Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti
Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................... 4 2. PROJEKTIORGANISAATIO .................................................................................................................... 5 3. PROJEKTIN ETENEMINEN ..................................................................................................................... 6 4. VÄLINEHUOLLOSTA YLEISESTI .......................................................................................................... 6 4.1. STERILOINNIN VALIDOINTI ...................................................................................................................................................... 7 5. VÄLINEHUOLLON TOIMINTAMALLIT ................................................................................................ 8 6. VÄLINEHUOLLON TILAT ...................................................................................................................... 9 7. NYKYTILA ALUEEMME VÄLINEHUOLLOSSA .................................................................................. 10 7.1. VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET ......................................................................................................................................10 7.2. LOGISTIIKKA ............................................................................................................................................................................12 7.3. TOIMIPISTEET...........................................................................................................................................................................13 7.3.1. KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTO ....................................................................................................................13 7.3.2. KOKKOLAN PÄÄTERVEYSASEMA...........................................................................................................................18 7.3.3 TORKINMÄKI ...........................................................................................................................................................23 7.3.4 KOIVUHAKA.............................................................................................................................................................24 7.3.5. KÄLVIÄ ....................................................................................................................................................................25 7.3.6. ULLAVA ...................................................................................................................................................................26 7.3.7. LOHTAJA .................................................................................................................................................................27 7.3.8. KANNUS ..................................................................................................................................................................28 7.3.9. TOHOLAMPI ............................................................................................................................................................31 7.3.10. LESTIJÄRVI .............................................................................................................................................................33 7.3.11. REISJÄRVI ...............................................................................................................................................................34 7.3.12. KRUUNUPYY .........................................................................................................................................................34 7.3.13. ALAVETELI .............................................................................................................................................................35 7.3.14. TEERIJÄRVI .............................................................................................................................................................36 7.3.15. KAUSTINEN...........................................................................................................................................................38 7.3.16. TUNKKARI ............................................................................................................................................................38 7.3.17. HALSUA.................................................................................................................................................................40 7.3.18. PERHO ...................................................................................................................................................................42 7.4. VÄLINEHUOLTOTILOJEN LÄMPÖTILOISTA JA ILMASTOINNISTA YLEISESTI.........................................................................44 7.5. KESKIARVOJA JA OSUUKSIA VÄLINEHUOLLON TOIMIPISTEISTÄ .........................................................................................45 8. VÄLINEHUOLTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEHDOTUKSET ......................................................... 48 8.1. TILAT........................................................................................................................................................................................48 8.2. LAITTEET JA LAITEREKISTERIT ................................................................................................................................................48 8.3. INSTRUMENTTIMÄÄRÄT/INVENTAARIO................................................................................................................................49 8.4. KERTAKÄYTTÖINSTRUMENTIT ..............................................................................................................................................49 2 8.5. LOGISTIIKKA ............................................................................................................................................................................50 8.6. VÄLINEHUOLLON KUSTANNUKSET ......................................................................................................................................50 8.7. HENKILÖSTÖ...........................................................................................................................................................................51 8.8. VARASUUNNITELMAT .............................................................................................................................................................51 8.9. LASKUTUS JA HINNASTO........................................................................................................................................................52 9. VÄLINEHUOLLON KESKITTÄMISEN HYÖTYJÄ JA RISKEJÄ ............................................................ 52 10. PÄÄTÖSESITYS PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄLLE ........................................................................... 54 11. POHDINTAA JA PROJEKTIN AIKANA ESIIN TULLEITA ASIOITA ................................................ 54 3 1. Johdanto Välinehuolto on palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa puhtaita, steriilejä, toimintakelpoisia ja käyttötarkoituksen mukaisia instrumentteja, välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimusta ja hoitoa varten. Välinehuolto on ydinprosessille välttämätön tukipalvelu. Toiminta on vastuullista tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (TLT-laki/2010) määrittää välinehuollon toimintaa. Syksyllä 2013 Keski-Pohjanmaan kunnat sekä Kiurun valtuusto hyväksyivät alueellisen järjestämissuunnitelman, jossa määritellään välinehuollon tavoitetilaa seuraavasti: ”Välinehuollon palvelujen jatkuvan kehittämisen haasteena on kustannusten hallinta, osaamisen varmistaminen sekä ajanmukaisen ja laatuvaatimukset täyttävien sterilointilaitteiden hankinta ja huolto. Viimeisten vuosien aikana välinehuoltotoimintoja Suomessa on keskitetty. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toisi kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, hankintojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin varautumisen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kautta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vähentäisi kuljetuksista syntyviä kustannuksia.” Tällä taustalla on tehty anomus välinehuollon selvitysprojektia varten. Projektin perustamiskokous pidettiin 20.2.2014, ja projektin toteutusajaksi määriteltiin 5.5–6.7.2014. Projektin tavoitteena on ollut Keski-Pohjanmaan alueen välinehuoltotoiminnan nykytilan selvittäminen. Alkuperäisesti tavoite projektianomuksessa on ollut alueellisen välinehuoltokeskuksen perustamisedellytysten selvitys ja kannattavuuslaskenta. Kuitenkin jo projektin alkuvaiheessa pystyttiin todentamaan, että nykytilanteessa ei ole mahdollista tuottaa esimerkiksi tarkkaa kustannushyötyanalyysia, koska liian paljon muuttujia laskentaan puuttuu. Talouden tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia, tai että välinehuollon kustannuksia eivät ole tiliöity samalla tavalla. Oleellisena osana laskentaan olisivat myös olleet laitteistojen huoltokustannukset, nykyisten instrumenttien inventaario ja esimerkiksi logistiikan nykykustannukset. Näitä tietoja ei ole eksakteina saatavilla, osin lainkaan, joten kannattavuuslaskentaa ei ole siksi tehty. Projektin analysointi on siksi enemmän teoriapohjainen, ja tämä asia on hyväksytty projektikokouksessa 10.6.2014. 4 2. Projektiorganisaatio Projektin vastuuhenkilönä on toiminut operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä, ja projektin toteutuksesta on vastannut tuotantotalouden insinööri, toimintaterapeutti Korkiakangas. Projektiryhmä Yhteystiedot Kaija-Riitta Suonsyrjä, projektivastaava 0407232301 [email protected] Janne Korkiakangas, projektipäällikkö 0406534191 [email protected] Katri Vironen 0406534079 [email protected] Pirjo Lepistö 0405634527 [email protected] Teija Nikula 0408045045 [email protected] Anna-Liisa Nikkarikoski 0447307642 [email protected] Soili Siltala 0447307667 [email protected] Kaisa Rannankari 0406534512 [email protected] Pekka Korhonen 0408042210 [email protected] Martti Lilja 0447307678 [email protected] Teija Määttälä 0408045134 [email protected] Tomas Carlsson 0447307672 [email protected] Paula Varila 0408045138 [email protected] Jukka Mäkelä 0447232323 [email protected] Ilkka Luoma 0447307628 [email protected] Hannu Pajunpää 0447232300 [email protected] Ohjausryhmä 5 Janne 3. Projektin eteneminen Varsinaista projektin aloituskokousta ei lyhyen aikataulun vuoksi järjestetty, ja jo helmikuun perustamiskokouksessa suunniteltu projekti- ja ohjausryhmä sovittiin lopullisesti puhelinkeskusteluina. Projektin alkuaikana tarkempi perehtyminen välinehuoltoon oli välttämätöntä. Vierailut välinehuollon pisteisiin alkoivat, ja keskustelua välinehuollon ammattilaisten kanssa on tehty paljon. Aikataulut vierailuista välinehuollon kaikkiin pisteisiin laadittiin ja sovittiin. Vierailut ovat toteutuneet kaikkiin välinehuollon pisteisiin lukuun ottamatta Lohtajaa ja Reisjärveä. Lohtajan välinehuoltaja on kuitenkin tavattu, ja hän on antanut riittävästi tietoa sekä toimittanut valokuvat tiloista. Reisjärvi kuuluu alueelle vain erikoissairaanhoidon osalta, ja tiedonsaanti on ollut haastavampaa. Perusterveydenhuollon välinehuollon tilasta on saatu tietoa lopulta sähköpostitse. Välinehuollon toimijaverkoston selvittäminen ja tavoittaminen oli välillä aikaa vievää. Projektin ajankohta touko-kesäkuulla on myös aktiivista lomaaikaa, ja paljon välinehuollon toimijoita on ollut vuosilomalla. Projektin aikana on selvitystyössä ollut mukana myös keskussairaalan hygieniahoitaja Sebastian Finnilä, sekä taloustoimiston laskentasihteeri Kaisa Rannankari. Ensimmäinen projektikokous pidettiin 10.6. keskussairaalan tiloissa, ja projektin päättävä kokous Kokkolan tk:n tiloissa 4.7.2014. Projektiraportissa käsitellään erikoissairaanhoitoa lyhenteellä esh, perusterveydenhuoltoa lyhenteellä pth, ja suun terveydenhuoltoa lyhenteellä sth. 4. Välinehuollosta yleisesti Välinehuoltoa ohjaavia lakiasetuksia, määräyksiä, standardeja ja esimerkiksi lääkelaitosten suosituksia on paljon. Nämä ovat koottuina liitteeksi 1, ja listan pituus kuvastaa sitä, kuinka montaa eri ohjetta ja säännöstä tulisi välinehuollossa ottaa huomioon ja noudattaa. Välinehuolto osana potilaan palvelu- tai hoitoketjua tuottaa käyttötarkoitukseen soveltuvat välineet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, oikein pakattuina yhdessä laadukkaan palvelun kanssa. Prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käytettävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, steriloinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Välinehuoltopalveluilla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, sekä samalla alentaa kustannuksia. Välinehuoltotoiminnan merkitys on kasvamassa infektioiden näkökulmasta. Se on oleellinen osa potilaan turvallista hoitoa ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden ehkäisyä. Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävät monikäyttöiset välineet siten, ettei niistä aiheudu tartuntavaaraa. 6 Välinehuolto vaatii asiantuntemusta, ja tietoa tulee päivittää. Ammattimaisen välinehuollon suorittaa välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Ammattimaisen käyttäjän tulee vastata esimerkiksi siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Käyttöhenkilöllä tulee olla myös tieto painelaitteiden toimintaperiaatteista. Painelaitteiden käytölle välinehuollossa on siinä mielessä merkitystä, että esimerkiksi tilavuudeltaan yli 60 litran autoklaavin käyttöön vaaditaan painelaiteasetusten mukainen koulutus. Mitä tapahtuu, jos instrumentit eivät ole steriilejä? Voiko kukaan todentaa, tai onko se ollut koskaan laskettavissa, paljonko kontaminoituneen välineen kautta on infektioita tullut tai on aiheuttanut lisää hoitokuluja? Kalliiden operaatioiden onnistuminen vaarantuu, mikäli steriiliydestä ei olla varmoja. 4.1. Steriloinnin validointi Sterilointilaitteen suorituskykyä mitataan osoittamalla, että steriloitavat olosuhteet saavutetaan toistuvasti steriloitavan kuorman kaikissa osissa. Validoinnissa käytetään mallikuormia, jotka vastaavat käytettäviä kuormia, ja joiden on oltava vähintään yhtä vaikeasti steriloitavia. Tuloksena saadaan kullekin sterilointiohjelmalle ja – kuormalle hyväksyttävät lämpötilan ja paineen vaihteluvälit, esimerkiksi lämpötila-paine-piirturin mallikäyrät. Varsinaiset steriloinnit voidaan hyväksyä vain, jos lämpötila-paineaika ovat malliajon mukaiset ja vaihteluvälien sisällä. Laitteen suorituskyky tulee osoittaa uudelleen säännöllisin välein, yleensä vuosittain. Tämä tulisi tehdä myös silloin, jos pakkausjärjestelmiä tai kuormia muutetaan niin paljon, etteivät ne vastaa aikaisemmin validoinissa käytettyjä mallikuormia. Validointi vaatii erikoislaitteistoa ja – taitoja, siksi sen suorittaa usein ulkopuolinen taho. Höyrysteriloinnin validointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin SFS-käsikirjassa 134. Perusterveydenhuollossa laitekanta on siirtymässä, tai jo on, sellaisten sterilointilaitteiden käyttöön, jotka voidaan validoida. Näitä standardin SFS-EN 13060 mukaisia validoituja piensterilointilaitteita ei ole kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä käytössä. Muiden piensterilointilaitteiden toimintaa tulee valvoa seuraamalla autoklaavin kammion lämpötilaa, painetta ja aikaa sterilointiohjelman aikana sekä käyttämällä jokaisella sterilointikerralla tehoa mittaavia kemiallisia indikaattoreita. Ilmeisesti viimeisin muutos lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on tullut 2012. Lakiasetukset ja standardit käsittelevät ”terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita”, eikä niistä löydy erikseen määräyksiä koskemaan esh:n ja pth:n välinehuoltoa. 7 5. Välinehuollon toimintamallit Välinehuolto on erikoistumisalueenaan osa terveydenhuoltojärjestelmän tukipalveluita. Toteutus tapahtuu organisaatiossa keskitetyn, osittain keskitetyn tai hajautetun mallin mukaan. Keskitetty toimintamalli tarkoittaa alueellista välinehuoltokeskusta, jonne kaikista muista pisteistä instrumentit lähetetään huoltoon, ja vaatii toimivan ja luotettavan logistiikan. Keskitetyssä toiminnassa henkilöstö on yhden organisaation ja johdon alaisuudessa. Keskitetyn ratkaisun yhteydessä voidaan puhua myös toiminnan tilaaja-tuottaja-mallista, jossa hyötyjä tulee esimerkiksi hintatietoisuudesta ja hintalaatusuhdetietoisuudesta. Malli kannustaa liiketaloudelliseen toimintaan, toiminnan kehittymiseen, joustavuuden parantamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Osittain keskitetyssä toimintamallissa kaikkia huoltolaitteita ei ole keskitetty välinehuoltokeskukseen. Keskussairaalatasolla voidaan ajatella tätä mallia siten, että esimerkiksi leikkaus- ja toimenpideyksiköissä on oma välinehuolto ja – laitteisto, mutta sairaalan muu välinehuolto toteutetaan välinehuoltokeskuksessa. Osittain keskitetyssä mallissa henkilöstö voi olla myös hajautettuna eri yksiköihin, tai voivat olla hallinnollisesti samassakin. Koko sairaanhoitopiiriä koskien tätä toimintamallia voisi ajatella siten, että esimerkiksi keskussairaalan välinehuoltokeskuksen lisäksi olisi nk. satelliittipisteitä 2-3 muulla alueella. Satelliittipisteisiin toimitettaisiin sovittujen (lähimpien?) toimipisteiden instrumentit huoltoon. Henkilöstö voisi olla saman yksikön alaisuudessa siitä huolimatta. Hajautetussa toimintamallissa yleisesti useat käyttöyksiköt huoltavat instrumentit paikallisesti. Välinehuollon toimipisteitä on enemmän, ja sitä kautta laitekantaa tarvitaan enemmän. Hajautetun toimintamallin etuna voidaan pitää instrumenttien lyhyttä huoltokiertoa, osastojen/ yksiköiden erikoistoiveiden helpompaa toteuttamista sekä vähäisempää instrumenttien kokonaismäärää. Huoltotilojen ja – laitteiden määrä on suurempi, laitteiden validointi-, valvonta- ja huoltokulut ovat suuremmat. 8 6. Välinehuollon tilat Välinehuollon tilat jaetaan toimintojen mukaisesti likaiseen, puhtaaseen ja steriiliin alueeseen. Näiden eri huoltotila-alueiden pintamateriaaleillekin löytyy selkeät suositukset. Märkätilojen pinnat, kuivan tilan pinnat, ja steriilin alueen huoltotilan pinnat tulisi olla suositusten mukaiset. Esimerkiksi kattojen pintamateriaalille on suosituksena maalatut pinnat, ei siis alueellamme yleisesti käytössä olevat nk. villapohjaiset ääntä eristävät levyt. Huollettavien instrumenttien tulisi kiertää nk. likaisesta puhtaalle alueelle, ja edelleen steriilille alueelle ilman, että ne altistuvat kontaminoitumiselle esimerkiksi huoneesta toiseen kuljetettaessa, tai että samassa tilassa on pöytäpinnoilla sekä likaisia että desinfioituja välineitä. Tilojen ilmanvaihdosta ja suodattamisesta tulee huolehtia, lämpötila ja ilman kosteuspitoisuus eivät saa nousta liian korkeiksi. 9 7. Nykytila alueemme välinehuollossa Alueemme välinehuollon tilaa kuvaa tällä hetkellä parhaiten hajautettu toimintamalli, välinehuollon toimipisteitä on useita, usein pth:n ja sth:n osalta jopa erikseen samassa rakennuksessa. Tämän projektin aikana välinehuoltoa (poislukien siis esim. vuodeosastojen välinepesut) tekeviä pisteitä on käsitelty yhteensä 21. Osittain keskitettyä toimintaa on esimerkiksi keskussairaalassa, Kokkolan pääterveysasemalla ja Tunkkarin terveyskeskuksen alueella. Keskussairaalassa pääpaino välinehuollossa on toimenpideinstrumenttien kanssa. Terveyskeskuksissa usein eniten välinehuoltoa tulee sth:sta, mutta myös painotukseltaan erityyppisiä toimipisteitä on, kuten esimerkiksi Tunkkarin välinehuolto, jossa eniten instrumentteja tulee pth:n puolelta. 7.1. Välinehuollon kustannukset Alueen välinehuollon kustannusten selvittäminen ja tulkinta on tuonut omat haasteensa, mukana on ollut laskentasihteeri Kaisa Rannankari, joka on ollut yhteyksissä talouspuolen ammattilaisiin. Valitettavasti alueemme välinehuoltoa tuottavissa organisaatioissa kustannusseurantaa ei tällä hetkellä toteuteta välinehuollon näkökulmasta kattavasti tai samoin perustein (kustannuspaikkalaskenta kirjanpidossa tai vastaava). Talousarvioihin tai tilinpäätöstoteumiin perustuvaa kustannusvertailua tai nykytilan kartoitusta on mahdotonta tehdä. Yhteenveto käyttötalouden talousseurannasta: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / erikoissairaanhoito Välinehuoltoa seurataan kokonaisuutena vastuuyksikkö ”4801 välinehuolto” operatiivisella tulosalueella. Vastuuyksikön tilinpäätös 2013 tuloslaskelma sisältää kaikki käyttötalouden ulkoiset sekä myös sisäiset kulut mm. henkilöstökulut, tarvikkeiden ja palveluiden ostot, sisäiset erät (mm. hallinnon vyörytys, tilaja tietokonevuokrat, talous- ja henkilöstötoimiston palvelut), poistot koneista ja kalustosta. Ne eivät sisällä investointilainojen korko-osuuksia (jotka vuonna 2013 noin 200 t€ koko kuntayhtymässä). Keskussairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnanohjausjärjestelmässä käytettävä sisäinen hinnasto ei ole tällä hetkellä kustannusvastaava ja tuotteistus/hinnoittelu kaipaa pikaisesti kehittämistä. 10 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä / liikelaitos Jyta Asiantuntija-apuna on haastateltu taloussihteeri Pirkko Hautalaa, lisäksi on ajettu raportteja kuntayhtymän kirjanpidosta. Jytan välinehuollon kustannuksia ei kokonaisuutena seurata kirjanpidossa. Organisaatiorakenteessa kolme välinehuollon kustannuspaikkaa; 5622 välinehuolto Kannus, 5625 välinehuolto Toholampi ja 5626 välinehuolto Tunkkari. Vastuuyksiköiden raportit tilinpäätöksestä 2013 sisältävät osittain välinehuoltoon liittyviä ostettavia palveluita ja tarvikkeita (huolto yms.) mutta todennäköisesti välinehuoltoon liittyviä ostoja kohdistuu myös muihin vastuuyksiköihin. Välinehuoltoon liittyvät henkilöstökulut / välinehuoltajien vakanssit ovat Kannuksessa ja Tunkkarissa vuodeosastoilla. Toholammilla käytetään ostopalvelua kunnalta ja ovat laskut kohdistuneet todennäköisesti vastaanotolle samalla laskulla kuin siivouspalvelut, laskuilla ei eritelty välinehuollon osuutta pyynnöistä huolimatta. Lisäksi välinehuoltoa tehdään myös muissa toimipisteissä (mm. hammashuollossa) mutta näissäkään välinehuollon kustannuksia ei seurata kirjanpidossa/kustannuslaskennassa kokonaisuutena. Perhon toiminnan osalta Satu Puoliväli on toimittanut sähköpostitse tiedon että välinehuoltoa ei seurata omana kokonaisuutenaan vaan kulut sisältyvät muihin toimintoihin. Kokkolan kaupungin terveyspalvelut Asiantuntija-apuna ollut Soili Friis, ja häneltä on saatu tilinpäätösraportit. Välinehuollon kustannuksia seurataan kirjanpidossa/kustannuspaikkalaskennassa kokonaisuutena ainoastaan pääterveysaseman päätoimipisteen osalta, mutta oman teknisen huollon kustannuksia ja hoitajien työpanosta ne eivät sisällä. 2013 raportin mukaan kustannuspaikan taloustiedot eivät ilmeisesti sisällä juurikaan ns. sisäisiä eriä tai vyörytyseriä, eivätkä ne näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi keskussairaalan raporttiin. Muiden lukuisten toimipisteiden osalta talouden seurantaa välinehuollon näkökulmasta ei toteuteta kirjanpidossa, kustannuspaikkalaskennassa tai vastaavassa. Käytössä olevien tietojen pohjalta on mahdotonta kartoittaa välinehuollon kustannuksia alueen nykytilanteessa. Käyttötalouden kulujen seuraaminen koko alueella kattavasti ja yhdenmukaisin periaattein tulisi aloittaa välittömästi jotta toiminnan nykykustannukset voitaisiin määrittää tai vertailulaskelmia voitaisiin tuottaa. Toinen vaihtoehto olisi yrittää jälkikäteen selvittää välinehuollon kustannusten osuus niistä kustannuksista mihin toimintaan kustannukset ovat talouden seurannassa sisältyneet. Tämä on todennäköisesti työlästä ja ennen työhön ryhtymistä tulee arvioida saatavien tietojen informaation arvoa suhteessa työmäärään. Kirjanpitoon, kustannuspaikkalaskentaan tai vastaavaan perustuvan kattavan taloustiedon puuttuessa on mahdollista pyrkiä vertailulaskennan käyttöön, esimerkiksi määrittelemään jonkin laskennallisen mittarin, joka kuvaa välinehuoltotyöhön käytetyn työajan 11 kustannusta suhteessa volyymiin toimipisteittäin. Tässä raportissa esitetään toimipistekohtaisten osuuksien jälkeen taulukoina suuntaaantavia vertailulukuja liittyen välinehuollon tuntimääriin, työn kustannuksiin, laitekannan ikään sekä autoklaavausten määriin. 7.2. Logistiikka Välinehuollon nykytilanteessa on jo kohtalaisesti logistiikan tarvetta. Esimerkiksi Kokkolan pääterveysasemalle tulee ulkopuolisia toimituksia useista eri paikoista säännöllisesti. Näistä logistiikan kuluista voidaan välinehuollon osalta esittää vain hyvin karkeita ja epäluotettavia arvioita. Keskussairaalan sisäisessä logistiikassa on välinehuoltoon kuuluvia säännöllisiä toimituksia (ISS:n ”lähtöjä”) viikkoa kohden noin 235. ISS-palvelut kokonaisuudessaan maksoivat keskussairaalalle vuoden 2013 osalta 53 412€, josta ei ole saatu edes suuntaa-antavaa osuutta välinehuollon osuudelle. Vetelin ja Kaustisen hammashuollon välineiden logistiikkakuluja Tunkkariin ei ole tiedossa lainkaan. Perhonjokilaaksoon, Lestijokilaaksoon ja pohjoiselle reitille on voimassa olevat kuljetussopimukset aikatauluineen. Näillä laboratorionäytteitä, reiteillä lääkkeitä, kulkee apuvälineitä tällä hetkellä ja muuta päivittäin tarviketta postia, tarpeen potilasasiakirjoja, mukaan. Kaikkien kuljetuspalveluiden tuottajille on sopimuksessa asetetut tarkat vaatimukset. Reittihinnat vaihtelevat eri arkipäivien mukaan (sisältö vaihtelee), joten keskimääräisiä hintoja on käytettävä. Perhonjokilaakson reitti maksaa keskimäärin 186,83€/ kerta, pohjoinen reitti maksaa keskimäärin 180,82€/ kerta, ja Lestijokilaakson reitti 135€/kerta. Näiden kaikkien keskiarvo taasen on 167,55€. Mikäli tätä keskiarvolukua käytetään laskennassa, saadaan se kertomalla vuosittain näille reiteille arkipäivisin tuleva hinta. Edelleen kertomalla se reittien kertamäärällä päivää kohden (esimerkiksi kaksi kertaa toimitukset päivässä), saadaan tämän logistiikan lisäkustannus laskettua. Kokonaislogistiikan kuluja ei kuitenkaan saada tämänhetkisillä tiedoilla lasketuksi kustannushyötyanalyysia ajatellen. 12 7.3. Toimipisteet 7.3.1. Keskussairaalan välinehuolto Keskussairaalassa toimii oma välinehuoltokeskus. Henkilöresurssi on tällä hetkellä 15,5 kokopäiväistä välinehuoltajaa, ja he kuuluvat hallinnollisesti samaan yksikköön. Kaikilla heistä on välinehuoltajan ammattitutkinto. Välinehuoltoa tapahtuu viidessä eri pisteessä; huoltokeskuksessa, päiväkirurgian osastolla (1), keskusleikkausosastolla (2), kirurgian poliklinikalla (0,5) ja sisätautien poliklinikalla (1). Työpisteiden välillä henkilökiertoa tapahtuu. Keskussairaalan sisällä on keskittämistä yritetty kehittää, jottei yhden henkilön työpisteitä enää olisi. Tämä prosessi on vielä kesken. Sairaalan sisällä välinehuollon logistiikasta vastaa ISS ostopalveluna. Välinehuollon laiterekisteri tietojärjestelmässä on puutteellinen, eivätkä esimerkiksi kaikki käyttöönottovuodet laitteilla ole paikkaansa pitäviä, kaikista laitteista käyttöönottovuotta ei ole saatu. Projektiraporttia tehdessä näyttäisi edelleen siltä, että kaikki laitteisto eri toimipisteistä ei ole mukana tässä laiterekisterissä. Keskussairaalan sisäinen laskutus välinehuoltopalveluista ei ole ajantasainen, ja on varsin sekava. Tälle vuodelle myönnettynä ollut budjetti tuotannonohjausjärjestelmälle on vedetty pois. Tämä osaltaan johtunee siitä, että huoltokeskuksen saneeraus alkaa vuoden 2015 alussa, ja tuotannonohjausjärjestelmän hankinta tullee kyseeseen jälleen siinä vaiheessa. Tämänhetkisten välinehuoltokeskuksen tilojen ja mahdollisten puutteiden analysointia on syytä tehdä, koska tilasaneerauksessa pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan nykyaikaiset ja välinehuoltotoimintaan asiaankuuluvat tilat. Saneerauksen yhteydessä huoltokeskuksen ilmastointi on otettava huomioon. Sisäilman kosteuden määrä on oleellinen tekijä välinehuoltotiloissa. Tilasaneerauksessa pinta-alaa ei ole tulossa lisää, mutta konekannan muutoksilla esimerkiksi nykyinen kuivauslinjasto jää pois, ja vapauttaa näin tilaa. Pesukoneet ovat jatkossa kaikki kuivaavia. Huoltokeskuksessa on tällä hetkellä kolme isoa, 9 kennoa kerrallaan käsittelevää autoklaavia. Saneeraussuunnitelman konevarauksessa on varaus klaavien kapasiteetin muuttamiselle 12 kennoa kerrallaan käsitteleviksi. Keskussairaalaan on tulossa yksi leikkausyksikkö lisää, sekä nk. skopiakeskus (vuosien 2015–2017 aikana), näiden toiminta vaikuttaa luonnollisesti myös välinehuoltokeskukseen. 13 Välinehuoltokeskus 14 Keskusleikkausosaston välinehuolto Tila koetaan välillä ahtaaksi, instrumenttimäärää on paljon. Lisäksi leikkausten päättymisaika osuu usein samoille ajoille, jolloin instrumenttimäärää tulee kerralla paljon. 15 Päiväkirurgian välinehuolto Päiväkirurgian välinehuoltomäärä on vähäisempi kuin keskusleikkausosaston. Tilaa on hyvin, mutta ilmeisesti kuivauskaapin kuumuuden vuoksi tilan lämpötila nousee liian korkeaksi, eikä ilmastointi riitä tässä suhteessa. 16 Kirurgian pkl:n välinehuolto Kirurgian poliklinikalla on modernit välinehuoltotilat ja laitteet. Ilmastoinnin kanssa ei ole ilmennyt suurempia ongelmia, kohdepoisto laitteiden yllä on. Poliklinikan huollettavien instrumenttien määrä on vähäinen, ja aiempaa tuntimäärätarvetta on suunnitelmissa vähentää. 17 Medisiinisen poliklinikan välinehuolto Sisätautien poliklinikalla huolletaan lähinnä skooppeja. Huoltotilassa on ilmastoinnin lisäksi lämpöpumpun sisäyksikkö. 7.3.2. Kokkolan pääterveysasema Kokkolan pääterveysasemalla toimii välinehuollon yksikkö, joka huoltaa sekä pth:n että sth:n instrumentit. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 4 kokopäiväistä. Yhden pitempään sijaistaneen välinehuoltajan vakinaistaminen on ollut vireillä. Neljästä vakituisesta vakanssista on resursoitu 2,5 henkilöä sth:lle, ja 1,5 pth:lle. Laskennassa on käytetty neljän henkilön työmäärää. Hammashuollon yksiköitä pääterveysasemalla on tällä hetkellä 10, ja sth:n välinehuollon osuuden on arvioitu olevan noin 75 %. Hammashuollon yksi yksikkö suorittaa kirurgista leikkaustoimintaa (suukirurgia), sisältäen 18 implanttikirurgian. Raportoinnin mukaan tässä yksikössä tehdään maksimissaan 7 leikkausta päivässä. Implanttikirurgian toiminta sitoo paljon työvoimaa. Leikkauksen instrumentit viedään huoltoon heti toimenpiteen jälkeen, ja palaavat jo samana päivänäkin (huolto kestää n.2-3h) uuteen toimenpiteeseen. Varastoa on siis oltava muutaman toimenpiteen verran, mutta käytännössä esimerkiksi iltapäivän toimenpiteeseen yleensä tarvitaan aamupäivällä käytössä olleita, ja sitten huollettuja instrumentteja. Pth:n välineitä tulee pääterveysaseman välinehuoltoon useasta eri pisteestä; terveyskeskuksen vuodeosastot (3kpl), lääkärivastaanotot (4 tiimiä), spirometria, astmahoitaja, Uä-huone (josta gynekologian välineet), kotisairaanhoidon yksiköt (päivystystiimi, kotisairaala ja kotihoidon yksiköt), neuvolat (nyt 3kpl, vähenee yhdellä) ja kouluterveydenhoito, Kälviän pth, oppilaitokset, sekä hoitokodit (Daalia, Ventus, Kuusikumpu ja Honkaharju). Logistiikka pääterveysaseman ulkopuolisista toimituksista toteuttaa sopimuksella kuljetus Lindqvist Oy. Käytännössä instrumenttilaatikoita tulee tk:n infopisteeseen, josta välinehuoltajat hakevat ne välinehuoltoon. Huolletut instrumentit taasen viedään infopisteeseen, josta kuljetus hoitaa ne takaisin merkattuun paikkaan. Välinehuollon logistiikan kustannuksia ei tarkkaan ole eroteltu kokonaislogistiikan kustannuksista. Kuljetuksissa liikkuu myös mm. postit ja laboratoriopalvelut. Välinehuollon tilat jakautuvat viiteen eri huoneeseen. Ohjeidenmukaiset välinehuoltotilojen puhtausalueet eivät siis täysin toteudu. Instrumentteja joudutaan kuljettamaan työvaiheiden välissä asiakkaiden odotustilankin kautta. Pesukonehuone on suhteellisen pieni, isompien pesukoneiden yllä on ilmastoinnissa kohdepoisto, pienemmän Deco-pesukoneen yllä ei. Tässä tilassa on lisäksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Autoklaavien huoneessa on isompi ilmastointiyksikkö, muttei kohdepoistoja klaavien päällä. Vanhempaan autoklaaviin on 2010 vaihdettu uusi ohjelmisto. Autoklaavien puolivuosihuollot tehdään valmistajan ohjeen mukaisesti, ja mm. lämpötila-anturit kalibroidaan ja laitehuollot dokumentoidaan. Pakkaushuone on tilava, huonetta on laajennettukin lähiaikoina (tekninen tila lisää). Ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi huoneessa on ilmalämpöpumpun yksikkö. Pakkaushuoneen jäähdyttämiseen tai muuten ilmanvaihtoon ei käytetä suoraan ulkoilmaan yhteyksissä olevia luukkuja. Kulmapäiden huolto tapahtuu hieman aiemmista erillään, käytävien välisessä huoneessa, jossa on myös läpikulkua. Dac-laitteet ja teroituskoneet ovat tässä huoneessa. Samassa huoneessa on myös muuta toimintaa, siellä tehdään mm. kipsimuotteja. Huolletut ja steriilit kulmapäät ovat vapaasti pöytäpinnoilla alttiina mm. muun toiminnan aiheuttamalle pölylle. Huoneessa on myös ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Eniten erillään muusta välinehuoltotoiminnasta on skooppien huoltohuone. Huone on pieni, ja usein lämpötila nousee. Etenkin kun huoneen ovi joudutaan sulkemaan muusta toiminnasta johtuen. Skoopinpesukoneen ja pienemmän Deko-pesukoneen päällä on ilmastoinnin kohdepoistot. Skopiatutkimuksia on tutkimuspäivinä (lääkäristäkin riippuen) paljon 19 suhteessa skoopinpesukoneen kapasiteettiin (2 skooppia/kerta mahtuu), välinehuollolla on kiire. Skopiavälineitä ei ole varastona koko päivän tarpeeseen, ja siksi niitä on pestävä jatkuvasti. Tällä hetkellä skopiatutkimukset jatkunevat terveyskeskuksessa vuoden 2016 loppuun. Varasuunnitelmaa laiterikkojen osalta ei ole kirjallisena ohjeena laadittu. Käytännössä pesukoneita on riittävästi, ja autoklaavejakin kaksi. Tilanteessa, jolloin molempiin autoklaaveihin tuli laitevika, lähetettiin instrumentit keskussairaalan välinehuoltoon klaavattaviksi. Pesutilat 20 Klaavaushuone Pakkaushuone 21 Skooppien pesuhuone 22 Kulmapäiden huolto 7.3.3 Torkinmäki Torkinmäellä toimii terveysasema, jossa sekä sth:n 5 huoneyksikköä että pth:n neuvolatoimintaa. Koulutettu välinehuoltaja on kokopäiväinen, ja vastaa siis tämän toimipisteen välinehuollosta kokonaisuudessaan. Neuvolatoiminnan huollettavien instrumenttien määrä on suhteessa hammashuollon määrään vähäinen. Laitekanta on suhteellisen uutta, mutta yhden henkilön työpanosmäärä on hieman alimitoitettu, ylityötunteja kertyy. Käytössä on kaksi autoklaavia, joista kuitenkin pienempää käytetään lähinnä maanantaisin, koska isompi autoklaavi lämpenee viikonlopun jälkeen noin 2½ h. Laitteiston testiajot ja huollot tehdään sekä dokumentoidaan asianmukaisesti. Koneellisen ilmanvaihdon (poistoilma) lisäksi on asennettuna ilmalämpöpumppu, jolla huoneen lämpötilaa voidaan säätää. Lämpömittari huoneessa on, ilman kosteutta ei seurata. Pesukoneen päälle on asennettu kohdepoisto, autoklaavin päälle ei. Asiakkaiden odotustilassa on yksi lukitsematon komero, jossa steriilejä instrumenttipaketteja säilötään. Varasuunnitelma laiterikoille on, että instrumentit lähetetään pääterveysasemalle. 23 7.3.4 Koivuhaka Koivuhaassa toimii yksi Kokkolan hammashuollon vastaanotoista, jossa on yhteensä neljä huoneyksikköä. Välinehuollosta vastaa koulutettu välinehuoltaja, ja toimii siellä kokopäiväisesti. Sth:n instrumenttien lisäksi tässä pisteessä huolletaan neuvolan ja lääkärivastaanoton instrumentteja. Pth:n välineistön osuudeksi on arvioitu noin 6 h viikkoa kohden. Toimipisteen sulku kesäaikana on 6 vkoa. Työmäärä yhdelle välinehuoltajalle on tällä hetkellä sopivasti mitoitettu. Välinehuoltotilat ovat melko uudet, samoin laitekanta. Uusista tiloista huolimatta on törmätty jopa sisäkaton vuoto-ongelmiin, ilmeisimmin välikatolla ilmastointiputkien kondenssivesiä vuotaa katon läpi. Huoltohenkilöstön kautta asia on näin ilmoitettu. Tilassa on ilmastointi, joka ei kuitenkaan aina ole riittävä, vaan huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi. Ilman kosteusmittausta ei ole. Pesukoneiden kohdalla on riittävä kohdepoisto, samoin isomman autoklaavin. Varasuunnitelmaa mahdollisille laiterikkotilanteille ei ole. Toisaalta käytössä on 2 klaavia. Todennäköisimmin pääterveysasemalle instrumentteja muussa tapauksessa sitten toimitettaisiin. 24 7.3.5. Kälviä Kälviän toimipisteessä toimii lähinnä sth:n välinehuoltoa. Pth:n osalta välinehuoltotarve on vähäistä, vain noin 4-6 h/vko. Pth:n välineet pestään Kälviällä, mutta lähetetään klaavattaviksi Kokkolan pääterveysasemalle, kuljetuksia on 2x/vko. Sth:n välineistä vastaavat kolme hammashoitajaa vuoropäivin. Tämä on yleisempi käytäntö, mutta välillä siis Lohtajan toimipisteestä koulutettu välinehuoltajakin on täällä. Sth:ssa on kaksi hoitoyksikköä, hammashoidon potilasjonoa kerrotaan olevan melko reilusti. Instrumentteja on määrällisesti hyvin. Välinehuoltotilassa on kohdepoistot autoklaavien sekä pesukoneen päällä. Tilassa on myös lisäilmastointi, jolla esim. lämpötilan säätöä voi tehdä. Lämpömittari 25 huoneessa on, ei kosteusmittaria. Varasuunnitelmaa ei ole laadittu hätätilanteisiin, Kokkolaan pääterveysasemalle lähettäminen on todennäköisintä. 7.3.6. Ullava Ullavan terveysasemalla koulutettu välinehuoltaja hoitaa sth:n instrumentit. Pth:n osalta välinehuoltoon kouluttamaton sairaanhoitaja osallistuu välinehuoltoon oman työn ohella. PTh:n välineistöä tulee vähäisessä määrin neuvolatoiminnasta, lääkärin vastaanotolta sekä kotisairaanhoidosta. Välinehuoltajan työajasta kuluu noin kolme tuntia päivässä sth:n välinehuoltoon, muu työaika menee laitosapulaisen tehtävissä. Ullavassa välinehuoltotilat on saneerattu 2005, ja tilaratkaisu on toimiva. Instrumentit kiertävät hyvässä työjärjestyksessä ”likaisesta steriiliin”. Tilassa ei ole lämmönsäätömahdollisuutta, lämmön- ja kosteudenmittausta ei tässä tilassa ole, mutta heti viereisestä hammaslääkärin 26 vastaanottotilasta sellaiset löytyvät. Laadittuja varasuunnitelmia laiterikkojen tai sijaistilanteiden osalta ei ole. 7.3.7. Lohtaja Lohtajan toimipisteessä huolletaan sekä pth:n että sth:n instrumentit. Tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa on koulutettu välinehuoltaja. Muulloin 2 hammashoitajaa huolehtii sth:n välinehuollosta. Pth:n välinehuollosta vastaa 3 eri henkilöä, joista 2 on sairaanhoitajia, ja yksi perushoitaja. Nykyisen välinehuoltajan on välillä toimittava myös Kälviän toimipisteessä, jolloin em. henkilöstä vastaa välinehuollosta Lohtajalla, tai ainakin huolehtii niihin hydragel- käsittelyn, jotta ne voidaan huoltaa myöhemmin. Raportoinnin mukaan joitain epäkohtia välinehuoltoprosessissa on ilmennyt, riippuen kuka niitä on milloinkin tehnyt. Välinehuoltotila on ahtaanlainen, mikäli tilassa työskentelee useampi henkilö. Tilassa ei ole ilmastointia, eikä lämpötila- tai kosteusseurantaa. Käytössä on kaksi samanlaista autoklaavia, jonka jälkeen samalla seinustalla on pieni kahden korin pesukone. Steriloidut hammasvälineet laitetaan klaavien päälle, josta ne viedään hoitohuoneisiin. Tk:n steriloidut välineet 27 viedään usein suoraan tk:n tiloihin välineiden varatuille paikoille. Varasuunnitelmaa ei ole erikseen laadittu, laiterikoissa instrumentit ilmeisesti lähetetään Kokkolan pääterveysasemalle. 7.3.8. Kannus Kannuksessa välinehuolto on erikseen pth:lla ja sth:lla, samassa tk-rakennuksessa. Keskittämisratkaisua oman terveyskeskuksen sisällä on selvitelty ja viety eteenpäin, suunnitelmasta on kuitenkin luovuttu jostain syystä. PTH Välinehuollosta vastaa koulutettu välinehuoltaja, jonka työajasta noin 60 % ilmoitetaan kuluvan tähän työhön. Tässä on mukana huomioitu tosin myös ilmaistarvikejakelun osuudet. Pääterveysaseman instrumenttien lisäksi neuvoloista, palvelutaloilta ja kotisairaanhoidosta tulee instrumentteja huollettaviksi. Muu työaika on laitosapulaisen tehtäviä, mutta koulutettuna välinehuoltajana hän huolehtii, etteivät työtehtävät mene ristikkäin siten, että instrumenttien puhtausriskiä tulisi. 28 Välinehuolto tapahtuu yhdessä tilassa, jossa on kohdepoistot pesukoneen ja autoklaavin yläpuolella. Huoneessa on lämpötilaseuranta, muttei kosteusseurantaa. Tilassa ei varastoida steriloituja tavaroita. Perinteisen ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi on ilmalämpöpumppu, jolla huoneen lämpötilaa voidaan säädellä. Pumpun sisäyksikön huolto ei toteudu valmistajan ohjeen mukaisesti. Pesukoneessa on laiteongelma, eli kone pesee, muttei desinfioi. Lämpötila nousee vain 85 asteeseen. Laiterikkojen tapauksissa ei varsinaista varasuunnitelmaa ole, mutta kiiretilanteissa kääntyisivät Toholammin puoleen. STH Kannuksen hammashuollossa on 4 yksikköä, joista 3 hammaslääkärin yksiköitä ja 1 suuhygienistin yksikkö. Instrumenttien huollosta vastaavat 3 eri henkilöä, joista 2 on laitoshuoltajaa, ja yhdellä sijaisella 29 on välinehuoltajan koulutus. Yhteensä heidän kolmen työaikaa ilmoitetaan kuluvan välinehuoltoon 8 h/pv. Tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei hammashoitajien tarvitse käyttää juurikaan työaikaa välinehuoltoon. Välinehuoltotilassa on hyvä lämpö, eikä kosteusvaikutelmaa tule. Ilmastointijärjestelmä on kiinteänä rakennettu. Ainoa huomio kiinnittyy pariin pölyongelmakohtaan, joita tilassa havaitaan, näistä toinen on juuri ilmastoinnin suodatin. Tilassa varastoidaan steriilejä instrumentteja. Kuumailmakaappi Melag 311 on vanha, käyttöönottovuotta ei saada selville. Laitteen kerrotaan toimivan, mutta esimerkiksi mittausta siitä, vastaako laitteen sisälämpötila ulkopuolisen mittarin lukemaa, ei ole testattu. Instrumenttien osalta määrää pidetään kohtalaisen hyvänä, ei ole välitöntä tarvetta potilasaikoja määritellä instrumenttien/toimenpiteen mukaan. Oikomishoitoja varten välinemäärä on vähäisempi. Kannuksen sth:n välinehuollossa höyrysteriloidaan myös tehdaspuhtaita, suunterveydenhuoltoon tarkoitettuja matriisinauhoja ja huuhteluruiskun kärkiä. Laiterikkojen varasuunnitelmaa ei varsinaisesti ole, mutta ilmoitetaan, että tuolloin saman rakennuksen pth:n laitteita käytetään. 30 7.3.9. Toholampi Toholammilla on pth:n ja sth:n välinehuolto erikseen, kuitenkin samassa terveyskeskusrakennuksessa. Pth:n välinehuolto toimii ostopalveluna kunnalta, kirjanpidossa osana vuokrakuluja. Huoltoa tekee koulutettu välinehuoltaja, jonka tehtäväkuvassa on myös laitosapulaisen tehtäviä. Yleisesti tiistain ja keskiviikko ovat kiireisimpiä, mutta myös muina päivinä palveluita tarvitaan, enemmän tai vähemmän. Oman tk- ja neuvolapalvelun instrumenttien lisäksi läheiseltä hoitokodilta tulee huollettavaa. Siellä on omakin Deko- pesukone, mutta instrumentteja silti huoltoon vaihtelevassa kunnossa. Klaavauskertoja on päivästä riippuen 0-6, joten keskiarvona käytetään lukua 3. Välinehuollon puhdastilassa on liian korkea lämpötila jatkuvasti, lisäksi tila on kostea. Tilassa ei ole ilmastointia, ei lämpötila- eikä kosteusseurantaa. Lisäksi steriilien instrumenttien varastointia on ko. tilassa. Joitain välinehuoltoon kuulumattomiakin välineitä on varastoituna välinehuoltotilassa. Käytössä ei ole ultraäänipesulaitetta. Laiterikkojen osalta varasuunnitelma on viedä instrumentit lähimpään, eli saman sth:n huoltoon. Sijaistilanteessa joku muu henkilö tulee Toholammille huollon tekemään, usein Lestijärveltä. Myös instrumenttien lähettämistä Tunkkariin tai Kannukseen on jouduttu tekemään. PTH STH Hammashuollossa on kolme yksikköä, joista kaksi hammaslääkäriyksikköä ja yksi suuhygienistin yksikkö. Kolme hammashoitajaa ja yksi suuhygienisti tekevät välinehuollon vastaanottotyön ohessa. 31 Välinehuoltotyö koetaan omaan työhön kuuluvaksi ja mielekkääksi, mutta toisaalta sen koetaan keskeyttävän varsinaisen vastaanottotyön, samoin kuin puhelinliikennekin tekee. Jonotilannetta on jonkin verran. Instrumentteja on määrällisesti hyvin, vastaanottoaikoja ei tarvitse suunnitella välineresurssien mukaan. Sth:n välinehuoltotilassa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, tai ilmastointia. Tilan viilentämistä tehdään myös ikkunan ilmanvaihtoluukkua avaamalla. Klaavauksia tulee 3-5x/pv, joten keskiarvolukuna on 4. Laiterikkojen osalta suunnitelmana on viedä instrumentit pth:n välinehuoltoon, sijaistilanneongelmaa ei varsinaisesti ole, kun useampi työntekijä tekemässä. 32 7.3.10. Lestijärvi Lestijärvellä toimii sekä pth:n että sth:n välinehuolto samassa, tehtäviä hoitaa laitosapulainen, joka on työpaikkakoulutuksena perehdytetty välinehuoltoon. Hammaslääkärin vastaanotto on 1pv/vko, suuhygienistille on varattu 3pv/vko, ja oikojahammaslääkärin vastaanotto 2x/kk. Pth:n lääkärivastaanotto on 2x/vko. Lisäksi hoitokoti Kotipirtti käyttää terveysaseman välineitä, ja huolto tapahtuu myös niille. Satunnaisesti myös VPK-periaatteella toimiva ensivasteyksikkö tuo välineitä huollettavaksi. Välinehuoltotilan kattorakenteissa nk. villapohjaiset levyt, jotka ovat alttiita pölyn keräämiselle. Ilmastointi puuttuu, ja huoltotilassa on korkea lämpötila. Lämpötilamittari on, kosteusseurantaa ei ole, tilassa ei ole kuitenkaan instrumenttien varastointia. Laiterikkojen tai henkilöpuutteiden varalle ei ole vaihtoehtosuunnitelmaa, käytännössä kuitenkin Toholammille instrumentit lähetettäisiin. 33 7.3.11. Reisjärvi Reisjärvi kuuluu alueeseen vain erikoissairaanhoidon osalta, ja sth:n toiminta tulee kaikilta osin Selänteen kuntayhtymän kautta, eikä siis kuulu tämän selvitysprojektin piiriin. Projektia varten Reisjärveltä on saatu tietoa heidän pth:n välinehuollosta. Välinehuollon tekee koulutukseltaan laitosapulainen, jonka työtehtäviin kuuluu myös siivoustyöt. Välinehuollon osuudeksi päivää kohden he arvioivat noin 4 h/pv. Pth:n välinehuoltoon tulee instrumentteja poliklinikalta, vuodeosastolta, palvelukeskuksesta, neuvolasta, kotihoidosta ja eläinlääkärin vastaanotolta. Varasuunnitelmana ja sijaistilanteissa on joskus instrumentit kuljetettu Haapajärven tk:een. Eläinlääkäri kuljettaa itse välinehuoltoon ja tarvittaessa sisäisen postin mukana on hammashoitolan välistä logistiikkaa ollut. Laitekannasta on rekisteri käytössä, mutta tiloista ei ole raporttia eikä kuvia saatu käyttöön. 7.3.12. Kruunupyy Kruunupyyn terveyskeskuksessa tapahtuu sekä pth:n että sth:n välinehuolto samassa tilassa. Pth:n välinehuollon tekee sairaanhoitajataustaiset henkilöt. Hammashuollolla on kolme yksikköä, ja kolme hammashoitajaa tekee välinehuollon oman työn ohella. Aikaa he arvioivat kuluvan yhteensä noin kolme tuntia päivässä, mikä on pois heidän varsinaisesta vastaanottotyöstä. Välinehuoltajan tarve ja välinehuollon muutostarve tuotiin keskustelussa esille. Sijaistilanne on välillä ollut niinkin heikkoa, että potilasaikoja on jouduttu peruuttamaan ja välinehuollosta johtuva ylityö aiheuttaa myös stressiä. Välinehuollon tilat ovat melko uudet, mutta ilmastointiin ei kuitenkaan ole rakennusvaiheessa kiinnitetty riittävästi huomiota. Tilassa on usein liian korkea lämpötila, kohdepoistoja ei ole autoklaavien tai 34 pesukoneiden kohdilla, ilman kosteutta ei seurata. Deco 25 pesukoneen lämpötilamaksimi on 88 astetta, eikä vastaa nykyvaatimusta. Suositeltavaa, että laite ohjelmoidaan uudelleen. 7.3.13. Alaveteli Alavetelin hammashuollossa toimii yksi yksikkö, ja hammashoitaja huoltaa välineet oman työn ohessa, työaikaa on arvioitu kuluvan noin 2 h/pv. Välinehuoltotilassa on nk. koneellinen poisto ilmastoinnissa, ei lisäjärjestelmiä, kuten ilmalämpöpumppua. Lämpötilan tai ilman kosteuden seurantaa ei ole. Pth:ssa lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotoilta, neuvolasta sekä kotisairaanhoidosta tulee instrumentteja vähäisessä määrin huollettaviksi. Huollon tekee pääasiassa sairaanhoitaja, ja aikaa menee maksimissaan 5h/vko. 35 7.3.14. Teerijärvi Teerijärvellä on tilat ja toiminta erikseen sekä pth:lle että sth:lle. Pth:lla on käytössään varsin asianmukaiset tilat välinehuoltoa varten, vaikka itse volyymi on pieni. Sairaanhoitajat tai perushoitajat tekevät välinehuoltoa vain noin 2 kertaa viikossa. Välinehuollolle on kaksi erillistä huonetta, joista ensimmäiseen menee nk. likainen välineistö. Ensimmäiset toimenpiteet tapahtuvat tässä huoneessa, jonka jälkeen on läpiantava pesukone, jota kautta instrumentit menevät toiseen huoneeseen. Linjasto jatkuu toisessa huoneessa luontevasti puhtaalta alueelta steriiliin alueeseen. Autoklaavin päällä on ilmastoinnissa kohdepoisto. Pesukoneen päällä on likaisella puolella kevyempi ilmastointiratkaisu, puhtaalla puolella ei. Varasuunnitelmaa ei ole ajateltu sai suunniteltu, tarve on vähäinen. Kuitenkin jopa keskussairaalaan toimittamista väläytellään, mikäli pitempikestoisia laiterikkoja tulisi. 36 Teerijärven hammashuollossa on kolme yksikköä, hammashoitajia on kaksi, jotka tekevät välinehuoltotyötä noin 1-1½ h/pv. Täällä ilmoitetaan selvästi, että toive koulutetun välinehuoltajan saamiselle on. Hammashoitajien työaika olisi hyvä saada varsinaiseen vastaanottotyöhön. Nykytilanteessa viikkohuoltotoimia ei aina ehdi tekemään. Välinehuoltotila on pieni, tai ainakin koetaan liian pieneksi ja sekavaksi. Lämpötilaseuranta huoneessa on, ilman kosteutta ei seurata. Lämpötilan kohotessa liian korkeaksi, ikkunan ilmanvaihtoluukku on usein auki. Varasuunnitelmaa välinehuollolle ei ole, mutta pth:n tiloihin voi instrumentit tuolloin viedä. 37 7.3.15. Kaustinen Kaustisen pth:n ja sth:n instrumentit huolletaan tällä hetkellä Tunkkarin välinehuollossa. Uutena järjestelynä siis hammashuoltokin toimittaa instrumentit Tunkkariin. Tähän toimintatapaan ollaan oltu varsin tyytyväisiä, ja esimerkiksi hammashoitajien työpanoksen suuntaaminen varsinaiseen vastaanottotyöhön on koettu hyväksi. Tulevaisuudessa on päätöstä siitä, toteuttaako Kaustinen vielä suun terveydenhuollon omana toimintanaan uusissa tiloissa. Hammashoidon palveluiden osalta on siis vielä päätöksenteko kesken siitä, jatkuuko se oman kunnan toimintana, vai toteutuuko HalsuaKaustinen-Veteli-alueen hammashuolto keskitettynä Tunkkarissa. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa myös välinehuoltoon. 7.3.16. Tunkkari Tunkkarin terveyskeskuksessa on oma, melko laajaa käyttäjäkuntaa palveleva välinehuolto. Koulutettu välinehuoltaja on kokopäiväisesti tässä työssä. Tunkkarin välinehuolto palvelee tk:n vuodeosastoa, vastaanottoa (koko laajuudessaan), röntgeniä, laboratoriota, työterveyshuoltoa, Vetelin ja Kaustisen 38 neuvoloita ja kotisairaanhoitoa, HaKaVe-alueen ensivastetta, palvelukoteja (Markkula, Harjukoti ja Iltarusko), puheterapeutin ja jalkojenhoitajan palveluita sekä 1.4.14 alkaen myös Vetelin ja Kaustisen hammashuoltoa. Välinehuoltaja vastaa lisäksi hoitotarvikkeiden varastotilauksista ja toimii uniapneatarvikkeiden jakelijana, sekä kuuloyhdyshenkilönä (laitteiden puhdistukset ja paristomyynti). Vielä lisänä hänen tehtäviin kuuluu tislata vedenpehmentimellä vedet hammashuoltoloiden toimipisteisiin, koska niissä ei tislauslaitteita erikseen ole. Useasta pisteestä tulevien instrumenttien logistiikan tarkkoja kuluja ei tunneta. Esimerkiksi hammashuollon instrumentit nyt uudessa järjestelyssä toimittaa palvelukodin työntekijä ajaen toimitukset kaksi kertaa päivässä. Tälle logistiikalle ei ole laskettu hintaa. Välinehuoltotilat ovat riittävän tilavat, ja pintamateriaalit sopivia näihin tiloihin. Instrumenttien pakkaushuoneessa on ilmastointi, mutta pesupuolella ei, joten lämpötila voi kohota liian korkeaksi, kuten myös kuivauspuolella. Ilmanvaihtoon käytetään perinteisesti ikkunan ilmanvaihtoluukkuakin, mikä ei ole välinehuoltotilassa suositeltavaa. Ilman kosteutta ei seurata. Laitteistojen koko on suurempaa, ja mahdollistaa isomman volyymin läpiviennin. Välinehuoltajan työstä jopa yli 20 % on muuta kuin itse instrumenttien huoltoa. Tämä kapasiteetti olisi siirrettävissä muille työntekijöille, ja mahdollistaisi isomman välinehuollon volyymin tässä toimipisteessä. Nykyjärjestelyllä ei ole mahdollisuutta lisätä instrumenttimäärää, henkilöresurssi ei riitä. Varasuunnitelmaa laiterikkojen osalta on siten, että sth:n osalta tällä hetkellä kukin etäpiste tekisi huollon itse, pth:n osalta on mahdollista saada pöytäklaavi vajaan tunnin sisällä käytettäväksi. 39 7.3.17. Halsua Halsualla pth:n välinehuollon tekee 3-4 hoitajataustaista henkilöä, heistä yksi on sairaanhoitaja, kaksi perushoitajaa, ja yksi terveydenhoitaja. Välinehuollon toimipiste on terveysasemalla, sinne tulee aamuvastaanoton, kotisairaanhoidon ja vanhainkodin instrumentit. Huoltotarve, samoin kuin instrumenttimäärä, ovat vähäisiä. Työaikaa kuluu noin 3 h/vko. Huoltotilassa ja laitteistossa on merkittäviä puutteita välinehuollon laadun ja standardien näkökulmasta. Laitekanta on vanha. Autoklaavi toimii nk. höyrystämisperiaatteella, instrumentit jäävät kosteiksi klaavausajon jälkeen. Tämän jälkeen ne kuivatetaan vapaassa tilassa pöydällä n. 2 tunnin ajan. Lämpökaapin sisälämpötilaa ei ole mitattu, vastaako se ulkoisen lämpömittarin lukemaa. Heillä ei ole pakkausten kuumasaumaajaa, vaan steriilit pakkaukset teipataan, ja niissä ei näy päivämäärää. Välinehuoltotilassa ei ole kosteusseurantaa, tila on usein kostea ja lämpötila nousee usein liian korkeaksi. Samassa tilassa on lisäksi pakkausten varastointia, ja ne ovat siten siis alttiita kosteuden aiheuttamille haitoille. 40 41 Sth:n välinehuollon tekee hammashoitajan muiden työtehtävien ohella. Työaikaa tähän arvioidaan kuluvan noin 10 h/ vko. Halsualla on tällä hetkellä yksi hammaslääkäri, joka tekee 80 %:n työaikaa. Oikoja käy 2 päivänä kuukaudessa, ja suuhygienisti vastaanottaa 1-2 x/vko. Halsuan jonotilanne on tällä hetkellä hallinnassa siten, että siellä ei koeta hammashoitajan työpanoksen välinehuoltoon olevan haitaksi. Välinehuoltoa tekevälle henkilölle kuitenkin kertyy ylitöitä. Instrumenttimäärä on vähäinen, ja vaatii lisäinvestointia jo nyt. Heillä on tällä hetkellä instrumenttien määrä tiedossa, joka valtaosasta toimipisteitä puuttuu. Välinehuoltotilassa ei ole ilman kosteusseurantaa. 7.3.18. Perho Perhossa välinehuolto on pth:lla ja sth:lla erikseen, saman terveyskeskusrakennuksen sisällä. Varasuunnitelmia ei ole laadittu, mutta käytännössä kumpikin ilmoittaa, että näissä tilanteissa ensisijaisesti instrumentit viedään talon toiseen yksikköön. Instrumenttien määrä on molemmilla melko vähäinen, lisäinvestointitarvetta olisi jo nyt. 42 Sth:ssa hammashoitaja huolehtii välinehuollosta oman työn ohella, aikaa kuluu n. 1-1½h/pv. Perhossa on tällä hetkellä 2 yksikköä, molemmat hammaslääkärin vastaanottoja. Suuhygienistin paikka on haussa, joten toteutuessaan muodostaa kolmannen toimintayksikön. Sth:n välinehuoltotilassa on muuta läpikulkua jonkin verran, ilmastointi on puutteellinen. Lämpötila on usein liian korkea, ja ilmanvaihtoluukku ulos on usein auki. Pth:ssa välinemäärä on melko vähäinen, tarvetta ei ole jokaisena arkipäivänä, arvio on noin kolmena päivänä viikossa. Kutakin välinehuoltokertaa kohden aikaa kuluu noin tunnin verran. Huollon tekevät sairaanhoitajat omien työtehtävien ohella. Välinehuoltotilat ovat sinällään toimivia. Niitä ei ole saneerattu, ilmanvaihto on puutteellinen ja kosteusseurantaa ei ole. Laitteiston mittaukset eivät ole kaikilta osin ajan tasalla, dokumentointi puuttuu. 43 7.4. Välinehuoltotilojen lämpötiloista ja ilmastoinnista yleisesti Välinehuoltotilojen lämpötiloihin, ilmanvaihtoon, puhtaan ja likaisen puolen paine-erojen painesuhteen säätöihin tai sisäilman kosteuksien seurantaan tai niiden hallintaan ei monessa toimipisteessä huomiota ole riittävästi kiinnitetty. Useissa toimipisteissä ilmanvaihdosta huolehti avoin ikkunaluukku raikkaaseen ulkoilmaan. 44 Suuressa osassa yksiköitä, ikkuna olisi avattu inhimillisten työolojen aikaansaamiseksi, mikäli sellainen olisi huoneessa ollut. Välinehuollon laitteet tuottavat ympäristöön paljon lämpöä ja kosteaa höyryä. Etenkin kosteus poistamattomana aiheuttaa kosteutta kestämättömiin rakenteisiin vaurioita ja sitä kautta ilmanlaadullisia ongelmia. 7.5. Keskiarvoja ja osuuksia välinehuollon toimipisteistä Välinehuollon henkilöstöltä on pyydetty arvioita työtuntien määrästä paikkakohtaisesti. Niissä paikoissa, joissa välinehuoltaja ei ole kokopäiväinen, on arviot työtuntimäärään päivässä hieman vaihdelleet esimiesten antamien lukujen ja välinehuoltoa tekevien välillä. Näissä tilanteissa on luonnollisesti käytetty ilmoitettujen lukujen keskiarvoa. Kokopäiväisesti välinehuoltoa tekevien osalta päivätuntimäärästä on vähennetty 0,5 tuntia työehtosopimuksen tauoista. Vaikka laiterekisteritiedot eivät ole täysin kattavia koko aluetta ajatellen, on saatu valtaosa rekisteritietoja ja käyttöönottovuosia käyttöön. Näistä muodostuu taulukossa laitteiston keski-ikä, joka näillä tiedoilla on noin 9 vuotta. Autoklaavausten määrän vertailusta keskusteltiin projektikokouksessa 10.6.14, ja sen suhdeluvun määrittämiseen on kysytty asiantuntija-arvioita melko paljon, etenkin keskussairaalan välinehuoltajilta. Klaavausten määrä taulukossa on laskettu isomman autoklaavin kennoina, joten esimerkiksi keskussairaalan, Tunkkarin ja Kokkolan pääterveysaseman päiväkohtainen kennomäärä tulee suoraan keskiarvosta. Pienempiä pöytäautoklaaveja käyttävien pisteiden osalta lähes kaikki ilmoittivat pienten tarjottimien kertaajomääräksi 3-5, joten keskiarvolukuna on käytetty lukua 4. Välinehuoltotyötä tekevien mukaan on arvioitu, että noin neljän pienemmän tarjottimen instrumentit mahtuvat yhteen isompaan kennoon. Tiedossa myös on, että käytännössä tarjottimia ei pinta-alaltaan mahdu kennoon kuin kaksi, mutta tarjottimien instrumenttisisällön on arvioitu siis siten, että niitä mahtuisi neljä kennoa kohti. Kaikkiin 45 näihin laskelmiin tulee suhtautua kriittisesti. Laskelmat ovat aina juuri niin hyviä ja tarkkoja kuin lähtötiedot ja tässä tapauksessahan ne ovat usein annettuja arvioita. Klaavien ajomäärät toki saadaan laitteista tulosteena. Keskiarvoja ja osuuksia välinehuollon toimipisteistä alueella: Toimipiste K-PKS välinehuoltokeskus Kokkola pääterveysasema Torkinmäki Koivuhaka Kälviä Lohtaja Ullava Kruunupyy Alaveteli Teerijärvi Tunkkari Halsua Perho Kannus Toholampi Lestijärvi Reisjärvi (arvio) Kaikki toimipisteet yht/ka Laitteiston käytt. Välinehuoltotyö %-osuus alueen Steriloinnit %-osuus alueen Steriloinnit Välinehuoltotyötä ka otto vuosi ka h/arkipv ka kokonaisuudesta kpl/vk * klaavausmäärästä kpl/pv * minuuttia/klaavaus 2008 116,25 53,0 % 540,00 46,3 % 108 64,58 2007 30,00 13,7 % 85,00 7,3 % 17 105,88 2010 7,50 3,4 % 61,00 5,2 % 12,2 36,89 2011 7,50 3,4 % 60,00 5,1 % 12 37,50 2005 8,00 3,6 % 50,00 4,3 % 10 48,00 2006 7,50 3,4 % 45,00 3,9 % 9 50,00 2007 3,00 1,4 % 16,75 1,4 % 3,35 53,73 2010 3,00 1,4 % 36,00 3,1 % 7,2 25,00 2007 2,00 0,9 % 12,50 1,1 % 2,5 48,00 2007 3,00 1,4 % 17,00 1,5 % 3,4 52,94 2009 7,50 3,4 % 80,00 6,9 % 16 28,13 1996 2,60 1,2 % 17,25 1,5 % 3,45 45,22 2000 2,10 1,0 % 22,00 1,9 % 4,4 28,64 2005 11,20 5,1 % 47,50 4,1 % 9,5 70,74 2000 2,70 1,2 % 50,00 4,3 % 10 16,20 2002 1,50 0,7 % 12,00 1,0 % 2,4 37,50 2001 4,00 1,8 % 15,00 1,3 % 3 80,00 2005 219,35 100,0 % 1 167,00 100,0 % 233,4 48,76 Samoja lukuarvoja käyttäen esitettiin aiemmin ajatusta myös siitä, saadaanko varsinaiselle välinehuoltotyölle hintaa määriteltyä. Kuten jo edellisestä taulukosta käy ilmi, alueella tapahtuu päivässä noin 220 tuntia varsinaista välinehuoltotyötä, tästä ei ole mukana siis esimerkiksi logistiikkaa, tai osastoilla tapahtuvaa instrumenttien esikäsittelyä. Tämäkin työn määrän lukema on siis suuntaa-antava, ja todellisuudessa päivää kohden kuluja on enemmän. Alla olevan laskennan mukaan teoreettinen välinehuollon ”työn hinta” tuntia kohden on 20,12€. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollisia paikkakohtaisia eroja peruspalkassa. 46 Toimipiste K-PKS välinehuoltokeskus Kokkola pääterveysasema Torkinmäki Koivuhaka Kälviä Lohtaja Ullava Kruunupyy Alaveteli Teerijärvi Tunkkari Halsua Perho Kannus Toholampi Lestijärvi Reisjärvi (arvio) Kaikki yht/keskim Välinehuoltotyö Teoreettinen Sterilointeja €/sterilointi h / arkipäivä ka (1 työn kust. €/pv (2 kpl / arkipäivä ka (3 keskimäärin 116,25 2 338,95 € 108,00 30,00 603,60 € 17,00 7,50 150,90 € 12,20 7,50 150,90 € 12,00 8,00 160,96 € 10,00 7,50 150,90 € 9,00 3,00 60,36 € 3,35 3,00 60,36 € 7,20 2,00 40,24 € 2,50 3,00 60,36 € 3,40 7,50 150,90 € 16,00 2,60 52,31 € 3,45 2,10 42,25 € 4,40 11,20 225,34 € 9,50 2,70 54,32 € 10,00 1,50 30,18 € 2,40 4,00 80,48 € 3,00 219,35 4 413,32 € 233,40 21,66 35,51 12,37 12,58 16,10 16,77 18,02 8,38 16,10 17,75 9,43 15,16 9,60 23,72 5,43 12,58 26,83 16,35 1) Kokopäiväisten välinehuoltajien osalta työtuntimääristä vähennetty 0,5 h (ruokatauko 20 min + kahvitauko 10 min). 2) Työtunnin teoreettinen kustannus laskelmasta: Välinehuoltajan TVA-kuukausipalkka 1885,00 +lisät 11 % (työkok 8 % ja henk.koht. ka 3 %) 2092,35 Vuodessa yhteensä (12kk) 25 108,20 +lomaraha 6 % 26 614,69 Sivukulut 27,75 % (2,4sotu, 3,45ttv, 21eläk, 0,4 tapat) 7 252,50 Yhteensä vuodessa 33 867,20 Työtunteja viikossa 38,25 Työviikkoja vuodessa 44,00 Teoreettisia tunteja vuodessa 1683,00 Teoreettinen €/ tunti 20,12 3) Klaavauskertojen määrät on laskettu yhden kennon kokoluokkaa kuvaavalla painokertoimella. 47 8.Välinehuoltotoiminnan kehittämisehdotukset 8.1. Tilat Välinehuollon tiloista on olemassa puhtausaluesuositukset. Suurimmassa osassa välinehuoltotoimintaa tilat eivät ole suositusten mukaisia. Esimerkiksi tilojen pintamateriaaleille on omat suosituksensa, jotka eivät useinkaan eri pisteissä täyty. Yleisin epäkohta on kattomateriaaleissa, jotka usein ovat nk. villapohjaisia levyjä, ja keräävät pölyä. Tilojen saattaminen suositusten mukaiseksi aiheuttaa merkittäviä saneerauskustannuksia. Jo pelkästään ilmanvaihtojärjestelmiin huomion kiinnittäminen ja niiden ajan tasalle saattaminen on kallista. Välinehuollon tiloissa ei tulisi olla muuta toimintaa, joka aiheuttaa riskiä instrumenttien likaantumiselle/kontaminoitumiselle. Myöskään huoneiden sisäilman kosteutta ei mitata. Tämä on kuitenkin perusasia instrumenttien steriilinä pysymiselle. Liian kuiva tai liian kostea sisäilma vaarantaa pakkausten steriilinä pysymisen. Toimenpide-ehdotus 1: Tilat tulee saattaa suositusten mukaisiksi. Välinehuoltotilojen ilmastointi ja ilman kosteuden saattaminen oikeaksi tulee hoitaa asianmukaiseksi, ja sitä tulee seurata jatkuvasti. Tämä vaatii yksiköittäin välinehuoltoprosessien tarkkaa analysointia. 8.2. Laitteet ja laiterekisterit Laitekannassa on myös vanhoja sekä toimintaperiaatteeltaan vanhanaikaisia laitteita. Laiteinvestointeja on todennäköisesti lähiaikoina tulossa. Merkille pantavaa on myös, että laitteissa on toimintaan nähden ali- tai ylimitoitettuja kokoja. Olemassa olevia hyviäkin ratkaisuja ei käytetä optimaalisesti kaikissa paikoissa. Autoklaavit alkavat olla nykystandardien mukaisia, mutta niitä ei validoida muuta kuin keskussairaalassa. Laiterekisterien osalta useissa paikoissa on puutteita, tai että laitteiden käyttöönottovuosia ei ole merkitty. Instrumenttien huoltoon käytettävien pesu- ja desinfektiokoneiden lämpötila-asetuksissa oli useissa paikoissa vanhojen standardien mukaiset asetukset, joten ne eivät nosta maksimilämpötilaa nykyasetuksen (maksimilämpö 90 astetta, 1 minuutti) tasolle. Kaikissa paikoissa ei ole koneissa lämpötila-asetuksen ohjelmointimahdollisuutta, tai laitteessa saattaa olla jopa vikaa siten, ettei se nosta lämpötilaa riittävän korkealle. 48 Toimenpide-ehdotus 2: Laitekantaa pitää pyrkiä uudistamaan nykytasolle. Laitteiden mitoitus suhteessa volyymiin on tärkeä huomioida. Laitteille määrätyistä huolloista tulee ajallaan huolehtia, ja ne tulee dokumentoida aina. Mikäli autoklaavit ovat nykystandardin mukaisia, tulisi ne nykyohjeen mukaan validoida säännöllisesti. Tarvitaan yhdenmukaiset käytänteet validoinnin suhteen, ja tämä vaatii vielä lisäselvitystä. Laiterekisterit tulee saattaa ajantasaisiksi. Pesukoneiden laitekannan on oltava kunnossa, ja pesun maksimilämpötila pitää pystyä nostamaan nykyasetuksen maksimiin +90 astetta (1 minuutti). Laitteiden pesuohjelmat tulee päivittää siten, että em. kriteerit toteutuvat. Mikäli laitekanta on niin vanhaa, ettei ohjelmointi tai muuten tämän asian korjaaminen ole mahdollista, tulee laitekantaa uudistaa. 8.3. Instrumenttimäärät/Inventaario Keskittämisratkaisuja laskettaessa tulee tietää nykyisten instrumenttien määrä, jotta lisäinvestoinnit voidaan laskea. Tällä hetkellä inventaariota määristä on vain parissa paikassa. Keskittämisratkaisuja mietittäessä tämä on merkittävä tekijä kustannushyötyanalyysiin, eikä lisäinvestoinnin määrää voida nyt luotettavasti laskea. Toimenpide-ehdotus 3: Instrumenttien inventaario tulisi saattaa ajantasaiseksi. Tämä hyödyttää budjettien laadintaa ja uusien instrumenttien hankintatarpeen määritystä. 8.4. Kertakäyttöinstrumentit Nykyään kertakäyttöiset instrumentit merkitään pakkauksiin selkeästi, ja uudelleen sterilointia ei saa tehdä, ellei sitä ole toisin mainittu. Projektin aikana on tullut esiin, että kertakäyttöisiä instrumentteja klaavataan. Valmistajat eivät takaa tuotteen kestävyyttä tai steriiliyttä, mikäli ohjeesta poiketaan. Toimenpide-ehdotus 4: Kertakäyttöisiksi merkattuja instrumentteja ei steriloida uudelleen missään. 49 8.5. Logistiikka Keskittämisratkaisut vaativat toimivan logistiikan. Tällä hetkellä voidaan laskea vain jokilaaksojen kuljetusreittien hinnat, joissa niissäkään ei eritellä välinehuollon osuutta. Keskussairaalan sisäiset logistiikkakulut ovat noin 53 000 euroa vuodessa (ISS), ja tästäkään ei pystytä määrittelemään välinehuollon osuutta. Tunkkarin alueen ja Kokkolan kaupungin sisäisen logistiikan suhteen kulut ovat joko kokonaan tiedostamatta, tai perustuvat karkeaan arvioon. Toimenpide-ehdotus 5: Välinehuollon logistiikkakulut tulee saattaa näkyviksi. Mikäli tarve vaatii, on logistiikkapalveluiden tuottajilta pyydettävä erittelyt tältä osin. Logistiikasta on siis tarvetta selvittää sen koordinointia, kuluja ja vastuukysymyksiä. Onko tarvetta lisähankkeelle, tai sille, että logistiikasta vastaisi joku henkilö kokonaisuudessaan? 8.6. Välinehuollon kustannukset Talouden tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia eri toimipisteiden välinehuoltokulujen osalta. Esimerkiksi tilavuokrat tai hallinnolliset kulut eivät useinkaan näy eriteltyinä, toisaalta toisena ääripäänä on esimerkki, jossa kunnan välinehuoltokulut näkyvät vain vuokrina. Myöskään laitteiden huoltokuluja ei projektin aikana ole saatu jokaiselta toimijalta. On siis mahdotonta kartoittaa välinehuollon kustannuksia alueella nykytilanteessa. Käyttötalouden kulujen seuraaminen koko alueella kattavasti ja yhdenmukaisin periaattein tulisi aloittaa välittömästi jotta toiminnan nykykustannukset voitaisiin määrittää tai vertailulaskelmia voitaisiin tuottaa. Toinen vaihtoehto olisi yrittää jälkikäteen selvittää välinehuollon kustannusten osuus niistä kustannuksista mihin toimintaan kustannukset ovat talouden seurannassa sisältyneet. Tämä on todennäköisesti työlästä ja ennen työhön ryhtymistä tulee arvioida saatavien tietojen informaation arvoa suhteessa työmäärään. Toimenpide-ehdotus 6: Välinehuoltoon kohdistuvat kustannukset tulee saattaa näkyviksi, ja erittely kirjanpidossa on tehtävä siten, että kustannuksia paikkakohtaisesti voidaan luotettavasti tarkastella, vertailla, seurata ja raportoida. Hyväksytäänkö nykyinen tilanne, vai halutaanko tarkat tiedot (esimerkiksi pienistä yksiköistä). 50 8.7. Henkilöstö Alueen välinehuollon toimijoissa on useita henkilöitä, joilla ei varsinaista välinehuoltajan tutkintoa ole. Hammashoitajilla on koulutus välinehuoltoon, ja he tekevät oman työnsä ohessa välinehuoltotyötä. Tämä on kuitenkin pois heidän vastaanottotyöstään. Tämä koetaan usein ylimääräisenä lisänä, ja myös työnjohdollisesti on tuotu esiin, että hoitajien työpanosta olisi hyvä saada enemmän vastaanottotyöhön. Hammashuollon potilasjonot ovat useissa paikoissa melko pitkiä. Tilanteissa, joissa useat henkilöt tekevät vaihtelevin työmäärin ja – panoksin välinehuoltoa, kukaan ei välttämättä vastaa työn laadusta ja prosessin kulusta kokonaisuutena. Maakunnassa pienten yksiköiden välinehuollon tarvittava työpanos voi olla viikkotasolla vähäinen, ja muu työ usein esimerkiksi laitosapulaisen tehtäviä. Laitosapulaisen tehtävistä vaihtaminen välinehuoltoon tapahtuu monesti ”lennosta”, jolloin voidaan puhua välinehuollon kokonaislaadun riskeistä. Välinehuolto on henkilöstön sijaisratkaisuja tarvittaessa paikoin kovinkin haavoittuvaa. Toimenpide-ehdotus 7: Välinehuollosta tulisi vastata välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet. Työnantajan tulee mahdollistaa myös täydennyskoulutus. Työmäärä ja välinehuoltoon kuluva aika tulisi sovittaa paikoin paremmin, ja välinehuollon tehtävään pitää pystyä keskittymään huolella. Kokopäiväisesti välinehuoltoa tekevillä on myös muita ylimääräisiä välinehuoltoon kuulumattomia tehtäviä. Toiminnan tehostamisen kannalta on hyvä työjärjestelyissä miettiä, voidaanko välinehuoltoon kuulumattomista tehtävistä luopua. 8.8. Varasuunnitelmat Alueen välinehuoltopisteissä ei ole selkeästi laadittuja toiminnan varasuunnitelmia laiterikkojen tai henkilöstön poissaolojen ajaksi. Toimenpide-ehdotus 8: Varasuunnitelmat tulee laatia, kaikkien kyseisessä työpisteessä työtä tekevien on tiedettävä varasuunnitelmat toiminnan takaamiseksi. 51 8.9. Laskutus ja hinnasto Välinehuoltopalveluiden laskutuskäytänteissä ei ole selkeää hinnastoa, eikä selvää yksiselitteistä käytäntöä missään. Esimerkiksi keskussairaalassa sisäiset vyörytyslaskut eivät ole selkeitä eivätkä ajantasaisia, ja vuoden lopulla joudutaan tasaamaan/ laskuttamaan lisää, jotta tiliöinnit lisäkertoimella saadaan ajantasaisiksi. Viime vuoden osalta kerroin oli jopa 1,3 (30 %:n tasaus). Kokkolan tk:ssa laskutukseen on kiinnitetty huomiota, ja tämän vuoden alusta saakka kustannukset on jyvitetty, laskennassa on käytetty prosentteja käyttöasteen kautta. Toimenpide-ehdotus 9: Välinehuoltopalveluille tulee selvittää ja määrittää ajantasaiset laskutushinnat. Kuhunkin laskutushintoihin tulee sisällyttää myös muut, kuten hallinnolliset - tai tilavuokrakulut. Tilaajatuottajamallissa on hyvä puoli siinä, että saadaan palvelulle selkeä hinta. Tuotteistamisella saataisiin myös varmuutta tarkemman tiedon saamiseen välinehuollon toiminnasta. 9. Välinehuollon keskittämisen hyötyjä ja riskejä Hyödyt Mikäli päädyttäisiin välinehuollon keskitettyyn ratkaisuun, toimenpide-ehdotuksissa esille nostetuista kohdista osa poistuisi kokonaan, ja muidenkin toimenpide-ehdotusten läpivienti olisi helpompaa. - Käyttöön voitaisiin ottaa parhaiten soveltuvat tilat, ja saneeraustarve monin paikoin jäisi pois - Laitekannan uudistamistarve vähenee, samoin kuin huoltokulut - Autoklaavien validointiasia saatetaan ajan tasalle - Laiterikkotilanteissa ei olla niin haavoittuvaisia - Taataan osaava ja koulutettu henkilöstö oikeaan välinehuollon paikkaan, sekä riittävät henkilöresurssit - Välinehuoltohenkilöstö yhden organisaation ja työnjohdon alaisuuteen - Työpanosten oikea kohdentaminen verrattuna nykytilanteeseen - Välinehuollon laadun parantaminen, tarkkailun ja prosessin kehittäminen - Välinehuollolle tulee selkeä hinta, eli kokonaiskustannukset saadaan näkyviksi 52 - Laskutuskäytänteiden ja -hinnaston laatiminen, joka mahdollistaa jopa palvelun ulosmyynnin - Tuotannonohjausjärjestelmän hyödyt voidaan ulottaa koko alueelle - Toiminnallisiin riskeihin pystytään varautumaan paremmin - Välinehuollon henkilöstön verkostoituminen ja vertaistuki alueellamme - Eristyspotilaiden hoitoon käytettyjen välineiden huolto, huomioiminen ja huollon varmistaminen Riskit Välinehuoltopalveluiden keskittäminen vaatii tarkan kustannushyötyanalyysin, jota ei ole siis ollut mahdollista tämän projektin tuotoksena laskea. Voidaan kuitenkin sanoa, että keskittäminen millään muotoa aiheuttaa kertainvestointikuluja perustamisvaiheessa enemmän. - Instrumenttimäärät pitää saada sellaisiksi, että toiminta ei kärsi välinehuollon vuoksi. Mikä on kertainvestoinnin määrä instrumentteihin? - Logistiikan lisääntymisen myötä instrumenttien palautumista epäillään yleisesti, tätä voidaan kuitenkin minimoida tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Välinehuollon logistiikkaa tapahtuu melko laajasti nykytilanteessakin, eikä välinekatoa ole ainakaan merkittävästi tuotu esille - Todellisten kulujen näkyväksi tulo voi aiheuttaa vääriä tulkintoja - Kuljetuslaatikoiden lisäinvestoinnin kustannukset? - Henkilöstön sitoutumattomuus ja suhtautuminen muutokseen - Logistiikan häiriöt, ovatko varasuunnitelmat kattavia? - Esikäsittelyn laatu ja tehokkuus ennen pakkaamista logistiikan kiertoon - Onko kaikkien välinehuollon toimipisteiden osalta ajallinen ja kustannuksellinen säästö keskittämisen kannalta järkevää? 53 10. Päätösesitys projektin ohjausryhmälle Projektiryhmä totesi kokouksessaan, että kustannusten, henkilöresurssien käytön ja välinehuollon laadun kannalta nykyinen hajautettu toimintamalli ei ole paras mahdollinen. Alueen välinehuollon toimijat tekevät jo jossain määrin yhteistyötä, eikä keskittämisratkaisu tunnu mahdottomalta ajatukselta. Esitetään täten ohjausryhmälle, että tehdään päätös suositella Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle välinehuollon järjestämistä yhtenä kokonaisuutena, eli keskitettynä ratkaisuna. Keskittämisratkaisussa olisi vain yksi yksikkö, johon välinehuollon henkilöstö kuuluu, ja jonka hallinnointi tapahtuisi kokonaissuunnitelmassa erikoissairaanhoidosta, on, että lisäksi eli tulisi Kiurun toimesta. Infektioyksikön säilyttää vähintään yksi näkemys aktiivinen yksikkö välinehuoltokeskuksen lisäksi. Suositus perustuu pandemia-suunnitteluun, missä todetaan, että instrumenttien huoltovarmuus tulee taata. Voidaan siis jättää mahdollisuus vielä selvittää, onko nk. satelliittitoimipisteen/ -pisteiden jättäminen tarpeen? Mikäli keskittämistä päätetään esittää, tämän eteenpäin viemiseksi tulee selvittää käytänteiden, henkilöstöhallinnon sekä logistiikan ja varastoinnin järjestämistä. Tätä varten esitetään uuden projektin toteutusta, mahdollisesti jo vuoden 2015 ajaksi. Lisäksi pyydetään välitöntä selkeää tehtävänantoa siitä, että nykyisistä välinehuollon kustannuksista toimitetaan ajantasaista tietoa Kiurun talousjohtajalle jo kuluvan vuoden aikana. 11. Pohdintaa ja projektin aikana esiin tulleita asioita Projektin kestoaika ja ajankohta ovat olleet haasteellisia. Laajan materiaalin selvittäminen yksityiskohtineen on ollut työlästä myös siksi, että asiantuntevia toimijoita on kesälomakauden aikana ollut poissa. Pääsääntöisesti asiaan on suhtauduttu positiivisesti, mutta tietoa on pitänyt osin ”lypsää” hieman enemmänkin. Välinehuollon tilan selvittämistä on pidetty hyvänä asiana jo siksikin, että tämä tärkeä osa terveydenhuollon laatua tuodaan paremmin esille. Osassa aluetta toivotaan selkeää laatuun puuttumista ja kehittämistä, osin oltiin tyytyväisiä omaan nykytilanteeseen jopa siinä määrin, ettei mitään muutosta haluttaisi. Välinehuollon keskittämiseen suhtaudutaan paikoin varsin myönteisesti, jopa toiveikkaasti, monelle se on selkeä uhkakuva. Yleisesti tunnustetaan, että välinehuoltotyötä tulisi tehdä siihen koulutetut välinehuoltotutkinnon suorittaneet. Etenkin suun terveydenhuollon puolella usein hammashoitajat tekevät tätä työtä, ja toivetta on esitetty siihen suuntaan, että heidän työpanoksensa saataisiin vastaanottotyöhön. Tällä olisi suora vaikutus potilasjonoihin. Perusterveydenhuollossa pienillä terveysasemilla sairaanhoitajat tai laitosapulaiset ovat myös välinehuoltotyössä. Usein toivotaan lisäresurssia lisähenkilöstön palkkaamisen kautta. Tulisiko välinehuollossa kuitenkin tähdätä nykyisten välinehuoltajaresurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen? 54 Samaa voidaan ajatella tilojen ja laitekapasiteettien kanssa. Alueella on merkittävä arvo laitekannassa, ja usein laitteiden käyttö on suhteellisen pientä. Laitteiden huoltokustannukset lisääntyvät luonnollisesti ison määrän vuoksi. Onko tarve saada kustannuksia pienentämällä nykyinen määrä instrumentteja huolletuksi, vai saataisiinko nykykustannuksilla tehtyä isompi volyymi toimintaa kehittämällä, sekin olisi positiivinen tulos. Yleinen huoli välinehuollon keskittämisajatukselle on ollut myös logistiikan toimivuuden varmistaminen. Nykyhetkelläkin instrumentteja kulkee päivittäin logistiikan koukeroissa, siksi tämän ei luulisi olevan ongelma. Instrumenttien lisäinvestointi on selvä ja luonnollinen huoli. Sitä varten tulisi nykyisen varaston määrä ja arvokin saada selville, suhteuttaa uusien instrumenttien tarve logistiikan ja välinehuollon kestoon. Tällä tarkalla määrityksellä vältetään varastointia, joka myös on tuotu huolena esiin. Keskittämistä jo tehneiden kokemuksista on tullut esiin, että noin yhden päivän instrumenttien varasto tulisi olla keskittämistilanteessa. Luotettavaa ja hyödyllistä tietoa antavien tilastojen tuottaminen on haasteellista kenelle tahansa. Tilastojen tulkintavaihetta ei voida myöskään väheksyä, siksi tärkeää on tilastoja lukevan tietää, mitä kullakin tilastolla tarkoitetaan. Tarkan tilastotieteen edellytys on, että käytettävät muuttujat ovat tarkkoja ja luotettavia, kuten luotettavassa kustannushyötyanalyysissä ja – laskennassa tulisi olla. Projektin aikana on tullut selväksi, että alueemme välinehuollon tilanteessa näitä tarkkoja muuttujia ei juuri ole, ja sekin osaltaan kuvastaa välinehuollon nykytilaa. Se ei kuitenkaan poista sitä totuutta, että monessa toimipisteessä ammattitaitoiset välinehuoltajat tekevät jo nyt laadukasta, vastuuntuntoista ja tarkkaa työtä. 55
© Copyright 2024