Viestipäällikön työ vaatii rauhallisen luonteen
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 3 | 2015 3 Viestipäällikön työ vaatii rauhallisen luonteen 6 Lyncistä saa ketterän kaverin Pitkä ura alkoi kesätöissä 14 VILKKU 3 | 2015 1 NÄIN SEN NÄIN Toimintamallia uudistetaan – yhdessä HANNA LEPPÄNEN Tampereen kaupungin toimintamallia arvioitiin viime vuonna. Mallin uudistaminen alkoi maaliskuussa, kun Tampere 2017 -projekti starttasi. Linjauksia toimintamallin suunnasta tehdään valtuustossa jo kesäkuussa, mutta työ jatkuu vuoden 2017 puoleenväliin. Kesäkuussa valtuusto tehnee linjauksia siitä, millaista mallia tavoittelemme, onko meillä jatkossakin pormestarimalli ja mitä tapahtuu tilaaja–tuottaja-jaolle. Tämän jälkeen toimintamallin uudistamista jatketaan linjausten mukaisesti. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous korosti Tampere 2017 -projektisuunnitelmasta päättäessään aktiivisen viestinnän sekä henkilöstön ja kuntalaisten osallistumisen tärkeyttä. Projektiin liittyvää materiaalia kootaan kaupungin internetsivuille kohtaan ”Hallinto ja talous” ja sieltä edelleen alasivulle ”Toimintamalli”. Sivulta löytyy myös projektin blogi. Isoja aiheeseen liittyviä valtuustoseminaareja voi seurata netissä. Myös Twitteriä käytetään viestinnässä. Erilaisille kokoonpanoille järjestetään keskusHenkilöstöltä telutilaisuuksia, ja kuntalaisia aktivoidaan Valman ja kysytään Loorassa Alvareiden kautta. Henkilöstöltä kysytään Loorassa toimintamallin uutoimintamallin distamiseen liittyviä kysymyksiä. Maalis–huhtikuussa uudistamisesta. Loorassa oli henkilöstön vastattavana kysymys: Miten tilaaja–tuottaja-mallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle? Tätä kirjoittaessani kysymykseen sai vielä vastata, mutta olen kiinnostuneena jo kurkistanut kertyneitä vastauksia. Vastauksissa korostuu myös toimintamallin arvioinnissa esiin noussut kriittisyys sisäistä tiltu-malliamme kohtaan. Vastaukset ovat pitkiä ja hyvin perusteltuja; ne osoittavat, että henkilöstöstä löytyy paljon kiinnostusta toimintamallia kohtaan. Kyselyistä tehdään yhteenvedot, jotka julkaistaan Loorassa ja esitellään projektin ohjausryhmälle. Niitä hyödynnetään myös poliittista päätöksentekoa tukevan valmistelumateriaalin laadinnassa. Loorassa on jo seuraava kysymys vastattavana. Se on kysymys, joka olisi pitänyt esittää itse asiassa ensimmäisenä: Miten haluat olla mukana toimintamallin uudistamisessa? Reija Linnamaa HANNA LEPPÄNEN Kari soittaa porukassa HANNA LEPPÄNEN 10 SISÄLTÖ 8 SUSANNA LYLY Strategiajohtaja, Tampere 2017 -projektin projektipäällikkö Sosiaalipalvelujen väki tapasi kumppaneitaan Lapset yllättivät väitöstutkijan 13 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy kesäkuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20. toukokuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Univormu on viestipäällikkö Tarja Pesosen jokapäiväinen työasu. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 300 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 3 | 2015 TAPETILLA TEKSTI Päivi Pajula KUVA JA KUVITUS Hanna Leppänen Ketterää työpaikkaviestintää Lyncin välityksellä M oni kaupungin työntekijä on asentanut tietokoneelleen Lyncsovelluksen tai ainakin kuullut puhetta siitä. Osa on jo ottanut sen aktiiviseen käyttöönsä päivittäisessä viestinnässään. Jos käyttää tietokonetta työkseen, kannattaa tutustua Lynciin. Lync-pikaviestintäohjelma on käytössä kaikissa kaupungin yksiköissä. Sen välityksellä voi käydä kahdenkeskiset keskustelut ja osallistua ryhmien kokouksiin ja koulutuksiin. Oriveden terveyskeskuksen osastonhoitaja Kirsti Heininen asensi Lyncin työkoneelleen muutama kuukausi sitten. Hän on harjoitellut itsenäisesti yhteyshenkilöiden hakua ja kollegoille viestimistä. − Lyncin asentamisessa oli aluksi hankaluuksia, mutta nyt ohjelma toimii yksikössämme kaikkien tietokoneilla. Olen opetellut seuraamaan ruudun alareunan Lync-kuvaketta. Kun se vilkkuu, olen saanut viestin. Haastatteluaamuna Heininen huomasi, että potilastietojärjestelmässä oli häiriö. Hän otti Lyncin kautta nopeasti yhteyden Mirja Bankowskiin, joka vastaa Oriveden potilastietojärjestelmän käytöstä. Pian järjestelmäongelma oli ratkaistu. − Lync on kätevä sovellus, ja sitä pitäisi Lync pikaisesti • Ohjelma mahdollistaa viestit ja puhelut verkossa. • Viestiä voi sekä kaupungin työntekijöille että organisaation ulkopuolisille Lyncin käyttäjille • Verkkokoulutuksia tai -kokouksia järjestävän henkilön tarvitsee tilata oikeudet Lyncin tehokäyttöön Loorasta: ICT ja tietohallinto > Uudet tilaukset. • Outlook-kalenteriin merkityt Lync-kokoukset avautuvat linkin kautta näytölle. • Lync-luureja ja -pöytäkaiuttimia voi tilata maksutta osoitteesta tampere.laitetilaukset@ fi.fujitsu.com. • Fujitsun tukikeskus auttaa ongelmatilanteissa arkisin kello 7–17 puhelinnumerossa 65100 tai ulkoverkosta soitettaessa 03 5656 5100. käyttää entistä enemmän. Vanhasta tottumuksesta naputtelen usein sähköpostia, vaikka asian saisi hoidettua nopeammin Lyncin välityksellä, Heininen sanoo. Matka- ja kokousajat lyhenevät Kun viestintä siirtyy osittain verkkoon, työajan käytöstä tulee tehokasta. Työntekijät säästyvät kokouksesta toiseen juoksemiselta, ja aikaa jää varsinaisiin työtehtäviin. − Kokouksesta saatetaan lähteä kesken seuraavaan tapaamiseen, koska matkaan pitää varata aikaa. Työntekijä voi silti myöhästyä, jos hän ei löydä parkkipaikkaa nopeasti. Kaupunki säästää Lyncin avulla rahaa, kun matka-ajat vähenevät ja kokousajat lyhenevät, sanoo projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallintoyksiköstä. Lyncin kautta järjestettyihin kokouksiin voi osallistua omalla työpisteellä tai vaikka etätyöpäivänä kotona. Viestin kirjoittamisen ohella työntekijä voi ottaa kuulokemikrofonin käyttöön ja puhua toisten osallistujien kanssa. Kokoukseen osallistujien roolit ovat samanlaiset kuin ne olisivat neuvotteluhuoneessa, ja sihteeri tekee tarvittaessa kokouksen sisällöstä kirjallisen muistion. > VILKKU 3 | 2015 3 TAPETILLA > − Lync-kokouksista puuttuu palavereja edeltävä ja niiden jälkeinen yleinen sosiaalinen kanssakäyminen. Myös keskeytykset vähenevät, joten kokoukset lyhenevät ajallisesti. Kasvokkaisia tapaamisia tarvitaan toki edelleen, eikä kaikkia kokouksia ole tarkoitus järjestää verkossa, Hodgson sanoo. Koulutusta Lyncin välityksellä Tampere vastaa terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueesta, johon Oriveden sosiaalija terveyspalvelut nyOriveden kyään kuuluvat. Tästerveyskeskuksen tä syystä osa Oriosastonhoitaja Kirsti veden työntekijöiHeininen voi viestitellä den koulutuksista esimerkiksi viereiseen työjärjestetään Tamhuoneeseen tai osallistua pereella. Lyncin välityksellä TampeToisinaan työnreella järjestettävään tekijät ovat joutuneet koulutukseen. matkustamaan Tampereelle vain tunnin pituisten koulutustuokioiden takia. Lyncin ansiosta koulutusmatko- Konsernihallinnon tehtäviä siirtyy osaamiskeskukseen K onsernihallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyjä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita on käyty huhtikuun aikana. Hallinnon sujuvoittamiseen liittyvässä Koppa-projektissa on selvitetty konsernihallinnon ja konsernipalvelujen välisiä rooleja sekä mahdollisia konsernipalveluihin eli osaamiskeskukseen siirtyviä tehtäviä. Tavoitteena on keskittää strategiseen johtamiseen ja konserniohjaukseen kuulumattomat 4 VILKKU 3 | 2015 konsernihallinnon tehtävät konsernipalveluihin. Tehtyjen selvitysten pohjalta konsernijohto on linjannut ne tehtävät ja tehtäväkokonaisuudet, joita suunnitellaan siirrettäväksi uuteen osaamiskeskukseen. Toisessa hallinnon sujuvoittamiseen liittyvässä työssä eli Hakeprojektissa tavoitteeksi on asetettu konsernihallinnon hallinnollisen osaamisen keskittäminen ja vahvistaminen sekä resurssien parempi hyödyntäminen yhtenäisillä toimintatavoilla. Osaamiskeskus aloittanee 1.1.2016 Uusi osaamiskeskus muodostuu tämänhetkisen organisaatiosuunnitelman mukaan viidestä osa-alueesta, jotka ovat talous-, henkilöstö-, tieto-, hallinto- ja ictpalvelut. Nämä yksiköt jakautuvat edelleen alakohtaisiin tiimeihin. Osaamiskeskuksen on tarkoi- jen määrä on vähenemässä. − Viimeksi osallistuimme Lyncin välityksellä potilastietojärjestelmän uuden toiminnallisuuden koulutukseen. Verkkokoulutus onnistui hyvin, sillä kouluttaja pystyi jakamaan Lyncin kautta oman näyttönsä meille katsottavaksi, Kirsti Heininen kertoo. Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät toivovat, että Tampereella järjestettäviin koulutuksiin ja kokouksiin voisi edelleen osallistua Lyncin kautta, koska se säästäisi valtavasti työaikaa. Kirsti Heininen ja Päivi Hodgson kannustavat kaikkia rohkeasti kokeilemaan viestimistä Lyncissä. − Ohjelma on erittäin helppokäyttöinen. Alkuun pääsee etsimällä yhteyshenkilöitä suku- ja etunimellä. Harjoittelemalla oppii, Hodgson lupaa. Tarkemmat ohjeet Lync-ohjelman käyttöönottoon ja sen toiminnallisuuksiin löydät Loorasta. • tus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa erilaisia muutoksia työtehtävien sisältöön ja painotuksiin. Olennaisimpia tehtävämuutoksia on odotettavissa osaamiskeskuksen uusissa esimiestehtävissä. Olennaiset muutokset ovat kuitenkin mahdollisia myös yksittäisissä muissa tehtävissä. Tarkemmat tiimijaot ja tehtäväkokonaisuudet rakentuvat valmistelun edetessä. Tehtävämuutoksia käsitellään myös työpaikkatasoisena eli joko yksittäisen työntekijän tai henkilöstöryhmän kanssa käytävinä keskusteluina tai neuvotteluina. siihen osaan konsernihallintoa, jota Koppa- ja Hake-projektien myötä syntyvät muutokset eivät koske. Konsernihallinnon uudistaminen jatkuu edelleen, ja muutokset tulevat koskemaan koko konsernihallinnon henkilöstöä. Konsernihallinnon rakenteeseen vaikuttaa merkittävästi se, miten kaupunginvaltuusto kesäkuun puolivälissä linjaa toimintamallin uudistuksen etenemistä. • Lisää muutoksia tulossa vaiheittain Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 040 743 6356 Uudelleenjärjestelyt ja käynnissä oleva Tampereen toimintamallin uudistus eli Tampere 2017 -projekti aiheuttavat muutoksia myös Loora > Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehittäminen Johtaja Kirsi Koski 050 330 2103 TEKSTI Tuuli Oinonen KUVAT Hanna Leppänen S ote, liikuntakortti, yhteistyö, lomauttaminen ja työntekijöiden jaksaminen puhuttivat pormestari Anna-Kaisa Ikosen henkilöstötilaisuudessa maaliskuussa. Ikonen, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala olivat saaneet jo etukäteen useita kysymyksiä, joihin he vastasivat. Myös tilaisuudessa mukana olleet työntekijät esittivät kysymyksiä ja kertoivat ajatuksistaan. Maaliskuun tilaisuudessa toivottiin, että vastaavanlaisia keskustelumahdollisuuksia järjestettäisiin tämän lisäksi eri työntekijäryhmille. – Tällainen tilaisuus vaihtaa vapaasti ajatuksia tuntuu tarpeelliselta puolin ja toisin. Haluamme edistää henkilöstön osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Koko henkilöstölle tarkoitettu tilaisuus järjestetään seuraavan kerran syksyllä, lupasi pormestari. Milloin voi ottaa palkatonta vapaata? Tampereen kaupungin työntekijät ovat välttyneet toistaiseksi lomautuksilta, mutta niiden mah- Koko henkilöstön tilaisuudet jatkuvat syksyllä dollisuus herätti silti kysymyksiä. – Lomautukset ovat vihoviimeinen keino selvitä talouden haasteista. Pyrimme löytämään muita säästökeinoja, korosti Anna-Kaisa Ikonen. Yhdessä ennakkokysymyksessä haluttiin tietää, milloin kannattaa ottaa palkatonta vapaata. Palkattomien vapaiden ottamiseen kannustetaan silloin kun se on mahdollista. – Ensin yleensä pidetään vuosilomat ja sen jälkeen voi ottaa palkatonta vapaata. Palkattomaan ei kenelläkään silti ole ehdotonta oikeutta, vaan sen pitämisestä täytyy neuvotella esimiehen kanssa, sillä palvelut on voitava turvata kaikissa olosuhteissa, Niina Pietikäinen kertoi. Työntekijöiden ajatukset päättäjien tietoon Huolta kannettiin siitä, ettei työtänsä ehdi tehdä kiireen takia niin hyvin kuin haluaisi. – Työn hallintaan ja johtamiseen pitää kiinnittää huomiota entistä enemmän. Henkilöstön kanssa pitää miettiä yhdessä kehittä- miskohteita, vastasi Niina Pietikäinen. Yksi kysymys koski esimiesten koulutusta, jotta he jaksaisivat tukea henkilöstöä. Kaupunki valmentaa ja kouluttaa esimiehiä edelleen. – Tampereen tarjoama esimiesten palvelussuhdeneuvonta on ainutlaatuinen tuki esimiestyölle, muistutti Pietikäinen. Useat työntekijät halusivat yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluilla on yhteisiä asiakkaita, joten yhteistyö kannattaisi. Työntekijöiden esitysten toivottiin kantautuvat päättäjille asti, koska työntekijät tietävät paljon asiakkaiden toiveista. Asiakasraatien todettiin olevan hyvä asia. Toiveena olisi myös, että uusi sote-malli purkaisi byrokratiaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja kaupunki ovat käyneet läpi keskinäistä työnjakoa. – Yhteistä logistiikkaa suunnitellaan yhteistyössä. Myös työterveyshuollon parissa hiotaan yhteistyökuvioita, Juha Yli-Rajala sanoi. • Pormestari Anna-Kaisa Ikonen vastasi työntekijöiden kysymyksiin yhdessä henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan kanssa. Elokuvateatterissa pidetyssä henkilöstötilaisuudessa esitettiin paljon kysymyksiä. Vastaava tilaisuus järjestetään syksyllä. Lisätietoa liikuntakortista löytyy Loorasta TAMPEREEN kaupunki tukee henkilöstön liikuntaa ja työhyvinvointia ottamalla käyttöön liikuntakortin loppuvuodeksi. Liikuntakortin arvoksi on päätetty 100 euroa/ henkilö vuodelle 2015. Tarkemmat ohjeet liikuntakortin käyttöönotosta kerrotaan Looran uutisissa ja Looran liikuntakorttisivuilla. Loorasta löytyy myös vastauksia liikuntakortista esitettyihin kysymyksiin. Kaikkiin kysymyksiin ja linjauksiin ei kuitenkaan ole vielä vastausta ja monet asiat selviävät vasta käyttöönottovaiheessa. • Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen jaana.villila-vakkilainen@ tampere.fi Henkilöstösuunnittelija Jaana Halonen [email protected] VILKKU 3 | 2015 5 HARVINAISET AMMATIT Viestipäällikkö osaa varautua isoihin hälytyksiin 6 VILKKU 3 | 2015 TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen P irkanmaan pelastuslaitoksen nakin päivä joka kuukausi, toiminta tilannekeskuksessa on haasSatakunnan pelastuslaitoksen kanstattelua tehdessä rauhallista. sa on arkea. Virve-viranomaisradioToista oli edellisenä päivänä. Pääsiverkon käyttöönotossa ja kehittämiäisen jälkeinen Suoma-myrsky kaasessä hän on ollut mukana alusta lähtien. Pesonen on myös päivystoi puita ja katkoi sähköjä, mutta rytäjien esimies, joten työhön kuutinään oli osattu varautua. luu normaaleja toimistorutiineja. – Mietimme jo etukäteen vaih– Työkenttäni on monipuolitoehtoa, jossa hätäkeskus välittäinen ja mielenkiintoinen. On hiesi pelastustoimen kaikki hälytykset noa saada olla monessa mukana ja Pirkanmaan osalta suoraan tänne tilannekeskukseen, jonne oli kutsutkehittämässä uutta toimintamallia. tu ylimääräisiä työntekijöitä, kertoo Jopa ajoittaisesta kiireestäkin nauPirkanmaan pelastuslaitoksen viestin. Työtä tehdään porukalla ja hentipäällikkö Tarja Pesonen. ki on hyvä, se on tärkeää. Myrskyt ja isot tulipalot ovatkin Viime vuoden ajan Pesosen työstyypillisimpiä tilanteita, joissa toitä iso osa on kulunut tilannekeskuksen muuton suunnitteluun ja minta siirtyy pääkallopaikalle, tilankäyttöönottoon. Uusi tekniikka ja nekeskukseen. Päällepäin Kaupin järjestelmät sekä henkilökunnan metsässä sijaitsevasta rakennukseskouluttaminen ovat vieneet aikaa. ta ei huomaa, että se pitää sisällään jotakin muuta kuin tavallisia toimis– Kaikilla maamme 22 pelastustoja. Tosin pari ambulanssia ja palaitoksesta ei ole tilannekeskusta. loauto antavat aavistuksen jännitNiinpä uudet tilamme kiinnostatävämmästä. vat monenlaisia viranSamalla paikalla siomaisia. < Viestipäällikkö jaitsi aiemmin pienemTarja Pesonen iloitsee pi rakennus, pelastuslaiPelastustoimet tilannekeskuksen toksen vanha hälytysvaativat rauhaluusista tiloista. keskus. Vuonna 1981 lisen luonteen Rakennuksessa alalle tullut Tarja PesoPelastuslaitokset ovat voidaan nyt kehittää miehisiä työpaikkoja, nen työskenteli jo siellä. aiempaa paremmin – Kun hälytyskesmutta Tarja Pesosella on yhteistyötä eri virankustoiminta siirrettiin naispuolisiakin kollegoomaisten kesken. 2004 Pirkanmaalla valja Suomessa vastaavissa tiolle, muutin minäkin tehtävissä. Tampereen kaupungin organisaatiossa ei toisvaltion leipiin pariksi vuodeksi. Sielta viestipäällikköä ole. tä siirryin nykyiseen työhöni tilanPitkä, omakohtainen kokemus nekeskukseen, joka sijaitsi keskuskäytännön hätäkeskustyöstä sekä paloasemalla, kunnes muutimme tänne Kauppiin vapautuneisiin tiviestiliikenteen ja toimintamallien loihin toukokuussa 2014. tuntemus ovat Pesoselle korvaamatSäännöllisesti tilannekeskuktomia apuja nykyisissä tehtävissä. sessa työskentelee kuusi palomes– Työ vaatii rauhallisuutta, järtaria ja kuusi päivystäjää. Pesonen jestelmällisyyttä, tarkkaavaisuutta, iloitsee siitä, että rakennuksessa määrätietoisuutta ja hyvää muistia. voidaan tehdä ja kehittää nyt aiemUudelle pitää olla koko ajan avoin. paa paremmin yhteistyötä eri viranMuutoksia tulee jatkuvasti ja paljon. omaisten kesken, kun tieliikenneVaikka viestipäälliköltä ei vaadikeskus muutti samaan taloon tämän ta sellaista fysiikkaa kuin palomievuoden alussa. hiltä, auttaa hyvä kunto jaksamaan työssä. Tarja Pesonen pitää sitä ylViestipäällikköä lä liikunnalla. Henkistä virettä hän tarvitaan monessa hankkii käymällä niin kalassa kuin Tarja Pesosen työpanoksesta suuri teatterissa. Puutarhanhoito on raosa on yhteistyötä hätäkeskuksen kas harrastus. kanssa, pelastustehtäviin ja hälyt– Asun maalla, ja siellä on puutämiseen liittyvien asioiden sopitarha ja perunamaat. Tomaatin siemista ja niiden seurantaa. menet ovat jo itämässä ja kesäteatPorin hätäkeskuksessa kuluu aitereihin liput tilattu, hän iloitsee. • TEKSTI Raija Lindell TE TAPETILLA V Vuosikertomus esittelee viime vvuoden toimintaa ja taloutta T ampereen kaupungin talous kehit kehittyi vuonna 2014 ennakoitua paremmaksi, ja menojen kasvu hidastui olennaisesti. Kaupungin nettomenot kasvoivat viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Näin matalaan nettomenojen kasvuun ei ole pystytty sitten 1990-luvun lamavuosien. – Nettomenojen poikkeuksellisen alhaisesta kasvusta kuuluu erityinen kiitos kaupungin henkilöstölle, joka osallistui kiitet- ttävästi talouden tasapainottamiseen, ssanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen ttuoreessa vuosikertomuksessa. Vuosikertomus sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta viime vuodelta. Tampereen tilinpäätös hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kaupunginhallituksessa maaliskuun lopussa. Viime vuoden tilikauden tulos on huomattavasti arvioitua parempi, mutta tavoitteeksi asetettua nollatulosta ei aivan saavutettu. Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia eriä tulos on 4,9 miljooeuroa alijäämäinen. naa eur Kaupungin verorahoitus kasvoi 3,3 prosenttia. Tilinpäätöksen vuosikate oli 83,3 miljoonaa euroa, joka kattoi poistot 94,4-prosenttisesti. Nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 miljoonaa euroa, ja rahavarat vähenivät 144,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa euroa vuodesta 2013. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 1 679 euroa. Kaupunkistrategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2014 pääosin. Top 10 -rakennemuutoksiin liittyvät tavoitteet saavutettiin viime vuonna hyvin. Kaupungin oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousivat yli tavoitteiden. Samoin nousi perhehoidon osuus sijaishuollosta. Ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin tavoitteen mukaisesti kotona asumista tukevaksi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja uudistettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Myös perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousi yli tavoitetason. Säästötoimenpiteistä huolimatta hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat lähes kokonaan. Lastensuojelutarve selvitettiin määräajassa 97,4 prosentissa tapauksista. • tampere.fi/hallintojatalous/talous/ tilinpaatos VILKKU 50 vuotta VILKUN vuoden 1980 kolmosnumerossa kerrottiin kokonaisen sivun verran elpymisliikunnan eduista: sesti, sanoo työsuojelupäällikkö Arvo Auvinen, jonka mukaan asiaan on nyt tullut uutta puhtia. TAMPEREEN kaupungin henkilöstöjaosto on päättänyt Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kirjeen perusteella oikeuttaa hallintokunnat, virastot ja laitokset edelleen jatkamaan ja kehittämään elpymisliikuntaa työpaikoilla. Elpymisliikunta on työkyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi tarpeellista työn aikana tapahtuvaa suunniteltua ja ohjattua aktiivista toimintaa. – VIRHEELLISESTI mielestäni luullaan, että tällainen liikunta on tarpeellista ainoastaan kevyttä, yksitoikkoista työtä tekeville. Raskas ruumiillinen työ käsittää usein vaikeita työasentoja, voimaa vaativia nostoja ja jatkuvaa liikkumista tai seisomista, jolloin erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu > Vuoden ja elpymisliikuntaa tarvitaan, toteaa johtava lääkin- 1980 Vilkussa korostettiin, tävoimistelija Markuinka elpy– TAMPEREELLA elpymisjukka Malminen Vilkun misliikunta liikuntaa harrastetaan noin henkilökunnan juhlavuonna lisää työiloa 40:ssä eri pisteessä enemterveysasejulkaistaan katkelmia ja -tehoa. malta. • män tai vähemmän aktiivivuosien saatossa julkaistuista lehtijutuista ja ilmoituksista. VILKKU 3 | 2015 7 YKSI MEISTÄ TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Hanna Leppänen K Puhallinorkesteri Mansetti harjoittelee Hervannan elokuvateatterissa tulevia konsertteja varten. – Joukkoon mahtuisi myös uusia jäseniä, joilla on jo kokemusta soittamisesta, Sami Kari vinkkaa. larinetti, saksofonit, huilu – siinä tietohallintoyksikön Sami Karin vastapaino terveydenhuollon ict-palveluvastaavan työlle. Musiikkiharrastus alkoi kouluiässä ja ehti välillä olla tanssi- ja teatterisoittoineen enemmänkin kuin harrastus. Matkan varrelle on mahtunut useita tamperelaisia puhallinorkestereita. Nykyisin harjoituksiin ja esiintymisiin vie ennen kaikkea puhallinorkesteri Mansetti. – Eiköhän soittamisen pohjimmainen viehätys liene siinä, että voi tehdä jotain hyödyllistä: esittää musiikkia, tanssittaa, viihdyttää, Kari pohtii. Mansetin riveissä kaikki on mahdollista, sillä orkesterin ohjelmisto ulottuu viihdemusiikista klassiseen, kirkkokonserttien vanhasta ja hartaasta puistokonserttien kevyeen kesäiltojen iloon. Karin oma lempimusiikki on 30- ja 40-luvuilta. – Ihan lapsesta saakka tuli soiteltua isän savikiekkoja, joten kyllä sellainen swing-pohjainen musiikki on itselleni mieluisinta. Toisaalta aivan kaikesta musiikista saa mielenkiintoista, se on vain sovituksesta kiinni, Kari toteaa. Juttuja ja soittoa Orkesterissa soittaminen on sosiaalista toimintaa, ja se on Sami Karin mielestä yksi harrastuksen parhaista puolista. Yhteinen kiinnostuksen kohde takaa sen, että harjoitusten tauoilla riittää puheenaiheita. – Soittimista puhumme usein ja muistelemme aikaisempia konsertteja tai vanhoja soittajia. Kaikenlaisia hauskoja tarinoita on paljon. Tai sitten juttelemme siitä, miten jokin tietty kohta kappaleesta pitää soittaa, Kari kertoo. Harjoituksen aikana soittajat keskittyvät itse asiaan, jotta homma ei mene keskustelukerhoksi. Soittaessa pitää pystyä tarkkailemaan sekä omaa että muiden soittoa, ja Karin mukaan fiilis on parhaimmillaan silloin kun voi todeta, että ne toimivat hyvin yhteen. Valppaana saa olla Porukassa puhaltaminen on parasta Mansetti soittaa: Su 24.5. Mansetin oma konsertti Tullikamarin Pakkahuoneella, solistina Lauri Mikkola Ti 9.6. Tammelantorin perinteinen puistosoitto puhallinorkesterimansetti.fi/ esiintymiset tampere.fi/puistokonsertit 8 VILKKU 3 | 2015 koko ajan siltä varalta, että tapahtuu jotain odottamatonta. – Joku voi vaikka aloittaa liian aikaisin tai liian myöhään. Silloin soittaja katsoo, miten kapellimestari reagoi asiaan ja toimii sen mukaan. Parhaiten mieleen jääviä tilaisuuksia ovat Karin mielestä kulttuuripalvelujen organisoimat puistokonsertit. Jos sää suosii ja yleisö saapuu paikalle sankoin joukoin, rennossa tunnelmassa on mukava soittaa suomalaiseen kesäiltaan sopivaa musiikkia. Harrastuksen alkuun Sami Kari pääsi ensi kerran kunnolla kokeilemaan soittimia koulun musiikkitunneilla. Vanhemmat olivat jo aiemmin kyselleet häneltä, josko soittaminen kiinnostaisi, ja kun mielenkiinto heräsi, hänelle hankittiin klarinetti. Taito alkoi karttua musiikkiopiston soitto- tunneilla, ja parin vuoden päästä Kari oli valmis kokeilemaan puhallinorkesterissa soittamista. – Jännitti ensin ihan hirveästi, miten pystyy soittamaan muiden kanssa. Toisaalta omanikäisten soittajien tapaaminen ja orkesteritoimintaan pääseminen oli todella tärkeää ja vei mukanaan. Kari suosittelee soittoharrastusta lämpimästi kaikille ja korostaa vanhempien merkitystä lapsen harrastuksen mahdollistajina. Kun lapsi pääsee kokeilemaan soittamista ja löytää itselleen mieluisan soittimen, se voi olla elinikäisen harrastuksen alku. Aloitteleva soittaja tarvitsee sopivassa määrin kannustusta – ja harjoittelurauhaa, sillä etenkään ihan alussa soittimesta ei aina tulvi pelkästään sulosäveliä. – Kun itse sain klarinetin, meidän asuntomme alapuolella oli askarteluhuone, jossa sain soittaa rauhassa niin paljon kuin jaksoin. Siitä oli paljon apua, Kari naurahtaa. • Orkesterissa soittaminen on tiimityöskentelyä. Muut pitää pystyä ottamaan huomioon samalla kun keskittyy omaan tekemiseensä. VILKKU 3 | 2015 9 TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Aikuisten sosiaalipalvelujen väki ja yhteistyökumppanit kohtasivat S arviksen aula täyttyy hymyilevistä ihmisistä. Kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen eli Apan yhteistyökumppanit saapuvat tapaamaan eri toimipisteiden työntekijöitä ja asiakkaita Apa Open -tapahtumaan. Tapahtuman pääjärjestäjä, sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio iloitsee siitä, että aikuisten sosiaalipalvelujen väki on onnistunut luomaan yhdessä kiinnostavan kohtaamispaikan yhteistyökumppaneilleen. − Kaipasimme henkilöstöinfon rinnalle tapahtumaa, jossa aikuissosiaalityön monialainen palvelukokonaisuus pääsisi esille. Saimme lapsiperheiden sosiaalipalvelujen Lapa-messuilta virikkeitä omaan kokoontumiseemme, Haapio kertoo. Apa Openissa kaupungin työntekijät jakavat tietoa työtehtävistään, vastaavat yhteistyökumppaneiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja verkostoituvat sekä kaupungin sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa. Kasvokkain juttelu syventää yhteistyötä Kotouttavan sosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijä Sirkku Paajanen on yksi Apa Openin elävän kirjaston kirjoista. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten tapaamispaikka Naistarin johtaja Kirsti Viljanen ja 10 VILKKU 3 | 2015 sosionomi-diakoniksi opiskeleva Anni Rodrigues kuuntelevat kirjaa keskittyneinä. Paajanen kertoo heille yksityiskohtaisesti kiintiöpakolaisten valintaprosessista ja vapaaehtoistyöstä. − Kun juttelee kasvokkain ammattilaisen kanssa, saa nopeasti käsityksen siitä, millaista kotoutustyö oikeasti on, Rodrigues sanoo. Tampereen kaupungin aikuisten sosiaalipalveluissa on yhteensä 23 yksikköä, joista kolme toimii Orivedellä. Työntekijöiden mielestä verkostoituminen on laajan palvelukokonaisuuden takia välttämätöntä. − Tällaisissa tapahtumissa voi tutustua entistä paremmin henkilöihin, joiden kanssa puhuu useimmiten vain puhelimessa, sanoo kaupungin talous- ja velkaneuvoja Leeni Rauta. Eri toimijoiden tunnetuksi tekeminen on tärkeää, jotta yhteistyö sujuisi mutkattomasti ja asiakkaat saisivat mahdollisimman laadukasta palvelua. − Minulta on käyty tiedustelemassa, mitä esimerkiksi riita- ja rikosasioiden sovittelu käytännössä tarkoittaa, kertoo sovitteluohjaaja Tuomas Tamminen Pirkanmaan sovittelutoimistosta. Laki tuo muutoksia palveluihin Sarviksen aulan seinille on kiinni- Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio on tyytyväinen, sillä työntekijät osallistuivat innokkaasti ensimmäisen Apa Open -tapahtuman järjestämiseen. tetty kaupungin työntekijöiden ja asiakkaiden koskettavia onnistumistarinoita. Niistä välittyvät sosiaalipalvelujen työntekijöiden ammattitaito, sinnikkyys ja auttamishalu. Luentosalissa Apa Openin osallistujat pääsevät katselemaan videokimaraa, joka esittelee aikuissosiaalityön arkea ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Aikuisten sosiaalipalveluiden rakenne on pysynyt ennallaan vuodesta 2010 asti. Lakiuudistukset tuovat kuitenkin muutoksia palveluihin lähivuosina. − Aikuissosiaalityön on toimeenpantava sosiaalihuoltolain uudistukset ja mukauduttava toimeentulotuen uudistukseen. Vuo- Perheryhmäkoti Satakielen asukas, Afganistanissa ja Iranissa kasvanut Tamim Adeli, 16, oli yksi tapahtuman elävistä kirjoista. – Olen vastannut kysymyksiin elämästäni ja kiinnostuksen kohteistani, insinöörin ammatista haaveileva Adeli kertoo. den 2017 alusta perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Myös vammaislainsäädännön uudistus vaikuttaa palveluihin, toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola valottaa.• sos-hanke.fi TEKSTI Tuula Ala-Honkola Sähköiset palvelut vaikuttavat terveydenhuollon työhön Apa Open -tapahtumaan oli kutsuttu muun muassa seurakuntien, oppilaitosten, TEtoimiston, Suomen Punaisen Ristin ja Pro-tukipiste ry:n työntekijöitä. Aikuissosiaalityön kokemusasiantuntijat Tavo Toivonen, Varpu Vartiainen ja Anu Lehtonen ovat tottuneet puhumaan erilaisissa tapahtumissa sosiaalityön merkityksestä ja tavanneet myös virkamiehiä. Kokemusasiantuntijat tiedonlähteenä AIKUISSOSIAALITYÖN SOS II -hankkeen projektityöntekijät Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä esittelevät Sosiaalisen puolesta -kampanjan sisältöä. Kampanjan tarkoituksena on innostaa sosiaalialan työntekijöitä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita näkymään ja kuulumaan joka puolella Suomea. − Aikuissosiaalityö mielletään usein ainoastaan toimeentulotueksi. Haluamme kertoa, että siihen kuuluu paljon muitakin palveluita, kuten sosiaalista kuntoutusta, velkaneuvontaa, tukea työllistymiseen tai asunnon etsintään sekä päihde- ja mielenterveystyötä, Pietilä sanoo. Yksi SOS II -hankkeen tavoitteista on ollut asiakkaiden osallistaminen aikuissosiaalityön kehittämiseen. Tätä varten muutamista aikuisten sosiaalipalvelujen asiakkaista on koulutettu kokemusasiantuntijoita. Heistä kolme oli mukana Apa Openissa kertomassa vaikuttamistyöstään. − Asiakasraadissa olemme saaneet esittää ideoitamme esimerkiksi sähköisen toimeentulotukijärjestelmän kehittämiseen, kokemusasiantuntija Varpu Vartiainen sanoo. Kokemusasiantuntija Tavo Toivonen kertoo, että erilaisissa tapahtumissa kiertäminen ja puhuminen ovat tuoneet hänen arkeensa paljon iloa. − Olen voinut jakaa omat murheeni ja päässyt myös vaikuttamaan. • TAMPEREEN kaupunki ottaa tämän vuoden aikana käyttöön kolme uutta terveydenhuollon sähköistä asiointipalvelua. Terveystasku on jo avautunut kaikille kaupunkilaisille, ajanvarauspalvelut tulevat tarjolle tietyille asiakasryhmille toukokuussa ja syksymmällä on viestipalvelujen vuoro. Terveydenhuollon henkilökunta on uuden edessä, kun sähköinen asiointi tulee osaksi työpäivää. Palveluja on osattava käyttää itse ja samalla on ohjattava asiakkaita niiden pariin. – Kyse on suuresta muutoksesta, joka vaatii henkilökunnalta uudenlaista otetta työhön, toteaa sähköisten palvelujen projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta. Hän uskoo, että uudistuksen hyödyt näkyvät nopeasti arjessa. Kun kuntalainen voi varata esimerkiksi vastaanottoajan hoitajalleen sähköisesti, puhelinliikenne vähenee ja vapauttaa aikaa muuhun työhön. Samanlaisia hyötyjä tarjoaa Terveystasku. Kun asiakas täyttää sinne terveystietojaan, voi henkilökunta hänen suostumuksellaan katsoa niitä sieltä ilman että tietoja tarvitsee erikseen kysellä vastaanotolla. Vähitellen käyttöön otettava viestipalvelu antaa asiakkaalle mahdollisuuden kysyä omaan terveydentilaan liittyviä asioita myös vastaanottokäyntien välissä. Jos Helsingin kokemukset toistuvat Tampereella, viestipalvelu voi vähentää asiakkaan tarvetta vastaanottokäyntiin. Sähköisiä asiointipalveluja koskevaa tietoa on koottu Looraan Pegasoksen eAsiointi-sivulle. Siellä on muun muassa 40 minuutin video ”Tampereen terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönoton infotilaisuuksien tallenne”. Se esittelee konkreettisin esimerkein uudet palvelut ja niiden hyödyt henkilökunnalle ja kuntalaisille. • Siivous siirtyy Ateriaan TAMPEREEN kaupungin siivoustoiminta keskitetään Tampereen Ateriaan elokuusta alkaen. Ensimmäiseksi Ateriaan siirtyvät elokuussa Tampereen Tilakeskuksen 150 siivoojaa. Liikelaitoksen nimi päivitetään ensi vuoden alusta vastaamaan paremmin uusiin palveluihin laajentunutta toimintaa. Ateriassa siivous organisoidaan Lasten ja nuorten liiketoiminta-alueella nykyisten kahdeksan tiimin sijasta viidelle palvelualueelle, joita kutakin johtaa palvelupäällikkö. Sen lisäksi palveluohjaajat tukevat palvelutuotantoa ohjaamalla, opastamalla ja perehdyttämällä ammattityön laadun varmistamiseksi. Tampereen Ateria järjesti ensimmäisen infotilaisuuden siivoustuotannon siirtyvälle henkilöstölle maaliskuun lopussa. Tulossa on vielä toinen tilaisuus toukokuussa ennen kesälomia. VILKKU 3 | 2015 11 LÄHIKUVASSA TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Hanna Leppänen Hyllyistä löytyy tuhat kirjasarjaa klassikoista kuvakirjoihin sekä yleisimmät oppikirjat. Jaana Vepsäläinen vastaa kirjasarjalainauksesta ja Petri Mäkinen oppikirjoista. T amperelaiskoulujen oppilaat ovat tutustuneet Linnan ja Ibsenin teoksiin. Siististi pakatut Tuntemattomat sotilaat ja Nukkekodit on palautettu pahvilaatikoissa entisen sähkötalon alakertaan Ratinaan. Kirjastosihteeri Jaana Vepsäläinen tarkistaa lähetykset ja valmistelee ne uusia lukuhetkiä varten. Pian kirjallisuuden tamperelaisen ja norjalaisen suurmiehen klassikot ovat jo seuraavilla lukijoillaan. Vepsäläinen hoitaa koulujen kirjasarjalainauksen ja muun lainattavan materiaalin. Käytännössä lainaus pyörii yksin hänen vastuullaan, sillä muita päätoimisia työntekijöitä ei ole. Toimistosihteeri Petri Mäkiselle kuuluvat oppikirjojen lisätilaukset. Enimmän osan ajastaan Mäkinen kuitenkin työskentelee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon taloustiimissä. Opetusmateriaali on siirtynyt vauhdilla verkkoon ja kaunokirjallisuuskin sähköistynyt, mutta painettuja kirjoja luetaan yhä. Toki kehitys näkyy täälläkin, sillä tukipalvelu työllisti enimmillään viisi henkilöä. Videokasetit ovat jääneet, eikä dvd-levyjäkään kysytä niin paljon kuin ennen. Alkuperäinen Oppimateriaalikeskus lakkautettiin vuonna 2012. Kirjat hyllyyn vaistolla ja rutiinilla Kaunokirjallisuutta äidinkielen opettajat varaavat tasaisesti. Hyllyistä löytyy noin tuhat suomenkielistä kirjasarjaa kuvakirjoista klassikoihin, yhteensä 35 000 kappaletta. Jaana Vepsäläinen seuraa tiiviisti lasten ja nuorten kirjallisuutta varmistuakseen, mitä kannattaa hankkia. – Täytyy tietää, mistä otetaan uusintapainoksia. Seuraan leh- 12 VILKKU 3 | 2015 Koulujen kirjastosta jokaiselle jotakin Kirjasarjalainaaminen Voimakatu 11 A • aikaisemmin Oppimateriaalikeskus • lainaa kouluille suomenkielistä kirjallisuutta ja eri oppiaineisiin liittyvää dvd-materiaalia: [email protected] oppikirjojen lisätilaukset: [email protected] tiä ja sivustoja, ja teen yhteistyötä kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin kanssa. Otan mielelläni vinkkejä myös opettajilta. Selkokirjat ovat kasvava juttu. Koulut lainaavat mielellään myös Pirkanmaan lukudiplomin kirjoja, Vepsäläinen valottaa. Hän aloitti kaupunginkirjastolle kuuluneella kirjasarjaosastolla vuonna 1988. Vaisto, kirjallisuuden tuntemus ja pitkä kokemus ovat oiva yhdistelmä työssä. Tuoreita lasten- ja nuortenkirjoja lukiessaan Vepsäläinen tietää heti, mistä tulee hitti. – Salla Simukka on nyt suosittu. Sacharin Paahde on klassikkohitti. Sitä kysytään paljon. Hintonin Me kolme ja jengi on julkaistu 60-luvulla, ja siitä otetaan koko ajan uusintapainoksia. Meillä on niitä siisteinä versioina, hän vinkkaa. Lähes jokaiselle tamperelaiskoululle menee vuoden aikana kirjoja. Vepsäläinen hoitaa kaiken lainaukseen liittyvän hankinnoista hyllyttämiseen ja kirjojen huoltamiseen. – Yllättävän siisteinä ne tulevat takaisin, mutta joskus pitää putsata. Tämä on ihan fyysistäkin työtä. 25 Tuntematonta sotilasta painavat, laatikot eivät ole keveitä, hän naurahtaa. Petri tietää melkein kaiken oppikirjoista Kirjasarjojen rinnalla pidetään varalla yleisimpiä oppikirjoja. Petri Mäkisen mukaan tilausten keskittäminen on helpottanut koulujen tilausrutiinia ja nopeuttanut toimituksia. Oppilas saattaa joskus saada tarvitsemansa kirjan jo tilauspäivänä. – Lisätilauksia tulee 600–700 vuodessa. Varsinaiset tilaukset koulut tekevät keväällä suoraan välittäjälle, Mäkinen kertoo. Oppikirjojen parissa 16 vuotta työskennellyt Mäkinen laskee hoitaneensa yli 10 000 kirjatilausta. Ei ihme siis, että hän tietää saatavilla olevasta aineistosta lähes kaiken ja muistaa jopa ISBNnumeroita ulkoa. Lainat ja tilaukset hoituvat sähköpostilla tai puhelimitse. Paikan päällä voi käydäkin, kunhan soittaa ensin. Opettajat voivat tutustua esimerkiksi uusimpien oppikirjojen näytekappaleisiin. Ensi syksynä koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinto muuttaa tämänhetkisen tiedon mukaan kirjasarjalainaamisen kanssa samoihin tiloihin Sähkötaloon. • TEKSTI Piia Roos KUVA Susanna Lyly PUHEENVUOROSSA Lapset kuvailevat päiväkotiarkea omalla tavallaan H yvää lapsuutta elävä lapsi voi hyvin. On iloa ja riemua, tekemisen meininkiä, avoimuutta ja uteliaisuutta. Lapsi kasvaa ja kehittyy, oppii uutta. Hän nauttii osaamisestaan ja uusista taidoistaan. Tämänkaltaisena määrittyy hieman kliseisesti hyvinvoivan lapsen ideaali. Ideaali ei ole kuitenkaan ainoa totuus, sillä hyvinvoinnin kokemus on mitä enimmässä määrin yksilöllinen. Joku lapsista kaipaa toimintaa, toinen rauhaa. Joku taas haluaa aikuiselta läheisyyttä, toinen enemmän etäisyyttä. Voidaksemme tukea lasten hyvinvointia, tarvitsemme tietoa siitä, miten lapset itse kokevat hyvinvoinnin. Ainoa taho, joka tämän voi tietää, ovat lapset itse. Lapsilta voi ja pitää kysyä, sillä lasten kertoma täyttää oikean tiedon ja totuuden kriteerit. Vuorovaikutussuhteet tärkeitä lapsillekin Yksi keskeisin lapsuuden ympäristö on päiväkoti, sillä useimmat suomalaiset lapset viettävät siellä suuren osan arjestaan. Meillä Lapset yllättivät väitöstutkijan avoimuudellaan ja kerronnan taidoillaan. Piia Roosin kanssa pelaavat Jussinkylän päiväkodin lapset Edit Hanhiniemi (vas.), Väinö Kuusinen ja Viiu Levola. Takana pohdiskelee Atte Kirkkomäki. aikuisilla on tietty käsitys päiväkotiarjesta, mutta mitä mieltä ovat lapset? Väitöstutkimukseni on kertomus päiväkotiarjesta lasten elämänä ja kokemana. Pyytäessäni lapsia kertomaan minulle päiväkotiarjestaan, kuvittelin saavani käsiini aineiston, joka yksiselitteisesti kuvaa päiväkotiarkea lasten näkökulmasta katsottuna. Näin ei aivan käynyt, sillä arjen tapahtumien ohella huomasin aineiston kertovan myös päiväkotiarjen vuorovaikutussuhteista, siitä miten aikuinen kohtaa lapsen arjen keskellä sekä lasten keskinäisten suhteiden rakentumisesta. Se kertoi myös lapsista itsestään ja heidän tavastaan kertoa. Lapset kritisoivat hiljaa olon vaatimusta Tutkimukseni mukaan lapset viihtyivät päiväkodissa, vaikka yksittäisiä poikkeuksia mahtui joukkoon. He nauttivat toisten lasten seurasta, mutta myös aikuisten heille järjestämästä toi- minnasta. Suora kritiikki kohdentui odottamiseen ja hiljaa olemisen vaatimukseen, etenkin päiväunilla. Päiväunista on keskusteltu väsymiseen asti, mutta keskustelun aihetta on siis edelleen. Tutkimukseni osoitti myös lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen kaipaavan lisää huomiota. Arkeen vaaditaan lisää sellaisia luontevia lasten osallisuuden ja kuulemisen areenoita ja hetkiä, joissa lapset toimivat heille itselleen luonnollisella tavalla. Tämän rinnalla aikuiselta pitää löytyä halukkuutta heittäytyä näihin hetkiin yhdessä lasten kanssa. Näissä hetkissä on mahdollista päästä lasten lähelle ja oppia tuntemaan heitä. Näissä hetkissä keskusteluväylä on avoinna aivan itsestään ilman erityisiä osallisuuden rakenteita tai tarvetta niiden pohtimiselle. Tukan pörrötys, hymy, ohimennen annettu halaus tai ”peukutus” eivät vaadi aikaa tai rahaa, mutta ne ovat äärettömän tärkeitä tekoja. Ne ovat se mittari, joiden kautta lapset kokevat hyväksyntää ja arvostusta. Ne ovat merkkejä siitä, että aikuinen on läsnä ja pitää huolta. Niiden pohjalta rakentuu lapsen luottamus aikuiseen. Tekemäni tutkimuksellinen matka lasten päiväkotiarjen kertomuksiin on ollut mielenkiintoinen ja yllätyksellinen. Entuudestaan tuttu todellisuus avautui minulle uudella tavalla. On ollut todellinen ilo hämmentyä. Toivon, että lapsen äänellä kerrottu päiväkotiarki saa myös tutkimukseni lukijoissa aikaan hämmennystä ja ihmetystä. Toivon, että syntyy uusia tapoja nähdä ennalta tuttu. Toivon tutkimukseni osaltaan edesauttavan hyvän lapsuuden rakentumista kaikissa lasten kasvuympäristöissä, mutta erityisesti päiväkodeissamme. • Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta. Acta Universitatis Tamperensis: 2015. Tampere University Press. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-44-9691-2 Kasvatustieteiden tohtori, lastentarhanopettaja Piia Roos työskentelee ammatillisten aineiden opettajana Tredussa. VILKKU 3 | 2015 13 PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT S atu Rainio muistaa vielä hyvin, kun hän vuonna 1985 alle parikymppisenä opiskelijatyttösenä aloitti kesätyöt Tampereen kaupungilla keskusvirastotalon palkkatoimistossa. Pitkä ura kaupungin taloustehtävissä sai hyvän alun lämpimän vastaanoton ansiosta. – Tosi hyvin minut otettiin kesätyöpaikassa vastaan, ja työkaverit olivat kivoja, Satu Rainio muistelee. Hän opiskeli julkishallinnon taloutta kauppaopistossa. – Seuraavanakin kesänä pääsin kesätöihin ja pitemmän pestin sain jo syksyllä 1986. Urani alkutaipaleella olin myös sijaisena holhouslautakunnan toimistossa Frenckellissä. Siellä tarkastettiin kerran vuodessa edunvalvojien tekemä kirjanpito. Asiakkaiden tulojen ja menojen oli täsmättävä. Se oli vielä paperityötä, eikä tietokoneita ollut käytössä, Rainio kertoo. Rahatoimistokin oli Satu Rainion uran alkuvaiheen työpaikkoja, ja pienen pyräyksen hän teki myös lainatoimistoon. – Kirjanpidosta muistan muhkeat tietokonepömpelit, joita voisi verrata paksuihin kuvaputkitelkkareihin, Rainio muistelee. ja taloustilanteesta voitiin ajaa raportteja. Ostolaskuja tuli myös käsiteltyä, Satu Rainio kuvailee. Sittemmin Rainio hoiti myyntireskontraa kirjaten esimerkiksi asiakkaiden maksuja. Tähän työhön liittyi myös asiakaspalvelua, josta Satu Rainio on aina pitänyt. – Osan aikaa työpisteeni oli kaupungin keskipisteessä, keskusvirastotalon pankkisalissa ja siitä oli suora näkymä kadulle. Joskus sai neuvoa eksyneitä, esimerkiksi Kelaa etsiviä. Myös laskunsa hukanneet kuntalaiset pyysivät apua. Kipalassa sopeuduttiin avokonttoriin Kymmenen viime vuotta on vierähtänyt Kipalassa, taloushallinnon palvelukeskuksessa, joka perustettiin vuonna 2005. Satu Rainio työskentelee edelleen myyn- TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen tilaskujen parissa maksu- ja reskontrapalvelut -ryhmän myyntilaskut-tiimissä. Kipalassa töitä tehdään Tietotalon isossa avokonttoritilassa, mutta käytössä on myös neuvotteluhuoneita ja pieniä privaattihuoneita. Kipalan perustamisen aikoihin otettiin käyttöön uusi SAP-ohjelma. – Olen ollut koko urani ajan taloustehtävissä. Eläkeikään on kuitenkin vielä monia työvuosia. Vaikka pidän nykyisestä työstäni, voisin ajatella opettelevani uuden työn ihan mielenkiinnosta. Se voisi liipata jotenkin taloutta, lähes 30 vuotta kaupungilla työskennellyt Satu Rainio pohdiskelee välillä. Asiakaspalvelu tuo väriä ja vaihtelua – Pisin virastotalopestini oli talous- ja strategiaryhmässä, jossa toimin apulaiskirjanpitäjänä ja kirjanpitäjänä. Tallensin muistiotositteita kaupungin kirjanpitoon ja tein tilikorjauksia. Yksiköiden tulot, menot ja arvonlisäverot ynnä muut ohjattiin omille tileilleen Talousammattilaisen ura alkoi kesätöissä 14 VILKKU 3 | 2015 – Itselleni sopeutuminen avokonttoriin sujui aika hyvin, koska olin tottunut työskentelemään hälinässä. Olemme tottuneet olemaan avokonttorissa hiljaa, eikä täällä ole mitenkään rauhatonta. Säästämme jutustelun ruokatauolle. Joskus kyllä toivon omaa huonetta tai vähintään muutaman hengen huonetta, se täytyy myöntää, Rainio toteaa. Tiimityössä ei pantata tietoa Kipalassa on alusta alkaen tehty työtä tiimeissä. – Tiimeissä annetuista työtehtävistä suoriudutaan porukalla. Autamme toinen toisiamme, jos jollakulla on yllättävää työruuhkaa. Asiat eivät ole yhden ihmisen takana, emmekä panttaa tietoa. Päinvastoin – neuvomme, että asiat tulee tehtyä heti oikein, Satu Rainio tähdentää. Taloustehtävissä töitä riittää tasaisesti, joskus liiankin kanssa. Työpöytä ei juuri pääse tyhjentymään, päivät ja viikot hurahtavat nopeasti. – Tällä hetkellä meille kuuluu koko kaupungin SAP-myyntireskontran hoitaminen. Myös työelämän muutokset ovat tulleet tutuksi Satu Rainiolle 30 vuotta kestäneellä työuralla. Niitä tuonee myös tulevaisuus tullessaan. Kipalan alkuvaiheessa muutosta helpottivat tutut, mukavat työkaverit, joista on ollut iloa koko työuran ajan. Hyvä työilmapiiri ja työkaverit ovat talousosaajan mielestä työssä jaksamisen A ja O. • Museoiden yössä työskennellään rennosti MUSEOIDEN asiantuntijoille toukokuinen Museoiden yö tarjoaa harvinaisen tilaisuuden kohdata asiakkaita rennoissa tunnelmissa. Poikkeuksellista on paitsi työaika lauantaina kello 18–24, myös museoiden ainutlaatuinen ilmapiiri. Yöllä kaikki näyttää erilaiselta. – Mielestäni parasta Museoiden yössä on innostunut ja mukava tunnelma, niin meidän työntekijöiden kuin asiakkaidenkin parissa, kertoo mu- seoamanuenssi Tomi Kumpulainen. Kumpulainen päivystää tapahtumassa luontotohtorin roolissa Luonnontieteellisessä museossa Vapriikissa. Tampereen Museoiden yötä vietetään lauantaina 23. toukokuuta. Kaikki kaupungin museot osallistuvat tapahtumaan. Pääosassa ovat näyttelyt, mutta monessa museossa on luvassa tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa, kuten musiikkia tai asiantuntijoiden tapaamisia. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Tampereen joukkoliikenne. Museoiden yö -reitillä sekä Hervannassa ja Pispalassa liikennöivillä busseilla museokävijät pääsivät kätevästi kulkemaan kohteesta toiseen. • tampere.fi/museoidenyo KVTES:n palkkahinnoittelu uudistuu KUNNALLISEN virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelu uudistuu 1.7.2015. Muutokset koskevat ennen kaikkea hallintoa, virastopalveluita, kirjasto-, vapaa-aika-, museo- ja kulttuurialaa, siivousta sekä liikenne- ja tarkastustyöntekijöitä. Näihin tehtäviin tulee kokonaan uudet hinnoittelut ja uudet peruspalkat. Kenenkään palkka ei tämän muutoksen vuoksi laske. Lisäksi sosiaalityön ja päivähoidon eräisiin tehtäviin tulee peruspalkan korotuksia. Samalla uudistetaan näiden palkkahinnoitteluiden osalta vaativuuden arviointijärjestelmä. Arviointijärjestelmään vahvistetaan uudet vaativuustekijät, joiden perusteella tehtävä sijoittuu vaativuustasoon. Kaupungilla on kolmiportainen vaativuuden arviointijärjestelmä, eli hinnoittelun sisällä tehtävät sijoittuvat kolmeen eri vaativuustasoon. Arviointijärjestelmän uudistamisen tarkoituksena on selkeyttää tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä ja lisätä henkilöstön palkkatuntemusta konkreettisten vaativuustekijöiden avulla. Vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen. Jokaisen kaupungin vakituisen työntekijän tehtävänkuva pitää päivittää ja tallentaa dokumenttienhallintajärjestelmä Donnaan kesäkuun loppuun mennessä. • Henkilöstöasiat > Palkkaus > Kuukausipalkka > Tehtäväkohtainen palkka Kehityskeskustelun pelisääntöjä tarkennettiin KAUPUNGIN kehityskeskustelukäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja samalla kehityskeskusteluohjetta on päivitetty. Ohjeessa on kuvattu tarkemmin kehityskeskustelun eri vaiheet ja pelisäännöt, kertapalkkiomuodot sekä lähtökohdat koulutuskorvausten saamiseksi. Tampereen kaupungin kehityskeskustelujen käyminen perustuu strategiseen johtamisjärjestelmään. Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen tavoitteellinen keskuste- lu, joka pidetään säännöllisesti ja johon valmistaudutaan etukäteen. Kehityskeskustelussa pitää käsitellä työsuorituksen arviointi, tavoitteista sopiminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi kehityskeskusteluohjeen konsernimääräykseksi maaliskuussa. • Henkilöstöasiat > Osaamisen kehittäminen > Kehityskeskustelut Kaupunki lisää hallinnon avoimuutta somessa TAMPEREEN kaupunki on tänä vuonna tehnyt sosiaalisen median kanava Twitterissä uusia avauksia hallinnon ja päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi. Kaupungin poliittinen johto on viestinyt Twitterissä viime vuosina aktiivisesti, ja nyt twiittaavat myös johtavat viranhaltijat. Johdon Twitter-profiilit löytyvät kaupungin @tamperekaupunki-profiilin ylläpitämältä listalta Twitteristä sekä alla olevasta linkistä. Viestejä voi lukea julkisilta Twitter-sivuilta ilman omaa profiiliakin. Kaupunginvaltuuston kokouksista on nyt tarjolla Twitterissä liveraportointia, jossa kerrotaan kokousten kulusta, käydystä keskustelusta ja päätöksistä. Liveraportin saa seuraamalla viestintäyksikön ylläpitämää profiilia @tamperelive. Kokousten aikana Twitterissä käydään keskustelua aihetunnisteella #trevaltuusto. Keskustelu on vilkasta ja nousee kokousten ajaksi säännöllisesti Suomen twiitatuimpiin aiheisiin. Liveraporttia ja kokouksessa käytyä #trevaltuusto-keskustelua voi seurata myös kaupungin verkkosivuilta suoran kokouslähetyksen yhteydessä näkyvästä ikkunasta. Kaupungin Twitter-profiili on lähes 8 700 seuraajallaan Suomen suurimmista kaupungeista seuratuin twiittaaja. Tampere viestii profiilissaan uutisia ja ajankohtaisasioita toiminnastaan ja tarjoaa seuraajilleen suoran väylän vuorovaikutukseen. Kaupungin twiittejä luetaan kuukausittain noin 160 000 kertaa. • Twitter: @tamperekaupunki tampere.fi/sosiaalinenmedia Kiitokset • • Lämpimät kiitokseni kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkepäiviä viettämään. Leena Koivurinne Kiitos yhteisistä työvuosista ja muistamisesta niiden päätyttyä. Vesa Komonen VILKKU 3 | 2015 15 VILKKUVAT Antin päivä ICT-VASTAAVA ANTTI RÄSÄNEN paiskii hommia Tilakeskuksessa. Työhistoriaa hänelle on kertynyt noin 15 vuoden ajalta lähinnä tietoteknisissä tehtävissä ja myös yksityisellä puolella. 8.00 Silmieni auettua päivään uuteen iloiseen on aika nostaa olkapäille tärkeimmät työvälineet, mailabägi ja läppärireppu. Teen monesti töitä kotona, joten reppu seuraa mukana myös töistä kotiin ja päinvastoin. Etäyhteydet mahdollistavat työskentelyn missä vain. 8.30 Tervetuloa matalaan majaani tänne Frenckelliin! Aamu alkaa heti pikaisella onlinekokouksella, tällä kertaa käymme puhe- ja dataoperaattorin kanssa viikon tapahtumat läpi. 17.00 Sitten on aika sukeltaa toiseen kotiin, eli tenniskeskukseen. Iso kiitos Tampereen kaupungille ja Tilakeskukselle loistavien liikuntapaikkojen järjestämisestä. Tarpeeseen tulevat, kädet syyhyten odotan liikuntakorttia. Ensin opetan tulevaisuuden tekijöille vanhan parran niksejä. 9.45 Sitten on aika haastatella Paula Sipilän kanssa tulevaa Tampereen tekijää. On hienoa olla mukana tarjoamassa nuorille arvokasta kesätyökokemusta. 13.00 Harvinainen näky, oikea neuvotteluhuone täynnä ihmisiä. Joskus on hyvä tavata muutenkin kuin bittiavaruudessa. Tässä käydään sopimusneuvottelua huoltopäällikön, huoltoinsinöörin ja operaattorin kanssa. 11.26 Seuraavaksi on aika sukeltaa Keskustorin alle. Kesän kuumin puheenaihe on Keskustorin wc ja sen avaaminen. Eiköhän tästä hyvä tule, vähän tekniikkaa joukkoon, niin on turvallista 16 käydäVILKKU asioilla. 3 | 2015 10.34 Ei päivää ilman johtotehtäviä. Tehokas tilankäyttö edellyttää myös erinomaisia tietoliikenneyhteyksiä. Tässä katsastan, että valmiudet tiloihin tulevalle yksikölle ovat kunnossa.
© Copyright 2024