Isännöintiliitolla syvä huoli taloyhtiöiden tulevaisuudesta

9
www.lapinisannoitsijat.fi
Isännöintiliitolla
syvä huoli
taloyhtiöiden
tulevaisuudesta
Isännöitsijöiltä jää yhä vähemmän aikaa taloyhtiöiden
pitkäjänteiseen johtamiseen,
kertoo uusin Isännöinnin
ammattilaiset -tutkimus.
Työn vastuullisuus kasvaa
samalla kun isännöitsijöitä
tarvitaan lisää. - Suomalaisten suurin omaisuuserä
on heitteillä. Isännöitsijä
on kuitenkin asunto-omaisuuden keskeisin vartija.
Yksi isännöitsijä hoitaa vähintään 50 miljoonan euron
asuntosalkkua, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö
Heikki Kauranen.
Isännöitsijä tekee töitä
keskimäärin 43,2 tuntia viikossa. Työaika on noussut
vuodesta 2007 liki kahdella
tunnilla viikossa. Vuonna
2010 viikoittainen työaika
oli melkein tunnin lyhyempi kuin nyt. Silti puolet
vastaajista kokee, ettei taloyhtiöiden strategiseen johtamiseen ole riittävästi aikaa.
Samalla puolet kertoo, ettei
pysty laskuttamaan asiakkailta kaikkea heille tehtyä
työtä.
- Taloyhtiöiden asuk-
kaat eivät tunne isännöintipalvelua ja haluavat sen
mahdollisimman halvalla.
Isännöintiyrityksissä pitäisi
paremmin panostaa siihen,
että osakkaat ja asukkaat
ymmärtäisivät, mitä isännöitsijän työhön kuuluu.
Isännöintipalvelu on tällä
hetkellä yksinkertaisesti
liian halpaa, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö
Heikki Kauranen.
Kolmannes isännöitsijän
työajasta käytetään päivittäisiin asiakaskontakteihin:
puheluihin, sähköposteihin
ja tapaamisiin. Muita työtehtäviä ovat hallinnolliset
kokoukset, korjaushankkeiden johtaminen ja läpivienti, palvelujen hankinta
asiakkaille ja asiakkaiden
talouden johtaminen. Isännöitsijät kokevat, että asukkaiden sosiaaliset ongelmat
ovat taloyhtiöissä kasvaneet.
Vaikka ammattitaidon
kehittämistä ja ylläpitämistä pidetään tärkeänä - niin
urakehityksen kuin työn
mielekkyyden näkökulmas-
Faktat tutkimuksesta
Isännöinnin ammattilaiset on isännöintialan valtakunnallinen kokonaisselvitys. Tutkimus on aikaisemmin tehty vuosina 2007 ja 2010.
Tutkimuksen toteutti Promenade
Research Oy ja sen rahoitti Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko). Tutkimukseen vastasi 546 isännöintityötä
tekevää ammattilaista.
Isännöinnin ammattilaiset 2014
ta, joka kolmannen mielestä
siihen ei ole riittävästi aikaa.
Isännöitsijän työaika kasvaa vuosi vuodelta, eivätkä
isännöitsijät pysty enää aina
palvelemaan asiakkaitaan
laadukkaasti.
- Laadukkaan palvelun
tarjoamiselle ei kuitenkaan
ole vaihtoehtoa. Suorituksen
johtamista ja oman toiminnan tehostamistakin voi opetella. Hyvällä neuvottelu- ja
myyntiosaamisella lisääntynyttä työmäärää kyetään
viemään paremmin hintoihin, sanoo kehityspäällikkö
Virpi Slotte Kiinteistöalan
Koulutussäätiöstä.
Lisätiedot
Isännöintiliitto,
ehityspäällikkö Heikki Kauranen,
p. 040 080 5421 Kiinteistöalan
Koulutussäätiö
kehityspäällikkö Virpi Slotte,
p. 0400 641 007
Hyvä isännöinti kannattaa.
-tutkimuksen keskeiset tulokset on
esitetty raportissa (pdf).
Faktaa isännöintialasta
Hyvä isännöinti tekee 2,7 miljoonan suomalaisen asumisen arjesta
sujuvaa. Isännöintipalvelua tuottaa
700 isännöintiyritystä. Isännöintialalla työskentelee kaikkiaan 2
500 isännöitsijää ja yhteensä 5 000
asiantuntijaa.
www. lapinisannoitsijat.fi
Viemärihuollon ja korjauksen osaaja
Tommy Rissanen, puh. 040 56 98 314, [email protected]
- Nykyaikaiset sukitusmenetelmät
- Huolto, pesu ja aukaisu, kuntoraportit, videokuvaukset
- LVI-työt
- Palvelut kaikenkokoisille kiinteistöille, luotettavasti
Remontit rahoituksella alk. 50,00€/kk.
www.remonttirovaniemi.fi
Puh. 050 441 5054
10
www.lapinisannoitsijat.fi
Pienennä taloyhtiön Asbestiepäily
kannattaa selvittää
energialaskua
ajoissa
Taloyhtiön päästöihin ja
energialaskuun vaikuttaa
paljon se, miten talon lämpö
hyödynnetään ja millaiset
perussäädöt kaukolämpöön
kuuluvien taloyhtiöiden
lämmitysjärjestelmässä on.
Taloyhtiöiden hallitusten
kannattaa tilata asiantuntijoilta, esimerkiksi isännöinniltä, selvitys siitä, kuinka
paljon kulutustottumuksilla
voi säästää ja millaisia muutoksia rakennuksessa on
mahdollista toteuttaa.
Jos taloyhtiö on vuosikymmeniä vanha, eikä
siellä vielä ole suunniteltu
energiaremonttia, pohdinta
kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Jo laskemalla huo-
nelämpötilaa asteella voi
säästää jopa viisi prosenttia
energialaskussa.
Lämmityksen osuus asumisen hiilidioksidipäästöistä on ylivoimaisesti suurin,
liki 70 prosenttia. Toiseksi
suurin päästöjen aiheuttaja
on sähkö, joka muodostaa
hiilijalanjäljestä kymmenesosan. Energiaa vuotaa harakoille seinien, ikkunoiden,
ovien, katon ja alapohjan
kautta. Samalla ulos karkaa
rahaa; lämmitys on taloyhtiöiden suurin kuluerä, ja
energian hinta nousee.
Isännöinti kokoaa tarjoukset
Käytännössä energiaremontti toteutetaan niin, että
isännöintiyritys lähettää
tarjouspyynnöt hankkeiden
toteutuksesta urakoitsijoille.
Yleensä taloyhtiön hallitus
ja isännöinti valitsevat sopivan urakoitsijan saapuneiden tarjousten perusteella.
Isännöinnillä on kuitenkin
paljon tehtäviä ja rajallinen
työaika. Jos energiatehokkuusneuvonnasta ei ole
sovittu mitään, isännöinti
ei tee sitä automaattisesti.
Hallituksen kannattaa sopia
isännöinnin kanssa, millaista aktiivisuutta energiaasioissa tarvitaan.
Kotitalo-lehti tarjoaa
selkeitä ratkaisuja taloyhtiöelämään. Lähde: www.
kotitalolehti.fi
Asunnoissa käytetyissä rakennustarvikkeissa, esimerkiksi kylpyhuoneen
saumalaasteissa tai muovimaton liimoissa, käytettiin
aikoinaan yleisesti asbestia.
Asbestiepäily on syytä selvittää, sillä sen purkutyössä
muodostuu terveydelle vaarallista asbestipölyä.
Kun suunnittelet kylpyhuoneremonttia
1960—1970-luvulla rakennetussa talossa, asbestikartoitus on paikallaan ennen
purkutöitä. Jos asbestia
löytyy, remontti täytyy suorittaa siten, ettei asbestipöly
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
pääse leviämään muualle
asuntoon tai porraskäytävään. Asbestipurkutyössä
käytetään alipaineistusta, ja
sen saa tehdä vain työsuojeluviranomaisen valtuuttama
työnantaja.
– Asbestikartoituksen
tekeminen on remonttiin
ryhtyvän osakkaan velvollisuus. Hänelle kuuluvat niin selvitystyöstä kuin
purkutyöstäkin aiheutuvat
kustannukset. Mikäli talossa
on poikkeuksellisesti yhtiön
toimesta tehty asbestikartoitus jo aiemmin, osakas
voi pyytää ennen remonttia
Vesi-, kosteus-, ja savuvahinko korjaukset
Kylpyhuoneremontit
Saunaremontit
Vesieristykset, VTT märkätila-asentaja sertifikaatti
Keittiöremontit
Laminaatti- ja parkettilattioiden asennukset
Maalaukset ja tapetoinnit
Ovien ja ikkunoiden korjaukset, säädöt ja asennukset
Julkisivujen ja kattojen korjaukset
Pihakalusteiden ja -laatoituksien asennukset ja korjaukset
Hitsaustyöt
Lumenpudotukset
Jani Sieppi
0400-619539
[email protected]
JUHATEK LVI
UUSI
LVI TARVIKEMYYMÄLÄMME
Näverintie 6
93600 Kuusamo
puh. 010 2796 294
www.juhatek.fi
huoneistoa koskevat tiedot
taloyhtiöltä, Isännöintiliiton
lakiasiantuntija, VT Jaana
Sallmén kertoo.
Sallmén muistuttaa, että
joskus on tarkoituksenmukaista toimia siten, että
taloyhtiö maksaa yhden
asunnon asbestikartoituksen: jos 1970-luvun talossa
kaikki kylpyhuoneet ovat
alkuperäisiä, samasta asbestikartoituksesta hyötyisivät
näin kaikki osakkaat.
Kotitalo-lehti tarjoaa
selkeitä ratkaisuja taloyhtiöelämään. Lähde: www.
kotitalolehti.fi
11
www.lapinisannoitsijat.fi
Kaukolämpö lämmitysmuotona on enemmän kuin
edullinen kustannustaso
Markus Tykkyläinen
toimitusjohtaja
Rovaniemen Energia Oy
______________________
Kaukolämpö lämmitysmuotona eroaa Rovaniemellä
muista lämmitysmuodoista
edukseen kustannusten lisäksi myös helppokäyttöisyytensä ja ympäristöystävällisyytensä puolesta.
Suurissa energiantuotantoyksiköissä energiantuotannon kustannustehokkuudessa saavutetaan suuruuden
ekonomiaa. Rovaniemen
Suosiolan voimalaitoksella
tavoitellaan vuonna 2015
vuositasolla 95 % polttoainehyötysuhdetta, mikä on
erittäin korkea taso. Korkeampi polttoainehyötysuhde
on mahdollista savukaasujen
lämmön talteen oton myötä,
ja onnistuneet kehitysinvestoinnit mahdollistavat energian tuotannon vähemmällä
polttoainemäärällä.
Kaukolämmön tuotannon ylläpitämiseksi on jat-
kuvasti tuotantolaitoksilla
miehitys, polttoainerekat
pysyvät liikkeellä yötä päivää, ja jakeluhäiriöiden
varalta kaukolämpöverkon
kunnossapitohenkilöstö on
jatkuvasti varalla. Kaukolämpöasiakkaan huolena
on vain oman kaukolämpöliittymän ja kiinteistön
sisäisen lämmön kierron
huolehtiminen.
Energian toimitusvarmuus lämmönvaihtimelle
on energiayhtiön ja sen
kumppaneiden harteilla.
Kaukolämpöasiakkaan ei
tarvitse huolehtia lämmöntuotannon polttoainehankinnoista. Rovaniemellä
energiantuotannon polttoainehankinta vastaa noin
miljoonan irtokuutiometrin
hankintaa haketta tai turvetta. Suurten erien hankinnassa saavutetaan kiinteistökohtaiseen polttoainehankintaan nähden suuruuden
ekonomiaa.
Suurissa tuotantolaitoksissa ympäristönäkökulmiin
on mahdollista panostaa
enemmän, kuin mitä olisi
hajautetuissa ratkaisuissa
mahdollista. Kun lisäksi
suurissa tuotantolaitoksissa
on mahdollisuus investoida
ympäristösuojeluun, esimerkiksi Suosiolan voimalaitoksen rikkioksidipäästöt
ja hiukkaspäästöt ovat romahtaneet jopa 90 – 95 %
viime vuoteen verrattuna, ja
liki kaikilta osin Suosiolan
voimalaitos täyttää ensi
vuosikymmenenkin tiukentuvat ympäristösuojelun
normit.
Kaukolämmön tarffeja
Rovaniemllä kehitetään
jatkuvasti lähemmäs kustannusvastaavuutta. Mikäli
tariffit eivät tavoittele kustannusvastaavuutta, syntyy vääristyneitä tilanteita,
joissa jokin asiakasryhmä
maksaa myös muiden asiakasryhmien kaukolämmön
kustannuksia.
Konkreettisina muutoksina on ollut kiinteiden
perusmaksujen korjaus eri
kuluttajaryhmissä lähemmäs kaukolämpötoiminnan kiinteiden kustannusten tasoa. Energian osuus
kaukolämpötariffeissa on
prosentuaalisesti pienentynyt – mutta tämäkin on
luontevaa energiantuotannon energiatehokkuuden
paranemisen myötä. Kaukolämpöliittymien saatavuutta
on tänä vuonna parannettu oleellisesti, ottamalla
käyttöön uudet liittymät
paremmin mahdollistava
toimintamalli.
Mikäli joskus historiassa
olemme joutuneet kieltäytymään kaukolämpöverkon rakentamisesta jollekin
alueelle, tilanne on voinut
nyt muuttua. Kannattaa
tiedustella kaukolämpöön
liittymisen mahdollisuuksia
uudelleen, vaikka joskus
historiassa liittymisen mahdollisuuksia ei olisikaan
ollut.
Rovaniemen Energia
Oyllä on sata energia-alan
ammattilaista huolehtimassa sähkön jakelun ja kaukolämpötoiminnan varmuudesta, ympäristöasioiden
hyvästä hoidosta ja edullisista tariffeista.
KATTO- JA
VESIERISTYSTYÖT
Icopal Katto Oy • Pohjois-Suomi • Ahjotie 27, 96320 Rovaniemi • p. 020 7436 381
Bauer Watertechnology Oy
Jaakonkatu
2 01620
Vantaa
PL 155, 01801
KLAUKKALA
puh. (09) 276 99 556
www.bauer-wt.com
email: [email protected]
· SÄHKÖURAKOINTI
· ETÄOHJAUKSET
· MURTOVALVONNAT · HUOLTOTYÖT
Kierätie 8
93825 RUKATUNTURI
GSM 0400-282 462
[email protected]
Varasto: Rukanriutta 15
93825 RUKATUNTURI
12
Ota tämä tämä au
AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ LAPIN LÄÄNISSÄ
ROVANIEMI
OVENIA ISÄNNÖINTI OY
Hallituskatu 26, 4.krs
96100 Rovaniemi
p. 0201 774 890,
asiakaspalvelu.rovaniemi@
ovenia.fi
www.ovenia.fi
AUKTORISOITU
ISÄNNÖINTIYHTEISÖ
DK-ENORMI OY, ISA
Hallituskatu 20 A 3. krs
96100 Rovaniemi
gsm 0400 693 135
[email protected]
REALIA ISÄNNÖINTI OY
Rovakatu 36
96200 Rovaniemi
p. 010 228 8500
www.realiaisannointi.fi
ISA- Yritysauktorisoitu
ISÄNNÖINTI TT OY
Valtakatu 20 A 3
96200 Rovaniemi
040 551 6889/
Taru Tornberg
[email protected]
KEMI
ISÄNNÖINTIPALVELU
EERO LANTTO
Hallituskatu 26
96100 Rovaniemi
p. 342 2827,
gsm 0400 399 615
[email protected]
ISÄNNÖINTIPALVELU
JP LOUSTE OY
Valtakatu 21-23, 94100 Kemi
p. isännöitsijä 050 5969 030
p. toimisto 050 5754 494
isannointipalvelu.jp.louste.oy@
pp.inet.fi
ISÄNNÖINTIPALVELU
JES OY
Maakuntakatu 29-31 A
96200 Rovaniemi
gsm 040 540 7651
[email protected]
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Rovakatu 10
96100 Rovaniemi
p. 0207 311 360,
fax 0207 311 361
[email protected]
www.lapinisannointikeskus.fi
KIINTEISTÖTAHKOLA
Rovakatu 36-38 A
96200 Rovaniemi
p. 0207 480 260
fax 0207 480 261
etunimi.sukunimi@
kiinteistotahkola.fi
www.kiinteistotahkola.fi
OVENIA ISÄNNÖINTI OY
Keskuspuistokatu 6-8
94100 Kemi
p. 0201 774 733
[email protected]
www.oveniaisannointi.fi
KUUSAMO
ISÄNNÖINTIKUUSAMO
Auktorisoitu
isännöintiyhteisö ISA
Maaseläntie 5, 93600 Kuusamo
www.isannointikuusamo.fi
KIINTEISTÖTAHKOLA
Kelantie 2
93600 Kuusamo
p. 0207 480 270
fax 0207 480 271
etunimi.sukunimi@
kiinteistotahkola.fi
www.kiinteistotahkola.fi
SODANKYLÄ
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Ostoskuja 3
99600 Sodankylä
0207 311 368
www.lapinisannointikeskus.fi
REALIA ISÄNNÖINTI OY
Jäämerentie 18
99600 Sodankylä
p. 010 228 8500
[email protected]
SAARISELKÄ
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Kelotie 1, 99830 Saariselkä
0207 311 369
www.lapinisannointikeskus.fi
KIINTEISTÖHUOLTOA
ROVANIEMELLÄ
ALLTIME OY
Vaihdekatu 2
96100 Rovaniemi
Päivystys: 0400 253 000
Toimisto: 0400 233 700
[email protected]
LAPIN
HUOLTOPALVELU
Kiviniementie 8
96400 Rovaniemi
Puh. 0400 692 566
www.lapinhuoltopalvelu.fi
NN KIINTEISTÖTYÖ OY
Aronrinne 6
96190 Rovaniemi,
Puh. 0400-692 114
[email protected]
www..nnkiinteistotyo.fi
KIINTEISTÖHUOLTO
JA MAANRAKENNUS
MARTIN OY
Evakkotie 47, 96100
Rovaniemi
Puh. 040 766 5568 / 040
547 7244
kiinthuolto-jamaanrak@
martinoy.inet.fi
KIINTEISTÖPALVELU
LINTULA KY
Hallituskatu 20 B 2 krs.
96100 Rovaniemi
Puh. 044 0290312
huolto@
kiinteistopalvelulintula.fi
KITTILÄ/LEVI
ISÄNNÖINTIPALVELU
KOURUJÄRVI
Valtatie 44
99100 Kittilä
[email protected]
044 558 55 20
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Mariankuja 6
99130 Levi
0207 311 367
www.lapinisannointikeskus.fi
Lapin
Isännöitsijät ry
www.lapinisannoitsijat.fi
WIDE-YHTIÖT OY
LUUSUANIEMI
Vesalanperäntie 18
96900 Saarenkylä
Puh. 0400 391 200
roin.kiinteistotyo@
co.inet.fi
SIIVOUSLIIKKEITÄ
ROVANIEMELLÄ
Rovaniemen
Rappusiivous Ky
Veitikantie 40
96100 Rovaniemi
Puh. 0400 695 582
PAAVON
PUHDISTUSPALVELU
Kallioniementie 2 A 10
96300 Rovaniemi
Puh. 040 538 1043
JARKAT KY /
Kati Vuorinen
Lehtotie 7
96910 Rovaniemi
Puh. 040 703 6300
SIIVOUS- JA
ASIOINTIPALVELU
Elina Autio
Sinentie 3
97220 Sinettä
Puh. 040 704 0791
T:mi Kukkola
Marja-Terttu
Kämpäntie 4 C 11
96460 Rovaniemi
Puh. 0400 695 289
Asuntojen lämmitys houkuttelee
10 neuvoa,
luteet esiin syksyllä
joilla pärjäät
hallituksessa
Näkyykö sohvalla outoja
mustia pisteitä? Pieniä tummia täpliä lakanoissa? Näin
syksyllä, kun taloja aletaan
taas lämmittää, kodeista
voi löytyä luteita. Luteen
tunnistaa tummista ulosteläikistä.
Ötököitä on saattanut
tarttua mukaan esimerkiksi
kesällä tehdyltä lomamatkalta Keski-Eurooppaan.
Juuri luteet ovat yleistyneet maailmalla, ja ne
kulkevat turistien mukana
maasta toiseen. Ulkomaalaisissa elintarvikkeissa saattaa
olla munavaiheen ötököitä,
jotka alkavat myöhemmin
kehittyä lämpimässä asunnossa.
Lutikat eivät ole meillä
vielä kuitenkaan samanlainen maanvaiva kuin
esimerkiksi Tuhkolmassa,
Kööpenhaminassa tai New
Yorkissa, joissa niitä voi
olla hienoissakin hotelleissa.
Kannattaa tiedottaa muille heti
Jos asunnosta löytyy ötököitä – luteita, torakoita,
russakoita tai vain sokeritoukkia tai jäytiäisiä – asiasta on hyvä kertoa taloyhtiön hallitukselle, joka
kertoo asiasta eteenpäin
isännöitsijälle. Toimenpiteistä kannattaa neuvotella
jo tuolloin.
Viisainta on tiedottaa tuholaisista heti mahdollisimman laajasti taloyhtiössä.
Esimerkiksi ilmoitustaululla
kannattaa kertoa selvästi,
missä, milloin ja paljonko
vaikkapa luteita on havaittu,
ja mitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty. On tärkeää, että vain yksi henkilö
– esimerkiksi isännöitsijä
– toimii koordinattorina.
Asuntoihin kannattaa
jakaa myös jonkinlaiset
tietopaketit tuholaisten tunnistamista varten. Moni
ei tiedä, miltä esimerkiksi
lutikka näyttää.
Osakas maksaa, jos on
tuonut ötökät
Kun tuholaiset on saatu
pois päiviltä, on aika miettiä, kuka joutuu maksumieheksi.
-Jos tuholaiset tai pienjyrsijät tulevat kiinteistön
rakenteista tai liikkuvat
ja lisääntyvät rakenteissa,
tuholaisten hävittäminen
kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovas-
tuulle, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina
Furuhjelmsanoo.
Jos taas tuholaiset ovat
tulleet asuntoon osakkaan
mukana, tämän tulisi huolehtia niiden hävittämisestä.
Osakas voi joutua vastaamaan tuholaisten hävittämisestä jopa koko talosta,
jos hän on aiheuttanut vitsauksen toimimalla huolimattomasti.
Vakuutus ei korvaa
Tekstiili- ja turkistuholaiset asukkaan pitää
hävittää asunnostaan itse.
Isännöinnin tekemän arvion pohjalta taloyhtiön hallitus voi päättää tuholaisten
hävittämisestä koko taloyhtiöstä samaan aikaan.
Vakuutuksista ei saa
apua tuholaistorjunnan
kuluihin. Hyönteiset on
yleensä rajattu vakuutusten
ulkopuolelle kiinteistö- ja
henkilövakuutuksissa.
Ajattele, että hoidat omaisuuden arvoa.
Tutustu taloyhtiösi isännöinti-, huolto- ja siivoussopimuksiin sekä yhtiöjärjestykseen.
Älä pelkää vastuuta. Isännöinti huolehtii siitä, että
päätökset tehdään lainmukaisesti.
Ajattele päätösten vaikutuksia 10 vuoden tähtäimellä.
Asiantuntija-apu maksaa
itsensä takaisin, isoissa remonteissa moninkertaisesti.
Valmistaudu kokouksiin vähintään lukemalla isännöitsijän lähettämä materiaali.
Aja taloyhtiön kokonaisetua,
älä omaa tai jonkun muun
etua.
Kohtele osakkaita yhdenvertaisesti.
Pysyttele ajan tasalla ja hanki tietoa. Hyvä tapa on lukea
taloyhtiön hallituksille tarkoitettua Kotitalo-lehteä.
Muista, että asukkaat eivät
kuule taloyhtiön asioista
yhtä paljon kuin hallituksen
jäsenet. Järjestä tietoa ja
neuvoja asukkaille.
Lisätietoa:
www.kotitalolehti.fi
www.isannointiliitto.fi/oppaat
Asunto-osakeyhtiölain luvut 3-6
Lähde: Isännöintiliitto
13
ukeama talteen...
Jätteet ja roskat
pois pöntöstä
Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ja vesilaitosten Pytty-kampanja
on koonnut verkkoon tietoa siitä, mitä wc-pyttyyn
ei sovi laittaa. Esimerkiksi hygieniatuotteiden tai
biojätteiden laittaminen
pönttöön voi aiheuttaa
kalliin ja kiusallisen tukoksen kotisi putkistossa
tai viemäriverkossa.
Kemikaalien kaataminen viemäriin puolestaan
aiheuttaa hajuja, haittaa
jätevesien puhdistusta ja
lisää vesistön kuormitusta.
Älä heitä pönttöön:
• vanupuikkoja tai -tyynyjä
• kondomeja
• muovikääreitä, terveyssiteitä,
tamponeja
tai vaippoja
• ruoantähteitä, vanhentuneita
elintarvikkeita
• käytettyjä öljyjä tai rasvoja
• hedelmien, vihannesten, juuresten tai
kananmunien kuoria
• kahvin tai teen poroja
• talouspaperia tai lautasliinoja
• tupakantumppeja
• hiekkaa
• kotieläinten häkkien siivousjätteitä
• kukkamultaa
• kasvinosia tai kuihtuneita kasveja
• lääkkeitä
• maaleja, liimaa tai lakkoja
• liuotinaineita (asetoni, tärpätti, tinneri)
• emäksisiä pesuaineita
• kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita
KIINTEISTÖVISA 2014
1. Huoneistokohtaisen saunan kiukaan ja
ohjauskeskuksen kunnossapitovastuu kuuluu
a) taloyhtiölle
b) osakkaalle
2. Vakituisessa asuinkäytössä olevan huoneiston
savuhormi, jota on käytetty vähänkin on
nuohottava
a) vuosittain
b) 3-vuoden välein
c) 5-vuoden välein
3.
Onko vakituisen asunnon henkilukuun
perustuva vesimaksu maksettava
3 kuukauden poissaolon ajalta
(vaihto-oppilas, työkomennus, pitkä
lomamatka)
a) ei ole maksettava
b) on maksettava
c) on maksettava ½ vahvistetusta maksusta
4. Asunnon vuokrauksen yhteydessä tarvittavan
energiatodistuksen on laatinut
a) vuokranvälittäjä
b) taloyhtiön oma isännöitsijä
c) pätevöitynyt energiatodistuksen laatija
5. Kenen vastuulle kuuluu sähkölämmitys patterin korjaus?
a) osakkaalle
b) taloyhtiölle
c) sähkölaitokselle
6. Mitä kirjainlyhenne AIT tarkoittaa?
a) Akateeminen Ilman Tutkintoa
b) pahalaatuinen sairaus
c) Ammatti Isännöitsijän Tutkinto
7. Huoneiston lattiakaivon puhdistus kuuluu
a) isännöitsijälle
b) huoltoyhtiölle
c) asukkaalle
Vastaukset: s. 19
”
Jos
suunnittelet
vilkkuvan ja
värikkään
valosarjan
ripustamista,
kannattaa sen
sijoittelussa
ottaa huomioon
naapurit.
”
Huomioi turvallisuus ja naapurit,
kun ripustat talvivaloja
Maria Rautio
Kotitalolehti
______________________
On taas se aika vuodesta,
kun pihoille ja ikkunoihin
viritellään valosarjoja. Jos
suunnittelet vilkkuvan ja
värikkään valosarjan ripustamista, kannattaa sen
sijoittelussa ottaa huomioon naapurit. Muista myös
tarkistaa valosarjan kunto
ennen käyttöönottoa.
Valot välkkyvät marraskuun pimeydessä, mutta
kaikkia ei tämän tyyppinen
kaamoksen torjunta ilahduta. Mitä voi tehdä, jos
naapurikodin parvekkeelle
tai ikkunaan ripustettu, yötä
myötä tuikkiva valoshow,
aiheuttaa ärtymystä, unettomuutta tai pahimmillaan
jopa migreenikohtauksen?
– Ei oikeastaan mitään –
paitsi jutella ystävällisesti
häiriötekijästä naapurin
kanssa. Tavallisesti ongelmat ratkeavat, kun asian
ottaa vain reilusti puheeksi.
Taloyhtiöelämään kuuluu
keskeisesti se, että osaa
ottaa kanssa-asujat huomioon, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina
Furuhjelm sanoo.
Turvallisuus
ennen kaikkea
Vanhan tutun valosarjan
virittely menee monesti
niin rutiinilla, että sen kunnon tarkistaminen saattaa unohtua. Rikkinäiset
johdot ovat aina iso turvallisuusriski. Sen sijaan
että yrittäisit parannella
ja korjailla niitä teippauk-
silla, poikkea kauppaan
ostamaan uusi turvallisuuskriteerit täyttävä valosarja.
– Ulos ripustettavien valosarjojen ja niiden muuntajan
tulee olla kosteuden ja pakkasen kestäviä. Joissakin
valosarjoissa voi kuitenkin
olla muuntaja, jota tulee
pitää sisätiloissa. Tällöin
johdot pujotetaan esimerkiksi ikkunan raosta, jolloin
on tärkeää huomioida, ette
johto pääse vaurioitumaan.
Sisäpistorasiasta ei saa vetää jatkojohtoa ulos, tekninen asiantuntija Henrik
Rousku Sähköinfo Oy:stä
opastaa.
Muista nämä, kun ostat
valosarjaa
• Mieti, mihin käyttöön
valot hankit: sisätiloihin
vai ulos?
• Mistä saat virtaa va-
loihin? Kuinka pitkät ovat
valosarjan virtajohdot?
• Millaiset ovat valosarjan lamput? Voiko ne vaihtaa ja löytyykö varaosia?
• Miten haluat valosarjoilla
valaista: herkkää tunnelmaa
vai värikästä jouluiloa?
• Tarkista, että valosarja
on testattu ja hyväksytty.
• Miten paljon valosarja
kuluttaa energiaa?
• Ovatko valot helposti
asennettavissa ja poistettavissa?
• Säilytä ostoksen jälkeen
sekä kuitti että valosarjan
ostopakkaus esimerkiksi varalamppujen ostoa varten.
• Ota naapurit huomioon
valojen paikkaa miettiessäsi
Lähde: Sähkö- ja
teleurakoitsijaliitto
STUL ry
Pidennä asuntosi elinkaarta hoida sitä oikein
Matti Tuovinen
Kotitalo-lehti
_____________________________________________
Nykyaikaisissa kodeissa on yhä enemmän tekniikkaa.
Joskus tekniikkaa voi olla jopa liikaa; kaikki asukkaat ja
osakkaat eivät osaa käyttää moderneja laitteita oikein.
Älytekniikka ja taloautomaatio laajassa mitassa ovat vielä tulevaisuutta, mutta asunnoissa on jo monenlaista muuta
uutta perustekniikkaa. Sitä pitää osata käyttää, huoltaa ja
korjata oikein alusta asti. Viisas taloyhtiön johto opastaa
huoneistojen oikeanlaiseen ylläpitoon ja jakaa tarkat laitteiden käyttöohjeet myös uusille asukkaille ja vuokralaisille. Kotitalo-lehti kokosi muistilistan. Jos muistat nämä asiat,
asuntosi elinikä pitenee ja vältyt kalliilta korjauksilta.
Ilmanvaihto
•
•
•
•
•
Asukas voi säätää yleensä vain ilmanvaihdon tehoa
asteikolla poissa-kotona-tehostettu ilmanvaihto. Ilmanvaihtokonetta ei saa koskaan sulkea kokonaan.
Laitteen suodattimet on vaihdettava säännöllisesti. Taloyhtiön kannattaa antaa työ huoltoliikkeelle tai valitulle vastuuhenkilölle.
Ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Venttiilit imuroidaan ja pyyhitään kostealla.
Venttiilien asentoa ei saa muuttaa.
Jos asunnossa on korvausilmaventtiilit esimerkiksi
ikkunoissa, niitä ei saa tukkia.
Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistaminen tai
vaihtaminen on asukkaan vastuulla.
Lämmitys
•
•
•
Huonelämpötilaa voi yleensä säätää asteen, pari viileämmäksi tai lämpimämmäksi patteritermostaateilla.
Patteritermostaattien irrottaminen on kielletty.
Pesutilojen lattialämmitys on pidettävä aina päällä.
Vesi
•
•
•
Hanojen ja muiden vesikalusteiden kunnon tarkkailu
kuuluu asukkaalle. Ilmoita vuodoista ja muista ongelmista huoltoyhtiölle.
Pesualtaan vedenpoistoputkessa sijaitsevan hajulukon
puhdistaminen kuuluu asukkaalle.
Pesutilojen lattiakaivojen puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Vakuutus ei välttämättä korvaa tukkeutumisesta
aiheutunutta tulvimisvahinkoa.
Paloturvallisuus
•
•
•
•
Jääkaapin ja pakastimen takaosa tulee pyyhkiä pölystä puhtaaksi kerran vuodessa.
Palovaroittimen paristo on hyvä tarkistaa testinappia
painamalla kerran kuukaudessa.
Saunassa ei kuivata pyykkiä ainakaan kiukaan yläpuolella.
Rikkonaisia tai oikuttelevia sähkölaitteita ei pidä käyttää.
Muuta
•
•
Tyhjilleen jääneen asunnon kunnosta vastaa osakkeenomistaja. Tyhjääkin huoneistoa on käytävä katsomassa.
Pyydä apua hallitukselta, isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä, jos et itse osaa tai pysty täyttämään vastuitasi!
14
www.lapinisannoitsijat.fi
Yli miljoona ihmistä kärsii
hengitystieallergioista
Sakari Pyykkönen
Vado Oy
Aluepäällikkö,
Oulun ja Lapin lääni
[email protected]
045 658 6661
______________________
Ilman puhtauteen kiinnitetään vähänlaisesti huomiota.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on itsestään
selvää, että ruoan ja juomaveden puhtaudesta huolehditaan. Ilman suhteen ei
tilanne ole niin hyvä, vaikka
ihminen tulee toimeen hengittämättä vain muutaman
minuutin.
Ihminen viettää valtaosan ajasta sisätiloissa. Silti
harvoin tulee mietityksi
sitä, että ihminen tarvitsee
kiinteän ravinnon lisäksi
päivittäin noin 20 kiloa
puhdasta ilmaa.
Ilmassa olevat hiukkaset ovat useimmiten niin
pieniä, että ne erottuvat
paljaalla silmällä vasta huoneen pinnoille kertyneenä
pölynä. Siitepölyt, itiöt,
rikkiyhdisteet ja muut ilmassa olevat epäpuhtaudet
vaikuttavat terveyteemme
ja viihtyvyyteemme yleensä
varsin hitaasti. Epäpuhtauksia muodostuu lisäksi
muun muassa teollisuuden
ja liikenteen päästöistä sekä
katu- ja siitepölyistä.
Vain harvoin niiden pitoisuudet nousevat tasolle,
joista on välitöntä haittaa.
Siksi ilman puhtauteen ja
suodatukseen ei aina kiinnitetä huomiota samalla
tavalla kuin ruoan ja juoman
laatuun.
Ihmiset ovat erilaisia.
Moni sietää ulko- ja sisäilman hajuja, hiukkasia ja
bakteereita haitatta. Alati
kasvava osa väestöstä on
kuitenkin herkistynyt erilaisille epäpuhtauksille.
Ikääntyvän väestön ohella
muun muassa astmaatikot
kärsivät pienistäkin pitoisuuksista.
Allergikkojen osuus väestöstämme on huomattava.
Yli miljoona suomalaista
kärsii hengitystieallergioista. Lievimmillään herkkien
ihmisten oireet ovat nenän
tukkoisuutta, mutta monilla
oireet ovat vakavampia kuten astmakohtauksia.
Ilmastointilaitteistojen
yleistyttyä ongelmia voi helpottaa muun muassa oikeanlaisen ilmansuodattimen
valinta. Tarjontaa löytyy,
ja suodatin kannattaa valita
oikean käyttötarkoituksen
Lisätietoja ja ilmoittautumiset
www.mpk.fi
koulutuskalenteri –> Lappi
Kurssihinta 20 €
Lisätietoja voi kysyä myös
Yrjö Säkkinen 040 552 4824
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI
LAPIN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ
mukaan. Myös niiden uusiminen kannattaa ottaa
säännölliseksi rutiiniksi.
Ilmansuodatin tukkeutuu
siite- tai katupölyistä helposti. Hyvä rytmi suodattimien vaihdolle on ennen
pölykautta ja sen jälkeen
– kahdesti vuodessa. Mikäli
suodattimien vaihtoväli
venyy, myös suodattimiin
itseensä alkaa kerääntyä
erilaisia epäpuhtauksia ja
terveydelle haitallisia kasvustoja.
Ilmaa voidaan puhdistaa erilaisten suodattimien
avulla. On suodattimia,
jotka poistavat ilmasta vain
karkean pölyn ja soveltuvat
siten lähinnä kohteisiin,
joissa oleskellaan vaan tilapäisesti. Suodattimien
tehokkuus vaihtelee erittäin
matalasta (G1-G4 karkea
suodattimet) erittäin korkeaan (M5-F9 Hienosuodattimet).
Suodattimia testataan,
tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua entisestään
niin ihmisille, prosesseille
kuin ympäristöllekin.
15
www.lapinisannoitsijat.fi
Rakentamista koskeva tiedonantomenettely toi taloyhtiöille lisätöitä
tajalle, joka ilmoittaa heidät
edelleen Verohallinnolle.
Tiedot koskevat esimerkiksi
työntekijän yhteystietoja,
työsuhteen laatua ja työskentelyaikaa.
Pekka Luoto
toiminnanjohtaja
Pohjois-Suomen
Kiinteistöyhdistys
Rakennusalan harmaa talous on viime vuosina kansainvälistynyt samalla, kun
se on laajentunut ja vakavuusaste kasvanut. Tyypillisiä rakennusalan harmaan
talouden esiintymismuotoja
ovat kuittikauppa, arvonlisäveropetokset sekä tilaajavastuulain laiminlyönti.
Erityisesti ongelmia esiintyy aliurakoinnissa.
Rakennusalan har-maata taloutta ehkäisemään
on alalle luotu urakka- ja
työntekijätietoja koskeva
ilmoitusmenettely. Laki tuli
voimaan kuluvan vuoden
heinäkuussa ja ensimmäiset
ilmoitukset verottajalle on
annettu syyskuun alussa.
Tiedot on annettava uudisrakentamisesta, perusparantamisesta, korjausrakentamisesta sekä muutos-,
laajennus- tai kunnossapitotyöstä. Tiedot voidaan antaa
vain sähköisesti.
Verottajalle ilmoitukset
on annettava sekä urakoitsijoista että työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Ilmoitusvelvollisuus ei
koske ihan pieniä työmaita,
sillä urakkaa koskevat tiedot on annettava kun yksittäisen sopimuksen arvo
ilman arvonlisäveroa on
yli 15.000 euroa. Työntekijätiedot annetaan vain,
jos kysymyksessä on niin
sanottu yhteinen työmaa,
jonka kokonaisarvo ilman
arvonlisäveroa on vähintään
15.000 euroa. Urakkatiedot
ilmoittaa tilaaja, päätoteuttaja eli yleensä pääurakoitsija ilmoittaa työntekijätiedot.
Päätoteuttajan puuttuessa,
asunto-osakeyhtiö ilmoittaa
myös työntekijätiedot.
Ilmoitusvelvollisuus
huomioon
sopimuksissa
Urakkatiedot
ilmoittaa tilaaja
Tiedonantovelvollisena on
rakennustyön tilaaja, joka
on tehnyt urakkasopimuksen. Tiedonantovelvoite
koskee siten aina vähintään
sopimuksen tehnyttä rakennuttajaa kuten esimerkiksi
asunto-osakeyhtiötä. Myös
pääurakoitsija samoin kuin
jokaisen yksittäisen sivu- tai
aliurakoitsijan on ilmoitettava omista yli 15 000 euron
tilauksistaan urakkatiedot
suoraan Verohallinnolle.
Urakkatietoina ilmoitetaan
esimerkiksi sopimuspuolet,
kokonaissumma, kesto ja
ilmoitusajanjaksolta laskutettu määrä. Tiedot annetaan
urakka- ja tilaajakohtaisesti
sähköisesti.
Työntekijätiedot
ilmoittaa
päätoteuttaja
Koska harmaan talouden on-
Ellappi Oy
Sähköalan ammattilainen
gelmia esiintyy pääasiassa
aliurakoitsijoissa, ilmoitusvelvollisuus työntekijöiden
osalta koskee vain yhteisiä
työmaita eli sellaisia työmaita, joilla samanaikaisesti
tai peräkkäin toimii useampi
kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Jos
palkanmaksajana on vain
yksi taho, työntekijätietoja
ei tarvitse antaa. Lisäksi
koko rakennushankkeen
yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa
on oltava vähintään 15.000
euroa. Jos yli 15 000 euron
työmaa muodostuu alle
15 000 urakoista, työntekijätiedot tulee antaa, mutta
urakkatietoja ei.
Työntekijätiedot antaa
päätoteuttaja. Jos päätoteuttajaa ei ole nimetty,
rakennuttaja itse antaa myös
koko työmaata koskevat
työntekijätiedot. Kukin työmaalla toimiva yritys on
velvollinen ilmoittamaan
työntekijätietonsa päätoteut-
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä tilaajaa koskeva
ilmoitusvelvollisuus kuuluu hallituksen vastuulle.
Luontevaa kuitenkin on,
että hallitus siirtää ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat käytännön tehtävät
sopimusteitse, esimerkiksi
isännöitsijän, urakoitsijan
tai konsultin tehtäväksi.
Sopimus kannattaa tehdä
kirjallisesti. Selvää on, että
tässä yhteydessä tulee myös
sopia palvelusta maksettavasta korvauksesta.
Kun asunto- tai kiinteistöyhtiö suunnittelee uusia
korjaushankkeita, kannattaa
tiedonantovelvoite huomioida viimeistään tarjouspyyntövaiheessa. Asia käsitellään myös urakkaneuvotteluissa ja sopimuksiin
otetaan mukaan tiedonantoa
koskevat sopimuskohdat.
Urakkasopimuksista tulee
vähintään käydä ilmi kuka
toimii päätoteuttajana.
Tehtävien siirto ei vapauta asunto-osakeyhtiötä
velvoitteen rikkomiseen
liittyvästä vastuusta. Toki
silloin yhtiö voi vaatia sopimuskumppaniltaan vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen perusteella.
Sähköinen
ilmoittaminen
ja Katso-tunnistin
Urakkaa ja työntekijöitä
koskevat tiedot voidaan
toimittaa Verohallinnolle
vain sähköisesti. Tiedot
voidaan toimittaa joko verk-
”
Kun asunto- tai
kiinteistöyhtiö suunnittelee
uusia korjaushankkeita,
kannattaa tiedonantovelvoite
huomioida viimeistään
tarjouspyyntövaiheessa.
kolomakkeella suomi.fipalvelun kautta tai Ilmoitin.
fi-palvelun kautta.
Yrityksessä tai yhteisössä toimivat tarvitsevat
sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katsotunnisteen. Katso-tunnisteen eli pääkäyttäjyyden
saa käyttöönsä henkilö,
jolla kaupparekisteriotteen
mukaan on nimenkirjoitusoikeus. Pääkäyttäjä voi
luoda Katso-alitunnisteita
yrityksen toisille työntekijöille.
Sanktiot
Jos tiedonantovelvollinen
ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan
määrätä enintään 15.000
euron laiminlyöntimaksu.
Laiminlyöntimaksu voidaan
määrätä myös, jos tietoja ei
toimiteta sähköisesti.
Laiminlyöntimaksua ei
määrätä päätoteuttajalle,
jos päätoteuttajan antamat
tiedot ovat puutteelliset tai
virheelliset työnantajan tai
itsenäisen työnsuorittajan
laiminlyönnin johdosta.
Edellytyksenä laiminlyöntimaksusta vapautumiselle on
tällöin, että päätoteuttaja ilmoittaa työnantajan laiminlyönnistä Verohallinnolle.
”
Kotitalouksille
kevennetty
ilmoitusvelvollisuus
Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden osalta tiedonantovelvoite on kevyempi.
Yksityishenkilö on velvollinen ilmoittamaan vain sellaisista remonteista, joihin
edellytetään viranomaisen
antamaa rakennuslupaa.
Toimenpidelupa tai purkamislupa ei käynnistä ilmoitusvelvollisuutta.
Yksityishenkilö ilmoittaa
Verohallinnolle tiedot muun
muassa rakennustyön suorittaneista yrityksistä, heille
maksetuista korvauksista
sekä omille työntekijöilleen
maksamista palkoista.
Yksityishenkilö voi ilmoittaa tiedot sekä sähköisesti että postitse. Ilmoittaja
saa verottajalta todistuksen
ilmoituksen suorittamisesta.
Todistus esitetään rakennustarkastajan pitämässä
loppukatselmuksessa. Jos
todistusta ei esitetä, rakennustarkastaja on velvollinen
ilmoittamaan siitä verottajalle, joka voi määrätä
ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneelle laiminlyöntimaksun.
Lisätietoa ja ohjeita löytyy Vero.fi- sivuilta
LVI-ALAN EDELLÄKÄVIJÄ JO 30 VUODEN AJAN
Sairaalantie 3A, 99800 Ivalo
Utsjoentie 38, 99980 Utsjoki
www.ellappi.fi
Sähköasennus palvelut
• Sähköurakointi
• Asennukset, saneeraukset
• Huoltopalvelu
Toimisto avoinna: klo 09.00 - 15.00
Yhteystiedot
•Ivalo puh. 661 999 fax. 0207 460 399
Utsjoki puh. 661 999 fax. 677 426
Putkiasennusliike Lämpölukko Ky
Teollisuustie 17 A
96300 Rovaniemi
[email protected]
www.lampolukko.fi
16
www.lapinisannoitsijat.fi
Kylmäkellarit
kuumentavat
tunteita
Ikkunat
Ovet
Asennus
Ylivoimainen valinta
ikkunasaneeraukseen!
Iso 9001 sertifioitu asennus. Työlle
10 vuoden takuu ainoana Suomessa!
Asiantuntija palveluksessanne:
Pekka Tahkola 020 7690 445
[email protected]
Tiivituote Oy, Idealinja 13,
90420 Oulu
Vierustie 14
96300 Rovaniemi
puh : 020 780 0330
[email protected]
Koskiniemen Sähkö
Hanneksentie 19
96600 Rovaniemi
040 778 63 56
Korkein luottoluokitus
©Bisnode
2014
Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin
lähestyessä usein kiivasta
keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä,
ja jotkut osakkaat eivät
luopuisi niistä ilveelläkään
- etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan.
Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa
kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää
tehdä samanaikaisesti sekä
miten tiloja voisi jalostaa,
uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet.
Iso osa hankesuunnittelua
on myös energiakysymysten
tarkastelu.
”Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin
tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen
vaikuttaa se, kuuluvatko ne
juridisesti taloyhtiön vai
osakkeenomistajien
hallintaan”, kertoi
Kiinteistöliiton
vanhempi lakimies
Jaana Sallmén Rovaniemellä keskiviikkona. Vastaus
hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä.
Jos yhtiöjärjestyksessä ei
ole selkeästi mainittu, että
tilat kuuluvat osakkaiden
hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön
hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä
päättää esimerkiksi tilojen
muuttamisesta tavallisiksi
kellarivarastoiksi. Joskus
voidaan kuitenkin tarvita
yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3
yhtiökokousväestä tulisi
ajatella tilamuutoksesta
samalla tavalla.
Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen
tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen
vain käyttäjille vaatii 2/3
määräenemmistöpäätöksen
lisäksi osakkeenomistajien
suostumukset”, Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas
voi vastustuksellaan estää
kylmäkellarin ottamisen
pois käytöstä.
”Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin
ennen yhtiöoikeudellisten
päätösten tekoa”, Sallmén
lisäsi.
”Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen
vain muutaman osakkaan
perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla
yhä enemmän kalseiden ja
kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia.
Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina,
myymälöinä, pesutupina,
pyykinkuivaushuoneina,
pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina”,
luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.
Sallmén vinkkaa, että
yhtiön hallinnassa olevia
kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää
yhdenvertaisesti kaikkien
osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä,
jos yhtiöjärjestyksessä ei ole
määritelty tilojen pinta-aloja. Joissain taloyhtiöissä on
tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja
kylmiöitä niitä tarvitsevien
käyttöön. Kylmälaitteiden
sijoitus yhtiön hallinnassa
oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää
paikallisen palotarkastajan
sekä kiinteistön täysarvovakuutuksen myöntäneen
vakuutusyhtiön kanta pakastinten säilyttämiseen
kellarissa.