Forsten W. _Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja
arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman
yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuopio 10.9.2015
Wivi Forstén, fysioterapeutti
Kuntoutusyksikkö:
Kuntoutus- ja tutkimusosasto ja
kuntoutusvastaanotto
Eri-ikäisten liikunta- ja monivammaisten lasten kuntoutus ja
tutkimus.
Osastolla 10 potilaspaikkaa
• Toimii viikko-osastona maanantaista keskiviikkoon ja
päiväosastona keskiviikosta perjantaihin
• Tutkimus- ja hoitoaika 1 - 4 päivää
• Poikkeuksena aivotraumat, monitasokirurgiset potilaat
Yleisimmät potilasryhmät
• CP-vammaiset
• Lapset ja nuoret, joilla on MMC-vamma
• Lapset ja nuoret, joilla on lihassairaus
Työryhmä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Omahoitaja, sairaanhoitaja tai lastenhoitaja
Lastenneurologi, sairaalalääkäri
Fysioterapeutti
Toimintaterapeutti
Puheterapeutti
Neuropsykologi
Sosiaalityöntekijä
Kuntoutusohjaaja
Erityisopettaja
Työskentelytapa kuntoutusyksikössä on moniammatillinen
• GAS (Kiresuk&Sherman) otettiin käyttöön LL Kuntoutusosastolla
vuonna 2007 kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä.
• Käyttöönotto vaatii moniammatillisen työryhmän sitoutumista,
jatkuvaaa vuoropuhelua ja paljon harjoittelua (ongoing prosess).
• Oman lomakkeen suunnittelu heti vuonna 2007
• Lomaketta on muutettu käyttökokemuksien perusteella kolme
kertaa.
• Ensimmäisessä lomakkeessa kaikki numeeriset arvot tekstitettiin
auki. Tästä luovuttiin hyvin pian.
• Oma pisteytys, jossa 0 on lähtötaso, +2 tavoite saavutettu, -1 ja -2
osoittavat tilanteen huonontuneen
Tavoitteita tehty osastolla yhteensä 180 lapselle
60
50
40
30
20
10
0
Arviointien lukumäärä/lapsi
55
41
28
22
20
8
5
1
• Hoitaja ohjaa GAS-lomakkeen täytön vanhemmille
• Tehdään ennen lähtöneuvottelua, moniammatillisesti,
kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä, ajaksi on vakiintunut 30
min
• Perhe ja moniammatillinen tiimi yhdessä keskustelevat, tarvittaessa
muokkaavat tai osittavat vanhempien laatimia tavoitteita
• Tuloneuvotteluissa edellisen vuoden tavoitelomake mukana, arvioidaan
miten edellisellä kerralla laaditut tavoitteet on saavutettu
• Tavoitteet ovat kahdeksassa vuodessa tarkentuneet, tulleet paremmin
mitattaviksi
• Perehdytyksessä uudet työntekijät ohjataan GASin käyttöön
• Sähköstimulaatiohoito ja tavoitteet: Lomake, jossa
yksilölliset tavoitteet ja tavoitteiden arviointi
• Botox-hoito ja tavoitteet: Lomake, jossa yksilölliset
tavoitteet ja tavoitteiden arviointi
• ITB ja tavoitteet: Kirjataan yksilölliset tavoitteet
• Monitasokirurgia ja tavoitteet
• Osastokuntoutuja ja tavoitteet: viikkotavoitteet,
kotiinpääsytavoitteet
• Apuvälineet ja tavoitteet: kuntoutukselliset ja/tai ICFosallistumistason tavoitteet, esim pyörätuoli
• Terapia ja tavoitteet: Mikä terapiamuoto tukee
vanhempien tai kuntoutujan asettamia tavoitteita
Esimerkki Fysioterapeuttien käyttämistä arviointimenetelmistä
viitekehyksenä WHO:n ICF- International Classification of
Functioning and Disability Ympäristötekijät,
Osallistuminen,
Participation:
GAS
Persoonallisustekijät,
Personal Factors
activeness, motivation
Environmental Factors
assistive technology, attitudes,
peer support etc.
Kuntoutuksen ja
kuntouttavan arjen
vaikuttavuus
Toiminta Activity:
GMFM-66, PCI, 6MWD,
TUG, FIST, GAS
Kuntoutuksen
vaikuttavuus
Kehon rakenne ja toiminta,
Body Functions and Structures
P+AROM,spasticity, catch, muscle strength,
GAS
Esim Botox
Hoito, sähköHoito, kipsaus
Kehitettävää …… ?????
Käyttämämme GAS-lomake ei ehkä riittävästi kytke vanhempien laatimia
arjen tavoitteita lapselle suositeltaviin kuntoutuksiin tai kuntoutumiseen tai
vastaa kysymyseen ”Miksi lapsi on ohjautunut erikoissairaanhoitoon?”
Ohjaisiko ja sitouttaisiko seuraavan kaltainen tavoitelomakkeessa oleva
teksti paremmin vanhempia kuntoutuksen ja kuntoutumisen tavoitteiden
miettimiseen:
Mihin arjen toimintaan toivoisitte kuntoutuksella (eri terapiat) voitavan
vaikuttaa/ muutosta?
Mitä kotona voitaisiin tehdä sovitun tavoitteen saavuttamiseksi
(sitouttaminen)
Avoterapeutit: Yhteiset oman alueen tavoitteet. Projekti menossa.
KIITOS!
KIITOS !