Viestipäällikön työ vaatii rauhallisen luonteen

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
3 | 2015
3
Viestipäällikön työ
vaatii rauhallisen
luonteen
6
Lyncistä
saa ketterän
kaverin
Pitkä ura
alkoi
kesätöissä
14
VILKKU 3 | 2015
1
NÄIN SEN NÄIN
Toimintamallia uudistetaan – yhdessä
HANNA LEPPÄNEN
Tampereen kaupungin toimintamallia arvioitiin viime vuonna. Mallin uudistaminen alkoi
maaliskuussa, kun Tampere 2017 -projekti starttasi. Linjauksia toimintamallin suunnasta tehdään valtuustossa jo kesäkuussa, mutta työ jatkuu vuoden 2017 puoleenväliin. Kesäkuussa valtuusto tehnee linjauksia siitä, millaista mallia tavoittelemme, onko
meillä jatkossakin pormestarimalli ja mitä tapahtuu tilaaja–tuottaja-jaolle. Tämän jälkeen toimintamallin uudistamista jatketaan linjausten mukaisesti.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous korosti Tampere 2017 -projektisuunnitelmasta päättäessään aktiivisen viestinnän sekä henkilöstön ja kuntalaisten osallistumisen tärkeyttä.
Projektiin liittyvää materiaalia kootaan kaupungin internetsivuille kohtaan ”Hallinto ja talous” ja sieltä edelleen alasivulle ”Toimintamalli”. Sivulta löytyy myös projektin
blogi. Isoja aiheeseen liittyviä valtuustoseminaareja
voi seurata netissä. Myös Twitteriä käytetään viestinnässä. Erilaisille kokoonpanoille järjestetään keskusHenkilöstöltä
telutilaisuuksia, ja kuntalaisia aktivoidaan Valman ja
kysytään Loorassa
Alvareiden kautta.
Henkilöstöltä kysytään Loorassa toimintamallin uutoimintamallin
distamiseen liittyviä kysymyksiä. Maalis–huhtikuussa
uudistamisesta.
Loorassa oli henkilöstön vastattavana kysymys: Miten
tilaaja–tuottaja-mallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle? Tätä kirjoittaessani kysymykseen sai vielä vastata, mutta olen kiinnostuneena jo
kurkistanut kertyneitä vastauksia.
Vastauksissa korostuu myös toimintamallin arvioinnissa esiin noussut kriittisyys sisäistä tiltu-malliamme kohtaan. Vastaukset ovat pitkiä ja hyvin perusteltuja; ne osoittavat, että henkilöstöstä löytyy paljon kiinnostusta toimintamallia kohtaan. Kyselyistä
tehdään yhteenvedot, jotka julkaistaan Loorassa ja esitellään projektin ohjausryhmälle.
Niitä hyödynnetään myös poliittista päätöksentekoa tukevan valmistelumateriaalin
laadinnassa.
Loorassa on jo seuraava kysymys vastattavana. Se on kysymys, joka olisi pitänyt esittää
itse asiassa ensimmäisenä: Miten haluat olla mukana toimintamallin uudistamisessa?
Reija Linnamaa
HANNA LEPPÄNEN
Kari soittaa
porukassa
HANNA LEPPÄNEN
10
SISÄLTÖ
8
SUSANNA LYLY
Strategiajohtaja,
Tampere 2017 -projektin projektipäällikkö
Sosiaalipalvelujen väki
tapasi kumppaneitaan
Lapset yllättivät
väitöstutkijan
13
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen
kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ
www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy kesäkuussa.
Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20. toukokuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN
KUVA Hanna Leppänen. Univormu on viestipäällikkö Tarja Pesosen jokapäiväinen työasu. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ
15 300 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
2
VILKKU 3 | 2015
TAPETILLA
TEKSTI Päivi Pajula
KUVA JA KUVITUS Hanna Leppänen
Ketterää
työpaikkaviestintää
Lyncin
välityksellä
M
oni kaupungin työntekijä on
asentanut tietokoneelleen Lyncsovelluksen tai ainakin kuullut
puhetta siitä. Osa on jo ottanut sen aktiiviseen käyttöönsä päivittäisessä viestinnässään. Jos käyttää tietokonetta työkseen, kannattaa tutustua Lynciin.
Lync-pikaviestintäohjelma on käytössä kaikissa kaupungin yksiköissä. Sen välityksellä voi käydä kahdenkeskiset keskustelut ja osallistua ryhmien kokouksiin
ja koulutuksiin.
Oriveden terveyskeskuksen osastonhoitaja Kirsti Heininen asensi Lyncin työkoneelleen muutama kuukausi sitten. Hän
on harjoitellut itsenäisesti yhteyshenkilöiden hakua ja kollegoille viestimistä.
− Lyncin asentamisessa oli aluksi hankaluuksia, mutta nyt ohjelma toimii yksikössämme kaikkien tietokoneilla. Olen
opetellut seuraamaan ruudun alareunan
Lync-kuvaketta. Kun se vilkkuu, olen saanut viestin.
Haastatteluaamuna Heininen huomasi, että potilastietojärjestelmässä oli häiriö. Hän otti Lyncin kautta nopeasti yhteyden Mirja Bankowskiin, joka vastaa
Oriveden potilastietojärjestelmän käytöstä. Pian järjestelmäongelma oli ratkaistu.
− Lync on kätevä sovellus, ja sitä pitäisi
Lync pikaisesti
• Ohjelma mahdollistaa
viestit ja puhelut verkossa.
• Viestiä voi sekä
kaupungin työntekijöille
että organisaation
ulkopuolisille Lyncin
käyttäjille
• Verkkokoulutuksia
tai -kokouksia järjestävän
henkilön tarvitsee tilata
oikeudet Lyncin tehokäyttöön Loorasta:
ICT ja tietohallinto > Uudet
tilaukset.
• Outlook-kalenteriin
merkityt Lync-kokoukset
avautuvat linkin kautta
näytölle.
• Lync-luureja ja -pöytäkaiuttimia voi tilata
maksutta osoitteesta
tampere.laitetilaukset@
fi.fujitsu.com.
• Fujitsun tukikeskus
auttaa ongelmatilanteissa
arkisin kello 7–17
puhelinnumerossa
65100 tai ulkoverkosta
soitettaessa
03 5656 5100.
käyttää entistä enemmän. Vanhasta tottumuksesta naputtelen usein sähköpostia,
vaikka asian saisi hoidettua nopeammin
Lyncin välityksellä, Heininen sanoo.
Matka- ja kokousajat lyhenevät
Kun viestintä siirtyy osittain verkkoon,
työajan käytöstä tulee tehokasta.
Työntekijät säästyvät kokouksesta toiseen juoksemiselta, ja aikaa jää varsinaisiin työtehtäviin.
− Kokouksesta saatetaan lähteä kesken
seuraavaan tapaamiseen, koska matkaan
pitää varata aikaa. Työntekijä voi silti myöhästyä, jos hän ei löydä parkkipaikkaa nopeasti. Kaupunki säästää Lyncin avulla rahaa, kun matka-ajat vähenevät ja kokousajat lyhenevät, sanoo projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallintoyksiköstä.
Lyncin kautta järjestettyihin kokouksiin voi osallistua omalla työpisteellä
tai vaikka etätyöpäivänä kotona. Viestin
kirjoittamisen ohella työntekijä voi ottaa
kuulokemikrofonin käyttöön ja puhua
toisten osallistujien kanssa.
Kokoukseen osallistujien roolit ovat
samanlaiset kuin ne olisivat neuvotteluhuoneessa, ja sihteeri tekee tarvittaessa
kokouksen sisällöstä kirjallisen muistion.
>
VILKKU 3 | 2015
3
TAPETILLA
>
− Lync-kokouksista puuttuu
palavereja edeltävä ja niiden jälkeinen yleinen sosiaalinen kanssakäyminen. Myös keskeytykset
vähenevät, joten kokoukset lyhenevät ajallisesti. Kasvokkaisia tapaamisia tarvitaan toki edelleen,
eikä kaikkia kokouksia ole tarkoitus järjestää verkossa, Hodgson
sanoo.
Koulutusta
Lyncin välityksellä
Tampere vastaa terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueesta,
johon Oriveden sosiaalija terveyspalvelut nyOriveden
kyään kuuluvat. Tästerveyskeskuksen
tä syystä osa Oriosastonhoitaja Kirsti
veden työntekijöiHeininen voi viestitellä
den koulutuksista
esimerkiksi viereiseen työjärjestetään Tamhuoneeseen tai osallistua
pereella.
Lyncin välityksellä TampeToisinaan työnreella järjestettävään
tekijät ovat joutuneet
koulutukseen.
matkustamaan Tampereelle vain tunnin pituisten koulutustuokioiden takia.
Lyncin ansiosta koulutusmatko-
Konsernihallinnon
tehtäviä siirtyy
osaamiskeskukseen
K
onsernihallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyjä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita on käyty huhtikuun aikana. Hallinnon sujuvoittamiseen liittyvässä Koppa-projektissa on selvitetty konsernihallinnon ja konsernipalvelujen välisiä rooleja sekä mahdollisia konsernipalveluihin eli osaamiskeskukseen siirtyviä tehtäviä.
Tavoitteena on keskittää strategiseen johtamiseen ja konserniohjaukseen kuulumattomat
4
VILKKU 3 | 2015
konsernihallinnon tehtävät konsernipalveluihin. Tehtyjen selvitysten pohjalta konsernijohto on
linjannut ne tehtävät ja tehtäväkokonaisuudet, joita suunnitellaan siirrettäväksi uuteen osaamiskeskukseen.
Toisessa hallinnon sujuvoittamiseen liittyvässä työssä eli Hakeprojektissa tavoitteeksi on asetettu konsernihallinnon hallinnollisen osaamisen keskittäminen
ja vahvistaminen sekä resurssien parempi hyödyntäminen yhtenäisillä toimintatavoilla.
Osaamiskeskus
aloittanee 1.1.2016
Uusi osaamiskeskus muodostuu tämänhetkisen organisaatiosuunnitelman mukaan viidestä
osa-alueesta, jotka ovat talous-,
henkilöstö-, tieto-, hallinto- ja ictpalvelut. Nämä yksiköt jakautuvat edelleen alakohtaisiin tiimeihin. Osaamiskeskuksen on tarkoi-
jen määrä on vähenemässä.
− Viimeksi osallistuimme Lyncin välityksellä potilastietojärjestelmän uuden toiminnallisuuden koulutukseen. Verkkokoulutus onnistui hyvin, sillä kouluttaja pystyi jakamaan Lyncin kautta
oman näyttönsä meille katsottavaksi, Kirsti Heininen kertoo.
Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät toivovat,
että Tampereella järjestettäviin
koulutuksiin ja kokouksiin voisi
edelleen osallistua Lyncin kautta,
koska se säästäisi valtavasti työaikaa.
Kirsti Heininen ja Päivi Hodgson kannustavat kaikkia rohkeasti kokeilemaan viestimistä Lyncissä.
− Ohjelma on erittäin helppokäyttöinen. Alkuun pääsee etsimällä yhteyshenkilöitä suku- ja
etunimellä. Harjoittelemalla oppii, Hodgson lupaa.
Tarkemmat ohjeet Lync-ohjelman käyttöönottoon ja sen toiminnallisuuksiin löydät Loorasta. •
tus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
Uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa erilaisia muutoksia työtehtävien sisältöön ja painotuksiin. Olennaisimpia tehtävämuutoksia on odotettavissa osaamiskeskuksen uusissa esimiestehtävissä. Olennaiset muutokset ovat
kuitenkin mahdollisia myös yksittäisissä muissa tehtävissä. Tarkemmat tiimijaot ja tehtäväkokonaisuudet rakentuvat valmistelun
edetessä.
Tehtävämuutoksia käsitellään
myös työpaikkatasoisena eli joko
yksittäisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa käytävinä
keskusteluina tai neuvotteluina.
siihen osaan konsernihallintoa,
jota Koppa- ja Hake-projektien
myötä syntyvät muutokset eivät
koske.
Konsernihallinnon uudistaminen jatkuu edelleen, ja muutokset tulevat koskemaan koko konsernihallinnon henkilöstöä. Konsernihallinnon rakenteeseen vaikuttaa merkittävästi se,
miten kaupunginvaltuusto kesäkuun puolivälissä linjaa toimintamallin uudistuksen etenemistä. •
Lisää muutoksia
tulossa vaiheittain
Konsernijohtaja
Juha Yli-Rajala
040 743 6356
Uudelleenjärjestelyt ja käynnissä
oleva Tampereen toimintamallin
uudistus eli Tampere 2017 -projekti aiheuttavat muutoksia myös
Loora > Organisaatio ja
johtaminen > Hallinnon
kehittäminen
Johtaja Kirsi Koski
050 330 2103
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVAT Hanna Leppänen
S
ote, liikuntakortti, yhteistyö, lomauttaminen ja työntekijöiden jaksaminen puhuttivat pormestari Anna-Kaisa
Ikosen henkilöstötilaisuudessa
maaliskuussa.
Ikonen, henkilöstöjohtaja
Niina Pietikäinen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala olivat saaneet jo etukäteen useita kysymyksiä, joihin he vastasivat. Myös tilaisuudessa mukana olleet työntekijät esittivät kysymyksiä ja kertoivat ajatuksistaan.
Maaliskuun tilaisuudessa toivottiin, että vastaavanlaisia keskustelumahdollisuuksia järjestettäisiin tämän lisäksi eri työntekijäryhmille.
– Tällainen tilaisuus vaihtaa
vapaasti ajatuksia tuntuu tarpeelliselta puolin ja toisin. Haluamme edistää henkilöstön osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Koko henkilöstölle tarkoitettu tilaisuus järjestetään seuraavan kerran syksyllä,
lupasi pormestari.
Milloin voi ottaa
palkatonta vapaata?
Tampereen kaupungin työntekijät ovat välttyneet toistaiseksi lomautuksilta, mutta niiden mah-
Koko
henkilöstön
tilaisuudet
jatkuvat syksyllä
dollisuus herätti silti kysymyksiä.
– Lomautukset ovat vihoviimeinen keino selvitä talouden
haasteista. Pyrimme löytämään
muita säästökeinoja, korosti Anna-Kaisa Ikonen.
Yhdessä ennakkokysymyksessä haluttiin tietää, milloin kannattaa ottaa palkatonta vapaata. Palkattomien vapaiden ottamiseen
kannustetaan silloin kun se on
mahdollista.
– Ensin yleensä pidetään vuosilomat ja sen jälkeen voi ottaa palkatonta vapaata. Palkattomaan ei
kenelläkään silti ole ehdotonta oikeutta, vaan sen pitämisestä täytyy neuvotella esimiehen kanssa,
sillä palvelut on voitava turvata
kaikissa olosuhteissa, Niina Pietikäinen kertoi.
Työntekijöiden ajatukset
päättäjien tietoon
Huolta kannettiin siitä, ettei työtänsä ehdi tehdä kiireen takia niin
hyvin kuin haluaisi.
– Työn hallintaan ja johtamiseen pitää kiinnittää huomiota entistä enemmän. Henkilöstön kanssa pitää miettiä yhdessä kehittä-
miskohteita, vastasi Niina Pietikäinen.
Yksi kysymys koski esimiesten koulutusta, jotta he jaksaisivat tukea henkilöstöä. Kaupunki
valmentaa ja kouluttaa esimiehiä
edelleen.
– Tampereen tarjoama esimiesten palvelussuhdeneuvonta
on ainutlaatuinen tuki esimiestyölle, muistutti Pietikäinen.
Useat työntekijät halusivat yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluilla on yhteisiä asiakkaita, joten yhteistyö kannattaisi.
Työntekijöiden esitysten toivottiin kantautuvat päättäjille asti, koska työntekijät tietävät paljon asiakkaiden toiveista. Asiakasraatien todettiin olevan hyvä
asia. Toiveena olisi myös, että uusi sote-malli purkaisi byrokratiaa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
ja kaupunki ovat käyneet läpi keskinäistä työnjakoa.
– Yhteistä logistiikkaa suunnitellaan yhteistyössä. Myös työterveyshuollon parissa hiotaan yhteistyökuvioita, Juha Yli-Rajala
sanoi. •
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen
vastasi työntekijöiden kysymyksiin
yhdessä henkilöstöjohtaja Niina
Pietikäisen ja konsernijohtaja
Juha Yli-Rajalan kanssa.
Elokuvateatterissa pidetyssä
henkilöstötilaisuudessa
esitettiin paljon kysymyksiä.
Vastaava tilaisuus
järjestetään syksyllä.
Lisätietoa
liikuntakortista
löytyy Loorasta
TAMPEREEN kaupunki tukee henkilöstön liikuntaa ja
työhyvinvointia ottamalla
käyttöön liikuntakortin
loppuvuodeksi. Liikuntakortin
arvoksi on päätetty 100 euroa/
henkilö vuodelle 2015.
Tarkemmat ohjeet liikuntakortin käyttöönotosta
kerrotaan Looran uutisissa ja
Looran liikuntakorttisivuilla.
Loorasta löytyy myös
vastauksia liikuntakortista
esitettyihin kysymyksiin.
Kaikkiin kysymyksiin ja
linjauksiin ei kuitenkaan ole
vielä vastausta ja monet asiat
selviävät vasta käyttöönottovaiheessa. •
Loora > Henkilöstöasiat >
Henkilöstöedut
Henkilöstön kehittämispäällikkö
Jaana Villilä-Vakkilainen
jaana.villila-vakkilainen@
tampere.fi
Henkilöstösuunnittelija
Jaana Halonen
[email protected]
VILKKU 3 | 2015
5
HARVINAISET AMMATIT
Viestipäällikkö
osaa varautua
isoihin
hälytyksiin
6
VILKKU 3 | 2015
TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVA Hanna Leppänen
P
irkanmaan pelastuslaitoksen
nakin päivä joka kuukausi, toiminta
tilannekeskuksessa on haasSatakunnan pelastuslaitoksen kanstattelua tehdessä rauhallista.
sa on arkea. Virve-viranomaisradioToista oli edellisenä päivänä. Pääsiverkon käyttöönotossa ja kehittämiäisen jälkeinen Suoma-myrsky kaasessä hän on ollut mukana alusta
lähtien. Pesonen on myös päivystoi puita ja katkoi sähköjä, mutta rytäjien esimies, joten työhön kuutinään oli osattu varautua.
luu normaaleja toimistorutiineja.
– Mietimme jo etukäteen vaih– Työkenttäni on monipuolitoehtoa, jossa hätäkeskus välittäinen ja mielenkiintoinen. On hiesi pelastustoimen kaikki hälytykset
noa saada olla monessa mukana ja
Pirkanmaan osalta suoraan tänne tilannekeskukseen, jonne oli kutsutkehittämässä uutta toimintamallia.
tu ylimääräisiä työntekijöitä, kertoo
Jopa ajoittaisesta kiireestäkin nauPirkanmaan pelastuslaitoksen viestin. Työtä tehdään porukalla ja hentipäällikkö Tarja Pesonen.
ki on hyvä, se on tärkeää.
Myrskyt ja isot tulipalot ovatkin
Viime vuoden ajan Pesosen työstyypillisimpiä tilanteita, joissa toitä iso osa on kulunut tilannekeskuksen muuton suunnitteluun ja
minta siirtyy pääkallopaikalle, tilankäyttöönottoon. Uusi tekniikka ja
nekeskukseen. Päällepäin Kaupin
järjestelmät sekä henkilökunnan
metsässä sijaitsevasta rakennukseskouluttaminen ovat vieneet aikaa.
ta ei huomaa, että se pitää sisällään
jotakin muuta kuin tavallisia toimis– Kaikilla maamme 22 pelastustoja. Tosin pari ambulanssia ja palaitoksesta ei ole tilannekeskusta.
loauto antavat aavistuksen jännitNiinpä uudet tilamme kiinnostatävämmästä.
vat monenlaisia viranSamalla paikalla siomaisia.
< Viestipäällikkö
jaitsi aiemmin pienemTarja Pesonen iloitsee
pi rakennus, pelastuslaiPelastustoimet
tilannekeskuksen
toksen vanha hälytysvaativat rauhaluusista tiloista.
keskus. Vuonna 1981
lisen luonteen
Rakennuksessa
alalle tullut Tarja PesoPelastuslaitokset ovat
voidaan nyt kehittää
miehisiä työpaikkoja,
nen työskenteli jo siellä.
aiempaa paremmin
– Kun hälytyskesmutta Tarja Pesosella on
yhteistyötä eri virankustoiminta siirrettiin
naispuolisiakin kollegoomaisten kesken.
2004 Pirkanmaalla valja Suomessa vastaavissa
tiolle, muutin minäkin
tehtävissä. Tampereen
kaupungin organisaatiossa ei toisvaltion leipiin pariksi vuodeksi. Sielta viestipäällikköä ole.
tä siirryin nykyiseen työhöni tilanPitkä, omakohtainen kokemus
nekeskukseen, joka sijaitsi keskuskäytännön hätäkeskustyöstä sekä
paloasemalla, kunnes muutimme
tänne Kauppiin vapautuneisiin tiviestiliikenteen ja toimintamallien
loihin toukokuussa 2014.
tuntemus ovat Pesoselle korvaamatSäännöllisesti tilannekeskuktomia apuja nykyisissä tehtävissä.
sessa työskentelee kuusi palomes– Työ vaatii rauhallisuutta, järtaria ja kuusi päivystäjää. Pesonen
jestelmällisyyttä, tarkkaavaisuutta,
iloitsee siitä, että rakennuksessa
määrätietoisuutta ja hyvää muistia.
voidaan tehdä ja kehittää nyt aiemUudelle pitää olla koko ajan avoin.
paa paremmin yhteistyötä eri viranMuutoksia tulee jatkuvasti ja paljon.
omaisten kesken, kun tieliikenneVaikka viestipäälliköltä ei vaadikeskus muutti samaan taloon tämän
ta sellaista fysiikkaa kuin palomievuoden alussa.
hiltä, auttaa hyvä kunto jaksamaan
työssä. Tarja Pesonen pitää sitä ylViestipäällikköä
lä liikunnalla. Henkistä virettä hän
tarvitaan monessa
hankkii käymällä niin kalassa kuin
Tarja Pesosen työpanoksesta suuri
teatterissa. Puutarhanhoito on raosa on yhteistyötä hätäkeskuksen
kas harrastus.
kanssa, pelastustehtäviin ja hälyt– Asun maalla, ja siellä on puutämiseen liittyvien asioiden sopitarha ja perunamaat. Tomaatin siemista ja niiden seurantaa.
menet ovat jo itämässä ja kesäteatPorin hätäkeskuksessa kuluu aitereihin liput tilattu, hän iloitsee. •
TEKSTI Raija Lindell
TE
TAPETILLA
V
Vuosikertomus
esittelee viime
vvuoden toimintaa ja taloutta
T
ampereen kaupungin talous kehit
kehittyi vuonna 2014 ennakoitua paremmaksi, ja menojen kasvu hidastui
olennaisesti. Kaupungin nettomenot kasvoivat viime vuonna vain 0,5 prosenttia.
Näin matalaan nettomenojen kasvuun ei
ole pystytty sitten 1990-luvun lamavuosien.
– Nettomenojen poikkeuksellisen alhaisesta kasvusta kuuluu erityinen kiitos kaupungin henkilöstölle, joka osallistui kiitet-
ttävästi talouden tasapainottamiseen,
ssanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen
ttuoreessa vuosikertomuksessa.
Vuosikertomus sisältää toiminnan
keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta viime vuodelta.
Tampereen tilinpäätös hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kaupunginhallituksessa maaliskuun lopussa. Viime vuoden tilikauden tulos on huomattavasti arvioitua parempi, mutta tavoitteeksi asetettua nollatulosta
ei aivan saavutettu. Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia eriä tulos on 4,9 miljooeuroa alijäämäinen.
naa eur
Kaupungin verorahoitus kasvoi 3,3 prosenttia. Tilinpäätöksen vuosikate oli 83,3 miljoonaa euroa, joka kattoi poistot 94,4-prosenttisesti. Nettoinvestoinnit olivat 213,9
miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 miljoonaa euroa, ja rahavarat vähenivät 144,9
miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa euroa vuodesta 2013.
Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 1 679 euroa.
Kaupunkistrategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2014
pääosin. Top 10 -rakennemuutoksiin liittyvät tavoitteet saavutettiin viime vuonna hyvin. Kaupungin oman tuotannon avoimen
varhaiskasvatuksen osuus ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousivat yli tavoitteiden. Samoin nousi perhehoidon osuus sijaishuollosta. Ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin tavoitteen mukaisesti kotona asumista tukevaksi.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja uudistettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Myös perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousi yli tavoitetason. Säästötoimenpiteistä huolimatta
hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat lähes kokonaan. Lastensuojelutarve selvitettiin määräajassa 97,4 prosentissa tapauksista. •
tampere.fi/hallintojatalous/talous/
tilinpaatos
VILKKU 50 vuotta
VILKUN vuoden 1980 kolmosnumerossa kerrottiin kokonaisen sivun verran elpymisliikunnan eduista:
sesti, sanoo työsuojelupäällikkö Arvo Auvinen, jonka mukaan asiaan on nyt tullut
uutta puhtia.
TAMPEREEN kaupungin henkilöstöjaosto on päättänyt Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kirjeen perusteella oikeuttaa
hallintokunnat, virastot ja laitokset edelleen jatkamaan ja kehittämään elpymisliikuntaa työpaikoilla.
Elpymisliikunta on työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi tarpeellista työn aikana tapahtuvaa suunniteltua ja ohjattua aktiivista toimintaa.
– VIRHEELLISESTI mielestäni luullaan,
että tällainen liikunta on tarpeellista ainoastaan kevyttä, yksitoikkoista työtä tekeville. Raskas ruumiillinen työ käsittää
usein vaikeita työasentoja, voimaa vaativia nostoja ja jatkuvaa liikkumista tai seisomista, jolloin erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu
> Vuoden
ja elpymisliikuntaa tarvitaan, toteaa johtava lääkin- 1980 Vilkussa
korostettiin,
tävoimistelija Markuinka elpy– TAMPEREELLA elpymisjukka Malminen
Vilkun
misliikunta
liikuntaa harrastetaan noin
henkilökunnan
juhlavuonna
lisää työiloa
40:ssä eri pisteessä enemterveysasejulkaistaan katkelmia
ja -tehoa.
malta. •
män tai vähemmän aktiivivuosien saatossa julkaistuista lehtijutuista ja
ilmoituksista.
VILKKU 3 | 2015
7
YKSI MEISTÄ
TEKSTI Päivi Stenroos
KUVAT Hanna Leppänen
K
Puhallinorkesteri Mansetti
harjoittelee Hervannan
elokuvateatterissa tulevia
konsertteja varten.
– Joukkoon mahtuisi myös
uusia jäseniä, joilla on jo
kokemusta soittamisesta,
Sami Kari vinkkaa.
larinetti, saksofonit, huilu – siinä tietohallintoyksikön Sami Karin vastapaino terveydenhuollon ict-palveluvastaavan työlle. Musiikkiharrastus alkoi kouluiässä ja ehti välillä olla
tanssi- ja teatterisoittoineen enemmänkin kuin
harrastus. Matkan varrelle on mahtunut useita
tamperelaisia puhallinorkestereita. Nykyisin harjoituksiin ja esiintymisiin vie ennen kaikkea puhallinorkesteri Mansetti.
– Eiköhän soittamisen pohjimmainen viehätys
liene siinä, että voi tehdä jotain hyödyllistä: esittää musiikkia, tanssittaa, viihdyttää, Kari pohtii.
Mansetin riveissä kaikki on mahdollista, sillä
orkesterin ohjelmisto ulottuu viihdemusiikista
klassiseen, kirkkokonserttien vanhasta ja hartaasta puistokonserttien kevyeen kesäiltojen iloon.
Karin oma lempimusiikki on 30- ja 40-luvuilta.
– Ihan lapsesta saakka tuli soiteltua isän savikiekkoja, joten kyllä sellainen swing-pohjainen
musiikki on itselleni mieluisinta. Toisaalta aivan
kaikesta musiikista saa mielenkiintoista, se on
vain sovituksesta kiinni, Kari toteaa.
Juttuja ja soittoa
Orkesterissa soittaminen on sosiaalista toimintaa, ja se on Sami Karin mielestä yksi harrastuksen parhaista puolista. Yhteinen kiinnostuksen
kohde takaa sen, että harjoitusten tauoilla riittää puheenaiheita.
– Soittimista puhumme usein ja muistelemme aikaisempia konsertteja tai vanhoja soittajia. Kaikenlaisia hauskoja tarinoita on paljon. Tai
sitten juttelemme siitä, miten jokin tietty kohta
kappaleesta pitää soittaa, Kari kertoo.
Harjoituksen aikana soittajat keskittyvät itse asiaan, jotta homma ei mene keskustelukerhoksi. Soittaessa pitää pystyä tarkkailemaan sekä omaa että muiden soittoa, ja Karin mukaan
fiilis on parhaimmillaan silloin kun voi todeta,
että ne toimivat hyvin yhteen. Valppaana saa olla
Porukassa
puhaltaminen
on parasta
Mansetti soittaa:
Su 24.5. Mansetin oma
konsertti Tullikamarin
Pakkahuoneella,
solistina Lauri Mikkola
Ti 9.6. Tammelantorin
perinteinen puistosoitto
puhallinorkesterimansetti.fi/
esiintymiset
tampere.fi/puistokonsertit
8
VILKKU 3 | 2015
koko ajan siltä varalta, että tapahtuu jotain odottamatonta.
– Joku voi vaikka aloittaa liian aikaisin tai
liian myöhään. Silloin soittaja katsoo, miten kapellimestari reagoi asiaan ja toimii sen mukaan.
Parhaiten mieleen jääviä tilaisuuksia ovat
Karin mielestä kulttuuripalvelujen organisoimat puistokonsertit. Jos sää suosii ja yleisö saapuu paikalle sankoin joukoin, rennossa tunnelmassa on mukava soittaa suomalaiseen kesäiltaan sopivaa musiikkia.
Harrastuksen alkuun
Sami Kari pääsi ensi kerran kunnolla kokeilemaan
soittimia koulun musiikkitunneilla. Vanhemmat
olivat jo aiemmin kyselleet häneltä, josko soittaminen kiinnostaisi, ja kun mielenkiinto heräsi,
hänelle hankittiin klarinetti.
Taito alkoi karttua musiikkiopiston soitto-
tunneilla, ja parin vuoden päästä Kari oli valmis
kokeilemaan puhallinorkesterissa soittamista.
– Jännitti ensin ihan hirveästi, miten pystyy
soittamaan muiden kanssa. Toisaalta omanikäisten soittajien tapaaminen ja orkesteritoimintaan
pääseminen oli todella tärkeää ja vei mukanaan.
Kari suosittelee soittoharrastusta lämpimästi
kaikille ja korostaa vanhempien merkitystä lapsen harrastuksen mahdollistajina. Kun lapsi pääsee kokeilemaan soittamista ja löytää itselleen
mieluisan soittimen, se voi olla elinikäisen harrastuksen alku. Aloitteleva soittaja tarvitsee sopivassa määrin kannustusta – ja harjoittelurauhaa, sillä etenkään ihan alussa soittimesta ei aina tulvi pelkästään sulosäveliä.
– Kun itse sain klarinetin, meidän asuntomme
alapuolella oli askarteluhuone, jossa sain soittaa
rauhassa niin paljon kuin jaksoin. Siitä oli paljon apua, Kari naurahtaa. •
Orkesterissa soittaminen
on tiimityöskentelyä.
Muut pitää pystyä
ottamaan huomioon
samalla kun keskittyy
omaan tekemiseensä.
VILKKU 3 | 2015
9
TEKSTIT Päivi Pajula
KUVAT Hanna Leppänen
Aikuisten
sosiaalipalvelujen väki ja
yhteistyökumppanit
kohtasivat
S
arviksen aula täyttyy hymyilevistä ihmisistä. Kaupungin
aikuisten sosiaalipalvelujen
eli Apan yhteistyökumppanit saapuvat tapaamaan eri toimipisteiden työntekijöitä ja asiakkaita Apa
Open -tapahtumaan.
Tapahtuman pääjärjestäjä, sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio iloitsee siitä, että aikuisten sosiaalipalvelujen väki on onnistunut luomaan yhdessä kiinnostavan kohtaamispaikan yhteistyökumppaneilleen.
− Kaipasimme henkilöstöinfon
rinnalle tapahtumaa, jossa aikuissosiaalityön monialainen palvelukokonaisuus pääsisi esille. Saimme lapsiperheiden sosiaalipalvelujen Lapa-messuilta virikkeitä
omaan kokoontumiseemme, Haapio kertoo.
Apa Openissa kaupungin työntekijät jakavat tietoa työtehtävistään, vastaavat yhteistyökumppaneiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja verkostoituvat sekä
kaupungin sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa.
Kasvokkain juttelu
syventää yhteistyötä
Kotouttavan sosiaalityön yksikön
sosiaalityöntekijä Sirkku Paajanen on yksi Apa Openin elävän kirjaston kirjoista. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten tapaamispaikka
Naistarin johtaja Kirsti Viljanen ja
10
VILKKU 3 | 2015
sosionomi-diakoniksi opiskeleva
Anni Rodrigues kuuntelevat kirjaa keskittyneinä. Paajanen kertoo
heille yksityiskohtaisesti kiintiöpakolaisten valintaprosessista ja
vapaaehtoistyöstä.
− Kun juttelee kasvokkain ammattilaisen kanssa, saa nopeasti
käsityksen siitä, millaista kotoutustyö oikeasti on, Rodrigues sanoo.
Tampereen kaupungin aikuisten sosiaalipalveluissa on yhteensä 23 yksikköä, joista kolme toimii
Orivedellä. Työntekijöiden mielestä verkostoituminen on laajan palvelukokonaisuuden takia välttämätöntä.
− Tällaisissa tapahtumissa voi
tutustua entistä paremmin henkilöihin, joiden kanssa puhuu useimmiten vain puhelimessa, sanoo
kaupungin talous- ja velkaneuvoja
Leeni Rauta.
Eri toimijoiden tunnetuksi tekeminen on tärkeää, jotta yhteistyö sujuisi mutkattomasti ja asiakkaat saisivat mahdollisimman
laadukasta palvelua.
− Minulta on käyty tiedustelemassa, mitä esimerkiksi riita- ja rikosasioiden sovittelu käytännössä
tarkoittaa, kertoo sovitteluohjaaja
Tuomas Tamminen Pirkanmaan
sovittelutoimistosta.
Laki tuo muutoksia
palveluihin
Sarviksen aulan seinille on kiinni-
Sosiaalipalvelupäällikkö
Tuula Haapio on tyytyväinen,
sillä työntekijät osallistuivat
innokkaasti ensimmäisen
Apa Open -tapahtuman
järjestämiseen.
tetty kaupungin työntekijöiden ja
asiakkaiden koskettavia onnistumistarinoita. Niistä välittyvät sosiaalipalvelujen työntekijöiden
ammattitaito, sinnikkyys ja auttamishalu.
Luentosalissa Apa Openin osallistujat pääsevät katselemaan videokimaraa, joka esittelee aikuissosiaalityön arkea ja yhteistyötä
eri sidosryhmien kanssa.
Aikuisten sosiaalipalveluiden
rakenne on pysynyt ennallaan vuodesta 2010 asti. Lakiuudistukset
tuovat kuitenkin muutoksia palveluihin lähivuosina.
− Aikuissosiaalityön on toimeenpantava sosiaalihuoltolain
uudistukset ja mukauduttava toimeentulotuen uudistukseen. Vuo-
Perheryhmäkoti Satakielen
asukas, Afganistanissa ja Iranissa
kasvanut Tamim Adeli, 16, oli yksi
tapahtuman elävistä kirjoista.
– Olen vastannut kysymyksiin
elämästäni ja kiinnostuksen
kohteistani, insinöörin ammatista
haaveileva Adeli kertoo.
den 2017 alusta perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Myös vammaislainsäädännön uudistus vaikuttaa palveluihin, toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola valottaa.•
sos-hanke.fi
TEKSTI Tuula Ala-Honkola
Sähköiset palvelut vaikuttavat
terveydenhuollon työhön
Apa Open -tapahtumaan
oli kutsuttu muun
muassa seurakuntien,
oppilaitosten, TEtoimiston, Suomen
Punaisen Ristin ja
Pro-tukipiste ry:n
työntekijöitä.
Aikuissosiaalityön
kokemusasiantuntijat
Tavo Toivonen,
Varpu Vartiainen
ja Anu Lehtonen
ovat tottuneet
puhumaan erilaisissa
tapahtumissa
sosiaalityön
merkityksestä ja
tavanneet myös
virkamiehiä.
Kokemusasiantuntijat
tiedonlähteenä
AIKUISSOSIAALITYÖN SOS II -hankkeen projektityöntekijät Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä esittelevät Sosiaalisen puolesta -kampanjan sisältöä. Kampanjan tarkoituksena on innostaa sosiaalialan työntekijöitä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita näkymään ja kuulumaan
joka puolella Suomea.
− Aikuissosiaalityö mielletään usein ainoastaan toimeentulotueksi. Haluamme kertoa, että siihen kuuluu
paljon muitakin palveluita, kuten sosiaalista kuntoutusta, velkaneuvontaa, tukea työllistymiseen tai asunnon etsintään sekä päihde- ja mielenterveystyötä, Pietilä sanoo.
Yksi SOS II -hankkeen tavoitteista on ollut asiakkaiden
osallistaminen aikuissosiaalityön kehittämiseen. Tätä varten muutamista aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaista
on koulutettu kokemusasiantuntijoita. Heistä kolme oli
mukana Apa Openissa kertomassa vaikuttamistyöstään.
− Asiakasraadissa olemme saaneet esittää ideoitamme
esimerkiksi sähköisen toimeentulotukijärjestelmän kehittämiseen, kokemusasiantuntija Varpu Vartiainen sanoo.
Kokemusasiantuntija Tavo Toivonen kertoo, että erilaisissa tapahtumissa kiertäminen ja puhuminen ovat tuoneet hänen arkeensa paljon iloa.
− Olen voinut jakaa omat murheeni ja päässyt myös
vaikuttamaan. •
TAMPEREEN kaupunki ottaa tämän vuoden aikana käyttöön kolme uutta terveydenhuollon sähköistä asiointipalvelua. Terveystasku on jo avautunut kaikille kaupunkilaisille, ajanvarauspalvelut tulevat tarjolle tietyille asiakasryhmille toukokuussa ja syksymmällä on viestipalvelujen vuoro.
Terveydenhuollon henkilökunta on uuden edessä, kun
sähköinen asiointi tulee osaksi työpäivää. Palveluja on osattava
käyttää itse ja samalla on ohjattava asiakkaita niiden pariin.
– Kyse on suuresta muutoksesta, joka vaatii henkilökunnalta uudenlaista otetta työhön, toteaa sähköisten palvelujen projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta.
Hän uskoo, että uudistuksen hyödyt näkyvät nopeasti
arjessa. Kun kuntalainen voi varata esimerkiksi vastaanottoajan hoitajalleen sähköisesti, puhelinliikenne vähenee ja
vapauttaa aikaa muuhun työhön.
Samanlaisia hyötyjä tarjoaa Terveystasku. Kun asiakas
täyttää sinne terveystietojaan, voi henkilökunta hänen suostumuksellaan katsoa niitä sieltä ilman että tietoja tarvitsee
erikseen kysellä vastaanotolla.
Vähitellen käyttöön otettava viestipalvelu antaa asiakkaalle mahdollisuuden kysyä omaan terveydentilaan liittyviä asioita myös vastaanottokäyntien välissä. Jos Helsingin
kokemukset toistuvat Tampereella, viestipalvelu voi vähentää asiakkaan tarvetta vastaanottokäyntiin.
Sähköisiä asiointipalveluja koskevaa tietoa on koottu Looraan Pegasoksen eAsiointi-sivulle. Siellä on muun muassa
40 minuutin video ”Tampereen terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönoton infotilaisuuksien tallenne”.
Se esittelee konkreettisin esimerkein uudet palvelut ja niiden hyödyt henkilökunnalle ja kuntalaisille. •
Siivous siirtyy Ateriaan
TAMPEREEN kaupungin siivoustoiminta keskitetään Tampereen Ateriaan elokuusta alkaen. Ensimmäiseksi Ateriaan
siirtyvät elokuussa Tampereen Tilakeskuksen 150 siivoojaa.
Liikelaitoksen nimi päivitetään ensi vuoden alusta vastaamaan paremmin uusiin palveluihin laajentunutta toimintaa.
Ateriassa siivous organisoidaan Lasten ja nuorten liiketoiminta-alueella nykyisten kahdeksan tiimin sijasta viidelle palvelualueelle, joita kutakin johtaa palvelupäällikkö. Sen
lisäksi palveluohjaajat tukevat palvelutuotantoa ohjaamalla, opastamalla ja perehdyttämällä ammattityön laadun varmistamiseksi.
Tampereen Ateria järjesti ensimmäisen infotilaisuuden
siivoustuotannon siirtyvälle henkilöstölle maaliskuun lopussa. Tulossa on vielä toinen tilaisuus toukokuussa ennen kesälomia.
VILKKU 3 | 2015
11
LÄHIKUVASSA
TEKSTI Jaana Kalliomäki
KUVAT Hanna Leppänen
Hyllyistä löytyy tuhat
kirjasarjaa klassikoista
kuvakirjoihin sekä
yleisimmät oppikirjat.
Jaana Vepsäläinen vastaa
kirjasarjalainauksesta
ja Petri Mäkinen
oppikirjoista.
T
amperelaiskoulujen oppilaat
ovat tutustuneet Linnan ja
Ibsenin teoksiin. Siististi pakatut Tuntemattomat sotilaat ja
Nukkekodit on palautettu pahvilaatikoissa entisen sähkötalon
alakertaan Ratinaan.
Kirjastosihteeri Jaana Vepsäläinen tarkistaa lähetykset ja valmistelee ne uusia lukuhetkiä varten. Pian kirjallisuuden tamperelaisen ja norjalaisen suurmiehen
klassikot ovat jo seuraavilla lukijoillaan.
Vepsäläinen hoitaa koulujen
kirjasarjalainauksen ja muun lainattavan materiaalin. Käytännössä lainaus pyörii yksin hänen vastuullaan, sillä muita päätoimisia
työntekijöitä ei ole.
Toimistosihteeri Petri Mäkiselle kuuluvat oppikirjojen lisätilaukset. Enimmän osan ajastaan
Mäkinen kuitenkin työskentelee
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon taloustiimissä.
Opetusmateriaali on siirtynyt
vauhdilla verkkoon ja kaunokirjallisuuskin sähköistynyt, mutta painettuja kirjoja luetaan yhä.
Toki kehitys näkyy täälläkin, sillä tukipalvelu työllisti enimmillään viisi henkilöä. Videokasetit
ovat jääneet, eikä dvd-levyjäkään
kysytä niin paljon kuin ennen.
Alkuperäinen Oppimateriaalikeskus lakkautettiin vuonna 2012.
Kirjat hyllyyn
vaistolla ja rutiinilla
Kaunokirjallisuutta äidinkielen
opettajat varaavat tasaisesti. Hyllyistä löytyy noin tuhat suomenkielistä kirjasarjaa kuvakirjoista
klassikoihin, yhteensä 35 000 kappaletta. Jaana Vepsäläinen seuraa
tiiviisti lasten ja nuorten kirjallisuutta varmistuakseen, mitä kannattaa hankkia.
– Täytyy tietää, mistä otetaan
uusintapainoksia. Seuraan leh-
12
VILKKU 3 | 2015
Koulujen
kirjastosta
jokaiselle
jotakin
Kirjasarjalainaaminen
Voimakatu 11 A
• aikaisemmin Oppimateriaalikeskus
• lainaa kouluille suomenkielistä
kirjallisuutta ja eri oppiaineisiin
liittyvää dvd-materiaalia:
[email protected]
oppikirjojen lisätilaukset:
[email protected]
tiä ja sivustoja, ja teen yhteistyötä kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin kanssa. Otan
mielelläni vinkkejä myös opettajilta. Selkokirjat ovat kasvava juttu.
Koulut lainaavat mielellään myös
Pirkanmaan lukudiplomin kirjoja, Vepsäläinen valottaa.
Hän aloitti kaupunginkirjastolle kuuluneella kirjasarjaosastolla vuonna 1988. Vaisto, kirjallisuuden tuntemus ja pitkä kokemus ovat oiva yhdistelmä työssä.
Tuoreita lasten- ja nuortenkirjoja lukiessaan Vepsäläinen tietää
heti, mistä tulee hitti.
– Salla Simukka on nyt suosittu. Sacharin Paahde on klassikkohitti. Sitä kysytään paljon. Hintonin Me kolme ja jengi on julkaistu 60-luvulla, ja siitä otetaan koko
ajan uusintapainoksia. Meillä
on niitä siisteinä versioina, hän
vinkkaa.
Lähes jokaiselle tamperelaiskoululle menee vuoden aikana
kirjoja. Vepsäläinen hoitaa kaiken lainaukseen liittyvän hankinnoista hyllyttämiseen ja kirjojen huoltamiseen.
– Yllättävän siisteinä ne tulevat takaisin, mutta joskus pitää
putsata. Tämä on ihan fyysistäkin
työtä. 25 Tuntematonta sotilasta
painavat, laatikot eivät ole keveitä, hän naurahtaa.
Petri tietää melkein
kaiken oppikirjoista
Kirjasarjojen rinnalla pidetään
varalla yleisimpiä oppikirjoja.
Petri Mäkisen mukaan tilausten
keskittäminen on
helpottanut koulujen tilausrutiinia ja nopeuttanut toimituksia.
Oppilas saattaa
joskus saada tarvitsemansa kirjan
jo tilauspäivänä.
– Lisätilauksia
tulee 600–700 vuodessa. Varsinaiset tilaukset
koulut tekevät keväällä suoraan
välittäjälle, Mäkinen kertoo.
Oppikirjojen parissa 16 vuotta työskennellyt Mäkinen laskee
hoitaneensa yli 10 000 kirjatilausta. Ei ihme siis, että hän tietää
saatavilla olevasta aineistosta lähes kaiken ja muistaa jopa ISBNnumeroita ulkoa.
Lainat ja tilaukset hoituvat
sähköpostilla tai puhelimitse. Paikan päällä voi käydäkin, kunhan
soittaa ensin. Opettajat voivat tutustua esimerkiksi uusimpien oppikirjojen näytekappaleisiin.
Ensi syksynä koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinto muuttaa tämänhetkisen tiedon mukaan kirjasarjalainaamisen kanssa samoihin tiloihin Sähkötaloon. •
TEKSTI Piia Roos
KUVA Susanna Lyly
PUHEENVUOROSSA
Lapset kuvailevat päiväkotiarkea omalla tavallaan
H
yvää lapsuutta elävä lapsi
voi hyvin. On iloa ja riemua, tekemisen meininkiä, avoimuutta ja uteliaisuutta.
Lapsi kasvaa ja kehittyy, oppii uutta. Hän nauttii osaamisestaan ja
uusista taidoistaan.
Tämänkaltaisena määrittyy
hieman kliseisesti hyvinvoivan
lapsen ideaali. Ideaali ei ole kuitenkaan ainoa totuus, sillä hyvinvoinnin kokemus on mitä enimmässä määrin yksilöllinen. Joku
lapsista kaipaa toimintaa, toinen
rauhaa. Joku taas haluaa aikuiselta läheisyyttä, toinen enemmän
etäisyyttä.
Voidaksemme tukea lasten
hyvinvointia, tarvitsemme tietoa
siitä, miten lapset itse kokevat hyvinvoinnin. Ainoa taho, joka tämän voi tietää, ovat lapset itse.
Lapsilta voi ja pitää kysyä, sillä
lasten kertoma täyttää oikean tiedon ja totuuden kriteerit.
Vuorovaikutussuhteet
tärkeitä lapsillekin
Yksi keskeisin lapsuuden ympäristö on päiväkoti, sillä useimmat
suomalaiset lapset viettävät siellä suuren osan arjestaan. Meillä
Lapset yllättivät väitöstutkijan
avoimuudellaan ja kerronnan
taidoillaan. Piia Roosin
kanssa pelaavat Jussinkylän
päiväkodin lapset Edit
Hanhiniemi (vas.), Väinö
Kuusinen ja Viiu Levola.
Takana pohdiskelee Atte
Kirkkomäki.
aikuisilla on tietty käsitys päiväkotiarjesta, mutta mitä mieltä ovat lapset?
Väitöstutkimukseni on kertomus päiväkotiarjesta lasten elämänä ja kokemana. Pyytäessäni
lapsia kertomaan minulle päiväkotiarjestaan, kuvittelin saavani
käsiini aineiston, joka yksiselitteisesti kuvaa päiväkotiarkea lasten näkökulmasta katsottuna.
Näin ei aivan käynyt, sillä arjen tapahtumien ohella huomasin
aineiston kertovan myös päiväkotiarjen vuorovaikutussuhteista,
siitä miten aikuinen kohtaa lapsen
arjen keskellä sekä lasten keskinäisten suhteiden rakentumisesta. Se kertoi myös lapsista itsestään ja heidän tavastaan kertoa.
Lapset kritisoivat
hiljaa olon vaatimusta
Tutkimukseni mukaan lapset
viihtyivät päiväkodissa, vaikka
yksittäisiä poikkeuksia mahtui
joukkoon. He nauttivat toisten
lasten seurasta, mutta myös aikuisten heille järjestämästä toi-
minnasta. Suora kritiikki kohdentui odottamiseen ja hiljaa olemisen vaatimukseen, etenkin päiväunilla. Päiväunista on keskusteltu väsymiseen asti, mutta keskustelun aihetta on siis edelleen.
Tutkimukseni osoitti myös
lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kaipaavan lisää
huomiota. Arkeen vaaditaan lisää sellaisia luontevia lasten osallisuuden ja kuulemisen areenoita ja hetkiä, joissa lapset toimivat heille itselleen luonnollisella tavalla.
Tämän rinnalla aikuiselta
pitää löytyä halukkuutta heittäytyä näihin hetkiin yhdessä
lasten kanssa. Näissä hetkissä
on mahdollista päästä lasten lähelle ja oppia tuntemaan heitä.
Näissä hetkissä keskusteluväylä
on avoinna aivan itsestään ilman
erityisiä osallisuuden rakenteita
tai tarvetta niiden pohtimiselle.
Tukan pörrötys, hymy, ohimennen annettu halaus tai ”peukutus” eivät vaadi aikaa tai rahaa,
mutta ne ovat äärettömän tärkeitä
tekoja. Ne ovat se mittari, joiden
kautta lapset kokevat hyväksyntää ja arvostusta. Ne ovat merkkejä siitä, että aikuinen on läsnä ja pitää huolta. Niiden pohjalta rakentuu lapsen luottamus
aikuiseen.
Tekemäni tutkimuksellinen
matka lasten päiväkotiarjen kertomuksiin on ollut mielenkiintoinen ja yllätyksellinen. Entuudestaan tuttu todellisuus avautui
minulle uudella tavalla. On ollut
todellinen ilo hämmentyä.
Toivon, että lapsen äänellä
kerrottu päiväkotiarki saa myös
tutkimukseni lukijoissa aikaan
hämmennystä ja ihmetystä. Toivon, että syntyy uusia tapoja nähdä
ennalta tuttu. Toivon tutkimukseni osaltaan edesauttavan hyvän
lapsuuden rakentumista kaikissa
lasten kasvuympäristöissä, mutta
erityisesti päiväkodeissamme. •
Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa
päiväkotiarjesta. Acta Universitatis Tamperensis: 2015. Tampere
University Press. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-44-9691-2
Kasvatustieteiden tohtori, lastentarhanopettaja Piia Roos työskentelee ammatillisten aineiden opettajana Tredussa.
VILKKU 3 | 2015
13
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
S
atu Rainio muistaa vielä
hyvin, kun hän vuonna 1985
alle parikymppisenä opiskelijatyttösenä aloitti kesätyöt Tampereen kaupungilla keskusvirastotalon palkkatoimistossa. Pitkä
ura kaupungin taloustehtävissä
sai hyvän alun lämpimän vastaanoton ansiosta.
– Tosi hyvin minut otettiin
kesätyöpaikassa vastaan, ja työkaverit olivat kivoja, Satu Rainio
muistelee.
Hän opiskeli julkishallinnon
taloutta kauppaopistossa.
– Seuraavanakin kesänä pääsin kesätöihin ja pitemmän pestin sain jo syksyllä 1986. Urani alkutaipaleella olin myös sijaisena
holhouslautakunnan toimistossa Frenckellissä. Siellä tarkastettiin kerran vuodessa edunvalvojien tekemä kirjanpito. Asiakkaiden tulojen ja menojen oli täsmättävä. Se oli vielä paperityötä, eikä
tietokoneita ollut käytössä, Rainio kertoo.
Rahatoimistokin oli Satu Rainion uran alkuvaiheen työpaikkoja, ja pienen pyräyksen hän teki
myös lainatoimistoon.
– Kirjanpidosta muistan muhkeat tietokonepömpelit, joita voisi
verrata paksuihin kuvaputkitelkkareihin, Rainio muistelee.
ja taloustilanteesta voitiin ajaa raportteja. Ostolaskuja tuli myös käsiteltyä, Satu Rainio kuvailee.
Sittemmin Rainio hoiti myyntireskontraa kirjaten esimerkiksi
asiakkaiden maksuja. Tähän työhön liittyi myös asiakaspalvelua,
josta Satu Rainio on aina pitänyt.
– Osan aikaa työpisteeni oli
kaupungin keskipisteessä, keskusvirastotalon pankkisalissa ja
siitä oli suora näkymä kadulle. Joskus sai neuvoa eksyneitä, esimerkiksi Kelaa etsiviä. Myös laskunsa hukanneet kuntalaiset pyysivät apua.
Kipalassa sopeuduttiin
avokonttoriin
Kymmenen viime vuotta on vierähtänyt Kipalassa, taloushallinnon palvelukeskuksessa, joka perustettiin vuonna 2005. Satu Rainio työskentelee edelleen myyn-
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVA Hanna Leppänen
tilaskujen parissa maksu- ja reskontrapalvelut -ryhmän myyntilaskut-tiimissä. Kipalassa töitä
tehdään Tietotalon isossa avokonttoritilassa, mutta käytössä
on myös neuvotteluhuoneita ja
pieniä privaattihuoneita. Kipalan perustamisen aikoihin otettiin käyttöön uusi SAP-ohjelma.
– Olen ollut koko urani ajan
taloustehtävissä. Eläkeikään
on kuitenkin vielä monia työvuosia. Vaikka pidän nykyisestä
työstäni, voisin ajatella
opettelevani uuden työn ihan
mielenkiinnosta. Se voisi
liipata jotenkin taloutta,
lähes 30 vuotta kaupungilla
työskennellyt Satu Rainio
pohdiskelee välillä.
Asiakaspalvelu tuo
väriä ja vaihtelua
– Pisin virastotalopestini oli talous- ja strategiaryhmässä, jossa
toimin apulaiskirjanpitäjänä ja
kirjanpitäjänä. Tallensin muistiotositteita kaupungin kirjanpitoon
ja tein tilikorjauksia. Yksiköiden
tulot, menot ja arvonlisäverot ynnä muut ohjattiin omille tileilleen
Talousammattilaisen ura
alkoi kesätöissä
14
VILKKU 3 | 2015
– Itselleni sopeutuminen avokonttoriin sujui aika hyvin, koska olin tottunut työskentelemään
hälinässä. Olemme tottuneet olemaan avokonttorissa hiljaa, eikä
täällä ole mitenkään rauhatonta. Säästämme jutustelun ruokatauolle. Joskus kyllä toivon omaa
huonetta tai vähintään muutaman
hengen huonetta, se täytyy myöntää, Rainio toteaa.
Tiimityössä
ei pantata tietoa
Kipalassa on alusta alkaen tehty
työtä tiimeissä.
– Tiimeissä annetuista työtehtävistä suoriudutaan porukalla.
Autamme toinen toisiamme, jos
jollakulla on yllättävää työruuhkaa. Asiat eivät ole yhden ihmisen takana, emmekä panttaa tietoa. Päinvastoin – neuvomme, että asiat tulee tehtyä heti oikein,
Satu Rainio tähdentää.
Taloustehtävissä töitä riittää
tasaisesti, joskus liiankin kanssa.
Työpöytä ei juuri pääse tyhjentymään, päivät ja viikot hurahtavat
nopeasti.
– Tällä hetkellä meille kuuluu
koko kaupungin SAP-myyntireskontran hoitaminen.
Myös työelämän muutokset
ovat tulleet tutuksi Satu Rainiolle 30 vuotta kestäneellä työuralla. Niitä tuonee myös tulevaisuus
tullessaan. Kipalan alkuvaiheessa muutosta helpottivat tutut,
mukavat työkaverit, joista on ollut iloa koko työuran ajan. Hyvä
työilmapiiri ja työkaverit ovat talousosaajan mielestä työssä jaksamisen A ja O. •
Museoiden yössä työskennellään rennosti
MUSEOIDEN asiantuntijoille toukokuinen Museoiden yö
tarjoaa harvinaisen tilaisuuden
kohdata asiakkaita rennoissa
tunnelmissa. Poikkeuksellista on paitsi työaika lauantaina kello 18–24, myös museoiden ainutlaatuinen ilmapiiri.
Yöllä kaikki näyttää erilaiselta.
– Mielestäni parasta Museoiden yössä on innostunut ja
mukava tunnelma, niin meidän työntekijöiden kuin asiakkaidenkin parissa, kertoo mu-
seoamanuenssi Tomi Kumpulainen.
Kumpulainen päivystää
tapahtumassa luontotohtorin
roolissa Luonnontieteellisessä
museossa Vapriikissa.
Tampereen Museoiden yötä
vietetään lauantaina 23. toukokuuta. Kaikki kaupungin museot osallistuvat tapahtumaan.
Pääosassa ovat näyttelyt, mutta monessa museossa on luvassa tavallisuudesta poikkeavaa
ohjelmaa, kuten musiikkia
tai asiantuntijoiden tapaamisia.
Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Tampereen joukkoliikenne. Museoiden yö -reitillä
sekä Hervannassa ja Pispalassa
liikennöivillä busseilla museokävijät pääsivät kätevästi kulkemaan kohteesta toiseen. •
tampere.fi/museoidenyo
KVTES:n palkkahinnoittelu uudistuu
KUNNALLISEN virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelu uudistuu 1.7.2015.
Muutokset koskevat ennen
kaikkea hallintoa, virastopalveluita, kirjasto-, vapaa-aika-,
museo- ja kulttuurialaa, siivousta
sekä liikenne- ja tarkastustyöntekijöitä. Näihin tehtäviin tulee
kokonaan uudet hinnoittelut ja
uudet peruspalkat. Kenenkään palkka ei tämän
muutoksen vuoksi laske.
Lisäksi sosiaalityön ja päivähoidon eräisiin tehtäviin tulee
peruspalkan korotuksia.
Samalla uudistetaan näiden
palkkahinnoitteluiden osalta
vaativuuden arviointijärjestelmä.
Arviointijärjestelmään vahvistetaan uudet vaativuustekijät,
joiden perusteella tehtävä
sijoittuu vaativuustasoon.
Kaupungilla on kolmiportainen vaativuuden arviointijärjestelmä, eli hinnoittelun
sisällä tehtävät sijoittuvat
kolmeen eri vaativuustasoon.
Arviointijärjestelmän
uudistamisen tarkoituksena
on selkeyttää tehtäväkohtaisen
palkan määräytymistä ja lisätä
henkilöstön palkkatuntemusta
konkreettisten vaativuustekijöiden avulla.
Vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen. Jokaisen kaupungin vakituisen
työntekijän tehtävänkuva pitää
päivittää ja tallentaa dokumenttienhallintajärjestelmä Donnaan
kesäkuun loppuun mennessä. • Henkilöstöasiat >
Palkkaus > Kuukausipalkka > Tehtäväkohtainen palkka
Kehityskeskustelun pelisääntöjä tarkennettiin
KAUPUNGIN kehityskeskustelukäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja samalla kehityskeskusteluohjetta on päivitetty. Ohjeessa on kuvattu tarkemmin
kehityskeskustelun eri vaiheet ja pelisäännöt, kertapalkkiomuodot sekä
lähtökohdat koulutuskorvausten saamiseksi.
Tampereen kaupungin kehityskeskustelujen käyminen perustuu strategiseen johtamisjärjestelmään. Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen tavoitteellinen keskuste-
lu, joka pidetään säännöllisesti ja johon valmistaudutaan etukäteen. Kehityskeskustelussa pitää käsitellä työsuorituksen arviointi, tavoitteista sopiminen, osaamisen kehittäminen ja
työhyvinvointi.
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi kehityskeskusteluohjeen konsernimääräykseksi maaliskuussa. •
Henkilöstöasiat > Osaamisen
kehittäminen > Kehityskeskustelut
Kaupunki lisää
hallinnon avoimuutta somessa
TAMPEREEN kaupunki on tänä vuonna tehnyt sosiaalisen median kanava Twitterissä uusia avauksia hallinnon
ja päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi.
Kaupungin poliittinen johto on viestinyt Twitterissä
viime vuosina aktiivisesti, ja nyt twiittaavat myös johtavat
viranhaltijat. Johdon Twitter-profiilit löytyvät kaupungin
@tamperekaupunki-profiilin ylläpitämältä listalta Twitteristä sekä alla olevasta linkistä. Viestejä voi lukea julkisilta Twitter-sivuilta ilman omaa profiiliakin.
Kaupunginvaltuuston kokouksista on nyt tarjolla Twitterissä liveraportointia, jossa kerrotaan kokousten kulusta, käydystä keskustelusta ja päätöksistä. Liveraportin saa
seuraamalla viestintäyksikön ylläpitämää profiilia @tamperelive.
Kokousten aikana Twitterissä käydään keskustelua aihetunnisteella #trevaltuusto. Keskustelu on vilkasta ja nousee kokousten ajaksi säännöllisesti Suomen twiitatuimpiin aiheisiin.
Liveraporttia ja kokouksessa käytyä #trevaltuusto-keskustelua voi seurata myös kaupungin verkkosivuilta suoran
kokouslähetyksen yhteydessä näkyvästä ikkunasta.
Kaupungin Twitter-profiili on lähes 8 700 seuraajallaan
Suomen suurimmista kaupungeista seuratuin twiittaaja.
Tampere viestii profiilissaan uutisia ja ajankohtaisasioita toiminnastaan ja tarjoaa seuraajilleen suoran väylän
vuorovaikutukseen. Kaupungin twiittejä luetaan kuukausittain noin 160 000 kertaa. •
Twitter: @tamperekaupunki
tampere.fi/sosiaalinenmedia
Kiitokset
•
•
Lämpimät kiitokseni kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkepäiviä viettämään.
Leena Koivurinne
Kiitos yhteisistä työvuosista ja muistamisesta
niiden päätyttyä.
Vesa Komonen
VILKKU 3 | 2015
15
VILKKUVAT
Antin päivä
ICT-VASTAAVA ANTTI RÄSÄNEN paiskii
hommia Tilakeskuksessa. Työhistoriaa
hänelle on kertynyt noin 15 vuoden
ajalta lähinnä tietoteknisissä tehtävissä
ja myös yksityisellä puolella.
8.00
Silmieni auettua päivään uuteen
iloiseen on aika nostaa olkapäille
tärkeimmät työvälineet, mailabägi
ja läppärireppu. Teen monesti töitä
kotona, joten reppu seuraa mukana
myös töistä kotiin ja päinvastoin.
Etäyhteydet mahdollistavat
työskentelyn missä vain.
8.30
Tervetuloa matalaan majaani
tänne Frenckelliin! Aamu
alkaa heti pikaisella onlinekokouksella, tällä kertaa
käymme puhe- ja dataoperaattorin kanssa viikon
tapahtumat läpi.
17.00
Sitten on aika sukeltaa toiseen kotiin,
eli tenniskeskukseen.
Iso kiitos Tampereen
kaupungille ja Tilakeskukselle loistavien liikuntapaikkojen järjestämisestä. Tarpeeseen tulevat, kädet syyhyten odotan
liikuntakorttia. Ensin opetan tulevaisuuden tekijöille
vanhan parran niksejä.
9.45
Sitten on aika haastatella Paula Sipilän
kanssa tulevaa
Tampereen tekijää.
On hienoa olla
mukana tarjoamassa nuorille
arvokasta kesätyökokemusta.
13.00
Harvinainen näky, oikea
neuvotteluhuone täynnä
ihmisiä. Joskus on hyvä
tavata muutenkin kuin bittiavaruudessa. Tässä käydään
sopimusneuvottelua huoltopäällikön, huoltoinsinöörin
ja operaattorin kanssa.
11.26
Seuraavaksi on aika sukeltaa
Keskustorin alle. Kesän kuumin
puheenaihe on Keskustorin wc ja sen
avaaminen. Eiköhän tästä hyvä tule, vähän
tekniikkaa joukkoon, niin on turvallista
16 käydäVILKKU
asioilla. 3 | 2015
10.34
Ei päivää ilman johtotehtäviä. Tehokas
tilankäyttö edellyttää myös erinomaisia
tietoliikenneyhteyksiä. Tässä katsastan,
että valmiudet tiloihin tulevalle yksikölle
ovat kunnossa.