Lataa - Päijät-Hämeen Liitto
Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen liitto Loppuraportti 3.2.2015 Tiivistelmä: Nykymallin haasteet Vuodeosastoilla hoidetaan tällä hetkellä akuutisti sairastuneita, pitkäaikaishoitoa vaativia ja kuntoutusta edellyttäviä potilaita. − Tämä ei ole kaikkien potilaiden hoidon näkökulmasta mielekästä, koska henkilöstörakenne ei aina tue osaamisen vaatimuksia. − Akuuttipotilaiden arvioiminen ja hoitaminen edellyttää erilaisia valmiuksia henkilöstöltä kuin esim. kuntouttavan hoitotyön osaamisvaatimukset ovat. Laitoshoidossa olevien potilaiden määrä suuri nykymallissa Nykymallilla järjestettynä palvelut eivät tavoita kaikkia maakunnan asukkaita yhdenvertaisesti ja palvelut eivät ole tasalaatuisia. − Käytännössä esimerkiksi aivoinfarktipotilaat lähetetään tulevaisuudessa jatkohoitoon heidän kuntoutukseensa erikoistuneeseen yksikköön. Erikoistumalla saavutetaan sekä laadullisesti että taloudellisesti paremmat tulokset; hoitojaksot lyhentyvät, potilas ei palaa sairaalaan yhtä herkästi ja pärjää paremmin kotona. − Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista. Suomessa akuuttihoito on pääsääntöisesti hoidettu hyvin, mutta kuntouttavaa hoitotyötä ei ole mahdollistettu riittävästi ja tämän seurauksena potilaille on syntynyt toimintakyvyn vajetta, jonka seurauksena he ovat joutuneet pitkäaikaishoitoon. 2 Tiivistelmä: Uuden mallin tavoitteet Potilaille tarjotaan tasalaatuisemmat tehokkaat akuuttihoitopalvelut, jotka varmistavat sen että potilas saa akuuttiin sairauteensa nopean hoidontarpeen arvion, diagnoosin ja hoidon aloituksen. Tämän jälkeen potilas voi siirtyä turvallisesti kotiin. − Niissä tilanteissa joissa potilas ei vielä pärjää kotona, hänet voidaan ohjata lähemmäksi kotia ns. arviointiyksikköön, joka toimii arviointi- ja kuntoutusyksikkönä. Tavoitteena on tästäkin yksiköstä varmistaa mahdollisimman nopea potilaan kuntoutus kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön. Avohoidon palveluja vahvistetaan ympäri maakuntaa, varmistaen mm. hyvät vastaanottopalvelut. Tavoitteena on palvelujen nopea saatavuus. Kotisairaalatoiminnan palveluja vahvistetaan, jolloin kotona oleva potilaalle voidaan toteuttaa lääkehoito ja tehdä toimenpiteet, jotka aikaisemmin perinteisesti tehtiin sairaalassa. Ensihoidon palveluja kodin rajapintaan vahvistetaan, jolloin voidaan hyödyntää ensihoidon osaamista ja varmistaa, että heidän työpanoksensa on maksimaalisesti työajan puitteissa käytettävissä maakunnan asukkaiden terveyden edistämiseen. Nykyisessä mallissa, ensihoidon ammattilaisilla kertyy hukka-aikaa odottelusta. Henkilöstön irtisanomisille ei ole tarvetta. Eläköitymisen kautta vähennys tapahtuu luonnollista kautta ja tämän seurauksena tuottavuus paranee. Henkilöstön rooliin ja työtehtäviin tulee palvelurakenteen uudistumisen myötä muutoksia. Perinteisen hoitotyön sijaan vaaditaan mm. enemmän kuntouttavan hoitotyön osaamista, ohjaustaitoja, aktiivista potilaan hoidon koordinaatiota, siltojen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluiden välille ja omaisten tukemista. 3 Toimeksianto Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä toteutettiin osana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen –hanketta. Se on osa Kuntayhteistyön tuki –hanketta, jonka rahoituksesta vastaavat Päijät-Hämeen liitto (maakunnan kehittämisraha) sekä alueen kunnat. Toimintasuunnitelman laatimisen rahoitukseen osallistui myös PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Tavoitteena oli laatia konkreettinen ja toteutettava toimintasuunnitelma, miten Päijät-Hämeessä tuotetaan optimaalinen akuuttivuodeosastohoito ja siihen liittyvät hoitoprosessit. Suunnitelmassa pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. − Millainen on kustannustehokas tulevaisuuden tarpeita vastaava palvelurakenne, jolla turvataan korkealaatuinen hoitoprosessien toimivuus ja vaikuttavuus sekä kuntouttavan työotteen toteuttaminen akuuttivuodeosastoilla? − Miten ja millä rakenteella Päijät-Hämeessä tuotetaan vuodeosastohoitoa edellyttävä kuntoutus mukaan lukien vaativan tason kuntoutus? − Miten uudessa toimintamallissa tuotetaan muut akuuttivuodeosastoilla järjestettävät erityispalvelut (mm. palliatiivinen hoito)? − Mitä ja miten kotiin vietäviä palveluita on kehitettävä uuden tuottamussuunnitelman toteuttamiseksi? − Millaisia kustannussäästöjä suunnitelman täytäntöönpano tuottaa tilaajille (vertailu nykytilan ja suunnitelman välillä)? − Millaisiin palveluprosessien kehittämistarpeisiin uusi suunnitelma tuottaa ratkaisuita? Suunnitelman rajaus: Suunnitelmassa ei oteta kantaa vanhusten pitkäaikaissairaanhoidon palveluverkkoon. Suunnitelman valmistelusta vastasi NHG yhteistyössä paikallisen asiantuntijatyöryhmän kanssa. Toteutusaika − 1.9.2014 - 31.1.2015, suunnitelma luovutettiin Päijät-Hämeen liitolle 3.2.2015. 4 Asiantuntijatyöryhmän jäsenet Heinola: − Kirsi Korttila sosiaali- ja terveysjohtaja − Kirsi Timonen, perusterveydenhuollon ylilääkäri − Jaakko Larjo, lääkäri Lahti: − Ismo Rautiainen, vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja − Eeva-Leena Saarinen, kehittämispäällikkö − Pirkko Heinonen, kuntoutuspäällikkö Kuntajohtajien edustajat − Osmo Pieski, kaupunginjohtaja − Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja Peruspalvelukeskus Aava: − Anu Olkkonen-Nikula, koti- ja asumispalvelujohtaja − Jouni Sakomaa, vuodeosastopalvelupäällikkö Peruspalvelukeskus Oiva: − Aino Eerola, peruspalvelujohtaja Päijät-Hämeen keskussairaala: − Johanna Aitamurto, hallintoylihoitaja − Maria Virkki, hallintoylilääkäri − Marja Mikkelsson, kuntoutuskeskuksen tulosalueen johtaja 5 Työsuunnitelman rakenne Työsuunnitelman rakenne voidaan karkeasti jakaa viiteen erilliseen osaan: 1. Projektin aloitus ja valmistelu 2. Palvelurakennetta koskevat selvitykset 3. Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset 4. Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja loppuraportointi 5. Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus 1 2 4 Palvelurakennetta Yleissuunnitelmankoskevat laadinta selvitykset Projekti n aloitus Projektin ja aloitusvalmiste kokous lu 3 Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen Toimintalähtöisen tilasuunnitelman erityisiä toimintamalleja ja laadinta rajapintoja koskevat selvitykset 5 Tulosten Projektin yhteenveto, loppuravaikutusten portointi ja analysointi ja päättäloppuminen raportointi Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus 6 Projektin aikataulu ja vaiheistus Selvitystyö toteutettiin asiakkaan toivomassa aikataulussa syyskuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Alla on esitetty alustava ehdotus aikataulusta. Osa-alue Syys Loka Marras Joulu Tammi 1. Projektin aloitus ja valmistelu 2. Palvelurakennetta koskevat selvitykset 23.10.2014 3. Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset 19.11.2014 4. Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja loppuraportointi 9.1.2015 5. Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus Aloitus ja lopetuspalaveri Väliraportoinnit / workshopit 7 Määritelmiä Akuutti hoito: − Yllättäen sairastuneen potilaan tutkimus, hoidon aloitus ja hoitaminen − Lyhytaikainen hoito: • esim. keuhkokuume, lonkkamurtumapotilaan tutkimus ja hoito (kuntoutus) Akuuttivuodeosastohoito: − Akuutin sairauden hoito vuodeosastohoidolla − Mahdollisesti kuntoutuksen aloitus − Hoitojakson keston tavoite maksimissaan joitain viikkoja Kuntoutus vuodeosastolla: − Ei sisällä pitkäaikaishoitoa − Ensisijaisesti neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) Arviointiyksikkö − Arviointiyksikkö toimii mahdollisimman lähellä kotia, kotona asumisen ja toimintakyvyn arvioinnin tukena moniammatillisella mallilla − Arviointiyksikköön voidaan tulla matalankynnyksen periaatteella, jaksot lyhyitä − Yksikkö voi toimia esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikön yhteydessä − Arviointiyksikössä ei ole erillisisä laboratorio tai kuvantamispalveluita, sillä toiminta painottaa kuntoutusta ja toimintakykyä tukevia toimintoja Määritelmiä tilastollisissa analyyseissä: − Kuntoutus; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta, neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) − Muu lyhytaikaishoito; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta ja ei kuntoutus diagnoosia (Neurologinen potilas (I60-I69, G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit) 8 Nykytilanne: Alueiden välinen yhteistyö on vähäistä Hartola 1 osasto Kotisairaala Palliatiivinen hoito Aava Geriatrinen keskus Lahti Kaupungin Neurol. Kunt. sairaala 10 os Kotiutushoitajat Akuuttihoito Iitti 2 osastoa Nastola 1 osasto Asikkala 1 osasto Hollola 2 osastoa Oiva Orimattila 2 osastoa Sysmä 1 osasto Kotiutushoitajat Padasjoki 1 osasto Kotiutushoitajat Muu kuntoutus Kotiutushoitajat Keskussairaala ja Akuutti24 Kotiutushoitajat Heinola Sairaala – 2 osastoa Keskitetään muutamia potilaita 9 Esimerkki: Toimintamallit ja hoitokäytännöt vaihtelee erittäin paljon Päijät-Hämeessä 75 vuotta täyttäneiden muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) hoitojaksojen kesto ja määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön 400 Hartola Vertailualue D 350 Sysmä Vertailualue C Orimattila Myrskylä Padasjoki Vertailualue F Hoitojaksoja / 1000 vastaavan ikäistä 300 250 Nastola Iitti Vertailualue E 200 Pukkila Kärkölä Hollola Hämeenkoski Lahti Asikkala Heinola 150 Vertailualue A 100 50 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Hoitojaksojen keskiarvokesto, vrk 10 Esimerkki: Ainoastaan Orimattilan osastoilla ja Hollolan osastolla 2 muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista alle puolet palaa 12 kuukauden sisällä 12 kuukauden sisällä tk-sairaalaan palaavien potilaiden osuus vuoden 2012 lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista, % 70% 60% 50% Lyhytaikaishoidon (ei kuntoutuksen) potilasmäärät vaihtelevat kuvaajassa mukana olevilla osastoilla 88 ja 579 välillä. 40% 12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus 30% 12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus, mukana ei jakson päätteeksi kuolleet 20% 10% 0% 11 Nykyinen akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja organisointimalli perustuu melko erillään toimiviin alueisiin Akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja organisointimalli Hartola 1 osasto Kotisairaala Palliatiivinen hoito Asikkala 1 osasto Hollola 2 osastoa AVH-kuntoutus Aava Geriatrinen keskus Lahti Kaupungin Neurol. Kunt. sairaala 10 os Kotiutushoitajat Akuuttihoito Iitti 2 osastoa Nastola 1 osasto Ortoped. kunt. Orimattila 2 osastoa Sysmä 1 osasto Kotiutushoitajat Oiva Padasjoki 1 osasto Kotiutushoitajat Muu kuntoutus Kotiutushoitajat Keskussairaala ja Akuutti24 Alueiden välinen profiloituminen Alueiden sisäinen profiloituminen Profiloitumattomat osastot Kotiutushoitajat Heinola Sairaala – 2 osastoa Palliatiivinen hoito ja AVH-kuntoutus 12 Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat PäijätHämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (1/2) Kehityskohde Ratkaisuehdotus Alueellinen näkökulma: Hoitokäytäntöjen yhdenmukaisuus, laadun vaihtelut ja yhteistyö Lisätään yhteistyötä ja kehitetään ratkaisuja koko alueelle eikä ainoastaan omalle terveysasemalle Yhdenmukaistetaan hoitokäytäntöjä Lisätään yhteistyötä esim. kapasiteetin hyödyntämisessä Profiloidaan osaamista eri yksikköjen välillä Vahvistetaan pienten kuntien palveluita Erityisosaamisen saatavuus ja hoidon laadun varmistaminen Keskitetään erityisosaamista vaativien potilaiden hoito riittävän suuriin yksiköihin. Esimerkkejä mainituista erityisosaamista vaativista toimista: ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ ‒ Neurologinen ja AVH-kuntoutus (puhe- ja toimintaterapia) Mahdollisesti traumapotilaiden kuntoutus ja ortopedinen kuntoutus Akuuttigeriatria (Esim. akuuttigeriatrinen tarkkailuyksikkö päivystyksen lähelle) Alueellinen kotisairaanhoito Geriatrinen tutkimus Palliatiivinen hoito Mahdollisesti psykogeriatria (agressiivisuus) sekä päihdehoitoa tarvitsevat potilaat Toimintayksiköiden koko tarkoituksenmukainen ja tehokkaan toiminnan mahdollistava Tuotetaan akuuttivuodeosastotoiminta riittävän suurissa yksiköissä, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja mahdollisimman korkeatasoisen hoidon. Suuremmat keskukset helpottavat myös osaavan työvoiman saamista ‒ Tällä hetkellä osa yksiköistä niin pieniä, että tehokkaan toiminnan organisointi haastavaa* ‒ Turvattava myös sairaanhoidollinen osaaminen pienemmissä kunnissa ja hajaalueilla Tiedonkulku esh:n ja pth:n välillä Lisätään esh-konsultaatioita potilaiden turhan lähettämisen välttämiseksi. Potilaan tulisi saada hoito mahdollisimman vähillä siirroilla Annetaan ESH:lle tieto potilaan kotiutusmahdollisuuksista aikaisessa vaiheessa hoitojaksojen lyhentämiseksi (myös akuutti24) 13 Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat PäijätHämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (2/2) Kehityskohde Ratkaisuehdotus Kuntouttavan toimintamallin vahvistaminen Lääkäreiden tulisi olla valmiita kotiuttamaan entistä aikaisemmin ja omaksua kuntouttava eikä hoitava toimintamalli Erilaisen kuntoutusosaamisen varmistaminen (toimintaterapeutit, puheterapeutit, erikoistuneet fysioterapeutit) Profiloitumista entistä enemmän eri yksiköiden välillä tulisi tehdä erityisesti AVH ja muussa neurologisessa kuntoutuksessa ‒ Nämä kuntoutusmuodot vaativat erityisosaamista, jota ei pystytä pienissä yksiköissä toteuttamaan ‒ Kuntoutumiseen tarvitaan normaalin hoitohenkilökunnan lisäksi toimintaterapeutteja, puheterapeutteja sekä erikoistuneita fysioterapeutteja ‒ Jo tällä hetkellä vaativaa neurologista kuntoutusta on keskitetty Lahden kaupunginsairaalaan, mutta terveyskeskukset hoitavat AVH-kuntoutusta paljon myös itse ‒ Myös tiettyjen tuki- ja liikuntaelinpotilaiden sekä traumapotilaiden kuntoutuksessa voitaisiin osin saada hyötyä keskittämisestä Kuntoutuksen tulee alkaa heti kun potilas joutuu päivystykseen tai vuodeosastolle ja jatkua kotitutumisen jälkeen kotona ‒ Siirtymät perusterveydenhuollon puolelle/palveluasumiseen/kotiin pitäisi pystyä hoitamaan siten, että kuntoutus jatkuu myös siirtopäivinä Kotona tarjottavien palveluiden lisääminen Kotona tulisi tarjota entistä enemmän palveluita tulevaisuudessa Geriatrin ja muiden erikoislääkärien saatavuus ja käyttö Luodaan terveyskeskuksilla toimiva malli geriatrien konsultointiin ‒ Geriatrista osaamista tarvitaan myös keskussairaalaan (ei ole tällä hetkellä) ‒ Geriatri voisi olla Päijät-Hämeen alueella ja kiertää kaikissa yksiköissä ‒ Myös muiden erikoisalojen konsultaatiota tulisi saada tarvittaessa ‒ Kotikuntoutusta varten ikäihmiselle pitää pystyä tarjoamaan riittävä tuki kotona ‒ Kodin muutostöitä tulisi tehdä ajoissa, jotta kotiin paluu on mahdollisimman saumatonta ‒ Myös korisairaalatoimintaa ja muita kotiin vietäviä palveluita tulisi kehittää entistä voimakkaammin 14 Vuodeosastotoimintaa on kehitettävänä osana palvelurakennetta Palveluiden käyttöä koordinoidaan keskitetysti Koti Kotihoidon ja asumispalvelualueen vastuuta kasvatetaan Palveluiden keskitetty koordinointi Kotona asumisen tukeminen Kotihoito Kotihoidon ja asumispalvelualueen vastuuta kasvatetaan Yleinen ikääntymiseen ja hyvinvointiin sekä saatavilla oleviin palveluihin liittyvä neuvonta järjestetään koordinoidusti eri kuntien välillä. Laajennettu kotisairaanhoito ja kotikuntoutus Kotisairaala Palveluintegraattori järjestää keskitetysti asiakkaalle yksilöidyt palvelut yhteistyössä julkisen palvelutuotannon sekä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Arviointi- ja laadunvalvontayksikkö Asumispalvelut Muut alueelliset palvelut: esim. omaishoito Lähde: NHG analyysi Vaativa sairaanhoito Vaativaa sairaanhoitoa tarjotaan keskitetysti yhdessä yksikössä Lyhytaikainen akuuttivuodeosastohoito Tarjotaan lyhytaikaista hoitoa lähellä päivystystä Muu akuuttivuodeosastohoito /kuntoutus Kuntoutusta ja akuuttivuodeosastohoitoa Palveluiden laadunvarmistus ja kustannustehokkuuden seuranta. Vastuu kilpailuttamisesta Vaativa kuntoutus Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Neuvonta- ja palveluohjausyksikkö sekä palveluintegratttori Terveydenhuolto Asumispalveluiden oltava aktivoiva ympäristö, jotta sairaalapalveluiden käyttö minimoidaan - Keskitetysti koordinoidut palvelut yhteisen palveluohjaus- ja arviointiyksikön avulla. Palveluohjaus yhdistää tarpeen ja tarjonnan - Yhdenmukainen kriteeristö ja laskutus Vastuu kotiin saattavasta kuntoutuksesta ja hoidosta 15 Vuodeosastotoiminta tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa Neuvonta Palveluohjaus Vuodeosastot SAS Arviointiyksiköt Kuntoutus Akuutti Kotikuntoutus Kotisairaala Ensihoito Palveluohjaus ja neuvonta välttämättömiä kokonaisuuden toimivuuden ja oikeisiin palvelumuotoihin ohjautumisen kannalta Vuodeosastot sekä arviointiyksiköt kehittävät toimintaa yhteistyössä palveluohjauksen sekä kotiin vietävien palveluiden kanssa Kotiin vietävät palvelut tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa Kotihoito 16 Suositus: Erityisosaamista vaativien toimintojen keskittäminen, akuutti- ja kuntoutusosastojen ja alueellisten arviointiyksiköiden perustaminen Vaativat potilaat edellyttävät korkeaa erikoistumista ja määrät ovat pieniä, joten yksi osasto palvelee koko aluetta Vaativa kuntoutus Vaativa saattohoito Akuuttiosastoja tulisi sijoittua lähelle päivystystä Kuntoutusosastoilla volyymi riittää pariin yksikköön Keskeinen lähipalvelu ja kotihoidon tukiyksikkö Arviointiyksiköitä tehdään eri alueiden vuodeosastojen ja osittain tehostetun palveluasumisen tilalle Arviointiyksikkö Hoitaa vaativat potilaat Kouluttaa koko piirin henkilöstöä Konsultoi muita osastoja, esim. saattohoidossa tai käytöshäiriöissä Geriatrinen osaamiskeskus Akuuttiosastot Arviointiyksikkö Kuntoutusosastot Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö Huom! Kuvassa ei ole esitetty määrää eri osastoille vaan konseptuaalisesti, millaisia osastoja olisi mahdollista rakentaa Akuuttiosastoille tullaan päivystyksestä Kuntoutusosastoille jatkohoitopotilaita esh:sta, Arviointiyksikkö Tulosyy usein muu kuin akuutti lääketieteellinen ongelma 17 Suositus: Erityispalveluiden järjestämiseen Päijät-Hämeessä Palliatiivinen hoito Psykogeriatrinen hoito Neurologinen kuntoutus Keskitetty taso Keskitetään vaativa palliatiivisen hoidon osaaminen Keskitetään osaaminen psykogeriatria Keskitetään vaativa neurologinen kuntoutus Akuuttivuode-osasto tai kuntoutusosasto Palliatiivisen hoidon vuodeosasto Psyko-geriatrinen vuodeosasto toimii arviointi-yksikkönä Neurologisen kuntoutuksen vuodeosastot Arviointiyksikkö tilannekartoitus lääkityksen aloitus/muutos Arviointiyksiköt Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella Koti Koti, Profiloidut potilaat erikoistuneissa palveluasumisyksiköissä (käytöshäiriö+ muistisairaus/ Myös kotona hoito arviointiyksikön tuella mt- ja päihdetaustaiset) 18 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 1: Kotona kotihoidon turvin asuva ikäihminen Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita potilaiden hoitoketjujen kehittämiselle sen rikkonaisuuden vuoksi. − Akuuttivuodeosastotoiminta perustuu melko erillään oleviin yksiköihin − Monet yksiköt eivät ole erikoistuneet, vaan akuuttiosastoilla hoidetaan hyvin erilaisia potilaita • Ammattilaisten osaamisen kohdentaminen vaikeaa Seuraavilla kalvoilla on esiteltynä erilaisia palvelujärjestelmän tyyppipotilas-esimerkkejä ja tuotu esiin millaisia haasteita kyseisillä potilasryhmillä voi olla nykyisessä palvelujärjestelmässä ja miten uusia järjestelmä voi vastata kyseisiin haasteisiin. Tapaukset ovat kuvitteellisia Haasteet vanhassa mallissa Mahdollisuudet uudessa mallissa Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai kaatumisen seurauksena) kaatumisen seurauksena) − Päivystyskäynti Keskussairaalaan todetaan lyhytaikaisen osastohoidon tarve selvitetään jatkohoitoa kaupungin osastolle, haasteena selvittää missä on tilaa − Päivystyskäynti Keskussairaalaan todetaan lyhytaikaisen osastohoidon tarve kuntoutukseen ja lyhytaikaiseen hoitoon erikoistuneen osaston osastotilanne selvitetään − Potilas siirtyy pienelle vuodeosastolle, joka on profiloimaton − Potilas siirtyy osastolle, joka on lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen profiloitunut • • Potilas on muita hyväkuntoisempi, häntä kuitenkin autetaan yhtä paljon kuin muita potilaita eikä tehokkaaseen lyhytaikaiseen kuntoutukseen ole resursseja, sillä suurin osa potilaista on pitkäaikaispotilaita Potilaan yleiskunto laskee, kuntoutusta ei suunnitelmallista kotona pärjääminen vaarantuu ja potilaan laitoshoitojakso pitkittyy − Potilas pääsee lopulta kotiin, mutta toimintakyky on heikentynyt ja potilas tarvitsee aiempaa enemmän kotihoidon tukea • Potilaalle ruvetaan selvittämään palvelutaloasumispaikkaa • Potilasta hoidetaan kuntouttavalla otteella koko osastohoitojakson ajan potilaan yleistila on alussa alkuperäistä huonompi • Potilaalle tehdään selkeä kuntoutussuunnitelma osastohoidon aikana, jota toteutetaan määrätietoisesti samalla kun potilaan infektiota hoidetaan • Potilaan sairaus paranee ja yleistila paranee, potilaan kotona pärjääminen ei ole heikentynyt osastohoitojakson aikana kuntouttavan otteen ja kuntoutussuunnitelman noudattamisen vuoksi − Potilas pääsee kotiin hyväkuntoisena, alkupainotteista kotikuntoutusta vähennetään portaittain, tämän jälkeen kotihoidon palvelut entisellään 19 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 2: Palvelutalossa asuva vanhus Haasteet vanhassa mallissa Mahdollisuudet uudessa mallissa Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu − Vanhus kaatuu päivystysaikana Keskussairaalaan − Vanhus kaatuu päivystysaikana Keskussairaalaan − Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia, vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja kaatumiseen ei todeta − Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia, vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja kaatumiseen ei todeta − Vanhusta hoidetaan muutama päivä Keskussairaalan osastolla kuivumisen vuoksi, sillä oman kunnan vuodeosastolla ei ole tilaa ja palvelutalossa ei ole mahdollisuutta hoitaa potilasta Keskussairaalassa kuntouttavaan toimintaan ei keskitytä, jolloin potilaan toimintakyky heikkenee − Vanhus siirtyy lyhytaikaiselle vuodeosastolle, jossa kuivumaa korjataan ja samalla potilasta kuntoutetaan. Potilaan toimintakyky ei ole korjaantunut entiselle tasolle siirto arviointiyksikköön − Potilas siirtyy takaisin Palvelutaloon Keskussairaalasta, mutta yleistila on huonontunut Potilas lähetetään uudestaan Keskussairaalaan − Keskussairaalassa ei todeta uuttaa hoidettavaa, potilas siirtyy vuodeosastolle, joka on profiloimaton − Arviointiyksikössä tehdään yksilöllisempi kuntoutussuunnitelma, kuntoutetaan potilasta aiempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin potilaan yleistila jopa kohenee alkuperäisestä siirto takaisin Palvelutaloon − Palvelutalossa potilasta autetaan noudattamaan kuntoutusohjelmaa, lisäkuntoutuskäyntejä aluksi • • Potilaan tehokkaaseen kuntoutukseen ei ole resursseja potilaan tila ei parane ja osastohoito pitkittyy Potilaan yleistila paranee, kuntoutuskotiohjelmaa noudatetaan ja potilaan yleistilaan kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota • • Potilaan tila vähitellen paranee, mutta palvelutalossa ei ole tarpeeksi resursseja, jotta potilasta voitaisiin siellä hoitaa Potilaan huimaus ja kaatuilu vähenee yleistilan paranemisen myötä ja potilas tarvitsee aiempaa vähemmän palveluita • Päivystyskäynnit vähenevät • Potilaalle ruvetaan etsimään pitkäaikaishoitopaikkaa 20 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille Tyyppipotilas 3: Kotona ilman kotihoidon palveluita asuva 70-v potilas, taustalla flimmeri ja nyt aivoinfarkti Haasteet vanhassa mallissa Mahdollisuudet uudessa mallissa Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä Marevan Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä Marevan − Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita soittaa ambulanssin keskussairaalaan − Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita soittaa ambulanssin keskussairaalaan − Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla − Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla − Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy jatkohoito osastolle, joka on profiloimaton osasto − Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy vaativalle neurologiselle kuntoutusosastolle • Osastolla hoidetaan neurologisia kuntoutuspotilaita, mutta osasto ei ole erikoistunut siihen, jonka seurauksena henkilökunnan osaaminen ei ole profiloitunut tukemaan juuri kyseisen potilaan kuntoutushaasteita • Osastolla potilas saa osan tarvitsemastaan kuntoutuksesta, mutta kaikkia kuntoutuspalveluita ei ole saatavilla • Potilaan kuntoutus pitkittyy, ja yleistila ei parane toivotulle tasolle potilaan kotona pärjääminen heikentyy − Potilaalle selvitetään palvelutalosta paikkaa • Kuntoutusosastolla potilaan luodaan kuntoutusohjelma, jota noudatetaan • Potilas saa tarvitsemaansa toimintaterapiaa ja muita kuntoutusmuotoja, jonka seurauksena potilaan yleistila lähtee parantumaan − Potilas siirtyy vielä tavalliselle kuntoutusosastolle jatkokuntoutukseen • Kuntoutusosastolla vointi paranee • Yksikössä tehdään kuntoutusohjelma kotiin ja varmistetaan kotona pärjääminen • Osastohoitojakso pitkittyy, sillä palvelutaloihin on jonoa • Potilas pääsee lopulta palvelutaloon, yleistila on selvästi aiempaa heikentynyt − Potilas siirtyy kotiin, jossa kotikuntoutusta jatketaan ja kotihoidon palveluiden tarvetta arvioidaan • Potilas ei enää palaa kotiin ja tarvitsee palvelutalon kaikkein ”raskaimpia palveluita” − Potilas asuu kotona kotihoidon palveluiden turvin 21 Esimerkki: Landskronan 44 000 asukkaan kunnan alueella vuodeosastohoitoa vähennetty käyttäjälähtöisellä kuntoutuksella Kotiutusyksiköiden kuntouttava toiminta Vanha järjestelmä Uusi järjestelmä Sairaala Sairaala Koti Lyhytaikaiskoti Koti Keskeiset menestystekijät: Käyttäjälähtöisyys Moniammatillisuus Omaisten tärkeys Yhteistyö sairaalan kanssa Fasilitointi Käyttäjälähtöinen kuntoutus arkielämän ympäristössä Niin paljon käyntejä kuin asiakas tarvitsee Yhteistyö omaisten kanssa Vuodeosastohoidossa paljon vanhuksia ja 48 sairaansijaa Kahden vuoden jälkeen vuodeosastolla enää 26 sairaansijaa Kallis järjestelmä Asiakkaiden tyytyväisyys 9,5/10 − Asiakkaat haluavat lyhytaikaista hoitoa ja mahdollisuus suureen käyntimäärään alussa luo riittävän turvallisuuden tunteen kotona selviytymiselle Kustannukset 22,4 % alemmat Parantunut toimintakyky ja vähentynyt muiden palveluiden käyttö Lähteet: http://nhg.fi/wp-content/uploads/2014/11/NHG10v_Eva_Klang_V%C3%A4nerklint_Ruotsin-kotihoito-ja-kotiutumistoiminta.pdf 22 Sairaansijojen tarpeen pitäminen vuoden 2017 tasolla edellyttää valtakunnallista tasoa nopeampaa tuottavuuden kasvua esimerkiksi kotikuntoutukseen panostamalla Ennuste sairaansijojen määrän kehitykselle 2017-2024, indeksoitu siten, että vuoden 2017 määrä on 100 160 140 Tarpeen kasvu perustuen yli 75-vuotiaiden ennustettuun määrään 120 100 Tuottavuden kasvulla korjattu kasvuennuste** 80 Koko Suomen keskimääräisen tuottavuuden kasvun ylittämisen tuoma korjaus 60 40 Vuoden 2017 mukainen tarve 20 Paikkamäärää ei kannata rakentaa ennakkoon, koska vapaana olevat paikat täyttyvät joka tapauksessa. Tulevaisuuden tuottavuuden nousutarve mikäli ei haluta/voida lisätä paikkoja/resursseja 0 2017 2019 2021 2023 *Tuottavuuden kasvun laskemisessa on käytetty vuosien 2003-2013 hoitopäivää/yli 75 vuotias muutoksia. **Tuottavuudella korjatussa kasvuennusteessa on korjattu Päijät-Hämeen väestön ikääntymiseen perustuvaa ennustetta (2.8 % vuodessa) koko Suomen tuottavuuden kasvuprosenttiin (-1,36 %) 23 Uuden palvelurakenteen avulla terveyskeskusten pitkäaikaista hoitoa pystytään purkamaan Kustannukset ennen Paikkamäärä ennen Kustannukset uusi Paikkamäärä uusi Muutos 1,0 M€ 9 3,1 - 5,3 M€ 27 – 48 +2,1 - +4,3 M€ +18 - +39 Lyhytaikainen tk-vuodeosasto 28,0 M€ 317 20,7 – 25,7 M€ 236 – 292 -2,3 - -7,3 M€ -25 - -81 Pitkäaikainen laitoshoito 54,4 M€ +761 0 0 -54,4 M€ -761 0 0 3,0 M€ 48 +3,0 M€ +48 57,8 M€ 1209 75,5 M€ 1580 +17,7 M€ +371 Keskitetty Tkvuodeosast oilta siirtyvät Palveluasumisesta siirtyvät Arviointiyksiköt Palveluasumisyksiköt -33,1 - -37,8 M€ -344 - -392 Panostus kotihoitoon ja kotiin vietäviin palveluihin 24 Tulevaisuuden vuodeosaston tavoitteet kiinteistön näkökulmasta Nykyiset tilat Tulevaisuuden tilat Tavoitteena tilat jotka kannustaa liikkumiseen ja omatoimiseen kuntoutukseen Kuvat: Antti Autio, Autio Consulting 25 Tilojen soveltuvuus tulevaisuudessa NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistön kuntoon Nykyiset paikat Jalkaranta Orimattila Heinola (osasto 11K ja 11B) Hollolla Sysmä Padasjoki 170 Vaativaan hoitoon soveltuvia paikkoja Lyhytaikaiseen sekä kuntoutukseen suositeltavia paikkoja Min Max Min Max 170 170 170 170 36 60 21 40 40 50 38 + 24 20+20 52 27 30 Ilman isompia toimenpiteitä arviointiyksiköksi soveltuvia hoitopaikkoja Min Max 15 25 20 20 Isompia toimenpiteitä vaativat arviointiyksiköksi soveltuvat hoitopaikat Min Max Modernisoinnin näkökulmasta toiminnallisesti haastavia paikkoja Min Max Nastola 29 20 20 Asikkala 30 20 25 Iitti 27 18 27 Heinola (osasto 31) 20 17 17 Hartola 20 20 20 55 64 Yhteensä: 467-507 170 170 267 * 60 paikkaa edellyttää 24 paikkaisen vanhainkotiyksikön uudelleensijoitusta 320 35 45 40 45 26 Esimerkki akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenteesta ja organisointimallista nykyisissä kiinteistöissä NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistöjen kuntoon Keskussairaala ja päivystys Hollola Asikkala Jalkaranta / vaativat palvelut Padasjoki Heinola Hartola Sysmä Lahti Orimattila Keskitetyt palvelut Arviointiyksiöiden ehdotettu sijainti perustuu nykyisten kiinteistöjen kuntoon. Kiinteistöinvestoinneilla voidaan muuttaa rakennetta. Iitti Nastola Kuntoutus ja/tai lyhytaikaishoito Arviointiyksikkö Ei yksikköä koska ei ole suoraan soveltuvia kiinteistöjä, 27 Kartoitettujen kiinteistöjen soveltuvat paikat riittävät palvelurakenteeseen, jossa yli 75-v. väestön lyhytaikaisen pthhoidon peittävyys 1,1 % (+arviointiyksiköt 0,2 %) Suurempi peittävyys vaatii sitä, että Lahdessa paikkoja muuallakin kuin Jalkarannassa esim. Hollolassa Nykykäyttö Suunniteltu käyttö 2017 Käytettävissä oleva paikkamäärä 2017 Vaativa hoito Lyhytaikai nen ja kuntoutus Arviointi yksikkö Yhteensä Vaativa hoito Lyhytaikai nen ja kuntoutus Arviointi yksikkö Yhteensä 170 170 0 170 20 50 20 Lahti 136 13 – 22 110 – 136 22 151 – 173 Hollola Padasjoki Asikkala Kärkölä Hämeenkoski YHTEENSÄ 34 10 18 8 5 75 2-4 1 1-2 1 0–1 5–9 20 - 24 6-7 11 - 14 5-6 3–4 44 – 55 4 1 2 1 1 9 27 - 31 8-9 16 - 18 7-8 4–5 61 – 70 Orimattila Nastola Iitti Myrskylä Pukkila YHTEENSÄ 32 21 12 4 3 72 2-3 2-3 1-2 0-1 0 5–9 17 - 21 13 - 16 9 - 11 2-3 2-3 43 – 53 3 3 2 1 0 9 23 - 27 18 - 20 12 - 14 3-4 3 59 – 68 36 – 60 Heinola Sysmä Hartola YHTEENSÄ 31 15 13 59 3-6 1-2 1 5–8 27- 33 8-9 5-6 39 – 49 6 2 1 8 37 - 43 10 - 12 7–8 54 – 62 40 50 Lahdessa eri palveluiden paikat ovat toisensa poissulkevia 50 36 – 60 40 20 70 20 36 - 60 20 20 56 – 80 15 - 25 40 15 - 25 15 – 25 55 – 65 28 Yhteenveto uuden palvelurakenteen hyödyistä Asiakasnäkökulma Yhdenvertaiset palvelut Päijät-Hämeen asukkaille Erityisosaamisen varmistaminen erityisosaamista vaativille palveluille (e.g. neurologinen kuntoutus) Lähipalveluiden ja peruspalveluiden turvaaminen lähellä asukkaita arviointiyksiköiden kautta Nopeampi kuntoutuminen ja paraneminen fokusoidun hoidon ansiosta Selkeämmin organisoitu palveluntuotanto ja parempi palveluohjaus Henkilöstönäkökulma Mahdollisuudet kehittää omaa erityisosaamista enemmän erikoistuneissa yksiköissä Vertaistuki omassa työympäristössä erikoisosaavien henkilöiden kesken Selkeämmin organisoitu palvelutuotanto ja selkeämpi henkilöstörakenne Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työotteen korostuminen Tuotantonäkökulma ja organisaatio- ja johtamisnäkökulma Palveluiden saatavuus ja tarjonta pystytään turvaamaan tehokkaamman tuotantotavan ansiosta myös tulevaisuudessa, vaikka väestö ikääntyy ja PäijätHämeessä suuria kustannuspaineita Resurssien riittävyys varmistetaan luomalla hyvin toimiva ja selkeä palvelurakenne (pienempi tarve) sekä luomalla Talousnäkökulma Taloudellisesta näkökulmasta uusi palvelurakenne tuo säästöjä erityisesti pitkäaikaishoidon vähenemisen kautta Arviointiyksiköiden avulla pystytään sekä vähentämään hoitojaksoja että lyhentämään jaksojen kestoja Uusi palvelurakenne voidaan toteuttaa pääosin tämän hetkisten kiinteistöjen avulla 29
© Copyright 2024