Pajakoulu nappasi kehittäjäpalkinnon

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
4 | 2015
Sairauspoissaolot
vähenivät
3
Ensimmäistä
hyvinvointikeskusta
suunnitellaan
Linnainmaalle
4
Pajakoulu nappasi
kehittäjäpalkinnon
8
VILKKU 4 | 2015
1
NÄIN SEN NÄIN
HANNA LEPPÄNEN
Tampere täyttyy kesätapahtumista
Kesällä on kevyt olo. Kesällä on lämmintä. Kesällä ollaan menossa. Kesä on erilainen.
Lapsille ja nuorille on kesäleirejä muun muassa Antaverkassa ja Monitoimitalo
13:ssa. Perinteisiä kesälomaleirejä, eläinleirejä sekä musiikki- ja medialeirejä.
Leinolan, Multisillan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksissa voi tavata
kavereita juhannukseen asti. Liikennepuisto on auki junioreille koko kesän. Rullassa
on perheen pienimmille sirkuspäivää, väririehaa ja puistopäiviä.
Jäätelöä pääsee maistelemaan Liikennepuiston, Laikunlavan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksien jäätelökioskeissa. Niissä kymmenet alle 18-vuotiaat nuoret
saavat hauskan kesäharjoittelupaikan.
Tarjolla on myös nuorisoliikuntaa, kuten jalkapalloa, parkouria, frisbeegolfia, ohjattua kuntosalitoimintaa, salibandyä, uimakouluja, koriskerhoa ja pesäpallokoulu eri puolilla
kaupunkia – tai valokuvausta Lentävänniemessä
Tapahtumien Tampere
ja Lielahdessa.
on täynnä ääntä,
Kesäisellä Laikunlavalla kajahtavat torvet, kitarat ja kurkut. Peräti parisataa esiintyjäryhmää
sanaa, makuja, liikettä,
on tarjottimella. Musiikkia kaupungin omista lähajatuksia.
teistä: rockia, iskelmää, kansanmusiikkia, harmonikkaa, kuoroja, jazzia, rautalankaa ja salsaa.
Haiharan kulttuurikeskus esittelee erilaisia kuvataiteilijoita, kesäteatteria, nukketeatteria, puistokonsertteja, hathajoogaa ja paljon muuta. Sitten tulevat vielä maamme
eturivin museot: Tampereen Taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo ja Vapriikki.
Tapahtumien Tampere on täynnä ääntä, sanaa, makuja, liikettä, ajatuksia. Musiikki
on vahvasti esillä. Teatterikesä tuo huippuesitykset teatteripääkaupunkiin. Ja jokaiselle
jotakin: Chilifest, Puistofiesta, Rullakiekon MM-kisat, veteraanien pöytätenniksen EMkisat ja Pyynikin ajot.
Huh, Huh. Heikkopäistä alkaa jo hirvittää. Miten tästä selvitään?
Omaan kesääni kuuluu lisäksi perinteistä löhöilyä iki-ihanalla Peltsun uimarannalla, mustaamakkaraa ja mansikoita Tammelantorilla, rockia ja bluesia Huurupiilossa
ja Bluespaarissa.
Virkistävää kesää kaikille!
Jorma Mertanen
Nuorisopalvelujohtaja
16
KUVAT: HANNA LEPPÄNEN
SISÄLTÖ
SIS
SÄLTÖ
18
Riihilahti puhui
esimiespäivässä
14
Tilakeskuksen siivoojat
siirtyvät Aterialle
Hilkan talli lenkkeilee
Lamminpäässä
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen
kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ
www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa.
Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 19. elokuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN
KUVA Hanna Leppänen. Rehtori Jari Ikola ja kumppanit kehittivät projektissaan vaihtoehtoisen oppimisympäristön. Projekti sai kehittäjäpalkinnon. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 300 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
2
VILKKU 4 | 2015
TAPETILLA
TEKSTI Tuuli Oinonen
Työtapaturmien
määrä laski
viime vuonna
T
ampereen kaupungin työntekijöille tapahtui korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 757 kertaa vuoden 2014 aikana. Näistä neljännes
sattui työmatkalla.
Työtapaturmien määrä laski
edellisvuoteen verrattuna 19 prosenttia ja näistä tapaturmista
aiheutuneiden työkyvyttömyyspäivien määrä väheni 22 prosenttia.
– Sekä lievien että vakavien
työtapaturmien määrä on laskenut, iloitsee henkilöstöjohtaja
Niina Pietikäinen.
Työmatkatapaturmien määrä
on pienentynyt samassa suhteessa työtapaturmien kanssa. Työmatkatapaturmat aiheuttavat yli
40 prosenttia kaikista työtapaturmista johtuvista työkyvyttömyyspäivistä, ja niitä pyritään vähentämään.
– Viime vuonna selvitettiin
riskipaikkoja työmatkaturvallisuuden parantamiseksi ja tänä
vuonna toteutetaan työmatkaturvallisuuskysely henkilöstölle, sanoo Pietikäinen.
Sairauspoissaolojen
määrä väheni
Myös sairauspoissaolojen määrä
laski. Vuonna 2014 sairauspoissaolopäiviä oli henkilöä kohden
15,5 päivää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 15,9 päivää.
Määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina. Vuoteen 2008
verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt henkilöä kohden 4,4 päivää.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
aiheuttivat 41 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Mielenterveysongelmat olivat syynä 12
Henkilöstön keski-ikä
45,2
vuotta
prosenttiin poissaoloista. Tuki- ja
liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien osuus kasvaa pitkiä poissaoloja tarkasteltaessa.
– Sairauspoissaolojen määrä
on laskenut erityisesti Tampereen
Ateriassa, Tilakeskuksessa ja Taloushallinnon palvelukeskuksessa, kertoo Niina Pietikäinen.
Sairastavuuserot kaupungin
eri organisaatioiden välillä ovat
merkittäviä. Osaltaan eroja selittää eri ammattiryhmien välisten erojen suuruus, mutta tilanne on samanlainen myös muissa kunnissa.
Työntekijämäärä
nousi vain 78 henkilöä
Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli viime vuoden lopussa 15 228 työntekijää. Vuoteen
2013 verrattuna henkilöstömäärä
nousi vain 78 henkilöä, vaikka
Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyi kaupungin palvelukseen 209 työntekijää.
Toiminnan tehostumiseksi
ja tuottavuuden parantamiseksi kaupunki asetti vuoden 2014
tavoitteeksi 220 henkilötyövuoden vähentämisen edellisvuoteen
verrattuna.
Vähentämistavoite jaettiin
edelleen hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueille, liikelaitoksille
sekä konsernihallinnolle ja konsernipalveluille.
– Koko kaupungin osalta henkilötyövuosien määrä väheni 219
henkilötyövuodella eli tavoite lähes toteutui, sanoo Pietikäinen.
Henkilöstökulut olivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä 677,0
miljoonaa euroa. Tästä palkkojen
osuus oli 515,4, eläkekulujen
131,9 ja muiden sivukulujen
29,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu oli 9,0 miljoonaa
euroa eli 1,4 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna.
Merkittävin henkilöstökulujen
kasvua selittävä tekijä on Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistoimintaalueen laajeneminen. Vuonna 2013
on maksettu Tehy-ratkaisusta
johtuvia takautuvia korvauksia
noin 3,5 miljoonaa euroa.
Tiedot selviävät vuoden 2014
henkilöstötilinpäätöksestä. •
Henkilöstöasiat >
Henkilöstöraportointi
VILKKU 4 | 2015
3
TAPETILLA
TEKSTI Aila Rajamäki ja Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen
Tulevaisuudessa Tampereen
palveluja tarjotaan hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla.
Uusi malli otetaan ensimmäisenä käyttöön Linnainmaalla.
Osastonhoitaja Tuula Urvikko
ja sairaanhoitaja Sanna
Ahonen työskentelevät jo
Linnainmaan terveysasemalla.
T
amperelaiset saavat palvelunsa tulevaisuudessa eri
puolilla kaupunkia sijaitsevista hyvinvointikeskuksista
ja lähitoreilta.
Uudenlaista palvelumallia
suunnitellaan ensimmäisenä koillisella alueelle, jossa palvelut
löytyvät Linnainmaalle sijoittuvasta hyvinvointikeskuksesta. Lisäksi
palveluja tuotetaan paikallisissa
palvelupisteissä eli lähitoreilla.
Koillisella alueella suunnittelua on tehty yhdessä asukkaiden,
eri toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa.
Linnainmaalle tulevaan hyvinvointikeskukseen saadaan alueen
perusterveydenhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhoito, kirjastopalvelut, nuorisokeskustoiminta, hyvinvointineuvola
ja matalan kynnyksen palveluita.
– Palveluja suunnitellaan
Linnainmaan Prisman yhteyteen.
Liikekeskukseen sijoittuisivat kirjasto- ja nuorisokeskuspalvelut,
hyvinvointineuvola sekä matalan
kynnyksen palveluita. Lisäksi palveluja voidaan sijoittaa Linnainmaan terveysasemalle henkilöstöravintolalta vapautuviin tiloihin,
kertoo tilaajaryhmän johtaja Kari
Hakari.
Yksiköitä siirtyy
Linnainmaalle
Hyvinvointikeskuksen myötä yksittäisten, pienten palveluyksiköiden sijainteihin tulee muutoksia.
– Muutoksien vuoksi sisäisiä
siirtoja joudutaan tekemään,
mutta ketään työntekijää ei irti-
Tamperelaisille tarjotaan palveluita
hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla
sanota, sanoo Kari Hakari.
Pellervon kirjaston, Atalan terveysaseman ja Takahuhdin entisen terveysasematalon sekä joidenkin yksittäisten suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteiden toiminnot siirtyvät Linnainmaalle hyvinvointikeskukseen, samoin toimintoja Kämmenniemen terveysasemalta.
Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskusten tilat voidaan ottaa uuteen käyttöön,
kun nuorisolle saadaan uusia tiloja sekä hyvinvointikeskuksesta että kouluilta. Esimerkiksi Linnainmaan nuorisokeskuksesta saadaan lisätilaa Linnainmaan päi-
Kaupungin
palveluksessa
ahkeroi yli 500
kesätyöntekijää
SUSANNA LYLY
TAMPEREEN kaupungilla työskentelee yli 500 kesätyöntekijää: harjoittelijoita, koululaisia,
opiskelijoita, vuosilomasijaisia
ja kausityöntekijöitä.
Ohjeita ja neuvoja kesätyön-
4
VILKKU 4 | 2015
väkodille, samoin Leinolan nuorisokeskuksen tilat jäävät päiväkodin ja koulun käyttöön.
Teiskolaisten palveluiden saavutettavuus pyritään takaamaan
toteuttamalla palveluja lähitoreilla. Ensimmäinen lähitori alueelle
muodostuu Kämmenniemeen kirjaston, perusopetuksen ja nuorisokeskuksen yhteyteen. Kämmenniemen neuvola- ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluina.
– Kämmenniemen lähitorin
palvelujen suunnittelu alkaa elokuussa 2016 ottamalla mukaan
asukkaiden ja yhdistysten lisäk-
tekijöille löytyy Kesätyöntekijän
oppaasta. Opas tarjoaa kesätyöntekijöille yksissä kansissa tietoa
palvelussuhteeseen kuuluvista
seikoista, kuten työajasta, vapaista, eduista ja työturvallisuudesta
sekä kaupungin organisaatiorakenteesta ja strategiasta.
Esimiehet voivat tilata oppaan paperiversioita kaupungin
virastotalon virastopalveluista
osoitteesta virastomestarit@
tampere.fi.
si henkilöstö, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen tilaajaryhmästä.
Myöhemmin myös NurmiSorilaan saadaan lähitori. Lisäksi
Kangasala suunnittelee Lamminrahkaan palveluita, joita raja-alueella
voidaan joustavasti käyttää.
Uudenlaista palvelumallia
pilotoidaan ensimmäiseksi koillisella alueella, mutta myöhemmin
palveluja kehitetään samalla mallilla muuallakin Tampereella. Tänä
keväänä aloitetaan keskustan ja
läntisen alueen kehittämissuunnitelmien valmistelu. Syksyllä
alkavat eteläisen ja kaakkoisen
alueen palvelusuunnittelut. •
Kaikkien uusien työntekijöiden, myös kesätyöntekijöiden,
perehdyttäminen työtehtäviin on
tärkeää. Perehdytyksen avuksi on
tehty uusi opas, jota esimiesten
kannattaa hyödyntää. •
Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen
alkaminen (Perehdyttämisopas
ja Kesätyöntekijän opas)
Uusi ap
Uusi apulaispormestari tarttui heti töihin
A
nna-Kaisa Heinämäki
on Tampereen kaupungin
uusi apulaispormestari.
Valtuusto valitsi toukokuussa
37-vuotiaan Heinämäen (vihr)
osaamis- ja elinkeinopalveluista sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluista vastaavaksi apulaispormestariksi. Tehtävää aiemmin hoitanut Olli-Poika Parviainen (vihr) valittiin eduskuntaan.
Heinämäki johtaa myös Tampereen vihreiden valtuustoryhmää.
1
Kuka olet ja millaisista
tehtävistä tulit apulaispormestariksi?
Olen syntyperäinen tamperelainen ja kahden pojan äiti. Olen tehnyt tähänastisen työurani poliisihallinnossa poliisin eri tehtävissä. Tehtävät ovat ulottuneet poliisiauton ratista sisäministeriön
poliisiosastolle. Poliisitutkinnon
lisäksi olen yhteiskunta- ja hal-
ormestari tarttui heti töihin
otaan palveluita
ssa ja lähitor eilla
4
5
KAUPUNGIN
PALVELUKSESSA
AHKEROI YLI 500
KESÄTYÖNTEKIJÄÄ
6
hin tartuit ja
simmäisenä?
n jo valmiita verlaajennan tietämistanitapaamalnkin näin alussa
hönikuuluumyös
OSAAMISKESKUKSEEN
SIIRTYY 300
HENKILÖÄ
KONSERNIP ALVELUIHIN perustettavaan
uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300
kaupungin työntekijää
lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta,
Taloushallinnon
palvelukeskuksesta ja
konsernihallinnosta.
Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden
alussa.
Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi
ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallintoKaikkien uusien työntekija ict-palvelut. Keskukjöiden, myös kesätyöntekijöisen johtajana aloittaa
den, perehdyttäminen työtehHeli Hirvelä.
täviin on tärkeää. PerehdytykOsaamiskeskuksen
sen avuksi on tehty uusi opas,
nimeksi tulee Koppari.
jota esimiesten kannattaa hyöNimen valitsi Koppadyntää. •
projektin ohjausryhmänä
toimiva konsernihallinnon johtoryhmä
nimikilpailun avulla.
Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen
Looran kautta järjestetalkaminen (Perehdyttämisopas
tyyn nimikilpailuun
ja Kesätyöntekijän opas)
saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista
nimeä. Kopparia
nimeksi ehdotettiin
kaksi kertaa.
Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina
vastatessaan eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä.
Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt
äminen > Koppa-projekti
Linnainmaan
terveysaseman
osastonhoitaja Tuula
Urvikko ja sairaanhoitaja
Sanna Ahonen toivovat,
että terveysasemalla säilyy
henkilöstöravintola
muutosten jälkeen.
2
Millaisia töitä ja
haasteita sinulla on
edessäsi?
Tehtäviini kuuluu monta laajaa
kokonaisuutta, kuten toisen asteen koulutukseen ja työllisyydenhoitoon sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvät asiat.
Työni sisältää paljon yhteistyötä
eri sidosryhmien kanssa. Synkkä
taloudellinen tilanne tekee työstä erittäin haasteellisen ja samalla on kyse palveluista, joiden ennalta ehkäisevä vaikutus ongelmien kasautumisen näkökulmasta on merkittävä. Näiden tekijöiden yhteensovittaminen on hankalaa, mutta omalta osaltani teen
parhaani.
3
Mihin töihin tartuit ja
tartut ensimmäisenä?
Minulla on jo valmiita verkostoja, mutta laajennan tietämystäni ja osaamistani tapaamalla eri tahoja etenkin näin
alussa aktiivisesti. Työhöni kuuluu myös isoja kokonaisuuksia,
joihin tulee perehtyä, kuten työllisyydenhoitoon ja koulutukseen
liittyvät kysymykset ja kehittämistarpeet. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden kysymykset
ovat tutumpia, koska olin viime
valtuustokaudella tämän lautakunnan jäsen. Luottamustoimet
kaupunginvaltuutettuna ja myös
kaupunginhallituksen jäsenenä
ovat antaneet toki hyvää kokonaiskuvaa kaupungin eri toiminnoista.
4
Mikä sinua kiinnostaa
apulaispormestarin
tehtävissäsi? Mitkä ovat
vahvuutesi?
Työ haastavien asiakokonaisuuksien parissa on mielekästä. Innostun asioista ja pidän vaihtelusta ja siten hakeudun luontaisesti
tehtäviin, joissa näitä elementtejä
on tarjolla. Vahvuuteni on myös
helppo lähestyttävyys. Olen tottunut toimimaan hyvin erilaisten
ihmisten kanssa aiemmissa työtehtävissäni ja nähnyt ihmisten
elämää melko monelta kantilta.
5
Mikä on mielipaikkasi
ja mielipuuhaasi
Tampereella?
Mielipaikkani on oma kotini Tampereen Onkiniemessä sekä Tampereen lukuisat järvenrannat ja
metsät, joihin voi mennä perheen
kanssa retkeilemään.
6
HANNA LEPPÄNEN
an
tekemään,mutinnainmaan
päioin
sanota,
Leinolan
sanoonuoKatilat jäävät päivän
rjaston,
käyttöön.
Atalan tern
Takahuhdin
palveluidenentisaamatalon
ritään takaamaan
sekä joialveluja
sten suun
lähitoreilterveyen
euvolan
lähitori
toimipisalueelle
mmenniemeen
not siirtyvät Linkirvinvointikeskuk
etuksen ja nuori-toimintoja
teyteen.KämmenKämarveysasemalta.
ja terveysasemaetään
tarpeen
Leinolan
ja muLineppänen
tikeskus-tai lähirisokeskusten
tia uuteenkäyttöön,
niemen
aadaanuusia
lähitorin
tilonnittelu
alkaa elontikeskuksesta
et- isoja kokonaisuuksia,joihintulee
isa
Heinämäki
ttamalla
merkiksi
Linnainmukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoiereen kaupungin
keskuksesta
saa- toon ja koulutukseenliittyvätkyyhdistysten
lisäkulaispormestari.
symyksetja kehittämistarpeet.Sitsi toukokuussa
vistys-ja elämänlaatupalveluiden
einämäen (vihr)
kysymyksetovat tutumpia,koska
nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tä- ja elämänlaatumän lautakunnan jäsen. Luottataavaksi apulaismustoimet kaupunginvaltuutetTehtävää aiemtuna ja myös kaupunginhallitukOlli-Poika Parviaisen jäsenenä ovat antaneet toki
iin eduskuntaan.
hyvää kokonaiskuvaakaupungin
taa myös Tampeeri toiminnoista.
valtuustoryhmää.
Mikä sinua kiinnostaa
kertoo
suunnittet ja millaisista
apulaispormestarin
ko
Hiltunen
tilaaä tulit
apulaistehtävissäsi? Mitkä ovat
riksi?
n myös
Nurmi- vahvuutesi?
inen
tamperelaiTyö haastavien asiakokonaisuukan
lähitori.
Lisäkojan
äiti. Olen
tehuunnittelee
Lam- sien parissaon mielekästä.Innosntyöuranipoliisiveluita,
raja- tun asioistaja pidänvaihtelustaja
iisin
eri joita
tehtävissiten hakeudun luontaisesti tehnatjoustavasti
ulottuneetkäytpotäviin, joissa näitä elementtejä
a sisäministeriön
apalvelumallia
pi- on tarjolla. Vahvuuteni on myös
Poliisitutkinnon
helppo lähestyttävyys. Olen totmmäiseksi
koillieiskunta- ja
haltunut toimimaanhyvin erilaisten
utta myöhemmin
maisteri.
Myös jatihmisten kanssa aiemmissa työtäänsamallamaleustieteiden
tohn
Tä- tehtävissäni ja nähnyt ihmisten
nTampereella.
alla, mutta apuja elämää melko monelta kantilta.
netaan
pestikeskustan
vie nyt varkehittämissuunilta
asioilta.
Mikä on mielipaikkasi
istelu.Syksylläalja mielipuuhaasi
a kaakkoisen
alutöitä
ja
tekijöillelöytyy Kesätyöntekijän
Tampereella?
nnittelut.
sinulla on•
Mielipaikkanion oma kotiniTam- oppaasta.Opas tarjoaakesätyönpereen Onkiniemessä sekä Tam- tekijöille yksissä kansissa tieuu monta laajaa
pereen lukuisat järvenrannat ja toa palvelussuhteeseen kuulukuten toisen asmetsät,joihinvoi mennäperheen vista seikoista, kuten työajasta,
seen ja työllisyyvapaista, eduista ja työturvallikanssa retkeilemään.
ä kulttuuri- ja liisuudestasekä kaupunginorganiin liittyvät asiat.
TAMPEREEN
työs- saatiorakenteestaja strategiasta.
Millaisiakaupungilla
terveisiä lähetät
aljon yhteistyötä
Esimiehet voivat tilata opkentelee
yli 500 kesätyöntekihenkilöstölle?
enkanssa. Synkkä
jää: harjoittelijoita,
koululaisia,
Olen tosi iloinen
mahdolli- paan paperiversioita kaupunlanne tekee työsopiskelijoita,
suudestaolla vuosilomasijaisia
osa tätä Tampereen gin virastotalon virastopalveeellisenja samalja
kausityöntekijöitä.
kaupungin
työyhteisöä ja halu- luista osoitteesta virastomestaluista, joiden enja neuvoja
kesätyön- [email protected].
an Ohjeita
kuunnella
näkemyksiänne.
ä vaikutus ongelOlettehan oman työnne parhaiisennäkökulmasta asiantuntijoita.Minuunvoi olä. Näiden tekijöila tarvittaessa yhteydessä matattaminenon hanlalla kynnyksellä. •
malta osaltaniteen
lintotieteiden maisteri. Myös jatko-opinnot oikeustieteiden tohtoriksi ovat työn alla, mutta apulaispormestarin pesti vie nyt varmasti aikaa muilta asioilta.
Millaisia terveisiä
lähetät henkilöstölle?
Olen tosi iloinen mahdollisuudesta olla osa tätä Tampereen
kaupungin työyhteisöä ja haluan
kuunnella näkemyksiänne.
Olettehan oman työnne
parhaita asiantuntijoita.
Minuun voi olla tarvittaessa yhteydessä. •
Osaamiskeskukseen
siirtyy
300 henkilöä
KONSERNIPALVELUIHIN perustettavaan
uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300
kaupungin työntekijää
lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta,
Taloushallinnon
palvelukeskuksesta ja
konsernihallinnosta.
Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden
alussa.
Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi
ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallintoja ict-palvelut. Keskuksen johtajana aloittaa
Heli Hirvelä.
Osaamiskeskuksen
nimeksi tulee Koppari.
Nimen valitsi Koppaprojektin ohjausryhmänä
toimiva konsernihallinnon johtoryhmä
nimikilpailun avulla.
Looran kautta järjestettyyn nimikilpailuun
saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista
nimeä. Kopparia
nimeksi ehdotettiin
kaksi kertaa.
Nimen perusteluissa
todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina
eli ottaessaan vastaan
eri palvelualojen
tehtäviä.
Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehittäminen > Koppa-projekti
VILKKU 4 | 2015
5
TAPETILLA
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVA Hanna Leppänen
Paikkatieto
liittyy lähes
kaikkien
työhön
P
aikkatieto on yhtä vanha
asia kuin ihmiskunta, mutta
viime vuosina se on tullut
osaksi yhä useamman työtehtäviä.
Kaupungin tuottamat palvelut,
väylät ja alueet ovat kaikki paikkasidonnaisia, joten paikkatiedon
sujuva hyödyntäminen on verraton apu.
Kartta on paikkatiedon visuaalinen esitys, mutta paikkatietoa on esimerkiksi osoite. Tietotekniikka antaa lisää mahdollisuuksia paikkatiedon esittämiseen ja analysointiin.
– Paikkatieto ei ole mysteeri, vaan näkökulma tiedon katseluun ja hallintaan. Paikkatiedossa asioiden sijainnilla on merkitystä. Tieto voi olla periaatteessa
mitä tahansa, esimerkiksi koululaisia, kahviloita, liikennettä ja jopa abstraktimpiakin asioita, kuten viihtyisyyttä. Kantakaupungin strategista osayleiskaavaa
varten pyysimme kaupunkilaisia merkitsemään kartalle muun
muassa viihtyisiä paikkoja, kertoo paikkatietoasiantuntija Jouko Järnefelt.
Maankäytön suunnittelijat
ovat hyödyntäneet paikkatietoa
kaupunkiorganisaation eturintamassa.
– Lähes kaikki työtehtävämme liittyvät paikkatiedon käyttämiseen tai tuottamiseen alkaen
karttojen katselemisesta syvem-
6
VILKKU 4 | 2015
Jouko Järnefeltin tekemästä karttakuvasta saa yhdellä silmäyksellä
hyvän kokonaiskuvan Tampereen
väestöntiheydestä.
Yksiköiden paikkatietovastaavia on
koulutettu uuden karttapalvelun
hyödyntämisessä.
– Järjestämme lisää koulutuksia,
kertovat paikkatietoasiantuntija
Jouko Järnefelt, erikoissuunnittelija
Marko Kauppi ja kaupungingeodeetti
Anna Mustajoki.
pään tiedon analysointiin. Hyödynnämme virastokarttaa, kantakarttaa, ilmakuvia ja kaupunkimallia ihan tiedon katseluun,
mutta käytämme niitä myös suunnittelun tukena esimerkiksi taustakarttoina, Järnefelt selvittää.
– Lisäksi kaikki kaavoitukseen liittyvät selvitykset perustuvat paikkatietoon. Etsimme paikkatiedon avulla ratkaisuja moniin
kaupunkirakenteen kehittämistarpeisiin ja vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi
siihen, kuinka suuri osa kaupunkilaisista asuu nyt ja tulevaisuudessa raitiotiepysäkkien varrella.
Karttapalvelu
avuksi työtehtäviin
Paikkatiedon hyödyntäminen on
nyt entistä helpompaa ja kaikkien
kaupungin työntekijöiden ulottuvilla uuden karttapalvelun ansiosta. Palvelu on otettu käyttöön
alkuvuonna.
Kaupungin työntekijöille karttapalvelusta näkyy enemmän tietoja kuin kuntalaisille, ja se toimii siten intrakarttana.
Erikoissuunnittelija Marko
Kauppi kertoo, että kirjautuminen
uuteen karttapalveluun tapahtuu
automaattisesti Looran työkaluista palveluun mentäessä. Työntekijä näkee vain ne aineistot,
jotka hänen työroolinsa mukaisesti kuuluukin nähdä.
– Esimerkiksi vain viranomaistyötä tekevät saavat nähtäväkseen
kiinteistörekisteriotteet ja vastaavaa ei-julkista tietoa. Karttapalveluun voi tallentaa omia karttanäkymiä, ja sillä voi tehdä hakuja. Lisäksi sillä pystyy jakamaan tietoja
muille organisaatioille, eli se toimii ekstranettinä, Marko Kauppi
luettelee.
– Karttapalvelun avulla on mahdollista esittää analyysejä ja teemakarttoja palavereissa. Karttapalvelusta voidaan julkaista vuorovaikutteisia karttanäkymiä. Esimerkiksi Looran Työturva Monitorissa voi karttanäkymän kautta
merkitä paikan, jossa on sattunut
työtapaturma.
Paikkatiedosta ja karttapalvelusta hyötyvät myös kuntalaiset. Jo
nyt karttapalvelun kautta on nähtävissä kaupungin yksiköiden ylläpitämää tietoa. Toukokuussa julkisesti nähtävillä oli 86 ylläpidettyä paikkatietoaineistoa kelikameroista venepaikkoihin, ja määrä
lisääntyy jatkuvasti.
Kirjautuneet käyttäjät näkevät
huomattavasti enemmän aineistoja. Nyt kaupungin verkkosivuilta
voi esimerkiksi tilata kiinteistöjen
omistajaselvitykset karttaa apuna käyttäen. Netistä näkee ajantasaisen liikennetilanteen kartal-
la. Lisäksi kehitetään ns. palvelukarttaa, jossa ovat kaikki kaupungin palvelupisteet, koulut, päiväkodit, kirjastot ja muut palvelut.
Taloustietokin on
paikkatietoa
Kaupunkimittausyksikön rooli
on ollut aktiivinen paikkatiedon
kehittäjänä ja mahdollistajana,
mutta kaupungingeodeetti Anna
Mustajoen mukaan asiaa hoidetaan eteenpäin toimivan virtuaaliorganisaation kautta.
Mustajoki haluaa riisua
vaikeuden ja mystisyyden verhoa
paikkatiedon yltä.
– Oikeastaan kaikki tieto on
jollain tavalla paikkatietoa, sillä
paikkatieto on vain tietoa, jolla on
sijainti. Tampereen taloustiedollakin on sijaintina Tampere. Kartan kautta monenlaista tietoa pystytään tuomaan helposti saataville, Mustajoki pohdiskelee.
Kaupungilla mietitään Mustajoen mukaan myös tiedon omistajuutta. Esimerkiksi palvelukartan
ylläpidon kannalta olisi tärkeää
nimetä taho, joka tiedot omistaa. •
Kaupungin uusi karttapalvelu
http://karttapalvelu.tampere.fi
Valtuusto kiitti henkilöstöä
TAMPEREEN kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuun kokouksessaan viime vuoden tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kaupungin toiminnasta.
Tilinpäätöstä pidettiin taloustilanteeseen nähden kohtuullisena. Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia eriä tulos on 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupungin nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia viime vuonna.
Valtuustossa kiitettiin kaupungin henkilöstöä, jonka
toiminnan ja tehokkuuden ansiosta menot saatiin painettua historiallisen matalalle. Valtuutetut muistuttivat
puheenvuoroissaan, että näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kaupunki on kasvanut ja palveluiden tarve lisääntynyt. •
Toimintamallin uudistuksen
päälinjoista päätetään
kesäkuun valtuustossa
TAMPEREEN kaupungin toimintamallin uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä
kumppanuusajattelua. Myös
johtamista halutaan selkeyttää ja kehittää sekä lisätä toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä hyödyntää digitalisaatiota.
Kaupunginhallitus esittää
15. kesäkuuta kokoontuvalle
valtuustolle, että kaupungin
sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja
tuottajan erottelusta.
Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä.
Lisäksi esitetään, että poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä. Toimintamallin uudistamisen keskeisinä linjauksina
esitetään myös, että kaupungin uudistetun toimintamallin
lähtökohtana ovat kaupungin
perustehtävät eli hyvinvoinnin
ja elinvoiman vahvistaminen
sekä kaupunkirakenteen ja
-ympäristön kehittäminen.
Toimintamallin uudistuksen toteuttaminen on aloitettu konsernihallinnon uudistamisella siten, että konsernihallinnon uusi rakenne tulisi voimaan 1.1.2016 alkaen.
Pormestarin tehtävistä ja
valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä,
kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä
uudesta johtamisjärjestelmästä
tehdään päätöksiä tämän vuoden lopussa.
Kaupunginhallitus hyväksyi 25. toukokuuta toimintamallin uudistamisen tavoitteet. •
tampere.fi/hallintojatalous/
toimintamalli
Henkilöstö haluaisi osallistua
uudistamiseen ennen päätöksiä
KAUPUNGIN henkilökunnalta
kysyttiin halukkuutta osallistua toimintamallin uudistamiseen ja siitä, minkälaisia osallistumisen muotoja kaivataan.
Kyselyyn vastaajien mielestä yksiköiden väliset yhteiset
ideointitilaisuudet ovat hyviä
osallistumisen muotoja. Samoin sitä pidettiin hyvänä, että henkilöstö saisi uudistamisen vaihtoehtoja kommentoitavaksi tai äänestettäväksi etukäteen. Myös verkkokeskusteluja arvostettiin osallistumiskeinona.
Kaiken kaikkiaan kyselyyn
vastaajien mielestä tärkeää on,
että vaikuttamaan pääsee ennen kuin asiat on päätetty. 22
työntekijää ilmoitti haluavansa
osallistua aktiivisesti toimintamallin uudistamiseen.
Kesäkauden jälkeen järjestetään henkilöstölle keskustelutilaisuus toimintamallin uudistuksesta. Tilaisuudessa mietitään toimintamallin uudistamista yli yksikkörajojen ja sovitaan jatko-osallistumismuodoista. •
VILKKU 4 | 2015
7
TEKSTIT Päivi Pajula
KUVAT Hanna Leppänen
Kehittäjäpalkinnot
innovatiivisille oman alansa
asiantuntijoille
K
VILKUSSA esitelaupungin kehittälään
viisi palkinjäpalkintoraati on
non saanutta
valinnut kymmekehitystyötä.
nettä kertaa henkilösMuihin palkittuitön loistavimmat idehin voi tutustua
at ja niiden kehittäjät.
Loorassa:
Raati sai tänä vuonna
huikeat 103 hakemusHenkilöstöasiat >
ta, joista 24 palkittiin
Yhteistoiminta >
kehittäjäpalkinnolla.
Kehittäjäpalkinto
– Viime vuonna hakemuksia tuli 63. Pohdimme määrän kasvua,
mutta selvää syytä emme siihen keksineet. Kaupunki on laatinut vuonna
2014 uudet palkitsemisen periaatteet, joissa korostetaan muun muassa toiminnan kehittämistä, henkilöstösuunnittelija Satu Koski kertoo.
Kehittäjäpalkintoja jaettiin kahdessa eri sarjassa: asiakaslähtöisyys ja työyhteisö. Hakemuksissa korostui tänä vuonna etenkin nuorten ongelmiin puuttuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, mutta myös muut asiakasryhmät olivat edustettuina. Kosken mielestä hakemukset olivat erittäin laadukkaita.
– Koska kyseessä on kilpailu, raadin piti valita omasta mielestään parhaimmat ideat. Toivon,
että kaikenlainen kehitystyö kuitenkin huomioidaan aina omissa yksiköissä. Hakemuksissa oli paljon uusia toimintamalleja ja ideoita, joita voi hyvin jakaa omalla tuotantoalueella ja laajemminkin, Koski sanoo.
Jos sinulla on idea, joka kaipaisi vielä jalostusta, se kannattaa esitellä rohkeasti työkavereille ja
esimiehelle. Pienestäkin ideasta voi hioa timantin,
kuten tämänvuotisten kehittäjäpalkintojen saajien kokemukset osoittavat. •
8
VILKKU 4 | 2015
Nostokettingit saa puhtaaksi
betonimyllyssä
onevuokrauksen lisäksi
Tampereen Logistiikan Jussi
Ekosaari puhdistaa ja tarkistaa autonostureissa käytettäviä
nostokettinkejä. Hän sai kehittäjäpalkinnon kettinkien ekologisen puhdistusmenetelmän keksimisestä.
Kettingit ovat käytön jälkeen
usein erittäin likaisia ja rasvaisia.
Lisäksi niiden pintaan kertyy ruostetta. Kettinkien puhdistaminen
teräsharjalla on raskasta ja vie paljon aikaa. Ekosaari keksi uuden
puhdistusmenetelmän puolivahingossa.
Likaisessa betonimyllyssä
pyöri sepeliä ja vettä, joiden tarkoitus oli irrottaa kuivunut betonijäte myllystä. Betonimyllyyn oli
ajautunut myös yksi likainen kettinki. Kun Ekosaari pysäytti myllyn, hän huomasi, että kettinki oli
puhdistunut pyörityksessä täysin.
– Tämän jälkeen tein testejä,
joissa mittasin, ettei kettinki kulu
kohtuuttomasti betonimyllyssä.
Kettinkien puhtaus on edellytys
sille, että voin tarkastaa niiden
kunnon asianmukaisesti, Ekosaari kertoo.
Logistiikan vuokraamossa on
puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat
parhaat päivänsä nähneet. Menetelmä on saanut kiitosta ekologisuudestaan. Betonimyllyjen
käyttöikä pitenee, kun niitä voidaan käyttää kettinkien pesukoneina siihen asti, kunnes koneet
hajoavat kokonaan.
– Betonimyllyn sisältä irrotetaan siivekkeet, jonka jälkeen
siellä voi pestä periaatteessa mitä
vain pienrautaa. Menetelmä säästää aikaa ja rahaa, koska pesuvälineeksi ei ole tarvinnut hankkia
esimerkiksi painepesuria tai kallista hiekkapuhallinta, Ekosaari
sanoo. •
Asumisvalmennuksel
nuoria kehitysvamma
Asumisvalmennuksella tuetaan
nuoria kehitysvammaisia
L
ähihoitaja Riku Karppinen
aloitti työskentelyn tuetun
asumisen ohjaajana viime
vuoden alussa. Hän sai tehtäväkseen kehittää asumisvalmennusprosessin, joka parantaisi nuorten kehitysvammaisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti.
– Olen kehittämiseen suuntautunut ihminen ja minulle on
tärkeää, että saan auttaa muita.
Kaupungilta puuttui tämänkaltainen valmennus kokonaan, Karppinen kertoo.
Eri paikoissa kehitysvammaisten ohjaajana työskennellessään
>
Ä
J
Ä
T
T
I
KEH TO
PALKIN
1
Konevuokrauksen lisäknkehittäsi Tampereen Logistiikan
toraation
JussiEkosaaripuhdistaa ja
t kymmetarkistaa autonostureissakäytethenkilöstäviä nostokettinkejä. Hän sai kemat idehittäjäpalkinnonkettinkienekoehittäjät.
logisen puhdistusmenetelmän
ä vuonna
keksimisestä.
akemusKettingit ovat käytön jälkeen
palkittiin
usein erittäin likaisiaja rasvaisia.
innolla.
Lisäksiniidenpintaankertyy ruosonna hatetta. Kettinkien puhdistaminen
i 63. Pohteräsharjallaon raskastaja vie palnkasvua,
jon aikaa. Ekosaari keksi uuden
yytä empuhdistusmenetelmän puolivasineet.Kaupunki on laatinut vuonna
hingossa.
lkitsemisenperiaatteet,joissa korosLikaisessa betonimyllyssä
muassatoiminnankehittämistä,henpyöri sepeliä ja vettä, joiden tarittelija Satu Koski kertoo.
koitus oli irrottaa kuivunut betopalkintojajaettiin kahdessaeri sarjasnijätemyllystä.Betonimyllyynoli
htöisyys ja työyhteisö. Hakemuksisajautunutmyös yksi likainenketänä vuonna etenkin nuorten ongeltinki. Kun Ekosaari pysäytti mylminenja syrjäytymisen ennaltaehkäilyn, hän huomasi,että kettinkioli
ös muut asiakasryhmät olivat eduspuhdistunutpyörityksessätäysin.
ken mielestä hakemukset olivat erit– Tämän jälkeen tein testejä,
ita.
yseessä on kilpailu, raadin piti valielestään parhaimmat ideat. Toivon,
aja Riku Karppi- tautunut ihminen ja minulle on
nen kehitystyö kuitenkin huomioiitti työskentelyn tärkeää, että saan auttaa muita.
ssa yksiköissä.Hakemuksissaoli palsumisen ohjaaja- Kaupungiltapuuttuitämänkaltaimintamalleja ja ideoita, joita voi hyen alussa. Hän sai nen valmennus kokonaan, Karpalla tuotantoalueella ja laajemminehittääasumisval- pinen kertoo.
noo.
Eri paikoissakehitysvammaissin,joka parantaisi
a on idea, joka kaipaisi vielä jalostussvammaistenmah- ten ohjaajana työskennellessään
aa esitellä rohkeasti työkavereille ja
ua itsenäisesti.
Karppinen sai paljon ideoita siiienestäkin ideasta voi hioa timantin,
ittämiseen suun- hen, miten asumisvalmennus
vuotisten kehittäjäpalkintojen saajiet osoittavat. •
n
joissamittasin,ettei kettinkikulu
kohtuuttomasti betonimyllyssä.
Kettinkien puhtaus on edellytys
sille, että voin tarkastaa niiden
kunnon asianmukaisesti, Ekosaari kertoo.
Logistiikanvuokraamossaon
puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat
parhaat päivänsä nähneet. Menetelmä on saanut kiitosta ekologisuudestaan. Betonimyllyjen
käyttöikä pitenee, kun niitä voidaan käyttää kettinkien pesukoneina siihen asti, kunnes koneet
hajoavat kokonaan.
– Betonimyllyn sisältä irrotetaan siivekkeet, jonka jälkeen
siellä voi pestä periaatteessamitä
vain pienrautaa.Menetelmäsäästää aikaa ja rahaa, koska pesuvälineeksi ei ole tarvinnut hankkia
esimerkiksipainepesuriatai kalEkosaari
lista hiekkapuhallinta,
sanoo. •
Konevuokraaja
Jussi Ekosaari sai
kehittäjäpalkinnon
kettinkien ekologisen
puhdistusmenetelmän
keksimisestä.
VILKKU 4 | 2015
9
> Karppinen sai paljon ideoita siihen, miten asumisvalmennus
saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin.
Asumisvalmennusprosessin
aluksi sosiaalityöntekijä arvioi
yhdessä tuetun asumisen ohjaajan, kehitysvammaisen nuoren
ja hänen perheensä kanssa, soveltuisiko nuori asumisvalmennukseen. Jos valmennus koetaan
sopivaksi, päätetään valmennusajankohta.
Asumisvalmennusjakso kestää 3–4 kuukautta, ja sen tavoitteena on selvittää, millainen
asumismuoto olisi sopiva lapsuudenkodistaan
muuttavalle kehitysvammaiselle nuorelle.
Jakson aluksi asiakas muuttaa asuntoon,
joka sijaitsee asumisyksikkö Puuwillan läheisyydessä. Karppinen
käy säännöllisesti asiakkaan luona, ja jakson loppupuolella hän tekee yksityiskohtaisen arvioinnin asiakkaan
asumisen taidoista.
Kehitysvammaisten
ohjaaja Riku
Karppinen käy läpi
itsearviointilomaketta
helmikuussa
asumisvalmennuksen
aloittaneen Tinja
Vatasen kotona.
Muotialan ja PikkuMuotialan päiväkodin
osastorajat ylittävä
opetusmalli toimii, koska
kaikki työntekijät ovat
sitoutuneita työhönsä
ja halukkaita jakamaan
erikoisosaamistaan
toisille.
Kuvakauppalista
puhelimeen
Riku Karppinen on suunnitellut prosessin lisäksi siihen liittyvän materiaalin esitelehtisistä
hakulomakkeisiin. Hän on kehittänyt myös asumisvalmennuksessa hyödynnettäviä työkaluja, jotka helpottavat kehitysvammaisten arkea. Yksi näistä on sähköinen kuvakauppalista.
– Tapasin asiakkaan, joka ei
osannut lukea, mutta osasi käyttää puhelinta. Tästä sain idean puhelimessa olevaan kauppalistaan,
jossa tuotteet näkyisivät kuvina.
Siirsin tuotteiden kuvat ensin pilvipalveluun, jonka kautta ne ladattiin asiakkaan puhelimeen.
Nyt hän tietää, mitä tuotteita poimia koriinsa kaupassa.
Karppinen on saanut asumisvalmennuksen kehittämisestä hyvää palautetta kollegoiltaan ja asiakkailtaan sekä heidän omaisiltaan. Tällaiselle palvelulle on selvästi kysyntää, sillä seuraava nuori odottaa jo pääsyään omaan kokeilukotiin. •
10
VILKKU 4 | 2015
Muotialan päiväkodeissa arvostetaan
henkilökunnan vahvuuksia
sön että päiväkotilasten hyväksi.
Muotialassa on luotu vuosien
saatossa toimintamalli, jossa jokaisen työntekijän erikoisosaamista
hyödynnetään osastorajoista piittaamatta. Tällä tavoin henkilökunnan jäsenet saavat tehdä työpaikallaan sitä, minkä he parhaiten
taitavat.
Muotialan ja Pikku-Muotialan päiväkodeissa on esimerkiksi
lasten liikuntaan erikoistuneita
työntekijöitä, jotka suunnittelevat
ja järjestävät liikuntatapahtumia molemmissa päiväkodeissa.
He myös jakavat koulutuksissa
saamaansa tietoa ja vinkkejä kollegoilleen.
– Idea osastorajat ylittävään
työskentelyyn sai alkunsa tavoitteesta toimia mahdollisimman
yhteisöllisesti. Haluan huolehtia henkilökunnastani ja hyödyntää jokaisen osaamista. Tämä edistää luonnollisesti työhyvinvointia, Muotialan päiväkotien johtaja Leena Laine sanoo.
Laine on hyödyntänyt järjestelmällisesti kehitystyössään esimerkiksi Kunta 10 -tutkimustuloksia, kehityskeskusteluja ja päiväkodin arviointipäivien antia.
Kannustava ilmapiiri saa kiitosta
M
uotialan ja Pikku-Muotialan päiväkodeissa
työskentelee yhteensä
27 työstään vilpittömästi innos-
tunutta työntekijää, ja työilmapiiri on sen mukainen. Jokainen on
valmis auttamaan toista ja jakamaan osaamistaan sekä työyhtei-
Vastaava lastentarhanopettaja Päivi Kaukonen kertoo, että Muotialassa henkilökunta on sitoutunut
työpaikkaansa ja sen toimintatapoihin. Henkilöstön vaihtuvuus
maan mahdollimennusprosessin
työntekijä arvioi
asumisen ohjaammaisen nuoren
ensä kanssa, soi asumisvalmenlmennus koetaan
etään valmennusmennusjakso kesta,ja sen tavoitteemillainenasumisiva lapsuudenkovalle kehitysvamlle.
si asiakas muutoka sijaitsee asuuwillan läheipinen käy
siakkaan
n loppueeyksirvioinasumi-
ista
n on suunsin lisäksi siiteriaalinesitelehakkeisiin.Hän on
s asumisvalmennnettäviä työkaluavat kehitysvamYksi näistäon sähuppalista.
siakkaan, joka ei
mutta osasi käytästä sain idean puankauppalistaan,
äkyisivät kuvina.
enkuvatensin pilnka kautta ne laaan puhelimeen.
mitä tuotteitapoiaupassa.
n saanut asumiskehittämisestähyollegoiltaanja asiä heidän omaisilpalvelulle on selillä seuraava nuoäsyään omaan ko-
Projektipäällikkö
Jari Ikola on
suunnitellut
vaihtoehtoista
oppimisympäristöä,
pajakoulua, jossa
opiskelijat Riku
Lähteenmäki ja
Niklas Illikainen
suorittavat
peruskoulun viimeisiä
opintojaan.
on vähäistä, ja väki viihtyy työssään. Päiväkodin johtaja saa kiitosta kannustavan ilmapiirin luomisesta.
– Leenalla on aina ollut vahva näkemys siitä, mitä kohti mennään. Lisäkouluttautumiseen kannustetaan ja siihen varataan aikaa, Kaukonen sanoo.
Lastenhoitaja Sonja Joutsela on päiväkodin ekotukihenkilö. Hän on kiinnostunut ekologisuudesta ja käynyt kaupungin ekokoulutuksissa. Tämän jälkeen hän
on pitänyt tietoiskuja koko päiväkodin väelle.
– Tänä vuonna olemme saa-
Pajakoulu – vaihtoehtoinen
oppimisympäristö nuorelle
neet vähennettyä sähkön ja veden
kulutusta. Esikoululaiset ovat saaneet toimia päiväkodin ekoagentteina, Joutsela kertoo lasten osallistamisesta.
Lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja Virpi Kurikka
on puolestaan päiväkotien mediayhteyshenkilö. Hän vastaa tietoteknisistä laitteista ja suunnittelee mediakasvatusta.
– Työyhteisössämme kaiken
ei tarvitse onnistua heti. PikkuMuotialan ja Muotialan yksiköiden yhteistyötä on onnistuttu lisäämään joustavasti vuosi vuodelta, Kurikka sanoo tyytyväisenä. •
Ä
lä o tumput suarana -projektin työryhmä kehitti
vaihtoehtoisen oppimisympäristön niille peruskoulun
päätösvaiheessa oleville nuorille, joilla on hankaluuksia saada
päättötodistusta.
Projektipäällikkö, rehtori Jari Ikolan mukaan osa nuorista ei
ole pystynyt kiinnittymään omaan
kouluunsa ja tästä syystä heidän
opiskelunsa on takkuillut.
– Nuorella saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen sairaus,
erilaisia koulunkäyntiin liittyviä
vaikeuksia tai vain motivaation
puutetta. Olemme pyrkineet aut-
tamaan erilaisista taustoista tulevia nuoria tarjoamalla joustavan,
vaihtoehtoisen tavan suorittaa peruskoulu loppuun, Ikola sanoo.
Kahden lukuvuoden aikana
vaihtoehtoista opetusta on järjestetty Iidesrannan Turjankadun
pajalla, jossa on opiskellut yhteensä yli 50 peruskoulunsa päättävää
8.–9.-luokkalaista ja 10.-luokkalaista kesätyöntekijät mukaan
lukien.
Käsillä tekeminen
lähtökohtana
Opintojen lähtökohtana on käsillä tekeminen ja ilmiöpohjaiVILKKU 4 | 2015
11
>
> nen oppiminen. Ilmiöpohjaisella oppimisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että nostetaan auton
moottori pöydälle ja lasketaan
sen tilavuus, etsitään tietoa autojen historiasta, tutkitaan moottorin osia tai piirretään sellainen.
Pajatyöskentelyssä korostuu
nuorten yksilöllisten erojen huomioiminen, vahvuuksien löytäminen ja niiden tukeminen. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten
palvelut on toteuttanut pajakoulun yhteistyössä Silta-Valmennuksen kanssa.
– Pajalla kouluaan suorittavien oppilaiden tiiviistä ohjauksesta huolehtivat opettajan lisäksi työvalmentaja ja nivelvaiheen
ohjaaja. Pajakoulu on tuottanut
tulosta, sillä oppilaat ovat motivoituneet opiskeluun ja sijoittuneet hyvin jatko-opintoihin, Ikola kertoo.
Projekti on poikinut muitakin
luovia oppimisympäristöjä tulevalle lukuvuodelle. Esimerkiksi
syksyllä osa kolmen tamperelaisen yläkoulun oppilaista pääsee
suorittamaan valinnaiset opintonsa ammattikoulun puolelle,
Tredun Hepolammin toimipisteeseen.
Älä o tumput suarana -projektin kehittäjäpalkinnon saajia ovat
Jari Ikolan lisäksi Tuija Viitasaari,
Pekka Pyykkönen, Maaret Tervonen, Kristiina Kaarakka ja Pirkka Schellhammer. •
Pappilanpuiston palvelukeskuksen
pienryhmään osallistunut Hilkka
Kettunen, lähihoitaja Erja
Ikäläinen ja askarteluohjaaja
Satu Viskari esittelevät ryhmän
näyttäviä aikaansaannoksia.
Pienryhmätoiminta houkuttelee
ikäihmisiä palvelukeskukseen
appilanpuiston palvelukeskuksen askarteluohjaaja
Satu Viskari ja lähihoitaja
Erja Ikäläinen saivat syksyllä
2013 esimieheltään tehtävän.
Palvelupäällikkö Kirsi Kankaanpää pyysi naisia ideoimaan ja
toteuttamaan palvelukeskukseen
ennakoivan ikäihmisten pien-
VILKKU 50 vuotta
VILKUN juhlavuonna
julkaistaan katkelmia
vuosien saatossa ilmestyneistä lehtijutuista ja
ilmoituksista. Vilkun
vuoden 1974 numerossa 5 julkaistiin työpaikkailmoitus, jossa etsittiin sihteeriä.
12
VILKKU 4 | 2015
ryhmätoiminnan.
– Selvitin tietenkin ensin, mitä ikäihmiset tekevät mielellään.
Hain ideoita esimerkiksi käsitöihin ammattikirjallisuudesta ja
netistä. Sitten muokkasin niitä
ikäihmisten pienryhmätoimintaan sopiviksi, Viskari kertoo.
Ensimmäinen pienryhmä
aloitti kokoontumiset helmikuussa 2014. Ikäihmiset pääsivät kirjoittamaan ja lausumaan runoja,
maalaamaan, askartelemaan kortteja, laulamaan ja jumppaamaan.
Kaupungin kulttuuripalvelujen
väki toi mausteensa pienryhmätoimintaan yhteistyössä museoja kirjastopalveluiden työntekijöiden kanssa.
Pienryhmätoiminnalla pyritään saamaan palvelukeskuksen
asiakkaiksi uusia ikäihmisiä, jotka asuvat vielä kotona. Näin palvelukeskus tulisi heille tutuksi, ja
he oppisivat 10 viikon pienryhmätoiminnan jälkeen käymään keskuksen avoimissa ryhmissä omatoimisesti.
Palvelukeskuksessa työskentelevien haasteena on saada ikäihmiset lähtemään kotoaan ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Pienryhmään osallistunut
Hilkka Kettunen tietää, että monilla senioreilla on korkea kynnys
lähteä palvelukeskukseen, vaikka
se sijaitsisi aivan kodin lähellä.
– Monet jäävät mieluummin
mököttämään kotiin. Minä ajattelen, että pitää liikkua niin kauan kuin pystyy, muuten jään sängynpohjalle makaamaan, Kettunen sanoo.
Pienryhmiin houkuteltiin asiakkaita muun muassa asiakasohjaajien ja kotihoitajien avustuksella. Satu Viskari ja Erja Ikäläinen ovat tyytyväisiä, että ryhmät
saatiin täyteen. Ohjaajien mielestä on ollut ilo huomata, että pienryhmässä ikäihmisten on helppoa
tutustua toisiinsa ja yhteinen sävel löytyy jo muutaman tapaamiskerran jälkeen.
– Paras palaute tehdystä työstä
on ollut se, että seniorit ovat palanneet mielellään pienryhmään
ja osallistuneet jakson jälkeen
palvelukeskuksemme avoimiin
tapahtumiin, Ikäläinen sanoo. •
HARVINAISET AMMATIT
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
TEKSTI Anna Valtonen
KUVA Hanna Leppänen
Rakennuspiirtäjän työ
on siirtynyt
paperilta
tietokoneelle
K
irsi Oksanen on tehnyt
Kirsi Oksanen
rakennuspiirtäjän töion toinen kaupuntä kaupungilla lähes
gin rakennuspiirtäjistä.
kolmekymmentä vuot– Nykyisin harvinaisen rakenta. Rakennuspiirtäjiä on
nuspiirtäjä-nimikkeen muuttakaupungilla töissä kaksi.
misesta on keskusteltu, mutta
Molemmat työskentelevät
en ole halunnut vaihtaa
Tilakeskuksessa.
sitä. Se kertoo, mitä
– Teen rakennusprojekoikeasti teen.
teihin liittyviä piirustuksia
suunnittelijoiden ohjeiden mukaan. Suunnittelijat suunnittele– Ennen viivan poistaminen
vat esimerkiksi jonkin korjauksen rakennukseen, ja minä hoi- piirustuksesta tapahtui raaputtadan muutokseen tarvittavat pii- malla partakoneen terällä. Nyt sarustukset. Teen pohjapiirustuksia maan riittää yksinkertainen koja esimerkiksi ovi-, ikkuna- ja lu- mento ja klikkaus. Toisaalta työspapiirustuksia. Huolehdin kaikis- tä on tekniikan myötä kadonnut
ta arkkitehtisuunnittelun piirus- persoonallinen kädenjälki.
tuksista, Oksanen kertoo.
Vaikka Oksanen on kaupun- Työvälineet muuttuvat
gilla harvinaisessa ammatissa, ja työkohteet vaihtuvat
harvinaisuus ei juuri näy työssä. Kirsi Oksanen on piirtänyt uransa
– Piirtämiseen liittyvät haas- aikana korjaussuunnitelmia moteet voin ratkaista itse ja pidän niin kohteisiin, kuten kouluihin
siitä mitä teen. Nykyisin harvi- ja museoihin. Erikoisempi tapanaisen rakennuspiirtäjä-nimik- us oli, kun Oksanen suurensi taikeen muuttamisesta on keskus- teilija Hannu Väisäsen taideteteltu, mutta en ole halunnut vaih- oksen kappelista Sara Hildénin
taa sitä. Nimike kertoo, mitä oi- taidemuseoon.
– Saimme Väisäsen tekemän
keasti teen.
Oksanen tuli töihin Tilakes- pienoismallin kappelista. Ohjeekukseen, silloiseen talonraken- na oli, että kappeli pitää suurennusvirastoon, 1980-luvun puo- taa niin isoksi, että ihminen mahlivälissä. Aluksi piirrokset teh- tuu sisälle. Mittasin pienoismaltiin käsin.
lin tarkasti ja piirsin tarvittavan
– Tietokoneisiin siirryttiin suurennoksen, jotta kappeli voijoskus 1990-luvun puolivälissä, tiin rakentaa oikeankokoiseksi.
– Myös Museokeskus Vapriiminkä jälkeen käsin piirtäminen
loppui. Monessa asiassa tietoko- kin muutossuunnitelmia oli mieneet ovat helpottaneet työtä. Al- lenkiintoista piirtää, koska kykuaikoina, kun piti tehdä vaik- seessä on entinen tehdas ja tilat
ka 150 ovea, piti todella piirtää olivat sen mukaiset. Vapriikissa
kaikki 150 ovea. Nyt riittää, että oli monta kohtaa, jotka piti käypiirtää yhden oven ja kopioi se- dä paikan päällä katsomassa, jotta
kä muokkaa.
pystyisi piirtämään oikein.
Oksasen työpiste on lähes koko 30 vuoden ajan ollut Frenckellissä. Eniten työssä ovatkin muuttuneet apuvälineet. Tietokoneiden lisäksi myös muu tietotekniikka on muuttanut rakennuspiirtäjän töitä.
– Työ itsessään on pysynyt aika samana. Tietokoneet, kehittyvät ohjelmat, puhelimet ja kamerat ovat uudistaneet työntekoa.
Entisaikaan rakennukset käytiin
itse mittaamassa 25 metrin mitalla. Lisäksi erikoiset kohdat piti
piirtää muistiin rakennuspiirustusten tekemisen avuksi. Nykyään
rakennuksia voi kuvata helposti
vaikka kännykällä. Samoin nykyään teetetään digitaaliset mittaukset, eikä kokonaisia rakennuksia tarvitse itse mittailla.
Kirsi Oksasen töitä
Tampereella
• Tesoman kirjasto- ja
vapaa-aikakeskus (1988)
• Frenckell (2000–2007,
edelleen)
• Joulutorin mökki (2008)
• Museoiden kokoelmakeskus Ruskossa (2009–
2012)
Into piirtämiseen
johti työhön
– Ylioppilaskirjoitusten jälkeen
näin lehdessä ilmoituksen, että rakennuspiirtäjäkouluun Helsinkiin
haetaan väkeä. En tiennyt, mitä
rakennuspiirtäminen on, ja hain
kouluun vain piirtämisen tähden.
Pääsin kouluun ja lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Ensimmäinen
piirtämäni kohde oli isäni kesämökki, muistelee Kirsi Oksanen.
Rakennuspiirtämisen ohessa
Oksanen on tehnyt Tilakeskuksessa myös muunlaisia töitä. Esimerkiksi hän taittaa Tilakeskuksen henkilöstölehteä ja suunnittelee muita julkaisuja.
– Olen taittanut, tehnyt kuvankäsittelyä sekä suunnitellut Tilakeskuksen kutsuja, kortteja ja mainoksia. Osan olen piirtänyt käsin.
Oikeastaan olen tehnyt kaikennäköistä, mihin tarvitsee sommittelutaitoja. Parasta työssäni on, että
voin jonkin verran itse suunnitella, milloin teen mitäkin.
Vapaa-aikaansa Oksanen viettää kotoisten harrastusten parissa.
– Enää en juuri piirrä vapaaajalla. Sen sijaan hoidan koiria ja
vanhaa omakotitaloa. Olen myös
innostunut sukututkimuksesta ja
luen paljon runoja. •
VILKKU 4 | 2015
13
TEKSTIT Päivi Pajula
KUVAT Hanna Leppänen
V
ain muutos on pysyvää. Tämä tuttu lausahdus kuultiin useasti Tampere-talossa, jonne esimiehet kokoontuivat
viettämään perinteistä esimiespäivää.
Salin lavalle nousi vuoron perään kiinnostavia puhujia, kuten
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, urheilupersoona Aki Riihilahti ja Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. Jokainen puhuja tarjosi esimiehille näkökulmia
muutosjohtamiseen.
> Toimitusjohtaja Aki Riihilahti
oli yksi esimiespäivän odotetuimmista puhujista. Hän
korosti, että keskinkertaisuus
ei riitä nykyaikaisessa työyhteisössä, vaan henkilöstön
erityistaitoja on vahvistettava
entisestään.
Esimiehet kuuntelivat tarkasti ja nyökyttelivät päättäväisesti,
kun puhujat kritisoivat laatikkoleikkiä, kapulakielistä muutospuhetta ja takamus edellä puuhun
kiipeämistä.
HJK:n ja Helsinki Stadion Managementin toimitusjohtaja Aki
Riihilahti kuvaili suorasanaisesti työn organisoinnin ja työyhteisön roolien ongelmia. Riihilahden
mielestä esimiehet joutuvat käyttämään liikaa aikaansa epäolen-
naisiin asioihin. Silloin aikaa ei
riitä työhön, joka on menestymisen kannalta tärkeää.
Riihilahti kysyi yleisöltä, kenellä kuluu omasta mielestään liikaa aikaa palavereihin. Käsi toisensa jälkeen nousi pystyyn.
– Harmittavan usein palaverit johtavat ainoastaan siihen, että niissä saadaan päätetyksi seuraavan palaverin ajankohta, Riihilahti sanoi ja kehotti esimiehiä
kyseenalaistamaan vanhoja, perinteisiä toimintatapoja.
”Odotan päätöksiä
sotesta”
Avopalveluiden suun hoitotyön
päällikkö Anne-Mari Aaltonen
kertoi pitävänsä Aki Riihilahden
valmentavasta johtamistavasta.
– Mielestäni henkilöstön johtamisessa ja joukkueurheilussa on paljon yhteistä. Jokaisen
työntekijän osallistaminen työ-
Muutostuulet
puhalsivat
esimiespäivässä
14
VILKKU 4 | 2015
yhteisön kehittämiseen on erittäin tärkeää.
Aaltonen suhtautuu positiivisesti tulevaisuuden muutoksiin
työpaikallaan. Nykyisessä asemassaan jo 11 vuotta työskennellyt
päällikkö on johtanut muutosten
läpivientiä ennenkin. Uudistuminen on aina ollut luonnollinen osa
työtä, eikä Aaltonen koe, että muutostahti olisi varsinaisesti kiihtynyt viime aikoina.
– Uskon, että kaikki sosiaalija terveyspuolen esimiehet ovat
jo alkaneet valmistautua siihen,
että uusi sote tuo muutoksia ennemmin tai myöhemmin, Aaltonen sanoi.
> Suun hoitotyön
päällikkö AnneMari Aaltonen
on valmis
mukautumaan
sote-uudistuksen
tuomiin
muutoksiin.
Muutostyö on lopulta palkitsevaa. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saumaton yhteistyö johtoportaan ja
työntekijöiden välillä tuottaa halutun tuloksen.
– Kaupungin sisäinen tuki on
muutostilanteissa tietenkin tärkeää. Minä saan tarvittaessa esimerkiksi esimiesneuvontaa. Olen
vuosien varrella myös jatkokouluttautunut, mistä olen saanut
varmuutta omaan työhöni, Aaltonen kertoi. •
Laakeri johtajien
ja työntekijöiden
välillä
T
< Kirjastopalveluiden henkilöstöpäällikkö Paula Rautaharkon
(keskellä) mielestä muutosmyllerryksessä esimiehen on säilytettävä oma päämäärätietoisuutensa.
Myös henkilöstöyksikön henkilöstösuunnittelija Tuija Laulunen
ja Tampereen Infran päällikkö
Wille Siuko olivat samaa mieltä.
Tredun työelämäpalvelupäällikkö
Mika Uronen ja
koulutuspäällikkö
Janne Pietiläinen
myönsivät, etteivät
muutokset ole aina
helppoja tehdä,
mutta uudistuminen on menestymisen ehto.
redun koulutuspäällikkö Janne
Pietiläinen ja työelämäpalvelupäällikkö Mika Uronen pitivät esimiespäivässä puhuneen johtaja Antti Lönnqvistin ajatuksista.
Lönnqvist korosti, että organisaation muutoksia tehtäessä koko
henkilöstön on tiedettävä, mitä aiotaan tehdä ja mitä muuttaa. Lisäksi pitää vielä ymmärtää, miksi muutos tehdään.
Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi vuoden
2013 alussa. Tredun esimiesten mukaan ammattiopistossa jatkuu edelleen kahden erilaisen työkulttuurin
yhteen hitsautuminen.
– Esimiehen tehtävä on olla johtoportaan ja työntekijöiden välissä
se laakeri, joka joustaa molempiin
suuntiin. On tärkeää, että osaamme
selkeyttää työntekijöille tavoitteet ja
toimenpiteet, joita muutoksen tekemiseen vaaditaan, Pietiläinen sanoi.
Solvea Oy:n Jarkko Puranen piti
esimiespäivässä tietoiskun tiedolla
johtamisesta. Hänen mielestään tieto on tämän hetken arvokkain luonnonvara, jota on paljon, mutta jota
ei osata tarpeeksi hyödyntää.
Pietiläinen ja Uronen ovat tehneet työssään samanlaisia havaintoja. Tredussa on saatavilla paljon
erilaista tietoa, jota voisi käyttää
johtamistyössä. Aika tiedon analysointiin ja priorisointiin on kuitenkin kortilla.
Esimiespäivän aikana miehillä
oli aikaa jakaa kollegojen kanssa tuntemuksiaan.
– Usein sitä vain istuu itsekseen
puurtamassa työhuoneessaan. Täällä aina muistaa, ettei ole esimiehenä yksin, Uronen sanoi.•
VILKKU 4 | 2015
15
KAKSI MEISTÄ
TEKSTI Matliisa Lehtinen KUVA Hanna Leppänen
Pispalan koulun
siivoojille sopisivat
myös keittiötyöt
T
ampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateriaan elokuun alussa. Muutos koskee lähes sataaviittäkymmentä työntekijää, joihin
kuuluvat myös Pispalan koulun
siivoojat Mervi Valkama ja Eeva
Sillanpää.
Sekä Valkama että Sillanpää
ovat olleet Tampereen kaupungilla töissä viitisentoista vuotta ja
siitä jo muutaman vuoden Pispalan koulussa. Luottamusmiehenä
toimiva Sillanpää aloittaa aamuisin työt Huovarin päiväkodissa ja
siirtyy sieltä koululle. Molemmat
siivoavat koulujen luokkia, auloja,
vessoja ja osaa ruokasalia. Suuri
perussiivous tehdään vuosittain.
Valtaosa kummankin työurasta on kulunut siivouksen parissa.
Valkama arvostaa työn itsenäisyyttä. Hän suunnittelee itse työpäivänsä kulun ja aikatauluttaa
sen oppilaiden arjen mukaan. Hyvät työkaverit niin koulussa kuin
päiväkodissa ovat tärkeä osa työssä viihtymistä.
– Pispalan koulussa olemme
kaikki saman talon väkeä, jaamme huolet ja ilot, Valkama toteaa.
– Ehdottomasti parasta tässä
työssä on se, että sitä tehdään lap-
16
VILKKU 4 | 2015
sille. Samalla saadaan seurata lasten touhuja ja kasvamista, Sillanpää tiivistää molempien ajatukset.
Tavaramäärä
hankaloittaa työtä
Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää
miettivät hetken kysymystä, mitä työssä voisi parantaa. Ensimmäisenä mieleen tulee jokaisen
siivoojan arjen haaste eli ahtaus
ja tavaramäärä.
– Siivouksen hyvää tasoa on
vaikea ylläpitää, kun luokat ovat
niin täynnä tavaraa. Kalusteet ovat
vanhoja ja raskaita, eikä niissä
ole esimerkiksi pyöriä alla. Vanhaa tyyliä ja tunnelmaa halutaan
vaalia, mutta uudistukset toisivat
myös raikkaamman yleisilmeen,
Valkama pohtii.
Sillanpään mukaan siivoustyössä tarvittavien koneiden kuljetus kerrosten välillä on hankalaa,
koska talossa ei ole hissiä.
Henkilöstön keskuudessa
odottava tunnelma
Valkama myöntää, että tunnelmat
olivat ristiriitaiset, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli siivouksen
siirtymisestä Tampereen Ateriaan.
– Ajattelin ensin, että ei kiitos
Siivoojat Eeva Sillanpää ja
Mervi Valkama odottavat
elokuun siirtoa Tilakeskuksen
palveluksesta Tampereen
Ateriaan. He ovat jo siivonneet
Pispalan koulun ruokasalia.
mitään muutoksia enää. Työskentelin aikaisemmin kolmisenkymmentä vuotta siivoojana valtiolla muun muassa poliisilaitoksella
sekä vesi- ja ympäristöpiirissä, ja
silloisista muutoksista jäi todella
negatiivinen fiilis.
Sillanpää taas ei koe tulevaa
muutosta erityisen suurena –
työnantaja säilyy samana. Myöskään koulun ja päiväkodin väki
eivät ole muutoksesta erityisesti kyselleet.
Luottamusmiehenä Eeva Sillanpää luonnehtii siivoustuotannon henkilökunnan yleistä tunnelmaa odottavaksi.
– Eniten mietityttää, saako jäädä omaan toimipaikkaan, ja miten työt sitten käytännössä jakautuvat. Monet ovat olleet kauan
samassa talossa ja kuulleet, että
Tampereen Ateriassa siirrytään
paljon toimipaikasta toiseen. Toisaalta kuulemma väkeä tulee myös
nopeasti avuksi, jos jossain on esimerkiksi sairausloman vuoksi vajausta.
Työn suunnitteluun
halutaan vaikuttaa
Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää
odottavat, että kaikki toimipai-
kat käydään kohteittain läpi elokuussa.
– Tietysti toivomme, että saamme itse vaikuttaa oman työmme
suunnitteluun.
Valkama on tyytyväinen nykyiseen tehtäväänsä ja toivoo sen
jatkuvan.
– Kaikki on auki vielä, saatan
innostua opettelemaan uutta, Sillanpää puolestaan miettii.
Pispalan koulun keittiössä
työskentelevä Katja Karhu on molemmille tuttu. Valkama kertoo jo
pari kertaa hakeneensa tuntumaa
tulevaan auttamalla eväiden teossa ja laskiaispullien täytössä.
– Olen itse asiassa alun perin
valmistunut keittäjäksi ja toiminut sillä alalla tasan yhden kesän,
piikana isossa kartanossa, Valkama lisää pilke silmäkulmassa.
Sillanpää muistaa, että hänelläkin on lähes ruokapuolen kokemusta elintarvikesiivouksesta Saarioisilla.
– Nyt ympyrä sulkeutuu elokuussa, molemmat nauravat.
– Osaaminen ei katoa mihinkään. Meistä on hienoa, että voimme tuoda oman osaamisemme
Tampereen Ateriaan, Sillanpää
korostaa. •
TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen
Kansainvälistä menoa Rauhaniemen sairaalassa
Tarjoa harjoittelupaikkaa
ulkomaalaiselle
opiskelijalle
LÖYTYISIKÖ yksiköstäsi työssäoppimispaikka ja -ohjaaja ulkomaalaiselle opiskelijalle? Opiskelijasta ei tule
yksikölle kustannuksia, paitsi jos haluaa tarjota hänelle esimerkiksi ruoat. Jakso voi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Harjoittelupaikkoja tarvitaan monilla eri aloilla.
– Esimerkiksi päiväkoteihin ja sairaaloiden eri osastoille olisi paljon tulijoita. Myös kaikilta muiltakin aloilta
toivottaisiin tarjottavan lisää paikkoja kansainvälisille opiskelijoille, kertoo hyvinvointialan kansainvälisistä
asioista vastaava lehtori Anne Patana Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta.
Tredusta lähtee vuosittain ulkomaille yli 200 suomalaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Vastaavasti esimerkiksi viime vuonna Suomeen
saapui lähes 150 ulkomaalaista opiskelijaa, joille Tredu järjesti työssäoppimispaikan.
Lisätietoja työssäoppimispaikoista saa Anne Patanalta numerosta 0400
276 191.
Lähihoitajaopiskelija
Kathrine Frandsen tulee hyvin
ymmärretyksi Rauhaniemen
sairaalassa, vaikka ei suomea
osaakaan. Hän on valmis
auttamaan Eila Laitista jopa
sanaristikon täyttämisessä.
R
auhaniemen sairaalan osasto 11:n käytävältä kuuluu mielenkiintoinen keskustelu.
– Voisiko joku auttaa minua kahvin kanssa? pyytää osastolla potilaana oleva rouva.
Paikalle saapuu nainen valkoisissa hoitajan
vaatteissa ja ojentaa kahvikupin.
– Here’s your coffee, sanoo nainen ja tarjoaa rouvalle pullaa.
– Don’t you take any pulla? Are you on a
diet? jatkaa nainen ja molemmat rävähtävät
iloiseen nauruun.
Kathrine Frandsen on tanskalainen lähihoitajaopiskelija, joka on työharjoittelussa
Rauhaniemen sairaalassa. Hetken aikaa häntä seurattuaan voisi luulla osaston kaikkien
potilaiden osaavan englantia ja hänen puolestaan ymmärtävän täydellisesti suomea,
mutta näin ei ole.
– Tärkein työvälineeni on tämä, sanoo
Frandsen englanniksi ja kaivaa taskustaan
lapun, jossa lukee isolla ”Minä en puhu suomea” – mutta kukaan ei välitä siitä, hän jatkaa hymyillen.
Lappu on kovassa käytössä, sillä Rauhaniemen sairaalassa monet potilaista ovat
muistisairaita, jotka unohtavat uudet asiat
hetkessä. Yhteisen puhutun kielen puuttuminen ei kuitenkaan haittaa, sillä toista voi
ymmärtää muutenkin, esimerkiksi elekielen avulla.
– Yritän myös oppia yksinkertaisia sanoja suomeksi, kuten kuppi, kahvi ja pissa, ja
toivon, että potilaat vastaavat lyhyesti kyllä
tai ei. Parin saksantaitoisen potilaan kanssa
olen käynyt pidempiä keskusteluja.
Frandsenia miellyttää Rauhaniemen rauhallinen tahti. Toisin on Tanskassa, jossa sairaalassa on koko ajan kiire. Itse asiassa hänestä Rauhaniemeä ei Tanskassa nimitettäisi sairaalaksi.
– Tanskassa pitää olla sairaampi joutuakseen sairaalaan. Tosin en ole ollut siellä
töissä geriatrisella osastolla.
Opiskelijoista uusia
ajatuksia työpaikalle
Kathrine Frandsen ei ollut ajatellut hakevansa
juuri Suomeen työharjoitteluun, mutta opinto-ohjaajan kysyessä sopisiko Suomi hänelle,
ei hän pannut vastaankaan. Muutaman työharjoitteluviikon jälkeen hän on valmis muuttamaan ennakkokäsityksiään suomalaisista.
– Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä,
eivätkä lainkaan niin hiljaisia kuin luulin,
sanoo Frandsen.
Frandsenin ohjaajana toimiva sairaanhoitaja Pia Salminen on perehdyttänyt vuosien
aikana useita eri puolilta Eurooppaa tulevia
opiskelijoita suomalaiseen sairaalaympäristöön. Opiskelijoiden myötä hän on saanut
omaankin työhönsä uutta näkökulmaa.
– Opiskelijoilta oppii erilaisia asioita kuin
jos kävisi maassa turistina. Erityisesti omaan
ammattiin liittyvät eroavaisuudet eri maissa
kiinnostavat. Esimerkiksi kun Suomessa voidaan antaa lihaspistos kahdella tavalla, kertoi eräs liettualainen opiskelija siellä olevan
käytössä kolmaskin tapa, sanoo Salminen.
Hoitotyön lomassa Salminen on tehnyt
Frandsenille Tamperetta tutuksi. Mustamakkara on vielä kokematta, mutta mämmiä hän
on jo ehtinyt maistaa. •
VILKKU 4 | 2015
17
TYKYTYSTÄ
TEKSTI Päivi Pajula
KUVA Hanna Leppänen
Naisten lenkkiporukka
puhuu ja puuskuttaa
I
loinen puheenkalkatus kantautuu Horhan rinteeltä Lamminpäässä. Naisporukka tamppaa
rinnettä ylös rytmikkäästi kävelysauvat viuhuen ja nauraa mennessään. Moni lenkkeilijä tunnistaa jo kaukaa tämän ryhmän, jota Hilkan talliksikin kutsutaan.
– Kokosin muutaman kaupungin työntekijän kanssa ryhmän kymmenisen vuotta sitten.
Siitä lähtien olemme lenkkeilleet yhdessä aina keväästä syksyyn, kaupungin liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuori kertoo.
Parhaimmillaan lenkeillä on
käynyt viisitoista naista, ja osallistujien ikähaitari on kattanut viisi vuosikymmentä. Lenkkiporukan ydinjoukkoon kuuluvat Riihivuoren lisäksi avopalveluiden
ravitsemusterapeutti Virpi Salminen ja Länsi-Tesoman päiväkodin
lastentarhanopettaja Satu Auvinen. Energinen kolmikko on innostanut kollegoitaan ja ystäviään mukaan reippailemaan hyvin tuloksin.
– Yksin ei tulisi lähdettyä,
koska se olisi tylsää. Kun tietää, että lenkkikaverit odottavat, niin eihän sitä malta kotiin jäädä, Auvinen sanoo.
18
VILKKU 4 | 2015
Naiset juttelevat arkielämän sattumuksista ja hauskuuttavat jutuilla toisiaan.
– Emme kävele pipo kireällä. Teemme yleensä noin
10 kilometrin lenkin, ja
Sauvamatkalla ehdimme jukävelylle lähtö
Vaikka helle paahtella niitä näitä. Mutta
Lamminpään
taisi tai sade piiskaipolitiikasta emme puulkoilumajalta
si, naiset kokoontuhu, Riihivuori sanoo.
tiistaisin
vat aina tiistai-iltaiRiihivuori antaa
klo 18.
kokeneena urheilijana
sin Lamminpään ulkoipyydettäessä kuntoilulumajalle, josta he lähtevinkkejä muille, mutta lenkvät yhdessä askeltamaan mäkisiä metsäpolkuja pitkin. Jouk- kien tarkoitus ei ole esimerkikkoa johdattavat vuorotellen lenk- si sauvakävelytekniikan viilaamikeilijät, jotka tuntevat Lammin- nen, vaan liikunnasta nauttimipään alueen reitit hyvin.
nen ja rupattelu.
Lenkkiporukkaan
kuuluu
useita aktiiviliikkujia, joten kä- Tavoitteena terveys
velytahti pysyy reippaana koko ja toimintakyky
matkan. Vaihteleva Lamminpään Jokaisella lenkkiporukan naisella
maasto pakottaa välillä puuskut- on liikunnallisia tavoitteita, muttamaan, mutta puhe ei silti katkea. ta heillä ei ole tapana osallistua
yhdessä liikuntatapahtumiin tai
kilpailuihin. Yksi treenaa maratonille ja toinen ylläpitää hyvää peruskuntoa, jotta jaksaisi pinkoa iltarasteilla entistä kovempaa. Sauvakävely on myös monen hiihtäjän suosikkilaji kesällä.
Syksyisin lenkkeilijät vaihtavat kävelysauvansa sompasauvoi-
hin ja käyvät tarpomassa Pohjajärven suolla Ylöjärvellä. Tämä huippu-urheilijoidenkin suosima treenimuoto on mukavaa vaihtelua ja
kohottaa kuntoa entisestään.
Kauden lopuksi järjestetään
päättäjäiset Lamminpään Takkatuvalla.
– Juomme kahvit ja herkuttelemme nyyttärityyliin kakkua sekä
piirakoita, Virpi Salminen kertoo.
Naiset toivovat saavansa tälle kaudelle uusia lenkkikavereita
kaupungin henkilöstöstä. Sauvakävely hyvässä seurassa virkistää
mieltä ja antaa energiaa työviikkoon. Harrastus on ilmainen, ja
varusteiksi riittävät joustava urheiluasu, lenkkitossut ja kävelysauvat.
– Tavoitteenamme on pysyä
hyvässä kunnossa. Terveenä jaksamme työelämässä toimintakykyisinä pitkään, Hilkka Riihivuori
sanoo. •
Naisten lenkkiporukkaan
mahtuu monenlaisia kuntoilijoita. Satu Auvisen,Virpi
Salmisen ja Hilkka Riihivuoren leppoisassa
seurassa askel tuntuu
kevyeltä.
Asiointipyörät
otettiin
käyttöön
HANNA LEPPÄNEN
TYÖMATKOJEN lisäksi moni on kaivannut asiointipyöriä
työpäivän aikana liikkumisen
helpottamiseksi. Eco2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen tuella on hankittu keskusvirastotalon ja Frenckellin
työntekijöiden käyttöön kaksi asiointipyörää.
Pyöriä voi lainata virastojen aukioloaikoina kello 8.30–
15.45. Asiointipyörien sähköinen varaus löytyy Outlookista
resurssihaulla ”Tre virastotalo
asiointipyörä” ja ”Tre Frenckell
asiointipyörä” eli samalla tavoin kuin kokoustilavarauksetkin.
Varaaja voi hakea pyöränavaimet ja kypärän virastomestareilta. Toinen pyörä löytyy
virastotalon sisäpihan pyörätelineestä ja toinen Frenckellin pääsisäänkäynnin tuulikaapista. Pyöriin on liimattu
Tampereen tekijä -tarrat.
Pyörät ovat samaa kestävää mallia kuin kaupunkipyörätkin. Tavaroiden kuljetusta
helpottaa etukori. •
Molemmat asiointipyörät
ovat valkoisia ja tavaroiden
kuljetusta helpottaa
etukori. Pyöriin on maalattu
tunnukset P284 ja P285.
Kiitokset
Kilometrikisaan osallistuu
monta joukkuetta Tampereelta
USEITA Tampereen kaupungin joukkueita on jo ilmoittautunut pyöräilijöiden Kilometrikisaan, jota poljetaan 22. syyskuuta saakka.
Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen
leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa.
Mukaan voi liittyä missä vaiheessa vain ja kilometrit merkitä takautuvasti. Nettisivuilta voi seurata kunkin joukkueen
sijoituksen kehittymistä kisassa. Voittajat palkitaan ja palkintoja arvotaan myös kaikkien osallistujien kesken.
Kisaan liittyy myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanja. Kilometrikisa on
kaikille osallistujille maksuton. •
www.kilometrikisa.fi
• Lämpimät kiitokseni
kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkepäiviä
viettämään.
Pirkko Moilanen
• Lämmin kiitos kaikille
työkavereille yhteisistä työvuosista ja muistamisesta.
Eeva Helin
Tampere
Golf elokuussa
Ruotulassa
ELOKUUSSA kisataan jälleen Tampereen
Virtatyökalu
helpottaa
yhteistyötä
TAMPEREEN kaupungille saadaan kesällä
seutukuntien yhteinen
työtilapalvelu. Palvelu on
Microsoftin SharePoint ja
nimeltään Virta. Looran ja
Confluencen työtilat jäävät
pois käytöstä tämän vuoden
lopussa.
– SharePoint-sivuston
avulla voidaan jakaa
tietoja ja tehdä yhteistyötä, kertoo sovellusasiantuntija Terhi Suuronen Halosta.
SharePoint auttaa
esimerkiksi koordinoimaan projekteja, kalentereita ja aikatauluja. Sen
avulla voi myös käydä
keskustelua ja tarkistaa
asiakirjoja sekä jakaa tietoja
ja olla yhteydessä muihin
käyttäjiin.
Koulutuksia aiheesta
järjestetään kesäkuussa ja
syksyllä valtuustosalissa. •
kaupungin henkilöstön golftaidoista.
Kilpailu käydään Tammer Golfissa Ruotulassa
keskiviikkona 19. elokuuta alkaen kello 14.30. Kilpailu
järjestetään vanhan tavan mukaan yhteislähtökisana.
Henkilökohtainen kilpailu pelataan pistebogeykilpailuna tasoitus korkeintaan 36. Joukkuekilpailussa
kilpaillaan toimialoittain Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta.
Ilmoittautuminen kilpailuihin Tammer Golfiin
puhelinnumeroon 010 423 1800 tai
sähköpostilla [email protected].
Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, että osallistut
Tampere Golfiin 19.8., nimesi, tasoituksesi,
kotiseurasi sekä joukkue, jossa pelaat.
Ilmoittaudu viimeistään perjantaina
7. elokuuta. •
VA KU U T U S K AS SA N
toimistossa on kesälläkin
normaalit aukioloajat:
Maanantai, keskiviikko ja torstai klo 10–15.30
Tiistai klo 10–16.30
Perjantai klo 10–15
Muistathan hakea korvauksia
alkuperäisillä tositteilla 6 kk laskun
maksamisesta.
Hakuohjeet löytyvät
internetsivuiltamme
tampereenvakuutuskassa.fi
VILKKU 4 | 2015
19
VILKKUVAT
Janinan päivä
Ohjaava museolehtori JANINA AHLFORS
on työskennellyt Tampereen kaupungilla
taidekasvattajana vuodesta 2006. Työ koostuu
lähinnä museokierrosten ja työpajojen
ohjauksesta lapsille ja nuorille, kulttuurikasvatusohjelman koordinoinnista, vauvojen
värikylpyjen ohjauksesta sekä kulttuurikasvatusyksikkö
kkö Taiten
graafikon tehtävistä.
tävistä.
8.10
Pyörällä kelpaa
aamusella hurautella
aam
näin kauniille työpaikalle.
näi
Toimistomme sijaitsee
Toim
historiaa havisevassa Kuushist
vooninkisessa Finlaysonilla.
voo
18.45
Päivä jatkuu kulttuurin
parissa myös vapaaajalla. Ilta kuluu Rönnin
kesäteatterin lavastus- ja
puvustussuunnitelmia
viimeistellessä. Tänä kesänä
lavalla vilkkuu paljon kaljuja
ja pukuja, koska näytelmänä
on Tuomas Parkkisen
Kekkonen –syntymästä
kuolemattomuuteen.
Kuvassa myös avustajani
Lyydia.
10.15
16.30
Työpäivä päättyy
taidemuseossa perhemateriaalin suunnitteluun.
Tuumailimme työkaverini
Mari Jalkasen kanssa,
millaisia tehtäviä lapsiperheet voisivat museovierailullaan tehdä.
20
VILKKU 4 | 2015
8.40
Harva museolainen taitaa
aloittaa työpäivänsä marjasoseita
keitellen. Koska työskentelen
vauvojen värikylpyjen ohjaajana,
myös keittiöhommat kuuluvat
tehtäviini aina silloin tällöin.
tehtäv
Kaikki
Kaikk vauvojen maalausmateriaali
on valmistettu
mate
elintarvikkeista,
joita voi
elint
tutkia
tutk katsoen, haistaen,
koskettaen
ja maistaen.
kos
Materiaaleiksi
on tänään
Ma
tarjolla
esimerkiksi
tar
mustikkaa,
vadelmaa,
m
ruusunmarjamehua
ja
ru
lääkehiilivettä.
lä
13.35
Yksi antoisimpia työtehtäviäni on vauvojen värikylpyjen vetäminen Koukkuniemen
vanhainkodissa työkaverini Lila Heinolan kanssa.
Toiminnan ideana on mahdollistaa ikäpolvien kohtaaminen
taiteilun lomassa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä niin
perheiden, ikäihmisten kuin ohjaajienkin näkökulmasta.
Toiminta on laajentunut keväällä myös Nekalan päiväkeskukseen.
Suurin osa työaikaani kuluu
Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman parissa. Koululaisten
museokierrokset ja työpajat
ovat jo loppuneet, mutta vielä
riittää seuraavan lukuvuoden
suunnittelun lisäksi myös
käytännön toimintaa.
Erityispäivähoidossa olevien
lasten ohjelmaan on kuulunut
animaatioiden tekeminen, tässä
valmistellaan hahmoja seuraavia
kuvauksia varten.