PÄIJÄT‐HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 13.4.2015 Päijät‐Hämeen liitto on pyytänyt lausuntoa Päijät‐Hämeen maakuntakaava 2014 ehdotuksesta. Maakuntakaavassa ohjataan maakunnallisella tasolla mm. kuntien yhdyskuntarakennetta, liikenneyhteyksiä (tie, rata, vesi), suojelu‐ ja virkistysalueverkostoa sekä maakunnallisesti merkittäviä erityiskohteita sekä siinä osoitetaan suurimmat työpaikka‐ ja teollisuusalueet. Nykyisin myös kauppaa koskeva suuryksikköjä ja vaikutuksiltaan seudullisen tasoista kauppaa koskeva valtakunnallinen sääntely välittyy kuntatasolle maakuntakaavojen kautta. LAUSUNTO Kauppa Yleistä Maakuntakaavaehdotuksessa otetaan kantaa kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen ja määrään sekä kaupan kokonaismitoitukseen. Maakuntakaavoissa kyseinen kaupan sääntely perustuu varsin tuoreeseen lainsäädäntöön, mutta sen nojalla on ehditty jo laatia maakuntakaavoja useaan maakuntaan eri puolelle Suomea. Merkille pantavaa näissä jo lainvoiman saaneissa kaavoissa sekä nyt lausunnolla olevassa Päijät‐ Hämeen kaavaehdotuksessa on vaihtelevuus ja suuret erot kaupan ohjauksen tasossa. Maakunnallisesti vertailtaessa nyt lausunnolla oleva Päijät‐Hämeen maakuntakaavaehdotus on kaupan sääntelyn ja tarkkuustason osalta erittäin tarkka ja hienojakoinen ottaen huomioon maakuntakaavan tarkoitus ja sen suunnittelutarkkuus. Monilta osin kaavan ohjauksen voidaan arvioida ylittävän jopa tason, jolla tarkemmassa kaavoituksessa on tarkoituksenmukaista ja ylipäätään mahdollista luotettavalla tasolla säännellä ja ohjata kaupan määrää ja laatua. Näiltä osin maakuntakaavaehdotusta tulisi arvioida vielä uudelleen. Em. kaavataso‐ongelma koskee keskustojen ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita. Seutukeskusten (mm. Heinola) keskusta‐alueelle ehdotuksessa ei ole annettu kaupan määrän osalta ylärajoja, mitä voidaan pitää hyvänä ratkaisuna. Seuraavaksi tarkemmin keskustaa ja sen ulkopuolisia alueita koskevasta maakuntakaavaehdotuksen mukaisesta ratkaisusta: Keskusta Heinolan kaupallinen keskusta sijoittuu vanhaan ruutuasemakaavaan. Sekä keskustan korttelirakenne että rakentamisen rakeisuus on pienimittakaavaista, joten isojen, kaupunkirakenteen laitamille sijoittuvien ”automarkettien” kanssa aidosti kilpailevien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ydinkeskustaan ei kaupunkirakennetta rikkomatta ole mahdollista. Tällaisia pinta‐alaltaan isoja suuryksiköitä ovat tilaa vaativat kaupat, kauppakeskukset ja suuret marketit. Keskusta‐alueella ei ole myöskään merkittäviä muuttuvan maankäytön alueita, jotka voisivat tulevaisuudessa olla soveliaita tilaa vievän kaupan alueita. Heinolan keskustan kaupan menestymisessä avainasemassa ovat kivijalkakaupan ja pienempimuotoisten erikoiskaupan sekä päivittäistavarakaupan yksiköiden fyysinen ja toiminnallinen yhteistyö ja yhteenliittymät. Kiinteistöjen välisten yhteyksien ja niihin liittyvän paikoitusratkaisujen yhdistelmien kautta voisi olla mahdollista toteuttaa liki kauppakeskusmaisia ratkaisuja. Kaupungin keskustan kehittämisen ja elinvoimaisuuden näkökulmasta arvioituna, kaupan osoittaminen ja sijoittuminen ensisijaisesti keskusta‐ alueelle on hyvä asia. Tilaa vaativa kauppa ja ns. automarket‐tyyppiset ratkaisut eivät sinne kuitenkaan voi sijoittua, joten niille tulee olla mahdollisuuksia keskustan ulkopuolella. Mikäli mahdollisuuksia ei ole Heinolassa, haetaan vastaava kaupallinen palvelu helposti esimerkiksi Lahdesta tai muusta lähialueen keskuksesta, mitä ei voitane pitää maankäyttö‐ ja rakennuslain tarkoituksena. Kaupalliset keskustan ulkopuoliset alueet Heinolassa on keskusta‐alueen ohella kaksi olemassa olevaan taajamarakenteeseen sijoittuvaa kaupan aluetta: Tähtiniemen alue (Heinolan keskustan eteläinen moottoritien liittymä) ja Vuohkallio (Heinolan keskustan pohjoisen moottoritien liittymä). Tähtiniemen alue on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintänä (km4), jossa on osoitettu päivittäistavarakauppaa yhteensä enintään 6000 k‐m². Alueella sijaitsee Heinolan ainoa hypermarket (Citymarket). Hypermarket sijoittui aikanaan kyseiselle alueelle olosuhteiden vuoksi: alue keskustan läheisyydestä jolla oli riittävästi tilaa ja hyvät kulkuyhteydet. Vuohkallion alue on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu kahdella vähittäiskaupan suuryksikön alueella (KM1 ja KM6). Olemassa oleva alue on osoitettu KM1‐merkinnällä ja uusi laajennusalue Sukurantien pohjoispuolellaKM6‐merkinnällä. KM1‐alueella on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu enimmäismitoituksena kaupan pinta‐alaa enintään yhteensä 45 000 k‐m², josta enintään 3000 k‐m² päivittäistavarakauppaa, 30 000 k‐m² erikoistavarakauppaa (tiva) ja 12 000 k‐m² muuta erikoistavarakauppaa. KM6‐alueella vastaavat luvut ovat 25 000/0/25 000/0. Heinolan kaupunki on strategisessa yleiskaavassa ja ehdotuksena nähtävillä olleessa Laajalahti‐Kouvolantie osayleiskaavassa linjannut Vuohkallion kaupallisen alueen olevan nykyisen toiminnan mukaisesti pääasiassa tilaa vaativan kaupan alue sellaiselle kaupalle, joka ei pysty sijoittumaan kaupungin keskusta‐alueelle (asemakaavoitusvaiheessa vaadittava selvitys). Tällaisia alueita ei ole kaupungissa osoitettu muualle, vaan linjauksena on ollut niiden keskittäminen ja rajaaminen. Maakuntakaavassa erillisinä osoitettuja KM‐alueita olisi syytä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tällöin Vuohkallion alue olisi jatkossa mahdollista suunnitella ja toteuttaa joustavammin. Alueiden kaupallista käyttötarkoitusta ei ole siten syytä käsitellä erillisinä alueina. Tällöin maakuntakaavan yleispiirteisyys ja kaavaratkaisun ajanmukaisuuden ajallinen kestävyys toteutuisi ehdotettua paremmin. Vuohkallion alueella myös päivittäistavarakaupan mitoitusta tulee tarkastella siten, että se mahdollistaa päivittäistavarakaupan harkitun, pienimittakaavaisen kehittämisen ja kaupan kilpailun. Maakuntakaavaehdotuksen 3000 k‐m² käytännössä ainoastaan toteaa kaupan nykytilanteen mahdollistamatta uuden myymäläpinta‐alan rakentamista. Osoitettu mitoitus on tällöin vastoin vapaan kilpailun edistämismahdollisuuksien turvaamista. Päivittäistavarakaupan mitoitustaso Vuohkalliossa on maakuntakaavan tarkoitus huomioiden liian pieni. Mainittakoon, että uhkana on tilanne, jossa maakuntakaava lisää paineita keskustan ulkopuolisten mahdollisten uusien päivittäistavarakaupan yksiköiden (hieman alle 2000 k‐m²) sijoittumiselle olemassa olevien kahden kaupallisen alueen sijasta hajanaisesti muualle. Kaupungin tavoite on kaupan keskittäminen olemassa oleville alueille Keskustaan ja näiden lisäksi harkitusti kahdelle edellä mainitulle kaupan alueelle irrallisten kaupan yksiköiden sijasta. Kehittämisalueet Maakuntakaavassa on huomioitu Heinolan kehittämisen kannalta merkittävät alueet kehittämisen kohdealue‐merkinnöillä. Kohdealueet määräyksineen tukevat Heinolan kaupungin strategisia linjauksia matkailu‐ ja liikunta‐ ja hyvinvointipalveluiden sekä rakennus‐ ja puuteollisuuden osalta. Liikenneverkko Maakuntakaavassa on huomioitu Heinolan kannalta tärkeät liikenneyhteydet ja kehitys‐/parannustarpeet. Heinolan kannalta merkittäviä yhteyksiä ovat mm. raideyhteystarve, Kouvolantien parannus sekä vesiväylät. Merkinnät ja määräykset tukevat kaupungin kehittämistavoitteita. Muut maankäyttövaraukset Muiden maankäyttövarausten osalta kiinnittää huomiota Koskensaaren loma‐ ja matkailualuevaraus ‐R. Saaren sijainti keskeisesti Heinolan taajamarakenteessa ruutukaavakeskustan kupeessa mahdollistaa alueen moninaisen kehittämisen. Yksinomaan matkailualueena saaren hyödyntämisnäkymät ovat erittäin rajoitetut, eikä merkintä palvele keskustan rakenteen tiivistämistavoitteita. Saarta tulisi tarkastella/kehittää matkailua laajemmin; palveluiden, virkistyksen ja asumisen alueena. Koskensaari tulisi osoittaa kehittämisen kohdealueena, jonka pohjalta alueen merkitystä ja tulevaisuutta voitaisiin arvioida monipuolisemmin osana Heinolan keskustan rakennetta ja kehittämistä. Yhteenveto Yleisesti ottaen voidaan Päijät‐Hämeen maakuntakaavaehdotuksen vastaavan kaupungin yleisiä kehittämistavoitteita sekä kaupungin omissa yleispiirteisissä suunnitelmissaan linjaamia maankäyttötavoitteita ja ratkaisuja. Kaupan suuryksiköitä koskevilta osiltaan kaavaehdotusta tulee vielä arvioida ja tarkistaa, jotta kaavamääräykset eivät maakuntakaavan tarkoitus ja tarkkuus huomioiden ole liian yksityiskohtaisia. Liian yksityiskohtaiset ja rajaavat määräykset vanhenevat nopeasti ja jäykistävät ja ohjaavat maankäyttöratkaisuja jopa korttelitasolle epätarkoituksenmukaisesti. Varsin maltillisten olemassa olevien kaupallisten alueiden nykytilanteen jäädyttäminen, samalla kun mahdollistetaan kaupan sijoittuminen alueiden ulkopuolelle, ei ole toivottavaa. Maakuntakaavassa olisi syytä ohjata vain seudullisen tason ylittäviä suuryksiköitä ja keskittyä erityisesti kaupallisten alueiden sijaintiratkaisuihin seutukunta‐ ja maakuntatasolla. Kaupunginosa ja korttelitason arviointi sekä kaupallisen volyymimitoituksen sijoittaminen kaupunkirakenteeseen on kuntakaavoituksen tehtävä. Esitetyt tarkistukset huomioiden kaavaehdotus vastaa Heinolan kaupungin maankäytön kehittämispyrkimyksiä. Teknisen lautakunnan (10.6.2015) päätöksellä lautakunta haluaa seuraavia muutoksia kaavaehdotukseen: Korpinmaan ja Vasikkasaaren A‐merkinnät muutetaan R‐merkinnöiksi. Heikkimäen teollisuusalue mahdollistettava myös työpaikka‐alueena.