TERVEYDENHOITAJAN TYÖ JA VAIKUTTAVAT MENETELMÄT

TERVEYDENHOITAJAN TYÖ JA
VAIKUTTAVAT MENETELMÄT
Professori, ylihoitaja Maritta Välimäki
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, VSSHP
Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015
TARKOITUS
Kuvata terveydenhoitajan työtä vaikuttavien menetelmien
näkökulmasta sekä pohtia terveydenhoitajan vastuuta
oman ammattitaitonsa kehittämisessä
ESITYKSESSÄ VASTATAAN SEURAAVIIN
KYSYMYKSIIN
• Mitä tarkoittaa näyttöön perustuva terveydenhoitajan
työ?
• Mitkä ovat näyttöön perustuvan toiminnan edellytyksiä
ja esteitä terveydenhoitajan työssä?
• Mitä tutkimuksia löytyy terveydenhoitajan työssä
käytettyjen menetelmien vaikuttavuudesta?
TERVEYDENHOITAJAN
OSAAMISVAATIMUKSET
•
”Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden
edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa”
•
Tehtäväalueet; osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn,
varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä terveellisen
ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön
Ammatillinen osaaminen;
• Eettinen toiminta terveydenhoitotyössä
• Terveyden edistäminen ja kansanterveystyö
• Yhteiskunnallinen ja monikulttuurinen terveydenhoitotyö
• Tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen terveydenhoitotyössä
• Terveydenhoitotyö elämänkulun eri vaiheissa (lasta odottavat perheet;
lapset, kouluikäiset, nuoret ja heidän perheensä; työikäiset ja heidän
perheensä; työterveyshuolto; ikääntyneet ja heidän perheensä)
•
Opetusministeriö 2006
MITÄ TARKOITTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA
TERVEYDENHOITAJAN TYÖ?
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ
• Pyrkimyksenä parantaa hoitotyön
laatua, toiminnan
kustannusvaikuttavuutta sekä
alentaa terveydenhuollon
kustannuksia
• Käyttö linjattu useissa
ohjeistuksissa ja toimintaohjelmissa
• Olennaista on, että terveydenhoitajan työssä henkilökunnan
ammattitaito yhdistyy
viimeisimpään tutkimustietoon sekä
asiakkailta saatuihin palautteisiin ja
näkökulmiin
Satterfield JM ym. 2009
Satterfield JM, Spring B, Brownson RC, Mullen EJ,
Newhouse RP, Walker BB, 2009. Toward a transdisciplinary
model of evidence-based practice. Milbank Q
2009;87(2):368-90
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN HAASTEET
• Työssä ei hyödynnetä viimeisintä tutkimustietoa
• Toiminta myös perustuu organisaation luomille
omille toimintalinjauksille eikä näyttöön
• Puuttuu tieto, missä määrin toiminta pohjautuu
näyttöön perustuvaan tietoon
RATKAISUKEINOJA HAASTEILLE
•
•
•
•
•
Hoitosuositukset
Katsaukset eri menetelmien vaikuttavuudesta
Tieto parhaista käytännöistä
Toimintaohjeet
Portaalit
TUTKIMUSPROSESSIN
ETENEMINEN
LSUHealth New Orleans, School of Nursing
http://nursing.lsuhsc.edu/administration/Research/ResearchPriorityAreas.
html
Annenberg Learner
http://www.learner.org/jnorth/tm/handouts/anchor_chart_sci_m
ethod.htm l
TIETOKANTAHAKU
Medline
Ovid
Hakusanat
Tulokset
Hakutyyppi
1
(public health nurse and
(effectiveness or outcome study
or evidence-based)).
[title, abstract, original title, name
of substance word, subject
heading word, keyword heading
word, protocol supplementary
concept word, rare disease
supplementary concept word,
unique identifier]
36
Advanced
2
Rajaus englanninkielisiin
artikkeleihin
32
Advanced
KUVAUS TUTKIMUKSISTA
• 32 artikkelia; 28 tutkimusta
• Tutkimukset vuosien 1977-2013 välillä
• Määrällisiä ja laadullisia
Tutkimusten toteuttamismaat
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Toteuttamispaikat
MITKÄ OVAT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN
TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ JA ESTEITÄ
TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ?
EDELLYTYKSIÄ
• Tutkimustietoa ja julkaisuja on saatavilla
• Tuloksia pystyy lukemaan ja ymmärtämään
• Uusimpaan tietoon on mahdollista perehtyä
ESTEITÄ (esim.)
Tutkimus iho-infektioiden ja reumaattisen
kuumeen estämisestä kouluissa
Työmäärän lisääntyminen
• lisäsi terveydenhoitajan työtaakkaa puhelinsoitoin
(n=539), kotikäynnein (n= 137) ja konsultaatioin
vanhempien kanssa (n=51)
Kustannusten kasvu oppilasta kohden
MITÄ TUTKIMUKSIA LÖYTYY
TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ
KÄYTETTYJEN MENETELMIEN
VAIKUTTAVUUDESTA?
VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSIA (N=10)
Kohderyhmä:
Lasta odottavat perheet (-)
Lapset, kouluikäiset, nuoret ja heidän perheensä (5)
Työikäiset ja heidän perheensä (3)
Työterveyshuolto (-)
Ikääntyneet ja heidän perheensä (2)
JAOTTELU INTERVENTIOTYYPEITTÄIN
Henkilökohtaisia käyntejä (4)
Teknologiatuki (4) (puhelin, email, autosimulaatio)
Tiedollinen tuki (9) (suullinen ja kirjallinen)
Taidollinen tuki (6) (taitojen harjoittelua, lähetteen saaminen)
Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito (4) (mittaukset,
ongelma- ja riskikartoitukset)
TUTKIMUSTEN
Vaikuttavuudesta
• Osa tekijöistä vaikuttavia
• Paranee usein mitä
enemmän yhdistetty eri
tukimuotoja
• Omaan pystyvyyden
tunteeseen vaikuttaminen
tärkeää
Sivutuotteita?
Onnistuttiin tukemaan jotain
muuta kuin tutkittua osaaluetta
(tutkittaessa äitien tukemista
informaatiokirjein/
puhelinsoitoin -> äitien
tukiryhmiin osallistuminen
lisääntyi)
MUITA KIINNOSTAVIA TUTKIMUKSIA
VIRTUAALISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN (eLEARNING)
HYVÄKSYMINEN TERVEYDENHOITAJAN
KOULUTTAUTUMISEKSI (2007 TAIWAN)
• positiivinen suhtautuminen 88.84%; elinikäinen
oppiminen, henk.koht kiinnostuksenkohteiden
tyydyttäminen, ajansäästö, työn vaateet, tiedon
hajanaisuus, joustavuus, itsesääntelevä oppiminen,
kustannussäästö, vähäinen vaikutus perhe-elämään
• negatiivinen suhtautuminen 11.16%; heikot
tietokonetaidot, ei henk.koht Internet-yhteydellistä
tietokonetta, työtaakka, perhevelvollisuudet, henk.koht
ristiriita sen suhteen mitä haluaa, kustannukset, motivaation
ja itseohjautuvuuden puute
YLEISIÄ HAVAINTOJA
• Terveydenhoitajan käyttämät interventiot ovat
usein preventiivisiä
• Interventiot perustuvat tiedon lisäämiseen ja omaapuun
YHTEENVETO
• Terveydenhoitajatyön tutkimus-, vaikuttavuus ja
interventiotutkimuksia puuttuu erityisesti liittyen
lasta odottaviin perheisiin ja työterveyshuoltoon
• Myös lapsi, koulu –ja opiskeluun liittyvään
terveydenhoitajatyön tutkimukselle on tarvetta
• Terveydenhoitajilla hyvät ammatilliset
perusvalmiudet edistää näyttöön perustuvaa
tutkimustietoa
• tottumus hyödyntää erilaisia suosituksia
LÄHTEET
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ammerman AS. Keyserling TC. Atwood JR. Hosking JD. Zayed H. Krasny C. 2003. A randomized controlled trial of a public health nurse directed treatment program for rural patients
with high blood cholesterol. Preventive Medicine. 36(3):340-51.
Andrews AW. Engelke MK. 1987. The sanitarian and the public health nurse: a collaborative team. Journal of Environmental Health. 49(6):368-9.
Baisch MJ. 2012. A systematic method to document population-level nursing interventions in an electronic health system. Public Health Nursing. 29(4):352-60.
Baumann CK. 2008. Leading change: the creativity of a public health nurse leader. Interview by Karen S Hill. Journal of Nursing Administration. 38(11):459-60.
Barkauskas VH. 1987. Effectiveness of public health nurse home visits to primarous mothers and their infants. NLN Publications. (21-2194):81-94.
Beam RJ. O'Brien RA. Neal M. 2010. Reflective practice enhances public health nurse implementation of nurse-family partnership. Public Health Nursing. 27(2):131-9.
Bouman A. van Rossum E. Ambergen T. Kempen G. Knipschild P. 2009. Effects of a home visiting program for older people with poor health status: a randomized, clinical trial in The
Netherlands. Journal of the American Geriatrics Society. 56(3):397-404.
Brocklehurst NJ. Hook G. Bond M. Goodwin S. Developing the public health practitioner workforce in England: lessons from theory and practice. Public Health. 119(11):995-1002
Butterfield PG. Hill W. Postma J. Butterfield PW. Odom-Maryon T. 2011. Effectiveness of a household environmental health intervention delivered by rural public health nurses.
American Journal of Public Health. 101 Suppl 1:S262-70.
Carney M. 2009. Public health nurses perception of clinical leadership in Ireland: narrative descriptions. Journal of Nursing Management. 17(4):435-45.
Cramer ME. Mueller KJ. Harrop D. 2003. Comprehensive evaluation of a community coalition: a case study of environmental tobacco smoke reduction. Public Health Nursing.
20(6):464-77.
Edwards NC. Sims-Jones N. 1997. A randomized controlled trial of alternative approaches to community follow-up for postpartum women. Canadian Journal of Public Health. 88(2):1238.
Erkel EA. Morgan EP. Staples MA. Assey VH. Michel Y. 1994. Case management and preventive services among infants from low-income families. Public Health Nursing. 11(5):35260.
Fox PJ. Breuer W. Wright JA. 1997. Effects of a health promotion program on sustaining health behaviors in older adults. American Journal of Preventive Medicine. 13(4):257-64.
Freudenstein U. Yates B. 2001. Public health skills in primary care in South West England--a survey of training needs, obstacles and solutions. Public Health. 115(6):407-11.
Gray S. Lennon D. Anderson P. Stewart J. Farrell E. 2013. Nurse-led school-based clinics for skin infections and rheumatic fever prevention: results from a pilot study in South
Auckland. New Zealand Medical Journal. 126(1373):53-61.
Huston P. Hogg W. Martin C. Soto E. Newbury A. 2006. A process evaluation of an intervention to improve respiratory infection control practices in family physician offices. Canadian
Journal of Public Health. Revue Canadienne de Sante Publique. 97(6):475-9.
Kneipp SM. Kairalla JA. Lutz BJ. Pereira D. Hall AG. Flocks J. Beeber L. Schwartz T. 2011. Public health nursing case management for women receiving temporary assistance for
needy families: a randomized controlled trial using community-based participatory research. American Journal of Public Health. 101(9):1759-68.
Mack SE. Spotts D. Hayes A. Warner JR. 2006. Teaching emergency preparedness to restricted-budget families. Public Health Nursing. 23(4):354-60.
MacMillan HL. Thomas BH. Public health nurse home visitation for the tertiary prevention of child maltreatment: results of a pilot study. Canadian Journal of Psychiatry 38(6):436-42.
Naik VR. Jain PK. Sharma BB. 1977. Utilization of audio-visual aids by family welfare workers. Journal of Population Research. 4(1):43-58.
Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet.
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr24.pdf?lang=fi
Parkin PC. Schwartz CJ. Manuel BA. 1993. Randomized controlled trial of three interventions in the management of persistent crying of infancy. Pediatrics. 92(2):197-201.
Ploeg J. Black ME. Hutchison BG. Walter SD. Scott EA. Chambers LW. 1994. Personal, home and community safety promotion with community-dwelling elderly persons: response to
a public health nurse intervention. Canadian Journal of Public Health. Revue Canadienne de Sante Publique. 85(3):188-91.
Schaffer MA. Goodhue A. Stennes K. Lanigan C. 2012. Evaluation of a public health nurse visiting program for pregnant and parenting teens. Public Health Nursing. 29(3):218-31.
Singh MM. Devi R. Garg S. Mehra M. 2001. Effectiveness of syndromic approach in management of reproductive tract infections in women. Indian Journal of Medical Sciences.
55(4):209-14.
Sword WA. Krueger PD. Watt MS. 2006. Predictors of acceptance of a postpartum public health nurse home visit: findings from an Ontario survey. Canadian Journal of Public Health.
97(3):191-6.
Takada A. Nakamura R. Furukawa M. Takahashi Y. Nishimura S. Kosugi S. 2011. The relationship between weight loss and time and risk preference parameters: a randomized
controlled trial. Journal of Biosocial Science. 43(4):481-503.
Westbrook LO. Schultz PR. 2000. From theory to practice: community health nursing in a public health neighborhood team. Advances in Nursing Science. 23(2):50-61.
Yu S. Chen IJ. Yang KF. Wang TF. Yen LL. 2007. A feasibility study on the adoption of e-learning for public health nurse continuing education in Taiwan. Nurse Education Today.
27(7):755-61.