Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa
Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Isokyrö Seinäjoki Kuortane Ilmajoki Alavus VM Raimo Harjunen Jouko Luukkonen 27.1.2015 1 Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa Esitämme, että Seinäjoen kaupunki sekä Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat liitetään yhteen vuoden 2017 alusta. Tästä noin 81.000 asukkaan uudesta kunnasta rakentuisi alueellisesti eheä, yhtenäisestä työssäkäyntialueesta muodostuva elinvoimainen Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus. Mielestämme Lapuan kaupungin tulisi olla osa tätä uutta kuntaa. Myös Kurikan kaupungin ja Jalasjärven kunnan liittymistä kuntaan on syytä harkita. Seinäjoen seutu on ollut seutukuntien välisessä kehitysvertailussa yksi suurimpia voittajia: väkiluku ja työpaikat ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin vertailualueilla. Kasvu on kohdistunut kuitenkin lähes yksinomaan Seinäjoen kaupunkiin. Osa kasvusta on suuntautunut Ilmajoelle, mutta muihin ympäryskuntiin kasvu ei ole ylettynyt. Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella väkiluku on laskenut ja työpaikkojen määrä vähentynyt. Vuoteen 2040 tehdyt ennusteet eivät lupaa käännettä parempaan, pikemminkin päinvastoin. Seinäjoen kaupunkiseudun iso haaste on, kuinka se pystyy tulevina vuosina säilyttämään kilpailukykynsä. Seinäjoki on runsaalla 60.000 asukkaallaan edelleen suhteellisen pieni kaupunkiseutu. Seudun pienuutta ja yliopiston kaltaisten kilpailutekijöiden puuttumista kompensoitiin 2000-luvun taitteessa tuloksellisesti hyvällä seudullisella yhteistyöllä ja Epanet-korkeakouluverkoston kaltaisilla omaleimaisilla innovaatioilla. Seinäjoen kaupunkiseutu on nyt yhtä vakavan haasteen edessä kuin 1990-luvun lopussa: nykyisellä kuntarakenteella Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima ja kilpailukyky uhkaavat rapautua. Seinäjoki on menettämässä suhteellista kilpailuetuaan kilpailevilla seuduilla tehtyjen ja tulossa olevien kuntaliitosten johdosta. Seinäjoki ei kykene ylläpitämään entisenlaista kasvua myöskään siksi, että sen talous ei kestä palveluihin kohdistuvaa kasvupainetta. Toisaalta ympäryskuntien elinvoima ja edellytykset tarjota palveluita kuntalaisille ehtyvät laskevan väestö- ja työpaikkakehityksen seurauksena. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee seuraavan kahden vuosikymmenen aikana kaikissa selvitysalueen kunnissa. Ei-työikäisten määrä suhteessa työikäisiin nousee 25 – 55 %. Joissakin kunnissa eityöikäisiä tulee olemaan enemmän kuin työikäisiä. Kuntalaisten tarvitsemien palveluiden rahoittaminen muuttuu entistäkin haastavammaksi. Kunnat pystynevät tiukalla taloudenpidolla välttämään joutumisen kriisikunnan asemaan vuoden 2020 tienoille. Sen jälkeen ainakin eräät selvitysalueen kunnat joutuvat toteamaan, että niillä ei ole enää taloudellisia edellytyksiä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Tuleva sote-uudistus korostaa kunnan elinvoimatehtävän merkitystä. Käsityksemme on, että Seinäjoen ja sen kehyskuntien yhteistä elinvoimaa ei pystytä vahvistamaan riittävästi kuntien välistä yhteistyötä syventämällä. Tarvitaan kuntaliitosta. Sen tuloksena Etelä-Pohjanmaalla olisi jatkossakin kilpailukykyinen maakuntakeskus, jossa kasvu jakautuisi nykyistä laajemmalle alueelle. Seinäjoki tarvitsee kehyskuntia, kehyskunnat tarvitsevat Seinäjokea ja koko seutu tarvitsee kuntaliitosta. Esitämme parhaat kiitoksemme kaikille selvitystyössämme mukana olleille. Seinäjoella 27.1.2015 Raimo Harjunen Kuntajakoselvittäjä Jouko Luukkonen Kuntajakoselvittäjä 2 SISÄLLYS SELVITYSALUEEN KUNNAT 4 1. KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUKSET 7 1.1. Kuntarakennelaki 1.2. Muut käynnissä olevat kuntia koskevat uudistushankkeet 7 9 2. SELVITYKSEN PERUSTEET, TAVOITTEET, ORGANISOINTI JA STRATEGINEN PAINOPISTE 14 2.1. Perusteet erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiselle 2.2. Päätös erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta ja sen tavoitteet 2.3. Selvityksen toimeenpanon organisointi 2.4. Elinvoiman vahvistaminen selvitystyön strateginen painopiste 3. SELVITYSALUEEN KUVAUS 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6. 3.7. Elinkeinorakenne Väestökehitys Yritystoiminnan ja työllisyyden kehitys Yhdyskuntarakenne, maankäyttö, asuminen ja liikenne Kuntien yhteistyö Kuntien organisaatiot Kuntien konsernirakenteet 14 14 15 16 18 18 18 25 32 37 38 39 4. SELVITYSALUEEN ELINVOIMA JA SEN VAHVISTAMINEN 41 4.1. Mitä alueen elinvoima on? 4.2. Elinvoimapolitiikka seudullisen elinvoiman vahvistajana 41 42 5. KUNTIEN PALVELUT JA TALOUS 5.1. 5.2. 5.3. 5.4. 5.5. Kuntien taloudellinen tilanne Lähivuosien näkymät Palvelujen ja niiden kustannusten trenditarkastelu Odotekustannukset/ säästöpotentiaalit Rekrytointitarpeet 47 47 52 54 58 59 6. KUNTAJAON MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN JA VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI 62 6.1. Nykyisten kuntien nykyisten kuntien tilanteen ja tulevaisuuden näkymien arviointi 6.2. Vaihtoehtoiset kuntarakennemallit 6.3. Vaihtoehtoisten kuntarakennemallien analysointi 62 65 67 3 7. KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1. Ehdotus kuntajaon muuttamisesta 7.2. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta 7.3. Yhdistymisen vaikutus kuntien yhteistoimintaan 7.4. Taloudellinen arvio 7.5. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteutuminen 7.6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista 7.7. Ehdotuksen vaikutus seurakuntajakoon 7.8. Ehdotuksen käsittely kunnissa 74 74 76 77 79 79 82 83 83 LIITTEET 1 2 3 4 5 6 Ehdotus yhdistymissopimukseksi Hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän raportti Sosiaali- ja terveyspalvelujen työryhmän raportti Sivistyspalvelujen työryhmän raportti Teknisten palvelujen työryhmän raportti Selvitystyön työryhmiin osallistuneet 85 93 112 129 146 160 4 SELVITYSALUEEN KUNNAT ALAVUS Lakeuden portti tultaessa Route 66:n kautta Etelä-Pohjanmaalle Tuurin kyläkauppa: pohjalaista hulluutta parhaimmillaan Julkisivurakentamisen keskittymä Toivo Kuulan ja Pauli Hanhiniemen synnyinkunta Alavus on ”Lakeuden portti” tultaessa etelän suunnasta Suomen Route 66:ä pitkin EteläPohjanmaan lakeuksille. Vuoden 2013 alusta naapurikunnat Alavus ja Töysä yhdistyivät uudeksi noin 12.200 asukkaan Alavuden kaupungiksi. Alavus on julkisivurakentamisen keskittymä, jolla on usean vuosikymmenen perinteet. Tuurin kyläkauppa tunnetaan kaikkialla Suomessa oivana esimerkkinä siitä, mitä pohjalainen ennakkoluulottomuus ja luova hulluus voivat parhaimmillaan saada aikaan. Alavus on säveltäjä Toivo Kuulan synnyinkunta. Kuulan musiikkiperintöä vaalitaan aktiivisesti monin tavoin. Tänä päivänä Alavus ja musiikki taidetaan kuitenkin useimmiten yhdistää Pauli Hanhiniemeen, joka on syntynyt ja viettänyt nuoruutensa Alavudella. ILMAJOKI Jaakko Ilkan henki elää: ”Ei oikeutta maassa saa, ken ei itse sitä hanki” Talonpoikaiskulttuurin ylläpitäjä ja kehittäjä Alajoen perinnealue: Etelä-Pohjanmaan elävää historiaa Ilmajoen musiikkijuhlat Koskenkorva Ilmajoki on 12.000 asukkaan kunta, jossa talonpoikia Nuijasodassa johtaneen Jaakko Ilkan henki ”ei oikeutta maassa saa, ken ei itse sitä hanki” - elää edelleen väkevänä. Ilmajoella vuosisatainen eteläpohjalainen talonpoikaiskulttuuri on elävä osa tätä päivää. Kunnan läpi virtaavaa Kyrönjoki ja sen varrella oleva laaja Alajoen peltoaukea ovat tyypillisintä ja myös hienointa pohjalaista maisemaa. Pääosin Ilkan kentällä kesäkuun alkupäivinä pidettävät Ilmajoen musiikkijuhlat ovat olleet jo vuosien ajan monen suomalaisen oopperan kantaesityksen näyttämönä. Ilmajoen suurin työnantaja on Altia Oy:n Koskenkorvan tehdas. 5 ISOKYRÖ Talonpoikaissotien näyttämö: täältä lähdettiin Nuijasotaan, täällä käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen ja ratkaiseva taistelu (Napue) Autokaupan keskus keskellä lakeutta Kunta Etelä-Pohjanmaan valtavirran, Kyrönjoen varrella Ilmari Turjan synnyinkunta Jo kunnan nimi kertoo, mikä sen on synnyttänyt: Kyrönjoki. Vajaan 5.000 asukkaan Isokyrö on kahden keskuksen, Seinäjoen ja Vaasan, puolivälissä oleva kunta. Se on ollut vuosisatojen saatossa monen sodan näyttämönä. Nuijasoturit lähtivät täältä puolustamaan oikeuksiaan ja tänne heidät tuotiin sodan päätyttyä. Napuella käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen taistelu. Menneistä ajoista kertoo myös yksi maamme vanhimmista harmaakivikirkoista. Tänä päivänä Isokyrö tunnetaan ennen muuta autokaupan keskittymästään. Jos Tervajoelta, ”ei keskeltä mitään”, ei löydy parannusta autokuumeeseen, sitä tuskin löytyy muualtakaan. Teräväkynäinen kirjailija ja lehtimies Ilmari Turja muisti aina korostaa juuriensa olevan Isossakyrössä. KUORTANE Kunta, jossa järvikin paloi Kuortaneen järvi: pohojalaisten Riviera Urheiluopiston ympärille rakentunut liikuntakeskittymä Alvar Aallon ja Heikki Klemetin synnyinkunta Täälläkin sodittiin Suomen sodassa (Ruona) Vajaan 4.000 asukkaan Kuortane on niin yrittäjähenkinen kunta, että siellä järvikin on saatu palamaan. Tämä tervapoltosta muistuttava tapahtuma on ikuistettu kunnan vaakunaankin. Tervanpoltto on ollut niin Kuortaneella kuin muissakin Etelä-Pohjanmaan kunnissa alkuna tämän päivän vireälle yrittäjyydelle. Luonnonkaunis Kuortaneen järvi hiekkarantoineen on pohjalaisten Riviera. Järven rannalla sijaitsevan Kuortaneen Urheiluopiston ympärille on rakentunut monipuolinen ja kansainvälisesti tunnustettu huippu-urheilun, työhyvinvoinnin ja liikunnan valmennus-, tutkimus- ja koulutuskeskittymä. Ulkomailla ehkä tunnetuin suomalainen, Alvar Aalto, syntyi Kuortaneella. Myös kuorolaulun ja raittiusaatteen tulisieluisena edistäjänä tunnetun Heikki Klemetin juuret ovat Kuortaneella. 6 SEINÄJOKI Kurakauppalasta yhdeksi maan vetovoimaisimmaksi keskukseksi Frami, yliopistokeskus Aalto-keskus Rytmimusiikin kotipesä (Provinssi, Rytmikorjaamo) Tangon pääkaupunki (Tangomarkkinat) Erinomainen logistinen sijainti – vain satama puuttuu (toistaiseksi) Seinäjoki on kasvanut kuntaliitoksilla (Peräseinäjoki v. 2005 sekä Nurmo ja Ylistaro v. 2009) noin 61.000 asukkaan kaupungiksi. Sen kehitys 1950-luvun kurakauppalasta yhdeksi 2000-luvun vetovoimaisimmaksi maakuntakeskukseksi on ollut huikaiseva. Keskeinen tekijä menestykseen on ollut koko maakunnan kaikkien toimijoiden yhteinen sitoutuminen maakuntakeskukseksi nousseen Seinäjoen tutkimus- ja koulutuspalveluiden kehittämiseen. Seinäjoella on ainutlaatuisen hyvä logistinen sijainti. Tätä etua ovat menetyksellä hyödyntäneet niin elintarvikejalostuksen suuryritykset kuin erilaisten tapahtumien järjestäjätkin. Alvar Aallon suunnittelema, ainoa kokonaisuudessaan toteutettu kaupunkikeskus, tunnetaan laajalti maailmalla, erityisesti Japanissa. Suomessa se tunnetaan heikommin. Seinäjoki on yksi tangon pääkaupungeista (Tangomarkkinat) ja rytmimusiikin kotipesä (Provinssi, Rytmikorjaamo). 7 1. KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUKSET 1.1. KUNTARAKENNELAKI Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti hallitusohjelmassaan toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta voi myös vastata tuloksellisesta elinkeinopolitiikasta ja kehittämistyöstä sekä vastata tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman kirjaus johti entisen kuntajakolain korvaamiseen uudella kuntarakennelailla (478/2013), joka tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita (2 §) sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c §), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d §) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f §). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c–4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20.000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20.000 asukasta; sekä 8 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Selvitysalueen kunnista ainoastaan Seinäjoki ylittää 20.000 asukkaan rajan. Vuonna 2013 alle 1vuotiaita oli alle 50 Kuortaneella (30), Isossakyrössä (51) tämä raja-arvo ylittyy niukasti. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Selvitysalueella tämä peruste täyttyy Ilmajoella (66,2 %) ja Isossakyrössä (66,9 %). Seinäjoen työssäkäyntialueella kuntien tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos niiden työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Tämä peruste täyttyi vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Ilmajoella (37 %). Kuntarakennelain 4 d § mukaan kuntien on selvitettävä yhdistymistä yhdessä, jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen. Tämä velvoittaa Ilmajoen selvittämään yhdistymistä nimenomaan Seinäjoen kanssa. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tämä peruste ei täyty Seinäjoen kaupunkiseudulla. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a §:n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Yksikään selvitysalueen kunta ei täytä yllä mainittuja raja-arvoja. 9 Seuraavassa taulukossa on esitetty punaisella selvitysalueella täyttyvät kriteerit. ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI 12.228 118 12.099 120 4.854 51 3.819 30 60.354 758 96,8 % 66,2 % 66,9 % 91,2 % 111,9 % 8% 37 % 14 % 12 % 82 % - - - - - 2/6 2/6 1/6 2/6 1/6 Väestöpohja < 20.000 as < 50 alle 1 v Työpaikkaomavaraisuus < 80 % Työssäkäynti > 25 % keskuskaup. Yhdyskuntarakenne * Talous (6 kriteeriä) Alavus, Ilmajoki, Isokyrö ja Kuortane ovat siten kuntarakennelain mukaisesti velvoitettuja tekemään kuntajakoselvityksen ja kunnista Ilmajoki nimenomaan Seinäjoen kanssa. 1.2 MUUT KÄYNNISSÄ OLEVAT KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUSHANKKEET Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet. Uudistuksella pyritään myös vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja valmistelujaostot (toimielimet ja johtaminen jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat -jaosto). Niiden toimikausi päättyi huhtikuussa 2014, minkä jälkeen luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausunnoille. Lausuntoaika päättyi 26.8.2014. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annettiin eduskunnalle 27.11.2014. Kuntalain uudistuksessa on ollut esillä mm. seuraavia asioita: Kunnan toiminnan ohjaaminen kokonaisuutena Asukkaiden osallistumismahdollisuudet ja lähidemokratia Alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen Sähköisten kokousten mahdollistaminen Kunnan takausten rajoittaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli ns. sote-uudistuksen tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sote-uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut, jotta palveluiden integraatio toteutuu. Kuntalaisten lähipalvelut varmistetaan uusilla toimintamalleilla ja kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. 10 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on valmisteltu koko vaalikausi. Viimeisessä vaiheessa hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat 23.3.2014 hankkeen peruslinjauksista. Tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Etelä-Pohjanmaa kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan (TaYS) erityisvastuualueeseen. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt työn sote-palveluiden rahoituksen uudistamiseksi ja tätä työtä tullaan hyödyntämään myös sote-alueiden rahoitusmallin jatkokehittelyssä. Jatkovalmistelua varten nimettiin parlamentaarinen ohjausryhmä. Sen valmistelema järjestämislakiluonnos oli lausunnoilla 14.10.2014 saakka. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Se on tarkoitus hyväksyä vielä tällä vaalikaudella niin, että se tulisi voimaan kesällä 2015. Lakiehdotus perustuu puolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 sopimaan perusmalliin, jonka mukaan maahan tulee 5 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskuntayhtymää. Samalla vahvistetaan, että palveluiden tuottajaorganisaatioita on enintään 19. Tuottamisvastuu voi olla vain kuntayhtymällä tai kuntien yksimielisesti sopimalla vastuukunnalla. Tuottajan on vastattava ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista yhtenä kokonaisuutena. Keskisellä sote-alueella tuottajia voi olla enintään 3. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Etelä-Pohjanmaalle syntyy yksi kuntayhtymäpohjainen sote-tuottajaorganisaatio. Tavoitteena on, että uudet sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alusta ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta. Lakiehdotuksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan kuntakohtaisella rahoitusosuudella, joka määräytyy kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Lakiehdotuksen yhteydessä julkaistujen kuntakohtaisten laskelmien mukaan selvitysalueen kaikkien kuntien rahoitusosuus nousisi nykyisestä. Valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistustyö käynnistyi kesällä 2012. Järjestelmää selkeytetään ja vahvistetaan, jotta peruspalvelujen järjestäminen voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tuli tarkastella muun muassa perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmies Arno Miettisen alustava luonnos hallituksen esitykseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta annettiin helmikuussa 2014. Kunnat antoivat lausuntonsa 4.4.2014 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi 17.4.2014 esityksen annettavaksi eduskunnalle, joka hyväksyi sen lopullisesti 24.6.2014. Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistukseen sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikaa, millä tasoitetaan kuntakohtaisia muutoksia. Valtionosuusjärjestelmästä poistuvat nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään 11 ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrastuksia, joista on aiheutunut ongelmia kuntien yhdistämiselle. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys perustuu pääosin nykyisiin ikäluokituksiin. Uudessa järjestelmässä otetaan kuitenkin käyttöön uusi 16 - 18-vuotiaiden ikäryhmä. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Terveydenhuollossa sairastavuuskertoimen kustannustekijöinä otetaan huomioon keskeiset erityiskorvattavat sairaudet, joista kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Lisäksi terveydenhuollon kustannustekijänä käytetään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerrointa. Vanhustenhuollon kustannustekijöinä sairastavuuskertoimessa otetaan huomioon vanhusikäluokille tyypilliset erityiskorvattavat sairaudet, joille kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Sairastavuuskertoimen sosiaalihuollon kustannustekijänä otetaan huomioon pelkästään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerroin. Sairastavuuden painoa valtionosuusperusteena korotetaan ja ikärakenteen painoa pienennetään. Muina laskennallisina valtionosuusperusteina otetaan käyttöön työttömyys, vieraskielisyys, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheys ja koulutustausta. Kriteerien toisena valtionosuusperusteena käytetään syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja korotetaan 100 prosenttiin. Tasauslisä on 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä alennetaan niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa otetaan lisäksi uutena huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta. Selvitysalueen kunnat ovat kaikki ns. voittajakuntia valtionosuusmuutoksessa. Samaan aikaan valtion talouden tasapainottamiseksi on tehty leikkauksia kuntien valtionosuuksiin tällä vaalikaudella yhteensä vuositasolla noin 1,5 mrd. Seuraavassa kuvassa on esitetty leikkausten toteutuminen vuosittain. 12 Yhteenlaskettuna valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset, järjestelmän muutos ja sote-alueiden rahoitusosuuksien muutokset vaikuttavat/ovat vaikuttaneet selvitysalueen kunnissa seuraavasti: Valtionosuusleikkaukset 2012 - 2017 yht €/as Valtionosuusmuutos 2015 €/as Soterahoitus 2017 (enn.tieto) €/as Yhteensä 2012 - 2017 €/as Yhteensä 2012 - 2017 € Paine vero%:iin Alavus - 259 + 66 -193 - 386 - 4.763.000 3,39 Ilmajoki - 259 + 22 -297 - 534 - 6.420.000 3,81 Isokyrö - 259 + 20 - 192 - 431 - 2.106.000 3,19 Kuortane - 259 + 88 - 83 - 254 - 978.000 2,07 Seinäjoki - 259 + 77 - 188 - 370 - 22.036.000 2,33 Yhteensä - 36.303.000 Valtionosuusleikkauksista suurin osa on jo toteutunut ja huomioitu kuntien vuoden 2015 talousarviossa. Valtionosuuden muutoksesta 50 €/as on myös toteutunut jo vuonna 2015. Kuntien tehtävien arviointi Jyrki Kataisen hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (29.8.2013), että kuntien toimintamenoihin tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä vuoden 2017 tasolla tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Hallitus hyväksyi 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Sen mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, toimintaa tehostetaan ja maksuperusteita tarkistetaan siten, että toimenpiteiden kokonaisvaikutus kuntatalouteen on vuoteen 2017 mennessä yhteen- 13 sä 1.015 miljoonaa euroa. Ohjelman toimenpiteet edellyttävät sekä lainsäädännön muutoksia että kuntien päätöksiä. Ministeriön jatkovalmistelu ei ole kuitenkaan johtanut merkittävään läpimurtoon kuntien tehtävien vähentämisessä ja näyttää siltä, että hanke käytännössä kuivuu kasaan. Sen sijaan näyttää siltä, että tehtäviä ja kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä on tulossa lisää. Hallitus on päättänyt myös, että vuoden 2014 alussa käynnistetään paikallisia kokeiluja kuntien tehtävien vähentämiseksi. Valtiovarainministeriö käynnisti loppuvuodesta 2013 haun, jossa kunnat saivat hakeutua kuntakokeiluun. Syyskuussa 2014 kokeiluun nimettiin 16 kuntaa tai kuntaryhmää eli yhteensä 56 kuntaa. Kokeilussa on seuraavat 6 toimintamallia: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelut, kuntien toiminnan valvonta, asumispalvelut, kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu. Mukana ei ole yhtään Seinäjoen selvitysalueen kuntaa. Onttoutuva kunta Tutkija Anni Jäntti on luonut käsitteen ”onttoutuva kunta”. Hän kuvaa käsitteellä sitä uudenlaista kuntaa, joka syntyy sen jälkeen, kun merkittävä osa kunnan palvelutehtävistä siirtyy soteuudistuksen myötä nykyistä isompiin rakenteisiin ja osa tehtävistä ulkoistetaan tai muuttuu liikelaitoksen muodossa tuotettavaksi. Selvitystyön kuluessa on pohdittu useaan kertaan sitä, jääkö kunnalle jatkossa mitään merkittäviä tehtäviä ja onko kuntarakenteen uudistamiselle enää tarvetta tämän onttoutumiskehityksen johdosta. Onttoutuvallekin kunnalle jää merkittäviä tehtäviä. Kunnan rooli asukkaiden identiteetin perustana olevana yhteisönä ja alueen toimijaverkoston osana säilyvät jatkossakin. Sen tulee edistää kuntalaisten hyvinvointia ja vahvistaa paikallista toimeliaisuutta. Uuden kunnan tehtävissä paikallisen elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen saavat entistä keskeisemmän aseman. Uusikin kunta on monitoimialainen konserni. Konsernissa korostuvat rajallisten resurssien oikea kohdentaminen sekä palvelujen johtaminen ja kehittäminen. Uuden kunnan yksi haastavimmista tehtävistä on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kunnan on tarjottava kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin muutenkin kuin vain edustuksellisen demokratian kautta. Ne samat tavoitteet, elinvoiman vahvistaminen ja terveestä kuntataloudesta huolehtiminen, jotka tänä päivänä haastavat kuntarakenteen uudistamiseen, pysyvät ja jopa vahvistuvat jatkossa. Tarve kuntarakenteen uudistamiselle ei häviä. 14 2. SELVITYKSEN PERUSTEET, TAVOITTEET, ORGANISOINTI JA STRATEGINEN PAINOPISTE 2.1. PERUSTEET ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN TOIMITTAMISELLE Valtiovarainministeriö käynnisti keväällä 2014 kuntarakennelain 15 §:n perusteella valmistelun erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta Seinäjoen kaupunkiseudulla. Seinäjoen kaupunkiseudulla tässä yhteydessä tarkoitetaan Alavuden, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkeja sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kuntia. Kuntarakennelain 4 §:ssä määritellyistä selvitysperusteista palveluiden edellyttämä väestöpohjaperuste täyttyy Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnissa sekä Alavuden, Kauhavan, Kurikan ja Lapuan kaupungeissa. Jalasjärven kunta on selvitysvelvollinen myös taloudellista tilaa koskevan perusteen vuoksi. Ilmajoen kunta täyttää lisäksi työssäkäyntiä ja työpaikkaomavaraisuutta koskevan selvitysperusteen. Kun kunta muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen Seinäjoen kaupungin kanssa, tulee Ilmajoen ja Seinäjoen selvittää yhdistymistä yhdessä. Isonkyrön kunta osallistuu 20.3.2014 valtiovarainministeriön tekemän päätöksen mukaisesti Vaasan kaupunkiseudun erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kunta on kuitenkin ilmoittanut osallistuvansa myös vastaavaan Seinäjoen kaupunkiseudun selvitykseen. Keväällä 2013 hallitus totesi osana kehyskannanottoaan, että se varautuu asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät vielä saman vuoden aikana. 21.1.2014 hallitus linjasi, että niille kaupunkiseuduille, joissa ei ole käynnistynyt kehyskannanotossa tarkoitettua kuntajakoselvitystä, varaudutaan asettamaan aikaisemman päätöksen mukaisesti erityiset kuntajakoselvittäjät kevään 2014 aikana. Seinäjoen kaupunkiseutu oli yksi niistä neljästä kaupunkiseudusta, jolla selvitystyö ei ollut alkanut. Kun kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet täyttyivät kaikkiaan kahdeksan Seinäjoen kaupunkiseudun kunnan kohdalla, kun kuntarakennelain edellyttämä Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin välinen selvitys ei ollut käynnistynyt ja kun hallituksen kehyslinjauksessaan tarkoittama kuntajakoselvityskään ei ollut alkanut, katsoi valtiovarainministeriö perustelluksi käynnistää erityisen kuntajakoselvityksen Seinäjoen kaupunkiseudulla. 2.2. PÄÄTÖS ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN TOIMITTAMISESTA JA SEN TAVOITTEET Valtiovarainministeriö pyysi 17.4.2014 kuntarakennelain 15 §:n mukaisesti lausuntoa Alavuden, Kauhavan, Lapuan, Kurikan ja Seinäjoen kaupungeilta sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnilta erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kuntajakoselvitykseen olivat valmiita lähtemään Alavus, Isokyrö ja Seinäjoki. Kuortaneen kanta jäi avoimeksi. Ilmajoen kunta ilmoitti, että se ei osallistu selvitykseen millään tapaa. Myös Jalasjärvi, Kauhava ja Lapua ilmoittivat, että ne eivät halua osallistua esitettyyn selvitykseen, vaan selvittävät kuntajakoa ensisijaisesti muiden kuin ministeriön esittämien kuntien kanssa. Kurikka ilmoitti, että se ei osallistu selvitykseen, koska on hyväksynyt yhdistyssopimuksen Jalasjärven kanssa. Uudessa kunnassa 15 ylittyy selvityksen toimittamisen yhtenä perusteena oleva palvelujen edellyttämä 20.000 asukkaan väestöpohja. Kunnilta pyydettiin myös kannanottoa kuntajakoselvittäjiksi esitetyistä henkilöistä, Raimo Harjusesta ja HTM, MBA Jouko Luukkosesta. Ilmajoen kunta oli ainoa, joka vastusti esitettyjä kuntajakoselvittäjiä. Valtiovarainministeriö määräsi 12.6.2014 kuntarakennelain 15 §:n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien välillä. Ilmajoen kunnan tuli päätöksen mukaan selvittää yhdistymistä yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa kuntarakennelain 4 §:n tarkoittaman työssäkäyntiperusteen täyttymisen vuoksi. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksen kohteena olevat kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvitystyö tuli aloittaa 1.8.2014 ja päättyä viimeistään 30.1.2015. Erityisen kuntajakoselvityksen keskeinen ero vapaaehtoisiin kuntajakoselvityksiin on se, että siinä selvitetään kuntien yhdistymisen edellytyksiä, sen etuja ja haittoja. Sen tavoitteena ei ole tuottaa tietoa kuntien välisen yhteistyön syventämiseksi, mikä on usein vapaaehtoisissa kuntajakoselvityksissä kuntaliitosten vaihtoehtona selvitettävä mahdollisuus. 2.3. SELVITYKSEN TOIMEENPANON ORGANISOINTI Valtiovarainministeriön määrääminä kuntajakoselvityksessä toimivat maakuntaneuvos Raimo Harjunen ja HTM, MBA Jouko Luukkonen. Selvityksen toimeenpanon keskeisenä periaatteena on ollut avoimuus sekä tiivis vuorovaikutus kuntien ja kaupunkiseudun eri toimijoiden kanssa. Selvitystyötä on esitelty kunnanhallituksille. Kuntien verkkosivuilla on ollut ajantasaista tietoa selvitystyön etenemisestä. Tiedotusvälineitä on informoitu selvitystyön eri vaiheista. Erityisesti maakunnan valtalehti Ilkka ja Yle-Pohjanmaa ovat seuranneet aktiivisesti selvitystyötä. Selvitysalueen yrityksiä on haastettu osallistumaan selvitystyöhön. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ei järjestönä ole halunnut ottaa kantaa kuntarakenteeseen. Järjestön paikallisyhdistykset ovat kuitenkin olleet mukana valmistelussa. Seinäjoen Yrittäjät järjesti jäsenilleen verkkokyselyn, jolla kartoitettiin jäsenyritysten näkemyksiä kuntajaosta. Kyselyyn vastasi kymmenkunta yrittäjää. Vastauksissa korostettiin Seinäjoen ja Ilmajoen kuntaliitoksen tärkeyttä. Isonkyrön, Kuortaneen ja Alavuden yrittäjiä kuultiin erikseen järjestetyissä tapaamisissa. Olemme tavanneet työmme aikana kaksi kertaa hallinto- ja kuntaministeri Paula Risikon. Työn kuluessa on tavattu myös Vaasan seudun kuntajakoselvittäjät. Lisäksi olemme tavanneet lukuisia muita alueen vaikuttajia sekä 21.1.2015 selvitysalueen seurakuntien kirkkoherrat. Yksi on kuitenkin ollut valmistelusta poissa, Ilmajoki. Olemme tavanneet kaksi kertaa Ilmajoen kunnan johtavat virkamiehet. Kunta on myös pääosin toimittanut siltä pyydetyt kunnan taloutta ja toimintaa koskevat tiedot. Millään muulla tapaa kunta ei ole osallistunut selvityksen valmisteluun. Keskeiset luottamushenkilöt eivät pyynnöistä huolimatta ole suostuneet henkilökohtaisiin tapaamisiin eivätkä järjestämään mahdollisuutta esitellä selvitystyötä kunnanhallitukselle. Ilmajoen osuus tässä selvityksessä on siis kokonaan hankkimiemme tietojen ja niistä tekemiemme johtopäätösten tulosta. 16 Selvitystyön poliittisesta ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä. Ohjausryhmän ovat muodostaneet kolme edustajaa kustakin kunnasta, kuntajohtajat ja yksi henkilöstön edustaja jokaisesta kunnasta. Henkilöstön edustuksessa on huomioitu kaikkien henkilöstöjärjestöjen tasapuolinen edustus, Kuntajohtajien muodostama työvaliokunta on toiminut johtoryhmälle asioita valmistelevana toimielimenä. Ohjausryhmän ja työvaliokunnan vetovastuu on ollut kuntajakoselvittäjillä. Ohjausryhmän ja työvaliokunnan kokouksia on pidetty Ilmajokea lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Jokaisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tiedotusvälineille annettu tiedote selvityksen etenemisestä. Toimialakohtaista valmistelutyötä on tehty neljässä työryhmässä: (1) hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmä, (2) sivistyspalveluiden työryhmä, (3) sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä sekä (4) teknisten palveluiden työryhmä. Elinvoimaa, kilpailukykyä, maankäyttöä ja demokratiaa koskevat asiat on valmisteltu työvaliokunnassa. Toimialatyöryhmissä on ollut 1-2 viranhaltijaa ja yksi henkilöstön edustaja jokaisesta kunnasta. Työryhmien puheenjohtajina ovat toimineet kuntien edustajat. Kuntajakoselvittäjinä olemme osallistuneet kaikkien työryhmien työhön. Kuntajakoselvittäjinä järjestimme kuntalaiskuulemiset kaikissa selvitysalueen kunnissa seuraavasti: - Ma 8.12.2014 klo 17 Seinäjoen kaupungintalolla (paikalla 14 henkilöä) Ma 8.12.2014 klo 19 Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla (paikalla 37 henkilöä) Ti 9.12.2014 klo 17 Alavuden kaupungintalolla (paikalla 46 henkilöä) Ti 9.12.2014 klo 19 Kuortaneen kunnanvirastolla (paikalla 30 henkilöä) Ke 10.12.2014 klo 18 Isonkyrön virastotalolla (paikalla 23 henkilöä) Kuntalaistilaisuuksista ilmoitettiin Ilkka-lehdessä ja joissakin kuntien omissa tiedotuslehdissä/ paikallislehdissä. Kuntalaistilaisuuksissa ja niistä kertovissa lehti-ilmoituksissa kerrottiin myös, että selvittäjille voi antaa vapaamuotoisia kannanottoja selvitykseen sähköpostitse 31.12.2014 saakka. Kannanottoja tuli noin 10 kpl. Kuntalaistilaisuuksissa kannanotot mahdollisiin kuntaliitoksiin ovat olleet pääosin kielteisiä. Sen sijaan selvittäjille saapuneet sähköpostikannanotot ovat olleet pääosin liitoksille myönteisiä. Selvitystä varten avattiin oma www-sivu Seinäjoen kaupungin www-sivuille. Sivu linkitettiin kaikkien kuntien www-sivuille (Ilmajokea lukuun ottamatta). Sivuilla on julkaistu laajasti selvitykseen liittyvää materiaalia ja tiedotteita. 2.4. ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN SELVITYSTYÖN STRATEGINEN PAINOPISTE Kuntaliitoksilla on kahdenlaisia tavoitteita. Liitoksilla voidaan yhtäältä vahvistaa liitoskuntien yhteistä elinvoimaa ja kilpailukykyä. Liitosten tavoitteena voi toisaalta olla myös pelastaa taloudellisessa ahdingossa oleva kunta. Elinvoimaa voidaan kuntaliitoksella vahvistaa, mikäli liittyvien kuntien talous on tai on korjattavissa siihen kuntoon, että elinvoima-asiat voidaan nostaa talouden tervehdyttämistarpeiden edelle kuntaliitoksen painopisteenä. Kaikilla selvityksen kohteena olevilla kunnilla on tällä hetkellä haasteita taloutensa tasapainottamisessa. Kunnat ovat kuitenkin nämä haasteensa hyvin tiedostaneet ja talouden sopeutustoimenpiteisiin on tartuttu ripeästi. On kaikki syyt olettaa, että kunnat kykenevät tasapainottamaan talouttaan omin voimin siinä määrin, että sitä ei tarvitse nostaa mahdollisten kuntaliitosten ykköstavoitteeksi. 17 Näin selvitystyön strategiseksi painopisteeksi voidaan nostaa sen selvittäminen, voidaanko kuntaliitoksilla vahvistaa Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Elinvoiman vahvistamisen ohella tulee kuitenkin myös selvittää, millä tapaa kuntaliitokset voivat vahvistaa kuntien taloutta ja mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Vahva elinvoima ja terve kuntatalous kulkevat käsi kädessä: kunnan elinvoima on edellytys tasapainoiselle kuntataloudelle ja ilman kunnossa olevaa taloutta ei voi olla elinvoimaakaan. 18 3. SELVITYSALUEEN KUVAUS 3.1 ELINKEINORAKENNE Elinkeinorakenne (%) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Alavus 11 22 66 1 Ilmajoki 13 19 66 2 Isokyrö 18 20 60 2 Kuortane 15 25 59 1 Seinäjoki 3 24 72 1 Koko maa 3 22 74 1 Seinäjoen elinkeinorakenne vastaa koko maan elinkeinorakennetta. Muissa kunnissa alkutuotannon osuus on monikertainen koko maahan verrattuna. Näissä kunnissa alkutuotantovaltaisuuden seurauksena palvelujen osuus on selvästi pienempi kuin maassa keskimäärin. Jalostuksen osuus elinkeinorakenteessa on kaikissa kunnissa lähellä maan keskimäärää. 3. 2. VÄESTÖKEHITYS 3.2.1. Koko väestön kehitys Pidemmän aikavälin väestökehitys 19 Koko väestö Koko maa Seinäjoen sa. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 4 787 778 4 893 748 4 954 359 5 054 982 5 132 320 5 181 115 5 236 611 5 326 314 5 426 674 5 529 971 5 631 017 5 726 245 5 810 620 5 881 152 5 938 266 5 984 898 78 392 13 580 11 928 5 383 5 004 42 497 80 996 13 858 12 063 5 386 5 088 44 601 82 268 13 720 12 019 5 342 4 906 46 281 84 309 13 744 12 124 5 409 4 894 48 138 84 708 13 341 11 944 5 272 4 694 49 457 85 245 13 135 11 832 5 151 4 457 50 670 86 975 12 880 11 517 5 074 4 230 53 274 89 607 12 706 11 680 4 991 4 019 56 211 92 654 12 341 12 022 4 886 3 849 59 556 95 725 11 994 12 339 4 873 3 667 62 852 98 671 11 793 12 706 4 848 3 528 65 796 101 393 11 659 13 062 4 838 3 413 68 421 103 795 11 546 13 349 4 831 3 312 70 757 105 864 11 454 13 576 4 830 3 238 72 766 107 616 11 370 13 763 4 826 3 181 74 476 109 076 11 282 13 919 4 817 3 133 75 925 Selvitysalueen väestö on kasvanut 2000-luvulla noin 7.400 asukkaalla. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ja jopa voimistuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvitysalueella asuisi vuonna 2040 noin 110.000 asukasta. Se olisi 17.000 asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Väestönkasvu olisi saman verran kuin Alavudella ja Kuortaneella on tänä päivänä asukkaita. Väestökehitys on edennyt ja sen ennustetaan etenevän selvitysalueen eri kunnissa hyvin eritahtisesti. Seinäjoella ja Ilmajoella väestö kasvaa. Alavudella ja Kuortaneella väki vähenee. Isossakyrössäkin väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla, mutta sen ennustetaan pysyvän nykytasolla tästä eteenpäin. Ennusteen mukaan Seinäjoella väestönkasvu olisi v. 2012 - 2040 noin 16.000 ihmistä eli 27 %. Ilmajoen väestön kasvu samana ajanjaksona olisi noin 1.900 ihmistä eli 16 %. Alavudella väestön ennustetaan vähenevän runsaalla 1.000:lla eli 9 %:lla. Kuortaneella väestön väheneminen olisi kaikkein suurinta, runsaat 700 eli 18 %. 20 Muuttoliike Selvitysalue • Seinäjoki ja Ilmajoki ovat saaneet maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa 2000luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Miltei puolet selvitysalueen väestönkasvusta selittyy muuttovoitolla. Seinäjoen seutu onkin Oulun ja Jyväskylän seutujen jälkeen eniten maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa 2000-luvulla saanut seutukunta. Suurin muuttovoitto on ollut Seinäjoella, + 10 % eli 4.874 asukasta. Ilmajoen muuttovoitto on ollut + 2 % eli 202 asukasta. Suurin muuttotappio on ollut Kuortaneella - 11 % eli 487 asukasta. Alavuden muuttotappio on ollut 7 % eli 883 asukasta ja Isonkyrön – 6 % eli 314 asukasta. Seinäjoella luonnollista väestönlisäystä on 2000-luvulla ollut noin 4.000 (+ 8 %) seinäjokisen verran. Alavudella luonnollinen väestönlisäys on ollut 90 (+ 1 %), Isossakyrössä 50 (+ 1 %) ja Ilmajoella 10 (+- 0 %). Kuortaneella sen sijaan luonnollinen väestökehitys on ollut laskeva runsaan 120 (3 %) asukkaan verran. 21 3.2.2. Ikäryhmittäinen väestökehitys Nuoret Nuorten ikäluokkien kehitys 2012 - 2040, lkm/% Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Alle kouluikäiset 1-6 v -109/13 +69/7 +5/1 -72/30 +638/14 Peruskouluikäiset 7-15 v -149/11 +322/23 +1/0 -62/17 +1466/23 Toisen asteen koulutuksen ikäiset 16-18 v -84/18 +128/30 +7/4 -23/19 +581/27 Nuorten ikäryhmien ennustettu väestökehitys vuoteen 2040 on hyvin samanlainen kuin koko väestön ennustettu kehitys selvitysalueella. Seinäjoella ja Ilmajoella nuorten määrä kasvaa. Alavudella ja Kuortaneella laskee ja Isossakyrössä pysyy likimain ennallaan. Seinäjoen ja Ilmajoen nuorten määrän kasvu kaikissa ikäryhmissä on ripeämpää kuin maassa keskimäärin. Nuorten ikäluokkien ennustettu kehitys jatkaa jo 2000-luvun alussa alkanutta kehitystä. Poikkeuksen muodostaa Ilmajoki. Siellä nuorten määrä kaikissa ikäluokissa laski 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen loppupuolelle asti. Sen jälkeen nuorten määrä kääntyi kasvuun. Pidemmän aikavälin väestökehitys Työikäinen väestö Työikäiset (17-64 -vuotiaat) Koko maa Seinäjoen sa. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 3 094 647 3 200 467 3 228 230 3 258 719 3 291 076 3 336 829 3 361 435 3 409 437 3 394 321 3 342 951 3 304 664 3 290 940 3 287 406 3 290 910 3 324 459 3 367 496 49 660 8 572 7 443 3 304 3 144 27 197 51 639 8 790 7 464 3 310 3 151 28 924 51 866 8 537 7 387 3 223 2 933 29 786 52 643 8 242 7 355 3 266 2 870 30 910 52 606 7 826 7 150 3 150 2 699 31 781 53 275 7 666 7 054 3 039 2 610 32 906 54 259 7 580 6 888 2 973 2 459 34 359 55 850 7 438 7 111 2 922 2 288 36 091 56 534 7 029 7 115 2 804 2 129 37 457 56 511 6 481 7 069 2 687 1 918 38 356 56 463 6 041 7 073 2 569 1 781 38 999 56 815 5 766 7 100 2 499 1 714 39 736 57 504 5 578 7 196 2 441 1 645 40 644 58 217 5 411 7 302 2 392 1 590 41 522 59 403 5 347 7 445 2 398 1 580 42 633 60 670 5 373 7 596 2 419 1 574 43 708 22 Työikäisen väestön ennustetaan kasvavan Seinäjoella v. 2012 - 2040 runsaalla 6.200:lla eli 17 %. Ilmajoellakin työikäisten määrä kasvaa, mutta Seinäjokeen verrattuna selvästi vähemmän, vajaat 500 eli 7 %. Alavudella ja Kuortaneella työikäisten määrän ennustetaan laskevan neljänneksellä, Alavudella 1.650:llä ja Kuortaneella 550:llä. Isossakyrössä, jossa nuorten määrän ennustetaan pysyvän ennallaan, työikäisten määrä sen sijaan näyttäisi laskevan miltei 400:lla eli 14 %. Pidemmän aikavälin väestökehitys Vanhusväestö 75+ vuotiaat Koko maa Seinäjoen sa. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 1980 197 530 3 237 669 495 333 239 1 501 1984 240 124 3 912 751 594 395 323 1 849 1988 272 813 4 470 819 674 440 362 2 175 1992 289 755 4 777 883 730 431 415 2 318 1996 307 542 5 210 903 829 466 432 2 580 2000 340 409 6 021 1 106 930 505 458 3 022 2004 380 415 6 808 1 251 1 025 529 492 3 511 2008 419 221 7 414 1 363 1 065 550 532 3 904 2012 452 866 7 922 1 409 1 099 537 560 4 317 2016 503 970 8 676 1 481 1 099 582 557 4 957 2020 557 920 9 379 1 534 1 124 595 550 5 576 2024 683 453 11 537 1 799 1 374 705 611 7 048 2028 778 929 13 223 2 001 1 582 770 646 8 224 2032 855 537 14 808 2 226 1 757 843 667 9 315 2036 907 108 15 791 2 311 1 868 877 658 10 077 2040 947 917 16 487 2 359 1 954 902 658 10 614 Vanhusväestön, yli 75-vuotiaiden, ennustetaan kasvavan tulevina vuosina selvitysalueella nopeasti. Kasvu kiihtyy erityisen jyrkkään nousuun vuoden 2020 tienoilla. Seinäjoella vanhusväestön ennustetaan kasvavan v. 2012 - 2040 noin 146 %, Ilmajoella 78 %, Isossakyrössä 68 % ja Alavudella 67 %. Kuortaneella vanhusväestön kasvu olisi kaikkein vähäisintä, 18 %. Seinäjoella kasvun ennustetaan olevan nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Muissa kunnissa kasvu jää keskimääräistä hitaammaksi. Pidemmän aikavälin väestökehitys 23 75+ vuotiaat, osuus koko väestöstä, % Koko maa Seinäjoen sa. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 4,1 % 4,9 % 5,5 % 5,7 % 6,0 % 6,6 % 7,3 % 7,9 % 8,3 % 9,1 % 9,9 % 11,9 % 13,4 % 14,5 % 15,3 % 15,8 % 4,1 % 4,8 % 5,4 % 5,7 % 6,2 % 7,1 % 7,8 % 8,3 % 8,6 % 9,1 % 9,5 % 11,4 % 12,7 % 14,0 % 14,7 % 15,1 % 4,9 % 5,4 % 6,0 % 6,4 % 6,8 % 8,4 % 9,7 % 10,7 % 11,4 % 12,3 % 13,0 % 15,4 % 17,3 % 19,4 % 20,3 % 20,9 % 4,1 % 4,9 % 5,6 % 6,0 % 6,9 % 7,9 % 8,9 % 9,1 % 9,1 % 8,9 % 8,8 % 10,5 % 11,9 % 12,9 % 13,6 % 14,0 % 6,2 % 7,3 % 8,2 % 8,0 % 8,8 % 9,8 % 10,4 % 11,0 % 11,0 % 11,9 % 12,3 % 14,6 % 15,9 % 17,5 % 18,2 % 18,7 % 4,8 % 6,3 % 7,4 % 8,5 % 9,2 % 10,3 % 11,6 % 13,2 % 14,5 % 15,2 % 15,6 % 17,9 % 19,5 % 20,6 % 20,7 % 21,0 % 3,5 % 4,1 % 4,7 % 4,8 % 5,2 % 6,0 % 6,6 % 6,9 % 7,2 % 7,9 % 8,5 % 10,3 % 11,6 % 12,8 % 13,5 % 14,0 % Vanhusväestön osuuden ennustetaan nousevan kaikissa selvitysalueen kunnissa. Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella vanhuksia koko väestöstä olisi vuonna 2040 noin 20 %. Seinäjoella ja Ilmajoella heidän osuutensa olisi vajaat 15 %. Seinäjoella ja Ilmajoella vanhusten osuus väestöstä näyttäisi jäävän pienemmäksi kuin maassa keskimäärin. Muissa kunnissa se nousee yli maan keskiarvon. 3.2.3 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on ei-työikäisen ja työikäisen väestön suhdeluku. Se kuvaa, minkä verran työikäisellä väestöllä on huolettavanaan ei-työikäisiä. Mitä isompi suhdeluku on, sitä isompi taakka ei-työikäisen väestön palveluiden rahoittamiseksi työikäisillä on. HUOLTOSUHDE 2012 - 2032 1,2 2012 1 2020 2032 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Koko maa 24 Tällä hetkellä huoltosuhde on kaikissa kunnissa vielä kohtuullinen. Tosin vain Seinäjoella se on maan keskitasoa. Muissa kunnissa huoltosuhde on keskimääräistä huonompi. 100 työikäisellä on noin 60 - 80 huolettavaa. Huoltosuhde kuitenkin heikkenee tulevina vuosina. Työikäisen väestön rahoitettavaksi tulee entistä useamman ei-työikäisen palvelut. Vuonna 2032 Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella ei-työikäisiä ennustetaan olevan enemmän kuin työikäisiä. 100 työikäisellä tulee olemaan 102 - 112 huolettavaa. Seinäjoella ja Ilmajoella työikäisiä on vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin enemmän kuin ei-työikäisiä. Jatkossa vain Seinäjoella huoltosuhteen ennakoidaan olevan maan keskitasoa parempi. Muissa kunnissa ero maan keskitasoon kasvaa nykyisestä. 3.2.4. Väestökehitys ja kunnan elinvoima Väestökehitys on kunnan elinvoiman peruspilareita. Se määrittelee väestön palvelutarpeet. Työikäisen väestön kehitys ennakoi kunnan verotulojen ja siten myös palveluiden rahoituspohjan kehitystä. Muuttotase kertoo kunnan vetovoimasta niin yritysten sijoittumispaikkana kuin potentiaalisena muuttokohteena. Ennakoidun väestökehityksen vaikutuksen kuntien elinvoiman kehitykseen voi tiivistää seuraavasti: Alavus Väestökehitys heikentää elinvoimaa: Koko väestön, nuorten ja työikäisten määrä laskevat. Muuttotappio on ollut iso ja toteutunut väestön väheneminen selittyy pitkälti sillä. Pientä väestön luonnollista lisäystä on kuitenkin ollut. Vanhusväestön määrä kasvaa ja osuus väestöstä nousee suuremmaksi kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee selvästi. Ilmajoki Väestökehitys vahvistaa elinvoimaa: Koko väestön, työikäisten ja erityisesti nuorten määrä nousevat. Saanut jonkin verran muuttovoittoa, mikä selittää toteutuneen väestökasvun. Väestön luonnollista lisääntymistä ei juuri ole ollut, mutta se on todennäköisesti kasvamassa. Vanhusväestön määrä kasvaa, mutta sen väestöosuus jää alle maan keskimäärän. Huoltosuhde heikkenee jonkin verran. Isokyrö Väestökehitys heikentää jonkin verran elinvoimaa: Koko väestön ja nuorten määrä pysyvät ennallaan. Työikäisten määrä laskee. Kokenut muuttotappiota, mikä paljolti selittää 2000luvun alun väestön vähenemisen. Väestön pientä luonnollista lisäystä on ollut. Vanhusväestön määrä kasvaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee. Kuortane Väestökehitys heikentää merkittävästi elinvoimaa: Koko väestön, nuorten ja työikäisten määrän väheneminen sekä muuttotappio ovat selvitysalueen suurinta. Väestön luonnollinen kehitys ainoana selvitysalueella on ollut laskeva. Vanhusväestön lisäys tulee olemaan selvitysalueen pienintä väestön kokonaismäärän laskusta johtuen. Huoltosuhde heikkenee. Seinäjoki Väestökehitys vahvistaa merkittävästi elinvoimaa: Koko väestö, nuoret ja työikäinen väestö kasvavat voimakkaasti. Selvitysalueen suurin muuttovoitto ja väestön luonnollinen lisäys. Vanhusväestön määrä kasvaa, mutta osuus jää alle maan keskiarvon. Huoltosuhde heikkenee jonkin verran. 25 3.3. YRITYSTOIMINNAN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS 3.3.1. Yrityskannan ja työpaikkojen kehitys Yrityskanta Yritysten lukumäärän kehitys 2005 2013 Muutos, lkm/% Alavus 707 760 + 53/7 Ilmajoki 611 792 + 181/30 Isokyrö 335 365 + 30/9 Kuortane 263 313 + 50/19 Seinäjoki 3198 3828 + 630/20 Selvitysalue 5114 6058 + 944/18 Yritysten lukumäärä on kasvanut v. 2005 - 2013 kaikissa selvitysalueen kunnissa. Suurinta kasvu on ollut Ilmajoella (30 %) ja pienintä Alavudella (7%). Koko selvitysalueen kasvu on ollut jonkin verran alle koko maan kasvun, joka oli 22 %. Yrityskannan uusiutuminen Yrityskannan uusiutuminen: alk.+lop./yrityskanta % 2005 2013 Alavus 14 11 Ilmajoki 15 17 Isokyrö 18 10 Kuortane 15 9 Seinäjoki 17 16 Selvitysalue 16 15 Koko maa 18 17 Yritystoiminnan dynaamisuuden mittarina käytetään yritystoiminnan uusiutumista. Sitä mitataan alkaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän suhteella yritysten kokonaismäärään. Mitä isompi suhdeluku on, sitä uusiutumiskykyisempää ja siten myös kilpailukykyisempää yritystoiminta on. Tunnusluku on itse asiassa yritystoiminnan ”luonnollisen tuhon” mittari. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan syystäkin yritysmaakuntana. Tämä maine perustuu yritysten suureen lukumäärään. Yksi merkittävä heikkous maakunnan yrityskannassa kuitenkin on: sen uusiutuminen 26 on Manner-Suomen hitainta. Selvitysalueella tätä heikkoutta ei erityisemmin ole. Sen yrityskanta uusiutuu vain hivenen keskimääräistä hitaammin. Kuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja. Alavudella ja Kuortaneella yrityskannan uusiutuminen näyttäisi olevan muita kuntia hitaampaa. Myös Isossakyrössä uusiutuminen saattaa olla laskussa. Edellä olevassa yrityskannan kehityksen tarkastelussa kohteena ovat varsinaiset yritykset eli yritykset, jotka ovat arvonlisävelvollisia tai jotka toimivat työnantajina. Jos tarkasteluun otetaan mukaan kaikki yrittäjät, myös yksin toimivat ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät, kuva muuttuu. Näin tarkasteltuna vain Seinäjoella on ollut 2000-luvulla yritystoiminnan kasvua. Muissa se on laskenut jonkin verran. Työpaikat Työpaikat Selvitysalue • Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 – luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut vahvasti Seinäjoella (+ 23 %) ja jonkin verran Ilmajoella (+ 3 %). Muissa kunnissa se on laskenut. Isoin lasku on ollut Kuortaneella (- 10 %). 27 Työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä 24 -9 307 133 -23 196 -136 29 69 167 364 339 192 611 58 77 0 0 155 1227 -153 0 -6 -27 -112 -33 21 -59 -3 -15 -59 17 -34 -34 27 0 11 0 0 9 -532 9 -191 0 -6 51 -15 24 -12 8 -24 1 20 32 78 35 17 9 -8 0 0 19 -67 -1 -30 0 2 39 -30 -15 4 0 -2 3 0 14 -19 -4 18 2 8 0 0 16 -53 13 -87 1 -1 -18 -4 7 5 10 -4 0 33 18 0 -3 15 1 7 0 0 11 -51 -10 -457 23 2 262 294 -6 178 -95 62 80 173 283 314 198 534 46 59 0 0 100 1930 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito -918 0 J Informaatio ja viestintä D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 11 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta C Teollisuus Seinäjoen selvitysalue-419 Alavus -82 Ilmajoki -114 Isokyrö -58 Kuortane -55 Seinäjoki -110 B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos 2007-2011 Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013 Viime vuosien työpaikkakehityksestä voi nostaa esiin seuraavia erityispiirteitä: Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet kaikissa kunnissa alkutuotannon rakennemuutoksen seurauksena. Viljelty peltopinta-ala ja kotieläintuotanto ovat kuitenkin pysyneet entisessä laajuudessaan tilakoon suurenemisesta johtuen. Vuodesta 2008 teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kaikissa kunnissa ja kaupan alan työpaikat Seinäjokea lukuun ottamatta muissa kunnissa. Väestön ikääntyminen on vaikuttanut terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen lisääntymiseen kaikissa kunnissa. Hallinnon ja tukipalvelutoiminnan työpaikat ovat lisääntyneet kaikissa kunnissa. Seinäjoen vahvistuva asema maakuntakeskuksena on johtanut julkisen hallinnon, koulutuksen sekä tekniikan ja rakennusalan työpaikkojen kasvuun. Suurimmat työpaikkamenetykset ovat v. 2007 - 2011 kohdanneet Alavutta. Sieltä on hävinnyt runsaat 150 teollista työpaikkaa ja runsaat 100 kaupan alan työpaikkaa. Osa teollisuuden työpaikkamenetyksistä on myöhemmin saatu takaisin. Myös Ilmajoen miltei 200 teollisuuden työpaikan väheneminen on huomattava. 28 3.3.2. Työllisyyden kehitys Työttömyys Työttömyys Selvitysalue • Selvitysalueen työttömyysaste ei ole heikentynyt yhtä nopeasti kuin maassa keskimäärin • Työttömyysasteiden erot ovat kuntien välillä suuria Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako Työllisyystilanne on ollut pitkään niin selvitysalueella kuin koko Etelä-Pohjanmaan maakunnassakin parempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnan pk-yritykset ovat sopeutuneet suhdanteiden muutoksiin ketterämmin kuin suuret yritykset. Työttömyys lähti selvitysalueella kasvuun talouden taantuman seurauksena v. 2008 kuten koko maassa. Kun työttömyys oli ennen käännettä muuta maata alemmalla tasolla ja kun se on kasvanut samaa tahtia yleisen työttömyyden kasvun kanssa, on se edelleen alle maan keskitason. Kuntien väliset erot työttömyydessä ovat varsin isoja. Paras työllisyystilanne on Kuortaneella ja siellä myös työttömyyden kasvu on ollut hitainta. Tämä johtuu kuitenkin todennäköisesti ainakin osaksi työvoiman tarjonnan pienenemisestä. Korkein työttömyys on Seinäjoella. Sielläkin se on kuitenkin pienempi kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa yleensä. Isossakyrössä työttömyys on kasvanut erityisen voimakkaasti. Kasvu on ollut 3,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Pitkäaikaistyöttömyys on kaikissa kunnissa alle maan keskimäärän. Sen kasvu 2000-luvun taantuman aikana on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Kuntien välillä ei ole merkittäviä eroja pitkäaikaistyöttömyydessä. 29 Työlliset Työlliset Selvitysalue • Työllisten suhteellinen lisäys on ollut suurinta Seinäjoella ja Ilmajoella • • Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut Seinäjoella (+ 20 %) ja Ilmajoella (+ 10 %). Isossakyrössä se on pysynyt ennallaan. Alavudella työllisten määrä on laskenut 3 %:lla. Erityisen iso on työllisten määrän lasku ollut Kuortaneella (- 13 %). Työllisten määrän kehitys näyttäisi olevan suurimmaksi osin seurausta työikäisten määrän muutoksista. Työllisyysaste on pysynyt samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla. 3.3.3. Työssäkäynti ja työpaikkaomavaraisuus Työssäkäynti 30 PENDELÖINTI 2011 Vaasa Lapua 67 % 91 % 66 % 2% 551 37% 1918 112 % Ao. kunnan kohdalla työpaikkaomavaraisuus • • 8% 1% 382 195 Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta 31.12.2011 Lähde Tilastokeskus 97 % Selvitysalueen kunnista käy noin 2.800 henkilöä työssä Seinäjoella ja noin 1.000 henkilöä käy Seinäjoelta työssä naapurikunnissa. Erityisen tärkeä työllistäjänä Seinäjoki on Ilmajoelle. Useamman kuin joka kolmannen ilmajokisen työpaikka on Seinäjoella. Joka neljäs isokyröläinen käy työssä Vaasassa. Pendelöinti myös Seinäjoen suuntaan Isostakyröstä on varsin suurta, 14 prosenttia. Selvitysalueen ulkopuolisista kunnista Lapua on osa Seinäjoen työssäkäyntialueen ydintä. Kuortaneelta kunnan ulkopuolinen työssäkäynti suuntautuu likimain yhtä vahvana Alavuden ja Seinäjoen suuntiin. PENDELÖINTI SEINÄJOELLE 2001 JA 2011 40 % 37 % 35 % 2001 2011 30 % 30 % 25 % 20 % 14 % 15 % 8% 10 % 5% 12 % 9% 6% 5% 0% Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoen merkitys selvitysalueen työpaikkakeskittymänä on vahvistunut 2000-luvulla. 31 Työpaikkaomavaraisuus TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS • Seinäjokea lukuun ottamatta työpaikkaomavaraisuus jää alle 100 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Selvitysalueen kunnissa työpaikkaomavaraisuus on pysynyt 2000-luvulla jokseenkin samalla tasolla Ilmajokea ja Isoakyröä lukuun ottamatta. Ainoastaan Seinäjoella työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Erityisen riippuvia kunnan ulkopuolisista työpaikoista ovat Ilmajoki ja Isokyrö. Isonkyrön työpaikkaomavaraisuuden lasku selittyy työpaikkojen määrän vähenemisellä. Ilmajoella työpaikkaomavaraisuutta on laskenut se, että kunta on muuttunut entistä selvemmin Seinäjoella työssä olevien ja sinne työhön muuttavien asuinkunnaksi. Alavudella työpaikkaomavaraisuus on pysynyt selvitysalueen toiseksi korkeimpana yli 95 %:ssa. Kunta onkin miltei omavarainen työpaikkojen suhteen, Työpaikkojen väheneminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ovat edenneet siellä samaa tahtia. Näin työpaikkaomavaraisuus on pysynyt liki ennallaan. Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2006 jälkeen yli 90 %:n. Siellä työpaikat ovat vähentyneet, mutta työvoiman tarjonta on vähentynyt vielä enemmän. Näin työpaikkaomavaraisuus on voinut kasvaa. 3.3.4. Yritystoiminnan ja työllisyyden kehitys sekä kuntien elinvoima Yritystoiminnan ja työllisyyden 2000-luvun kehityksen vaikutusta kunnan elinvoimaan voidaan arvioida seuraavasti: Alavus: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran. Ilmajoki: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on vahvistunut, mutta myös riippuvuus Seinäjoen kehityksestä on kasvanut. Isokyrö: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran. Kuortane: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran. 32 Seinäjoki: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on vahvistunut merkittävästi ja asema selvitysalueen veturina on vahvistunut. 3.4. YHDYSKUNTARAKENNE, MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE 3.4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitys selvitysalueella SYKE: Kaupunkiseutujen rajaus Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla on vielä toisistaan selvästi erottuvat yhdyskuntarakenteet. Ainoastaan Ilmajoen Ahonkylä on lähes kiinni Ilmajoen ja Seinäjoen rajassa. Kun Ahonkylä ja Alakylä Seinäjoen puolella ovat nopeasti kasvavia alueita, tulevat Ilmajoen ja Seinäjoen yhdyskuntarakenteet ennen pitkää kasvamaan tällä kohdalla yhteen. 33 Suomen Ympäristökeskuksen kokonaistarkastelussa (SYKE: Yhdyskuntarakenteen toiminnaliset alueen, 2012) selvitysalueelta on hahmotettu seuraavat toiminnalliset alueet: SYKE: Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet SYKEn määrittelyn mukaan samaan toiminnalliseen alueeseen selvitysalueen kunnista kuuluisivat Seinäjoki ja Ilmajoki sekä Sydänmaan alue Alavudelta. Tähän toiminnalliseen alueeseen kuuluisi selvitysalueen ulkopuolelta Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi. Isokyrö sijoituu SYKEn tarkastelussa Vaasa keskeiseen toiminnalliseen alueeseen. Kuortane puolestaan olisi osa Alavuden, Ähtärin ja Soinin ohella Kuusiokunniksi kutsuttua toiminnallista aluetta. 34 Asutuksen sijoittuminen taajamissa ja kylissä 2012 1990 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 49,7 76,8 54,9 29,6 81,5 Taajamissa asuvien osuudet % 2000 53,3 80,7 64,5 37,8 85,3 2012 57,9 85,1 68,0 40,4 89,9 Asutuksen keskittyminen taajamiin on vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Ainoastaan Kuortaneella alle puolet väestöstä asuu taajamien ulkopuolella. Vahvinta taajamoituminen on Seinäjoella ja Ilmajoella. Kuntarakenneselvityksen kannalta kiintoisinta on asutusrakenteen kehitys kuntien raja-alueilla. Seuraavanlaisia havaintoja on tässä suhteessa tehtävissä: Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla Ilmajoen Ahonkylän taajama on vahvistunut. Myös Rengonharjun alueella kuntarajan läheinen asutus on kasvanut. Isonkyrön ja Seinäjoen Ylistaron alueen taajama-asutus on kasvamassa yhteen Vt 18:n varrella. Alavuden ja Kuortaneen välillä on lähes yhtenäinen Kt 66:n suuntainen kylänauha Alavuden ja Seinäjoen rajalla Kouran ja Sydänmaan välinen asutus on vahvistunut. Seinäjoen ja Kuortaneen välillä ei ole asutukseen liittyvää yhteyttä. 35 Selvitysalueen ulkopuolelta näkyy Seinäjoen ja Lapuan asutuksen olevan kasvamassa yhteen Kt 67:n suuntaisesti. Samoin tekee Ilmajoen ja Kurikan asutus Kt 67:n toisessa päässä. Toistaiseksi edellä esitellyillä raja-alueilla ei ole törmätty merkittäviin ongelmiin maankäytössä. Kun tämä kuntarajat ylittävä taajamoituminen luultavasti vahvistuu jatkossakin, nousevat kuntarajat väistämättä jossakin vaiheessa ainakin jonkinasteisiksi hidasteiksi tälle kehitykselle. Kun tämä kehitys lisäksi etenee seudun vahvimman kasvukäytävän suuntaisesti, muodostuu taajamoitumisen esteistä myös koko seudun elinvoiman kasvun esteitä. 3.4.2. Kuntarakenteen vaikutus maankäyttöön Seinäjoen seudun kuntien maapolitiikan yhteistyön haasteet liittyvät kuntien eroihin asukasmäärissä, ikärakenteissa, muuttovoitossa/tappiossa ja elinkeinorakenteissa. Yhtenevät maapoliittiset tavoitteet ja toimintatavat ovat kuitenkin edellytys koko seudun menestykselle. Maapolitiikka kytkeytyy seudun asunto- ja elinkeinopolitiikkaan. Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä tulisi suunnata kilpailuun seutujen välillä. Nykyisellä kuntarakenteella seudullista näkökulmaa asiaan ei useinkaan löydy, vaan jokainen kunta edistää omaa etuaan ja kilpailee muiden kuntien kanssa maapoliittisia ratkaisuja tehdessään. Mikäli Seinäjoen kaupunkiseutu olisi yksi kunta, pakottaisi se katsomaan seutukunnan kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan ja seudullisesta näkökulmasta todennäköisesti järkevöittäisi ja yhtenäistäisi maapolitiikkaa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että uudessa kunnassa otettaisiin käyttöön maankäytössä heti liitoksen jälkeen yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit. Uuden kuntarakenteen edut maapolitiikassa: raakamaavarannon ja kaavavarannon monipuolistuminen mittakaavaetu: vahvemmat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit järkevä seudullinen ohjaus: kokonaisuuden tarkastelu ilman kuntarajoja maanomistajien yhdenvertaisuus eri kuntien alueella lisääntyy, kun yhtenäisellä maapolitiikalla kuntien väliset erot vähenevät maapolitiikan hyvät käytänteet käyttöön, toisilta oppiminen kysyntää vastaava tonttitarjonta kestävän kuntatalouden ehdoilla Uuden kuntarakenteen haasteet maapolitiikalle: Päättäjien voimasuhteiden vaikutus maapolitiikkaan Yhteisten toimintamallien löytämisen vaikeus, erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet, huonot kompromissit byrokratia: asioiden joustava hoito vaikeutuu kuntakoon kasvaessa laajat hallinnoitavat alueet vähillä henkilöstöresursseilla kuntakeskusta kaukaisimpien alueiden kuihtuminen Yksi uuden maapolitiikan kiintoisa yksityiskohta on se, mitä tapahtuisi maan hinnalle. Hintakehityksen ennakointi on vaikeaa. Yhtäältä raakamaavarannon lisääntyminen voi painaa tonttihintoja alas. Toisaalta keskusalueen kehyskuntia korkeampi maan hinta voi vetää maan hintaa ylöspäin kehyskunnissa. 36 3.4.3. Kuntarakenteen vaikutus asumiseen Seinäjoen kaupunkiseudun ja aivan erityisesti sen kehyskuntien iso haaste elinvoiman säilyttämisessä ja vahvistamisessa on se, kuinka vetovoimainen alue on asuinympäristönä. Seudun tulisi tarjota niin hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet asumiseen, että se yhtäältä pystyisi patoamaan poismuuttoa maakunnasta ja toisaalta saisi houkuteltua erityisesti työikäisiä muuttajia maakunnan ulkopuolelta. Seinäjoen seudun kattava iso kunta olisi nykyisiä kuntia vetovoimaisempi asuinympäristö. Siellä olisi monipuolisemmat mahdollisuudet asumiseen kuin, mitä Seinäjoki tai sen kehyskunnat yksinään tänä päivänä kykenevät tarjoamaan. Myös työn ja asumisen erilaisille yhdistelmille tarjoutuisi uusia vaihtoehtoja. Erityisryhmien asumisen järjestämiseen olisi isolla kunnalla pientä kuntaa paremmat edellytykset. Koska asumisen valinnat ovat myös liikkumisen ja kulutustapojen valintoja, on kuntatalouden kannalta tärkeää, miten hyvin nykyisen palveluverkon vahvuudet pystytään hyödyntämään. Mahdollisuudet olemassa olevien palveluiden käytön tehostamiseen ovat erityisesti kuntien rajoilla sijaitsevilla asuntoalueilla. Erityisen haasteen kuntien asuntopolitiikalle asettaa kasvavan vanhusväestö (+75 v) asumisen järjestäminen. Vanhusväestön kasvu pysyy kohtalaisen maltillisena vuoden 2020 tienoille, mutta kiihtyy siitä eteenpäin hyvin nopeasti. Vanhusväestön asumisratkaisuissa tulisi löytää toimiva ja kustannustehokas tapa yhdistää mahdollisuus jatkaa mahdollisimman pitkään kotona asumista helposti saavutettavissa oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Isossa kunnassa on tässä suhteessa pientä kuntaa enemmän erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. 3.4.4. Kuntarakenteen vaikutus liikenteelle Selvitysalueella, kuten koko Etelä-Pohjanmaalla, ihmisten liikkuminen perustuu kävely- ja pyöräilyetäisyydellä olevia kohteita lukuun ottamatta pääosin yksityisautoiluun. Seinäjoella on kyllä kaupungin sisäistä julkista liikennettä ja myös kuntien välillä on julkisia yhteyksiä. Niiden merkitys yksityisautoiluun verrattuna on kuitenkin vähäinen. Kestävän kehityksen näkökulmasta olisi suotavaa, että yhdyskuntarakenne kehittyisi siihen suuntaan, että yksityisautoilun keskeinen rooli liikkumisessa voisi pienentyä. Tämä tarkoittaisi asutuksen tiivistymistä kuntakeskuksiin ja keskusten ulkopuolella olemassa olevien kulkuväylien varteen. Tämä puolestaan vaatisi mahdollisuutta kuntarajat ylittävään maankäytön ja asumisen suunnitteluun. Asutusta tulisi voida ohjata entistä enemmän kokonaissuunnittelua pirstovan poikkeuslupamenettelyn sijasta kaavoituksella. 2000-luvulla poikkeusluvalla toteutettuja rakennushankkeita on ollut Seinäjoella vuosittain 50 - 60. Muissa kunnissa lukumäärä on jäänyt alle kymmenen. Määrät ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla. Yksi konkreettinen seuraus isosta kuntaliitoksesta olisi se, että tällä hetkellä ELY-keskuksen hankkima kuntien välinen julkinen liikenne muuttuisi kunnan sisäiseksi liikenteeksi. Liikenteen ylläpidolle välttämätön julkinen tuki siirtyisi valtiolta uuden kunnan maksettavaksi. Ison kunnan eduksi liikenteen järjestämisessä voidaan laskea se, että kunnan ammattitaito koulu-, vammais- ja muiden erityiskuljetusten hankkijana vahvistuisi. 37 3.5. KUNTIEN YHTEISTYÖ Kunnilla on toimialoittain yhteistyötä seuraavasti: Hallinto- ja tukipalvelut - Seinäjoki hoitaa koko Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelut Seinäjoki hoitaa Seinäjoen, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Lapuan maaseutuhallinnon palvelut. Alavus hoitaa Alavuden ja Ähtärin maaseutuhallinnon palvelut. Ilmajoen, Isonkyrön, Seinäjoen lomituspalvelut hoitaa Jalasjärven kunta. Alavus hoitaa Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin lomituspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluissa kunnat jakaantuvat kolmeen eri yhteistoiminta-alueeseen. Niiden toiminnat kattavat pääosin vain perusterveydenhuollon palvelut. Toimijoittain palvelujen sisällöt ovat: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) - Perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, päihdehuolto - Muut sosiaalipalvelut kunnissa Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK(Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) - Terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja Kurikan sosiaalipalvelut - Ilmajoen sosiaalipalvelut (pl. vanhuspalvelut) kunnassa Seinäjoki, vastuukuntana myös Isonkyrön perusterveydenhuolto - Isonkyrön sosiaalipalvelut kunnassa Näiden lisäksi kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on sosiaali- ja terveyspalveluissa mm. seuraavaa yhteistyötä: - - - Kehitysvammaisten erityishuolto: Kaikki kunnat kuuluvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään, jonka jäseninä on kaikkiaan 32 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kuntaa. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten laitos- ja muita palveluita. Kuntayhtymän tarpeellisuudesta erillisenä organisaationa on käyty keskustelua alueella. Sosiaaliasiamies: Isonkyrön kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Vaasasta ja muut kunnat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Ympäristöterveydenhuolto: Seinäjoen kaupunki järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut Seinäjoelle, Alavudelle, Isollekyrölle, Kuortaneelle ja 8 muulle kunnalle. Ilmajoen kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestää peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK. Sosiaalipäivystys: Isonkyrön kunta ostaa sosiaalipäivystyksen Vaasasta ja muille kunnille sen järjestää Seinäjoki. Isonkyrön kunta ostaa A-klinikkapalvelut Vaasasta. Työpajatoiminta: Isonkyrön kunta ostaa työpajapalvelut Vaasasta, Ilmajoella ja Seinäjoella on yhteinen KaksKättä työpaja Oy, Alavudella ja Kuortaneella on osittain yhteinen työpaja. Sivistyspalvelut - Kunnilla on joitakin yksittäisiä päivähoidon ostopalvelusopimuksia. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Sedu. 38 - Alavus (Lakeudenportin kansalaisopisto) hoitaa vastuukuntana myös Ähtärin ja Kuortaneen kansalaisopistopalvelut. Isollekyrölle kansalaisopistopalvelut tuottaa Vaasan kaupungin Vaasaopisto. Tekniset palvelut - - Jätehuollossa kaikki selvitysalueen kunnat Isoakyröä lukuun ottamatta ovat osakkaina Lakeuden Etappi Oy:ssä. Isokyrö on osakkaana Stormossen Oy:ssä. Molemmat yhtiöt ovat osakkaina WestEnergy Oy:ssä, jolla on jätteenpolttolaitos Mustasaaressa. Ilmajoki hoitaa Lakeuden Etappi Oy:n ja Vaasan kaupunki Stormossen Oy:n toimialueen jätelautakunnan tehtävät. 3.6. KUNTIEN ORGANISAATIOT Selvitysalueen kunnissa on seuraavat keskeiset luottamustoimielimet: Alavus Kaupunginhallitus (10) Tarkastusltk (5) Keskusvaaliltk (5) Ilmajoki Kunnanhallitus (11) Tarkastusltk Keskusvaaliltk Perusturvaltk (9) Perusturvaltk Isokyrö Kunnanhallitus (10) Tarkastusltk (4) Keskusvaaliltk (5) Perusturvaltk (8) Sivistysltk (9) Sivistysltk Sivistysltk (8) Vapaa-aikaltk (9) Nuoriso- ja liikuntaltk Vapaa-aikaltk (8); lakkaa 2015 Tekninen ltk (9) Ympäristöltk (9) Kansalaisopiston jhtk (5, Alavus, Kuortane, Ähtäri) Tekninen ltk Ympäristöltk Lakeuden jäteltk (kuntien yhteinen) Tekninen ltk (8) Ympäristöltk (8) Tukipalvelultk (8); lakkaa 2015 Kuortane Kunnanhallitus (10) Tarkastusltk (5) Keskusvaaliltk (5) Perusturvaltk (7) Sivistysltk (7) Tekninen ltk (7) Ympäristöltk (7) Seinäjoki Kaupunginhallitus (13) Tarkastusltk (8) Keskusvaaliltk (5) Sosiaali- ja terveysltk (13) Perusterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (Isokyrö) Seinäjoen työterveys jhtk (11) Varhaiskasvatus- ja koulutusltk (13) Kulttuuriltk (13) Liikuntaltk (13) Nuorisoltk (13) Tekninen ltk (13) Ympäristöltk (13) EP pelastuslaitoksen jhtk (12, kuntien yhteinen) Asukasltk (13) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (11, kuntien yhteinen) Kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden perusrakenne on hyvin samantyyppinen. Seinäjoella on lukumääräisesti muita enemmän lautakuntia sekä muutama liikelaitoksen johtokunta. Pelastuslaitoksen johtokunta (Seinäjoki) sekä lakeuden jätelautakunta (Ilmajoki) ovat kuntien yhteislautakuntia ja niissä on mukana myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Muita erikoisuuksia ovat Seinäjoen asukaslautakunta ja Isonkyrön tukipalvelulautakunta. Isonkyrön kunta lakkauttaa erilliset vapaaaikalautakunnan ja tukipalvelulautakunnan vuoden 2015 alusta. 39 Myös kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat hyvin samantyyppisiä ja perustuvat perinteiseen osastojakoon. Ns. elinkaarimalliin perustuvia organisaatioita kunnissa ei ole. Seuraavassa on kuvattu kuntien toiminnallinen osastojako ja keskeiset viranhaltijat. Alavus Hallinto- ja kehityspalvelut Kehitysjohtaja Hallintopäällikkö Talouspalvelut Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Ilmajoki Hallinto- ja talousosasto Hallinto- ja talousjohtaja Isokyrö Hallintopalvelut Hallintojohtaja Kuortane Hallinto-osasto Hallintojohtaja Elinkeinojohtaja Seinäjoki Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kehittämisjohtaja Rahoitusjohtaja Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaalijohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Sosiaali- ja terveyskeskus Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyskeskus Toimialajohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri Ympäristöosas- Tekniikkakeskus Toimialajohtaja to Tekninen johtaja Isonkyrön kunnanvaltuusto on 12.11.2014 päättänyt lakkauttaa sivistystoimenjohtajan viran ja perustaa tilalle johtavan rehtorin viran. Rehtori toimii myös sivistysosaston päällikkönä. Hallinto- ja tukipalvelujen organisointia on kuvattu hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän raportissa (liite). Selvitysalueen kunnissa nämä toiminnot on pitkälti hoidettu kunnan omana työnä eikä niitä ole laajasti yhtiöitetty tai ulkoistettu. Muita toimintoja on kuvattu toimialatyöryhmien raporteissa (liitteinä). 3.7. KUNTIEN KONSERNIRAKENTEET Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä seuraavissa kuntayhtymissä ja niiden osuudet peruspääomista ovat: EP sairaanhoitopiiri EP Liitto Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoen koulutusky Kuusiokuntien terveysky JIK peruspalveluliikelaitosky Pohjanmaan liitto Alavus 5,23 6,17 5,29 2,49 57,15 Ilmajoki 5,55 5,86 5,20 7,97 Isokyrö 2,35 1,30 0,92 33,33 2,57 Kuortane Seinäjoki Yhteensä 2,59 23,68 39,40 2,17 29,47 43,67 2,18 17,21 31,18 1,51 49,49 62,38 22,23 79,38 33,33 2,57 40 Kunnittain on tytäryhteisöjä seuraavasti: Kiinteistöyhtiöt Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki K Oy Alavuden Vuokraasunnot As Oy Eevanraitti K Oy Alavus Fasadi K Oy Tuurin Tietotalo Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy K Oy Ilmajoen Virastotalo Isonkyrön Asuntovuokraus Oy Kehittämisyhtiöt Kunnallistekniset yhtiöt Alavuden Kehitys Oy K Oy Kuortaneen Vuokratalot K Oy Kuortaneen Koulumaja Eelan Laajennus Oy Into Seinäjoki Oy K Oy Itikanmäen Teolli(89 %) suustalo (58 %) K Oy Seinäjoen Animwest K Oy Myllypuistokoti K Oy Seinäjoen Palvelutalot (91 %) K Oy Seinäjoen Tenavakoti (50 %) K Oy Ylistaron Päivölä (76 %) K Oy Jalostajantie K Oy Marttilankortteeri Sevas Oy Katajalaakson Palvelutalo Oy (78 %) Muut yhtiöt ja säätiöt Alavuden Jäähalli Oy Finn Töysä Oy A-Pesu Oy Isonkyrön Lämpö Oy Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %) Lakeuden Vesi Oy (63 %) Seinäjoen Energia Oy K Oy Kuortaneen Jäähalli (50 %) Kuortaneen Golfhalli Oy (50 %) EP Musiikkiopiston kannatus Oy (66 %) EP Ravikatsomo Oy (54 %) Rytmikorjaamo Oy (43 %) SeiLab Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (65,54 %) Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (67 %) Seinäjoki Areena Oy (92 %) Seipark Oy Rengonharju-säätiö EP korkeakoulusäätiö Seinäjoki on tulouttanut konserniyhtiöistä vuosittain noin 10 - 11 milj. €, josta noin 10 milj. € tulee Seinäjoen Energia Oy:ltä. Muilla kunnilla ei ole merkittäviä tuloutuksia tytäryhteisöiltä. Alavus on yhtiöittämässä kaukolämpötoimintaa, joka on tähän saakka ollut kaupungin liikelaitos. Tavoitteena on, että yhtiö tulouttaa kaupungille vuosittain. Kuortaneella on valmistelussa vuokrataloyhtiöiden fuusio. 41 4. SELVITYSALUEEN ELINVOIMA JA SEN VAHVISTAMINEN 4.1. MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON? 4.1.1. Klusterit selvitysalueen elinvoiman lähteinä Klusteritutkijoiden (mm. Michael Porter) sekä kaupunkimaantieteilijä Mari Vaattovaaran ja kaupunkisosiologi Matti Kortteisen mukaan alueiden elinvoima ja kilpailukyky eivät perustu hallinnollisiin rakenteisiin. Alueiden kilpailukyky syntyy siitä, että ne ovat tunnistaneet omat kilpailukykyisimmät klusterinsa ja ovat kyenneet sitouttamaan kaikki paikalliset toimijat (yritykset, julkinen hallinto, kolmas sektori) näiden klustereiden kehittämiseen. Klusterit ovat lähes aina seudullisia; harvoin jos koskaan yhden kunnan sisälle jääviä. Hallinnon rooli tässä klusterien kehittämisessä on organisoida kehittämiseksi tarvittava kehittämistyö. Selvitysalueen ylivoimaisesti vahvin klusteri on elintarvikeklusteri. Klusterin toimijoita on Seinäjoella (Seamk, Yliopistokeskus, Foodwest, Mavi, Ely, Atria, Valio), Ilmajoella (Seamk ja Altia) ja Kuortaneella (Urheiluopisto). Lisäksi kaikissa kunnissa on vahvaa alkutuotantoa. Toiseksi vahvaksi klusteriksi on nousussa matkailu- ja tapahtumaklusteri. Selkeästi tunnistettavia klusterin osia ovat ainakin Seinäjoen tapahtumat (Tangomarkkinat, Provinssi), Aalto-keskus, Rytmikorjaamo, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa ja Ilmajoen musiikkijuhlat. 4.1.2. Kehityskäytävät selvitysalueen elinvoiman rakenteina Fyysisesti kuntien elinvoima, yritystoiminta ja asutus, selvitysalueella keskittyy valtaväylien suuntaisille kehityskäytäville. Vahvin kehityskäytävä kulkee Kt 67/Vt 19 suunnassa. Selvitysalueella se ulottuu Ilmajoelta Seinäjoelle. Kehityskäytävän alkupäänä on selvitysalueen ulkopuolinen Kauhajoki-Kurikka-Ilmajoki osuus. Sen loppupääkin jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle Seinäjoki-Lapua-Kauhava -osuutena. Tälle kehityskäytävälle on keskittynyt pääosa selvitysalueen elintarvikeklusterista. Toinen kehityskäytävä alkaa Isostakyröstä Vt 18:na ja jatkuu Seinäjoen Ylistaron kautta Seinäjoen kantakaupunkiin. Sieltä se jatkuu Kuortaneen kautta Alavudelle. Tämän kehityskäytävän yksi osa on Vaasan ja Seinäjoen välinen ratayhteys. Myös Vaasan lentoasema voidaan liittää tähän kehityskäytävään. Tämän kehityskäytävän Isonkyrön ja Seinäjoen välisellä osuudella on yhtenäistä asutusta ja jonkin verran pk-yritystoimintaa. Seinäjoen ja Kuortaneen välisellä osuudella ei ole sen enempää asutusta kuin yritystoimintaakaan. Kuortaneen ja Alavuden välillä on asutusta. Kolmanneksi ainakin potentiaaliseksi kehityskäytäväksi voidaan nimetä Kt 66:n osuus Alavuden, Kuortaneen ja Lapuan välillä. 4.1.3. Selvitysalueen elinvoima kilpailukykytekijänä alueiden välisessä kilpailussa Seudullinen elinvoima tutkitaan usein kyvyksi kilpailla menetyksellisesti muiden alueiden kanssa. Mitkä ovat ne seudut, joiden kanssa Seinäjoen seudun tulisi kyetä kilpailemaan yrityksistä, asukkaista sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksista? Pahimmaksi ja läheisimmäksi kilpailukumppaniksi on koettu Vaasan seutu. Sen kanssa kilpaa on käyty lähinnä julkisen sektorin työpaikoista. Yksityiselle sektorille kummallekin alueelle on kehittynyt selkeästi toisistaan erottuvat profiilit (Vaasalle energiaklusteri ja Seinäjoelle elintarvikekluste- 42 ri). Näin alueet eivät kilpaile samoista yrityksistä. Myöskään kilpailua asukkaista ei ole. Korkeakoulutoiminnassa kaupungeilla on niin ikään eri profiilit. Vaasassa on kehittyvä tiedekorkeakoulu ja alueen yritysrakennetta vastaavat ammattikorkeakoulut. Seinäjoki on panostanut yliopistokeskuksessa elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Vaasan yliopisto on vahvasti läsnä Seinäjoen korkeakoulutoiminnassa. Vaasan ja Seinäjoen seudut tulisi nähdä kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa pikemmin toistensa liittolaisina kuin kilpailijoina. Tätä liittolaisuutta tulisi vahvistaa kehittämällä kaupunkien välisiä liikenneyhteyksiä. Sähköistetty Seinäjoki-Vaasa–rata on jo nyt lisännyt junavuoroja kaupunkien välillä. Rengonharjun lentokentän reittiliikenteen loputtua Vaasan lentokenttä on muodostumassa Seinäjoenkin lentokentäksi. Seinäjoen ja Vaasan seutujen liittosuhdetta on omiaan vahvistamaan se, että kummankin alueen valtalehdillä on sama omistaja. Vaikka omistaja ei määrääkään lehtien journalistisesta sisällöstä, ei ole ollut vaikeaa huomata, että Vaasan ja Seinäjoen kilpailuasetelman korostaminen ei kuulu lehtien agendalle. Vaasan ohella Seinäjoen seudun potentiaalisia kilpailijoita voisivat olla Kokkolan, Jyväskylän ja Tampereen kaupunkiseudut. Kokkolan kanssa Seinäjoki ei kilpaile sen enempää yrityksistä kuin asukkaistakaan. Liittolaiseksikaan Kokkolasta ei juuri ole, koska kaupungeilla ei ole juuri mitään tarjottavaa lisää toistensa korkeakoulutarjontaan. Jyväskylä on Keski-Suomen keskuskaupunki eikä Seinäjoki ole sen kannalta minkäänlainen kilpailija. Huonot liikenneyhteydet kaupunkien välillä eivät houkuttele liittoutumaankaan. Tampere on ajallisesti lähellä Seinäjokea niin junalla kuin autollakin. Kaupunkien välinen yhteistyö on monipuolistunut vuosien varrella. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat Seinäjoen yliopistokeskuksen tärkeitä toimijoita. Sote-ratkaisussa Etelä-Pohjanmaa tullee kuulumaan Tampereen kanssa samaan sote-alueeseen. Tampere onkin noussut Seinäjoen kaupunkiseudun tärkeäksi yhteistyökumppaniksi elinvoiman kehittämistyössä. Kun Seinäjoen ja Vaasan välinen kilpailu on siirtymässä historiaan, voi Seinäjoen kaupunkiseutu keskittyä jatkossa entistä enemmän vahvistamaan kilpailukykyään oikeilla liittolaisilla kilpakumppanien tunnistamisen sijaan. Tampere tulee olemaan jatkossakin tärkeä yhteistyökumppani. Vaasa voisi olla jopa liittolainen kilpailussa suurten keskusalueiden kanssa. 4.2. ELINVOIMAPOLITIIKKA SEUDULLISEN ELINVOIMAN VAHVISTAJANA 4.2.1. Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kolehmaisen mukaan kunnan elinvoimapolitiikka voi olla kolmenlaista: 1. Yleisellä elinvoimapolitiikalla pidetään huolta yleisistä kehittämisedellytyksistä kuten pitkäjänteisestä kaavoituksesta ja maanhankinnasta, tie- ja tietoliikenneyhteyksistä, perus- ja lähipalveluista, elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten vahvistamisesta (toimitilat, tutkimus- ja koulutuspalvelut, yrityspalvelut). Tätä kokonaisuutta kutsutaan MALPEpolitiikaksi (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot). 2. Kohdennetulla elinvoimapolitiikalla tuetaan alueelle omaleimaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erotteleviksi vahvuuksiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aluetta profiloivien klustereiden kehittämistä, perustason ylittävien kuntapalveluiden kehittämistä tai vaikkapa omaleimaisten asumisratkaisujen tarjoamista. 3. Kokeileva elinvoimapolitiikka pyrkii tunnistamaan uusia ja yllättäviä kehittymismahdollisuuksia. Sillä yritetään tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin jo siinä vaiheessa, kun ne 43 ovat vielä vain hentoja ituja tulevaisuudesta. Kokeileva elinkeinopolitiikka nimensä mukaisesti kokeilee ja ottaa tietoisesti riskejä. 4.2.2. Operatiivinen ja strateginen elinvoimapolitiikka Kuntien elinvoimapolitiikkaa voidaan tarkastella myös sen aikajänteen mukaan. Vuoden parin päähän ulottuva operatiivinen elinvoimapolitiikkaa keskittyy yritysten akuuttien palvelutarpeiden hoitamiseen. Maankäytön suunnittelussa painottuvat yritysten toimitilatarpeet. Siinä ei oteta huomioon koko seudun yhteistä etua, vaan oman kunnan hyötyjen optimointi on päällimmäinen asia. Usein kuntien operatiiviseen elinvoimapolitiikkaan sisältyy myös kilpailu hyvistä veronmaksajista. Omaa etua maksimoiva operatiivinen elinvoimapolitiikka ei ole suinkaan vain keskusalueen ympäryskuntien työkalupakissa. Yhtä hyvin keskuskunta voi toimia itsekkäästi vain omaa etuaan ajaen. Operatiivisen elinvoimapolitiikan vaihtoehto on strateginen elinvoimapolitiikka. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan koko seudun elinvoimaa ainakin 10 vuoden aikajänteellä vahvistavia kehittämistoimenpiteitä. Yhden kunnan hyötyjen optimoinnin sijasta tavoitteena on maksimoida seudun kaikkien kuntien yhteinen etu. Operatiivinen elinvoimapolitiikka on toimintaa, joka voidaan tarvittaessa ulkoistaa. Strateginen elinvoimapolitiikka on sellaista kunnan perustoimintaa, joka on syytä pitää kunnan omissa käsissä. 4.2.3 Millaista on ollut selvitysalueen tähänastinen elinvoimapolitiikka? Voi perustellusti todeta, että selvitysalueen tähänastinen elinvoimapolitiikka on ollut lähinnä kuntakohtaisesti toteutettua operatiivista yleistä elinvoimapolitiikkaa. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa ei ole tehty seudullisella tasolla. Myös elinvoimapolitiikan aikajänne on jäänyt lyhyeksi. Ainoastaan Seinäjoella on ollut resursseja pidemmän aikavälin elinvoimapolitiikan suunnitteluun. Seinäjoen kaupunkiseudulta puuttuu nykyiset kuntarajat ylittävä strateginen, pitkän aikavälin elinvoimapoliittinen suunnitelma. Tekesin INKA-ohjelmaan kuuluva biotalous-ohjelma, jossa Seinäjoki on mukana, on tällä hetkellä ainoa kohdennettuun elinvoimapolitiikkaan luettavissa oleva toimenpideohjelma. Selvitysalueen seudullisen elinvoimapolitiikan vaatimattomaan tasoon on kaksi toisiinsa liittyvää syytä: Ne resurssit, joilla elinvoimapolitiikka voidaan suunnitella ja toteuttaa, ovat kunnissa Seinäjokea lukuun ottamatta varsin vaatimattomat. Tällä hetkellä kehyskunnissa elinkeinoasiamies on usein kunnanjohtajan ohella ainoa elinvoiman kehittäjäresurssi. Koska elinvoiman kehittäminen muuttuu entistä osaamisintensiivisemmäksi, se vaatii tuekseen korkeatasoisia tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita. Tällaisia kehitysympäristöjä syntyy vain sellaisiin riittävän suuriin keskuksiin, joista löytyy vähintään ammattikorkeakoulutasoisia palveluja. Selvitysalueella ja koko Etelä-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa Seinäjokea. 44 Elinvoimapolitiikan toimijat selvitysalueella Vaasa VASEK Oy Isokyrö Startia Kuortane Seinäjoki Urheiluopisto Elinkeinotoimi Into Seinäjoki Oy Rytmikorjaamo LifeIT Oy Foodwest Oy ELY Yritys Suomi Pro Agria Ilmajoki Elinkeinotoimi SEAMK Yliopistokeskus EP Liitto SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavus Alavuden Kehitys Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys Fasadi Oy 29.12.2014 17 Elinvoimapolitiikan resurssien keskittymistä Seinäjoelle kuvaa hyvin yllä oleva kuva. Kuvasta selviää, että Isokyrö on ulkoistanut yritysneuvonnan vaasalaisille toimijoille. Muissa kunnissa tämä yritysten perusneuvonta on pidetty kunnan omana palveluna. Toisaalta on huomattava, että innovaatiotoimijoiden olemassaolon perusedellytys on se, että niillä on asiakkaita, joille ne voivat osaamistaan siirtää. Etelä-Pohjanmaalla nämä asiakkaat, yritykset, ovat pitkälti myös muualla kuin Seinäjoella. Näin Seinäjoella olevat innovaatiotoimijat ja maakunnan yritykset tarvitsevat toisiaan ja molempien menetys lepää mutkattoman keskinäisen yhteistyön varassa. 4.2.4. Millaiseen elinvoimapolitiikkaan selvitysalueella olisi mahdollisuutta ja tarvetta? 4.2.4.1. Löydettävä uudelleen usko yhteisen tekemisen voimaan Selvitysalueella tulisi nostaa selkeästi elinvoimapolitiikan tavoitetasoa. Tavoitteena tulisi olla sellainen strateginen elinvoimapolitiikka, jossa on selvästi nähtävissä kuntarajat ylittävää yleistä MALPE-elinvoimapolitiikkaa, avainklustereille keskittyvää kohdennettua elinvoimapolitiikkaa sekä harkitusti riskiä ottavaa kokeilevaa elinvoimapolitiikkaa potentiaalisten kasvuklustereiden vahvistamiseksi. Tällaiseen elinvoimapolitiikan loikkaan on hyvät edellytykset. Alueella on sen avaintoimialoja tukevat korkeatasoiset tutkimus- ja koulutusresurssit. Siellä on kyetty rakentamaan ainutlaatuinen Epanet-tutkimusverkosto. 2000-luvun alkuvuosilta on näyttöä siitä, että silloin, kun kaikki toimijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa reviirirajat ylittävään yhteistyöhön, saadaan myös tuloksia aikaan. Tästä on vakuuttavana näyttönä koko Etelä-Pohjanmaan nousu ”auringonlaskun maakunnasta” yhdeksi maan vetovoimaisimmaksi alueeksi. Kirkkaimpana tämä kehitys näkyy Seinäjoen kaupunkiseudun kehityksessä. 45 Tällä hetkellä – ikävä kyllä – näyttää siltä, että uskoa ja luottamusta siihen, että 2000-luvun alun kaltainen koko seudun yhteinen ponnistus elinvoiman vahvistamiseksi voitaisiin tehdä, ei ole. Selkeä näkemys kuntien yhteisestä elinvoimasta puuttuu. Monessa asiassa on palattu vuosien takaiseen Seinäjoen ja muun maakunnan vastakkainasetteluun. Kun elinvoimasta keskusteltaessa pitäisi puhua siitä, kuinka Seinäjoen seutu voi menestyä kilpailussa suurten yliopistopaikkakuntien kasvukeskusten kanssa, puhutaankin siitä, kuinka Seinäjoki imee maakunnan muiden kuntien elinvoimaa. Luottamus yhteisen tekemisen voimaan on palautettava. Luottamus ei synny pelkillä puheilla. Myös ja ennen muuta vaaditaan tekoja. Selvitysalueen kuntien välillä näyttää olevan sitä enemmän luottamusta, mitä enemmän niillä on myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä. Isonkyrön ja Seinäjoen välille on syntynyt keskinäisen luottamuksen side onnistuneesta yhteistyöstä terveyspalveluiden tuottamisessa. Toisaalta Ilmajoen kielteinen suhtautuminen liitosselvityksiin Seinäjoen suuntaan tuntuu saavan lisäpontta vähäisestä yhteistyöstä. Hyvä alku luottamuksen palauttamiselle voisi olla yhteisen strategisen elinvoimapoliittisen ohjelman laatiminen. Sen valmistelun yhteydessä kunnat näkisivät, mitkä ovat niitä yhteisiä elinvoimakysymyksiä, joiden ratkaisemisessa ne tarvitsevat toisiaan. Suotavaa olisi, että tällaisen strategian valmisteluun osallistuisivat selvitysalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Lapua sekä mielellään myös Kurikka ja Jalasjärvi. Strategiassa tulisi löytää kaikkia yhdistävä ja innostava iso tavoite. Tavoite, jossa ei haluta olla hyvä vaan paras. Strategisen elinvoimapolitiikan työstäminen voitaisiin aloittaa alueen elinvoimapolitiikan SWOTanalyysilla. Vahvuudet - Myönteinen väestö- ja työpaikkakehitys Elintarvike- ja matkailuklusteri Hyvä logistinen sijainti Omaleimainen innovaatiojärjestelmä Monipuoliset työ- ja asumismahdollisuudet Tunnustettu yritysmyönteisyys Mahdollisuudet - Kehityskäytävien vahvistaminen Rengonharjun alueen hyödyntäminen Liittoutuminen Vaasan alueen kanssa Potentiaaliset uudet kasvuklusterit Julkisten palvelujen, hankintojen ja investointien hyödyntäminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Heikkoudet - Elinvoiman kehitys Seinäjoen varassa - Ei yhteistä elinvoimastrategiaa - Riittämätön keskinäinen luottamus - Pienillä kunnilla pienet kehittämisresurssit - Kuntien talous ahdingossa - Keskusalueena enintään keskikokoa Uhat - Suuret keskusalueet jyräävät - Kuntataloutta ei saada tasapainoon - MALPE-osaoptimointi jatkuu - Innovaatiorakenteiden rahoitus pettää 4.2.4.2. Päästäänkö strategiseen elinvoimapolitiikan tavoitteisiin kuntien syvenevällä yhteistyöllä vai tarvitaanko kuntarakenteen muutosta? Kuntien välisen yhteistyön syventäminen esitetään usein kuntaliitosten vaihtoehdoksi. Yhteistyön ehkä suurin heikkous on se, että siinä ei välttämättä nosteta ratkaistaviksi asioita, joista tiedetään oltavan erimielisiä ja joissa kuntien tavoitteet ovat vastakkaisia. Elinvoiman vahvistamisen kannalta tärkeimmät, mutta myös vaikeimmat asiat eivät edes tule yhteiseen käsittelyyn. Strategisen elinvoimapolitiikan ytimeen kuuluvat MALPE-asiat ovat kaikki tällaisia. On sinänsä täysin ymmärrettävää, että kunnan voi olla vaikea hyväksyä esimerkiksi sellaista maankäytön tai elinkeinopolitiikan 46 ratkaisua, joka näyttäisi olevan lyhyellä aikavälillä kunnan etujen vastainen ja jonka hyödyt tulisivat esiin vasta ajan kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun on löydettävä tapa, jolla se käsittelee ja ratkaisee elinvoimapolitiikan keskeisiä kysymyksiä yli kuntarajojen. Näyttää siltä, että erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä vaikeimmin yhteiseen pöytään tuotavia. Maankäytön ja asumisen haasteita ei kovin pitkään voida enää ratkoa kuntakohtaisesti: Seinäjoen ja Ilmajoen kasvu ja toisaalta Kuortanetta, Ísoakyröä ja Alavutta uhkaava elinvoiman ehtyminen pakottavat kuntarajat ylittäviin päätöksiin. Taloutensa tasapainottamisessa taistelevat kunnat saisivat merkittävästi enemmän vaihtoehtoja ja liikkumavaraa palvelujensa turvaamiseen, mikäli sopeutusta tehtäisiin ison kunnan puitteissa. Liikenteessä iso kunta olisi vahva edunvalvoja vaikkapa väylähankkeissa. Eräs syy siihen, että kunnollista tieyhteyttä Jyväskylään ei ole vuosikausien yrittämisestä huolimatta saatu aikaan, voi olla se, että hankkeella ei ole ollut riittävän leveäharteista puolestapuhujaa. Käsityksemme on, että kuntien syvenevälläkään yhteistyöllä ei saavuteta niitä tuloksia, joita kuntarajat ylittävällä strategisella elinvoimapolitiikalla tavoitellaan. Tarvitaan muutosta kuntarakenteeseen. 47 5. KUNTIEN PALVELUT JA TALOUS 5.1. KUNTIEN TALOUDELLINEN TILANNE Verotettavat tulot Kaikissa selvitysalueen kunnissa kuntalaisten verotettavat tulot ovat alle maan keskiarvon. Tulot ovat korkeimmat Seinäjoella, mutta sekin jää alle valtakunnan keskiarvon. Alhaisimmat tulot ovat Alavudella ja Kuortaneella. Veroprosentit Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien vuodelle 2015 vahvistamat veroprosentit: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki EteläPohjanmaa Koko maa Kunnan tulovero-% Yleinen kiinteistövero Vakituisten asuntojen kiinteistövero 20,75 20,25 21,50 21 21 21,07 0,90 0,90 0,92 0,90 1,40 1,14 0,40 0,50 0,65 0,45 0,55 0,52 Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero 1,00 0,90 1,10 1,05 1,15 1,08 19,84 0,99 0,46 1,07 Selvitysalueen kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat Ilmajoen 20,25:stä Isonkyrön 21,50:een. Kaikilla kunnilla vero-% on korkeampi kuin maassa keskimäärin. 48 Kuntien kiinteistöveroissa on jonkin verran eroja. Yleinen kiinteistövero on muilla kunnilla likipitäen samalla tasolla, mutta Seinäjoella se on huomattavasti muita korkeampi. Myös vakituisten asuntojen kiinteistöveroissa on vaihtelua Alavuden 0,40:stä Isonkyrön 0,65:een, Seinäjoki on tässä selvitysalueen keskitasoa. Yleisesti ottaen kiinteistöverot ovat maan keskitasoa, paitsi Seinäjoen yleinen kiinteistövero ja Isonkyrön vakituisten asuntojen kiinteistövero ovat selvästi yli keskiarvon. Tulot tulolajeittain Verotulojen osuus kunnan tuloista on suurin Seinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoella valtionosuuksien osuus on selvästi muita pienempi, kun taas Alavudella ja Kuortaneella valtionosuuksien osuus on verotuloja korkeampi. Toimintakate KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liiketoimintaa, €/as, deflatoitu 5 241 4 849 5 215 4 679 5 155 4 611 5 324 5 278 4 877 5 004 4 519 5 000 5 438 4 838 6 000 5 994 7 000 2 007 4 000 2 012 3 000 Koko maa 2012 2 000 1 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/as Alavus 4 838 4 853 5 185 5 188 5 298 5 438 Ilmajoki 4 519 4 714 4 882 4 850 5 019 5 004 Isokyrö 4 877 4 853 4 967 4 833 5 092 5 278 Kuortane 5 324 5 523 5 610 5 698 5 450 5 994 Seinäjoki 4 611 4 708 4 807 4 802 4 872 5 155 Selvitysalue 4 679 4 774 4 914 4 902 4 985 5 215 Koko maa 4 849 4 949 5 117 5 126 5 162 5 241 49 Selvitysalueen kuntien toimintakatteet (käyttötalous yhteensä) vaihtelevat Ilmajoen 5.004 €:sta/as Kuortaneen 5.994 €:oon/as. Ilmajoen lisäksi Seinäjoki (5.155 €/as) alittaa maan keskiarvon. Toimintakatetta on analysoitu toiminnoittain työryhmien raporteissa (liitteet). Tilikauden tulos Selvitysalueen kuntien tilikauden tulokset ovat heikentyneet merkittävästi vuosina 2012 – 2013. Kaikki kunnat tekivät alijäämää vuonna 2013. Ennakkotietojen mukaan kaikki kunnat ovat kuitenkin parantamassa tulostaan vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kertyneet yli/alijäämät 50 Kaikilla selvitysalueen kunnilla on viime vuosien alijäämistä huolimatta vielä ylijäämää taseessa. Kaikki jäävät kuitenkin maan keskiarvon alapuolelle. Ylijäämä on suurin Isossakyrössä (918 €/as) ja pienin Kuortaneella (259 €/as). Lainakanta Selvitysalueen kuntien lainakannat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Korkein lainakanta on Ilmajoella (3.398 €/as) ja se myös ylittää maan keskiarvon. Kuortane on ollut pitkään velaton, mutta nyt sen lainakanta on 1.795 €/as. 51 Omavaraisuusaste Lainakannan nousun myötä kuntien omavaraisuusasteen ovat laskeneet. Ilmajoki (45 %) alittaa jo 50 %:n rajan ja muut kunnat lähestyvät sitä. Konsernilainat Myös konsernin lainakannat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, mutta Seinäjokea (6.388 €/as) lukuun ottamatta ne ovat vielä maan keskiarvon alapuolella. Tyypillisesti isojen kaupunkien konsernilainat ovat muita kuntia korkeampia, koska niiden konsernirakenteet ovat laajemmat keskuskaupungeille tyypillisten toimintojen (mm. ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset ja pysä- 52 köintitalot) vuoksi. Sen vuoksi keskuskaupungin ja kehyskuntien konsernilainojen määrää ei voi oikein keskenään vertailla. Kuntien kokoon nähden Ilmajoen ja Alavuden konsernilainojen määrät ovat korkeahkot. Ns. kriisikuntakriteerit Valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) on määritelty kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli ns. kriisikuntakriteerit. Kriteerien täyttyessä kunnassa käynnistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n mukainen arviointimenettely. Tällainen kunta voidaan myös kuntarakennelain 18 §:n mukaan liittää toiseen kuntaan vastustuksestaan huolimatta. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan kriisikuntakriteerit täyttyivät selvitysalueen kunnissa seuraavasti: RAJAILMAISOKRITEERI ARVO ALAVUS JOKI KYRÖ Vuosikate €/as <0 211 143 196 Tulovero-% (suluissa 2014) 19,88 (20,24)19,75 (20,75)19,75 (19,75) 20,5 (21) Lainamäärä €/as 3 829 2 553 3 398 1 530 Kertynyt alijäämä €/as <0 787 751 918 Omavaraisuusaste % < 50 % 49,8 44,9 56,3 Suhteellinen velkaantuminen TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ > 50 % KUORTANE -142 20 (21) 1 795 259 60,9 SEINÄJOKI 12 19,75 (21) 3 001 599 52,3 50,3 67,9 39,1 38,1 63,0 2 2 1 2 1 Kriteereistä täyttyy jokaisessa kunnassa 1 – 2, joten vaara joutua ns. kriisikunnaksi ei ole akuutti. Haastavin tilanne on Kuorteneella, jossa tilikauden tulos vuonna 2013 oli erittäin heikko ja jo vuosikate oli negatiivinen. Jos tuloskunto ei kohene, lisää kriteereitä alkaa täyttyä varsin nopeasti. 5.2. LÄHIVUOSIEN NÄKYMÄT Kuntien vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman sekä vuosille 2018 – 2024 arvioitujen investointien yhteismäärät ovat: 53 INVESTOINNIT V 2015 - 2024, € 400 000 000 359 809 000 350 000 000 300 000 000 243 174 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 52 087 000 50 000 000 38 288 000 20 514 000 5 746 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä Yhteensä selvitysalueen kunnilla on edessä seuraavan 10 vuoden aikana noin 360 milj. € investoinnit. INVESTOINNIT V 2015 - 2024 €/AS/V 450 426 423 403 400 385 350 316 300 250 200 150 150 100 50 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä Asukasta kohti laskettuna suurimmat investointipaineet ovat Alavudella, Isollakyröllä ja Seinäjoella. Kuortanetta lukuun ottamatta paine on huomattava ja edellyttää kunnilta vahvaa tuloskuntoa, jotta investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta kohtuuttomasti. Kuntien vuoden 2015 talousarvioiden perusteella on arvioitu niiden talouskehitystä vuoteen 2017 saakka. Perustana on käytetty valtion vuoden 2015 talousarvion mukaisia ennusteita kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä. Laskelmassa on otettu huomioon myös sote- 54 uudistuksen rahoitusosuuksien muutos hallituksen 4.12.2014 julkaiseman laskelman mukaisesti vuoden 2017 osalta (- 50 €/as). Näillä arvioilla kuntien talous ja ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen näyttää vuonna 2017 seuraavalta: 1 000 € Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos ALAVUS -71 308 35 400 37 334 335 1 762 -2 869 0 -1 107 ILMAJOKI -64 288 40 399 26 363 -537 1 937 -3 357 0 -1 420 ISOKYRÖ -27 876 16 266 11 883 -85 188 -1 166 0 -978 KUORTANE -23 909 11 890 12 565 10 557 -1 200 0 -643 Investoinnit, netto 2015 - 2017 Rahoitusjäämä 2015 - 2017 -13 587 -3 551 -10 288 1 222 -6 514 -2 991 -2 246 1 308 -68 174 -28 411 -100 809 -32 423 144 20,75 3 045 783 46,5 % 51,5 % 154 20,25 3 665 694 42,9 % 66,7 % 39 21,50 2 974 211 39,0 % 56,2 % 146 21,00 2 013 -152 56,2 % 37,1 % 68 21,00 3 839 -35 42,0 % 72,5 % 90 3 3 3 2 5 KRIISIKUNTAMITTARIT Vuosikate €/as (< 0) Vero-% (> 20,34) Lainakanta €/as (> 3289) Kertynyt alijäämä €/as (< 0) Omavaraisuusaste, % (< 50) Suhteellinen velkaantuneisuus, % (> 50) Täyttyviä kriteereitä SEINÄJOKI SELVITYSALUE -339 282 -526 662 258 001 361 957 82 253 170 398 3 400 3 123 4 372 8 815 -17 200 -25 792 0 0 -12 828 -16 977 3 602 154 42,8 % 66,3 % Kaikki kunnat ovat vaarassa painua alijäämäiseksi. Tämän välttäminen edellyttää talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Myös velkamäärä on nousussa ja täyttyvien kriisikuntakriteerien määrä uhkaa lisääntyä. 5.3. PALVELUJEN JA NIIDEN KUSTANNUSTEN TRENDITARKASTELU Tilastokeskuksen ikäryhmittäisen väestöennusteen perusteella on laskettu, miten selvitysalueen kunnissa kunnallisten palveluiden tarpeet kehittyvät lähivuosina. 55 Alavudella palveluiden tarve näyttäisi olevan laajasti laskeva, mutta vanhusten palvelujen tarve kasva merkittävästi 2020-luvulla. Muissa palveluissa järjestelmää pitäisi sopeuttaa. Ilmajoella kaikkien palveluiden tarve näyttää lisääntyvän tulevaisuudessa, vanhusten palvelujen tarve vähän viiveellä 2020-luvulla. Muuttoliike lisää painetta päivähoito- ja koulupalveluihin. 56 Isossakyrössä palvelujen tarpeen muutos näyttää olevan kaikkein vähäisin. Vanhuspalveluissa paine kasvaa 2020-luvulla. Kuortaneen kehitys näyttää olevan laskeva, mikä näkyy kaikkien palvelujen tarpeen laskuna. Tämä edellyttää ja mahdollistaa palvelujen sopeuttamisen. 57 Seinäjoella ennuste kertoo hyvin, miten muuttoliike ja kaupungin kasvu vaikuttaa palveluiden tarpeeseen. Kaikkien palveluiden osalta tarpeet ovat kasvavat. Edellä kuvatut kuntien palvelutarpeen muutokset edellyttävä kunnilta toimintojen kehittämistä ja toisaalta sopeuttamista ja samalla myös palveluiden tuottavuuden nostamista. Mikäli näin ei tapahdu ja sopeuttaminen tapahtuu vain kunnan tuloverotuksen kautta, se johtaa kestämättömään nousuun kuntien veroprosenteissa. Mikäli näin tapahtuu, vero-%:t nousevat kunnissa seuraavasti: PAINE VERO-%:IIN 2012 - 2029 30 2012 2021 2029 28 2017 2025 26 24 22 20 18 16 14 12 10 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue 58 5.4. ODOTEKUSTANNUKSET/ SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Selvitysalueen kunnista on tehty FCG Konsultointi Oy:n kehittämä odotekustannuslaskelma. Laskelmassa on käytetty pohjana vuosien 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien kustannuksia on vertailtu toiminnoittain joko €/as, €/yli 75-vuotias, €/oppilas tai muulla toiminnoittain kohdistetulla tavalla. Jokaiselle kunnalle on haettu 18 vastaavankokoista ja ikärakenteeltaan samantyyppistä vertailukuntaa. Ao. kunnan kustannuksia on verrattu toiminnoittain aina vertailuryhmän 4. edullisimman kunnan kustannuksiin (odotekustannus). Erotuksena syntyy laskennallinen säästöpotentiaali. Laskentatapa antaa nopeasti yleiskuvan kustannuseroista, mutta sen tulkinnassa tulee ottaa huomioon lukuisia reunaehtoja. Toiminnoittain tarkasteltuna säästöpotentiaalia löytyy kuitenkin kaikista kunnista. Kunnittain voidaan erottaa seuraavat erityiset säästöpotentiaalit. Tarkastelusta on tässä jätetty ulkopuolelle yleishallinto, koska kokemus on osoittanut, että siltä osin tilastot eivät ole vertailukelpoisia. Suurimmat säästöpotentiaalit ovat Seinäjoella, erityisesti perusopetuksessa, erikoissairaanhoidossa yhdyskuntapalveluissa ja vanhuspalveluissa. Alavudella säästöpotentiaalia on perusterveydenhuollossa, mutta erikoissairaanhoidon potentiaali on negatiivinen. Tämä kertoo perusterveydenhuoltoon painottuvasta palvelurakenteesta, mutta kokonaisuudessa terveyspalveluissa ja myös vanhuspalveluissa on löydettävissä säästöpotentiaalia. Myös Ilmajoella on löydettävissä merkittävää säästöpotentiaalia varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja erikoissairaanhoidossa. Kuortaneella säästöpotentiaalia löytyy erityisesti perusopetuksessa ja perusterveydenhuollossa. Kaikkein pienimmät säästöpotentiaalit ovat Isossakyrössä. ODOTEKUSTANNUKSET/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI milj € 8,0 7,0 Päivähoito ja esiopetus Perusopetus 6,0 Pth:n avohoito pl. Hammash. 5,0 Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut 4,0 Yhdyskuntapalvelut 3,0 2,0 1,0 0,0 -1,0 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI -2,0 Odotekustannus on laskettu 18 samantyyppisen kunnan luvuista siten, että odotekustannus on 4. edullisimman kunnan taso. Erotus tähän on laskennallinen säästöpotentiaali. Lähde: FCG Oy 59 5.5. REKRYTOINTITARPEET Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi saaneet varsin hyvin koulutettua työvoimaa. Joistakin erityisammattiryhmistä on ajoittain pulaa, mutta pääosin rekrytoinneissa on onnistuttu. Tätä selittää pitkälti Seinäjoen hyvä koulutustarjonta ja alueen vetovoima asuinalueena. Selvitysalueen kuntien ja yhteistoiminta-alueiden henkilöstön kokonaismäärä on noin 6.300. Siitä siirtyy lähivuosina eläkkeelle noin 200 henkilöä vuodessa, mikä on 10 vuoden aikana yhteensä noin 37 % kokonaishenkilöstöstä. Työvoiman tarjonta maassamme supistuu jo nyt ja supistuminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Kuntien tulee varautua siihen, että työvoiman saanti ei jatkossa ole yhtä helppoa kuin, mitä se on tähän asti ollut. Ensimmäiseksi vaikeutuu erityisosaajien saanti ja 2020-luvulla myös sosiaali- ja terveyspalveluiden perushenkilöstön rekrytointi. Kunnat eivät tulevaisuudessa löydä työntekijöitä entiseen tapaan lähialueeltaan, vaan rekrytointi on ulotettava koko maahan ja maan ehkä rajojen ulkopuolellekin. Tämän saman haasteen edessä ovat maan kaikki kunnat. Kunnan omien rekrytointitarpeiden rinnalla sen on kannettava vastuuta siitä, että kunta on vetovoimainen rekrytoitaessa työvoimaa yksityisen sektorin työpaikkoihin. Yksityisen sektorin rekrytointi muuttuu samalla tapaa kilpailuksi osaavasta työvoimasta kuin kuntien rekrytointi sen omiin tehtäviin. Kokemus on osoittanut, että iso kunta on pientä kuntaa kilpailukykyisempi rekrytoija. Esimerkiksi Seinäjoella ei kuntaliitosten jälkeen ole enää ollut ongelmia erityisopettajien rekrytoinnissa. Myös isossa kunnassa toimivan yrityksen on helpompi rekrytoida avainhenkilöitä kuin pienessä kunnassa toimivan. Rekrytointia isossa kunnassa helpottaa se, että siellä on pientä kuntaa todennäköisemmin töitä molemmille puolisoille, siellä on mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja edetä työuralla. Iso kunta tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet työn ja asumisen yhdistämiseen. Samaan aikaan kuntien väestökehityksen perusteella laskettu palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Mikäli kuntien toimintojen tuottavuus ei kohene, henkilöstön lisäystarve on reilut 60 900 henkilöä vuoteen 2029 mennessä. Mikäli tuottavuutta kyetään nostamaan 0,5 % vuodessa, lisäystarve putoaa alle puoleen eli alle 400:aan. Tämän tuottavuuskehityksen merkitys pelkästään henkilöstökustannuksissa on vuoden 2029 tasossa noin 24 milj.€/v. Rekrytointitarve ja eläköityminen vaihtelevat merkittävästi henkilöstöryhmittäin. Suurin lisäystarve on hoitohenkilöstössä, jossa eläköitymisaste on lähellä keskiarvoa. Seuraavassa kuviossa on esitetty tarpeen muutos ja eläköityminen henkilöstöryhmittäin (0,5 % tuottavuuden nousu vuodessa). 61 Tarpeen kasvun ja eläköitymisen yhtälö korostaa kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tuottavuuden kohottamistarvetta ja rekrytoinnissa onnistumista. Onnistunut rekrytointi taas edellyttää alueen onnistumista sekä työnantajina että vetovoimaisena asuinalueena. Kunnittain (ilman yhteistoiminta-alueita) henkilöstötarve ja eläköityminen vuoteen 2029 mennessä vaihtelevat seuraavasti: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Henkilöstö 2013 Eläköityy v. 2029 mennessä 632 603 281 212 3930 256 218 122 88 1369 Henkilöstön lisäystarve, jos tuottavuus ei nouse -2 55 11 -11 610 Henkilöstön lisäystarve, jos tuottavuus nousee 0,5 %/v -39 17 -6 -23 356 62 6. KUNTAJAON MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN JA VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI Kuntarakennelain 2 § mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Saman lain 4 § mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 §:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 6.1. NYKYISTEN KUNTIEN TILANTEEN JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN ARVIOINTI Seuraavassa on analysoitu, miten nykyiset kunnat ja niiden tulevaisuuden näkymät vastaavat kuntarakennelain 2 § mukaisia kuntarakenteen kriteerejä. Alavus Alavus on 2000-luvulla menettänyt väestöä lähes 1.000 henkeä ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku jatkaa laskua noin 0,3 % vuosivauhdilla. Sekä nuorten että työikäisten määrä laskee, sen sijaan vanhusten määrä nousee noin 67 %. Väestönlasku selittyy pitkälti muuttoliikkeellä. Väestöennusteeseen perustuva palvelujen tarve kasvaa vuoteen 2029 mennessä vanhuspalveluissa 24 %, kun vastaavasti lasten ja nuorten palveluiden tarve vähenee. Työpaikkojen määrä on Alavudella laskenut 2000-luvulla noin 200:lla. Vuosina 2005 - 2013 yritysten määrä on lisääntynyt 53:lla (7 %). Työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin pysynyt liki 100 %:ssa, koska työvoiman tarjonta on supistunut samaa tahtia kuin työpaikat ovat vähentyneet. Työttömyysaste on keskimääräistä alhaisempi. Alavus muodostaa lähikuntien (Ähtäri, Kuortane ja Soini) kanssa oman työssäkäyntialueen ja toiminnallisen alueen, johon Ähtäriä lukuun ottamatta muut kunnat lukeutuvat kuitenkin aika löyhästi. Alavuden ja Töysän kuntaliitos vuoden 2009 alusta on vahvistanut alueen kuntarakennetta. Tulevaisuudessa kaupungin elinvoima uhkaa ehtyä ja kasvavan vanhusväestön palvelujen järjestäminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Tuurin matkailukaupallinen keskus on alueen elinvoimalle erittäin tärkeä. Alavuden kaupungin talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Lähivuosina kaupungin talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina 2015 – 2017, ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1 - 2 milj. €. 63 Ilmajoki Ilmajoen kunnan asukasluku on 2000-luvulla noussut noin 200 hengellä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nousu jatkuu noin 0,5 % vuosivauhdilla. Väestö kasvaa kaikissa ikäryhmissä, nopeimmin vanhusten ikäluokassa. Väkiluvun kasvu tulee muuttoliikkeestä ja Seinäjoella työssäkäyvästä väestöstä. Väestönkasvu merkitsee myös kunnallisten palvelujen tarpeen kasvua kaikissa palveluissa, vanhustenpalveluissa tarve alkaa nousta 2020-luvulla. Työpaikkojen määrä on Ilmajoella kasvanut 2000-luvulla noin 100:lla. Vuosina 2005 - 2013 yritysten määrä on kasvanut 181:llä (30 %). Työttömyysaste on pysynyt kohtuullisena. Ilmajoen työpaikkaomavaraisuus on laskenut noin 66 %:iin, kun noin 37 % työssäkäyvistä käy töissä Seinäjoella. Pendelöinti Seinäjoelle on lisääntynyt 2000-luvulla noin 7 %-yksikköä. Kunta on selvästi osa Seinäjoen työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta ja erittäin riippuvainen Seinäjoen elinvoimasta. Kunnalla on suuri haaste vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin. Ilmajoen kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Vero-% on selvitysalueen alhaisin, mutta lainamäärä on korkeahko. Lähivuosina kunnan talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina 2015 – 2017, ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1 - 2 milj. €. Isokyrö Isonkyrön kunnan asukasluku on 2000-luvulla laskenut reilulla 300 hengellä, mistä suuri osa johtuu muuttotappiosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrä pysyy jatkossa nykyisellä tasolla. Vanhusten määrä kasvaa n. 68 %, lasten ja nuorten määrä pysyy ennallaan, mutta työikäisten määrä laskee 14 %. Väestökehitys merkitsee kunnallisten palvelujen tarpeen kasvua erityisesti vanhustenpalveluissa 2020-luvulla. Työpaikkojen määrä on Isossakyrössä laskenut 2000-luvulla noin 100:lla. Vuosina 2005 - 2013 yritysten määrä on kasvanut 30:llä (9 %). Työttömyysaste on pysynyt kohtuullisena, mutta on nousussa. Isonkyrön työpaikkaomavaraisuus on laskenut noin 67 %:iin. 25 % työssäkäyvistä käy töissä Vaasassa ja 14 % Seinäjoella. Kunta on toisaalta osa Vaasan työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta, mutta toisaalta palveluiden ja kaupan asioinnin osalta sekä kulttuurillisesti suuntautunut Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaahan. Kunnan oma elinvoima on hiipumassa ja se on riippuvainen Vaasan ja Seinäjoen elinvoimasta. Sillä on suuri haaste vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin. Isonkyrön kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan kohtuullinen. Vero-% on selvitysalueen korkein, mutta lainamäärä maan keskitason alapuolella ja taseessa on ylijäämää. Lähivuosina kunnan talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina 2015 – 2017, ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 1/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1 milj. €. Kuortane Kuortaneen kunnan asukasluku on 2000-luvulla laskenut noin 600 hengellä, mistä suuri osa johtuu muuttotappiosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasku jatkuu noin 0,7 % vuosivauhdilla. Vanhusten määrä kasvaa n. 18 %, mutta kaikissa muissa ikäluokissa väkiluku laskee. Väestökehitys merkitsee myös kunnallisten palvelujen tarpeen laskua. Työpaikkojen määrä on Kuortaneella laskenut 2000-luvulla noin 150:lla. Vuosina 2005 - 2013 yritysten määrä kasvoi 50:llä (19 %). Työttömyysaste on pysynyt matalana. Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on noin 91 %. Korkean työpaikkaomavaraisuuden selittää se, että Kuortaneella huo- 64 nosta väestökehityksestä johtuen työvoiman tarjonta on vähentynyt enemmän kuin työpaikat. Kunnan työssäkäyvästä työvoimasta noin 14 % (207 henkilöä) käy töissä Alavudella ja noin 12 % (181 henkilöä) Seinäjoella. Kunta ei ole selvästi osa Seinäjoen eikä Alavuden työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta. Kunnan oma elinvoima on pahasti ehtymässä ja jatkossa se on entistä riippuvaisempi Seinäjoen elinvoimasta. Kunnan merkittävin elinvoiman luoja on Kuortaneen Urheiluopiston ympärille syntynyt liikunta- ja hyvinvointipalveluiden keskittymä, mutta sen kehittäminen tarvinnee tulevaisuudessa suuremman kunnan resursseja. Kuortaneen kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan selvitysalueen heikoin ja uhkaa kriisiytyä. Taseen mittarit ovat vielä kunnossa, mutta tuloskunto on ollut viime aikoina heikko, tosin ennakkotietojen mukaan parantunut merkittävästi vuonna 2014. Lähivuosina kunnan talous kiristyy heikon tuloskunnon ja valtionosuusleikkausten vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina 2015 – 2017, ns. kriisikuntamittareista 2/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla vajaa 1 milj. €. Seinäjoki Seinäjoen asukasluku on 2000-luvulla noussut noin 9.000 hengellä ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku jatkaa nousua lähes 1 % vuosivauhdilla. Väestö kasvaa kaikissa ikäluokissa, eniten vanhusten ikäluokassa (noin 146 %). Väestönkasvusta noin puolet on syntyvyyden enemmyyttä ja puolet muuttoliikkeestä johtuvaa. Väestöennusteen perustuva palvelujen tarve kasvaa kaikissa palveluissa. Työpaikkojen määrä on Seinäjoella kasvanut 2000-luvulla noin 5.400:lla. Vuosina 2005 – 2013 yritysten määrä kasvoi 630:llä (20 %). Työpaikkaomavaraisuus on noin 110 %. Työttömyysaste on alhaisempi kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa, mutta nousussa. Seinäjoki onkin selvästi koko maakunnan elinvoiman veturi. Seinäjoen, Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitokset ovat vahvistaneet sen asemaa ja kehittymisedellytyksiä. Kaupungin kehittymisedellytykset ovat hyvät myös tulevaisuudessa, mutta se edellyttää myös muun maakunnan sitoutumista maakunnan veturin kehittämiseen. Kaupungin haasteita tulevat olemaan ammattitaitoisen työvoiman saanti ja kasvavat palvelutarpeet. Seinäjoen kaupungin talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Lähivuosina kaupungin talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina 2015 – 2017, ns. kriisikuntamittareista 5/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 1/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 13 milj. €. 65 6.2. VAIHTOEHTOISET KUNTARAKENNEMALLIT Selvitysalueen kuntarakenteen kehittämiselle on hahmoteltu seuraavat erilaiset kuntarakennevaihtoehdot: Seutukaupunki Nauhakaupunki Asukkaita yhteensä noin 93.000 Asukkaita yhteensä noin 69.000 Yhdistymisavustus yhteensä 8 milj. €. Yhdistymisavustus yhteensä 5 milj. €. Työssäkäyntikaupunki Ydinkaupunki Asukkaita yhteensä noin 81.000 Asukkaita yhteensä noin 72.000 Yhdistymisavustus yhteensä 6 milj. €. Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj. €. 66 Kyrönmaan kaupunki Maaseutukaupunki Asukkaita yhteensä noin 65.000 Asukkaita yhteensä noin 16.000 Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj. €. Yhdistymisavustus yhteensä 2 milj. €. Urheilukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Asukkaita yhteensä noin 64.000 Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj. €. Tässä vaihtoehdossa muodostettaisiin erikseen seutukaupunki, jonka tehtävinä voisivat olla mm. maankäyttö, elinvoima, asuntopolitiikka ja liikenne. Se voisi toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Sillä olisi verotusoikeus ja sille voitaisiin siirtää myös nykyisiä valtion tehtäviä. Seutukaupunkiin voisi liittyä myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Seutukaupungin alaisuuteen jäisivät peruskunnat, jotka vastaisivat itsenäisesti mm. varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja muista lähipalveluista sekä lähidemokratian toteutumisesta. 67 6.3. VAIHTOEHTOISTEN KUNTARAKENNEMALLIEN ANALYSOINTI Seuraavassa tarkastellaan selvitysalueelle hahmoteltuja eri kuntarakennemalleja kuntarakennelain 2 ja 4 § edellytysten mukaisesti. Kunkin edellytyksen kohdalla on lisäksi arvioitu vaihtoehtojen suhdetta nykytilanteeseen 5-portaisella asteikolla (++, +, +/-, -, --). Kunnan elinvoimaisuus (KRL 2 §) Parantaako muutos alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia (KRL 4 §) Seutukaupunki Edut/mahdollisuudet Mahdollistaa laajasti voimien kokoamisen yhteisen elinvoiman edistämiseksi. Työssäkäyntikaupunki Vahvistaa edellytyksiä edistää alueella yhteistä elinvoimaa. Nauhakaupunki Mahdollistaa kehityskäytäväajattelun mukaisen kehittämistoiminnan. Kokoaa yhteen maakuntakeskuksen elinvoiman kannalta keskeisiä osia. Mahdollistaa Rengonharjun alueen logistisen aseman hyödyntämisen. Vahvistaa Seinäjoki – Vaasa – akselin kehittämismahdollisuuksia. Tuo vahvuutta Kuortaneen urheilukeskittymän kehittämiseen. Vahvistaa Alavutta maakunnan elinvoimaisena osakeskuksena. Mahdollistaa laajasti voimien kokoamisen yhteisen elinvoiman edistämiseksi. Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Haitat/riskit Ymmärretäänkö, että yhteisen elinvoiman vahvistaminen on sekä keskuskaupungin että kehyskuntien etu? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi) Heikentääkö Alavuden asemaa maakunnan osakeskuksena? Ymmärretäänkö, että yhteisen elinvoiman vahvistaminen on sekä keskuskaupungin että kehyskuntien etu? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi) Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. Arvio ++ Jääkö uusi kaupunki liian heikoksi? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua. ++ Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. +/- Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. + Tuoko riittävästi uutta voimaa Kuortaneen urheilukeskittymän kehittämiseen? Antaako riittävän selvän mandaatin elinvoiman kehittämistyöhön? +/- ++ + ++ 68 Kunnan alueellinen eheys (KRL 2 §) Seutukaupunki Edut/mahdollisuudet Muodostaa lähtökohtaisesti alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Työssäkäyntikaupunki Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Nauhakaupunki Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Ydinkaupunki Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Kyrönmaan kaupunki Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Urheilukaupunki Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Maaseutukaupunki Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Kaksiportainen kuntahallinto Muodostaa lähtökohtaisesti alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Haitat/riskit Alueellinen eheys edellyttäisi, että mukana olisivat myös ainakin Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alavuden kannalta rikkoo yhteyden Ähtärin suuntaan. Alueellinen eheys edellyttäisi, että mukana olisivat myös ainakin Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Alueellinen eheys edellyttäisi, että mukana olisi myös Lapua. Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Olisi alueellisesti ehyempi, jos mukana olisi myös Ähtäri. Kuortaneen osalta kehittämisen suunta on enemmän Seinäjoelle kuin Alavudelle. Hajottaako kaksiportaisuus alueellista eheyttä? Arvio + ++ + ++ +/- + +/- + Kunnan yhdyskuntarakenteellinen toimivuus (KRL 2 §) Parantaako muutos alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta (KRL 4 §) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Edut/mahdollisuudet Mahdollistaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen kehittämisen. Mahdollistaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen kehittämisen. Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. Mahdollistaa erityisesti Ahonkylän, Munakan ja Haitat/riskit Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteellisesti Alavus on oma kokonaisuutensa. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mu- Arvio + ++ +/- ++ 69 Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Rengonharjun kehittämisen osana yhteistä kaupunkirakennetta. Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. kana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. +/- Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. Mahdollistaa alueen kehittämisen maaseutumaisena kokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Ähtäri. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Lapua. +/- Mahdollistaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen kehittämisen. + ++ Kunta vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä (KRL 2 §) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Edut/mahdollisuudet Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Nauhakaupunki Ydinkaupunki Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Kokoaa alueen peruspalvelujen yhteistyöorganisaatioita uuden kaupungin suoraan alaisuuteen ja päätösvaltaan. Laajaa aluetta koskevat asiat ovat koko alueen asukkaiden valitsemien päättäjien käsissä. Omaa lähiyhteisöä koskettavista asioista päätetään lähellä. Haitat/riskit Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Ilmajoen asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Isonkyrön asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Kuortaneen asukkaiden osallisuuden tunnetta. Kuortaneen suuntautuneisuus Seinäjoelle voi heikentää osallisuuden tunnetta uudessa kunnassa. Onko järjestelmä liian vaikeasti ymmärrettävä tavalliselle kansalaiselle? Jääkö lähikunnan päättäjille riittävän motivoivia tehtäviä? + ++ - ++ - - + + 70 Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta (KRL 2 §) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Edut/mahdollisuudet Alue muodostaa työssäkäyntialueen (Alavutta lukuun ottamatta). Alue muodostaa työssäkäyntialueen. Nauhakaupunki Ydinkaupunki Haitat/riskit Alavus ja Ähtäri muodostavat oman työssäkäyntialueensa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Alue muodostaa työssäkäyntialueen ytimen. Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Alue muodostaa löyhän työssäkäyntialueen. Kaksiportainen kuntahallinto Alue muodostaa työssäkäyntialueen (Alavutta lukuun ottamatta). Arvio + ++ + ++ Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Kuortaneen osalta työssäkäynti jakaantuu tasaisesta Alavudelle ja Seinäjoelle. Työssäkäyntialueeseen kuuluu myös Ähtäri. Alavus ja Ähtäri muodostavat oman työssäkäyntialueensa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). +/+ +/- + Kunta muodostuu muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta (KRL 2 §) Seutukaupunki Edut/mahdollisuudet Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Työssäkäyntikaupunki Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Nauhakaupunki Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Ydinkaupunki Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Kunnilla on yhteistyötä mm. terveyspalveluissa. Alue muodostaa toiminnalli- Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Haitat/riskit Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisivat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisivat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Toiminnallinen kokonaisuus olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisi myös Lapua. Toiminnallinen kokonaisuus olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Toiminnallinen kokonaisuus Arvio + ++ + ++ + + 71 sen kokonaisuuden. Maaseutukaupunki Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Kunnilla on laajaa yhteistyötä. Kaksiportainen kuntahallinto Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Kuortaneen suuntautuneisuus Seinäjoelle ei tee toiminnallisesta kokonaisuudesta yksiselitteistä. Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisivat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). + + Kunnalla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytyksen vastata kunnan palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä omasta palvelutuotannosta (KRL 2 §) Parantaako muutos kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä (KRL 4 §) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Alueen keskeiset kunnalliset palvelut ovat samalla organisaatiolla, mikä parantaa merkittävästi sen edellytyksiä vastata niistä. Alueen keskeiset kunnalliset palvelut ovat samalla organisaatiolla, mikä parantaa merkittävästi sen edellytyksiä vastata niistä. Kunta on nykyisiä pieniä kuntia vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Alueen keskeiset kunnalliset palvelut ovat samalla organisaatiolla, mikä parantaa merkittävästi sen edellytyksiä vastata niistä. Kunta on nykyistä Isoakyröä vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Kunta on nykyistä Kuortanetta vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Kunta pystyy nykyisiä kuntia paremmin vastaamaan kunnallisista palveluista ilman ylikunnallisia organisaatioita. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät toiminnot saadaan nykyistä vahvemmalle toimijalle. Haitat/riskit Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä. Palkkojen harmonisointi voi tuoda lisäkuluja arviolta 1 – 4 milj. €/v. Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä. Palkkojen harmonisointi voi tuoda lisäkuluja. Arvio ++ Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä + Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä ++ Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä + Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä + Kunta jää vielä kohtuullisen pieneksi. + Kunnallisten toimintojen jakaminen kahdelle tasolle voi tuoda mukanaan uusia ongelmia. + ++ 72 Parantaako muutos alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita (KRL 4 §) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Alavuden seudun palveluja ja elinolosuhteita. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Haitat/riskit Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. Arvio ++ Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. ++ Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. + Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. ++ Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. + Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. + + + 73 Yhteenveto Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Elinvoima Alueellinen eheys Itsehallinto + Yhdyskuntarakenne + Toiminn. kokonaisuus Voimavarat Palvelut Yhteensä + Työssä säkäyntialue + ++ + ++ ++ 11 ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ 16 + + +/- - + + + + 5 ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ 16 +/- +/- +/- - +/- + + + 2 + + +/- - + + + + 5 +/- +/- + + +/- + + + 5 ++ + ++ + + + + + 10 74 7. KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1. EHDOTUS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA Kuntajakoselvittäjinä ehdotamme, että selvitysalueella toteutetaan kuntien yhdistyminen kuntarakennelain 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti lakkauttamalla Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ja yhdistämällä ne Seinäjoen kaupunkiin 1.1.2017 alkaen. Alavuden kaupungin osalta emme ehdota kuntajaon muuttamista. Ehdotamme, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistynyt kunta määrätään kuntarakennelain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Seinäjoen kaupunki kuuluu vuonna 2016. Samalla toteamme, että Seinäjoen kaupunkiseudun alueellisen eheyden, elinvoiman ja asukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös Lapuan liittyminen uuteen kuntaan olisi tarpeellista. Myös Kurikan ja Jalasjärven liittämistä uuteen kuntaan olisi syytä harkita. Johtopäätöksemme on, että Seinäjoki, Ilmajoki, Kuortane ja Isokyrö tulisi liittää yhteen. Tämä vaihtoehto täyttää parhaiten esillä olleista vaihtoehdoista kuntarakennelaissa määritellyt edellytykset kuntajaon muuttamiseksi. Katsomme, että näin syntyisi Seinäjoen kaupunkiseudulle elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Yhdistyminen tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen elinvoima ja kilpailukyky muiden kasvukeskusten kanssa on rapautumassa. Tarvitaan kuntarajat ylittävää suunnittelua ja päätöksentekoa maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiseksi. Kuntien välisellä yhteistyöllä tämän MALPE-päätöksenteon esteitä ei raivata pois. Siihen tarvitaan kuntaliitosta. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Kunnissa tulee olemaan kahden vuosikymmen kuluttua 100 työikäisellä noin 15 - 40 ei-työikäistä enemmän huollettavanaan kuin nyt. Selvitysalueen kunnat tulevat kohtaamaan väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvat haasteet palveluidensa turvaamisessa vuoden 2020 tienoilla. Yhtenä kuntana ne voisivat ottaa nämä haasteet vastaan hallitummin kuin jokainen erikseen. Vielä olisi 5 - 6 vuotta aikaa vahvistaa yhteistä elinvoimaa ja siten myös kuntien taloudellista pohjaa ja välttää muutoin edessä oleva palveluiden pakkosopeuttaminen. Uusi kunta rakentuisi ydinkeskustasta sekä Isonkyrön ja Kuortaneen kehyskunnista. Ydinkeskustan muodostaisivat Kantaseinäjoki ja siihen liittyneet Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kunnat sekä Ilmajoki. Asukkaita kunnassa olisi noin 81.000. Seinäjoen kaupunkiseudun ydinalueen ulkopuolelle jäisi edelleen tästä selvitystyöstä pois jätetty Lapuan kaupunki. Lapua on kuitenkin osa Seinäjoen kaupunkiseudun ydinaluetta. Sen työssäkäyvistä v. 2011 kävi Seinäjoella työssä 21 % (1298). Kt 67 kehityskäytävänä yhdistää Lapuan ja Seinäjoen asutusta ja elinkeinotoimintaa toisiinsa. Seinäjoen kaupunkiseudun alueellisen eheyden, elinvoiman ja asukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös Lapuan liittyminen uuteen kuntaan olisikin tarpeellista. 75 Selvitysalueen ulkopuolisista kehyskunnista myös Kurikan ja Jalasjärven liittymistä uuteen kuntaan olisi syytä harkita. Kurikka on luonnollinen osa Kt 67:n kehityskäytävää ja Jalasjärvi Vt 19:n kehityskäytävää. Lapuan, Kurikan ja Jalasjärven liittäminen ehdotettuun uuteen kuntaan olisi SYKE:n v 2012 toiminnallisista alueista tekemän selvityksen mukainen ratkaisu. Mikäli Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi olisivat mukana uudessa kunnassa, nousisi sen asukasluku vajaaseen 118.000:een. Kuortaneen kohdalla Seinäjokeen liittymisen rinnalla harkittu liitosvaihtoehto oli liitos Alavuden kanssa. Kuortaneen väestö- ja työpaikkakehitys näyttää sellaiselta, että kovin pitkään se ei pysty jatkamaan itsenäisenä kuntana. Kunnan elinvoima on pahasti ehtymässä. Kuortane ei kuitenkaan saisi kovin paljoa uuttaa elinvoimaa liittymisestä toiseen varsin maaseutumaiseen kuntaan. Kuortaneen elinvoiman elpymismahdollisuudet ovat pitkälti Kuortaneen Urheiluopiston ympärille muodostuneen liikunta- ja hyvinvointipalvelujen keskittymän kehityksen varassa. Sen kehittymisen kannalta Seinäjoki on oikea liittymissuunta. Seinäjoelta löytyy niin mahdollisuutta investointien vaatimien taloudellisten riskien kantamiseen kuin yhteistyökumppaneita ja näkyvää tukea keskuksen markkinoinnille. Ilmeisesti myös enemmistö kuntalaisista ja kuntapäättäjistä pitää Seinäjokea Alavutta parempana liitoskumppanina. Selvitysalueen kunnista Alavus ei kuulu nyt liitettäviksi esitettävien kuntien joukkoon. Työssäkäynti sieltä Seinäjoelle on pienempää kuin muista kunnista, 8 % (207). Seinäjoen ja Alavuden kuntakeskusten väli on sekin varsin pitkä, yli 50 kilometriä. Alavutelaiset itse eivät koe kuuluvansa Seinäjoen kanssa samaan toiminnalliseen alueeseen. Alavus on jatkossakin yksi Etelä-Pohjanmaan seutukeskuksista. Vaikka Alavudella asetetaan ykköstavoitteeksi hoitaa kunnialla päätökseen tuore liitos Töysän kunnan kanssa, saa myös liitos Kuortaneen kanssa siellä kannatusta. Alavudella nähdään, että EteläPohjanmaan kaakkoiskulmalla tarvitaan vahvaa seudullista peruskuntaa. Tämä olisi koottavissa parhaiten alavutelaisten näkemyksen mukaan Alavuden, Ähtärin, Soinin ja Kuortaneen kuntaryhmästä. Isokyrö kuuluu maakuntajaossa selvitysalueen muista kunnista poiketen Pohjanmaan maakuntaan. Maantieteellisesti kunta on jokseenkin tarkalleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä. Kunnasta käydään poikkeuksellisen paljon työssä kunnan ulkopuolella. Vilkkainta työssäkäynti on Vaasan suuntaan (25 %/453), mutta myös Seinäjoella työssäkäynti on merkittävää (14 %/207). Vaasassa käydään työssä pääasiassa ABB:n ja Wärtsilän kaltaisissa teollisuuslaitoksisssa, Seinäjoella palvelu- ja hoitoalan tehtävissä. Asioinnin eroja kahden keskuksen välillä isokyröläiset itse kuvaavat: rahat haetaan Vaasasta ja ne käytetään Seinäjoella. Vt 18 ja Vaasa-Seinäjoki –rata yhdistävät Isonkyrön Vaasaan ja Seinäjokeen. Molempiin suuntiin on lähes yhtenäinen asutus. Vaasan seudun erityisessä kuntajakoselvityksessä Isoakyröä esitetään kymmenen kunnan monikuntaliitoksen yhdeksi osaksi. Katsomme, että on olemassa vahvat perustelut myös sille, että Isokyrö olisi osa ehdottamaamme uutta Seinäjoen kaupunkiseudun kuntaa. Perusterveydenhuollon palvelut isokyröläisille tuottaa Seinäjoki, asiointi Seinäjoelle on vilkasta ja kasvavaa, Isonkyrön ja Seinäjoen välillä on yhtenäinen asutus. Kulttuurisesti Isokyrö on suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata. 76 7.2. SUUNNITELMA HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ PALVELUJEN TUOTTAMISESTA Uuden kunnan organisaatio Yhdistymishallitus valmistelee ja vahvistaa uuden kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot heti yhdistymispäätöksen jälkeen. Organisaation pohjana voidaan käyttää Seinäjoen kaupungin nykyistä organisaatiota, johon muiden kuntien organisaatiot sulautetaan. Yhdistymishallitus voi harkita myös kokonaan uudentyyppisen organisaation muodostamista. Yhdistymishallituksen tulee valmistella koko organisaatiota koskeva henkilöstösuunnitelma. Uuden kunnan viranhaltijaorganisaation johto (johtoryhmä-, tulosalue- ja tulosyksikkötason tehtävät) nimetään kokonaisuudessaan uudelleen kuntien nykyisestä henkilöstöstä. Yhdistymishallitus päättää ensin organisaation ja tarvittavat virat, minkä jälkeen ne täytetään sisäisellä haulla. Uuden kunnan kaupunginjohtajaksi tulee nykyinen Seinäjoen kaupunginjohtaja, Muiden kuntien kunnanjohtajat sijoitetaan johto-organisaatioon yhdistymishallituksen päätöksellä johtoryhmätasoisiin tehtäviin. Hallintopalvelut Uuden kunnan keskushallinto sijoittuu Seinäjoelle, pääosin kaupungintalolle, josta hoidetaan päätöksentekoon liittyvät prosessit tukitoimintoineen. Myös taloushallinto, ml. kirjanpito ja palkanlaskentatehtävät keskitetään Seinäjoelle. Lakkautettavien kuntien alueelle perustetaan yhteispalvelupisteet lähtökohtaisesti kirjastojen yhteyteen. Ruokapalvelutehtävät henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Ruokapalvelut – tulosyksikköön. Ruokapalveluiden tehostamista mm. keittiöverkon tarkastelua tulee jatkaa uudessa kunnassa. Siivouspalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Siivouspalvelut – tulosyksikköön. Maaseututoimi ja maaseutuelinkeinoviranomaiset siirretään Seinäjoen kaupunginkanslian alaisuuteen. Toimipisteet säilytetään ao. kunnissa, ellei sähköinen asiointi poista toimipisteen tarvetta. Elinkeinojen kehittämistehtävät siirretään Into Seinäjoki Oy:lle. Tietohallintohenkilöstö siirtyy kaikki yhteisen tietohallinnon alaisuuteen. Sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi uuden kunnan kaikkien toimintojen kehittämisen painopistealue. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen uudessa kunnassa vaikuttaa ratkaisevasti, miten valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee. Mikäli eduskunta hyväksyy uudistuksen, Etelä-Pohjanmaalle syntyy maakunnallinen sote-kuntayhtymä, johon kuntien ja yhteistoiminta- 77 alueiden nykyinen sote-henkilöstö siirtyy. Tällöin nykyiset yhteistoiminta-alueet (JIK ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä lakkaavat. Mikäli maakunnallista sote-kuntayhtymää ei synny, uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi Seinäjoen kaupungin organisaatioon. Tässäkin tapauksessa JIK lakkaa ja Kuortaneen kunta eroaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä. Uudessa kunnassa voidaan harkita palveluiden sisäistä organisointia esim. elinkaarimallin mukaisesti. Samalla tulee määritellä alueen olosuhteisiin soveltuvat lähipalvelut ja seudulliset palvelut. Organisaatio tulee muodostaa siten, että se mahdollistaa hoito- ja palveluketjujen saumattomuuden ja oikea-aikaisuuden, jolloin terveyshyödyn ja palvelun vaikuttavuuden näkökulma nousee nykyistä näkyvämmäksi. Tämä edellyttää myös asiakkaiden palautteen (mm. asiakaskyselyt) ja osallisuuden uudenlaista huomioimista. Sivistyspalvelut Uudessa kunnassa sivistyspalvelujen johto yhdistetään ja keskitetään Seinäjoelle. Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan sivistyspalveluiden palveluverkon muodostamisen periaatteet. Yhdistymishallitus harkitsee Ylistaron lukion yhdistämistä Kyrönmaan lukioon. Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen kuntaliitoksella ei ole vaikutusta. Tekniset palvelut Uudessa kunnassa teknisten palvelujen organisaatiot yhdistetään. Uuden kunnan kiinteistöt kartoitetaan ja tarpeettomista tiloista luovutaan. Uuden kunnan kaavoitustehtävät hoidetaan keskitetysti. Yhdistymishallitus vahvistaa uudelle kunnalle kaavoitusohjelman, jossa otetaan huomioon myös nykyisten kuntakeskusten kehittämistarpeet. Kuntien konserniyhtiöt Konsernin tytäryhtiöissä kuntaliitos mahdollistaa uudelleenorganisoinnin. Lukuiset erilliset vuokrataloyhtiöt fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi. Myös osa muista kiinteistöyhtiöistä voidaan fuusioida joko erilliseksi yhtiöksi tai Into Seinäjoki Oy:n kanssa. Erityisesti Seinäjoen kaupungin omistamiin lukuisiin erillisyhtiöihin (esim. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy) kuntaliitoksella sen sijaan ei ole vaikutusta vaan ne jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Joissakin yhtiöissä uuden kunnan omistusosuus nousee joko liittyvien kuntien tai esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistusosuuden kautta. Isonkyrön Lämpö Oy fuusioidaan Seinäjoen Energia Oy:hyn. 7.3. YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN YHTEISTOIMINTAAN Uuden kunnan asema maakunnan kuntayhtymissä vahvistuu, kun liittyvien kuntien peruspääomaosuudet yhdistyvät. Uuden kunnan osuus nousee Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä 59,89 %:iin, 78 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 34,17 %:iin, Etelä-Pohjanmaan liitossa 37,5 %:iin ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä 25,89 %:iin. Isonkyrön osuus Pohjanmaan liitosta jouduttanee purkamaan. Kuntaliitos ei kuitenkaan varsinaisesti vaikuta näiden kuntayhtymien toimintaan. Uuden kunnan syntyminen merkitsee Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän ja Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n purkautumista. Näiden rooli on joka tapauksessa muuttumassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus etenee hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaisesti ja Etelä-Pohjanmaalle syntyy yksi maakunnallinen sote-tuottajakuntayhtymä. Kuntaliitos ja JIK:n purkautuminen merkitsee Ilmajoen ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämistä jatkossa osana Seinäjoen palveluita. Muilta osin kuntaliitos ei vaikuta ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämistapaan. On mahdollista, että myös nämä palvelut siirtyvät uudelle maakunnalliselle sote-tuottajakuntayhtymälle. Isonkyrön kunnalla on yhteistyötä joissakin sosiaalitoimen palveluissa (sosiaaliasiamies, sosiaalipäivystys, A-klinikka, työpajapalvelut) Vaasan kanssa. Näiden osalta sopimukset irtisanotaan ja palvelut järjestetään jatkossa Seinäjoelta (uusi maakunnallinen sote-tuottajakuntayhtymä) tai Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Yhdistyminen ei vaikuta Seinäjoen kaupungin hoitamien Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelujen toimintaan. Sote-tuottajakuntayhtymän syntyessä voidaan harkita tehtävien siirtämistä kaupungilta sote-tuottajakuntayhtymälle. Yhdistyminen ei vaikuta maaseutuhallinnon palvelujen yhteistoiminta-alueisiin. Lomituspalvelujen yhteistoiminta-alueista tulee neuvotella Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa. Nykyiset yhteistoiminta-alueet muuttuvat joka tapauksessa, koska Jalasjärvi (vastuukunta Jalasjärven, Ilmajoen, Isonkyrön ja Seinäjoen lomituspalveluissa) liittyy Kurikkaan. Alavuden ja Kuortaneen yhteinen työpaja voinee jatkaa kuntaliitoksesta huolimatta kuntien nykyisten sopimusten mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Kuortaneen työpaja voidaan yhdistää uuden kunnan työpajojen verkkoon. Kuortaneen ja Isonkyrön sopimukset kansalaisopistotoiminnasta Alavuden ja Vaasan kanssa irtisanottaneen ja palvelut järjestää jatkossa uusi kunta. Myös Ilmajoki-opisto yhdistetään Seinäjoen kansalaisopistoon. Kuntaliitos ei vaikuta kuntien yhteistyöhön jätehuollon yhtiöissä (Lakeuden Etappi Oy ja WestEnergy Oy:ssä) muutoin, mutta Isonkyrön osalta on syytä harkita siirtymistä Stormossen Oy:stä Lakeuden Etappi Oy:hyn. Ilmajoen kunnan hoitama Lakeuden Etappi Oy:n alueen kuntien yhteinen jätelautakunta siirtyy uuden kunnan alaisuuteen. Isonkyrön kunta ostaa elinkeinopalvelut tällä hetkellä Vaasasta. Uuden kunnan syntyessä palvelut tuottaa myös Isonkyrön alueella Into Seinäjoki Oy. Kaiken kaikkiaan kuntaliitos vähentää tarvetta kuntien keskinäisille sopimuksille ja selkeyttää kuntalaisten näkökulmasta palvelujen tuottamissuuntia. 79 7.4. TALOUDELLINEN ARVIO Kuntien hallintojen yhdistämisellä on saavutettavissa noin 1,0 milj. € vuotuiset säästöt, kun organisaatiot yhdistetään ja niitä ohennetaan luonnollisen poistuman kautta. Selvityksen hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän arvion mukaan nykyisestä noin 150 hallinnon henkilötyövuodesta voidaan vähentää noin 25 htv (jos kaikki 5 kuntaa yhdistettäisiin), kun toiminnot yhdistetään ja keskitetään. Esitettävän 4 kunnan yhdistymisessä vähennys on arviolta noin 20 htv. Uudessa kunnassa tulee toteuttaa henkilöstön palkkojen harmonisointi. Se voidaan toteuttaa vaiheittain. Selvityksen hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmä on arvioinut, että harmonisoinnin aiheuttma kustannus on noin 0,8 – 3,8 milj. €/v. Laskelma on vain suuntaa antava, koska liitoksen toteutuessa tehtävät ja palkkaus joudutaan käymään läpi palkkahinnoittelukohdittain ja henkilöittäin. Todennäköisesti sen aiheuttama kustannus on lähempänä arviovälin ala- kuin ylärajaa. Harmonisointi tulee toteuttaa laatimalla uusi palkkausjärjestelmä tehtävien vaativuuden perusteella. Yhdistymishallituksen tulee vahvistaa palkkausjärjestelmän perusteet sekä aikajänne, jolla harmonisointi toteutetaan. Tällä hetkellä kunnilla on käytössään hyvinkin erilaisia tietojärjestelmiä. Uudessa kunnassa järjestelmät tulee harmonisoida. Harmonisointi tuo aikanaan kustannussäästöjä yhteishankintojen sekä keskitetyn ylläpidon ja kehittämistyön tuloksena. Kustannussäästön suuruutta on ennakkoon vaikea arvioida. Kun kehyskunnissa hoidetaan tällä hetkellä tietohallintoasioita paljolti jonkin substanssityön ohessa, vapauttaa tehtävien keskittäminen vain ICT-tehtäviin erikoistuneille henkilöille resursseja varsinaiseen substanssityöhön. Keskittäminen ei välttämättä tarkoita tekijöiden fyysistä kokoamista samaan paikkaan. Tehtäviä voidaan hoitaa hajautetustikin. Selvitystä varten laaditut odotekustannuslaskelmat (luku 5.4) osoittavat, että nykyisten kuntien toiminnoissa on yhteensä noin 31 milj. € säästöpotentiaalit, josta suuri osa (noin 24 milj. €) tulee Seinäjoen kaupungin toiminnoista. Potentiaalista noin 17 milj. € tulee muista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista (tästä noin 13 milj. € Seinäjoelta). Potentiaalit ovat pienimpiä Isonkyrön kunnan osalta. Uuden kunnan strategisena tavoitteena tulee olla em. säästöpotentiaalien hyödyntäminen toimintojen tuottavuutta parantamalla. Uusi kunta saa kuntarakennelain mukaista yhdistymisavustusta yhteensä 6 milj. €, josta vuonna 2017 maksetaan 40 % (2,4 milj. €) ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin 30 % (1,8 milj. €). 7.5. ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN 7.5.1. Toimiva lähidemokratia: kuntaliitoksen hyväksyttävyyden perusedellytys Kaikkein useimmiten kuultu kysymys kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa oli: Jos meidän kuntamme liitetään Seinäjokeen, kaikki palvelut keskitetään Seinäjoelle ja meillä ei ole enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa uuden kunnan päätöksiin. Sama kysymys esitetään luultavasti kaikkien kuntajakoselvitysten yhteydessä. Taustalla on ymmärrettävä huoli lähipalveluiden säilymisestä. Paikallinen elinvoima, lähipalvelut ja lähidemokratia muodostavat kuntaliitoksen hyväksyttävyyden perustan. Ellei uuden kunnan kaikissa liitoskunnissa kyetä turvamaan paikallista elinvoimaa, ei ole edellytyksiä myöskään tuottaa lähipalveluita. Toimivalla lähidemokratialla kuntalaiset saadaan in- 80 nostumaan oman kylänsä elinvoiman vahvistamisesta ja lähipalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Edustuksellinen demokratia pohja kunnallisessa päätöksenteossa on ohenemassa useastakin syystä: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut jo pidemmän aikaa Kuntakoon kasvaessa äänestysinto laskee Valtuutettujen määrä uudessa kunnassa kuntaliitoksen jälkeen on pienempi kuin yhdistyneissä kunnissa ennen kuntaliitosta Kuntaliitoksen jälkeen uudessa kunnassa on entistä enemmän kuntakeskuksesta etäällä olevia alueita Ehdottamamme uuden kunnan elinvoiman säilymisen ja vahvistumisen edellytys on se, että liitoksen jälkeen entisten kuntakeskusten ja kylien asukkaat kokevat aidosti voivansa vaikuttaa uuden kunnan päätöksentekoon, ottaa vastuuta oman lähialueensa elinvoiman vahvistumisesta ja osallistua lähipalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Kyse on siitä, kuinka turvataan kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen uudessa kunnassa. 7.5.2. Vaihtoehtoja lähidemokratian toteuttamiselle uudessa kunnassa Suomessa on toiminnassa runsaat 50 erilaista lähidemokratian toimielintä. Valtaosa niistä on luonteeltaan lähinnä kunnan päättäjien ja asukkaiden vuorovaikutusfoorumeja. Taloudellista päätösvaltaa niillä on harvoin kylätoiminta-avustuksista isommista asioista. Ehdotettu liitosesitys on luonteeltaan strateginen kuntaliitosesitys. Se tarkoittaa sitä, että liitoksen tulisi tuottaa selkeää lisäarvoa kuntien elinvoimalle ja taloudelle: uusi kunta on selvästi enemmän kuin vanhat kunnat yhteensä. Tätä tavoitetta tukemaan myös lähidemokratian toimintamalli tulisi rakentaa. Mallin tulisi olla sellainen, että se korostaa uuden yhteisen kunnan identiteettiä, uusia tapoja toimia ja yhteisen elinvoiman vahvistamista. Näitä tavoitteita ei välttämättä palvele kovin hyvin sellainen lähidemokratia, jossa toimielimiä on jokaisessa liitoskunnassa. Tällainen malli antaisi kotipesän vanhoille kunnille jatkaa elämäänsä ja olisi esteenä uuden kunnan synnylle. Seinäjoen seudun aikaisemmissa kuntaliitoksissa on yhdistymisen alkuvaiheessa perustettu jokaiseen liitoskuntaan oma lähidemokratian toimielin, asukaslautakunta. Ne on ilmeisesti koettu tarpeellisiksi lievittämään oman kunnan katoamisen tuskaa. Niiden toimintaan ja vaikutusmahdollisuuksiin on kuitenkin turhauduttu varsin nopeasti. Niinpä ne onkin korvattu sittemmin yhdellä yhteisellä asukaslautakunnalla. Tuntuu siltä, että nyt ehdotetussa kuntaliitoksessa voitaisiin edetä aikaisemmista kokemuksista viisastuneen suoraan yhteiseen asukaslautakuntaan. Yksi vaihtoehto vanhoja kuntarajoja häivyttäväksi ja strategista kuntaliitosta tukevaksi lähidemokratian malliksi voi olla Salon seudulla kuntaliitoksen alkuvaiheessa toteutettu malli. Siellä lähidemokratiaelimiksi perustettiin tielinjoja seuraavat aluelautakunnat. Ehdotetussa uudessa kunnassa Salon malli tarkoittaisi Ilmajoen-Seinäjoen aluelautakuntaa Kt 67:n suunnassa ja IsonkyrönSeinäjoen-Kuortaneen aluelautakuntaa Vt 18:n suunnassa. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eivät rajoitu kuitenkaan vain määrämuotoiseen, virallisissa lähidemokratiaelimissä tapahtuvaan vaikuttamiseen. Lähidemokratiaelimissä tapahtuvaa vaikuttamista tehokkaampaa voi monesti olla suora yhteydenotto ”omaan kunnanvaltuutettuun” tai kunnan virkamieheen. Seinäjoen seudulla vireät kyläyhdistyk- 81 set saattavat olla virallisia lähidemokratiaelimiä ketterämpiä ja innostavampia vaikutuskanavia. Erikseen järjestetyt keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä kansalaisraadit ovat yksi tapa kuntapäättäjien ja kuntalaisten suoraan vuorovaikutukseen. Se, millaisella lähidemokratian mallilla uudessa kunnassa parhaiten turvataan kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, tulee ratkaista kuntien yhdistymisen valmistelun yhteydessä uuden kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyöllä. Alueellisen toimielimen tehtävät voi määritellä yleisellä tasolla seuraavasti: kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen kunnan osa-alueen kehittäminen lausunnonanto asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin Toimielinten työhön sitoutumista ja niiden uskottavuutta lisää, mikäli niillä on pelkän lausunnonanto- ja aloiteoikeuden lisäksi myös todellista päätösvaltaa oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Esitämme, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteuttaminen uudessa kunnassa valmistellaan yhdistymissopimuksen toimeenpanon yhteydessä kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyönä. Päätöksen alueellisen toimielimen muodosta ja tehtävistä tekee yhdistymishallitus. 7.5.3. Edustuksellinen demokratia uudessa kunnassa Ehdotetussa uudessa kunnassa olisi valtuutettuja yhteensä 59. Tällä hetkellä kunnissa on yhteensä 134 valtuutettua. Valtuutettujen määrä putoaisi alle puoleen. Edustuksellinen demokratia ohenisi siis melkoisesti. Toimivaa lähidemokratiaa todella tarvitaan uudessa kunnassa. Puolueiden voimasuhteet uudessa kunnassa eivät juuri muuttuisi, mikäli puolueiden kannatus pysyisi samana kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA 25 Keskusta Kokoomus 20 SDP PS KD Vas 15 Vihreät 10 5 0 Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Uusi kunta 82 7.6. ARVIO YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAITOISTA Kokonaisuutena voidaan arvioida yhdistymisellä saavutettavan seuraavia etuja ja sen aiheuttavan seuraavia haittoja: Edut Uuden Seinäjoen asema maakuntakeskuksena ja keskusten välisessä kilpailussa vahvistuu. Edunvalvontavoima vahvistuu Uudella Seinäjoella on hyvät mahdollisuudet kumppanuuteen Vaasan kanssa. Uudella kunnalla on nykyisiä kuntia paremmat edellytykset kehittää alueen elinvoimaa. MALPE-osaoptimoinnista voidaan siirtyä seudulliseen strategisen elinvoimapolitiikkaan. Seinäjoen kasvun leviäminen kehyskuntiin elvyttää niiden hiipuvaa väestö- ja työpaikkakehitystä. Uudella kunnalla on erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet hyödyntää toimintojen laskennallinen noin 31 milj. € säästöpotentiaali. Kuntien talouden kiristymisestä syntyvän muutospaineen hallittavuus paranee. Iso kunta voi tehdä nykyisen pienen kunnan alueelle sellaisia investointeja, joihin pienen kunnan omat voimavarat eivät riitä. Kuntien hallintojen yhdistämisellä saavutetaan noin 1 milj.€ vuotuiset säästöt. Tietojärjestelmien harmonisointi tuo säästöä, jonka suuruutta on kuitenkin vaikea ennakoida. Samalla tietojärjestelmien kehittämistyön tasoa voidaan nostaa erityisesti pienten kuntien osalta. Tarve erillisille kuntien yhteistyösopimuksille ja erillisille organisaatioille vähenee. Kuntien ja yritysten kilpailukyky osaavasta työvoimasta paranee. Pienten kuntien organisaatioiden haavoittuvuus poistuu. Iso kunta pystyy pienempiä tehokkaammin hyödyntämään eläköitymistä henkilöstösuunnittelussa. Kunnalle palveluja tai tavaroita tuottavien yritysten (ns. lähiyritysten) markkinat kasvavat. Kuntalaisen arjen hallinta helpottuu, kun kunnallisten palveluiden (esim. lasten päivähoito ja terveyspalvelut) ja vanhempien työssäkäynnin yhdistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia. Haitat Kuntaliitos voi johtaa palvelujen keskittymiseen. Hallinnon etääntyessä paikallistuntemus heikkenee. Isossa kunnassa hallinto voi byrokratisoitua. Kuntalaisten mahdollisuus ja halukkuus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon heikkenee, kun luottamushenkilöpaikat vähenevät. Kuntien henkilöstön palkkojen harmonisoinnin aiheuttama kustannusvaikutus on 0,7 – 3,8 milj. €/v (todennäköisesti lähempänä arvion alarajaa). Uusi kunta voi olla liian iso asiakas osalle lähiyrityksiä. 83 7.7. EHDOTUKSEN VAIKUTUS SEURAKUNTAJAKOON Kirkkolain 3 luvun § 3 mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti tai kielellisellä perusteella, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus. Kirkkolain 11 luvun § 1 mukaan saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Selvitysalueen kuntien alueella evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntajako noudattaa nykyistä kuntajakoa eli alueella toimivat Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Seinäjoen seurakunnat. Seinäjoen seurakunta muodostuu neljästä alueesta: Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kappeliseurakunnista sekä Seinäjoen alueseurakunnasta. Töysän seurakunta liittyi Alavuden seurakuntaan 1.1.2013. Töysän alueella on oma kappalainen ja alueneuvosto. Mikäli tekemämme ehdotus kuntajaon muuttamisesta hyväksytään, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen seurakuntien tulee kirkkolain mukaisesti joko liittyä yhteen Seinäjoen seurakunnan kanssa tai muodostaa tämän kanssa seurakuntayhtymä. 7.8. EHDOTUKSEN KÄSITTELY KUNNISSA Jätämme ehdotuksemme kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Kuntarakennelain § 5 mukaan esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle. Kuntarakennelain 7 § 2 mom mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Kuntarakennelain § 18 mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin 4 §:ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 §:ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Kuntarakennelaissa säädetyn menettelyn toteutumiseksi esitämme, että ehdotus kuntajaon muuttamiseksi käsitellään kunnissa seuraavasti: Ma 9.2.2015 Kunnan/kaupunginhallitukset merkitsevät ehdotuksemme tiedoksi ja päättävät asettaa sen julkisesti nähtäville, jolloin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, varataan tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta. 84 Ma 23.2. – Pe 27.3.2015 Ehdotus pidetään julkisesti nähtävillä ja siitä julkaistaan kuulutus siten, kuin kunnalliset ilmoituksen kunnassa julkaistaan. Ma 27.4.2015 Kunnan/kaupunginhallitukset antavat lausunnon ehdotuksesta annetuista huomautuksista ja tekevät ehdotuksen kunnan/kaupunginvaltuustoille. Ma 11.5.2015 Kunnan/kaupunginvaltuustot käsittelevät yhdistymisehdotuksen ja mikäli ehdotus hyväksytään, tekevät valtioneuvostolle yhteisen ehdotuksen kuntajaon muuttamiseksi. 85 LIITE 1 KUNTARAKENNELAIN 8 §:N MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS Ilmajoen kunta Isonkyrön kunta Kuortaneen kunta Seinäjoen kaupunki 86 Sopimuksen osapuolet: Ilmajoen kunta Isonkyrön kunta Kuortaneen kunta Seinäjoen kaupunki 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 §:n mukainen yhdistymissopimus Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien sekä Seinäjoen kaupungin yhdistymisestä. Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan yhdistyneen kunnan valmistelua vuosina 2015 - 2016 ja yhdistyneen kunnan toimintaa vuosina 2017 – 2019 sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan. 2. Yhdistymisen toteuttamistapa ja ajankohta Kuntien yhdistyminen toteutetaan kuntarakennelain 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti lakkauttamalla Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ja yhdistämällä ne Seinäjoen kaupunkiin 1.1.2017 alkaen. Yhdistymisen tuloksena syntyneestä kunnasta käytetään tässä sopimuksessa nimitystä yhdistynyt kunta. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistynyt kunta määrätään kuntarakennelain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Seinäjoen kaupunki kuuluu vuonna 2016. Tämä sopimus sitoo osapuolia kuntarakennelain mukaisena yhdistymissopimuksena valtuustojen __.__.2015 tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. 3. Yhdistyneen kunnan nimi ja vaakuna Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Seinäjoki. Yhdistynyt kunta käyttää kaupunki-nimitystä. Yhdistyneelle kunnalle valitaan uusi vaakuna, jonka vahvistaa yhdistymishallitus. Ennen vaakunan vahvistamista siitä pyydetään kuntalain § 6 mukaisesti kansallisarkiston lausunto. 4. Yhdistymisen edellytykset Osapuolet katsovat kuntajakoselvittäjien ehdotuksen mukaisesti, että kuntien yhdistyminen on kuntarakennelain 2 §:n mukaisten kuntajaon yleisten kehittämistavoitteiden mukaista ja että yhdistyminen täyttää kuntarakennelain 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Yhdistynyt kunta muodostuu yhdestä alueesta ja on toiminnallisesti ja taloudellisesti elinvoimainen kokonaisuus. 87 Yhdistynyt kunta on kielellisesti yhdenmukainen alue. Kaikki yhdistyvät kunnat ovat suomenkielisiä. 5. Yhdistymisen tavoitteet Yhdistymisen tavoitteena on vahvistaa Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimaa sekä järjestää ja tuottaa yhdistyneen kunnan alueelle kustannustehokkaat ja asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. 6. Yhdistyneen kunnan kuntastrategia Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan kuntastrategian. Strategian hyväksyy uuden kunnan uusi valtuusto vuonna 2017. Yhdistyvän kunnan strategisia kehittämiskohteita ovat: Elintarvikeklusteri Matkailu- ja tapahtumaklusteri Kuortaneen liikuntakeskittymä Rengonharjun alue Seinäjoki logistiikan solmukohtana Seinäjoen kaupunkikeskusta Korkeakoulutoiminta Seinäjoen ja Vaasan kumppanuus 7. Yhdistyneen kunnan valmistelu Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistyneen kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallituksen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa yhdistyneen kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhdistyneen kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2015 - 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 §:n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä yhdistynyttä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä yhdistynyttä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. 88 Edellä olevaa periaatetta sovelletaan heti, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 §:n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 17 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Jäsenet jakaantuvat kunnittain: Ilmajoki 4, Isokyrö 2, Kuortane 2 ja Seinäjoki 9. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon yhdistyneen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Paikat jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Keskusta 6, Kokoomus 5, SDP 3, Perussuomalaiset 2 ja Kristillisdemokraatit 1. Valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen käynnistetään välittömästi neuvottelut yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten jakamisesta kuntien ja puolueiden kesken. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustajat valitaan pääsopijajärjestöjen ehdotuksen perusteella. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kunnanjohtajien tiimi. Tämän kunnanjohtajatiimin puheenjohtajana toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan Ilmajoen kunnanjohtaja. Yhteistyö yhdistyvien kuntien valtuustojen kanssa Yhdistyvien kuntien valtuustoille pidetään kerran vuodessa valtuustojen yhteistapaaminen, jossa raportoidaan yhdistymishallituksen valmistelutyöstä ja käsitellään teemoittain yhdistyneen kunnan elinvoiman, palveluiden ja talouden kysymyksiä. 8. Yhdistyneen kunnan hallinto Yhdistyneen kunnan organisaatiorakenne Yhdistymishallitus vahvistaa uuden kunnan organisaatiorakenteen. Yhdistymisen voimaantulon jälkeen yhdistyneessä kunnassa noudatetaan Seinäjoen kaupungin sääntöjä kuntarakennelain 33 §:n mukaisesti. Kuntarakennelain 33 §:n 2 momentin mukaisesti kunnalliset säännöt on tarkistettava uutta kuntajakoa vastaavaksi viipymättä. Yhdistyneen kunnan valtuuston muodostaminen Alueellisen edustavuuden turvaamiseksi ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 59 valtuutettua. Tämän jälkeen siirrytään tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston kokoon. 89 Mikäli kuntalakia muutetaan hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaisesti ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, muodostetaan yhdistetty valtuusto 1.1. - 31.5.2017 väliseksi ajaksi kuntarakennelain § 24.3 mukaisesti siten, että siihen tulee kunnittain jäseniä seuraavasti: Ilmajoki 19, Isokyrö 8, Kuortane 6 ja Seinäjoki 51, yhteensä 84 jäsentä. Yhdistyneen kunnan hallituksen kokoonpano Yhdistyneen kunnan kaupunginhallituksen jäseneksi valitaan ensimmäisen täyden vaalikauden ajaksi vähintään yksi jäsen ja varajäsen jokaisesta liittyvästä kunnasta. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 30 §:ssä ja 8 §:ssä. Yhdistyneen kunnan kunnanjohtajana toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja. Muiden kuntien kunnanjohtajat siirtyvät uuden kunnan palvelukseen johtoryhmätasoisiin tehtäviin, jotka määritellään vuoden 2015 loppuun mennessä. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen sekä lähidemokratia Kuntien yhdistyessä on tärkeää turvata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteuttaminen uudessa kunnassa valmistellaan yhdistymissopimuksen toimeenpanon yhteydessä kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyönä. Päätöksen alueellisen toimielimen muodosta ja tehtävistä tekee yhdistymishallitus. Osallistumista varten kuntaan perustetaan uuden kuntalain mukaiset vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto. 9. Henkilöstö Henkilöstön asema vuosina 2017 – 2021 Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 §:n mukaan liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien henkilöstö siirtyy Seinäjoen kaupungin palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee molempia kuntajaon muutoksessa mukanaolevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy Seinäjoen kaupungin palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä. 90 Siirtymävaiheen yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojeluyhteistoiminta järjestetään Seinäjoen kaupungin periaatteiden mukaisesti. Kuntien yhdistymispäätösten ja yhdistymisen voimaantulon väliseksi ajaksi muodostetaan yhdistyvien kuntien yhteinen yhteistoimintaelin. Henkilöstösuunnitelma Yhdistymishallitus vahvistaa uuden kunnan henkilöstösuunnitelman 31.12.2015 mennessä. Henkilöstösuunnitelman tulee sisältää siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelman sekä avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttölupamenettelyn. Henkilöstösuunnitelma valmistellaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Kunnat sitoutuvat noudattamaan em. henkilöstösuunnitelmaa omissa rekrytoinneissaan ennen yhdistymisen voimaantuloa. Muista kunnista siirtyvän henkilöstön sijoittamisessa Seinäjoen kaupungin palvelukseen on lähtökohtana se, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Johdon ja esimiesten sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön tehtävien tarve yhdistyneessä kunnassa arvioidaan ja henkilöstö sijoitetaan yhdistyneen kunnan tarpeiden mukaisesti. Kaikki johtoryhmä-, tulosalue- ja tulosyksikköjohtajatason tehtävät täytetään sisäisellä haulla. Niitä henkilöitä, joiden tehtävä muuttuu, kuullaan heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin heitä ryhdytään sijoittamaan organisaatioon. Palkkojen harmonisointi Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnista siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Seinäjoen kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana eli vuoden 2019 loppuun mennessä. Siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kenenkään palkkaedut eivät yhdenmukaistamisen johdosta huonone. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla arviolta noin 0,7 – 3,8 miljoonaa euroa. Muut henkilöstöedut Kuntien yksipuolisiin päätöksiin perustuvat henkilöstöpalvelut, työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveydenhuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry, vaan niistä päättää yhdistynyt kunta. 10. Palvelut Yhdistyneen kunnan palveluiden järjestämisessä noudatetaan yhdistymisselvityksen luvun 7.2 mukaista suunnitelmaa hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta. 91 11. Talous Yhdistyneen kunnan tavoitteena on pitää kuntatalous tasapainossa, jotta kunnalla on taloudelliset edellytykset elinvoiman, asumisen edellytysten sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla. Tavoitteena on kuntajakoselvitysraportissa tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa noin 31 miljoonan euron säästöt hyödyntämällä mm. odotekustannuslaskelman säästöpotentiaalia. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja toimialoittain yksikkökohtaiset toteutusohjelmat, joilla mm. kehitetään palvelutuotantoa, hyödynnetään eläkepoistumaa ja vähennetään toimitilojen määrää. Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistä Kunnat hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 §:ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2015 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2015 – 2016 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Talouden hoitoon liittyy myös yhdistymissopimuksen mukaiset henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet. Yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 – 2019 yhteensä 6 miljoonaa euroa kuntarakennelain 43 §:n 1 momentin mukaisesti. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 prosenttia (2,4 miljoonaa €) ja toisena ja kolmantena vuotena 30 prosenttia (1,8 miljoonaa €/v). Yhdistymisavustus käytetään yhdistymisestä aiheutuvien siirtymävaiheen kustannusten kattamiseen, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen tähtääviin hankkeisiin ja investointeihin sekä uuden kunnan talouden tasapainottamiseen. Avustuksesta enintään 10 % käytetään yhdistymishallituksen/ kaupunginhallituksen hyväksymiin paikallisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin edellyttäen, että hankkeet täyttävät kuntarakennelain § 42a mukaiset ehdot. Koska yhdistymisavustus maksetaan yhdistyneelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2015 – 2016 kirjataan erikseen kunkin kunnan kirjanpitoon. Yhdistyneen kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistyneen kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. 92 Yhdistyneen kunnan tulovero-% ja kiinteistövero-%:t määritellään siten, että yhdistynyt kunta kerää ensimmäisenä vuonna verotuloja vähintään saman verran kuin mitä kunnat keräisivät yhteensä erillään toimien. Yhdistyneen kunnan lainamäärän kasvu on saatava katkaistua ensimmäisen täyden valtuustokauden loppuun mennessä. Yhdistyneen kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan. Maksut ja taksat määritellään vuoden 2017 talousarviossa. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu tapahtuu kiinteässä yhteistyössä siten, että toimenpiteillä voidaan mahdollisimman taloudellisesti kehittää kokonaisvaltaisesti toimivaa palvelurakennetta. Vuoden 2017 talousarvion valmistelu tapahtuu osana Seinäjoen kaupungin talousarvioprosessia, johon muiden kuntien edustajat yhdessä sovittavin osin osallistuvat. Vuonna 2017 hyväksyttävässä yhdistyneen kunnan strategiassa tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin. Omaisuus, velat ja velvoitteet Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 §:n säännöksen mukaisesti Seinäjoen kaupungille. Hankinnat Yhdistyneen kunnan hankinnoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan myös pienten yritysten mahdollisuus tehdä tarjouksia jakamalla hankintoja tarjouspyynnössä pienempiin osiin. 12. Yhdistymisen muut järjestelyt Kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2016. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. Yhdistynyt kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut uutta kuntajakoa vastaavaksi 1.1.2017 lukien. Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee Seinäjoen kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 §:n mukaisesti. 13. Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arvioinnin toteutus Yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana (2017 - 2019) toteutetaan ulkoinen arviointi vuoden välein ja tehdään arvioinnin perusteella tarvittavat muutokset. 93 LIITE 2 HALLINTO-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSTYÖRYHMÄ 1. TOIMINTOJEN KUVAUS Organisaatiot Selvitysalueen kunnissa on seuraavat keskeiset luottamustoimielimet: Alavus Kaupunginhallitus (10) Tarkastusltk (5) Keskusvaaliltk (5) Ilmajoki Kunnanhallitus (11) Tarkastusltk Keskusvaaliltk Perusturvaltk Isokyrö Kunnanhallitus (10) Tarkastusltk (4) Keskusvaaliltk (5) Perusturvaltk (8) Kuortane Kunnanhallitus (10) Tarkastusltk (5) Keskusvaaliltk (5) Perusturvaltk (7) Perusturvaltk (9) Sivistysltk (9) Sivistysltk Sivistysltk (8) Sivistysltk (7) Vapaa-aikaltk (9) Nuoriso- ja liikuntaltk Vapaa-aikaltk (8) Tekninen ltk (9) Ympäristöltk (9) Tekninen ltk Ympäristöltk Tekninen ltk (8) Ympäristöltk (8) Kansalaisopiston jhtk (5, Alavus, Kuortane, Ähtäri) Lakeuden jäteltk (kuntien yhteinen) Tukipalvelultk (8) Tekninen ltk (7) Ympäristöltk (7) Seinäjoki Kaupunginhallitus (13) Tarkastusltk (8) Keskusvaaliltk (5) Sosiaali- ja terveysltk (13) Perusterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (Isokyrö) Seinäjoen työterveys jhtk (11) Varhaiskasvatus- ja koulutusltk (13) Kulttuuriltk (13) Liikuntaltk (13) Nuorisoltk (13) Tekninen ltk (13) Ympäristöltk (13) EP pelastuslaitoksen jhtk (12, kuntien yhteinen) Asukasltk (13) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (11, kuntien yhteinen) Kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden perusrakenne on hyvin samantyyppinen. Seinäjoella on lukumääräisesti muita enemmän lautakuntia sekä muutama liikelaitoksen johtokunta. Pelastuslaitoksen johtokunta (Seinäjoki) sekä lakeuden jätelautakunta (Ilmajoki) ovat kuntien yhteislautakuntia ja niissä on mukana myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Muita erikoisuuksia ovat Seinäjoen asukaslautakunta ja Isonkyrön tukipalvelulautakunta. Isonkyrön kunta lakkauttaa erilliset vapaaaikalautakunnan ja tukipalvelulautakunnan vuoden 2015 alusta. 94 Myös kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat hyvin samantyyppisiä ja perustuvat perinteiseen osastojakoon. Ns. elinkaarimalliin perustuvia organisaatioita kunnissa ei ole. Seuraavassa on kuvattu kuntien toiminnallinen osastojako ja keskeiset viranhaltijat. Alavus Hallinto- ja kehityspalvelut Kehitysjohtaja Hallintopäällikkö Talouspalvelut Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Ilmajoki Hallinto- ja talousosasto Hallinto- ja talousjohtaja Isokyrö Hallintopalvelut Hallintojohtaja Kuortane Hallinto-osasto Hallintojohtaja Elinkeinojohtaja Seinäjoki Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kehittämisjohtaja Rahoitusjohtaja Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaalijohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Sosiaali- ja terveyskeskus Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyskeskus Toimialajohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri Ympäristöosas- Tekniikkakeskus Toimialajohtaja to Tekninen johtaja Isonkyrön kunnanvaltuusto on 12.11.2014 päättänyt lakkauttaa sivistystoimenjohtajan viran ja perustaa tilalle johtavan rehtorin viran, joka toimii myös sivistysosaston päällikkönä. Konsernit Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä seuraavissa kuntayhtymissä ja niiden osuudet peruspääomista ovat: EP sairaanhoitopiiri EP Liitto Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoen koulutusky Kuusiokuntien terveysky JIK peruspalveluliikelaitosky Pohjanmaan liitto Alavus 5,23 6,17 5,29 2,49 57,15 Ilmajoki 5,55 5,86 5,20 7,97 Isokyrö 2,35 1,30 0,92 33,33 2,57 Kuortane Seinäjoki Yhteensä 2,59 23,68 39,40 2,17 29,47 43,67 2,18 17,21 31,18 1,51 49,49 62,38 22,23 79,38 33,33 2,57 95 Kunnittain on tytäryhteisöjä seuraavasti: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kiinteistöyhtiöt Kehittämisyhtiöt K Oy Alavuden Vuokraasunnot As Oy Eevanraitti K Oy Alavus Fasadi K Oy Tuurin Tietotalo Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy K Oy Ilmajoen Virastotalo Isonkyrön Asuntovuokraus Oy Alavuden Kehitys Oy K Oy Kuortaneen Vuokratalot K Oy Kuortaneen Koulumaja Eelan Laajennus Oy Frami Oy (87 %) K Oy Itikanmäen Teollisuustalo (58 %) K Oy Seinäjoen Animwest K Oy Myllypuistokoti K Oy Seinäjoen Palvelutalot (91 %) K Oy Seinäjoen Tenavakoti (50 %) K Oy Ylistaron Päivölä (76 %) Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy Kunnallistekniset yhtiöt Muut yhtiöt Alavuden Jäähalli Oy Finn Töysä Oy A-Pesu Oy Isonkyrön Lämpö Oy Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %) Into Seinäjoki Oy Lakeuden Vesi Oy (63 %) Seinäjoen Energia Oy K Oy Kuortaneen Jäähalli (50 %) Kuortaneen Golfhalli Oy (50 %) EP Musiikkiopiston kannatus Oy (66 %) EP Ravikatsomo Oy (54 %) Katajalaakson Palvelutalo Oy (78 %) Rytmikorjaamo Oy (43 %) SeiLab Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (54 %) Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (67 %) Sevas Oy Seinäjoki Areena Oy (92 %) Seipark Oy Rengonharju-säätiö EP korkeakoulusäätiö Seinäjoki on tulouttanut konserniyhtiöistä vuosittain noin 10 - 11 milj. €, josta noin 10 milj. € tulee Seinäjoen Energia Oy:ltä. Muilla kunnilla ei ole merkittäviä tuloutuksia tytäryhteisöiltä. Alavus on yhtiöittämässä kaukolämpötoimintaa, joka on tähän saakka ollut kaupungin liikelaitos. Tavoitteena on, että yhtiö tulouttaa kaupungille vuosittain. Kuortaneella on valmistelussa vuokrataloyhtiöiden fuusio. 96 Talous- ja palkkahallinto Kaikissa selvitysalueen kunnissa hoidetaan talous- ja palkkahallinnon tehtävät omana toimintana eikä niitä ole ulkoistettu tai hoideta kuntien välisenä yhteistyönä. Seinäjoen kaupunki hoitaa myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kirjanpitopalvelut. Tehtävien henkilövahvuudet ovat: Taloushallinto Palkkahallinto Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 4 4 2 2 9 + 7 EPSHP 4,5 5,5 1,5 1,5 17 Muu toimistohenkilöstö 6 7 4 3 16 Tietohallinto- ja ICT-palvelut Selvitysalueen kunnat järjestävät tietohallintoon liittyvät ICT-palvelut pääosin omana työnä. Teknisen toimintaympäristön osalta yhteistyötä tehdään useiden toimittajien kanssa. Valtakunnallisella tasolla on esim. hankintayhteistyö KL-Kuntahankintojen kanssa merkittävää. Alavudella ja Kuortaneella (+ Ähtärillä) on yhteistyötä mm. Kuusiokuntien runkoverkon puitteissa. Kuntien väliset yhteistyöratkaisut (mm. Isonkyrön terveyspalvelut, pelastuslaitos, ympäristöterveydenhuolto, maaseututoimi) pitävät tyypillisesti sisällään myös tietohallinnon mukaan lukien tietojärjestelmät. Kaikilla kunnilla tietohallinto- ja ICT-palvelut on pääosin organisoitu keskitetysti keskushallinnon alaisuuteen. Tietohallinto- ja ICT-palvelujen volyymit ovat: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Henkilöstö Työasemia Kulut €/v 400 Käyttäjiä (ml. oppilaat) 1800 3 2 1 1 18 + 3 250 300 4.600 960 855 11.000 163.500 149.351 2.916.300 396.200 97 Kuntien keskeiset tietojärjestelmät ovat: Talous- ja palkkahallinto ProEconomica Populus Kokousjärjestelmä Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Kuntatoimisto EP-Potti / AlueEffica ProConsona Wilma Kurre Primus Factamap ProEconomica PegasosHeha, Basware ei ole AlueEffica Effica ProConsona Kurre MultiPrimus Wilma Kuortane ProEconomica Pegasos Heeros Dynasty AlueEffica ProConsona MultiPrimus Kurre Wilma Seinäjoki Raindance Populus Kuntatoimisto TWeb Sali AlueEffica Abilita Effica ProCapita Aurora Kuntanet Rakennusvalvonta Karttaliittymä Vesikanta KuntaNet Rakennusvalvonta Karttaliittymä Vesikanta Trimble Locus Bentley Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuntien mahdollisessa yhdistymisessä keskeiset tietojärjestelmät yhdistetään, mikä aiheuttaa jonkin verran fuusiokustannuksia. Aikaisempien liitosten kokemukset ovat osoittaneet, että samassa yhteydessä tietojärjestelmien hyödyntämisaste nousee liittymistä edeltävästä tasosta. Ravintopalvelut Kaikki kunnat tuottavat ravintopalvelut omana työnä. Ilmajoki tuottaa ravintopalvelut myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n Ilmajoella oleville yksiköille ja Alavus 6tk:n pääterveysasemalle. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Valmistuskeittiöitä Jakelukeittiöitä €/suorite 15 15 3,23 3,01 2 3 3,50 2 18 4,16 32 31 2,84 Kunnissa on varsin runsaasti valmistuskeittiöitä, mikä todennäköisesti nostaa niiden ateriahintaa. Alavudella valmistuskeittiöiden määrä pudonnee lähivuosina 2 – 4:ään. Siivouspalvelut Kaikki kunnat tuottavat siivouspalvelut omana työnä. Alavudella (ent. Töysän kunnan kiinteistöt) ja Isossakyrössä (uimahalli) on myös ulkoistettua siivousta. Ilmajoki tuottaa siivouspalvelut myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n Ilmajoella oleville yksiköille ja Seinäjoki eräille kaupunkikonsernin yhtiöille sekä joillekin koulutuskuntayhtymän oppilaitoksille. 98 Siivouspalvelujen kustannukset vaihtelevat kunnittain: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki €/siivousm2/v 22,20 Koulut 25,32 Muut 31,20 JIK 29,88 25 28,70 27,48 Kuntayhteistyö Kunnilla on työryhmän toimialaan kuuluvissa toiminnoissa yhteistyötä seuraavasti: - Seinäjoki hoitaa koko Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelut Seinäjoki hoitaa Seinäjoen, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Lapuan maaseutuhallinnon palvelut Alavus hoitaa Alavuden ja Ähtärin maaseutuhallinnon palvelut Ilmajoen, Isonkyrön, Seinäjoen lomituspalvelut hoitaa Jalasjärven kunta Alavus hoitaa Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin lomituspalvelut Ilmajoki hoitaa Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen jätelautakunnan tehtävät. Kaikki selvitysalueen kunnat Isoakyröä lukuun ottamatta kuuluvat Lakeuden Etappi Oy:hyn. Hankinnat Selvitysalueen kunnista ainoastaan Seinäjoen kaupungilla on erillinen hankinta- ja varastotoimi. Muilla kunnilla ao. viranhaltijat tekevät hankintoja osana muita tehtäviään. Seinäjoen kaupungin hankinta- ja varastotoimen henkilöstövahvuus on yhteensä 10,5 htv ja se käsittelee vuosittain noin 1.200 hankintatoimeksiantoa, joiden yhteenlaskettu arvo oli vuonna 2013 noin 35 milj. €. Hankintatoimi tuottaa palveluja kaupunkikonsernille ja lisäksi mm. Seinäjoen seudun hankintarenkaalle (jäseninä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat, Kurikan ja Lapuan kaupungit, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen seurakunta ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy). Hankintatoimi vastaa kaupungin tavara- ja palveluhankinnoista, Tekniikkakeskus hankkii urakat ja tekniset suunnittelupalvelut. Hankintoihin liittyy olennaisesti Seinäjoen kaupungin keskitetty varastotoimi, joka toimii yhdessä pisteessä. Varastotoimi tuottaa varastopalveluja kaupunkikonsernille ja lisäksi mm. joillekin hankintarenkaan jäsenille. Toimitukset toteutetaan kaupungin kuljetuskeskuksen kuljetuksina säännöllisen aikataulun mukaan. Varastolla on vuosittain noin 450 asiakasta, noin 1.000 nimikettä ja noin 34.000 varastoluovutusta. Alavuden kaupunki tekee hankintayhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: SH-piirin hankintarengas (perusturvan hankintoja sekä elintarvikkeet ja pesuaineet), KL- kuntahankinnat (lämmitysöljy, sähkö, pehmopaperit, oppikirjat ja koulutarvikkeet, puhelimet, tietokoneet ja matkapuhelinoperaattoripalvelut) sekä Kuortane ja Ähtäri (asfalttipäällysteet ja kirjaston hankinnat). 99 Isonkyrön kunta kuuluu Vaasan kaupungin hankintarenkaaseen. Kuntahankintojen kautta hankintaan mm. IT -laitteet ja toimistopaperit. Työvoiman saatavuus Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi kohtuullisen hyvin saaneet henkilöstöä hallinto- ja tukipalveluihin. Selvitysalueen kuntien hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä eläköityy vuoteen 2025 mennessä seuraavasti (lähde: Kuntien eläkevakuutus): Ammattiryhmä Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelut Siivous- ja kiinteistohuolto Eläköityviä, kpl 167 120 134 222 Eläköityviä, % 51 % 36 % 50 % 48 % Pääosassa henkilöstöryhmiä noin joka toinen eläköityy 10 vuoden kuluessa. Tämä merkitsee toisaalta kasvavia rekrytointiongelmia ja toisaalta mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseksi. 100 2. LIITOKSET VAIKUTUKSET/MAHDOLLISUUDET Selvitysalueen kuntien mahdollinen kuntaliitos vaikuttaisi tai mahdollistaisi toimintojen kehittämistä seuraavasti: Kuntien organisaatiot Kuntaliitoksessa kuntien organisaatiot yhdistetään. Nykyiset organisaatiot ovat hyvin pitkälle samantyyppisiä, jolloin ne ovat helposti yhdistettävissä. Liitoksen yhteydessä voidaan kuitenkin samalla harkita organisaation perusrakenteen uudistamista esim. elinkaarimallin mukaisesti. Tähän vaikuttaa kuitenkin myös se, miten meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee ja vaikuttaa uuden kunnan tehtäviin. Toisaalta liitoksen kanssa yhtäaikainen muun organisaation uudistaminen voi aiheuttaa kaksinkertaisen muutoskitkan ja tehdä muutoksesta liiankin vaativan prosessin. Liittyvien kuntien alueelle voidaan perustaa yhteispalvelupisteet joko nykyisille kunnantaloille tai esim. kirjastojen yhteyteen. Joka tapauksessa kuntien lautakuntarakenne yhdistetään, perusrakenteena voidaan käyttää Seinäjoen kaupungin nykyistä lautakuntarakennetta. Kuntien valtuustojen poliittinen jakauma on vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen mukaan seuraava: VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA 20 18 16 Keskusta 14 Kokoomus 12 SDP 10 PS KD 8 Vas 6 Vihreät 4 2 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 101 Uuden valtuuston voimasuhteet olisivat ns. Seutukaupungissa ja Nauhakaupungissa: POLIITTINEN JAKAUMA UUSISSA KUNNISSA 25 Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät 20 15 10 5 0 Seutukaupunki Nauhakaupunki Liitteenä on luonnokset uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi ja viranhaltijaorganisaatioksi. Konserniorganisaatiot Kuntaliitoksessa uuden kunnan asema maakunnan kuntayhtymissä vahvistuu, kun liittyvien kuntien peruspääomaosuudet yhdistyvät. Seinäjoen ja edes yhden muun kunnan liitoksen toteutuessa uuden kunnan osuus Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä nousee yli 50 %:n, seutukaupunkivaihtoehdossa 62,38 %:iin. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (39,40 %), Etelä-Pohjanmaan liitossa (43,67 %) ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (31,18 %) uuden seutukaupungin osuus peruspääomasta nousee merkittävästi. Seutukaupunkivaihtoehdon toteutuminen merkinnee Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän ja Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n purkautumista. Konsernin tytäryhtiöissä kuntaliitos mahdollistaisi uudelleenorganisoinnin. Lukuiset erilliset vuokrataloyhtiöt voitaisiin fuusioida yhdeksi yhtiöksi. Myös osa muista kiinteistöyhtiöistä voitaisiin fuusioida joko erilliseksi yhtiöksi tai Into Seinäjoki Oy:n kanssa, johon myös Alavuden Kehitys Oy voitaisiin fuusioida. Erityisesti Seinäjoen kaupungin omistamiin lukuisiin erillisyhtiöihin (esim. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy) kuntaliitoksella sen sijaan ei olisi vaikutusta vaan ne jatkaisivat toimintaansa entiseen tapaan. Joissakin yhtiöissä uuden kunnan omistusosuus nousee joko liittyvien kuntien tai esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistusosuuden kautta. Isonkyrön Lämpö Oy voitaisiin fuusioida Seinäjoen Energia Oy:hyn. 102 Hallintopalvelut Hallintopalvelujen osalta toimintojen yhdistäminen on ongelmatonta tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden vuoksi. Päätösvalmistelu keskittyy luonnollisesti Seinäjoelle, koska siihen kuuluvat keskeisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston yleiset kokoustoiminnan valmistelu- ja sihteeritehtävät, päätösvalmisteluun liittyvät toimistopalvelut sekä arkistotoimi. Sähköistä kokouskäytäntöä on syytä jatkaa ja laajentaa. Yhtenäisen tietojärjestelmän turvin on mahdollista toteuttaa edellä todettuja tehtäviä myös alueellisesti hajautetusti. Monistuskeskus jatkaa toimintaansa Seinäjoella palvellen koko kaupunkikonsernia. Puhelinvaihteiden yhdistäminen vähentää henkilöstön haavoittuvuutta, välitys voi tapahtua eri toimipisteissä. Lakiasiat hoidetaan kaupunginlakimiehen toimesta. Palkanlaskentapalvelut keskitetään Seinäjoen mallin mukaisesti hallintopalvelujen henkilöstöhallinnon tulosyksikköön. Palkkalaskenta jakaantuu tiimeihin; sivistys, sosiaali- ja terveys sekä tekniikka. Myös sovellettavat sopimukset; KVTES, OVTES, TS, TTES ja LS, otetaan huomioon työnjaoissa tiimien kesken siten, ettei osaamisvajetta synny, vaikka joku tiimin jäsenistä olisi pidempään poissa. Tällä tavoin pystytään varmistamaan palkkalaskennan häiriötön toimivuus kaikissa tilanteissa. Palkanlaskennan tiimi voi toimia myös etätiiminä esim. Alavudella. Uudessa kunnassa noudatetaan Seinäjoen kaupungin yhteistoimintajärjestelmää paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Henkilöstön asema on kuntaliitosmallissa turvattu. Tehtäväkokonaisuuksiin saattaa tulla muutoksia kuitenkin siten, että kunkin erityisosaaminen ja motivaatio huomioidaan mahdollisimman tarkkaan. Ruokapalvelut Jos kuntaliitos toteutuu, Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien kaikkien yksiköiden ruokapalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Ruokapalvelut – tulosyksikköön. Ruokapalveluiden tehostamista mm. keittiöverkon tarkastelua tulee jatkaa uudessa kunnassa. Siivouspalvelut Jos kuntaliitos toteutuu Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien kaikkien yksiköiden siivouspalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Siivouspalvelut – tulosyksikköön. Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut Maaseututoimi ja maaseutuelinkeinoviranomaiset siirretään Seinäjoen kaupunginkansliaan. Toimipisteet säilytetään ao. kunnissa. 103 Mikäli liitoksessa on mukana myös Alavus, maaseututoimen yhteistoiminta-alueen jatkosta tulee neuvotella maaseutuviraston sekä Ähtärin kaupungin kanssa. Lomituspalvelujen yhteistoiminta-alueista tulee neuvotella Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa. Nykyiset yhteistoiminta-alueet muuttuvat joka tapauksessa, koska Jalasjärvi (vastuukunta Jalasjärven, Ilmajoen, Isonkyrön ja Seinäjoen lomituspalveluissa) liittyy Kurikkaan. Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen tulosalueen palvelut tuotetaan jatkossakin Seinäjoella vahvistettuna Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien viranhaltijoiden osaamisella. Markkinointiviestinnästä vastaa viestintäpäällikkö. Kuntien nykyiset elinkeinoasiamiehet tmv. siirtyvät Into Seinäjoki Oy:n palvelukseen. Talouspalvelut Kuntaliitosmallissa kuntien kaikki taloushallintojärjestelmät yhdistetään ja muodostetaan yksi taloushallintokokonaisuus. Kuntien taseiden, kirjanpidon, konsernikokonaisuuden ja rahoituksen yhdistämisessä ei nähdä teknisiä ongelmia. Yksi yhteinen toimintaympäristö vähentää ylläpidettäviä järjestelmiä, tekee tarpeettomaksi päällekkäiset ohjelmisto- ja laitteistoinvestoinnit ja tiivistää organisaation osaamista. Organisaation haavoittuvuus vähenee ja henkilöstön erityisosaamista voidaan tehokkaasti hyödyntää. Toiminnallisesti taloushallintopalvelujen tuottaminen voidaan toteuttaa osin hajautetusti. Laskujen sähköisen käsittelyn ja verkkolaskujen laajamittainen käyttöönotto mahdollistaa hajautetun toimintamallin ja henkilöstön sijoittuminen voidaan näin suunnitella tarkoituksenmukaisella tavalla. Taloushallinnon johtaminen kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä parantaa päätöksenteon perustaksi tuotettavan informaation tasoa, vähentää hallinnon kustannuksia ja tehostaa ohjausmekanismeja. Tietohallinto Palvelut tuotetaan yhteisen tietohallinnon toimesta. Seinäjoella toteutetut tietojärjestelmä- ja teknologiset uudistukset ja niihin liittyvä kehitys- ja suunnittelutyö ovat hyödynnettävissä suoraan koko alueella. Erillistä hallinnollista käsittelyä uudistusten hyödyntämiseksi kunkin nykyään erillisen organisaation osalta ei tarvita. Tekniseen toteutukseen ei jää organisatorisia ”sudenkuoppia”; tietohallintoyhteistyön ulkopuolelle jääneitä osa-alueita, tietohallinnosta on selkeä kokonaisvastuu oman organisaation tietohallintoyksiköllä Yhteinen kunta merkitsee tietohallinnon kannalta tiivistettynä: - yhtenäistä käyttäjäkuntaa; käyttäjätiedot ja niihin liittyvät oikeudet ylläpidetään yhdessä paikassa keskitetysti yhdenmukaisin menettelyin yhtenäinen tietoliikenne; hallinta ja ylläpito selkeämpää 104 - - ohjelmistojen käyttöoikeudet omistaa sama organisaatio; taloudelliset etuisuudet ja hallinnolliset etuisuudet käytössä vain yhdet versiot kustakin sovellusohjelmistosta (esim. Palkkalaskenta), jolloin järjestelmien väliset yhteydet (esim. Palkkalaskenta -> talous- hallinto) vain kertaalleen, ja käyttäjiä voidaan neuvoa vain ”yhden ohjelmiston ympäristössä” yhtenäiset työasemaympäristöt => yhteiset määrittelyt, hankinnat, ohjelmistojakelutekniikat ongelmaton yhteisten laiteresurssien käyttö yhteinen henkilöstö; sijaisuuksien ongelmaton hoitaminen ja joustava sopiminen työn suorittamisesta luottamuksellisten aineistojen käsittely helpompaa kuin organisaatiorajat ylittävässä mallissa konsernilisensseillä ja yhteisen infran tehokkaammalla hyödyntämisellä edullisuutta Tietohallinnon tarjoamat toiminnan tehostamismahdollisuudet ovat kytköksissä koko organisaation toimintaan. Tietojärjestelmät ovat kuntien palveluprosessien kiinteä osa. Pitkälle selkiytetty ja keskitetty toiminta tarjoaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet tietohallinnon tuottamien keskitettyjen palvelujen hyödyntämiselle kuin hajanainen laajaa tietojärjestelmäkirjoa hyödyntävä malli. Organisaation prosessien virtaviivaistaminen ja keskittämisen hyödyt kertautuvat tietohallinnon tehostumisena. Materiaalihallinto Materiaalitoimen perusorganisaatio on valmiina eikä siihen tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia. Operatiivista toimintaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että eri hankinta- muotoja edustavat hankinnat voidaan toteuttaa kaupungilla käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Hankintaprosessit seudullisten yhteishankintojen osalta voidaan toteuttaa nykyisen käytännön mukaisesti. Erillishankintojen, erityisesti pienten hankintojen, osalta päästään nykyiseen käytäntöön verrattuna selkeästi tehokkaampaan ja taloudellisempaan käytäntöön, koska pienetkin hankinnat voidaan hoitaa hankintayksikön sopimusten perusteella. Eri yksiköiden tekemät toimittajilta noudot ja erilliset tilaamiset jäävät pois, jolloin hankintatapahtuman kokonaiskustannukset oleellisesti laskevat. Logistiikan kannalta merkittävä muutos kunnan sisäisten hankintojen osalta näkyy maantieteellisen toiminta-alueen oleellisena laajentumisena ja toimituskohteiden lisääntymisenä. Työvoiman saatavuus Keskushallinnon ja tukipalvelujen henkilöstöä on ollut hyvin saatavilla selvitysalueen kunnissa, joten näissä tehtävissä kuntaliitoksella ei ole erityistä vaikutusta henkilöstön saatavuuteen. Toiminnan tehostamismahdollisuudet Edellä esitettyjen toiminnallisten mahdollisuuksien lisäksi kuntaliitos mahdollistaa hallinto- ja tukipalvelujen organisaatioiden keventämisen seuraavasti: 105 Keskushallinnon tehtävissä voidaan nykyisistä yhteensä n. 150 htv:stä vähentää n. 25 htv, kun toiminnot yhdistetään ja keskitetään. Kaikki em. vähennykset toteutetaan luonnollisen poistuman kautta. Vähennysten yhteinen taloudellinen vaikutus uuden kunnan toimintamenoissa on noin 1 milj. € vuodessa. Lisäksi viiden luottamushenkilöorganisaation korvaaminen yhdellä organisaatiolla vähentää uuden kaupungin luottamushenkilöpalkkioiden kustannuksia yhteensä noin 400 – 500.000 € vuodessa nykyiseen tasoon verrattuna. Liitos ns. Maaseutukaupunki-vaihtoehdon mukaisesti Mikäli vaihtoehto Maaseutukaupunki toteutuisi sellaisenaan tai täydennettynä, toimintojen järjestämistapa Alavuden kaupungin osalta olisi vastaavanlainen kuin Seinäjoen ollessa keskuskaupunkina. 106 3. PALKKOJEN HARMONISOINTI Kuntaliitos tapahtuu ns. liikkeen luovutuksen periaatteella, jolloin henkilöstö siirtyy uudelle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Työnantajalla tulee olla yhtenäinen palkkapolitiikka. Vaativuudeltaan samasta tehtävästä tulee maksaa samaa palkkaa. Kuntaliitostilanteessa eri työnantajilla vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee jonkin verran. Vaihtelua on erityisesti yleisen KVTES:n, teknisten sopimuksen sekä lääkärisopimuksen alaisissa tehtävissä. Sen sijaan opetushenkilökuntaa koskevan OVTES:n alaisissa tehtävissä vaihtelu on pientä, koska palkkaus on tarkemmin sopimustasolla määriteltyä. Kuntaliitoksen yhteydessä uudelle kunnalle tulee laatia uusi palkkausjärjestelmä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Mikäli henkilön aikaisempi palkka (tehtäväkohtainen palkka) on alempi kuin uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka, palkka tulee nostaa uuden järjestelmän mukaiselle tasolle. Tämä voi tapahtua myös asteittain. Mikäli vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, tehtäväkohtainen palkka säilyy ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Ero supistuu tehtäväkohtaisten palkkojen muuten noustessa. Työryhmä on kartoittanut KVTES:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen alaisten henkilöstöryhmien tehtäväkohtaisten palkkojen erot palkkahinnoittelukohdittain. Kartoituksessa olivat mukana Alavus, Isokyrö, Kuortane, Seinäjoki ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä (6tk). Ilmajoen kunnan tietoja vertailuun ei saatu. Työryhmä laski alustavasti kaksi eri vaihtoehtoa palkkatasojen harmonisoinniksi. Toisessa vaihtoehdossa palkat harmonisoitaisiin aina hinnoittelukohdan ylimpään palkkatasoon ja toisessa Seinäjoen kaupungissa käytössä olevaan palkkatasoon. Näillä vaihtoehdoilla palkkojen harmonisoinnin kustannusvaikutukset olisivat yhteensä (€/v, sis. sivukulut) KVTES Lääkärit Tekniset Yhteensä Ylimmillä palkoilla 2.211.000 591.000 1.019.000 3.821.000 Seinäjoen palkoilla 909.000 324.000 - 465.000 769.000 Suurimmat erot palkoissa on lääkäreillä. Laskelma on vain suuntaa antava, koska liitoksen toteutuessa tehtävät ja palkkaus joudutaan käymään läpi palkkahinnoittelukohdittain ja henkilöittäin. 107 LIITTEET Luonnos seutukaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi Luonnos seutukaupungin viranhaltijaorganisaatioksi Luonnos kaupunginkanslian organisaatioksi Laskelma kaupunginkanslian henkilöstöt 2 3 4 1 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 13 jäsentä Kulttuurilautakunta 13 jäsentä Liikuntalautakunta 13 jäsentä Nuorisolautakunta 13 jäsentä SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Tarkastuslautakunta 8 jäsentä 6 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 13 jäsentä Seinäjoen Työterveys –liikelaitoksen johtokunta 11 jäsentä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA 13 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS VALTUUSTO 51 jäsentä 1 2 3 Tekninen lautakunta 13 jäsentä Ympäristölautakunta 13 jäsentä Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta 12 jäsentä TEKNISEN TOIMEN TOIMIALA Henkilöstöjaosto 6 jäsentä Kaupunkisuunnittelujaosto 6 jäsentä Asukaslautakunta 13 jäsentä Konserniyhteisöt Kuntayhtymät KESKUSHALLINNON TOIMIALA ____________________________________ 1(1) 108 Luonnos seutukaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 Hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Erityispalvelut Lukiokoulutus Kansalaisopisto Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Museotoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi SIVISTYSKESKUS KONSERNIYHTEISÖT TARKASTUSTOIMI Hallinto Sosiaalityö Vanhustyö Terveydenhuolto ( Ympäristöterveydenhuolto 16 Seinäjoen Työterveys -liikelaitos 11 12 13 14 15 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Kaupunginjohtaja 7 1 2 3 4 5 6 Kehittämispalvelut Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos 2 Hallinto Kunnallistekniikka Kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu Kiinteistö- ja mittauspalvelut Tilapalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu TEKNIIKKAKESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut KAUPUNGINKANSLIA 1(1) 109 Luonnos seutukaupungin viranhaltijaorganisaatioksi 110 1(1) Luonnos kaupunginkanslian organisaatioksi KAUPUNGINKANSLIA kaupunginjohtaja HALLINTOPALVELUT KEHITTÄMISPALVELUT TALOUSPALVELUT kansliapäällikkö kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja Päätösvalmistelu kansliapäällikkö hallintopäällikkö Kaupunkikehittäminen kehittämisjohtaja kehittämispäällikkö (2) Taloushallinto rahoitusjohtaja talouspäällikkö Henkilöstöhallinto kansliapäällikkö henkilöstöpäällikkö Kaupunkisuunnittelu kaavoitusjohtaja Tietohallinto tietohallintojohtaja Ruokapalvelut ruokapalvelujohtaja Markkinointiviestintä viestintäpäällikkö Materiaalihallinto hankintajohtaja Siivouspalvelut siivouspalvelujohtaja Maaseututoimi maaseutupäällikkö 111 Laskelma kaupunginkanslian henkilöstöt HALLINTOHENKILÖSTÖ, mitoitus YHTEENSÄ ESITYS 3,6 1 1 1 24,9 1 1 0 1 1 17,5 1 5 3 Palkkahallinto Palvelusuhdepäällikkö Henkilöstösihteeri Työhyvinvointipäällikkö Työsuojelupäällikkö 30 1 1 1 1 25 1 1 1 1 Rahoitusjohtaja/Talousjohtaja Taloushallinto 2,4 28 2 23 Tietohallinto 28 25 Kehittämisjohtaja Kehittämispäällikkö Viestintäpäällikkö Viestintäsihteeri Viestintäsuunnittelija Yhteyssihteeri 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 Siivouspalvelujohtaja Palvelupäällikkö Toimistosihteeri 1 6 1 1 6 1 Ruokapalvelujohtaja Palvelupäällikkö Ruokapalvelusihteeri Toimistosihteeri Taloussihteeri 1 6 1 1,5 1 1 6 1 1,5 1 155,4 129 Kansliapäällikkö/Hallintojohtaja Kehitysjohtaja Kaupunginlakimies Hallintopäällikkö Keskushallinnon toimistohenkilöstö Vahtimestari Puhelunvälittäjä YHTEENSÄ 112 LIITE 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 4. TOIMINTOJEN KUVAUS Yhteistoiminta-alueet Kaikki selvitysalueen kunnat, myös Isokyrö, kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Seuraavassa kuvassa on esitetty Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. 113 Yhteistoiminta-alueiden toiminnat kattavat pääosin vain perusterveydenhuollon palvelut. Toimijoittain palvelujen sisällöt ovat: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä: Alavus, Kuortane ja Ähtäri - Perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, päihdehuolto - Muut sosiaalipalvelut kunnissa Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK: Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka - Terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja Kurikan sosiaalipalvelut - Ilmajoen sosiaalipalvelut (pl. vanhuspalvelut) kunnassa Seinäjoki, vastuukuntana myös Isonkyrön perusterveydenhuolto - Isonkyrön sosiaalipalvelut kunnassa Kuntien välinen muu yhteistyö Selvitysalueen kunnilla on sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta-alueiden lisäksi mm. seuraavaa yhteistyötä: - Kehitysvammaisten erityishuolto: Kaikki kunnat kuuluvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään, jonka jäseninä on kaikkiaan 32 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kuntaa. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten laitos- ja muita palveluita. Kuntayhtymän tarpeellisuudesta erillisenä organisaationa on käyty keskustelua alueella. - Sosiaaliasiamies: Isonkyrön kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Vaasasta ja muut kunnat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. - Ympäristöterveydenhuolto: Seinäjoen kaupunki järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut Seinäjoelle, Alavudelle, Isollekyrölle, Kuortaneelle ja 8 muulle kunnalle. Ilmajoen kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestää peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK. - Sosiaalipäivystys: Isonkyrön kunta ostaa sosiaalipäivystyksen Vaasasta ja muille kunnille ne järjestää Seinäjoki. - Isonkyrön kunta ostaa A-klinikkapalvelut Vaasasta - Työpajatoiminta: Isonkyrön kunta ostaa työpajapalvelut Vaasasta, muille kunnilla on omia työpajoja, Alavudella ja Kuortaneella osittain yhteinen työpaja. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen yhteistoiminta-alueiden yhteistyönä on laadittu Eteläpohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 – 2016. Se on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa 10.6.2013. Suunnitelma ei ole osapuolia sitova, mutta siinä on kuvattu mm. yhteistyö toimijoiden kesken, yhteiset tavoitteet ja vastuut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestäminen sekä päivystyksen, kuvantamisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. 114 Terveydenhuollon palvelut Seuraavassa taulukossa on kuvattu selvitysalueen kuntien terveyskeskusten keskeiset palvelut: Alavus Lääkärin vastaanotto (päivystys joka päivä 8 – 22) 4 vuodeosastoa (yht.103 paikkaa, joista noin 20 pitkäaikaisia, 12 psykiatrian ja 22 psykogeriatrian paikkaa) Röntgen Ilmajoki Lääkärin vastaanotto (päivystys ma – to 8 – 22, pe 8 – 18, pe-ilta ja vkl vuoroviikoin Kurikan kanssa) Vuodeosasto (42 paikkaa) Isokyrö Lääkärin vastaanotto Kuortane Lääkärin vastaanotto Kaupunginsairaala (5 osastoa, yht. 167 paikkaa) Röntgen Laboratorio Laboratorio Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Seinäjoki Lääkärin vastaanotto (päivystys joka päivä 8 – 22) Laboratorion näytteenotto Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Hammashuolto Tk-psykologi Työterveyshuolto Laboratorion näytteenotto Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashuolto Psykiatrian poliklinikka Työterveyshuolto EP sairaanhoitopiirissä EP sairaanhoitopiirissä Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashuolto Psykiatrian poliklinikka Seinäjoen Työterveys –liikelaitos Perheneuvola Seinäjoen pääterveysasema (Y-talo) sijaitsee Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Keskussairaala tuottaa mm. röntgen- ja laboratoriopalvelut pääterveysaseman käyttäjille. Lisäksi selvitysalueella on seuraavat terveysasemat/ terveyspalvelukeskukset: Töysä (Alavus) Nurmo (Seinäjoki) Terveydenhoitajan vastaanotto Laboratorion näytteenotto Peräseinäjoki (Seinäjoki) Terveydenhoitajan vastaanotto Laboratorion näytteenotto Ylistaro (Seinäjoki) Terveydenhoitajan vastaanotto Lääkärin vastaanotto Laboratorion näytteenotto Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Hammashuolto Työterveyshuolto Äitiys- ja lastenneuvola Hammashuolto Äitiys- ja lastenneuvola Hammashuolto Äitiys- ja lastenneuvola Hammashuolto 115 Sosiaalitoimen palvelut Selvitysalueen kunnissa on vanhustenhuollon palveluja seuraavasti: Alavus Laitospalvelut Omia paikkoja Tehostettu palveluasuminen Omia paikkoja Ostopalvelupaikkoja Vuoro- ja lyhytaikaishoito Omia paikkoja Kotipalvelu Säännöllisiä asiakkaita Palveluseteliasiakkaita Ateriapalveluasiakkaita Turvapuhelinasiakkaita Omaishoito Asiakkaita Päivätoiminta Kävijöitä/vko Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 46 17 – 20 22 147 94 19 35 36 10 150 123 12 - 15 2 47 114 65 131 80 37 80 90 79 41 750 250 750 500 93 52 30 390 47 100 18 122 10/5 240 Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (STM 2013:11, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi) verrattuna kuntien vanhustenhuollon palvelurakenne oli vuonna 2013 seuraava (% 75 vuotta täyttäneistä): Suositus TK:n vuodeosasto Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Omaishoito Säännöllinen kotihoito 2-3 6-7 6-7 13 - 14 Alavus 1,3 3,5 7,6 5,6 16,2 TK + vkoti + teh palv.as. yht Kotona asuvat 8-9 91 - 92 12,4 87,6 Ilmajoki 0,5 1,9 8,6 7,9 12,4 Isokyrö 0 4,3 5,8 7,2 11,3 11 89 10,1 89,9 Kuortane Seinäjoki 0 1,5 3,8 3,5 6,4 4,4 6,4 6 18,5 15,1 10,2 89,8 9,4 90,6 Kunnista Seinäjoella kotona asuvien osuus on lähimpänä valtakunnallista suositusta. Erityisesti Alavudella ja Ilmajoella palvelurakenne on vuonna 2013 ollut liian laitosvaltainen. Kaikissa kunnissa on sen jälkeen tehty työtä palvelurakenteen laitosvaltaisuuden purkamiseksi. Kesä/elokuussa 2014 tilanne onkin jo seuraava: 116 Suositus TK:n vuodeosasto Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Omaishoito Säännöllinen kotihoito TK + vkoti + teh palv.as. yht Kotona asuvat Ilmajoki 2-3 6-7 6-7 13 - 14 Alavus 1,0 3,3 7,7 6,0 15,6 8-9 91 - 92 12,0 88,0 0,0 100,0 Isokyrö 0,0 2,8 5,6 5,8 14,4 Kuortane Seinäjoki 3,6 6,4 8,4 91,6 10,0 90,0 0,0 100,0 Selvitysalueen kunnissa on sosiaalihuollon muita keskeisiä palveluja vuosittain seuraavasti Alavus Lastensuojelu Lastensuojeluilmoituksia Huostaanotettuja Perhetyö Perheitä työn piirissä Lapsioikeudelliset palvelut Isyys-, elatus- sekä huolto- ja tapaamissopimukset, päätöksiä/v Toimeentulotuki Asiakaskotitalouksia Päihde- ja mielenterveyspalvelut Asumispalveluasiakkaita Työ- ja päivätoimintaasiakkaita Päihdehuollon kuntoutusjaksoja Vammaispalvelut Laitosasiakkaita Palveluasumisasiakkaita Työ- ja päivätoimintaasiakkaita Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 198 22 60 1 19 0 23 12 12 1214 107 75, josta omana toiminta 60 perhettä ja ostopalvelujen piirissä perheitä 15. 377 139 454 159 n. 70 2924 35 20 8 11 7 11 84 135 4 0 1 61 5 43 45 0 13 12 3 10-11 17 24 151 213 68 33 7 151 117 Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarveindeksit Seuraavassa kaaviossa on esitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten tarveindeksien vaihtelu selvitysalueen kunnissa. ERILAISET TARVEINDEKSIT 1,600 VOS 2014 VOS 2015 THL 2012 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki VOS 2104 on valtionosuusjärjestelmässä vuoteen 2014 käytetty sairastavuusindeksi ja VOS 2015 vuodesta 2015 alkaen käytettävä sairastavuusindeksi. Muutoksessa kaikkien selvitysalueen kuntien indeksi nousee, eniten Kuortaneella. Uusi vos-sairastavuusindeksi perustuu THL:n laskelmiin keskeisten kansansairauksien vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. THL:n omissa vertailulaskelmissa käytettävä tarveindeksi perustuu kansainväliseen CHESS:n olosuhde- (kaksikielisyys ja asutusrakenne) ja tarve- (ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema) vakiointilaskelmiin. Seinäjoen kaupungilla kaikki em. tarveindeksit ovat alle 1 eli alle maan keskiarvon. Muilla kunnilla indeksit osoittavat muuta maata korkeampaa palvelutarvetta eli indeksit ovat yli 1:n. 118 Kuntien kustannukset Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä, €/as, deflatoitu 3 397 3 071 3 296 2 946 3 215 3 297 3 278 2 889 3 000 3 173 3 500 2 802 3 124 4 000 3 193 3 613 3 869 4 500 2 007 2 500 2 012 2 000 Koko maa 2012 1 500 1 000 500 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/as Alavus 3 124 3 120 3 422 3 376 3 514 3 613 Ilmajoki 2 802 2 940 3 041 2 996 3 180 3 193 Isokyrö 3 173 3 131 3 215 3 053 3 311 3 278 Kuortane 3 297 3 546 3 541 3 644 3 582 3 869 Seinäjoki 2 889 2 908 3 091 3 004 3 027 3 215 Selvitysalue 2 946 2 983 3 157 3 084 3 151 3 296 Koko maa 3 071 3 161 3 286 3 265 3 326 3 397 Selvitysalueen kunnista Kuortaneen ja Alavuden sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot (€/as) ovat kaikkein korkeimmat ja ylittävät koko maan keskiarvon. Muilla kunnilla nettomenot jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Kuortaneella ja Alavudella myös nettomenojen kasvu vuosina 2007 – 2012 on ollut kaikkein korkeinta. Ilmajoen ja Seinäjoen nettomenot ovat selvitysalueen kunnista alhaisimmat. Vuonna 2012 Kuortaneen nettomenot ovat olleet poikkeuksellisen korkeat. Vuonna 2013 kulut ovat palautuneet aikaisempien vuosien tasolle. 119 TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT, INDEKSI 120 108 99 100 97 90 89 80 60 40 20 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Lähde: THL, tarvevakioidut nettomenot Myös THL:n tarve- ja olosuhdevakioidulla vertailussa Kuortaneen nettomenot ovat yli maan keskiarvon. Tässä vertailussa myös Alavus alittaa maan keskiarvon. Ilmajoen ja Seinäjoen nettomenot ovat myös tällä tavalla vertailtuina alhaisimmat. Pth:n avohoito pl. hammash., €/as, deflatoitu 375 336 319 292 300 328 353 379 444 302 400 369 400 500 415 544 600 583 700 2 007 2 012 Koko maa 2012 200 100 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 2 2 2 2 2 007 008 009 010 011 012 €/as Alavus 400 419 506 485 521 544 Ilmajoki 302 286 302 319 336 369 Isokyrö 415 388 375 431 453 444 Kuortane 353 448 533 527 547 583 Seinäjoki 292 243 271 282 281 328 Selvitysalue 319 291 325 333 341 379 Koko maa 336 347 351 358 364 375 Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) nettomenot ovat Kuortaneella ja Alavudella selkeästi selvitysalueen muita kuntia korkeammat. Vain Seinäjoen nettomenot ovat maan keskiarvon alapuolella. 120 1 049 962 1 064 1 026 1 071 1 035 1 090 1 191 1 079 991 1 000 981 937 1 200 1 074 1 400 1 142 Erikoissairaanhoito, €/as, deflatoitu 2 007 800 2 012 600 Koko maa 2012 400 200 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/as Alavus 937 883 1 010 945 985 981 Ilmajoki 991 1 035 1 067 1 003 1 086 1 074 Isokyrö 1 191 1 086 1 132 1 048 1 283 1 142 Kuortane 1 079 1 164 993 1 037 934 1 090 Seinäjoki 1 035 1 057 1 105 1 045 1 067 1 071 Selvitysalue 1 026 1 036 1 083 1 026 1 064 1 064 Koko maa 962 991 1 022 1 022 1 042 1 049 Sen sijaan erikoissairaanhoidon menot ovat Alavudella kaikkein alhaisimmat ja jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Muiden kuntien menot ovat aika lähellä maan keskiarvoa, Isollakyröllä jonkin verran muita korkeammat. Huomionarvoista on, että vuosina 2007 – 2012 erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet (deflatoituina 3,7 %) selvitysalueen kunnissa selvästi maltillisemmin kuin kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden menot (deflatoituina 11,9 %) tai perusterveydenhuollon menot (deflatoituina 11,9 %). 10 868 8 449 10 039 10 403 8 656 9 236 7 943 9 088 7 618 8 000 9 012 7 894 8 829 10 000 10 407 12 000 9 846 Vanhuspalvelut yhteensä, €/yli 75 v., deflatoitu 2 007 6 000 2 012 Koko maa 2012 4 000 2 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 2 2 2 2 2 007 008 009 010 011 012 €/yli 75 v. Alavus 8 829 8 963 9 650 9 797 10 019 10 407 Ilmajoki 7 894 8 346 9 019 8 585 9 217 9 012 Isokyrö 7 618 7 745 8 075 8 316 8 271 9 088 Kuortane 7 943 8 044 8 151 8 440 8 793 9 236 Seinäjoki 8 656 8 998 9 838 10 064 9 473 10 403 Selvitysalue 8 449 8 737 9 437 9 568 9 404 10 039 Koko maa 9 846 10 163 10 637 11 058 10 673 10 868 121 Vanhuspalveluissa kaikkien selvitysalueen kuntien nettomenot (suhteessa yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan) ovat maan keskiarvon alapuolella, vaikka edellä kuvatussa vanhustenhuollon palvelurakenteessa onkin vielä parannettavaa STM:n suosituksiin nähden. Alhaisimmat nettomenot ovat Ilmajoella ja Isossakyrössä. Vanhuspalveluissa kuntien nettomenojen kasvu vuosina 2007 – 2012 suhteessa ikäluokkaan on ollut erityisen voimakasta (deflatoituna noin 18,8 %). Toimeentulotuki, €/as, deflatoitu 87 86 100 87 97 104 120 103 117 130 140 2 007 72 80 50 47 45 2 012 60 Koko maa 2012 22 30 40 20 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 2 2 2 2 2 007 008 009 010 011 012 €/as Al avus 86 84 98 92 82 87 Il majoki 47 51 56 49 48 45 Isokyrö 50 57 82 79 73 72 Kuortane 22 20 21 21 22 30 Sei näjoki 104 111 128 118 115 117 Sel vi tysal ue 87 93 107 99 96 97 Koko maa 103 108 125 125 124 130 Kuntien toimeentulotukimenoissa on huomattavia eroja, mikä selittynee pitkälti niiden erilaisella asutusrakenteella. Tyypillisesti isojen kaupunkien toimeentulotukimenot ovat kaikkein korkeimmat. Myös selvitysalueella Seinäjoen menot ovat kunnista korkeimmat, mutta ne ovat silti maan keskiarvon alapuolella. Alhaisimmat toimeentulotukimenot ovat Kuortaneella. Odotekustannukset Selvitystä varten on selvitysalueen kunnista tehty FCG Konsultointi Oy:n kehittämä odotekustannuslaskelma. Laskelmassa on käytetty pohjana vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien kustannuksia on vertailtu toiminnoittain joko €/as, €/yli 75-vuotias, €/oppilas tai muulla toiminnoittain kohdistetulla tavalla. Jokaiselle kunnalle on haettu 18 vastaavankokoista ja ikärakenteeltaan samantyyppistä vertailukuntaa. Ao. kunnan kustannuksia on verrattu toiminnoittain aina vertailuryhmän 4. edullisimman kunnan kustannuksiin (odotekustannus). Erotuksena syntyy laskennallinen säästöpotentiaali. Laskentatapa antaa nopeasti yleiskuvan kuntien kustannuseroista, mutta sen tulkinnassa tulee ottaa huomioon lukuisia reunaehtoja. Tällä tavalla arvioituna selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi hahmotettavissa seuraavat säästöpotentiaalit: 122 PERUSTERVEYDENHUOLTO/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI,MILJ € 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 4,6 2,3 1,8 ALAVUS 0,4 0,3 ILMAJOKI ISOKYRÖ 0,6 KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE ERIKOISSAIRAANHOITO/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI, MILJ € 7,0 5,8 6,0 4,8 5,0 4,0 3,0 1,6 2,0 1,0 0,2 0,0 ISOKYRÖ KUORTANE 0,0 -1,0 -2,0 ALAVUS -0,9 ILMAJOKI SEINÄJOKI SELVITYSALUE VANHUSPALVELUT/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI, MILJ € 5,0 3,7 4,0 3,0 2,0 1,6 1,0 0,2 0,0 -1,0 ALAVUS ILMAJOKI -0,2 ISOKYRÖ -0,2 KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE -2,0 -3,0 -4,0 -5,0 -4,5 123 Työvoiman saatavuus Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi kohtuullisen hyvin onnistuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön saannissa. Ongelmia on ollut lähinnä psykologien ja sosiaalityöntekijöiden, kuusiokunnissa myös lääkärien saatavuudessa. Mm. sosionomeja ja lähihoitajia on ollut hyvin saatavilla. Muissa henkilöstöryhmissä ongelmia on ollut lähinnä sijaisuuksien ja muiden tilapäisten tehtävien täyttämisessä. Alueen kunnat ja yhteistoimintaorganisaatiot kilpailevat keskenään pätevästä henkilöstöstä. Selvitysalueen kuntien ja yhteistoimintaorganisaatioiden sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä eläköityy vuoteen 2025 mennessä seuraavasti (lähde: Kuntien eläkevakuutus): Ammattiryhmä Lääkärit Sosiaalityöntekijät ym. Sairaanhoitajat Terveydenhuollon muu henkilöstö Perus- ja lähihoitajat Kodinhoitajat ja avustajat Eläköityviä, kpl 36 100 145 132 314 81 Eläköityviä, % 29 % 35 % 28 % 44 % 36 % 39 % Suurinta eläköityminen on terveydenhuollon muussa henkilökunnassa (mm. psykologit, sairaankuljettajat, laboratoriohoitajat) sekä kodinhoitajissa ja avustavassa henkilöstössä. Sen sijaan lääkäreiden ja sairaanhoitajien eläköitymisaste on kaikkein pienin. Eläköityminen ja palvelun tarpeen kasvu aiheuttavat yhdessä sen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön rekrytointi tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin haastavaa. 124 Lähipalvelut – seudulliset palvelut Kuntarakenneuudistuksessa hyvin keskeinen merkitys on sillä, kyetäänkö mahdollisessa uudessa kunnassa turvaamaan kansalaisille tärkeät lähipalvelut. Se, mitkä palvelut koetaan lähipalveluiksi, vaihtelee kuitenkin huomattavasti kulloisenkin tilanteen ja kannanottajan mukaan. STM ja Kuntaliitto ovat pyrkineet kuvaamaan kansalaisille tärkeiden palveluiden lähipalvelu-ulottuvuutta seuraavasti: Kuntaliitto ja STM: Lähipalvelujen jaottelu Huomionarvoista on, että tarkastelussa esim. lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto on määritelty seudulliseksi palveluksi ja vuodeosastohoito laajan väestöpohjan palveluiksi. Kansalaisten käsityksissä nämä koetaan usein lähipalveluiksi. Eri palveluiden määrittely lähipalveluiksi, seudullisiksi palveluiksi ja laajan väestöpohjan palveluiksi on käytännön tasolla hyvin vaativa tehtävä. Mm. maantiede, asukkaiden työssäkäynti ja muut olosuhteet vaihtelevat ja vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ja odotuksiin palveluista. Eri puolilla maata ja jopa selvitysalueella olosuhteet voivat johtaa erilaisiin määrittelyihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Useita vuosia valmistelussa ollutta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskeva lakiluonnos on ollut lausunnoilla mm. kunnissa. Parlamentaarinen työryhmä tulee jatkamaan asian valmistelua lähiviikkoina ja tavoitteena on saada lakiehdotus eduskuntaan lähikuukausien aikana niin, että nykyinen eduskunta voisi sen vielä hyväksyä. 125 Lakiluonnoksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 5 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavaa ns. sote-aluetta. Kunnat osallistuisivat sote-alueen päätöksentekoon . Sote-alueiden rahoitus tulisi kunnilta peruspalveluiden valtionosuuskriteereillä painotetulla kapitaatioperiaatteella. Sote-alue toimisi tilaajana tuottajaorganisaatioille, joiden toiminnan tulisi kattaa lähtökohtaisesti kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on edetä uuden sote-lain mukaisten tuottajaorganisaatioiden muodostamisessa. Maakuntaliiton ja EteläPohjanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteena on muodostaa maakuntaan yksi laaja-alainen tuottajaorganisaatio, mutta mm. Seinäjoen kaupunki on pitänyt esillä 3 – 4 erillisen tuottajaorganisaation mallia. Sote-lain tulevasta muotoilusta riippuu, onko tällainen usean tuottajan malli mahdollinen vai jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi maakunnallisen tuottajaorganisaation muodostaminen joko kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla. Parlamentaarinen valmisteluryhmä linjasi 14.11.2014, että ns. TaYS-erva-alueesta muodostuvalle uudelle sote-alueelle tulee enintään 4 tuottamusvastuullista kuntayhtymää tai kuntien yksimielisesti niin päättäessä vastuukuntaa. Tämä merkitsee todennäköisesti sitä, että Etelä-Pohjanmaalla olisi jatkossa yksi maakunnallinen sote-palveluja tuottava kuntayhtymä. Ennen sote-uudistuksen toteutumista ns. kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) piirissä on noussut esille ajatus kilpailuttaa näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ja muodostaa valitun toimijan kanssa yhteisyritys tuottamaan palvelut. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet hankkeen käynnistämisen ja asia etenee varsinaiseen tarjouspyyntövaiheeseen alkuvuonna 2015. 126 5. LIITOKSET VAIKUTUKSET/MAHDOLLISUUDET Palveluiden tuottamismalli Ns. seutukaupungin toteutuessa uusi kaupunki (n. 93.000 asukasta) voisi toimia uuden sote-alueen itsenäisenä tuottajana joko omana kokonaisuutena tai vastaten koko maakunnan sote-palveluista vastuukuntamallilla. Mikäli valtakunnallinen sote-uudistus kariutuu, uusi kaupunki olisi joka tapauksessa nykyistä vahvempi toimija myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja voisi edistää palveluiden integraatiota nykyistä paremmin. Nykyiset Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä ja Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK purkautuisivat. Uusi organisaatio mahdollistaa harkita uudelleen palveluiden sisäinen organisointi esim. elinkaarimallin mukaisesti. Samalla tulee määritellä alueen olosuhteisiin soveltuvat lähipalvelut ja seudulliset palvelut. Organisaatio tulee muodostaa siten, että se mahdollistaa hoito- ja palveluketjujen saumattomuuden ja oikea-aikaisuuden, jolloin terveyshyödyn ja palvelun vaikuttavuuden näkökulma nousee nykyistä näkyvämmäksi. Tämä edellyttää myös asiakkaiden palautteen (mm. asiakaskyselyt) ja osallisuuden uudenlaista huomioimista. Uusi, isompi organisaatio olisi painoarvoltaan merkittävämpi myös erikoissairaanhoidon suuntaan ja uudella sote-alueella. Tuottavuuden parantaminen Kuntaliitos mahdollistaisi tuottavuuden parantamisen sosiaali- ja terveyspalveluissa mm. seuraavilla tavoilla: - Nykyistä laajempi järjestäjä/tuottajakokonaisuus mahdollistaisi lisätä ns. peruserikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollon yhteydessä Alavuden nykyisen mallin mukaisesti. Laajempi toimija mahdollistaa myös sosiaalihuollon erityistä osaamista edellyttämien palvelujen kehittämisen. - Ikäihmisten palvelut (vuodeosastot, tehostettu palveluasuminen, kotisairaanhoito, kotipalvelut ja omaishoidon tuki) voidaan organisoida laajana kokonaisuutena. Tällöin hoidon porrastus voidaan toteuttaa hyödyntämällä laajasti kaikki alueen palveluyksiköt. Samalla voidaan muodostaa erikoistuvia yksikköjä, esim. aktiivisen kuntoutuksen yksikkö. Ikäihmisten palveluasumisten tarpeisiin voidaan vastata paremmin myös maankäytön suunnittelussa ja yhdyskuntasuunnittelussa. - Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä niitä tukevien mm. taloushallinnon tietojärjestelmät voidaan yhtenäistää. Samalla voidaan ottaa nykyistä laajemmin käyttöön myös erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä (esim. kotihoidon optimointiohjelman kaltaisia toiminnan tehostamisohjelmia), sähköistä asiointia sekä sähköisiä kokouskäytäntöjä. Tietojärjestelmissä on tosin syytä varautua pitkähköihin siirtymäaikoihin. - Uudessa organisaatiossa voidaan lisätä liiketoimintaosaamista, mikä merkitsee mm. vaihtoehtoiskustannusten laskemista (esim. vanhuspalvelurakenteen muutosvaikutusten talousvaikutukset esim. 5-vuotiskaudelle) perusteeksi palvelurakenteen muutostyölle. 127 - Henkilöstövoimavarojen resurssiohjausta voidaan parantaa: sijaisten lyhyempi työaika, erilliskorvaustuntien minimointi, sijaispooli, johtamiseen ja työhyvinvointiin panostaminen, kannustusjärjestelmät - Pienten erityisryhmien palvelutarpeita voidaan nykyistä helpommin yhteen sovittaa, esim. perustamalla sijaisperheiden rekrytointiyksikkö. - Erilaisia työpajatoimintoja voidaan edelleen kehittää osana uuden kunnan työllistämistoimia. - Erityinen haaste on todella panostaa ennaltaehkäisyyn sosiaalihuoltolain perustavoitteiden toteuttamiseksi (esim. lapsiperheiden perhetyö, varhainen tuki ja lapsiperheiden kotiapu) kunnan muiden toimijoiden ja palveluiden kanssa. - Isona kokonaisuutena voidaan saavuttaa synergiaetuja hankinnoissa (esim. kuljetuspalvelut, tietoverkot, pyykkipalvelut, ruokahuolto). - Asiakkaan näkökulmasta uusi organisaatio lisää puolueettomuutta, kun asioita eivät ole ratkaisemassa tutut henkilöt. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä voidaan vähentää tai suunnata palveluiden kehittämistehtäviin. - Isommassa organisaatiossa ja isommissa palveluyksiköissä voidaan nykyistä paremmin huolehtia henkilöstön turvallisuudesta mm. uhkaavien asiakkaiden varalta. Toisaalta uusi, nykyistä isompi palvelujen tuottaja voi tuoda mukanaan mm. seuraavia ongelmia: - Suuri organisaatio voi olla hidasliikkeinen, kun pieni palveluyksikkö voi olla toimiva, tehokas ja nopeasti muutettavissa. - Isossa organisaatiossa asiakastuntemus voi heikentyä. - Haasteena on vapaaehtoistyön organisointi koko uuden kunnan alueella. - Suurempi organisaatio edellyttää hallinnon ja asiakastyön tarkoituksenmukaista uudelleenorganisointia. Isossa organisaatiossa johtajuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat. Palvelujen saatavuus ja laatu Palvelujen saatavuuden kannalta keskeistä on, miten uudessa kaupungissa määritellään lähipalvelut. On mahdollista, että joka tapauksessa palvelut jossakin määrin keskittyvät kuntien talouden kiristyessä. Näin tapahtuu varmasti riippumatta siitä, tapahtuuko selvitysalueella kuntaliitoksia. Palvelujen organisointi uudessa kunnassa edellyttää henkilöstön ja palveluiden liikkuvuutta nykyistä enemmän. Palvelujen saatavuuteen vaikutetaan myös uuden kunnan maankäytöllä ja kaavoituksella. 128 Henkilöstön saatavuus Suurempi organisaatio on vahvempi rekrytoija ja voi pieniä kuntia paremmin palkata erityisesti erikoisosaajia. Muutoin ei liene suurtakaan eroa rekrytoinneissa yhdessä uudessa kaupungissa vai nykyisissä organisaatioissa. Reuna-alueiden rekrytointi on aina haastavampaa kuin keskuskaupungin. Uusi organisaatio vähentää nykyisten organisaatioiden välistä palkkakilpailua. Palkkauksessa pitäisi olla elementtejä, jotka edesauttavat reuna-alueiden rekrytointeja. Uusi organisaatio edellyttää tehtävärakenteiden kokonaisvaltaista tarkastelua. 129 LIITE 4 SIVISTYPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys 130 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS 1.1 Varhaiskasvatus PALVELURAKENNE Alavus Henkilöstö 118 Päiväkodit 7 Ryhmikset 9 Perhepäiväh. 35 Pvhpaikat 490 Hoidett/työnt 4 Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue 161 9 7 18 664 4 51 2 5 13 200 4 44 1 5 4 157 4 636 31 28 100 3 527 6 1010 50 54 170 5038 5 Seinäjoella ja Ilmajoella päivähoito on jossakin määrin päiväkotipainotteista. Muissa kunnissa perhepäivähoitoyksiköitä on päiväkoteja enemmän. Tilanne on samantapainen kuin muillakin vastaavilla alueilla. Seinäjoella on yhtä työntekijää kohden hieman enemmän hoitolapsia kuin kehyskunnissa. Kuntien välillä ei ole varsinaisia sopimuksia yhteistoiminnasta päivähoidossa. Yksittäisiä lapsia on otettu muista kunnista lapsikohtaisilla sopimuksilla. Seinäjoella toimivissa yksityisissä päiväkodeissa on lapsia Ilmajoelta ja Lapualta. Ilmajoella on päivähoidossa lapsia Seinäjoelta, Kurikasta ja Isostakyröstä. Isossakyrössä lapsikohtaisia sopimuksia on Seinäjoen, Vaasan, Ilmajoen ja Laihian kanssa. Ilmajoki ostaa lisäksi kaksi paikkaa Steinerpäiväkoti Pajulinnusta Seinäjoelta. Seinäjoella on 2013 otettu käyttöön yksityisissä päiväkodeissa palveluseteli, joka on johtanut siihen, että yksityisen hoidon kustannukset ovat alentuneet merkittävästi. Ilmajoki ostaa palvelusetelillä kolme paikkaa Seinäjoen yksityisistä päiväkodeista. Seinäjoella on lisätty v 2014 ns. avoimia päivähoitopalveluita niin, että tällä hetkellä niissä on 240 lasta. Isossakyrössä alkoi avoin päiväkotitoiminta 1.8.2014. Näin on saatu vapautetuksi päivähoitopaikkoja niitä välttämättä tarvitseville. 131 5 000 6 875 5 611 6 502 6 811 5 804 6 254 5 631 5 733 5 397 4 843 6 000 5 405 7 000 5 059 6 587 8 000 6 428 Päivähoito ja esiopetus (siv. ja sos.), €/0-6v., deflatoitu 2 007 4 000 2 012 3 000 Koko maa 2012 2 000 1 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/0-6v. Alavus 4 843 4 920 4 967 5 084 5 328 5 397 Ilmajoki 5 405 5 664 5 953 6 127 6 576 6 587 Isokyrö 5 733 5 444 5 915 5 160 4 833 5 059 Kuortane 5 631 5 294 5 824 6 045 6 331 6 254 Seinäjoki 5 804 5 959 6 364 6 720 6 478 6 811 Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys Selvitysalue 5 611 5 730 6 085 6 324 6 259 6 502 Koko maa 6 428 6 459 6 685 6 703 6 787 6 875 23.10.2014 16 Varhaiskasvatuspalveluiden kustannukset ovat alle maan keskiarvon. Isossakyrössä kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2012. Muissa kunnissa kustannukset ovat nousseet. Edullisimmin varhaiskasvatuksen ovat järjestäneet Isokyrö ja Alavus. Seinäjoella ja Ilmajoella kustannukset olivat vuonna 2012 korkeimmat. Tosin Seinäjoella lapsikohtaiset kustannukset ovat alentuneet tämän jälkeen sekä 2013 että 2014. Alavudella ja Isossakyrössä varhaiskasvatuksen menoihin kuuluu kotihoidon tuki Myös Seinäjoella kotihoidon tuki on mukana varhaiskasvatuksen menoissa. Seinäjoella maksetaan lisäksi kotihoidon tuen kuntalisää. Varhaiskasvatuksen kustannusten vertailtavuutta vaikeuttaa se, että kustannusten kirjaamisessa on eroja kuntien välillä. Lisäksi myös se, toimiiko päiväkoti kunnan omistamassa kiinteistössä vai vuokrakiinteistössä tuo eroja tilakustannuksiin. 132 1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2029: • Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 • • • • 1-6 -vuotiaat Seinäjoen selvitysalue 100 95 90 väestö 2011 muuttotiedot 2007 -2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Koko maa 105 85 80 2 012 • Etelä-Pohjanmaa 110 2012=100 . • Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan +7% 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Seinäjoen selvitysalue Etelä-Pohjanmaa 1-6 -vuotiaat 2012=100 1-6 -vuotiaat 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 6 919 100 13 347 7 187 104 13 585 7 388 107 13 728 7 458 108 13 686 7 389 107 13 478 2012=100 1-6 -vuotiaat Koko maa 100 102 103 103 101 365 144 369 459 373 819 373 733 369 253 2012=100 Seinäjoen selvitysalue Päivähoidossa* 100 101 102 102 101 4 169 4 330 4 452 4 494 4 452 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa vuoteen 2029 mennessä 7 %. Kasvu on selvästi suurempaa kuin koko Etelä-Pohjanmaalla tai koko maassa. Kasvua tapahtuu kuitenkin vain Seinäjoella (+ 13 %) ja Ilmajoella (+ 7 %). Kuortaneella (- 29 %) ja Alavudella (- 12 %) päivähoidon tarve laskee selvästi. Isossakyrössä se pysyy ennallaan (- 1 %). 1.2. Perusopetus PALVELURAKENNE Alavus Henkilöstö 146 Alakouluja 11 Yläkouluja 2 Yhtenäiskouluja ja erityiskouluja 0 Ilmajoki 160 12 1 Oppilaita Opp/työnt 1409 9 1495 10 0 Isokyrö 62 3 1 Kuortane 46 4 1 Seinäjoki 599 25 4 0 0 3 559 9 444 10 6334 11 Selvitysalue 853 43 8 3 10 235 10 Jos perusopetuksen laadun mittarina käytetään yhtä työntekijää kohden olevaa oppilasmäärää, näyttäisi palvelu olevan hyvin tasalaatuista koko selvitysalueella. Joidenkin kuntien työntekijämäärissä ovat mukana myös aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijät. 133 ALAKOULUJEN OPPILASMÄÄRÄT Alle 30 opp 4 3 0 0 2 6 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue yht. 30-50 opp 1 2 0 2 4 7 Selvitysalueella on tehty päätökset yhteensä kahdeksan alakoulun lakkauttamisesta: Seinäjoella 4, Alavudella 3 ja Kuortaneella 1. Oma perusopetus, €/oppilas, deflatoitu 8 519 7 856 8 207 7 270 7 216 8 390 8 757 7 255 6 968 7 925 7 408 7 647 8 000 7 076 10 000 9 592 12 000 2 007 6 000 2 012 Koko maa 2012 4 000 2 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/oppilas Alavus 7 076 7 089 7 363 7 781 7 631 7 647 Ilmajoki 7 408 7 767 7 865 8 127 8 045 7 925 Isokyrö 6 968 6 939 7 013 6 999 7 002 7 255 Kuortane 8 757 8 486 9 316 9 529 9 310 9 592 Seinäjoki 7 216 7 446 7 912 8 178 8 028 8 390 Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys Selvitysalue 7 270 7 451 7 828 8 101 7 970 8 207 Koko maa 7 856 8 005 8 359 8 449 8 451 8 519 29.10.2014 17 Edullisimmin perusopetuksen järjestää Isokyrö. Kuortaneella se on kalleinta. Perusopetuksen kustannuksiin vaikuttavat monet seikat. Yksi keskeisimmistä on kouluverkon rakenne ja toinen on erityisopetuksen määrä ja järjestelyt. Erityisopetus on kallista, mutta siihen saadaan erillistä valtionosuutta, joka tosiasiallisesti tasaa kustannuksia. Seinäjoella on erityisesti vaikeimmin vammaisten ja kuurojen/ kuulovammaisten opetuksessa oppilaita useista kunnista. 134 7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat • Peruskoululaisten määrä kasvaa ennusteessa • Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja • Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Muutos 2011-2029: +17% 7-15 -vuotiaat 125 Seinäjoen selvitysalue Etelä-Pohjanmaa Koko maa • • • • • väestö 2011 muuttotiedot 2007 -2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100 . 115 105 95 85 75 2 012 Seinäjoen selvitysalue Etelä-Pohjanmaa 7-15 -vuotiaat 2012=100 7-15 -vuotiaat 2012=100 Koko maa 7-15 -vuotiaat 2012=100 Seinäjoen selvitysalue Oppilaat* 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 9 908 100 20 239 10 492 106 20 492 11 022 111 20 982 11 354 115 21 374 11 581 117 21 508 100 101 104 106 106 527 458 100 546 078 104 561 772 107 569 032 108 572 904 109 9 756 10 331 10 853 11 180 11 403 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Perusopetuksen oppilasmäärät tulevat kasvamaan selvitysalueella vuoteen 2029 mennessä 17 prosentilla. Perusopetuksen palvelutarpeiden kehitys on kuitenkin selvästi jakautunutta. Palvelutarpeet kasvavat seudun ydinkeskustassa Ilmajoella (+ 24 %) ja Seinäjoella (+ 23 %), pysyy likimain ennallaan Isossakyrössä (+ 2 %) ja laskee Kuortaneella (- 13 %) ja Alavudella (- 7 %). 1.3 Lukiokoulutus PALVELURAKENNE Henkilöstö Lukioita Oppilaita Opp/työnt. Alavus 13 1 182 14 Ilmajoki 15 1 210 14 Isokyrö 11 1 103 9 Kuortane 11 1 180 16 Seinäjoki 93 3+1 1254 13 Selvitysalue 143 7+1 1929 13 Alavuden, Ilmajoen ja Seinäjoen lukioissa on oppilaita opettajaa kohden saman verran. Kuortaneella heitä on muita enemmän. Isossakyrössä on oppilaita opettajaa kohden selvästi muita vähemmän. Seinäjoella Peräseinäjoella sijaitseva lukio on Seinäjoen lukion sivutoimipiste. Siellä oppilaat voivat opiskella kaksi vuotta, minkä jälkeen he siirtyvät lukion päätoimipaikkaan Seinäjoelle. Seinäjoen lukiossa on aikuislinja, jolla opiskelee noin 220 aineopiskelijaa. Ylistaron lukion muuttaminen vähäisestä oppilasmäärästä johtuen sivutoimipisteeksi on suunnitelmissa. Seinäjoen lukiossa opiskelee yksittäisiä kursseja vuosittain 220 – 250 Sedun (toisen asteen ammatillinen oppilaitos) opiskelijaa. Käytännössä pelkästään heidän opetustuntiensa määrä vastaa 2 – 3 135 opettajan virkaa. Nurmon lukiossa toimii yleislukion ohella matemaattisluonnontieteellinen erikoislukio. Seinäjoen lukiossa voi opiskella myös englanninkielisiä Engees-opintoja ja suorittaa Cambridgen yliopiston kansainvälistä yo-tutkintoa vastaavia tutkintoja lukion eri oppiaineissa ja taloustieteessä. Kaikissa Seinäjoen lukioissa voi opiskella myös eräitä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen kursseja. Ilmajoen, Kuortaneen ja Seinäjoen lukiot ovat mukana Kuortaneen urheiluopiston koordinoimassa Urheiluakatemia-toiminnassa, jossa laaditaan yksilöllisiä opiskelu- ja valmennusohjelmia vähintään kansallisen tason huippu-urheilijoille. Ilmajoen ja Isonkyrön (Kyrönmaan) lukioissa on urheilulinja. Se mahdollistaa lukio-opiskelun ja tavoitteellisen urheiluharrastuksen yhdistämisen. Linja on tarkoitettu kaikille, jotka urheilevat tavoitteellisesti ja joilla on oma valmentaja, ei vain huippu-urheilijoille. Lajivalikoima on runsas. Ilmajoen lukiossa on yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan opiston kanssa hoidettava Ilmaisutaidon linja. Linjan erikoistumisaloja ovat kirjoittaminen, rytmimusiikki sekä tanssi ja teatteri. Isonkyrön lukiossa panostetaan yrittäjyyteen yritystalouden kurssien muodossa sekä hankkimalla yrityskummeja ja kehittämällä opiskelijoille mahdollisuutta tutustua työelämään tutustumisjaksojen kautta. Lukio panostaa myös kansainvälisyyteen, sillä joka vuosikurssin opiskelijat tekevät leirikoulumatkan ulkomaille. Lukio on myös mukana 3-vuotisessa 7 maan Erasmus-hankkeessa, jossa teemana on taide. Projektin aikana oppilaat ja opettajat tekevät vuosittain tutustumismatkoja muihin projektin maihin. Ilmajoen ja Isonkyrön lukiot ovat mukana Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukiossa. Siinä voi opiskella etäopetuksena mm harvinaisia vieraita kieliä (espanja, venäjä, italia, latina). 136 Oma lukiokoulutus€/oppilas, deflatoitu 12 000 10 078 10 000 8 290 8 093 8 000 7 948 7 602 7 540 7 294 7 149 7 071 6 836 6 617 2 007 6 563 6 402 6 000 6 038 2 012 Koko maa 2012 4 000 2 000 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/oppilas Alavus 6 402 6 773 6 645 6 042 5 522 6 038 Ilmajoki 6 617 6 493 6 647 6 948 7 402 8 093 Isokyrö 8 290 7 892 8 610 9 528 9 139 10 078 Kuortane 6 836 6 456 6 598 7 423 7 491 7 948 Seinäjoki 7 294 7 078 7 098 7 180 7 164 7 540 Selvitysalue 7 149 6 979 7 047 7 187 7 142 7 602 Koko maa 6 563 6 616 6 830 7 060 7 011 7 071 Edullisinta lukiokoulutus on Alavudella. Siellä kustannukset oppilasta kohden ovat myös laskeneet vuodesta 2007 ja ovat alle maan keskiarvon. Muissa kunnissa kustannukset ovat nousseet ja ylittävät maan keskiarvon. Kalleinta lukiokoulutus on Isossakyrössä. Tämä selittyy sillä, että oppilasmäärä opettajaa kohden on huomattavan pieni. Kuortaneella toimii erityistehtävän saanut urheilulukio, joka vaatii enemmän resursseja kuin ns. tavallinen lukio. 2012 lentopalloliitto keskitti tyttöjen valmennuksen Kuortaneelle. Tämä lisäsi palkkakustannuksia (valmennus) ja tilavuokria. Samaan aikaa opiskelijamäärä tippui jonkin verran. Kaikki erikoisopintomahdollisuudet ja erityisjärjestelyt aiheuttavat niitä toteuttaville lukioille lisäkustannuksia. Tosin myös valtionosuudet ovat erityistehtävän vuoksi suuremmat. - 137 16–18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2012-2029: +14% Seinäjoen selvitysalue • Lukioikäisten määrä kasvaa ennusteessa 130 Etelä-Pohjanmaa Koko maa 16-18 -vuotiaat 120 • Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 • • • • • 110 2012=100 . • 90 80 väestö 2011 muuttotiedot 2007 -2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 100 70 60 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Seinäjoen selvitysalue Etelä-Pohjanmaa 16-18 -vuotiaat 2012=100 16-18 -vuotiaat 2012=100 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 3 334 100 7 278 3 390 102 6 762 3 468 104 6 805 3 683 110 6 999 3 796 114 7 133 100 93 94 96 98 Koko maa 16-18 -vuotiaat 2012=100 193 545 100 177 343 92 181 100 94 189 059 98 190 972 99 Seinäjoen selvitysalue Lukion oppilaat* 1 948 1 981 2 026 2 152 2 218 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Lukioiden oppilasmäärä kasvaa selvitysalueella vuoteen 2029 mennessä 14 prosentilla vuodesta 2012. Oppilasmäärä kasvaa koko tarkastelujakson ajan. Nopeinta kasvu on vuodesta 2021 alkaen. Koko Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa lukioiden oppilasmäärä laskee vuoteen 2017 saakka. Selvitysalueen oppilasmäärän kasvun selittää Ilmajoen (+ 22 %) ja Seinäjoen (+ 21 %) oppilasmäärien kasvu. Kuortaneella (- 15 %) ja Alavudella (- 15 %) lukioiden oppilasmäärät laskevat. Kehitys on hyvin samanlaista kuin perusopetuksen oppilasmäärän muutos. Kuortaneen lukioon tulee opiskelijoita ympäri Suomen. Nämä eivät näy oppilasmääräennusteessa. 1.4. Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta selvitysalueella vastaa pääosin Sedukoulutuskuntayhtymä. Kaikki selvitysalueen kunnat ovat sen jäseniä. Sedulla on toimipisteet selvitysalueella Seinäjoella ja Ilmajoella. Alavudella tarjoaa kaupallista ja tietotekniikan ammatillista koulutusta Järviseudun ammatti-instituutti, Jami. Alavudella toimii lisäksi valtakunnallinen, kehitysvammaisten ammatilliseen koulutukseen erikoistunut yksityinen Ammattiopisto Luovi. Kuortaneen Urheiluopisto järjestää koulutusta liikuntaneuvojan tutkintoon. Mikäli selvitysalueen kunnat yhdistyisivät, olisivat ne enemmistönä Sedussa. Äänileikkurin vuoksi niiden yhteinen äänivalta jäisi kuitenkin alle 50 prosentin. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen suhteen, kuntarakenteella ei ole merkitystä. 1.5. Kansalaisopisto Alavudella toimii Lakeudenportin kansalaisopisto. Alavus on sen ylläpitäjä ja Ähtäri ja Kuortane sopimuskumppaneita. 138 Ilmajoella on Ilmajoki -opisto. Lisäksi kunnassa toimii yksi maamme vanhimmista kansanopistoista Etelä-Pohjanmaan Opisto. Ilmajoella on menossa Ilmajoki-opiston ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistyöselvitys. Isossakyrössä kansalaisopistopalvelut tuottaa Vaasan kaupungin Vaasa-opisto. Se jatkaa Laihian ja Isonkyrön yhteisen Kyrönmaan opiston toimintaa kunnassa. Kuortaneella kansalaisopistotoimintaa hoitaa Lakeudenportin kansalaisopisto. Seinäjoen kansalaisopistossa on 7 päätoimista opettajaa ja noin 270 tuntiopettajaa. Opiskelijoita on vuosittain n. 8 500.. Opiston nettomenot ovat noin 1,7 miljoonaa euroa, josta valtionosuus kattaa 1,1 miljoonaa. Kysyntää kansalaisopiston kursseille on enemmän kuin, mitä kyetään tarjoamaan. Opiston pääpaikka Opistotalo on käymässä ahtaaksi ja nykyistä taloa on joko laajennettava tai hankittava opistolle uudet tilat. Asukasta kohden lasketut kansalaisopistotoiminnan kustannukset ovat alhaisimmat Kuortaneella (16 €) ja Isossakyrössä (21 €). Korkeimmat ne ovat Ilmajoella (77 €) ja Alavudella (57 €). Seinäjoella kustannukset ovat 31 €. 1.6. Vapaa-ajan palvelut 1.6.1 Nuorisotyö ja liikunta PALVELURAKENNE Nuorisotila Uimahalli Jäähalli Muu urheiluhalli Alavus 2 1 1 1 Ilmajoki 10 1 1 2 Isokyrö 1 1 0 0 Kuortane 1 1 1 1 Seinäjoki 7 1 2 4 Selvitysalue 23 5 4 5 Tiloja erilaisen liikunnan harrastamiseen selvitysalueella on kattavasti. Kaikki tilat eivät ole kunnan omistamia. Tilojen ja tarjolla olevien palveluiden lippulaiva on Kuortaneen Urheiluopisto. Sen omistaa Kuortaneen Urheiluopistosäätiö. Urheiluopisto omistaa Kuortaneen uimahallin ja jäähallin yhdessä kunnan kanssa. Myös Seinäjoella on kunnallisten tilojen lisäksi yksityisiä liikuntatiloja. Seinäjoella liikuntapaikkojen kunnossapidosta vastaa kokonaisuudessaan liikuntatoimi. Muissa kunnissa suurimmalta osin siitä vastaa tekninen toimi. Nuorisotiloja on erityisen paljon Ilmajoella. KaksKättä työpaja Oy, jolla on toimipisteet Seinäjoella ja Ilmajoella ja jonka em. kunnat pääosin omistavat, on tärkeä toimija nuorison ja aikuisväestönkin syrjäytymisen ehkäisytyössä. Vapaa-ajan palvelut työllistävät Seinäjoella 68 htv, Ilmajoella 16 htv, Alavudella 12 htv, Kuortaneella 2 htv sekä Isossakyrössä 1 htv. KUSTANNUKSET Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue 139 Nuorisotyö €/0-29 v 62 121 111 Liikunta €/asukas 92 107 188 98 55 76 82 113 111 Nuorisotyön kustannuksissa on varsin suuria eroja. Eniten rahaa nuorisotyöhön asukasta kohden käyttävät Ilmajoki (121) ja Isokyrö (111) sekä vähiten Alavus (62). Isokyrö panostaa eniten myös liikuntaan (188). Pienimmillä kustannuksilla liikuntapalvelut hoitaa yksityisen urheiluopistonsa palvelujen johdosta Kuortane (55). 1.6.2 Kirjasto Alavus Pääkirjasto 1 Lähikirjasto 1 Kirjastoauto 1 Henkilöstö 10 Kust. €/asukas 37 PALVELURAKENNE Ilmajoki Isokyrö Kuortane 1 1 1 0 0 0 1 0 0 6 4 3 57 61 60 Seinäjoki 1 4 2 53 57 Selvitysalue 5 5 5 76 57 Selvitysalueen kirjastoverkko pystyy vastaamaan varsin hyvin palveluiden kysyntään. Kirjastot ovat kehittymässä oman alueensa monipalvelutoimistoiksi, joista on saatavissa kirjastopalveluiden ohella muita julkisia palveluja. Seinäjoen kirjastolla on maakuntakirjastona koordinointi-, koulutus- ja palveluvastuuta koko maakunnan alueella. Maakuntakirjasto palvelee muutenkin mm. aineistoa lainaten muita alueen kirjastoja ja muiden kuntien asukkaita. Isonkyrö kuuluu ainoana selvitysalueen kirjastona Vaasan maakuntakirjastoalueeseen sekä Lakiakirjasto-ryhmään. Asukasta kohden lasketut kustannukset ovat 57 €. Ilmajokea (37 €) lukuun ottamatta kustannukset eri kunnissa ovat lähellä keskimääräistä. Vertailutietoa kirjastoista vuodelta 2013 1) Lainamäärä Kunta Kokonaislainaus / Asukasluku Kokonaislainaus Asukasluku 1. Kunta Alavus 17,39 214 586 12 341 2. Kunta Ilmajoki 14,71 176 786 12 022 3. Kunta Isokyrö 17,99 87 920 4 886 4. Kunta Kuortane 15,14 58 275 3 849 5. Kunta Seinäjoki 21,38 1 273 184 59 556 Aluetyyppi 140 2) Tapahtumat, näyttelyt, käyttäjäkoulutukset Aluetyyppi Kunta Näyttelyt Tapahtumat Tapahtumien osallistuKäyttäjäkoulutusten osallisKäyttäjäkoulutukset jamäärä tujamäärä 1. Kunta Alavus 15 32 1 063 29 573 2. Kunta Ilmajoki 2 28 1 600 74 1 102 3. Kunta Isokyrö 7 78 1 131 56 993 4. Kunta Kuortane 11 12 631 13 179 5. Kunta Seinäjoki 90 305 10 175 366 6 502 3)Lainan hinta (sisältää esim. tilakustannukset) Aluetyyppi Kunta Toimintakulut tilastovuonna / Toimintakulut tilastovuonna Kokonaislainaus Kokonaislainaus 1. Kunta Alavus 3,36 721 486,00 e 214 586 2. Kunta Ilmajoki 2,57 454 606,00 e 176 786 3. Kunta Isokyrö 3,61 317 024,00 e 87 920 4. Kunta Kuortane 4,07 237 234,00 e 58 275 5. Kunta Seinäjoki 3,21 4 088 390,00 e 1 273 184 4) Taloudellisuus (lainaus ja kävijät suhteessa henkilöstö- ja aineistokustannuksiin) Aluetyyppi Kunta (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus) Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus 1. Kunta Alavus 1,82 562 888,00 e 308 798,00 2. Kunta Ilmajoki 1,28 361 819,00 e 282 504,00 3. Kunta Isokyrö 1,52 204 732,00 e 134 354,00 4. Kunta Kuortane 1,92 177 222,00 e 92 395,00 5. Kunta Seinäjoki 1,61 2 838 339,00 e 1 763 826,00 Seinäjoella on 2014 vuoden alussa toteutettu kirjastopalveluiden rakenneuudistus, jonka seurauksena Hyllykallion lähikirjasto ja Kouran, Kihniän, Haapaluoman sekä Viitalan sivukirjastot/ lainausasemat lakkautettiin. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kustannuksiin. 1.6.3. Kulttuuri- ja museopalvelut 141 Selvitysalueen kaikki kunnat ovat aktiivisia kulttuuripalveluiden tuottajia. Museopalveluille on yhteistä se, että ne ovat ankkuroituneet vahvasti varhaisen talonpoikaiskulttuurin esittelyyn. Myös alueelle ulottuneet sodat, Nuijasota, Suuri Pohjan sota sekä Suomen sota, ovat näkyvästi esillä. Alavudella kulttuuripalvelujen pääpaikka on kulttuurikeskus ”Kulttis”. Taidenäyttelyiden keskus on Taidekeskus Harri. Ilmajoella on maan vanhimman maanmiesseuran perustama Ilmajoen museo. Lisäksi kunnassa toimii Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskus Herrala sekä Museoviraston hallinnoima YliLauroselan talomuseo. Isossakyrössä on Kotiseutumuseo, jonka yhteydessä toimii Karoliinikeskus. Isonkyrön Vanha kirkko on yksi maamme vanhimmista harmaakivikirkoista. Kuortaneella Yli-Mäyryn taidehalli, Kuortaneen talomuseo ja Heikki Klemetti-museo ovat tärkeitä toimijoita. Seinäjoen omia kulttuurilaitoksia ovat taidehalli ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Hallinnollisesti itsenäisiä mutta pääosin kaupungin omistamia ja rahoittamia ovat teatteri ja kaupunginorkesteri. Maakuntamuseo, jossa on useita museoyksikköjä, koordinoi maakunnan muiden museoiden toimintaa. Lisäksi sillä on tiettyjä viranomaistehtäviä. Seinäjoella kaupungin oma kulttuuritoimi keskittyy erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin. Kulttuuritoimi tuottaa erilaisia kulttuuritapahtumia, järjestää koulutusta ja harrastustoimintaa sekä ylläpitää taidekasvatustoimintaa. Kaupungin kulttuuritoimi ylläpitää myös rytmimusiikkiin painottuvaa lasten ja nuorten kulttuurikeskus Louhimoa, joka tarjoaa palveluitaan Seinäjokea laajemminkin. Kulttuuri- ja museopalvelut työllistävät Alavudella 1 htv:n, Kuortaneella ja Isossakyrössä 0.5 htv:tä sekä Seinäjoelle 4 htv:tä. 2. KUNTAJAON MUUTTAMISESTA AVAUTUVAT MAHDOLLISUUDET JA VAIKUTUKSET 2.1. Vieläkö on säästöpotentiaalia sivistyspalveluiden tuottamisessa? Kun kaikki kunnat painivat talousvaikeuksissa, ovat ne myös joutuneet virittämään sivistyspalvelunsa mahdollisimman kustannustehokkaiksi. Laskelmat odotekustannuksista viittaavat kuitenkin siihen, että joissakin kunnissa joissakin palveluissa voisi vielä olla tehostamisen varaa. Odotekustannukset kertovat, mitkä olisivat nettokustannukset, mikäli ne olisivat vertailukuntien tehokkaimpien tasolla. Odotekustannusten erot voivat johtua niin monista eri syistä, että kovin suoria johtopäätöksiä todellisista säästömahdollisuuksista niistä ei voi tehdä. Selvittelyn tarvetta ne kyllä näyttävät. Jotkin säästömahdollisuudet voivat olla sellaisia, että ne vaativat toteutuakseen kuntarajojen muuttamista. SÄÄSTÖPOTENTIAALI miljoonaa euroa 142 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 0.0 1.6 -0.1 0.2 1.0 Perusopetus 0.7 1.2 -0.1 0.7 7.3 Lukio 0.2 0.1 -0.2 1.4 Kansl.opisto 0.3 0.6 0.1 -0.2 1.4 Kirjasto 0.1 -0.1 0.0 0.0 0.8 Liikunta 0.4 0.8 0.7 0.0 0.5 Nuorisotyö 0.1 0.3 0.1 0.1 0.5 Museot 0.0 0.0 0.0 0.5 Päivähoito -0.3 0.0 Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella sivistystoimen kustannukset ovat likimain maan kustannustehokkaimpien kuntien tasolla. Tosin perusopetuksen menoissa Alavudella (0.7) ja Kuortaneella (0.7) sekä liikunnan menoissa Isossakyrössä (0.7) saattaa löytyä säästömahdollisuuksia. Ilmajoella päivähoito ja Seinäjoella perusopetus voisivat olla mahdollisia säästökohteita. 2.2. Palveluverkon tiivistämisestä saatava tuottavuushyöty Sivistystoimen kustannuksista valtaosa on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja liikuntapalvelujen menoja. Kaikki nämä palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita. Kun näiden palveluiden kustannuksista pääosa on henkilöstö- ja tilakustannuksia, voidaan menoja pienentää merkittävästi vain, jos palveluverkkoa voidaan karsia tai tehtävät hoitaa nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Tällä hetkellä selvitysalueen perusopetuksen kouluverkko on sellainen, että kuntarajojen poistaminen ei avaisi uusia mahdollisuuksia kouluverkon karsimiseen Ainoat toisiaan lähellä olevat eri kunnissa sijaitsevat koulut ovat Seinäjoen Alakylän alakoulu ja Ilmajoen Ahonkylän alakoulu. Asukasmäärät ja samalla myös oppilasmäärät kasvavat molemmissa kylissä. Alueen oppilaspaikkojen lisääminen vaatii joko uuden alakoulun rakentamista tai molempien nykyisten koulujen tai ainakin toisen laajentamista. Parhaan mahdollisen ratkaisun löytäminen Ahonkylän/Alakylän perusopetuksen oppilaspaikkojen lisäämistarpeeseen helpottuisi, mikäli kylien välissä ei olisi kuntarajaa. Laadukas ja kustannustehokas ratkaisu ei ole silti mahdotonta nykyiselläkään kuntarakenteella. Lukioverkon tiivistäminen selvitysalueella on mahdollista, mikäli Ylistaron lukio lakkautettaisiin ja oppilaat siirtyisivät Isonkyrön lukioon. Yhdistämisellä saataisiin kahdesta pienestä lukiosta (Ylistarossa 65 ja Isossakyrössä 103 oppilasta) yksi keskikokoinen lukio. Osa Ylistaron lukion oppilaista siirtyisi Seinäjoen lukion oppilaiksi. Tällainen järjestely toisi noin 500 000 euron vuotuiset säästöt. Tämäkään järjestely ei vaadi välttämättä muutoksia kuntarajoihin, mutta olisi helpompi toteuttaa yhdistyneessä kunnassa. 143 Maan kaikkien lukioiden järjestämisluvat uusitaan vuoden 2017 alusta. Vaikka järjestämisluvan uusimisperusteista ei tällä hetkellä ole varmuutta, on varsin todennäköistä, että järjestämisluvan uusimisen yhtenä tuloksena tulee olemaan pienimpien lukioiden karsiminen. On luultavaa, että järjestämisluvan uusimisen seurauksena myös selvitysalueen lukioverkkoon kohdistuu muutospainetta. Muutokset, kuten vaikkapa lukioiden yhdistämiset, onnistuvat yhden ison kunnan sisällä tehtävillä päätöksillä sujuvammin kuin itsenäisinä jatkavien kuntien välisillä sopimuksilla. 2.3. Hallinnon yhdistämisestä saatava tuottavuushyöty ja vaikutukset palvelujen tuottamiseen Seinäjoella on sivistystoimen hallinnossa 7, Alavudella 3, Kuortaneella ja Isossakyrössä 1.5 henkilötyövuotta. Suurimmalla osalla on muitakin kuin hallintotehtäviä. Vaikka hallinnon keskittäminen ei tuottaisikaan henkilöstön vähentämismahdollisuutta, olisi siitä muuta etua. Se mahdollistaisi sen, että tällä hetkellä työpanoksensa hallintoon ja palvelutehtäviin jakavat henkilöt voisivat keskittyä aikaisempaa enemmän vain palvelutehtäviin. Kansalaisopistot yhdistämällä voitaisiin opetuksen suunnittelu keskittää, mikä tehostaisi henkilöstöresurssien käyttöä. 2.4. Tietojärjestelmien harmonisoinnista ja tietohallinnon keskittämisestä saatava tuottavuushyöty ja vaikutukset palvelujen tuottamiseen Tällä hetkellä kuntien sivistyspalvelujen tietojärjestelmät ovat hyvinkin erilaisia. Poikkeuksia ovat Alavuden, Isonkyrön ja Kuortaneen opetustoimen samat järjestelmät. Myös päivähoidossa käytetään samoja järjestelmiä. Tietojärjestelmien harmonisointi toisi kustannussäästöjä, kun järjestelmien hankinnat sekä niiden ylläpito ja kehittäminen voitaisiin keskittää. Säästön suuruutta on vaikea arvioida. Säästöjen lisäksi tietojärjestelmien harmonisoinnista ja tietohallinnon keskittämisestä olisi toiminnallista hyötyä. Harmonisoinnista olisi eniten hyötyä opetuksen, kirjastopalveluiden ja päivähoitopalveluiden tuottamisessa. Keskittäminen vapauttaisi tällä hetkellä tietohallintoa muiden tehtäviensä ohessa hoitavat varsinaisiin substanssitehtäviinsä. 2.5. Paranisivatko henkilöstön rekrytointimahdollisuudet ja henkilöstön käyttö kuntaliitoksilla? Seuraavat taulukot kertovat siitä, millainen on palvelutarpeen muutoksesta johtuva rekrytointitarve ajanjaksolla 2013-2025 ja mikä on eläköitymisestä johtuva rekrytointitarve ajanjaksolla 2014-2025 olettaen, että kaikkien eläköityvien tilalle palkataan uusi työntekijä. Tarkastelun lähtöoletuksena on se, että palvelujen tuottavuudessa ei tapahdu muutoksia. PALVELUTARPEEN MUUTOKSESTA JOHTUVA REKRYTOINTITARVE Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Kultuuri ja vapaa-aika -1 +1 0 0 +10 +10 Opettajat -8 +25 0 -3 +107 +119 144 Päivähoito -3 ja esiopetus +9 +1 -3 +36 +38 ELÄKÖITYMISESTÄ JOHTUVA REKRYTOINTITARVE Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Kulttuuri ja +5 vapaa-aika +4 0 0 +33 +44 Opettajat +50 +46 +21 +6 +202 +326 Päivähoito +38 ja esiopetus +50 +24 +12 +168 +292 REKRYTOINTITARPEEN MUUTOSPROSENTTI Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Kulttuuri ja + 30 vapaa-aika +25 0 0 +47 +40 Opettajat +25 +37 +34 +10 +40 +36 Päivähoito +48 ja esiopetus +46 +45 +28 +39 +41 Palvelutarpeen kasvun johdosta syntyy rekrytointitarpeita Seinäjoella ja Ilmajoella opetuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviin. Seinäjoella myös kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden lisääntyvä kysyntää aiheuttaa rekrytointitarvetta. Selvitysalueen kaikissa kunnissa eläköityminen aiheuttaa huomattavaa rekrytointitarvetta opetuksen ja varhaiskasvatuksen tehtävissä. Seinäjoella ja jossakin määrin myös Alavudella ja Ilmajoella eläköityminen tuo rekrytointitarpeita myös kulttuurin ja vapaa-ajan tehtäviin. Koko selvitysalueella sivistystoimen tehtävissä työskentelee tällä hetkellä noin 2 200 henkilöä. Mikäli tuottavuus ei parane nykyisestä, noin 40 prosenttiin eli 880 tehtävään joudutaan rekrytoimaan uusi työntekijä seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana. Vuotuinen 0.5 %:n tuottavuuden kasvukaan ei pienentäisi olennaisesti rekrytointitarvetta. Se pysyisi noin 700 työntekijän tasolla. Kun työvoiman tarjonta ei ennusteiden mukaan juuri kasva, on edessä haastava tilanne: mistä löydetään uudet tekijät sivistyspalvelun tehtäviin. Tuottavuutta on joka tapauksessa parannettava. Kun se on tehtävä niin, että samalla säilytetään kilpailukyky rekrytoinneissa, kovin suuriin muutoksiin palvelurakenteissa tai töiden organisoinnissa ei ehkä ole mahdollisuuksia. Toinen keino on ponnistella työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa maakunnan ulkopuolelta suuntautu- 145 van työikäisen väestön muuton vauhdittamista. Tämä puolestaan edellyttää alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista. Seinäjoen seudulla toteutetut kuntaliitokset ovat osoittaneet, että iso kunta on pientä kuntaa kilpailukykyisempi rekrytoija varsinkin erityishenkilöstön, kuten erityisopettajien, hankinnassa. Iso kunta tarjoaa pientä kuntaa paremmat mahdollisuudet vaihtaa työpaikkaa, osallistua työkiertoon ja edetä uralla. Myös puolison hyvät työllistymismahdollisuudet auttavat myönteisen muuttopäätöksen tekemistä. Henkilöstön käytölle esimerkiksi sijaisuuksien hoidossa iso kunta antaa pientä monipuolisemmat mahdollisuudet. 146 LIITE 5 SEINÄJOEN SEUDUN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Teknisten palveluiden työryhmän raportti 147 1. TEKNISTEN PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS 1.1. Teknisten palveluiden organisointi, henkilöstö ja budjetit Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on yhteenveto teknisten palveluiden organisoinnista, henkilöstömääristä sekä kustannuksista selvitysalueen kunnissa. Tekniset palvelut tai yhdyskuntapalvelut, joiksi niitä joskus myös kutsutaan, sisältävät eri kunnissa jossakin määrin eri palveluita. Tämän vuoksi kustannusten suora vertailu ei ole ongelmatonta. Merkittävin ero on siinä, sisältyvätkö siivous- ja ruokapalvelut teknisiin palveluihin. Ilmajoella ja Seinäjoella ne eivät sisälly. Muissa kunnissa sisältyvät. Yhteenveto on yritetty tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteismitalliseksi, mutta sellaiseksi sitä ei joka kohdilta kuitenkaan ole pystytty tekemään. 148 TEKNISEN TOIMIALAN ORGANISOINTI,HENKILÖSTÖ JA BUDJETIT SEINÄJOKI TEKNIIKKAKESKUS Tekninen ltk ja hallinto - 13,7 henkilöä - 1.316.500 € Tilapalvelut - 80,3 henkilöä - 12.683.200 € Kiinteistö- ja mittauspalvelut - 29,3 henkilöä - 2.220.400 € Kunnallistekniikka - 100,3 henkilöä PALVELUT Tekninen ltk ja hallinto - 2 henkilöä - 135.000 € Tilapalvelut (ilman siivousta ja ruokahuoltoa) - 32,5 henkilöä - 4.015.000 € Yhdyskuntatekniset palvelut - 11 henkilöä - 2.171.000 € Ympäristöpalvelut (maan- 14.497.000 € käyttö) Kaavoitus ja kau- - 4 henkilöä punkisuunnittelu - 470.000 € - 7 henkilöä Rakennusval- 640.300 € vonta Rakennusval- 3 henkilöä vonta - € ( sis. ympäris- 11,2 henkilöä töpalveluihin) - 764.500 € YmpäristönsuoYmpäristönsuo- jelu jelu - 0,6 henkilöä - 5 henkilöä - € ( kuten edell.) - 400.000 € YHTEENSÄ YHTEENSÄ - 45,5 henkilöä - 245,5 henkilöä - 6.791.000 € - 32.554.900 € Tilapalveluissa Ei sisällä siiruoka- ja siivouspalveluja vouspalvelut; eikä liikuntatoiteknisissä palvemen tehtäviä; luissa myös vesivesi- ja energia/viemäri- ja lämhuolto yhtiöitetpölaitokset sekä ty. liikuntapaikat. ALAVUS TEKNISET ILMAJOKI TEKNINEN OSASTO Tekninen hallinto - 3 henkilöä - 248.000 € Kiinteistötoimi (tilat, ei siivousta eikä ruokah.) - 19 henkilöä 3.068.000 € Vesihuoltolaitos -5 henkilöä - 1.375.600 € Liikenneväylät ja yleiset alueet - 7 henkilöä - 913.600 € Tekninen varikko - 2 henkilöä - 191.400 € Kaavoitus- ja mittaus - 6,8 henkilöä - 499.600 € Rakennusvalvonta - 3 henkilöä - 191.000 € Ympäristövalvonta - 1 henkilö - 73.600 € YHTEENSÄ - 46,8 henkilöä - 6.561.000 € Kunnallistekniikan investoinneissa 7 vakinaista henkilöä. ISOKYRÖ TEKNINEN OSASTO Tekninen ltk ja hallinto - 1,3 henkilöä - 81.000 € Tukipalvelut - 8 henkeä - 1.872.200 € (Isännöinti - 1,7 henkilöä - sis.kunn.t. palv.) Kunnallistekn. palvelut - 4,7 henkilöä - 1.160.000 € (Puistotoimi - 1,1 henkilöä - sis. tukipalvel.) Kaavoitus - 0,25 henkilöä - 103.000 € Rakennusvalvonta -1,15 henkilöä - 97.000 € Ympäristönsuojelu - 0,3 henkilöä - 16.500 € YHTEENSÄ - 44,4 henkilöä - 3.329.700 € Tukipalvelut sisältävät myös liikunta-alueet (1 henkilö) sekä uimahallin, matkahuollon ja asiamiespostin. Teknisessä toimessa myös ruoka- ja siivouspalvelut (24,9 henkilöä). KUORTANE YMPÄRISTÖOSASTO Tekninen ltk ja hallinto - 1,5 henkilöä - 143.400 € Tilapalvelut - 10 henkilöä - 2.662.500 € Yhdyskuntatekniikan palvelut - 1,5 henkilöä - 852.500 € Kaavoitus - 0,5 henkilöä - 30.000 € Rakennusvalvonta - 0,5 henkilöä - 74.800 € Ympäristönsuojelu - 1 henkilö - 59.500 € YHTEENSÄ - 43 henkilöä - 3.822.700 € Teknisessä toimessa myös ruokapalvelu ja siivoustoimi (28 henkilöä). Vesija viemärilaitoksen hoito yhdyskuntatekniikan palveluissa, laitosmiehet hoitavat liikuntaalueet. o.t.o. 149 Selvitysalueen kuntien teknisissä palveluiden yhteenlaskettu henkilöstövahvuus on 425 henkilötyövuotta ja kokonaismenot 53,1 miljoonaa euroa. Tekniset palvelut edustavat 5-6 prosentin osuutta kuntien henkilöstöstä ja menoista. Kuntarakenteen kannalta keskeiset kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun liittyvät tehtävät hoidetaan Seinäjoella omana työnä. Muissa kunnissa ne toteutetaan pääosin ostopalveluina. Seinäjoellakin yleiskaavoitus on kaupunginkanslian alaisten kehittämispalveluiden vastuulla. Tekninen toimi vastaa asemakaavoituksesta. Tekninen toimi on myös kaavoituksen tekninen toteuttaja. 1.2. Yksikkökustannukset Yhdyskuntapalvelut yht., €/as, deflatoitu 200 250 200 322 305 322 291 280 267 268 225 263 300 271 293 325 350 345 400 2 007 2 012 Koko maa 2012 150 100 50 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 €/as Alavus 263 261 286 278 282 293 Ilmajoki 200 235 226 231 272 271 Isokyrö 225 237 255 251 261 268 Kuortane 267 249 277 276 281 280 Seinäjoki 325 331 323 341 334 345 Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys Selvitysalue 291 299 300 310 312 322 Koko maa 305 309 318 320 321 322 28.11.2014 19 Teknisten palveluiden kustannukset ovat Seinäjokea lukuun ottamatta alle maan keskiarvon kaikissa selvitysalueen kunnissa. Seinäjoellakin ne ovat lähellä maan keskiarvoa. 150 2. KUNTAJAON MUUTTAMISESTA AVAUTUVAT MAHDOLLISUUDET JA VAIKUTUKSET 2.1. Vieläkö on säästöpotentiaalia? YHDYSKUNTAPALVELUT/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI MILJ € 5,0 4,5 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,6 1,5 1,0 0,7 0,5 0,5 0,2 0,2 ISOKYRÖ KUORTANE 0,0 ALAVUS ILMAJOKI Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys SEINÄJOKI SELVITYSALUE 1.12.2014 41 Kaikissa selvitysalueen kunnissa on reagoitu erilaisin sopeutustoimin kuntatalouden kiristymiseen. Tehdyistä ja suunnitelluista säästötoimenpiteistä huolimatta, näyttäisi siltä, että vielä ehkä kannattaisi katsoa, voitaisiinko joitakin palveluja tuottaa toisinkin. Kustannusten vertailu palvelut kustannustehokkaimmin tuottaviin vertailukuntiin näyttää viittaavan siihen suuntaan. On tosin huomattava, että näiden ns odotekustannusten suora vertailu on ongelmallista. Kustannuserojen taustalla voi olla monia muitakin syitä kuin vain tuottavuuserot: esimerkiksi erilaiset tavat tuottaa palveluja tai erilaiset poliittiset linjaukset. 2.2 Toisiko teknisten palveluiden uudenlainen tuottamismalli tuottavuushyötyä? Harkittaessa parasta palvelusten tuottamistapaa joudutaan teknisessä toimessa ottamaan huomioon kuntien verrattain suuret etäisyydet. Isossa kunnassa kaluston siirtomatkat kasvavat helposti niin pitkiksi, että kaluston yhteiskäytön lisääminen tuottavuuden parantamiseksi ei ole mahdollista vaarantamatta palvelujen laatua. Seutukaupunkivaihtoehdossa paikallinen päivystys tarvittaisiin ainakin Alavudella ja Isossakyrössä. Peräseinäjoen ja Alavuden sekä Isonkyrön ja Ylistaron yhteinen päivystys olisivat myös mahdollisia vaihtoehtoja. Toimintamallia valittaessa joudutaan huomioimaan muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi suoritettavat yhtiöittämiset tai niiden purkamiset ovat mahdollisia vain henkilöstöä ja muuta toimintaa koskevat vaatimukset huomioon ottaen. 151 Periaatteessa pienimmällä kokonaismuutosmäärällä kuntien yhdistymisessä päästäisiin noudattamalla mallia, joka tarkasteltavien kuntien osalta on yleisimmin käytössä. Jos yhteneviä malleja ei löydy, silloin Seinäjoen toimintamalli erikseen harkittuine muutoksineen ja tarkistuksineen olisi todennäköisin vaihtoehto uudeksi toimintamalliksi. Teknisten palvelujen tuottamien ei ole ratkaisevasti kuntaliitoksia puoltava tekijä. Eivät tekniset palvelut myöskään ole erityinen este kuntaliitoksille. Kuntaliitosten etuja ja haittoja punnittaessa teknisten palveluiden näkökulmasta oleellista on sille asetettavien tehtävien ja vaatimusten kehittyminen. Uusissa ratkaisuissa on tietotekniikalla ilmeisesti yhä suurempi osa. Asetettavien vaatimusten täyttäminen on jo nykyisin vaikeaa muutostarpeiden lähtiessä kuntien ulkopuolelta, esimerkiksi rakentamisen ns. harmaan talouden sektorin toiminnan estämisen tarpeesta. Erilaisten valvonta-, seuranta- ja vastuuvelvoitteiden lisääntyminen lisää paineita ja koettelee erityisesti pienempien yksikköjen toimintakykyä ja taloutta. 2.3. Palvelujen harmonisoinnista ja palveluprosessien uudistamisesta saatava tuottavuushyöty Yhdistyneessä uudessa kunnassa yhdyskuntapalveluiden taso tulee harmonisoida. Kuntalaisella on asuinpaikastaan riippumatta oikeus samantasoiseen palveluun myös yhdyskuntapalveluissa. Harmonisointi koskisi niin teiden kunnossapitoa kuin viheralueiden, liikuntapaikkojen ja julkisten rakennusten piha-alueiden hoitoa sekä kunnan omistamien kiinteistöjen rakentamista ja hoitoakin. Yksi eniten keskustelua herättävä harmonisoinnin kohde tulisi olemaan yksityisteiden hoitotaso ja hoitotapa. Harmonisointi ja siihen liitetty palveluprosessien uudistaminen parantaa ajan kanssa tuottavuutta. Tuottavuushyöty olisi todennäköisesti saavutettavissa suurimpana ison kunnan puitteissa. Kuitenkin jo sopimusperusteinen yhteistyö erikseen harkituissa ja valituissa toiminnoissa voisi olla edullista ja kannattavaa. Harmonisointi ja palveluprosessien yhtenäistäminen aiheuttaa jo sinällään kustannuksia. Se syntyykö lopputuloksena kustannussäästöjä, riippuu paljolti siitä, mille tasolle palvelut harmonisoidaan. Sellaisessa kuntaliitoksessa, jossa Seinäjoki on mukana, harmonisointi todennäköisesti tapahtuisi liitoksen suurimman kunnan eli Seinäjoen palvelutason mukaisesti. Kun selvitysalueen kuntien välillä ei ole merkittäviä eroja teknisten palvelujen tasossa, ei palvelujen harmonisoinnissa synny isompaa painetta kustannusten nousulle. Mikäli kuntaliitosten tuloksena avautuu mahdollisuuksia uudistaa teknisten palvelujen tuottamisprosesseja entistä kustannustehokkaammiksi, voi lopputuloksena olla teknisten palvelujen kustannusten aleneminen. Kovin merkittävästä kustannusten alenemisesta tuskin kuitenkaan olisi kysymys. 2.4. Hallinnon keskittämisestä saatava tuottavuushyöty Hallinnon keskittäminen edellyttää toimivia yhteyksiä kaikista palvelupisteistä hallinnon toimipisteeseen. Nykyisellä tekniikalla se ei muodostane ongelmia eikä merkittäviä kustannuksia. Teknisen sektorin lautakuntien yhdistämiset toisivat periaatteessa säästöä, joskin lautakuntien kulut ovat kokonaisuuden kannalta varsin pienet. Toisaalta lautakuntien valinnoissa on otettava poliittisen edustavuuden lisäksi huomioon myös alueellinen edustavuus, mikä isossa kunnassa merkitsisi myös matkakustannusten kasvua. Kokousten siir- 152 toa verkossa pidettäväksi voitaneen toistaiseksi pitää vain poikkeustapauksissa käytettävänä mahdollisuutena. Hallinnon henkilöstön osalta kuntien yhdistäminen mahdollistaisi lähinnä toimialajohtajien / teknisten johtajien määrän vähentämisen. Tällä kuitenkin olisi myös heijastusvaikutuksensa seuraavassa portaassa. Muu hallinnon henkilökunta on määrältään niin vähäistä, että säästöä tai tuottavuushyötyä ei olennaisessa määrässä ole odotettavissa. 2.5. Tietojärjestelmien harmonisoinnista saatava tuottavuushyöty Tietojärjestelmien harmonisointi on asia, josta teknisen toimen alalla lienee kuntien yhdistymistapauksessa odotettavissa todellisia hyötyjä. Järjestelmien perustamiset ja ylläpidot vaativat oman panostuksensa, mutta käytännön toiminnassa yhden laajemman järjestelmän rakentaminen ja ylläpito on todennäköisesti taloudellisempaa ja järkevämpää, kuin useiden pienempien. Myös osaamisen keskittäminen ja toisaalta toimivien henkilöstöön ja varahenkilöstöön liittyvien järjestelyjen toteuttaminen olisi oletettavasti tarkoituksenmukaista, kun tietojärjestelmät yhdenmukaistettaisiin ja yhdistettäisiin. 2.6. Erikoistumisesta saatava tuottavuushyöty Kuntien yhdistymisen mukanaan tuoma laajempi henkilöstö mahdollistaisi periaatteessa pitemmälle menevän erikoistumisen. Osaamisen ja erikoistumisen tarve korostuu teknisellä sektorilla mm. tietojärjestelmien osalta. Myös lainsäädännölliset muutokset monissa asioissa edellyttävät yhä pitemmälle menevää tietoa, osaamista ja erikoistumista esimerkiksi arvonlisäverotuksen, rakentamisen, kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta. Kunnilla on rajalliset taloudelliset mahdollisuudet hankkia erityisosaamista ulkopuolelta. Aina ei palveluja ole helposti saatavillakaan tai jo konsultin tehtävien määrittely edellyttää pitkälle menevää erityisosaamista. Laajempi organisaatio mahdollistaisi suuremman erikoistumisen ja hyödyttäisi siten kuntia, joskin tuottavuudelle aiheutuvan hyödyn tarkempi määrittely tai laskeminen on varsin hankalaa. 2.7. Parantaisiko uusi kuntarakenne palvelujen saatavuutta ja laatua? Uusi isompi kunta tuskin parantaisi teknisten palvelujen saatavuutta. Laatua se voi parantaa, mikäli palvelut harmonisoidaan palvelut keskimääräistä paremmin tuottavan kunnan tason mukaan. Ehkä todennäköisin tulos olisi kuitenkin se, että isossa kunnassa olisi mahdollista säilyttää kohtuullisen hyvä palvelutaso jatkossakin, mikäli uudessa kunnassa onnistutaan kuntien talouden tasapainottamisessa. 2.8. Parantaisiko maankäytön, asumisen ja liikenteen kuntarajat ylittävä suunnittelu mahdollisuuksia seudullisen elinvoiman lisäämiselle? 2.8.1. Kunnan koon merkitys sen mahdollisuuksille toteuttaa elinvoimapolitiikkaa Maankäytön, asumisen ja liikenteen haasteita tulee ensisijaisesti tarkastella kokonaisuutena ja siihen tulee liittää palvelujen ja elinkeinopolitiikan tarkastelu. Tämän MALPE– kokonaisuuden arviointi tuo parhaiten esiin kuntarakenteen muutoksen tuomat mahdollisuudet. 153 Kuntien tehtävä yritystoiminnan ja kansalaisten omaehtoisuuden aktiivisuuden (mm. yhteisöjen ja järjestöjen toiminta) edistäjänä on jatkuvasti korostunut. Kunnan menestykseen ei enää riitä toimialakohtainen tai sektoroitu (mm. elinkeinojen edistäminen) toiminta, vaan menestyksekäs kunta edistää yritysten ja asukkaiden aktiivisuutta kaikella toiminnallaan. Kuntien elinvoimapolitiikka, joksi MALPE-kokonaisuuden kattavaa toimintaa kutsutaan, on kuntaorganisaation toiminnalle suuri haaste. Se edellyttää kunnilta laaja-alaista erityisosaamista, kunnan sisäisten prosessien hallintaa sekä kykyä toimia verkostoissa. Kuntien tulee myös kyetä jatkuvasti hyödyntämään parasta mahdollista tietoa, taitoa ja osaamista toimintansa tueksi. On selvää, että kuntakoko heijastuu kuntien mahdollisuuteen toteuttaa elinvoimapolitiikkaa. Pienessä kunnassa saattaa kokonaan puuttua eri alojen asiantuntemusta, jolloin mahdollisuudet elinvoimapolitiikan toteutumiseen kapenevat tai estyvät kokonaan. Suurempi kuntakoko taas vahvistaa mahdollisuuksia erityisasiantuntijuuteen kuten myös mahdollisuuksia ja kykyä verkostoitua paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Kansainvälisen tason toimintaan liittyvät mahdollisuudet korostuvat jatkossa ja myös ne edellyttävät kunnalta erityisosaamista. Tällä hetkellä MALPE-elinvoimapolitiikan vaatimia resursseja ja osaamista selvitysalueen kunnista on vain Seinäjoella. Osaltaan tämän seurauksena ainoastaan Seinäjoella on tehty pidemmän aikavälin maankäytön ja asumisen tavoiteohjelma. 2.8.2. Kuntarakenteen vaikutus maankäyttöön Seinäjoen seudun kuntien maapolitiikan yhteistyön haasteet liittyvät kuntien eroihin asukasmäärissä, ikärakenteissa, muuttovoitossa/tappiossa ja elinkeinorakenteissa. Yhtenevät maapoliittiset tavoitteet ja toimintatavat ovat kuitenkin edellytys koko seutukunnan menestykselle. Maapolitiikka kytkeytyy seudun asunto- ja elinkeinopolitiikkaan. Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä tulisi suunnata kilpailuun seutujen välillä. Nykyisellä kuntarakenteella seudullista näkökulmaa asiaan ei useinkaan löydy, vaan jokainen kunta edistää omaa etuaan ja kilpailee muiden kuntien kanssa maapoliittisia ratkaisuja tehdessään. Mikäli Seinäjoen kaupunkiseutu olisi yksi kunta, pakottaisi se katsomaan seutukunnan kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan ja seudullisesta näkökulmasta todennäköisesti järkevöittäisi ja yhtenäistäisi maapolitiikkaa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että uudessa kunnassa otettaisiin käyttöön maankäytössä heti liitoksen jälkeen yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit. Uuden kuntarakenteen edut maapolitiikassa: raakamaavarannon ja kaavavarannon monipuolistuminen mittakaavaetu: vahvemmat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit järkevä seudullinen ohjaus: kokonaisuuden tarkastelu ilman kuntarajoja maanomistajien yhdenvertaisuus eri kuntien alueella lisääntyy, kun yhtenäisellä maapolitiikalla kuntien väliset erot vähenevät maapolitiikan hyvät käytänteet käyttöön, toisilta oppiminen kysyntää vastaava tonttitarjonta kestävän kuntatalouden ehdoilla 154 Uuden kuntarakenteen haasteet maapolitiikalle: Päättäjien voimasuhteiden vaikutus maapolitiikkaan Yhteisten toimintamallien löytämisen vaikeus, erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet, huonot kompromissit byrokratia: asioiden joustava hoito vaikeutuu kuntakoon kasvaessa laajat hallinnoitavat alueet vähillä henkilöstöresursseilla kuntakeskusta kaukaisimpien alueiden kuihtuminen Yksi uuden maapolitiikan kiintoisa yksityiskohta on se, mitä tapahtuisi maan hinnalle. Hintakehityksen ennakointi on vaikeaa. Yhtäältä raakamaavarannon lisääntyminen voi painaa tonttihintoja alas. Toisaalta keskusalueen kehyskuntia korkeampi maan hinta voi vetää maan hintaa ylöspäin kehyskunnissa. 2.8.3. Kuntarakenteen vaikutus asumiseen Seinäjoen kaupunkiseudun ja aivan erityisesti sen kehyskuntien iso haaste elinvoiman säilyttämisessä ja vahvistamisessa on se, kuinka vetovoimainen alue se on asuinympäristönä. Seudun tulisi tarjota niin hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet asumiseen, että se yhtäältä pystyisi patoamaan poismuuttoa maakunnasta ja toisaalta saisi houkuteltua erityisesti työikäisiä muuttajia maakunnan ulkopuolelta. Iso kunta on pientä kuntaa vetovoimaisempi asuinympäristö. Seutu- tai Työssäkäyntikaupungissa olisi monipuolisemmat mahdollisuudet asumiseen kuin, mitä Seinäjoki tai sen kehyskunnat yksinään tänä päivänä kykenevät tarjoamaan. Myös työn ja asumisen erilaisille yhdistelmille tarjoutuisi uusia vaihtoehtoja. Erityisryhmien asumisen järjestämiseen olisi isolla kunnalla pientä kuntaa paremmat edellytykset. Koska asumisen valinnat ovat myös liikkumisen ja kulutustapojen valintoja, on kuntatalouden kannalta tärkeää, miten hyvin nykyisen palveluverkon vahvuudet pystytään hyödyntämään. Mahdollisuudet olemassa olevien palveluiden käytön tehostamiseen ovat erityisesti kuntien rajoilla sijaitsevilla asuntoalueilla. Erityisen haasteen kuntien asuntopolitiikalle asettaa kasvavan vanhusväestö (+75) asumisen järjestäminen. Vanhusväestön kasvu pysyy kohtalaisen maltillisena vuoden 2020 tienoille, mutta kiihtyy siitä eteenpäin hyvin nopeasti. Vanhusväestön asumisratkaisuissa tulisi löytää toimiva ja kustannustehokas tapa yhdistää mahdollisuus jatkaa mahdollisimman pitkään kotona-asumista helposti saavutettavissa oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Isossa kunnassa on tässä suhteessa pientä kuntaa enemmän erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. 2.8.4. Kuntarakenteen vaikutus liikenteelle Selvitysalueella, kuten koko Etelä-Pohjanmaalla, ihmisten liikkuminen perustuu kävely- ja pyöräilyetäisyydellä olevia kohteita lukuun ottamatta pääosin yksityisautoiluun. Seinäjoella kyllä on kaupungin sisäistä julkista liikennettä ja myös kuntien välillä on julkisia yhteyksiä. Niiden merkitys yksityisautoiluun verrattuna on kuitenkin suhteellisen vähäinen. Kestävän kehityksen näkökulmasta olisi suotavaa, että yhdyskuntarakenne kehittyisi siihen suuntaan, että yksityisautoilun keskeinen rooli liikkumisessa voisi pienentyä. Tämä tarkoittaisi asutuksen tiivistymistä kuntakeskuksiin ja keskusten ulkopuolella olemassa olevien kulkuväylien varteen. Tämä puolestaan vaatisi mahdollisuutta kuntarajat ylittävään maan- 155 käytön ja asumisen suunnitteluun. Asutusta tulisi voida ohjata entistä enemmän kokonaissuunnittelua pirstovan poikkeuslupamenettelyn sijasta kaavoituksella. 2000-luvulla poikkeusluvalla toteutettuja rakennushankkeita on ollut Seinäjoella vuosittain 50-60. Muissa kunnissa lukumäärä on jäänyt alle kymmenen. Määrät ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla. Yksi konkreettinen seuraus isosta kuntaliitoksesta, esimerkiksi Seutukaupungista, olisi se, että tällä hetkellä ELY-keskuksen hankkima kuntien välinen julkinen liikenne muuttuisi kunnan sisäiseksi liikenteeksi. Liikenteen ylläpidolle välttämätön julkinen tuki siirtyisi valtiolta uuden kunnan maksettavaksi. Ison kunnan eduksi liikenteen järjestämisessä voidaan laskea se, että kunnan ammattitaito koulu- , vammais- ja muiden erityiskuljetusten hankkijana vahvistuisi. 2.8.5. Asutusrakenteen kehitys selvitysalueella Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki 1990 49,7 76,8 54,9 29,6 81,5 Taajamissa asuvien osuudet % 2000 53,3 80,7 64,5 37,8 85,3 2012 57,9 85,1 68,0 40,4 89,9 Asutuksen keskittyminen taajamiin on vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Ainoastaan Kuortaneella alle puolet väestöstä asuu taajamien ulkopuolella. Vahvinta taajamoituminen on Seinäjoella ja Ilmajoella. Kuntarakenneselvityksen kannalta kiintoisinta on asutusrakenteen kehitys kuntien rajaalueilla. Seuraavanlaisia havaintoja on tässä suhteessa tehtävissä: Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla Ilmajoen Ahonkylän taajama on vahvistunut. Myös Rengonharjun alueella kuntarajan läheinen asutus on kasvanut. Isonkyrön ja Seinäjoen Ylistaron alueen taajama-asutus on kasvamassa yhteen Vt 19:n varrella. Alavuden ja Kuortaneen välillä on lähes yhtenäinen Kt 66:n suuntainen kylänauha Alavuden ja Seinäjoen rajalla Kouran ja Sydänmaan kylien välinen kyläasutus on vahvistunut. Seinäjoen ja Kuortaneen välillä ei ole asutukseen liittyvää yhteyttä. Selvitysalueen ulkopuolelta voidaan todeta Seinäjoen ja Lapuan asutuksen olevan kasvamassa yhteen Kt 67:n suuntaisesti. Samoin tekee Ilmajoen ja Kurikan asutus, sekin saman kantatien varrella. Toistaiseksi edellä esitellyillä raja-alueilla ei ole törmätty merkittäviin ongelmiin maankäytössä. Kun tämä kuntarajat ylittävä taajamoituminen luultavasti vahvistuu jatkossakin, nousevat kuntarajat väistämättä jossakin vaiheessa ainakin jonkinasteisiksi hidasteiksi tälle kehitykselle. Kun tämä kehitys lisäksi etenee seudun kasvukäytävien suuntaisesti, muodostuu taajamoitumisen esteistä myös seudun elinvoiman kasvun esteitä. 156 2.9. Paranisivatko henkilöstön rekrytointimahdollisuudet ja henkilöstön käyttö kuntaliitoksilla? Seuraavat taulukot kertovat siitä, millainen on palvelutarpeen muutoksesta johtuva rekrytointitarve ajanjaksolla 2013-2025 ja mikä on eläköitymisestä johtuva rekrytointitarve ajanjaksolla 2014-2025 olettaen, että kaikkien eläköityvien tilalle palkataan uusi työntekijä. Tarkastelun lähtöoletuksena on se, että palvelujen tuottavuudessa ei tapahdu muutoksia. Palvelutarpeiden muutoksesta johtuvat rekrytointitarpeet Alavus Siivous ja kiint.huolto Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue -2 +4 0 0 +31 +32 Tekninen ja -1 ymp.ala +4 0 -1 +30 +29 Eläköitymisestä johtuva rekrytointitarve Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Siivous ja +32/51% kiint.huolto +33/55% +10/60% +5/39% +137/46% +222/48% Tekninen ja +22/48% ymp.ala +28/51% +4/33% +9/46% +124/43% +188/45% Palvelutarpeiden muutos ei aiheuta ehkä Seinäjokea lukuun ottamatta tulevan kymmenen vuoden aikana erityisiä haasteita rekrytoinnille. Eläköityminen sen sijaan tekee niin. Vaikka eläköitymisen aiheuttamat rekrytointitarpeet eivät ole määrällisesti järin suuria Alavudella, Ilmajoella ja Kurikassa, tekee työikäisen väestön väheneminen siitä haasteellisen. Työikäinen väestön väheneminen on Kuortaneella 415, eli 19 %, Alavudella 1267 eli 18 % ja Isossakyrössä 305 eli 11 %. Ilmajoella työikäisten määrä säilyy ennallaan. Seinäjoella rekrytointitarve sen sijaan on iso. Siellä kuitenkin työvoiman tarjonnan kasvu tuo helpotusta rekrytointiin. Työikäisen väestön kasvu Seinäjoella on noin 2 300 eli 6 %. Kokemus on osoittanut, että iso kunta on pientä kuntaa vetovoimaisempi rekrytoija. Iso kunta tarjoaa pientä monipuolisemmat mahdollisuudet työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Myös puolison työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Lisäksi asumisen ja työnteon yhdistämisen vaihtoehdot lisääntyvät. Kunnan koon merkitys kasvaa, kun markkinoidaan kuntaa henkilöille, jotka eivät entuudestaan tunne aluetta. Myös erityisosaamista vaativiin tehtäviin rekrytointi on helpompaa isossa kuin pienessä kunnassa. Työvoiman joustava käyttö helpottuu kunnan koon kasvaessa. Tilapäisten poissaolojen paikkaaminen ja pidempiaikaisten sijaisuuksien hoito voidaan hoitaa kunnan sisäisin työjärjestelyin. Liite: Asutuksen rakenne vuosina 1990, 2000 ja 2012 157 158 159 160 LIITE 6 SELVITYSTYÖN TYÖRYHMIIN OSALLISTUNEET OHJAUSRYHMÄ Alavus (1) Alavus (2) Alavus (3) Alavus varaedustaja (1) Alavus varaedustaja (2) Alavus varaedustaja (3) Alavus henkilöstön edustaja Alavus henkilöstön varaedustaja Alavus kaupunginjohtaja Kv pj Jorma Lamminmäki Kh pj Tiina Alasaari KH vjäs Anu Katajamäki Pentti Hautala Lasse Anttila Tarja Ylimäki Eila Koskinen Stina Asunmaa Pekka Ala-Mäenpää Kesk. Kesk. Kok. PS Kesk. SDP JHL SuPer Isokyrö (1) Isokyrö (2) Isokyrö (3) Isokyrö varaedustaja (1) Isokyrö varaedustaja (2) Isokyrö varaedustaja (3) Isokyrö henkilöstön edustaja Isokyrö henkilöstön varaedustaja Isokyrö kunnanjohtaja Jaakko Pukkinen Helena Tuuri-Tammela Erkki Kuusikko Pirkko Viljanmaa Jaakko Rinta Tero Jokinen Katri Kemppainen Aila Ojala Eino Toivola kok kesk sdp kok kesk ps Jyty JHL Kuortane (1) Kuortane (2) Kuortane (3) Kuortane varaedustaja (1) Kuortane varaedustaja (2) Kuortane varaedustaja (3) Kuortane henkilöstön edustaja Kuortane henkilöstön varaedustaja Kuortane kunnanjohtaja Satu Mäkelä Annu Ridanpää-Taittonen Seppo Palomäki Teppo Toivola Rauno Laitila Arto Ojala Paula Isoketo Outi Pyykkö Pentti Turunen kesk kok ps kesk kok kd SuPer Juko Seinäjoki (1) Seinäjoki (2) Seinäjoki (3) Seinäjoki varaedustaja (1) Seinäjoki varaedustaja (2) Seinäjoki varaedustaja (3) Seinäjoki henkilöstön edustaja Seinäjoki henkilöstön varaedustaja Seinäjoki kaupunginjohtaja Kati Ojaniemi Kimmo Heinonen Aarne Heikkilä Kari Hokkanen Pertti Mäki-Hakola Markku Lehtola Kari Nieminen Marja Niemi Jorma Rasinmäki Kesk Kok Sdp Sihteeri Raija Ranta Juko Jyty 161 TYÖVALIOKUNTA Alavus Isokyrö Kuortane Seinäjoki Seinäjoki Pekka Ala-Mäenpää Eino Toivola Pentti Turunen Jorma Rasinmäki Raija Ranta HALLINTO-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUS Alavus Isokyrö Kuortane Seinäjoki Seinäjoki VM Henkilöstön edustaja Henkilöstön varaedustaja Kehitysjohtaja Terttu Liesmäki Jaana Järvi-Laturi Jaana Salo Aaro Honkola Raija Ranta Jouko Luukkonen Kari Nieminen Marja Niemi Juko Jyty SIVISTYSPALVELUT Alavus Isokyrö Kuortane Seinäjoki VM Henkilöstön edustaja Henkilöstön varaedustaja Sivistysjohtaja Antti Takala Soili Kniivilä Sanna Koivisto Heikki Vierula Raimo Harjunen Eila Koskinen Stina Asunmaa JHL SuPer SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Isokyrö Alavus Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Kuortane Seinäjoki VM Henkilöstön edustaja Henkilöstön varaedustaja Merja Latvala Perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi Johtaja Tero Järvinen Maarit Lehtonen Harri Jokiranta Jouko Luukkonen Paula Isoketo SuPer Outi Pyykkö Juko TEKNISET PALVELUT Alavus Isokyrö Kuortane Seinäjoki Seinäjoki VM Henkilöstön edustaja Henkilöstön varaedustaja Tekninen johtaja Timo Myllymäki Juha Försti Martti Ranta Markku Kujanpää Pekka Mikkonen Raimo Harjunen Katri Kemppainen Aila Ojala Jyty JHL
![12 Luontoreitit vetovoimaisiksi -seminaari [Yhteensopivuustila]](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003582089_1-425757e7c7fa15c219bfa701de2186a2-250x500.png)
© Copyright 2024