Vilkku 2/2015 - Tampereen kaupunki
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2 | 2015 3 Kaikki pääsevät katsomaan Kunta 10 -tuloksia Henkilöstö saa liikuntakortin 7 Leenan ja Raijan haaveissa siintää vaellus Roomaan 8 VILKKU 2 | 2015 1 NÄIN SEN NÄIN Sote-ammattilaisia tarvitaan HANNA LEPPÄNEN Suomessa on valmisteltu sote-uudistusta jo vuosien ajan ja jälleen sille on otettu aikalisä. Tähän on useita syitä, eikä vähäisin ole se, että kyse on suurimmasta suomalaiseen kuntakenttään kohdistuneesta uudistuksesta sitten kuntien ja seurakuntien tehtävien erottamisen ja kunnallislain säätämisen. Muutoksen suuruudesta kertoo esimerkiksi se, että kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen noin puolet vuosibudjeteistaan. Koko maan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 200 000 henkilöä. Perustuslaki takaa kuntien itsemääräämisoikeuden. Lähidemokratian toteutuminen on perusteltua turvata, eivätkä asiantuntijatkaan ole yksimielisiä uudistuksen toteuttamistavasta. Uudistukselle asetetut tavoitteet on jokaisen helppo edelleen allekirjoittaa: väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko Kaikkea kehittämistä maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenei voi pysäyttää teen toteuttaminen. Tärkeitä asioita meille jokaiselle. Edelleen varmasti kysytään, tuleeko uudistus todella ja odottamaan. kuinka meidän käy. Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus toteutuu Suomessa jossakin muodossa joka tapauksessa. Suomalainen yhteiskunta on niin suurten haasteiden edessä kestävyysvajeen ja väestön ikääntymisen takia, että muutoksia tarvitaan. Samaan hengenvetoon voi todeta, että niin tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun kuntakentän ammattilaisia. Muutosten keskellä on oleellista luottaa omaan osaamiseensa ja siihen, että paikka löytyy myös uudistuksen jälkeen. Myös kunnissa tehtävää kehittämistyötä täytyy jatkaa. Kuten olemme huomanneet, uudistukset voivat venyä, eikä meillä ole varaa pysäyttää kaikkea kehittämistä odottamaan uudistuksen jälkeistä aikaa. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi mainita kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ja työnjaon eteenpäin viemisen. Muutokset synnyttävät aina epävarmuutta, mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtakunnallisesti katsottuna pelissä ei ole enempää eikä vähempää kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, joten siksikin meidän on tärkeää suhtautua muutoksiin terveen kriittisesti ja positiivisen uteliaana. Taru Kuosmanen Tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 12 SUSANNA LYLY SISÄLTÖ Ö 14 Kehukaappi tuo hyvää mieltä työyhteisöön Marko ja Pasi ovat harvinaisia hakkureita Anna opettaa Amurissa 16 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 8. huhtikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat vaeltavansa seuraavan kerran Roomaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU 2 | 2015 TAPETILLA TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Jokainen voi tutustua Kunta 10 -kyselyn tuloksiin K unta 10 -tutkimuksen tulokset ovat ensimmäistä kertaa koko henkilöstön luettavissa Looran etusivulla olevasta linkistä. Silti kaikkien työyhteisöjen on keskusteltava työhyvinvointitutkimuksen tuloksista myös yhdessä. – Tutkimustuloksia kannattaa hyödyntää. Työyhteisön on hyvä miettiä, mitä se voi itse tehdä tilanteensa hyväksi ja mistä hakea tarvittaessa apua kehittämistyöhön, sanoo työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo henkilöstöyksiköstä. Omia tuloksia on mahdollista verrata oman toimialan, kaupungin ja koko Suo- Koulut ja päiväkodit etsivät arkityön parannuskeinoja K unta 10 -kyselyn tulokset käydään tarkasti läpi kouluissa ja päiväkodeissa. Päiväkotien johtajat, koulujen rehtorit ja hallintotiimien esimiehet käsittelevät noin 4 000 työntekijän kanssa oman työyhteisönsä tuloksia ja miettivät yhdessä kehittämiskohteita. Tavoitteena on löytää konkreettisia toimia arkityön parantamiseksi. – Työ edellyttää koko työyhteisön osallistumista ja sitä, että löydetään yhteinen tavoite, johon kaikki voivat sitoutua, sanoo henkilöstöpäällikkö Riitta Hannelius varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnosta. Yhteisen keskustelun jälkeen päiväkotien johtajat kokoavat kehittämiskohteet toimintasuunnitelmiin ja rehtorit koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Suunnitelmiin nostetaan vähintään yksi tavoite Kunta 10 -kyselyn pohjalta. – Keskustelujen jäl– Vanhan kirjastokeen hallinto miettalon musiikkisalissa tii konkreettisia voidaan keskustella Kunta 10 tavoitteita Lear-tutkimuksen tuloksista. Silloin ning Cafessa. Se salissa on pyöreät pöydät ja pöyon meille tuttu dissä paperiset pöytäliinat, joihin voidaan kirjoittaa omia ajatuksia, kertoo henkilöstöjohtaja Riitta Hannelius. men tuloksiin. Tulosten avulla voi arvioida työhyvinvoinnin tilaa sekä nähdä oman yksikön vahvuuksia ja kehityskohteita. Tampereella tapahtuu paljon muutoksia, ja työntekijät kokevat, etteivät pääse vaikuttamaan päätösten tekemiseen. Noin puolet vastaajista ilmoitti, että omaa työtä koskevat muutokset tulevat yleensä yllättäen, ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Lisäksi tapahtuneet muutokset koettiin negatiivisempina kuin ennen. – Henkilöstön pitää saada osallistua päätöksentekoon. On tärkeää, että henkilöstöä otetaan tulevaisuudessa nykyistä parem- koko henkilöstön osallistumista tukeva menetelmä, jossa kukin voi ilmaista mielipiteensä vapaasti turvallisessa ilmapiirissä, Hannelius selvittää. – Menetelmässä edetään kahvilatunnelmassa pyöreiden pöytien ääressä, joissa on tarjolla myös naposteltavaa. Ryhmät kirjoittavat aiheeseen liittyvistä kysymyksistä ajatuksiaan paperiseen pöytäliinaan. Merkin kuuluessa vaihdetaan seuraavan kysymyksen pariin ja jatketaan keskustelua ja ideointia. Kouluissa, päiväkodeissa ja hallinnossa pyritään tekemään mahdollisimman tarkka kuvaus tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan. Jos todetaan, että tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan ulkopuolista tukea, voidaan esimerkiksi hankkia työnohjausta. Huolelliseen käsittelyyn ja seurantaan päädyttiin, koska Tampereen Kunta 10 -tutkimuksessa selvisi, että puolet työntekijöistä kokee, ettei tuloksia ole käsitelty. – Meillä on odottava tunnelma. Moni on käynyt aktiivisesti katsomassa tuloksia ja niistä on puhuttu käytävillä ja kahvipöydissä. Kritiikkiä on noussut, mikä on hyvä, koska se edellyttää sitä, että asioihin puututaan. • Vilkku seuraa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Kunta 10 -kyselyn tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä. VILKKU 2 | 2015 3 > TAPETILLA Kunta 10 -tutkimus • Tutkimus selvittää joka toinen vuosi kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. • Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 8 805 Tampereen kaupungin työntekijää eli 69 % henkilöstöstä. Vuonna 2012 vastaajia oli 8 428 (74 %). • Kunta 10 -tutkimus on Työterveyslaitoksen johtama monivuotinen tutkimus, jossa seura- > min mukaan omaa työtä koskevaan kehittämistyöhön ja muutosten valmisteluun, korostaa Uusitalo. Työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemus on hieman laskenut. Työntekijät kokevat päätöksenteon epäoikeudenmukaisemmaksi kuin esimies- tai johtoasemassa työskentelevät. Epäoikeudenmukaisen tuntuinen johtaminen on yhteydessä huonoksi koettuun terveyteen, psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja masennukseen. Vastaavasti oikeudenmukaisena pidetyn johtamisen on havaittu suojaavan lyhyiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lisäksi työntekijät, jotka kokevat johtamisen työpaikalla oikeudenmukaisena, palaavat nopeam- 4 VILKKU 2 | 2015 TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVAT Susanna Lyly taan henkilöstön hyvinvointia ja työelämän kehittymistä 11 kunnassa. • Työterveyslaitos raportoi tulokset ainoastaan niistä työyksiköistä, joissa on vähintään 10 vastaajaa. • Tietosuojasyistä lähijohtamista (esimiestuki ja kohtelun oikeudenmukaisuus), itseen kohdistuvaa syrjintää ja työnantajan vaihtamista käsittelevien kysymyssarjojen tulokset annetaan, jos vastaajia on ollut vähintään 50. min pitkiltä sairauslomilta. – Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia pitäisi pystyä käyttämään johtamisessa samalla tavoin kuin muitakin työkaluja. Näistä asioista ei kannata tehdä liian vaikeita, Uusitalo sanoo. Tampereen kaupungin työpaikkojen ilmapiiri on parantunut tasaisesti kuuden vuoden ajan. Työpaineet lisääntyneet, sairauslomat vähentyneet Kunta 10 -tuloksista ja alkuvuonna valmistuneesta Tampereen toimintamallin arviointiraportista näkyy samanlaisia kehittämiskohteita. On kehitettävä johtamisen ja esimiestyön tapoja, jotka rakentuvat luottamukselle ja avoimuudelle. Työpaineet ja -stressi ovat Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Työperäisen stressin ehkäisemiseksi työpaikoilla täytyy kiinnittää huomiota työnkuvien selkeyteen sekä työstä aiheutuvan paineen ja työn hallinnan väliseen tasapainoon. – Moni työhyvinvointimittarin luvuista on aiempaa parempi. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet samoin kuin työtapaturmien määrä. Myös eläkkeelle jäädään varhennetusti entistä harvemmin, kertoo Uusitalo. Väkivallan kokemukset ovat vähentyneet. Erityisesti henkisen väkivallan määrä on vähentynyt edelliseen kyselykertaan verrattuna. – Tutkimuksen mukaan työntekijöiden halu jatkaa omassa työssään on parantunut. Lisäksi entistä useampi uskoo jatkavansa työssään eläkeikään asti ja suosittelisi kaupunkia työnantajana ystävälleen, iloitsee henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto. Uusitalo ja Kuivasto kiertävät kevään aikana jokaisen toimintayksikön johtoryhmässä puhumassa Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista. – Kannustamme käyttämään tuloksia hyödyksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laadinnassa. Selvitämme myös, tarvitaanko kehittämistyöhön sparrausta, Kuivasto toteaa. Jokaisen esimiehen on käytävä yksikkönsä Kunta 10 -kyselyn tulokset läpi työpaikalla. Henkilöstöyksikkö seuraa yksikköjen Kunta 10 -tulosten käsittelytilannetta ja tiedottaa siitä Loorassa. Kyselyn tulosten perusteella sovitut kehittämiskohteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikköjen kehittämiskohteista koostetaan 2–4 toimialakohtaista kehittämiskohdetta. Kehittämistoimenpiteet esitellään kaupungin johdolle toukokuussa. • Sähköinen hakemus madalsi paperipinot V ammaispalvelun hakemukset on voinut helmikuun alusta alkaen lähettää sähköisesti. Paperinpyörityksen vähenemistä on tervehditty vammaispalvelutoimistossa ilolla. – Toivomme, että hakemuksia tulisi mahdollisimman paljon sähköisesti. Se nopeuttaa käsittelyä. Ei tarvitse levitellä paperiarsenaalia pöydälle, ja myös postittamista jää pois. Olemme käsitelleet täällä aika valtaisaa määrää papereita, kertoo sähköistä asiointia työstänyt sosiaalityöntekijä Leena Köykkä. Asiakas kirjautuu palveluun kaupungin verkkosivujen kautta henkilökohtaisella pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voi tehdä sekä vammaispalveluhakemuksen että vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhakemuksen. Siellä voi lähettää myös hakemuksen liitteet, ja halutessaan sinne saa päätöksen. – Kirjallinen hakumahdollisuus säilyy edelleen, mutta haluamme tarjota myös tämän sähköisen asiointikanavan asiakkaillemme. Siitä on tullut jo paljon myönteistä palautetta, myös järjestöiltä, Köykkä toteaa. Hän uskoo, että nettihakemus vähentää hakemuksiksi tulkittavia sähköposteja. Se pienentää tietosuojariskiä ja helpottaa osaltaan henkilökunnan työtä. Sähköpostin lähettäjiltä on usein pitänyt pyytää lisäselvitystä ja tarvittaessa kirjallinen hakemus. Käytössä nyt alueellinen tiimijako www.loora.fi/kunta10 Vammaispalvelutoimisto siirtyi vuoden alussa alueelliseen tiimi- < Hakemukset tipahtelevat vammaispalvelutoimistoon nyt myös sähköisesti. Sosiaalityöntekijät Leena Köykkä (vas.), Riika Sihvola, Anna Lemmetyinen, Sanna Koivukangas ja Päivi Kantell (edessä) ovat tyytyväisiä paperipinojen pienenemiseen. Hervannan terveysaseman lääkäri Raija Ahonen pitää tietojen lähettämistä potilaalle tekstiviestillä nopeana ja vaivattomana. jakoon työntekijöiden tavoitettavuuden parantamiseksi. Sosiaalityöntekijät ja kehitysvammaisten kuntoutusohjaajat muodostavat nyt kolme tiimiä: etelä, itä ja länsi. Asiakkuus määräytyy postinumeron perusteella. Sosiaalityöntekijät Päivi Kantell, Anna Lemmetyinen ja Sanna Koivukangas kertovat, että muutos on tuonut mukanaan uuden opettelua. Aikaisemmin työntekijät hoitivat joko kehitysvammahuollon tai vammaispalvelun tehtäviä, nyt kaikki hoitavat molempia. – Tämä parantaa palvelujen saatavuutta ja työn jakamista. Jokaisella tiimillä on oma yhteissähköposti. Asiakkaan ei siis tarvitse yhteyttä ottaessaan tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Poissaoloa voi paikata joku toinen tiimiläinen. Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon yhdistäminen on hoidettu sisäisellä koulutuksella ja opastuksella. Kanta-Sarviksella sijaitsevassa vammaispalvelutoimistossa työskentelee yhdeksän sosiaalityöntekijää ja kolme kuntoutusohjaajaa, joista kaksi on osa-aikaista ja yksi kokoaikainen. Neljän hengen toimistotiimi hoitaa laskuja, asiakasneuvontaa ja kehitysvammaisten välitystilejä. Työtiimiin kuuluu lisäksi Oriveden vammaispalvelusta vastaava sosiaaliohjaaja. Toimiston puhelinajat ovat kello 9–10 keskiviikkoa lukuun ottamatta. • Terveystietoja näppärästi tekstiviestillä T erveyskeskuslääkäri Raija Ahonen naputtelee tiedon laboratoriotuloksista tietokoneelleen. Yhdellä klikkauksella viesti lähtee potilaan kännykkään ja tämä voi lukea, että kaikki on kunnossa. Hervannan terveysasemalla työskentelevä Ahonen on ottanut terveydenhuollon tekstiviestipalvelun omakseen. – Käytän sitä aika paljon. Se on helppo ja nopea. Vaihtoehto on puhelinaika, mutta siihen kuluu yleensä enemmän aikaa, Ahonen tiivistää. Tekstiviestillä potilaalle voi lähettää hoitoon liittyvää tietoa laboratoriotulosten lisäksi esimerkiksi röntgenkuvista. Myös muistutuksen ajanvarauksesta saa kännykkään. Palvelun käytöstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus. Lääkäri kirjoittaa tietokoneelle hoitoviestin, jonka järjestelmä lähettää asiakkaan numeroon tämän varaamana tekstiviestiaikana. Ajanvarausmuistutus lähtee järjestelmästä automaattisesti. Ahosen mukaan viestien vastaanottamista suosivat erityisesti nuoret ja keski-ikäiset, mutta myös monet ikäihmiset. – Kovin monimutkaista asiaa tekstiviestiin ei voi sisällyttää, sillä 160 merkkiin ei mahdu paljon. Siihen ei myöskään voi laittaa mitään henkilökohtaista eikä yksityiskohtaista tietoa. Sen sijaan voi lähettää esimerkiksi maininnan, että ”hoitosuunnitelma ei muutu, otetut verikokeet kunnossa”, Ahonen kertoo. Peruuttamattomat varaukset vähenevät Tekstiviestipalvelu on ollut käytössä kaupungin terveydenhuollossa jo usean vuoden ajan. Ahkerimmin sitä käytetään opiskeluterveydenhuollossa ja vastaanottotoiminnassa. Projektipäällikkö Päivi Hodgson tietohallinnosta muistuttaa, että kaikki Pegasosjärjestelmää käyttävät yksiköt voivat lähettää hoitoviestejä. Automaattiset ajanvarausmuistutukset ovat mahdollisia monessa yksikössä, mutta eivät toistaiseksi kaikissa. Palvelun haluavat yksiköt voivat ottaa yhteyttä Päivi Hodgsoniin. Hodgson on samaa mieltä tekstiviestipalvelun eduista kuin Raija Ahonen. Käytöstä hyötyvät sekä henkilökunta että asiakas. – Se on paljon nopeampaa kuin soittaminen ja selkiyttää oman työjärjestyksen laatimista. Ajanvarausmuistutukset vähentävät peruuttamattomia varauksia. Asiakkaalle käytäntö merkitsee parempaa palvelua, hän tähdentää. – Olemme järjestäneet yksiköille viestien lähettämisestä koulutusta, ja järjestämme tarvittaessa lisää. Puolen tunnin koulutukseen voi osallistua omalta tietokoneelta. • VILKKU 2 | 2015 5 TAPETILLA TEKSTIT Päivi Stenroos KUVITUS Hanna Leppänen T ampereella on kehitetty tiedolla johtamista jo parikymmentä vuotta, ja nyt siinä ollaan selvästi uuden ajan kynnyksellä. – Tiedosta ei ole pulaa, mutta nyt on ymmärretty se, että pelkkä järjestelmässä oleva tieto ei vielä auta, sitä pitää hyödyntää, toteaa kesäkuussa muodostetun tietoyksikön vetäjä Sari Mäntylä. Tietoyksikön tehtävänä on juuri tiedon hyödyntämisen kehittäminen, tukeminen ja helpottaminen. Kaupungin toiminta tuottaa valtavasti tietoa, raportteja, arviointeja, tutkimuksia ja käytännön kokemuksia. Jo tapahtuneen raportoinnista on kuitenkin vielä matkaa todelliseen tiedolla johtamiseen. – Tietoa pitää pystyä analysoimaan ja jalostamaan niin, että sen avulla voi ennustaa tulevaa ja mitata esimerkiksi vaikuttavuutta. Tämä on iso asia julkisella sektorilla, jossa on tärkeää löytää vaikuttavimmat tavat toimia, Mäntylä sanoo. Tietoyksikkö luo mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen Herkullista tietoa Tietoyksikkö laittaa parhaillaan kuntoon tiedolla johtamisen perustaa. Sen jälkeen päästään toden teolla analytiikan ja ennustettavuuden äärelle; Sari Mäntylän arvion mukaan vuoden, parin kuluessa. Silloin johtamisen tueksi on tarjolla luotettavaa tietoa hyödynnettävässä muodossa, jota Mäntylä kutsuu herkulliseksi. – Ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että esimerkiksi säätiedot saa kännykästä helposti näkyville. Samalla tavoin pitäisi pystyä esittämään myös päätöksenteossa tarvittavat tiedot. Nopeasti, reaaliaikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan visuaalisesti sen sijaan, et- 6 VILKKU 2 | 2015 tä niitä pitää metsästellä pitkään erilaisista järjestelmistä. Herkullisuuden lisäksi Mäntylä korostaa oikean kokoista tietoa. Mitä korkeammalla päätöksenteon tasolla ollaan, sitä laajempia tilannekuvia johtamisen avuksi on voitava tarjota. Laajakantoisia päätöksiä ei kannata perustaa nippelitietoon. – Toimintakenttä on monimutkaistunut viime vuosien aikana ja vauhti kiihtyy. Esimerkiksi palveluja tuottavat niin kaupungin omat yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ei tätä kokonaisuutta millään muulla pysty hallitsemaan kuin tiedolla, Mäntylä sanoo. Yksi tietoyksikön hankkeista on ns. kärkitietojen tunnistaminen. Tavoitteena on tunnistaa valtavasta tietomäärästä ne keskeiset kärkitiedot, joita johtamisessa tarvitaan. Voi olla, että tulevaisuudessa jokainen johtotehtävissä oleva saa näytölleen tietonäkymän, jossa oman työn kannalta keskeiset tiedot ovat helposti saatavilla ja syvennettävissä. – Tiedolla johtaminenhan on pohjimmiltaan sitä, että tekee saamastaan aineistosta löydöksiä, päätelmiä ja niiden perusteella päätöksiä. Se tapahtuu yksiköissä, ja meidän tehtävämme tietoyksikössä on luoda sille mahdollisuudet, Mäntylä kiteyttää. • Sari Mäntylä klikkaa auki Hervannan asukkaiden määrää havainnollistavan kuplan Tampereen väkiluvun jakaantumista esittävästä kaaviosta.Väkilukutietoa löytyy internetosoitteesta http://k4sa.github.io/tampere_bubble. Oikeita palveluja oikeaan aikaan T ilaajapäällikkö Taru Kuosmanen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksiköstä kertoo käytännön esimerkin tiedolla johtamisesta. Yksiköllä on meneillään hanke, jossa käydään läpi sosiaalija terveyspalvelujen moninaista asiakasdataa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. – On olemassa joukko asiakkaita, jotka käyttävät paljon erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta ne eivät kuitenkaan paranna asiakkaan hyvinvointia vastaavasti, Kuosmanen kertoo. Tiedon louhinnan ja data-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa tämä asiakasjoukko ja selvittää, miten heille voisi tarjota oikeita, vaikuttavia palveluja oikeaan aikaan. Kuosmanen korostaa, että esimerkiksi perussairautensa vuoksi kalliita hoitoja tarvitsevat tulevat edelleenkin saamaan hoitonsa. Data ei syrjäytä käytännön kokemusta ja asiantuntemusta päätöksenteossa, mutta sen hyödyntämiseksi halutaan luoda työkalu jokapäiväiseen käyttöön. Suurien tietomassojen analysointi voi myös nostaa esille näkökulmia, jotka muuten jäisivät helposti huomaamatta. – Yksikkömme on tästä hankkeesta innostunut, koska sen avulla voimme saada laajempaa faktatietoa ja kokonaiskuvaa työmme pohjaksi, Kuosmanen sanoo. • Tampere ja sairaanhoitopiiri aikovat uudistaa työnjakoaan Toimintamalli uudistuu T T ampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiivistävät sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä. Uudistuksella pyritään sujuvampaan toimintaan, eikä tavoitteena ole vähentää henkilökuntaa. Hatanpään sairaalan kuvantamistoiminta aiotaan yhdistää osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskusliikelaitosta vuoden 2016 alusta. Myös Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian palvelut yhdistetään ja toiminta keskitetään siirtymävaiheen jälkeen kokonaan Taysiin. Vastaavasti rintasyöpäleikkauksia tehdään jatkossa vain Hatanpäällä, ja sairaanhoitopiirin ja kaupungin sukupuolitautien poliklinikat yhdistetään. Suunnitteilla on niin ikään kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen hankinta- ja logistiikkayhtiö sekä työterveyshuollon yhtiö, johon aiotaan yhdistää sairaanhoitopii- rin ja kaupungin työterveyshuollon palvelut. Urologisia palveluja on tuotettu Pirkanmaalla Taysissa, Hatanpäällä, Valkeakoskella ja Vammalassa. Hatanpää on vastannut pääasiassa tamperelaisten potilaiden diagnostiikasta ja perusurologiasta. Nyt tavoitteena on muodostaa Taysiin urologiakeskus, jonka henkilöstö koostuu nykyisistä osaajista. Rintasyöpäleikkauksia on tähän asti tehty Taysissa ja Hatanpäällä. Yhdistämällä yksiköt on mahdollista luoda Suomen toiseksi suurin rintasyöpäleikkausten yksikkö. Hankinta- ja logistiikkapalvelujen yhdistämisellä on arvioitu saavutettavan noin 10 miljoonan euron hyöty vuodessa. Päällekkäisten rakenteiden purkamisella on arvioitu alkuvaiheessa olevan noin miljoonan euron vaikutus. • Johtaja Kari Hakari 050 590 2197 ampereen toimintamalli uudistetaan Tampere 2017 -projektissa. Uudistetun organisaation toiminta alkaa 1.1.2017, poliittisten toimielinten osalta 1.6.2017. Uudistuksen tavoitteet ja keskeiset linjaukset viedään valtuuston päätettäväksi 15.6.2015. Tämän jälkeen kesäkuussa siirrytään täsmennysvaiheeseen, jolloin selvitetään, että linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa. Kaupungin henkilöstö halutaan aktiivisesti mukaan uudistustyöhön. – Toivomme mahdollisimman laajaa keskustelua. Henkilöstön näkemysten selvittämiseksi hyödynnetään sähköisiä osallistumismuotoja ja keskustelutilaisuuksia. Uudistamistyötä viedään eteenpäin avoimesti, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo. Uudistamisen etenemistä voi seurata Loorasta toimintamallin kehittäminen -sivulta, joka löytyy strategia ja kehittäminen -sisältökanavan alta: strategia ja kehittäminen > toimintamallin kehittäminen. Kaupungin nettisivuilta aiheeseen liittyvää aineistoa löytyy Hallinto ja talous -osion alta toimintamalli-sivustolta. • Henkilöstön liikuntaa aiotaan tukea 100 euron liikuntakortilla T ampereen kaupunki tukee tänä vuonna henkilöstön liikuntaharrastuksia 100 euron liikuntakortilla. Kortti tulee käyttöön, kun aikataulu vahvistuu kilpailutuksella valitun palveluntarjoajan kanssa. Tarkemmat ohjeet liikuntakortin käytöstä kerrotaan myöhemmin Loorassa. – Henkilöstön liikuntaa ja työhyvinvointia halutaan tukea ottamalla käyttöön liikuntakortti. Tämä on konkreettinen positiivinen viesti ja kiitos henkilöstölle hyvin tehdystä työstä, pormestari AnnaKaisa Ikonen sanoo. Kaupungin viime vuoden tulos muodostui 19,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vielä välitilinpäätöksessä elokuussa 2014 tuloksen ennustettiin jäävän 44 miljoonaa euroa miinukselle. Myönteinen taloudellinen kehitys koostui monista eri tekijöistä, mutta kaupungin henkilöstön rooli säästöjen saavuttamisessa oli keskeinen. Viime vuoden hyvän kehityksen takia henkilöstöä halutaan kannustaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvinvointia lisäävällä henkilöstöetuudella. Liikuntakortin käyttöönotosta päätettiin maaliskuun alussa vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa. Henkilöstön palkitsemisen periaatteet on vahvistettu henkilöstöjaostossa vuonna 2014. Palkitsemisen kokonaisuus koostuu erilaisista palkitsemisen ja kannustamisen muodoista, kuten rahallisesta palkitsemisesta ja henkilöstöetuuksista. Tavoitteena on muuttaa palkitsemiskokonaisuus aiempaa paremmin työtuloksiin perustuvaksi sekä uudistaa myös henkilöstöetuuksien kokonaisuutta. Henkilöstöyksikkö valmistelee tätä työtä, ja siinä tullaan huomioimaan myös kokemukset liikuntakortin käytöstä. • Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen jaana.villila-vakkilainen@ tampere.fi, 040 730 1910 VILKKU 2 | 2015 7 Keskiajan pyhiinvaeltajien K onsernihallinnon henkilöstöryhmän erikoissuunnittelija Leena Salminen ja suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo ihastelevat Museokeskus Vapriikin kevään uutta näyttelyä. Tunnelmallisessa näyttelytilassa pääsee tutustumaan suomalaisten keskiajalla tekemiin pyhiinvaelluksiin. Aihepiiri on naisille läheinen, koska kaksi vuotta sitten he vaelsivat ensimmäistä kertaa yli sata kilometriä Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan. − Olimme molemmat halunneet jo pitkään lähteä pyhiinvaellusmatkalle. Uudet kokemukset ja itsensä voittaminen olivat tärkeimmät syyt lähtöön, Raija Arasalo kertoo. Vapriikin näyttelyn kuvissa pyhiinvaeltajat ovat pukeutuneet lierihattuun ja kaapuun. Heillä on mukanaan puinen kävelykeppi ja huopalaukku. Salminen ja Arasalo peilaavat omia pyhiinvaelluskokemuksiaan keskiajan vaelluksiin. − Meillä oli puukepin sijasta nykyaikaiset kävelysauvat, jalassa vaelluskengät ja selässä pienet reput. Vaeltaessa huomaa nopeasti, kuinka vähin varustein ihminen pärjää, Salminen kertoo. Noin 800 vuotta vanha pyhäinjäännösarkku kuuluu British Museumin kokoelmiin ja on lainassa Vapriikissa. 8 VILKKU 2 | 2015 Lasin alla näkyy myös Leena Salmisen oma latinankielinen pyhiinvaellustodistus. reitti kutsuu edelleen Keskiajalla Suomessa kristittyjen suosituimpia pyhiinvaelluskohteita olivat Turku, Ruotsin Vadstena ja Norjan Nidaros, mutta monet lähtivät myös Roomaan, Jerusalemiin tai Santiago de Compostelaan. − Pohjois-Espanjassa kulkevaa ikivanhaa ranskalaista reittiä on tampannut niin paljon ihmisiä yli tuhannen vuoden ajan, että sitä kulkiessa tuntee olevansa osa historiallista jatkumoa, Salminen kuvailee. sisateessa 24 kilometriä. Kun saavuimme majapaikkaan, saimme kuulla, että se oli täynnä. Siinä ei auttanut muu kuin jatkaa matkaa etsimään toista yösijaa, Raija Arasalo muistelee. Koettelemuksista huolimatta Salminen ja Arasalo nauttivat ensimmäisestä pyhiinvaelluksestaan niin paljon, että taivalsivat viime vuonna Santiago de Compostelaan uudestaan Portugalin reittiä pitkin. Hengellinen seikkailu Vaelluksella yksin mutta yhdessä Keskiajalla lähes jokainen kristitty teki ainakin yhden pyhiinvaelluksen elämänsä aikana. Silloin lähdettiin matkaan usein uskon johdattamana. Ihmiset sovittivat syntejään pyhiinvaelluksella ja kunnioittivat paikkoja, joissa oli pyhäinjäännöksiä tai pyhimysten hautoja. Syyt pyhiinvaellukseen ovat nykyään monenkirjavia. Toiset lähtevät edelleen hengellisistä syistä, toiset pelkästä seikkailunhalusta. Reittien suunnittelu on helppoa internetin ansiosta, mutta kulkija ei voi varautua kaikkeen etukäteen. Avoin mieli ja kärsivällisyys ovat vaeltajan hyveitä. − Yhtenä päivänä olimme tarponeet ve- Naiset ovat tehneet pyhiinvaelluksensa pienessä ryhmässä, johon on kuulunut nykyisiä ja eläkkeellä olevia kaupungin työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä. Vaeltaessaan he hiljentyivät välillä omiin ajatuksiinsa, mutta yhteisöllisyyden tunne oli kantava voima matkalla. − Aivan yksin kulkeminen olisi minusta kammottava ajatus, sillä en ole lainkaan kävelijätyyppiä, Leena Salminen sanoo. Ryhmässä vaeltaessa apu on aina lähellä. Kaverilta saa huikan, jos oma vesipullo tyhjenee ennen taukopaikkaa. Kannustaminen ja huumori keventävät askelta vuoriston rinteitä kivutessa. Leena Salminen katselee Vapriikin näyttelyssä esillä olevia vaelluspasseja. TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Matkan varrella, erään vehreän niityn reunalla joukko päätti kajauttaa ilmoille pyhiinvaeltajienkin hymninä tunnetun laulun, Maa on niin kaunis. Se nosti tunteet pintaan. Monte do Gozolle eli Ilon kukkulalle saapuminen oli toinen pyhiinvaelluksen kohokohdista. − Kukkulalta näkee upean Santiago de Compostelan katedraalin tornit ensimmäistä kertaa. Se on uskomattoman hieno hetki, kun tietää selviytyneensä matkasta, naiset kertovat. Perille päästyään Salminen ja Arasalo osallistuivat pyhiinvaeltajien messuun ja vierailivat apostoli Jaakobin pyhäinjäännösten luona, aivan kuten vaeltajat ovat keskiajallakin tehneet. • Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttely Vapriikissa 18.10.2015 asti. Leena Salminen ja Raija Arasalo suunnittelevat seuraavaa pyhiinvaellusta Roomaan. Arasalon korvalehtiä ja paitaa koristaa vaeltajien simpukkatunnus. VILKKU 2 | 2015 9 PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly Kokenut kolmikko pyörittää rakennusvalvonnan toimistoa R akennusvalvonnan toimiston tiskiä koristaa kaunis keltainen ruusukimppu. Kerran viikossa vaihtuva kukkakimppu on pitkä perinne. – Kukkakimppu on tilattu ainakin niin kauan, kuin olen ollut rakennusvalvonnassa, kertoo yksikössä lähes 27 vuotta työskennellyt Sirpa Koskinen. Pitkään – yli 30 vuotta – kaupungilla ovat työskennelleet myös Tarja Laurila ja Merja Vehmersuo. Laurila aloitti työt vuonna 1983, ja vuosien mittaan tutuiksi tulivat paitsi rakennusvalvonta, myös rahatoimisto, kiinteistötoimi, Hatanpään päivystys- ja lääkäriasema, Pyynikin silmä- ja korvayksikkö, lasten kotihoidon tuki, asuntotoimi sekä aiemmin Jämsän kaupungin kanslia. Vuonna 1984 kaupungilla aloittaneelle Vehmersuolle rakennusvalvonta on ollut pitkäaikaisin työpaikka, mutta hänellä on kokemusta myös kaupungin lakiosastosta ja hankintavälinevarastosta. Selkeää kaupunkiorganisaatiota arvostetaan Työtehtävät toimistossa ovat monipuolisia ja vaativat erityistai- 10 VILKKU 2 | 2015 toja, joiden oppiminen ottaa aikansa. Toimistolaiset myös tuuraavat sujuvasti toisiaan. – Teemme muun muassa lupahakemusten esi- ja loppuvalmistelua sekä lähetämme asiakkaalle lupapäätöksen. Siinä sivussa hoidamme asiakaspalvelua, kuvailee Sirpa Koskinen. Naiset ovat aloittaneet työnsä konekirjoitusaikaan, joten heillä on perspektiiviä muutoksiin. Kaupungin organisaatio on mutkistunut muun maailman mukana, mutta kaikkea hyväksi koettua ja toimivaa ei kannata heidän mielestään heittää romukoppaan. Toimiston väen mukaan muutostohinoissa olisi myös hyvä palauttaa mieliin, että työntekijä on työnsä paras asiantuntija. – Nimikkeet, termit ja yksikköjen nimet ovat nykyään niin monimutkaisia ja vieraita, että asiakaspalvelu kärsii. Puhutaan esimerkiksi infrasta ja logistiikasta. Ennen oli selkeästi puistoyksikkö, mutta nyt sellaista ei ole, Tarja Laurila harmittelee. – Siitä vanhasta punaisesta puhelinluettelokansiosta löysi hyvin yksiköt ja työntekijät, Sirpa Koskinen muistelee. – Ja valkoisessa virastotalossa tiesi, kuka istui missäkin huoneessa, Laurila lisää. Myös työn tekemiseen oli enemmän rauhaa, ja organisaatio oli selkeä toisin kuin nykyinen tilaaja–tuottaja-malli, joka on tuonut lisätyötä, kuten sisäistä laskutusta. Hyvä työilmapiiri auttaa jaksamaan Rakennusvalvonta on ollut naiskolmikolle mieluisa työpaikka sekä työilmapiirinsä että mielenkiintoisen tehtäväkentän ansiosta. – Täällä näkee jo ennakolta, minkä näköiseksi kaupunki rakentuu, tuumii Merja Vehmersuo. Rakennusvalvonnassa on myös havaittu, että naapuririidat ovat lisääntyneet. – Ihmiset ovat herkempiä valittamaan. Monta vuotta kestävä riita voi saada alkunsa jopa siitä, kun lasten pallo vierii naapurin pihaan, Sirpa Koskinen sanoo. Työssä on saanut opettavaisia esimerkkejä siitä, että kannattaa sopia pikkuasiat pitkän toran välttämiseksi. Rakennusvalvontaa on kolmen vuosikymmenen aikana joh- Merja Vehmersuo (vas.), Sirpa Koskinen ja Tarja Laurila hoitavat rakennusvalvonnan toimistoa, ja heillä kaikilla on takanaan pitkä työura kaupungilla. tanut kolme rakennustarkastajaa: Kyösti Välimäki, Kalevi Lammi ja Eija Muttonen-Mattila, joka on nykyinen päällikkö. Kyösti Välimäki eli Kössä palkkasi aikanaan jokaisen tästä naiskolmikosta ja Kalevi Lammi Tarja Laurilan uudelleen. – Kössä oli oikein mukava ja huomaavainen, mutta hänelle ei ryppyilty ja hänen huoneeseensa mentiin kyllä lakki kourassa, Sirpa Koskinen muistelee. Myös muut päälliköt saavat naisilta kiitosta. Kaikki ovat olleet vahvoja persoonia ja luotsanneet hyvin rakennusvalvontaa. Nyt rakennusvalvonnan muutostilanteessakin Muttonen-Mattila on pitänyt hyvin alaisistaan huolta. – Koskaan ei ole harmittanut tulla töihin, ja sehän on jo lottovoitto, että saa olla hyvässä työpaikassa, naiset tuumivat. Työpäivä haukkaa vuorokaudesta ison osan, ja työelämässä pitäisi nykyään puurtaa entistä pitempään, kun eläkeikää hilataan ylöspäin. – Hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit ovatkin erittäin tärkeitä juuri jaksamisen kannalta, toteaa Tarja Laurila. • TIESITKÖ? TEKSTI Tuuli Oinonen Tasa-arvosuunnitelma pyrkii edistämään samapalkkaisuutta T ampereen kaupungin tasa-arvosuunnitelman uusia tavoitteita ovat nollatoleranssi häirintään ja syrjintään Pois kiusanhenki -ohjeen mukaisesti, esimiestyön laadun paraneminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma vuosille 2015–2017 sisältää arvion vuosien 2012–2014 tasaarvosuunnitelman toteutumisesta, selvityksen tasa-arvon nykytilanteesta sekä uudet asetetut tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmaa on valmisteltu yhteistoiminnassa. Arvio aiemman tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta sekä S e u r asa myö e s s a s s o s i a adli ai s s a me FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää, seuraa ja keskustele! sukupuolista syrjintää ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi tasa-arvosuunnitelman vuosille 2015– 2017 helmikuussa. • Loora > Ohjeet ja lomakkeet > Henkilöstöhallinnon ohjeet ja lomakkeet (Työsuojelu ja yhteistoiminta) Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen 040 707 9147 VILKKU 50 vuotta TAMPEREEN kaupungin tasa-arvotoimikunta kirjoitti Vilkun vuoden 1987 ensimmäisessä numerossa tasa-arvosta ja sen vuoden alussa voimaan astuneesta tasa-arvolaista. ”YLI 90 PROSENTTIA suomalaisista toi- puolet. Ja lienee tampeVilkun relaisilla ylpeilyn aihetjuhlavuonna ta siitäkin, että maan julkaistaan katkelmia toiseksi suurimman vuosien saatossa julkaiskaupungin korkeimtuista lehtijutuista ja man virkamiesjohdon ilmoituksista. miesvaltainen rintama on hieman murtunut.” • ”TAMPEREEN dia nenme osiaali Kaupungin yhteistoimintaryhmä seuraa ja valvoo osaltaan kaupungin tasa-arvosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Se toimii tarvittaessa yhteistoimintaelimenä, jossa tasa-arvoon liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan. Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2013 lopussa 15 150 työntekijää. Naisia heistä oli 74 prosenttia ja miehiä 26 prosenttia. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan toiminnan täytyy ehkäistä mii sellaisissa ammateissa, jotka ovat selvästi leimautuneet joko ’miesten töiksi’ tai ’naisten töiksi’. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta on utopiaa, joka konkreettisesti näkyy monen naisen palkkapussin keveydessä. Raskaus, synnytys ja pienten lasten hoito saattavat heikentää naisten työsuhde- ja sosiaaliturvaa, ja lasten päivähoito-ongelmat mielletään lähinnä naistyöntekijöitä koskeviksi. Mutta myös miestä syrjitään esimerkiksi epäämällä mahdollisuus hoitaa kotona alle 3-vuotiasta tai sairastunutta lasta.” Tunnetko jo kaupungin kanavat e.fi/s amper www.t selvitys nykytilanteesta käsiteltiin kaupungin yhteistoimintaryhmässä, ja uudet tavoitteet valmisteltiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Kaupungin kaikissa toiminnoissa on otettava huomioon tasaarvosuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet. Toimintayksiköiden johto vastaa yksiköissä oman toimintansa tasa-arvon toteutumisesta ja ajan tasalla pitämisestä sekä seurannasta. Toimintayksiköiden yhteistoimintaryhmien pitää puolestaan valvoa toimenpiteiden toteutumista ja tasa-arvolain noudattamista sekä tiedottaa laiminlyönneistä henkilöstöyksikölle. kaupunki edustaisi maassamme huippua, mikäli tasa-arvon toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa mitattaisiin pelkästään naisten määrällä kaupunginvaltuustossa. Heitä on nimittäin valtuutetuista tällä hetkellä lähes VILKKU VI V I LK K KU K U 2 | 20 2015 1 15 11 1 1 HARVINAISET AMMATIT A TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Susanna Lyly talassa, Tampereen Infran itäisen aluetoimiston perukoilla työskentelee harvinaisen ammattikunnan edustajia – kivenhakkureita. Valtaosa Tampereen katujen rotvallikivistä on tehty kaupungin omana työnä, vaikka kiinalainen ki- vi on vyörynyt markkinoille viime vuosina. Perinteisen, tuhansia vuosia vanhan ammattikunnan edustajia on Suomessa enää tusinan verran, ja heistä viisi on Tampereen kaupungilla. Perjantai-iltapäivänä kiven- Perinteinen kivenhakkuri on harvinaisuus koko Suomessa hakkurit Marko Moisio, Ari Leppänen ja Pasi Kinnunen ovat lopettelemassa kaksiviikkoista urakkaansa kivivarastolla. Kivimiesryhmään kuuluvat lisäksi Esa Viljanen ja Kimmo Vesterinen. – Harvinaistunut ammattikunta tämä tosiaan on, ja taidamme olla aika harvinaista ihmislajiakin. Ei tähän enää juuri tulijoita ole, toteaa Pasi Kinnunen. – Ja aika harva pystyy olemaan eläkeikään saakka, lisää Ari Leppänen. Hän on porukan vanhin ja jäämässä parin vuoden sisään eläkkeelle. Nuorin kivenhakkuri Marko Moisio on hakkurin töissä viidettä talvea. Kesät hän tekee katutöitä asentaen muun muussa rotvallia ja kiveyksiä. << Ari Leppänen on työskennellyt kaupungilla lähes 30 vuotta ja kivialalla vieläkin kauemmin. Kivenhakkuri tarvitsee itselleen juuri sopivat työkalut, toisten omilla eivät työt suju. Leppäsen työkalut ovat sepän teroittamia. < Kivimiehen palkkapussin suuruus riippuu valmiista kivimetreistä, joita kahden viikon aikana pyritään työstämään 140 metrin verran. Nuorin hakkuri Marko Moisio viimeistelee rotvallikiveä perinteisin työkaluin. 12 VILKKU 2 | 2015 Esimiespäivä huhtikuussa – Marko onkin meistä ainoa koulun käynyt kivenhakkuri, hän on kivialan artesaani, muut kertovat. Sekä Ari Leppänen että Pasi Kinnunen ovat olleet kiven kanssa tuttavia jo nuoresta pitäen. Kinnunen aloitti alan työt isänsä firmassa Kainuussa, ja Leppänen on kotoisin Teiskon Kapeesta, joka on tunnettu kivi- ja soralouhoksista. Kapeesta saadaan hyvälaatuista kiveä Atalan kivivarastollekin. – Isäukko kyllä varoitteli tästä alasta, naurahtaa Kinnunen. Kotimainen kivi on kestävää Marko Moisio ja muut hakkurit kehuvat suomalaisen kiven ja kivityön laatua, vaikka halpaa kiinalaista kiveä on tarjolla ja sitä jonkin verran käytetään Tampereellakin. Kaikki kaupungin kivimiesten tekemät rotvallikivet uppoavat silti katutyömaille, eivätkä tahdo riittääkään. Kivimiesten mukaan on ekologisempaa ja lopulta myös taloudellisempaa käyttää lähiseudun kiveä kuin tuottaa sitä laivarahdilla Kiinasta. – Joskus on käynyt niin, että laiva on ollut vielä kiertämässä Kap Hornia, kun kivien olisi pitänyt olla jo asennettuna, vitsailee Kinnunen. – Kotimainen kivi pysyy katuremonteissa hyvin paikallaan, kiinalainen kivi taas voi hajota silpuksi, kertoo Marko Moisio. Näitä työkaluja käytti jo Mooses Kivenhakkurit tekevät työtään ulkona kaikkina vuodenaikoina lähes joka säällä. Työstettävät kivet tuodaan trukilla miesten työpisteille jokaisen omasta raakakivipinosta eli laanista. Talvisin raakakivet lämmitetään ja sulatetaan routamatolla ennen käsittelyä. – Raakakiveen porataan reiät noin kymmenen sentin välein. Reikiin asetetaan likut ja kiilat, joita lyödään vasaralla, jotta kivi saadaan halkeamaan, selostaa Ari Leppänen työn kulkua. Päiden suoristamisen ja siistimisen jälkeen rotvallikivi onkin valmis. Työ vaatii kivimiesten mukaan pikemminkin taitoa ja sitkeyttä kuin voimaa. Yleensä vasta vuoden opettelun jälkeen työ alkaa sujua niin, että pääsee urakoille. Useimmat kivityökalut ovat olleet käytössä jo Mooseksen aikoina. Sellainen on esimerkiksi nuijamainen kiven halkomisessa käytetty vasara. Kantti, piikki, sipa ja vinkkeli eli suorakulmio kuuluvat myös perinteiseen työkaluarsenaaliin. Painava pora on painoilmakäyttöinen. Jokaisella miehellä on omat juuri hänelle sopivat työkalut. – Itse olen tottunut käyttämään sepän pajassa teroitettuja työkaluja, mutta muut käyttävät kovametallisia työkaluja, Ari Leppänen kertoo. Päivän päätteeksi omaan saunaan Kivimiesten mukaan suojavarusteissa ei ole nykyään valittamista. Esimerkiksi poratessa ylipainekypärä pitää pölyn loitolla. Rasitusvammat ja kolotukset kuuluvat silti kivimiesten arkeen, ja riesana ovat myös kylmyys, kosteus ja veto. Jokaisen työpäivän jälkeen miehet pääsevät onneksi saunaan. Marko Moisio sanoo, että sauna onkin välttämätön päivän pölykertymän puhdistamiseksi ja lihasten vetreyttämiseksi. Kivimiesten kädenjälkeen ei voi olla törmäämättä tamperelaisessa katukuvassa, joskus ihan konkreettisestikin, kun pyörä tai auton rengas tömpsähtää rotvallin reunaan. Kivimiehet osaavat erottaa katukuvasta tekemänsä reunakivet. – Kaduilla kyllä tunnistaa oman työnsä jäljen, Ari Leppänen vakuuttaa. • TAMPEREEN kaupungin esimiespäivässä puhutaan muutosjohtamisesta ja tiedolla johtamisesta. Päivän puhujavieraana on urheilupersoona, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Päivää vietetään 16. huhtikuuta Tampere-talossa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin tilaa Tampere-talon pienessä salissa riittää, ilmoittautua pitää kuitenkin viimeistään 31. maaliskuuta mennessä. • Looran etusivun tapahtumat ja Halon kehittämispalvelut, puh. 65802 [email protected] Apua salasanan muistamiseen ONKO useiden salasanojen muistaminen hankalaa, unohdatko harvoin käytettävät tunnukset? Onko sinulla näppäimistön alla tai muussa jemmapaikassa jyrkästi kielletty post-itlappu tai muu muistin tuki erilaisia kirjautumisia varten? Avuksi näihin ongelmiin voit nyt ottaa KeePass-sovelluksen, joka on tarkoitettu helpottamaan henkilökohtaisten sekä työssä tarvittavien käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista. Sinun tarvitsee muistaa vain yksi salasana. KeePass-sovellus varmistaa, että tunnuksesi ja salasanasi ovat turvassa. Se säilyttää tietosi suojatussa säilössä, jonne vain sinä pääset – yhden salasanan muistamalla. Sovellus on asennettavissa työaseman Ohjelmistojakelu-kuvakkeen alta. • [email protected] 03 565 65100 (ark. klo 7–17) Lyncillä voi olla yhteydessä nyt myös PSHP:n ja Kelan kanssa TAMPEREEN kaupungin työntekijät voivat nyt käyttää pikaviestintä Lynciä myös Kelan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) työntekijöiden kanssa. Jo aiemmin Lyncin käyttö on ollut mahdollista kehyskuntien sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun kanssa. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla kaupungin ulkopuolisen organisaation käyttäjä on haettava sähköpostiosoitteella, joka on muotoa etunimi. [email protected] (esimerkiksi maija.malli@ kangasala.fi, [email protected]) Lync-viestintään pätevät samat säädökset kuin sähköpostiinkin, eli esimerkiksi potilastietojen käsittely pikaviestikeskusteluissa on kielletty. • Tukikeskus ja www.loora.fi/tietotekniikka (Pikaviestintä Lync) VILKKU 2 | 2015 13 TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Susanna Lyly luontevaa sanoa jotakin. Ja kiva oli saada kehuja alaisilta itsekin, lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kiittelee. Työkaverin kehut lisäävät hyvinvointia Keskinäisten kehujen kaappi tuo työyhteisöön hyvää mieltä P ääkirjasto Metson lainauspalvelussa työskentelee kolmisenkymmentä kirjastovirkailijaa. Työtahti on kova, asiakkaita riittää. Työporukka on hitsautunut vuosien varrella tiiviisti yhteen. Henki on ollutkin hyvä, mutta nyt ilmapiiri on parantunut entisestään. Viime syksynä osastolla oli nimittäin tarvetta tsemppaukseen ja mielialan kohotukseen. Keinoksi löytyi jotakin hyvin yksinkertaista, helppoa ja halpaa, mutta jonkun piti sekin keksiä. Onneksi kirjastovirkailija Satu Hussolla välähti. – Talossa oli tapahtunut isoja muutoksia ja osastollamme surullisia henkilökohtaisia asioita. Ajattelin, että jotakin pitäisi nyt keksiä väen piristykseksi. Lapseni koulussa oli Kehu luokkakave- ri -tyyppinen tempaus, ja ajattelin, että siinä voisi olla meilläkin toimiva idea, Satu Husso kertoo. Positiivisuudesta voimaa ja energiaa Tuumasta toimeen. Ideasta puhuttiin porukalla, ja kun ajatus oli yhdessä hyväksytty, saivat osaston kaikki kirjastovirkailijat tammikuun aikaa antaa nimettöminä lapuilla vapaasti ja vapaaehtoisesti henkilökohtaista palautetta työkavereistaan. Koska oltiin vahvistamassa positiivista ilmapiiriä, oli ainoa rajoitus, että palaute ei saanut olla negatiivista. Kaikki paneutuivat asiaan vakavissaan ja miettivät tarkkaan, mitä työkavereistaan näille kirjoittivat. Valmiit viestit toimitettiin laatikkoon, joka sai viehättävän nimen ”Keskinäisten kehujen Kehujen annolla oli suuri merkitys. Se lähensi työkavereita entisestään. Kehuihin on palattu työpaikan arjessa moneen kertaan. Ne kiittävät, kannustavat ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta myös velvoittavat. – Moni on nyt jälkeenpäin kuullut työkaveriltaan, että tänäänkin olit juuri sellainen, kuin lapulle sinusta kirjoitin. Kyllä se on mielessä, että jos minulla on ajateltu olevan noin paljon hyviä puolia, pitää minun myös olla sen arvoinen, reiluksi ja turvalliseksi sanottu Satu Husso miettii. Yleisesti heitellyt adjektiivit, kuten kiva, Helena Nikkilä, saivat kehulapulla kaappi”. Helmikuun Anu Virtanen ja annettuna normaaalussa sieltä jaettiin Satu Husso suosittelelia syvemmän merjokaiselle paksu nipvat työkavereiden kekityksen. pu kehuja. Monet liihumista jokaiselle – Jos lapulle on kuttuivat, useimmat työpaikalle. lukivat saamansa laput kirjoitettu mukava työkotona kaikessa rauhassa kaveri, on se paljon sanotkehujaan sulatellen. Lapuistu. Kirjoittaja on oikeasti tarta tuli henkilökohtaisia, salaisia koittanut sitä, Helena Nikkilä paiaarteita. nottaa. – Minua oli sanottu kiltiksi, Satu Husso, Helena Nikkilä ja äidilliseksi ja huumorintajuisek- Anu Virtanen suosittelevat lämsi. Oli voimaannuttavaa lukea saa- pimästi kehujen antamista ihan miani kehuja. Niistä sai uutta kaikille, niin perheille kuin milenergiaa, kirjastovirkailija Helena le tahansa työyhteisöille. – Pienestä ideasta syntyi iso Nikkilä tunnustaa. Uudenlainen palautteenanto asia, älyttömän hyvä ja hyödyllinen. oli osaston esimiehellekin tärkeää. Kyse on tärkeästä työhyvinvoinnis– Esimieshän kehuu alaistaan ta, mutta miten helpolla ja halvalla kehityskeskustelussa osaamisesta se toteutettiinkaan, Anu Virtanen tai työsuorituksesta. Nyt saatoin kiittelee alaistensa kekseliäisyyttä antaa vapaasti toisentyyppistä pa- ja paneutumista työpaikan henkilautetta. Jokaisesta oli helppoa ja sen ilmapiirin rakentamiseen. • Tullinkulma vetovoimainen työpaikka Työterveys avoinna päivittäin TULLINKULMAN Työterveys on nimetty sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäsohjelman arvioinnissa vetovoimaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikaksi. Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toimijalta edellytetään palvelun korkeaa laatua sekä asiakas- TULLINKULMAN ORIVEDEN työterveys on avoinna joka päivä, myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Aukioloajat ovat: Ma–pe klo 8–19, klo 16–19 ajanvarauksella La klo 10–16 ajanvarauksella Su klo 10–14 ajanvarauksella toimipisteen aukioloajat: Ma–to klo 8–16 Pe klo 8–14.30 Ajanvaraus on arkisin auki 7.30–19 ja viikonloppuisin aukioloaikojen mukaan. 14 VILKKU 2 | 2015 tyytyväisyyttä. Lisäksi valinta edellyttää onnistuneita toimintatapoja henkilöstön hyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen lisäämiseen, oikeudenmukaista ja osallistavaa johtamista, työpaikan turvallisuutta sekä kykyä ylläpitää ja edistää henkilöstön terveyttä. • Työpaikkatoiveet huomioidaan uusien paikkojen avautuessa I löstön työpaikkatoiveet sekä osaamiskartoituksen tulokset. Osaamiskartoitus kertoo, mitkä ovat työntekijöiden vahvuuksia ja mitkä asiat taas vaativat kehittämistä. Tuotantoalueet laativat kartoitusten perusteella henkilöstökoulutussuunnitelmansa. Ipu-hanke teki viime syksynä vanhusten parissa työskentelevälle henkilöstölle kyselyn, jolla kartoitettiin henkilöstön osaamista ja kysyttiin toiveita tulevaisuuden työntekopaikasta. Kyselyn tarkoituksena oli saada kohtaamaan työntekijöiden toiveet omasta työntekopaikasta ja muuttuvan organisaation tarpeet. Kyselyyn vastasi yli 1 400 työntekijää. • Projektipäällikkö Leila Mäkinen 050 570 2319 SUSANNA LYLY käihmisten palvelujen uudistuksen eli Ipu-hankkeen viime syksynä tekemässä henkilöstökyselyssä esitetyt työpaikkatoiveet huomioidaan sitä mukaa, kun uusia paikkoja aukeaa. Erityisesti Kaupin sairaalan toiminnan loppuessa vuonna 2016 kyselyssä saatuja tietoja henkilöstön työpaikkatoiveista pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Jos tuotantoalueilla, esimerkiksi kotikuntoutuksessa tai Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolla, tulee paikka hakuun, katsotaan ensin, ketkä ovat kyselyssä ilmoittaneet haluavansa töihin näihin tehtäviin. Sen jälkeen käydään normaali haastattelukierros. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö saa kyselyn kaikista vastauksista koostetun raportin. Lisäksi tuotantoalueiden henkilöstöpäälliköt saavat käyttöönsä oman tuotantoalueensa henki- Henkilöstöjaosto jatkaa tutulla kokoonpanolla Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuuluvat Aleksi Jäntti (alarivissä vasemmalla, kok), Minna Minkkinen (vas), Ilkka Sasi (kok), Ulla Kampman (sd), henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen (ylärivissä vasemmalla), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), Seppo Silvennoinen (ps), johtaja Kirsi Koski ja viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen. Kuvasta puuttuvat Anna-Kaisa Heinämäki (varapuheenjohtaja, vihr) ja päätösvalmistelusihteeri Miia-Hannele Vuori. Kiitokset Ikä kultainen kulkevi, aika armas rientelevi. • • Parhaat kiitokseni Hatanpään sairaalan väelle muistamisista eläkkeelle jäädessäni. – Ulla Louhivuori Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkkeelle. – Sirkka Kuurila VILKKU 2 | 2015 15 6.50 VILKKUVAT Päivän tärkeimmät eli avaimet, kännykkäpussi ja kalenteri odottavat aina aamulla työtasolla. Oma kännykkä on nykyisin tärkeä työväline, sinne tulee aamusta alkaen vanhempien viestejä lasten sairasteluista, hammaslääkäriajoista jne. Annan päivä ANNA KARSIKAS-KUUSISTO työskentelee Tampereen kansainvälisen koulun kuudennen luokan opettajana Amurissa. Hän opettaa myös musiikkia viidesluokkalaisille. Anna asuu rivitalossa lähellä Tohlopinrantaa miehensä ja pian 4-vuotiaan pojan kanssa. 11.15 Ensimmäiset tunnit hurahtivat ohi, enkä edes muistanut ottaa kuvia. Hyppytunteja mahtuu viikkoon useita. Keskiviikon hyppytunnilla tapaan aina yhden työparin, yläkoulun opettajan Sanna KaukonenHeikkilän ja suunnittelemme viikon englannin tunteja. 12.35 M Matikan tunnilla työ on oppilaiden auttamista o hankalissa tehtävissä. h Tässä pohditaan hankalaa T murtolukumuunnosm ttehtävää. 21.00 Illalla täytyy usein avata tietokone ja tarkistaa sähköposti ja Helmi-viestit. Mies katsoo jalkapalloa ja on aikaa myös kerrata päivää. Tänään pitää lisäksi valmistella seuraavan illan leirikouluvanhempainiltaa. Matkustamme luokan kanssa lähelle Lontoota tutustumaan moniin keskiaikaisiin kohteisiin. Lisäksi vietämme yhden päivän paikallisessa koulussa. 19.00 16 Illalla käyn kummitytön kanssa kangasostoksilla. Olen luvannut ommella hänelle Frozen-elokuvan Elsan mekon. Samalla reissulla haetaan vähän askartelutarvikkeita. Reissun lomassa käymme kahvilassa. Pojan mentyä nukkumaan suunnittelen VILKKU 2 | 2015 vielä mekkoa. 14.00 Päivän toiset kuorotreenit päättävät työpäivän. Ensin harjoitellaan kuoron kesken, h ssitten oppilasbändin kanssa. Yleensä, jos tarvitsee, soitan Y oppilaiden kanssa ja silloin op mieluiten pianoa. Soittaminen mi oman bändin kanssa on tärkeä om harrastus. har
© Copyright 2024