Pajakoulu nappasi kehittäjäpalkinnon
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4 | 2015 Sairauspoissaolot vähenivät 3 Ensimmäistä hyvinvointikeskusta suunnitellaan Linnainmaalle 4 Pajakoulu nappasi kehittäjäpalkinnon 8 VILKKU 4 | 2015 1 NÄIN SEN NÄIN HANNA LEPPÄNEN Tampere täyttyy kesätapahtumista Kesällä on kevyt olo. Kesällä on lämmintä. Kesällä ollaan menossa. Kesä on erilainen. Lapsille ja nuorille on kesäleirejä muun muassa Antaverkassa ja Monitoimitalo 13:ssa. Perinteisiä kesälomaleirejä, eläinleirejä sekä musiikki- ja medialeirejä. Leinolan, Multisillan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksissa voi tavata kavereita juhannukseen asti. Liikennepuisto on auki junioreille koko kesän. Rullassa on perheen pienimmille sirkuspäivää, väririehaa ja puistopäiviä. Jäätelöä pääsee maistelemaan Liikennepuiston, Laikunlavan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksien jäätelökioskeissa. Niissä kymmenet alle 18-vuotiaat nuoret saavat hauskan kesäharjoittelupaikan. Tarjolla on myös nuorisoliikuntaa, kuten jalkapalloa, parkouria, frisbeegolfia, ohjattua kuntosalitoimintaa, salibandyä, uimakouluja, koriskerhoa ja pesäpallokoulu eri puolilla kaupunkia – tai valokuvausta Lentävänniemessä Tapahtumien Tampere ja Lielahdessa. on täynnä ääntä, Kesäisellä Laikunlavalla kajahtavat torvet, kitarat ja kurkut. Peräti parisataa esiintyjäryhmää sanaa, makuja, liikettä, on tarjottimella. Musiikkia kaupungin omista lähajatuksia. teistä: rockia, iskelmää, kansanmusiikkia, harmonikkaa, kuoroja, jazzia, rautalankaa ja salsaa. Haiharan kulttuurikeskus esittelee erilaisia kuvataiteilijoita, kesäteatteria, nukketeatteria, puistokonsertteja, hathajoogaa ja paljon muuta. Sitten tulevat vielä maamme eturivin museot: Tampereen Taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo ja Vapriikki. Tapahtumien Tampere on täynnä ääntä, sanaa, makuja, liikettä, ajatuksia. Musiikki on vahvasti esillä. Teatterikesä tuo huippuesitykset teatteripääkaupunkiin. Ja jokaiselle jotakin: Chilifest, Puistofiesta, Rullakiekon MM-kisat, veteraanien pöytätenniksen EMkisat ja Pyynikin ajot. Huh, Huh. Heikkopäistä alkaa jo hirvittää. Miten tästä selvitään? Omaan kesääni kuuluu lisäksi perinteistä löhöilyä iki-ihanalla Peltsun uimarannalla, mustaamakkaraa ja mansikoita Tammelantorilla, rockia ja bluesia Huurupiilossa ja Bluespaarissa. Virkistävää kesää kaikille! Jorma Mertanen Nuorisopalvelujohtaja 16 KUVAT: HANNA LEPPÄNEN SISÄLTÖ SIS SÄLTÖ 18 Riihilahti puhui esimiespäivässä 14 Tilakeskuksen siivoojat siirtyvät Aterialle Hilkan talli lenkkeilee Lamminpäässä VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 19. elokuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Rehtori Jari Ikola ja kumppanit kehittivät projektissaan vaihtoehtoisen oppimisympäristön. Projekti sai kehittäjäpalkinnon. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 300 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 4 | 2015 TAPETILLA TEKSTI Tuuli Oinonen Työtapaturmien määrä laski viime vuonna T ampereen kaupungin työntekijöille tapahtui korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 757 kertaa vuoden 2014 aikana. Näistä neljännes sattui työmatkalla. Työtapaturmien määrä laski edellisvuoteen verrattuna 19 prosenttia ja näistä tapaturmista aiheutuneiden työkyvyttömyyspäivien määrä väheni 22 prosenttia. – Sekä lievien että vakavien työtapaturmien määrä on laskenut, iloitsee henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Työmatkatapaturmien määrä on pienentynyt samassa suhteessa työtapaturmien kanssa. Työmatkatapaturmat aiheuttavat yli 40 prosenttia kaikista työtapaturmista johtuvista työkyvyttömyyspäivistä, ja niitä pyritään vähentämään. – Viime vuonna selvitettiin riskipaikkoja työmatkaturvallisuuden parantamiseksi ja tänä vuonna toteutetaan työmatkaturvallisuuskysely henkilöstölle, sanoo Pietikäinen. Sairauspoissaolojen määrä väheni Myös sairauspoissaolojen määrä laski. Vuonna 2014 sairauspoissaolopäiviä oli henkilöä kohden 15,5 päivää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 15,9 päivää. Määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina. Vuoteen 2008 verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt henkilöä kohden 4,4 päivää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat 41 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Mielenterveysongelmat olivat syynä 12 Henkilöstön keski-ikä 45,2 vuotta prosenttiin poissaoloista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien osuus kasvaa pitkiä poissaoloja tarkasteltaessa. – Sairauspoissaolojen määrä on laskenut erityisesti Tampereen Ateriassa, Tilakeskuksessa ja Taloushallinnon palvelukeskuksessa, kertoo Niina Pietikäinen. Sairastavuuserot kaupungin eri organisaatioiden välillä ovat merkittäviä. Osaltaan eroja selittää eri ammattiryhmien välisten erojen suuruus, mutta tilanne on samanlainen myös muissa kunnissa. Työntekijämäärä nousi vain 78 henkilöä Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli viime vuoden lopussa 15 228 työntekijää. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä nousi vain 78 henkilöä, vaikka Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyi kaupungin palvelukseen 209 työntekijää. Toiminnan tehostumiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi kaupunki asetti vuoden 2014 tavoitteeksi 220 henkilötyövuoden vähentämisen edellisvuoteen verrattuna. Vähentämistavoite jaettiin edelleen hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille sekä konsernihallinnolle ja konsernipalveluille. – Koko kaupungin osalta henkilötyövuosien määrä väheni 219 henkilötyövuodella eli tavoite lähes toteutui, sanoo Pietikäinen. Henkilöstökulut olivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä 677,0 miljoonaa euroa. Tästä palkkojen osuus oli 515,4, eläkekulujen 131,9 ja muiden sivukulujen 29,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu oli 9,0 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävin henkilöstökulujen kasvua selittävä tekijä on Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen laajeneminen. Vuonna 2013 on maksettu Tehy-ratkaisusta johtuvia takautuvia korvauksia noin 3,5 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksestä. • Henkilöstöasiat > Henkilöstöraportointi VILKKU 4 | 2015 3 TAPETILLA TEKSTI Aila Rajamäki ja Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Tulevaisuudessa Tampereen palveluja tarjotaan hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla. Uusi malli otetaan ensimmäisenä käyttöön Linnainmaalla. Osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen työskentelevät jo Linnainmaan terveysasemalla. T amperelaiset saavat palvelunsa tulevaisuudessa eri puolilla kaupunkia sijaitsevista hyvinvointikeskuksista ja lähitoreilta. Uudenlaista palvelumallia suunnitellaan ensimmäisenä koillisella alueelle, jossa palvelut löytyvät Linnainmaalle sijoittuvasta hyvinvointikeskuksesta. Lisäksi palveluja tuotetaan paikallisissa palvelupisteissä eli lähitoreilla. Koillisella alueella suunnittelua on tehty yhdessä asukkaiden, eri toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Linnainmaalle tulevaan hyvinvointikeskukseen saadaan alueen perusterveydenhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhoito, kirjastopalvelut, nuorisokeskustoiminta, hyvinvointineuvola ja matalan kynnyksen palveluita. – Palveluja suunnitellaan Linnainmaan Prisman yhteyteen. Liikekeskukseen sijoittuisivat kirjasto- ja nuorisokeskuspalvelut, hyvinvointineuvola sekä matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi palveluja voidaan sijoittaa Linnainmaan terveysasemalle henkilöstöravintolalta vapautuviin tiloihin, kertoo tilaajaryhmän johtaja Kari Hakari. Yksiköitä siirtyy Linnainmaalle Hyvinvointikeskuksen myötä yksittäisten, pienten palveluyksiköiden sijainteihin tulee muutoksia. – Muutoksien vuoksi sisäisiä siirtoja joudutaan tekemään, mutta ketään työntekijää ei irti- Tamperelaisille tarjotaan palveluita hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla sanota, sanoo Kari Hakari. Pellervon kirjaston, Atalan terveysaseman ja Takahuhdin entisen terveysasematalon sekä joidenkin yksittäisten suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteiden toiminnot siirtyvät Linnainmaalle hyvinvointikeskukseen, samoin toimintoja Kämmenniemen terveysasemalta. Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskusten tilat voidaan ottaa uuteen käyttöön, kun nuorisolle saadaan uusia tiloja sekä hyvinvointikeskuksesta että kouluilta. Esimerkiksi Linnainmaan nuorisokeskuksesta saadaan lisätilaa Linnainmaan päi- Kaupungin palveluksessa ahkeroi yli 500 kesätyöntekijää SUSANNA LYLY TAMPEREEN kaupungilla työskentelee yli 500 kesätyöntekijää: harjoittelijoita, koululaisia, opiskelijoita, vuosilomasijaisia ja kausityöntekijöitä. Ohjeita ja neuvoja kesätyön- 4 VILKKU 4 | 2015 väkodille, samoin Leinolan nuorisokeskuksen tilat jäävät päiväkodin ja koulun käyttöön. Teiskolaisten palveluiden saavutettavuus pyritään takaamaan toteuttamalla palveluja lähitoreilla. Ensimmäinen lähitori alueelle muodostuu Kämmenniemeen kirjaston, perusopetuksen ja nuorisokeskuksen yhteyteen. Kämmenniemen neuvola- ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluina. – Kämmenniemen lähitorin palvelujen suunnittelu alkaa elokuussa 2016 ottamalla mukaan asukkaiden ja yhdistysten lisäk- tekijöille löytyy Kesätyöntekijän oppaasta. Opas tarjoaa kesätyöntekijöille yksissä kansissa tietoa palvelussuhteeseen kuuluvista seikoista, kuten työajasta, vapaista, eduista ja työturvallisuudesta sekä kaupungin organisaatiorakenteesta ja strategiasta. Esimiehet voivat tilata oppaan paperiversioita kaupungin virastotalon virastopalveluista osoitteesta virastomestarit@ tampere.fi. si henkilöstö, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen tilaajaryhmästä. Myöhemmin myös NurmiSorilaan saadaan lähitori. Lisäksi Kangasala suunnittelee Lamminrahkaan palveluita, joita raja-alueella voidaan joustavasti käyttää. Uudenlaista palvelumallia pilotoidaan ensimmäiseksi koillisella alueella, mutta myöhemmin palveluja kehitetään samalla mallilla muuallakin Tampereella. Tänä keväänä aloitetaan keskustan ja läntisen alueen kehittämissuunnitelmien valmistelu. Syksyllä alkavat eteläisen ja kaakkoisen alueen palvelusuunnittelut. • Kaikkien uusien työntekijöiden, myös kesätyöntekijöiden, perehdyttäminen työtehtäviin on tärkeää. Perehdytyksen avuksi on tehty uusi opas, jota esimiesten kannattaa hyödyntää. • Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen alkaminen (Perehdyttämisopas ja Kesätyöntekijän opas) Uusi ap Uusi apulaispormestari tarttui heti töihin A nna-Kaisa Heinämäki on Tampereen kaupungin uusi apulaispormestari. Valtuusto valitsi toukokuussa 37-vuotiaan Heinämäen (vihr) osaamis- ja elinkeinopalveluista sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluista vastaavaksi apulaispormestariksi. Tehtävää aiemmin hoitanut Olli-Poika Parviainen (vihr) valittiin eduskuntaan. Heinämäki johtaa myös Tampereen vihreiden valtuustoryhmää. 1 Kuka olet ja millaisista tehtävistä tulit apulaispormestariksi? Olen syntyperäinen tamperelainen ja kahden pojan äiti. Olen tehnyt tähänastisen työurani poliisihallinnossa poliisin eri tehtävissä. Tehtävät ovat ulottuneet poliisiauton ratista sisäministeriön poliisiosastolle. Poliisitutkinnon lisäksi olen yhteiskunta- ja hal- ormestari tarttui heti töihin otaan palveluita ssa ja lähitor eilla 4 5 KAUPUNGIN PALVELUKSESSA AHKEROI YLI 500 KESÄTYÖNTEKIJÄÄ 6 hin tartuit ja simmäisenä? n jo valmiita verlaajennan tietämistanitapaamalnkin näin alussa hönikuuluumyös OSAAMISKESKUKSEEN SIIRTYY 300 HENKILÖÄ KONSERNIP ALVELUIHIN perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 kaupungin työntekijää lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallintoKaikkien uusien työntekija ict-palvelut. Keskukjöiden, myös kesätyöntekijöisen johtajana aloittaa den, perehdyttäminen työtehHeli Hirvelä. täviin on tärkeää. PerehdytykOsaamiskeskuksen sen avuksi on tehty uusi opas, nimeksi tulee Koppari. jota esimiesten kannattaa hyöNimen valitsi Koppadyntää. • projektin ohjausryhmänä toimiva konsernihallinnon johtoryhmä nimikilpailun avulla. Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen Looran kautta järjestetalkaminen (Perehdyttämisopas tyyn nimikilpailuun ja Kesätyöntekijän opas) saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa. Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina vastatessaan eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä. Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt äminen > Koppa-projekti Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen. 2 Millaisia töitä ja haasteita sinulla on edessäsi? Tehtäviini kuuluu monta laajaa kokonaisuutta, kuten toisen asteen koulutukseen ja työllisyydenhoitoon sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvät asiat. Työni sisältää paljon yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Synkkä taloudellinen tilanne tekee työstä erittäin haasteellisen ja samalla on kyse palveluista, joiden ennalta ehkäisevä vaikutus ongelmien kasautumisen näkökulmasta on merkittävä. Näiden tekijöiden yhteensovittaminen on hankalaa, mutta omalta osaltani teen parhaani. 3 Mihin töihin tartuit ja tartut ensimmäisenä? Minulla on jo valmiita verkostoja, mutta laajennan tietämystäni ja osaamistani tapaamalla eri tahoja etenkin näin alussa aktiivisesti. Työhöni kuuluu myös isoja kokonaisuuksia, joihin tulee perehtyä, kuten työllisyydenhoitoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset ja kehittämistarpeet. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden kysymykset ovat tutumpia, koska olin viime valtuustokaudella tämän lautakunnan jäsen. Luottamustoimet kaupunginvaltuutettuna ja myös kaupunginhallituksen jäsenenä ovat antaneet toki hyvää kokonaiskuvaa kaupungin eri toiminnoista. 4 Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? Työ haastavien asiakokonaisuuksien parissa on mielekästä. Innostun asioista ja pidän vaihtelusta ja siten hakeudun luontaisesti tehtäviin, joissa näitä elementtejä on tarjolla. Vahvuuteni on myös helppo lähestyttävyys. Olen tottunut toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa aiemmissa työtehtävissäni ja nähnyt ihmisten elämää melko monelta kantilta. 5 Mikä on mielipaikkasi ja mielipuuhaasi Tampereella? Mielipaikkani on oma kotini Tampereen Onkiniemessä sekä Tampereen lukuisat järvenrannat ja metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään. 6 HANNA LEPPÄNEN an tekemään,mutinnainmaan päioin sanota, Leinolan sanoonuoKatilat jäävät päivän rjaston, käyttöön. Atalan tern Takahuhdin palveluidenentisaamatalon ritään takaamaan sekä joialveluja sten suun lähitoreilterveyen euvolan lähitori toimipisalueelle mmenniemeen not siirtyvät Linkirvinvointikeskuk etuksen ja nuori-toimintoja teyteen.KämmenKämarveysasemalta. ja terveysasemaetään tarpeen Leinolan ja muLineppänen tikeskus-tai lähirisokeskusten tia uuteenkäyttöön, niemen aadaanuusia lähitorin tilonnittelu alkaa elontikeskuksesta et- isoja kokonaisuuksia,joihintulee isa Heinämäki ttamalla merkiksi Linnainmukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoiereen kaupungin keskuksesta saa- toon ja koulutukseenliittyvätkyyhdistysten lisäkulaispormestari. symyksetja kehittämistarpeet.Sitsi toukokuussa vistys-ja elämänlaatupalveluiden einämäen (vihr) kysymyksetovat tutumpia,koska nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tä- ja elämänlaatumän lautakunnan jäsen. Luottataavaksi apulaismustoimet kaupunginvaltuutetTehtävää aiemtuna ja myös kaupunginhallitukOlli-Poika Parviaisen jäsenenä ovat antaneet toki iin eduskuntaan. hyvää kokonaiskuvaakaupungin taa myös Tampeeri toiminnoista. valtuustoryhmää. Mikä sinua kiinnostaa kertoo suunnittet ja millaisista apulaispormestarin ko Hiltunen tilaaä tulit apulaistehtävissäsi? Mitkä ovat riksi? n myös Nurmi- vahvuutesi? inen tamperelaiTyö haastavien asiakokonaisuukan lähitori. Lisäkojan äiti. Olen tehuunnittelee Lam- sien parissaon mielekästä.Innosntyöuranipoliisiveluita, raja- tun asioistaja pidänvaihtelustaja iisin eri joita tehtävissiten hakeudun luontaisesti tehnatjoustavasti ulottuneetkäytpotäviin, joissa näitä elementtejä a sisäministeriön apalvelumallia pi- on tarjolla. Vahvuuteni on myös Poliisitutkinnon helppo lähestyttävyys. Olen totmmäiseksi koillieiskunta- ja haltunut toimimaanhyvin erilaisten utta myöhemmin maisteri. Myös jatihmisten kanssa aiemmissa työtäänsamallamaleustieteiden tohn Tä- tehtävissäni ja nähnyt ihmisten nTampereella. alla, mutta apuja elämää melko monelta kantilta. netaan pestikeskustan vie nyt varkehittämissuunilta asioilta. Mikä on mielipaikkasi istelu.Syksylläalja mielipuuhaasi a kaakkoisen alutöitä ja tekijöillelöytyy Kesätyöntekijän Tampereella? nnittelut. sinulla on• Mielipaikkanion oma kotiniTam- oppaasta.Opas tarjoaakesätyönpereen Onkiniemessä sekä Tam- tekijöille yksissä kansissa tieuu monta laajaa pereen lukuisat järvenrannat ja toa palvelussuhteeseen kuulukuten toisen asmetsät,joihinvoi mennäperheen vista seikoista, kuten työajasta, seen ja työllisyyvapaista, eduista ja työturvallikanssa retkeilemään. ä kulttuuri- ja liisuudestasekä kaupunginorganiin liittyvät asiat. TAMPEREEN työs- saatiorakenteestaja strategiasta. Millaisiakaupungilla terveisiä lähetät aljon yhteistyötä Esimiehet voivat tilata opkentelee yli 500 kesätyöntekihenkilöstölle? enkanssa. Synkkä jää: harjoittelijoita, koululaisia, Olen tosi iloinen mahdolli- paan paperiversioita kaupunlanne tekee työsopiskelijoita, suudestaolla vuosilomasijaisia osa tätä Tampereen gin virastotalon virastopalveeellisenja samalja kausityöntekijöitä. kaupungin työyhteisöä ja halu- luista osoitteesta virastomestaluista, joiden enja neuvoja kesätyön- [email protected]. an Ohjeita kuunnella näkemyksiänne. ä vaikutus ongelOlettehan oman työnne parhaiisennäkökulmasta asiantuntijoita.Minuunvoi olä. Näiden tekijöila tarvittaessa yhteydessä matattaminenon hanlalla kynnyksellä. • malta osaltaniteen lintotieteiden maisteri. Myös jatko-opinnot oikeustieteiden tohtoriksi ovat työn alla, mutta apulaispormestarin pesti vie nyt varmasti aikaa muilta asioilta. Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle? Olen tosi iloinen mahdollisuudesta olla osa tätä Tampereen kaupungin työyhteisöä ja haluan kuunnella näkemyksiänne. Olettehan oman työnne parhaita asiantuntijoita. Minuun voi olla tarvittaessa yhteydessä. • Osaamiskeskukseen siirtyy 300 henkilöä KONSERNIPALVELUIHIN perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 kaupungin työntekijää lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallintoja ict-palvelut. Keskuksen johtajana aloittaa Heli Hirvelä. Osaamiskeskuksen nimeksi tulee Koppari. Nimen valitsi Koppaprojektin ohjausryhmänä toimiva konsernihallinnon johtoryhmä nimikilpailun avulla. Looran kautta järjestettyyn nimikilpailuun saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa. Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä. Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehittäminen > Koppa-projekti VILKKU 4 | 2015 5 TAPETILLA TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen Paikkatieto liittyy lähes kaikkien työhön P aikkatieto on yhtä vanha asia kuin ihmiskunta, mutta viime vuosina se on tullut osaksi yhä useamman työtehtäviä. Kaupungin tuottamat palvelut, väylät ja alueet ovat kaikki paikkasidonnaisia, joten paikkatiedon sujuva hyödyntäminen on verraton apu. Kartta on paikkatiedon visuaalinen esitys, mutta paikkatietoa on esimerkiksi osoite. Tietotekniikka antaa lisää mahdollisuuksia paikkatiedon esittämiseen ja analysointiin. – Paikkatieto ei ole mysteeri, vaan näkökulma tiedon katseluun ja hallintaan. Paikkatiedossa asioiden sijainnilla on merkitystä. Tieto voi olla periaatteessa mitä tahansa, esimerkiksi koululaisia, kahviloita, liikennettä ja jopa abstraktimpiakin asioita, kuten viihtyisyyttä. Kantakaupungin strategista osayleiskaavaa varten pyysimme kaupunkilaisia merkitsemään kartalle muun muassa viihtyisiä paikkoja, kertoo paikkatietoasiantuntija Jouko Järnefelt. Maankäytön suunnittelijat ovat hyödyntäneet paikkatietoa kaupunkiorganisaation eturintamassa. – Lähes kaikki työtehtävämme liittyvät paikkatiedon käyttämiseen tai tuottamiseen alkaen karttojen katselemisesta syvem- 6 VILKKU 4 | 2015 Jouko Järnefeltin tekemästä karttakuvasta saa yhdellä silmäyksellä hyvän kokonaiskuvan Tampereen väestöntiheydestä. Yksiköiden paikkatietovastaavia on koulutettu uuden karttapalvelun hyödyntämisessä. – Järjestämme lisää koulutuksia, kertovat paikkatietoasiantuntija Jouko Järnefelt, erikoissuunnittelija Marko Kauppi ja kaupungingeodeetti Anna Mustajoki. pään tiedon analysointiin. Hyödynnämme virastokarttaa, kantakarttaa, ilmakuvia ja kaupunkimallia ihan tiedon katseluun, mutta käytämme niitä myös suunnittelun tukena esimerkiksi taustakarttoina, Järnefelt selvittää. – Lisäksi kaikki kaavoitukseen liittyvät selvitykset perustuvat paikkatietoon. Etsimme paikkatiedon avulla ratkaisuja moniin kaupunkirakenteen kehittämistarpeisiin ja vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa kaupunkilaisista asuu nyt ja tulevaisuudessa raitiotiepysäkkien varrella. Karttapalvelu avuksi työtehtäviin Paikkatiedon hyödyntäminen on nyt entistä helpompaa ja kaikkien kaupungin työntekijöiden ulottuvilla uuden karttapalvelun ansiosta. Palvelu on otettu käyttöön alkuvuonna. Kaupungin työntekijöille karttapalvelusta näkyy enemmän tietoja kuin kuntalaisille, ja se toimii siten intrakarttana. Erikoissuunnittelija Marko Kauppi kertoo, että kirjautuminen uuteen karttapalveluun tapahtuu automaattisesti Looran työkaluista palveluun mentäessä. Työntekijä näkee vain ne aineistot, jotka hänen työroolinsa mukaisesti kuuluukin nähdä. – Esimerkiksi vain viranomaistyötä tekevät saavat nähtäväkseen kiinteistörekisteriotteet ja vastaavaa ei-julkista tietoa. Karttapalveluun voi tallentaa omia karttanäkymiä, ja sillä voi tehdä hakuja. Lisäksi sillä pystyy jakamaan tietoja muille organisaatioille, eli se toimii ekstranettinä, Marko Kauppi luettelee. – Karttapalvelun avulla on mahdollista esittää analyysejä ja teemakarttoja palavereissa. Karttapalvelusta voidaan julkaista vuorovaikutteisia karttanäkymiä. Esimerkiksi Looran Työturva Monitorissa voi karttanäkymän kautta merkitä paikan, jossa on sattunut työtapaturma. Paikkatiedosta ja karttapalvelusta hyötyvät myös kuntalaiset. Jo nyt karttapalvelun kautta on nähtävissä kaupungin yksiköiden ylläpitämää tietoa. Toukokuussa julkisesti nähtävillä oli 86 ylläpidettyä paikkatietoaineistoa kelikameroista venepaikkoihin, ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Kirjautuneet käyttäjät näkevät huomattavasti enemmän aineistoja. Nyt kaupungin verkkosivuilta voi esimerkiksi tilata kiinteistöjen omistajaselvitykset karttaa apuna käyttäen. Netistä näkee ajantasaisen liikennetilanteen kartal- la. Lisäksi kehitetään ns. palvelukarttaa, jossa ovat kaikki kaupungin palvelupisteet, koulut, päiväkodit, kirjastot ja muut palvelut. Taloustietokin on paikkatietoa Kaupunkimittausyksikön rooli on ollut aktiivinen paikkatiedon kehittäjänä ja mahdollistajana, mutta kaupungingeodeetti Anna Mustajoen mukaan asiaa hoidetaan eteenpäin toimivan virtuaaliorganisaation kautta. Mustajoki haluaa riisua vaikeuden ja mystisyyden verhoa paikkatiedon yltä. – Oikeastaan kaikki tieto on jollain tavalla paikkatietoa, sillä paikkatieto on vain tietoa, jolla on sijainti. Tampereen taloustiedollakin on sijaintina Tampere. Kartan kautta monenlaista tietoa pystytään tuomaan helposti saataville, Mustajoki pohdiskelee. Kaupungilla mietitään Mustajoen mukaan myös tiedon omistajuutta. Esimerkiksi palvelukartan ylläpidon kannalta olisi tärkeää nimetä taho, joka tiedot omistaa. • Kaupungin uusi karttapalvelu http://karttapalvelu.tampere.fi Valtuusto kiitti henkilöstöä TAMPEREEN kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuun kokouksessaan viime vuoden tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kaupungin toiminnasta. Tilinpäätöstä pidettiin taloustilanteeseen nähden kohtuullisena. Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia eriä tulos on 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia viime vuonna. Valtuustossa kiitettiin kaupungin henkilöstöä, jonka toiminnan ja tehokkuuden ansiosta menot saatiin painettua historiallisen matalalle. Valtuutetut muistuttivat puheenvuoroissaan, että näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kaupunki on kasvanut ja palveluiden tarve lisääntynyt. • Toimintamallin uudistuksen päälinjoista päätetään kesäkuun valtuustossa TAMPEREEN kaupungin toimintamallin uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kumppanuusajattelua. Myös johtamista halutaan selkeyttää ja kehittää sekä lisätä toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä hyödyntää digitalisaatiota. Kaupunginhallitus esittää 15. kesäkuuta kokoontuvalle valtuustolle, että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta. Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Lisäksi esitetään, että poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä. Toimintamallin uudistamisen keskeisinä linjauksina esitetään myös, että kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Toimintamallin uudistuksen toteuttaminen on aloitettu konsernihallinnon uudistamisella siten, että konsernihallinnon uusi rakenne tulisi voimaan 1.1.2016 alkaen. Pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamisjärjestelmästä tehdään päätöksiä tämän vuoden lopussa. Kaupunginhallitus hyväksyi 25. toukokuuta toimintamallin uudistamisen tavoitteet. • tampere.fi/hallintojatalous/ toimintamalli Henkilöstö haluaisi osallistua uudistamiseen ennen päätöksiä KAUPUNGIN henkilökunnalta kysyttiin halukkuutta osallistua toimintamallin uudistamiseen ja siitä, minkälaisia osallistumisen muotoja kaivataan. Kyselyyn vastaajien mielestä yksiköiden väliset yhteiset ideointitilaisuudet ovat hyviä osallistumisen muotoja. Samoin sitä pidettiin hyvänä, että henkilöstö saisi uudistamisen vaihtoehtoja kommentoitavaksi tai äänestettäväksi etukäteen. Myös verkkokeskusteluja arvostettiin osallistumiskeinona. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastaajien mielestä tärkeää on, että vaikuttamaan pääsee ennen kuin asiat on päätetty. 22 työntekijää ilmoitti haluavansa osallistua aktiivisesti toimintamallin uudistamiseen. Kesäkauden jälkeen järjestetään henkilöstölle keskustelutilaisuus toimintamallin uudistuksesta. Tilaisuudessa mietitään toimintamallin uudistamista yli yksikkörajojen ja sovitaan jatko-osallistumismuodoista. • VILKKU 4 | 2015 7 TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Kehittäjäpalkinnot innovatiivisille oman alansa asiantuntijoille K VILKUSSA esitelaupungin kehittälään viisi palkinjäpalkintoraati on non saanutta valinnut kymmekehitystyötä. nettä kertaa henkilösMuihin palkittuitön loistavimmat idehin voi tutustua at ja niiden kehittäjät. Loorassa: Raati sai tänä vuonna huikeat 103 hakemusHenkilöstöasiat > ta, joista 24 palkittiin Yhteistoiminta > kehittäjäpalkinnolla. Kehittäjäpalkinto – Viime vuonna hakemuksia tuli 63. Pohdimme määrän kasvua, mutta selvää syytä emme siihen keksineet. Kaupunki on laatinut vuonna 2014 uudet palkitsemisen periaatteet, joissa korostetaan muun muassa toiminnan kehittämistä, henkilöstösuunnittelija Satu Koski kertoo. Kehittäjäpalkintoja jaettiin kahdessa eri sarjassa: asiakaslähtöisyys ja työyhteisö. Hakemuksissa korostui tänä vuonna etenkin nuorten ongelmiin puuttuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, mutta myös muut asiakasryhmät olivat edustettuina. Kosken mielestä hakemukset olivat erittäin laadukkaita. – Koska kyseessä on kilpailu, raadin piti valita omasta mielestään parhaimmat ideat. Toivon, että kaikenlainen kehitystyö kuitenkin huomioidaan aina omissa yksiköissä. Hakemuksissa oli paljon uusia toimintamalleja ja ideoita, joita voi hyvin jakaa omalla tuotantoalueella ja laajemminkin, Koski sanoo. Jos sinulla on idea, joka kaipaisi vielä jalostusta, se kannattaa esitellä rohkeasti työkavereille ja esimiehelle. Pienestäkin ideasta voi hioa timantin, kuten tämänvuotisten kehittäjäpalkintojen saajien kokemukset osoittavat. • 8 VILKKU 4 | 2015 Nostokettingit saa puhtaaksi betonimyllyssä onevuokrauksen lisäksi Tampereen Logistiikan Jussi Ekosaari puhdistaa ja tarkistaa autonostureissa käytettäviä nostokettinkejä. Hän sai kehittäjäpalkinnon kettinkien ekologisen puhdistusmenetelmän keksimisestä. Kettingit ovat käytön jälkeen usein erittäin likaisia ja rasvaisia. Lisäksi niiden pintaan kertyy ruostetta. Kettinkien puhdistaminen teräsharjalla on raskasta ja vie paljon aikaa. Ekosaari keksi uuden puhdistusmenetelmän puolivahingossa. Likaisessa betonimyllyssä pyöri sepeliä ja vettä, joiden tarkoitus oli irrottaa kuivunut betonijäte myllystä. Betonimyllyyn oli ajautunut myös yksi likainen kettinki. Kun Ekosaari pysäytti myllyn, hän huomasi, että kettinki oli puhdistunut pyörityksessä täysin. – Tämän jälkeen tein testejä, joissa mittasin, ettei kettinki kulu kohtuuttomasti betonimyllyssä. Kettinkien puhtaus on edellytys sille, että voin tarkastaa niiden kunnon asianmukaisesti, Ekosaari kertoo. Logistiikan vuokraamossa on puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat parhaat päivänsä nähneet. Menetelmä on saanut kiitosta ekologisuudestaan. Betonimyllyjen käyttöikä pitenee, kun niitä voidaan käyttää kettinkien pesukoneina siihen asti, kunnes koneet hajoavat kokonaan. – Betonimyllyn sisältä irrotetaan siivekkeet, jonka jälkeen siellä voi pestä periaatteessa mitä vain pienrautaa. Menetelmä säästää aikaa ja rahaa, koska pesuvälineeksi ei ole tarvinnut hankkia esimerkiksi painepesuria tai kallista hiekkapuhallinta, Ekosaari sanoo. • Asumisvalmennuksel nuoria kehitysvamma Asumisvalmennuksella tuetaan nuoria kehitysvammaisia L ähihoitaja Riku Karppinen aloitti työskentelyn tuetun asumisen ohjaajana viime vuoden alussa. Hän sai tehtäväkseen kehittää asumisvalmennusprosessin, joka parantaisi nuorten kehitysvammaisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti. – Olen kehittämiseen suuntautunut ihminen ja minulle on tärkeää, että saan auttaa muita. Kaupungilta puuttui tämänkaltainen valmennus kokonaan, Karppinen kertoo. Eri paikoissa kehitysvammaisten ohjaajana työskennellessään > Ä J Ä T T I KEH TO PALKIN 1 Konevuokrauksen lisäknkehittäsi Tampereen Logistiikan toraation JussiEkosaaripuhdistaa ja t kymmetarkistaa autonostureissakäytethenkilöstäviä nostokettinkejä. Hän sai kemat idehittäjäpalkinnonkettinkienekoehittäjät. logisen puhdistusmenetelmän ä vuonna keksimisestä. akemusKettingit ovat käytön jälkeen palkittiin usein erittäin likaisiaja rasvaisia. innolla. Lisäksiniidenpintaankertyy ruosonna hatetta. Kettinkien puhdistaminen i 63. Pohteräsharjallaon raskastaja vie palnkasvua, jon aikaa. Ekosaari keksi uuden yytä empuhdistusmenetelmän puolivasineet.Kaupunki on laatinut vuonna hingossa. lkitsemisenperiaatteet,joissa korosLikaisessa betonimyllyssä muassatoiminnankehittämistä,henpyöri sepeliä ja vettä, joiden tarittelija Satu Koski kertoo. koitus oli irrottaa kuivunut betopalkintojajaettiin kahdessaeri sarjasnijätemyllystä.Betonimyllyynoli htöisyys ja työyhteisö. Hakemuksisajautunutmyös yksi likainenketänä vuonna etenkin nuorten ongeltinki. Kun Ekosaari pysäytti mylminenja syrjäytymisen ennaltaehkäilyn, hän huomasi,että kettinkioli ös muut asiakasryhmät olivat eduspuhdistunutpyörityksessätäysin. ken mielestä hakemukset olivat erit– Tämän jälkeen tein testejä, ita. yseessä on kilpailu, raadin piti valielestään parhaimmat ideat. Toivon, aja Riku Karppi- tautunut ihminen ja minulle on nen kehitystyö kuitenkin huomioiitti työskentelyn tärkeää, että saan auttaa muita. ssa yksiköissä.Hakemuksissaoli palsumisen ohjaaja- Kaupungiltapuuttuitämänkaltaimintamalleja ja ideoita, joita voi hyen alussa. Hän sai nen valmennus kokonaan, Karpalla tuotantoalueella ja laajemminehittääasumisval- pinen kertoo. noo. Eri paikoissakehitysvammaissin,joka parantaisi a on idea, joka kaipaisi vielä jalostussvammaistenmah- ten ohjaajana työskennellessään aa esitellä rohkeasti työkavereille ja ua itsenäisesti. Karppinen sai paljon ideoita siiienestäkin ideasta voi hioa timantin, ittämiseen suun- hen, miten asumisvalmennus vuotisten kehittäjäpalkintojen saajiet osoittavat. • n joissamittasin,ettei kettinkikulu kohtuuttomasti betonimyllyssä. Kettinkien puhtaus on edellytys sille, että voin tarkastaa niiden kunnon asianmukaisesti, Ekosaari kertoo. Logistiikanvuokraamossaon puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat parhaat päivänsä nähneet. Menetelmä on saanut kiitosta ekologisuudestaan. Betonimyllyjen käyttöikä pitenee, kun niitä voidaan käyttää kettinkien pesukoneina siihen asti, kunnes koneet hajoavat kokonaan. – Betonimyllyn sisältä irrotetaan siivekkeet, jonka jälkeen siellä voi pestä periaatteessamitä vain pienrautaa.Menetelmäsäästää aikaa ja rahaa, koska pesuvälineeksi ei ole tarvinnut hankkia esimerkiksipainepesuriatai kalEkosaari lista hiekkapuhallinta, sanoo. • Konevuokraaja Jussi Ekosaari sai kehittäjäpalkinnon kettinkien ekologisen puhdistusmenetelmän keksimisestä. VILKKU 4 | 2015 9 > Karppinen sai paljon ideoita siihen, miten asumisvalmennus saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin. Asumisvalmennusprosessin aluksi sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä tuetun asumisen ohjaajan, kehitysvammaisen nuoren ja hänen perheensä kanssa, soveltuisiko nuori asumisvalmennukseen. Jos valmennus koetaan sopivaksi, päätetään valmennusajankohta. Asumisvalmennusjakso kestää 3–4 kuukautta, ja sen tavoitteena on selvittää, millainen asumismuoto olisi sopiva lapsuudenkodistaan muuttavalle kehitysvammaiselle nuorelle. Jakson aluksi asiakas muuttaa asuntoon, joka sijaitsee asumisyksikkö Puuwillan läheisyydessä. Karppinen käy säännöllisesti asiakkaan luona, ja jakson loppupuolella hän tekee yksityiskohtaisen arvioinnin asiakkaan asumisen taidoista. Kehitysvammaisten ohjaaja Riku Karppinen käy läpi itsearviointilomaketta helmikuussa asumisvalmennuksen aloittaneen Tinja Vatasen kotona. Muotialan ja PikkuMuotialan päiväkodin osastorajat ylittävä opetusmalli toimii, koska kaikki työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja halukkaita jakamaan erikoisosaamistaan toisille. Kuvakauppalista puhelimeen Riku Karppinen on suunnitellut prosessin lisäksi siihen liittyvän materiaalin esitelehtisistä hakulomakkeisiin. Hän on kehittänyt myös asumisvalmennuksessa hyödynnettäviä työkaluja, jotka helpottavat kehitysvammaisten arkea. Yksi näistä on sähköinen kuvakauppalista. – Tapasin asiakkaan, joka ei osannut lukea, mutta osasi käyttää puhelinta. Tästä sain idean puhelimessa olevaan kauppalistaan, jossa tuotteet näkyisivät kuvina. Siirsin tuotteiden kuvat ensin pilvipalveluun, jonka kautta ne ladattiin asiakkaan puhelimeen. Nyt hän tietää, mitä tuotteita poimia koriinsa kaupassa. Karppinen on saanut asumisvalmennuksen kehittämisestä hyvää palautetta kollegoiltaan ja asiakkailtaan sekä heidän omaisiltaan. Tällaiselle palvelulle on selvästi kysyntää, sillä seuraava nuori odottaa jo pääsyään omaan kokeilukotiin. • 10 VILKKU 4 | 2015 Muotialan päiväkodeissa arvostetaan henkilökunnan vahvuuksia sön että päiväkotilasten hyväksi. Muotialassa on luotu vuosien saatossa toimintamalli, jossa jokaisen työntekijän erikoisosaamista hyödynnetään osastorajoista piittaamatta. Tällä tavoin henkilökunnan jäsenet saavat tehdä työpaikallaan sitä, minkä he parhaiten taitavat. Muotialan ja Pikku-Muotialan päiväkodeissa on esimerkiksi lasten liikuntaan erikoistuneita työntekijöitä, jotka suunnittelevat ja järjestävät liikuntatapahtumia molemmissa päiväkodeissa. He myös jakavat koulutuksissa saamaansa tietoa ja vinkkejä kollegoilleen. – Idea osastorajat ylittävään työskentelyyn sai alkunsa tavoitteesta toimia mahdollisimman yhteisöllisesti. Haluan huolehtia henkilökunnastani ja hyödyntää jokaisen osaamista. Tämä edistää luonnollisesti työhyvinvointia, Muotialan päiväkotien johtaja Leena Laine sanoo. Laine on hyödyntänyt järjestelmällisesti kehitystyössään esimerkiksi Kunta 10 -tutkimustuloksia, kehityskeskusteluja ja päiväkodin arviointipäivien antia. Kannustava ilmapiiri saa kiitosta M uotialan ja Pikku-Muotialan päiväkodeissa työskentelee yhteensä 27 työstään vilpittömästi innos- tunutta työntekijää, ja työilmapiiri on sen mukainen. Jokainen on valmis auttamaan toista ja jakamaan osaamistaan sekä työyhtei- Vastaava lastentarhanopettaja Päivi Kaukonen kertoo, että Muotialassa henkilökunta on sitoutunut työpaikkaansa ja sen toimintatapoihin. Henkilöstön vaihtuvuus maan mahdollimennusprosessin työntekijä arvioi asumisen ohjaammaisen nuoren ensä kanssa, soi asumisvalmenlmennus koetaan etään valmennusmennusjakso kesta,ja sen tavoitteemillainenasumisiva lapsuudenkovalle kehitysvamlle. si asiakas muutoka sijaitsee asuuwillan läheipinen käy siakkaan n loppueeyksirvioinasumi- ista n on suunsin lisäksi siiteriaalinesitelehakkeisiin.Hän on s asumisvalmennnettäviä työkaluavat kehitysvamYksi näistäon sähuppalista. siakkaan, joka ei mutta osasi käytästä sain idean puankauppalistaan, äkyisivät kuvina. enkuvatensin pilnka kautta ne laaan puhelimeen. mitä tuotteitapoiaupassa. n saanut asumiskehittämisestähyollegoiltaanja asiä heidän omaisilpalvelulle on selillä seuraava nuoäsyään omaan ko- Projektipäällikkö Jari Ikola on suunnitellut vaihtoehtoista oppimisympäristöä, pajakoulua, jossa opiskelijat Riku Lähteenmäki ja Niklas Illikainen suorittavat peruskoulun viimeisiä opintojaan. on vähäistä, ja väki viihtyy työssään. Päiväkodin johtaja saa kiitosta kannustavan ilmapiirin luomisesta. – Leenalla on aina ollut vahva näkemys siitä, mitä kohti mennään. Lisäkouluttautumiseen kannustetaan ja siihen varataan aikaa, Kaukonen sanoo. Lastenhoitaja Sonja Joutsela on päiväkodin ekotukihenkilö. Hän on kiinnostunut ekologisuudesta ja käynyt kaupungin ekokoulutuksissa. Tämän jälkeen hän on pitänyt tietoiskuja koko päiväkodin väelle. – Tänä vuonna olemme saa- Pajakoulu – vaihtoehtoinen oppimisympäristö nuorelle neet vähennettyä sähkön ja veden kulutusta. Esikoululaiset ovat saaneet toimia päiväkodin ekoagentteina, Joutsela kertoo lasten osallistamisesta. Lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja Virpi Kurikka on puolestaan päiväkotien mediayhteyshenkilö. Hän vastaa tietoteknisistä laitteista ja suunnittelee mediakasvatusta. – Työyhteisössämme kaiken ei tarvitse onnistua heti. PikkuMuotialan ja Muotialan yksiköiden yhteistyötä on onnistuttu lisäämään joustavasti vuosi vuodelta, Kurikka sanoo tyytyväisenä. • Ä lä o tumput suarana -projektin työryhmä kehitti vaihtoehtoisen oppimisympäristön niille peruskoulun päätösvaiheessa oleville nuorille, joilla on hankaluuksia saada päättötodistusta. Projektipäällikkö, rehtori Jari Ikolan mukaan osa nuorista ei ole pystynyt kiinnittymään omaan kouluunsa ja tästä syystä heidän opiskelunsa on takkuillut. – Nuorella saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, erilaisia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia tai vain motivaation puutetta. Olemme pyrkineet aut- tamaan erilaisista taustoista tulevia nuoria tarjoamalla joustavan, vaihtoehtoisen tavan suorittaa peruskoulu loppuun, Ikola sanoo. Kahden lukuvuoden aikana vaihtoehtoista opetusta on järjestetty Iidesrannan Turjankadun pajalla, jossa on opiskellut yhteensä yli 50 peruskoulunsa päättävää 8.–9.-luokkalaista ja 10.-luokkalaista kesätyöntekijät mukaan lukien. Käsillä tekeminen lähtökohtana Opintojen lähtökohtana on käsillä tekeminen ja ilmiöpohjaiVILKKU 4 | 2015 11 > > nen oppiminen. Ilmiöpohjaisella oppimisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että nostetaan auton moottori pöydälle ja lasketaan sen tilavuus, etsitään tietoa autojen historiasta, tutkitaan moottorin osia tai piirretään sellainen. Pajatyöskentelyssä korostuu nuorten yksilöllisten erojen huomioiminen, vahvuuksien löytäminen ja niiden tukeminen. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelut on toteuttanut pajakoulun yhteistyössä Silta-Valmennuksen kanssa. – Pajalla kouluaan suorittavien oppilaiden tiiviistä ohjauksesta huolehtivat opettajan lisäksi työvalmentaja ja nivelvaiheen ohjaaja. Pajakoulu on tuottanut tulosta, sillä oppilaat ovat motivoituneet opiskeluun ja sijoittuneet hyvin jatko-opintoihin, Ikola kertoo. Projekti on poikinut muitakin luovia oppimisympäristöjä tulevalle lukuvuodelle. Esimerkiksi syksyllä osa kolmen tamperelaisen yläkoulun oppilaista pääsee suorittamaan valinnaiset opintonsa ammattikoulun puolelle, Tredun Hepolammin toimipisteeseen. Älä o tumput suarana -projektin kehittäjäpalkinnon saajia ovat Jari Ikolan lisäksi Tuija Viitasaari, Pekka Pyykkönen, Maaret Tervonen, Kristiina Kaarakka ja Pirkka Schellhammer. • Pappilanpuiston palvelukeskuksen pienryhmään osallistunut Hilkka Kettunen, lähihoitaja Erja Ikäläinen ja askarteluohjaaja Satu Viskari esittelevät ryhmän näyttäviä aikaansaannoksia. Pienryhmätoiminta houkuttelee ikäihmisiä palvelukeskukseen appilanpuiston palvelukeskuksen askarteluohjaaja Satu Viskari ja lähihoitaja Erja Ikäläinen saivat syksyllä 2013 esimieheltään tehtävän. Palvelupäällikkö Kirsi Kankaanpää pyysi naisia ideoimaan ja toteuttamaan palvelukeskukseen ennakoivan ikäihmisten pien- VILKKU 50 vuotta VILKUN juhlavuonna julkaistaan katkelmia vuosien saatossa ilmestyneistä lehtijutuista ja ilmoituksista. Vilkun vuoden 1974 numerossa 5 julkaistiin työpaikkailmoitus, jossa etsittiin sihteeriä. 12 VILKKU 4 | 2015 ryhmätoiminnan. – Selvitin tietenkin ensin, mitä ikäihmiset tekevät mielellään. Hain ideoita esimerkiksi käsitöihin ammattikirjallisuudesta ja netistä. Sitten muokkasin niitä ikäihmisten pienryhmätoimintaan sopiviksi, Viskari kertoo. Ensimmäinen pienryhmä aloitti kokoontumiset helmikuussa 2014. Ikäihmiset pääsivät kirjoittamaan ja lausumaan runoja, maalaamaan, askartelemaan kortteja, laulamaan ja jumppaamaan. Kaupungin kulttuuripalvelujen väki toi mausteensa pienryhmätoimintaan yhteistyössä museoja kirjastopalveluiden työntekijöiden kanssa. Pienryhmätoiminnalla pyritään saamaan palvelukeskuksen asiakkaiksi uusia ikäihmisiä, jotka asuvat vielä kotona. Näin palvelukeskus tulisi heille tutuksi, ja he oppisivat 10 viikon pienryhmätoiminnan jälkeen käymään keskuksen avoimissa ryhmissä omatoimisesti. Palvelukeskuksessa työskentelevien haasteena on saada ikäihmiset lähtemään kotoaan ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Pienryhmään osallistunut Hilkka Kettunen tietää, että monilla senioreilla on korkea kynnys lähteä palvelukeskukseen, vaikka se sijaitsisi aivan kodin lähellä. – Monet jäävät mieluummin mököttämään kotiin. Minä ajattelen, että pitää liikkua niin kauan kuin pystyy, muuten jään sängynpohjalle makaamaan, Kettunen sanoo. Pienryhmiin houkuteltiin asiakkaita muun muassa asiakasohjaajien ja kotihoitajien avustuksella. Satu Viskari ja Erja Ikäläinen ovat tyytyväisiä, että ryhmät saatiin täyteen. Ohjaajien mielestä on ollut ilo huomata, että pienryhmässä ikäihmisten on helppoa tutustua toisiinsa ja yhteinen sävel löytyy jo muutaman tapaamiskerran jälkeen. – Paras palaute tehdystä työstä on ollut se, että seniorit ovat palanneet mielellään pienryhmään ja osallistuneet jakson jälkeen palvelukeskuksemme avoimiin tapahtumiin, Ikäläinen sanoo. • HARVINAISET AMMATIT PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Anna Valtonen KUVA Hanna Leppänen Rakennuspiirtäjän työ on siirtynyt paperilta tietokoneelle K irsi Oksanen on tehnyt Kirsi Oksanen rakennuspiirtäjän töion toinen kaupuntä kaupungilla lähes gin rakennuspiirtäjistä. kolmekymmentä vuot– Nykyisin harvinaisen rakenta. Rakennuspiirtäjiä on nuspiirtäjä-nimikkeen muuttakaupungilla töissä kaksi. misesta on keskusteltu, mutta Molemmat työskentelevät en ole halunnut vaihtaa Tilakeskuksessa. sitä. Se kertoo, mitä – Teen rakennusprojekoikeasti teen. teihin liittyviä piirustuksia suunnittelijoiden ohjeiden mukaan. Suunnittelijat suunnittele– Ennen viivan poistaminen vat esimerkiksi jonkin korjauksen rakennukseen, ja minä hoi- piirustuksesta tapahtui raaputtadan muutokseen tarvittavat pii- malla partakoneen terällä. Nyt sarustukset. Teen pohjapiirustuksia maan riittää yksinkertainen koja esimerkiksi ovi-, ikkuna- ja lu- mento ja klikkaus. Toisaalta työspapiirustuksia. Huolehdin kaikis- tä on tekniikan myötä kadonnut ta arkkitehtisuunnittelun piirus- persoonallinen kädenjälki. tuksista, Oksanen kertoo. Vaikka Oksanen on kaupun- Työvälineet muuttuvat gilla harvinaisessa ammatissa, ja työkohteet vaihtuvat harvinaisuus ei juuri näy työssä. Kirsi Oksanen on piirtänyt uransa – Piirtämiseen liittyvät haas- aikana korjaussuunnitelmia moteet voin ratkaista itse ja pidän niin kohteisiin, kuten kouluihin siitä mitä teen. Nykyisin harvi- ja museoihin. Erikoisempi tapanaisen rakennuspiirtäjä-nimik- us oli, kun Oksanen suurensi taikeen muuttamisesta on keskus- teilija Hannu Väisäsen taideteteltu, mutta en ole halunnut vaih- oksen kappelista Sara Hildénin taa sitä. Nimike kertoo, mitä oi- taidemuseoon. – Saimme Väisäsen tekemän keasti teen. Oksanen tuli töihin Tilakes- pienoismallin kappelista. Ohjeekukseen, silloiseen talonraken- na oli, että kappeli pitää suurennusvirastoon, 1980-luvun puo- taa niin isoksi, että ihminen mahlivälissä. Aluksi piirrokset teh- tuu sisälle. Mittasin pienoismaltiin käsin. lin tarkasti ja piirsin tarvittavan – Tietokoneisiin siirryttiin suurennoksen, jotta kappeli voijoskus 1990-luvun puolivälissä, tiin rakentaa oikeankokoiseksi. – Myös Museokeskus Vapriiminkä jälkeen käsin piirtäminen loppui. Monessa asiassa tietoko- kin muutossuunnitelmia oli mieneet ovat helpottaneet työtä. Al- lenkiintoista piirtää, koska kykuaikoina, kun piti tehdä vaik- seessä on entinen tehdas ja tilat ka 150 ovea, piti todella piirtää olivat sen mukaiset. Vapriikissa kaikki 150 ovea. Nyt riittää, että oli monta kohtaa, jotka piti käypiirtää yhden oven ja kopioi se- dä paikan päällä katsomassa, jotta kä muokkaa. pystyisi piirtämään oikein. Oksasen työpiste on lähes koko 30 vuoden ajan ollut Frenckellissä. Eniten työssä ovatkin muuttuneet apuvälineet. Tietokoneiden lisäksi myös muu tietotekniikka on muuttanut rakennuspiirtäjän töitä. – Työ itsessään on pysynyt aika samana. Tietokoneet, kehittyvät ohjelmat, puhelimet ja kamerat ovat uudistaneet työntekoa. Entisaikaan rakennukset käytiin itse mittaamassa 25 metrin mitalla. Lisäksi erikoiset kohdat piti piirtää muistiin rakennuspiirustusten tekemisen avuksi. Nykyään rakennuksia voi kuvata helposti vaikka kännykällä. Samoin nykyään teetetään digitaaliset mittaukset, eikä kokonaisia rakennuksia tarvitse itse mittailla. Kirsi Oksasen töitä Tampereella • Tesoman kirjasto- ja vapaa-aikakeskus (1988) • Frenckell (2000–2007, edelleen) • Joulutorin mökki (2008) • Museoiden kokoelmakeskus Ruskossa (2009– 2012) Into piirtämiseen johti työhön – Ylioppilaskirjoitusten jälkeen näin lehdessä ilmoituksen, että rakennuspiirtäjäkouluun Helsinkiin haetaan väkeä. En tiennyt, mitä rakennuspiirtäminen on, ja hain kouluun vain piirtämisen tähden. Pääsin kouluun ja lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Ensimmäinen piirtämäni kohde oli isäni kesämökki, muistelee Kirsi Oksanen. Rakennuspiirtämisen ohessa Oksanen on tehnyt Tilakeskuksessa myös muunlaisia töitä. Esimerkiksi hän taittaa Tilakeskuksen henkilöstölehteä ja suunnittelee muita julkaisuja. – Olen taittanut, tehnyt kuvankäsittelyä sekä suunnitellut Tilakeskuksen kutsuja, kortteja ja mainoksia. Osan olen piirtänyt käsin. Oikeastaan olen tehnyt kaikennäköistä, mihin tarvitsee sommittelutaitoja. Parasta työssäni on, että voin jonkin verran itse suunnitella, milloin teen mitäkin. Vapaa-aikaansa Oksanen viettää kotoisten harrastusten parissa. – Enää en juuri piirrä vapaaajalla. Sen sijaan hoidan koiria ja vanhaa omakotitaloa. Olen myös innostunut sukututkimuksesta ja luen paljon runoja. • VILKKU 4 | 2015 13 TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen V ain muutos on pysyvää. Tämä tuttu lausahdus kuultiin useasti Tampere-talossa, jonne esimiehet kokoontuivat viettämään perinteistä esimiespäivää. Salin lavalle nousi vuoron perään kiinnostavia puhujia, kuten Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, urheilupersoona Aki Riihilahti ja Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. Jokainen puhuja tarjosi esimiehille näkökulmia muutosjohtamiseen. > Toimitusjohtaja Aki Riihilahti oli yksi esimiespäivän odotetuimmista puhujista. Hän korosti, että keskinkertaisuus ei riitä nykyaikaisessa työyhteisössä, vaan henkilöstön erityistaitoja on vahvistettava entisestään. Esimiehet kuuntelivat tarkasti ja nyökyttelivät päättäväisesti, kun puhujat kritisoivat laatikkoleikkiä, kapulakielistä muutospuhetta ja takamus edellä puuhun kiipeämistä. HJK:n ja Helsinki Stadion Managementin toimitusjohtaja Aki Riihilahti kuvaili suorasanaisesti työn organisoinnin ja työyhteisön roolien ongelmia. Riihilahden mielestä esimiehet joutuvat käyttämään liikaa aikaansa epäolen- naisiin asioihin. Silloin aikaa ei riitä työhön, joka on menestymisen kannalta tärkeää. Riihilahti kysyi yleisöltä, kenellä kuluu omasta mielestään liikaa aikaa palavereihin. Käsi toisensa jälkeen nousi pystyyn. – Harmittavan usein palaverit johtavat ainoastaan siihen, että niissä saadaan päätetyksi seuraavan palaverin ajankohta, Riihilahti sanoi ja kehotti esimiehiä kyseenalaistamaan vanhoja, perinteisiä toimintatapoja. ”Odotan päätöksiä sotesta” Avopalveluiden suun hoitotyön päällikkö Anne-Mari Aaltonen kertoi pitävänsä Aki Riihilahden valmentavasta johtamistavasta. – Mielestäni henkilöstön johtamisessa ja joukkueurheilussa on paljon yhteistä. Jokaisen työntekijän osallistaminen työ- Muutostuulet puhalsivat esimiespäivässä 14 VILKKU 4 | 2015 yhteisön kehittämiseen on erittäin tärkeää. Aaltonen suhtautuu positiivisesti tulevaisuuden muutoksiin työpaikallaan. Nykyisessä asemassaan jo 11 vuotta työskennellyt päällikkö on johtanut muutosten läpivientiä ennenkin. Uudistuminen on aina ollut luonnollinen osa työtä, eikä Aaltonen koe, että muutostahti olisi varsinaisesti kiihtynyt viime aikoina. – Uskon, että kaikki sosiaalija terveyspuolen esimiehet ovat jo alkaneet valmistautua siihen, että uusi sote tuo muutoksia ennemmin tai myöhemmin, Aaltonen sanoi. > Suun hoitotyön päällikkö AnneMari Aaltonen on valmis mukautumaan sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Muutostyö on lopulta palkitsevaa. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saumaton yhteistyö johtoportaan ja työntekijöiden välillä tuottaa halutun tuloksen. – Kaupungin sisäinen tuki on muutostilanteissa tietenkin tärkeää. Minä saan tarvittaessa esimerkiksi esimiesneuvontaa. Olen vuosien varrella myös jatkokouluttautunut, mistä olen saanut varmuutta omaan työhöni, Aaltonen kertoi. • Laakeri johtajien ja työntekijöiden välillä T < Kirjastopalveluiden henkilöstöpäällikkö Paula Rautaharkon (keskellä) mielestä muutosmyllerryksessä esimiehen on säilytettävä oma päämäärätietoisuutensa. Myös henkilöstöyksikön henkilöstösuunnittelija Tuija Laulunen ja Tampereen Infran päällikkö Wille Siuko olivat samaa mieltä. Tredun työelämäpalvelupäällikkö Mika Uronen ja koulutuspäällikkö Janne Pietiläinen myönsivät, etteivät muutokset ole aina helppoja tehdä, mutta uudistuminen on menestymisen ehto. redun koulutuspäällikkö Janne Pietiläinen ja työelämäpalvelupäällikkö Mika Uronen pitivät esimiespäivässä puhuneen johtaja Antti Lönnqvistin ajatuksista. Lönnqvist korosti, että organisaation muutoksia tehtäessä koko henkilöstön on tiedettävä, mitä aiotaan tehdä ja mitä muuttaa. Lisäksi pitää vielä ymmärtää, miksi muutos tehdään. Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi vuoden 2013 alussa. Tredun esimiesten mukaan ammattiopistossa jatkuu edelleen kahden erilaisen työkulttuurin yhteen hitsautuminen. – Esimiehen tehtävä on olla johtoportaan ja työntekijöiden välissä se laakeri, joka joustaa molempiin suuntiin. On tärkeää, että osaamme selkeyttää työntekijöille tavoitteet ja toimenpiteet, joita muutoksen tekemiseen vaaditaan, Pietiläinen sanoi. Solvea Oy:n Jarkko Puranen piti esimiespäivässä tietoiskun tiedolla johtamisesta. Hänen mielestään tieto on tämän hetken arvokkain luonnonvara, jota on paljon, mutta jota ei osata tarpeeksi hyödyntää. Pietiläinen ja Uronen ovat tehneet työssään samanlaisia havaintoja. Tredussa on saatavilla paljon erilaista tietoa, jota voisi käyttää johtamistyössä. Aika tiedon analysointiin ja priorisointiin on kuitenkin kortilla. Esimiespäivän aikana miehillä oli aikaa jakaa kollegojen kanssa tuntemuksiaan. – Usein sitä vain istuu itsekseen puurtamassa työhuoneessaan. Täällä aina muistaa, ettei ole esimiehenä yksin, Uronen sanoi.• VILKKU 4 | 2015 15 KAKSI MEISTÄ TEKSTI Matliisa Lehtinen KUVA Hanna Leppänen Pispalan koulun siivoojille sopisivat myös keittiötyöt T ampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateriaan elokuun alussa. Muutos koskee lähes sataaviittäkymmentä työntekijää, joihin kuuluvat myös Pispalan koulun siivoojat Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää. Sekä Valkama että Sillanpää ovat olleet Tampereen kaupungilla töissä viitisentoista vuotta ja siitä jo muutaman vuoden Pispalan koulussa. Luottamusmiehenä toimiva Sillanpää aloittaa aamuisin työt Huovarin päiväkodissa ja siirtyy sieltä koululle. Molemmat siivoavat koulujen luokkia, auloja, vessoja ja osaa ruokasalia. Suuri perussiivous tehdään vuosittain. Valtaosa kummankin työurasta on kulunut siivouksen parissa. Valkama arvostaa työn itsenäisyyttä. Hän suunnittelee itse työpäivänsä kulun ja aikatauluttaa sen oppilaiden arjen mukaan. Hyvät työkaverit niin koulussa kuin päiväkodissa ovat tärkeä osa työssä viihtymistä. – Pispalan koulussa olemme kaikki saman talon väkeä, jaamme huolet ja ilot, Valkama toteaa. – Ehdottomasti parasta tässä työssä on se, että sitä tehdään lap- 16 VILKKU 4 | 2015 sille. Samalla saadaan seurata lasten touhuja ja kasvamista, Sillanpää tiivistää molempien ajatukset. Tavaramäärä hankaloittaa työtä Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää miettivät hetken kysymystä, mitä työssä voisi parantaa. Ensimmäisenä mieleen tulee jokaisen siivoojan arjen haaste eli ahtaus ja tavaramäärä. – Siivouksen hyvää tasoa on vaikea ylläpitää, kun luokat ovat niin täynnä tavaraa. Kalusteet ovat vanhoja ja raskaita, eikä niissä ole esimerkiksi pyöriä alla. Vanhaa tyyliä ja tunnelmaa halutaan vaalia, mutta uudistukset toisivat myös raikkaamman yleisilmeen, Valkama pohtii. Sillanpään mukaan siivoustyössä tarvittavien koneiden kuljetus kerrosten välillä on hankalaa, koska talossa ei ole hissiä. Henkilöstön keskuudessa odottava tunnelma Valkama myöntää, että tunnelmat olivat ristiriitaiset, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli siivouksen siirtymisestä Tampereen Ateriaan. – Ajattelin ensin, että ei kiitos Siivoojat Eeva Sillanpää ja Mervi Valkama odottavat elokuun siirtoa Tilakeskuksen palveluksesta Tampereen Ateriaan. He ovat jo siivonneet Pispalan koulun ruokasalia. mitään muutoksia enää. Työskentelin aikaisemmin kolmisenkymmentä vuotta siivoojana valtiolla muun muassa poliisilaitoksella sekä vesi- ja ympäristöpiirissä, ja silloisista muutoksista jäi todella negatiivinen fiilis. Sillanpää taas ei koe tulevaa muutosta erityisen suurena – työnantaja säilyy samana. Myöskään koulun ja päiväkodin väki eivät ole muutoksesta erityisesti kyselleet. Luottamusmiehenä Eeva Sillanpää luonnehtii siivoustuotannon henkilökunnan yleistä tunnelmaa odottavaksi. – Eniten mietityttää, saako jäädä omaan toimipaikkaan, ja miten työt sitten käytännössä jakautuvat. Monet ovat olleet kauan samassa talossa ja kuulleet, että Tampereen Ateriassa siirrytään paljon toimipaikasta toiseen. Toisaalta kuulemma väkeä tulee myös nopeasti avuksi, jos jossain on esimerkiksi sairausloman vuoksi vajausta. Työn suunnitteluun halutaan vaikuttaa Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää odottavat, että kaikki toimipai- kat käydään kohteittain läpi elokuussa. – Tietysti toivomme, että saamme itse vaikuttaa oman työmme suunnitteluun. Valkama on tyytyväinen nykyiseen tehtäväänsä ja toivoo sen jatkuvan. – Kaikki on auki vielä, saatan innostua opettelemaan uutta, Sillanpää puolestaan miettii. Pispalan koulun keittiössä työskentelevä Katja Karhu on molemmille tuttu. Valkama kertoo jo pari kertaa hakeneensa tuntumaa tulevaan auttamalla eväiden teossa ja laskiaispullien täytössä. – Olen itse asiassa alun perin valmistunut keittäjäksi ja toiminut sillä alalla tasan yhden kesän, piikana isossa kartanossa, Valkama lisää pilke silmäkulmassa. Sillanpää muistaa, että hänelläkin on lähes ruokapuolen kokemusta elintarvikesiivouksesta Saarioisilla. – Nyt ympyrä sulkeutuu elokuussa, molemmat nauravat. – Osaaminen ei katoa mihinkään. Meistä on hienoa, että voimme tuoda oman osaamisemme Tampereen Ateriaan, Sillanpää korostaa. • TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen Kansainvälistä menoa Rauhaniemen sairaalassa Tarjoa harjoittelupaikkaa ulkomaalaiselle opiskelijalle LÖYTYISIKÖ yksiköstäsi työssäoppimispaikka ja -ohjaaja ulkomaalaiselle opiskelijalle? Opiskelijasta ei tule yksikölle kustannuksia, paitsi jos haluaa tarjota hänelle esimerkiksi ruoat. Jakso voi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Harjoittelupaikkoja tarvitaan monilla eri aloilla. – Esimerkiksi päiväkoteihin ja sairaaloiden eri osastoille olisi paljon tulijoita. Myös kaikilta muiltakin aloilta toivottaisiin tarjottavan lisää paikkoja kansainvälisille opiskelijoille, kertoo hyvinvointialan kansainvälisistä asioista vastaava lehtori Anne Patana Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta. Tredusta lähtee vuosittain ulkomaille yli 200 suomalaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Vastaavasti esimerkiksi viime vuonna Suomeen saapui lähes 150 ulkomaalaista opiskelijaa, joille Tredu järjesti työssäoppimispaikan. Lisätietoja työssäoppimispaikoista saa Anne Patanalta numerosta 0400 276 191. Lähihoitajaopiskelija Kathrine Frandsen tulee hyvin ymmärretyksi Rauhaniemen sairaalassa, vaikka ei suomea osaakaan. Hän on valmis auttamaan Eila Laitista jopa sanaristikon täyttämisessä. R auhaniemen sairaalan osasto 11:n käytävältä kuuluu mielenkiintoinen keskustelu. – Voisiko joku auttaa minua kahvin kanssa? pyytää osastolla potilaana oleva rouva. Paikalle saapuu nainen valkoisissa hoitajan vaatteissa ja ojentaa kahvikupin. – Here’s your coffee, sanoo nainen ja tarjoaa rouvalle pullaa. – Don’t you take any pulla? Are you on a diet? jatkaa nainen ja molemmat rävähtävät iloiseen nauruun. Kathrine Frandsen on tanskalainen lähihoitajaopiskelija, joka on työharjoittelussa Rauhaniemen sairaalassa. Hetken aikaa häntä seurattuaan voisi luulla osaston kaikkien potilaiden osaavan englantia ja hänen puolestaan ymmärtävän täydellisesti suomea, mutta näin ei ole. – Tärkein työvälineeni on tämä, sanoo Frandsen englanniksi ja kaivaa taskustaan lapun, jossa lukee isolla ”Minä en puhu suomea” – mutta kukaan ei välitä siitä, hän jatkaa hymyillen. Lappu on kovassa käytössä, sillä Rauhaniemen sairaalassa monet potilaista ovat muistisairaita, jotka unohtavat uudet asiat hetkessä. Yhteisen puhutun kielen puuttuminen ei kuitenkaan haittaa, sillä toista voi ymmärtää muutenkin, esimerkiksi elekielen avulla. – Yritän myös oppia yksinkertaisia sanoja suomeksi, kuten kuppi, kahvi ja pissa, ja toivon, että potilaat vastaavat lyhyesti kyllä tai ei. Parin saksantaitoisen potilaan kanssa olen käynyt pidempiä keskusteluja. Frandsenia miellyttää Rauhaniemen rauhallinen tahti. Toisin on Tanskassa, jossa sairaalassa on koko ajan kiire. Itse asiassa hänestä Rauhaniemeä ei Tanskassa nimitettäisi sairaalaksi. – Tanskassa pitää olla sairaampi joutuakseen sairaalaan. Tosin en ole ollut siellä töissä geriatrisella osastolla. Opiskelijoista uusia ajatuksia työpaikalle Kathrine Frandsen ei ollut ajatellut hakevansa juuri Suomeen työharjoitteluun, mutta opinto-ohjaajan kysyessä sopisiko Suomi hänelle, ei hän pannut vastaankaan. Muutaman työharjoitteluviikon jälkeen hän on valmis muuttamaan ennakkokäsityksiään suomalaisista. – Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä, eivätkä lainkaan niin hiljaisia kuin luulin, sanoo Frandsen. Frandsenin ohjaajana toimiva sairaanhoitaja Pia Salminen on perehdyttänyt vuosien aikana useita eri puolilta Eurooppaa tulevia opiskelijoita suomalaiseen sairaalaympäristöön. Opiskelijoiden myötä hän on saanut omaankin työhönsä uutta näkökulmaa. – Opiskelijoilta oppii erilaisia asioita kuin jos kävisi maassa turistina. Erityisesti omaan ammattiin liittyvät eroavaisuudet eri maissa kiinnostavat. Esimerkiksi kun Suomessa voidaan antaa lihaspistos kahdella tavalla, kertoi eräs liettualainen opiskelija siellä olevan käytössä kolmaskin tapa, sanoo Salminen. Hoitotyön lomassa Salminen on tehnyt Frandsenille Tamperetta tutuksi. Mustamakkara on vielä kokematta, mutta mämmiä hän on jo ehtinyt maistaa. • VILKKU 4 | 2015 17 TYKYTYSTÄ TEKSTI Päivi Pajula KUVA Hanna Leppänen Naisten lenkkiporukka puhuu ja puuskuttaa I loinen puheenkalkatus kantautuu Horhan rinteeltä Lamminpäässä. Naisporukka tamppaa rinnettä ylös rytmikkäästi kävelysauvat viuhuen ja nauraa mennessään. Moni lenkkeilijä tunnistaa jo kaukaa tämän ryhmän, jota Hilkan talliksikin kutsutaan. – Kokosin muutaman kaupungin työntekijän kanssa ryhmän kymmenisen vuotta sitten. Siitä lähtien olemme lenkkeilleet yhdessä aina keväästä syksyyn, kaupungin liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuori kertoo. Parhaimmillaan lenkeillä on käynyt viisitoista naista, ja osallistujien ikähaitari on kattanut viisi vuosikymmentä. Lenkkiporukan ydinjoukkoon kuuluvat Riihivuoren lisäksi avopalveluiden ravitsemusterapeutti Virpi Salminen ja Länsi-Tesoman päiväkodin lastentarhanopettaja Satu Auvinen. Energinen kolmikko on innostanut kollegoitaan ja ystäviään mukaan reippailemaan hyvin tuloksin. – Yksin ei tulisi lähdettyä, koska se olisi tylsää. Kun tietää, että lenkkikaverit odottavat, niin eihän sitä malta kotiin jäädä, Auvinen sanoo. 18 VILKKU 4 | 2015 Naiset juttelevat arkielämän sattumuksista ja hauskuuttavat jutuilla toisiaan. – Emme kävele pipo kireällä. Teemme yleensä noin 10 kilometrin lenkin, ja Sauvamatkalla ehdimme jukävelylle lähtö Vaikka helle paahtella niitä näitä. Mutta Lamminpään taisi tai sade piiskaipolitiikasta emme puulkoilumajalta si, naiset kokoontuhu, Riihivuori sanoo. tiistaisin vat aina tiistai-iltaiRiihivuori antaa klo 18. kokeneena urheilijana sin Lamminpään ulkoipyydettäessä kuntoilulumajalle, josta he lähtevinkkejä muille, mutta lenkvät yhdessä askeltamaan mäkisiä metsäpolkuja pitkin. Jouk- kien tarkoitus ei ole esimerkikkoa johdattavat vuorotellen lenk- si sauvakävelytekniikan viilaamikeilijät, jotka tuntevat Lammin- nen, vaan liikunnasta nauttimipään alueen reitit hyvin. nen ja rupattelu. Lenkkiporukkaan kuuluu useita aktiiviliikkujia, joten kä- Tavoitteena terveys velytahti pysyy reippaana koko ja toimintakyky matkan. Vaihteleva Lamminpään Jokaisella lenkkiporukan naisella maasto pakottaa välillä puuskut- on liikunnallisia tavoitteita, muttamaan, mutta puhe ei silti katkea. ta heillä ei ole tapana osallistua yhdessä liikuntatapahtumiin tai kilpailuihin. Yksi treenaa maratonille ja toinen ylläpitää hyvää peruskuntoa, jotta jaksaisi pinkoa iltarasteilla entistä kovempaa. Sauvakävely on myös monen hiihtäjän suosikkilaji kesällä. Syksyisin lenkkeilijät vaihtavat kävelysauvansa sompasauvoi- hin ja käyvät tarpomassa Pohjajärven suolla Ylöjärvellä. Tämä huippu-urheilijoidenkin suosima treenimuoto on mukavaa vaihtelua ja kohottaa kuntoa entisestään. Kauden lopuksi järjestetään päättäjäiset Lamminpään Takkatuvalla. – Juomme kahvit ja herkuttelemme nyyttärityyliin kakkua sekä piirakoita, Virpi Salminen kertoo. Naiset toivovat saavansa tälle kaudelle uusia lenkkikavereita kaupungin henkilöstöstä. Sauvakävely hyvässä seurassa virkistää mieltä ja antaa energiaa työviikkoon. Harrastus on ilmainen, ja varusteiksi riittävät joustava urheiluasu, lenkkitossut ja kävelysauvat. – Tavoitteenamme on pysyä hyvässä kunnossa. Terveenä jaksamme työelämässä toimintakykyisinä pitkään, Hilkka Riihivuori sanoo. • Naisten lenkkiporukkaan mahtuu monenlaisia kuntoilijoita. Satu Auvisen,Virpi Salmisen ja Hilkka Riihivuoren leppoisassa seurassa askel tuntuu kevyeltä. Asiointipyörät otettiin käyttöön HANNA LEPPÄNEN TYÖMATKOJEN lisäksi moni on kaivannut asiointipyöriä työpäivän aikana liikkumisen helpottamiseksi. Eco2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen tuella on hankittu keskusvirastotalon ja Frenckellin työntekijöiden käyttöön kaksi asiointipyörää. Pyöriä voi lainata virastojen aukioloaikoina kello 8.30– 15.45. Asiointipyörien sähköinen varaus löytyy Outlookista resurssihaulla ”Tre virastotalo asiointipyörä” ja ”Tre Frenckell asiointipyörä” eli samalla tavoin kuin kokoustilavarauksetkin. Varaaja voi hakea pyöränavaimet ja kypärän virastomestareilta. Toinen pyörä löytyy virastotalon sisäpihan pyörätelineestä ja toinen Frenckellin pääsisäänkäynnin tuulikaapista. Pyöriin on liimattu Tampereen tekijä -tarrat. Pyörät ovat samaa kestävää mallia kuin kaupunkipyörätkin. Tavaroiden kuljetusta helpottaa etukori. • Molemmat asiointipyörät ovat valkoisia ja tavaroiden kuljetusta helpottaa etukori. Pyöriin on maalattu tunnukset P284 ja P285. Kiitokset Kilometrikisaan osallistuu monta joukkuetta Tampereelta USEITA Tampereen kaupungin joukkueita on jo ilmoittautunut pyöräilijöiden Kilometrikisaan, jota poljetaan 22. syyskuuta saakka. Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Mukaan voi liittyä missä vaiheessa vain ja kilometrit merkitä takautuvasti. Nettisivuilta voi seurata kunkin joukkueen sijoituksen kehittymistä kisassa. Voittajat palkitaan ja palkintoja arvotaan myös kaikkien osallistujien kesken. Kisaan liittyy myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanja. Kilometrikisa on kaikille osallistujille maksuton. • www.kilometrikisa.fi • Lämpimät kiitokseni kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkepäiviä viettämään. Pirkko Moilanen • Lämmin kiitos kaikille työkavereille yhteisistä työvuosista ja muistamisesta. Eeva Helin Tampere Golf elokuussa Ruotulassa ELOKUUSSA kisataan jälleen Tampereen Virtatyökalu helpottaa yhteistyötä TAMPEREEN kaupungille saadaan kesällä seutukuntien yhteinen työtilapalvelu. Palvelu on Microsoftin SharePoint ja nimeltään Virta. Looran ja Confluencen työtilat jäävät pois käytöstä tämän vuoden lopussa. – SharePoint-sivuston avulla voidaan jakaa tietoja ja tehdä yhteistyötä, kertoo sovellusasiantuntija Terhi Suuronen Halosta. SharePoint auttaa esimerkiksi koordinoimaan projekteja, kalentereita ja aikatauluja. Sen avulla voi myös käydä keskustelua ja tarkistaa asiakirjoja sekä jakaa tietoja ja olla yhteydessä muihin käyttäjiin. Koulutuksia aiheesta järjestetään kesäkuussa ja syksyllä valtuustosalissa. • kaupungin henkilöstön golftaidoista. Kilpailu käydään Tammer Golfissa Ruotulassa keskiviikkona 19. elokuuta alkaen kello 14.30. Kilpailu järjestetään vanhan tavan mukaan yhteislähtökisana. Henkilökohtainen kilpailu pelataan pistebogeykilpailuna tasoitus korkeintaan 36. Joukkuekilpailussa kilpaillaan toimialoittain Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta. Ilmoittautuminen kilpailuihin Tammer Golfiin puhelinnumeroon 010 423 1800 tai sähköpostilla [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, että osallistut Tampere Golfiin 19.8., nimesi, tasoituksesi, kotiseurasi sekä joukkue, jossa pelaat. Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 7. elokuuta. • VA KU U T U S K AS SA N toimistossa on kesälläkin normaalit aukioloajat: Maanantai, keskiviikko ja torstai klo 10–15.30 Tiistai klo 10–16.30 Perjantai klo 10–15 Muistathan hakea korvauksia alkuperäisillä tositteilla 6 kk laskun maksamisesta. Hakuohjeet löytyvät internetsivuiltamme tampereenvakuutuskassa.fi VILKKU 4 | 2015 19 VILKKUVAT Janinan päivä Ohjaava museolehtori JANINA AHLFORS on työskennellyt Tampereen kaupungilla taidekasvattajana vuodesta 2006. Työ koostuu lähinnä museokierrosten ja työpajojen ohjauksesta lapsille ja nuorille, kulttuurikasvatusohjelman koordinoinnista, vauvojen värikylpyjen ohjauksesta sekä kulttuurikasvatusyksikkö kkö Taiten graafikon tehtävistä. tävistä. 8.10 Pyörällä kelpaa aamusella hurautella aam näin kauniille työpaikalle. näi Toimistomme sijaitsee Toim historiaa havisevassa Kuushist vooninkisessa Finlaysonilla. voo 18.45 Päivä jatkuu kulttuurin parissa myös vapaaajalla. Ilta kuluu Rönnin kesäteatterin lavastus- ja puvustussuunnitelmia viimeistellessä. Tänä kesänä lavalla vilkkuu paljon kaljuja ja pukuja, koska näytelmänä on Tuomas Parkkisen Kekkonen –syntymästä kuolemattomuuteen. Kuvassa myös avustajani Lyydia. 10.15 16.30 Työpäivä päättyy taidemuseossa perhemateriaalin suunnitteluun. Tuumailimme työkaverini Mari Jalkasen kanssa, millaisia tehtäviä lapsiperheet voisivat museovierailullaan tehdä. 20 VILKKU 4 | 2015 8.40 Harva museolainen taitaa aloittaa työpäivänsä marjasoseita keitellen. Koska työskentelen vauvojen värikylpyjen ohjaajana, myös keittiöhommat kuuluvat tehtäviini aina silloin tällöin. tehtäv Kaikki Kaikk vauvojen maalausmateriaali on valmistettu mate elintarvikkeista, joita voi elint tutkia tutk katsoen, haistaen, koskettaen ja maistaen. kos Materiaaleiksi on tänään Ma tarjolla esimerkiksi tar mustikkaa, vadelmaa, m ruusunmarjamehua ja ru lääkehiilivettä. lä 13.35 Yksi antoisimpia työtehtäviäni on vauvojen värikylpyjen vetäminen Koukkuniemen vanhainkodissa työkaverini Lila Heinolan kanssa. Toiminnan ideana on mahdollistaa ikäpolvien kohtaaminen taiteilun lomassa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä niin perheiden, ikäihmisten kuin ohjaajienkin näkökulmasta. Toiminta on laajentunut keväällä myös Nekalan päiväkeskukseen. Suurin osa työaikaani kuluu Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman parissa. Koululaisten museokierrokset ja työpajat ovat jo loppuneet, mutta vielä riittää seuraavan lukuvuoden suunnittelun lisäksi myös käytännön toimintaa. Erityispäivähoidossa olevien lasten ohjelmaan on kuulunut animaatioiden tekeminen, tässä valmistellaan hahmoja seuraavia kuvauksia varten.
© Copyright 2024