Lue vuosikertomus 2014 - Sano KYLLÄ elinluovutukselle.
Elinluovutusten edistäminen 2014 1 (Lahja elämälle, KYLLÄ elinluovutukselle) Elinluovutusten edistäminen, KYLLÄ elinluovutukselle / Lahja elämälle -tiedotustoiminta on järjestöjen yhteistyötä. Se tavoitteena on lisätä elinluovutuksia ja elinsiirtoja sekä kudosluovutuksia ja kudossiirtoja antamalla niistä asiallista ja ajantasaista tietoa yleisölle. Toimintaa hallinnoi Munuais- ja maksaliitto ja sen rahoittaa RAY. Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Vuosittain elinsiirtoja on tehty hieman alle 300. Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Yhdeltä luovuttajalta saaduilla elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Munuainen 150180175177199189 240 Maksa 47 48 50 56 52 49 59 Sydän 21 13 22 18 22 21 24 Keuhko 12 13 15 23 26 15 15 Sydän-keuhko 1 2 Haima-munuainen 2 1 8 10 15 Ohutsuoli 1 2 1 0 Yhteensä 230254265275310285 355 Elinsiirrot Suomessa 2008–2014 Kansalaisten myönteistä asennoitumista voidaan vahvistaa lisäämällä yleistä tietoisuutta elinluovutuksista ja elinsiirroista sekä niiden merkityksestä. Euroopan komissio katsoo tiedonannossaan (2009), että jatkuvan valistuksen olisi kuuluttava olennaisena osana jäsenmaiden toimintasuunnitelmiin. Potilasjärjestöillä on perinteisesti ollut tiedotustoiminnassa keskeinen rooli. Elinluovutuksista ja elinsiirroista saadaan eniten tietoa tiedotusvälineistä, televisiosta tai radiosta tietoa oli saanut 66 prosenttia ja lehdistä 62 prosenttia suomalaisista (kyselytutkimus, Munuais- ja maksaliitto 2013). Kampanjoista ja mainoksista tietonsa oli saanut kolmasosa. Varsinkin nuoret saivat suhteessa eniten tietoa internetistä. Toiminta järjestää itse tapahtumia ja osallistuu muiden järjestämiin tapahtumiin. Tietoa jaetaan suuren yleisön lisäksi myös hoitohenkilökunnalle esimerkiksi erilaisissa yleisötapahtumissa sekä luennoilla ja koulutuksissa. Kyselytutkimuksen mukaan neljäsosa väestöstä saa tietonsa elinluovutuksista hoitohenkilökunnalta. Munuais- ja maksaliiton sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry:n elinsiirron saaneet kokemusasiantuntijat ja kokemuskouluttajat tuovat esiin oman kokemuksensa ja toimivat esimerkkeinä elinsiirtojen positiivisesta voimasta tapahtumissa ja mediahaastatteluissa. Munuais- ja maksaliiton toimihenkilöt jakavat tietoa elinluovutuksista ja elinsiirroista jokapäiväisessä työssään, mutta myös erityisesti kutsuna tilaisuuksiin kertomaan KYLLÄ elinluovutukselle -toiminnasta. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry pitää toimintaa esillä kaikessa toiminnassaan. Järjestöjen vapaaehtoiset jakavat tietoa omalla alueellaan ja toimittavat kortteja muun muassa apteekkeihin sekä terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea jakaa tietoa erityisesti Tampereen alueella. Johtoryhmä Toimintaa linjasi kerran vuoden aikana kokoontunut johtoryhmä. Toimintaa koordinoi ja siitä vastaa Munuais- ja maksaliitto. Muut Lahja elämälle -järjestöt ovat Hengitysliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry. Lisäksi johtoryhmässä on elinsiirtokirurgeja ja Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean sekä lääkeyritysten edustajia. Lahja elämälle -johtoryhmä: Sari Högström, pj. (Munuais- ja maksaliitto), Eero Hartikka (HUS), Juha Holopainen (HUS), Janne Juvakka (Suomen Diabetesliitto), Helena Isoniemi (HUS), Hannu Jalanko (HUS), Vivi Kankkunen (Novartis Finland OY), Marika Kiikala-Siuko (Hengitysliitto), Heikki Sairanen (HUS), Sari Sarkaniemi (Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea), Mikko Syvänne (Suomen Sydänliitto), Jukka Tahvanainen (Näkövammaisten Keskusliitto ), Erik Vahtola (Roche), Ilkka Vass (Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE), Petri Inomaa, sihteeri (Munuais- ja maksaliitto). 2 Elinluovutuskortti Viestinnässä korostettiin elinluovutuskortin merkitystä. Se on edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen. Mikäli mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, hänen tahtoaan tiedustellaan omaisilta. Omainen ei voi kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten. Elinluovutuskortti muistuttaa kertomaan elinluovutustahtonsa omaisilleen. Gallup-kyselyn mukaan (Munuais- ja maksaliitto, 2013) naisista 59 prosenttia ja miehistä vain 45 prosenttia on kertonut mielipiteensä omaisilleen. Läheisen elinluovutustahdosta ilmoitti olevansa tietoinen vain 33 prosenttia. Elinluovutuskortti tunnetaan hyvin (92 % vuonna 2013), mutta vain joka neljäs on allekirjoittanut sen. Korttia koskeva tieto tavoittaa varsin hyvin kaikkiin väestökerrostumiin kuuluvat suomalaiset. Kuitenkin alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa siitä tietämättömien määrä ylittää keskimääräisen. 100 % 90 % 80 % 95 % 94 % 96 % 92 % 92 % 70 % 60 % 50 % tuntee elinluovutuskortin 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 18 % 16 % 20 % 20 % 26 % 2003 2006 2009 2011 2013 allekirjoittanut elinluovutuskortin Kyselytutkimus kansalaisten asenteesta elinluovutukseen, Munuais- ja maksaliitto 2013 Elinluovutuskortin markkinointi ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua elinluovutuksista. Tutkimusten mukaan sosiaalisesti myönteinen ilmapiiri lisää tehtyjen elinsiirtojen määrää. Vuonna 2014 elinluovutuskortin ulkoasuna oli edelleen keltainen KYLLÄ elinluovutukselle -ilme. Elinluovutuskorttia jaetaan muun muassa toiminnan järjestämissä tapahtumissa, muiden järjestämissä tilaisuuksissa tai oppilaitoskäynneillä luentojen ja puheenvuorojen yhteydessä, yleisötapahtumien näyttelyissä sekä vapaaehtoisten järjestämissä tilaisuuksissa. Kortteja on saatavilla myös SPR:n Veripalvelun toimipisteissä, apteekeissa, lääkäriasemilla ja sairaaloissa. Vuoden aikana jaettiin yhteensä 46 500 elinluovutuskorttia, 43 400 suomenkielistä ja 3100 ruotsinkielistä. Korttia oli mahdollista myös tilata ilmaiseksi www.kyllaelinluovutukselle.fi -kotisivujen kautta. Sivuilta tilattiin 33 000 korttia ja tilauksia oli 3080 kappaletta. Elinluovutuskorttien jakelu 2014 (sininen= suomenkieliset kortit, punainen= ruotsinkieliset kortit) Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen toimintasuunnitelma 3 STM:n asettaman elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmässä toiminnan edustajina olivat Munuais- ja maksaliiton sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry:n toiminnanjohtajat. Asiantuntijaryhmän laatima Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallinen ohjelma 2015–2018 valmistui loppuvuodesta 2014, ja se julkaistiin helmikuussa 2015. Ohjelman tavoitteena on, että kaikki, jotka sairautensa perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat hyvin toimivan siirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Suunnitelman mukaan elinluovuttajien tunnistamista sairaaloissa ja koulutusta hoitohenkilökunnalle lisätään. Elinsiirtojen määrää voidaan kasvattaa myös lisäämällä eläviltä luovuttajilta tehtyjä munuaisensiirtoja. Potilasjärjestöt kantavat merkittävän vastuun elinluovutuksista tiedottamisessa suurelle yleisölle. Mediatiedotteet Toiminta julkaisi kolme lehdistötiedotetta ja oli osallisena yhteensä viidessä tiedotteessa. Toiminta välitti eri alojen haastateltavia ja taustatietoja toimittajille sekä antoi tiedotusvälineille juttuaiheita. Tiedotteet välitettiin jakelupalvelun kautta mahdollisimman laajasti. Ne lähetettiin myös yhteistyökumppaneille ja julkaistiin omilla kotisivuilla. 17.5. Munuais- ja maksaliitto vaatii lisää resursseja elinluovutuksista tiedottamiseen Liiton vuosikokouksen kannanotto julkaistiin lehdistölle. Siinä vaadittiin lisää resursseja kansalaisille suunnattuun tiedotukseen elinluovutuksista. Asiallisella ja positiivisella tiedottamisella voidaan vahvistaa myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja pelastaa ihmishenkiä elinsiirtojen määrää lisäämällä. 2.10. Tanssi KYLLÄ elinluovutukselle Euroopan elinsiirtopäivän ennakkotiedotteessa kerrottiin päivän ohjelmasta ja tähtiesiintyjistä. Mukana oli myös perustietoa elinluovutuksesta. Lisäksi kerrottiin 10.10 järjestettävästä Munuaissäätiön 40-vuotistapahtumasta Terveet munuaiset ja yleisöluennoista munuaisensiirroista. 9.10. Munuaissiirtoja 50 vuotta Euroopan elinsiirtopäivää vietettiin lauantaina 11.10. Munuaisensiirtoja on tehty Suomessa jo 50 vuotta. Ensimmäinen munuaissiirto tehtiin Suomessa vuonna 1964 ja niitä on tehty jo noin 6500. Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet vuosien aikana. Moni elinsiirron saanut palaa takaisin työhön ja viettää normaalia elämää. 10.10. Tukea munuaistutkimukseen jo 40 vuotta Munuaissäätiö on tukenut munuais- ja virtsaelinsairauksien tutkimusta jo 40 vuoden ajan. 10.10. järjestettiin Terveet munuaiset -tapahtuma, jonka yleisöluentojen aiheena oli lasten ja aikuisten munuaisensiirrot. Tiedotteessa muistutettiin myös Euroopan elinsiirtopäivästä. 4.11. Sarveiskalvosiirto tähtää näön palauttamiseen Suomessa tehdään noin 180 sarveiskalvosiirtoa vuosittain. Tarve on jopa 200. Tällä hetkellä esimerkiksi HYKS:ssä siirtoa joutuu useimmiten odottamaan noin puolitoista vuotta. Elinluovutuskortilla antaa luvan myös kudosluovutukseen. vas. Kirsi Rajasuo kertoi munuaisensiirrostaan Kauneus ja terveys -lehdessä. Ylh. Satu Garam kertoi saamastaan omaissiirrosta Kotilääkäri-lehdessä. 4 Mediaosumat Mediaseurantaa tehtiin ulkopuolisen palvelun ja vinkkien avulla. Kaupallinen mediaseuranta ei ole kattava, mutta antaa kuvan artikkeleista ja ohjelmista, joita vuoden aikana on ollut esillä. Mediaosumia toiminnasta tai elinluovutuksesta/elinluovutuskortista tai järjestöjen kokemusasiantuntijoiden haastattelu oli 58 kpl (saman aiheen uutisointi eri medioissa laskettu vain kerran). 8.1. Suupohjan sanomat: Elinsiirto ei jarruta elämää 13.1. Yle.fi: Kun elinsiirtopotilaat MM-kisaavat, on lääkäri varpaillaan 23.1. Etelä-Pohjanmaa: Sari Männikkö sai uuden sydämen 8.2. Länsiväylä: Elinsiirron saanut Janne Mäkinen nappasi maailmankisoista kolme kultaa 26.2. Yle.fi: Harvinaisista sairauksista kaivataan lisää tietoa (keuhkonsiirto) 27.2. Helsingin Sanomat: Luontaistuotteet voivat aiheuttaa vakavan maksavaurion (maksansiirto) 3/2014 Kauneus&terveys: Istuin kotona letkun jatkona (munuaisensiirto) 15.3. Kotikajaani: Elinsiirto on kuin lottovoitto 12.3. Karjalainen: Munuaisten omaissiirrot yhä harvinaisia 14.4. Helsingin Sanomat: Maksakirroosia aiheuttavaan hepatiittiin jo parantavia lääkkeitä (maksansiirto) 4/2014 Fit-lehti: Ilman uutta sydäntä en urheilisi (Marjo Remes) 5/2014 Naisten Kymppi -lehti: Suvi sai uuden munuaisen 6.9. Lahden radio 6/2014 Terveydenhoitajat-lehti: Elinluovutus pelastaa saajan hengen 12.7. Helsingin Sanomat: Elintärkeitä leikkauksia keskellä yötä – HS seurasi Meilahden leikkausosaston toimintaa 20.7. Vantaan Sanomat: Liikunnan ja lainaelimen liitto kukoistaa 20.7. Helsingin uutiset: Liikunnan ja lainaelimen liitto kukoistaa 21.7. Länsiväylä: Lainasydänkin pystyy urheilusuorituksiin 25.7. Aamuset: Suomessa jopa 1 200 uutta C-hepatiittitartuntaa vuosittain 28.7. MTV.fi: C-hepatiitti piilevänä tuhansilla suomalaisilla (maksansiirto) 28.7. Hämeen Kaiku: Tunnetko C:n? (maksansiirto) 30.7. Iltasanomat: Prinssi Daniel avautuu sairaudestaan: "Se oli rankka kokemus" 4.8. Helsingin Sanomat: Uuden munuaisen saanut Pertti Hynni kilpaili jo 29:nnen kerran Kalevan kisoissa 7.8. Karjalainen: Elinluovuttajia jää tunnistamatta sairaaloissa kiireen vuoksi (munuaisensiirto Paavo Pärnänen) 13.8. Iskelmä Rex: Savolainen ja Tirronen edustavat Krakovassa 15.8. Etelä-Suomen Sanomat: Lahtelaiskaksikko lähtee elinsiirron saaneiden EM-kilpailuihin (Munuaisensiirto Tero Suominen) 19.8. yle.fi: Suomessa kymmeniä myrkkysieniä, mutta kaksi on ylitse muiden (munuaisen- tai maksansiirto) 1.9. Ilkka: Elinsiirto ei urheilemista haittaa (maksansiirto Tomi Syväjärvi) 17.9. Kirkko&koti (munuaisensiirto Sanna Laakso) 20.9. Apu: Kymmenen kysymystä elinluovutuksesta 9/2014 Kotilääkäri (omaissiirto, Satu Garam) 9/2014 Chaostube.com: Elinsiirtopäivä 4.10. Hämeen kaiku: Kokoomusmeppi kannustaa luovuttamaan elimiä 8.10. Huomenta Suomi /MTV3, Päivän puheenaihe 2 x 7 min (Petri Inomaa, Helena Isoniemi) 8.10. MTV.fi -verkkosivu 9.10. Hämeen kaiku: Elinsiirtopäivä 10.10. Radio Nostalgia (Petri Inomaa) 10.10. Etelä-Savo: Munuaissiirtoa odottava Mirja: Kyllä minä lennosta lähden, jos tilaisuus tulee 10.10. Itä-Savo: Munuaissiirtoa odottava Mirja: Kyllä minä lennosta lähden, jos tilaisuus tulee 11.10. Hufvudstadsbladet (maksansiirto Tinja Nerkko) 11.10. ET-verkkolehti 11.10. Loimaan lehti, omaisluovutus 15.10. Iso kiitos /Yle (sydämensiirto Marjo Remes) 30.10. Helsingin Sanomat: Neljä asiaa joita voi itsestään antaa 4.11. Radio Nova: Onko elinluovutuskortti edelleen tarpeen (Petri Inomaa) 9.11. Mediaplanet-liite /HS (Sari Högström) 10.11. Akaan seutu: Lehtosilla eletään sydänlasten arkea 16.11. Et-lehti.fi: Jätä lämmin muisto täytä elinluovutuskortti 17.11. Yle.fi /viikon keskustelunaihe 19.11. Yle Radio Puhe (Petri Inomaa, Helena Isoniemi) 20.11. Radio Satakunta Yle (Petri Inomaa) 20.11. Yle.fi: Elinluovuttajia on edelleen liian vähän 24.11. Iltalehti: Uusi munuainen antoi uuden elämän (munuaisensiirto Juha-Matti Koskinen) 4.12. Helsingin sanomat: Kuollut pelasti Niclas Mehtosen hengen 8.12. Mediuutiset: Suomi aikoo elinsiirtojen kärkimaaksi 14.12. Potilaan lääkärilehti: Leikkaustiimi valmiina ensimmäiseen suomalaiseen kasvojensiirtoon 22.12. Kaleva: ”Jonoon menehtyy noin kymmenen prosenttia” - elinsiirtojen lisäämiseen kova paine 25.12. Yle.fi, Keuhkojen siirrosta ja aivokasvaimesta selvinnyt Kia-Maria: Ikävät ajat eivät kestä ikuisesti MTV:n Huomenta Suomi -aamulähetyksessä keskusteltiin elinluovutuksista 8.10. aamun puheenaiheena kahdesti. www.kyllaelinluovutukselle.fi Sivuilla www.kyllaelinluovutukselle.fi on tietoa elinluovutuksista ja elinsiirroista sekä elinsiirron saaneiden tarinoita. Vuonna 2014 sivuja päivitettiin sekä sinne tehtiin uusia tarinoita ja mukaan saatiin myös kudossiirteen saaneen kokemus. Sivut toimivat myös mobiililaitteissa. Sivut löytyvät lisäksi osoitteista www.lahjaelamalle.fi ja www.lahjaelamalle.net. Sivuilla oli vuoden aikana sivukatseluita 63 034. Käyttäjiä sivuilla oli 18 242 ja istuntoja 20 821. Uusia käyntejä oli 87 prosenttia. Keskimääräinen käynnin kesto oli 2:08 minuuttia. Yli puolet kävijöistä tuli sivuille hakukoneiden (google) kautta. Seuraavaksi yleisimmät sivuille tulotavat olivat suorat linkit ja sosiaalinen media. www.kyllaelinluovutukselle.fi sivukatselut ja istunnot 2014 Sosiaalinen media Näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa on jatkuvasti vahvistettu. Pääasiallinen kanava on www.facebook.com/kyllaelinluovutukselle, mutta syksyllä perustettiin myös Instagram-tili, johon kannustettiin lähettämään selfie elinluovutuskortin kanssa. Facebookissa kannustettiin jakamaan tietoa myönteisestä elinluovutustahdosta ja sivuille linkitettiin tarinoita kotisivuilta ja jaettiin mediaosumia sekä herätettiin keskustelua. Facebook-sivuun sitoutuneiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Sivusta tykänneiden määrä lisääntyi vuoden aikana lähes 1200 tykkäyksellä. Suurin näkyvyys saatiin Euroopan elinsiirtopäivän aikaan lokakuussa, jolloin yhden päivityksen kattavuus oli parhaimmillaan lähes 35 000 ja tykkääjien määrä yli 700. Sivutykkäykset 31.12.2014 Uudet tykkäykset vuoden aikana Julkaisut Julkaisujen näyttökerrat Klikkausten määrä 6 825 1 190 94 847 321 41 339 Kattavuus377 849 Sitoutuneet 27 134 5 Euroopan elinsiirtopäivä 6 Euroopan elinsiirtopäivän päätapahtuma järjestettiin Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14. Ohjelmassa oli elintanssi, jossa mukana oli satoja elinsiirtoa, oikeasti tai symbolisesti, odottavaa sekä jo elinsiirron saanutta. Elintanssin veti Ansku Bergström. Elinsiirtopäivän tilaisuuden juonsi Kirsi Alm-Siira. Lavalla haastateltiin elinsiirron saaneita ja asiantuntijoita. Valtiovallan terveiset toi kansanedustaja Jouko Skinnari. Näyttelijä Ella Pyhältö lausui runoja odottamisesta. Tapahtuman päätti Idols-voittaja vuosimallia 2013 Mitra. Järjestäjät arvioivat tapahtuman tavoittaneen keskimäärin 1300 ohikulkijaa ja vapaaehtoisten määräksi 30. Elinluovutuskortteja tapahtumassa jaettiin 2000 kpl. Yhtäaikaisesti lavatapahtumaa seuranneiden määräksi arvioitiin 340. Elinsiirtopäivästä julkaistiin kolme videota. Ensimmäisessä Ansku Bergström opetti elintanssin. Toisessa Risto Blomster kertoi oman tarinansa. Kolmas video julkaistiin elinsiirtopäivän jälkeen ja se oli tapahtumakooste Narinkkatorin tapahtumasta. Videot jaettiin Youtubessa ja Vimeossa, niitä markkinoitiin Facebookissa ja lehdistötiedotteissa. Videot ovat nähtävissä www.youtube.com/munuaisjamaksaliitto. Elinsiirtopäivää mainostettiin kaksi kertaa Metro-lehdessä ja Facebook-markkinoinnilla sekä median tapahtuu-sivuilla. Kävijämäärät lisääntyivät selvästi toiminnan kotisivulla ja varsinkin Facebook-sivulla, johon tehtiin noin kuukauden aikana 32 päivitystä. Samana aikana sivusta tykkääjien määrä nousi yli 500 tykkääjällä. Päivälle luotiin myös oma tapahtuma. Munuaissäätiö täytti 40 vuotta ja se järjesti Terveet munuaiset -yleisötapahtuman 10.10. Näyttelypisteissä sai tietoa munuaisten vajaatoiminnasta, sen hoidosta ja munuaisensiirroista. Yleisöluentojen aiheina olivat lasten ja aikuisten munuaisensiirrot ja korkea verenpaine. Lahja elämälle -toiminta oli mukana järjestelyissä ja yhteismarkkinoinnissa jaettavissa mainoksissa, sosiaalisessa mediassa ja lehtimainoksissa. Nähdyimmät päivitykset facebook/kyllaelinluovutukselle 9.10. elintanssi kattavuus 34 600 sitoutuminen 542 tykkäykset 305 10.10. Euroopan elinsiirtopäivä (kuvat Alm-Siira, Bergström, Mitra) kattavuus 23 500 sitoutuminen 296 tykkäykset 415 23.9. juontajana Kirsi Alm-Siira kattavuus 15 600 sitoutuminen 576 tykkäykset 1 000 5.9. Elintanssin vetää Ansku Bergström kattavuus 8 300 sitoutuminen 263 tykkäykset 593 1.10. Stella Polaris sanoo KYLLÄ kattavuus 5 700 sitoutuminen 477 tykkäykset 719 Facebook-tapahtuma Tavoitettu 16 200 Sivulla kävijät 632 Sitoutuneet 181 Ilmoittautuneita 137 Videot Katselut 11.10. mennessä Elintanssi603 Youtube 483 Vimeo 120 Riston tarina 297 Youtube 291 Vimeo 6 Vuoden tapahtumat 7 KYLLÄ elinluovutukselle -toiminta tai siihen kuuluvat vapaaehtoiset järjestävät tilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa ja elinluovutuskortteja. Lisäksi osallistutaan näyttelyllä tai puheenvuorolla muiden tapahtumiin. Toiminta on esillä järjestöjen jokapäiväisessä toiminnassa kattavasti. (suluissa kohderyhmän määrä, jos tiedossa) Yhteensä osallistumisia oli 79. 23.–24.1. Transplantaatiopäivät, näyttely, Helsinki (200) 28.1. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 7.2. DIAK:n sairaanhoitajaopiskelijat (25) 11.2. Donorpolku, HUS, Meilahti (200) 18.2. Voi Hyvin -yleisöluento, Mikkola (Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys PirMu) 19.2. Voi Hyvin -yleisöluento, Aitoo (Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys PirMu) 21.2 Vilpas Vikings koripallo-ottelu, Salohalli, Salo (Salon seudun munuais- ja maksayhdistys) 26.2. Järjestömessut, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi, (100) 11.3. Donorpolku, HUS, Peijas (130) 10.–14.3. Ortopediyhdistyksen koulutuspäivät (Regea) (250) 13.–14.3. Suomen nefrologiyhdistyksen kokous ja näyttely, Helsinki (50) 13.3. Maailman munuaispäivä, Kauppakeskus trio, Lahti (Päijät-Hämeen munuais- ja maksayhdistys) 14.3. Elinluovutuskorttitietoisku, Prisma, Halikko (Salon seudun munuais- ja maksayhdistys) 18.3. Kampus-päivä opiskelijoille, Meilahti, Biomedicum (300) 18.3. Hoitajien koulutuspäivä, Jyväskylä (Regea) (40) 26.3. Voi Hyvin -yleisöluento, Aitoo (Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys PirMu) 26.–27.3. Sairaanhoitojapäivät, Messukeskus, Helsinki (2000) 26.3. HAMK järjestöpäivä, sosionomi ja sairaanhoitajaopiskelijat, Hämeenlinna (150) 1.4. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 4.4. Tutkimushoitajapäivät, Terveystalo, Tampere (Regea) (60) 4.4. Kevätmyyjäiset, Rovaniemi (Lapin munuais- ja maksayhdistys) 9.4. DIAK järjestöpäivät, Helsinki 10.4. Aurinko ja Iho -luento, Seinäjoki (14) (Etelä-Pohjanmaan munuais- ja maksayhdistys) 24.4. Lasten Elinpäivä, hoitohenkilökunta (40) 25.4. Tietoisku opiskelijoille, Tampere (Regea) (60) 26.4. Ouluhallin suurkirppistapahtuma, Oulu (100) 8.5. Laboratoriotietoisku, Fimlab, Tampere (Regea) (30) 13.5. Maksa -yleisöluento, Töölön kirjasto, Helsinki (20) 17.5. Kesämäsä, Lahden satama, Lahti (Päijät-Hämeen munuais- ja maksayhdistys) 23.–24.5. Vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden koulutuspäivät (40) 25.5. Naisten Kymppi, Helsinki (8000) 4.6. Yhdistysten tori, Kokkola (Keski-Pohjanmaan munuais- ja maksayhdistys) 1.-3.8. Sawo Show koiranäyttely, Kuopio (Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys) 25.8. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 26.8 Hoitajien koulutuspäivä, HUS, Meilahti (30) 29.8. Mahdollisuuksien tori, Mikkeli (EteläSavon munuais- ja maksayhdistys) 2.9. Yliopiston avajaiset, Tampere, (Regea) (300) 2.9. Tietoisku eläkkeensaajille, Tampere (Regea) (50) 4.9. Lahja elämälle -johtoryhmä 6.9. Mahdollisuuksien tori yleisötapahtuma, Oulu, (100+) 10.9. Donorpolku, HUS, Hyvinkää (130) 10.9. Pirkanmaan rikospoliisi, Poliisilaitos, Tampere (Regea) (30) 11.–12.9. Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät, Inari (50) 12.9. Sinua varten messut, Loimaa 15.9. Kirurgisten alojen meeting, TAYS, Tampere (Regea) (50) 17.9. DIAK:n sairaanhoitajaopiskelijat, Oulu (34) 17.9. Kuopion psykiatrian keskuksen työntekijät (15) 19.9. Toisen asteen opiskelijaharjoittelijoiden munuaistautipäivät, OYS, Oulu (200) 23.9. Diabetes ja munuaiset -yleisöluento, Tampere (110) 30.9 Erva-elinluovutuskoulutus, Peijas (100) 3.10. PIF future Stars, Lääketeollisuus ry, Helsinki (20) 4.10. Hyvinvointi-messut, Energia Areena, Vantaa (Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU) 6.10. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 10.10. Terveet munuaiset -yleisöluento, Biomedicum, Helsinki (Munuaissäätiö) (200) 10.10. Euroopan elinsiirtopäivä, Koskikeskus, Tampere 11.10. Euroopan elinsiirtopäivä päätapahtuma, Narinkkatori, Helsinki 11.10. Euroopan elinsiirtopäivä, kauppakeskus, Noormarkku (Satakunnan munuais- ja maksayhdistys) 11.10. Euroopan elinsiirtopäivä, Prisma, Lappeenranta (Etelä-Karjalan munuais- ja maksayhdistys) 15.10. Merkitykselliset munuaiset -yleisöluento, Jyväskylä (60) 18.10. Kokemuskouluttajien peruskoulutus, Joensuu (17) 21.10. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 23.10. Järjestöextreme, Turun AMK (100) 30.10. Kliiniset kudossiirteet -päivät, Tampere, (Regea Kudospankki) (100) 30.10. Donorpolku, HUS, Lohja (140) 5.11 Donorpolku, HUS, Töölö (150) 10.11. Elinluovutuskoulutus, Hanasaari (STM) (80) 11.11. Vamk & Novia Oppilaitospäivä (Vaasanseudun munuais- ja maksayhdistys) 17.11. Humanistisen amk-opiskelijat, Kuopio (33) 19.11. Eduskunnan seminaari Elinluovutusten ja elinsiirtojen nykytila Suomessa (60) 19.11. TAMK järjestöpäivä, Tampere (120) 20.11. Elintärkeä maksa -yleisöluento, Kuopio (50) 22.11. Hyvinvointimessut, Savonlinna (ItäSavon munuais- ja maksayhdistys) 24.11. TAYS elinluovutuskoulutus, Tampere 26.11. Maksasairaudet ja niiden hoito -yleisöluento, Lappeenranta (60) 27.11. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä, STM 25.11. Järjestöextreme, Seinäjoen AMK (100) 2.12. Elinluovutuskorttien jako, Potilastukipiste OLKA, Meilahden Kolmiosairaala, Helsinki (Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU) 2.12. Joulumyyjäiset, Rovaniemi (Lapin munuais- ja maksayhdistys) 3.12. Yhdistyksien tutustumispäivä Apaja, Kuopio (Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys) 3.12. Kansainvälinen Vammais/Vapaaehtoistenpäivä, Botniahalli, Vaasa (Vaasanseudun munuais- ja maksayhdistys) vas. Sairaanhoitapäivillä tavoitettiin alan ammattilaisia. kesk. Naisten Kympillä jaettiin tietoa Lenkkilehdessä ja paikanpällä. Donorpolku ja oppilaitosyhteistyö 8 HUS:n elinluovutustoimintaa organisoitaessa ja toiminnan laajetessa henkilökunnan koulutustapahtumat ovat olleet keskeisessä roolissa. Donorpolku on erityisesti tähän tarkoitukseen kehitetty koulutusmalli parantamaan mahdollisten elinluovuttajien tunnistamista, heidän hoitoaan ja omaisten kohtaamista. Donorpolku-koulutuksia on järjestetty myös HUS:n ulkopuolella. KYLLÄ elinluovutukselle -toiminta kertoo koulutuksissa elinluovutusten edistämiseen tähtäävästä työstään, jotta hoitohenkilökunta osaa viedä tietoa eteenpäin. Elinsiirron saaneiden kokemusasiantuntijoiden puheiden kuuleminen on erityisen palkitsevaa hoitohenkilökunnalle, joka normaalissa työssään on tekemisissä elinluovutusten kanssa. Laurea AMK:n kanssa on aloitettu yhteistyö, Elinsiirtokoordinaattorin kanssa pidetään asiantuntijaluentoja opiskelijoille lainsäädännöstä, elinluovutuskortista ja elinsiirron saaneiden kokemuksista. Opiskelijoita innostetaan tekemään aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä, joista osa on jo aloitettu. alla: Euroopan elinsiirtopäivää vietettiin lokakuussa. Mediatiedotteet 9 Lehdistötiedote, kannanotto 17.5. Munuais- ja maksaliitto vaatii lisää resursseja elinluovutuksista tiedottamiseen Munuais- ja maksaliiton 17.5. pidetty vuosikokous vaatii lisää resursseja kansalaisille suunnattuun tiedotukseen elinluovutuksista ja elinsiirroista. Asiallisella ja positiivisella tiedottamisella voidaan vahvistaa myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja pelastaa ihmishenkiä elinsiirtojen määrää lisäämällä. Elinsiirtoa odottaa lähes 400 suomalaista. Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 285 elinsiirtoa. Joka vuosi elinsiirtoa odottavista 10–15 prosenttia kuolee, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Elinsiirto voi olla ainoa hoito pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon. Onnistuneen elinsiirron jälkeen voi viettää normaalia elämää ja moni voi palata takaisin työhön. Merkittävin elinsiirtojen määrää rajoittava tekijä on puute elinluovuttajista. Huolimatta siitä, että vuonna 2010 Suomessa siirryttiin oletettuun suostumukseen, ei aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ole oleellisesti lisääntynyt. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Elinluovuttajien määrää voidaan lisätä kehittämällä elinluovutustoiminnan organisointia ja mahdollisten luovuttajien tunnistamista sairaaloissa sekä asiallisella ja positiivisella tiedottamisella. Elinsiirtojen määrää voidaan kasvattaa myös lisäämällä elävien luovuttajien käyttöä. Suomessa elävien luovuttajien määrä suhteessa tehtyjen munuaisensiirtojen määrään on ollut Euroopan pienimpiä. Eläviltä luovuttajilta tehtävien munuaisensiirtojen määrän lisäämisessä avainasemassa on tiedotus eri vaihto-ehdoista ja avoimen keskustelun ylläpito. Myönteisen asenteen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen voidaan vaikuttaa lisäämällä yleistä tietoisuutta elinluovutuksista ja elinsiirroista sekä niiden merkityksestä. Suomessa kansalaisille suunnattua tietoa ovat suunnitelmallisesti jakaneet potilasjärjestöt. Siirtoelinten saatavuuden lisäämiseksi Munuais- ja maksaliitto alkoi jo vuonna 1975 välittää kansalaisille tietoa elinsiirroista ja jakaa elinluovutuskorttia. Elinluovuttajia tai elinsiirron saaneita hoitavasta hoitohenkilökunnasta 84 prosenttia piti elinsiirtoja koskevaa tietoisuutta suomalaisten keskuudessa korkeintaan keskinkertaisena vuonna 2013 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tiedottamiseen varattuja resursseja pidettiin riittämättöminä. Kyselytutkimuksessa suomalaisten elinluovutusasenteista enemmistä vastaajista, 63 prosenttia, oli sitä mieltä, että julkista keskustelua aiheesta käydään liian vähän. STM:n asettama elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan asiantuntijaryhmä laatii parhaillaan kansallista elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintaohjelmaa. Euroopan komissio on todennut tiedonannossaan (2009), että jatkuvan valistuksen olisi kuuluttava olennaisena osana jäsenmaiden toimintasuunnitelmiin. Vuonna 2015 valmistuvassa kansallisessa ohjelmassa tiedotusvastuuta ollaan antamassa potilasjärjestöille. Munuais- ja maksaliiton vuosikokous toteaa, että liitto on valmis ottamaan sille luontevasti sopivan tiedotusvastuun. Monissa Euroopan maissa valtio rahoittaa elinluovutustiedotusta. Liiton vuosikokous vaatii taloudellisia lisäresursseja elinluovutuksista ja elinsiirroista tiedottamiseen, jotta toiminta voidaan toteuttaa vaikuttavasti ja elinsiirtojen määrää pystytään lisäämään. Ennakkotiedote 2.10. Tanssi KYLLÄ elinluovutukselle Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Narinkkatorin tempauksessa 400 elinluovutusta kannattavaa tanssii elintanssi -flash mobin. Euroopan elinsiirtopäivän päätapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14. Narinkkatorin tempauksessa elintanssin tanssii 400 elinsiirtoa, oikeasti tai symbolisesti, odottavaa sekä jo elinsiirron saanutta. Elintanssin vetää tähtitanssija Ansku Bergström. Tanssin voi opetella etukäteen netistä, mutta mukaan voi tulla harjoittelemattakin. http://youtu.be/0nRbp7VX1G0 10 Elinsiirtopäivän tilaisuuden juontaa Kirsi Alm-Siira. Lavalla haastatellaan elinsiirron saaneita ja asiantuntijoita. EU:n terveiset Kamppiin tuo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Näyttelijä Ella Pyhältö lausuu runon odottamisesta. Tapahtuman päättää Idols-voittaja vuosimallia 2013 Mitra. KYLLÄ elinluovutukselle voi sanoa allekirjoittamalla elinluovutuskortin ja kertomalla tahtonsa läheisilleen. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Vainajan mielipidettä selvitetään keskustelemalla hänen omaistensa kanssa. Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.kyllaelinluovutukselle.fi. Elinsiirron jälkeen voi elää normaalia elämää. Elinsiirtopäivän videossa Risto kertoo, miten hän sai munuaisensiirron http://youtu.be/VqhQd81HUHQ Terveet munuaiset -yleisötapahtuma 10.10. Munuaissäätiö on tukenut munuaissairauksien tieteellistä tutkimusta jo 40 vuotta. Säätiö järjestää ilmaisen Terveet munuaiset -yleisötapahtuman perjantaina 10.10. Biomedicumissa Helsingissä klo 16–20. Suomen MasterChef Miro Kurvinen kokkaa ja maistattaa munuaisterveellistä ruokaa. Kävijät voivat testata munuaistensa kunnon vastaamalla kysymyksiin ja mittauttamalla verenpaineensa sekä tutustua näyttelypisteisiin. Yleisöluennot järjestetään16.45–17.15 ja kertoo aikuisten munuaisensiirroista ja dosentti Timo Jahnukainen lasten munuaisensiirroista. Lehdistötiedote10.10. Tukea munuaistutkimukseen jo 40 vuotta Munuaissäätiö on tukenut munuais- ja virtsaelinsairauksien tutkimusta jo 40 vuoden ajan. Terveet munuaiset -yleisötapahtumassa perjantaina 10.10. jaetaan tietoa munuaissairauksista ja niiden hoidosta sekä Sylvi Calasin palkinto ansioituneelle tutkijalle. Tapahtumassa munuaisterveellistä ruokaa kokkaa Suomen MasterChef Miro Kurvinen. Munuaissäätiö on tukenut munuais- ja virtsatiesairauksien lääketieteellistä tutkimusta jo 40 vuoden ajan. Munuais- ja maksaliitto perusti säätiön vuonna 1974. Munuaissäätiö on tukenut miljoonalla eurolla yli 400 munuaissairauksien tutkijaa. Apurahaa jaetaan etenkin väitöskirjaansa tekeville tutkijoille noin 40 000 euroa vuodessa. Munuaissairauksien ennaltaehkäisy, sairauksien syiden selvittäminen ja hoitomuotojen kehittäminen edellyttävät tieteellistä tutkimustyötä. – Munuaissairauksien esiintyvyys kasvaa koko ajan, mutta myös niiden hoitomuodot ovat kehittyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Passiivisesti hankittu tieto jää usein unholaan, tutkimuksen kautta syntynyttä tietoa on luontevaa soveltaa potilashoitoon. On tärkeää, että munuaissairauksien tutkimusta tehdään Suomessa jatkossakin, miettii Munuaissäätiön puheenjohtaja, professori Carola Grönhagen-Riska. Tutkimusten tuloksia käytetään kaiken ikäisten sairastuneiden hyväksi. Ravitsemushoidon merkitys munuaisten vajaatoiminnan etenemisen ja sen haittojen estäjänä on lisääntynyt. Kohonneen verenpaineen ja diabeteksen hyvällä hoidolla voidaan entistä paremmin estää munuaissairauden muodostumista tai etenemistä. Munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoitomuodot, dialyysi ja munuaisensiirto, ovat kehittyneet merkittävästi. Munuaissäätiö toimii yksityisten ja yritysten lahjoitusten turvin. Säätiötä tukemalla voi edistää munuaissairauksien tutkimusta ja monen suomalaisen munuaissairauteen sairastuneen parempaa huomista. Sylvi Calasin palkinnon saa professori Hannu Jalanko Munuaissäätiölle perustavan testamenttilahjoituksen tehneen Sylvi Calasin mukaan nimetty palkinto jaetaan viiden vuoden välein merkittävälle munuais- ja virtsaelinsairauksien tutkijalle. Vuonna 2014 palkinnon saa professori Hannu Jalanko. Professori Hannu Jalanko on toiminut HYKS:n lasten munuais- ja elinsiirto-osaston ylilääkärinä vuodesta 2001. Käytännön potilastyön lisäksi hän on luonut merkittävän uran munuaissairauksiin liittyvän kliinisen ja perustutkimuksen parissa. Jalangon työryhmän kliiniset tutkimukset ovat kohdistuneet lasten munuaisensiirtojen pitkäaikaistulosten parantamiseen sekä elinsiirron saaneiden lasten elämänlaadun optimoimiseen. Jalanko on työtovereineen selvittänyt erityisesti valkuaisvirtsaisuuden syntymekanismeja ja seuraamuksia lasten vaikeissa munuaissairauksissa. 11 – Valkuaisvirtsaisuus on keskeinen ongelma munuaistaudeissa ja perusmekanismien ymmärtämisen uskotaan parantavan potilashoitoa, Jalanko sanoo. Jalanko on myös tuonut munuaistutkimuksien viimeisimmät saavutukset suuren yleisön tietoisuuteen kirjoittamalla lukuisia kansantajuisia artikkeleita. Palkinto luovutetaan Jalangolle Terveet munuaiset -tapahtumassa 10.10. klo 17.30 alkavassa juhlatilaisuudessa. Tapahtumassa jaetaan myös Pro Sanguine Puro -mitalit ja julistetaan apurahan saavat väitöskirjatutkijat. Terveet munuaiset -tapahtuma Terveet munuaiset -yleisötapahtuma järjestetään perjantaina 10.10. Biomedicumissa Helsingissä klo 16–20. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.Suomen MasterChef Miro Kurvinen kokkaa ja maistattaa munuaisterveellistä ruokaa. Yleisöluennoilla klo 16.45 ja 18.45 professori Ilkka Pörsti kertoo kohonneesta verenpaineesta, professori Kaija Salmela aikuisten munuaissiirroista ja dosentti Timo Jahnukainen lasten munuaissiirroista. Infopisteissä voi testata munuaistensa kunnon vastaamalla kysymyksiin ja mittauttamalla verenpaineensa. Mukana on myös musiikkia ja taikuri. Euroopan elinsiirtopäivä Lauantaina 11.10. vietetään Euroopan elinsiirtopäivää. Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.Päätapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14. Narinkkatorin tempauksessa elintanssin tanssii 400 elinsiirtoa, oikeasti tai symbolisesti, odottavaa sekä jo elinsiirron saanutta. Elintanssin vetää tähtitanssija Ansku Bergström. Tilaisuuden juontaa Kirsi Alm-Siira. Lavalla haastatellaan elinsiirron saaneita ja asiantuntijoita. EU:n terveiset Kamppiin tuo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Näyttelijä Ella Pyhältö lausuu runon odottamisesta. Tapahtuman päättää Idols-voittaja vuosimallia 2013 Mitra. Tapahtuman järjestää Munuais- ja maksaliiton hallinnoima järjestöjen viestintäyhteistyö. Lehdistötiedote 9.10. Munuaissiirtoja 50 vuotta Euroopan elinsiirtopäivää vietetään lauantaina 11.10. Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Munuaissiirtoja on tehty jo 50 vuotta. Niiden tulokset ovat parantuneet vuosien aikana. Moni elinsiirron saanut palaa takaisin työhön ja viettää normaalia elämää. Ensimmäinen munuaissiirto tehtiin Suomessa vuonna 1964. Munuaissiirtoja on 50 vuoden aikana tehty noin 6500. Ilman toimivia munuaisia ihminen menehtyy, mutta niiden toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla. Kaikkiaan Suomessa on tehty jo yli 8000 elinsiirtoa. Elossa on lähes 4000 elinsiirron saanutta. Munuaissiirtojen lisäksi tehdään maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoja. Viime vuosina on aloitettu myös haimansiirrot vaikeaa diabetesta sairastaville ja ohutsuolensiirrot. Valtaosa elinsiirroista tehdään aikuisille, mutta myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Lapsille tehdään vuosittain 15–20 elinsiirtoa. Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuajoista ja ne ovat Suomessa kansainvälisesti huippuluokkaa. – Siirretyistä munuaisista 94 prosenttia toimii vuoden kuluttua ja puolet vielä 20 vuoden jälkeen. Pisimpään aivokuolleelta luovuttajalta saatu munuainen on toiminut 42 vuotta. Kaikista elinsiirron saaneista yli 80 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta, kertoo HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Helena Isoniemi. 1970-luvulla siirretyistä munuaisista toimi puolet vuoden kuluttua munuaissiirrosta ja 30 prosenttia kymmenen vuoden kuluttua. Jos siirretyn elimen toiminta loppuu, on mahdollista tehdä uusi elinsiirto. – Odotusaika munuaissiirtoon pitenee jatkuvasti, sillä siirtoa tarvitsevien määrä kasvaa. Tällä hetkellä ensimmäistä munuaissiirtoa joutuu odottamaan keskimäärin puolitoista vuotta, Isoniemi sanoo. Munuaissiirto on erittäin kustannustehokas hoito. Uusi toimiva munuainen säästää yhteiskunnan varoja puoli miljoonaa euroa dialyysihoitoon verrattuna. – Ennen kaikkea munuaissiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua. Moni voi palata takaisin työhön tai opiskelemaan, ja viettää normaalia elämää perheensä kanssa, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström. 12 Pula siirtoelimistä Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Vuosittain elinsiirtoja tehdään hieman alle 300. Suurin osa näistä on munuaissiirtoja, joita on lähes 200 vuodessa. Maksansiirtoja tehdään noin 50 ja sydämen- ja keuhkonsiirtoja kumpiakin noin 20 vuodessa. – Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Yhdeltä luovuttajalta saaduilla elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. Terve, täysi-ikäinen ihminen voi myös luovuttaa munuaisen läheiselleen, Isoniemi sanoo. Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Vainajan mielipide selvitetään elinluovutuskortista, tai jos sitä ei ole, keskustelemalla hänen omaistensa kanssa. – Allekirjoitettu elinluovutuskortti varmistaa oman tahdon toteutumisen. Kortti myös muistuttaa ottamaan elinluovutuksen puheeksi läheisten kanssa, Högström sanoo. Euroopan elinsiirtopäivä 11.10. Euroopan elinsiirtopäivän päätapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina 11.10 klo 11–14. Narinkkatorin tempauksessa elintanssi -flash mobin tanssii 400 elinsiirtoa, oikeasti tai symbolisesti, odottavaa sekä jo elinsiirron saanutta. Elintanssin vetää tähtitanssija Ansku Bergström. Tanssin voi opetella etukäteen netistä, mutta mukaan voi tulla harjoittelemattakin. http://youtu.be/0nRbp7VX1G0 Elinsiirtopäivän tilaisuuden juontaa Kirsi Alm-Siira. Lavalla haastatellaan elinsiirron saaneita ja asiantuntijoita. EU:n terveiset Kamppiin tuo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Näyttelijä Ella Pyhältö lausuu runon odottamisesta. Tapahtuman päättää Idols-voittaja vuosimallia 2013 Mitra. Lehdistötiedote 4.11.2014 Sarveiskalvosiirto tähtää näön palauttamiseen Suomessa tehdään noin 180 sarveiskalvosiirtoa vuosittain. Tarve on jopa 200. Tällä hetkellä esimerkiksi HYKS:ssä siirtoa joutuu useimmiten odottamaan noin puolitoista vuotta. Siirtoja tehdään lisäksi kaikissa yliopistosairaaloissa. Tavallisimpia syitä sarveiskalvon siirtoon ovat sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratoconus, muut sarveiskalvon perinnölliset sairaudet sekä erilaiset sarveiskalvon arvet. – Mahdollisuutta sarveiskalvosiirtoon tarjotaan kaikille niille, jotka hyötyvät siitä. Tavoitteena on näön palauttaminen silmään pysyvästi. Aina se ei onnistu. Ensimmäisen siirron ennuste on paras, mutta mitä useampia siirtoja joudutaan tekemään, sitä heikompi on ennuste, kertoo silmätautien erikoislääkäri Juha Holopainen HYKS:n Silmätautien klinikalta. Yleisimmät syyt siirteen samentumiseen ovat hylkimisreaktiot ja sarveiskalvon sisäpinnan solukon tuhoutuminen. Sarveiskalvosiirto johtaa näkövammautumiseen vain harvoin. Näkövammarekisteriin ilmoitetaan vuosittain yksittäisiä tapauksia. Varmista luovutustahtosi elinluovutuskortilla Elinluovutuskortilla voi antaa suostumuksensa myös kudosluovutukseen. Kudossiirteitä voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon. Ne eivät pelasta ihmishenkiä kuten elinsiirrot, mutta nopeuttavat toipumista ja parantavat elämänlaatua. Luovutustahtonsa voi ilmaista täyttämällä elinluovutuskortin tai kirjoittamalla vapaamuotoisen tekstin ja allekirjoittamalla sen. Luovuttajan ei tarvitse pohtia, mitkä hänen elimistään ja kudoksistaan kelpaavat, sillä lääkärit arvioivat sen. Tahdostaan kertovaa korttia kannattaa pitää mukanaan ja kertoa siitä omaisilleen. Kirjallisen tiedon puuttuessa tahto pyritään selvittämään omaisilta. Laki kuitenkin sallii elin- ja kudossiirron suorittamisen elinsiirtoon sopivalta vainajalta, ellei tiedetä hänen kieltäneen luovutusta.
© Copyright 2024