Lataa - Päijät-Hämeen Liitto

Toimintasuunnitelman laatiminen
akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien
hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeen liitto
Loppuraportti
3.2.2015
Tiivistelmä: Nykymallin haasteet
 Vuodeosastoilla hoidetaan tällä hetkellä akuutisti sairastuneita, pitkäaikaishoitoa vaativia ja kuntoutusta edellyttäviä potilaita.
− Tämä ei ole kaikkien potilaiden hoidon näkökulmasta mielekästä, koska henkilöstörakenne ei aina tue osaamisen vaatimuksia.
− Akuuttipotilaiden arvioiminen ja hoitaminen edellyttää erilaisia valmiuksia henkilöstöltä kuin esim. kuntouttavan hoitotyön osaamisvaatimukset ovat.
 Laitoshoidossa olevien potilaiden määrä suuri nykymallissa
 Nykymallilla järjestettynä palvelut eivät tavoita kaikkia maakunnan asukkaita yhdenvertaisesti ja palvelut eivät ole tasalaatuisia.
− Käytännössä esimerkiksi aivoinfarktipotilaat lähetetään tulevaisuudessa jatkohoitoon heidän kuntoutukseensa erikoistuneeseen yksikköön. Erikoistumalla
saavutetaan sekä laadullisesti että taloudellisesti paremmat tulokset; hoitojaksot lyhentyvät, potilas ei palaa sairaalaan yhtä herkästi ja pärjää paremmin
kotona.
− Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista.
 Suomessa akuuttihoito on pääsääntöisesti hoidettu hyvin, mutta kuntouttavaa hoitotyötä ei ole mahdollistettu riittävästi ja tämän
seurauksena potilaille on syntynyt toimintakyvyn vajetta, jonka seurauksena he ovat joutuneet pitkäaikaishoitoon.
2
Tiivistelmä: Uuden mallin tavoitteet
 Potilaille tarjotaan tasalaatuisemmat tehokkaat akuuttihoitopalvelut, jotka varmistavat sen että potilas saa akuuttiin sairauteensa
nopean hoidontarpeen arvion, diagnoosin ja hoidon aloituksen. Tämän jälkeen potilas voi siirtyä turvallisesti kotiin.
− Niissä tilanteissa joissa potilas ei vielä pärjää kotona, hänet voidaan ohjata lähemmäksi kotia ns. arviointiyksikköön, joka toimii arviointi- ja
kuntoutusyksikkönä. Tavoitteena on tästäkin yksiköstä varmistaa mahdollisimman nopea potilaan kuntoutus kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön.
 Avohoidon palveluja vahvistetaan ympäri maakuntaa, varmistaen mm. hyvät vastaanottopalvelut. Tavoitteena on palvelujen nopea
saatavuus.
 Kotisairaalatoiminnan palveluja vahvistetaan, jolloin kotona oleva potilaalle voidaan toteuttaa lääkehoito ja tehdä toimenpiteet,
jotka aikaisemmin perinteisesti tehtiin sairaalassa.
 Ensihoidon palveluja kodin rajapintaan vahvistetaan, jolloin voidaan hyödyntää ensihoidon osaamista ja varmistaa, että heidän
työpanoksensa on maksimaalisesti työajan puitteissa käytettävissä maakunnan asukkaiden terveyden edistämiseen. Nykyisessä
mallissa, ensihoidon ammattilaisilla kertyy hukka-aikaa odottelusta.
 Henkilöstön irtisanomisille ei ole tarvetta. Eläköitymisen kautta vähennys tapahtuu luonnollista kautta ja tämän seurauksena
tuottavuus paranee.
 Henkilöstön rooliin ja työtehtäviin tulee palvelurakenteen uudistumisen myötä muutoksia. Perinteisen hoitotyön sijaan vaaditaan
mm. enemmän kuntouttavan hoitotyön osaamista, ohjaustaitoja, aktiivista potilaan hoidon koordinaatiota, siltojen rakentamista
sosiaali- ja terveyspalveluiden välille ja omaisten tukemista.
3
Toimeksianto
 Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi
Päijät-Hämeessä toteutettiin osana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen –hanketta. Se
on osa Kuntayhteistyön tuki –hanketta, jonka rahoituksesta vastaavat Päijät-Hämeen liitto (maakunnan
kehittämisraha) sekä alueen kunnat. Toimintasuunnitelman laatimisen rahoitukseen osallistui myös PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.
 Tavoitteena oli laatia konkreettinen ja toteutettava toimintasuunnitelma, miten Päijät-Hämeessä tuotetaan
optimaalinen akuuttivuodeosastohoito ja siihen liittyvät hoitoprosessit. Suunnitelmassa pyydetään vastauksia
seuraaviin kysymyksiin.
− Millainen on kustannustehokas tulevaisuuden tarpeita vastaava palvelurakenne, jolla turvataan korkealaatuinen hoitoprosessien toimivuus ja
vaikuttavuus sekä kuntouttavan työotteen toteuttaminen akuuttivuodeosastoilla?
− Miten ja millä rakenteella Päijät-Hämeessä tuotetaan vuodeosastohoitoa edellyttävä kuntoutus mukaan lukien vaativan tason kuntoutus?
− Miten uudessa toimintamallissa tuotetaan muut akuuttivuodeosastoilla järjestettävät erityispalvelut (mm. palliatiivinen hoito)?
− Mitä ja miten kotiin vietäviä palveluita on kehitettävä uuden tuottamussuunnitelman toteuttamiseksi?
− Millaisia kustannussäästöjä suunnitelman täytäntöönpano tuottaa tilaajille (vertailu nykytilan ja suunnitelman välillä)?
− Millaisiin palveluprosessien kehittämistarpeisiin uusi suunnitelma tuottaa ratkaisuita?
 Suunnitelman rajaus: Suunnitelmassa ei oteta kantaa vanhusten pitkäaikaissairaanhoidon palveluverkkoon.
 Suunnitelman valmistelusta vastasi NHG yhteistyössä paikallisen asiantuntijatyöryhmän kanssa.
 Toteutusaika
− 1.9.2014 - 31.1.2015, suunnitelma luovutettiin Päijät-Hämeen liitolle 3.2.2015.
4
Asiantuntijatyöryhmän jäsenet
 Heinola:
− Kirsi Korttila sosiaali- ja terveysjohtaja
− Kirsi Timonen, perusterveydenhuollon ylilääkäri
− Jaakko Larjo, lääkäri
 Lahti:
− Ismo Rautiainen, vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja
− Eeva-Leena Saarinen, kehittämispäällikkö
− Pirkko Heinonen, kuntoutuspäällikkö
 Kuntajohtajien edustajat
− Osmo Pieski, kaupunginjohtaja
− Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja
 Peruspalvelukeskus Aava:
− Anu Olkkonen-Nikula, koti- ja asumispalvelujohtaja
− Jouni Sakomaa, vuodeosastopalvelupäällikkö
 Peruspalvelukeskus Oiva:
− Aino Eerola, peruspalvelujohtaja
 Päijät-Hämeen keskussairaala:
− Johanna Aitamurto, hallintoylihoitaja
− Maria Virkki, hallintoylilääkäri
− Marja Mikkelsson, kuntoutuskeskuksen tulosalueen johtaja

5
Työsuunnitelman rakenne
 Työsuunnitelman rakenne voidaan karkeasti jakaa
viiteen erilliseen osaan:
1.
Projektin aloitus ja valmistelu
2.
Palvelurakennetta koskevat selvitykset
3.
Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä
toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset
4.
Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja
loppuraportointi
5.
Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja
laadunvarmistus
1
2
4
Palvelurakennetta
Yleissuunnitelmankoskevat
laadinta
selvitykset
Projekti
n aloitus
Projektin
ja
aloitusvalmiste
kokous
lu
3
Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen
Toimintalähtöisen
tilasuunnitelman
erityisiä toimintamalleja
ja
laadinta
rajapintoja koskevat selvitykset
5
Tulosten
Projektin
yhteenveto,
loppuravaikutusten
portointi ja
analysointi
ja päättäloppuminen
raportointi
Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja laadunvarmistus
6
Projektin aikataulu ja vaiheistus
 Selvitystyö toteutettiin asiakkaan toivomassa aikataulussa syyskuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Alla on
esitetty alustava ehdotus aikataulusta.
Osa-alue
Syys
Loka
Marras
Joulu
Tammi
1. Projektin aloitus ja valmistelu
2. Palvelurakennetta koskevat selvitykset
23.10.2014
3. Akuuttiosastojen ja kuntoutuksen erityisiä
toimintamalleja ja rajapintoja koskevat selvitykset
19.11.2014
4. Tulosten yhteenveto, vaikutusten analysointi ja
loppuraportointi
9.1.2015
5. Projektinjohto, sidosryhmäyhteistyö ja
laadunvarmistus
Aloitus ja lopetuspalaveri
Väliraportoinnit /
workshopit
7
Määritelmiä
 Akuutti hoito:
− Yllättäen sairastuneen potilaan tutkimus, hoidon aloitus ja hoitaminen
− Lyhytaikainen hoito:
•
esim. keuhkokuume, lonkkamurtumapotilaan tutkimus ja hoito (kuntoutus)
 Akuuttivuodeosastohoito:
− Akuutin sairauden hoito vuodeosastohoidolla
− Mahdollisesti kuntoutuksen aloitus
− Hoitojakson keston tavoite maksimissaan joitain viikkoja
 Kuntoutus vuodeosastolla:
− Ei sisällä pitkäaikaishoitoa
− Ensisijaisesti neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit)
 Arviointiyksikkö
− Arviointiyksikkö toimii mahdollisimman lähellä kotia, kotona asumisen ja toimintakyvyn arvioinnin tukena moniammatillisella mallilla
− Arviointiyksikköön voidaan tulla matalankynnyksen periaatteella, jaksot lyhyitä
− Yksikkö voi toimia esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikön yhteydessä
− Arviointiyksikössä ei ole erillisisä laboratorio tai kuvantamispalveluita, sillä toiminta painottaa kuntoutusta ja toimintakykyä tukevia toimintoja
 Määritelmiä tilastollisissa analyyseissä:
− Kuntoutus; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta, neurologinen potilas (I60-I69 (AVH), G-diagnoosi) tai TULE- tai traumapotilas (M- ja S-diagnoosit)
− Muu lyhytaikaishoito; Jakson pituus enintään 90 vuorokautta ja ei kuntoutus diagnoosia (Neurologinen potilas (I60-I69, G-diagnoosi) tai TULE- tai
traumapotilas (M- ja S-diagnoosit)
8
Nykytilanne: Alueiden välinen yhteistyö on vähäistä
Hartola
1 osasto
Kotisairaala
Palliatiivinen
hoito
Aava
Geriatrinen
keskus
Lahti Kaupungin
Neurol. Kunt.
sairaala
10 os
Kotiutushoitajat
Akuuttihoito
Iitti
2 osastoa
Nastola
1 osasto
Asikkala
1 osasto
Hollola
2 osastoa
Oiva
Orimattila
2 osastoa
Sysmä
1 osasto
Kotiutushoitajat
Padasjoki
1 osasto
Kotiutushoitajat
Muu
kuntoutus
Kotiutushoitajat
Keskussairaala ja
Akuutti24
Kotiutushoitajat
Heinola
Sairaala –
2 osastoa
Keskitetään muutamia potilaita
9
Esimerkki: Toimintamallit ja hoitokäytännöt vaihtelee erittäin
paljon Päijät-Hämeessä
75 vuotta täyttäneiden muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) hoitojaksojen kesto ja määrä suhteessa vastaavan ikäiseen
väestöön
400
Hartola
Vertailualue D
350
Sysmä
Vertailualue C
Orimattila
Myrskylä
Padasjoki
Vertailualue F
Hoitojaksoja / 1000 vastaavan ikäistä
300
250
Nastola
Iitti
Vertailualue E
200
Pukkila
Kärkölä
Hollola
Hämeenkoski
Lahti
Asikkala
Heinola
150
Vertailualue A
100
50
0
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Hoitojaksojen keskiarvokesto, vrk
10
Esimerkki: Ainoastaan Orimattilan osastoilla ja Hollolan osastolla
2 muun lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista alle puolet
palaa 12 kuukauden sisällä
12 kuukauden sisällä tk-sairaalaan palaavien potilaiden osuus vuoden 2012 lyhytaikaishoidon (ei kuntoutus) potilaista, %
70%
60%
50%
Lyhytaikaishoidon (ei kuntoutuksen)
potilasmäärät vaihtelevat
kuvaajassa mukana olevilla
osastoilla 88 ja 579 välillä.
40%
12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus
30%
12 kk:n sisällä jakson päättymisestä palaavien osuus, mukana
ei jakson päätteeksi kuolleet
20%
10%
0%
11
Nykyinen akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja
organisointimalli perustuu melko erillään toimiviin alueisiin
Akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenne- ja organisointimalli
Hartola
1 osasto
Kotisairaala
Palliatiivinen
hoito
Asikkala
1 osasto
Hollola
2 osastoa
AVH-kuntoutus
Aava
Geriatrinen
keskus
Lahti Kaupungin
Neurol. Kunt.
sairaala
10 os
Kotiutushoitajat
Akuuttihoito
Iitti
2 osastoa
Nastola
1 osasto
Ortoped. kunt.
Orimattila
2 osastoa
Sysmä
1 osasto
Kotiutushoitajat
Oiva
Padasjoki
1 osasto
Kotiutushoitajat
Muu
kuntoutus
Kotiutushoitajat
Keskussairaala ja
Akuutti24
Alueiden välinen profiloituminen
Alueiden sisäinen profiloituminen
Profiloitumattomat osastot
Kotiutushoitajat
Heinola
Sairaala –
2 osastoa
Palliatiivinen hoito ja
AVH-kuntoutus
12
Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat PäijätHämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (1/2)
Kehityskohde
Ratkaisuehdotus
Alueellinen näkökulma: Hoitokäytäntöjen
yhdenmukaisuus, laadun vaihtelut ja
yhteistyö
 Lisätään yhteistyötä ja kehitetään ratkaisuja koko alueelle eikä ainoastaan omalle
terveysasemalle
 Yhdenmukaistetaan hoitokäytäntöjä
 Lisätään yhteistyötä esim. kapasiteetin hyödyntämisessä
 Profiloidaan osaamista eri yksikköjen välillä
 Vahvistetaan pienten kuntien palveluita
Erityisosaamisen saatavuus ja hoidon
laadun varmistaminen
 Keskitetään erityisosaamista vaativien potilaiden hoito riittävän suuriin yksiköihin.
Esimerkkejä mainituista erityisosaamista vaativista toimista:
‒
‒
‒
‒
‒
‒
‒
Neurologinen ja AVH-kuntoutus (puhe- ja toimintaterapia)
Mahdollisesti traumapotilaiden kuntoutus ja ortopedinen kuntoutus
Akuuttigeriatria (Esim. akuuttigeriatrinen tarkkailuyksikkö päivystyksen lähelle)
Alueellinen kotisairaanhoito
Geriatrinen tutkimus
Palliatiivinen hoito
Mahdollisesti psykogeriatria (agressiivisuus) sekä päihdehoitoa tarvitsevat potilaat
Toimintayksiköiden koko
tarkoituksenmukainen ja tehokkaan
toiminnan mahdollistava
 Tuotetaan akuuttivuodeosastotoiminta riittävän suurissa yksiköissä, joka mahdollistaa
tehokkaan toiminnan ja mahdollisimman korkeatasoisen hoidon. Suuremmat
keskukset helpottavat myös osaavan työvoiman saamista
‒ Tällä hetkellä osa yksiköistä niin pieniä, että tehokkaan toiminnan organisointi
haastavaa*
‒ Turvattava myös sairaanhoidollinen osaaminen pienemmissä kunnissa ja hajaalueilla
Tiedonkulku esh:n ja pth:n välillä
 Lisätään esh-konsultaatioita potilaiden turhan lähettämisen välttämiseksi. Potilaan
tulisi saada hoito mahdollisimman vähillä siirroilla
 Annetaan ESH:lle tieto potilaan kotiutusmahdollisuuksista aikaisessa vaiheessa
hoitojaksojen lyhentämiseksi (myös akuutti24)
13
Haastatteluiden perusteella seuraavat kokonaisuudet ovat PäijätHämeen vuodeosastotoiminnan kehittämisen lähtökohta (2/2)
Kehityskohde
Ratkaisuehdotus
Kuntouttavan toimintamallin
vahvistaminen
 Lääkäreiden tulisi olla valmiita kotiuttamaan entistä aikaisemmin ja omaksua
kuntouttava eikä hoitava toimintamalli
 Erilaisen kuntoutusosaamisen varmistaminen (toimintaterapeutit, puheterapeutit,
erikoistuneet fysioterapeutit)
 Profiloitumista entistä enemmän eri yksiköiden välillä tulisi tehdä erityisesti AVH ja
muussa neurologisessa kuntoutuksessa
‒ Nämä kuntoutusmuodot vaativat erityisosaamista, jota ei pystytä pienissä yksiköissä
toteuttamaan
‒ Kuntoutumiseen tarvitaan normaalin hoitohenkilökunnan lisäksi toimintaterapeutteja,
puheterapeutteja sekä erikoistuneita fysioterapeutteja
‒ Jo tällä hetkellä vaativaa neurologista kuntoutusta on keskitetty Lahden kaupunginsairaalaan,
mutta terveyskeskukset hoitavat AVH-kuntoutusta paljon myös itse
‒ Myös tiettyjen tuki- ja liikuntaelinpotilaiden sekä traumapotilaiden kuntoutuksessa voitaisiin osin
saada hyötyä keskittämisestä
 Kuntoutuksen tulee alkaa heti kun potilas joutuu päivystykseen tai vuodeosastolle ja
jatkua kotitutumisen jälkeen kotona
‒ Siirtymät perusterveydenhuollon puolelle/palveluasumiseen/kotiin pitäisi pystyä hoitamaan siten,
että kuntoutus jatkuu myös siirtopäivinä
Kotona tarjottavien palveluiden
lisääminen
 Kotona tulisi tarjota entistä enemmän palveluita tulevaisuudessa
Geriatrin ja muiden erikoislääkärien
saatavuus ja käyttö
 Luodaan terveyskeskuksilla toimiva malli geriatrien konsultointiin
‒ Geriatrista osaamista tarvitaan myös keskussairaalaan (ei ole tällä hetkellä)
‒ Geriatri voisi olla Päijät-Hämeen alueella ja kiertää kaikissa yksiköissä
‒ Myös muiden erikoisalojen konsultaatiota tulisi saada tarvittaessa
‒ Kotikuntoutusta varten ikäihmiselle pitää pystyä tarjoamaan riittävä tuki kotona
‒ Kodin muutostöitä tulisi tehdä ajoissa, jotta kotiin paluu on mahdollisimman saumatonta
‒ Myös korisairaalatoimintaa ja muita kotiin vietäviä palveluita tulisi kehittää entistä
voimakkaammin
14
Vuodeosastotoimintaa on kehitettävänä osana palvelurakennetta
Palveluiden käyttöä koordinoidaan keskitetysti
Koti
Kotihoidon ja
asumispalvelualueen
vastuuta kasvatetaan
Palveluiden
keskitetty koordinointi
Kotona asumisen
tukeminen
Kotihoito
Kotihoidon ja
asumispalvelualueen
vastuuta kasvatetaan
Yleinen ikääntymiseen ja hyvinvointiin
sekä saatavilla oleviin palveluihin
liittyvä neuvonta järjestetään
koordinoidusti eri kuntien välillä.
Laajennettu kotisairaanhoito
ja kotikuntoutus
Kotisairaala
Palveluintegraattori järjestää
keskitetysti asiakkaalle yksilöidyt
palvelut yhteistyössä julkisen
palvelutuotannon sekä yksityisten ja
kolmannen sektorin toimijoiden
kanssa
Arviointi- ja
laadunvalvontayksikkö
Asumispalvelut
Muut alueelliset palvelut:
esim. omaishoito
Lähde: NHG analyysi
Vaativa sairaanhoito
Vaativaa sairaanhoitoa tarjotaan
keskitetysti yhdessä yksikössä
Lyhytaikainen
akuuttivuodeosastohoito
Tarjotaan lyhytaikaista hoitoa lähellä
päivystystä
Muu akuuttivuodeosastohoito
/kuntoutus
Kuntoutusta ja
akuuttivuodeosastohoitoa
Palveluiden laadunvarmistus ja
kustannustehokkuuden seuranta.
Vastuu kilpailuttamisesta
Vaativa kuntoutus
Tavallinen palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen
Neuvonta- ja
palveluohjausyksikkö sekä
palveluintegratttori
Terveydenhuolto
Asumispalveluiden
oltava aktivoiva
ympäristö, jotta
sairaalapalveluiden
käyttö minimoidaan
- Keskitetysti koordinoidut palvelut
yhteisen palveluohjaus- ja
arviointiyksikön avulla. Palveluohjaus
yhdistää tarpeen ja tarjonnan
- Yhdenmukainen kriteeristö ja laskutus
Vastuu kotiin saattavasta
kuntoutuksesta ja hoidosta
15
Vuodeosastotoiminta tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä
vanhuspalveluiden kanssa
Neuvonta
Palveluohjaus
Vuodeosastot
SAS
Arviointiyksiköt
Kuntoutus
Akuutti
Kotikuntoutus
Kotisairaala
Ensihoito
Palveluohjaus ja neuvonta
välttämättömiä kokonaisuuden
toimivuuden ja oikeisiin
palvelumuotoihin ohjautumisen
kannalta
Vuodeosastot sekä
arviointiyksiköt kehittävät
toimintaa yhteistyössä
palveluohjauksen sekä kotiin
vietävien palveluiden kanssa
Kotiin vietävät palvelut tulee
suunnitella tiiviissä yhteistyössä
kotihoidon kanssa
Kotihoito
16
Suositus: Erityisosaamista vaativien toimintojen keskittäminen,
akuutti- ja kuntoutusosastojen ja alueellisten arviointiyksiköiden
perustaminen
 Vaativat potilaat edellyttävät
korkeaa erikoistumista ja määrät
ovat pieniä, joten yksi osasto
palvelee koko aluetta
Vaativa
kuntoutus
Vaativa
saattohoito
 Akuuttiosastoja tulisi
sijoittua lähelle päivystystä
 Kuntoutusosastoilla volyymi
riittää pariin yksikköön
 Keskeinen
lähipalvelu ja
kotihoidon tukiyksikkö
 Arviointiyksiköitä
tehdään eri alueiden
vuodeosastojen ja
osittain tehostetun
palveluasumisen
tilalle
Arviointiyksikkö
 Hoitaa vaativat potilaat
 Kouluttaa koko piirin henkilöstöä
 Konsultoi muita osastoja, esim.
saattohoidossa tai käytöshäiriöissä
Geriatrinen
osaamiskeskus
Akuuttiosastot
Arviointiyksikkö
Kuntoutusosastot
Arviointiyksikkö
Arviointiyksikkö
Huom! Kuvassa ei ole esitetty määrää eri osastoille vaan konseptuaalisesti, millaisia osastoja olisi mahdollista rakentaa
 Akuuttiosastoille tullaan
päivystyksestä
 Kuntoutusosastoille
jatkohoitopotilaita esh:sta,
Arviointiyksikkö
 Tulosyy usein muu
kuin akuutti
lääketieteellinen
ongelma
17
Suositus: Erityispalveluiden järjestämiseen Päijät-Hämeessä
Palliatiivinen hoito
Psykogeriatrinen hoito
Neurologinen kuntoutus
Keskitetty taso
Keskitetään vaativa palliatiivisen
hoidon osaaminen
Keskitetään osaaminen
psykogeriatria
Keskitetään vaativa neurologinen
kuntoutus
Akuuttivuode-osasto tai
kuntoutusosasto
Palliatiivisen hoidon vuodeosasto
Psyko-geriatrinen vuodeosasto
toimii arviointi-yksikkönä
Neurologisen kuntoutuksen
vuodeosastot
Arviointiyksikkö
tilannekartoitus lääkityksen
aloitus/muutos
Arviointiyksiköt
Myös kotona hoito arviointiyksikön
tuella
Koti
Koti, Profiloidut potilaat
erikoistuneissa palveluasumisyksiköissä (käytöshäiriö+ muistisairaus/
Myös kotona hoito arviointiyksikön
tuella
mt- ja päihdetaustaiset)
18
Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille
Tyyppipotilas 1: Kotona kotihoidon turvin asuva ikäihminen
 Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita potilaiden hoitoketjujen kehittämiselle sen rikkonaisuuden vuoksi.
− Akuuttivuodeosastotoiminta perustuu melko erillään oleviin yksiköihin
− Monet yksiköt eivät ole erikoistuneet, vaan akuuttiosastoilla hoidetaan hyvin erilaisia potilaita
•
Ammattilaisten osaamisen kohdentaminen vaikeaa
 Seuraavilla kalvoilla on esiteltynä erilaisia palvelujärjestelmän tyyppipotilas-esimerkkejä ja tuotu esiin millaisia haasteita kyseisillä
potilasryhmillä voi olla nykyisessä palvelujärjestelmässä ja miten uusia järjestelmä voi vastata kyseisiin haasteisiin. Tapaukset ovat
kuvitteellisia
Haasteet vanhassa mallissa
Mahdollisuudet uudessa mallissa
 Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai
 Kotona asuvan vanhuksen vointi heikkenee ( esim. infektion tai
kaatumisen seurauksena)
kaatumisen seurauksena)
− Päivystyskäynti Keskussairaalaan  todetaan lyhytaikaisen
osastohoidon tarve  selvitetään jatkohoitoa kaupungin osastolle,
haasteena selvittää missä on tilaa
− Päivystyskäynti Keskussairaalaan  todetaan lyhytaikaisen
osastohoidon tarve  kuntoutukseen ja lyhytaikaiseen hoitoon
erikoistuneen osaston osastotilanne selvitetään
− Potilas siirtyy pienelle vuodeosastolle, joka on profiloimaton
− Potilas siirtyy osastolle, joka on lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen
profiloitunut
•
•
Potilas on muita hyväkuntoisempi, häntä kuitenkin autetaan yhtä
paljon kuin muita potilaita eikä tehokkaaseen lyhytaikaiseen
kuntoutukseen ole resursseja, sillä suurin osa potilaista on
pitkäaikaispotilaita 
Potilaan yleiskunto laskee, kuntoutusta ei suunnitelmallista 
kotona pärjääminen vaarantuu ja potilaan laitoshoitojakso pitkittyy
− Potilas pääsee lopulta kotiin, mutta toimintakyky on heikentynyt ja
potilas tarvitsee aiempaa enemmän kotihoidon tukea
•
Potilaalle ruvetaan selvittämään palvelutaloasumispaikkaa
•
Potilasta hoidetaan kuntouttavalla otteella koko
osastohoitojakson ajan  potilaan yleistila on alussa alkuperäistä
huonompi
•
Potilaalle tehdään selkeä kuntoutussuunnitelma osastohoidon
aikana, jota toteutetaan määrätietoisesti samalla kun potilaan
infektiota hoidetaan
•
Potilaan sairaus paranee ja yleistila paranee, potilaan kotona
pärjääminen ei ole heikentynyt osastohoitojakson aikana
kuntouttavan otteen ja kuntoutussuunnitelman noudattamisen
vuoksi
− Potilas pääsee kotiin hyväkuntoisena, alkupainotteista kotikuntoutusta
vähennetään portaittain, tämän jälkeen kotihoidon palvelut entisellään
19
Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille
Tyyppipotilas 2: Palvelutalossa asuva vanhus
Haasteet vanhassa mallissa
Mahdollisuudet uudessa mallissa
 Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu
 Vanhus asuu palvelutalossa, ongelmana huimaus ja kaatuilu
− Vanhus kaatuu päivystysaikana  Keskussairaalaan
− Vanhus kaatuu päivystysaikana  Keskussairaalaan
− Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia,
vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja
kaatumiseen ei todeta
− Keskussairaalassa tehdään neurologisia ja sisätautisia tutkimuksia,
vanhus on lievästi kuivunut ja, muuta syytä huimaukseen ja
kaatumiseen ei todeta
− Vanhusta hoidetaan muutama päivä Keskussairaalan osastolla
kuivumisen vuoksi, sillä oman kunnan vuodeosastolla ei ole tilaa ja
palvelutalossa ei ole mahdollisuutta hoitaa potilasta 
Keskussairaalassa kuntouttavaan toimintaan ei keskitytä, jolloin
potilaan toimintakyky heikkenee
− Vanhus siirtyy lyhytaikaiselle vuodeosastolle, jossa kuivumaa
korjataan ja samalla potilasta kuntoutetaan. Potilaan toimintakyky ei
ole korjaantunut entiselle tasolle  siirto arviointiyksikköön
− Potilas siirtyy takaisin Palvelutaloon Keskussairaalasta, mutta
yleistila on huonontunut  Potilas lähetetään uudestaan
Keskussairaalaan
− Keskussairaalassa ei todeta uuttaa hoidettavaa, potilas siirtyy
vuodeosastolle, joka on profiloimaton
− Arviointiyksikössä tehdään yksilöllisempi kuntoutussuunnitelma,
kuntoutetaan potilasta aiempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin 
potilaan yleistila jopa kohenee alkuperäisestä  siirto takaisin
Palvelutaloon
− Palvelutalossa potilasta autetaan noudattamaan
kuntoutusohjelmaa, lisäkuntoutuskäyntejä aluksi
•
•
Potilaan tehokkaaseen kuntoutukseen ei ole resursseja 
potilaan tila ei parane ja osastohoito pitkittyy
Potilaan yleistila paranee, kuntoutuskotiohjelmaa noudatetaan ja
potilaan yleistilaan kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota
•
•
Potilaan tila vähitellen paranee, mutta palvelutalossa ei ole
tarpeeksi resursseja, jotta potilasta voitaisiin siellä hoitaa
Potilaan huimaus ja kaatuilu vähenee yleistilan paranemisen myötä
ja potilas tarvitsee aiempaa vähemmän palveluita
•
Päivystyskäynnit vähenevät
•
Potilaalle ruvetaan etsimään pitkäaikaishoitopaikkaa
20
Nykyinen palvelujärjestelmä tuo haasteita erilaisille potilasryhmille
Tyyppipotilas 3: Kotona ilman kotihoidon palveluita asuva 70-v potilas, taustalla flimmeri ja nyt aivoinfarkti
Haasteet vanhassa mallissa
Mahdollisuudet uudessa mallissa
 Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä
Marevan
 Vanhus asuu kotona, hyväkuntoinen, eteisvärinään käytössä
Marevan
− Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita
 soittaa ambulanssin  keskussairaalaan
− Vanhus saa antikoagulaatiolääkityksestä riippumatta hemioireita
 soittaa ambulanssin  keskussairaalaan
− Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta 
alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla
− Keskussairaalassa todetaan aivoinfarkti, potilasta ei liuoteta 
alkuhoito intensiivistä keskussairaalan osastolla
− Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy jatkohoito
osastolle, joka on profiloimaton osasto
− Potilaalle jää neurologisia oireita ja potilas siirtyy vaativalle
neurologiselle kuntoutusosastolle
•
Osastolla hoidetaan neurologisia kuntoutuspotilaita, mutta osasto
ei ole erikoistunut siihen, jonka seurauksena henkilökunnan
osaaminen ei ole profiloitunut tukemaan juuri kyseisen potilaan
kuntoutushaasteita
•
Osastolla potilas saa osan tarvitsemastaan kuntoutuksesta, mutta
kaikkia kuntoutuspalveluita ei ole saatavilla
•
Potilaan kuntoutus pitkittyy, ja yleistila ei parane toivotulle
tasolle  potilaan kotona pärjääminen heikentyy
− Potilaalle selvitetään palvelutalosta paikkaa
•
Kuntoutusosastolla potilaan luodaan kuntoutusohjelma, jota
noudatetaan
•
Potilas saa tarvitsemaansa toimintaterapiaa ja muita
kuntoutusmuotoja, jonka seurauksena potilaan yleistila lähtee
parantumaan
− Potilas siirtyy vielä tavalliselle kuntoutusosastolle
jatkokuntoutukseen
•
Kuntoutusosastolla vointi paranee
•
Yksikössä tehdään kuntoutusohjelma kotiin ja varmistetaan
kotona pärjääminen
•
Osastohoitojakso pitkittyy, sillä palvelutaloihin on jonoa
•
Potilas pääsee lopulta palvelutaloon, yleistila on selvästi
aiempaa heikentynyt
− Potilas siirtyy kotiin, jossa kotikuntoutusta jatketaan ja kotihoidon
palveluiden tarvetta arvioidaan
•
Potilas ei enää palaa kotiin ja tarvitsee palvelutalon kaikkein
”raskaimpia palveluita”
− Potilas asuu kotona kotihoidon palveluiden turvin
21
Esimerkki: Landskronan 44 000 asukkaan kunnan alueella
vuodeosastohoitoa vähennetty käyttäjälähtöisellä kuntoutuksella
Kotiutusyksiköiden kuntouttava toiminta
Vanha järjestelmä
Uusi järjestelmä
Sairaala
Sairaala
Koti
Lyhytaikaiskoti


Koti

Keskeiset
menestystekijät:
 Käyttäjälähtöisyys
 Moniammatillisuus
 Omaisten tärkeys
 Yhteistyö sairaalan
kanssa
 Fasilitointi
Käyttäjälähtöinen kuntoutus
arkielämän ympäristössä
Niin paljon käyntejä kuin asiakas
tarvitsee
Yhteistyö omaisten kanssa
 Vuodeosastohoidossa paljon vanhuksia ja 48 sairaansijaa
 Kahden vuoden jälkeen vuodeosastolla enää 26 sairaansijaa
 Kallis järjestelmä
 Asiakkaiden tyytyväisyys 9,5/10
−
Asiakkaat haluavat lyhytaikaista hoitoa ja mahdollisuus suureen
käyntimäärään alussa luo riittävän turvallisuuden tunteen kotona
selviytymiselle
 Kustannukset 22,4 % alemmat
 Parantunut toimintakyky ja vähentynyt muiden palveluiden
käyttö
Lähteet: http://nhg.fi/wp-content/uploads/2014/11/NHG10v_Eva_Klang_V%C3%A4nerklint_Ruotsin-kotihoito-ja-kotiutumistoiminta.pdf
22
Sairaansijojen tarpeen pitäminen vuoden 2017 tasolla edellyttää
valtakunnallista tasoa nopeampaa tuottavuuden kasvua
esimerkiksi kotikuntoutukseen panostamalla
Ennuste sairaansijojen määrän kehitykselle 2017-2024, indeksoitu siten, että vuoden 2017 määrä on 100
160
140
Tarpeen kasvu perustuen yli 75-vuotiaiden
ennustettuun määrään
120
100
Tuottavuden kasvulla korjattu
kasvuennuste**
80
Koko Suomen keskimääräisen
tuottavuuden kasvun ylittämisen
tuoma korjaus
60
40
Vuoden 2017 mukainen tarve
20
Paikkamäärää ei kannata rakentaa
ennakkoon, koska vapaana olevat paikat
täyttyvät joka tapauksessa.
Tulevaisuuden tuottavuuden
nousutarve mikäli ei haluta/voida
lisätä paikkoja/resursseja
0
2017
2019
2021
2023
*Tuottavuuden kasvun laskemisessa on käytetty vuosien 2003-2013 hoitopäivää/yli 75 vuotias muutoksia.
**Tuottavuudella korjatussa kasvuennusteessa on korjattu Päijät-Hämeen väestön ikääntymiseen perustuvaa ennustetta (2.8 % vuodessa) koko Suomen tuottavuuden
kasvuprosenttiin (-1,36 %)
23
Uuden palvelurakenteen avulla terveyskeskusten pitkäaikaista
hoitoa pystytään purkamaan
Kustannukset ennen
Paikkamäärä ennen
Kustannukset uusi
Paikkamäärä uusi
Muutos
1,0 M€
9
3,1 - 5,3 M€
27 – 48
+2,1 - +4,3 M€
+18 - +39
Lyhytaikainen
tk-vuodeosasto
28,0 M€
317
20,7 – 25,7 M€
236 – 292
-2,3 - -7,3 M€
-25 - -81
Pitkäaikainen
laitoshoito
54,4 M€
+761
0
0
-54,4 M€
-761
0
0
3,0 M€
48
+3,0 M€
+48
57,8 M€
1209
75,5 M€
1580
+17,7 M€
+371
Keskitetty
Tkvuodeosast
oilta
siirtyvät
Palveluasumisesta
siirtyvät
Arviointiyksiköt
Palveluasumisyksiköt
-33,1 - -37,8 M€
-344 - -392
Panostus kotihoitoon ja kotiin
vietäviin palveluihin
24
Tulevaisuuden vuodeosaston tavoitteet kiinteistön näkökulmasta
Nykyiset tilat
Tulevaisuuden tilat
 Tavoitteena tilat jotka kannustaa liikkumiseen ja omatoimiseen kuntoutukseen
Kuvat: Antti Autio, Autio Consulting
25
Tilojen soveltuvuus tulevaisuudessa
NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistön kuntoon
Nykyiset
paikat
Jalkaranta
Orimattila
Heinola (osasto
11K ja 11B)
Hollolla
Sysmä
Padasjoki
170
Vaativaan
hoitoon
soveltuvia
paikkoja
Lyhytaikaiseen sekä
kuntoutukseen
suositeltavia
paikkoja
Min
Max
Min
Max
170
170
170
170
36
60
21
40
40
50
38 + 24
20+20
52
27
30
Ilman isompia
toimenpiteitä
arviointiyksiköksi
soveltuvia
hoitopaikkoja
Min
Max
15
25
20
20
Isompia
toimenpiteitä
vaativat
arviointiyksiköksi
soveltuvat
hoitopaikat
Min
Max
Modernisoinnin
näkökulmasta
toiminnallisesti
haastavia paikkoja
Min
Max
Nastola
29
20
20
Asikkala
30
20
25
Iitti
27
18
27
Heinola (osasto 31)
20
17
17
Hartola
20
20
20
55
64
Yhteensä:
467-507
170
170
267
* 60 paikkaa edellyttää 24 paikkaisen vanhainkotiyksikön uudelleensijoitusta
320
35
45
40
45
26
Esimerkki akuuttivuodeosastotoiminnan organisaatiorakenteesta
ja organisointimallista nykyisissä kiinteistöissä
NHG:n esitys perustuen investointitarpeen minimointiin, soveltuvuuteen ja kiinteistöjen kuntoon
Keskussairaala ja
päivystys
Hollola
Asikkala
Jalkaranta
/ vaativat
palvelut
Padasjoki
Heinola
Hartola
Sysmä
Lahti
Orimattila
Keskitetyt palvelut
Arviointiyksiöiden ehdotettu
sijainti perustuu nykyisten
kiinteistöjen kuntoon.
Kiinteistöinvestoinneilla voidaan
muuttaa rakennetta.
Iitti
Nastola
Kuntoutus ja/tai lyhytaikaishoito
Arviointiyksikkö
Ei yksikköä koska ei ole suoraan
soveltuvia kiinteistöjä,
27
Kartoitettujen kiinteistöjen soveltuvat paikat riittävät
palvelurakenteeseen, jossa yli 75-v. väestön lyhytaikaisen pthhoidon peittävyys 1,1 % (+arviointiyksiköt 0,2 %)
Suurempi peittävyys vaatii sitä, että Lahdessa paikkoja muuallakin kuin Jalkarannassa esim. Hollolassa
Nykykäyttö
Suunniteltu käyttö 2017
Käytettävissä oleva paikkamäärä 2017
Vaativa
hoito
Lyhytaikai
nen ja
kuntoutus
Arviointi
yksikkö
Yhteensä
Vaativa
hoito
Lyhytaikai
nen ja
kuntoutus
Arviointi
yksikkö
Yhteensä
170
170
0
170
20
50
20
Lahti
136
13 – 22
110 – 136
22
151 – 173
Hollola
Padasjoki
Asikkala
Kärkölä
Hämeenkoski
YHTEENSÄ
34
10
18
8
5
75
2-4
1
1-2
1
0–1
5–9
20 - 24
6-7
11 - 14
5-6
3–4
44 – 55
4
1
2
1
1
9
27 - 31
8-9
16 - 18
7-8
4–5
61 – 70
Orimattila
Nastola
Iitti
Myrskylä
Pukkila
YHTEENSÄ
32
21
12
4
3
72
2-3
2-3
1-2
0-1
0
5–9
17 - 21
13 - 16
9 - 11
2-3
2-3
43 – 53
3
3
2
1
0
9
23 - 27
18 - 20
12 - 14
3-4
3
59 – 68
36 – 60
Heinola
Sysmä
Hartola
YHTEENSÄ
31
15
13
59
3-6
1-2
1
5–8
27- 33
8-9
5-6
39 – 49
6
2
1
8
37 - 43
10 - 12
7–8
54 – 62
40
50
Lahdessa eri palveluiden paikat
ovat toisensa poissulkevia
50
36 – 60
40
20
70
20
36 - 60
20
20
56 – 80
15 - 25
40
15 - 25
15 – 25
55 – 65
28
Yhteenveto uuden palvelurakenteen hyödyistä
Asiakasnäkökulma
 Yhdenvertaiset palvelut Päijät-Hämeen asukkaille
 Erityisosaamisen varmistaminen erityisosaamista vaativille
palveluille (e.g. neurologinen kuntoutus)
 Lähipalveluiden ja peruspalveluiden turvaaminen lähellä
asukkaita arviointiyksiköiden kautta
 Nopeampi kuntoutuminen ja paraneminen fokusoidun
hoidon ansiosta
 Selkeämmin organisoitu palveluntuotanto ja parempi
palveluohjaus
Henkilöstönäkökulma
 Mahdollisuudet kehittää omaa erityisosaamista enemmän
erikoistuneissa yksiköissä
 Vertaistuki omassa työympäristössä erikoisosaavien
henkilöiden kesken
 Selkeämmin organisoitu palvelutuotanto ja selkeämpi
henkilöstörakenne
 Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työotteen
korostuminen
Tuotantonäkökulma ja organisaatio- ja
johtamisnäkökulma
 Palveluiden saatavuus ja tarjonta pystytään turvaamaan
tehokkaamman tuotantotavan ansiosta myös
tulevaisuudessa, vaikka väestö ikääntyy ja PäijätHämeessä suuria kustannuspaineita
 Resurssien riittävyys varmistetaan luomalla hyvin toimiva
ja selkeä palvelurakenne (pienempi tarve) sekä luomalla
Talousnäkökulma
 Taloudellisesta näkökulmasta uusi palvelurakenne tuo
säästöjä erityisesti pitkäaikaishoidon vähenemisen kautta
 Arviointiyksiköiden avulla pystytään sekä vähentämään
hoitojaksoja että lyhentämään jaksojen kestoja
 Uusi palvelurakenne voidaan toteuttaa pääosin tämän
hetkisten kiinteistöjen avulla
29