Psykoosilääkitys ikääntyneillä

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai
haittaa?
Hanna-Mari Alanen, LT, eMBA
Projektiylilääkäri
Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria
TAYS
11/15/2015
1
Tilastokeskus:7/2012
65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan
Väestön nopea harmaantuminen
Ennuste Tilastokeskuksen mukaan 75 +
• V. 2020: 571 119
• V. 2050: 1009375
Väestöennusteet
Suomessa v.2060
• Yli 65-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä
905 000 – 1.79 miljoonaan
• Yli 85 v osuus kasvaa nykyisestä
2 % (108 000) - 7 % (463 000)
• V. 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää
syntyneiden määrän
Tilastokeskus 2009
4
11/15/2015
Uudet lait: terveydenhuoltolaki
• Eheä palvelukokonaisuus
perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kanssa
• Kehitetään erityisesti mielenterveys- ja
päihdetyötä
• Väestön yhdenvertaisuus
• Toiminnallinen kokonaisuus
• Vanhusten palveluiden kehittäminen,
laitospainotteisuuden purkaminen
• Vanhusväestön toimintakykyisyyden
säilyminen mahdollisimman pitkään
– Liittyy pitkälti myös psykiatrisiin ongelmiinkin
5
11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat
• Psykiatrisia häiriöitä ei vanhuksilla ole nuorempia enempää, mutta
vanhuspotilaiden absoluuttinen lukumäärä kasvaa ikääntymisen
seurauksena
• N. 20 %:lla eli 180 000 henkilöllä on arvioitu olevan psykiatrisia
ongelmia
• Tunnistetaan terveydenhuollon piirissä huonosti ja niiden hoito on
usein puutteellista
• Iäkkäät hyötyvät asianmukaisesta psykiatrisesta hoidosta samoin
kuin nuoremmatkin
• Toisaalta monet arvokkaat hoitokeinot, kuten psyykenlääkkeet,
saattavat erityisesti tässä ikäryhmässä aiheuttaa taitamattomasti
käytettynä pikemminkin lisää ongelmia
6
11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+)
• Maailmanlaajuiset ennusteet osoittavat:
– Ikääntyvien skitsofreniaa sairastavien potilaiden
määrä tullee 3 x
– Ikääntyvien kaksisuuntaista mielialahäiriötä
sairastavien vanhusten määrä 2 x
– Dementiapotilaiden määrä kasvaa nykyisestä 20
miljoonasta 80 miljoonaan v. 2040 mennessä
– Parkinson dementiapotilaiden määrä hurjassa
kasvussa
7
11/15/2015
Ikääntyneiden mielenterveyden ongelmat tulevaisuudessa (65+)
• Alkoholinkäytön tuomat ongelmat (aivoorgaaniset sairaudet, alkoholidementia,
aivovammojen jälkitilat) ovat määrällisessä
kasvussa
– ikääntyneet naiset käyttävät alkoholia 20 x
enemmän aikaisempaan verrattuna ja monet
aivovammapotilaat säilyvät hengissä
neurokirurgisten operaatioiden ansiosta
8
11/15/2015
Ikääntyneiden tavallisimmat
mielenterveysongelmat
• Tutkimusten mukaan jokin mielenterveyden häiriö
16-30 % yli 65 vuotiaista
• Masennus ja ahdistus
• Vanhuusiän psykoosit
– skitsofrenia ja VLOSP
– harhaluuloisuushäiriö
• Muistisairauksiin (AD, VAD, LBD, FT- dementiat)
liittyvät psykoosityyppiset oireet, mielialahäiriöt ja
käytösoireet
• Akuutit sekavuustilat
• Persoonallisuushäiriöt
• Päihdeongelmat
9
11/15/2015
Vanhusten hoidon laatusuositukset
•
•
•
•
arvokas vanhuus
itsemääräämisen kunnioittaminen
vanhuksen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen
yksilöllisten voimavarojen ylläpitäminen ja
tukeminen
• turvallinen ja tehokas lääkehoito
Lääkehoidon tavoitteet ikääntyneillä
• kuolemien ehkäisy on keskeinen tavoite 75
vuotta täyttäneessä väestössä
• fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja
sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun
parantaminen ja ylläpito
• oireiden lievittäminen
• ENEMMÄN HYÖTYÄ KUIN HAITTAA
Vanhusten lääkehoidon ongelmista
tiedetään
• ainakin joka kymmenes käyttää sopimattomia
lääkkeitä (12-50 %)
• joka kolmannella vk ja sairaalapotilaalla
sopimaton lääke (Raivio et al. 2006)
• dementiapotilailla jopa puolella sopimaton
lääke (Löppönen 2006)
Psyykenlääkkeiden käyttö vanhuksilla
• joka kolmas kotona asuva vanhus käyttää jtk psyykenlääkettä
Suomessa (Hartikainen et al. 2003)
• joka kymmenes käyttää kahta tai useampaa psyykenlääkettä
samanaikaisesti
• joka kymmenes käyttää lääkeyhdistelmää, johon liittyy
yhteisvaikutuksen riski
• useiden psyykenlääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa
lisätä kuolemanvaaraa (Hartikainen et al. 2005) = Coctalit on
kohtalokkaita
• osa sairaalajaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista:
yhteen sopimattomat lääkkeet, liialliset lääkkeet tai alilääkitys
(huonoa hoitoa sekin)
Hyviä uutisia
• Psyykenlääkkeiden käyttö vähentää vanhusten
itsemurhia (Lodhi et al. 2004)
• Psykoosilääkkeet ovat skitsofrenian hoidon
kulmakivi, skitsofreniapotilaiden elinikä
pidentynyt…
Perusta tulisi olla:
Vanhusten lääkehoidon tulee perustua
hyvään kliiniseen tutkimukseen ja sen
pohjalta tehtyihin diagnooseihin.
Laadukas lääkehoito
•
•
•
•
•
määritellään hoidon tavoitteet
laadukas lääkehoito vaatii diagnoosin
muistettava lääkkeettömien hoitojen mahdollisuudet
huomioidaan lääkehoitojen vasta-aiheet
selvitetään aikaisempien lääkehoitojen vaste ja
haittavaikutukset
Vanhusten psyykenlääkkeet
”keittokirjamalli”
Lääkehoito
masennus
psykoosi
dementia
ahdistuneisuus
masennuslääkkeet
psykoosilääkkeet
dementialääkkeet
masennuslääkkeet
psykoosilääkkeet
rauhoittavat
rauhoittavat
psykoosi
käytösoirelääkkeet
rauhoittavat
Psykoosilääkkeet
• psykoosien hoitoon
• skitsofrenian hoidon
kulmakivi
• poistavat harhoja,
rauhoittavat
• ei tottumista, ei
riippuvuutta
• vaikutus asteittain:
levottomuus, unettomuus,
pelkotilat, harha-aistimukset
Psykoosilääkkeiden indikaatiot
vanhuksilla
– skitsofrenia
– psykoottinen mania
– psykoottinen depressio
– harhaluuloisuushäiriö
– dementian agitaatio psykoottisin oirein
– toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman
psykoottisia oireita
Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older
patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
Psykoosilääkkeiden jako
Psykoosilääkkeet
suuriannosneuroleptit
pieniannosneuroleptit
atyyppinen neurolepti
klooripromatsiini
perfenatsiini
klotsapiini
levomepromatsiini
haloperidoli
risperidoni
olatsapiini
ketiapiini
Psykoosilääkkeiden jaottelu
1. Perinteiset neuroleptit
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Klooripromatsiini (KlorpromanR)
Levomepromatsiini (Levozin)
Promatsiini (Sparine)
Tioridatsiini (Orsanil)
Perisiatsiini (Neulactil)
Flufenatsiini (Pacinol, Siqualone)
Perfenatsiini (Peratsin)
Flupentiksoli (Fluanxol)
Klooriprotikseeni (Cloxan, Truxal)
Tsupentiksoli (Cisordinol)
Melperoni (Buronil, Melpax)
Haloperidoli (Serenase)
Sulpiridi (Suprium)
2. Atyyppiset, toisen polven
psykoosilääkkeet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Klotsapiini ( Clozapine, Froidir, Leponex)
Risperidoni (Risperdal)
Ketiapiini (Seroquel)
Olantsapiini (Zyprexa)
Aripipratsoli (Abilify)
Sertidoli (Sertindol)
Tsiprasidoni (Zeldox)
(amisulpiridi)
Asenapiini (Sycrest)
Haloperidoli ja vanhus
• Tehokas harhalääke ja psykomotorisen kiihtymyksen
rauhoittaja
• Voidaan akuuteissa tilanteissa antaa im. (2.5 mg) toistetusti
jos po-lääkitys ei auta
• Ei juuri aiheuta antikolinergisiä sivuvaikutuksia eikä
asentohypotensiota (pienillä annoksella, lyhyellä käytöllä)
• EPJ-oireita, tardiivi dyskinesia ongelma!
• Ei yleensä pidempiaikaiseen käyttöön
• Sekavuuteen lyhyitä aikoja ja muistettava lopettaa
• Pyrittävä välttämään dementioissa ja etenkin Parkinsonin
taudissa
• Dementiapotilaiden vaikea aggressiivisuus (0.5 mg – 3
mg/vrk)
Risperidoni ja vanhus – annos riippuu
diagnoosista
• annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk
• Parkinsonintaudin psykoosioireisiin 0.25-1 mg/vrk
• dementiaan 0.25-1- (2mg) mg/vrk (ainut jolla virallinen
indikaatio)
• Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk
• maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori
• harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk
• psykoottinen depressio (0.5 mg) 1-2 mg
• annoksen riittävän hidas nosto
• vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa
Olantsapiini ja vanhus
• annostus skitsofreniaan 10-20 (30) mg/vrk
• parkinson potilaille 2.5-10 mg
• dementian psykoottiset käytösoireet 2.5-5 mg
/vrk (ei virallinen indikaatio)
• harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg
• psykoottinen depressio 5-10 mg
• lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8
viikkoa
• diabeetikot ongelma
Ketiapiini ja vanhus
• annostus skitsofreniaan 150-600 (800) mg/vrk
• dementian psykoottisiin käytösoireisiin 12.5-100
(400) mg (ei virallinen indikaatio)
• parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin 12.5-100
(300) mg/vrk
• harhaluuloisuushäiriö 200-500 mg
• psykoottinen depressio 200-500 mg
• annoksen riittävän hidas nosto
• lääkkeen vaikutusta odoteltava
• huimaus ja verenpaineen lasku kliinisessä työssä
ongelma
Aripipratsoli
• kakkoslinjan vaihtoehto
vanhusskitsofreniapotilaille (Alexopoulos et al. 2004)
• AD-potilailla (keskivaikea ja vaikea) tehty
tutkimus N=208, aripipratsoli vs lume
• keskimääräinen päiväannos 10.0 mg
• Parkkipotilaille psykoosioireisiin 2.5 mg/vrk
Klotsapiini
•
•
•
•
•
•
Virallinen indikaatio hoitoresistentti skitsofrenia
Haittavaikutuksia
– väsymys
– hypotensio
– sekavuus
– antikolinergiset haitat
– painon nousu
– metaboliset haitat, rasva-arvot
– kouristuskynnys laskee
– lisääntynyt syljen eritys
– kardiomyopatia
1% agranulosytoosiriski (vanhoilla naisilla jopa 5 %)
vain: vaikea psykoottinen sairaus, skitsofrenia tai harhaluuloisuushäiriö
ei ole kunnollista tutkimusnäyttöä dementiapotilaiden käytösoireiden
hoidossa
Parkkipotilaillakin muistettava verikokeet!
Psykoosilääkityksen seuranta ja kesto
Annoksen
nosto
Delirium
1 päivä
Skitsofrenia
2 viikkoa
Harhaluuloisuushäiriö 2 viikkoa
Psykoottinen
1 viikko
depressio
Psykoottinen mania
5 päivää
Lääkityksen
kesto, kun vaste
1 viikko
??
6 kuukautta-???
6 kuukautta
3 kuukautta
Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia:
neurologisia
• parkinsonismi
• akatisia
• tardiivi dyskinesia (5 x vanhuksilla –
orgaanikoilla?)
• äkillinen dystonia
• kognitiiviset häiriöt
• kouristukset
• maligni neuroleptisyndrooma
• dementoitumisen nopeutuminen
Muut haittavaikutukset
• antikolinergiset oireet
– Virtsaamisvaikeudet
– Sekavuus
– Ummetus
• maksan toimintahäiriöt
• verenkuvamuutokset
• asentohypotonia
• iho-oireet
• silmäoireet
• sydän- ja verenkiertoelinten oireet
• kaatumiset ikääntyneillä (Lönnroos E ja Hartikainen S 2006)
Antikolinergisyndrooman oireet
•
•
•
•
•
•
•
laajentuneet, huonosti reagoivat pupillit
punakat kasvot, kuiva iho ja limakalvot
näön hämärtäminen
kiihtynyt sydämen lyöntitaajuus
virtsaamisvaikeudet, ummetus
kohonnut verenpaine
kiihtynyt hengitys, kuume
Maligni neuroleptisyndrooma
•
•
•
•
•
Harvinainen, 0.5 %
Yleensä pari viikkoa lääkkeen aloituksesta
Ei riipu lääkeannoksesta
Kuuluu tehohoitoon!
Oireet:
–
–
–
–
–
–
Korkea kuume
Verenpaineen vaihtelu
Jäykkyys
Hikoilu
Lihasten supistustila
Raju CK:n nousu
Konventionaalisten psykoosilääkkeiden
(neuroleptien) ongelmat
• ep-oireet hankalia – toimintakyvyn
romahtaminen
• ep-oireet voivat ilmaantua jo pienilläkin
lääkeannoksilla
• tardiivin dyskinesian riski moninkertainen
• antikolinergiset sivuvaikutukset
• riskit: huimaus, kaatumiset, hypotermia,
palpitaatio, paralyyttinen ileus, glaukooma
Toisen polven psykoosilääkkeet
•
•
•
•
•
•
vähemmän neurologisia sivuvaikutuksia
parempi teho negatiivisiin oireisiin
komplianssi lääkkeisiin parempi?
hidas vaikutuksen alku
pitkävaikutteisia injektioita vain osalla
aivoverenkiertohäiriöiden ja kuolleisuuden
lisääntyminen dementiapotilailla
• metaboliset ja hormonaaliset vaikutukset ja painon
nousu ongelmana
– rasva-arvot
– prolaktiini
– Paino (yleensä nuorempien ongelma)
Psykoosilääkkeet muistisairauksien
käytösoireiden hoidossa
•
•
•
•
•
Japanissa 7.5 % - Ruotsissa 26.5 % (Hughes et al.,2000)
Australiassa n. 22-25% (Snowdon et al, 2005)
USA 15% (Liperoti et al., 2003)
Suomessa 39-42 % ( Hosia-Randel et al 2005, Alanen et al 2006)
Joka kolmannella 90 + psykoosilääke laitoshoidossa
(Alanen et al. 2006)
• Joka neljännelle vanhainkotipotilaalle aloitetaan
psykoosilääke ensimmäisen vuoden aikana (Bronskill et al
2004)
36
11/15/2015
Psyykenlääkkeiden teho dementian
kohdeoireissa
• kohtuullinen
– Harhat, masennus,
aggressiivisuus
• mahdollinen
– Välinpitämättömyys,
itsekeskeisyys, sosiaalinen
eristäytyneisyys
• vaatimaton
– Vaeltelu
– Huutelu
– Pukeutuminen ja
riisuminen
– Seksuaalitoimintojen
muutokset
– Tavaroiden piilottelu
– Rajoitteiden
repiminen
– Eristäytyminen
Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat
muistisairauspotilailla
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ekstarapyramidaalioireet (neurologisia)
Turvotuksia
Infektioherkkyyden lisääntyminen
Liiallinen väsymys
Hypotensio
Kaatumiset ja murtumat
Kognitiivisen toiminnan nopeampi heikentyminen
Aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyminen 3 x
Kuolemanriskin 2 x
Alanen H-M, Leinonen E. Psykoosilääkkeet ja vakavat haittatapahtumat
muistisairauspotilailla. SLL 6/2012
Harhoja ja sekavuutta laukaisevia
lääkeaineita
– dopaminergisesti vaikuttavat Parkinsonin taudin
lääkkeet: (sekavuutta, ”hahmo”harhoja)
•
•
•
•
•
levodopa (tavallinen)
bromokriptiini (tavallinen)
amantadiini (satunnaisesti)
levodopa + entakaponi
selegiliini
– antikolinergisesti vaikuttavat
•
•
•
•
Parkinsonismilääkkeet: biperideeni, bentsatropiini
Klotsapiini
Isoannosneuroleptit
Trisykliset masennuslääkkeet (amitriptyliini, doksepiini,
trimipramiini)
Aggressiivinen vanhus – taustat ja hoito
40
11/15/2015
Aggressiivisuus
• Aggressiivisuus on ihmiselle luontainen ja
perinnöllinen tapa reagoida
• Aggressiivisuus on normaali reaktio, jolla
ihminen yrittää ratkaista ristiriitatilanteita
• Aggressiivinen käyttäytyminen on toimintaa,
joka voi ilmetä uhkailuna, pelotteluna tai
muuna vastaavana käytöksenä
• Olennaista on, että se vahingoittaa toista
ihmistä
41
11/15/2015
Aggressiivisuus
• Ei ole sama kuin väkivalta
• Väkivalta:
– Intensiivistä aggressiivisuutta
– Väkivaltainen käytös ei välttämättä edellytä
aggressiivisia tunteita
– Tahallista ja tarkoituksellista
• Suojamekanismi
• Ilmenee suuttumuksena, ärtyisyytenä,
rauhattomuutena
• Kehon kieli
42
11/15/2015
Henkilökunta näkee potilaan
aggressiivisuuden sairauden oireena,
kun taas potilaan mielestä
aggressiivisuus on seurausta ulkoisista
syistä kuten turhista rajoituksista tai
henkilökunnan asenteesta (usein ei
potilas huomaa/tunnista itse)
43
11/15/2015
Aggressiivisuus myös toiseen suuntaan?
44
11/15/2015
•
•
•
•
45
Työntekijän kohdatessa väkivaltainen asiakas on
hänellä olevilla keinoilla suuri merkitys tilanteen
ratkaisemisessa
Vuorovaikutukseen liittyy kaksi erilaista
ilmaisullista muotoa: sanallinen ja sanaton
viestintä
Jos viestit ovat sopusoinnussa, ne vahvistavat
toisiaan
Jos viestit ovat ristiriidassa toistensa kanssa,
sanaton viesti voittaa (Työministeriö 1994)
11/15/2015
Aggressiivisuuden syyt vanhuksella
• Muistisairaudet
– Väärinymmärrys (aistivajeet)
– Kognitiivinen oire
– Hoito-toimenpiteisiin
liittyvää
• Delirium=äkillinen
sekavuusoireyhtymä
– Yleensä puolustautumista
esim. uhkaavia näköharhoja
vastaan
– Harhaluuloja tai
näköharhoja
46
11/15/2015
• Skitsofrenia (psykoosi)
– Vainoajilta puolustautumista
– Aggressiivisuus ääniharhojen käskemänä
• Harhaluuloisuushäiriö
– Mustasukkaisuus
– Puolustautuminen ”vainoajia” vastaan
• Persoonallisuushäiriöt
– tiettyjen luonteenpiirteiden korostuminen iäkkäillä
– persoonallisuushäiriö ei puhkea vanhuudessa (aggressiivisimmat
luonnehäiriöiset eivät saavuta vanhuusikää)
• Alkoholi
– Humalatila, estojen löystyminen
– Vieroitusoireet
– Alkoholidelirium – potilas tulkitsee tilanteen väärin
• Aivovammojen jälkitilat
47
11/15/2015
• Psykoosia sairastavan henkilön ajattelu ei
noudata normaalia logiikkaa, vaan on vaikeasti
käsiteltävää
• Aistiharhat saattavat laukaista (ilman
minkäänlaista aistiärsykettä)
48
11/15/2015
Muistisairaudet ja aggressio
• Väkivaltaa edeltää usein sekavuus, levottomuus,
harhaisuus, kivuliaisuus ( Laitala 2008)
• Useimmiten perushoidon yhteydessä tai kun
joudutaan rajaamaan potilaan toimintaa
–
–
–
–
49
Vastentahtoinen toimenpide
Potilaan rajoittaminen
Hoitoon pääsyyn odottaminen
Hoitohenkilökunnan provosoima käyttäytyminen
vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen aggressiivisuutta
lisäävänä tekijänä ( Rasimus 2002)
11/15/2015
Delirium tremens
alkon käyttö lisääntyvä ongelma, peittyvää, hämäävää..
50
11/15/2015
Aggressiivisen potilaan kohtaaminen
– Lähestyminen näkösektorista
– Esittäytyminen ja omista
tarkoitusperistä kertominen
– Äkkinäisten liikkeiden välttäminen
– Kädet näkyvillä
– Useita henkilöitä paikalla
– Huumori – taitolaji (voi saada aikaan
raivonpurkauksen tai johtaa
väärinkäsityksiin)
• Anna potilaalle mahdollisuus poistua
tilanteesta kunniallisesti
51
11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito – akuutti tilanne
• Pakkolääkintä on laillista vain
mielenterveyslain tarkoissa
puitteissa….
• Ns. nopea lääkinnällinen
rauhoittaminen perustuu
psykoosilääkkeiden ja
bentsodiatsepiinien käyttöön
• Mitä vaikeampi tilanne, sitä
perustellumpaa on antaa ne yhtä
aikaa
52
11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito – akuutti tilanne
• Haloperidolin annos vanhuksella akuutissa
tilanteessa 0.5 mg- 1 mg po tai vakavissa
tilanteissa 2.5 mg im.
• Risperidoni
– Annos 0.5 mg x 1-3 mikstuurana
• Bentsodiatsepiinit
– Loratsepaami 0.5 mg- 1 mg po (x 1-3) tai Ativan 2 mg
im.
– Diatsepaamia pyrittävä pitkävaikutteisuuden
(kumuloitumisriskin) vuoksi välttämään
53
11/15/2015
Aggressiivisuuden lääkehoito muistisairauspotilaalla
• Dementialääkkeet
– ei apua akuuteissa tilanteissa
– Aktivoitumista väärään suuntaan (=levottomuuden
lisääntyminen)
• SSRI lääkkeet
– Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen hoitoa aloitettaessa
• Sitalopraami 10-30 mg/vrk
• Valproaatti, okskarbatsepiini – ei rutiinikäyttöön
– Näyttö tehosta vaatimaton
• Haloperidonista näyttöä dementiaan liittyvän aggression
hoidossa (A)
– Avo- ja laitospotilaita, 5 tutkimusta (N= 817)
– Annos 0.25- 6 mg, 3-16 viikkoa
– Enemmän haittaoireita (uneiliaisuutta, ekstrapyramidaalioireita)
kuin lumelääkkeellä
54
11/15/2015
Aggressiivisen asiakkaan
kohtaaminen
• Kohtele asiakasta ammatillisesti ja asiallisesti
– Ensimmäinen kontakti määrää suurelta osin
vuorovaikutuksen suunnan
– (Haikonen & Pulkkinen 2010: Aggressiivisen
asiakkaan kohtaaminen – ohjeistuksen kehittäminen
Mikkelin kotihoidon henkilöstölle)
55
11/15/2015
• Vanhus kaipaa arvokkuuden tunnetta,
jota hoitaja voi rakentaa kuuntelemalla
ja olemalla läsnä. Jokainen vanhus on
arvokas taustastaan tai sairaudestaan
riippumatta
56
11/15/2015
• Vanhushoitotyön haasteellisuus liittyy fyysisen
suorituskyvyn heikkenemiseen, entisestä
luopumiseen ja lopulta oman identiteetin
kadottamiseen
• Kohtaamisen tilanteet hoitohenkilökunnan
kanssa voivat joko heikentää tai vahvistaa
arvokkuuden kokemusta
11/15/2015
57
Tukitaanko suu muilla kuin
lääkkeillä?
Sitominen ja rajoitteet – kaksiteräinen miekka
•
Mielenterveyslain alaiset laitokset
(noudatetaan mt-lakia)
– potilas on pidättävällä
hoitopäätöksellä
– lääkäri päättää sitomisista
– päätös sekä perustelut kirjataan
sairaskertomuksiin
•
•
•
•
59
Muut laitokset?
STM:n asettama työryhmä
Vaatiiko aina lääkärin arvion ja
kirjaamisen?
Sitominen ja kuolemanriski
muistettava
11/15/2015
Rajoitteiden käyttö vanhuksilla
(Saarnio 2009)
• Terveyskeskusten ja vanhainkotien
hoitohenkilökunta (n=1148)
• Käytetyt fyysiset rajoittamismuodot
– Sängynlaidat
– Geriatrien tuoli + pöytälevy
– Tavallinen tuoli + vyökiinnitys
– Turvaliivi
– Magneettivyö
– Lepositeet
– Huoneen oven lukitseminen/sulkeminen
60
11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009)
• Vanhukseen liittyvät tekijät
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
61
Vanhuksen fyysisen turvallisuuden lisääminen
Edeltävä kaatuminen
Tarvitsee avun liikkumiseen
Asennon tukeminen (??)
Mahdollisten kramppien varalta
Häiritsee ympäristöä
Rauhoittava lääkitys
Vanhuksella tarttuva infektio
Miessukupuoli
Vanhuksen turvattomuus: pelkää levottomia asukkaita
11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009)
JATKUU
• Hoitajaan liittyvät tekijät
– Lähi-/ perushoitaja
– 31-40 vuoden ikä
– Hoitajan myönteiset arvot ja asenteet fyysisten
rajoitteiden käyttöä kohtaan (?)
– Vastentahtoisuus vanhustyötä kohtaan
– Uupuminen
62
11/15/2015
Fyysisten rajoitteiden käytölle altistavat tekijät (Saarnio 2009)
JATKUU
• Hoitotyöhön liittyvät tekijät
– Virheelliset merkinnät potilaspapereissa
– Hoitajat tietämättömiä rajoitteiden käytön syistä
– Hoitajilla ei tietoa vanhuksen toimintakyvystä
– Hoitajien erilaiset toimintatavat: toiset hoitajat
rajoittavat, toiset eivät
– Hoitotoimien onnistumisen takia: mm. syöttämispesemis- ja vaipanvaihtotilanteet
63
11/15/2015
Asenteemme..muuttaako tilannetta
toiseksi
• Kun se (potilas)
onkin minun tai
sinun äitisi tai
sinä itse?
Vanhusten psykoosilääkehoidossa
(psyykelääkehoidossa) pitäisi puhua
laadusta eikä välttämättä määrästä
ja koulutuskaan ei auta jos asenne ei
ole kohdallaan
Tuttu tilanne : ”Eikö mitään lääkettä??”
” Kun on riittävästi tietoa lääkkeistä ja niitä
käyttävästä potilaasta, uskaltaa olla lääkkeitä
määräämättä”
Kirsi Kinnunen
Tukitaanko psyykenlääkkeillä
vanhusten suut?
• Oikeisiin potilaisiin
kohdennettuna,
oikealla annoksella
käytettynä
psyykenlääkkeet
eivät tuki
kenenkään suuta
vaan pelastavat
monen elämän.
3 mummelia keskusteli keskenään:
•
68
Ensimmäinen sanoi:
- Kyllä tämä dementia on kauheaa. Kun minä
istun sängyllä, en muista, olenko käymässä
nukkumaan vai nousemassa ylös.
- Minulla tauti ilmenee eteisessä, kun seison
takki päällä, selitti
toinen. - En muista, olenko menossa ulos vai
tulossa sisään.
Kolmas mummo naurahti:
- Minua moinen tauti ei vaivaa. Täytyy ihan
koputtaa puuta!
Sen tehtyään hän katsoi hölmistyneenä ovelle
ja huusi:
- SISÄÄN!
11/15/2015
KIITOS!
69
11/15/2015