3/2014 - YHYRES-kehittämisyhdistys ry
SISÄLTÖ: Toiminnanjohtajan terveiset 1 Kausi päättyy, uusi alkaa 2 Ajankohtaista asiaa 3 Kansainvälisiä kuulumisia 4 Marraskuu on kylien turvallisuuskuukausi 5 Parhaat kylät palkittiin 7 Kekrikemuissa Uutiskirje 3/2014 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEISET JOKO SITÄ SAA? YHYRES ry myönsi viimeiset vuosina 2007-13 käytettävissä olleet Kyrönmaan kehittämisrahat yritystukiin viime kesäkuun loppuun mennessä, kehittämishankkeiden rahoitus päättyi jo viime vuoden lopussa. Mielellämme rahoittaisimme nytkin niitä monia hyviä hanke- ja yritystuki-ideoita, joita meille on pitkin vuotta esitetty. Joudumme muiden maaseudun kehittäjien kanssa odottamaan ensin Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä EU:n komissiossa, todennäköisesti se tapahtuu tämän vuoden marras-joulukuussa. Sen jälkeen tarvitaan kotimainen säädöstö, ja sähköinen hakemusjärjestelmä on saatava valmiiksi. Näyttää siltä, että hankerahoituksen myöntö alkaa ensi keväänä. Silloin aloitammekin rytinällä, olemmehan hakeneet edellistä ohjelmakautta suurempaa Leader-rahoitusta Kyrönmaan kehittämiseen. Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Vaikka odotamme innolla uuden kauden käynnistymistä, ei aikamme silti käy pitkäksi. Neuvomme maksatuksissa, teemme vanhan ohjelmakauden loppusäätöä, osallistumme valtakunnalliseen ohjelman valmisteluun ja kouluttaudumme uuden ohjelmakauden haasteisiin. Valmistelemme tiedottamista ja aktivointitoimenpiteitä sitä päivää varten, jolloin meillä on faktatietoa tarjottavana. Hyvä hanketoimija! Käytä sinäkin hyödyksesi tämä rauhallisempi aika. Suunnittele hankkeen toimenpiteet huolella ajan kanssa. Tässä lehdessä on hyviä vinkkejä paitsi viimeisten maksatusten hakuun myös uuteen hankkeeseen valmistautumiseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Matti Jaskari toiminnanjohtaja 1 AJANKOHTAISTA ASIAA Kausi päättyy, muista nämä: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 kauden päätäntätoimet ovat tulossa. Vuosina 2007–2013 rahoitetut ja vielä käynnissä olevat hankkeet voivat jatkua tämän vuoden loppuun eli 31.12.2014 saakka, hankesuunnitelmien mukaisesti. Mikäli vielä syksyn aikana tulee tarvetta hankkeen sisällön muokkaamiselle, kannattaa muutoshakemus laittaa välittömästi YHYRESkehittämisyhdistykselle. ELY-keskus voi tehdä muutospäätöksiä vain tämän vuoden loppuun saak ka. Muutokset voivat koskea ainoastaan hankkeen sisältöä ja toimenpiteitä, eivät kustannuksia. Kaikkien hankkeiden maksuhakemukset tulee jättää YHYRES-kehittämisyhdistys ry:lle viimeistään 30.4.2014. Odotettavissa on, että tuolloin Pohjanmaan ELY-keskuksessa on ruuhkaa, joten tuothan maksuhakemuksen toimistollemme mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen käsittelyn jouduttamiseksi. Muistattehan myös toimittaa loppumaksatuksen yhteydessä hankkeen seurantatiedot, eli indikaattorilomakkeen täytettynä. Kaikissa hanketoimintaa koskevissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä toimistollemme. Uuden ohjelmakauden alkuunpääsyä odotellessa Nyt on oivallinen aika suunnitella yhdistyksesi tai yrityksesi tulevaa toimintaa. Mieti, listaa ja suunnittele siis jo etukäteen, millaisiin projekteihin voisit hankerahoitusta käyttää. Kun saamme hankerahoituksen käyntiin, kannattaa olla etujoukoissa varmistamassa, että juuri teidän hankkeenne saa rahoitusta. Ennen hankehaun käynnistymistä voit siis: -Innostaa omaa yhteisöäsi miettimään kehittämiskohteita ja -tapoja. -Tehdä alustavaa hankesuunnitelmaa: kuka, mitä, miksi, miten ja milloin. -Suunnitella kustannusarviota: paljonko kustannuksia kertyy, alustavia tarjouspyyntöjä voi jo kysellä. -Kerätä ”omaa rahaa”, yksityistä rahaa, jolla kustantaa yhteisölle jäävät kustannukset. -Valmistautua sähköiseen hakumenettelyyn varmistamalla, että yhdistyksen nimenkirjoittajilla on verkkopankkitunnukset, joiden avulla suoritetaan nimenkirjoitus sähköisesti ja että yhdistyksellä/yrityksellä on Verohallinnon Katso-tunnisteet. Ennen kuin EU:n lainsäädäntö, kotimainen lainsäädäntö ja sähköinen hankehakujärjestelmä ovat valmiita, ei voi: - Laittaa hanketta vireille (ts. papereiden toimittaminen YHYRES ry:lle ei auta, sillä emme voi ottaa vielä hakemuksia vastaan). -Aloittaa hanketta (tehdä sopimusta tuotteen tms. toimittamisesta tai maksaa kustannuksia). -hankkeeksi ei voida tälläkään ohjelmakaudella hyväksyä projektia, joka on jo aloitettu ennen hankkeen vireille tuloa YHYRES ry:ssä. YHYRES-kehittämisyhdistys ry järjestää neuvontaa ja koulutusta uuden hankekauden mahdollisuuksista, säännöksistä ja hakumenettelystä, heti kun saa niistä varmaa tietoa Maaseutuvirastolta. 2 AJANKOHTAISTA ASIAA Neljäs Lande on ilmestynyt Himmeli-ilta 11.12.2014 YHYRES-Kehittämisyhdistys ry:n Kyläköörissä on itua -hanke järjestää jo perinteeksi muodostuneen jouluaskartelu-illan 11.12.2014 klo 18.00-21.00 YHYRES ry:n toimistolla (Loukontie 6, Tervajoki). Illan aikana askarrellaan himmeli. Tule tekemään perinnekoriste itsellesi tai yllätä ystäväsi itse tehdyllä lahjalla. Tarvikemaksu 10€/osallistuja. Glögiä, pientä jouluista purtavaa sekä joulumusiikkia. Kouluttajana EKoArt/Eija Koski Ilmoittautumiset 8.12.2014 mennessä. Ilmoittauduthan nopeasti, iltaan otetaan 15 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Maija Rintamäki YHYRES-kehittämisyhdistys ry 050 5867 884/[email protected] Neljäs Lande-lehti on ilmestynyt. Lehti on koonnut hyviä hanke-esimerkkejä Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan alueilta. Lehden teemana ovat tänä vuonna innovaatiot, matkailu ja Green Care -toiminta. Lehti on toteutettu Maaseutuohjelman satoa -hankkeen toimijoiden kesken, eli YHYRESkehittämisyhdistyksen lisäksi mukana ovat Leader-ryhmät Aktion Österbotten ja Pirityiset sekä Pohjanmaan ELY-keskus. Lehteä voit hakea YHYRES ry:n toimistolta ja se löytyy myös täältä: www.printbox.fi/flipbooks/malli/lande_fi/ Essi ikuisti voittajakuvan Essi Karinkanta, 15 vuotta, nappasi voiton Kyläköörissä on itua -hankkeen valokuvaustyöpajan otoksista syntyneestä valokuvakilpailusta. Kyläköörissä on itua -hanke järjesti Kyrönmaalla maksuttoman valokuvaustyöpajan alueen nuorille. Kurssilla nuoret saivat opastusta niin kuvauksen perusteista, valonhallinnasta, sommittelusta kuin tarinan kerronnasta. Valokuvaustyöpajan teemana olivat kotiseutu ja kulttuuriympäristö. Valoku- vaustyöpajan jälkeen nuorten otoksista valittiin parhaat kuvat ja niistä koostettiin valokuvanäyttely ”Kotiseutu Kyrönmaan nuorison silmin”. Kesän ajan mieluisinta kuvaa on voinut äänestää niin markkinoilla, YHYRES-kehittämisyhdistyksen toimistolla kuin Facebookin kautta. Valokuvat keräsivät yli 400 ääntä. Loppukesästä näyttely siirtyi Kyrönmaan kirjastoihin. - Kauanko olet harrastanut valokuvausta? Mitä kuvaat yleensä? Olen aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta, mutta varsinaisena harrastuksena se on alkanut muutama vuosi sitten. Kuvailen yleensä arjessa näkyviä kivoja pikkujuttuja, mutta nautin myös luonnossa kuvaamisesta. Erityisesti lähikuvat ovat mieleeni, koska niin saa ikään kuin avattua ovia uusiin maailmoihin ja ulottuvuuksiin. - Mitä pidit valokuvaustyöpajasta? Se oli hyödyllinen, koska olin juuri saanut oman järjestelmäkameran. Opin esimerkiksi sen, että aurinkoa vasten kuvatessa kannattaa valita pieni aukkoarvo ettei aurinko ole pelkkä vaalea läjä taivaalla. -Tuliko voitto yllätyksenä? Samalla kurssilla ollut kaveri sanoi koulussa, että olen voittanut, ja olin kyllä täysin yllättynyt. En olisi uskonut! teksti: Anu Rajaharju, kehittämissuunnittelija kuva: Kirsi Tikkanen 3 AJANKOHTAISTA ASIAA Kansainvälisyyttä Kyrönmaalle YHYRES ry:n toiminnanjohtaja Matti Jaskari kertoi yhdistyksen toiminnasta ja Kyrönmaasta latvialaisille. YHYRES-kehittämisyhdistys lähti marraskuun alussa Latviaan luomaan kansainvälisiä kontakteja ja etsimään yhteistyömahdollisuuksia tulevalle ohjelmakaudelle 2014-2020 YHYRES yli rajojen -hankkeella. Matka suuntautui Alūksnesin ja Apen alueelle, Aluksne Rural Partnershipin -nimisen Leader-ryhmän vieraaksi. Alūksnes ja Ape sijaitsevat lähellä Viron ja Venäjän raja-alueita, koillis-Latviassa. Matkalla tutustuttiin Apen ja Alūksnesin alueen hanke- ja yritystoimintaan. Alueilla oli remontoitu hankerahoin koulun tiloja kokoontumistiloista koulun ulkoverhouksen parantamiseen. Lapsia ja nuoria varten oli rakennettu jääkiekkokaukalo ja BMXrata. Paljon hankevaroja oli laitettu myös alueen vähäosaisten elinolojen parantamiseen. Yritysten laajaan kirjoon matkalaiset pääsivät tutustumaan niin Alūksnesin kuin Apen alueella. Kiinnostavimpiin yrityskohteisiin kuuluivat tiilitehdas, olkipellettitehdas ja puusepän verstas. Mielenkiintoista nähtävää tarjosi myös myös perinteisen kyläsepän työnäytös. Latviassa osallistuttiin lisäksi workshopiin, jossa työstettiin kehittämisyhdistysten suunnitelmia tulevan kauden kansainvälisille yhteistyökuvioille. Molempien toimintaryhmien strategioista ja suunnitelmista löytyi paljon yhteneväisyyksiä, joiden avulla yhteistyön suunnittelu on mahdollista. Latvialaiset järjestivät alueella yhteistyökonferenssin, jonka mielenkiintoinen ohjelma valotti osallistujille yritysten kehittämismahdollisuuksia, hankemaailman tuloksia menneiltä vuosilta ja toiveet sekä suunnitelmat tulevalle ohjelmakaudelle. Tilaisuudessa paneuduttiin myös Latvian maaseutumatkailun tilanteeseen. Yksi latvialaisten mielestä kiinnostavimmista esityksistä oli esitelmä Kyrönmaan alueen tilanteesta, hankkeista ja tulevaisuuden toimista. Latvia-seminaari tulossa YHYRES yli rajojen -hanke päättyy vuodenvaihteessa. Ennen sitä YHYRES-kehittämisyhdistyksen toimistolla järjestetään Latvia-aiheinen seminaari. Seminaari on tarkoitettu kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneelle kyrönmaalaisille, niin yksittäisille asukkaille kuin kyläyhdistyksillekin. Illalle on suunnitteilla tietoiskut Latvian kulttuurista ja elämästä, hankeinfo ja kokemuksia kansainvälisistä hankemahdollisuuksista sekä kertomus YHYRES yli rajojen –hankkeen matkan annista. Illan kruunaa kahvitarjoilu latvialaiseen tapaan! Tervetuloa kansainvälistymään YHYRES-kehittämisyhdistyksen toimistolle Latvia-seminaariin maanantaina 8.12. klo 18. teksti: Anu Rajaharju, kehittämissuunnittelija kuvat: Kirsi Tikkanen 4 AJANKOHTAISTA ASIAA Harijs Stradiņš tekee puusta taidetta. Alūksnes Bruģakmensin omistaja esitteli tiilitehtaallaan valmistettavaa erikoista pihalaattaa, joka loistaa pimeässä. Turvallisuudesta huolehtiminen yhdistää kyläläisiä Kylien turvallisuuden parantaminen voi lisätä yhteisöllisyyttä ja olla jopa hauskaa, uskoo Jyväskylän energian yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti. Myös Maaseutuvirastossa ja Finnairilla turvallisuusasioiden parissa töitä tehnyt Helislahti on kouluttanut myös kyläläisiä laatimaan oman turvallisuusohjeensa ja miettimään, miten poikkeustilanteissa toimitaan. - Turvallisuus on kaikkia yhdistävä asia, jolla voi daan aktivoida ja monipuolistaa kyläyhteisön toimintaa. Jos halutaan vaikuttaa viranomaisiin, on ryhmän painoarvo aina suurempi kuin jos esimerkiksi yksi kyläläinen kävisi keskustelemassa päättäjien kanssa. Poliisi ja palokunta ovat yhä kauempana kylistä, pahimmassa tapauksessa esimerkiksi myrskyn jälkeen kylä voi joutua selviämään omilla voimavaroilla. - Näitä tilanteita voidaan harjoitella kyläyhteisössä porukalla ja luoda suunnitelma, sekä selvittää, mitä erityistaitoja kyläläisillä on, esimerkiksi onko lähistöllä lääkäriä, metsuria tai palomiestä, antaa Helislahti esimerkin. Kyläkoulu johtopaikaksi Yhteisön joukossa olevien ammattilaisten selvittämisen lisäksi on hyvä sopia mahdollinen kokoon- tumispaikka esimerkiksi pitkien sähkökatkojen ajaksi. - Kyläkoulu voi olla hyvä johtopaikka. Sinne on hyvä varata aggregaatti ja pitää lämpö päällä talvisin. Lisäksi on hyvä selvittää, mitä kalustoa on kylässä, onko polttoainetta ja juomavettä saatavilla. Erityistilanteita varten sovitaan vastuut ja jaetaan tehtävät. Helislahti muistuttaa, että innokkaimmat eivät välttämättä ole parhaita johtamaan. Tärkeintä on säilyttää maltti ja rauhallisuus. Tilanneharjoituksista voi tehdä hauskoja tapahtumia vakavista aiheista huolimatta. Sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan, esimerkiksi kesäasukkaat, eläkkeellä olevat ammattilaiset, maa- ja kotitalousnaiset, Martat, eläkeläisyhdistykset, metsästysseurat, urheiluseurat ja reserviläiset. Radiopuhelimet avuksi Viestintäverkot ovat haavoittuvaisia, sillä sähkökatkon sattuessa riittää muutama tunti vaikuttamaan linkkiasemiin ja viestiliikenteeseen. Pohjanmaalla on lähdetty kehittämään radiopuhelinverkkoa varaverkoksi, joka on halpa järjestelmä, mutta johon tarvitaan mukaan vapaaehtoisia. - Esimerkiksi metsästäjillä on käytössään näitä radiopuhelimia, jos heistä tulisi noin 5 prosenttia mu5 Kirsi Tikkanen KYLÄKÖÖRIN KUULUMISIA Kari Helislahti opasti, miten parantaa kylien turvallisuutta. Helislahti ja Järvi olivat mukana YHYRES-kehittämisyhdistyksen Kyläköörissä on itua –hankkeen järjestämässä turvallisuuskoulutuksessa 17.11. Hankkeen tarkoituksena on järjestää vielä tammikuussa koulutus kylien turvallisuussuunnitelman tarpeellisuudesta ja sen teosta. Lisää tietoa yhdistyksen Facebookissa, kotisivuilla ja Kyläköörin kyläkirjeissä ja sähköpostissa. Maija Rintamäki teksti: Kirsi Tikkanen, tiedottaja Maija Rintamäki kaan, niin maahan saataisiin rakennettua varaverkko, kertoo Matti Järvi. Järvi on kesällä perustetun yhdistyksen, Suomen viestituki ry:n puheenjohtaja. Tarkoituksena on käyttää laitteita, joiden käyttö ei vaadi koulutuksia, kuten radioamatööreillä. - Yhdistyksemme tehtävänä on antaa koulutusta ja kertoa pienistä nikseistä näiden puhelinten käytössä. Jos jokaisesta kylästä tulisi kymmenen puhelimenomistajaa mukaan, saataisiin aikaan riittävänkokoinen rinki. Muita kylien turvallisuuteen liittyviä koulutuksia ovat olleet hätäensiapu ja alkusammutus. Hätäensiapua opiskeltiin Toukolassa ja alkusammutusta Laihian paloasemalla. 6 KYLÄKÖÖRIN KUULUMISIA Kekrikemut kokosi kylätoimijat yhteen Tervetulosanat lausui ja juhlan juonsi Ylistaron Tapanin Nuorisoseuran puheenjohtaja Mervi Mäenpää. Illan muista ohjelmanumeroista vastasivat valehtelun Suomen mestarit Impi ja Auvo ja ”häjyylemään ” yllättäen saapunut Esa Perttu. Musiikkiesitykset esittivät Vaste-yhtye, trubaduuri Jukka Järvenpää sekä Masa ja Iilimarot. Kemut järjestivät Tapanin Nuorisoseura ja Asemanseudun Kehittämisyhdistys yhdessä Kyläköörissä on itua -hankkeen kanssa. Paras kylä -kilpailu Paras kylä kilpailua järjestettiin Kyrönmaalla keväästä syksyyn erilaisissa tapahtumissa, messuilla, markkinoilla sekä internetissä. YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n Kyläköörissä on itua -hankkeen järjestämän kilpailun tavoitteena oli kylien näkyvyyden lisääminen sekä kylätoiminnan myönteisen imagon vahvistaminen. Samalla aktivoitiin vastaajia miettimään, mitkä asiat omassa kylässä ovat hyvin ja mitä asioita tulisi kehittää. Kekrikemuissa palkittiin jokaisen alueen paras kylä sekä kaksi kunniamainintaa saavaa kylää. Paras kylä valittiin äänimäärän perusteella, kunniamaininnan saaneet kylät valittiin vastausten perusteella. Olga Temonen ja Liiveri ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki Kekrikemujen tunnelmissa. Perjantaina 24.10. järjestettiin toista kertaa kolmen seutukunnan yhteiset Kekrikemut Ylistaron Tapaninlinnassa. Tapaninlinna tarjosi tunnelmalliset ja komeat puitteet Kekrikemujen, kylätoiminnan sadonkorjuujuhlan järjestämiseen. Tilaisuus kokosi yhteen 150 kylätoimijaa Kyrönmaalta, Seinäjoen seudulta ja Suupohjasta. Illan pääpuhujana oli Olga Temonen. Olga tunnetaan parhaiten bloggaajana, kolumnistina sekä Salatut elämät -sarjasta sekä Olgan koti -ohjelmasta. Hän muutti miehensä Tuukka Temosen kanssa yhdeksän vuotta sitten maalle, Kymenlaakson Iittiin. Kolmen lapsen äiti hoitaa perheen maatilaa ja toimii aktiivisesti Sääksjärven kyläyhdistyksessä. Kaupungista maalle muuttaneen Temosen perhe sai alkuun epäileviä katseita muilta, ihmeteltiin, miten kaupunkilaiset voisivat pärjätä maaseudulla missä kehitys ei ole ihan yhtä nopeaa kuin kaupungissa. Kun kyläläiset huomasivat, että maaseudun yhteisöllisyys teki Temosiin vaikutuksen, he pääsivät mukaan kyläyhteisöön. Tämän jälkeen Temoset pääsivät mukaan mitä erilaisimpiin juttuihin ja heidät otettiin vastaan uutena voimana. Olgan mukaan kylätoiminnan ehdoton rikkaus on, että se yhdistää eri sukupolvia ja tarjoaa parhaimmillaan hyviä kokemuksia kaikenikäisille. Lisäksi Olga painotti uusien ihmisten uusien ideoiden rikkautta yhdistyksissä. - Älkää heti torpatko uusia ideoita, vaan kääntäkää uudet ihmiset ja heidän voimavaransa ja idearikkautensa voitoksi, rikkokaa rajoja ja kokeilkaa uusia juttuja yhdistyksissänne, Olga neuvoi. Lehmäjoki on Kyrönmaan Paras kylä 2014 Lehmäjoki valittiin Kyrönmaan parhaaksi kyläksi. Paikalla Lehmäjoelta oli iso iloinen porukka hakemassa tunnustusta kylänsä toiminnasta. Lehmäjoki on noin 280 asukkaan maatalous- ja yrittäjävoittoinen kylä Isossakyrössä. Kylällä on hyvä yhteishenki ja toimiva kyläyhteisö. Yhdistys toiminta Lehmäjoella on aktiivista, kylällä toimii viisiyhdistystä. Yhdistykset järjestävät monipuo lista toimintaa, jonka avulla kylä pysyykin elinvoi maisena. Lehmäjoella, kuten muissakin kylissä, palvelut ovat vähentyneet vuosien saatossa. Kylällä on kuitenkin vielä hyvin palveluita muun muassa palveleva huoltoasema, kyläkirjasto ja ekopiste. Erityisesti ikäihmisiä ajatellen kylällä käy kerran viikossa kauppa-auto. Kunta lopetti Lehmäjoen koululla olleen sivukirjaston keväällä 2014. Kirjaston poistuminen kylän palveluista puhutti kyläläisiä paljon, joten yksi ky7 KYLÄKÖÖRIN KUULUMISIA läläisistä, Veli Karhu, päätti tarttua härkää sarvista ja selvitti mitä kaikkea tarvittaisiin, jotta kirjasto saataisiin takaisin kylälle. Lehmäjoen kyläyhdistys antoi kirjastolle tilat käyttöön ilmaiseksi. Kirjat ovat Isonkyrön kirjaston omaisuutta, joita pääkirjaston henkilökunta vaihtaa aika-ajoin. Kirjasto pyörii täysin kyläläisten toimesta perjantaisin klo 17-19. Vanhan kyläkoulun kyläyhdistys osti itselleen kunnalta vuonna 2010. Koululla pyörii kirjaston lisäksi erilaisia liikuntaryhmiä ja kerhoja. Kylällä järjestetään myös vuodenaikojen mukaan erilaisia tapahtumia, esimerkiksi halloweendisco lapsille, joulunavaus ja vappumarkkinat. Kylällä toimiva mammakerho on saanut hyvin kylän uusia asukkaita mukaan yhteiseen toimintaan. Kyläkoulu toimii myös kylän yhteisenä kokoontumispaikkana ja sitä saavat käyttää kaikki kyläläiset vauvasta vaariin. Koulua voi vuokrata omien juhlien järjestämiseen. Maitolaitureita ja yhteisöllisyyttä Lehmäjoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hakamaalta kertoo tunnustuksen merkityksestä: - Tällainen tunnustus tottakai tuntuu erittäin hyvältä ja motivoi jatkossa tapahtumien ja toiminnan suunnittelussa. Hienoa huomata, että vaikka kylän palvelut ovat huomattavasti vähentyneet, on kylällämme silti yhteisö, joka puhaltaa yhteen hiileen ja näin kylä pysyy aktiivisena ja positiivisena. Lehmäjoen kylä on tunnettu lähialueella myös hienosti sisustetuista maitolaitureista. Kyläläiset pistivät voimansa yhteen ja rakensivat kökkätyöllä kymmenen maitolaituria, jotka on sijoitettu kylän läpi kulkevan tien varteen. Lähialueella asuvat kyläläiset pitävät huolta laitureista omasta halustaan, ja niitä sisustetaan eri vuoden aikojen mukaan. Joka syksy kylällä järjestetään maitolaituripyöräilyt, jossa samalla jokainen saa äänestää vuoden maitolaituria. Nämä maitolaiturit ovat saaneet julkisuutta muuallakin päin ja toimivat hienosti kylän käyntikortteina. Kunniamaininta Merikaartoon ja Jakkulaan Toinen kunniamaininnas saaneista kylistä on Vaasan Vähässäkyrössä sijaitseva n. 1300 asukkaan Merikaarto. Raati valitsi Merikaarron äänien joukosta kunniamaininnan saajaksi, koska se on kasvava ja kehittyvä ja sillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä erittäin toimivaksi kyläksi. Kylässä on aktiivista ja vilkasta seuratoimintaa, varsinkin lasten ja nuorten harrastustoiminnan ympärillä. Palveluita kylällä on pystytty säilyttämään, on kirjasto, ryhmäperhepäivähoito, kaksi kauppaa jne. Toiseksi kunnamaininnan saaneeksi kyläksi raati valitsi Jakkulan kylän Laihialta. Jakkula on noin 260 asukkaan kylä, jossa on erittäin aktiivista kylä- ja seuratoimintaa. Näiden ja kylän palvelujen avulla kylä pysyy vireänä. Jakkulassa on juuri peruskunnostettu Nuorisoliiton talo, jossa järjestetään erilaisia aktiviteettejä kaikenikäisille. teksti: Maija Rintamäki, kyläasamies kuvat: Kirsi Tikkanen Lehmäjokelaiset iloitsivat voitettuaan Kyrönmaan paras kylä 2014 -kisan. 8
© Copyright 2024