TERVEYDENHOITAJAN TYÖ JA VAIKUTTAVAT MENETELMÄT Professori, ylihoitaja Maritta Välimäki Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, VSSHP Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 TARKOITUS Kuvata terveydenhoitajan työtä vaikuttavien menetelmien näkökulmasta sekä pohtia terveydenhoitajan vastuuta oman ammattitaitonsa kehittämisessä ESITYKSESSÄ VASTATAAN SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN • Mitä tarkoittaa näyttöön perustuva terveydenhoitajan työ? • Mitkä ovat näyttöön perustuvan toiminnan edellytyksiä ja esteitä terveydenhoitajan työssä? • Mitä tutkimuksia löytyy terveydenhoitajan työssä käytettyjen menetelmien vaikuttavuudesta? TERVEYDENHOITAJAN OSAAMISVAATIMUKSET • ”Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa” • Tehtäväalueet; osallistuminen terveysriskien ja sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen sekä terveellisen ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön Ammatillinen osaaminen; • Eettinen toiminta terveydenhoitotyössä • Terveyden edistäminen ja kansanterveystyö • Yhteiskunnallinen ja monikulttuurinen terveydenhoitotyö • Tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen terveydenhoitotyössä • Terveydenhoitotyö elämänkulun eri vaiheissa (lasta odottavat perheet; lapset, kouluikäiset, nuoret ja heidän perheensä; työikäiset ja heidän perheensä; työterveyshuolto; ikääntyneet ja heidän perheensä) • Opetusministeriö 2006 MITÄ TARKOITTAA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TERVEYDENHOITAJAN TYÖ? NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ • Pyrkimyksenä parantaa hoitotyön laatua, toiminnan kustannusvaikuttavuutta sekä alentaa terveydenhuollon kustannuksia • Käyttö linjattu useissa ohjeistuksissa ja toimintaohjelmissa • Olennaista on, että terveydenhoitajan työssä henkilökunnan ammattitaito yhdistyy viimeisimpään tutkimustietoon sekä asiakkailta saatuihin palautteisiin ja näkökulmiin Satterfield JM ym. 2009 Satterfield JM, Spring B, Brownson RC, Mullen EJ, Newhouse RP, Walker BB, 2009. Toward a transdisciplinary model of evidence-based practice. Milbank Q 2009;87(2):368-90 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN HOITOTYÖN HAASTEET • Työssä ei hyödynnetä viimeisintä tutkimustietoa • Toiminta myös perustuu organisaation luomille omille toimintalinjauksille eikä näyttöön • Puuttuu tieto, missä määrin toiminta pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon RATKAISUKEINOJA HAASTEILLE • • • • • Hoitosuositukset Katsaukset eri menetelmien vaikuttavuudesta Tieto parhaista käytännöistä Toimintaohjeet Portaalit TUTKIMUSPROSESSIN ETENEMINEN LSUHealth New Orleans, School of Nursing http://nursing.lsuhsc.edu/administration/Research/ResearchPriorityAreas. html Annenberg Learner http://www.learner.org/jnorth/tm/handouts/anchor_chart_sci_m ethod.htm l TIETOKANTAHAKU Medline Ovid Hakusanat Tulokset Hakutyyppi 1 (public health nurse and (effectiveness or outcome study or evidence-based)). [title, abstract, original title, name of substance word, subject heading word, keyword heading word, protocol supplementary concept word, rare disease supplementary concept word, unique identifier] 36 Advanced 2 Rajaus englanninkielisiin artikkeleihin 32 Advanced KUVAUS TUTKIMUKSISTA • 32 artikkelia; 28 tutkimusta • Tutkimukset vuosien 1977-2013 välillä • Määrällisiä ja laadullisia Tutkimusten toteuttamismaat 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Toteuttamispaikat MITKÄ OVAT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN EDELLYTYKSIÄ JA ESTEITÄ TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ? EDELLYTYKSIÄ • Tutkimustietoa ja julkaisuja on saatavilla • Tuloksia pystyy lukemaan ja ymmärtämään • Uusimpaan tietoon on mahdollista perehtyä ESTEITÄ (esim.) Tutkimus iho-infektioiden ja reumaattisen kuumeen estämisestä kouluissa Työmäärän lisääntyminen • lisäsi terveydenhoitajan työtaakkaa puhelinsoitoin (n=539), kotikäynnein (n= 137) ja konsultaatioin vanhempien kanssa (n=51) Kustannusten kasvu oppilasta kohden MITÄ TUTKIMUKSIA LÖYTYY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ KÄYTETTYJEN MENETELMIEN VAIKUTTAVUUDESTA? VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSIA (N=10) Kohderyhmä: Lasta odottavat perheet (-) Lapset, kouluikäiset, nuoret ja heidän perheensä (5) Työikäiset ja heidän perheensä (3) Työterveyshuolto (-) Ikääntyneet ja heidän perheensä (2) JAOTTELU INTERVENTIOTYYPEITTÄIN Henkilökohtaisia käyntejä (4) Teknologiatuki (4) (puhelin, email, autosimulaatio) Tiedollinen tuki (9) (suullinen ja kirjallinen) Taidollinen tuki (6) (taitojen harjoittelua, lähetteen saaminen) Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito (4) (mittaukset, ongelma- ja riskikartoitukset) TUTKIMUSTEN Vaikuttavuudesta • Osa tekijöistä vaikuttavia • Paranee usein mitä enemmän yhdistetty eri tukimuotoja • Omaan pystyvyyden tunteeseen vaikuttaminen tärkeää Sivutuotteita? Onnistuttiin tukemaan jotain muuta kuin tutkittua osaaluetta (tutkittaessa äitien tukemista informaatiokirjein/ puhelinsoitoin -> äitien tukiryhmiin osallistuminen lisääntyi) MUITA KIINNOSTAVIA TUTKIMUKSIA VIRTUAALISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN (eLEARNING) HYVÄKSYMINEN TERVEYDENHOITAJAN KOULUTTAUTUMISEKSI (2007 TAIWAN) • positiivinen suhtautuminen 88.84%; elinikäinen oppiminen, henk.koht kiinnostuksenkohteiden tyydyttäminen, ajansäästö, työn vaateet, tiedon hajanaisuus, joustavuus, itsesääntelevä oppiminen, kustannussäästö, vähäinen vaikutus perhe-elämään • negatiivinen suhtautuminen 11.16%; heikot tietokonetaidot, ei henk.koht Internet-yhteydellistä tietokonetta, työtaakka, perhevelvollisuudet, henk.koht ristiriita sen suhteen mitä haluaa, kustannukset, motivaation ja itseohjautuvuuden puute YLEISIÄ HAVAINTOJA • Terveydenhoitajan käyttämät interventiot ovat usein preventiivisiä • Interventiot perustuvat tiedon lisäämiseen ja omaapuun YHTEENVETO • Terveydenhoitajatyön tutkimus-, vaikuttavuus ja interventiotutkimuksia puuttuu erityisesti liittyen lasta odottaviin perheisiin ja työterveyshuoltoon • Myös lapsi, koulu –ja opiskeluun liittyvään terveydenhoitajatyön tutkimukselle on tarvetta • Terveydenhoitajilla hyvät ammatilliset perusvalmiudet edistää näyttöön perustuvaa tutkimustietoa • tottumus hyödyntää erilaisia suosituksia LÄHTEET • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Ammerman AS. Keyserling TC. Atwood JR. Hosking JD. Zayed H. Krasny C. 2003. A randomized controlled trial of a public health nurse directed treatment program for rural patients with high blood cholesterol. Preventive Medicine. 36(3):340-51. Andrews AW. Engelke MK. 1987. The sanitarian and the public health nurse: a collaborative team. Journal of Environmental Health. 49(6):368-9. Baisch MJ. 2012. A systematic method to document population-level nursing interventions in an electronic health system. Public Health Nursing. 29(4):352-60. Baumann CK. 2008. Leading change: the creativity of a public health nurse leader. Interview by Karen S Hill. Journal of Nursing Administration. 38(11):459-60. Barkauskas VH. 1987. Effectiveness of public health nurse home visits to primarous mothers and their infants. NLN Publications. (21-2194):81-94. Beam RJ. O'Brien RA. Neal M. 2010. Reflective practice enhances public health nurse implementation of nurse-family partnership. Public Health Nursing. 27(2):131-9. Bouman A. van Rossum E. Ambergen T. Kempen G. Knipschild P. 2009. Effects of a home visiting program for older people with poor health status: a randomized, clinical trial in The Netherlands. Journal of the American Geriatrics Society. 56(3):397-404. Brocklehurst NJ. Hook G. Bond M. Goodwin S. Developing the public health practitioner workforce in England: lessons from theory and practice. Public Health. 119(11):995-1002 Butterfield PG. Hill W. Postma J. Butterfield PW. Odom-Maryon T. 2011. Effectiveness of a household environmental health intervention delivered by rural public health nurses. American Journal of Public Health. 101 Suppl 1:S262-70. Carney M. 2009. Public health nurses perception of clinical leadership in Ireland: narrative descriptions. Journal of Nursing Management. 17(4):435-45. Cramer ME. Mueller KJ. Harrop D. 2003. Comprehensive evaluation of a community coalition: a case study of environmental tobacco smoke reduction. Public Health Nursing. 20(6):464-77. Edwards NC. Sims-Jones N. 1997. A randomized controlled trial of alternative approaches to community follow-up for postpartum women. Canadian Journal of Public Health. 88(2):1238. Erkel EA. Morgan EP. Staples MA. Assey VH. Michel Y. 1994. Case management and preventive services among infants from low-income families. Public Health Nursing. 11(5):35260. Fox PJ. Breuer W. Wright JA. 1997. Effects of a health promotion program on sustaining health behaviors in older adults. American Journal of Preventive Medicine. 13(4):257-64. Freudenstein U. Yates B. 2001. Public health skills in primary care in South West England--a survey of training needs, obstacles and solutions. Public Health. 115(6):407-11. Gray S. Lennon D. Anderson P. Stewart J. Farrell E. 2013. Nurse-led school-based clinics for skin infections and rheumatic fever prevention: results from a pilot study in South Auckland. New Zealand Medical Journal. 126(1373):53-61. Huston P. Hogg W. Martin C. Soto E. Newbury A. 2006. A process evaluation of an intervention to improve respiratory infection control practices in family physician offices. Canadian Journal of Public Health. Revue Canadienne de Sante Publique. 97(6):475-9. Kneipp SM. Kairalla JA. Lutz BJ. Pereira D. Hall AG. Flocks J. Beeber L. Schwartz T. 2011. Public health nursing case management for women receiving temporary assistance for needy families: a randomized controlled trial using community-based participatory research. American Journal of Public Health. 101(9):1759-68. Mack SE. Spotts D. Hayes A. Warner JR. 2006. Teaching emergency preparedness to restricted-budget families. Public Health Nursing. 23(4):354-60. MacMillan HL. Thomas BH. Public health nurse home visitation for the tertiary prevention of child maltreatment: results of a pilot study. Canadian Journal of Psychiatry 38(6):436-42. Naik VR. Jain PK. Sharma BB. 1977. Utilization of audio-visual aids by family welfare workers. Journal of Population Research. 4(1):43-58. Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr24.pdf?lang=fi Parkin PC. Schwartz CJ. Manuel BA. 1993. Randomized controlled trial of three interventions in the management of persistent crying of infancy. Pediatrics. 92(2):197-201. Ploeg J. Black ME. Hutchison BG. Walter SD. Scott EA. Chambers LW. 1994. Personal, home and community safety promotion with community-dwelling elderly persons: response to a public health nurse intervention. Canadian Journal of Public Health. Revue Canadienne de Sante Publique. 85(3):188-91. Schaffer MA. Goodhue A. Stennes K. Lanigan C. 2012. Evaluation of a public health nurse visiting program for pregnant and parenting teens. Public Health Nursing. 29(3):218-31. Singh MM. Devi R. Garg S. Mehra M. 2001. Effectiveness of syndromic approach in management of reproductive tract infections in women. Indian Journal of Medical Sciences. 55(4):209-14. Sword WA. Krueger PD. Watt MS. 2006. Predictors of acceptance of a postpartum public health nurse home visit: findings from an Ontario survey. Canadian Journal of Public Health. 97(3):191-6. Takada A. Nakamura R. Furukawa M. Takahashi Y. Nishimura S. Kosugi S. 2011. The relationship between weight loss and time and risk preference parameters: a randomized controlled trial. Journal of Biosocial Science. 43(4):481-503. Westbrook LO. Schultz PR. 2000. From theory to practice: community health nursing in a public health neighborhood team. Advances in Nursing Science. 23(2):50-61. Yu S. Chen IJ. Yang KF. Wang TF. Yen LL. 2007. A feasibility study on the adoption of e-learning for public health nurse continuing education in Taiwan. Nurse Education Today. 27(7):755-61.