välinehuollon prosessi - Moodle

VÄLINEHUOLLON
PROSESSI
Välinehuollon
tarkoitus on huoltaa potilaiden hoidossa ja tutkimuksissa käytetty välineistö niin, että
tartuntojen leviäminen potilaasta toiseen hoitovälineiden kautta estetään (Lax – Mikkola 2004: 5).
Välinehuollolla
on
merkittävä
tehtävä
infektioiden
torjuntatyössä
ja
se
on
keskeinen
osa
terveydenhuoltojärjestelmää. Se on vastuullista, tartuntojen leviämistä ehkäisevää toimintaa ja on siten
välttämätön osa terveydenhuollon organisaation tukipalveluita. Välinehuolto on kehittynyt voimakkaasti
viime vuosikymmeninä. Nykyaikainen välineistön huoltotyö perustuu lääketieteen, mikrobiologian ja
bakteriologian tutkimuksiin. (Hirvonen – Karhumäki – Tuominen 2008: 11, 12, 19, 27.)
Tartuntatautilaki ohjaa potilasturvallisuustyötä.
(Tartuntatautilaki
25.7.1986/583.)
Infektioiden torjunta on yksi tärkeimmistä osa-alueista.
Keskeisintä
hoidossa
on
aseptiikka-
ja
hygieniakäytäntöjen
noudattaminen. Aseptiikka osana potilas- ja työturvallisuutta sisältää myös aseptisen omantunnon
ajatuksen. Se on eettinen ohjenuora, joka osaltaan määrittää millaista hoitoa potilas saa ja millä keinoin se
toteutetaan. (Iivanainen – Jauhiainen – Pikkarainen 2001, ks. Heikkinen – Liukkonen – Mikkonen 2004.)
Suunhoitoympäristössä
työskenneltäessä
tavanomaisiin
infektioiden
torjuntaan
liittyviin
varotoimenpiteisiin kuuluu aseptisesti oikein toimiva välinehuolto (Alapulli 2011), instrumenttien sekä
laitteiden asianmukainen käyttö ja huolto, työtilojen ja välineiden sopivuus sekä laadukkuus (Palin-Palokas
2011).
Välinehuolto
on laeilla, asetuksilla, määräyksillä ja EU-standardeilla ohjattua ja valvottua toimintaa.
Välinehuollon esimiehellä on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Suuhygienisti voi toimia myös
esimiestehtävissä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. On tärkeää, että välinehuollon
organisoinnista vastaavalla esimiehellä on riittävä välinehuoltotyön sisällön hallinta ja hygieniaosaaminen.
(Hirvonen – Karhumäki – Tuominen 2008: 27; Metropolia Ammattikorkeakoulu: Suun terveydenhuollon
tutkinto-ohjelma.)
Hammashoidon välineet jaetaan neljään puhtausluokkaan:
steriili, steriloitu, desinfioitu ja puhdistettu.
Vaadittava puhtausluokka riippuu tehtävästä toimenpiteestä ja siitä kudoksesta, jonka kanssa väline joutuu
kosketuksiin puhdistuksen, desinfektion tai steriloinnin jälkeen. (Terveydenhuollon laadunhallinta –
Hygienia suun terveydenhuollossa 2003: 5)
Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti suun terveydenhuollon välinehuoltoprosessin päävaiheista. Oppaan
kirjoittamisessa käytetyt lähteet on lueteltu viimeisellä sivulla.
Hammashoitovälineistön puhtausluokat ja puhdistustavat
Puhtausluokka
Käyttökohde
Puhdistustapa
Puhdistus, desinfiointi,
sterilointi pussitettuna.
Avataan pakkaus vasta
kun otetaan käyttöön.
Steriili
Välineellä läpäistään iho
tai limakalvo. Esim.
hammaskivenpoisto-,
kirurgiset ja
juurenhoitoinstrumentit
Steriloitu
Välineellä kosketetaan
limakalvoa sitä
läpäisemättä. Esim.
paikkausinstrumentit.
Puhdistus, desinfiointi
sterilointi.
Desinfioitu
Väline joutuu
kosketukseen terveen
ihon tai limakalvon
kanssa sitä läpäisemättä.
Esim. jäljennösaineen
sekoitusastia,
vanurullateline.
Puhdistus, desinfiointi.
Puhdistettu
Väline joutuu
kosketukseen vain terveen
ihon kanssa. Esim. käsipeili,
suojalasit.
Puhdistus likaa
irrottavalla
puhdistusaineella.
Puhdistus ja desinfektio
Puhdistuksen tarkoitus on poistaa välineistä lika, pöly ja suurin osa mikrobeista. Se on edellytys
desinfioinnin onnistumiselle, koska orgaanisen materiaalin jäämät välineissä estävät desinfioinnin
onnistumisen. Puhdistus tehdään mekaanisesti puhdistusaineella joka on likaa irrottava. Välineille,
jotka koskettavat vain potilaan tervettä ihoa mutta eivät limakalvoa (esim. käsipeili ja suojalasit),
riittää pelkkä puhdistus.
Instrumentin täytyy olla desinfioitu jos sillä kosketaan tervettä ihoa tai limakalvoa sitä kuitenkaan
läpäisemättä. Desinfektiolla vähennetään mikrobien määrää niin vähäiseksi, etteivät ne voi
aiheuttaa tartuntaa. Tähän luokkaan kuuluvat välineet, jotka ovat välittömässä kosketuksessa ihon
tai limakalvojen kanssa sekä välineet, jotka ovat välillisessä kosketuksessa potilaaseen (esim.
jäljennösaineen sekoitusvälineet, vanurullatelineet ja taitosastia).
Desinfektio
tehdään lämpödesinfektiona tai kemiallisesti laajatehoisella desinfektioaineella.
Välinedesinfioinnissa
tarvitaan
desinfiointiaineita
silloin
kun
käytettävissä
ei
ole
lämpödesinfektoria. Lämpödesinfektio on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto. Lämpödesinfektiolla
tarkoitetaan desinfioivaa pesukonetta jossa puhdistuksen lisäksi tapahtuu myös desinfektio.
Mikrobien määrän riittävään vähentämiseen tarvittavan lämpötilan on oltava vähintään 85 C
yhden minuutin ajan. Desinfioivan pesukoneen lämpötila ja desinfiointiaika voivat muuttua, joten
ne täytyy tarkistaa erityisellä lämpöanturilla vähintään kerran vuodessa. Desinfioiva pesukone
sopii kaikille lämpöä kestäville hoitovälineille. Toinen vaihtoehto on esidesinfektio kemiallisella
aineella ja sen jälkeen puhdistus käsin tai ultraäänipesulaitteella. Ultraäänipuhdistus perustuu
korkeataajuiseen värähtelyyn, joka aiheuttaa nesteessä voimakkaan liikkeen. Esimerkiksi
poranteriin ja juurenhoitovälineisiin käytetään ultraäänipuhdistusta, mutta koska ultraäänilaite ei
desinfioi, on välineet desinfioitava kemiallisesti.
Desinfektioaineen täytyy olla laajatehoinen ja käyttäjälleen turvallinen eikä se saa vahingoittaa
ympäristöä tai vaikuttaa haitallisesti materiaaleihin. Desinfektioainetta ostettaessa myyjältä tulee
pyytää käyttöturvallisuustiedote, josta selviää esimerkiksi aineen koostumus, kemialliset
ominaisuudet ja toimenpiteet vaaratilanteessa. Ainetta käytettäessä tulee noudattaa valmistajan
suosittelemaa pitoisuutta, liotusaikaa sekä suojausohjeita. Instrumentit laitetaan liuokseen lukot ja
nivelet avattuina, jonka jälkeen varmistetaan, että desinfiointiaine peittää instrumentit kokonaan.
Hammashoidon vastaanotolla käytetään erilaisia desinfektioaineita eri käyttökohteisiin,
esimerkiksi välineiden, pintojen, hoitolaitteiden, tahrojen ja käsien desinfioimiseen.
Sterilointi
Tämän
puhtausluokan instrumentit steriloidaan autoklaavissa (tai kuumailmakaapissa) sekä
säilytetään pölyltä ja roiskeilta suojattuna. Sterilointi tarkoittaa sitä, että esineestä tuhotaan
lisääntymiskykyiset mikrobit, ei ainoastaan pieneliöiden kasvulliset muodot vaan myös niiden
itiömuodot. Höyryautoklaavisteriloinnissa mikrobit tuhoutuvat valkuaisaineiden saostuessa
ylipaineisen kyllästetyn vesihöyryn, lämpötilan ja ajan vaikutuksesta. Sterilointiprosessin
onnistumiseksi on välttämätöntä, että välineet on ensin puhdistettu, desinfioitu ja kuivattu.
Huolimattomasti puhdistettuihin ja desinfioituihin välineisiin voi jäädä sterilointiprosessin jälkeen
kuolleiden mikrobien hajoamistuotteita eli pyrogeenejä. Vereen tai kudokseen päästessään
pyrogeenit voivat aiheuttaa potilaalle vakavia kuumereaktioita.
Välineitä
voidaan steriloida joko pussitettuna tai avoimena. Pussittamattomana steriloitavia
välineitä ovat ne instrumentit, joita käytetään toimenpiteissä, joissa instrumentti joutuu
limakalvokontaktiin mutta ei lävistä ihoa tai limakalvoa (esim. suupeili, paikkausinstrumentit, käsija kulmakappaleet ja monitoimiruiskun käsiosa). Invasiivisissa ja niihin verrattavissa toimenpiteissä
käytettävien instrumenttien puhtausluokka on steriili, mikä tarkoittaa sitä, että instrumentit täytyy
pussittaa
ennen
sterilointia.
Ryhmään
kuuluvat
esim.
kirurgiset,
juurenhoito-
ja
hammaskivenpoistoinstrumentit sekä ientaskumittarit. Pakkaus avataan vasta instrumentin
käyttöönoton yhteydessä.
Standardi
SFSEN
3060
määrittelee
yhtenäiset
vaatimukset
terveydenhuollon
piensterilointilaitteille. Pienten höyryautoklaavien kammion tilavuus on alle 60 l ja ne ryhmitellään
sterilointiohjelman mukaan seuraavasti:

Tyyppi B sopii kaikkien pakattujen ja pakkaamattomien umpinaisten, onttojen ja
huokoisten tuotteiden sterilointiin.

Tyyppi N soveltuu pakkaamattomien umpinaisten välineiden sterilointiin.

Tyyppi S on tarkoitettu sterilointilaitteen valmistajan määrittämien tuotteiden sterilointiin
(pakkaamattomat kiinteät tuotteet ja ainakin yksi seuraavista: huokoinen, ontto tai pakattu
tuote).
Suositeltavin
tapa steriloida hammashoidon instrumentit on esityhjiöpumpulla varustettu B-
luokan autoklaavi, jossa ilma poistetaan toistuvilla tyhjiöimuilla kammiosta ja kuormasta ennen
sterilointivaihetta.
Sterilointilaitteiden toiminnan jatkuva tarkkailu on välttämätöntä, jotta mahdolliset viat havaitaan
heti ja näin varmistetaan sterilointiprosessin onnistuminen. Höyryautoklaavin toimintaa seurataan
erilaisilla fysikaalisilla, kemiallisilla ja biologisilla indikaattoreilla laitekohtaisten ohjeiden mukaan.
Oven tiiviyttä ja esityhjiöpumpun ilmanpoistokykyä on myös seurattava säännöllisesti.
Ammattimaisella käyttäjällä eli yksikön vastuuhenkilöllä on vastuu siitä, että sterilointilaite toimii
oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Vastuuhenkilön tulee varmistua siitä, että laitetta käyttävällä
henkilöllä on asianmukainen koulutus ja kokemus. Laitteiden käyttöohjeita on noudatettava.
Lähteet
Alapulli, Jaana 2011. Aseptiikka suunhoitoyksikössä. Verkkodokumentti.
<http://www.plandent.fi/pdf/downloads/Jaana%20Alapulli%203%202%2011%20Salla.PDF>.
Luettu 7.5.2015.
Heikkinen, Riikka – Liukkonen, Anne – Mikkonen, Sanna 2004. Opinnäytetyö. I.V.lääkkeiden
antotavat lapsille, aseptinen toimintamalli. Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö.
Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Verkkodokumentti.
<http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Oulu2004/HeikkinenLiukkonenMikkonen2004.pdf>. Luettu
7.5.2015.
Hirvonen, Kaisa – Karhumäki, Tuula – Tuominen, Eija 2008. Välinehuolto. Helsinki: Kustannus Oy
Duodecim.
Lax, Riitta – Mikkola, Irma 2004. Välinehuollon perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Terveydenhuollon laadunhallinta – Hygienia suun terveydenhuollossa 1/2003. Helsinki:
Lääkelaitos.
Metropolia Ammattikorkeakoulu: Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma.
Heiskanen, Kaija – Vainio, Sirpa-Liisa 2008. Hammashoidon hygienia. Teoksessa Meurman, Jukka –
Murtomaa, Heikki – Le Bell, Yrsa – Autti, Heikki. Therapia Odontologica. Helsinki: AcademicaKustannus Oy.
Palin-Palokas, Tuija 2011. Potilasturvallisuus suun terveydenhuollossa. Ratamo.
Verkkodokumentti.
<http://www.kouvola.fi/material/attachments/intranet/perusturva/newfolder_19/61rLwjK7A/Pot
ilasturvallisuus_suun_thssa.pdf>. Luettu 7.5.2015.
Tartuntatautilaki 1986/583. Annettu Naantalissa 25.7.1986.