Vilkku 2/2015 - Tampereen kaupunki

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
2 | 2015
3
Kaikki pääsevät
katsomaan
Kunta 10
-tuloksia
Henkilöstö saa
liikuntakortin
7
Leenan ja Raijan
haaveissa siintää
vaellus Roomaan
8
VILKKU 2 | 2015
1
NÄIN SEN NÄIN
Sote-ammattilaisia tarvitaan
HANNA LEPPÄNEN
Suomessa on valmisteltu sote-uudistusta jo vuosien ajan ja jälleen sille on otettu aikalisä. Tähän
on useita syitä, eikä vähäisin ole se, että kyse on suurimmasta suomalaiseen kuntakenttään
kohdistuneesta uudistuksesta sitten kuntien ja seurakuntien tehtävien erottamisen ja kunnallislain säätämisen.
Muutoksen suuruudesta kertoo esimerkiksi se, että kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen noin puolet vuosibudjeteistaan. Koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 200 000 henkilöä. Perustuslaki takaa kuntien itsemääräämisoikeuden.
Lähidemokratian toteutuminen on perusteltua turvata, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä uudistuksen toteuttamistavasta.
Uudistukselle asetetut tavoitteet on jokaisen helppo edelleen allekirjoittaa: väestön terveyden,
hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko
Kaikkea kehittämistä maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenei voi pysäyttää
teen toteuttaminen. Tärkeitä asioita meille jokaiselle.
Edelleen varmasti kysytään, tuleeko uudistus todella ja
odottamaan.
kuinka meidän käy. Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu Suomessa jossakin muodossa joka tapauksessa. Suomalainen yhteiskunta on niin suurten haasteiden edessä kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen takia, että
muutoksia tarvitaan. Samaan hengenvetoon voi todeta, että niin tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun kuntakentän ammattilaisia.
Muutosten keskellä on oleellista luottaa omaan osaamiseensa ja siihen, että paikka löytyy
myös uudistuksen jälkeen. Myös kunnissa tehtävää kehittämistyötä täytyy jatkaa. Kuten olemme
huomanneet, uudistukset voivat venyä, eikä meillä ole varaa pysäyttää kaikkea kehittämistä
odottamaan uudistuksen jälkeistä aikaa. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita kaupungin ja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ja työnjaon eteenpäin viemisen.
Muutokset synnyttävät aina epävarmuutta, mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtakunnallisesti katsottuna pelissä ei ole enempää eikä vähempää kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, joten siksikin meidän on tärkeää suhtautua muutoksiin terveen kriittisesti
ja positiivisen uteliaana.
Taru Kuosmanen
Tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
12
SUSANNA LYLY
SISÄLTÖ
Ö
14
Kehukaappi tuo hyvää
mieltä työyhteisöön
Marko ja Pasi ovat
harvinaisia hakkureita
Anna
opettaa Amurissa
16
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen
kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ
www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 8. huhtikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA
Hanna Leppänen. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat vaeltavansa seuraavan kerran Roomaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. •
PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
2
VILKKU 2 | 2015
TAPETILLA
TEKSTIT Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
Jokainen voi tutustua
Kunta 10 -kyselyn tuloksiin
K
unta 10 -tutkimuksen tulokset ovat
ensimmäistä kertaa koko henkilöstön luettavissa Looran etusivulla olevasta linkistä. Silti kaikkien työyhteisöjen
on keskusteltava työhyvinvointitutkimuksen tuloksista myös yhdessä.
– Tutkimustuloksia kannattaa hyödyntää. Työyhteisön on hyvä miettiä, mitä se
voi itse tehdä tilanteensa hyväksi ja mistä
hakea tarvittaessa apua kehittämistyöhön,
sanoo työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo henkilöstöyksiköstä.
Omia tuloksia on mahdollista verrata
oman toimialan, kaupungin ja koko Suo-
Koulut ja päiväkodit
etsivät arkityön
parannuskeinoja
K
unta 10 -kyselyn tulokset käydään
tarkasti läpi kouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien johtajat, koulujen rehtorit ja hallintotiimien esimiehet käsittelevät noin 4 000 työntekijän
kanssa oman työyhteisönsä tuloksia ja
miettivät yhdessä kehittämiskohteita.
Tavoitteena on löytää konkreettisia toimia arkityön parantamiseksi.
– Työ edellyttää koko työyhteisön
osallistumista ja sitä, että löydetään
yhteinen tavoite, johon kaikki voivat
sitoutua, sanoo henkilöstöpäällikkö
Riitta Hannelius varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen hallinnosta.
Yhteisen keskustelun jälkeen päiväkotien johtajat kokoavat kehittämiskohteet toimintasuunnitelmiin ja rehtorit koulujen lukuvuosisuunnitelmiin.
Suunnitelmiin nostetaan vähintään
yksi tavoite Kunta 10 -kyselyn pohjalta.
– Keskustelujen jäl– Vanhan kirjastokeen hallinto miettalon musiikkisalissa
tii konkreettisia
voidaan keskustella Kunta 10
tavoitteita Lear-tutkimuksen tuloksista. Silloin
ning Cafessa. Se
salissa on pyöreät pöydät ja pöyon meille tuttu
dissä paperiset pöytäliinat, joihin
voidaan kirjoittaa omia ajatuksia, kertoo henkilöstöjohtaja
Riitta Hannelius.
men tuloksiin. Tulosten avulla voi arvioida
työhyvinvoinnin tilaa sekä nähdä oman yksikön vahvuuksia ja kehityskohteita.
Tampereella tapahtuu paljon muutoksia,
ja työntekijät kokevat, etteivät pääse vaikuttamaan päätösten tekemiseen. Noin puolet
vastaajista ilmoitti, että omaa työtä koskevat muutokset tulevat yleensä yllättäen, ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Lisäksi tapahtuneet muutokset koettiin negatiivisempina kuin ennen.
– Henkilöstön pitää saada osallistua päätöksentekoon. On tärkeää, että henkilöstöä
otetaan tulevaisuudessa nykyistä parem-
koko henkilöstön osallistumista tukeva menetelmä, jossa kukin voi ilmaista mielipiteensä vapaasti turvallisessa
ilmapiirissä, Hannelius selvittää.
– Menetelmässä edetään kahvilatunnelmassa pyöreiden pöytien ääressä,
joissa on tarjolla myös naposteltavaa.
Ryhmät kirjoittavat aiheeseen liittyvistä
kysymyksistä ajatuksiaan paperiseen
pöytäliinaan. Merkin kuuluessa vaihdetaan seuraavan kysymyksen pariin ja
jatketaan keskustelua ja ideointia.
Kouluissa, päiväkodeissa ja hallinnossa pyritään tekemään mahdollisimman
tarkka kuvaus tavoitteista. Tavoitteiden
toteutumista seurataan. Jos todetaan,
että tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan ulkopuolista tukea, voidaan esimerkiksi hankkia työnohjausta.
Huolelliseen käsittelyyn ja seurantaan päädyttiin, koska Tampereen Kunta
10 -tutkimuksessa selvisi, että puolet
työntekijöistä kokee, ettei tuloksia ole
käsitelty.
– Meillä on odottava tunnelma. Moni
on käynyt aktiivisesti katsomassa tuloksia ja niistä on puhuttu käytävillä ja
kahvipöydissä. Kritiikkiä on noussut,
mikä on hyvä, koska se edellyttää sitä,
että asioihin puututaan. •
Vilkku seuraa varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen Kunta 10 -kyselyn
tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä.
VILKKU 2 | 2015
3
>
TAPETILLA
Kunta 10 -tutkimus
• Tutkimus selvittää joka
toinen vuosi kunta-alan
henkilöstön työtä ja
työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän
vaikutuksia henkilöstön
terveyteen ja hyvinvointiin.
• Vuonna 2014 kyselyyn
vastasi 8 805 Tampereen
kaupungin työntekijää
eli 69 % henkilöstöstä.
Vuonna 2012 vastaajia
oli 8 428 (74 %).
• Kunta 10 -tutkimus on
Työterveyslaitoksen
johtama monivuotinen
tutkimus, jossa seura-
> min mukaan omaa työtä koskevaan kehittämistyöhön ja
muutosten valmisteluun, korostaa Uusitalo.
Työpaikkojen ilmapiiri
on parantunut tasaisesti
Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemus on hieman laskenut. Työntekijät kokevat päätöksenteon epäoikeudenmukaisemmaksi kuin esimies- tai johtoasemassa työskentelevät. Epäoikeudenmukaisen tuntuinen
johtaminen on yhteydessä huonoksi koettuun terveyteen,
psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen.
Vastaavasti oikeudenmukaisena pidetyn johtamisen on havaittu suojaavan lyhyiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lisäksi työntekijät, jotka kokevat johtamisen työpaikalla oikeudenmukaisena, palaavat nopeam-
4
VILKKU 2 | 2015
TEKSTIT Jaana Kalliomäki
KUVAT Susanna Lyly
taan henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa.
• Työterveyslaitos raportoi
tulokset ainoastaan
niistä työyksiköistä,
joissa on vähintään
10 vastaajaa.
• Tietosuojasyistä lähijohtamista (esimiestuki
ja kohtelun oikeudenmukaisuus), itseen
kohdistuvaa syrjintää
ja työnantajan vaihtamista käsittelevien
kysymyssarjojen
tulokset annetaan,
jos vastaajia on ollut
vähintään 50.
min pitkiltä sairauslomilta.
– Kunta 10 -tutkimuksen
tuloksia pitäisi pystyä käyttämään johtamisessa samalla tavoin kuin muitakin työkaluja.
Näistä asioista ei kannata tehdä
liian vaikeita, Uusitalo sanoo.
Tampereen kaupungin työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti kuuden vuoden ajan.
Työpaineet lisääntyneet,
sairauslomat vähentyneet
Kunta 10 -tuloksista ja alkuvuonna valmistuneesta Tampereen toimintamallin arviointiraportista näkyy samanlaisia kehittämiskohteita. On kehitettävä johtamisen ja esimiestyön
tapoja, jotka rakentuvat luottamukselle ja avoimuudelle.
Työpaineet ja -stressi ovat
Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Työperäisen
stressin ehkäisemiseksi työpaikoilla täytyy kiinnittää huomiota työnkuvien selkeyteen sekä työstä aiheutuvan paineen
ja työn hallinnan väliseen tasapainoon.
– Moni työhyvinvointimittarin luvuista on aiempaa parempi. Sairauspoissaolot ovat
vähentyneet samoin kuin työtapaturmien määrä. Myös eläkkeelle jäädään varhennetusti entistä harvemmin, kertoo Uusitalo.
Väkivallan kokemukset ovat
vähentyneet. Erityisesti henkisen väkivallan määrä on vähentynyt edelliseen kyselykertaan
verrattuna.
– Tutkimuksen mukaan työntekijöiden halu jatkaa omassa
työssään on parantunut. Lisäksi entistä useampi uskoo jatkavansa työssään eläkeikään asti ja
suosittelisi kaupunkia työnantajana ystävälleen, iloitsee henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto.
Uusitalo ja Kuivasto kiertävät
kevään aikana jokaisen toimintayksikön johtoryhmässä puhumassa Kunta 10 -tutkimuksen
tuloksista.
– Kannustamme käyttämään
tuloksia hyödyksi henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmien laadinnassa. Selvitämme myös, tarvitaanko kehittämistyöhön sparrausta, Kuivasto toteaa.
Jokaisen esimiehen on käytävä yksikkönsä Kunta 10 -kyselyn tulokset läpi työpaikalla.
Henkilöstöyksikkö seuraa
yksikköjen Kunta 10 -tulosten
käsittelytilannetta ja tiedottaa
siitä Loorassa.
Kyselyn tulosten perusteella sovitut kehittämiskohteet ja
toimenpiteet laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikköjen kehittämiskohteista koostetaan 2–4 toimialakohtaista kehittämiskohdetta. Kehittämistoimenpiteet esitellään kaupungin johdolle toukokuussa. •
Sähköinen
hakemus
madalsi
paperipinot
V
ammaispalvelun hakemukset on voinut helmikuun
alusta alkaen lähettää sähköisesti. Paperinpyörityksen vähenemistä on tervehditty vammaispalvelutoimistossa ilolla.
– Toivomme, että hakemuksia
tulisi mahdollisimman paljon
sähköisesti. Se nopeuttaa käsittelyä. Ei tarvitse levitellä paperiarsenaalia pöydälle, ja myös postittamista jää pois. Olemme käsitelleet täällä aika valtaisaa määrää
papereita, kertoo sähköistä asiointia työstänyt sosiaalityöntekijä Leena Köykkä.
Asiakas kirjautuu palveluun
kaupungin verkkosivujen kautta
henkilökohtaisella pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella.
Palvelussa voi tehdä sekä vammaispalveluhakemuksen että vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhakemuksen. Siellä voi
lähettää myös hakemuksen liitteet, ja halutessaan sinne saa päätöksen.
– Kirjallinen hakumahdollisuus säilyy edelleen, mutta haluamme tarjota myös tämän sähköisen asiointikanavan asiakkaillemme. Siitä on tullut jo paljon
myönteistä palautetta, myös järjestöiltä, Köykkä toteaa.
Hän uskoo, että nettihakemus
vähentää hakemuksiksi tulkittavia
sähköposteja. Se pienentää tietosuojariskiä ja helpottaa osaltaan
henkilökunnan työtä. Sähköpostin lähettäjiltä on usein pitänyt
pyytää lisäselvitystä ja tarvittaessa kirjallinen hakemus.
Käytössä nyt
alueellinen tiimijako
www.loora.fi/kunta10
Vammaispalvelutoimisto siirtyi
vuoden alussa alueelliseen tiimi-
< Hakemukset
tipahtelevat vammaispalvelutoimistoon nyt myös
sähköisesti. Sosiaalityöntekijät
Leena Köykkä (vas.), Riika Sihvola,
Anna Lemmetyinen, Sanna Koivukangas ja Päivi Kantell (edessä)
ovat tyytyväisiä paperipinojen
pienenemiseen.
Hervannan
terveysaseman lääkäri
Raija Ahonen pitää tietojen
lähettämistä potilaalle
tekstiviestillä nopeana ja
vaivattomana.
jakoon työntekijöiden tavoitettavuuden parantamiseksi. Sosiaalityöntekijät ja kehitysvammaisten
kuntoutusohjaajat muodostavat
nyt kolme tiimiä: etelä, itä ja länsi. Asiakkuus määräytyy postinumeron perusteella.
Sosiaalityöntekijät Päivi Kantell, Anna Lemmetyinen ja Sanna
Koivukangas kertovat, että muutos on tuonut mukanaan uuden
opettelua. Aikaisemmin työntekijät hoitivat joko kehitysvammahuollon tai vammaispalvelun
tehtäviä, nyt kaikki hoitavat molempia.
– Tämä parantaa palvelujen
saatavuutta ja työn jakamista. Jokaisella tiimillä on oma yhteissähköposti. Asiakkaan ei siis tarvitse yhteyttä ottaessaan tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Poissaoloa voi paikata joku toinen tiimiläinen.
Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon yhdistäminen on
hoidettu sisäisellä koulutuksella
ja opastuksella.
Kanta-Sarviksella sijaitsevassa
vammaispalvelutoimistossa työskentelee yhdeksän sosiaalityöntekijää ja kolme kuntoutusohjaajaa, joista kaksi on osa-aikaista ja
yksi kokoaikainen. Neljän hengen
toimistotiimi hoitaa laskuja, asiakasneuvontaa ja kehitysvammaisten välitystilejä. Työtiimiin kuuluu lisäksi Oriveden vammaispalvelusta vastaava sosiaaliohjaaja.
Toimiston puhelinajat ovat kello 9–10 keskiviikkoa lukuun ottamatta. •
Terveystietoja
näppärästi tekstiviestillä
T
erveyskeskuslääkäri Raija Ahonen naputtelee
tiedon laboratoriotuloksista tietokoneelleen. Yhdellä
klikkauksella viesti lähtee potilaan kännykkään ja tämä voi
lukea, että kaikki on kunnossa.
Hervannan terveysasemalla
työskentelevä Ahonen on ottanut terveydenhuollon tekstiviestipalvelun omakseen.
– Käytän sitä aika paljon.
Se on helppo ja nopea. Vaihtoehto on puhelinaika, mutta siihen kuluu yleensä enemmän aikaa, Ahonen tiivistää.
Tekstiviestillä potilaalle voi
lähettää hoitoon liittyvää tietoa laboratoriotulosten lisäksi esimerkiksi röntgenkuvista. Myös muistutuksen ajanvarauksesta saa kännykkään.
Palvelun käytöstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus.
Lääkäri kirjoittaa tietokoneelle hoitoviestin, jonka järjestelmä lähettää asiakkaan
numeroon tämän varaamana
tekstiviestiaikana. Ajanvarausmuistutus lähtee järjestelmästä automaattisesti.
Ahosen mukaan viestien
vastaanottamista suosivat erityisesti nuoret ja keski-ikäiset,
mutta myös monet ikäihmiset.
– Kovin monimutkaista
asiaa tekstiviestiin ei voi sisällyttää, sillä 160 merkkiin
ei mahdu paljon. Siihen ei
myöskään voi laittaa mitään
henkilökohtaista eikä yksityiskohtaista tietoa. Sen sijaan voi lähettää esimerkiksi
maininnan, että ”hoitosuunnitelma ei muutu, otetut verikokeet kunnossa”, Ahonen
kertoo.
Peruuttamattomat
varaukset vähenevät
Tekstiviestipalvelu on ollut
käytössä kaupungin terveydenhuollossa jo usean vuoden
ajan. Ahkerimmin sitä käytetään opiskeluterveydenhuollossa ja vastaanottotoiminnassa.
Projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta muistuttaa, että kaikki Pegasosjärjestelmää käyttävät yksiköt voivat lähettää hoitoviestejä. Automaattiset ajanvarausmuistutukset ovat mahdollisia monessa yksikössä,
mutta eivät toistaiseksi kaikissa. Palvelun haluavat yksiköt voivat ottaa yhteyttä Päivi
Hodgsoniin.
Hodgson on samaa mieltä
tekstiviestipalvelun eduista
kuin Raija Ahonen. Käytöstä
hyötyvät sekä henkilökunta
että asiakas.
– Se on paljon nopeampaa
kuin soittaminen ja selkiyttää oman työjärjestyksen laatimista. Ajanvarausmuistutukset vähentävät peruuttamattomia varauksia. Asiakkaalle
käytäntö merkitsee parempaa
palvelua, hän tähdentää.
– Olemme järjestäneet yksiköille viestien lähettämisestä koulutusta, ja järjestämme
tarvittaessa lisää. Puolen tunnin koulutukseen voi osallistua omalta tietokoneelta. •
VILKKU 2 | 2015
5
TAPETILLA
TEKSTIT Päivi Stenroos
KUVITUS Hanna Leppänen
T
ampereella on kehitetty tiedolla johtamista jo parikymmentä vuotta, ja nyt siinä
ollaan selvästi uuden ajan kynnyksellä.
– Tiedosta ei ole pulaa, mutta
nyt on ymmärretty se, että pelkkä
järjestelmässä oleva tieto ei vielä
auta, sitä pitää hyödyntää, toteaa
kesäkuussa muodostetun tietoyksikön vetäjä Sari Mäntylä.
Tietoyksikön tehtävänä on juuri
tiedon hyödyntämisen kehittäminen, tukeminen ja
helpottaminen. Kaupungin toiminta
tuottaa valtavasti
tietoa, raportteja, arviointeja,
tutkimuksia ja
käytännön kokemuksia. Jo
tapahtuneen
raportoinnista
on kuitenkin vielä
matkaa todelliseen
tiedolla johtamiseen.
– Tietoa pitää pystyä analysoimaan ja jalostamaan niin, että
sen avulla voi ennustaa tulevaa
ja mitata esimerkiksi vaikuttavuutta. Tämä on iso asia julkisella sektorilla, jossa on tärkeää
löytää vaikuttavimmat tavat toimia, Mäntylä sanoo.
Tietoyksikkö luo
mahdollisuuksia
tiedolla
johtamiseen
Herkullista tietoa
Tietoyksikkö laittaa parhaillaan
kuntoon tiedolla johtamisen perustaa. Sen jälkeen päästään toden teolla analytiikan ja ennustettavuuden äärelle; Sari Mäntylän arvion mukaan vuoden, parin
kuluessa. Silloin johtamisen tueksi on tarjolla luotettavaa tietoa
hyödynnettävässä muodossa, jota Mäntylä kutsuu herkulliseksi.
– Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että esimerkiksi säätiedot saa
kännykästä helposti näkyville. Samalla tavoin pitäisi pystyä esittämään myös päätöksenteossa tarvittavat tiedot. Nopeasti, reaaliaikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan visuaalisesti sen sijaan, et-
6
VILKKU 2 | 2015
tä niitä pitää
metsästellä
pitkään erilaisista järjestelmistä.
Herkullisuuden
lisäksi Mäntylä
korostaa oikean kokoista tietoa. Mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla ollaan, sitä laajempia tilannekuvia johtamisen avuksi on voitava tarjota. Laajakantoisia päätöksiä ei kannata perustaa nippelitietoon.
– Toimintakenttä on monimutkaistunut viime vuosien aikana ja vauhti kiihtyy. Esimerkiksi palveluja tuottavat niin kaupungin omat yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ei tätä kokonaisuutta millään muulla pysty
hallitsemaan kuin tiedolla, Mäntylä sanoo.
Yksi tietoyksikön hankkeista
on ns. kärkitietojen tunnistaminen. Tavoitteena on tunnistaa valtavasta tietomäärästä ne keskeiset kärkitiedot, joita johtamisessa tarvitaan. Voi olla, että tulevaisuudessa jokainen johtotehtävissä oleva saa näytölleen tietonäkymän, jossa oman työn kannalta
keskeiset tiedot ovat helposti saatavilla ja syvennettävissä.
– Tiedolla johtaminenhan on
pohjimmiltaan sitä, että tekee
saamastaan aineistosta löydöksiä, päätelmiä ja niiden perusteella päätöksiä. Se tapahtuu yksiköissä, ja meidän tehtävämme
tietoyksikössä on luoda sille mahdollisuudet, Mäntylä kiteyttää. •
Sari Mäntylä klikkaa auki Hervannan
asukkaiden määrää havainnollistavan
kuplan Tampereen väkiluvun jakaantumista esittävästä kaaviosta.Väkilukutietoa löytyy internetosoitteesta
http://k4sa.github.io/tampere_bubble.
Oikeita palveluja oikeaan aikaan
T
ilaajapäällikkö Taru
Kuosmanen terveyden ja toimintakyvyn
edistämisen tilaajayksiköstä
kertoo käytännön esimerkin
tiedolla johtamisesta. Yksiköllä on meneillään hanke,
jossa käydään läpi sosiaalija terveyspalvelujen moninaista asiakasdataa yhdessä
Aalto-yliopiston kanssa.
– On olemassa joukko
asiakkaita, jotka käyttävät
paljon erilaisia sosiaali- ja
terveyspalveluja, mutta ne
eivät kuitenkaan paranna
asiakkaan hyvinvointia
vastaavasti, Kuosmanen
kertoo.
Tiedon louhinnan ja
data-analyysin avulla on
tarkoitus tunnistaa tämä
asiakasjoukko ja selvittää,
miten heille voisi tarjota
oikeita, vaikuttavia palveluja oikeaan aikaan.
Kuosmanen korostaa, että
esimerkiksi perussairautensa
vuoksi kalliita hoitoja tarvitsevat tulevat edelleenkin
saamaan hoitonsa.
Data ei syrjäytä käytännön
kokemusta ja asiantuntemusta päätöksenteossa,
mutta sen hyödyntämiseksi
halutaan luoda työkalu
jokapäiväiseen käyttöön.
Suurien tietomassojen analysointi voi myös nostaa
esille näkökulmia, jotka
muuten jäisivät helposti
huomaamatta.
– Yksikkömme on tästä
hankkeesta innostunut,
koska sen avulla voimme
saada laajempaa faktatietoa
ja kokonaiskuvaa työmme
pohjaksi, Kuosmanen sanoo. •
Tampere ja sairaanhoitopiiri
aikovat uudistaa työnjakoaan
Toimintamalli
uudistuu
T
T
ampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiivistävät sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä. Uudistuksella pyritään sujuvampaan toimintaan, eikä tavoitteena ole vähentää
henkilökuntaa.
Hatanpään sairaalan kuvantamistoiminta aiotaan yhdistää osaksi
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskusliikelaitosta vuoden
2016 alusta. Myös Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian palvelut
yhdistetään ja toiminta keskitetään
siirtymävaiheen jälkeen kokonaan
Taysiin.
Vastaavasti rintasyöpäleikkauksia tehdään jatkossa vain Hatanpäällä, ja sairaanhoitopiirin ja kaupungin sukupuolitautien poliklinikat
yhdistetään.
Suunnitteilla on niin ikään kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen hankinta- ja logistiikkayhtiö sekä työterveyshuollon yhtiö, johon
aiotaan yhdistää sairaanhoitopii-
rin ja kaupungin työterveyshuollon palvelut.
Urologisia palveluja on tuotettu
Pirkanmaalla Taysissa, Hatanpäällä, Valkeakoskella ja Vammalassa.
Hatanpää on vastannut pääasiassa
tamperelaisten potilaiden diagnostiikasta ja perusurologiasta. Nyt tavoitteena on muodostaa Taysiin urologiakeskus, jonka henkilöstö koostuu nykyisistä osaajista.
Rintasyöpäleikkauksia on tähän
asti tehty Taysissa ja Hatanpäällä.
Yhdistämällä yksiköt on mahdollista luoda Suomen toiseksi suurin
rintasyöpäleikkausten yksikkö.
Hankinta- ja logistiikkapalvelujen yhdistämisellä on arvioitu saavutettavan noin 10 miljoonan euron
hyöty vuodessa. Päällekkäisten rakenteiden purkamisella on arvioitu
alkuvaiheessa olevan noin miljoonan euron vaikutus. •
Johtaja Kari Hakari
050 590 2197
ampereen toimintamalli uudistetaan
Tampere 2017 -projektissa. Uudistetun
organisaation toiminta alkaa 1.1.2017,
poliittisten toimielinten osalta 1.6.2017.
Uudistuksen tavoitteet ja keskeiset linjaukset viedään valtuuston päätettäväksi
15.6.2015. Tämän jälkeen kesäkuussa siirrytään täsmennysvaiheeseen, jolloin selvitetään, että linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa.
Kaupungin henkilöstö halutaan aktiivisesti mukaan uudistustyöhön.
– Toivomme mahdollisimman laajaa keskustelua. Henkilöstön näkemysten selvittämiseksi hyödynnetään sähköisiä osallistumismuotoja ja keskustelutilaisuuksia. Uudistamistyötä viedään eteenpäin avoimesti, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
Uudistamisen etenemistä voi seurata
Loorasta toimintamallin kehittäminen -sivulta, joka löytyy strategia ja kehittäminen
-sisältökanavan alta: strategia ja kehittäminen > toimintamallin kehittäminen. Kaupungin nettisivuilta aiheeseen liittyvää aineistoa löytyy Hallinto ja talous -osion alta toimintamalli-sivustolta. •
Henkilöstön liikuntaa aiotaan tukea
100 euron liikuntakortilla
T
ampereen kaupunki tukee tänä vuonna henkilöstön liikuntaharrastuksia 100 euron
liikuntakortilla. Kortti tulee käyttöön, kun aikataulu vahvistuu kilpailutuksella valitun palveluntarjoajan kanssa. Tarkemmat ohjeet
liikuntakortin käytöstä kerrotaan
myöhemmin Loorassa.
– Henkilöstön liikuntaa ja työhyvinvointia halutaan tukea ottamalla käyttöön liikuntakortti. Tämä on konkreettinen positiivinen
viesti ja kiitos henkilöstölle hyvin
tehdystä työstä, pormestari AnnaKaisa Ikonen sanoo.
Kaupungin viime vuoden tulos
muodostui 19,3 miljoonaa euroa
alijäämäiseksi. Vielä välitilinpäätöksessä elokuussa 2014 tuloksen
ennustettiin jäävän 44 miljoonaa
euroa miinukselle.
Myönteinen taloudellinen kehitys koostui monista eri tekijöistä, mutta kaupungin henkilöstön
rooli säästöjen saavuttamisessa oli
keskeinen. Viime vuoden hyvän
kehityksen takia henkilöstöä halutaan kannustaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvinvointia lisäävällä henkilöstöetuudella.
Liikuntakortin käyttöönotosta päätettiin maaliskuun alussa
vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa.
Henkilöstön palkitsemisen
periaatteet on vahvistettu henkilöstöjaostossa vuonna 2014. Palkitsemisen kokonaisuus koostuu
erilaisista palkitsemisen ja kannustamisen muodoista, kuten rahallisesta palkitsemisesta ja henkilöstöetuuksista.
Tavoitteena on
muuttaa palkitsemiskokonaisuus aiempaa paremmin
työtuloksiin perustuvaksi sekä uudistaa myös henkilöstöetuuksien kokonaisuutta. Henkilöstöyksikkö valmistelee tätä työtä, ja siinä
tullaan huomioimaan
myös kokemukset liikuntakortin käytöstä. •
Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen
jaana.villila-vakkilainen@
tampere.fi, 040 730 1910
VILKKU 2 | 2015
7
Keskiajan pyhiinvaeltajien
K
onsernihallinnon henkilöstöryhmän
erikoissuunnittelija Leena Salminen
ja suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo ihastelevat Museokeskus Vapriikin
kevään uutta näyttelyä. Tunnelmallisessa
näyttelytilassa pääsee tutustumaan suomalaisten keskiajalla tekemiin pyhiinvaelluksiin.
Aihepiiri on naisille läheinen, koska
kaksi vuotta sitten he vaelsivat ensimmäistä kertaa yli sata kilometriä Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan.
− Olimme molemmat halunneet jo pitkään lähteä pyhiinvaellusmatkalle. Uudet
kokemukset ja itsensä voittaminen olivat tärkeimmät syyt lähtöön, Raija Arasalo kertoo.
Vapriikin näyttelyn kuvissa pyhiinvaeltajat ovat pukeutuneet lierihattuun ja kaapuun. Heillä on mukanaan puinen kävelykeppi ja huopalaukku. Salminen ja Arasalo peilaavat omia pyhiinvaelluskokemuksiaan keskiajan vaelluksiin.
− Meillä oli puukepin sijasta nykyaikaiset kävelysauvat, jalassa vaelluskengät
ja selässä pienet reput. Vaeltaessa huomaa
nopeasti, kuinka vähin varustein ihminen
pärjää, Salminen kertoo.
Noin 800 vuotta vanha
pyhäinjäännösarkku kuuluu
British Museumin kokoelmiin
ja on lainassa Vapriikissa.
8
VILKKU 2 | 2015
Lasin alla näkyy myös Leena
Salmisen oma latinankielinen
pyhiinvaellustodistus.
reitti kutsuu edelleen
Keskiajalla Suomessa kristittyjen suosituimpia pyhiinvaelluskohteita olivat Turku,
Ruotsin Vadstena ja Norjan Nidaros, mutta monet lähtivät myös Roomaan, Jerusalemiin tai Santiago de Compostelaan.
− Pohjois-Espanjassa kulkevaa ikivanhaa ranskalaista reittiä on tampannut niin
paljon ihmisiä yli tuhannen vuoden ajan,
että sitä kulkiessa tuntee olevansa osa historiallista jatkumoa, Salminen kuvailee.
sisateessa 24 kilometriä. Kun saavuimme
majapaikkaan, saimme kuulla, että se oli
täynnä. Siinä ei auttanut muu kuin jatkaa
matkaa etsimään toista yösijaa, Raija Arasalo muistelee.
Koettelemuksista huolimatta Salminen
ja Arasalo nauttivat ensimmäisestä pyhiinvaelluksestaan niin paljon, että taivalsivat
viime vuonna Santiago de Compostelaan
uudestaan Portugalin reittiä pitkin.
Hengellinen
seikkailu
Vaelluksella yksin
mutta yhdessä
Keskiajalla lähes jokainen kristitty teki ainakin yhden pyhiinvaelluksen elämänsä aikana. Silloin lähdettiin matkaan usein uskon johdattamana. Ihmiset sovittivat syntejään pyhiinvaelluksella ja kunnioittivat
paikkoja, joissa oli pyhäinjäännöksiä tai pyhimysten hautoja.
Syyt pyhiinvaellukseen ovat nykyään
monenkirjavia. Toiset lähtevät edelleen hengellisistä syistä, toiset pelkästä seikkailunhalusta. Reittien suunnittelu on helppoa internetin ansiosta, mutta kulkija ei voi varautua kaikkeen etukäteen. Avoin mieli ja
kärsivällisyys ovat vaeltajan hyveitä.
− Yhtenä päivänä olimme tarponeet ve-
Naiset ovat tehneet pyhiinvaelluksensa pienessä ryhmässä, johon on kuulunut nykyisiä ja eläkkeellä olevia kaupungin työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä.
Vaeltaessaan he hiljentyivät välillä
omiin ajatuksiinsa, mutta yhteisöllisyyden tunne oli kantava voima matkalla.
− Aivan yksin kulkeminen olisi minusta kammottava ajatus, sillä en ole lainkaan
kävelijätyyppiä, Leena Salminen sanoo.
Ryhmässä vaeltaessa apu on aina lähellä. Kaverilta saa huikan, jos oma vesipullo
tyhjenee ennen taukopaikkaa. Kannustaminen ja huumori keventävät askelta vuoriston rinteitä kivutessa.
Leena Salminen katselee
Vapriikin näyttelyssä
esillä olevia vaelluspasseja.
TEKSTI Päivi Pajula
KUVAT Hanna Leppänen
Matkan varrella, erään vehreän niityn
reunalla joukko päätti kajauttaa ilmoille pyhiinvaeltajienkin hymninä tunnetun laulun, Maa on niin kaunis. Se nosti tunteet
pintaan.
Monte do Gozolle eli Ilon kukkulalle
saapuminen oli toinen pyhiinvaelluksen
kohokohdista.
− Kukkulalta näkee upean Santiago de
Compostelan katedraalin tornit ensimmäistä kertaa. Se on uskomattoman hieno hetki, kun tietää selviytyneensä matkasta, naiset kertovat.
Perille päästyään Salminen ja Arasalo
osallistuivat pyhiinvaeltajien messuun ja
vierailivat apostoli Jaakobin pyhäinjäännösten luona, aivan kuten vaeltajat ovat keskiajallakin tehneet. •
Suomalaisten
pyhiinvaellukset
keskiajalla -näyttely
Vapriikissa
18.10.2015 asti.
Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat seuraavaa
pyhiinvaellusta Roomaan. Arasalon korvalehtiä ja paitaa
koristaa vaeltajien simpukkatunnus.
VILKKU 2 | 2015
9
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly
Kokenut
kolmikko
pyörittää rakennusvalvonnan toimistoa
R
akennusvalvonnan toimiston tiskiä koristaa kaunis
keltainen ruusukimppu.
Kerran viikossa vaihtuva kukkakimppu on pitkä perinne.
– Kukkakimppu on tilattu ainakin niin kauan, kuin olen ollut
rakennusvalvonnassa, kertoo yksikössä lähes 27 vuotta työskennellyt Sirpa Koskinen.
Pitkään – yli 30 vuotta – kaupungilla ovat työskennelleet myös
Tarja Laurila ja Merja Vehmersuo. Laurila aloitti työt vuonna
1983, ja vuosien mittaan tutuiksi tulivat paitsi rakennusvalvonta, myös rahatoimisto, kiinteistötoimi, Hatanpään päivystys- ja
lääkäriasema, Pyynikin silmä- ja
korvayksikkö, lasten kotihoidon
tuki, asuntotoimi sekä aiemmin
Jämsän kaupungin kanslia.
Vuonna 1984 kaupungilla
aloittaneelle Vehmersuolle rakennusvalvonta on ollut pitkäaikaisin
työpaikka, mutta hänellä on kokemusta myös kaupungin lakiosastosta ja hankintavälinevarastosta.
Selkeää kaupunkiorganisaatiota arvostetaan
Työtehtävät toimistossa ovat monipuolisia ja vaativat erityistai-
10
VILKKU 2 | 2015
toja, joiden oppiminen ottaa aikansa. Toimistolaiset myös tuuraavat sujuvasti toisiaan.
– Teemme muun muassa lupahakemusten esi- ja loppuvalmistelua sekä lähetämme asiakkaalle lupapäätöksen. Siinä sivussa hoidamme asiakaspalvelua, kuvailee Sirpa Koskinen.
Naiset ovat aloittaneet työnsä
konekirjoitusaikaan, joten heillä
on perspektiiviä muutoksiin. Kaupungin organisaatio on mutkistunut muun maailman mukana,
mutta kaikkea hyväksi koettua ja
toimivaa ei kannata heidän mielestään heittää romukoppaan. Toimiston väen mukaan muutostohinoissa olisi myös hyvä palauttaa
mieliin, että työntekijä on työnsä paras asiantuntija.
– Nimikkeet, termit ja yksikköjen nimet ovat nykyään niin
monimutkaisia ja vieraita, että
asiakaspalvelu kärsii. Puhutaan
esimerkiksi infrasta ja logistiikasta. Ennen oli selkeästi puistoyksikkö, mutta nyt sellaista ei ole,
Tarja Laurila harmittelee.
– Siitä vanhasta punaisesta
puhelinluettelokansiosta löysi
hyvin yksiköt ja työntekijät, Sirpa Koskinen muistelee.
– Ja valkoisessa virastotalossa tiesi, kuka istui missäkin huoneessa, Laurila lisää.
Myös työn tekemiseen oli
enemmän rauhaa, ja organisaatio oli selkeä toisin kuin nykyinen tilaaja–tuottaja-malli, joka
on tuonut lisätyötä, kuten sisäistä laskutusta.
Hyvä työilmapiiri
auttaa jaksamaan
Rakennusvalvonta on ollut naiskolmikolle mieluisa työpaikka sekä työilmapiirinsä että mielenkiintoisen tehtäväkentän ansiosta.
– Täällä näkee jo ennakolta,
minkä näköiseksi kaupunki rakentuu, tuumii Merja Vehmersuo.
Rakennusvalvonnassa on
myös havaittu, että naapuririidat ovat lisääntyneet.
– Ihmiset ovat herkempiä valittamaan. Monta vuotta kestävä
riita voi saada alkunsa jopa siitä,
kun lasten pallo vierii naapurin
pihaan, Sirpa Koskinen sanoo.
Työssä on saanut opettavaisia esimerkkejä siitä, että kannattaa sopia pikkuasiat pitkän toran
välttämiseksi.
Rakennusvalvontaa on kolmen vuosikymmenen aikana joh-
Merja
Vehmersuo (vas.),
Sirpa Koskinen ja
Tarja Laurila hoitavat
rakennusvalvonnan toimistoa, ja heillä kaikilla on
takanaan pitkä työura
kaupungilla.
tanut kolme rakennustarkastajaa:
Kyösti Välimäki, Kalevi Lammi
ja Eija Muttonen-Mattila, joka on
nykyinen päällikkö. Kyösti Välimäki eli Kössä palkkasi aikanaan
jokaisen tästä naiskolmikosta ja
Kalevi Lammi Tarja Laurilan uudelleen.
– Kössä oli oikein mukava ja
huomaavainen, mutta hänelle ei
ryppyilty ja hänen huoneeseensa
mentiin kyllä lakki kourassa, Sirpa Koskinen muistelee.
Myös muut päälliköt saavat
naisilta kiitosta. Kaikki ovat olleet
vahvoja persoonia ja luotsanneet
hyvin rakennusvalvontaa. Nyt rakennusvalvonnan muutostilanteessakin Muttonen-Mattila on
pitänyt hyvin alaisistaan huolta.
– Koskaan ei ole harmittanut
tulla töihin, ja sehän on jo lottovoitto, että saa olla hyvässä työpaikassa, naiset tuumivat.
Työpäivä haukkaa vuorokaudesta ison osan, ja työelämässä pitäisi nykyään puurtaa entistä pitempään, kun eläkeikää hilataan
ylöspäin.
– Hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit ovatkin erittäin tärkeitä juuri jaksamisen kannalta,
toteaa Tarja Laurila. •
TIESITKÖ?
TEKSTI Tuuli Oinonen
Tasa-arvosuunnitelma pyrkii
edistämään samapalkkaisuutta
T
ampereen kaupungin tasa-arvosuunnitelman uusia tavoitteita ovat nollatoleranssi häirintään ja syrjintään
Pois kiusanhenki -ohjeen mukaisesti, esimiestyön laadun paraneminen sekä samapalkkaisuuden
edistäminen.
Kaupungin tasa-arvosuunnitelma vuosille 2015–2017 sisältää
arvion vuosien 2012–2014 tasaarvosuunnitelman toteutumisesta, selvityksen tasa-arvon nykytilanteesta sekä uudet asetetut tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi.
Tasa-arvosuunnitelmaa on
valmisteltu yhteistoiminnassa.
Arvio aiemman tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta sekä
S e u r asa
myö e s s a
s
s o s i a adli ai s s a
me
FACEBOOKISSA,
TWITTERISSÄ,
YOUTUBESSA,
FLICKRISSÄ ja
LINKEDINISSÄ?
Tule ja tykkää,
seuraa ja
keskustele!
sukupuolista syrjintää ja edistää
sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi tasa-arvosuunnitelman vuosille 2015–
2017 helmikuussa. •
Loora > Ohjeet ja lomakkeet
> Henkilöstöhallinnon ohjeet
ja lomakkeet (Työsuojelu ja
yhteistoiminta)
Henkilöstöjohtaja
Niina Pietikäinen
040 707 9147
VILKKU 50 vuotta
TAMPEREEN kaupungin tasa-arvotoimikunta kirjoitti Vilkun vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa tasa-arvosta ja sen vuoden
alussa voimaan astuneesta tasa-arvolaista.
”YLI 90 PROSENTTIA suomalaisista toi-
puolet. Ja lienee tampeVilkun
relaisilla ylpeilyn aihetjuhlavuonna
ta siitäkin, että maan
julkaistaan katkelmia
toiseksi suurimman
vuosien saatossa julkaiskaupungin korkeimtuista lehtijutuista ja
man virkamiesjohdon
ilmoituksista.
miesvaltainen rintama
on hieman murtunut.” •
”TAMPEREEN
dia
nenme
osiaali
Kaupungin yhteistoimintaryhmä seuraa ja valvoo osaltaan
kaupungin tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Se toimii tarvittaessa yhteistoimintaelimenä,
jossa tasa-arvoon liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan.
Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2013
lopussa 15 150 työntekijää. Naisia
heistä oli 74 prosenttia ja miehiä
26 prosenttia.
Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan toiminnan täytyy ehkäistä
mii sellaisissa ammateissa, jotka ovat selvästi leimautuneet joko ’miesten töiksi’ tai ’naisten töiksi’.
Sama palkka samasta ja samanarvoisesta
työstä sukupuolesta riippumatta on utopiaa, joka konkreettisesti näkyy monen naisen
palkkapussin keveydessä. Raskaus, synnytys ja pienten lasten hoito saattavat heikentää naisten työsuhde- ja sosiaaliturvaa, ja
lasten päivähoito-ongelmat mielletään lähinnä naistyöntekijöitä koskeviksi. Mutta
myös miestä syrjitään esimerkiksi epäämällä mahdollisuus hoitaa kotona alle 3-vuotiasta tai sairastunutta lasta.”
Tunnetko jo
kaupungin
kanavat
e.fi/s
amper
www.t
selvitys nykytilanteesta käsiteltiin kaupungin yhteistoimintaryhmässä, ja uudet tavoitteet valmisteltiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa.
Kaupungin kaikissa toiminnoissa on otettava huomioon tasaarvosuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet. Toimintayksiköiden johto vastaa yksiköissä oman toimintansa tasa-arvon toteutumisesta ja
ajan tasalla pitämisestä sekä seurannasta.
Toimintayksiköiden yhteistoimintaryhmien pitää puolestaan valvoa toimenpiteiden toteutumista ja tasa-arvolain noudattamista sekä tiedottaa laiminlyönneistä henkilöstöyksikölle.
kaupunki edustaisi
maassamme huippua, mikäli tasa-arvon
toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa mitattaisiin pelkästään naisten määrällä kaupunginvaltuustossa. Heitä on nimittäin valtuutetuista tällä hetkellä lähes
VILKKU
VI
V
I LK
K KU
K U 2 | 20
2015
1
15
11
1
1
HARVINAISET AMMATIT
A
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVAT Susanna Lyly
talassa, Tampereen Infran
itäisen aluetoimiston perukoilla työskentelee harvinaisen ammattikunnan edustajia – kivenhakkureita. Valtaosa Tampereen katujen rotvallikivistä on tehty kaupungin omana työnä, vaikka kiinalainen ki-
vi on vyörynyt markkinoille viime vuosina.
Perinteisen, tuhansia vuosia
vanhan ammattikunnan edustajia on Suomessa enää tusinan
verran, ja heistä viisi on Tampereen kaupungilla.
Perjantai-iltapäivänä kiven-
Perinteinen
kivenhakkuri
on harvinaisuus
koko Suomessa
hakkurit Marko Moisio, Ari Leppänen ja Pasi Kinnunen ovat
lopettelemassa kaksiviikkoista
urakkaansa kivivarastolla. Kivimiesryhmään kuuluvat lisäksi
Esa Viljanen ja Kimmo Vesterinen.
– Harvinaistunut ammattikunta tämä tosiaan on, ja taidamme olla aika harvinaista ihmislajiakin. Ei tähän enää juuri tulijoita ole, toteaa Pasi Kinnunen.
– Ja aika harva pystyy olemaan eläkeikään saakka, lisää
Ari Leppänen. Hän on porukan
vanhin ja jäämässä parin vuoden
sisään eläkkeelle.
Nuorin kivenhakkuri Marko
Moisio on hakkurin töissä viidettä talvea. Kesät hän tekee katutöitä asentaen muun muussa rotvallia ja kiveyksiä.
<< Ari Leppänen on työskennellyt kaupungilla lähes
30 vuotta ja kivialalla
vieläkin kauemmin.
Kivenhakkuri tarvitsee
itselleen juuri sopivat
työkalut, toisten omilla
eivät työt suju.
Leppäsen työkalut ovat
sepän teroittamia.
< Kivimiehen palkkapussin
suuruus riippuu valmiista
kivimetreistä, joita kahden
viikon aikana pyritään
työstämään 140 metrin
verran. Nuorin hakkuri
Marko Moisio viimeistelee
rotvallikiveä perinteisin
työkaluin.
12
VILKKU 2 | 2015
Esimiespäivä huhtikuussa
– Marko onkin meistä ainoa koulun käynyt kivenhakkuri, hän on kivialan artesaani, muut kertovat.
Sekä Ari Leppänen että Pasi Kinnunen ovat olleet kiven
kanssa tuttavia jo nuoresta pitäen. Kinnunen aloitti alan työt
isänsä firmassa Kainuussa, ja
Leppänen on kotoisin Teiskon
Kapeesta, joka on tunnettu kivi- ja soralouhoksista. Kapeesta saadaan hyvälaatuista kiveä
Atalan kivivarastollekin.
– Isäukko kyllä varoitteli tästä alasta, naurahtaa Kinnunen.
Kotimainen kivi
on kestävää
Marko Moisio ja muut hakkurit
kehuvat suomalaisen kiven ja kivityön laatua, vaikka halpaa kiinalaista kiveä on tarjolla ja sitä
jonkin verran käytetään Tampereellakin. Kaikki kaupungin kivimiesten tekemät rotvallikivet
uppoavat silti katutyömaille, eivätkä tahdo riittääkään.
Kivimiesten mukaan on ekologisempaa ja lopulta myös taloudellisempaa käyttää lähiseudun kiveä kuin tuottaa sitä laivarahdilla Kiinasta.
– Joskus on käynyt niin, että
laiva on ollut vielä kiertämässä Kap Hornia, kun kivien olisi pitänyt olla jo asennettuna,
vitsailee Kinnunen.
– Kotimainen kivi pysyy katuremonteissa hyvin paikallaan, kiinalainen kivi taas voi
hajota silpuksi, kertoo Marko
Moisio.
Näitä työkaluja
käytti jo Mooses
Kivenhakkurit tekevät työtään
ulkona kaikkina vuodenaikoina lähes joka säällä. Työstettävät kivet tuodaan trukilla miesten työpisteille jokaisen omasta raakakivipinosta eli laanista. Talvisin raakakivet lämmitetään ja sulatetaan routamatolla ennen käsittelyä.
– Raakakiveen porataan reiät
noin kymmenen sentin välein.
Reikiin asetetaan likut ja kiilat,
joita lyödään vasaralla, jotta kivi saadaan halkeamaan, selostaa Ari Leppänen työn kulkua.
Päiden suoristamisen ja siistimisen jälkeen rotvallikivi onkin valmis.
Työ vaatii kivimiesten mukaan pikemminkin taitoa ja
sitkeyttä kuin voimaa. Yleensä
vasta vuoden opettelun jälkeen
työ alkaa sujua niin, että pääsee
urakoille.
Useimmat kivityökalut ovat
olleet käytössä jo Mooseksen
aikoina. Sellainen on esimerkiksi nuijamainen kiven halkomisessa käytetty vasara.
Kantti, piikki, sipa ja vinkkeli
eli suorakulmio kuuluvat myös
perinteiseen työkaluarsenaaliin. Painava pora on painoilmakäyttöinen. Jokaisella miehellä
on omat juuri hänelle sopivat
työkalut.
– Itse olen tottunut käyttämään sepän pajassa teroitettuja työkaluja, mutta muut käyttävät kovametallisia työkaluja,
Ari Leppänen kertoo.
Päivän päätteeksi
omaan saunaan
Kivimiesten mukaan suojavarusteissa ei ole nykyään valittamista. Esimerkiksi poratessa ylipainekypärä pitää pölyn
loitolla. Rasitusvammat ja kolotukset kuuluvat silti kivimiesten arkeen, ja riesana ovat myös
kylmyys, kosteus ja veto.
Jokaisen työpäivän jälkeen
miehet pääsevät onneksi saunaan. Marko Moisio sanoo, että
sauna onkin välttämätön päivän pölykertymän puhdistamiseksi ja lihasten vetreyttämiseksi.
Kivimiesten kädenjälkeen
ei voi olla törmäämättä tamperelaisessa katukuvassa, joskus
ihan konkreettisestikin, kun
pyörä tai auton rengas tömpsähtää rotvallin reunaan. Kivimiehet osaavat erottaa katukuvasta tekemänsä reunakivet.
– Kaduilla kyllä tunnistaa
oman työnsä jäljen, Ari Leppänen vakuuttaa. •
TAMPEREEN kaupungin esimiespäivässä puhutaan
muutosjohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Päivän puhujavieraana on urheilupersoona, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.
Päivää vietetään 16. huhtikuuta Tampere-talossa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin tilaa
Tampere-talon pienessä salissa riittää, ilmoittautua pitää kuitenkin viimeistään 31. maaliskuuta mennessä. •
Looran etusivun tapahtumat ja
Halon kehittämispalvelut, puh. 65802
[email protected]
Apua salasanan
muistamiseen
ONKO useiden salasanojen muistaminen
hankalaa, unohdatko
harvoin käytettävät
tunnukset? Onko sinulla
näppäimistön alla tai
muussa jemmapaikassa
jyrkästi kielletty post-itlappu tai muu muistin
tuki erilaisia kirjautumisia
varten?
Avuksi näihin ongelmiin voit nyt ottaa
KeePass-sovelluksen, joka
on tarkoitettu helpottamaan henkilökohtaisten
sekä työssä tarvittavien
käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista.
Sinun tarvitsee muistaa
vain yksi salasana.
KeePass-sovellus
varmistaa, että tunnuksesi
ja salasanasi ovat turvassa.
Se säilyttää tietosi suojatussa säilössä, jonne vain
sinä pääset – yhden salasanan muistamalla.
Sovellus on asennettavissa työaseman Ohjelmistojakelu-kuvakkeen alta. •
[email protected]
03 565 65100
(ark. klo 7–17)
Lyncillä voi olla
yhteydessä nyt
myös PSHP:n ja
Kelan kanssa
TAMPEREEN kaupungin työntekijät voivat nyt
käyttää pikaviestintä
Lynciä myös Kelan ja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöiden kanssa. Jo aiemmin
Lyncin käyttö on ollut
mahdollista kehyskuntien
sekä Helsingin, Espoon,
Turun ja Oulun kanssa.
Ensimmäisellä yhteydenottokerralla kaupungin
ulkopuolisen organisaation
käyttäjä on haettava
sähköpostiosoitteella,
joka on muotoa etunimi.
[email protected]
(esimerkiksi maija.malli@
kangasala.fi, [email protected])
Lync-viestintään pätevät samat säädökset kuin
sähköpostiinkin, eli esimerkiksi potilastietojen
käsittely pikaviestikeskusteluissa on kielletty. •
Tukikeskus ja
www.loora.fi/tietotekniikka
(Pikaviestintä Lync)
VILKKU 2 | 2015
13
TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Susanna Lyly
luontevaa sanoa jotakin. Ja kiva
oli saada kehuja alaisilta itsekin,
lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kiittelee.
Työkaverin kehut
lisäävät hyvinvointia
Keskinäisten kehujen kaappi
tuo työyhteisöön hyvää mieltä
P
ääkirjasto Metson lainauspalvelussa työskentelee kolmisenkymmentä kirjastovirkailijaa. Työtahti on kova, asiakkaita riittää. Työporukka on hitsautunut vuosien varrella tiiviisti yhteen.
Henki on ollutkin hyvä, mutta nyt ilmapiiri on parantunut entisestään. Viime syksynä osastolla oli nimittäin tarvetta tsemppaukseen ja mielialan kohotukseen. Keinoksi löytyi jotakin hyvin yksinkertaista, helppoa ja halpaa, mutta jonkun piti sekin keksiä. Onneksi kirjastovirkailija Satu Hussolla välähti.
– Talossa oli tapahtunut isoja muutoksia ja osastollamme surullisia henkilökohtaisia asioita.
Ajattelin, että jotakin pitäisi nyt
keksiä väen piristykseksi. Lapseni koulussa oli Kehu luokkakave-
ri -tyyppinen tempaus, ja ajattelin, että siinä voisi olla meilläkin
toimiva idea, Satu Husso kertoo.
Positiivisuudesta
voimaa ja energiaa
Tuumasta toimeen. Ideasta puhuttiin porukalla, ja kun ajatus oli yhdessä hyväksytty, saivat osaston
kaikki kirjastovirkailijat tammikuun aikaa antaa nimettöminä lapuilla vapaasti ja vapaaehtoisesti
henkilökohtaista palautetta työkavereistaan. Koska oltiin vahvistamassa positiivista ilmapiiriä, oli
ainoa rajoitus, että palaute ei saanut olla negatiivista.
Kaikki paneutuivat asiaan vakavissaan ja miettivät tarkkaan,
mitä työkavereistaan näille kirjoittivat. Valmiit viestit toimitettiin laatikkoon, joka sai viehättävän nimen ”Keskinäisten kehujen
Kehujen annolla oli suuri merkitys. Se lähensi työkavereita entisestään. Kehuihin on palattu työpaikan arjessa moneen kertaan.
Ne kiittävät, kannustavat ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta,
mutta toisaalta myös velvoittavat.
– Moni on nyt jälkeenpäin
kuullut työkaveriltaan, että tänäänkin olit juuri sellainen, kuin
lapulle sinusta kirjoitin. Kyllä se
on mielessä, että jos minulla on
ajateltu olevan noin paljon hyviä
puolia, pitää minun myös olla sen
arvoinen, reiluksi ja turvalliseksi sanottu Satu Husso miettii.
Yleisesti heitellyt adjektiivit, kuten kiva,
Helena Nikkilä,
saivat kehulapulla
kaappi”. Helmikuun
Anu Virtanen ja
annettuna normaaalussa sieltä jaettiin
Satu Husso suosittelelia syvemmän merjokaiselle paksu nipvat työkavereiden kekityksen.
pu kehuja. Monet liihumista jokaiselle
– Jos lapulle on
kuttuivat, useimmat
työpaikalle.
lukivat saamansa laput
kirjoitettu mukava työkotona kaikessa rauhassa
kaveri, on se paljon sanotkehujaan sulatellen. Lapuistu. Kirjoittaja on oikeasti tarta tuli henkilökohtaisia, salaisia koittanut sitä, Helena Nikkilä paiaarteita.
nottaa.
– Minua oli sanottu kiltiksi,
Satu Husso, Helena Nikkilä ja
äidilliseksi ja huumorintajuisek- Anu Virtanen suosittelevat lämsi. Oli voimaannuttavaa lukea saa- pimästi kehujen antamista ihan
miani kehuja. Niistä sai uutta kaikille, niin perheille kuin milenergiaa, kirjastovirkailija Helena le tahansa työyhteisöille.
– Pienestä ideasta syntyi iso
Nikkilä tunnustaa.
Uudenlainen palautteenanto asia, älyttömän hyvä ja hyödyllinen.
oli osaston esimiehellekin tärkeää. Kyse on tärkeästä työhyvinvoinnis– Esimieshän kehuu alaistaan ta, mutta miten helpolla ja halvalla
kehityskeskustelussa osaamisesta se toteutettiinkaan, Anu Virtanen
tai työsuorituksesta. Nyt saatoin kiittelee alaistensa kekseliäisyyttä
antaa vapaasti toisentyyppistä pa- ja paneutumista työpaikan henkilautetta. Jokaisesta oli helppoa ja sen ilmapiirin rakentamiseen. •
Tullinkulma vetovoimainen työpaikka
Työterveys avoinna päivittäin
TULLINKULMAN Työterveys on nimetty sosiaali- ja
terveysministeriön Mielekäsohjelman arvioinnissa vetovoimaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikaksi.
Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toimijalta edellytetään palvelun
korkeaa laatua sekä asiakas-
TULLINKULMAN
ORIVEDEN
työterveys on avoinna joka
päivä, myös lauantaisin ja
sunnuntaisin.
Aukioloajat ovat:
Ma–pe klo 8–19,
klo 16–19 ajanvarauksella
La klo 10–16 ajanvarauksella
Su klo 10–14 ajanvarauksella
toimipisteen aukioloajat:
Ma–to klo 8–16
Pe klo 8–14.30
Ajanvaraus on arkisin auki
7.30–19 ja viikonloppuisin
aukioloaikojen mukaan.
14
VILKKU 2 | 2015
tyytyväisyyttä. Lisäksi valinta
edellyttää onnistuneita toimintatapoja henkilöstön hyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen lisäämiseen, oikeudenmukaista ja osallistavaa johtamista, työpaikan turvallisuutta sekä kykyä ylläpitää ja
edistää henkilöstön terveyttä. •
Työpaikkatoiveet huomioidaan
uusien paikkojen avautuessa
I
löstön työpaikkatoiveet sekä osaamiskartoituksen tulokset.
Osaamiskartoitus kertoo, mitkä ovat työntekijöiden vahvuuksia ja mitkä asiat taas vaativat kehittämistä. Tuotantoalueet laativat kartoitusten perusteella henkilöstökoulutussuunnitelmansa.
Ipu-hanke teki viime syksynä vanhusten parissa työskentelevälle henkilöstölle kyselyn, jolla kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kysyttiin toiveita tulevaisuuden työntekopaikasta. Kyselyn tarkoituksena oli saada kohtaamaan työntekijöiden toiveet
omasta työntekopaikasta ja muuttuvan organisaation tarpeet. Kyselyyn vastasi yli 1 400 työntekijää. •
Projektipäällikkö
Leila Mäkinen
050 570 2319
SUSANNA LYLY
käihmisten palvelujen uudistuksen eli Ipu-hankkeen viime syksynä tekemässä henkilöstökyselyssä esitetyt työpaikkatoiveet huomioidaan sitä mukaa,
kun uusia paikkoja aukeaa. Erityisesti Kaupin sairaalan toiminnan
loppuessa vuonna 2016 kyselyssä saatuja tietoja henkilöstön työpaikkatoiveista pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon.
Jos tuotantoalueilla, esimerkiksi kotikuntoutuksessa tai Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolla, tulee paikka hakuun, katsotaan ensin, ketkä ovat kyselyssä ilmoittaneet haluavansa töihin näihin tehtäviin. Sen jälkeen käydään
normaali haastattelukierros.
Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö saa kyselyn kaikista vastauksista koostetun raportin. Lisäksi tuotantoalueiden henkilöstöpäälliköt saavat käyttöönsä oman tuotantoalueensa henki-
Henkilöstöjaosto jatkaa tutulla kokoonpanolla
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluvat Aleksi Jäntti
(alarivissä vasemmalla, kok), Minna Minkkinen (vas), Ilkka Sasi
(kok), Ulla Kampman (sd), henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen
(ylärivissä vasemmalla), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), Seppo
Silvennoinen (ps), johtaja Kirsi Koski ja viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen. Kuvasta puuttuvat Anna-Kaisa Heinämäki (varapuheenjohtaja, vihr) ja päätösvalmistelusihteeri Miia-Hannele Vuori.
Kiitokset
Ikä kultainen kulkevi, aika armas rientelevi.
•
•
Parhaat kiitokseni Hatanpään sairaalan väelle muistamisista eläkkeelle jäädessäni. – Ulla Louhivuori
Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni
eläkkeelle. – Sirkka Kuurila
VILKKU 2 | 2015
15
6.50
VILKKUVAT
Päivän tärkeimmät eli avaimet,
kännykkäpussi ja kalenteri odottavat
aina aamulla työtasolla. Oma kännykkä
on nykyisin tärkeä työväline, sinne
tulee aamusta alkaen vanhempien
viestejä lasten sairasteluista, hammaslääkäriajoista jne.
Annan päivä
ANNA KARSIKAS-KUUSISTO
työskentelee Tampereen kansainvälisen koulun kuudennen luokan
opettajana Amurissa. Hän opettaa
myös musiikkia viidesluokkalaisille.
Anna asuu rivitalossa lähellä Tohlopinrantaa miehensä ja pian 4-vuotiaan
pojan kanssa.
11.15
Ensimmäiset tunnit hurahtivat
ohi, enkä edes muistanut ottaa
kuvia. Hyppytunteja mahtuu
viikkoon useita. Keskiviikon
hyppytunnilla tapaan aina
yhden työparin, yläkoulun
opettajan Sanna KaukonenHeikkilän ja suunnittelemme
viikon englannin tunteja.
12.35
M
Matikan
tunnilla työ
on oppilaiden auttamista
o
hankalissa tehtävissä.
h
Tässä pohditaan hankalaa
T
murtolukumuunnosm
ttehtävää.
21.00
Illalla täytyy usein
avata tietokone ja tarkistaa
sähköposti ja Helmi-viestit.
Mies katsoo jalkapalloa ja
on aikaa myös kerrata päivää.
Tänään pitää lisäksi valmistella
seuraavan illan leirikouluvanhempainiltaa. Matkustamme
luokan kanssa lähelle Lontoota
tutustumaan moniin keskiaikaisiin kohteisiin. Lisäksi
vietämme yhden päivän
paikallisessa koulussa.
19.00
16
Illalla käyn kummitytön kanssa kangasostoksilla. Olen luvannut ommella hänelle
Frozen-elokuvan Elsan mekon. Samalla
reissulla haetaan vähän askartelutarvikkeita. Reissun lomassa käymme
kahvilassa. Pojan mentyä nukkumaan
suunnittelen
VILKKU
2 | 2015 vielä mekkoa.
14.00
Päivän toiset kuorotreenit
päättävät työpäivän. Ensin
harjoitellaan kuoron kesken,
h
ssitten oppilasbändin kanssa.
Yleensä, jos tarvitsee, soitan
Y
oppilaiden kanssa ja silloin
op
mieluiten pianoa. Soittaminen
mi
oman bändin kanssa on tärkeä
om
harrastus.
har