3/2012 - YHYRES-kehittämisyhdistys ry
SISÄLTÖ: Yhdistyskuulumisia 1 Kevään kuulumisia 2 Kansainvälisiä kuulumisia 3 Kylien kuulumisia 4 Uutiskirje 3/2012 YHDISTYSKUULUMISIA Puumalasta uusi puheenjohtaja Antti Salminen luovutti YHYRES-kehittämisyhdistyksen vuosikokouksessa 17.4. puheenjohtajan nuijan seuraajalleen. Väistyvä puheenjohtaja totesi yhdistyksen tunnettavuuden kasvaneen ja sen saaneen maineen luotettavana yhteistyökumppanina. - YHYRES ry:tä pidetään Kyrönmaalla yhtenä keskeisimpänä elinolosuhteisiin vaikuttavana tekijänä, Salminen luonnehti. Uudeksi puheenjohtajaksi Salminen ehdotti viisi vuotta hallituksen varapuheenjohtajana toiminutta Alpo Puumalaa, joka on myös kunnanvaltuutettu ja jäsenenä Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymistä hoitavassa yhtymähallituksessa. Hän on luontainen linkki YHYRES ry:n ja sen uusimman jäsenkunAlpo Puumala vastaanotti puheenjohtajan nuijan Antti Salmiselta. nan välillä. -Olet nyt paljon vartijana, Salminen totesi seuraajalleen. - On tärkeää, että Vaasassa koettaisiin yhdistys läheiseksi ja luontevaksi alueen kehittäjäksi. Onhan Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyrykin todennut Leader-toiminnalla olevan merkittävä osa asukaslähtöisessä kehittämistoiminnassa, Salminen muistutti viitaten Tervajoki palvelee -päivän yhteydessä järjestettyyn yrittäjätilaisuuteen, jossa Häyry oli puhujana. Häyry totesi tuolloin Leader-toiminnan olevan yksi tehokkaimmista EU-rahoituksen muodoista, jota voitaisiin levittää myös kaupunkeihin. Häyry näki, että jo olemassa olevilla toimintaryhmillä, eli YHYRES ry:llä ja Aktion Österbottenilla on osaamista, jota hyödyntää kaupunki-Leaderissä, eikä ole järkeä perustaa uutta ryhmää Vaasaan. Puumala otti uuden luottamustoimen vastaan vakuuttaen, että yhdistys tulee varmasti yhä kehittymään ja menemään eteenpäin. Puumala ei näe Vähänkyrön liittymistä Vaasaan peikkona yhdistykselle, vaan uskoo kyrönmaalaisen identiteetin vahvistuvan ja liitoksen yhtenäistävän Vähääkyröä. - Yhdistyksen toiminnassa on edelleen kolme kuntaa mukana, vaikka yksi niistä on Vaasa. YHYRES on tärkeä toimielin Kyrönmaalle vastakin, kun huomataan, miten paljon sen välityksellä maaseutualueelle jaetaan tukia ja mikä vaikuttavuus niillä on. 1 KEVÄÄN KUULUMISIA Hallituksen riveihin uusia kasvoja YHYRES ry:n hal Salmisen aloitteesta. lituksen jäsenistö Järjestötoiminnasta muuttui hieman paljon kokemusta vuosikokouksessa omaava Reijo pitää 17.4. Aulis Nuujan etunaan sitä, että tun varajäsen Timo tee Kyrönmaan kaik Mäkelä valittiin ki kolme kuntaa hy varsinaiseksi jäse vin. Reijo on kotoisin neksi Pasi Hyy Vähästäkyröstä, asuu tiäisen tilalle. Nuu Laihialla ja on tehnyt jan varajäseneksi töitä Isossakyrössä. tuli Katri Kemp Kyrönmaan vahvuu painen ja Miia tena hän näkee hy Lammin varajäse vät liikenneyhteydet neksi Juha Tuori ja sen, että palvelut la Tapani Kivistön Katri Kemppainen ja Reijo Lidman odottavat kiinnostuneina, mitä ovat melko kattavat. tilalle. Antti Sal YHYRES ry:n hallituksen jäsenyys tuo mukanaan. Yksi kehittämiskohde misen tilalle va voisi olla huoneka littiin uutena jä luliikkeen saaminen senenä Reijo Lidman. Nuuja puolestaan valittiin Tervajoelle. Hallitukselta työskentelystä hän odottaa varapuheenjohtajaksi. osin samanlaisia asioita, joiden kanssa hän on yrit täjäjärjestön varapuheenjohtajana ollessaan työsken Katri Kemppainen on Viitasaarelta kotoisin ole nellyt. va ja karjalaisjuuret omaava kulttuurisihteeri Isos takyröstä. Katrilla on asiantuntemusta kulttuurin Juha Tuorila työskentelee Pohjanmaan ELYlisäksi myös matkailusta, sillä aiemmin hän toimi keskuksessa EU-tarkastajana Vaasassa, mutta matkailusihteerinä. Maatalous ei sekään ole vie on kotoisin Vähästäkyröstä jo monen sukupol ras asia maalaistalon tyttärelle. Työn perässä ven takaa. Tuorila viljelee lisäksi kotitilaansa, mitä aikaisemmin pitkin poikin Suomea liikkunut Katri hän pitää eräänlaisena luottamustehtävänään. on viihtynyt Isossakyrössä 26 vuotta, mutta YHYRES ry:n hallitukseen hän lähti hyvin aivan pohjalaiseksi hän ei vielä itseään tunne. houkuteltuna ja saadakseen uutta näkökulmaa EU-byrokratian tuntemus, Parasta Kyrönmaalla on kohtuullisesti voimissaan hankemaailmaan. maanviljelijätausta ja vahva paikal l istuntemus oleva kökkähenki, joskin Katri toivoo vielä enemmän yhteistyötä ja -toimintaa eri tahojen kesken. Uudel tuovat hallitustyöskentelyyn varmasti hyötyä. ta luottamustoimeltaan hän ei vielä ehtinyt odottaa Tuorila pitää Kyrönmaata itselleen sopivana paikka mitään, vaan odottaa, että homma tulee tutummaksi. na, jossa ei ole niin paljon huonoa, että kannattaisi lähteä merta edemmäs kalaan. Nurkkakuntaisuut Rakennusurakoitsija Reijo Lidman päätyi YHYRES ta hän kuitenkin haluaisi vähentää ja lisätä edelleen ry:n hallitukseen edellisen puheenjohtajan, Antti yhteisöllisyyttä. Tiedotushankkeelle haettiin jatkoa Tiedotushanke sai jatkoa vuoden 2013 loppuun saakka. Maaseutuohjelman satoa -tiedotushanke on yhtei nen kahden muun toimintaryhmän, Aktion Österbottenin ja Pirityisten sekä Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tiedottajana jatkaa Kirsi Tikkanen. Edellinen tiedotushanke painottui aktivoimaan hankehakijoita, joten hankkeen aikana ei päästy riittävästi kertomaan eri hankkeiden tuloksista, jotka ovat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittäviä. Uudessa hankkeessa keskitytäänkin toteutettujen hankkeiden saavutuksista tiedottamiseen, jotta ne tulevat koko alueen asukkaiden ja päättäjien tietoisuuteen. 2 KANSAINVÄLISIÄ KUULUMISIA LeaderFesteillä Levocassa Toukokuun lopussa järjestettiin Slovakian koi lisosassa, Levocassa, joka kuuluu Unescon maail manperintökohteisiin, LeaderFest-tapahtuma. Oh jelmassa oli kolmen päivän ajan työpajoja, luentoja hyvistä Leader-käytännöistä ja verkostoitumista eu rooppalaisten kollegoiden kanssa. Paikalla oli väkeä Makedoniasta, Serbiasta, Puo lasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Liettuasta, Tšekeistä, Slovakiasta ja Suomesta. Suomesta mu kana olivat Petri Rinne Joutsenreitistä, Kaj Loman Päijänne-Leaderista ja Etpähä ry:stä sekä allekirjoit tanut. Päivät olivat intensiivisiä, täynnä ohjelmaa ja uusia LeaderFestin avaus ja ohjelmaa Levocan torilla. näkökulmia. Vaikutuin Slovakiasta, joka näytti ole van hyvin toimiva maa ja joka on hyvin kiinnos tunut kansainvälisestä yhteistyöstä. Tapahtuman isäntä Lev Levocan alueelta on yksi maan suurim mista toimintaryhmistä ja se voisi hyvin olla yksi Anna Pensar YHYRES-kehittämisyhdistyksen tulevaisuuden yh kv-koordinaattori 0400 263360 tai [email protected] teistyökumppaneista. 3 KYLIEN KUULUMISIA Kyläseminaari pohti vaikutusmahdollisuuksia Toukokuun 15. järjestetyn Kyläköörin päätösseminaari keskittyi asukkaiden vaiku tusmahdollisuuksien pohtimi seen kuntien muutoksessa. Toukolan nuorisoseuralla puhumassa olivat muun muas sa aluetieteen professori Hannu Katajamäki, Etelä-Pohjan maan liiton kaavapäällikkö Antti Saartenoja ja kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. Katajamäki oli sitä mieltä, että meneillään olevaa kuntauudis tusta on arvioitava uudelleen, sillä hallituksen kaavaileva malli on liian kömpelö, jotta ih miset voisivat sitoutua siihen. - Vähän nykyistä isommat kun nat ovat tarpeen, mutta pitää katsoa alhaalta ylös. Keskeistä on kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa arjen peruspalvelujen järjestämiseen ja maankäytön suunnittelun periaatteisiin. Katajamäki kritisoi yhdenver taisuuden mallia, jossa unohdetaan eriytetyt ratkai sut. -Sama malli ei voi toimia Utöstä Utsjoelle, tällaisessa yhdenvertaisuudessa ei oikeudenmukaisuus toteudu. Esimerkiksi ajatellaan, että kunnassa on tietty pal velu ja se riittää, vaikka toisilla sen saavuttamiseen olisi matkaa. Katajamäki muistutti, että kunnan ja kylän väliin täy tyisi kehittää jokin toiminnallinen elin, sillä suurissa yksiköissä ei suora vaikuttaminen kylästä kuntaan ole realistista kuten ennen. Saartenoja on tutkinut monikuntaliitoksia ja nii den asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Tarve uusille maaseutu-kaupunki-vuorovaikutuksen väli neille tuliesiin hänenkin tutkimuksessaan. - Esimerkiksi kylätalojen ympärillä tapahtuva toiminta on yksi tapa synnyttää vuorovaikutusta. Tällaisella toiminnalla on koettu aidosti olevan merkitystä, Saartenoja kuvaili. Tilaisuuden lopuksi pohdittiin paneelissa muun muassa sitä, miten saataisiin kirkonkyliin vireille asukastoimikuntia, sillä suuremmissa yksiköissä taa jamien rooli muuttuu. Niiden asukkaat jäävät helpos ti ulkopuolisiksi kun entisestä keskuksesta tuleekin uuden kunnan sivukylä. kyläläisille sekä myös oman kunnan päättäjille. Kirjaseen osallistui yhteensä 25 kylää Kyrönmaalta. Iso Kyläkööri-hanke sai jatkoa, kun Kyläköörissä on kiitos kaikille aktiivisille ja innokkaille kyläläisille, itua -kylien kehittämishanke starttasi 1.4. Hanke on jotka olitte mukana esitteenteossa. Kirjanen tulee yhteinen Liiverin ja Suupohjan kehittämisyhdistysten painosta kesän lopussa. kanssa ja jatkuu vuoden 2014 loppuun. Uudessa ohjelmassa keskitytään nuoriin, joita py- Lapset ja nuoret mukaan ritään saamaan mukaan kylätoimintaan. Muita paino kyläsuunnitteluun pisteitä ovat kylien kv-toiminta, kirkonkylät ja asuin alueet sekä kylien turvallisuus. Ryhmien kesken on Syksyn aikana käynnistyy projekti, jossa kootaan lapsilta ja nuorilta näkemyksiä heidän kylistään, niisuunnitteilla myös yhteinen kylälehti. den tarpeista sekä vahvuuksista. Projektissa tehdään yhteistyötä Laihian ja Kyrönmaan 4H-yhdistysten Kyläkirjanen kanssa. Asiasta lisää tietoa myöhemmin syksyllä. Kyläköörihankkeelle jatkoa Hieman takkuisen ajan jälkeen on Kyläkir- Hyvää kesää kaikille! janen vihdoin ja viimein lähdössä painoon. Toivotaan, että ne lämpöisetkin kelit vielä tulevat. Kyläkirjasen tarkoituksena on toimia kyläsuunnitelmaa helpompana ja kevyempänä menetelmänä. Esit- Maija Rintamäki teen tarkoituksena on myös tuoda Kyrönmaan kyliä Kyläasiamies esille mahdollisille uusille asukkaille, toisten kuntien 050 586 7884 / [email protected] 4
© Copyright 2024