Parempi Arki – hankesuunnitelma Väli-Suomen Kaste – hanke Kanta-Häme 1.1.2015–31.10.2017 KANTA-HÄME Hankkeen tausta ja tarve: Hämeenlinnassa on tehty selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista asukkaittain kesällä 2014. Palveluiden kustannuksia pystyttiin kohdistamaan henkilötasolle 162 M€, joka on noin 75 % Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja Ikäihmisten lautakuntien talousarvioista. Kohdistamatta jäivät mm. erikoissairaanhoidon ostopalvelut, vammaisten henkilökohtaiset avustajat, kuljetuspalvelut, työllisyyspalvelut ja useat tukipalvelut. Lasten ja nuorten palveluista on mukana ainoastaan terveysneuvonta. Kustannukset on kerätty pääsääntöisesti terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhteisestä Effica-tietokannasta. Kustannukset on laskettu pääsääntöisesti käyntien ja hoitopäivien suoritehintojen ja toteutuneiden suoritteiden määrän tulona. Suorite- ja kustannustiedot ovat 12 kuukauden ajalta 1.5.2013–30.4.2014. Kohdistetut kustannukset: Terveyskeskuksen avosairaanhoito Kotihoito Terveyskeskuspäivystys Terveysneuvonta Hammashuolto Mielenterveyspalvelut Vammaisten asumispalvelut Ikäihmisten palveluasuminen Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Vanhainkotien hoitopäivät Erikoissairaanhoidon hoitojaksot Erikoissairaanhoidon käynnit Erikoissairaanhoidon päivystys 15 387 680 12 109 848 3 106 080 4 487 700 5 112 877 3 838 930 9 888 540 20 742 690 8 495 240 12 495 488 35 103 329 26 335 253 4 145 385 161 249 040 Alla olevassa taulukossa on kustannusdesiileittäin henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus väestöstä sekä vastaavat tiedot kumulatiivisesti kalleimmista hoitokokonaisuuksista alkaen. Kaksi oikeanpuoleisinta saraketta ovat kyseisen desiilin kallein ja halvin hoitokokonaisuus. Kallein kymmenesosa hoitokokonaisuuksista (desiili 1) koostui 217 eri henkilön saamista palveluista. Euroina jokainen desiili on n. 16 M€. Kustannusselvityksessä on laskettu henkilöiden saamien palvelujen kustannukset 12 kuukauden aikana. Yhdellä henkilöllä on voinut olla useita palveluja. Selvitys ei vastaa kysymykseen siitä, missä järjestyksessä palveluja on ollut ja mitä palvelujen sisältö on ollut. Hämeenlinnassa tämän laskelman mukaisista kustannuksista väestöstä 12.1 % käytti 80 % palveluista. Desiili Des1 Des2 Des3 Des4 Des5 Des6 Des7 Des8 Des9 Des10 EiPalv Henkilöiden lkm % 217 0.30 % 326 0.50 % 386 0.60 % 440 0.60 % 632 0.90 % 1 032 1.50 % 1 850 2.60 % 3 584 5.10 % 8 360 12.00 % 37 262 53.40 % 15 754 22.60 % Lkm kumulat 217 543 929 1 369 2 001 3 033 4 883 8 467 16 827 54 089 69 843 % kumulat 0.30 % 0.80 % 1.30 % 2.00 % 2.90 % 4.30 % 7.00 % 12.10 % 24.10 % 77.40 % 100.00 % Max € 134 457 57 184 46 720 38 749 32 258 20 717 11 858 6 434 3 244 1 200 Min € 57 616 46 720 38 770 32 284 20 720 11 860 6 435 3 245 1 200 5 Kalleimman kymmenesosan palveluissa painottuvat vammaisten asumispalvelujen kustannukset. Toiseksi kalleimmassa desiilissä painottuvat erityisesti koko vuoden vanhainkotien asukkaina olleiden kustannukset, kolmannessa ja neljännessä desiilissä suurimmat kustannukset ovat ikäihmisten palveluasumisen kustannuksia. Parempi arki – hankkeen tavoitteena on löytää ne henkilöt, jotka käyttävät useita palveluja ja joiden palvelukokonaisuuden paremmalla hallinnalla voidaan palvelujen tasoa parantaa ja hallita kustannuksia. Tästä näkökulmasta kaikkein kalleimmat desiilit eivät ole kiinnostavia, koska niissä kustannukset koostuvat pääsääntöisesti jo tehdyistä, pysyviksi tarkoitetuista asumispalveluista. Desiili 5-desiili 8 kustannukset muodostuvat sen sijaan pääsääntöisesti niiden kotona asuvien henkilöiden palveluista, jotka ovat käyttäneet useita palveluja. Desiileissä 9 ja 10 henkilöiden eri palvelujen käyttö on pienempää. Desiilien 5-8 kokonaiskustannus koostuu 7 098 henkilön palveluista, joka on 10.5 % hämeenlinnalaisista. Kokonaiskustannus on 64.5 M€. Henkilöiden (desiilit 5-8) käyttämien eri palvelujen lukumääriä kuvaa alla oleva kaavio: Syntymävuoden mukaan laskettujen kokonaiskustannusten osalta desiilien 5-8 ikäprofiilissa näkyy raskaudenaikaiseen hoitoon ja synnytyksiin liittyvät kustannukset 20–40 -vuotiaiden naisten kohdalla: Väestöstä 22.6 %, 15 754 henkilöä ei käyttänyt mitään laskennassa mukana ollutta kunnallista palvelua. Heidän lukumääränsä syntymävuosittain ovat alla olevassa taulukossa. Koska asiakaskohtaisia tai asiakasryhmäkohtaisia tietoja ei ole käytettävissä kaikkia organisaatiorajat ylittäviä palveluja käytettäessä, päällekkäisyyden määrää ja laatua ei tunneta asiakas- tai asiakasryhmätasolla eikä siten riittävästi tiedetä miten asiakkaan saumatonta palveluprosessia voitaisiin parantaa. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi tyyppiasiakkaan (ei tunnistetietoja) ja asiakasryhmän hoitokokonaisuus (hoitoepisodit, hoitoketjut, oikea porrastus, siirtymät palveluista toiseen ja yhteistyö) ja niistä kertyvien kustannusten rakenne. Tämän pohjalta mallinnetaan kustannustehokkaita ja vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja päällekkäisiä palveluja välttäviä prosesseja. Tavoitteena on arvioida ja kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluja yhtenä kokonaisuutena, hallita ja ennakoida potilasvirtoja ja oikeaa hoitotasoa ja valmistautua näin tulevaan SOTE – uudistukseen. Asiakkaalle kehittämistyön tulos näkyisi oikeaaikaisina, tarvetta vastaavina palveluina, palvelun parempana koettuna laatuna, toimintakyvyn säilymisenä tai paranemisena, arjen joustavuutena ja selkeämpänä palvelujärjestelmänä. Asiakas ja hänen lähiyhteisönsä ovat aktiivisina toimijoina asiakkaan hoidossa. Hankkeen kohderyhmä Tärkeäksi asiakasryhmäksi muodostuu nyt ja erityisesti tulevaisuudessa palvelurakenteen muutoksen myötä kotona asuvat paljon palveluja käyttävät sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisasiakkaat. Eniten päällekkäisyyttä eri palvelujen käytössä Hämeenlinnassa on niiden potilaiden kohdalla, jotka käyttävät erikoissairaanhoidon avopalveluita. Kalleimmat ryhmät ovat asumispalveluissa ja vanhainkodeissa olevat henkilöt. Ei ollenkaan tai vähän palveluita käyttävien henkilöiden palvelujen järjestämisen tapa ei ole taloudellisesti niin merkityksellistä. Kesällä 2014 tehdyssä selvityksessä 40 % kaikista kustannuksista (desiilit 5 -8) muodostuivat pääsääntöisesti niiden kotona asuvien henkilöiden palveluista, jotka ovat käyttäneet useita palveluja. Desiilien 5-8 kokonaiskustannus koostuu 7 098 henkilön palveluista, joka on 10.5 % hämeenlinnalaisista. Kesän 2014 selvityksessä oli mahdollista selvittää vain osittain sosiaalihuollon palvelujen käyttöä. Hankkeen kohderyhmä tarkentuu hankkeen aikana, kun hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävät yhteisasiakkaat. Hankkeen kohderyhmänä ovat siis perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteiset asiakkaat, jotka asuvat kotona. Identifioiduilla ryhmillä on olemassa palvelun käyttöä monissa paikoissa – jollain osalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aikaisempi kehittämistyö Kanta-Hämeessä / Hämeenlinnassa on tehty aikaisempaa kehittämistyötä useita palveluja käyttävien asiakkaiden ja asiakasryhmien tunnistamiseksi ja heille tarjottavien palvelujen koordinoimiseksi. Koordinoinnissa keskeisenä ajatuksena on ollut, että yhdellä asiakkaalla on yksi suunnitelma. Parempi arki – hankkeessa voidaan ottaa käyttöön aikaisemmassa kehittämistyössä kehitettyjä toimintamenetelmiä ja työvälineitä kohdennetulle ryhmälle. Potkuhankkeissa (Potku ja Hämepotku) on Hämeenlinnassa vuodesta 2010 alkaen rakennettu avosairaanhoidon toiminnallista uudistusta. Potku-hankkeissa on etsitty terveyshyötykanavan potilaiksi niitä henkilöitä, joilla on paljon avosairaanhoidon käyntejä tai joilla on hoitamattomia terveyden riskitekijöitä. Vuodesta 2013 Kanavamalli on integroinut palvelut, toteuttanut laajan palvelumuotoilun ja johtamismallin uudistuksen, segmentoinut asiakkaita ja muuttanut paradigmaajattelua asiakaslähtöiseen valmentavaan työotteeseen. Muutoksella tavoitellaan samanaikaisesti saatavuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden paranemista. Kanavamallissa on keskeistä: 1. hoitosuunnitelma 2. hoitovastaava 3. uudet palvelut: -eOmahoito (sähköinen terveystarkastus ja valmennus), tavoitteellinen puhelu, täysin uudistettu ryhmätoiminta, ryhmävastaanotot, 4. integroitu palvelu (päihde, mielenterveys ja somatiikka yhden palveluluukun/kanavan kautta) sekä 5. asiakkaiden segmentointi. Kehittämistyö on kohdistunut avosairaanhoitoon, jonka kustannukset ovat tämän kesällä 2014 tehdyn tarkastelun mukaan kuitenkin vain alle 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon kaikista kustannuksista. Kehittämistyön tuloksia voidaan kuitenkin käyttää laajemmassa yhteydessä palvelujen kehittämisessä. Päätöksentuki asiakkaalle -hankkeessa (SITRA) potilastietojärjestelmän tiedon, potilaan omien terveys- ja mittaustietojen ja Päätöksentuen -toiminnallisella integraatiolla on tavoitteena saada palvelu, jossa potilas saa tietonsa aktiiviseen käyttöön Päätöksentuen, eTerveysvalmennuksen ja terveyskeskuksen palveluiden kokonaisuuteen. Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan ja Janakkalan kunnat ovat hakeneet Valtiovarainministeriön avustamaan Kuntakokeiluun kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tukemiseksi. Kuntakokeilun kohteet ovat: 1. Lapset ja nuoret (sekä heidän perheensä), jotka käyttävät useita palveluja esim. opetus, kouluterveydenhuolto, psykologi, perheneuvola tai varhaiskasvatus, lastenneuvola, lastensuojelu, joihin kaikkiin tehdään erilliset suunnitelmat. 2. Aikuisasiakkaat, jotka käyttävät perusterveydenhuollon palveluja, päihdepalveluja ja mielenterveyspalveluja, joihin kaikkiin tehdä erilliset hoitosuunnitelmat ja 3. ikääntyneet asiakkaat, joille tehdään sekä terveydenhuoltolain että ikälain mukaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Hankkeessa kokeillaan hoito- ja palvelusuunnitelmissa olevien asiakastietojen yhdistämistä yhteen suunnitelmaan yksilöidyn tarpeen perusteella, asiakkaan luvalla, kokeilulainsäädännön antaman valtuuksin. Kokeilussa asiakkaalle nimetään oma vastuuhenkilö, joka koordinoi moniammatillisen palvelun ja vastaa suunnitelmien yhdistämisestä kokeilulainsäädännön antamin valtuuksin. Tavoitteena on parempi palvelun laatu ja vaikuttavuus sekä tehokkaampi prosessi. Iäkkään henkilön asiakasprosessia säätelevässä ”vanhuspalvelulaissa” (1.7.2013) lähdetään siitä, että iäkkään palvelutarpeiden selvittäminen ja siihen perustuva suunnittelu painottuvat enemmän sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon alueelle. Kuitenkin tunnistetaan se, että iäkäs henkilö tarvitsee usein arkensa toimivuuden kannalta molempia sektoreita. Tarvittaessa iäkkäälle henkilölle on tehtävä myös terveydenhuollon potilaille tarkoitettu suunnitelma. Vanhuspalvelulain hengen mukaisesti tarkoituksenmukaista olisi, että iäkkäälle asiakkaalle voitaisiin tehdä kaikenkattava yhdistelmäsuunnitelma, jossa olisi kuvattuna hänen sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon palvelut. Hämeenlinnan kaupunki on vuosina 2013–2014 ollut mukana STM – rahoitteisessa vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa, IKÄPALO – hankkeessa, sekä samaan aikaan EAKR – rahoitteisessa Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin – hankkeessa. Edellä mainittujen hankkeiden kehittämistyön tuloksena ollaan siinä vaiheessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan näkökulmasta yhteisen palvelusuunnitelman tarve on ilmeinen, mutta näiden lyhytkestoisten hankkeiden aikana ei ole vielä ehditty saavuttaa toivottua tulosta toimintaprosessien eikä tietoteknisten järjestelmien näkökulmasta, vaan tarvitaan edelleen jatkokehittämistä. Hankkeen toteutus Hankkeen aikana jo olemassa oleva tieto asiakkaista, hankittava uusi tieto (Alue-Ecomed – järjestelmä) ja kehittämishankkeiden (esim. Potku) tulokset laajennetaan yhteisasiakkaisiin (soteintegraatio) ja kehitetään nimenomaan tälle kohderyhmälle uusi toimintamalli /työvälineitä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on ennestään käytössä Ecomed – järjestelmä, jota voidaan laajentaa Alue-Ecomed – järjestelmään. Alue-Ecomed – järjestelmästä on mahdollista saada alueen hoitoketjujen tiedot ajantasaisena. Järjestelmään on mahdollisuus sisällyttää tiedot alueen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yksittäiseen asiakkaaseen kohdistuvista suoritteista kustannuksineen. Käsiteltävät tiedot salataan ennen tallennusta siten, että yhdistetyistä tiedoista henkilöä ei voida tunnistaa. Tietojen avulla voidaan analysoida hoitoketjujen kustannuksia, prosessien laatua ja vaikuttavuutta. Alue-Ecomed palvelulla parannetaan tiedolla johtamista, alueellista suunnittelua ja toiminnan ohjausta. Hankkeessa pilotoidaan Alue-Ecomed – järjestelmän käyttöä ja hyödyntämistä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteisillä asiakkailla, jotka asuvat omassa kodissaan. Analysoidun tiedon perusteella yhteen sovitetaan prosesseja ja otetaan käyttöön jo aikaisemmin kehitettyjä ja uusia työvälineitä kohderyhmää palvelevalla tavalla. Hankkeen toiminnassa on keskeistä, että kohderyhmälle laaditaan yhteinen yhteissuunnitelma, joka on tehty yhdessä asiakkaan kanssa. Yhteissuunnitelmaan kerätään olennainen tieto kohderyhmän asiakkailla mahdollisesti olevista muista suunnitelmista kuten hoitosuunnitelma (ESH), terveys- ja hoitosuunnitelma PTH:ssa, palvelusuunnitelma ikäihmisten palveluissa (asiakasohjaus), hoito- ja palvelusuunnitelma (kotihoito), palvelusuunnitelma (sosiaalityö), aktivointisuunnitelma (TYP) tai muu suunnitelma. Hanke toteutetaan jatkuvassa yhteistyössä eri toiminnoista vastaavan johdon kanssa. Hankkeen vaiheistus on seuraava: 1. Kohderyhmää koskevan tiedon kerääminen ja analysointi 1.1. Suunnitellaan ja toteutetaan tietojen kerääminen kotona asuvat useita palveluja (esim. 4 tai enemmän) käyttävät asiakkaat tieto erityisesti sosiaalipalveluja käyttävistä henkilöistä suorite- ja kustannustiedot muut tarpeelliseksi osoittautuvat tiedot 1.2. Analysoidaan saatu tieto hoitotapahtumien järjestys ja viiveet siirtymät hoitotapahtumien välillä hoitotapahtumien päällekkäisyydet ja päällekkäiset hoitokokonaisuudet saman asian vuoksi eri palveluissa olevat, joista terveydenhuollon palvelut tunnistetaan ICD-10 ja ICPC2 koodien avulla muu analysoitava tieto esimerkiksi hoitotapahtumat ennen pitkäaikaishoitoon siirtymistä 1.3. Luodaan asiakasprofiilit valituista kohderyhmistä tietojen analysoinnin perusteella valitut diagnoosit valitut ikäryhmät valitut palvelut (esimerkiksi kotihoidon asiakkaat) ym. 2. Prosessien mallintaminen 2.1. Kuvataan kohderyhmän nykyiset palvelu- / hoitoprosessit kuvaukseen käytetään esimerkiksi IMS toiminnanohjausjärjestelmää tietoa todellisista nykyisistä hoitoprosesseista kerätään myös asiakkailta kerätään prosessien kustannustiedot ja resurssien käyttötiedot 2.2. Tehdään kehittämisehdotukset prosesseille ja yhteen sovitetaan eri prosesseja kuvaukseen käytetään esimerkiksi IMS toiminnanohjausjärjestelmää johto, ammattilaiset ja asiakkaat osallistuvat prosessien kehittämiseen 3. Toimintamallin ja sitä vaativien työvälineiden ja työkäytänteiden käyttöönotto Prosessin uudistaminen tarkoittaa muutoksia johtamisjärjestelyissä, työnjaossa, toimintatavoissa ja koulutustarpeissa. suunnitellaan toimintatavat ja työvälineet ja suunnitellaan olemassa olevien työvälineiden käyttöönotto kohderyhmää palvelevalla tavalla (esim. yhteissuunnitelma / yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, sähköinen alusta verkoston käyttöön) päätetään konkreettisista toimenpiteistä prosessien jalkauttamisesta, määritellään toimenpiteet, seuranta, vastuuhenkilö, seuranta-aikataulu järjestetään tarvittava koulutus toteutetaan prosessit ja otetaan työvälineet käyttöön 4. Suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisvaltainen seuranta- ja arviointijärjestelmä Budjetti ja hankehenkilöstö Kanta-Hämeen kehittämisalueen kokonaisbudjetti on 490 500 euroa. Henkilöstökustannuksiin on budjetoitu yhteensä 385 000 euroa ja vuositasolla 120 000 – 145 000 euroa. Tämä vastaa noin kolmen henkilön työpanosta. Kehittämisalueelle palkataan kokopäiväinen projektipäällikkö, joka vastaa alueen kehittämistoiminnasta ja sen koordinoinnista. Muuta hankehenkilöstöä palkataan sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Kehittämistyössä tarvitaan monialaisesti sekä sosiaalitieteen ja sosiaalityön että lääke- ja terveystieteiden sekä terveydenhuollon osaamista. Palvelujen ostoihin on varattu 86 000 euroa. Tästä noin puolet varataan asiantuntijapalvelujen ostoon erityisesti hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen: kohderyhmää koskevan tiedon kerääminen ja analysointi. Henkilöstön koulutuskustannuksiin varaudutaan palvelujen ostoissa. Budjettiin on laskettu Alue-Ecomedin käyttöönoton edellyttämät työkustannukset (ei lisenssimaksuja). Hankkeen ulkopuolella varaudutaan Alue – Ecomedin käyttöoikeusmaksuihin: sairaanhoitopiiri 25 000 ja Hämeenlinna 25 000/vuosi. Jos kaikki Kanta-Hämeen kunnat tulevat mukaan, käyttöoikeusmaksu on yhteensä 97 000/ vuosi. Käyttöönottovuosi on ilmainen, mutta jatkossa maksettavaksi tulee vuosittainen lisenssimaksu. Hankkeen arviointi Kanta-Hämeessä arvioinnissa noudatetaan hankkeen yhteistä arviointisuunnitelmaa. Lisäksi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja hankeprosessia arvioidaan Kanta-Hämeen kuntien omien arviointikäytäntöjen mukaisesti. Kunnat Hanke on tarkoitus toteuttaa Kanta-Hämeen alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Hämeenlinnan kaupungissa hanke käsitellään seuraavassa Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa ja sairaanhoitopiiri suhtautuu siihen myönteisesti. Muiden kuntien osallistumishalukkuus selvitetään. Kehittämisprosessi on yhteinen, mutta kunnilla voi olla omia painopistealueita. Hankkeen toteuttaminen maakunnassa mahdollistaa myös kuntakohtaisten käytäntöjen vertailun. Työryhmä: Markku Nurmikari, Kristiina Laiho, Jan Löfstedt, Maarit Sihvonen, Suna Saadetdin, Anne Tuominen