Tahto 2/2015 - Hämeen liitto

HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
TAHTO
2 • 2015
Tuomas Pöysti penää sote-tahtoa 4
AP Sarjanto pokkasi
Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnon 8
Merven bionenergiakeskus odottaa isoja linjauksia 18
Kun aluepolitiikkaa ei ole ja asuntopolitiikka lahoaa.... 19
Hämeeseen kootaan luontoja liikuntapalveluiden verkostoa 34
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 1
Sisällys
Kanta-Hämeen itsehallintoalue
on kohta totta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Pöysti penää sote-tahtoa. . . . . . . . . . . . 4
Kiemunki puolustaa keskussairaalaa . . 6
Sote-valmistelu Kanta-Hämeessä. . . . . 7
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
2 • 2015
Julkaisija
Hämeen liitto
Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna
puh. (03) 647 401
fax (03) 647 4026
Tarinankertojan vuoro kumartaa . . . . . . 8
Räyskälässä tähyillään
lennokkaita yrittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . 10
10
sähköpostiosoitteet:
[email protected]
Osoitteenmuutokset:
[email protected]
Tervetuloa yökylään, naapurit! . . . . . . 12
Hämeen liiton kansainvälistä ystävyyttä
ja yhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Kiviaineksen käyttöön
järkeä ja tehokkuutta . . . . . . . . . . . . . . 16
Merven bionenergiakeskus
odottaa isoja linjauksia . . . . . . . . . . . . 18
www.hämeenliitto.fi
6
Koko Suomi juhlii yhdessä 100-vuotiasta
itsenäistä Suomea 2017. . . . . . . . . . . 20
LUO yhteistyötä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Kesäyliopiston kuulumisia . . . . . . . . . . 22
Monipuolista koulutustarjontaa
ympäri vuoden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Draamataitoja voi hyödyntää
monin tavoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Avointa dataa Kanta-Hämeessä
ja kasvukäytävällä. . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Yhteisillä aalloilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Elämä on ollu laiffii! . . . . . . . . . . . . . . . 27
24
Uponnut kelkka ja
19 muuta tarinaa Vanajavedestä . . . . 28
Tunnelmia syksyn tapahtumista . . . . . 29
EAKR-haku avautui marraskuun alussa.30
DigiCoach – digivalmennusta
Kanta-Hämeen pk-yrityksille. . . . . . . . 31
Enemmän resurssiviisautta
uusilla innovaatioilla . . . . . . . . . . . . . . . 32
Kulttuurikuulumisia Kanta-Hämeestä. 33
Kannen kuva Jaana Laakso
2 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
27
Hämeeseen kootaan
luonto- ja liikuntapalveluiden verkostoa.34
Hämeessä tapahtuu. . . . . . . . . . . . . . . 36
Kuva: Heikki Löflund
Kanta-Hämeen itsehallintoalue
on kohta totta
Olen venyttänyt tämän pääkirjoituksen laatimista Tahtolehtemme määräaikoja uhmaten ja taittajien hermoja
kiristäen. Hyvänä syynä on ollut halu nähdä, mihin ratkaisuihin Sipilän hallitus päätyy sote-uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja mahdollisesti aluehallinnonkin osalta. Kaikilla näillähän on iso merkitys myös
Kanta-Hämeen maakunnan ja Hämeen liiton kannalta.
Lehti ei saisi vanhentua käsiin ennen ilmestymistään.
Odotus kannatti. Kanta-Hämeen tavoite omasta itsehallintoalueesta toteutuu. Se tarkoittaa, että maakunnallamme on jatkossa omissa käsissä vastuu sote-palveluista, vaikka moni asia onkin auki sisältäen myös
ilmeisiä riskejä. Onneksi olemme jo pohjustaneet tätä
uudistusta viimeksi Hämeen liiton suojissa toteutettavalla Sote III -hankkeella.
Samoin hallituksen linjaus 7.11.2015 merkitsee toteutuessaan, että nykymuotoisen kuntayhtymänä toimivan
Hämeen liiton tarina loppuu vuoden 2018 viimeisenä
päivänä. Se ei ole kaukana, eikä tunnu pahalta, silla uusi kansanvaltainen toimija sopii lähtökohtaisesti tehtävillemme hyvin lisäten niiden merkitystä entisestään.
Edelleen itsehallintoalueille siirtyy ainakin pelastustoimi
ja nykyisten ELY-keskusten aluekehittämistehtäviä.
Oman itsehallintoalueen rinnalla tarvitsemme jatkossakin tiivistä yhteistyötä erityisesti naapuri-itsehallintoalueiden kanssa monien tehtävien hoitamisessa. Toinen tärkeä rajapinta meilläkin on tehtäviltään
PÄÄKIRJOITUS
jatkossakin varsin vahvojen kuntien ja itsehallintoalueiden välillä. Maakuntajako helpottaa myös tämän järjestämistä.
Edellä kuvattu on loogista jatkumoa aluehallinnon uudistusten sarjassa. Siirrymme monen muun vertailukelpoisen maan tavoin kansanvaltaisen aluehallinnon
aikaan. Uudistus oikein toteutettuna tuo selkeyttä ja vähentää radikaalisti organisaatioiden määrää.
Kysymyksessä on suurin muutos sitten maallisen ja
kirkollisen paikallishallinnon erottamisessa toisistaan
vuonna 1865. Nyt vastuiden ja velvoitteiden isojako
tehdään paikallisen ja alueellisen itsehallinnon kesken.
On selvää, että sen toimeenpanossa on monta mutkaa
niin lainsäädännön valmistelussa kuin alueillakin.
Kanta-Hämeessä kaikkein tärkeintä on nyt maakunnan
yhtenäisyys ja sisäinen luottamus sekä kyky pitää mielessä iso kuva kaiken edessä olevan epävarmuuden ja
vaikeasti ratkaistavilta tuntuvien asioiden keskellä.
Piru asuu yksityiskohdissa, mutta kokonaisuus ratkaisee. Siitä on tehtävä mahdollisimman hyvä ja meidän
näköinen. Tarvitaan tahtoa ja tarvitaan luovuutta.
Timo Reina
maakuntajohtaja
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3
Pöysti penää sote-tahtoa
Nyt on kuntien ja maakuntien vuoro sanoa mielipiteensä
suunniteltuihin itsehallintoalueisiin.
Teksti: Tia Yliskylä
Hallituksen esitys Suomen jakamisesta 15 sote-alueeseen ja 18 itsehallintoalueeseen puhuttaa. Sote-uudistuksen
valmistelusta vastaava alivaltiosihteeri
Tuomas Pöysti on aktiiviseen keskusteluun tyytyväinen. Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa itsehallintoalueiden jakoon
ja uudistuksen sisältöön.
Valtio maksaa, mutta
tehokkuus palkitaan
–Kunnat ja maakunnat voivat aidosti
vaikuttaa asiaan, Pöysti sanoo.
– Itsehallintoalueiden varallisuus syntyy
eri lähteistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut tulevat
jatkossa itsehallintoalueille. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisessa laajuudessa itsehallintoalueille. Osa rahoituksesta
voi tulla verotuksen kautta.
Hän peräänkuuluttaa tahtoa sote-uudistuksen toteuttamiseksi.
– Uskon, että sote-uudistuksesta tulee
nyt totta. Mutta toteutuminen riippuu
nyt tekemisestä ja tahdosta. Toivon, että
tahti riittää loppuun asti.
Pöysti muistuttaa, että sote-uudistuksen
kariutumisen seuraukset olisivat vakavat.
Hän ennustaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto ajautuisi hallitsemattomaan
ja kalliiseen yksityistymiseen. Lisäksi palvelut ja kunnallinen demokratia heikkenisivät.
– Sellaiselle polulle ei pidä lähteä. Menetettävien asioiden hinta on liian suuri.
4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Hallitus päätti lokakuussa, että sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Se tulee olemaan myös
tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen pohjana.
Palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen
kannustetaan muun muassa menoraamilla ja talouden tasapainosäännöllä.
Jos itsehallintoalue onnistuu alittamaan
laskennallisen menoraamin, jäävät säästyneet varat sen omaan käyttöön.
Kaikki pääsevät vertailemaan
kustannuksia
Yksi kannustin on avoin vertailu. Tuomas Pöystin mukaan suunnitteilla on
avoimeen dataan perustuva ohjausjärjestelmä, jonka kautta sekä kansalaiset että päättäjät voivat vertailla eri itsehallintoalueiden toiminnan laatua, tehokkuutta,
kustannuksia ja vaikuttavuutta. Kaikille
avoin palvelu toimisi internetissä.
Tehokkuutta haetaan myös monituottajamallista, jossa palveluja tuottavat niin
yksityiset toimijat, järjestöt kuin kuntien
yhtiötkin.
– Ehto kuntien yhtiöille on, että niiden
on jatkossa toimittava täysin samoin ehdoin kuin yksityisten yritysten, ettei tule
kilpailuvääristymiä. Lisäksi mahdollisuus
asiakaslähtöiseen integraatioon ei saa
vaarantua.
Forssan mallille porkkanaa
Paljon kiitosta kerännyt Forssan seudun
malli sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisestä saanee jatkoa.
– Sen voin sanoa, että asiakkaan näkökulmasta integroitua eheää palvelupolkua toteuttavat ratkaisut ovat hyviä, ja
niitä pitää uudistuksen tarkentumista
odotellessa viedä vain määrätietoisesti
eteenpäin. Sellaiset järjestelyt voidaan
hyvin sulauttaa osaksi kokonaisuutta.
Tämän enempää en halua ottaa kantaa
yksittäiseen ratkaisuun.
Aluehallintouudistus tarkentuu
tammikuussa
Hallituksen tarkempaa linjausta aluehallintouudistuksesta odotetaan tammikuulle. Pöystin työryhmä esitti kesällä
maakunnan liittojen yhdistämistä itsehallintoalueisiin.
Pöystin mukaan itsehallintoalueet voisivat jatkossa hoitaa esimerkiksi sellaisia kehittämistehtäviä, jotka on perusteltua hoitaa kuntaa selvästi laajemmalla
alueella mutta eivät ole valtakunnallisia.
– Tällaisia tehtäviä voisivat olla nykyisin maakuntien liitoille kuuluvat tehtävät, kuten alueellinen maankäytön ja
liikennesuunnittelun ohjaus. Lisäksi itsehallintoalueet voisivat vastata joistakin
ely-keskusten tehtävistä, sekä osittain
sellaisista tehtävistä, jotka nykyisen lainsäädännön mukaan hoidetaan kuntien
yhteistyönä.
Hallituksen 7.11.2015 antama linjaus
noudatteli pitkälti tätä alivaltiosihteeri
Pöystin ajattelua.
Tuomas Pöystin haastattelu on tehty
lokakuussa 2015.
FAKTA
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan
kunnat ja maakunnat voivat aidosti
vaikuttaa sote-ratkaisuun.
Sote-uudistus
• Suunnitteluvaiheessa oleva
sote-uudistus siirtää sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnilta uusille
itsehallintoalueille.
• Hallitus päätti marraskuussa,
että Suomi jaetaan 15 sote-alueeseen ja 18 itsehallintoalueeseen.
• Nyt on kuntien ja maakuntien
vuoro sanoa mielipiteensä.
• Hallituksen esitys sote-uudistuksesta lähtee lausuntokierrokselle huhtikuussa 2016.
• Uudistuksen on määrä olla
täysimääräisesti voimassa
1.1.2019.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5
Maakuntahallituksen
puheenjohtaja Iisakki
Kiemunki arvelee soteuudistuksen toteutumisen
edessä olevan vielä
monta mutkaa esimerkiksi
perustuslaillisuuden osalta.
Kiemunki puolustaa keskussairaalaa
Maakuntahallituksen puheenjohtajan
Iisakki Kiemungin mukaan esitys
sote- ja itsehallintoalue-uudistuksen
aluejaoksi vastaa pääosin Kanta-Hämeen omia tavoitteita.
– Mutta valtava tappio on, jos menetämme laajasti päivystävän keskussairaalan statuksen. Asiaperustein ja tulevaisuuden näkymiin peilaten kuulumme
12 laajasti päivystävän sairaalan joukkoon. Toisaalta on vielä täysin auki, mitä
hallitus edes tarkoittaa laajalla päivystyksellä, Iisakki Kiemunki kommentoi.
Sote-uudistuksen valmistelusta vastaavan alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin
mukaan kunnat ja maakunnat voivat
aidosti vaikuttaa itsehallintoalueiden
muodostumiseen ja uudistuksen sisältöön. Hallituksen esityksen luonnos
lähtee lausuntokierrokselle vasta huhtikuussa. Mikä on Kanta-Hämeen viesti?
6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
– Meidän strateginen lähtökohtamme
on ollut pitää maakunta koossa ja yhtenäisenä. Uskon, että tämä myös toteutuu lopullisessa esityksessä. Ykkösprioriteetti edunvalvonnassa on säilyttää
maakunnassa laajasti palveleva, synnyttävä keskussairaala.
Kiemunki muistuttaa, että Kanta-Hämeessä on erityisosaamista juuri päivystyksessä, koska Ahvenisto on yksi ensimmäisistä akuuttilääkäreiden
erikoistumiskoulutusta tarjoavista sairaaloista.
– Päivystystä on tarjolla noin kymmenellä erikoisalalla, ja on täysin mahdoton
ajatus potilaiden terveyden kannalta, että esimerkiksi synnytykset tai aivoinfarktin liuotushoidot vietäisiin kauas.
Kiemunki aloitti maakuntahallituksen puheenjohtajana syyskuussa.
FAKTA
Teksti ja kuva: Tia Yliskylä
Iisakki Kiemunki
• Maakuntahallituksen puheenjohtaja 1.9.2015 alkaen
• Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
• Hämeen Sanomien toimittaja
• Perhe: Avovaimo ja 2 lasta
• Harrastukset: Jalkapallo,
pyöräily, polkujuoksu, girya,
lukeminen, rock-kulttuuri.
Sote-uudistuksen lisäksi syksyn agendalla ovat olleet muun muassa Hämeenlinnan vankilan uudisrakennuksen edistäminen ja maakunnan liikennehankkeet.
– Ensi vuonna ylivoimaisesti keskeisin asia on edelleen sote-uudistuksen
muokkaaminen Kanta-Hämeen kannalta siedettävään muotoon.
Sote-valmistelu Kanta-Hämeessä
Teksti Marjo Lindgren ja Markku Puro
Kanta-Hämeessä sote-valmistelua koordinoi 11 kunnan, sairaanhoitopiirin ja
maakuntaliiton yhteinen Sote III -hanke.
Yhteisen valmistelun tärkeys on tunnistettu ja hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja -sihteeri.
Kanta-Hämeessä on vahva käsitys siitä,
että paras lähtökohta itsehallintoalueen
muodostamiselle on Kanta-Hämeen
maakunta. Hankkeen ohjausryhmä esitti asiasta kannanoton elokuussa ja kiinnitti huomiota maakunnan kasvavaan
väkilukuun, sote-palvelujen kustannustehokkaaseen tuottamiseen ja Forssassa jo toteutettuun sote-integraatioon.
Kuva Ville Salminen
Halu tehdä maakunnallista yhteistyötä
ja sote-valmistelua puhututti osallistujia myös hankkeen aloitusseminaarissa
syyskuussa. Tuloksena kokoontumisesta oli sote-valmistelun alustavat arvot:
asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Erityisesti läpinäkyvyyden ja luottamuksen merkitys
hankkeen alkuvaiheessa on suuri.
Seudullisissa työpajoissa Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa jatkettiin
keskustelua ja pohdittiin alustavien arvojen sisältöä ja konkreettisia toimenpiteitä. Keskustelu oli innostunutta ja esille tuli uusiakin avauksia mm. kuntien
hyvinvointikertomusten hyödyntämisestä. Maakunnallisissa työpajoissa samoja teemoja työstettiin yhdessä vielä laajemmasta näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tunnelmia voisi luonnehtia odottaviksi, mutta toiveikkaiksi. On selvää,
että ennemmin tai myöhemmin julkistettava esitys itsehallintoalueista tuskin
tekee ketään autuaaksi. Joka tapauksessa on selvitettävä, millaisia sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja kantahämäläiset tarvitsevat ja missä tai miten niitä
tulisi tarjota. Sitä työtä ei valtioneuvosto
tai ministeriö varmasti tee meidän puolestamme.
Keskustelun ja kohtaamisen merkitystä ei voi yliarvioida. Maakunnan kuntien edustajat sekä sosiaalihuollon,
Kanta-Hämeessä on
vahva käsitys siitä,
että paras lähtökohta
itsehallintoalueen
muodostamiselle
on Kanta-Hämeen
maakunta.
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia aitoon keskusteluun ja kohtaamiseen. Vuoropuheluun
tulee saada myös asukkaiden ääni, jotta
yhteinen ymmärrys Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollosta voi muodostua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtajilla ja esimiehillä on vaativa
tehtävä samanaikaisesti sekä varmistaa
yksiköidensä päivittäinen toiminta että
huolehtia niiden riittävästä kyvystä oppia, uudistua ja luoda uusia toimintatapoja. Viimeistään soten myötä tapahtuva toimialan kontekstin perusteellinen
muutos pakottaa organisaatiot uudistumaan. Nyt on aika löysätä byrokratiaruuvia, kannustaa organisaatioiden
sisäiseen ja väliseen verkostoitumiseen
ja käydä avointa keskustelua siitä, miten
palvelut tulisi jatkossa järjestää vähintään Kanta-Hämeen kokoisella alueella.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7
FAKTA
AP Sarjanto
• Kirjaimet A ja P tulevat
nimistä: Ari ja Pekka
• Lauluntekijä, laulaja,
toimittaja
• Asuu Hämeenlinnassa
• Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten toimittaja
• Julkaissut kolme sooloalbumia: Kova maa, En palvele enää huonoa isäntää ja
Vanhan kuninkaan laulaja
AP Sarjanto ja Petty Pilgrims –orkesteri
esittävät angloamerikkalaista folk-musiikkia
mutta suomen kielellä.– Esittelen itselleni
merkityksellisiä asioita muille suomalaisille.
TARINANKERTOJAN
vuoro kumartaa
Lauluntekijä, laulaja ja toimittaja AP Sarjanto pokkasi
Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinnon.
Teksti ja kuva: Tia Yliskylä
8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
– Kauhean vaikea vastata jotain omaperäistä. Aina kun itse kysyn tuota, haastateltavat vastaavat, että tuntuu hyvältä.
Hän pohtii vielä hetken ja myöntää sitten, että palkinto tuntuu enemmän kuin
hyvältä.
– Niin siinä tuppaa käymään, etteivät
ihmiset aina ole tietoisia tekemisistäni,
kun en itse oikein osaa pitää niistä meteliä. Olen henkeen ja vereen kotiseutumiehiä, joten tämä tunnustus tuntuu
mahdottoman ihanalta tässä kohdassa,
Sarjanto sanoo, ihan vakavissaan.
AP-klubin isäntä
Kulttuuritunnustuspalkinnon saajan
valinnut raati kiitteli Sarjantoa muun
muassa erinomaiseksi ja pyyteettömäksi kulttuurivaikuttajaksi. Mies tunnetaan
En itse oikein osaa
ennen kaikkea AP-klubista, joka syntyi
10 vuotta sitten Albertin Kellariin.
Idea välähti levynjulkaisutilaisuudessa,
jossa AP ystävineen jammaili koko illan.
Sarjanto ja kaverit halusivat hyväntuuliselle musisoinnille jatkoa, ja siitä lähtien
AP-klubi on soinut kerran kuukaudessa.
– Äkkiä siitä tuli sellainen missio esitellä erilaisia musiikkikulttuureja hämeenlinnalaisille. Paljon onkin kuultu sellaista,
jota ei muualla pääsisi kuulemaan. Klubilla on käynyt kanteleensoittajia, afrikkalaisia perinnemuusikoita ja folkbändejä Kanadaa myöten.
Talkootyöhön perustuva AP-klubi on
alusta asti löytänyt yleisönsä. Myös iltojen isäntä on yhä innoissaan.
– AP-klubin ansiosta olen pysynyt kiinni
musiikkimaailmassa ja inspiroitunut muista esiintyjistä. Minulla tuskin olisi omaa
bändiä ilman näitä jatkuvia kontakteja.
pitää tekemisistäni
meteliä.
– esimerkiksi Vesa-Matti Loirille, Topi
Sorsakoskelle, Timo Rautiaiselle ja Tapio Liinojalle. Osa hämeenlinnalaisen
sävelmistä ja sanoituksista on päätynyt
radiosoittolistojen kärkeen. Sellainen oli
esimerkiksi Loirin levyttämä Hyvää elämää.
Sarjannon helmiä ovat päässeet levyttämään vain harvat, koska miehen tapa tehdä lauluja on hyvin henkilökohtainen.
Viime vuosina Sarjanto on keskittynyt ulkomaalaisten laulujen suomentamiseen
esimerkiksi teatterimusikaaleihin. Oman
bändinsä Petty Pilgrimsin kanssa Sarjanto esittää angloamerikkalaista folk-musiikkia mutta suomen kielellä. Esikoisalbumi julkaistiin kesällä.
Hittibiisien riimittelijä
Kolme pitkäsoittoa julkaissut Sarjanto
on tehnyt lauluja myös muille artisteille
FAKTA
Tilanne yllättää kuin auringonpaiste Suomen marraskuussa: AP Sarjanto on
sanaton. Hämeen liiton vuoden 2015
kulttuuritunnustuspalkinnon saanut lauluntekijä, laulaja, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja etsii sanoja. Sarjanto tuumailee kaikessa rauhassa, miltä nyt tuntuu.
– Esiintyjänä olen tarinankertoja. En ole
loistava muusikko enkä kansikuvapoika,
mutta tarinan osaan kyllä kertoa.
Kulttuuritunnustuspalkinto
Hämeen liitto palkitsee vuosittain kantahämäläisen kulttuurivaikuttajan
kulttuuritunnustuspalkinnolla. Palkinto on jaettu vuodesta 1991 alkaen.
Palkinnon saajat 1991–2014:
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
2008
2009 2010 2011 2012 2013 2014 pianisti Tuija Hakkila, Hämeenlinna
kirjailija Riitta Jalonen, Hämeenlinna
lausuntataiteilija, professori Liisa Majapuro, Hämeenlinna
museonjohtaja Lauri Pohjakallio, Forssa
kirjailija Aleksanteri Ahola-Valo, Hämeenlinna
taiteilija Mildred Lehtinen, Riihimäki
näyttelijä Matti Nurminen, Hämeenlinna
ohjaaja Ville Koivisto, Forssa
muotoilija Harri Koskinen, Kalvola
pianisti Olli Mustonen, Hausjärvi
muotoilija Jukka Korpihete, Hämeenlinna
kirjailija ja filosofi Eero Ojanen, Hattula
puusepät Tuuli ja Teemu Autio/Puusepänliike Tuulipuu, Humppila
näyttelijä ja ohjaaja Risto Autio, Hausjärvi
kirjailija Tapani Bagge, Hämeenlinna
tanssinopettaja Maiju Milad, Loppi
taiteilijaprofessori Heljä Liukko-Sundström, Humppila
musiikkikasvattaja ja lauluntekijä Heljä Haavisto, Hämeenlinna
Turisas-yhtye, keulahahmo Mathias Nygård, Hämeenlinna
Riihimäen Nuorisoteatteri, Riihimäki
Osuuskunta Lasismi, Riihimäki
Kilpatanssipari Erik Husgafvel ja Laura Mäkinen, Hattula
Chef Oula Hänninen, Hämeenlinna
Kansantanssiryhmä Tahdittomat, Jokioinen
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9
RÄYSKÄLÄSSÄ TÄHYILLÄÄN
LENNOKKAITA YRITTÄJIÄ
Teksti ja kuva: Tia Yliskylä
Räyskälän kehittämishankkeen
ohjausryhmän puheenjohtaja
Karoliina Frank muistuttaa, että lentokentän
aktiivinen hyötykäyttö edistää koko
maakunnan kehittämistä.
10 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Ajatuksena on, että Räyskälässä
yhdistyisivät nykyistä vahvemmin
monipuolinen ilmailutoiminta,
moottoriurheilu, luonto ja liikunta.
Kiitotien päässä on nyt tilaa uusille yrittäjille. Lopen Räyskälän lentokentän kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelma valmistuivat lokakuun lopussa.
Nyt lennokkaat mutta realistiset ideat odottavat
toteuttajia.
Vaikka luonto on lähellä, Räyskälä sijaitsee pikitien päässä eikä kaukana korvessa.
– Tavoitteena on tehdä kentästä monipuolinen
ilmailukeskus. Nyt etsimme investointihalukkaita
yrittäjiä, Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frank
sanoo.
Aika tarttua tuumasta toimeen
Ajatuksena on, että Räyskälässä yhdistyisivät nykyistä vahvemmin monipuolinen ilmailutoiminta,
moottoriurheilu, luonto ja liikunta. Suunnitelmissa on, että kentän infrastruktuuria ja vapaa-ajan
ilmailun toimintamahdollisuuksia parannettaisiin.
Lisäksi rakennettaisiin nykyaikainen hotelli tai motelli. Tarkoitus on myös laajentaa toimintaa ilmailun harrastamisesta alan yritystoimintaan ja koulutukseen sekä luontomatkailuun.
– Tämä on koko Kanta-Hämeen yhteinen hanke. Jos meillä olisi Hämeessä nykyaikainen lentokenttä, olisi helppo ideoida uusia hyödyntämisnäkökulmia esimerkiksi Kantolan tapahtumapuistoa
ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävää
ajatellen.
Mökin pihassa lentokone
Yksi Räyskälän liiketoimintasuunnitelman ideoista on ruotsalaismallista jalostettu Airpark. Kyse
on mökkikylästä, jossa jokaisen mökin pihassa
on oma hangaari yksityislentokonetta varten.
Frank ja Räyskälän kehityshankkeessa mukana
olevat tahot kävivät tutustumassa Siljanin Airparkiin Ruotsissa.
– Huomasimme, että meillä Räyskälässä on moninkertaiset mahdollisuudet toteuttaa vastaavaa.
Lähes kaikki Ruotsin Airparkin mökkitontit oli jo
myyty.
Aktiivisena harrasteilmailukenttänä tunnettu
Räyskälä on Suomen mittakaavassa vilkkain kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen. Silti Räyskälä on ajan
mittaan rapistunut ja kaivannut pitkään kehittämistä. Vuonna 2014 kehittämishankkeesta päästiin yhteisymmärrykseen kentän naapurissa toimivan Puolustusvoimien kanssa.
Nyt tavoitteena on, että Räyskälän kentän kaavanmuutos hyväksyttäisiin ensi vuoden loppuun
mennessä. Räyskälä-säätiö etsii parhaillaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Kumppanuusmaiden avulla olisi hyvät mahdollisuudet saada
EU-rahaa kehittämistoimiin.
Vaikka ankeat talousnäkymät ovatkin hyydyttäneet suomalaisten yrittäjien rohkeutta, Räyskälä on herättänyt paljon varteenotettavaa kiinnostusta. Varsinaisia sopimuksia ei ole vielä
allekirjoitettu.
– Jos emme nyt pääse Räyskälässä nousukiitoon,
täytyy koko idea unohtaa hetkeksi. Toki aika on
haastava, mutta nyt pitääkin suunnitella tulevaa,
koska ei tämä taantuma iän kaiken kestä, Karoliina Frank rohkaisee.
Räyskälän lentokentän kehittämishankkeen loppuraportti on luettavissa Lopen kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.loppi.fi
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11
TERVETULOA YÖKYLÄÄN,
NAAPURIT!
Kanta-Häme houkuttelee venäläisiä matkailijoita GoTavastia! -markkinointikampanjalla.
Teksti ja kuva: Tia Yliskylä
– Suomi kiinnostaa venäläisiä monesta
eri syystä: esimerkiksi maantieteellisen
läheisyyden, puhtaan luonnon, matkailupalveluiden saatavuuden, ostosmahdollisuuksien ja hyvän maineen vuoksi.
Nämä kaikki toimivat matkailun vetovoimatekijöinä myös Kanta-Hämeessä,
sanoo Mait Lukka, Mediakolmio East
Oy:n asiantuntija ja projektipäällikkö
Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeessa.
Hankkeen tarkoituksena on lisätä venäläisten matkailijoiden määrää Kanta-Hämeessä ja kantahämäläisten yritysten
tunnettuutta. Tällä hetkellä mukana on
nelisenkymmentä kantahämäläistä yritystä.
Lokakuussa julkaistiin venäjänkielinen
GoTavastia! -verkkopalvelu, jossa kantahämäläisiä yrityksiä ja palveluja esitellään uudella tavalla.
– Etenkin pienyritykset pääsevät tätä
kautta helposti mukaan yhä vain kiihtyvään digitalisoitumiseen. Verkkopalvelussa on tarjolla esimerkiksi varausmahdollisuus ja palvelujen pilkkominen osiin
siten, että yksittäiset palvelut erottuvat
joukosta.
Mait Lukka ja Forssan seudun seutukoordinaattori Mari Noromies houkuttelevat mukaan kaikkia sellaisia yrityksiä
ja toimijoita, jotka toivovat saavansa venäläisiä asiakkaita.
Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeen asiantuntijat Mait Lukka ja Mari Noromies
toivovat, että Hämettä kutsutaan kansainvälisessä markkinoinnissa Tavastiaksi.
12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
– Nyt ei tarvitse maksaa tuhansia euroja päästäkseen kohderyhmään kiinni.
Vuoden 2016 loppuun jatkuvan hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa. Rahoitus jakautuu kolmeen osaan
Hämeen liiton, kuntien ja matkailuyritysten kesken. Laajassa yhteistyössä valmisteltua hanketta koordinoi Linnan Kehitys Oy.
FAKTA
Lisärahoituksen ansiosta yhden euron
panostuksella saa käytännössä kolme
euroa. Tässä kannattaa olla mukana,
Noromies sanoo.
Hämeestä tuli Tavastia
• Kanta-Hämeen Venäjä-markkinointihankkeessa Hämeestä
käytetään nimitystä Tavastia.
• GoTavastia! -verkkosivuun voi tutustua osoitteessa
www.gotavastia.fi
• Tilastokeskuksen mukaan venäläisiä matkailijoita yöpyi Suomessa
elokuussa yli 90 000 vuorokauden ajan.
• Määrä on yli 40 prosenttia vähemmän kuin elokuussa 2014.
Ensi vuoden aikana ratkaistaan hankkeen jatko. Esimerkiksi GoTavastia!
-verkkopalvelusta on tarkoitus tulla pysyvä ja päivittyvä alusta.
Suomen suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä. Venäläisturistien väheneminen johtuu sekä Venäjän talousongelmista että ruplan heikosta kurssista.
Venäläiset Suomen suurin
turistiryhmä
Mait Lukka muistuttaa, että venäläisturistien väheneminen on väliaikainen ilmiö. Hän näkee nykytilanteen
mahdollisuutena kehittää palveluita ja
venäläisille suunnattua viestiä. Hyvä
Vaikka venäläisturistien määrä on laskenut roimasti, ovat venäläiset edelleen
valmistautuminen antaa etulyöntiaseman, kun seuraava matkailun kasvupyrähdys käynnistyy.
– Kanta-Häme ei ole aikaisemmin ollut kokonaisuutena esillä. Meillä on nyt
erinomaiset mahdollisuudet onnistua,
koska tietoa on kerätty ja hyvä brändi
lanseerattu, Lukka sanoo.
Palkittavat olivat:
•
•
•
•
Elinikäisen oppimisen tapahtumassa on perinteeksi muodostunut Vuoden aikuiskouluttajan ja Vuoden aikuisopiskelijan
palkitseminen. Tänä vuonna Elomessujen tapahtumalavalla
palkittiin näiden lisäksi ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa myös Vuoden oppisopimustyöpaikka ja Vuoden oppisopimuksen työpaikkakouluttaja. Palkinnot jakoi maakuntajohtaja
Timo Reina.
Häme osaa! -toimijat: Ammattiopisto Tavastia, HAMK, Hämeen
kesäyliopisto, Hämeen liitto, Hämeen TE-toimisto, Hämeen
Yrittäjät, Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto, Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry, Kiipulan ammattiopisto, Suomen Yrittäjäopisto ja Vanajaveden Opisto.
Kuva Mikko Itävaara
Häme osaa! on Hämeenlinnan seudun koulutustoimijoista ja elinkeinoelämän edustajista koottu yhteistyöryhmä, joka haluaa kannustaa ja innostaa kansalaisia elinikäiseen oppimiseen ja osoittaa avointa yhteistyötä alueella. Yhteistyö
pohjautuu valtakunnallisen Elinikäisen oppimisen viikon tapahtumajärjestämiseen. Valtakunnallista tapahtumaviikkoa
vietetään syyskuussa ja tapahtumia on järjestetty Hämeenlinnassa useana vuonna. Ajankohta on kuitenkin koulutustoimijoiden ja hakuaikojen kannalta hieman myöhäinen, joten
vuonna 2015 Häme osaa! -toimijat päättivät valtakunnallisen
viikon sijaan osallistua yhteisosastolla Hämeenlinnan Elomessuille elokuussa.
Vuoden aikuiskouluttaja Ammattiopisto Tavastiasta:
Helge Inkiläinen
Vuoden aikuisopiskelija Vanajaveden Opistosta:
Rainer Lehtinen
Vuoden oppisopimustyöpaikka:
Lasten Liikunnan Tuki ry
Vuoden oppisopimuksen työpaikkakouluttaja:
Tanja Varjonen
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13
Hämeen liiton kansainvälistä
ystävyyttä ja yhteistyötä
Teksti Matti Lipsanen
Kansainvälistyminen on Häme-ohjelman ja Hämeen liiton
strategian kovaa ydintä. Kärki ja paino on yritysten kansainvälistymisessä, mitä tuetaan myös maakuntien välisellä yhteistyöllä. Hämeen liitto tekee yhteistyötä erityisesti Itämeren alueen, mutta myös muun Euroopan aluehallintojen
kanssa.
Hämeen liiton strategisia kumppanialueita ovat Podlaskie ja
Wielkopolska Puolassa, Jasz-Nagykun-Szolnok Unkarissa, Lorraine Ranskassa sekä Västerbotten Ruotsissa. Hyvää yhteistyötä on tehty myös mm. Liettuan Kaunasin, Latvian Bauskan,
Saksan Havelland-Flämingin, Italian Brecian sekä Norjan Osloa ympäröivän metropolialueen kanssa.
Kanta-Hämeen käytettävissä olevan EU-rahoituksen painopiste siirtyy yhä enemmän kansainvälisten yhteistyöohjelmien suuntaan. Hankkeissa tarvittavien hyvien ja luotettavien
kumppaneiden löytäminen helpottuu kummasti, kun käytettävissä on tuttujen – jopa ystävien – puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Tavoitteena on yhdistää Hämeen liiton, kuntien, oppilaitosten, elinkeinokehittäjien ja maakunnan muiden
toimijoiden yhteistyöverkostojen voima.
Verkostoja on tärkeää pitää yllä myös hankkeiden välisenä aikana. Varsinkin itäisen Euroopan kumppaneiden kanssa laadittiin EU-jäsenyyden alkumetreillä yhteistyösopimuksia ja
-ohjelmia, joita sitten allekirjoitettiin tv-kameroiden ja salamavalojen loisteessa. Korkean tason delegaatiovierailuilla, hanketyöllä ja ruohonjuuritason tekemisellä on kaikilla kansainvälisen yhteistyön tiimoilla aikansa ja paikkansa.
Alueita ja yhteistyötä
Podlaskie on Koillis-Puolassa sijaitseva, Liettuaan ja Valko-Venäjään rajoittuva, noin kahden miljoonan asukkaan voivodikunta. Via/Rail Baltica -kasvukäytävä kulkee Podlaskien ja keskuskaupunki Białystokin kautta. Hämeen liitto ja Podlaskien alue
ovatkin tehneet yhteistyötä monissa EU:n Itämeren alueen
ohjelman rahoittamissa liikenne- ja kasvukäytävähankkeissa.
Białystokin pitkäaikainen pormestari Tadeusz Truskolaski on
työskennellyt myös aluehallinnossa ja on varsinainen Via Baltica -yhteistyön veteraani. Podlaskie on tunnettu myös ainutlaatuisesta Białowiesan kansallispuistosta ja Euroopan viimeisistä
luonnonvaraisista biisoneista. Viralliset yhteistyösopimukset on
allekirjoitettu 2002 ja 2004.
Kanta-Hämeen kuntajohtajat ja Hämeen liitto yhteistyön merkeissä Kaunasissa syksyllä 2015.
14 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kuva Pirjo Orava
Jasz-Nagykun-Szolnok sijaitsee noin
sadan kilometrin päässä Budapestistä itään. Asukkaita on vajaat 400 000.
Maakunnan keskuskaupunki Szolnokin
ja Budapestin metropolialueen välille ei
ole kuitenkaan syntynyt vastaavaa kasvukäytävää ja työssäkäyntialuetta kuin
Suomen kasvukäytävällä. Hämeen liiton
ja tuttavallisesti JNS:n välillä järjestettiin
kymmenisen vuotta sitten opettavaista ja avartavaa virkamiesvaihtoa. Hyvin
sympaattinen yhteistyön muoto on ollut
kantahämäläisten tanssiryhmien osallistuminen useana vuonna Jasz-Nagykun-Szolnokin kansantanssifestivaaleille
sekä muu monipuolinen kulttuuriyhteistyö. Virallinen yhteistyösopimus on allekirjoitettu 2003.
Lorrainen alueella on kolme rajanaapuria: Saksa, Luxembourg ja Belgia. Jotkut tuntevat maakunnan myös saksalaisella nimellä Lothringen. Ehkä sijaintinsa
ansiosta 2,3 miljoonan asukkaan Lorraine on ranskalaiseksi alueeksi kansainvälisesti suuntautunut. Yhteistyö Hämeen
liiton kanssa käynnistyi yhteisillä hankkeilla jo 90-luvun puolella. Sittemmin
yhteistyötä on tehty laajoissa STIMENT
ja CREATOR -hankkeissa, jotka ovat saaneet rahoitusta EU:n alueiden välisistä
Interreg-ohjelmista. Teemoina on ollut
yrittäjyys ja väestön ikääntyminen.
CREATOR-hankkeen poliittista päätösasiakirjaa allekirjoittavat Unkarissa syksyllä 2013
Lorrainen, Västerbottenin, Pohjois-Unkarin, Kanta-Hämeen ja Wielkopolskan edustajat.
Västerbotten ei ehkä maantieteellisesti ole ensimmäinen mieleen tuleva
ruotsalainen yhteistyökumppani Kanta-Hämeelle. Via/Rail Baltican ja Suomen kasvukäytävän yhden haaran voi
kuitenkin ajatella jatkuvan Tampereen
kautta Vaasaan ja edelleen Uumajan
kautta Norjaan. Pohjoisruotsalaiset ovat
hyvin käytännönläheisiä ja mutkattomia
yhteistyökumppaneita. Yhteisiä hankkeita ovat olleet mm. Via Baltica Nordica,
STIMENT ja CREATOR.
Wielkopolska on Puolan kasvualueita ja 3,3 miljoonine asukkaineen maan
toiseksi suurin voivodikunta. Keskuskaupunki Poznan sijaitsee jokseenkin
Varsovan ja Berliinin välisen käytävän
puolimaissa. STIMENT ja CREATOR ovat
olleet Hämeen liiton ja Wielkopolskankin yhteisiä hankkeita.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 15
Kiviaineksen käyttöön
järkeä ja tehokkuutta
Resurssitehokkaan kiviaineshuollon esiselvitys saa
konkretiaa kokeiluhankkeessa, jolla edistetään kiertotaloutta
sekä sujuvoitetaan rakentamisen prosesseja. Keskiössä on
kestävän luonnonvaratalouden edistäminen ja esimerkiksi
luonnonsoran käytön vähentäminen.
Teksti Jenni Manninen
Suomessa maa- ja kiviainesten ottamistoimintaa säätelee maa-aineslaki vuodelta 1981.
– Suomessa ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä kiviaineshuollosta. Lain mukaan
lupa tulee myöntää, jos se ei vaaranna
maisemakuvaa tai luonnonarvoja. Vaikka
mukaan on myöhemmin liitetty käsite kestävästä kehityksestä, sitä ei ole tarkemmin
määritelty eikä viety käytäntöön, kertoo
kestävä kiviaineshuolto laajalla metropolialueella -hankkeen projektipäällikkö, geologi Harriet Lonka.
Muun muassa luonnonsoran käyttöön pureudutaan valmisteilla olevassa hankkeessa, jossa on mukana niin aluekehittäjiä
kuin elinkeinoelämän edustajiakin.
Kuva Ville Salminen
16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kuva Jenni Manninen
– Sora on luonnonvarana korkean jalostusarvon tuote ja siihen pitäisi suhtautua arvostavasti. Isossa kuvassa kaavoittamisella voidaan ohjata luonnonvarojen käyttöä, siksi on tärkeää
että esimerkiksi kaavoittajat ymmärtävät soran arvon ja sen
että kalliokiviaineksessa on erilaisia laatuja, Lonka sanoo.
Yksi tavoitteista on kehittää betonin valmistukseen sopivaa ainesta luonnonsoran tilalle.
– On myytti, että luonnonsoraa ei voisi betoninvalmistuksessa korvata. Vielä ei vain ole riittävän taloudellista tapaa tehdä
sitä, Lonka sanoo.
Ruotsissa lupaa soranottoon ei myönnetä, jos saatavilla on
korvaavaa ainesta.
– Käytännössä Ruotsissa ei enää myönnetä uusia soralupia
lainkaan, Lonka kertoo.
Nollalinja kokeiluhankkeen tavoitteena
Suuri osa Hämeen alueelta otetusta sorasta kuljetetaan pääkaupunkiseudulle, jossa ei ole enää luonnonsoraa otettavissa.
Siksi on tärkeää, että nimenomaan pääkaupunkiseudulla pystytään vaikuttamaan prosessiin ja käyttäjät ymmärtävät, miten
käyttötavat vaikuttavat ympäristöön. Hankkeen kokeilualueeksi tulee Espoon Finnoo, jossa rakentamistoiminnan kokeilujen
rinnalla toteutetaan myös teknologiahankkeita. Kokeiluhankkeen toteuttamisessa hyödynnetään TEKES-rahoitusta sekä
muuta kansallista ja mahdollisesti myös EU-rahoitusta.
Hankkeeseen liittyy tavoite 0-kiviainesrakentamisesta, jolloin
rakennuspaikalta ei viedä eikä sinne tuoda kiviainesta, vaan
kaikki hyödynnetään rakennuspaikalla. Tällä hetkellä kyseinen
prosessi on infran rakentamisessa sivuseikka, eikä ole olemassa riittävää tietoa siitä, kuinka paljon kiviainesten kuljettamista tapahtuu tai mitä ylijäämäainekselle tehdään. Kiviaineksen
hinnasta kuitenkin jopa puolet on kuljetuskustannuksia.
– Ei ole käsitystä siitä, mikä on rakentamisen hiilijalanjäljen
hinta pääkaupunkiseudulla. Kun kuulin tämän, ajattelin että se
ei voi olla totta. Esiselvityksemme yhteydessä Aalto-yliopistossa tehdään nyt hiilijalanjälkilaskennan mallia kiviaineshuoltoon
yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. On hienoa, että olemme nyt saaneet innostuneet tahot mukaan tekemään kehitystyötä. Rakennusprosesseihin pitää saada suunnitelmallisuutta,
laatua ja ympäristöystävällisyyttä, Lonka korostaa.
Olennaisena osana hanketta on kiviaineshuollon ”vapaakuntakokeilu”, jonka tavoitteena on uudistaa toimintatapoja
yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön sujuvoittamiseksi rakentamisprosessissa.
– Kunnalla on vastuu siitä, miten kilpailutus tapahtuu. Urakka
pitäisi pisteyttää myös esimerkiksi sen mukaan, mikä on kiviaineskuljetusten etäisyys ja määrä tai miten kierrätys on hoidettu, Lonka sanoo.
– On hienoa, että Suomessa on kaivosteollisuutta, mutta on
jäänyt unholaan, että kiviaineshuollon euromääräinen arvo on
sitä suurempi. On kyse isosta kansantaloudellisesta kokonaisuudesta, hän muistuttaa.
Myös kiviainesalan kannattavuuden kasvattamiseen liittyy
olennaisesti kuljetusmatkojen lyhentäminen ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen. Samojen tekijöiden hallinta auttaa
myös alentamaan hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17
Merven bionenergiakeskus
odottaa isoja linjauksia
Metsäteollisuuden rakenne on muuttunut
ja paperin käyttö vähentynyt, mutta
toimintatavat pysyneet suurelta osin
samoina. Hattulaan on valmisteltu
puuvaroja hyödyntävää Etelä-Suomen
bioenergiakeskus Merveä kolmisen vuotta.
Teksti Jenni Manninen
Keskuksen tarkoituksena on jalostaa
energiayhtiöille puuta eri muodoissaan
hakkeesta biohiileen. Hattulan kunnan
ja Hämeen liiton palkkaamana asiantuntijana hankkeessa toimii Timo Rajala
Rajalimes Oy:stä.
– Etelä-Suomen alueella metsäteollisuus on vähentynyt huomattavasti. Metsissä on valtava määrä hyvää kotimaista raaka-ainetta, joka uhkaa jäädä tilaan,
jossa siitä ei ole mitään hyötyä, Rajala
kertoo.
Neuvotteluissa ovat olleet mukana
muun muassa Tampereen, Helsingin
ja Hämeenlinnan energiayhtiöt, Gasum
sekä Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys. Tutkimusyhteistyötä on tehty myös
Mikkelin kanssa.
Raaka-aine uhkaa jäädä
metsiin
Hämeen liiton teettämissä selvityksissä paljastui, että Hattulan Merven lähialueiden metsissä on 1–2 miljoonaa
kiintokuutiometriä energiapuuksi sopivaa raaka-ainetta.
Timo Rajala toimii bioenergiakeskus-hankkeen asiantuntijana.
hyötykäyttöön bioenergiakeskukseen ja
paras osa metsäteollisuuden käyttöön,
Rajala sanoo.
Hattulan Merve olisi bioenergiakeskukselle sijainniltaan erinomainen monella
tapaa. Saavutettavuuden lisäksi alueella
on pistoraide valmiina ja kaasuputki kulkee lähellä. Hämeen alueella on useita VR:n terminaaleja, joiden keskittämistä ja puuvirtojen kustannusoptimointia
mietitään. Voimajohdot löytyvät myös
läheltä.
– Ratkaiseva asia olisi moottoritien liittymän saaminen alueelle, Rajala lisää.
Myös puun jalostusmenetelmiä on selvitetty ja niistä esiin on noussut kaksi
varteenotettavaa vaihtoehtoa: kaasutus
ja kaasun syöttäminen Gasumin maakaasuputkeen sekä biohiilen valmistus.
Tällä hetkellä lähtökohtana on jälkimmäinen vaihtoehto. Laskelmien mukaan
kivihiili on kuitenkin kilpailukykyisempi,
kun kyseessä on lämmön ja sähkön yhteistuotanto. Toisaalta biohiili soveltuisi hyvin korvaamaan hiiltä kivihiililaitoksissa.
Linjaukset selkeiksi
– Yhteistyössä metsäteollisuuden kanssa puuvarat voitaisiin kohdentaa järkevästi niin, että hukkapuu saataisiin
18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Bioenergiakeskuksen suunnitelmat
odottavat nyt EU:n ja Suomen valtion
energialinjauksia. Pariisin ilmastokokous
tulee antamaan suunnasta esimakua.
– Linjauksista syntyy pohja kriteereille,
mitä kannattaa tehdä ja mikä on kilpailukykyistä. Jos kivihiilen poltto kielletään,
tulee biohiilestä kilpailukykyinen tuote.
Energiayhtiöiden ratkaisut riippuvat näistä linjauksista ja tulevat heti niiden perässä, Rajala sanoo.
Jotta bioteknologian hankkeet etenisivät,
tarvitaan investointitukea valtion puolelta. Kun hallitus valmistelee biotalouden toimenpiteitä, olisi tärkeää, että siihen sisältyisi myös biohiilen valmistusta
edistäviä toimenpiteitä.
– Nyt tarkkaillaan, minkälaisin askelin
hankkeessa kannattaa lähteä liikkeelle.
On oltava edellä ja valmiina vastaamaan
tarpeisiin, kun asia etenee ja investorit
kiinnostuvat. Teknologia menee eteenpäin, emmekä edes tiedä mitä kaikkea
puusta tehdään tulevaisuudessa, Rajala sanoo.
Julkisten toimijoiden kuten Hattulan
kunnan tai Hämeen liiton mahdollisuudet viedä hanketta eteenpäin ovat rajalliset. Pohdinnassa onkin kehitysyhtiö,
joka voisi jatkaa hankkeen eteenpäin
viemistä.
Kun aluepolitiikkaa ei ole ja
asuntopolitiikka lahoaa....
Suur-Lontoo on paitsi kasvumagneetti myös varoittava esimerkki. Tavallisen kansan asumisen taso on surkea
ja kunnon asuntojen hinnat karanneet kohtuuttomiksi. Kasvukipuja näkyy tietysti myös liikenteen ruuhkautumisessa ja työmatkoihin kuluvan ajan
venymisessä. Luokkayhteiskunnan eriarvoisuus kärjistyy.
Väestön kasvu alueella on ollut pitkään
runsasta erityisesti maahanmuuton
vuoksi, mutta kyllä brittien oman aluepolitiikan tehottomuus - varsinkin konservatiivien hallituskausilla - on pahentanut tilannetta. Toisaalla maassa on
kuihtuvia teollisuuskaupunkeja ja vajaakäyttöistä infrastruktuuria. Viime viikkoina on ilmoitettu yli 3.000 työpaikan
menetykset kahdessa terästeollisuuskaupungissa.
Asuntojen reaalihinnat koko Britanniassa ovat nousseet 2,5-kertaisiksi vuodesta 1995, kun reaalihinnat Saksassa
ovat säilyneet samalla tasolla ja Yhdysvalloissa nousseet vain 1,4-kertaisiksi.
Lontoossa kallistuminen on ollut vielä
huikeampaa. Nykytahdilla keskihintainen lontoolaisasunto (ei koolla pilattu,
reilusti alle sata neliötä) maksaa vuonna
2020 miljoona puntaa eli liki 1,4 miljoonaa euroa!
Kiinteistöhintojen huimaa nousua on
vauhdittanut Lontoon asema globaalina finanssikeskuksena. Aaltoina tänne
on virrannut arabien, venäläisten, kiinalaisten ym. raharikkaiden sekä talletuksia
että sijoituksia kysytyimpien alueiden
kiinteistöihin. Raha tuo tietysti välillisesti työtä palveluissa ja rakentamisessa,
mutta pahentaa hintojen nousukierrettä
palkansaajien ulottumattomiin.
Tulo- ja varallisuuseroista todistaa tuore laskelma, jonka mukaan kalleimmista eli yli miljoonan punnan asunnoista 60 prosenttia on maksettu suoraan
rahana ilman kiinnelainaa tai asunnon
käyttämistä panttina. Tavallisissa asuntokaupoissa käytetään lähes poikkeuksetta 15–25 vuoden siirtokelpoisia kiinnelainoja.
Harmaata taloutta, rahanpesua ja veronvälttelyä liittyy myös kiinteistökuplaan. Vuoden 2008 jälkeen on Lontoossa tehty 28 000 talo- tai maakauppaa
yhteensä 100 miljardin punnan arvosta,
LONTOON
KIRJEENVAIHTAJA
joissa ostajana on ollut ulkomainen yhtiö tai yhteisö. Näistä ostajista taas kaksi
kolmesta on rekisteröity brittien ”omiin”
veroparatiiseihin eli Jerseyn, Guernseyn,
Man-saaren ja Britt. Neitsytsaaren löysiin yhtiörekistereihin.
Mitä opimme tästä? Suomen asukasluku on vajaa kymmenes Iso-Britanniasta ja Helsingin seudun kymmenesosa Suur-Lontoon väestöstä. Helsingissä
hintakehitys enteilee vastaavasta vääristymästä suhteessa koko Suomen asuntomarkkinoihin. Pidetään huolta siitä, etteivät Suomen asunto- ja aluepolitiikan
ongelmat kasva lähellekään kymmenesosaa Lontoon pulmista.
Keskittämisen autuutta saarnataan niin
sote-valmisteluissa kuin yliopistojen
tai osaamiskeskusten kehittämisessä.
Aluerakenteeltaan Suomen kaltaisessa
maassa ylenpalttinen keskittäminen kasaa ongelmia.
Lontoon terveisin
Johannes Koskinen
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19
Kuva Ville Salminen
Koko Suomi juhlii YHDESSÄ
100-vuotiasta itsenäistä
Suomea 2017
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda
suuntaa Suomen tulevaisuuteen.
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Juhlavuosi on avoin kaikille
suomalaisille ja Suomen ystäville.
Myös maakuntien liitot ovat vahvasti rakentamassa Suomi
100 juhlavuotta YHDESSÄ alueen toimijoiden kanssa.
Kanta Hämeessä juhlavuotta on lähdetty rakentamaan teemalla ”Yhdessä ja ehyenä tulevaisuuteen – lasten ja
nuorten Häme”
Kanta-Hämeen jokaiseen kuntaan on nimetty Suomi 100
-vastaava jonka tehtävänä on viedä Suomi 100 ”ilosanomaa” kuntien eri toimijoille sekä tukea ja auttaa valmisteluissa.
20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Hämeen liitossa tulee 1.1.2016 lähtien toimimaan Suomi 100 -vastaava jonka tehtävänä Kanta-Hämeen alueella on muun
muassa:
• välittää valtioneuvostolta tulevaa tietoa
kuntien vastaaville ja kuntavastaavien kesken
• olla juhlavuoden tietopankki, neuvonta
ja puhelinnumero sekä
• olla viestinnän kumppani ja osatoteuttaja
Hae mukaan rakentamaan Suomi 100
juhlavuotta
Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta (tapahtuma, tilaisuus,
näyttely, juhla…) Suomi 100 -ohjelmaan. Mukaan voi hakeutua aina syksyyn 2017 asti. Ohjelmavalmistelun periaatteet,
edellytykset ohjelmaan valittaville hankkeille sekä verkkohakulomakkeen löydät osoitteesta suomi100finland.fi.
Tule mukaan! Tehdään Yhdessä Kanta-Hämeeseen loistava
Suomi 100 -juhlavuosi!
LUO YHTEISTYÖTÄ
LUO-verkoston yhteistyö on näkynyt ja
kuulunut syksyn aikana. Yhteisiä kehittämishankkeita on käynnistynyt ja yhteistyöstä on kerrottu erilaisissa tapahtumissa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
on etsitty yhdessä elinkeinoyhtiöiden,
yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen
osaajien kanssa.
organisaatiota oli esillä yhteisellä osastolla esitellen koulutus- ja tutkimuspalveluitaan. Lisäksi HAMKin, Luonnonvarakeskuksen, FirstRound Oy:n ja
Masinotek Oy:n asiantuntijat olivat mukana paneelikeskustelussa. Tapahtuman
pääteemana oli Digitalisuus muuttaa
kaiken – uusi yrittäjyyden aikakausi.
Ravinteet pellossa vaan ei
vesistöön
FARA-verkosto sai kuulla
LUO-verkostosta
Ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistetään LUO-verkoston toimijoiden yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena
on tehostaa maataloudessa ravinteiden
kierrätystä ja pienentää vesiin päätyvää
ravinnekuormaa.
Afrikan maataloustutkimusta koordinoivan järjestön (Forum for Agricultural Research in Africa FARA) toimijat olivat vierailulla Suomessa. Tavoitteena oli etsiä
yhteistyömahdollisuuksia erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, teknologian hyödyntämisessä sekä yrittäjämäisen toimintatavan kehittämisessä.
Hankkeen päätoteuttajana on HAMK ja
hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Lammin
biologinen asema sekä Etelä-Suomen
Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren
tilan parantamiseksi.
LUO esillä Enterprise 2015
-tapahtumassa
Vierailijoita oli 11 Afrikan maasta. He tutustuivat vierailunsa aikana HAMKin toimintatapoihin, suomalaiseen yrityshautomokenttään sekä Aalto yliopiston Start
Up Centerin ja Desing Factoryn toimintaan. Myös LUO-verkoston toiminta kiinnosti vierailijoita. Toisaalta oli kiinnostavaa kuulla FARA-verkoston toiminnasta.
Yhteistyöosaaja on luonnonvara-alan
ja biotalouden vahva asiantuntija ja
puolestapuhuja. Tapani on luonut vahvan pohjan HAMKin ja koko Kanta-Hämeen biotalouden tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Hän on valtakunnallisestikin
merkittävä alan verkostotoimija ja hyvä
yhteistyökumppani LUO-verkostossa.
Yhteistyöosaajaa ehdottaneiden sanoin:
onnittelut Mr. Bioeconomy. Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syksyn aikana ja
ohjausryhmä valitsi palkittavan.
LUO yhteistyö jatkuu HAMKin
ohjastamana
LUO Luonnonvara-alan verkoston käynnistäjänä on toiminut Kanta-Hämeen
luonnonvara-alan osaamiskeskittymän
käynnistäminen -hanke (2014–2015).
Hanketta ovat rahoittaneet Hämeen liitto (MKR-hankkeena) ja HAMK. Käynnistyshanke päättyy vuoden lopussa,
mutta LUO-verkoston yhteistyö jatkuu
HAMKin ohjastamana. Lisätietoa toiminnasta löytyy sivuilta www.hamk.fi/luo.
Anne Horila
LUO-verkoston projektipäällikkö
Vuoden LUO yhteistyöosaaja
Vuoden 2015 LUO yhteistyöosaajaksi valittiin Tapani Pöykkö HAMKista.
Kuva: Jenni Mankonen
Kuva: Siru Perälä
LUO-verkosto oli esillä Enterprise 2015
-tapahtumassa lokakuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Verkoston 10
LUO-verkoston osaajat keskustelivat paneelissa
teemasta Biotaloudesta kasvua – Tutkimusyritysyhteistyön mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan
kehittämisessä.
FARA-verkoston vierailijoita HAMKilla.
>>
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21
Kesäyliopiston kuulumisia
Syksyn 2015 koulutukset alkoivat Hämeen kesäyliopistossa hyvissä merkeissä. Lähes kaikki avoimen yliopiston opinnot, joihin tälle lukuvuodelle haettiin
järjestämisoikeutta, käynnistyivät. Myös
viime vuosi onnistui odotusten mukaisesti. Vuonna 2014 opiskelijoita oli 5900,
tavoite tälle vuodelle on 6000. Opetustunteja kertyi 5400, vuoden 2015 tavoite on hieman matalampi, 5300 tuntia.
Kursseja vuonna 2014 oli noin 250 ja tavoite tälle vuodelle on reilut parisataa.
Hämeen kesäyliopisto tekee hyvää yhteistyötä opettajien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opettaja- ja asiantuntijaverkostoon kuuluu tällä hetkellä
noin 400 henkilöä.
Kesäyliopiston ydintehtävä on tarjota avointa yliopisto-opetusta Kanta-Hämeessä. Lukuvuonna 2015–2016 avoimia yliopisto-opintoja on mahdollista
suorittaa kuudesta eri yliopistosta, lähes 30 oppiaineessa. Jatkuvasti kehittyvät opetusteknologiat ja digitalisoituminen näkyvät myös avoimen yliopiston
koulutuksissa ja yhä useammissa opinnoissa on enenevässä määrin tarjolla
vain verkko-opintoja. Hämeen kesäyliopisto tarjoaa verkko-opetuksen rinnalle
asiantuntijatuutorin vetämää opintoryhmätoimintaa. Ryhmän merkitys ja vertaiskeskustelut ovat oppimisen kannalta
erittäin tärkeitä, opintoryhmätoiminnalla
luodaan monipuolisempia oppimisen
paikkoja.
Avoimien yliopisto-opintojen lisäksi tarjoamme monipuolisen valikoiman koulutuksia työelämään ja oman osaamisen kehittämiseen sekä omaksi ilokseen
opiskeleville. Tervetuloa opiskelemaan
Hämeen kesäyliopistoon!
Hilma Lehtonen
vs. rehtori, Hämeen kesäyliopisto
Monipuolista koulutustarjontaa ympäri vuoden
Lukuvuonna 2015–2016 Hämeen kesäyliopiston ohjelmassa on
aiempaa enemmän aineopintoja. Näitä ovat draamakasvatuksen,
hoitotieteen, kasvatustieteen, kirjoittamisen ja kuvataiteen aineopinnot sekä oikeustieteiden (HTK/HTM) tutkintotavoitteiset opinnot. Myös perusopintojen valikoima on laaja. Tarjonnassa on mm.
erityispedagogiikkaa, kasvatustieteitä, kirjoittamista, sosiaalityötä ja
gerontologiaa. Lisäksi uutena ovat mm. musiikkiterapia, ravitsemustiede, työ- ja organisaatiopsykologia ja ympäristötiede.
Kannattaa tutustua myös alkuvuodesta alkaviin avoimen yliopiston
koulutuksiin, joita ovat perusopinnot kuvataiteesta, musiikkiterapiasta ja kirjallisuudesta sekä aineopinnot draamakasvatuksesta. Lisäksi
keväällä ohjelmassa on yksittäiset jaksot; työhyvinvointi, kirjanpito ja
tilinpäätös, hyvinvointia valokuvista sekä venäjän alkeiskurssi.
Avoimen yliopiston opinnoissa voi helposti tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin. Opinnoista saa sisällöllistä hyötyä ja varmuutta yliopiston valintakokeisiin ja tulevan tutkinnon osia voi opiskella jo
etukäteen. Joissakin oppiaineissa, kuten oikeustieteiden (HTK/HTM)
tutkintotavoitteiset opinnot ja kirjoittaminen opinnot, opiskelija voi
hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston väylän kautta suoritettuaan riittävästi opintoja avoimessa yliopistossa.
Kesäyliopiston koulutuksia järjestetään koko Kanta-Hämeen alueella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Avoimen yliopiston
opinnot ja muiden koulutusten ajankohtaisimmat tiedot löytyvät
aina nettisivuilta www.hameenkesayliopisto.fi
22 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
ITK2016
Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) on
Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Konferenssin pääjärjestäjä
on Hämeen kesäyliopisto. ITK2016-konferenssi
järjestetään Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla
Hämeenlinnassa 13.–15.4.2016. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.itk.fi.
Draamataitoja voi hyödyntää monin tavoin
Hämeen kesäyliopiston järjestämä draamakasvatus sopii kaikille itsensä tai työnsä
kehittämisestä kiinnostuneille. Draamakasvatuksen perusopinnot voivat olla nuorelle myös
ponnahduslauta teatterialan ammattilaiseksi.
Teksti Jenni Manninen
Draamakasvatus on taidekasvatuksellinen ja kokemuksellinen oppiaine, jossa
opiskellaan ja tutkitaan draaman ja teatterin keinoja opetus- ja kasvatustyössä
sekä draamaa taideaineena eri kasvatus- ja oppimisympäristöissä. Opiskelu soveltuu siis vaikkapa ilmaisutaidon
opettajille, teatterikerhojen vetäjille, lastentarhanopettajille ja nuoriso-ohjaajille.
Draamakasvatuksen kukoistuksen
opettajat näkevät olevan vasta nupuillaan.
– Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta kokonaisuudesta. Draaman
perusopinnot ovat kattava tietopaketti draamasta ja teatteripedagogiikasta.
Opintoja voi jatkaa syventävillä aineopinnoilla. Sen jälkeen opiskelijalla on jo
hyvä määrä yliopistotason opintoja takanaan, Saarela kertoo.
– Teatteri ei tule koskaan katoamaan,
mutta tietynlaisen teatterin aika saattaa olla ohi. Draaman ja teatteripedagogiikan kulta-aika on vasta alkamassa.
Toiminnalliset opetusmenetelmät ovat
nousussa ja niitä voi soveltaa monessa
paikassa, Saarela sanoo.
– Opiskelijat kehittyvät opintojen aikana myös ryhmänohjaustaidoissaan, Sinivuori lisää.
– Kouluissa draaman merkitys toiminnallisena, oppiaineita yhdistävänä,
projektimaisena ja kokemuksellisena
opetusmenetelmänä korostuu aiempaa enemmän. Draaman työtapojen
tulisikin löytyä jokaisen opettajan työkalupakista, Sinivuori sanoo.
FAKTA
Draaman kaari nousussa
Kuva Timo Sinivuori
– Opinnot sopivat oikeastaan ihan kaikille, jotka haluavat kehittää itseään.
Opinnoista saa myös lisää eväitä ja työkaluja esimerkiksi opettajan, kirjastonhoitajan tai työpaikkakouluttajan työhön. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä
ovat myös varhaiskasvatuksen ja ohjaustyön ammattilaiset. Mukana on myös
nuoria, jotka haluavat tosissaan alalle,
kertovat opettajat Sanna Saarela ja Timo Sinivuori.
• Draamakasvatuksen aineopinnot, 35 op (JY) 15.01.201631.12.2017 Riihimäellä
• Katso lisää:
www.hameenkesayliopisto.fi
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 23
a
a
t
a
d
a
t
n
i
o
Av
Ka
sä
s
e
e
m
ä
nta-H
ja
ll
ä
v
ä
t
y
ä
kasvuk
ä
la
inna Taka
Teksti M
Mitä avoin data on?
Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille,
yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin julkinen tieto
on kansalaisten ja yritysten käytettävissä heidän omiin käyttötarkoituksiinsa.
•
•
•
Data on voi olla tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita, 3D-malleja ja muuta digitaalista raaka-ainetta, jotka
voidaan hyödyntää eri tavoin. Avoimen datan pitäisi toteuttaa
seuraavat ehdot:
•
J ulkisuus. Datan on oltava julkista tietoa. Datassa ei saa
olla esim. luottamuksellisia tietoja, kuten henkilötietoja
24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
tai liikesalaisuuksia. Yksityisyydensuojaa tai yleistä turvallisuutta ei saa vaarantaa dataa avattaessa.
Tekninen saatavuus. Data on avattu sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla.
Maksuttomuus. Dataa pitäisi voida käyttää maksutta. Tämä edesauttaa datan hyödyntämiseen liittyviä kokeiluja.
Uudelleenkäytön salliminen. Käyttöehdot pitäisi selkeästi löytyä avatun datan yhteydestä aineistoa kuvaavista
metatiedoista.
Lisäksi datan rakenne ja merkitys on kuvattava käyttäjille ymmärrettävästi. Kuvailu eli metadata auttaa hahmottamaan
datan sisällön ja tulkitsemaan, käyttämään ja hyödyntämään
dataa.
Avoimella datalla
voidaan edistää
läpinäkyvyyttä ja
demokratiaa.
aineistojen käyttämisen opetuksessa ja
opinnäytetöissä.
Julkishallinnon datan avaamisen tavoitteena on hyödyttää yksilöitä, yhteisöjä,
yrityksiä ja koko yhteiskuntaa monin tavoin. Avoimella datalla voidaa edistää
läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Avoin
data antaa mahdollisuuksia aktiiviseen
kansalaisuuteen, yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja keskusteluun.
Suomen kasvukäytävän näkökulmasta
Kanta-Hämeen toimintamallit kannattaisi jo alusta alkaen linkittää yhteensopiviksi sekä Helsingin että Tampereen
suuntiin, jotta pääsisimme hyödyntämään jo kehitettyjä palveluita ja toimintamalleja mahdollisimman nopeasti.
Avoimella datalla voidaan luoda uusia
liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoita ja innovaatioita. Yritykset, yrittäjät ja
yrittäjiksi aikovat voivat hyödyntää avointa dataa uusien palveluiden tuottamiseen. Avoimella datalla voidaan tavoitella myös hallinnon sisäistä tehokkuutta.
Tietoaineistojen avaaminen helpottaa
tiedon yhteiskäyttöä ja hyödyntämistä
eri organisaatioiden välillä. Uudet avoimet toimintatavat voivat luoda mittakaavaetuja ja auttaa hyödyntämään digitaalisuuden tuomia etuja.
Mikä on avoimen datan tilanne
Kanta-Hämeessä?
HAMK:n Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä on parhaillaan on selvitys avoimen datan tilanteesta Kanta-Hämeessä ja miten datan avaamista, käyttöä
ja hyödyntämistä kannattaisi jatkossa edesauttaa. Avointa dataa voidaan
hyödyntää muun muassa liikenteessä matkaketjujen suunnittelussa ja nopeuttamisessa, matkailupalveluissa
yhdistämällä säätietoja viestintään ja
opetuksessa mahdollistamalla aitojen
Avointa dataa Suomen
kasvukäytävältä
Helsinki Region Infoshare (HRI)
-palvelu on Helsingin, Espoon, Vantaan
ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen
avoimen datan palvelu, joka on vuodesta 2011 tarjonnut pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja koko seutua koskevaa tietoa kaikkien vapaasti ja maksutta
hyödynnettäväksi. HRI-palvelu toimii
neljällä osa-alueella: tiedon tuottaminen, avaaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. HRI:n pääasiallinen tehtävä on
tukea tiedon tuottajia avaamisessa sekä
edistää avattujen datojen hyödyntämistä viestimällä asiasta eri viestintäkanavia
käyttäen. Tietoja voivat hyödyntää niin
kansalaiset, kehittäjät, toimittajat, yritykset, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset kuin kuntien päättäjät ja työntekijätkin.
Open Data Tampere Region -projektissa avattiin Tampereen seudun julkisia tietovarantoja siten, että ne tulevat käyttöön mahdollisimman nopeasti
ja laajasti. Projektin tavoitteina oli kasvattaa tietämystä avoimesta datasta ja
kannustaa seudun kuntien yksiköitä tietovarantojen avaamiseen, kehittää käytäntöjä ja toimintamalleja, jotta datan
avaamisesta tulee osa Tampereen kaupungin normaalia toimintaa, aktivoida
Tampereen seudun avoimen datan yhteisöä hyödyntämään avattua dataa ja
edistää uuden liiketoiminnan syntymistä
avatun datan ympärille.
Paikkatietoikkuna on julkinen, kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto,
jonne on koottu paikkatietoa Suomesta ja asiaa paikkatiedosta ja sen kehittämisestä. Paikkatietojen avaamista säätelee Inspire -direktiivi, joka velvoittaa
EU:n jäsenmaita avaamaan ja kehittämään paikkatietoon liittyviä palveluita.
Tällä hetkellä Paikkatietoikkunassa on yli
1 000 karttatasoa yli 50 organisaatiolta.
Paikkatietoikkunasta löytyvät myös Kanta-Hämeen maakuntakaava ja siihen liittyvät aineistot.
LINKKEJÄ
Mitä datan avaamisella
tavoitellaan?
• Helsinki Region Infoshare:
www.hri.fi
• Tampere Region Open Data:
www.hermiagroup.fi/
opendatatre
• Paikkatietoikkuna:
www.paikkatietoikkuna.fi
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25
Syyskuun alussa starttasi Vanajavesikeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun
ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön uusi
yhteinen viestintähanke. Yhteisillä aalloilla -hanke on kaksivuotinen ja toimii
sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä.
Aloitimme vauhdilla heti syyskuun alussa ja järjestimme kalankäsittely- ja kalaruokakursseja ympäri maakuntaa. Kiinnostusta kotimaisen kalan käsittelyyn ja
käyttöön näyttää olevan, sillä kaikki kurssit täyttyivät parissa tunnissa ilmoittautumisen alettua. Kaikista mieleenpainuvimpia ovat lapsille suunnatut kurssit,
joita teemme yhteistyössä Hämeen kalatalouskeskuksen kanssa. On uskomatonta, kuinka nopeasti jo kolmosluokkalainen oppii fileointiveitsen turvallisen
käytön ja kuinka pian pienet kädet oppivat irrottamaan pyöreästä kalasta upeat
fileet. Päivän kruunaa ahvenfileiden leivitys ja friteeraus suussa sulaviksi herkkupaloiksi.
Pari viikkoa sitten Aseman koululla Urjalassa ohjasimme vitos–kutos-luokkalaisten toimintaa. Kalanperkuudemonstraation jälkeen sai jokainen lapsista oman
ahvenen fileointilaudalleen, samoin fileointiveitsen. Ensimmäisten kalojen käsittely vaatii yleensä ns. ”kädestä pitäen”
-ohjausta. Yhdellä luokan pojista oli kuitenkin mestarin otteet heti alusta alkaen. Hän käsitteli hetkessä viisi ahventa ja lopputuloksena oli täydellisiä fileitä.
26 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Kysyin kaverilta, missä ihmeessä hän
on oppinut noin taitavaksi kalankäsittelijäksi? Hän vastasi, että oli kolmosluokalla, eli pari vuotta aikaisemmin, käynyt järjestämämme kalankäsittelykurssin
toisessa koulussa ja innostunut silloin
asiasta. Tämä hieno käytännön palaute oli ainakin minulle yksi koko vuoden
parhaista kokemuksista ja kannustaa
edelleen jatkamaan arvokasta työtä lasten kanssa.
Samana päivänä sattui vielä kouluruokana olemaan kalapuikkoja ja voitte arvata, kumpi maistui paremmalta, päivän
kouluateria vai itse alusta loppuun valmistetut friteeratut ahvenfileet!
Mika Soramäki
projektipäällikkö
Yhteisillä aalloilla -hanke
Kuva Anni Levonen
YHTEISILLÄ
AALLOILLA
Elämä
on ollu
laiffii!
Täällä Onni-Monni taas, terve! Raportoin täl kertaa semmoisest hankeasiast joka koskee melkeen koko Suomen sisävesien Natura-kakstuhatta-alueitten hoitoo ja parantamista. Mettähallituksen luontohankkeiden haku- ja vetoekspertit on jo
toista vuotta koonneet EU:lle LIFE-IP -projektihakemusta. Siinä
on mukana kymmenkunta aluetta ympäriämpäri Suamee. Ja
Vanajaveden alue on yks niistä. Hanke on saanu nimekseen
”Freshabit” ja ny näyttäis siltä että Brysselistä päin on ootettavissa positiivisluontosta rahotuspäätöstä tälle hankkeelle. Tätä
hakemusta ollaanki tehty tosi huolella ja isolla joukolla, jotenka ollaan Vanajavesikeskuksen väen kanssa ny TOSI ilosia ettei
koko porukan uurastus menny hukkaan. Viime vuoden ajan
välillä elämä on ollu kirjaimellisesti pelkkää laiffii.
Freshabit-life lähtee liikkeelle ens vuoden alust ja kestää vähä
yli kuus vuotta. Sinä aikana me sitte Vanajavesikeskuksen toimiessa paikallispehtooreina tehdään mahollisimman paljo valituille Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan Natura-lintuvesille. Ja on
siel mukana Lammin Ormajärvi ja Pälkäneen Kukkiakin vähä
niinku esimerkkeinä kirkasvetisist latvavesist ja niiden suajelust. Noi lintuvedet on ollu aika oman onnensa nojas pitkän
aikaa ku niiden hoitoon ei oo ollu oikein riittävää rahotusta.
Ny koitetaan hidastaa niitten umpeenkasvua ja muutenki kattoo sellasii toimenpiteit, jotka parantais elinympäristöi, luontoarvoi ja monimuotosuutta. Mukana olevat lintukohteet on
Kanta-Hämees Ansionjärvi Hausjärvel, Hattelmalanjärvi Hämeenlinnas ja Vanajanselän saarii ja luotoi Hattulas. Evon
ympäristön yhdennetyn seurannan alueellakin tulee oleen
seurantaan liittyviä toimia. Etelä-Hämeen Luonnosuojelupiiri
tulee vetämään kansalaisaktivointia muillakin järvillä.
Se tässä projektissa on parasta, et taas päästään tekeen tiivistä yhteistyötä alueen luonto-, erä- ja lintuharrastajien, viranomasten, vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien ja
maanomistajien kans. Vaikeuksiinki ihan varmana törmätään
välillä, ku ihmisil on erilaisii toiveta ja tarpeit vesiensä suhteen
– vallanki tollasten matalien sorsavesien joissa saattaa olla
muitaki harvinaisii tai suojeltuja lajeja. Lintujen elämän parantamisen lisäks hankkeessa tehään sellasia toimia, jotka helpottaa ihmisten luontoelämyksien ja -kokemusten saamista.
Nii, et jos täs nyt kaikki menee hyvin, niin Vanajavesikeskuksen toimiston väkeen haetaan yks osa-aikane projektipäällikkö,
joka sit toimii Mettähallituksen valtakunnallisen projektinjohdon ja alueen yhteistyökumppaneiden
välihenkilönä ja huolehtii siitä, että
hanke etenee nii ku on luvattu.
Siin onki aikasmoinen tehtävä
jollekki kokeneelle Kaikkien
Alojen Asiantuntijalle ja Työmyyrälle!
Elämästä sekaisin,
Onni-Monni
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 27
UPONNUT KELKKA
ja 19 muuta tarinaa Vanajavedestä
Teksti Tia Yliskylä
Tiedätkö mitä kalastaja sanoi, kun hänen moottorikelkkansa upposi avantoon? Entä montako eri vesikasvilajia Vanajavedellä on?
Lue niin tiedät! Minä ja Mansukosken Pentti olemme tehneet sinulle Vanajavedestä kirjan. Se julkaistiin
lokakuussa.
Olemme koonneet Vanajaveteen liittyviä tarinoita, näkökulmia, tietoja, tunnelmia ja kuvia teokseksi, jonka
nimi on Pisaroita – Tarinoita Vanajaveden seudun ihmisistä ja vähän vedestäkin.
Tapasimme muun muassa moottorisahan kanssa
joessa seikkailevan melojan, veneensä perässä uineen legendan, ensimmäistä kertaa rapua maistaneen teinitytön ja yli 20 muuta tarinankertojaa. Monta
näkökulmaa, monta elämystä.
Kuva Pentti Mansukoski
Kirjan tekemisen lähtökohtana onkin ollut elämyksellisyys. Tavoitteenamme oli luoda teos, jossa Vanajaveden seudun ihmiset pääsevät ääneen. Tarinoiden
tukena on aimo annos faktatietoa, vaikka kyseessä ei
olekaan tietokirja.
Näkökulmia on yhtä monta kuin kertojaa. Silti kaikki
tapaamamme persoonat suhtautuvat Vanajaveteen
rakkaudella. Vesistö on heille tärkeä elinvoiman lähde, osalle elinkeinokin. Vanajavesi on vaikuttanut moneen elämään perustavanlaatuisesti.
Vapaa-ajankalastaja Sisko Siiankoski on yksi Pisaroita-kirjan
tarinankertojista. – Olen ollut koukussa onkimiseen neljävuotiaasta
saakka. Äiti vei minut silloin Hauhonselälle kalaan, Siiankoski kertoo.
Osta
oma kirjasi
osoitteesta
www.vanajavesi.fi/
pisaroita
28 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Pisaroita-kirjan on kustantanut Vanajavesisäätiö. Ostamalla kirjan – itsellesi ja lahjaksi – tuet Vanajavesikeskuksen ansiokasta työtä vesien tilan parantamiseksi.
Olemme Pentin kanssa iloisia siitä innokkaasta vastaanotosta, jonka Pisaroita-kirja on saanut. Kirjan tarinat synnyttävät nyt uusia tarinoita ja uusia näkökulmia.
Kaikkein tärkeintä on se, että sinä suot Pisaroille tovin
aikaasi. Annat Vanajaveden puhua ja tarinoiden puhutella. Veden koskettaa ja virran viedä.
Tunnelmia syksyn tapahtumista
Saidan Tulet
Koko perheen eräiltaa, Saidan Tulia,
vietettiin Mommilanjärvellä lauantaina 10.10. Saidan Tulien järjestäjinä ovat
Teuronjoen Latu ry ja Mommilanjärven
Soutelu ry. Vanajavesikeskus on ollut aina mukana tässä pimenevien syysiltojen valojuhlassa.
Ilta alkaa koko perheen luontopolulla ja lasten taskulamppuretkellä. Tämän
jälkeen nautitaan muurinpohjaletuista ja
nokipannukahvista rakovalkean ja haitarimusiikin luodessa tunnelmaa. Illan
pimetessä osallistujat saapuvat Vanajavesikeskuksen pisteelle, jossa he raapustavat päreelle kirjallisen lupauksen
vesistön hyväksi. Tämän jälkeen askarrellaan ohuesta kartongista lyhty, joka
sitten kiinnitetään päreeseen ja laitetaan
palava tuikkukynttilä lyhtyyn. Jokainen
lähettää sitten lyhtynsä järvelle ja kohta
voimme ihailla kymmeniä erivärisiä lupauslyhtyjä pimenevällä järvellä.
Ilta huipentuu tulitanssiesitykseen
ja näin saa vuoden viimeinen Hehku-tapahtuma päätöksensä.
Kutalanjoen
kunnostustalkoot
Lasten maatalousnäyttely Mansikki
Täydet soraämpärit kulkevat nopeassa tahdissa kädestä käteen pitkin puron
rantaa. Joukko HAMKin kestävän kehityksen opiskelijoita on kunnostustalkoissa Hämeenlinnan Kutalanjoella. Puroon
luodaan paremmat elinolosuhteet taimenelle ja muille veden eliöille. Talkoot
ovat jatkoa keväällä aloitettuun elinympäristökunnostukseen, jolloin uomaan
kaivettiin kaksi leveämpää suvantoa ja
kahteen virtapaikkaan lisättiin suojakiviä
sekä poikaskiviä kaloille.
Toimenpiteet myös parantavat
alueen viihtyisyyttä, maisemakuvaa ja
virkistyskäyttöarvoa. Kunnostuksella ei
havitella hienoa perhokalastuspaikkaa,
vaan arkista ja mukavaa lähivesikohdetta alueen asukkaille. Kunnostuksen jälkeen Kutalanjokea on mahdollista käyttää paremmin hyödyksi myös alueen
päiväkodin ja koulujen ympäristökasvatustyössä.
Syyskuussa järjestetty Lasten maatalousnäyttely Mansikki hurmasi taas sekä kävijät että järjestäjät. Jokioisten Elonkierron laaja peltoalue täyttyi toista kertaa
noin 4500 vierailijasta, joille löytyi tekemistä aina traktoriajeluista erilaisten
eläinten ihailuun.
Vanajavesikeskuksen maskotti OnniMonni oli perheen pienimpien keskellä kuin kala vedessä. Onnin halaamisen
lisäksi Vanajavesikeskuksen teltalla sai
kurkistaa järven eliöitä ja kasveja esittelevään lasimaljaan. Maljassa kauhovat
vesipunkit, sukkuloivat sukeltajat sekä
mönkivät päiväperhosen toukat ja simpukat kiinnostivat ja kauhistuttivat pieniä
vedentutkijoita.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni
Grahn-Laasosen avaama tapahtuma
oli tunnelmaltaan iloisen leppoisa. Mikäli Mansikki järjestetään myös ensi vuonna, on Vanajavesikeskuksen poppoo ehdottomasti mukana tuomassa vesien
elämää ja merkitystä tutuksi seuraavalle
sukupolvelle!
Rapukuninkaaksi
Jukka Muhonen
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja
vuoden 2014 rapukuningas Kari Viitamäki kruunasivat
Jukka Muhosen vuoden 2015 rapukuninkaaksi.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 29
EAKR-HAKU AVAUTUI
MARRASKUUN ALUSSA
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
– Suomen rakennerahasto-ohjelman
EAKR-haku Kanta-Hämeessä avautui
4.11.2015.
kansainvälistymisen edistäminen. Haun
painopisteenä ovat yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet.
Haku on kaksivaiheinen. Ensin etsitään
hyviä hankeideoita, joita toivotaan idealomakkeella Uudenmaan liittoon viimeistään 15. joulukuuta. Kaikki ideavaiheeseen osallistuneet saavat lyhyen
kirjallisen palautteen 15.1.2016 mennessä. Parhaimmat hankeideat etenevät toiseen vaiheeseen, jossa hakijat jättävät varsinaiset hakemukset
EURA2014-järjestelmään. Toinen vaihe
sulkeutuu 12.2.2016.
Toimintalinjalla 2, Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja
hyödyntäminen, Hämeen liiton rahoitus kohdistuu erityistavoitteiseen
4.1, tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten
vahvuuksien pohjalta sekä erityistavoitteeseen 5.1, yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen.
Kukin Etelä-Suomen maakunta on määritellyt hakuun alueelliset painopisteet,
joiden mukaisia hankkeita ensisijaisesti
haetaan rahoitettavaksi. Hämeen liiton
rahoitus kohdennetaan maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, työllisyyttä, yritysten toimintaedellytyksiä
sekä osaamis- ja innovaatiokeskittymiä.
erityistavoitteessa 4.1
• älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvien innovaatiokeskittymien
kehittäminen ja vahvistaminen
• valmiuksien luominen asumiseen
liittyviin uusiin innovaatioihin
Toimintalinjalla 1, Pk-yritystoiminnan
kilpailukyky, Hämeen liiton rahoitus
kohdistuu vuonna 2016 edelleen erityistavoitteeseen 2.1, yritysten kasvun ja
Toimintalinjan 2. painopisteinä ovat:
erityistavoitteessa 5.1
• Suomen kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus
• digitalisaation edistäminen
• pk-yritysten osaamis- ja kehittämistarpeet.
Haussa on avoinna lisäksi Etelä-Suomen yhteinen erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden
ratkaisujen kehittäminen. Erityistavoitteen ylimaakunnallisena teemana ja
painotuksena on kiertotalous.
Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalin ja energian kiertoa luontoa säästävällä tavalla niin, että jätteestä muodostuu
raaka-ainetta jollekin toiselle prosessille.
Kiertotalouteen linkittyvät myös teolliset
symbioosit.
Haun piiriin kuuluvat kiertotalouteen
liittyvät:
• soveltava tutkimus
• innovaatiot ja niiden testaus/pilotointi
• liiketoimintamallien kehittäminen
• osaamisen kehittäminen alueilla.
Kiertotalousteemasta toivotaan erityisesti useamman maakunnan alueelle
ulottuvia hankkeita, mutta hankkeet voivat kohdistua myös yksinomaan Kanta-Hämeen alueelle.
Lisätietoja:
www.rakennerahastot.fi/web/
etela-suomen-suuralue
Kuva Pirjo Orava
Hämeen liitto:
aluekehityspäällikkö Osmo Väistö,
[email protected], 050 5021132
ja kehittämisjohtaja Matti Lipsanen,
[email protected], 050 5060697.
30 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Uudenmaan liitto:
vt. ohjelmajohtaja Tiina Huotari,
[email protected],
0400 418 029
DIGICOACH
– digivalmennusta Kanta-Hämeen pk-yrityksille
Digitalisaatio on yrityksen yksi keskeisimmistä muutosvoimista. Kuten Anni
Ronkainen (2015) toteaa, menestyvillä yrityksillä on olemassa vain yksi vaihtoehto: tarttua digitalisaation tarjoamiin
mahdollisuuksiin ja rakentaa siitä kilpailuetu. Tämä kuitenkin edellyttää yritykseltä uusien kyvykkyyksien rakentamista.
DigiCoach-hanke auttaa siihen osallistuvia pk-yrityksiä kasvattamaan digikyvykkyyttään. Hankkeessa tarjotaan valmennusta hankkeen kohderyhmään
kuuluville ja valmennusohjelmaan hyväksytyille valmistavan teollisuuden ja
matkailun pk-yrityksille.
Valmennus käsittelee keskeisiä digiosaamisen osa-alueita mm.
• asiakassuhteiden ja myynnin hallinta (esim. verkkoviestintä, digikanavat)
• yrityksen prosessien virtaviivaistaminen ja liiketoimintamallit (esim.
•
digipalveluiden kehittäminen, IoT:n
hyödyntäminen)
kumppaniverkoston hallinta teknologiaa hyödyntämällä.
Tarkemmat valmennussisällöt määritellään osallistujien valmiustason ja tarpeen mukaan.
Valmennus toteutetaan pienryhmissä. Valmennus sisältää lähitapaamisia,
etäistuntoja ja omissa yrityksissä suoritettavia tehtäviä.
Valmennus ajoittuu vuosille 2016–
2017. Vuoden 2016 alussa valmennukseen haetaan 12 yritystä sekä valmistavan teollisuuden että matkailun alalta.
Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää yrityksiltä sitoutumista valmennusohjelmaan.
Kanta-Hämeessä (EAKR) -hanketta.
Hanke toteutetaan 1.7.2015 –31.12.2017
ja sitä hallinnoi HAMK:n Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö.
Valmennusohjelman lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja ja perusvalmiuskoulutusta (ohjelmistojen ja laitteiden käyttötaidot) sekä kehitetään
verkkotyökalu yritysten digivalmiuksien
arvioimiseksi.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Kirsi Meriläinen
[email protected]
www.hamk.fi/digicoach
Valmennus on osa DigiCoach - pk-yritysten digivalmiuksien kehittäminen
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 31
Enemmän resurssiviisautta
uusilla innovaatioilla
Loppukesästä Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnistynyt Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke tukee Kanta-Hämeen pk-yritysten kehittymistä ja innovaatiotoimintaa.
Mukana on myös valtakunnallisia toimijoita kuten Sitra ja
Keksijäin Keskusliitto. Hankkeen kolme isoa tavoitetta ovat
resurssiviisauden lisääminen, pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen sekä vähähiilisten pilottien toteuttaminen.
Tutkimalla, ideoimalla ja
kokeilemalla pienestä
voi tulla suurta.
Mitä sitten resurssiviisaus tarkoittaa? Sitran Resurssiviisas-hankkeessa resurssiviisaus määriteltiin kyvyksi käyttää
erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää
kehitystä edistävällä tavalla. Resursseilla puolestaan voidaan
tarkoittaa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita,
palveluita, tiloja tai aikaa. Resurssiviisaassa toiminnassa ei
ole siis kyse mistään suuresta ja ihmeellisestä. Tutkimalla,
ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta.
Pääkohderyhmänä ovat yritykset, mutta hankkeessa tuetaan myös julkisen sektorin innovaatiotoimintaa, jonka
avulla pyritään saamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Resurssiviisaus koostuu niin pienistä kuin
suuristakin teoista. Meillä kaikilla on vaikutusvaltaa siihen,
kuinka resurssiviisaassa ympäristössä tulevaisuudessa toimimme. Ota rohkeasti yhteyttä!
Lisätietoja:
Laura Vainio, projektipäällikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
050 5744 555
32 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
FAKTA
Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeessa rakennetaan
fyysistä kokeilu- ja kehittämisympäristöä sekä jalkautetaan
resurssiviisauteen liittyviä toimenpiteitä yritysten sekä julkisten toimijoiden keskuudessa. Yksi tapa lisätä resurssiviisautta on luoda toimintatapoja, jotka edistävät luonnonvarojen
kestävää käyttöä. Hankkeessa aktivoidaan ja lisätään pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotekehitysprosesseja esimerkiksi erilaisten tapatumien ja työpajojen avulla. Isona
osana on myös erilaisten vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Vireillä on jo monta mielenkiintoista pilottia esimerkiksi kierrätyksen ja kestävän hyvinvoinnin aloilta.
Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hanke
• Toteutusaika 1.6.2015–31.12.2017
• Toteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu
• Rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto, Hämeen
liitto, Forssan seudun kunnat sekä Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Kulttuurikuulumisia Kanta-Hämeestä
Kulttuurin parissa on käynnistynyt erilaisia yhteistyökuvioita kautta Kanta-Hämeen. Kanta-Hämeen erityispiirteenä
on monipuolinen kulttuuritarjonta, joka on mahdollista yhdistää virkistäviin
luontoelämyksiin.
Keväällä 2015 alkoi Visit Finlandin tukema Culture Finland yhteistyö Kanta-Hämeessä. Tavoitteena on linkittää
paremmin kulttuuri- ja matkailualan toimijoita sekä tuoda esille rikasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Tiedossa on
työpajoja ja yhteistilaisuuksia alan toimijoille yrityksille, yhdistyksille ja yksittäisille luovien alojen toimijoille. Yhteyshenkilöinä tässä ovat Jonna Piiroinen
(Linnan Kehitys Oy), Ellinoora Auvinen (Kulttuuriyhdistys Kuvio ry) ja Anna Vesen (Riihimäen kaupunki). Kulttuuri- ja luontomatkailua on mahdollista
edistää myös muiden Visit Finland ohjelmien kuten Stopover -matkailun ja Finnrelax hyvinvointimatkailun yhteydessä.
Kanta-Hämeessä on käynnistynyt myös
uusia kulttuuriin liittyviä EAKR-kehityshankkeita.
DigiCoach -hanke Hämeen ammattikorkeakoulussa valmentaa kiinnostuneita
digitaalisten kanavien käyttöön. Luonnollisesti ulkona -hankkeen tavoitteena on puolestaan edistää liikkumista
luonnossa ja mahdollisesti linkittää siihen myös kulttuurielementtejä erityisesti Aulangolla ja Ahvenistolla, mutta myös
muualla.
Forssan suunnalla Kulttuuriyhdistys Kuvio elävöittää toiminta-alueensa kulttuuritoimintaa ja eri-ikäisten arkea. Tällä hetkellä vireillä on useita hankkeita,
joista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kylien lapset -hankkeessa
pohditaan eri ratkaisumalleja taide- ja
kulttuurikasvatuksen tasa-arvoiseen tukemiseen asuinalueesta riippumatta.
Forssan museossa alkoi elokuussa 2015
Kokoelmat kuntoon -projekti, jossa työkuntoutujat osallistuvat museon kokoelmatyöhön kolmen kuukauden ajan.
Uusista yhteistyökuvioista on sovittu
myös Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin välillä. Ensimmäisenä
näyttönä tulevasta on huhtikuun 2016
lopussa Hämeen linnassa avautuva
kansainvälisesti merkittävä haarniskanäyttely, joka esittelee mittavan kokoelman 1500–1700-lukujen haarniskoja
ja aseita, jotka tulevat Grazista Universalmuseum Joanneumin asevarastosta
Itävallasta. Näyttelyn täydentää hienosti Hämeen linnan tulevan kesän runsasta ohjelmatarjontaa keskiaikaisine pitoineen, markkinoineen ja turnajaisineen.
– Syyskuun 2015 lopulla sain mahdollisuuden tutustua keskiajan elävöittämiseen digitaalisin keinoin BSSSC
-konferenssissa Visbyssä. Tapahtuman
pääteemana oli Digital Agenda ja sen
kulttuuriosiossa olivat esillä hienosti digitaalisuuden mahdollisuudet kulttuurin
edistämisessä ja esilletuomisessa. Lissa Holloway-Attaway Skövden yliopistolta kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä miten kulttuurihistoriallisia kohteita
voidaan elävöittää, kertoo jutun kirjoittanut Minna Takala.
Visbyn keskiaikaviikoilla, joissa käy vuosittain yli 40 000 kävijää, on käytössä
uusi mobiiliapplikaatio, joka helpottaa
kävijöiden suunnistusta eri kohteiden
parissa läpi koko kaupungin.
Kulttuuritarjontaa Kanta-Hämeessä on
tarjolla monipuolisesti.
–Olisi hienoa saada tarjonta entistäkin
paremmin esille ja kaikkien asukkaiden,
lähimatkailijoiden ja kansainvälisten vierailijoiden saavutettaviksi, Minna Takala
toivoo.
Yhteistyöllä on hyvä edistää Kanta-Hämeen vetovoimaa ja kulttuuria!
Kirjoittaja on Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Minna Takala
Kuvia haarniskoista
www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/
tiedotusvalineille
Riihimäen kaupunki on käynnistänyt Yhteiskuntataiteilijahankkeen yhteistyössä Suomen kasvukäytäväalueen kuntien kanssa. Hankkeessa edistetään
taiteen toteutusta osana kaavoitusta ja
rakentamista. Riihimäen Peltosaaressa
on puolestaan käynnistynyt opetus- ja
kulttuuriministeriön tukema Kulttuuriviritys-hanke, joka suunnittelee ja tuottaa
maksutonta harrastustoimintaa alueen
asukkaille.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 33
Kuva Juha Liedes
Hämeeseen kootaan luonto- ja
liikuntapalveluiden verkostoa
Luonnollisesti ulkona -hanke luo uutta luontoliiketoimintaa
Aulangon ja Ahveniston alueilla on aloitettu luonto- ja liikuntapalveluliiketoiminnan kehittäminen. Luonnollisesti Ulkona -hankkeen tavoitteena on
luoda luonto- ja liikuntapalveluihin erikoistunut maakunnallinen yhteistyöverkosto.
Ensimmäisessä verkostotapaamisessa oli mukana 36 aktiivista toimijaa. Hämeen
liiton rahoittamaa EAKR-hanketta koordinoi Lasten Liikunnan Tuki ry.
34 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Luonnon ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat, mutta niiden
hyödyntäminen palveluissa ja liiketoiminnassa on kuitenkin vielä vähäistä.
Nyt Hämeeseen halutaan kehittää lisää palveluita luonnossa liikkumiseen
ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on kerätä
luonto- ja liikuntapalveluihin erikoistunut
yhteistyöverkosto uuden, Luonnollisesti Ulkona -hankkeen voimin. Hanketta
koordinoi Lasten Liikunnan Tuki ry, ja toiminta käynnistyi elokuussa 2015.
− Tavoitteenamme on lisätä luonto- ja
liikuntapalveluita tarjoavien yritysten ja
yhteisöjen yhteistyötä ja osaamista. Toivomme, että toimijoiden yhteistyö lisääntyisi, jotta alueella voitaisiin tarjota
monipuolisempia palvelukokonaisuuksia. Kaikki kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt ovat tervetulleita mukaan kehittämään toimintaa, hankkeen vetäjä,
projektikoordinaattori Anu Saarinen
Lasten Liikunnan Tuesta kertoo.
Erilaiset selvitykset kertovat, että kuntalaiset hakevat luonnosta nimenomaan
liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Lisäksi haetaan luonnon rauhaa ja
halutaan ihailla maisemia.
− Liikuntamahdollisuuksia arvostetaan
paljon ja nyt tavoitteena on mahdollistaa uusia palvelumuotoja mm. Aulangolle ja Ahvenistolle. Toisaalta tarkoituksena on myös tarjota turvallisia ja
viihtyisiä liikkumismahdollisuuksia, Lasten Liikunnan Tuen toiminnanjohtaja
Juha Liedes toteaa.
heittävät luontojoogan tai Ahveniston
luontopolun, josta voisi jalostaa vaikkapa mobiilisovelluksen. Hyvä esimerkki
on myös jo toimiva Ahveniston toimintapuiston kokonaisuus, jossa jo nyt useat
toimijat tuottavat palveluita yhteistyössä.
tunne ja toisaalta historiassa on vielä
paljon käyttämättä jäänyttä potentiaalia.
− Yhdistyksen yksi arvoista on yhteistyö,
ja hankkeen aikana haetaan juuri uusia
yhteistyömuotoja alueen eri toimijoiden
kesken, Juha Liedes toteaa.
Ideoita, tarinoita ja innostusta omaan
toimintaan voi hakea vaikkapa Jean Sibeliuksesta, Hugo Standertskjöldistä sekä Olympia-ajatuksesta.
Historia ja tarinat luovat
sisältöä
− Kaikki tietävät, että Ahvenistolla on
käyty viisiottelu, mutta tiedetäänkö esimerkiksi se, että kilpailijat asuivat Aulangolla. Jo Olympia-vuonna kisavierailijat
ja urheilijat huomasivat Hämeen luonnon kauneuden ja palveluitamme kehuttiin. Siihen pyrimme jatkossakin, Juha Liedes kertoo.
Jo nyt hankkeen koordinoijana toimiva
Lasten Liikunnan Tuki toimii Aulangolla
ja Ahvenistolla sisällöntuottajana ja työllistäjänä. Esimerkiksi kesällä alueilla järjestetään lapsille ja nuorille kesäleirejä ja
uimakouluja. Aikuiset puolestaan liikkuvat työkyky-päivillä. Yhdistyksellä on töissä 35 henkilöä, ja se liikuttaa päivittäin
kaiken ikäisiä ihmisiä.
− Yhtenä tärkeimpänä tehtävänämme on
saada ihmiset liikkumaan ja toimimme
terveysliikunnan edistäjänä sekä lapsille
että aikuisille. Aulangolla ja Ahvenistolla
olemme yksi toimija muiden joukossa ja
myös meidän tavoitteenamme on hankkeen aikana luontopalveluiden kestävä
kehittäminen. Liiketoiminnan kehittämisellä pyrimme turvaamaan kaiken ikäisten liikkumisen, Juha Liedes sanoo.
Esimerkiksi Hämeenlinna on kaupunki, jolla on historiaa ja paljon tarinoita
kerrottavana. Liedes kuitenkin muistuttaa, että kaikki eivät näitä tarinoita vielä
− Näiden tarinoiden ja historian avulla
voimme erottautua ja niitä pitää osata
käyttää paremmin hyödyksi.
Luonnollisesti ulkona -hanke nivoutuu
hyvin yhteen myös Hämeenlinnan kaupungin juhlavuosien kanssa.
− Vuonna 2015 juhlitaan Sibeliusta.
Seuraavina vuosina aiheena ovat luonto
ja vesi, sitten lapset. Nämä kaikki sopivat hyvin yhteen myös luonto- ja liikuntapalveluiden kehittämisen kanssa, Liedes summaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Juha Liedes,
[email protected]
0400 744 840
Projektikoordinaattori Anu Saarinen,
[email protected]
040 9052 908
− Ei teatteriin tai huvipuistoonkaan tulla, jos ne rapistuvat. Samoin ei luonnostakaan nauti, jos siitä ei pidetä huolta.
Kehittämällä ja koordinoimalla alueiden
palveluja ja toimintoja pidämme myös
yllä luonnon hyvinvointia ja kestävää kehitystä, Anu Saarinen painottaa.
Mitä uusi luontoliiketoiminta sitten voisi olla? Esimerkkinä Saarinen ja Liedes
Kuva Ville Salminen
Hankkeessa mukana oleville yrityksille tarjotaan koulutusta ja mahdollisuutta kasvattaa omaa sosiaalista pääomaa.
Samalla kehitetään ja luodaan kestävää
liiketoimintaa luontoarvoja ja luonnon
monimuotoisuutta kunnioittaen.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 35
Hämeessä tapahtuu
2015 Häme-päivää vietettiin auvoisasti Sibelius Piknikillä
Kuva Jenni Manninen
Kuvat Tia Yliskylä
Sibeliuksen musiikin ja luonnon maaginen yhteys
terästettynä upealla aurinkoisella päivällä helli musiikinystäviä Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa.
Tapahtuman musiikkiesitykset jakautuivat kolmeen eri paviljonkiin sekä puiston päälavalle. Paviljongeissa ja lavalla kuultiin Sibeliuksen musiikin
lisäksi muutakin kesäpäivään sopivaa ohjelmistoa.
Musiikkityylit vaihtelivat räpistä klassiseen yksinlauluun.
Valtiovarainministeri Stubb vieraili
Kanta-Hämeessä
Kuva Jaana Laakso
Valtiovarainministeri Alexander Stubb vieraili muun
muassa Hämeenlinnan vankilassa.
Vankilavierailun yhteydessä valtiovarainministerille esiteltiin myös muita Kanta-Hämeen alueen ajankohtaisia asioita, kuten Suomen kasvukäytävää koskevaa valmistelutyötä.
36 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
— Aivan upea päivä ja hieno tapahtuma. Kuuntelemme
tässä musiikkia ja syömme eväitä. Nautimme kesästä,
Marjatta ja Veli-Matti Rekola totesivat retkipaikallaan
tammenlehvien alla.
Kuinka saada vanhusten ääni kuuluviin päätöksenteossa?
Miten houkutella yksinäiset vanhukset järjestötoimintaan?
Turvaako sote -uudistus vanhusten palvelut?
Muun muassa nämä kysymykset pohdituttivat jo
perinteiseksi muodostuneessa Vanhusneuvostojen
seminaarissa Hämeenlinnan Raatihuoneella.
Kuva Jaana Laakso
Kuvat Tia Yliskylä
Kuva Jenni Manninen
Kuva Jaana Laakso
Hämeen liiton ensimmäinen järjestöfoorumi sai
lämpimän vastaanoton ja lupauksen saman pöydän ääreen kokoontumisesta vuosittain. Keskustelutilaisuus kokosi parinkymmenen järjestön edustajat yhteisen pöydän ääreen.
– Tavoitteena oli kytkeä järjestöt entistä järjestelmällisemmin maakunnan kehittämistyöhön sekä
ideoijina että toteuttajina. Tarkoitus oli vaihtaa ajatuksia siitä, mitä kentällä tapahtuu, mitä muut tekevät ja missä maakunnassa mennään. Saimme hyvän alun ja nyt kehitämme tätä toimintakonseptia,
maakuntajohtaja Timo Reina totesi.
Hämeen liiton vuosittainen Tahto-seminaari
kulki Sibeliuksen juhlavuoden vanavedessä
teemalla Kulttuuri aluekehityksen
voimavarana.
Tahto-palkinto luovutettiin peräänantamattomasta elävöittämistyöstä maakunnan hyväksi hausjärveläiselle Nuorisoseura Silmu ry:lle,
joka on taistellut viime aikoina Miinan Montun
kesäteatterin säilymisen puolesta.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 37
Tampereen
yliopiston
lehtori Jenni
Airaksinen.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.
Kuntapäivän kattoaiheeksi
nousi sote-uudistus
Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivää 2015 vietettiin Riihimäelllä HAMKin
toimipisteessä tuhdein eväin. Sote-uudistus ja itsehallintoalueet nousivat poikkeuksetta esille päivän jokaisessa puheenvuorossa. Viesti oli selvä: nyt ei ole
enää varaa jäädä odottelemaan, vaan
maakunnassa on pistettävä toimeksi, oli
soteratkaisu sitten minkälainen tahansa.
Päivän avaussanat noin satapäiselle yleisölle lausui maakuntahallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.
Kuntaliiton toimitusjohtajana kuukauden
päivät toiminut Jari Koskinen esitteli
kuntasektorin kovia haasteita tukenaan
viimeisimmät kuntien taloustaulukot.
Tampereen yliopiston lehtori Jenni Airaksinen avasi puheenvuorossaan
kuntien rooleja osana itsehallintoalueita
ja ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä esitteli sote-uudistuksen
valmistelun tilannetta, organisaatiokaaviota ja arvioi uudistuksen vaikutuksia
kuntiin ja kuntayhtymiin.
Ylijohtaja Päivi Laajala
valtiovarainministeriöstä.
Digitaalisuus muuttaa kaiken?
Enterprise 2015 Teknologiayrittäjyyspäivät Hämeenlinnan Verkatehtaalla
Verkatehtaalla kuultiin kaksi päivää tiukkaa puhetta ja käytiin antoisia keskusteluja digitaalisuudesta ja siihen
liittyvistä mahdollisuuksista yrittäjyydessä. Digitaalisuus muuttaa kaiken? Uusi yrittäjyyden aikakausi -teemalla rakentunut Enterprise 2015 pöyhi ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Päivien antoisinta
kuultavaa olivat yrityscaset, joissa menestyksen avaimina toistuivat sitkeys, usko omaan tekemiseen ja halu
olla maailman paras, vaikka meneillään ovatkin laihat vuodet.
– Päivien anti kohdistui hienosti Häme-ohjelman pääteemoihin, joita Kanta-Hämeessä erityisesti kehitetään. Yrittäjyyden linkitys digitalisaatioon tuo aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoille
ja pkt-yrityksille. Ilahduttavaa oli myös paikallisten opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen tapahtumaan, sanoo Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija Minna Takala.
38 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
Hanne Murto
on palannut hoitovapaalta
Hämeen kesäyliopistoon
koulutuspäälliköksi.
Hannen tavoitat
[email protected]
tai 050 598 4289.
Käy tutustumassa
nettisivuihimme ja
Häme-blogiin
www.hämeenliitto.fi
Peukuta meitä Facessa.
Katso myös LinkedInprofiilimme.
Maakuntahallituksen ja -valtuuston
kokousajankohdat vuonna 2016 ovat:
Maakuntahallitus
18.1., 15.2., 7.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.8., 12.9., 10.10., 7.11. ja 12.12.
Seuraa maakuntajohtaja
Timon twiittauksia
twitter.com/TimoReina.
STRATEGIA
Maakuntavaltuusto
30.5. ja 28.11. sekä seminaaripäivä 1.9.2016.
HÄMEEN LIITON
ARVOT
Tulevaisuus
Ennakoimme ja teemme rohkeasti tulevaisuutta
kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita
puolia.
VISIO 2020 – tätä tavoittelemme:
Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta
kehittämistä!
Yhteistyö
Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia,
palvelevia ja luottamusta herättäviä.
Tasapuolisuus
Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti edistäen
kestävää, yhteistä hyvää.
Asiantuntemus
Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme
kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja
uusiutumiskykyyn.
MISSIO 2020 – perustehtävämme ja
olemassaolomme oikeutus:
Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset
tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä
Hämeessä.
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 39
&
facebook.com/hameenliitto
hämeenliitto.fi/blogi
twitter.com/TimoReina
hämeenliitto.fi/videot
HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI
MEDIASSA
SEURAA
OSALLISTU!