kämmenniemen koulussa. – Liikenne sujuu paremmin keittiön puolella, kun kiireestä huolimatta kaikki pitää tehdä aina rauhallisesti ja järjestelmällisesti, Keskinen naurahtaa. Vuosien kokemuksella hän summaa, että töissä kaikki on aina sujunut mutkattomasti, mutta töihin pääseminen on monen mutkan takana. – Vammaisia ei haluta töihin. Minulle on ehdotettu eläkkeelle jäämistäkin. Tuntuu siltä, että mieluummin maksettaisiin rahaa kotiin kuin työnantajalle. Haluan tehdä työtä, enkä ymmärrä miksi kannattaa syrjäyttää osa ihmisistä yhteiskunnan ulkopuolelle kieltämällä heiltä työ. Jokaiselle on paikkansa. Viime elokuussa Keskinen pääsi jälleen työelämään kiinni Tampereen Sarka Oy:n kautta. Ohjaajana toimivan kokin Tarja Paukkusen mukaan hän sisäisti asiat nopeasti, totutteli pari päivää ja siirtyi sitten samoihin hommiin kuin muutkin. – Sarin ohjaus ei ole vienyt juuri ylimääräistä aikaa. Hän on ollut pitkään alalla, on oma-aloitteinen eikä arkaile kysyä, jos on jotain epäselvää. Kahvitauolla olevat työntekijät ovat kuunnelleet Sari Keskisen kertomusta. Keittiöllä on viime aikoina usein pohdittu, millaisen kuvan lapset ja nuoret saavat yhteiskunnasta, jos työelämässä ei koskaan näy osatyökykyisiä työntekijöitä. Joku muistelee marraskuista partiolaistapahtumaa, jossa koululla ruokaili 1 200 lasta normaalin 400:n sijasta. Sari Keskinen ilmoittautui mukaan lauantaitöihin ja vastasi tiskistä. – Uskomaton suoritus, oli meinaan kova tahti, eräs työkaveri sanoo. – Sari on yksi meistä, toiset lisäävät. • Harjoittelija tähtää kokin tutkintoon S antalahdentien Tredun keittiössä kinkkusiivut rullautuvat vauhdilla. Harjoittelija Maria Haavisto ja ruokapalveluesimies Jaana Niittymäki työskentelevät yleensä aamuisin yhdessä pari tuntia ja valmistavat tarjottavaa kahvioon. Sen jälkeen Maria Haavisto on tarpeen mukaan kokin apuna. Hän suorittaa ylioppilaspohjaista kokin tutkintoa ja valmistuu keväällä. Noin puolet viimeisestä vuodesta kuluu harjoittelussa. Haavisto on aina ollut kiinnostunut suurkeittiöalasta. – Tietysti on hyvä, että alalla on riittää töitä, mutta minulle on tärkeintä, että nautin työstäni. Erityisesti leipominen kiinnostaa, ja haaveena on perustaa joskus jotain omaa. Maria Haavisto kertoo, että hänelle on annettu aikaa totutella tavoille, ja ystävälliset työkaverit ottavat mukaan kaikkeen keittiön toimintaan. – Kun on hyvä ohjaaja, niin tietää koko ajan mitä tekee. Ohjaajana toimivalla Jaana Niittymäellä on 27 vuoden kokemus alalta sekä työn ohessa suoritettu restonomin tutkinto. Hän vastaa 1–4 harjoittelijasta kerrallaan. – Aikaahan tämä vaatii. Osa opiskelijoista suorittaa näyttöjä, jolloin ajankäyttö on tarkemmin määriteltyä, ja ohjaaja valvoo, että näyttösuunnitelma etenee sovitusti. Jaana Niittymäki kertoo Maria Haaviston pärjänneen hyvin ja toivottaa hänet tervetulleeksi myös toiselle harjoittelujaksolle. – Oma asenne on tärkeä. Mitään ei tarvitse valmiiksi osata, täällä harjoitellaan. • Opiskelija Maria Haaviston ja ruokapalveluesimies Jaana Niittymäen mukaan on kätevää, että harjoittelupaikka sijaitsee opiskelijalle tutussa talossa. Tampere kilpailee kestävimmän kaupungin tittelistä T ampere on selviytynyt finaaliin WWF:n kansainvälisessä kilpailussa kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Viidettä kertaa järjestettävä Earth Hour City Challenge tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden toimia edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Kaupunkien rooli ilmaston- muutoksen torjunnassa on keskeinen, sillä yli 70 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kaupungeissa. Kilpailun tarkoituksena on selvittää ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkaupungit. Voittaja julkistetaan huhtikuussa Soulissa. WWF:n Earth Hour City Challenge on osa maailman suurinta ilmastotapahtumaa Earth Houria, joka järjestetään lauantaina 28. maaliskuuta. Earth Hour City Challenge -kilpailussa valitaan myös yleisön suosikki. Äänet ja parannusehdotukset voi antaa osoitteessa www.welovecities.org. Sieltä löytyy Tampere ja tuttu maamerkki Näsinneula. Napinpainallus riittää ja Tampere saa pisteen. Voit vaikuttaa myös somen kautta Twitterissä ja Instagramissa käyttämällä viesteissä aihetunnistetta #welovetampere. Kilpailu kestää 28. maaliskuuta saakka. • Projektisihteeri P j Kirsi Viertola 040 806 2018 VILKKU 1 | 2015 13 YKSI MEISTÄ ka, tämän vuoden budjetissa on saatu kaksi uutta tointa. Tilannetta on korjattu myös ryhmätoimintaa lisäämällä ja ohjauskäynneillä. Teemme lisäksi yhteistyötä kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa, Jakola valottaa. Perusterveydenhuollon psykologeja työskentelee myös neuvoloissa, nuorisoneuvolassa, opiskeluterveydenhuollossa ja neuropsykologeina. Viime lokakuussa saatiin oma toimi työttömien terveystarkastuksiin. Jakola soisi mielellään vielä muutaman lisätyöntekijän myös pitkäaikaisten mielenterveysongelmien hoitoon terveysasemille. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly Psykologi näkee jälleen tutut ongelmat os Jari Jakola olisi vuonna 1983 tiennyt, että psykologiaa oli vaikea päästä opiskelemaan, hän olisi kertomansa mukaan ehkä valinnut toisin. Kulttuuriantropologia ja historia kiinnostivat myös. Hakijamääristä ja tiukoista pääsykokeista tietämätön Jakola kuitenkin haki ja pääsi opiskelemaan psykologiaa Tampereen yliopistoon. Uravalinta lienee osunut kaikin puolin kohdalleen ihmisistä ja heidän auttamisestaan kiinnostuneelle Jakolalle. Myös töitä riittää. Kun Jakola siirtyi Tampereen kaupungin palvelukseen Tammelakeskuksen terveysasemalle vuonna 2007, uuteen toimintaan eli psykologi-depressiohoitajatyöpareille ohjattiin uusia asiakkaita noin tuhat vuodessa. Viime vuosina heitä on tullut noin 1 600. Monen ongelmat ovat samo- 14 VILKKU 1 | 2015 ja kuin 90-luvun laman aikaan. – Yksinäisyys painaa. Työssäkäyvät uupuvat, työttömille työnhaun pitkittyminen on raskasta. Voi tulla taloudellisia, alkoholi- ja perheongelmia. Kun koko ajan on uusia irtisanomisia, moni miettii, kannattaako edes lähettää työhakemuksia. Nuorilta taas puuttuu työkokemusta, ja työelämään pääseminen on vaikeaa, Jakola listaa. Pulmat hoituvat useimmiten Jari Jakolan työura alkoi Kalajokilaaksossa, missä hän työskenteli mielenterveystoimistoissa. Työpaikka vaihtui Lempäälään 1997. Tulo psykologiksi Tampereelle muutti työn sisältöä. Terveysasemien kuusi psykologi-depressiohoitajatyöparia hoitavat lievempiä psyykkisiä ongelmia. Mielenterveystoimistoissa asiakkai- Kirjat ja liikunta vievät työpaineet Oman alan kehittäminen ja ay-toiminta ovat Jari Jakolan sydäntä lähellä. na oli myös muun muassa skitsofreniaa ja vaikeaa masennusta sairastavia. – Hoidamme lähinnä lievää ja keskivaikeaa masennusta, ahdistusta ja jännitysongelmia. Pulmat liittyvät yleensä normaaleihin elämän kriiseihin, Jakola kertoo. – Asiakkaiden enemmistö on 20–40-vuotiaita. Suurin osa ongelmista hoituu täällä. Käyntejä tarvitaan keskimäärin kuusi. Aina silloin tällöin kuitenkin ilmenee mutkikkaampia ongelmia ja vakavampaa sairastumista, jotka ohjataan pitempään ja tiiviimpään hoitoon, Jakola kertoo. Ruuhkia helpotetaan Palvelujen suuren kysynnän vuoksi jonot mielenterveysvastaanotoille ovat toisinaan pitkät. – Vaikka taloustilanne on tiuk- Miten muiden vaikeudet jaksaa kohdata päivästä toiseen? – Oma jaksaminen on osa työn rakentamista. Pitkä työkokemus on myös tuonut ongelmien nollaamisen taitoa. On tietysti vähän herkempiä asioita, mutta eivät minun yöuneni yleensä häiriinny. Se on hyvä mittari, Jakola sanoo. Tärkeitä ovat myös työyhteisön tuki, työnohjaus ja koulutus. Jakola kiittää, että tukea saa niin omalta työparilta, muulta henkilökunnalta kuin esimiehiltäkin. Vapaa-ajalla työn vastapaino löytyy liikunnasta, kulttuurista ja lukemisesta. Myös vaikuttaminen omalla alalla on aina kiinnostanut Jakolaa. Kaupungin psykologien luottamusmies kuuluu Pirkanmaan psykologiyhdistykseen ja istuu Psykologiliiton hallituksessa. Viime marraskuussa hän vastaanotti liiton kultaisen ansiomerkin psykologiyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Asiakkaidensa monenmoisia solmuja ja huolia ratkonut mies toivoo, etteivät ihmiset olisi niin ankaria itselleen ja muille. – Se on välillä aika surullista. Kun tekee jotakin yhdeksikön arvosta, sanotaan, että miksei saman tien kympin. Miksi mikään ei riitä? – Kuvitelma, että pakottamalla saisi jotakin aikaan, on vanhanaikainen. Se elää kulttuurissamme vahvana. Pitäisi löytää se, mikä on henkilökohtaisesti tärkeää ja rakentaa elämä sen ympärille, eikä aina vain täyttää ulkoisia ehtoja, Jakola pohtii. • Henkilöstöasioiden verkkokoulutuksia lisättiin H enkilöstöyksikkö on julkaissut neljä uutta verkkokoulutusta ja uudistanut yhtä aiempaa koulutusta. Varhaisen tuen verkkokoulutus on saanut uutta ilmettä ja koulutuksen sisältöä on päivitetty. Kolme uutta koulutusta käsittelee kaupungin palkkausjärjestelmiä. Kunnallisen (KVTES), opettajien (OVTES) ja teknisen (TS) virka- ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmien oleellisimmat asiat kerrotaan näissä koulutuksissa. Koulutuksissa avataan tehtäväkohtaisen palkan muodostumista, tehtäväkuvauksen laatimista, tehtävän vaativuuden arvioinnin tekemistä ja henkilökohtaista lisää sekä rekrytointilisää palkan osana. Palkkauksen verkkokoulutusten tavoitteena on parantaa esimiesten ja muun henkilöstön palkkausjärjestelmien tuntemusta. Henkilöstöyksikkö suosittelee, että jokainen esimies käy suorittamassa omaan alueeseensa kuuluvat verkkokoulutukset. Neljäs uusi koulutus on rekrytoinnin verkkokoulutus. Sen tavoitteena on tuoda rekrytoi- ville esimiehille kokonaiskuva Tampereen kaupungin rekrytoinnista, miten rekrytoinnit tehdään fiksusti edeten ja löydetään oikeat Tampereen tekijät avoimiin paikkoihin. Vuoden 2015 aikana julkaistaan myös uudet työyhteisön konfliktienhallinnan perusteet sekä perehdytyksen verkkokurssit. Varhaisen tuen toimintamallin verkkokoulutuksen tavoitteena on antaa esimiehille hyvät valmiudet työkykyongelmien tunnistamiseen, niihin puuttumiseen ja ratkaisujen hakemiseen työyhteisössä. Toimintamalli korostaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja esimiestyön merkitystä henkilöstön työkyvyn hallinnassa. Verkkokoulutuksia löytyy myös esimerkiksi kehityskeskustelukäytännöistä, veritapaturmien ehkäisystä, asiakirjahallinnasta, tietoturvallisuudesta sekä soten tietoturvasta ja tietosuojasta. • Henkilöstöasiat > Koulutus > Verkkokoulutus Asiakasohjaajat auttoivat elvytyksessä E nsiapukoulutuksesta on hyötyä. Tämä huomattiin konkreettisesti loppuvuonna Hatanpäällä lounasruokalassa, kun Katja Matikka ja Katja Hakkarainen toimivat ripeästi sairauskohtauksen saaneen naisen elvytyksessä. Kotihoidon asiakasohjaajina työskentelevät naiset olivat olleet juuri keväällä työyhteisönsä kanssa ensiapukoulutuksessa. – Koulutus antoi varmuutta ja rohkeutta toimia hätätilanteessa, kertovat Katjat. Tajuton nainen käännettiin aluksi kylkiasentoon. Katja Matikka osallistui elvytykseen ja Katja Hakkarainen soitti hätäkeskukseen. Pirkanmaan pelastuslaitos palkitsi Matikan, Hakkaraisen ja kaksi elvytykseen osallistunutta miestä joulun alla vietetyssä palkitsemistilaisuudessa. • Vanhat kalusteet ja tavarat kiertoon Loorassa Y ksiköt voivat nyt kierrättää vanhoja kalusteitaan ja muuta irtaimistoa Loorassa olevan Kierrättimen avulla. Kierrätin on uusi paikka, jossa Tampereen kaupungin yksiköt voivat ilmoittaa ylimääräiseksi jääneestä mutta yhä käyttökelpoisesta irtaimistosta tai etsiä sopivaa tavaraa omaan tarpeeseensa. Kierrättimeen voi jättää ilmoituksen esimerkiksi ylimääräisistä työpöydistä, kaapeista, lampuista ja muusta irtaimistosta. Ideana on, että tavara vaihtaa omistajaa vastikkeetta. Mahdolliset kuljetuskustannukset maksaa tavaran vastaanottaja. Jos jossakin yksikössä on sisäilmaongelmia, sieltä ei saa viedä mitään tavaroita tai kalusteita toiseen yksikköön. Kierrätin löytyy Loorasta, jossa sen voi valita omiin työkaluihin. Kierrätin toimii samalla alustalla kuin Kirpputori, joka on tarkoitettu henkilökunnan omiin myynti- ja ostoilmoituksiin. Kaupungin irtaimiston hallintaohjeen mukaan tarpeeton käyttökelpoinen hyödyke on ensisijaisesti ilmoitettava kaupungin omien yksiköiden käyttöön Loorassa. Kierrättämällä irtaimistoa yksiköt paitsi säästävät hankintakuluissaan toimivat myös kestävän kehityksen periaatteiden ja ekologisuuden tavoitteiden mukaisesti. • Sanna Huikuri Kestävän kehityksen suunnittelija 050 432 4022 Marja-Riitta Koponen Viestintäsihteeri 040 801 6098 NIMITYKSIÄ Sampakoskesta sopimuspäällikkö Henkilöstöyksikössä on tehty sisäisiä tehtävien uudelleenjärjestelyjä loppuvuonna. Mirva Sampakoski siirtyi henkilöstölakimiehen virasta sopimuspäälliköksi ja tehtävää aiemmin hoitanut Saara Väisänen henkilöstölakimiehen virkaan. Sampakoski hoiti sopimuspäällikön viransijaisuutta jo Väisäsen vuorotteluvapaan ajan. Uusitalosta työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo on valittu henkilöstöyksikössä avoinna olleeseen työhyvinvointipäällikön toimeen. Uusitalo aloitti työssään vuoden alussa. Hän hoiti tehtävää määräaikaisesti jo viime vuoden. Työhyvinvointipäällikkö vastaa työturvallisuuden, työkyvyn hallinnan ja työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisestä sekä työsuojelun kaupunkitason yhteistoiminnasta. • Kuntademokratia siirtyi tilaajaryhmään K untademokratiayksikkö lakkautettiin yksikkönä, mutta osallistumisen kehittäminen jatkuu. Yksikön työntekijät siirtyivät vuoden alussa tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalveluihin. Työtehtävät liittyvät edelleenkin osallistumisen kehittämiseen yleisesti ja Alvari-toimintaan erityisesti. Uutena tehtävänä on ydinprosessien järjestämän osallistumisen suunnittelu ja tukeminen. • VILKKU 1 | 2015 15 VILKKUVAT 8.00 Jukan päivä Työvuoro keskuspaloasemalla alkaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomiesten vuoro kestää 24 tuntia. JUKKA PÖLLÄNEN työskentelee palomies-sairaankuljettajana. Ensihoidon työtehtävistä valtaosa koskee päihteiden väärinkäyttöä ja vanhuksien hoitoa. Lisäksi 32-vuotiasta Jukkaa työllistävät muun muassa automaattiset palohälytykset, liikenneonnettomuudet ja tulipalot. 8.05 Töihin tuleva vuoro kokoontuu käskynjakoon, jossa jaetaan tehtävät. Palomiehet toimivat joko pelastusyksiköissä tai ensihoidon tehtävissä ambulanssissa. Käskynjaon jälkeen tarkastetaan henkilökohtainen varustus, ajoneuvot ja kalusto, minkä avulla varmistetaan laitteiden toimivuus hälytyksen tullessa. 9.45 18.00 Pyrin tekemään aina omat ruokani töissä. 15.20 Työ on päivystysluonteista ja päivän ohjelma elää aina hälytysten mukaan. Palomiehet toimivat vuorollaan ambulanssissa ensihoitajan työparina ja osallistuvat potilaan hoitoon ja tutkimiseen. Parini on tänään ensihoitaja Anna Nousiainen. 16 VILKKU 1 | 2015 Aamupäivän oppitunnilla käsitellään joko ensihoitoa tai palo- ja pelastustyötä. 14.30 Kahvituokio ylipalomies Juhani Prokin kanssa.
© Copyright 2024