Parempi Arki – hankesuunnitelma Väli

Parempi Arki – hankesuunnitelma
Väli-Suomen Kaste – hanke
Kanta-Häme
1.1.2015–31.10.2017
KANTA-HÄME
Hankkeen tausta ja tarve:
Hämeenlinnassa on tehty selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista asukkaittain kesällä
2014. Palveluiden kustannuksia pystyttiin kohdistamaan henkilötasolle 162 M€, joka on noin 75 %
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja Ikäihmisten lautakuntien talousarvioista. Kohdistamatta
jäivät mm. erikoissairaanhoidon ostopalvelut, vammaisten henkilökohtaiset avustajat,
kuljetuspalvelut, työllisyyspalvelut ja useat tukipalvelut. Lasten ja nuorten palveluista on mukana
ainoastaan terveysneuvonta. Kustannukset on kerätty pääsääntöisesti terveydenhuollon ja
vanhustenhuollon yhteisestä Effica-tietokannasta. Kustannukset on laskettu pääsääntöisesti
käyntien ja hoitopäivien suoritehintojen ja toteutuneiden suoritteiden määrän tulona. Suorite- ja
kustannustiedot ovat 12 kuukauden ajalta 1.5.2013–30.4.2014.
Kohdistetut kustannukset:
Terveyskeskuksen avosairaanhoito
Kotihoito
Terveyskeskuspäivystys
Terveysneuvonta
Hammashuolto
Mielenterveyspalvelut
Vammaisten asumispalvelut
Ikäihmisten palveluasuminen
Terveyskeskussairaalan hoitopäivät
Vanhainkotien hoitopäivät
Erikoissairaanhoidon hoitojaksot
Erikoissairaanhoidon käynnit
Erikoissairaanhoidon päivystys
15 387 680
12 109 848
3 106 080
4 487 700
5 112 877
3 838 930
9 888 540
20 742 690
8 495 240
12 495 488
35 103 329
26 335 253
4 145 385
161 249 040
Alla olevassa taulukossa on kustannusdesiileittäin henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus
väestöstä sekä vastaavat tiedot kumulatiivisesti kalleimmista hoitokokonaisuuksista alkaen. Kaksi
oikeanpuoleisinta saraketta ovat kyseisen desiilin kallein ja halvin hoitokokonaisuus. Kallein
kymmenesosa hoitokokonaisuuksista (desiili 1) koostui 217 eri henkilön saamista palveluista. Euroina
jokainen desiili on n. 16 M€.
Kustannusselvityksessä on laskettu henkilöiden saamien palvelujen kustannukset 12 kuukauden
aikana. Yhdellä henkilöllä on voinut olla useita palveluja. Selvitys ei vastaa kysymykseen siitä, missä
järjestyksessä palveluja on ollut ja mitä palvelujen sisältö on ollut.
Hämeenlinnassa tämän laskelman mukaisista kustannuksista väestöstä 12.1 % käytti 80 %
palveluista.
Desiili
Des1
Des2
Des3
Des4
Des5
Des6
Des7
Des8
Des9
Des10
EiPalv
Henkilöiden
lkm
%
217
0.30 %
326
0.50 %
386
0.60 %
440
0.60 %
632
0.90 %
1 032
1.50 %
1 850
2.60 %
3 584
5.10 %
8 360
12.00 %
37 262
53.40 %
15 754
22.60 %
Lkm
kumulat
217
543
929
1 369
2 001
3 033
4 883
8 467
16 827
54 089
69 843
% kumulat
0.30 %
0.80 %
1.30 %
2.00 %
2.90 %
4.30 %
7.00 %
12.10 %
24.10 %
77.40 %
100.00 %
Max €
134 457
57 184
46 720
38 749
32 258
20 717
11 858
6 434
3 244
1 200
Min €
57 616
46 720
38 770
32 284
20 720
11 860
6 435
3 245
1 200
5
Kalleimman kymmenesosan palveluissa painottuvat vammaisten asumispalvelujen kustannukset.
Toiseksi kalleimmassa desiilissä painottuvat erityisesti koko vuoden vanhainkotien asukkaina
olleiden kustannukset, kolmannessa ja neljännessä desiilissä suurimmat kustannukset ovat
ikäihmisten palveluasumisen kustannuksia.
Parempi arki – hankkeen tavoitteena on löytää ne henkilöt, jotka käyttävät useita palveluja ja joiden
palvelukokonaisuuden paremmalla hallinnalla voidaan palvelujen tasoa parantaa ja hallita
kustannuksia. Tästä näkökulmasta kaikkein kalleimmat desiilit eivät ole kiinnostavia, koska niissä
kustannukset koostuvat pääsääntöisesti jo tehdyistä, pysyviksi tarkoitetuista asumispalveluista.
Desiili 5-desiili 8 kustannukset muodostuvat sen sijaan pääsääntöisesti niiden kotona asuvien
henkilöiden palveluista, jotka ovat käyttäneet useita palveluja. Desiileissä 9 ja 10 henkilöiden eri
palvelujen käyttö on pienempää.
Desiilien 5-8 kokonaiskustannus koostuu 7 098 henkilön palveluista, joka on 10.5 %
hämeenlinnalaisista. Kokonaiskustannus on 64.5 M€.
Henkilöiden (desiilit 5-8) käyttämien eri palvelujen lukumääriä kuvaa alla oleva kaavio:
Syntymävuoden mukaan laskettujen kokonaiskustannusten osalta desiilien 5-8 ikäprofiilissa näkyy
raskaudenaikaiseen hoitoon ja synnytyksiin liittyvät kustannukset 20–40 -vuotiaiden naisten
kohdalla:
Väestöstä 22.6 %, 15 754 henkilöä ei käyttänyt mitään laskennassa mukana ollutta kunnallista
palvelua. Heidän lukumääränsä syntymävuosittain ovat alla olevassa taulukossa.
Koska asiakaskohtaisia tai asiakasryhmäkohtaisia tietoja ei ole käytettävissä kaikkia organisaatiorajat
ylittäviä palveluja käytettäessä, päällekkäisyyden määrää ja laatua ei tunneta asiakas- tai
asiakasryhmätasolla eikä siten riittävästi tiedetä miten asiakkaan saumatonta palveluprosessia
voitaisiin parantaa.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi tyyppiasiakkaan (ei tunnistetietoja) ja asiakasryhmän
hoitokokonaisuus (hoitoepisodit, hoitoketjut, oikea porrastus, siirtymät palveluista toiseen ja
yhteistyö) ja niistä kertyvien kustannusten rakenne. Tämän pohjalta mallinnetaan
kustannustehokkaita ja vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja päällekkäisiä palveluja välttäviä prosesseja.
Tavoitteena on arvioida ja kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen
palveluja yhtenä kokonaisuutena, hallita ja ennakoida potilasvirtoja ja oikeaa hoitotasoa ja
valmistautua näin tulevaan SOTE – uudistukseen. Asiakkaalle kehittämistyön tulos näkyisi oikeaaikaisina, tarvetta vastaavina palveluina, palvelun parempana koettuna laatuna, toimintakyvyn
säilymisenä tai paranemisena, arjen joustavuutena ja selkeämpänä palvelujärjestelmänä. Asiakas ja
hänen lähiyhteisönsä ovat aktiivisina toimijoina asiakkaan hoidossa.
Hankkeen kohderyhmä
Tärkeäksi asiakasryhmäksi muodostuu nyt ja erityisesti tulevaisuudessa palvelurakenteen muutoksen
myötä kotona asuvat paljon palveluja käyttävät sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon yhteisasiakkaat. Eniten päällekkäisyyttä eri palvelujen käytössä
Hämeenlinnassa on niiden potilaiden kohdalla, jotka käyttävät erikoissairaanhoidon avopalveluita.
Kalleimmat ryhmät ovat asumispalveluissa ja vanhainkodeissa olevat henkilöt. Ei ollenkaan tai vähän
palveluita käyttävien henkilöiden palvelujen järjestämisen tapa ei ole taloudellisesti niin
merkityksellistä.
Kesällä 2014 tehdyssä selvityksessä 40 % kaikista kustannuksista (desiilit 5 -8) muodostuivat
pääsääntöisesti niiden kotona asuvien henkilöiden palveluista, jotka ovat käyttäneet useita palveluja.
Desiilien 5-8 kokonaiskustannus koostuu 7 098 henkilön palveluista, joka on 10.5 %
hämeenlinnalaisista.
Kesän 2014 selvityksessä oli mahdollista selvittää vain osittain sosiaalihuollon palvelujen käyttöä.
Hankkeen kohderyhmä tarkentuu hankkeen aikana, kun hankkeen ensimmäisessä vaiheessa
selvitetään tarkemmin sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävät yhteisasiakkaat.
Hankkeen kohderyhmänä ovat siis perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon
yhteiset asiakkaat, jotka asuvat kotona. Identifioiduilla ryhmillä on olemassa palvelun käyttöä
monissa paikoissa – jollain osalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Aikaisempi kehittämistyö
Kanta-Hämeessä / Hämeenlinnassa on tehty aikaisempaa kehittämistyötä useita palveluja käyttävien
asiakkaiden ja asiakasryhmien tunnistamiseksi ja heille tarjottavien palvelujen koordinoimiseksi.
Koordinoinnissa keskeisenä ajatuksena on ollut, että yhdellä asiakkaalla on yksi suunnitelma.
Parempi arki – hankkeessa voidaan ottaa käyttöön aikaisemmassa kehittämistyössä kehitettyjä
toimintamenetelmiä ja työvälineitä kohdennetulle ryhmälle.
Potkuhankkeissa (Potku ja Hämepotku) on Hämeenlinnassa vuodesta 2010 alkaen rakennettu
avosairaanhoidon toiminnallista uudistusta. Potku-hankkeissa on etsitty terveyshyötykanavan
potilaiksi niitä henkilöitä, joilla on paljon avosairaanhoidon käyntejä tai joilla on hoitamattomia
terveyden riskitekijöitä. Vuodesta 2013 Kanavamalli on integroinut palvelut, toteuttanut laajan
palvelumuotoilun ja johtamismallin uudistuksen, segmentoinut asiakkaita ja muuttanut paradigmaajattelua asiakaslähtöiseen valmentavaan työotteeseen. Muutoksella tavoitellaan samanaikaisesti
saatavuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden paranemista. Kanavamallissa on keskeistä: 1.
hoitosuunnitelma 2. hoitovastaava 3. uudet palvelut: -eOmahoito (sähköinen terveystarkastus ja
valmennus), tavoitteellinen puhelu, täysin uudistettu ryhmätoiminta, ryhmävastaanotot, 4.
integroitu palvelu (päihde, mielenterveys ja somatiikka yhden palveluluukun/kanavan kautta) sekä 5.
asiakkaiden segmentointi. Kehittämistyö on kohdistunut avosairaanhoitoon, jonka kustannukset
ovat tämän kesällä 2014 tehdyn tarkastelun mukaan kuitenkin vain alle 10 % sosiaali- ja
terveydenhuollon kaikista kustannuksista. Kehittämistyön tuloksia voidaan kuitenkin käyttää
laajemmassa yhteydessä palvelujen kehittämisessä.
Päätöksentuki asiakkaalle -hankkeessa (SITRA) potilastietojärjestelmän tiedon, potilaan omien
terveys- ja mittaustietojen ja Päätöksentuen -toiminnallisella integraatiolla on tavoitteena saada
palvelu, jossa potilas saa tietonsa aktiiviseen käyttöön Päätöksentuen, eTerveysvalmennuksen ja
terveyskeskuksen palveluiden kokonaisuuteen.
Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan ja Janakkalan kunnat ovat hakeneet Valtiovarainministeriön
avustamaan Kuntakokeiluun kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tukemiseksi.
Kuntakokeilun kohteet ovat: 1. Lapset ja nuoret (sekä heidän perheensä), jotka käyttävät useita
palveluja esim. opetus, kouluterveydenhuolto, psykologi, perheneuvola tai varhaiskasvatus,
lastenneuvola, lastensuojelu, joihin kaikkiin tehdään erilliset suunnitelmat. 2. Aikuisasiakkaat, jotka
käyttävät perusterveydenhuollon palveluja, päihdepalveluja ja mielenterveyspalveluja, joihin kaikkiin
tehdä erilliset hoitosuunnitelmat ja 3. ikääntyneet asiakkaat, joille tehdään sekä terveydenhuoltolain
että ikälain mukaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Hankkeessa kokeillaan hoito- ja
palvelusuunnitelmissa olevien asiakastietojen yhdistämistä yhteen suunnitelmaan yksilöidyn tarpeen
perusteella, asiakkaan luvalla, kokeilulainsäädännön antaman valtuuksin. Kokeilussa asiakkaalle
nimetään oma vastuuhenkilö, joka koordinoi moniammatillisen palvelun ja vastaa suunnitelmien
yhdistämisestä kokeilulainsäädännön antamin valtuuksin. Tavoitteena on parempi palvelun laatu ja
vaikuttavuus sekä tehokkaampi prosessi.
Iäkkään henkilön asiakasprosessia säätelevässä ”vanhuspalvelulaissa” (1.7.2013) lähdetään siitä, että
iäkkään palvelutarpeiden selvittäminen ja siihen perustuva suunnittelu painottuvat enemmän
sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon alueelle. Kuitenkin tunnistetaan se, että iäkäs henkilö
tarvitsee usein arkensa toimivuuden kannalta molempia sektoreita. Tarvittaessa iäkkäälle henkilölle
on tehtävä myös terveydenhuollon potilaille tarkoitettu suunnitelma. Vanhuspalvelulain hengen
mukaisesti tarkoituksenmukaista olisi, että iäkkäälle asiakkaalle voitaisiin tehdä kaikenkattava
yhdistelmäsuunnitelma, jossa olisi kuvattuna hänen sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon palvelut.
Hämeenlinnan kaupunki on vuosina 2013–2014 ollut mukana STM – rahoitteisessa vanhuspalvelulain
toimeenpanohankkeessa, IKÄPALO – hankkeessa, sekä samaan aikaan EAKR – rahoitteisessa
Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin – hankkeessa. Edellä mainittujen hankkeiden
kehittämistyön tuloksena ollaan siinä vaiheessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan
näkökulmasta yhteisen palvelusuunnitelman tarve on ilmeinen, mutta näiden lyhytkestoisten
hankkeiden aikana ei ole vielä ehditty saavuttaa toivottua tulosta toimintaprosessien eikä
tietoteknisten järjestelmien näkökulmasta, vaan tarvitaan edelleen jatkokehittämistä.
Hankkeen toteutus
Hankkeen aikana jo olemassa oleva tieto asiakkaista, hankittava uusi tieto (Alue-Ecomed –
järjestelmä) ja kehittämishankkeiden (esim. Potku) tulokset laajennetaan yhteisasiakkaisiin (soteintegraatio) ja kehitetään nimenomaan tälle kohderyhmälle uusi toimintamalli /työvälineitä.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on ennestään käytössä Ecomed – järjestelmä, jota voidaan
laajentaa Alue-Ecomed – järjestelmään. Alue-Ecomed – järjestelmästä on mahdollista saada alueen
hoitoketjujen tiedot ajantasaisena. Järjestelmään on mahdollisuus sisällyttää tiedot alueen
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yksittäiseen asiakkaaseen
kohdistuvista suoritteista kustannuksineen. Käsiteltävät tiedot salataan ennen tallennusta siten, että
yhdistetyistä tiedoista henkilöä ei voida tunnistaa. Tietojen avulla voidaan analysoida hoitoketjujen
kustannuksia, prosessien laatua ja vaikuttavuutta. Alue-Ecomed palvelulla parannetaan tiedolla
johtamista, alueellista suunnittelua ja toiminnan ohjausta.
Hankkeessa
pilotoidaan
Alue-Ecomed
–
järjestelmän
käyttöä
ja
hyödyntämistä
perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteisillä asiakkailla, jotka asuvat
omassa kodissaan. Analysoidun tiedon perusteella yhteen sovitetaan prosesseja ja otetaan käyttöön
jo aikaisemmin kehitettyjä ja uusia työvälineitä kohderyhmää palvelevalla tavalla.
Hankkeen toiminnassa on keskeistä, että kohderyhmälle laaditaan yhteinen yhteissuunnitelma, joka
on tehty yhdessä asiakkaan kanssa. Yhteissuunnitelmaan kerätään olennainen tieto kohderyhmän
asiakkailla mahdollisesti olevista muista suunnitelmista kuten hoitosuunnitelma (ESH), terveys- ja
hoitosuunnitelma PTH:ssa, palvelusuunnitelma ikäihmisten palveluissa (asiakasohjaus), hoito- ja
palvelusuunnitelma (kotihoito), palvelusuunnitelma (sosiaalityö), aktivointisuunnitelma (TYP) tai
muu suunnitelma.
Hanke toteutetaan jatkuvassa yhteistyössä eri toiminnoista vastaavan johdon kanssa.
Hankkeen vaiheistus on seuraava:
1. Kohderyhmää koskevan tiedon kerääminen ja analysointi
1.1. Suunnitellaan ja toteutetaan tietojen kerääminen
kotona asuvat useita palveluja (esim. 4 tai enemmän) käyttävät asiakkaat
tieto erityisesti sosiaalipalveluja käyttävistä henkilöistä
suorite- ja kustannustiedot
muut tarpeelliseksi osoittautuvat tiedot
1.2. Analysoidaan saatu tieto
hoitotapahtumien järjestys ja viiveet
siirtymät hoitotapahtumien välillä
hoitotapahtumien päällekkäisyydet ja päällekkäiset hoitokokonaisuudet
saman asian vuoksi eri palveluissa olevat, joista terveydenhuollon palvelut
tunnistetaan ICD-10 ja ICPC2 koodien avulla
muu analysoitava tieto esimerkiksi hoitotapahtumat ennen pitkäaikaishoitoon
siirtymistä
1.3. Luodaan asiakasprofiilit valituista kohderyhmistä tietojen analysoinnin perusteella
valitut diagnoosit
valitut ikäryhmät
valitut palvelut (esimerkiksi kotihoidon asiakkaat) ym.
2. Prosessien mallintaminen
2.1. Kuvataan kohderyhmän nykyiset palvelu- / hoitoprosessit
kuvaukseen käytetään esimerkiksi IMS toiminnanohjausjärjestelmää
tietoa todellisista nykyisistä hoitoprosesseista kerätään myös asiakkailta
kerätään prosessien kustannustiedot ja resurssien käyttötiedot
2.2. Tehdään kehittämisehdotukset prosesseille ja yhteen sovitetaan eri prosesseja
kuvaukseen käytetään esimerkiksi IMS toiminnanohjausjärjestelmää
johto, ammattilaiset ja asiakkaat osallistuvat prosessien kehittämiseen
3. Toimintamallin ja sitä vaativien työvälineiden ja työkäytänteiden käyttöönotto
Prosessin uudistaminen tarkoittaa muutoksia johtamisjärjestelyissä, työnjaossa,
toimintatavoissa ja koulutustarpeissa.
suunnitellaan toimintatavat ja työvälineet ja suunnitellaan olemassa olevien
työvälineiden
käyttöönotto
kohderyhmää
palvelevalla
tavalla
(esim.
yhteissuunnitelma / yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, sähköinen alusta
verkoston käyttöön)
päätetään konkreettisista toimenpiteistä prosessien jalkauttamisesta, määritellään
toimenpiteet, seuranta, vastuuhenkilö, seuranta-aikataulu
järjestetään tarvittava koulutus
toteutetaan prosessit ja otetaan työvälineet käyttöön
4. Suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisvaltainen seuranta- ja arviointijärjestelmä
Budjetti ja hankehenkilöstö
Kanta-Hämeen kehittämisalueen kokonaisbudjetti on 490 500 euroa.
Henkilöstökustannuksiin on budjetoitu yhteensä 385 000 euroa ja vuositasolla 120 000 – 145 000
euroa. Tämä vastaa noin kolmen henkilön työpanosta. Kehittämisalueelle palkataan kokopäiväinen
projektipäällikkö, joka vastaa alueen kehittämistoiminnasta ja sen koordinoinnista. Muuta
hankehenkilöstöä palkataan sosiaalitoimesta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.
Kehittämistyössä tarvitaan monialaisesti sekä sosiaalitieteen ja sosiaalityön että lääke- ja
terveystieteiden sekä terveydenhuollon osaamista.
Palvelujen ostoihin on varattu 86 000 euroa. Tästä noin puolet varataan asiantuntijapalvelujen
ostoon erityisesti hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen: kohderyhmää koskevan tiedon kerääminen
ja analysointi. Henkilöstön koulutuskustannuksiin varaudutaan palvelujen ostoissa.
Budjettiin on laskettu Alue-Ecomedin käyttöönoton edellyttämät työkustannukset (ei
lisenssimaksuja). Hankkeen ulkopuolella varaudutaan Alue – Ecomedin käyttöoikeusmaksuihin:
sairaanhoitopiiri 25 000 ja Hämeenlinna 25 000/vuosi. Jos kaikki Kanta-Hämeen kunnat tulevat
mukaan, käyttöoikeusmaksu on yhteensä 97 000/ vuosi. Käyttöönottovuosi on ilmainen, mutta
jatkossa maksettavaksi tulee vuosittainen lisenssimaksu.
Hankkeen arviointi
Kanta-Hämeessä arvioinnissa noudatetaan hankkeen yhteistä arviointisuunnitelmaa. Lisäksi
hankkeen tavoitteiden toteutumista ja hankeprosessia arvioidaan Kanta-Hämeen kuntien omien
arviointikäytäntöjen mukaisesti.
Kunnat
Hanke on tarkoitus toteuttaa Kanta-Hämeen alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä.
Hämeenlinnan kaupungissa hanke käsitellään seuraavassa Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
lautakunnassa ja sairaanhoitopiiri suhtautuu siihen myönteisesti. Muiden kuntien
osallistumishalukkuus selvitetään. Kehittämisprosessi on yhteinen, mutta kunnilla voi olla omia
painopistealueita. Hankkeen toteuttaminen maakunnassa mahdollistaa myös kuntakohtaisten
käytäntöjen vertailun.
Työryhmä:
Markku Nurmikari, Kristiina Laiho, Jan Löfstedt, Maarit Sihvonen, Suna Saadetdin, Anne Tuominen