1. No category

Onko Saaristomeren kalastus
kestävää?
Arvioita ja tutkimuksia
Luonnonvarakeskus
Jari Setälä
Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily
5.2.2015
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Kalatalouden kestävyys
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Ekologinen
Kalatalouden kestävyys
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Ekologinen
Taloudellinen
Kalatalouden kestävyys
Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Mitä asiaa
tarkastellaan
Taloudellinen
Ekologinen
Kalatalouden kestävyys
Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Mitä asiaa
tarkastellaan
Taloudellinen
Ekologinen
Kalatalouden kestävyys
Sosiaalinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Mitä asiaa
tarkastellaan
Taloudellinen
Ekologinen PaikallinenAlueellinen
KansallinenGlobaali
Kalatalouden kestävyys
Sosiaalinen
Kenen näkökulmasta katsotaan
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Mitä asiaa
tarkastellaan
Taloudellinen
Ekologinen PaikallinenAlueellinen
KansallinenGlobaali
Miten
Kalatalouden
kestävyys
mitataan ja
painotetaan
Kenen näkökulmasta katsotaan
Sosiaalinen
Kestävyyden arviointi ei ole
ongelmatonta
Mitä asiaa
tarkastellaan
Taloudellinen
Ekologinen PaikallinenAlueellinen
KansallinenArvot
Globaali
Miten
Kalatalouden
kestävyys
mitataan ja
painotetaan
Ristiriidat
Kenen näkökulmasta katsotaan
Sosiaalinen
Pitää jäsentää mitä ja miten
kestävyyttä arvioidaan
Asiantuntijat arvioivat
1.
2.
3.
4.
Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista
Saaristomerellä
Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä
Arviointityökalun avulla
Arviointityökalu
Arvioitava toiminnat:
Toiminta 1
Taloudellinen ulottuvuus
Taloudellinen kriteeri 1.
Taloudellinen kriteeri 2.
Taloudellinen kriteeri 3.
Taloudellinen kriteeri 4.
Taloudellinen kestävyys
3,8
3,2
4,5
2,2
Sosiaalinen ulottuvuus
Sosiaalinen kriteeri 1.
Sosiaalinen kriteeri 2.
Sosiaalinen kriteeri 3.
Sosiaalinen kriteeri 4.
Sosiaalinen kriteeri 5.
Sosiaalinen kestävyys
4,1
1,5
3,2
4,5
2,0
Ekologinen ulottuvuus
Ekologinen kriteeri 1.
Ekologinen kriteeri 2.
Ekologinen kriteeri 3.
Ekologinen kriteeri 4.
Ekologinen kriteeri 5.
Ekologinen kriteeri 6.
Ekologinen kestävyys
2,1
3,0
2,0
2,5
3,2
5,0
Toiminnon kestävyys
Toiminta 2
Toiminta 3
4,0
3,2
4,2
1,0
3,4
4,0
2,5
4,5
2,0
3,1
2,0
1,9
4,0
2,0
1,8
3,1
Toiminta 4
3,0
3,0
3,0
3,0
3,3
2,0
2,2
4,0
2,5
5,0
5,0
2,5
1,5
3,0
3,0
1,5
4,0
4,5
1,8
4,0
2,0
2,3
Toiminta 5
2,6
1,5
4,0
5,0
5,0
3,5
3,5
4,5
2,5
3,0
3,5
3,0
4,0
2,5
5,0
5,0
2,5
1,5
3,4
4,0
2,5
5,0
4,0
4,0
4,5
3,0
3,4
3,8
3,4
4,0
3,2
3,0
3,2
3,1
3,7
Työkalu, jolla tunnistetaan
kestävyyden kehittämiskohteita
Arvioitava toiminnat:
Toiminta 1
Taloudellinen ulottuvuus
Taloudellinen kriteeri 1.
Taloudellinen kriteeri 2.
Taloudellinen kriteeri 3.
Taloudellinen kriteeri 4.
Taloudellinen kestävyys
3,8
3,2
4,5
2,2
Sosiaalinen ulottuvuus
Sosiaalinen kriteeri 1.
Sosiaalinen kriteeri 2.
Sosiaalinen kriteeri 3.
Sosiaalinen kriteeri 4.
Sosiaalinen kriteeri 5.
Sosiaalinen kestävyys
4,1
1,5
3,2
4,5
2,0
Ekologinen ulottuvuus
Ekologinen kriteeri 1.
Ekologinen kriteeri 2.
Ekologinen kriteeri 3.
Ekologinen kriteeri 4.
Ekologinen kriteeri 5.
Ekologinen kriteeri 6.
Ekologinen kestävyys
2,1
3,0
2,0
2,5
3,2
5,0
Toiminnon kestävyys
Toiminta 2
Toiminta 3
4,0
3,2
4,2
1,0
3,4
Toiminta 4
4,0
2,5
4,5
2,0
3,0
3,0
3,0
3,0
3,1
2,0
1,9
4,0
2,0
1,8
3,1
3,3
2,0
2,2
3,0
3,0
1,5
4,0
4,5
1,8
4,0
2,0
2,3
4,0
2,5
5,0
5,0
2,5
1,5
Toiminta 5
2,6
1,5
4,0
5,0
5,0
3,5
3,5
4,5
2,5
3,0
3,5
3,0
4,0
2,5
5,0
5,0
2,5
1,5
3,4
4,0
2,5
5,0
4,0
4,0
4,5
3,0
3,4
3,8
3,4
4,0
3,2
3,0
3,2
3,1
3,7
Parannettavaa
Ei kestävää
Parannettavaa
Arvo ja hajonta
Ok
Kriteerit, painotus ja toiminnot
Taloudellinen ulottuvuus
Kriteerit
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuus
Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuus
Pyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
A. Kannattavuus ja kilpailukyky
1
2
3
4
5
Painotus
Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia
Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää
Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena
Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä
Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä
Ammattikalastus
Toiminnot
Silakkatrooli
Silakkarysä
Kuorerysä
Ahvenrysä
Kuhan verkkopyynti
Ahvenverkko
Siikaverkko
Poistokalastus
Opastoiminta
Hauen vapakalastus
Taimenen vapakalastus
Kuhan vapakalastus
Siian onginta
Vapaa-ajankalastus
Onkiminen ja pilkkim inen
Mökkiläisten verkot
Vetouistelu
Lohikalojen jokipyynti
Kuhan jigitys
Hauen vapakalastus
Kalastustapakohtainen tarkastelu
Kalastustapakohtainen tarkastelu
Kriteerikohtainen tarkastelu
Kriteerikohtainen tarkastelu
Menetelmän testaus Saaristomerellä
Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten keskiarvo
Vastanneiden lukumäärä
N=10-12
Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuus
Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuus
Pyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
N=10-12 N=10-12
Ammattikalastus
Saaristo- Silakkatroolaus rysä
Kuorerysä
N=4
Ahvenrysä
N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12
Kuhaverkko
Ahvenverkko
Siikaverkko
N=6-9
N=6-9
Opastoiminta
Poisto
Hauki
Taimen
kalastus vapa
vapa
N=6-9
Kuha
vapa
N=6-9
Siika
onki
N=8-11
N=8-11
N=8-11
Virkistyskalastaminen
Onkiminen Verkko Vetouistelu
N=8-11
N=8-11 N=4-5
Lohikalojen Kuha
jokipyynti jigitys
Hauki
vapa
Menetelmän testaus Saaristomerellä
Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten keskiarvo
Vastanneiden lukumäärä
N=10-12
Kestävyyden kriteerit/Kalastustavat
N=10-12 N=10-12
Ammattikalastus
Saaristo- Silakkatroolaus rysä
Kuorerysä
N=4
Ahvenrysä
N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12
Kuhaverkko
Ahvenverkko
Siikaverkko
N=6-9
N=6-9
Opastoiminta
Poisto
Hauki
Taimen
kalastus vapa
vapa
N=6-9
Kuha
vapa
N=6-9
Siika
onki
N=8-11
N=8-11
N=8-11
Virkistyskalastaminen
Onkiminen Verkko Vetouistelu
N=8-11
N=8-11 N=4-5
Lohikalojen Kuha
jokipyynti jigitys
Hauki
vapa
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuus
Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuus
Pyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä:
•
•
•
Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta
ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin
Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä
paikallisyhteisöjen tukea, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä
Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei
hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)
Menetelmän testaus Saaristomerellä
Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa)
Vastausten eroavaisuus (min ja max)
Min ja max ero vähintään 3 yks.
N=10-12 N=10-12 N=10-12
N=4
Ammattikalastus
Saaristo- Silakka- Kuore- Ahventroolaus rysä
rysä
rysä
N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12
Kuhaverkko
Ahvenverkko
Siikaverkko
N=6-9
N=6-9
Opastoiminta
Poisto
Hauki
Taimen
kalastus vapa
vapa
N=6-9
Kuha
vapa
N=6-9
Siika
onki
N=8-11
N=8-11 N=8-11
N=8-11
N=8-11 N=4-5
Virkistyskalastaminen
Onkiminen Verkko VetoLohikalojen Kuha
Hauki
uistelu
jokipyynti jigitys
vapa
Taloudellinen ulottuvuus
Kannattavuus ja kilpailukyky
Tuotteiden kysyntä
Kasvupotentiaali
Yritystaloudellinen merkitys
Aluetaloudellinen merkitys
Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan
Kalaomavaraisuuden kehittäminen
Sosiaalinen ulottuvuus
Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla
Viihtyvyys
Terveys
Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
Ristiriidat
Paikallisyhteisöjen tuki
Sopivuus paikalliskulttuuriin
Toimijoiden sopeutumisvalmiudet
Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan
Ekologinen ulottuvuus
Pyydettävän kalakannan uusiutuminen
Sivusaalislajien uusiutuminen
Kalakannan tuottavuus
Biologinen monimuotoisuus
Uhanalaiset kannat
Vieraslajit
Energiatehokkuus
Ilmastovaikutukset
Mistä eroavaisuudet johtuvat:
•
•
•
•
Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys
Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen
Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä
Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari
Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa
kalakannan kestävyyteen
Kuhan verkkopyynti (ammatti)
5
4
Maks
3
Ka
2
Min
Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri
Kalastus
Hylje, merimetsot
Kalavesien hoito
Ilmasto, sää
Vesiymp.tila
1
Mitä tietoa Saaristomeren
kuhankalastuksen kestävyydestä on?
1. Asiantuntijoiden mielipide
2. Paikallinen kokemusperäinen tieto
3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja
tutkimukset
Paikallinen kokemusperäinen tieto
1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt >
verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista
2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden
3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden
vuoksi vaikea pyytää
4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee,
jos solmuväliä nostetaan
Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50
Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Kuhan kalastus
30-luvulla
Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja
virkistyskalastuksen yleistyminen
50-luvun lopun jälkeen lisäsi
kuhan pyyntiä
Ammattikalastajien kuhasaalis
Saaristomerellä1):
1950-luku n. 100 tn
1964
n. 160 tn
Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoittaneet ruokakunnat rannikolla2):
1953
1964
1) Toivonen, J. 1968
2) Böhling ym. 1983
n. 38 000 kpl
n. 100 000 kpl
Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland. 1960.
Silakkarysien määrä
203 kpl
798 kpl
50-luvulla n. 1000 silakkarysää
Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut 2010-14.
Ammattikalastajien lukumäärä
Koko rannikolla 50-luku 10 000 ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa,
1980 alle 5 000
Ammattikalastus
Ammattikalastuksen saalistilastot
Ammattikalastus
Ammattikalastajien haastattelut
Selkävesiltä pyydettiin aiemmin
kuhaa syvältä 6 -15 m. korkeilla
ankkuroiduilla verkoilla
Laajoilta alueilta pyynti loppunut,
verkkojen määrä vähentynyt,
syksyn kalastuskausi lyhentynyt,
koentakerrat lisääntyneet, verkkojen
kestoikä lyhentynyt
Sisäsaaristosta pyydetään nyt
matalalta 1,5 - 3 m. korkeilla
ankkuroimattomilla verkoilla
Sisäsaaristosta saadaan ahventa
sivusaaliina ja ahvenen pyynnin
yhteydessä saadaan kuhaa sivusaaliina
Kuukausisaaliit
Kuhankalastus siirtynyt ruudusta 52 ruutuun 47
ja syksyn saalishuippu huvennut
Virkistyskalastusselvitykset
2009
Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis
suurempi kuin ammattikalastajien
Legendkbkgklghklhklhklhklhjk
Ammattikalastus
Vapaa-ajankalastus
Merkintätulokset
Sekä kalakannat että
kalastus vaihtelevat
Saaristomeren sisällä
Tutkimukset: Kuhan alamitta
Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 9.1983.
Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen
alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saaliita, jos samalla nostettaisiin alamittaa.
Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan
kalatalouden kehittämissuunnitelma.
Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos.
Monistettuja julkaisuja 13.1983.
Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko.
Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on
84 mm (solmuvälinä 42 mm).
Tutkimukset: Solmuväli
Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen
vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja
riistaraportteja nro 297. 2003.
Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen
ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.
Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu
Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in
pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental
effect. Fisheries Research. 2014. 155:1-9.
Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden
negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta.
Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon
tulevan vuosiluokan koossa.
Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan
uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutukanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa
siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen
pinta-alaan nähden.
Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida,
onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka
todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten
tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.
Tutkimukset: Kasvu
Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille
2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014,
jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus.
Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt
ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat
sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus
alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.
Tutkimukset: Merimetsot
Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and
pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and
effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume
164. April 2015. p. 26-34.
Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40–60 tonnia).
Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla
merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä
vallinneissa oloissa.
Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet
110–140 tonnia saalista noin viiden vuoden
aikana.
The potential loss of yield by year caused by cormorant
predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded
area shows the difference between methods 1 and 2.
Miten muutokset vaikuttavat
mallinnustulokseen
Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin
tuotossa tapahtuviin muutoksiin
1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin
• Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä
• Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia
Mihin suuntaan tulos muuttunut
2. Herkkyysanalyysit
a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen
Oletus:
25 % nopeasti kasvavia
50 % keskimäärin kasvavia
25 % hitaasti kasvavia
Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa
Mihin suuntaan tulos muuttunut
2. Herkkyysanalyysit
Paljon purtuja kaloja
b) Luonnollinen kuolevuus
toiseksi suurin tekijä
Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen
pidentää maksuaikaa
Eri-ikäisiä arpia ja haavoja
Alamitan porrastuksen vaikutus
(38 cm, 39 cm ja 40 cm)
Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon
(kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu !)
600
200
400
100
200
0
-100
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10 11 12
Kerralla
0
-200
vaiheittain -200
-300
-400
-400
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10 11 12
-600
-500
-800
Kuopat mataloituvat
Takaisinmaksuaika pitenee
Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus
Kerralla
Vaiheittain
Kuhaa koskevan lisätiedon tarve?
- Päivitetty mallinnus
- Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin?
- Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja
saalis?
Yhteenveto
- Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella
ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin
isoja ongelmia
- Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren ammattikalastajille
Onko Saaristomeren kalastus
Kiitos Kiitos
kestävää?
- Asiantuntijaryhmän painotusten perusteella
ammattikalastuksessa ei ole isoja ongelmia
- Kuhan kalastuksen tiukka säätely voi tuottaa
isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ammattikalastukseen ja kuhan kaupalliseen tarjontaan