2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1964
Lohkojako:
D. ALUE SARJA
1. lohko
2. lohko
Drumsö Idrottskamrater
Gnistan, Helsinki
Helsingin Kullervo
Helsingin Ponnistus
Kallion Palloseura
Malmin Palloseura
Pallokerho-3S, Helsinki
Ådalen s Idrott rörening
killes, Porvoo
Bollklubben-46, Karjaa
Ekenäs Idrottsförening
Hyvinkään Apollo
Hyvinkään Palloseura
Riihimäen Palloseura
Salon Palloilijat
Pallo-Sepot-44, Valkeakoski
pelataan 18·lohkoisena , ku ssakin 5-8 joukkuetta. Lohkoi ssa pelataan
kaksinkertainen sarja ja nou evat lohkoj en voittajat maakunta sa rjaan.
Viimei sek i jäänyt ku ssakin lohkossa putoaa piirin arjoihin ja tilalle
nousee joukkue va taava sti piiri tä piirin määräämän karsinnan peru s·
teella.
E. JALKAPALLOILUN SUOMEN CUP
pelataan enti seen tapaa n slta varten erik een laadittuj en sääntöjen ja
liittohallituk en antamien määräy sten mukai esti .
3. lohko
4. lohko
F. POIKIEN SM - KILP AIL U
IF Finströms-Kamraterna
IF Kamraterna, Mariehamn
Pargas Idrottsförening
Turun Pallo
Turun Pallo kerho
Turun Pyrkivä
Turun Teräs
udenkaupungin Roima
Messukylän Toverit
Mäntän Valo
Pihlavan Työv. Urheilijat
Porin Karhut
Porin Pallotoverit
Rauman Lukko
Rauman Työv. Urheilijat
Tampereen Peli-Toverit
pelataan cup·järj estelm iiä noudattaen, kunne jälj ellä on 4 joukkuetta,
joiden ke ken pelataan yksinkertainen sarja. Voittaja on poikien Suomen
jalkapallome tari 1964. Kilpailuun on osanotto-oikeu s kaikilla liiton
se uroilla.
5. lohko
6. lohko
Heinolan Pallo-47
Lahden Palloseura
Kotkan Reipa s
Mussalon Oras
Myllykosken Pallo-47
Pallo-Peikot, Voikka
Peli-Karhut, Karhula
Peli-Veikot, Lahti
Pallo-Salamat, Imatra
Joutsenon Kataja
Joen suun Pallotoverit
Lappeenrannan Pallo
Saimaan Pallo
Savon Pallo, Pieksämäki
impeleen rheilijat
Warkauden Pallo.3S
7. lohko
8. lohko
Kajaanin Palloseura
Kajaanin Reipa s
Kuopion Elo
Kuopion Pallo-48
Kuopion Pallo-Toverit
Lehtovaaran Viri
Vaajakosken Pallo
Äänekosken Huima
IF Drott, Pietarsaari
IF Kraft, Närpiö
Kokkolan Jymy
Kokkolan Palloseura
PietaI' aaren Into
Vaa an Kii sto
Vaa san Palloveikot
Ykspihlajan Reima
G. PIIRIEN VÄLINEN POIKIEN CUP
pelataan erik seen laadittavien
ohjeiden mukaan.
Taloudelliset määräykset jalkapalloilussa
Osa n
0
200
euraaviksi:
50: 20: 15: 10: -
Kilpailun taloud ellin en tulo s päätettiin mä ii rätä jaettavaksi seuroj en
ke sken seuraavasti:
100 % 0 0/0
kak sinkertaises a sa rja ssa ..... .... ............ .
50 % - 50 0/0
yk inkertaises a sa rja ssa ja cup·kilpailu sa ..... .
Liitolle suoriteltavan 0 tt e 1 u veI' 0 n 0 alta oli SPL:n Vaasan piiri
es ittänyt, että vero mak settai siin progressiivisena pää sylipputulo sta, joka
jää jäljelle, kun bruttotulosta on vähennetty 15 % kenttävuokra· tai
kenttäjärjestelykuluina. Suo ritetu ssa ääne tyksessä voitti liittohallitukse l1
esitys Vaa an piirin esityksen äänimääri n 32- 23 ja liittovero tulee v. 1964
näin ollen olemaan
Ta p p i
Pateniemen Vesa
Rovaniemen Lappi
Rovaniemen Pallo
Tornion Pallo-47
t tom a k s u t päätettiin määrätä
m es tarllu ssarja ......... . . .. . .. ... .... . ........... . ... . . .
Suomen Cup·kilpailll ........ ...... . ....... . .. ... ... . . .. .
Suom en·sarja ja piirien poikien CllP ..... . ... . .. . ........ .
maakunta· ja alu e arja sekä poikien SM . ... . . . .. ....... .
9. lohko
Karihaaran Tenho
Kemin Into
K emin Pallo eura
Oulun Kärpät-46
ääntöj en ja sarjavaliokunnan antamien
mestaruu ssarja ssa .... .. . .... ..... ..... ... ... . . .
uomen Cup.kilpailu ssa . .... . .. . ... .. ..... . . . ..
0
koI' va u k s i s t a päätettiin
B
B
0/0
0/0
e uraavaa:
mestaruu s· ja Suomen·sa rja ssa ei makseta tappiokorvauksia
maakunta· ja aluesarja ssa, poikien SM·kilpailussa, Suomen Cup·
kilpailussa j a piirien väli essä poikien cup-kilpailu ssa korvataan
50 % tilitysten osoittamista tappioi sta.
201
Samalla päätettiin, että eura joka ei 3 viikon kulue a ottelukauden
päättymi estä lukien ole l ähett änyt liitolle otteluti lityk iä, jää ilman
tappio korvausta.
12 §
J iiäpalloihm kilpailutoiminnan kohdalla käydyssä ylei skeskustelussa
esitettiin liittohallituk elle euraavat toivomusaloitteet :
uutinen e ittivät, että keväällä pidettävän
A. Raukovaara ja E.
varsinaisen kokouk en li sä ksi on jä iipallovaltuu ston kokoonnuttava
m yös sy k yllä ylimää räi seen kokouk een määrittelemään kantan sa
niihin jääpalloilun kilpailutoimintaa ko skeviin kysymyksiin, jotka
tulevat es ille seuraavassa liittokokouk essa;
V. H eikkinen esitti, että liittohallitus vuoden 1964 aikana tutki si mitä
mahdolli suuk ia jä äpalloilulla oli si toimia omissa nimi ssään, e im.
omana liittona.
Yleiskesku stelun
v. 1965 seuraavaa:
jälkeen
päätettiin
jä iipalloilun
kilpailutoiminna sta
A. MESTARUUSSARJA
pelataan jääpallovaltuuston esi tyk sen mukai sesti 2.lohkoisena kaksinker.
tai sena sarjana, kumma ssa kin lohkossa 6 joukkuetta. Loppu arjaan pää ee
kak i (2) para ta joukkuetta kumma stakin lohkosta. Loppusarjan ottelut
pelataan siten, että pohjoislohkon voittaja kohtaa kotikentällään etelä.
lohkon toi seksi sijoittuneen ja etelälohkon voittaja kotikentällään pohjoi .
lohkon toi seksi sijoittuneen joukkueen. Näiden otteluiden voittajat pelaa.
vat keskenään loppuottelun, jonka voittaja on Suomen mestari jääpalloi.
lussa v. 1965. Hävinn eet joukkueet p elaava t ke skenään kolmannesta
sijasta. Kumma stakin l ohko sta putoaa viimeiseksi jäänyt joukkue seuraa.
van vuoden Suomen· arjaan.
Kiipyl iin Urheilu.Veikot, Helsinki
Lapp eenrannan Pallo
Mikkelin Palloilijat
Warkauden Pallo·35
Veiter ä, Lappeenranta
Akilles, Porvoo tai
IF K amraterna, H elsinki
Pohjoislohko :
IF Kamraterna, Vaa sa
Oulun Lui stin seura
Oulun P allo seura
Sei näjo en Palloseura
Vei tsiluod on Va stu s
Oulun Työväen Pall oilijat tai
Oulun Tarmo
Etelälohkossa karsivat kuud enn es ta sarjapaikasta IF Kamraterna H eI.
sinki ja Porvo on Aki lles, pohjoi slohkossa Oulun T yöväen P alloilijat ja
Oulun Tarmo.
B. SUOMEN-SARJA
pelataa n 4·lohkoisena yk sinkertai sena sarjana. Lohkojen vo ittajat pelaa vat
yk inkertai sen loppusa rj an, jonka kaksi parasta nousee e uravan vuod en
me staruussarjaan. Ku takin lohko sta pD!Oaa viimeiseksi jäänyt joukk-ue
maakunlasarjaa n.
202
Lällsilohko:
Etelälohko :
Akilles, Porvoo tai
IF Kamraterna, H el sinki
Drumsö Idrollskamrater
Helsingin Pallo seura
Lahden R eipas
Pallokerho·3 S, Helsinki
Peli·Peikot, H elsinki
Tolki s Bollkluhh
Vesta, H el sinki
Ilves·Ki ssa t, Tampere
Lohjan Kisaveikot
Pargas Idrottsföremng
Tampereen Palloilija~
Pohjoislohko :
Itä lohko :
Jo ensuun Mailapojat
Lappeenranna n Pallotoverit
Pallo·Salamat, Imatra
Savo nlinnan Työvä en Palloseu ra
Sudet, Kouvola
Suolahd en Urho
Varkaud en Pallo·Pojat
Varkaud en Työväen Palloilijat
Oulun Työväen Palloilijat tai
Oulun Tarmo
Paleni emen Ve sa
Rova ni emen Pallo se ura
Tornion Palloveikot
Veitsiluodon Kisaveikot
muista lohkoista poikkeava sti kaksinkertain en
c.
arja.
MAAKUNTASARJA
Osanotto.oikeu s sarjaan on kaikilla liiton s~uro ill~: .. ~.~!?ailu p.~~a~aan
.
. k unnan maaraama
.. .. .... ··IF,1 t a valla
J·a lohkoJako
sa rJavaho
,
. .. maarataan sen Jalkeen
kun sarjaan ilmoittautuneet joukkueet ova t selvIll a.
D. POIKIEN SM-KILPAILU
Lohkojako :
Etelälohko :
Lohkojako :
Asia sa jouduttiin suorittamaan ää~es~y .. li.ill~~l~~t.nkse n esitt ä ~.~n
.... e t e1man
:. J·a J·a·· ·a·pallovaltuu ston eSlttam an .3.. havlOpl
cup·JarJ
k steen
.. pudotusJar·
. ..... 11
.
1man
·· k es ken . SuIJ· etu I·n lipun suoritetussa åa llesty
sessa
saI Jaapa
Jeste
.
......
L· :.k o·.
't
32
a·
·
·a·nt·a·
J·a
liittohallituksen
e
Itys
22
aanta.
Isa Sl
va 1tuuston eSI ys
jätettiin 1 tyhj ä ääneslyslippu.
.
Kilpailu päätettiin n ii in ollen järj estää seuraava stI :.
' ..
anotto·oikeus kilpailuun on kai~~~.la .liit?n enro'lla .... ~II~? llu pela;
taa n 3 häviöpisteen pud otusjärjestelmaa kay.uaen ~unnes J~lJ e~a on 3 t?
4 . ou"kkuetta. Näiden kesken pel aliaall yk sIllkertaIllen sarja, Jonka VOIt·
tala on poiki en Suomen jääpallomesta ri v. 1965.
o
Taloudelliset m ääräykset jääpalloilussa
O sa n
-
0
t t om a k s u t pä ii telliin määrätä
euraaviksi:
mestaruu ssarja .... . ............. . ............... . .•.
Suomen· arja .. . ................ . . .. .. .... ·. · · ··· · ···
maakunta arja ja poik ien SM·kilpailu ....• . ....... . . .
o t t e lli v ero a
suoritetaan mestaruussarja ssa 8
%
SO:15:10: -
hruttotuloista.
203
Otteluiden talo u d e 11 i ne n t ulo s pälitettiin määriitä jaettavaksi
seurojen ke sken seuraava sti:
-
yk inkertaise sa arja ssa ja cup-kilpailussa ... .
kak inkertai sessa sarja s a . . . ..... . . . . .. . . . .
50 % - 50 %
60 % - 40%
Ta p p i 0 k 0 r v a u k s i ta päätettiin euraavaa:
me taruussarja s a ei suoriteta tappiokorvauksia,
Suomen-sarja ssa, maakunta sarja ssa ja poikien SM-kilpailussa korvataan seuroille 50 % tilitysten osoittami sta tappioi sta.
13
§
Hyväk yttiin seura avat muutokset liiton
sääntöihin:
voima ssa
oleviin
kilpailu-
17 § (s ääntövaliokunnan ehdotus) :
- - - - - edustaa uutta seuraansa. Tämä määräys koskee myöskin
ulkomaalaisia. Liittohallitu s voi myöntiiä jne.
18 § 1. mom. {sääntövaliokunnau ehdotu s} :
Ulkomaalainen saa ottaa osaa viralli siin kilpailuihin, mikäli hän on
asunut Suomessa vakillaisesti vähintään kolme ( 3) kuukautta ja hänellä
on enti en liittonsa lupa. Samaan joukkueeseen saa luetteloi,Z(/. korkeint(um
kaksi ulkomaalaista_
14 § (Saimaan piirin ehdotu s) :
- - - - järj e tämään uuden ottelun .
-
Piirien lohkovoittajien kesken pelattavissa piirin mestaruutta koskevissa
otteluissa ei sallita lunVllluksia.
Seura suljeta·a n jne_
tavi ssa suta, jos esimerkik i, maakunta sa rja sta nousee joukkue Suomensarjaan on m elkein 100 % varmaa, että tämii joukkue putoaa takai sin
maakunta sarjaan. Tämä on yhtä paljon valmentajakysymys, kuin sanotaan, joukkueella ei ole kokemusta koviin arjaotteluihin. Lehdistä on
kyllä saatu lukea jalkapalloilijoitten kovanlinjan harjoittelu sta , mutta
mitä se on, on epätietoista . Samoin uusista taktiikanmenetelmi tä, mutta
nii stäkään ei ole selvyyttä miten niitä sovelletaan eri tyyppi ille joukkueille_ - Ellemme saa ala sarjoi a pelaa via pelaajia kunnolli seen valmennukseen kärsii siitä osittain koko maan jalkapalloilu. Sillä koko maan
jalkapalloileva nuori so on samoi ssa lähtökuopi sa palloilua aloitt.1essaan.
Yhtähyvin syrjä seuduilta kuin paUoilukeskuk ista saattaa kehittyä hyviä
paJloilijoita, jos he heti alu ta alkaen pää sevät hyvään valmennukseen .•
Koulutu svaliokunta oli antanut e ityk en johdo ta seul'aavan elvityksen:
. Asia liittyy täysin koulutusvaliokunnan toimialaan, jonka toime ta m.m.
järjestetään ko. valmentajapäivät_ Valmentajapäiville kutsutaan vain
mest.- ja Suomen- arjan valmentajat sekä liitto- ja piirivalmentajat (1 piiri stä ), sillä 0 anottajamäärä jo tällöin nou see yli kuudenkymmenen. Ko.
tilai suuteen on kut uttu piirivalmentajat lähinnä siksi, että he voi sivat
piireissään jakaa edelleen kursse illa kä siteltyä valm ennustietoutta_ Mi sä
määrin näin on tapahtunut, on ollut kokonaan riippuvainen piirien sisäisestä koulutllstoiminna sta. Liiton valmentajapäiviä ei voida enää laajentaa. Uudet valmennu sopit ovat olleet kehittelyn ja kokeilujen alai sena,
mutta ne . tarjoillaan . ylei seen käyttöön uu silla nyt ensi kertaa järjestettävillä talvi kursseilla , joita liiton kouluttajavoimin on pidetty tammihelmikuulla yhdek sällä eri paikkakunnalla.
Todettakoon tä 1i yhteydess ä, ettei Imatralla tiettävä sti ole kuin yksi
henkilö, joka on osalli stunut kaikille järjestetyille valmentaji en peruskoulutukseen liittyville kursseille, joita ovat olleet pika-, p eru - ja jatkokurssi..
Kokou s hyväksyi koulutusvaliokunnan selvityk en_
14 §
Päätettiin muuttaa uom en Palloliiton eläkesääntöä siten, että sääntö
ei ko ske sellai sia henkilöitä, jotka ovat tull eet liiton palvelukseen 1. 7.
1962 jälkeen.
Muuto johtuu mainittuna päivänä voimaan a stun eesta työntekijäin
eläkelai ta.
Eläkesiiälltö liitteenä.
15 §
A. Pallo-Salamat r.y. oli tehnyt liittokokoukselle seuraavan esityk en:
. Liiton on huolehdittava myöskin ala arjoi sa pelaavien jalkapallojoukkneitten valmentajien ne uvottelutilai suuksien järjestämi sestä , ainakin silloin kun liitolla on uusia ohj eita valm entajille, tai sitten aatettava muuta
ti etä uud et ohjeet valm entajien tietoon.
ämä neuvottelutilai suudet olisi
järjestettävä niin, ettei e uroille nii stä koitui i kovin suuria kustannuksia.
Jalkapalloilun valm ennustoiminta on maa ssamme edi stynyt huomatta va sti, mutta tä stä edi styk estä ovat saan eet nauttia vain arvo sarjoi sa
pelaa vi en joukkueitten valmentajat ja p elaajat. Tämä on selvä sti havait-
204
B. Turun Weikot r.y. oli tehnyt liittokokoukselle seuraavan es ityk sen :
• uorten m erkki suoritukses ta sa a seura yhden ( 1) pi stee n jokaisesta
nuoresta, joka suorittaa kaikki lajit m erkki suorituk issa, mutta ei aavuta
harra stu smerkkiin vaadittavaa 70 pi stettä lajilta. U sea sti joudutaan suorittamaan merkki uorituksia u seampana päiv iinä ja tällöin tavalli sesti ne
nuoret, jotka eivät ensimmäisenä päivänä ole saaneet jo ssakin lajissa
vaadittavaa alimmai sta pistemäärää (70 pistettä ) eivät enää ilmesty kentälle ja samoin m yös valmentajat eivät tunn e en1iä niin suurta kiinno stusta k.o. nuoreen. ko ska siitä ei saa toimintapi teitä. Erikoi esti vielä
D-nuori ssa on paljon sellai sia poikia, jotka mielellään tulevat tekniikkakilpailuihin ja m erkki suorituksiin, mutta taito ei riitä pallon pompotteluun päällä ja jaloilla, ja näihin ei silloin tunneta kiinno tu sta . Myö s
olemme telmeet se n havainnon, ettii pituuspotkut tuottavat 10- 11-vuotiaille vaikeuksia merkki suorituksissa ja tämii osa ltaan m yös karkoittaa
nuoria pois näi stä tilai suuuksi ta .•
uori sovaliokunta oli antanut a sian johdosta seuraavan selvityk sen:
. Asia liittyy täy in nuori sovaliokunnan toimialaan. mutta on niin . kypsymätön . , ette i voi ainakaan toi stai sek si tuIJ a laa j empaan k äsittelyyn .•
205
Kokou s p iiätti, että as ia jätetään nuori sovaliokunnan tutkittavak si.
C. Turun Weikot r.y. oli teh nyt liittokokoukselle seuraavan esi tyk en:
• Maakuntasarjan jalkapallo·otteluis a on käytettävä SPL :n hyväksymä ä
virallista uutta jalkapalloa. E itystämme p erustelemme sillä, että nykyäiin
on sa atavi sa liiton h yvä k symää viralli sta jalkapalloa hyvin edulli siin
hintoihin, joten taloudelli sesti tämä ei voi tulla liian ra skaaksi maakunta sarja euroillekaan.
sea seura tu o vain taktiikka yi stä otteluun
käytetyn pallon, joka melko u sein on huom atlavasti venynyt normaalia
palloa suuremm aksi. Erotuomari ei voi paljon puuttua k.o_ asiaan, ko ska
tavalli e ti muuta p all oa e i ole asettaa p eli in ja arja ssa on oikeus käyttää käytettyä palloa . Katsomme, ettii m aa kuntasa rja on jo sik i vaativa
sa rja, joka on pelattava kunnon pallolla .•
arjavaliokunta oli antanut esi tyk en johdosta seuraava n selvityk sen :
• arjavaliokunnalla on mahdolli suu sa rj amääräyk sis ää n k eväällä tähdentää uud en ja kunnolli se n p allon k iiyttämi stä m aa kunoosa rja ssa .
Leimatun pallon m iiärääminen on tu sl in aiheelli sta , k oska u sea t joukkueet ovat paikkakunnilta, joissa leima a ei ole. Hyvä pallo on yl een sä
m yös järj e tiivä n seuran p elaaji en edu n mukai sta, tusk inpa pallolla taktikoidaan .•
Kokou
h ylkä si Turun Weikot r.y: n esityk sen.
D . Vammalan Palloseura r.y. oli jiittänyt liittok okoukselle seuraavan
e ityk sen:
. Suom en P alloliitto jakaa v uo sittain jä sen seuroilleen yhd en kappaleen
(l kpl) ylei pää ylippuja, mikä oikeuttaa vapaaseen pääsyyn kaikkiin
Suomen Palloliiton, en piirien ja jä sen euroj en järjestämiin kansallisiin
ja kan sainvälisiin kilpailutilai uuksiin .
Ehdotuk emm e peru teluina esitämme se uraa vaa:
imenomaan m aaseutuseurojen puh eenjohtajina toimii h enkilöitä, jotka
vuo sikau ia ovat tehn eet ja edelleen tek evä t ep iiitsek äst1i työtä jalkapalloilun eteenpäin viemiseksi ma assamm e. Liihti essään u sein katsomaan
lähimpiin jalkapallokeskuksiin pä iisa rjojen otteluita, j outuvat h e vielä
matka ku stannusten li säksi maksamaan pää sylipuista n ormaalin hinn an.
Katsomme, että Palloliiton velvolli suu on tukea näid en mi esten työtä ja
yhtenä innosta va na tekijänä olisi varmaan tällai en pää sylipun saaminen
palkkioksi tehdystä työstä jalkapall oilun h yvä k si. Su omen Jääki ekkoliitto
jakaa vuo ittain p.o. kortin ja siitä on va in m yönte isiä kokemuksia. Täm ä
k äytäntö ei va rma ankaa n ra sitta isi taloudelli se ti liittoa, piirejä ei k ä
jä en seuroja.
Toivo mme arvo isan liittoh allituksen kä ittelevän esityksemme ja päätyvän asi a sa myöntei een r atkaisuun .•
Liittohallitu s oli a ntanut ehdotuksen joh do sta seuraavan selvityk en :
. Liiton sääntöj en 21 §: ssä on tarkoi n m ääri telty ne henkilöt, joille
esityk sessä mainittu yleispääsylippu annetaan. Tä m än lisäksi on yleispääsylippu annettu valioerotuomareille, seuravalmentaj ill e, poikahuoltajille ja -tarkkailij oill e. Vaatimuksena on kuitenkin kaiki sa tapauksissa
206
eräitten kurssien ja tehtävien suorittaminen. Kaiken k aikkiaan jaetaan
ylei spääsylippuja noin 500 kpl vuosittain. Mikäli VaPS:n esityk een suo stutaan ti etää tä mä noin 600 lipun Ii äjakelua .•
Kokous hyväksyi liittohallituksen selvityksen ja pä ätti h yl ätä Vammalan
Palloseuran ehdotuksen_
E . Parga s Idrott förenin g rJ. oli esittänyt liittokokouksessa keskusteltavaksi seuraava sta asiasta:
. Tietoomme on tullut, että eräät Ruotsin urh eilujärje töt vuoden 1964
alusta lukien saavat jäsen en sä vakuutetuik i tapa turmia va staan erikoisen
halvoin hinnoin (e im. jalkapalloilijat 5 Rkr vuotta ja p elaajaa kohti ).
Kun urheilu vakuutuk se t omassa maa ssamme ovat huomattavan kalliita
ja ra sittavat seuroj en taloutta varsin ankarasti, es itämme seuraavassa liittokokouk essa otettavaksi keskusteltavak si urh eilijoiden vakuutu sk ysymyksen, "jotta liiton avulla , mikä li mahdolli sta, saa taisiin aikaan sa manlainen
mas savakuutus kuin naapurimaa ssammekin .•
Liittohallitus oli asian johdosta antanut seuraava n lausunnon:
. Asia on tutkimi se n arvoinen ja liittohallitu s on pyy tii nyt kaikki saatavissa olevat ti edot ja laskelmat Ruotsista. Edellytyksenä kuitenkin on,
että pakollinen tapaturmavakuutus määrätiiän kaikille liiton sarjoissa
pelaaville seuroille. Liittohallitus ehdottaa, että asia k äsitell ää n a.o. valiokunna s a.
Liittokokous p ää tti antaa asian työvaliokuunan kä iteltäväksi.
F. Onlnn T yöväen Palloilijat r.y. oli tehnyt liittokokouk elle seuraavan
esityk en :
. Oulun Työv iie n Palloilijat r.y. esittää Suomen P alloliiton liittokokoukelle, että jalkapallon sarjapelei ssä aisi k iiyttää vaihtopelaajia_
Perustelut:
Suomen-sarjan kolm essa lohko ssa pelaa yhteen sä 36 joukkuetta ja mestaruussarjassa 12 joukkuetta , jotka jokainen knljettavat mukanaan kolmea
va ramiestä, m ahdolli sten loukkaantumi sten varalta. Varamiesten lukumäärä ko. sarjoj en osalta tekee yhteensä 144 p elaaj aa, jotka eivät voi
osallistua p eliin, ellei joku varsinaisi sta p elaa jista sa tu loukkaantumaan.
Seurat joutuva t kuitenkin maksamaan näid en p elaaji en matkat, majoituksen ja päivärah at, joten tuntui i oikealta, että eurat saisivat käyttää
myö s näitä va ihtop ela ajia p eliss ä tarp een mukaan. Jä äp allo sarjoissa ·saa
käyttää vaihtomiehiä ja tä st ä li enee tuskin muuta anomi sta kuin hyvää,
joten esitämme, että liittokokous tek ee päätöksen, jonka mukaan va ihto.
pelaajien k äyttö m yös jalkapallossa olisi sallittu a .•
Erotuomarivaliokunnan
elvitys:
. Liiton säiintöjen 9. § kolHa 9 mukaan noudate taan liittomme kilpailutoiminnassa FIFA:n valwi tamia p elisääntöjä, joiden mukaan vaihtopelaajien käyttö ei ole sallittua .•
Liittokokou s h ylk äsi Oulun Työvä en Palloilijoiden ehdotnk sen .
207
18 §
16 §
Liitlohallituk en t ekemään talousa rvioehdotuk seen lj sättiin ke skustelun
jälkeen tulopuolelle alijäämää mk 13.000:- sekä menopuolelle valmen.
taja·avustuksiin li sää mk 3.000: - ja jalkapallon alasarjojen tappiokor.
vallk iin lisää mk 10.000 :-.
Tämän jälkeen vahvistettiin seuraava talou sarvio vuodelle 1964:
Lopuksi esitti M. Holopainen kokouksen puo~esta ~itokse t puheenjoh·
tajistolle joustava ta ja asiallisesta kokouksen JohtamIsesta.
Vakuudeksi
J. Gusta(s.snn
T. Helikllri
Ole=e tänään tarka staneet edellä olevan pöytäki~jan}a to~enn~et sen
kokouksen kulun ja siinä tehtyjen päätösten mukaI sesti laadltuksl.
T u 10 t
Jalkapallomaaottelut ............................ .
Jääpallomnaotlelllt ............................. .
Jalkapallon me sta ruussarja ..................... .
Jääpallon m e taruu ssarja ....................... .
Valtion avu tus ..... ..... ......... ... ..... ..... . .
Veikkaustoimiston huolto sopimus ............... .
Sekalai et tulot ................................. .
Alijäämä ................................ ..... .. .
16.000:6.000: 63.000:4.000: 150.000:130.000:22 .800:13.000: -
Helsingissä syyskuun 26 p :nä 1964.
F. Nyberg
S. Malinen
------mk 404.800:-
Menot
Koulutu valiokunta ........................ . .... .
ValitsemisvalioklIDta ... . .... .... .... ... ........ .
Erotuomarivaliokunta ............... . ........... .
Nuorisovaliokunta ......... ... ................. .
J lllkai su· ja propagandavaliokuJlta ............... .
Sarja., sää ntö· ja ulkoasiainvaliokunta ... . ....... .
Jääpallojao to .......................... . ...... .
Piiriavustukse t ................................. .
Valmentaja·avll tuk se t ..... .............. ...... .. .
Kulungit ....................................... .
Palkat ja palkkiot ............................... .
Irtaimisto ....................................... .
Jalkapallon ala arjatappiot ........ .... ........... .
Jääpallon
....................... .
Oppikoulujen cup·kilpailun tappio .......... ... . . .
Ammattikoul.llj en
............... .
20.000:23.000 :7.000:18.000: 7.000:800: 12.000: 45.500:17.000: 60.000:120.000: 1.500: 55.000:14.000:2.500:1.500: -
~------
mk 404.800:-
17 §
Pulleenjohtaja Osmo P. Karttunen kiitti plmen edustajia ja kokouksen
puheenjohtajina toimineita käytetyistä puheenvuoroista ja asiallisesti
johdetuista ke skustelui sta. Toivoen kokouksessa tehtyjen päätösten koi.
tuvan menestyk eksi yhtei selle asialle julisti h ii n vuoden 1964 liittoko.
kouksen päättyneeksi.
208
14
209
3§
Liite SPL: It liittokokouspöytäkirjaan 22.3.1964
1 §
Eläkesäännön alaiset toimihenkilöt
Tämän eläkesäännön. alaisia ovat Suomen Palloliitto - Finlands Boll.
förbund r.y:n, jota alempana kutsutaan liitoksi, vakinaisessa palveluksessa
olevat toimihenkilöt, joiden kanssa- liitto on tehnyt kirjalli sen työ sopi.
muksen, ei kuitenkaan
1) toimihenkilö, joka on astunut liiton palvelukseen sen jälkeen, kun hiin
on saavuttanut, mies 50 ja nainen 45 vuoden iän, eikä myöskään
2) toimihenkilö, jonka toimi liitossa on sivutoimen tai tilapäistoimen
luontoinen, tai
3) toimihenkilöt, jotka tämän säännön voimaan tulle ssa tai sinä ajankoh.
tana, jolloin hiinet muutoin olisi liitetty tämän sää nnön alaisuuteen
ei ole täysin työkykyinen,
,
4) toimihenkilö, joka on astunut liiton palvelukseen työntekijäin eläke.
lain 1. 7.1962 voimaantulon jälkeen.
Tämän säännön mukaan annettavat etuudet ovat vanhuuseläke, työ.
kyvyttömyy seläke ja perhe·eläke.
Oikeus vanhuus· ja työkyvyttömyyseläkkeesee n on toimihenkilöllä
jolla on vähintään 15 palvelusvuotta. Palvelusvuosilla tarkoitetaan tässä
säännössä niitä vuo sia, jotka toimihenkilö on ollut liiton vakinaisessa
palveluksessa 30 vuotta täytettyään.
Vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan se aika, minkä
toimihenkilö täytettyään 30 vuotta on ollut 1 §:n 1 momenti ssa tarkoite·
tu ssa palveluksessa.
Jo s palveluksessa on tapahtunut ke skeytyksiä sinä aikana, joka on otet·
lava huomioon tämiin säiinnön mukaisia palvelusvuosia laskettaessa, on
pillvelusvuosia määrättäessä la skettava yhteen eri palvelusajat.
Keskeyttämi seksi e i kuitenkaan lueta aikaa, minkä palveluksessa oleva
henkilö on ollut:
1) vuo silomalla ;
2) palveluksessa saadun ruumiinvamman tai siitä aiheutuneen sairauden
vuoksi virka-vapaana tai estyneenä tointan sa hoitamasta;
3) muun todi steeIli sen sa irauden vuoksi virkavapaana enintään 3 kuu·
kautta;
4) ra skauden tai synnytyksen vuoksi virkavapaana enintään 3 kuukautta;
5) asevelvollisuuslain mukaan reserviharjoituksiin tai so tatilan aikana
muuhun palvelukseen kutsuttuna;
6) virkavapaana osanottoa varten oppikursseihin, jotka liitto järjestää,
tai muita opintoja varten, jotka ovat omansa edistämään hänen toi·
meensa kuuluvi en tehtävien suorittami sta;
7) muista kuin edellä mainituista syistä virkavapaana saman kalenteri·
vuoden aikana enintään yhden kunkauden.
Toimihenkilö, joka on eronnut palveluksesta, mutta joka uudelleen
täysin työkykyi se nä tulee 1 §:n 1 momenti ssa tarkoitettuun vakinaiseen
palvelukseen, on oikeutettu lukemaan palvelusvuo sikseen myös aikai·
semman eläkkeeseen oikeuttavan palvelusaikansa .
Vanhuuseläke suo ritetaan vain toimihenkilölIe, joka eläkeikiiän tulles·
saa n on liiton vakinaisessa palveluksessa.
4
§
2§
Vanhuuseläke
Vanhuuseläke lasketaan toimihenkilön kolmen viimeisen vuoden aikana
saama sta keskimääräi sestä vuosipalkasta siten, että täysi eläke on 50 %
vuosipalkasta.
.
.. Oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen alkaa, kun toimihenkilö on täyt.
tanyt 63 vuotta. Valmentajan oikeus tähän eläkkeeseen alkaa hänen täy.
tettyään 60 vuotta.
Jo s toimihenkilön palkkaus joko kokonaan tai osaksi on järjestetty
muun kuin kiinteän kuukausipalkan suorittami sen muodo ssa, päättää
liittohallitus, mikä hänen edellä mainituksi vuosipalkakseen on katsottava.
Edellä mainitun eläkeiän saavutettuaan toimihenkilö eroaa palveluk.
sesta.
Täyden vanllUuseläkkeen saa toimihenkilö, jolla eläkeikään tulle ssaa n
on kolmekymmentä eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Vii sitoista
sa notunlai sta palvelusvuotta oikeuttaa viiteentoista kolmaskymmenesosaan
täyden vanhuuseläkkeen miiärästä ja jokainen niitä seuraava täysi palo
velusvuosi li säksi yhteen kolma skymmenesosaan siitii, kunnes täyden eläk·
keen määrä saavutetaan.
Eläkeiän saavuttanut toimihenkilö voidaan oikeuttaa jäämään edelleen
palvelukseen, mutta, tätä aikaa ei lueta hänelle enää tämän säännön mu.
kaisiksi palvelusvuosiksi.
210
211
5§
Työkyvyttömyyseläke
Oikeus ty~~yvyttömyyseläkkeen saamiseen alkaa, kun toimihenkilö on
tullut. ruunll~~lVan;tman tai vähentyneiden ruumiin· tai sielunvoimien
vuoksI pysyvaI sestt kykenemättömäksi hoitamaan tointaan ja työkyvyttö.
myys on kestänyt vähintään kolme kuukautta.
~l\ii.käli .tJ:'.ökyvyttöm?,ys johtuu ruumiinvamma sta tai taudista jonka
tomllhe,:,kl~? on.. tahallI sesti tai törkeällä tuottamuksella,a n itselleen' aiheut.
tanut, eI hanella ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.
6 §
:ry~kyvyttömyyseläkkeen maara on sen vanhuuseläkkeen suuruinen,
mmkä toimihenkilö sai si työkyvyttömäksi tuloonsa mennessä kertyneiden
palvelusvuo sien perusteella.
7 §
~ikäli toimihen~ilöiden palkka!lsta yleisessä palkkaustasossa tapahtu.
1l~lden ~~uto sten Joh~o.sta korotetaan tai alenn,e taan, voi liittohallitus tar.
kI staa ta ta va staava stI JO myönnettyjen vanhuus· ja työkyvyttö
l"k
keiden määriä.
myyse a .
8 §
Perhe-eläke
. Perhe.eläkk.eitä voidaan tä ssä mainituin rajoituksin suorittaa liittohal.
htuksen harkinnan mukaan, mikäli hakemuksen tueksi esitetään erittäin
painavia syi tä.
5) nai spuoli sen toimihenkilön aviolapselle tai ottolapselle sma aikana
kuin edellisess1i tapauksessa i sä ja jälkimmäi sessä tapauksessa ottoisä
on elo ssa ja kykenee lasta elättämään,
6) ottolapselle, jonka toimihenkilö on ottolapsek seen ottanut 50 vuotta
täytettyään tai palveluksesta erottuaan,
7) henkilölle, joka tahalli sesti tai törkeällä tuottamuksella on aiheutta nut
toimihenkilön kuoleman tai osallistunut sellaiseen rikokseen.
Lesken eläke on SO % siitä eläkkeestä, joka toimihenkilöllä jo oli tai
johon hän kuolinhetkellään eläkeikään tai pysyväi sesti työkyvyttömäksi
tulleena olisi ollut oikeutettu.
Lapsen eläke on lasta kohden 10 % toimih enkilön edelli sessä kappa·
leessa tarkoitetusta eläkkeestä, jos eläkettä maksetaan myö s leskelle,
mutta muu ssa tapauksessa 20 % siitä, kuitenkin niin, että jos perhe·eläke
siten laskettuna tuli si yhteensä suuremmaksi kuin toimihenkilön eläke,
yli menevä osa vähennetään lapsen eläkkeestä.
Lesken tai lapsen eläkkeen maksaminen alkaa , kun toimihenkilön
palkka tai eläke liitolta lakkaa sekä jatkuu sen kuukauden loppuun
saakka, jonka aikana eliikkeennauttija kuolee. Jo s leski menee uuteen
avioliittoon, menettää hän oikeutensa eläkkeeseen sitä lähinnä seuraavan
kuukauden alu sta lukien. Lapse n eläkkeen maksaminen jatkuu sen kuu·
kauden loppuun saakka, jonka aikana lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen
eläke suoritetaan lapse n äidille hänelle tuleva n lesken eläkkeen yhtey·
de ssä. Jo s äiti on kuollut tai jos hän ei nauti l esken eläkettä, mak setaan
lapsen eläke hän en holhoojalleen .
Eläkkeellä, johon toimihenkilö oli oikeutettu, tarkoitetaan tämän §:n
6. momenttia sovellettaessa sellaista eläkettä, josta ei ole tehty tämän
eläkesäännön 9 §: ssä tarkoitettuja vähennyksiä.
Perhe·eläke kä sittää lesken eläkkeen ja lapsen eläkkeen .
.. Leske~. el~k~ suo~i~~t~an ~iespuoli sen toimihenkilön leskelle edellyt.
~a~~, etta tOImIhenkilo JO olI eläkkeellä tai olisi kuolinhetkellään eläke.
Ik~a~ tulleena ollut eläkkeeseen oikeutettu ta,i pysyv.äisesti työkyvyttö.
maksI tulleena eläkkeeseen oikeutettu. I
... Lapsen~!äke suoritetaan edellä mainituin edellytyksin toimihenkilön
Jalkeen
suhen saakka kunnes lapsi täyttää 18 vuotta SamanlaI'n en OI'k eus
oohoo
lookk
ta an e a eeseen on myo skin toimihenkilön enintään yhdellä ottolap.
sella.
00
•
P e rhe·eläkettä ei kuitenkaan suoriteta
1) L~skelle avioliitosta, joka on solmittu toimihenkilön täytettyä 50
taI erottua palveluksesta eikä myöskään tä stä avioliito sta
~ re~
tt.
syntY:~ll a
e
9 §
Erityisiä määräyksiä
Liittohallituksella on oikeus päättä ii alennetaanko taman saannön mu·
kai sta eläkettä tai avustusta eläkkeensaajan sa manaikaisesti saaman vahin·
gonkorvauksen tai muun eläkkeen, ei kuitenkaan kansaneläkkeen (tuki·
osa lukuunottamatta ), sekä sellaisen korvauksen määrällä, joka hänelle
suoritetaan liiton kustantaman vakuutuksen perusteella, sanotun korvauk·
sen kohdalta kuitenkin vain siltä osin kuin se on liiton kustantama.
Liittohallituksen päätös tämän eläkesäännön mukai sen eläkkeen tai
avustuksen vähentämisestä työntekijäin eläkelain mukaisella eläkkeellä
on saa tettava todi stettava sti asianomaisen työntekijän tietoon.
2 ) leskelle, joka ei ole toimihenkilön kuollessa täyttänyt 50 vuotta,
3) leskelle lap settom~ sta avioliitosta, jonka avioliiton solmiami sesta ei ole
kulunut kymmenta vuotta ennen toimihenkilön kuolemaa
4)
212
toi~h~~kil~st~
~aimolle
eronneelle tai hänestä erillään asuvalle
eikä
myo skaan taman eroamisen jälkeen syntyneelle lapselle tai sen jälkeen
otetulIe ottolapselle,
10 §
Eläkkeet suoritetaan kuukau si ttain etukäteen , vanhuuseläke sen kuu·
kauden alu sta, joka lähinnä seuraa sitä kuukautta, minkä kuluessa toimi·
h enkilö on eronnut palveluksesta tai saavuttanut eläkeiän, työkyvyttömyys·
eläke sen kuukauden alu sta , joka lähinnä seuraa työkyvyttömyyden aIka·
213
mi sen jälkeen ja perhe·eläke sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa
toimihenkilön kuoleman jälkeen.
Eläkettä mak setaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaa ja
on kuollut.
11 §
Eläkkee t ovat henkilökohtaisia eikä oikeutta niihin saa pantata tai siir.
tää toi sell e.
Liittohallitus on oikeutettu päättämään, että suoritettavasta eläkkeestä
pidätetään velka, mikä toimihenkilöllä mahdolli sesti on liitolle palve.
luksesta erotessaa n tai eläkei än saavutta essaan.
12 §
Jo s toimihenkilö erotetaan toimestaan tekemän sä rikkomuk sen tähden
tai sen vuoksi, että hänet on tuomittu vapausrangaistukseen, liittohallitus
voi päättä ä, että toimihenkilö on joko kokonaan tai osaksi menettävä
oikeu tensa eläkkeen saa mi seen.
16 §
Tämä sääntö astuu voimaan vasta senjälkeen kun liittokokous on tämän
sä ännön hyväksynyt.
17 §
. ta päättävän viimeisen
Jo s liitto on päätetty pur k aa, on pu~k amlses
kokouksen päätettävä eläkkeiden maksamIsesta.
18 §
Tämän saa nnön ja siih en tehtävät muutokset vahvistaa liittokokous.
. my
önnettyyn
eläk·
.
.
,
El""k ;... "n muutos ei kuitenkaan saa vaI'k' ullaa JO
a esa~k~o ähentää niiden toimihenkilöiden el äkeoikeutta , Jo~~a sillom
k eeseen
eI
a
v
"h
'
,...
15
den
elakkeeseen
ovat eläkesäännön alaisia ja joilla on va mta an
vuo
oikeuttava palvelusa ika liitossa.
ämä eläkesäännöt on Suomen Palloliiton
varsinainen liittokokous vahvistanut 22 . 3. 1964,
Milloin eläkkeensaa jan todetaan palveluksessa ollessaan tehneen rikok.
sen, jonka johdosta hänet olisi erotettu toimestaan tai hänet on tuomittu
tämän pykälän 1 momenti ssa mainittuun ran gaistukseen, voi liittohallitus
piiättää, että oikeus eläkkee n saa mi seen on joko kokonaan tai osaksi me.
netetty.
13 §
Tä ssä eläkesää nnö ssä mainittuja eläkkeitä on uhalla, että oikeus niid en
saa mi seen muutoin on men etetty, kirjalli sesti haettava liittohallitukselta
viimeistään yhden vuoden kuluessa, vanhuuseläkettä palveluksesta eroami.
sesta lukien, p erhe·eläkettä toimihenkilön kuolema sta lukien ja työkyvyt.
tymyyseläkeuä työkyvyttömyyden aiheuttaneesta tapahtuma sta lukien.
Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa on liittohallitukselle toimitettava sen
tarpeelli seksi katsomat selvitykset työkyvyttömyyden laadusta ja syystä.
Työkyvyttömyyseläkettä saava eläkkeen saaja on velvollinen vaadittaessa
antamaan liittohallitnkselle hänen terveyd entilaan sa ko skevat selvitykse t
sekä alistumaan liittohallituksen määräämän tai lääkintöhallituksen suo.
sitteleman lääkärin toimittamaan, liiton kustannuksella tapahtuvaan tar.
ka stukseen uhalla että liitto vapautuu eläkkeen suorittami sesta , jos asian.
omainen kieltäytyy tä stä toimenpiteestä .
14
§
Liittohallitus voi päätöksellä, jota kannattaa vähintään % liittohalli.
tuksen koko jäsenmäärästä, myöntää toimih enkilölle eläkettä tämän sään.
nön mä äräyksistä poiketen, jos siihen on erityisen pa inavia syitä.
15 §
Mikäli liiton organisaatioon tulee muutoksia, päätetään liittokokouk.
sessa samalla, miten va stuu maksettavista eläkkeistä ja avustuksista mä ä.
rä ytyy.
214
215
Suomen Palloliitto
1965
Finlands Bollförbund
Vaasa 1965. Vaasa Oy:n kirjapaino
HELSINKI
HELSINGFORS
1966
SUOMEN PALLOLIITTO
1965
Yleistä
Tämä toimintakertomus käsittää kalenterivuoden 1. 1. -
31.
12. 1965.
Toimintakausi on ollut työntäyteinen ja vilkas kuten eri
valiokuntien yksityiskohtaisista toimintaselostuksista tässä kertomuksessa myöhemmin käy selville. Liittomme kaikissa portaissa suoritettu työ on tuottanut myös näkyviä tuloksia, ja
niinpä voimmekin pitää kokonaiskuvaa päättyneestä kaudesta
myönteisenä.
Ennen kaiklrea voimme olla tyytyväisiä edustamiemme kilpailumuotojen suosion kasvamiseen suuren yleisön keskuudessa. Tämä ilmiö on jo nyt todettavissa jalkapalloilun kohdalla. Puutteellisista olosuhteista kärsivän jääpalloilun osalta
on voimaperäinen työ käynnissä tämän pelimuodon saattamiseksi samaan asemaan. Tulokset tästä työstä eivät vielä ole
nähtävissä, mutta ehkäpä jo vuoden kuluttua voimme todeta
jääpalloilunkin kohdalla tässä suhteessa myönteisen kehityksen. Yleisön suosion säilyttämiseksi ja sen edelleen kohottamiseksi on niin seura-, piiri- kuin liittoportaassakin suoritettu
työ ensiarvoisen tärkeätä. Kun tämän toiminnan suuntaviivat
ovat kaikille selvät, on vain toivottava, että työtä jatketaan
3
jos •mahdollista
entistä
tehokkaammin • Teh 0 kk almpana
.
.• . . . •
.
.
apuna
mellla
tassa tOImmnassa ovat olleet lehd'IS t....
. d'IOta Ja
. tele· .
oa, Ia
VISIOta edustavat urheilutoimittajat, joiden tuesta liittomm
antaa heille varauksettoman tunnustuksen.
e
S.~ur.auksena . jalkapalloilun saavuttamasta suosiosta ovat
myoskin katsojamäärät sarjaotteluissa kohonneet edelliseen
vuoteen
verrattuna.
Lisäys on tapahtunut kuitenk'm vam
. y1em·
.
pIen sarjojen otteluissa. Mikäli maakunta J'a al
..
li .
.. .
......
. .
uesarJolssa
o .SI ~!.~t~~~ sa~lyttamaan aikaIsemmin saavutetut asemat katsOJamaarIssa, olIsi saatu merkitä UUSI' ennatysvuosi
..
yleisömäärissä.
Kansallisessa
kilpailutoiminnassa on kehityksen m yon
.. t eI.
..
.
sy~t~ oS~Ittamassa liiton sarjoissa pelattavien otteluiden lukumaaran
Jatkuva lisääntVTninen
Jalka pall'l
•
J ~.
01 un mestaruussarJassa on saavutet:u uusi aluevaltaus Oulun Työväen Palloilijoi~en noustua sarJaa~. Oulu onkin nyt pohjoisin paikkakunta,
Jossa mestaruussarpn otteluita pelataan ensi k .. .. M"
· 1 nki'
esana.
yos
m~e e
mno~ ..li~ääntyminen yhteistoiminnassa eri koulumuot~~e~ k~nssa JarJestettyjä kilpailuja kohtaan osoittaa nousua.
Tasta eI ole muuta kuin hyvää sanottavana.
Jääpalloilussa ei viime vuonna käytäntöön otettu 2-lohkoinen
mestaruussarja
osoittautunut käytto"kelp olse
. k'
.. "
.
Sl, k os k a se
tat~ vuotta ajatellen hylättiin ja siirryttiin jälleen l-lohkoiseen
sarjaan.
Jalkapalloilun kansainvälisen kilpailutoiminnan osalt
r
kausi erittäin vilkas. Poikien maaJ'oukkue muk
1 a 01
li
aan uettuna
ovat edustuspelaajamme tulessa kaikkiaan 17 ~ertaa T" t"
urakast
" A . ukk
. as a
ue lähes puolet pelaten 8 maaottelua
. a ~u.OrIttI -JO
Ka~sa~v~listen otteluiden runsaus on antanut paljon työt~
seka mihm valmistauduttaessa että itse otteluiden '" . t" .
sess" T" .. ..
k'
.
JarJes alllla. '
ama.
tyo on Ultenkln kantanut myo"s hed e1maa.
.... P'
altsI.
otte1Ulssa . saatuja arvokkaita .kok emu k SIa,
.
ovat maaottelut
olleet omIaan auttamaan liiton talouden kehittymistä m önteiseen suuntaan.
y
4
Mitä kansainvälisen kilpailutoiminnan urheilulliseen puoleen tulee, voimme todeta säilyttäneemme asemamme pohjoismaisessa sarjassa. Nyt saavutimme toisen sijan, ja 4-vuotiskausittain suoritettavassa kilpailussa olemme kahden vuoden
jälkeen edelleen johdossa. MM-karsintoihin kuuluvissa otteluissa aloitti edustusjoukkueemme kauden lupaavasti häviten
vain niukasti koviksi tunnetuille jalkapallomaille Skotlannille
ja Italialle sekä voittaen yllättäen Puolan kotimaassa pelatussa
ottelussa. Lokakuussa vieraissa pelatut maaottelut kuitenkin
hävisimme luvattoman suurin numeroin. Jos pidämme jalkapallokautena vain sarjakautta, voidaan todeta, että varsinaisen
kauden aikana menestyttiin täysin tyydyttävästi, mutta sen
päätyttyä tapahtui jyrkkä lasku. Nämä kaksi tappiota lienevätkin kielteisimmät tapahtumat päättyneellä kaudella. Tappioista kuitenkin aina opitaan ja toivottavasti käy niin tässäkin tapauksessa.
Jääpalloilun kansainvälisessä kilpailutoiminnassa olivat
kohokohtana Neuvostoliitossa suoritetut MM-kilpailut. JäinmIe
kisoissa viimeiseksi ainoana lohdutuksena Ruotsista saavutettu
voitto. Pohjoismaisissa maaotteluissa hävisivät sekä -A- että
B-joukkueemme. Nuorten maajoukkue antoi kuitenkin lupauksia jääpalloilun kansainvälisestä tulevaisuudesta pelaamalla
Ruotsin kanssa tasan.
Koulutus- ja nuorisotoiminta ovat noudattaneet aikaisemmin
omaksuttua käytäntöä joskin uusia keinoja on käytetty toiminnan tehostamiseksi. Erikoisesti on pantava merkille kiinnostuksen lisääntyminen liittojohtoisia koulutus- ja valmennustilaisuuksia kohtaan .
Järjestötoiminnan kohdalla on eräin varauksin todettava,
että suurimmat puutteet liittomme toiminnassa esiintyvät juuri
tällä sektorilla johtuen lähinnä aktiivisten seuratoimitsijoiden
puutteesta. Vaikkakin tämä on nykyisin yleinen ilmiö kaikessa
järjestötoiminnassa, ei sitä ole huomiotta sivuutettava. Seurojen, vaikkapa -vain muutaman harvankin, passiivinen suhtau5
tuminen järjestötoiminnan piirissä esiintyviin asioihin jarruttaa toimintaa kokonaisuudessaan. Tämä on puute, jonka poistamiseksi yritetään tehdä kaikki mitä tehtävissä on.
Edelläolevasta ja toisaalta tästä kertomuksesta käy selville,
että paljon on työtä tehty ja paljon myönteistä saavutettu. Näin
todettaessa on kuitenkin muistettava liittomme työkentän laajuus sekä se, että mitään ei voida tehdä niin hyvin etteikö sitä
voitaisi tehdä paremminkin. Nykyajan kiireinen rytmi aiheuttaa sen, ettei järjestön piirissäkään voida enää toimia päivä tai
viikko, ei edes vuosi kerrallaan. Suunnitelmat on tehtävä huomattavasti pitemmällä tähtäyksellä. Liittohallitus onkin tässä
mielessä asettanut toimikunnan, jonka työn tulokset eivät kuitenkaan ole vielä esiteltävissä tämän kertomuksen puitteissa.
Liittomme täyttää vuonna 1967 60 vuotta ja juhlavuoden viettämiseen liittyvät valmistelut ovat jo jonkin aikaa olleet käynnissä. Työtä siis riittää kaikille liittomme edustamien palloilumuotojen parissa työskenteleville vastaisuudessakin.
Liittokokous
Liiton varsinainen liittokokous pidettiin Helsingissä maaliskuun 28. päivänä. Läsnä olivat seuraavat 56 edustajaa:
Helsingin piiristä: E. Nuutinen, S. Svanström, J. Hiltunen,
M. Westerberg ja 1. Timherg. Turun piiristä: E. Laine,
K. Tuomi, O. Ojama, E. Rantanen ja O. Kuikka. Tampereen
piiristä: M. Saukkonen, V. LiesIehto, R. Järvinen, J. Rautalin
ja E. Lindholm. Savon piiristä: V. Heikkinen, R. Pohjolainen, K. Tuulio ja O. Kaitokari. Vaasan piiristä: F. Nyberg,
A. Jokinen, E. Palin, V. Kuivasniemi ja E. Maijala. Satakunnan piiristä: M. Lehtonen, M. Laippala, M. Sorsakivi ja G. Peräntie. Kymenlaakson piiristä: S. Malinen, E. Kiviharju,
O. Tervo ja R. Nivell. Saimaan piiristä: K. Innanen, J. Muukkonen, R. Mälkiä ja R. Ekholm. Lapin piiristä: M. Kauppi,
K. Salmi ja J. Hannuniemi. Keski-Suomen piiristä: V. Vuokko,
S. Heinonkoski ja M. Säisä. Keski-Pohjanmaan piiri~.tä.:
A. Pohjonen ja Nic. Janer. Oulun piiristä: J. Ket~uma~,
Hj. Tammelin ja A. Haikala. Hämeen piiristä: U. Kan·Koskinen ja A. Sulonen. Joensuun piiristä: U. Långström. ~~'~d~~
piiristä: A. Lievonen ja U. Nurmi. Länsi-Uudenmaan p~~r~st~:
··
. K . Westerholm . Ahvenanmaan pnnsta:
Ja
K . K varns t rom
G. Lindqvist ja A. Lindblad.
Liittohallitus
Liittohallituksen kokoonpano on kuluneen vuoden aikana
ollut seuraava:
Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Osmo P. Karttunen
I varapuheenjoht.: kansanedustaja Antero Vär:rnen
II
»
toimitusjohtaja Niilo Koskinen
111,.
talousjohtaja Turkka Laine
Jäsenet:
pormestari Nils Andersson
esimies Kauko Innanen
johtaja Esko Lanamäki
muusikko Aarre Lievonen
satamajärjestäjä Toivo Penttilä
toimitusjohtaja Tauno Takala
asentaja Reino Valkama
(4 kolo)
(3 kolo)
(5 kok.)
(5 kolo)
(5 kok.)
(3 kok.)
(5 kok.)
(3 kolo)
(5 kok.)
(5 kolo)
(5 kok.)
Liittohallituksen jäsen teknikko Elis Spring kuoli 29. 3. 1965.
Liittohallitus on kokoontunut 5 kertaa.
Työvaliokunta
Työvaliokunnan kokoonpano on ollut seuraava:
Puheenjohtaja:
Varapuheenjohtaja:
Niilo Koskinen
Reino Valkama
(11 kolo)
(12 kok.)
6
7
Jäsenet:
Esko Lanamäki
Toivo Penttilä
Tauno Takala
(12 kok.)
(11 kok.)
(12 kok.)
Lisäksi on liiton I varapuheenjohtaja Antero Vä
II
rasna
.. 5'Ja 111 varapuheenjohtaja Turkka Laine 8 kokouksessa.
yrynen 0 ut
Työvaliokunta on kokoontunut 12 kertaa.
Muut valiokunnat
Erotuo~a~ivaliokunta: E. Pekonen (pj), J. Alho, A. Eriksson, E. KOIVIstO, O. Ojama.
Julkaisu- ja propagandavaliokunta: J. Ruotsalainen (pj)
S. Kokkola, O. Lyytikäinen, J. Kahila.
'
· Ko,:lutusvaliokunta: T. Takala (pj), A. Lehtonen, U. ViitamemI, L. Aaltonen, A. Westerholm.
Nuorisovaliokunta: K. Tirri (pJ') ,S-G
.
. Myntti ,R. J "arVInen,
S · K auk onen.
Sarjavaliokunta: Y. ReiJ'onen (pJ') , K . L'm k 0 , E . Palin
V. LiesIehto.
'
Sääntövaliokunta: M. Holopainen (pj), N. Andersson,
E. Linkomo, M. Mehto.
~alitsemisvaliokunta: A. Lintamo (pj). O. Laaksonen, O.
Kristo.
Ulkoasiainv~liokunta: T. A. Ekholm (pj.), K. Altti, F.
Nyberg, D. LmdeII, O. Terho, E. Poroila.
Jääpallojaosto: O. Stoltzenberg (pj), A. Väyrynen, K. Herve,
R."ki~rvola, R. Moberg, A. Haikala, R. Lemmetty, P. Matalama .
Jääpallon
koulutusvaliokunta: K. Herve (pJ' ) ' A . H aI'k al a,
.
P · K onttmen, B. Spoof, V. Vuohelainen.
Jääpallon valitsemisvaliokunta: R. Arvola ( p J
') ,V. AlI'Inen,
V · P artanen, P. Turunen.
Jääpallon propagandavaliokunta: R. Moberg ( PJ,
') T . A ro,
A· K u kk onen, T. Lindholm, V. Sulander.
8
Tilintarkastajat
Liiton tilintarkastajina ovat toimineet M. Lehtonen ja
T. Ylimaa, varalla L-E. Hartman, L. Lehtinen ja M. Häivä.
Piirit ja seurat
Toimintavuoden päättyessä kuului liittoon 17 piiriä ja 597
seuraa. Uusia jäsenseuroja on vuoden aikana hyväksytty 29
jakautuen piireittäin seuraavasti : Helsingin piiri: Aeron Pallo,
Espoon Ankkurit, Myllypuron Ratas, Pasilan Toverit, PeliToverit; Turun piiri: Sarko; Tampereen piiri: Jääpallo-64,
Lempäälän Kiri, Linnavuoren Lukko, Sääksmäen Sopu, Tampellan Terä; Vaasan piiri: Jm'van Urheilijat, Teuvan Rivakka;
Savon piiri: Kuopion Työväen Kiekkoilijat; Satakunnan piiri:
Narukerä, Rauman NMKY:n Urheilijat; Kymenlaakson piiri:
Elimäen Valo, Hukat, Kumu; Saimaan piiri: Savilahden
Urheilijat, Taipalsaaren Pallo; Keski-Suomen piiri: Petäjäveden Petäjäiset; Lapin piiri: Tornion Tarmo; Hämeen piiri:
Urjalan Palloseura; Länsi-Uudenmaan piiri: Karjalohjan
Pallo-65, Nummelan Palloseura; Lahden piiri: Hollolan Urheilijat, Lahden Pallo-64, Nastolan Nopsa.
Seuraavat 38 seuraa ovat lopettaneet palloilutoimintansa ja
eronneet liitosta: Helsingin piiri: Bollklubben Sparta, EteläEspoon Urheilijat, Haagan Haka, H:gin NMKY:n Urheilijat;
Turun piiri: Paattisten Pamaus, Perniön Urheilijat; Tampereen piiri: Tampereen Jalkapallovalmentajat, Tampereen
Posti- ja Lennätinurheilijat, Tampereen Sisu; Vaasan piiri:
Kauhavan Visa, Virtain Urheilijat; Savon piiri: Joroisten
J yske, Kuopion Kisa-Veikot; Kymenlaakson piiri: Inkeroisten
Vihuri, Kymin Koskenpojat; Saimaan piiri: Haukivuoren
Kisailijat, Taipalsaaren Saaren-Veikot; Keski-Suomen piiri:
Korpilahden Murto, Muuramen Urheilijat, Panda-Karhut,
Salpa, Äänekos~en Palloseura; Lapin piiri: Kemijärven PalloPeurat, Kittilän Urheilijat, Lapin Veikot, Pellon Ponsi, Sallan
9
Karhut, Sodankylän Raju; Keski-Pohjanmaan piiri: Allianssi
Friska Viljor-47, I. K. Myran, Jeppo Idrottsförening; Hämee~
piiri: Hämeenlinnan Kiri-Veikot, Toijalan Urheilijat, Urjalan
Taimi, Urjalan Urheilijat; Joensuun piiri: Niemen Veto, Nurmeksen Tarmo.
Vuoden aikana on vahvistettu seuraavat nimenmuutokset:
ROPA entinen Rovaniemen Pallo, Hämeenlinnan Palloilijat
entinen Hämeenlinnan Sport.
Liiton seurojen yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa on
174.572. Luetteloitujen pelaajien lukumäärä jalkapalloilussa
on 25.918, joista 14.163 nuoria ja jääpalloilussa 3.242.
Ansiomerkit
Suomen Urheilun ansiomerkit
Liiton esityksestä on OpetuSlJIlinisteriö myöntänyt allamainitut ansiomerkit :
Ulkomaalaiset
Kultainen ansioristi: Gunnar Lange, Ruotsi.
Muut
Hopeinen ansioristi : Aatos Lehtonen, Voitto Vuokko.
Hopeinen ansiomitali kullatuin ristein: Odert Forsstedt
Hellmut Hess, Elis Lyytikäinen, Arvo Nurmela, Erik Saxher~,
Rafael Strascheffsky.
Hopeinen ansiomitali: Martti Ilveskorpi, Unto Tiljander.
Liiton ansio merkit
Liittohallitus on vuoden aikana myöntänyt kultakellon sekä
seuraavat ansiomerkit ja -levykkeet, joitten jaon liittokokouksen tulee vahvistaa:
10
Kultakello: Juhani Peltonen.
Kultainen ansiomerkki: Raimo Kaarela, Seppo Alatalo,
Hjalmar Tammelin, Alpo Viinikainen, Martti Säisä: ~~.ij~
Pohjolainen, Veikko Saarela, Erkki Hakala, Lars LampI, Vamo
Hentunen, Urho Lindevall, Viljo Jokinen, Aarne Eriksson,
Heikki Karikoski.
Hopeinen ansiomerkki: Kalevi Pirkola, Kalervo Tirri,
Veikko Laurikainen, Martti Hirviniemi, Veikko Grönholm,
Pentti Piipponen, Eino Jokinen, Pentti Laakso, Valdemar
Rautarinne, Joona Hiltunen, Mikael Kagan, Isak Smolar,
Abraham Mitzner, David Wardi, Heikki Jokinen, Paavo Makkonen, Matti Kauppi, Paavo Marjamäki, Paulu Mäkinen,
Kauko Piirainen, Pentti Vikman, Pentti Riekkinen, Per Holm,
Kurt Kvarnström, Ole Vikman, Kurt Westerholm, Armas
af Hällström, Erkki Holopainen, Teppo Lampi, Aulis Vahtonen, Uuno Kaapro, Reino Koskinen, Toivo Alkio, Erkki
Holtari, Mauno Pekonen, Arvi Tiinus, Pekka Sumelahti, Esko
Heltola, Paul Lakomaa, Markku Kumpulampi, Semi Nuoranen, Pertti Mäkipää, Lars Näsman, Georg Afanasjeff, Toivo
Arponen, Erkki Hedman, Aarne Haapalainen, Timo Kautonen,
Matti Mäkelä, Risto Kanerva, Reijo Järvenpää, Roland Henrikson, Oiva Helenius, Esko Ortia. Veikko Ketola.
Kultainen ansiolevyke: Roland Wiik, Anselm Anttila, Folke
Nyberg, Max Viinioksa, Peli-Veikot r.y., Yrjö Tornivuori,
Ekenäs Idrottsförening.
Hopeinen ansiolevyke: Väinö Launela, Urho Hokkanen,
Olavi Ojama, Maskun Kataja, Messukylän Toverit, Tauno Karttunen, Leo Aaltonen, Oulun Palloseura, Martti Mikkonen,
Bertel Ahlfors, Paavo Karhunmaa, Tampereen Kisatoverit,
Kurt Axberg, Erkki Pastinen, Emil Lilja.
Pronssinen ansiolevyke: Seinäjoen Palloseura, Tampereen
Palloveikot, Kotkan Kiri, Urho Teräs, Kalervo Tirri, Oriveden
Tuisku, Arsenal r.y., Jaakko Tuomainen, Olavi Hirvonen.
11
Liiton talous
Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 33.942,07.
oli 210.000,- mk.
Valtion avustus
Liiton edustajina Oy Veikkaustoimisto Ah:n hallintoneuvostossa ovat olleet Osmo P. Karttunen, Toivo A. Ekholm ja
Väinö Heikkinen.
Yhtiön toimitusjohtajana on Niilo Koskinen ja tilintarkastajana John Gustafsson.
Liiton henkilökunta
pääsihteeri:
koulutusohjaaja :
päävalmentaja:
kassanhoitaja:
toimistosihteeri:
»
piirien tarkastaja:
kirjeenvaihtaja:
konekirjoittaj atar :
toimistovirkailija:
lähetti:
Otteluhuoltosopimus päättyi vuoden lopussa.
John Gustafsson
Olavi Haaskivi
Olavi Laaksonen
Kaija Reijonen 6.2. saakka
Arvo Nurmela 7.2. lähtien
Esko Piipponen
Torsti Helikari
Anselm Anttila
Anna-Liisa Westling
Kaarina Hyyryläinen 15.2. lähtien
Kaarina Luote 15. 2. saakka
Kaarina Vanhala 4. 5. lähtien
Ari Hartikainen
Sekalaista
Toivo A. Ekholm on Euroopan Jalkapalloliiton hallituksen
jäsen.
Allan Ljungqvist on Kansainvälisen Jääpalloliiton (IBF)
puheenjohtaja, Antero Väyrynen liittohallituksen jäsen ja
John Gustafsson liiton sihteeri.
Liiton kotipaikka on Helsinki.
Liiton edustajana Kansalaisjärjestön Raittiustoiminnan Keskusliitossa on Jalmari Suomela.
Liiton edustajana Valtion Urheilulautakunnassa on Erkki
Linkomo.
Yrjö Tornivuori on edustanut liittoa Stadion-Säätiön edustaNiilo Koskinen on liiton edustajana Suomen Olympiayhdistyksen hallituksessa.
Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskuntaan ovat kuuluneet
Ni~lo Koskinen ja Antero Väyrynen, varajäseninä Turkka
Lame ja John Gustafsson.
12
jistossa.
Uudenmaan läänin urheilulautakunnassa on liittoa edustanut
Niilo Koskinen, varalla John Gustafsson.
13
Niilo Koskinen ja John Gustafsson ovat liiton edustajina
Suomen Urheilun Kehittämiskomiteassa.
Valmistelemaan liiton 60-vuotisjuhlallisuuksia on asetettu
valiokunta, johon kuuluvat Toivo A. Ekholm, Antero Väyrynen, Dennis Lindell, Erkki Poroila ja John Gustafsson.
Yleisradio Oy:n kanssa solmittu maaottelujen. selost.~~is.
sopImus
0 n V01Dl·
. assa . Vuoden aikana on myös SOVIttu eraIden
jalka- ja jääpallo-ottelujen televisioinnista.
SUOMEN PALLOLIITON LIITTOHALLITUS
Osmo P. Karttunen
Antero Väyrynen
Niilo Koskinen
Liiton edustajina Pohjoismaiden Jalkapallokonferenssissa
Kööpenhaminassa 9-11. 8. olivat Osmo P. Karttunen, Toivo A.
Ekholm ja John Gustafsson.
Turkka Laine
Nils Andersson
Toivo Penttilä
Esko Lanamäki
Kauko Innanen
Reino Valkama
Tauno Takala
Aarre Lievonen
Liiton edustajina Pohjoismaiden Jääpallokonferensseissa olivat seuravat henkilöt:
John Gustafsson
Moskovassa 26. 2. Allan Ljungqvist, Antero Väyrynen ja John
Gustafsson. Tukholmassa 21. 5. Ole Stoltzenherg ja John
Gustafsson.
Pääsihteeri John Gustafsson osallistui Euroopan Jalkapalloliiton järjestämille liittojen pääsihteerien neuvottelupäiville
Hampurissa 9-11. 9. 65.
Liiton edustajina Ruotsin Jääpalloliiton 40.vuotisjuhlassa
22.5. olivat Ole Stoltzenherg ja John Gustafsson.
14
15
Tilinpäätös joulukuun 31. päivänä 1965
Kulut:
TULOSTASE
Kilpailutoiminnan menot:
J alkap. alasarjojen tappio
Oppik. cupkilp. tappio .. ..
Ammattik. cupkilp. tappio
häp. maaott. tappio .. . .. .
VJääp. MM·kilp. tappio . . .
J ääp. ala sarj ojen tappio
61.701 :05
2.854:04
1.405 :20
18.568:93 10.916 :16
15.844:90 111.290:28
Valiokuntien menot:
Koulutusvaliokunta
Valitsemisvaliokunta
Erotuomarivaliokunta
Nuorisovalio1..-unta
Sarja., sääntö· ja ulkoa,s. valiokunta
J ääpallojaosto
20.484:40
27.007:96
7.100 :22
17.728: 40
736 :15
20.735 :41
Hallintokulut:
Palkat ja palkkiot
Muut hallintokulut
Eril. toiminnan aiheutt. menot:
Jä senmaksut .......... . .
Korkomenot
.......... . .
Muut toimintamenot
Avustukset:
Piireille
Seuroille
Poistot:
Tavarat
Kalusto
Arvopaperit .... . . .. . .
Varaukset:
SPL:n 60·v. juhla ja jääp. MM.kilp.
Olympiavalmennus
93.792: 54
133.537 :24
78.947:67 212.484:91
558 :27
3.270: 75
1.330 :05
5.159:07
58.365:16.640 :-
75.005:-
89:33
2.098:16
15.762 :09
17.949 :58
Tuotot:
Kilpailutoiminrwn nettotulot:
J alkap. maaottelut . .. . .
Jalkap. mestaruussarja
Jääpall. mestaruussarja
Sekalaiset kilpailut
113.025 :14
72.520: 78
8.464:04
11.351 :09 205.361 :05
Valiokuntien tulot:
Julkaisuvaliokun ta
Eril. toiminnan aiheutt. tulot:
J äsen· ja liittymismaksut . ..
Osanotto. ja pelaaja siirto maksut
Korkotulot .. . .
Muut toiminnan aih . tulot
921:41
11.800:95
16.792 :1.559: 31
9.088: 73
Valtion avustus
Veikkaustoimiston huolto sopimuB
Olympiavalmennusmääräraha
39.240:99
210.000:104.100 :5.000: -
yo.ooo-;-l
5.000:-
Tilikauden ylijäämä
15.000: 33.942 :07
564.623:45
564.623:45
1-6
TASETILI
Pääoma:
Omaisuus:
Ka ssatili . . ... . . . .. . .. . ..... ... .. . . . . . . . . . . . .
Pankkitilit
.... . .. .. .. . ..... . .. . .
Postisiirtotili .... . . . .. . ... . .. . . . . . ...... .. .. .. .
Velallistili .. .. ... .... .. ....
'
Tavaratili ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kalustotili . . ... . . .. . . . .
.............
Arvopaperitili . . . . . . . .. . ...
Helsingissä joulukuun 31. päivänä 1965
,..:.
-'1
635: 23
35 .196: 26
16.851 :23
971:59
1:1:20.000 :73.656: 31
Velkojatili
.. ...... .
SPL:n 60·v. juhla ja jääpallo MM·kilp. varaus
Olympiavalmennusvaraus
Pääomatili :
Tilikauden alussa
ylijäämä
21.812 :03
33.942 :07
2.902 :21
10.000:5.000: -
55.754:10
73.656:31
Osmo P. Karttunen
J. Gustafsson
....
73656'31 mk:aan. Liittokokou~sen v.
Omaisuustase paattyy
.'
d t tt
1965 vahvistamaa ta1ousarvl. ota on nou a e u,
...
'li
asiakirjojen
muettä omaisuus- ja tulostaseet ovat tl - ym.
kaiset,
. 1"
var
että tilinpäätökseen otetut saa t avat ovat mle estamme
Tilintarkastuskertomus
mat,
että palo- ym. va k uu tukset ovat voimassa,
Suomen Palloliitto (Finlands Bolliörbund) nimisen liiton
28 päivänä maaliskuuta 1965 pidetyn varsinaisen liittokokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat allekirjoittaneet tänään
toimittaneet liiton hallinnon ja tilien tarkastuksen vuodelta
1965. Tarkastuksen peruste~lla saamme liittokokoukselle esittää seuraavaa:
Liittohallituksen työvaliokunnan kutsumana valvontatilintarkastajana toiminut ekonomi P. Tuormaa (HTM) on jättänyt meille tarkastuskertomuksensa, johon olemme tutustuneet.
Liittohallituksen ja sen asettamien eri jaostojen ja valiokuntien kokouksista pidetyt pöytäkirjat on toimitettu meille
kertomusvuoden aikana ja olemme niihin tällöin perusteellisesti voineet tutustua.
. ova t tallella ja kunnossa.
että arvopapent
. kun tarkastuksessa
otun perusteeII a Ja
. olemme
. h
Ed ll..
e asan
.
1
hoidetun asiallisestI, uotodenneet liiton asioita Ja ta outta . hdotamme, että tilin.
.,
. intaan sopeutuvas t 1, e
lellisestI Ja tOlID
.. lvollisille myönnettäisiin vastuu.... c vahvistetaan Ja. tIhve
.
paa
os maInl
" tun tilikauden tileistä ja hallinnosta.
vapaus
... tammikuuta 1966.
Helsingissä 29 päivana
Mauno Lehtonen
T.Ylimaa
Kirjanpidon tarkastuksessa totesimme:
että kassavarat, jotka laskimme, vastasivat kassatilin osoittamaa erotusta,
että tilinavaus perustui edellisen vuoden tilinpäätökseen,
että kirjanpito oli erittäin huolellisesti ja tarkasti hoidettu
ja että tulo- ja menoeristä oli asianmukaiset hyväksyttävät
tositteet,
että tilinpäätös, joka perustui kirjanpitoon ja omaisuusluette_
loihin, oli oikein tehty ja voimassa olevan kirjanpitolain määräysten mukaisesti laadittu. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää
33.942:07 mk. Liiton oma pääoma 31.12.1965 on 55.754:10 mk.
18
19
Jalkapalloilun valitsemisvaliokunta
d alkapa.~oilun
valitsemisvaliokunta on toimintavuoden 1965
k:ad tYll~sk~kellyt huomattavasti erilaisessa kokoonpanossa
e e Isena autena Valiok
uh
minut Al
L'
.
unnan p eenjohtajana on toiKri
.po ~n~:un0 s~ä jäseninä Olavi Laaksonen ja Olavi
st~. Sihteerma on tomnnut Torsti Helikari.
. TOImintakauden aika na on va li 0k lUIta pitänyt 16 "yt"JUr
Jamerkinn"in
po a o v ah'
vlstettua kokousta ja l' "ks'
kuisia kertoja p h lim'
"
Isa 1 neuvotellut lusistä.
u e
Itse tOImIalaansa liittyvistä kysymykAikaisempaa
k"aytantoa
.. .. .. noudattaen osallistui vali k
·
. ukk .
0 unta
k ok onrusuudessa an maaJo
uelden valintaan Valinn
'"
keen vastasi päävalmentaja Olavi L ks
A'
an JalB . 01 . Kr
aa onen -, Alpo Lintam
- Ja
aVl
isto nuorten (22 ) . ukk
0
h"
. .
v JO
ueesta. Muissa kuin
po JOIsmrusIssa maaotteluissa toim'I ali k
taja Alpo Lintamo Ajoukk
. h V 0 unnan puheenjohvalmentajana B-' ueen ~o tajana ja Olavi Laaksonen
.
Ja nuorten maaJoukkuei
k"
..
valmentajana
'"
ssa aytettun toisena
.. ..
ansIOItuneIta seuravalmenta 'ia
"d
.
kayvat selville t" .. . . .
J , JOI en mmet
aman tOImmtakertomuks
li'
..
maaottelutilastosta.
en Itteena olevasta
aikana. Tammikuun ja osittain helmikuun aikana suoritti
päävalmentaja testausmatkoja eri paikkakunnille, joille vaImennusrenkaan pelaajat koottiin heidän kuntonsa tarkistanIista varten. Helmikuun lopulla aloitettiin maajoukkueehdokkaiden leirittäminen Otamemen urheiluhalleilla. Kaikkiaan järjestettiin kolme 2-päiväistä leiriä, joille kerrallaan
osallistui 20-25 erikseen Irimettyä pelaajaa. Nämä leirit järjestettiin 27-28. 2, 13-14. 3 ja 27-28. 3. Edellisestä vuodesta poiketen pyrittiin toimintasuunnitelman edellyttämä
neljäs leiri järjestämään ns. otteluleirinä ja se voitiinkin pitää
Valkeakoskella 12-13. 4. Tällainen leiri järjestettynä juuri
ennen ulkokauteen siirtymistä osoittautui erittäin onnistuneeksi ja tulevaisuudessa onkin pyrittävä tähän järjestelmään.
Samalla olisi kuitenkin leiriaikaa saatava jatketuksi.
Tavanmukaiset piirijoukkueita vastaan pelatut katsastus- ja
harjoitusottelut oli ajoitettu suoritettaviksi ennen kauden
aikana pelattavia maaotteluita. Näin sai valiokunta parhaan
käsityksen pelaajieR kunnosta ennen heidän valitsenIistaan
maajoukkueisiin. Kauden aikana pelattiin seuraavat katsastusottelut:
1. 6
20
0-4
(0-1)
1-6
(1-3)
2-1
(1-0)
Kuopiossa Savo - A-liittojoukkue ... . 1-2
Hangossa L-Uusimaa ~ B-liittojoukkue 1-5
Mikkelissä Saimaa nuorten liittojoukkue ........................... . 1-6
14.10 Helsingissä Helsinki - . maajoukkue .. 1-0
14.7
k Maajoukkueiden valmennus suoritettiin nyt jo k 1m
erran ns. valmennusrenkaan
. .
0 rumen
talvikauden kokemuks t h
~Ulttelssa kahden aikaisemman
tiin valmennusrenk
e uomlOon ottaen. Joulukuussa nimet(22 v)
. ukk aaseen 53 pelaajaa, joista 26 kuului nuorten
maaJo
ue-ehdokkaisiin. Valmennusrenkaasee
.
l'
n va Itt uJen pelaajien lukum.... .. ih .
..
aara va teli talven aikana'
nk
seka poistettiin että siih
ali"
..
' Ja re aasta
en v ttun pelaajIa valmennuskauden
Kotkassa Kymenlaakso - A-liittojoukkue ............................... .
Hämeenlinnassa Häme - B-liittojoukkue ............................... .
Lappeenrannassa Saimaa nuorten
liittojoukkue ....................... .
(1-1) .
(1-2)
(0-2)
(0-0)
Viimeksimainittu ottelu oli tarkoitettu Puolaa ja Länsi-Saksaa vastaan valittujen pelaajien kunnon tarkistrumsta varten
ja samalla sähkövalaistuksessa pelattavaan otteluun harjaan-.
21
nuttamiseksi. Maaottelu Länsi-Saksaa vastaan pelattiin nimittäin sähkövalaistuksessa.
Katsastusottelu Maajoukkue - Lehdistö pelattiin Helsingissä 12. 5 ja oli se samalla viimeinen katsastus ennen Skotlantia vastaan pelattua MM-karsintaottelua. Otteiu päättyi maajoukkueen voittoon 4-2 (1-2). Joukkueiden kokoonpanot ja
muut otteluun liittyvät tiedot liitteenä olevan tilaston kohdassa "Muut ottelut".
Aikaisempina vuosina loka-marraskuun vaihteessa j~jes
tetty ns. lupaavien pelaajien leiri katsottiin tarkoitustaan vastaamattomaksi ja jätettiin tänä vuonna pois leiritysohjelmasta.
Sen sijaan järjesti koulutusvaliokunta heinäkuussa leirin, jolle
oli kutsuttu alasarjojen joukkueiden nuoria, kehityskykyisiksi
arvostettuja pelaajia.
Maajoukkue-ehdokkaiden kunnon tarkkailua suoritettiin
niin tehokkaasti kuin se suinkin oli mahdollista. Testaustilaisuuksissa, leireillä ja katsastusotteluissa tapahtuneen tarkkailun lisäksi suoritettiin pelaajien tarkkailua myös sarja- ym.
otteluissa. Tähän tarkkailutoimintaan osallistuivat valiokunnan kaikki jäsenet. Leireillä toimivat niinikään kaikki valiokunnan jäsenet kouluttajina.
Lähinnä MM-karsintaotteluissa vastustajinamme olleiden ja
meillä vähemmän tunnettujen Italian, Skotlannin ja Puolan
maajoukkueiden pelitapaan tutustumiseksi suoritti valiokunta
näiden vastustajien tarkkailua mainittujen maiden välisissä
otteluissa. Niinpä päävalmentaja Olavi Laaksonen seurasi
18. 4. Warsovassa ottelua Puola - Italia, Olavi Kristo 23. 5
Chorzowissa ottelua Puola - Skotlanti ja Alpo Lintamo 16.6
Malmössä ottelua Ruotsi - Italia sekä 20. 6 Kööpenhaminassa
ottelua Tanska - Ruotsi.
Kansainvälinen otteluohjelmamme oli edelliseen toimintavuoteen verrattuna tiiviimpi. Liiton historian aikana on vain
kerran aikaisemmin' pelattu enemmän maaotteluita kuin nyt
ja kolme kertaa on aikaisemmin maaotteluohjelmassa ollut
22
sama määrä otteluita kuin tänä vuonna. B- ja nuorten maajoukkueiden ottelumääriin sisältyivät vain tavanmukaiset pohjoismaiset maaottelut, joten ottelumäärän lisääntymin en kohdistui lähinnä A-joukkueeseen. Tämän aiheutti osallistuminen
MM-kilpailujen karsintoihin sekä maaottelu Länsi-Saksan amatöörijoukkuetta vastaan.
Edellisen toimintavuoden aikana voitimme pohjoismaisen
jalkapallomestaruuden. Nyt ei päästy niin pitkälle, mutta huomion arvoinen toinen sija silti saavutettiin. 4-vuotiskauden
kestävässä kilpailussa pohjoismaisten jalkapallosarjojen kiertopalkinnosta olemme kahden kilpailukauden jälkeen johdossa. MM-kilpailujen karsintaotteluissa maajoukkueemme
saavutti kotikentällä kauniin 2-0 voiton Puolasta. Tämä
voitto oli ensimmäinen Suomen pelaamissa MM-karsinnoissa,
aikaisemmin olemme kolme kertaa yltäneet tasapeliin. Myös
Skotlantia ja Italiaa vastaan kotikentällä pelatuissa otteluissa
pääsimme numerollisesti täysin tyydyttäviin tuloksiin siitäkin
huolimatta, että ottelut päättyivät tappioksemme. Näinkin
lupaavasti alkaneen kauden jälkeen maistuivat varsin karvailta lokakuussa Puolaa vastaan Stettinissä ja samalla matkalla Länsi-Saksan amatöörijoukkuetta vastaan Wieshadenissa
kärsityt tappiot.
A-joukkueemme pelasi kauden aikana 8 maaottelua. Näistä
3 kuului pohjoismaiseen sarjaan, 4 MM-karsintoihin ja 1 oli
tavallinen maaottelu. Otteluista voitettiin 2, yksi päättyi tasatulokseen ja 5 hävittiin. Maaliero otteluissa oli tappioksemme
12-22. Joukkueessa pelasi kauden aikana 22 pelaajaa, joka
määrä on yksi vähemmän kuin edellisenä kautena. Verrattaessa pohjoismaisiin maaotteluihin osallistuneiden pelaajien
määriä viime vuoteen, on todettava loitontumisen permanenttijoukkueesta tapahtuneen. Viime vuonna osallistui Pohjolan
mestaruuden voittaneen joukkueen otteluihin 13 pelaajaa.
Vastaava luku tänä vuonna oli 17. Mikäli maajoukkueelle voitaisiin järjestää ennen maaottelukautta harjoitusluontoisia
23
otteluturneita. voitaisiin virallisten maaotteluiden alkaessa
päästä lähemmäksi vakiokokoonpanoa.
B-joukkueemme selviytyi pohjoismaisista maaotteluistaau
paremmin kuin viime vuonna. Voitimme Tanskan, Norjaa vastaan pelattiin tasan ja Ruotsille hävisimme. Maaliero näissä
otteluissa oli tappioksemme 4--8. Joukkue käytti otteluissaan
21 pelaajaa eli yhden enemmän kuin viime vuonna. Nuorten
(22 v) joukkueemme pelasi myös vain pohjoismaiset maaottelut. Hävisimme ne kaikki, tosin varsin niukasti. Kaikki ottelut päättyivät nimittäin yhden maalin tappioon, maalieron kaikista otteluista jäädessä tappioksemme 2-5. Joukkueessa
pelasi 18 pelaajaa eli 3 enemmän kuin viime vuonna.
Maajoukkueiden kokoonpanot ja maaotteluihin liittyvät
muut tiedot liitteenä olevassa tilastossa.
Valiokunta haluaa tämän toimintakertomuksen yhteydessä
esittää syvän valittelunsa nuorten maajoukkuetta kohdanneen,
erittäin järkyttävän onnettomuuden johdosta. Nuorten maajoukkueeseen Norjaa vastaan valittu pelaaja Martti Tolonen
Tornion Pallo-47 :stä ja saman joukkueen toiseksi valmentajaksi valittu Paavo Kivilompolo samasta seurasta joutuivat
matkallaan joukkueen kokoontumispaikkaan Helsinkiin autoonnettomuuteen jossa edellinen loukkaantui erittäin vaikeasti
ja jälkimmäinen sai surmansa. Tämä tapahtuma oli raskaimpia iskuja, mikä maamme jalkapalloilua on kohdannut sotavuosien jälkeen.
Jalkapalloilun koulutusvaliokunta
J a lk ap all0 ilun koulutusvaliokuntaan ovat . liittohallituksen
•
••••
.
.. . .. kuuluneet Tauno Takala puheenjohtajana
nlDleam.Ina
. . Ja
. Jase..
ninä Aatos Lehtonen, Anders Westerholm, Uuno Vlltameml Ja
Leo Aaltonen.
Valiokunnan työskentelyyn on lisäksi osallistunut kiinte~sti
päävalmentaja Olavi Laaksonen. Sihteerin tehtäviä on hOItanut koulutusohjaaja Olavi Haaskivi.
Koulutushenkilöstö
Koulutusvaliokunnan alaisen koulutushenkilöstön ovat muodostaneet:
Koulutusohjaaja
Olavi Haaskivi
Piirien tarkastaja
Anselm Anttila
Leo Aaltonen, Georg Braxen, Kurt Mar-
Liittovalmentajat
tin, Stig-Göran Myntti,
Vilho Vuohe-
lainen, Paavo Isaksson ja Aaro Joutsen.
Alpo Lintamo
Olavi Laaksonen
Olavi Kristo
Torsti Helikari
Päävalmentaja Olavi Laaksonen on lisäksi toim~~t e~..kw:~
sien opetustehtävissä sekä suorittanut neuvontakaynteJa Pllreissä ja seuroissa.
Valmentajakoulutus
Kuluneen kauden aikana järjestetyille valmentajakursse.ill~
osallistm. k·kki
al
aan 310 henkilöä (kurssi- ja leiriluettelo
.. erilli..
senä liitteenä). Liiton valmentajapätevyyden (so. hyväksytta24
25
västi suoritettu jatkokuTSsi) saavuttivat tänä vuonna seuraavat
24 henkilöä:
Koivula Aulis KaPS
Forsgren Olli KaPS
Nikander Torsten HPS
Wacklin Aulis HerU
Savolainen Timo LPV
Dahlström Harry VPS
Kuusisto Veikko VIFK
Ruippo Martti JoPT
Huttunen Viljo OKärpät .
Vihla Timo Virkiä
Ihatsu Markku J oPS
Miikkulainen Nestori KTP
Silius Kyösti KalPo
Leskinen Jouko HerU
Lipponen Veikko VaPa
Auvinen Erkki STPS
Heikkilä Erkki Raahen sem.
Marttinen .Pentti MP
Silvanne Rauni ViPa
Luomanen Erkki ViPa
Partanen Leo WP.35
Harsunen Raimo KPS
Johansson Toivo RU.38
Kankkunen Markku HJK
Kauden päätyttyä o:vat eri valmentajakurssien suorittanei.
den (vv. 1945-65) määrät seuraavat: pika. ja talvikurssi 2.337,
peruskurssi 1.391 ja jatkokurssi 381 henkilöä. Valiokurssin
hyväksyttävästi suorittaneita on 10, mutta on ko. kurssi järjestetty vain kahdesti.
Liittojohtoiset valmentajien jatkokoulutustilaisuudet käsit.
ti.~ä.t tänä vuon~~ 16--17. 1. Eerikkilässä järjestetyn liiton ja
pIIrIen kouluttajIen neuvottelutilaisuuden sekä perinteelliset
valmentajapäivät, jotka pidettiin Otaniemessä 13-14. 3. Val.
mentajapäivien osanottajiston muodostivat mestaruus. ja Suo.
men·sarjan seurojen valmentajakunta. Näiden tilaisuuksien
lisäksi ovat piirit järjestäneet kursseja ja neuvotteluja joista
selvitykset toisaalla.
'
Liiton sarjaseuroissa toimivia ja avustusta nauttivia seura.
valmentajia on tänä vuonna ollut 87. Näistä toimii mestaruus.
s ar~assa 10, Suomen.sarjassa 22, maaklilltasarjassa 26 ja alue.
sarjassa 29. Valmentaja.avustuksien kokonaismäärä oli 16.760
mk.
Ulkomaisille valmentajakursseille on Kansainvälisen Jalka.
26
palloliiton (FIFA) "kehitysavun" turvin osallistuneet seuraa·
vat:
12-17.7. Bosön urheiluopistossa järjestetylle Ru~tsin JaIka·
palloliiton rikskurssille osallistuivat Leo Aaltonen
ja Anders Westerholm.
19-25.7. Vejlen urheiluopistossa järjestetylle Tanskan J al.
kapalloliiton III :lle valmentajakurssiIle osallistui
Aatos Lehtonen.
.
n
K urssle yhteydessä valiokunnan jäsenet tutustuivatk"ao. mai·
....
d en va1ment aJ'akoulutuksen yksityI' skohtiin ja saivat ayttoon·
..
sä täydelliset koulutussuunnitelmat ja .ohjelmat: Saadut VIIt·
teet hyväksikäytetään toteutettaessa omien kurSSIemme uudel·
leenjärjestelyjä.
Pelaajakoulutus
Pelaajakoulutuksen paapaino on edellee~ seuraportaassa,
'onka valmentajakuntaa pyritään jatkuvastI tukemaan tila·
Jpäisneuvonnan ja ohjematenaa
. lin muo d ossa.
.
Liittojohtoisesta koulutuksesta vastaav.at nuorte~ J.a edustus·
pelaajien osalta valitsemis· ja nuorisovali?~~~t, JOIden kans·
. t yossa
.. .. koulutusvaliokunta on J3rJestanyt neuvonta·
sa y h teIs
tilaisuuksia eri piireissä ja paikkakunnilla.
Koulutusvaliokunnan järjestämänä pidettiin Eerikkiläs.sä
1-3.7. lupaavien pelaajien leiri, jolle maakunta· ja aluesarJ3'
seurojen ehdotuksesta osallistui 27 pelaajaa.
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa
Valiokunnan toimesta on edelleen oltu kiinteässä jalkapal.
loilullisessa yhteistyössä Kouluhallituksen ~a ~sei~en. ~pettaja.
. ärj estöj en, korkeakoulujen, PuolustusvolDuen J3 li~unnan.
:hjaajakoulutuksesta vastaavien Vierumäen ja Pajulahden
urheiluopistojen ja Työterveyslaitoksep. kanssa.
. .. .. SAKU'n
. kanssa J'ärJ' estettiin jaIkapallokursseja
Yh teIstyossa
27
Kauniaisten. Heinolan. Mäntsälän ja Riihimäen ammattikou-'
luissa.
Valiokunnan toimesta on tuettu mm. seuraavien opiskelijoiden jalkapalloaiheista tutkimustoimintaa: Topi Aalto Vierumäen urheiluopisto. Heimo Huotari ja Rauno Kestilä Yliopiston voimistelulaitos.
Yhteistyössä Kouluhallituksen kanssa on koottu koulujalkapalloilua silmällä pitäen "Jalkapalloilun harjoitusohje n:o 2",
Puolustusvoimien urheilujoukkojen jalkapalloilijoiden koulutuksesta on huolehtinut koulutusohjaaja Olavi Haaskivi.
Asiaa on valmistellut ns. MM.toimikunta. jonka ovat mu?dostaneet Aatos Lehtonen. Alpo Lintamo. Olavi. ~~aksone~ Ja
Olavi Haaskivi. Toimikunnan esityksien mukaIsnn . valmiste·
luihin on ryhdytty ja kiinnostus ryhmämatkaa ko.ht~an on
ollut suuri. Matkan järjestelyistä vastaava matkatolilllsto on
jo vastaanottanut lähes ISO ilmoittautumista.
.
Opetusmateriaalin täydennykse~ ohella ~~. rr.hdyt:y tonnenpiteisiin valistus· ja julkaisutoimInnan edIstamIseks~. Valmentajakunnalle jaettavina ohjeina on koottu mm. m.om~teet.V~
mentaja 1 ja II. joiden lisäksi kootaan laajempIa JulkaISUja
sekä kerätään ulkolaista käännösmateriaalia.
Järjestötointinta
Tauno Takala
Järjestötoiminnan merkeissä pidettiin piirisihteereille neuvottelupäivät Eerikkilässä 3-4. 4. 65. Lisäksi on piirien tarkastaja Anselm Anttila suorittanut tarkastus- ja neuvontakäyn_
tejä eri piireissä. Järjestötoiminnallisten ohjeiden ja ns. ohjaaja- ja sihteerikansioiden uudistaminen ja täydentäminen
ovat työn alla.
Aatos Lehtonen
Leo Aaltonen
Anders Westerholnt
Uuno Viitanienti
Olavi Haaskivi
Piirien koulutu"Stointinta
Yht~envedot piirien koulutustoiminnasta selviävät jäljempänä olevista liitteistä. Ne osoittavat toiminnan eräiden piirien
kohdalla olevan verraten hiljaista: Toimintaa haittaavat taloudelliset vaikeudet. mutta suurimpana syynä lienee sittenkin
innostuneiden ja pätevien kouluttajavoimien puute.
Sekä piirien että liiton koulutushenkilöstön ja -toiminnan
tarkistamiseksi on ryhdyttyalustaviin toimenpiteisiin.
Muu tointinta
Valiokunnan toimesta on kuluneen kauden aikana valmisteltu ryhmämatkaa jalkapalloilun MM,kisoihin Englantiin
vuodeksi 1966.
28
29
Jääpalloilu
Kansainvälisen Jääpalloliiton (IBF) erotuomariluetteloon
ilmoitettiin valiokunnan esityksestä kaudeksi 1965 seuraavat
7 erotuomaria: Kurt Cederberg, Taisto Enckell, Martti Hirviniemi, Reino Koskinen, Leo Kosunen, Ilmari Mattila ja Pentti
Veromaa.
Erotuomarivaliokunta
Valiokunta, jonka muodostivat Esko Pekonen (pj), Johan
Alho, Aarne Eriksson, Eino Koivisto ja Olavi Ojama sekä sihteeri Esko Piipponen, piti kauden aikana 7 pöytäkirjalla vahvistettua kokousta. Valiokunnan tehtävänä on ollut huolehtia
yhteistoiminnassa piirien ja niiden alaisten erotuomarikerhojen kanssa erotuomarikouluttajien ja erotuomarien koulutuksesta, järjestää ja tarkkailla erotuomarien toimintaa etupäässä
liiton järjestämissä kilpailuissa ja nimetä tarvittaessa erotuomarit ja rajamiehet maaotteluihin sekä muihin kansainvälisiin otteluihin.
Valiokunta on myös huolehtinut siitä, että jalka- ja jääpalloilun pelisäännöt ja niiden tulkinnat ovat yhdenmukaisia kansainvälisten pelisääntöjen kanssa. Jääpallon pelisääntöihin painatettiin lisälehti, joka sisältää Kansainvälisen Jääpalloliiton
vahvistamat sääntömuutokset. Valiokunta oli kauden aikana
edustettuna Pohjoismaisessa jalkapallosääntökonferenssissa ja
Kansainvälisen Jä äpalloliiton teknillisen komitean kokouksessa, jotka käsiuelivät pelisääntöjä ja niiden tulkintoja sekä
erotuomarien yhtei toimintaa.
Erotuomarien ja :rajamiesten toimintaa sekä pelisääntöjen
tulkintoja koskevia vastalauseita käsiteltiin jalkapalloilussa 8,
joista 7 esitettiin hylättäväksi. Kentältä poistoista ja varoituksista aiheutuneita kilpakieltoja määrättiin kauden aikana
jalkapalloilussa 167, jääpalloilussa ei yhtään.
30
Tehtäviä maaotteluissa :
30. 1. Seinäjoki: Suomi-Ruotsi (B ) erot. Bjarne Nylen ja
Teuvo Pelkonen, maalit. Timo Kemppi ja Jaakko
Torvinen.
31. 1. Vaasa: Suomi-Ruotsi (B ) erot. Kurt Cederberg ja
Pentti Leivo, maalit. Olavi Suomela ja Feetu Rautakorpi.
30. 1. Kemi: -Suomi-Ruotsi (P) erot. Pentti Veromaa ja Veijo
Karppinen, maalit. Urho Laakkonen ja Onni Järnfors.
31. 1. Oulu: Suomi-Ruotsi (N) erot. Ilmari Mattila ja Pentti
Maijala, maalit. Pauli Leskinen ja Olavi Myllykangas.
MM-kilpailut Neuvostoliitossa:
22. 2. Ivanov: Ruotsi-Norja maalit. Reino Koskinen ja Pentti
Veromaa (erot. Bosharov-Khaukalin N-liitto).
24. 2_ Sverdlovsk: N-liitto-Norja maalit. Reino KoskinenPentti Veromaa (Berglund-Johansson Ruotsi).
27. 2. Moskova: N-liitto--Ruotsi erot. Reino Koskinen ja
Pentti Veromaa.
Liittoerotuomarit : (35)
Helsinki: Taisto Enckell, Gunnar Hellgren, Martti Hirviniemi, Woli Karni, Nils Månsson, Arnold Stubin ja Fjalar
Åsten.
Oulu: Osmo Hyrynkangas, Pauli Leskinen, Pentti Maijala,
Ilmari Mattila, Olavi Myllykangas ja Pentti Veromaa.
31
Saimaa: Erkki Manninen, Raimo Partanen, Veijo Partanen
ja Heikki Sistonen.
Lappi: Matti Aarni, Veijo Karppinen ja Paavo Kivilompolo.
Vaasa: Pentti Leivo, Teuvo Pelkonen ja Olavi Suomela.
Lahti: llmari Puh alainen, Toivo Pulkkinen ja Väinö Valoranta.
Kymenlaakso: Pekka Nuutinen ja Toimi Olkku.
Savo: Veijo Karvonen ja Leo Kosunen.
Turku: Helge Blåberg ja Reino Koskinen.
K eski-Pohjanmaa: Kurt Cederberg ja Bjarne Nylen.
Joensuu: Kyösti Toukonen.
25.
9. Oslo: Norja-Tanska (P) erot. Taisto Enckell, rajalllieh et P ehr Engblom ja Veijo Vanhala.
26. 9. Oslo: Norja-Tanska (A) erot. Pehr Engblom, rajamieh et Taisto Enckell ja Veijo Vanhala.
30. 10. Halden: Norja-Ruotsi (B) erot. Martti Hirviniemi.
Euroopan cup-voittajien cup:
17. 11. Magdeburg : SC Magdeburg-FC Sion (Sveitsi ) erot.
Toimi Olkku, rajamieh et Taisto Enckell ja Georg
Krutelew.
Muut ottelut:
5. H elsinki: Maajoukkue--Lehdistö erot. E sko Lehto,
rajamieh et Torsten Nikander ja Veikko Hukka.
6. 7. H elsinki: H elsinki-Tukholma erot. P ekka Aho.
12.
Jalkapalloilu
Kansainvälisen Jalkapalloliiton (FIFA) erotuomariluetteloon ilmoitettiin valiokunnan esityksestä ajaksi 1. 8. 196531. 7. -66 seuraavat 6 erotuomaria: Erik Beijar, Taisto Enckell,
Pehr Engblom, Martti Hirviniemi, Arvo Jokinen ja Toimi
Olkku sekä lisäyksenä 1. 1. -66 lähtien Väinö Valoranta.
Tehtäviä maaotteluissa:
23.
27.
5. Moskova: N-liitto-Kreikka (MM-karsinta) erot. Erik
Beijar, rajamiehet Lauri Kantola ja Toimi Olkku.
5. Trondheim: Norja-Luxemburg (MM-karsinta) erot.
Martti Hirviniemi, rajamiehet Pehr Engblom ja Arvo
Jokinen.
16.
19.
22.
6. Tbilis : N-liitto-Romania (N) erot. Martti Hirviniemi.
6. Domsjö: Ruotsi-Tanska (B) erot. Arvo Jokinen.
8. Rovaniemi: Suomi-Ruotsi (N ) rajamiehet: OssiSnygg
ja Veijo Karppinen. (erot. Gunnar Michaelsen,
Tanska)
22.
8. Oulu: Suomi-'-Ruotsi (B) rajamiehet Pentti Veromaa
ja Pauli Leskinen. (erot. RoH Hansen, Norja)
9. Vejen: Tanska-Norja (N) erot. Erik Beijar_
25.
Liittoerotuomarit : (55 )
H elsinki: T aisto Enck ell, Gunnar Hellgr en , Martti Hirviniemi, W oH Karni, Nils Månsson, Jaakko Mäkinen ja Georg
Krutelew.
Vaasa: Erik Beijar, Arvo Jokinen, Pentti Leivo, Pauli Louhiaho, T euvo Pelkonen ja Olavi Virtanen.
Turku: P ekka Aho, H elge Blåberg, Pehr Engblom, Reino
Koskinen , Eino Luoto ja Jossu Ruhinstein.
Kymenlaakso: Veikko Heiskanen, Toimi Olkku, R eino
Paavilainen , Matti Pylkkänen ja Veijo Vanhala.
Saimaa: Raimo Partanen , Veijo Partanen , H eikki S istone~
ja P entti Varjus.
Savo: Viljo H eikkinen , Raimo Jääsk eläinen, Leo Kosunen
j a Aulis R aatikainen.
.
..
Tampere : P entti Javanainen , Lauri Kantola, EnslO Malin Ja
Väinö Toivola.
Lappi: Kauko Nousiainen, Kalevi Äijälä ja Veikko Äijälä.
K eski-Pohjanmaa: Bjarne Nylen ja Paavo Piispanen.
Oulu: P auli Leskinen ja P entti Veromaa.
32
3
33
Satakunta: Esko Lehto ja Olavi Peltola.
Ahvenanmaa: Ingmar K. G. Jansson ja Egon Johansson.
Länsi-Uusimaa: Knrt Kvarnström ja Per-Erik Lundell.
Lahti: Toivo Pulkkinen ja Väinö Valoranta.
Häme: Sauli Erkko ja Antero Koskinen.
Joensuu: Manri Haapalainen.
Keski-Suomi: Yrjö Malmivaara.
Nuorisovaliokunta
Kurssitoiminta ja kokoukset:
15-17.
1. Tukholma:
Pohjoismainen
sääntökonferenssi,
edustajat E sko Pekonen, Aarne Eriksson ja E sko
Piipponen.
26.
2. Moskova: Kansainvälisen Jääpalloliiton teknillinen komitea, E sko Pekonen.
20--21. 3. Eerikkilä: jalkapalloilun erotuomarikouluttajat ja
valioerotuomarit, osanottajia 50, luennoitsijoina
FIFAn erotuomarivaliokunnan jäsen Åke Bromm
ja valiokunnan jäsenet.
13-14. n. Eerikkilä: jääpalloilun erotuomarikouluttajat ja
valioerotuomarit, osanottajia 15 :sta piiristä 39,
luennoitsijoina valiokunnan jäsenet.
Piireissä pidettyjen erotuomarien koulutustilaisuuksien ja
osanottajien lukumäärät selviävät liiton toimintakertomuksessa
toisaalla olevasta piirin koulutustoiminnasta laaditusta yhteenvedosta.
Esko Pekonen
Johan Alho, Aarne Eriksson, Eino Koivisto,
Olavi Ojama
Esko Piipponen
Yleistä
Nuorisovaliokunta on edelliseen vuoteen verrattuna toiminut täysin uudessa kokoonpanossa. Nyt päättyneen toimintavuoden aikana tapahtui valiokunnan kokoonpanossa muutos
vielä kesken kauden. Puheenjohtajaksi ahmperin valittu Elis
Spring kuoli 29. 3. 65 ja liittohallitus nin:':~i ~ä~en tilalleen
17. 6. 65 Kalervo Tirrin. Valiokunnan Jasemna ovat koko
toimintakauden aikana toimineet Reino Järvinen Tampereelta, Seppo Kaukonen Porista ja Stig-Göra~ Myntti ..~ aasasta.
Valiokunnan kokouksiin on lisäksi osallistunut paavalmentaja Olavi Laaksonen ja neljään kokoukseen ~oulut~so~jaaja
Olavi Haaskivi. Sihteerinä on toiminut TorstI Helikan.
Valiokunta on toimintakauden aikana pitänyt viisi pöytäkirjamerkinnöin vahvistettua kokousta. Va~o~unnan. toimialaan liitttyvistä kysymyksistä on lisäksi lukUISIa kertOja neuvoteltu puhelimitse. Toiminnassaan on nuorisovaliokunta
pyrkinyt kahteen tavoitteeseen. Ensinnäkin on pyritty.. sa~
maan mahdollisimman suuri poikien joukko mukaan liItto-,
piiri- ja senrajohtoiseen koulutus- ja kilpailu~oimintaan. ~ä~
tellen toisaalla esitetyistä tilastotiedoista valiokunnan tOImIalaan kuuluvien koulutus- ja kilpailumuotojen kohdalla on
tässä pyrkimyksessä onnistuttu. Toisena päätavoitteena on
ollut mahdollisimman iskukykyisen poikien maajoukkueen
jalkeille saaminen. Maajoukkueen kokoaminen perustui aikaisempaan tapaan tarkkailuun ja leirittämiseen.
34
35
Kansainvälisen kilpailutoiminnan painopiste oli heinäkuussa, jolloin Ruotsissa pelattiin poikien pohjoismainen nuorisoturnaus. Joukkueemme hävisi turnaukseen kuuluvat molemmat ottelunsa Ruotsia ja Norjaa vastaan. Turnauksen
ulkopuolella pelatun maaottelun Islantia vastaan sen sijaan
voitimme. Pohjoismainen nuorisoturnaus saatiin aikaan nuorisovaliokunnan aloitteesta ja tarkoituksena aloitetta tehtäessä
oli saada poikien maajoukkueelle enemmän kansainvälisiä otteluita kuin tähän asti. Tässä mielessä ei aloite ole toteutunut,
sillä turnaus pelattuna kahteen lohkoon jaettuna takaa vain
kaksi ottelua ja mahdollisen loppuottelun. Nuorisovaliokunta
painottaa edelleenkin poikien maaotteluiden lukumäärän
lisäämisen tärkeyttä.
Poikatarkkaajat piireissä
Saadakseen yhteistyön poikaohjaajien ja pllnen nuorisovaliokuntien välillä entistä kiinteämmäksi, nimesi valiokunta
poikatarkkaajat piirien esitysten perusteella.
Poikatarkkaajina piireissä ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Ahvenanmaa: Jarl Lybeck.
Helsinki: Walter Björkroth.
Häme: Eero Vuorinen.
Joensuu: Aatto Jääskeläinen.
Keski-Pohjanmaa: Voitto Kentala (Kokkola).
Lars Ström (Pietarsaari).
Keski-Suomi: Veikko Savolainen.
Kymenlaakso: Juhani Pellinen (Kotka).
Oiva Värrälä (Kuusankoski).
Lahti: Toivo Leivolahti.
Lappi: Huugo Siekkinen.
Länsi-Uusimaa: Kurt Westerholm.
Oulu: P,e ntti Palinsaari.
Saimaa: Reino Mälkiä (Imatra).
Allan Liukkonen (Mikkeli).
36
Satakunta: Ilmari Johansson.
Savo: Jaakko Korhonen (Kuopio).
Paavo Leinonen (Kajaani).
Tampere: Armas Malm.
Turku: Raino Suominen (heinäkuusta lähtien Leo Aaltonen)
Vaasa: Valde Haldin.
Kurssi- ja leiritoiminta .
Leirittämisen tarkoituksena oli parhaiden pelaajien löytäminen pohjoismaiseen nuorisoturnaukseen osallistuvaan poikien maajoukkueeseen sekä uusien maajoukkue-ehdokkaiden
löytäminen ensi kesän maajoukkueeseen. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen leiri karkean seulonnan suorittamiseksi ja
välittömästi ennen matkaa Ruotsiin järjestettiin Ahvenanmaalla otteluleiri nuorisoturnaukseen matkustavaIle joukkueelle. Elokuussa pidetty ns. iso leiri tähtäsi seuraavaan
kauteen.
Kouluttajina leireillä toimivat liiton päävalmentaja, koulutusohjaaja ja nuorisovaliokunnan jäsenet. Elokuun leirin
yhteydessä järjestettiin poikatarkkaajille kaksi päivää kestänyt
neuvottelutilaisuus, jonka aikana selviteltiin poikatarkkaajien
toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tähän tilaisuuteen osallistui 12 poikatarkkaajaa, joista kolme toimi leirin aikana apukoulutta jina.
Leirejä pidettiin kauden aikana seuraavasti:
5- 7. 3. Otaniemessä (24 pelaajaa).
17-19. 7. Maarianhaminassa (16 pelaajaa).
10-14. 8. Pajulahdessa (47 pelaajaa).
Pohjoismaiseen nuorisoturnaukseen matkustavaIle maajoukkueelle järjestettiin Maarianhaminan leirin yhteydessä
seuraavat harjoitusottelut:
37
17. 7. Poikien
maajoukkue -
vahv.
Upplandin
piiri
3-2 (2-1)
Ahvenanmaan piiri 3-1 (1-1)
Kursseista ja leireistä samoinkuin piirien järjestämistä koulutustilaisuuksista ovat tarkemmat tiedot toisaalla.
B-sarjassa Peli-Karhut
712 pistettä
C-sarjassa Kumu
900
"
Turun Toverit lahjoitti 30 vuotta täyttäessään tähän kilpailuun kiertopalkinnon, joka sääntöjen mukaan siirtyi nyt lopullisesti Kokkolan Pallo-Veikkojen omistukseen.
Tekniikkakilpailut
Piirien välisen poikatoimintakilpailun voitti jälleen Tampereen piiri 4.244 pisteellä.
18. 7. Poikien maajoukkue -
Poikien tekniikkakilpailut jalkapalloilussa järjestettiin entiseen tapaan seura-, piiri- ja liittoportaassa. J alkapallotekniikan SM-kilpailut pidettiin Kymenlaakson piirin järjestäminä
Voikkaalla 22. 8. Kilpailuun osallistui 16 piiriä täysilukuisin
joukkuein (Länsi-Uusimaa oli poissa). Kilpailut sujuivat jäI'jestelyittensä puolesta erinomaisesti ja myös loistava sää suosi
tällä kertaa kilpailuja. Uusi ennätystuloskin saavutettiin, ja
jälleen pujottelussa kuten viime vuonnakin. Lapuan Virkiän
Antti Yli-Härsilä pujotteli nimittäin aikaan 23,3 sek. ja rikkoi
täten myös Lapuan Virkiää edustaneen Esa Pikkusaaren viimevuotisen ennätystuloksen 0,1 sekunnilla.
Henkilökohtaisen mestaruuden voitti Lapuan Virkiän Antti
Yli-Härsilä 1920 pisteellä. Piirien välisen mestaruuden voitti
Vaasan piiri 5306,5 pisteellä. Molemmat tulokset ovat viime
vuoden vastaavia tuloksia paremmat.
SM-kilpailujen täydellinen tulosluettelo toisaalla.
Poikatoimintakilpailu
Eri sarjojen voittajat:
38
Jalkapallomerkkisuoritukset
Merkkisuoritustilaisuuksien lukumäärä liiton seuroissa on
edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut. Kaikkiaan 74 seuraa
on järjestänyt näitä tilaisuuksia (viime vuonna 60 seuraa).
Suoritettujen merkkien lukumäärässä on tapahtunut myös 101
merkin nousu. Kun edellisenäkin vuotena suoritettujen merkkien lukumäärässä todettiin nousua, on kehitys jatkuvasti
menossa hyvään suuntaan.
Jalkapallomerkkejä suoritettiin päättyneen kauden aikana
seuraavasti (sulkeissa viime vuoden vastaavat luvut) :
I lk:n taitomerkkejä
II l k : n "
111 l k : n "
Harrastusmerkkejä
305
288
384
947
(302)
(248)
(331)
(942)
Merkkisuorituskilpailun parhaat seurat sarjoittain :
Kilpailu järjestettiin entistä käytäntöä noudattaen siten, että
A-sarjassa kilpailivat mestaruus- ja Suomen-sarjan seurat, Bsarjassa maakuntasarjan ja C-sarjassa muut seurat.
Taso edelliseen vuoteen verrattuna on tässä kilpailussa noussut. Tästä ovat todistuksena voittajaseurojen kohonneet pistemäärät A-ja C-sarjoissa.
A-sarjassa Kokkolan Pallo-Veikot
Kilpailun täydellinen tulosluettelo toisaalla.
1.608 pistettä
A-sarjassa Kokkolan Pallo-Veikot
B-sarjassa Malmin Palloseura
C-sarjassa Forssan Palloseura
Yhteenveto merkkisuorituksista toisaalla.
943 pistettä
381
"
436
"
Piirien välinen poikien cup-kilpailu
Kilpailu Oy Uuden Suomen lahjoittamasta kiertopalkinnosta suoritettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Siihen osallistui
14 piiriä ja voiton vei tällä kertaa Helsingin piiri, joka Turussa
39
24.8. pelatussa loppuottelussa voitti Turun piirin 4-1 (2-1).
Kiertopalkintoon on Turun piirillä aikaisemmin kaksi kiinnitystä.
~estaruuden voittaneen joukkueen kokoonpano ja muut kilpaIluun liittyvät tiedot toisaalla.
Poikien maaottelut
Kuten tämän kertomuksen yleisessä osassa on maInIttu, supistuivat poikien (18 v) kansainväliset ottelut Ruotsissa heinäkuussa järjestetyn pohjoismaisen nuorisoturnauksen kahteen
otteluun sekä turnauksen yhteydessä erikseen sovittuun maaotteluun Islantia vastaan. Nuorisovaliokunta pitää tätä ottelumäärää liian pienenä maamme edustusjoukkueen täydennystä ajatellen. Vertailtaessa poikien maajoukkueemme saavutuksia muiden pohjoismaiden vastaavien joukkueiden saavutuksiin,. on otettava huomioon, että ainakin Ruotsiu ja
Tans~an Joukkueet pelaavat vuoden aikana huomattavasti yli
kaksI kertaa enemmän maaotteluita kuin oma joukkueemme.
Näissä maaotteluissa pelaajat saavat sitä kansainvälistä kokemus~a, jot~. heillä tulee olla jo siinä vaiheessa kun he siirtyvät
vaatlvampnn edustus tehtäviin.
Poikien maajoukkueen valmennuksesta vastasi kauden aikana päävalmentaja Olavi Laaksonen.
Tarkemmat tI'edot maao tt e lnIsta
'
" JO ukk uei d en kokoonpaJa
noista toisaalla.
Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa
Valiokunta on antanut kouluttajavoimaa Nappulaliigaliitolle
sen järjestämillä valmentajakursseilla. Samoin on koulutusohjaaja suorittanut neuvontakäyntejä ammattikouluissa niiden
pyynnöstä.
Reino Järvinen,
Kalervo Tirri
Seppo Kaukonen,
Stig-Göran Myntti
Torsti Helikari
40
Julkaisu- ja propagandavaliokunta
Valiokunta on toiminut samassa kokoonpanossa kuin edellisenäkin toimikautena. Puheenjohtajana on ollut Jouko Ruotsalainen sekä Jaakko Kahila, Sulo Kokkola ja Olli Lyytikäinen
jäseninä. Sihteerinä on toiminut Torsti Helikari.
Valiokunta on pitänyt kaksi pöytäkirjamerkimIöin vahvistettua kokousta. Lisäksi on varsinkin julkaisutoimintaa koskevissa kysymyksissä neuvoteltu lukuisia kertoja puhelinIitse.
Liiton viralliset julkaisut ovat ilmestyneet entiseen tapaan.
Järjestö- ja koulutustoimintaan liittyvät tiedotukset on toimitettu piireille ja seuroille monisteina. Pallo Pyörii-lehden
päätoimittajana on ollut pääsihteeri J. Gustafsson ja toimitussihteerinä Jaakko Kahila. J aIka- ja Jääpallokirjojen sekä
liiton toimintakertomuksen on edelleenkin toimittanut pääsihteeri J. Gustafsson.
Propagandatoiminta on jatkuvasti vilkastunut. Lehdistön
välityksellä tapahtuneen mainostuksen lisäksi on kotimaassa
pelattuja maaotteluita tehty tunnetuksi erikoisten mainosjulisteiden avulla. Näiden tehokkaimpana levittäjänä on toiminut
Oy Veikkaustoimisto Ab asiamiesverkostonsa välityksellä.
Lisäksi ovat eräät toiminimet ja liikkeet, jopa yksityiset henkilötkin avustaneet julisteiden levityksessä.
Lehdistö on päättyneen vuoden aikana suhtautunut erittäin
myönteisesti liiton propagandatoimintaan erikoisesti mitä jalkapalloiluun tulee, ja valiokunta pyytääkin tässä yhteydessä
41
saada esittää urheilutoimittajille parhaat kiitoksensa saamastaan tuesta. Kun Jääpallojaosto vuoden aikana perusti oman
propagandavaliokunnan, jonka jäseninä on aktiivisesti kirjoittavia urheilutoimittajia, sopii odottaa propagandatoiminnan
jääpalloilunkin osalta entisestään tehostuvan. Julkiset tiedotusvälineet on pyritty pitämään ajan ta alla järjestämällä tiedotustilaisuuksia, jakamalla niille päivittäin uutisliuskoja, toimittamalla ennakkopuntarointeja sarjaotteluista sekä ylläpitämällä
ottelupäivinä tulospalvelua liiton toimistossa. Myös valokuvaja matrii ipalvelu on hoidettu mahdollisuuksien mukaan.
Yleisradio Ah:n kanssa tehty sopimus neljän mestar~usy
. lk ap all0- Ja
. kahden
jääpallo-ottelun tOIsen
sarjaan kuuluvan Ja
.
puoliajan suorasta televisioinnista ptkuu edelleen.
o
Jouko Ruotsalainen
J (Utkko Kahila
Sulo Kokkola
oUi
Lyytikäinen
Torsti H elikari
Ulkomaille suuntautuva propagandatoiminta on jatkunut
varsin vilkkaana johtuen lähinnä osallistumisestamme jalkapalloilun MM-karsintoihin. Useille alan julkaisuille on toimitettu niiden pyytämää aineistoa sekä selostuksien että valokuvien muodossa. Mm. Englannin Jalkapalloliitolle lähetettiin
MM-karsintoja koskevia tietoja julkaistavaksi mainitun liiton
toimittamassa kirjassa, joka ilmestyy MM-kilpailujen yhteydessä heinäkuussa 1966.
Yhteistoiminta Oy Yleisradio Ah:n kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Urheiluradio ja television urheiluruutu ovat edelleenkin välittäneet sarjaotteluiden tulokset
yleisölle ja samalla on kuultu ja nähty välähdyksiä otteluista.
Myös sävelradiossa on sunnuntaisin ohjelman lomassa ilmoitettu ottelutuloksia.
Helsingissä 26. 9. pelattu MM-karsintaottelu Suomi-Puola
televisioitiin kokonaisuudessaan suorana lähetyksenä. Lähetyksen propaganda-arvoa on pidettävä melkoisena, voittihan
joukkueemme ottelun 2--0. Televisiossa on lisäksi esitetty
vuoden aikana runsaasti ajankohtaisiin palloilutapabtumiin
liittyviä haastatteluja filmikuvin tehostettuina. Jääpalloilun
MM-kilpailuja Neuvostoliitossa saatiin seurata kuvaruudusta
samoinkuin u seita muualla Euroopassa pelattuja jalkapalloilun
arvo-otteluitakin.
42
43
Sarjavaliok unta
Sääntö valiokunta
Valiokunnan muodostivat Yrjö Reijonen (puheenjohtaja) ,
Veikko LiesIehto, Kauko Linko ja Erik Palin, sihteerinä toimi
Esko Piipponen. Valiokunta piti kauden aikana 4 pöytäkirjalIa vahvistettua kokousta ja lisäksi useita puhelinneuvotteluja. Lisäksi käsiteltiin asioita cupin arvontatilaisuuksien yhteydessä.
Valiokunnan kokoonpano:
Valiokunnan tehtävänä on ollut järjestää ja valvoa jalka- ja
jääpalloilun kilpailutoimintaa, joka sujui suunnitelmien ja
päätösten mukaisesti.
Sihteeri:
Kauden aikana käsiteltiin 10 vastalausetta (jalkapalloilussa
7, jääpalloilussa 3), joista 3 esitettiin hyväksyttäväksi.
Yhteenveto kilpailutoiminnasta ja tuloksista toisaalla liiton
toimintakertomuksessa.
Puheenjohtaja:
Jäsenet:
.
Valiokunta
on pI·t··anyt kaksi pöytäkirjalla vahvistettua kokousta sekä lukuisia puhelinneuvotteluja.
V d n aikana on annettu lausuntoja seurojen te~em~stä
uo e
.
kilpaIlu
vastalauseista. Liittokokoukselle on annettu esItyS
sääntöjen eräiden pykälien muuttamisesta.
Mikko Holopainen
Yrjö Reijonen
Veikko LiesZehto
Kauko Linko
Mikko Holopainen
Nils Andersson
Erkki Linkomo
Martti Mehto
John Gustafsson
Erik PaZin
Nils Andersson
Erkki Linkomo
Martti Mehto
John Gustafsson
Esko Piipponen
44
45
Jääpallojaosto
Ulkoasiainvaliokunta
V:wokun~an kokoonpano: Toivo A. Ekholm (pj), Kalle
AlttI: DennIs Lindell, Folke Nyberg, Lasse Terho ja Erkki
Poroila. John Gustafsson on toiminut sihteerinä ja valiokunta
on pitänyt yhden pöytäkirjalla vahvistetun kokouksen.
Valiokunta on antanut lausuntonsa FIFA:n sääntömuutosehdotuksesta ja seurannut ulkomaan tapahtumia. Eräät valiok~nan jä~enet o.vat toimineet maajoukkueitten matkanjohta~~a seka osallIstuneet kotimaisten maaottelujen järjestelyihm.
Valiokunnan puheenjohtaja on Euroopan Jalkapalloliiton
liittohallituksen jäsen.
Liiton edustajina Pohjoismaiden Jalkapallokonferenssissa
10. 8. 1965 Helsingörissä olivat Osmo P. Karttunen, T. A. Ekholm ja J. Gustafsson.
Toivo A. Ekholm
Kalle Altti
Dennis Lindell
Folke Nyberg
Erkki Porrila
Lasse Terho
J. Gustafsson
Toiminta ajalla 23.3.1964-27.3. 1965
Jaoston kokoonpano:
Puheenjohtaja:
Allan Ljungqvist
Varapuheenjohtaja: Antero Väyrynen
Jäsenet:
Veikko Laurikainen, Kauko Herve,
Ve ikko Allinen, Asko Haikala, Reino
Lemmetty, Kurt Sand
Sihteeri:
John Gustafsson
J a08to on pitänyt kolme ja työvaliokunta kaksi kokousta.
Jääpallovaltuuston varsinainen kokous pidettiin Helsingissä
maaliskuun 27. päivänä 1965. Edustettuina oli 29 seuraa, joiden yhteinen äänimäärä oli 137. Kokouksessa käsiteltiin kansallisen kilpailutoiminnan järjestämistä ja päätettiin mm. mestaruussarjan osalta esittää, että kaksilohkoisesta sarjasta luovutaan ja tulevaisuuden tavoitteena on 10 joukkueen kaksinkertainen sarja, johon siirrytään sen jälkeen kun kenttätilanne
(valaistus- ja tekojääradat) eri paikkakunnilla sen sallivat.
Vuosien 196~67 järjestetään sarja seuraavalla tavalla:
V 1966: Sarja pelataan 12-joukkueen yksinkertaisena sarjana.
Sarjasta putoaa kolme (3) viimeiseksi jäänyttä joukkuetta
Suomen-sarjaan ja tilalle nousee kaksi (2) Suomen-sarjan
parasta joukkuetta.
46
47
V 1967: Sarja pelataan ll-joukkueis'e na yksinkertaisena sarjana, josta kolme (3) viimeistä joukkuetta putoaa Suomensarjaan ja tilalle nousee Suomen-sarjan kaksi (2) parasta joukkuetta.
Suomi P-Ruotsi P
Kansainvälisen Jääpalloliiton kotipaikka on edelleen Helsinki. Liiton presidentiksi toimikaudeksi 1965-67 valittiin
toistamiseen Allan Ljungqvist Suomesta.
b) MM-kilpailut
Kemissä 30.1. ja Oulussa 31. 1. Lopputulos 2-2 (1-1
ja 1-1).
N-liitto--Suomi
Suomi-Ruotsi
Norja-Suomi
Liittohallitukseen kuuluu Antero Väyrynen ja liiton sihteerinä toimii John Gustafsson. Esko Pekonen kuuluu liiton Teknilliseen valiokuntaan. Mainittuun valiokuntaan valitaan ensi
vuonna yksi lisäjäsen kustakin jäsenliitosta ja valiokunta jaetaan kahteen alajaostoon - sääntöjaosto ja teknillinen jaosto.
5-0
2-1
1-0
Sarjatilanne
.... .. .. 12-3 5 pisto
1. N-liitto
3
2. Norja .......... 3-6
"
2
........
6-7
3. Ruotsi
"
2
4. Suomi ..... ..... 2-7
"
c) Neuvostoliittolainen yhdistetty joukkue vieraili Suomessa
pelaten Mikkelissä, Varkaudessa ja Lappeenrannassa.
Mikkelin Palloilijat r.y. teki vastavierailun Neuvostoliittoon.
Eräät sääntöpykälät muutettiin Moskovassa helmikuussa
pidetyssä kongressissa.
Samassa kongressissa tehtiin myös päätös siitä, että MM-kilpailut v 1967 järjestetään Suomessa.
Kansainvälinen kilpailutoiminta
Kansallinen kilpailutoiminta
a) Maa
0
tt e 1 u t
Kauden aikana pelattiin seuraavat viralliset maaottelut:
Ruotsi A-Szwmi A
Nässjössä 29. 1 ja Uppsalassa 31. 1. Lopputulos 4-2 (2
-1 ja 2-1).
Norja A-Suomi A
Oslossa 2. 2. Lopputulos 5-3.
Suomi B-Ruotsi B
Seinäjoella 30. 1 ja Vaasassa 31. 1. Lopputulos 3-9 (1
-4 ja 2-5).
48
Liiton kansallinen kilpailutoiminta selostetaan toisessa paikassa kertomuksessa.
Tekojääratatoimikunta, joka oli kokoonpantu Suomen Luisteluliiton, Työväen Urheiluliiton ja Suomen Palloliiton edustajista ja jon.ka puheenjohtajana toimii SLL:n puheenjohtaja,
ei ole toimintakauden aikana kokoontunut liittomme jäsenten
tarmokkaista yrityksistä huolimatta.
Sen sijaan jätti Helsingin piirin ratatoimikunta oman ehdotuksensa Helsingin kaupungin hallitukselle ja tammikuussa
kävi liiton lähetystö selostamassa asiaa ylipormestari Ahon
puheilla. Vastaanotto oli myönteinen.
Suomen Jääpalloliiton perustamista koskeva tiedustelu jaosto ei ole puoltanut.
Toimikauden aikana on pidetty kaksi pohjoismaiden jää4
49
pallokonferenssia. Ensimmäinen pidettiin Tukholmassa 27. 5.
1964 ja toinen Moskovassa 23. 2. 1965. Ensimmäisessä konferenssissa edusti jaostoa A. Ljungqvist ja J. Gustafsson, toisessa A. Ljungqvist, A. Väyrynen ja J. Gustafsson.
Allan Ljungqvist
Veikko Laurikainen
Asko Haikala
Antero Väyrynen
Kauko Herve
Reino Lemmetty
V et'kk 0 Allinen
Kurt Sand
John Gustafsson
Jääpalloilun valitsemisvaliokunta
Toiminta ajalla 22.3.64--27.3,65
Valiokuntaan ovat toimintakauden aikana kuuluneet Veikko
Laurikainen puheenjohtajana sekä Reino Arvola ja Vilho Vuohelainen jäseninä. Sihteerinä on ollut Torsti Helikari.
Toimintakauden aikana on valiokunta pitänyt 7 pöytäkirjamerkinnöin vahvistettua kokousta. Lisäksi on valiokunnan toimialaan liittyvistä kysymyksistä neuvoteltu lukuisia kertoja
puhelimitse.
Valiokunnan työskentelytavassa tapahtui edelliseen vuoteen
verrattuna se muutos, että varsinaista maajoukkueen valmentajaa ei nimetty lainkaan. Koko valiokunta yhdessä vastasi maajoukkue-ehdokkaiden valmennuksesta ja maaotteluissa toimivat valiokunnan jäsenet joukkueIden valmentajina. Poikkeuksen tässä suhteessa teki nuorten maaottelu Ruotsia vastaan,
jossa joukkueemme valmentajana toimi entinen valitsemisvaliokunnan jäsen Erkki Hedman Oulusta.
Maajoukkue-ehdokkaiden valmennuksessa pyrittiin saamaan
pelaajat aloittamaan omakohtainen harjoittelu jo aikaisessa
vaiheessa. Tässä mielessä valiokunnan puheenjohtaja yhteistoiminnassa koulutusohjaaja Olavi Haaskiven kanssa lähetti
heinäkuun lopulla maajoukkue-ehdokkaiksi katsottaville pelaajille yleisluontoiset ohjeet kunnon kohentamisesta ja harjoittelusta alkavaa jääpallokautta varten. Maajoukkue-ehdokkaiden kunnon selvittämiseksi suunnitteli valiokunta aikaisempaa
käytäntöä noudattaen kutsua n. 30 pelaajaa jääpalloilun koulutusvaliokunnan järjestämälle valmentajien leirille syksyllä
50
51
hyvissä ajoin 'e nnen ottelukauden alkua. Tämä suunnitelma
kuitenkin raukesi pelaajien kohdalta taloudellisista syistä.
.. Pohj~.ism.aisiin maaotteluihin valmistautumiseksi järjestettun seka miesten että nuorten maajoukkue-ehdokkaille tammikuussa 2-päiväinen leiri Pajulahden urheiluopistolla. Leirin
ohjelmaan kuuluvat harjoitusottelut pelattiin Lahdessa. Miesten leirille osallistui 31 ja nuorten leirille 25 pelaajaa. Kouluttajina leirillä toimivat valiokunnan jäsenten lisäksi koulutusohjaaja Olavi Haaskivi ja Erkki Hedman.
.. Jää~all~il~. MM-kilpailuihin valmistautumiseksi järjestettIIn kilpaIluihm matkustavalle joukkueelle Lappeenrannassa
kokoontumisen yhteydessä harjoitusottelu LappeenraIlllan kaupunkijoukkuetta vastaan. Viimeksimainitussa joukkueessa
pelasi tässä ottelussa kaksi maajoukkueen pelaajaa.
Katsastusottelua Maajoukkue-Lehdistö ei ajan puutteen
vuoksi voitu järjestää niin tärkeänä kuin valiokunta ottelua
pitikin maajoukkueiden valitsemisen kaIlllalta katsoen.
Maajoukkue-ehdokk~iden tarkkailu tuotti vaikieuksia mestaruussarjan 2-lohkoisuuden vuoksi. Paitsi että tarkkailumatkat aiheuttivat huomattavan paljon kustannuksia, eivät valiokunnan jäsenet parhaalla tahdollakaan pystyneet irroittautumaan omista työpaikoistaan niin paljon, että olisivat voineet
seurata kaikkien pelaajien edesottamuksia sarjan aikana.
p:~r~aa.~~~ena pidettiin sitä, että kukin valiokunnan jäsen näkisi
vahmtaan yhden jokaisen mestaruussarjan joukkueen ottelun.
T~.än tavoitteeseen pääseminen tuotti vaikeuksi~ emo syystä.
Myos nuorten maajoukkue-ehdokkaiden tarkkailu jäi enemmän tai vähemmän sattumanvaraiseksi, sillä kiinteätä kosket~~ta valiokunnan ja nuorten tarkkaajiksi nimitettyjen henki101den kesken ei kaikkien piirien osalta saatu aikaan.
liseen kauteen ja edellisiin MM-kilpailuihin eivät ne muodostuneet niin hyviksi kuin aikaisemmin. Pohjoismaisten maaotteluiden puitteissa hävittiin nyt Norjalle ja MM-kilpailuissa
jäätiin viimeiseksi aikaisemman 2. sijan asemesta. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että nimenomaan A-joukkueemme ei missään ottelussaan pelannut huonosti, ja tyydytyksellä on todettava sen saavuttama voitto Ruotsista MMkilpailuissa. Verrattaessa ottelutuloksia ja pelitasoa Ruotsin
vastaaviin joukkueisiin, on muistettava Ruotsin verrattomasti
paremmat harjoittelumahdollisuudet valaistuine kenttineen ja
tekojääratoinecn. Toisaalta on pantava merkille Norjan voimakas esiinmarssi kansainvälisen jääpalloilun kärkeen. Ilahduttavaksi saavutukseksi omalta osaltamme jää aikakirjoihin
nuorten saavuttama tasatulos Ruotsia vastaan.
Maajoukkueessamme käytettiin kauden aikana yhteensä 50
pelaajaa. Näistä kaksi pelasi sekä A- että B-joukkueessa, joten
pelaajamäärät jakaantuvat eri joukkueiden kesken seuraavasti:
A-joukkue 19, B-joukkue 17 ja nuorten joukkue 16 pelaajaa.
Valiokunnasta osallistuivat Veikko Laurikainen ja Vilho
Vuohelainen Ruotsin Jääpalloliiton Uppsalassa 24.-25. 10. 65
j är j estämälle v almenta j akurssille.
Taluukot maaotteluista toisaalla.
Veikko Laurikainen
Reino Arvola
Vilho Vuohelainen
Torsti Helikari
Kansainvälinen kilpailutoiminta muodostui edellistä kautta
~aa~aksi. Tämän aiheuttivat Neuvostol!iitossa pelatut
]aapallollun MM-kilpailut. Lisäksi säilyi jo edellisenä vuonna
saatu maaottelukosketus Norjaan. Verrattaessa tuloksia edel52
53
Jääpalloilun koulutusvaliokunta
Toiminta ajalla 22. 3. 64---27. 3. 65
Jääpalloilun koulutusvaliokuntaan ovat liittohallituksen
~e~~nä kuuluneet Kauko Herve puheenjohtajana sekä
Jase~ma Asko Haikala, Veikko Allinen ja Raymond Moberg.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut koulutusohjaaja Olavi
Haaskivi.
Valiokunnan toimesta on pyritty laajoin tiedusteluin kokoamaa~ yhteen~etoja jääpalloharrastuksen laajuudesta ja toimintaa JarruttaVlsta tekijöistä. Saatu aineisto on antanut arvokkaita viitteitä tulevalle toiminnalle, joka tähtää jääpallotoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen.
Yl.eist~~inn~t ovat noudattaneet aikaisempia linjoja, joskin
yht~I~~!.ota ~Ulden pohjoismaisten liittojen kanssa on pyritty
entIstaan laajentamaan.
~y.ös nuoriso~yön parissa on tapahtunut uudis~uksia, joista
maIll1~~a.~oon .~aIto.~erkkiv~.atimusten vahvistaminen sekä sopi~~s SIlta, etta kaikIlle pOjIlle tarjoutuu tilaisuus eri maiden
jaapallomerkkien suorittamiseen.
Ohjaajakoulutus
Jääpalloilun valmentajakoulutus käsittää edelleen vuosittain
~~ksipäi~äis~t ns. valmentajapäivät, jotka tänä vuonna pidettun HelsmgIssä 31. 10--1. II. 64. Runsas osanotto (yli 40 valmentajaa) sekä innostus valmennuskysymyksiä kohtaan viittaa
kuitenkin siihen, että lähitulevaisuudessa on mahdollista ryh-
tyä järjestämään laajempiakin valmentajakursseja. Valmentajapäivillä toimivat luennoitsijoina Kauko Herve, Vilho Vuohelainen, Veikko Laurikainen ja Olavi Haaskivi. Tilaisuuden
ulkolaisvieraina olivat Einar Tätting ja Inge Blomgren Ruotsista. Ruotsin Jääpalloliiton Uppsalassa 24---25. 10. 64 järjestämälle valmentajakurssille osallistuivat Veikko Laurikainen,
Vilho Vuohelainen, Raymond Moberg ja Olavi Haaskivi.
Poikaohjaajakoulutuksessa kokeiltiin neuvonta- ja neuvottelutilaisuuksien paikallisluontoista järjestämistä, mikä toimenpide osoittautuikin aikaisempia poikaohjaajakurssikokeiluja onnistuneemmaksi. Tosin vieläkään ei saatu ko. tilaisuuksia järjestetyksi kaikilla suunnitelluilla paikkakunnilla, mutta
seuraavat 9 tilaisuutta muodostivat myönteisen viitteen kehittämisen arvoiselle toiminnan haaralle. Mainittujen tilaisuuksi~n osanotto muodostui seuraavaksi: Porvoo 24, Savonlinna
10, Varkaus 14, Joensuu 23, Vaajakoski 8, Seinäjoki 15, Vaasa
19, Oulu 12 ja Kemi 6 osanottajaa.
Poikatoiminta
Jääpalloilun poikatoiminta on tänä kautena saanut kauan
toivotun lisän, sillä valiokunta on vahvistanut eriasteiset jääpalloilun taitomerkkivaatimukset.
Taitomerkkisuoritukset
aiheuttivat pi,e nen muutoksen seurojen väliseen poikatoimintakilpailuun, minkä lisäksi ko. kilpailu muutettiin tapahtuvaksi
vain yhdessä sarjassa. Näiden toimintojen lisäksi suoritettiin
jälleen tekniikkakilpailut, joten jääpalloilun poikatoimintamuodot ovat tällä hetkellä saavuttaneet suurimman laajuutensa. Huolimatta useista e ri toimintamahdollisuuksista, eivät
seurat ole niitä riittävässä määrin hyväksikäyttäneet.
Poikatoimintakilpailun voittajaksi selviytyi Warkauden
Pallo-35 saaden kokoon 743 toimintapistettä. Kilpailun tulokset julkaistaan vuosikertomuksen tilastot ja taulukot-osassa.
Jääpallotekniikan SM-kilpailut pidettiin Varkaudessa 14. 2.
1965. Osanottajia oli kaikkiaan 21, edustaen 7 eri piiriä. Tek55
54
niikkamestariksi selviytyi jo toisen kerran peräkkäin VIFK:n
Göran Haldin. Piirien välisen kilpailun voitti Oulun piiri.
Kilpailun tulokset julkaistu jäljempänä. Jääpalloilun taitomerkkejä suoritettiin seuraavasti: I . lk 1 kpl, II lk 37 kpl ja
III lk 121 kpl (kulta-, hopea- ja pronssimaila) , joiden lisäksi
ns. tekniikkamerkkejä (t-merkki, joita annetaan sellaisille,
jotka suorittavat kaikki lajit, mutta eivät saa hyväksyttyjä taitomerkkejä) jaettiin 64 kpl. Jääpallomerkkejä suoritti yhteensä 223 poikaa. Eniten merkkejä suoritettiin Herttoniemen
Urheilijoissa, eli seuraavasti: I lk 1 kpl, II lk 9 kpl, III lk
52 kpl ja T-merkkejä 6 kpl. Merkkisuoritusyhteenvedot julkaistaan jäljempänä.
Muu toiminta
Yhteistyö valitsemisvaliokunnan kanssa on edelleen jatkunut kiinteänä käsittäen harjoitusmenetelmien kehittämistä ja
ohjaustoimintaa edustuspelaajien leirillä.
Valiokunnan toimesta on koottu ja julkaistu 8-sivuinen tiedotuslehti, joka sisälsi Ruotsin, Norjan ja Suomen jääpalloilun
taitomerkkivaatimukset ja suoritusselvitykset. Toistaiseksi ei
seuroissamme ole suoritettu ulkolaisia jääpalloilun taitomerkkejä.
Urheilujoukoissa Lappeenrannassa palvelleiden jääpalloilijain ohjaajana on toiminut Pentti Immonen, joka luennoimisen ja kenttäneuvonnan ohella on esittänyt jääpalloilun opetuselokuvia.
Kauko Herve
Asko Haikala
Raymond Moberg
Veikko Allinen
Olavi Haaskivi
56
Kilpailutoiminta
Jalkapalloilu
Mest~uussarja pelattiin 12-joukkueisena kaksinkertaisena
sarjana, jonka voittajaksi ja Suomen mestariksi selvisi Val~
keakosken Haka, hopeamitalit vei Helsingin JalkapalloklubI
ja pronssin Lahden Reipas. Sarjasta p~~~sivat U pon Pallo,
IF Kamraterna Abo ja Tampereen PallOIlIpt.
Mestarijoukkue Haka: Martti Halme, Olli Mäkinen, Pentt~
Niittymäki, Matti Nieminen, Veijo Valtonen, Esk.o Ma~, OSSI
Collin, Markku Lahti, Asko Mäkilä, Mauri Tuun, Maun Paavilainen ja Matti Pitko.
Mestaruussarjassa pelattiin 132 ottelua ja maksaneita katsojia oli yhteensä 345.128, keskimäärin siis 2.614 ottelua kohd~n
(vastaavat luvut edellisellä kaudella olivat 132, 307.225. Ja
2.327). Paras yleisömäärä oli ottelussa 5.9 HJK-Haka, Jota
seurasi 17.293 maksanutta katsojaa. Edellinen ennätys rikkoutui lähes 5.000 katsojalla.
Suomen cup-kilpailuun otti osaa 205 joukkuetta, joka määrä
on uusi osanottajaennätys. Joukkueet jakautuivat sarjoittain
seuraavasti: mestaruussarja II, Suomen-sarja 30, maakuntasarja 62, aluesarja 65 ja muut 37. Mestaruus- ja Suomen-s~rjan
joukkueet pääsivät varsinaiseen kilpailuun ihnan karsmtaa,
muiden kesken pelattiin 147 karsintaottelua.
Loppuottelussa, joka pelattiin 20. 10 olympiastadionilla iltavalaistuksessa, voitti IF Kamraterna Abo Turun Palloseu~an
1-0 vieden Antero Nymanin muistopalkinnon cup-malpn
ensimmäisen kerran vuodeksi Turkuun.
57
Cup-mestari ÅIFK: Teemu Koskikuusi, Bengt Boman, ThorBjörn Lundqvist, Simo Syrjävaara, Timo Niemi, Erik Lönnfors, Pekka Laakso, Hans Martin, Reijo Kanerva, Aulis Laine
ja Caj Stjärnstedt.
Cup-otteluja pelattiin karsinnat mukaanluettuna 220, joissa
yhteensä 38.890 maksanutta katsojaa (186 ja 42.574).
Suomen-sarja pelattiin 3-10hkoisena, kussakin 12 joukkuetta,
kaksinkertaisena sarjana. Lohkojen voittajat, (itä) Mikkelin
Palloilijat, (länsi) Turun Palloseura ja (pohjoinen) Oulun
Työväen Palloilijat nousivat mestaruussarjaan ja kustakin lohkosta putosi maakuntasarjaan seuraavat kolme viimeistä joukkuetta, (itä) Pallo-Pojat, Pallo-Peikot Voikka ja Töölön
Vesa, (länsi) IF Finströms Kamraterna, Hyvinkään Palloseura
ja Kronohagens Idrottsförening, (pohjoinen) IF Kamraterna
Vaasa, J akobstads Bollklubb ja IF Drott Pietarsaari.
Sarjassa pelattiin seuraavat uusintaottelut: (putoamisesta)
Ponnistus-Pallo-Pojat 1-0, (noususta) Rosenlewin Urheilijat-38-Tunm Palloseura 1-2 ja (putoamisesta) Kajaanin
Reipas-Vaasan IFK 2-0.
Suomen-sarjassa pelattiin kaikkiaan 399 ottelua ja maksaneita katsojia oli yhteensä 21Q.782, keskimäärin siis 528 ottelua
kohden. (396, 203.508 ja 513).
Maakuntasarjassa pelasi 72 joukkuetta jaettuna 9 lohkoon,
joissa kaikissa 8 joukkuetta. Lohkoissa pelattiin kaksinkertainen sarja ja lohkojen voittajat, Porvoon Akilles, Hämeenlinnan
Pallokerho, Turun Pyrkivä, Porin Pallotoverit, Loviisan Tor,
Warkauden Pallo-35, Kuopion Elo, Kokkolan Palloseura ja
Kemin Into nousivat Suomen-sarjaan. Seuraavat kaksi viimeisintä joukkuetta jokaisesta putosivat aluesarjaan: Hunnit, Leppävaaran Pallo, Hyvinkään Apollo, Vanajan Jyry, Uudenkaupungin Roima, Turun Pallokerho, Rauman Lukko, Vamma1an Palloseura, Kuusankosken Puhti, Mussalon Oras, Joensuun
Pallotoverit, Joensuun Maila-Pojat, Kuopiqn Pallotoverit, Va58
nun Veikot, Törnävän Pallo-55, Vaasan Kiisto, Pateniemen
Vesa ja Tornion Palloveikot.
Maakuntasarjassa pelattiin yhteensä 504 ottelua ja maksaneita katsojia oli yhteensä 44.324 (505, ja 61.369).
Aluesarjaan kelpuutettiin kaikkiaan no joukkuetta, joista
1 suljettiin ja 3 keskeytti. Sarja oli jaettu 18 lohkoon, joissa
5-7 joukkuetta. Lohkoissa pelattiin kaksinkertainen sarja
ja lohkojen voittajat, Töölön Pallo, Tapion Honka, Ekenäs
Idrottsförening, Taalintehtaan Jäntevä, IF Kamraterna Mariehamn, Rauman Kisaveljet, Mäntän Valo, Pallo-Sepot -44,
Valkeakoski, Lahden Pallo-64, Kaipiaisten Kajastus, Joutsenon
Kataja, Varkauden Työvä.e n Palloilijat, Kajaanin Haka, Vaajakosken Pallo, Unitas Kristiina, Kokkolan Jymy, Oulun Palloveikot ja Kemin Palloseura nousivat maakuntasarjaan. Sarjasta putosivat lohkoissaan viimeiseksi jääneet, Arsenal, Porvoon Weikot, Lohjan Urheilijat, Hirvensalon Heitto, Jomala
Idrottsklubb, Ruosniemen Visa, Lielahden Kipinä, Urjalan
Palloseura, Uudenkylän Palloseura, Kiripojat (keskeytti ), Lauritsalan Työväen Palloilijat, Niemisen Urheilijat, Juuan Palloseura, Jyväskylän Palloseura, Kaskö Idrottsklubb, Larsmo Bollklubb (suljettiin kahden luovutuksen takia), Raahen Vesa ja
Raahen Ponnistus (keskeyttivät) sekä Kyläjoen Palloilijat.
Lohkon voitosta pelattiin seuraava uusintaottelu: Savon
Pallo-Varkauden TP 2-4.
Aluesarjassa pelattiin 541 ottelua ja maksaneita katsojia oli
yhteensä 11.986 (533 ja 14.591).
Poikien SM-kilpailuun otti osaa 102 joukkuetta ja kilpailu
pelattiin cup-järjestelmää noudattaen, kunnes jäljelle jäi 4, joiden kesken pelattiin yksinkertainen loppusarja. Voittajaksi ja
poikien Suomen mestariksi selvisi Tunm Palloseura voitettuaan
toisessa uusintaottelussa Kuopion Pallos'e uran 1-0, pronssin
vei Kokkolan Palloveikot, jolla oli loppusarjassa edellisten
kanssa sama pistemäärä.
Mestarijoukkue TPS: Jouko Huovinen, Matti Riski, Rauli
59
Nummi, Timo Nummelin, Rauno Karlsson, Tapani Rainio,
Kari Kuisma, Jarmo Aaltonen, Jarmo Koivunen, Teuvo Andelmin ja Veikko Gröhn.
Kilpailussa pelattiin 99 ottelua ja maksaneita katsojia yhteensä oli 4.386 (104 ja 4.211).
Poikien piirien väliseen cup-kilpailuun otti osaa 14 joukkuetta ja kilpailun voittajaksi selvisi Helsingin piiri, joka loppuottelussa Turussa voitti Turun piirin 4-1.
Mestarijoukkue: Leo Ristlakki, Pertti Haikonen, Olli Keränen, Pertti Hulkko, Henry Forssell, Jarmo Hulkko, Esko
Pirttijärvi, Urpo Valkonen, Markku Peltoniemi, Markku Viro
ja Jarmo Lindahl.
Otteluja pelattiin 13 ja maksaneita katsojia oli yhteensä
2.038 (14 ja 2.064).
Kaikkiaan otti liiton järjestämiin kilpailuihin osaa 551 joukkuetta, joiden kesken pelattiin 1.908 ottelua. Maksaneiden katsojien lukumäärä oli yhteensä 657.534 (vastaavat luvut edellisellä kaudella olivat 537, 1.870 ja 635.542).
JääpalloiIu
Mestaruussarja oli jaettu kahteen 6 joukkueen lohkoon
(etelä ja pohjoinen), joissa kummassakin pelattiin kaksinkertainen sarja. Sarjaan pääsystä pelattiin seuraavat kaksi karsintaottelua: Varkaudessa IF Kamraterna Helsinki-Porvoon
Akilles 5-1 ja Oulussa Tarmo-Oulun Työväen Palloilijat
4-3 ja 4-3, yhteensä 8-6.
Kummankin lohkon kaksi parasta pelasivat seuraavat välieräottelut : Varkaudessa Warkauden Pallo-35-IF Kamraterna
Vaasa 2-0 ja Oulussa Oulun Palloseura-IF Kamraterna Helsinki 2-5.
Loppuottelussa, joka pelattiin Varkaudessa, voitti Warkauden Pallo-35 Helsingin IFK:n 5-1 tullen siten Suomen mestariksi. Pronssimitalit vei Oulun Palloseura voitettuaan Oulussa Vaasan IFK:n 9-3.
60
Sarjasta putosivat lohkoissaan viimeiseksi jääneet Veiterä,
Lappeenranta ja Oulun Tarmo.
Mestarijoukkue WP-35: Olavi Toivonen, Pekka Kettunen,
Paavo Kiuru, Pauli Auvinen, Birger Wright, Ilmari Väisänen,
Seppo Laakkonen, Esko Holopainen, Pentti Markkanen, Pentti
Jokinen, Ari Kivikoski, Seppo Immonen, Seppo Koskinen ja
Eino Ropponen.
Sarjassa pelattiin 64 ottelua ja maksaneita katsojia oli yhteensä 48.560, keskimäärin siis 758 ottelua kohden. (Vastaavat
luvut edellisellä kaudella olivat 45, 48.965 ja 1.088).
Suomen-sarja oli jaettu 4 lohko on, joissa 3-9 joukkuetta.
Etelälohkoa lukuunottamatta pelattiin lohkoissa kaksinkertainen sarja, jonka jälkeen lohkojen voittajat pelasivat yksinkertaisen karsintasarjan, josta kaksi parasta, Varkauden Työväen
Palloilijat ja Oulun Työväen Palloilijat, nousivat mestaruussarjaan. Karsinnassa olivat lisäksi Pallokerho-35 Helsinki ja
Jääpallo-64 Tampere.
Suomen-sarjassa pelattiin 88 ottelua ja maksaneita katsojia
oli yhteensä 6.461 (89 ja 10.798).
Poikien SM-kilpailuun otti osaa 16 joukkuetta ja kilpailu
pelattiin 3 häviöpisteen pudotusjärjestelmää noudattaen kunnes jäljellä oli 3 joukkuetta. Näiden kesken pelattiin yksinkertainen loppusarja, jonka voitti Oulun Palloseura tullen
siten poikien Suomen mestariksi. Hopeamitalit vei Warkauden
Pallo-35 ja pronssin Mikkelin Palloilijat.
Mestarijoukkue OPS: Timo Pätäri, Alpo Parhi, Paavo Kaijanen, Kari Tiri, Risto Louet, Osmo Sarkkinen, Timo Sarkki- .
nen, Matti Paaso, Osmo Tanner, Jorma Hannuksela, Pekka
Pirilä, Jukka Sipilä, Matti Moisio ja Raimo Aura.
Kilpailussa pelattiin 27 ottelua ja maksaneita katsojia oli
yhteensä 735 (18 ja 1.141).
Kaikkiaan otti liiton järjestämiin kilpailuihin osaa 50 joukkuetta, joiden kesken pelattiin 179 ottelua. Maksaneita katsojia oli yhteensä 55.756 (vastaavat luvut edellisellä kaudella
olivat 60, 160 ja 61.001).
61
OPPIKOULUJEN JALKAPALLO-CUP
<?ppikoulujen jalkapalloilussa aloitettiin toinen vuosikymmen ja keskuskilpailulautakunnan kokoonpano oli seuraava:
Suomen Voimistelunopettajaliitto: Seppo Kannas, Yrjö
Nora, Suomen Oppikoulujen Urheiluliitto: K eijo Siltanen,
Hannes Syrjälä, Svenska Finlands Skolidrottsförbund: Björn
Federley, Nils Kankkonen, Helsingin Sanomat: Matti Salmenkylä, Voitto Sulander ja Suomen Palloliitto: Jouko Ranjos,
Toivo Ylimaa sekä Kouluhallituksen liikuntakasvatuksen ylitarkastaja Teemu Saarinen. Työvaliokunnan muodostivat lautakunnan puheenjohtaja S. Kannas, M. Salmenkylä, V. Sulander, B. Federley ja lautakunnan sihteeri Esko Piipponen.
Kilpailuun osallistui 131 koulua, joka määrä on uusi osanottoennätys_ Joukkueet jaettiin maantieteelliset ja taloudelliset
näkökohdat huomioon ottaen 8 lohkoon, joissa pelattiin karsintaottelut, kunnes jokaisessa lohkossa oli jäljellä 8 joukkuetta. Karsintaottelut ja varsinaisen kilpailun ensimmäinen
kierros pelattiin toukokuussa, muut ottelut syk syllä. Koko kilpailussa pelattiin yhteensä 131 ottelua, mistä karsintaotteluja
77, ja 6 ottelua ratkesi vasta rangaistuspotkukilpailun jälkeen.
. Loppuottelussa, joka pelattiin 16. 10 Kajaanissa löi Kajaamn lyseo maale~n 2-1 Helsingin kaksoisyhteislyseon saaden
mestaruus mitalit ja vuodeksi haltuunsa "Kullervon Ilves"kiertopalkinnon.
Mestarijoukkue: Reino Karjalainen, Heikki Vihonen, Kauko
Kyllönen, Pekka Bucht, Reijo Mitjonen, Raimo Komulainen,
Jorma Väisänen, Erkki Hallavo, Seppo Laakkio, Matti Kinnunen, Terho Kortelainen ja Esko Mulari.
Toiseksi sijoittunut Helsingin kaksoisyhteislyseo sai hopeamitalit ja vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon Lindell-maljan
sekä lisäksi tätä palkintoa seuraavat p elipaidat.
Molemmista kiertopalkinnoista kilpailtiin nyt ensimmäisen
kerran, sillä aikaisemmat 10 vuodeksi kiertämään määrätyt
luovutettiin lopullisesti niiden voittajille, vakuutusyhtiö Kul-
62
lervon lahjoittama "Kullervon Ilves" Kuopion lyseolle ja Oy
Lindellin lahjoittama "Lindell-malja" Tampereen klassilliselle
lyseolle.
Loppuottelun erotuomari Aulis Raatikainen sai tavan mukaan lautakunnan pronssisen plaketin.
Välieräotteluissa hävinneet koulut, Kokkolan yhteislyseo ja
Tampereen lyseo saivat pronssimitalit ja muut lohkoj en voittajat, Kouvolan lys~o, Uudenkaupungin yhteislyseo, Jyväskylän lyseo ja Kemin lyseo pienet hopeoidut mitalit. Lisäksi jaettiin 8 parhaalle koululle palkinnoiksi jalkapalloja.
Otteluja seurasi yhteensä 7.482 maksanutta katsojaa, bruttotulot olivat yhteensä 5.281 markkaa ja tappiokorvauksina maksettiin kouluille 5.399,85 markkaa (vastaavat luvut edellisellä
kaudella olivat 7.272, 4.264,50 mk ja 5.029,40 mk). Kilpailun
kokonaismenot olivat 8.656,03 markkaa, josta SOU maksoi 1.250
mk, SFSI 125 mk ja 6.910,07 mk jaettiin tasan Helsingin Sanomien ja Suomen Palloliiton kesken. Lisäksi tuotti loppuottelu
350,96 markkaa.
Ottelusta Suomen ja Ruotsin oppikoulujen m estarien kesken
ei tällä kaudella neuvoteltu. Sen sijaan saatiin koulujen aloitteesta ja lautakunnan välityksellä aikaan ottelukosk etuksia,
Tapiolan yhteiskoulu vieraili Ruotsissa ja Köping läroverket
Suomessa Helsingin kaksoisyhteislyseon vieraana, ja tämän tapainen yhteistyö antoi myönteisiä kokemuksia.
AMMATTIKOULUJEN JALKAPALLO-CUP
Järjestyksessä seitsemännen ammattikoulujen jalkapallo:
cupin järjestelyjä koskevissa neuvotteluissa edustivat Suomen
Ammattikoulujen Urheiluliittoa (SAKU) voimistelunopettaja
Matti Kinnunen ja taloudenhoitaja Kalervo Hauhio sekä Suomen Palloliittoa Toivo Ylimaa, Jouko Ranjos ja E sko Piipponen.
Kilpailuun ilmoittautui 32 koulua, joista yksi kuitenkin luopui ottelutta. Osanottajien lukumäärä 31 oli joka tapauksessa
63
uusi ennätys (edellisellä kaudella 28). Loppuottelussa, joka
pelattiin 12. 10 Turussa voitti Helsingin teknillinen ammatti.
koulu ylivoimaisesti 5--0 Turun teknillisen ammattikoulun
saaden ensimmäisen kiinnityksen Pan America Airwaysin
(PanAm) kiertopalkintoon. Lisäksi sai joukkue SAKU:n mestaruusmitalit ja toiseksi sijoittunut hopeamitalit.
Mestarijoukkue: Pekka Jouhivaara, Juhani Salo, Markku
Hänninen, Jarmo Hulkko, Henry Forssell, Pertti Hulkko, Kalevi Jääskeläinen, Pekka Lintunen, Harry Ek, Timo Rahja,
Erkki Jauhiainen, Sam Tallberg, Markku Leirisalo ja Markku
Rantama.
Mainittakoon, että joukkue voitti kaikki 5 otteluaan yhteisen
maalieron osoittaessa numeroita 25-0.
Otteluja pelattiin 31 (edellisellä kaudella 27) ja maksaneita
katsojia oli yhteensä 3.167 (4.495). Ottelujen bruttotulot olivat 1.623,50 markkaa (2.387,50) ja tappiokorvauksia kouluille
. maksettiin 1.352,20 markkaa (916,10). Kilpailun kokonaismenot olivat 2.115,20 markkaa (1.406,04), joka jaettiin tasan
SAKU:n ja Suomen Palloliiton kesken.
64
FINLANDS BOLLFÖRBUN D
1965
Allmänt
Verksamhetsberättelsen omfattar kalenderåret 1. 1. - 31. 12.
1965 .
Ur de olika kommitteernas berättelser framgår att verksamheten på alla områden varit livlig och intensiv. Arbetet har
varit fruktsamt med en heI del goda resultat, varför helhetsintrycket är positivt.
Intresset för förbundets tävlingsverksamhet har stigit hos
den stora allmänheten. Detta gäller speciellt fotboll och för
att höja intresset för bandyn, som arbetar under miserabla
förhållanden, har en stor apparat igångsatts. Kanske redan
efter ett par år kan man märka resultaten av detta arbete.
För att hålla intresset vid liv och för att ytterligare höja detsamma är allt arbete som utförs' på fÖl'lenings-, distrikts- och
förbundsnivå till ytterlighet viktigt. Då alla riktlinjer för detta
arbete redan tidigare äro klarlagda för alla instanser är det
önskvärt, att denna verksamhet visas större intresse. Ett kännbart och eHektivt stöd i detta arbete har förbundet fått av
sportjournalister i press, radio och television. För detta handslag ger förbundet sitt fulla erkännande.
Som en följd av det stigande intresset har även åskådarnas
5
65
antal i se1'iematehe1'na stigit. Detta gälle1' dock endast de hög1'e
se1'ierna. Om landskaps- och kretsse1'ien kunnat hehålla sina
positione1' skulle ett nytt puhlik1'eko1'd kunnat anteeknas.
I den nationella tävlingsverksamheten ha1' matche1'nas antal
ökat. Som en ny landvinning för mä te1'skapsserien kan antecknats att Uleåhorg numera ingår i se1'ien tack va1'e OTP: s
sege1' i norra zonen av Finlands-se1'ien. Det goda samarhetet
med de olika skolo1'ganisationerna har fortsatt.
I handy prövades ett tvåzonsystem i mästerskapsse1'ien, som
doek slopades efter ett år.
Den internationella verksamheten i fotholl vaI' livaktig. Om
man medräkna1' juniorlandskamperna spelades inalles 17
landskamper, av dessa 8 för A-Iaget. Det stora antalet matcher
ha1' givit myeket arbete såväl med förheredelserna och i övrigt.
Detta uthyte har dock va1'it förhundet tili godo. Förutom goda
kontakter utåt har landskamperna även bidragit positivt tilI
förhundets ekonomiska ställning.
Vad den sportsliga delen heträffa1' kan konstateras, att den
skandinaviska positionen kunde hållas. I årets serie stannade
vi på andra plats oeh i tävlingen om vandringspriset under 4årsperioden lede1' vi fortfarande. Säsongen öppnades med
knappa h emmanederlag mot Skottland och Italien. Kulmen
nåddes med hemmaseger ö",er Polen. Bortanederlagen i oktober
försämrade dock statistiken. Om man tar säsongen i sin helhet
kan konstateras, att matchresultaten under den egentliga seriesäsongen äro acoeptabla men efter seriens slut spelade matcher
nästan ofelhart ger sämre resultat. Detta äro lärdoma1', som
bör heaktas tmder kommande år.
Toppen i det internationella uthytet i handy var VM-tävlingarna i Sovjet-Unionen. I turneringen slutade vi på sista
plats ooh den enda trösten var segern över Sverige. Såväl A-som
B-lagen förlorade sina årliga skandinaviska matcher. Juniorlaget återgav t1'on på framtiden med sina två oavgjorda resultat
mot Sverige.
Utbildnings- oeh ungdom verksamheten haserade sig på
66
tidigare erfarenheter. Glädjande ä1' att int1'esset för av förhundet ordnade kur eI' stigit.
Vad organisationsverksamheten heträffar hör erkännas, att
här finns de stö1'sta bristerna he1'oende närmast på svårigheten
att hitta lämpliga förening funktionä1'er. Trots att vå1't förbund i detta avseende icke är det enda i landet är detta en
sak, som hör tagas med stort allvar. Hela verksamheten hli1'
lidande om en del av vå1'a föreningar ha1' en passiv inställning
tilI det gemensamma arhetet.
Av det som ovan nämnts och hänvisande tilI herättelsen i
sin helhet framgår, att a1'betet har varit intensivt och att en
heI del framgångar har noterats. Myeket finns dock ogjort oeh
inom idrotten kan man icke leva f1'ån dag tili dag. Förhundsstyrel en har tagit detta i heaktande och utsett en kommitte
med uppgift att planera förhundets verksamhet på längre sikt.
Vårt förbund fyller nästa år 60 år oeh förberedelserna för
juhileet äro 1'edan igångsatta. Uppgifte1' finns sål edes tillräckligt för alla som vilI arheta för vår hollsport.
Förbundsmötet
Det ordinarie förhundsmötet hölls i Helsingfors den 28. mars.
Närvarande var följande 56 representanter:
Helsingfors distrikt: E. Nuutinen, S. Svanström, J. Hiltunen,
M. Westerherg, I. Timherg. Åbo distrikt: E. Laine, K. Tuomi,
O. Ojama, E. Rantanen, O. Kuikka. Tammerfors distrikt: M.
Saukkonen, V. LiesIehto, R. Järvinen, J. Rautalin, E. L4tdholm. Savolax distrikt: V. Heikkinen, R. Pohjolainen, K. Tuulio, O. Kaitokari. Vasa distrikt: F. Nyherg, A. Jokinen, E.
Palin, V . Kuivasniemi, E. Maijala. Satakunda distrikt: M.
Lehtonen, M. Laippala, M. Sorsakivi, G. Peräntie. Kymmenedalens distrikt: S. Malinen, E. Kiviharju, O. Tervo, R. Nivell.
Saimens distrikt: K. Innanen, J. Muukkonen, R. Mälkiä, R.
Ekholm. Lapplands distrikt: M. Kauppi, K. Salmi, J. Hannuniemi. Mellersta-Finlands distrikt: V. Vuokko, S. Heinonkoski,
67
M. Säisä. Mellersta _Österbottens distrikt: A. Pohjonen, Nic
Janer. Uleåborgs distrikt: J. Kettumäki, Hj. Tammelin, A.
Haikala. Tavastlands distrikt: U. Kari-Koskinen, A. Sulonen.
Joensuu distrikt: U. Långström. Lahtis distrikt: A. Lievonen,
U. Nurmi. Västra Nylands distrikt: K. Kvarnström, K. Westerholm. Ålands distrikt: G. Lindqvist, A. Lindblad.
Förbundsstyrelsen
Förbundsstyrelsens sammansättning har under året varit
följande:
Ordförand,e :
I viceordförande:
»
II
»
111
Medlemmar:
verkst. dir. Osmo P. Karttunen
riksdagsman Antero Väyrynen
verkst. direktör Niilo Koskinen
ekonomidirektör Turkka Laine
borgmästare Nils Andersson
förman Kauko Innanen
direktör Esko Lanamäki
musiker Aarre Lievonen
hamnorganisatörToivoPenttilä
verkst. direktör Tauno Takala
montör Reino Valkama
(4 möten)
(3
»
)
(5
" )
(5
»
)
(5
»
)
(3)>)
(5,.)
(3
»
(5
"
)
(5
(5
»
)
»
)
)
Förbundsstyrelsens medlem tekniker Elis Spring avled den
29. 3. 1965. Förbundsstyrelsen har hållit 5 möten.
Arbetsutskottet
Arbetsutskottets sammansättning har varit följande:
Ordförande:
Viceordförande:
Medl,e mmar:
68
Niilo Koskinen
Reino Valkama
Esko Lanamäki
Toivo Penttilä
Tauno Takala
(11 möten)
»
(12
)
,. )
(12
»
(11
)
JO
(12
)
Dessutom har förbundets I viceordförande Antero Väyrynen
varit närvarande vid 5 och 111 viceordförande Turkka Laine
vid 8 möten. Arbetsutskottet har hållit 12 möten.
Övriga kommitteer
Domarekommitten: E. Pekonen (ordf.), J. Alho, A. Eriksson,
E. Koivisto, O. Ojama.
Publikations- och propagandakommitten: J. Ruotsalainen
(ordf.), S. Kokkola, O. Lyytikäinen, J. Kahila.
Utbildningskommitten: T. Takala (ordf.), A. Lehtonen, U.
Viitaniemi, L. Aaltonen, A. Westerholm.
Ungdomskommitten: K. Tirri (ordf.), S-G. Myntti, R. Järvinen, S. Kaukonen.
Seriekommitten: Y. Reijonen (ordf.), K. Linko, E. Palin,
V. LiesIehto.
Stadgekommitten: M. Holopainen (ordf), A. Andersson, E.
Linkomo, M. Mehto.
U ttagningskommitten: A. Lintamo (ordf.), O. Laaksonen,
O. Kristo.
Utrikeskommitten: T. A. Ekholm (ordf.), K. Altti, F. Nyberg, D. Lindell, O. Terho, E. Poroila.
Bandysektion~n: O. Stoltzenberg (ordf.), A. Väyrynen, K.
Herve, R. Arvola, R. Moberg, A. Haikala, R. Lemmetty, P.
Matalamäki.
U tbildningskommitten i bandy: K. Herve (ordf.), A. Haikala, P. Konttinen, B. Spoof, V. Vuohelainen.
Uttagningskommitten i bandy: R. Arvola (ordf.), V. Allint:n,
V. Partanen, P. Turunen.
Propagandakommitten i bandy: R. Moberg (ordf.), T. Aro,
A. Kukkonen, T. Lindholm, V. Sulander.
Revisorer
M. Lehtonen och T. Ylimaa ha varit förbundets revisorer
med L-E. Hartman, L. Lehtinen och M. Häivä som suppleanter.
69
Distrikt och föreningar
Till förbundet hörde vid verksamhetsårets slut 17 distrikt
och 597 fÖl"eningar, De 29 nya föreningar, vilka godkänts till
medlemmad under årets lopp, fördela sig på distrikten enligt
följande:
Helsingfors distrikt: Aeron Pallo, Espoon Ankkurit, Myllypuron Ratas, Pasilan Toverit, Peli-Toverit; Åbo- distrikt:
Sarko; Tammerfors distrikt: Jääpallo-64, Lempäälän Kiri,
Linnavuoren Lukko, Sääksmäen Sopu, Tampellan Terä; Vas(t
distrikt: Jurvan Urheilijat, T,e uvan Rivakka; Savolax distrikt:
Kuopion Työväen Kiekkoilijat; Sqtakunda distrikt: Narukerä,
Rauman NMKY:n Urheilijat; Kymmenedalens distrikt: Elimäen Valo, Hukat, Kumu; Saimens distrikt: Savilahden Urheilijat, Taipalsaaren Pallo; Mellersta-Finlands distrikt: Petäjäveden Petäjäiset; Lapplands distrikt: Tornion Tarmo; Tavastlands distrikt: Urjalan Palloseura; Västra-Nylands distrikt:
Karjalohjan Pallo-65, Nummelan Palloseura; Lahtis distrikt:
Hollolan Urheilijat, Lahden Pallo-64, Nastolan Nopsa_
Följande 38 föreningar har upphört med bollsport och avgått från förbundet: Helsingfors distrikt: Bollklubben Sparta,
Etelä-Espoon Urheilijat, Haagan Haka, H:gin NMKY:n Urheilijat; Åbo distrikt: Paattisten Pamaus, Perniön Urheilijat;
Tammerfors distrikt: Tampereen Jalkapallovalmentajat, Tampereen Posti- ja Lennätinurheilijat, Tampereen Sisu; Vasa
distrikt: Kauhavan Visa, Virtain Urheilijat; Savolax distrikt:
JOl;oisten Jyske, Kuopion Kisa-Veikot; Kymmenedalens
distrikt: Inkeroisten Vihuri, Kymin Koskenpojat; Saimens
distrikt: Haukivuol"en Kisailijat, Taipalsaaren Saaren-Veikot;
Mellersta-Finlands distrikt: Korpilahden Murto, Muuramen
Urheilijat, Panda-Karhut, Salpa, Äänekosken Palloseura;
Lapplands distrikt: Kemijärven Pallo-Peurat, Kittilän Urheilijat, Lapin Veikot, Pellon Ponsi, Sallan Karhut, Sodankylän
Raju; Mellersta-Österbottens distrikt: Allianssi, Friska Viljor
-47, I,K, Myran, J eppo Idrottsförening; Tavastlands distrikt:
70
,
K'trl'Ve
l'kot
, ToiJ'alan. Urheilijat, Urjalan
N Taimi,
k
H 'a'meenhnnan
'
'k
N'
n
Veto
Urjalan Urheilijat; Joensuu dtstrt t: leme
, urme sen
Tarmo,
o
h
f"l' ande namnförändringar antecknats:
Under aret
ar 0 J
11 'li'
fd
'
P 11 Hämeenlinnan P a 01 pt "
RoPa f,d, Rovamemen a 0,
äknaae medlemsantalet i
Hämeenlinnan Sport_ Det sammanr
'd
t slut 174572,
'naar
var VI are s
"
förbundet tillh öran d e f orem
0
14' 163
Antalet registrerade spelar,e i fotbo11 25,918, varvav
jtmiorer och i bandy 3,242,
0
Förtjänsftecken
,
d s t'd ro tts Jörtjänsttecken "
Ftnlan
.
..
Enligt fors1ag av f'orbundet har Undervisningsmlmstenet
heviljat följande förtjänsttecken:
Utlänningar
Förtjänstkors i gu ld : G unnar Lange, Sverige,
övriga
,
A atos L ehtonen , Voitto Vuokko,
s~lver:
"
'Z
Fört 'änstmedal] t St ver med J"orgyllt kors: Odert, Forsstedt,
xb
] Hess, Ells
' Lyytl'k'"amen, Arvo Nurmela, Enk Sa erg,
Hellmut
F ört jänstkors i
Rafael Strascheffsky,
F ört jänstmedal j i silver: Martti Ilveskorpi, Unto Tiljander,
'"
ttecken
"
J ort]ans
Förbundsstyrelsen har under året utdelat e~ g:l~O~:
or
samt f 0"l'Jan de förtJ'änstmärken och -plaketter, VIlke
Förbundets
kräftas av förbundsmötet:
Guldklocklt: Juhani Peltonen,
,
"
' l d ' R 'mo Kaarela Se ppo Alatalo, HplFörtjänstmarket t gu , a l
M : S",.. ReiJ'o Pohjo, AIpo V"nikainen
arttt alsa,
mar Tamme1ln,
11,
,
V'" ..
lainen, Veikko Saarela, Erkki Hakala, Lars Lampl,
amo
71
Hentunen, Urho Lindevall, Viljo Jokinen, Aarne Eriksson,
Heikki Karikoski.
Förtjänstmärket i silver: Kalevi Pirkola, Kalervo Tirri,
Veikko Laurikainen, Martti Hirviniemi, Veikko Grönholm,
Pentti Piipponen, Eino Jokinen, Pentti Laakso, Valdemar
Rautarinne, Joonas Hiltunen, Mikael Kagan, Isak Smolar,
Abraham Mitzner, David Wardi, Heikki Jokinen, Paavo Makkonen, Matti Kauppi, Paavo Marjamäki, Paulu Mäkinen,
Kauko Piirainen, Pentti Vikman, Pentti Riekkinen, Per Holm,
Kurt Kvarnström, Ole Vikman, Kurt Westerholm, Armas
af Hällström, Erkki Holopainen, Teppo Lampi, Aulis Vahtonen, Uuno Kaapro, Reino Koskinen, Toivo Alkio, Erkki Holtari, . Mauno Pekonen, Arvo Tiin1!-s, Pekka Sumelahti, Esko
Heltola, Paul Lakomaa, Markku Kumpulampi, Semi Nuoranen, Pertti Mäkipää, Lars Näsman, Georg Afanasjeff, Toivo
Arponen, Erkki Hedman, Aarne Haapalainen, Timo Kautonen, Matti Mäkelä, Risto Kanerva, Reijo Järvenpää, Roland
Henriksson, Oiva Helenius, Esko Ortia, Veikko Ketola.
Plaketter i guld: Roland Wiik, Anselm Anttila, Folke Nyberg, Max Viinioksa, Peli-Peikot r.y., Yrjö Tornivuori, Ekenäs
Idrottsförening.
Plaketter i silver: Väinö Launela, Urho Hokkanen, Olavi
Ojama, Maskun Kataja, Messukylän Toverit, Tauno Karttunen, Leo Aaltonen, Oulun Palloseura, Martti Mikkonen, Bertel
Ahlfors, Paavo Karhunmaa, Tampereen Kisatoverit, Kurt
Axberg, Erkki Pastinen, Emil Lilja.
Plaketter i brons: Seinäjoen Palloseura, Tampereen Palloveikot, Kotkan Kiri, Urho Teräs, Kalervo Tirri, Oriveden
Tuisku, Arsenal r.y., Jaakko Tuomainen, Olavi Hirvonen.
Förbundets personaI
generalsekreterare :
instruktör:
cheftränare :
kassör:
byråsekreterare:
distriktsinspektör:
korrespondent:
maskinskriverska :
byråbiträde:
springbud :
John Gustafsson
Olavi Haaskivi
Olavi Laaksonen
Kaija Reijonen intill 6.2.
Arvo Nurmela fr. o. m. 7.2.
Esko Piipponen
Torsti Helikari
Anselm Anttila
Anna-Liisa Westling
Kaarina Hyyryläinen fr. o. m. 15.2.
KaarinCL Luote intill 15. 2.
KaCLrina VanhCLZCL fr. o. m. 4. 5.
Ari Hartikainen
Diverse
Erkki Linkomo har varit förbundets representant
Idrottsnämnd.
Statens
Niilo Koskinen har tillhört styrelsen för Finlands Olympiska
förening. Till delegationen hör Niilo Koskinen och Antero
V ··ayrynen me d Turkka Laine och John Gustafsson som suppleantel'.
Karttunen
O smo P.
, Toivo Ekholm och Väinö Heikkinen
.
Ab
ha varit förbundets representanter i Oy Veikkaustoimisto
:s
förvaltningsråd. Niilo Koskinen har varit verkställande
direktör och John Gustafsson revisor.
Kontraktet beträffande matchservice utgick vid årets slut.
Förbundets ekonomi
Bokslutet uppvisar ett överskott på mk 33.942,07.
Statsunderstödet var mk 21O.000,~.
Toivo A. Ekholm har tillhört slyrelsen för Europas Fothollförbund (UEFA).
72
73
Allan Ljungqvist är ordförande i Internationella Bandyförbundet (IBF ), Antero Väyrynen är styrelsemedlem och
John Gustafsson sekreterare i samma förbund.
Förbundets hemort är Helsingfors.
Jalmari Suomela har varit förbundets representant i Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto.
Yrjö Tornivuori har representerat förbundet
stiftelsen.
Stadion-
1 Moskva den 26. 2. Allan Ljungqvist, Antero Väyrynen och
John Gustafsson.
1 Stockholm den 21. 5. Ole Stoltzenberg och John Gustafsson.
John Gustafsson deltog 1 av Europas Fotbollförbund
arrangerade rådplägningsdagar för förbundens generalsekreterare i Hamburg den 9-11. 9.
Ole Stoltzenberg och John Gustafsson representerade förbundet vid Svenska Bandyförbundets 40-årsjubileum den 22. 5.
Niilo Koskinen hör till Idrottsnämnden i Nylands Iän med
John Gustafsson som suppleant.
Niilo Koskinen och John Gustafsson äro förbundets representanter i Suomen Urheilun Kehittämiskomitea.
Kontraktet med Oy Yleisradio Ab berörande radiering av
landskamper är fortsättningsvis i kraft. Under året överenskoms även om televisering av en del fotbolls- och bandymatcher.
FINLANDS BOLLFöRBUNDS STYRELSE
För att förbereda förbundets 60-årsjubileum har tillsatts en
kommitte bestående av Toivo A. Ekhohn, Antero Väyrynen,
Dennis Lindell, Erkki Poroila och John Gustafsson.
Osmo P. Karttunen, Toivo A. Ekholm och John Gustafsson
representerade förbundet i Nordiska Fotbollskonferensen i
Helsingör d~n 9-11. 8.
Förbundets representanter
renser ha varit följande.
74
Osmo P. Karttunen
Antero Väyrynen
Niilo Koskinen
Tltrkka Laine
Toivo Penttilä
Nils Andersson
Kauko Innanen
Esko Lanamäki
Tauno Takala
Reino Valkama
Aarre Lievonen
John Gustafsson
tvenne Nordiska Bandykonfe-
75
Bokslutet per den 31. december 1965
Kostnader:
Tävlingsverksamhetens utgifter:
Fotboll, understöd i lägre serier
Fotboll, understöd lärdomsskolor·
na s cup
Fotboll, understöd yrkesskolornas
cup
Bandy, underskott i landska mper
Kostnader för VM i bandy ...
Bandy, understöd j lägre serier
RESULTATKONTO
T ävlingsverksamhetens netto intäkter :
61.701,05
Landskamper i fotboll
Mästerskapsserien i fotboll
2.854,04
Mä sterskapsserien i balldy
Diverse tävlillgar ...
1.405,20
Kommitteinkomster:
18.568,93
Pnblikationskommitten
10.916,16
15.844,90 111.290,28
V erksamhetsinkomster:
Kommitteutgifter:
Utbildningskommitten
Uttagning skommitten
Domarekommitten
Ungdomskommitten
Serie·, stadge. och utrikeskommitten
Bandysektionen ..
20.484,40
27.007,96
7.100,22
17.728,40
736,15
20.735,41
93.792,54
133.537,24
78.947,67
212.484,91
558,27
3.270,75
1.330,05
5.159,07
A llmänna kostnader:
Löner och arvoden
Övriga allmänna kostnader
V erksamhetskostnader :
Medlemsavgifter
Räntor
Övriga ko stnad er
nderstöd:
At distrikten
At föreningarna
lntäkte r :
113.025,14
72.520,78
8.464,04
1l.351,09
75.005,-
Avskrivninga r:
Varor .
Inventarier
Viirdepapper
89,33
2.098,16
15.762,09
17.949,58
R eserverat :
FBF: s 60·årsjubileum och VM i balldy
Olympiatränin g
10.000,5.000,-
15.000,-
921,41
11.800,95
16.792,1.559,31
9.088,73
Medlems· och anslutnin gsavg ifter
Deltagar. och transferavgiIter
Räntor
..... ' ...
Övriga inkomster
58.365,16.640,-
205.361,05
39.240,99
210.000,104.100,5.000,-
Statsunderstöd .. '
Avtal med Oy Veikkaustoimisto Ab
Understöd för olympiaträning
33.942,07
Överskott:
564.623,45
564.623,4.5
FöRMöGENHETSBALANS
Kapital:
Tillgå ng a r:
Kassakonto
Bankkonto
Postgirokonto
KontoIordringar
Varukonto
Inventariekonto
Värdepapperskonto
635,23
35.196,26
16.851,23
971,59
1,1,-
20.000,-
Konto sknlder ......... .
Reserverat Iör 60·årsjubileum och VM i bandy
Reserverat för olympiaträning
2.902,21
10.000,5.000,-
Eget kapital:
Vid räkenskapsårets början .. .
Kapitalökning
....... . . .
55.754,10
73.656,31
73 .656,31
Helsingfors, den 31. december 1965
21.812,03
33 .942-,07
Osmo P. Karttunen
J. Gustafsson
att förmögenhetshalansen och resultatkontot samt i dessa
varande övriga uppgifter överensstämde med räkenskaperna
och övriga handlingar,
att i bokslutet upptagna fordringar enligt vår åsikt äro säkra,
att brand- och övriga försäkringar äro i kraft,
Revisionsherättelse
1 egenskap av Finlands Bollförbund r.f:s (Suomen Palloliitto) ordinarie förbundsmöte den 28 mars 1965 valda revisorer
ha undertecknade i dag granskat förbundets förvaltninfY och
"
räkenskaper för räkenskapsåret 1965. Såsom resultat av denna
granskning får vi åt förbundsmötet framföra följande:
Av förbundsstyrelsens arhetsutskotts utsedda övervakande
revisorn, ekonom P. Tuormaa (GRM), har åt oss överlämnat
sin granskningsberättelse av vilken vi tagit del.
att värdepappren finns i vederhörlig ordning.
På grund av ovannämnda och då vi uhder granskningen ha
konstaterat, att förhundets ärenden och ekonomi skötts skickligt och omsorgsfullt... föreslå vi, att bokslutet måtte fastställas
och att åt vederhörande måtte beviljas ansvarsfrihet för det
gångna räkenskaps- och arbetsåret.
Helsingfors, den 29. januari 1966.
Mauno Lehtonen
T. Ylimaa
Förbundsstyrelsens och av denna tillsatta kommitteers protokoll ha tillsänts oss under årets lopp och ha vi grundligt bek~tgjort oss med dessas innehåll.
1 samband med granskningen konstaterade vi:
att kassamedlen, vilka vi i dag kontrollerade överenstämde
med kassakontots saldo,
att kontoöppningen hänförde sig till föregående års bokslut,
att bokföringen är särskilt noggrannt och väl skött och att
för alla utgifts- och inkomstposter finns vederbörande godkända verificat,
att bokslutet, vilket hänför sig tilI bokföringen och inventarieförteckningen var rätt och uppfört på i kraft varan de lag.
Bokslutet uppvisar ett överskott på mk 33.942,07. Förbundets
eget kapital 31. 12. 1965 är mk 55.754,10. Förmögenhetsbalansen slutar på mk 73.656,31. Den av förbundsmötet fastslagna budgeten för år 1965 har följts,
78
79
Kort översikt over de olika
kom mitteernas verksamhet 1965
B-laget hade en bättre säsong än sen aste år med en seger, en
oavgjord och en förlorad match. Däremot förlorade ungdomslaget knappt alla sina tre matcher. B-laget använde 21 och ungdomslaget 18 spelare. En beklagansvärd olyckshändelse skedde
under året. Till ungdomslandslaget mot orge utsedda Martti
Tolonen från Torneå och samma lags tränare Paavo Kivilompolo från samma ort råkade under resan till Helsingfors ut
för en bilolycka, varvid den förstnämnda skadades svårt och
den sistnämnda avled.
Denna översikt innehåller icke siffror och resultat. Dessa
framgå ur de finskspråkiga berättelserna.
Uthildningskommitten i f otholl
Uu agningskommitten i f otholl
Land lagskandidaternas träning sköttes såsom tidigare börjande med träningsringar för såväl A- som ungdomslandslaget.
Under januari månad följ de testning av de utsedda spel arna
och under februari-mar månader arrangerades tre trän ingsläger i Otnäshallen. Det fjärde lägret ordnades i Valkeakoski
i april. De sedvanliga träningsmatcherna mot olika distriktslag spelades före landskamperna. 1 förberedelserna för landskampssäsongen ingick ytterligare den årligen återkommande
matchen Landslaget-Pressen som spel ades i maj månad.
Förutom bevakningen av de nationella matcherna utfördes
även bevakning utomlands av de kommande landskampsmotståndarna. På grund av kvalificering tävlingen för VMfotbollen var programmet speciellt vad A -laget beträffar rätt
betungande. 1 allt spelade A-laget åtta matcher under året.
Av VM-matcherna kan frijmst nämnas hemma egern över
Polen.
Under verksamhetsåret följd,es i stort sett samma riktlinjer
som tidigare vad utbildningen av tränare beträffar. 1 de olika
kurserna deltog inaIles 310 personer av vilka 24 avlade examen
i fortsättningskursen. Även kurser utomlands besöktes i såväl
Sverige som Danmark.
1 utbildningen av spelare ligger tyngdpunkten fortsättningsvis i föreningarna som stödes av kommitten med hjälp i form
av lärare och material. Några kurser och läger för kandidaterna i de olika landslagen har dock ordnats i samråd med
uttagnings- och ungdomskommitten.
Samarhetet med olika organisationer och idrottsinstitut har
varit livligt. Kurser har ordnats i olika yrkesskolor och i samarbete med Skolstyrelsen har en publikation herörande träning
utgivits. Träningen för de spelare som avtjäna sin värnplikt
i de s.k. idrottsenheterna har skötts av Olavi Haaskivi.
Även distriktens sekreterare kaIla des till rådplägningsdagar
och konsulent A. Anttila har hesökt en del di trikt. Nya
direktiv för denna verksamhet är under arhete.
1 den skandinaviska turnerigen uppnåddes detta år en
hedrande andra plats och cfter tvenne omgångar leder fortsättningsvis Finland. 1 A-laget spelade under året 22 spelare.
Verksamheten inom de olika distrikten fortsatte såsom
tidigare. Intresset för denna del av kursverksamheten är rätt
svag på grund av ekonomiska skäl och brist på lämpliga
ledare för ändamålet.
80
6
81
Kommitten har förberett en gruppresa tili VM-tävlingarna
England. En del publikationer för tränare har utkommit
tmder årets "Iopp.
Domarekommitten
Kommittens uppgift är att i samråd med distrikt och domareklubbar handha domarnas och in truktörernas utbildning, se
till att spelreglerna i fotboll och bandy överen sstämma med
de iuternationella reglerna samt öv,e rvaka domarnas verksamhet i de nationella erierna. Dessutom ut es domarna tilllandskamper och seriematcher.
Under året trycktes ett supplem ent till spelreglerna i bandy
innehållande de ändringar som gjorts av Internationella Bandyförhundet.
Kommitten vaI' under året representerad i nordiska r egelkonferensen i fotboll och i tekniska kommittens möte i handy.
Åtta protest er behandlades och inalles tilIdelades 167 sp elare
i fotboll sp elförbud för olika förseelser. I bandy utdelades
inga sp elförbud under säsongen.
Kommitten har under året anmält domare tili FIFA: s och
IBF: s internationella domareförteckning.
Förbundsdomarnas antal var i bandy 3S och i fotboll SS.
Under året har kommitten anordnat kurser såväl i fotboll
som bandy för distriktsinstruktörer och elitdomare.
Ungdomskommitten
KOll1mitten har i silt arbet e strävat till att samla så pass
stora skaror ungdom som möjligt kring in verksamhe t. Detta,
gäller såväl utbildnings- som tävlingsVierksamhe t samt
skapandet av ett slagkraftigt juniorlandslag. D etta har såsom
tidigare uttagits dels på grund av träningsläger dels enli gt
utlåtanden av juniorobservatörerna i de olika distrikten.
82
, Tyngdpunkten i de internationeIla tävlin garna låg i juli då
den skandinaviska turneringe n anordnades i Sverige. V årt la g
förlorade sina matcher mot Sverige och Norge ll1en vann tröstmatchen över Island.
Med tanke på uttagningen av juniorlandslaget anordnades
under året tre träningsläger , i mars, juli och augusti. Det
sistnämnda lägret arran gerades m ed tanke på laget 1966. Till
detta läger kallades öven juniorobservatörerna för tvenne
dagars rådplägning. J ulilägre t anordnad es p å Åland under
r esan tilI skandinaviska turneringen . I samband med detta
läger spelades även tve nne matcher.
T ekniktävlin gen ordnades såsOIl1 tidi gare inom föreningar
och distrikt, varefter förbund ets tävling arrangerandes i V oikkaa. Endast e tt distrikt lyst e m ed sin frånvaro. Antti YliHärsilä från Lappo vann det individuella mäst erskape t och
Vasa distrikt lagtävlingen. Verksamhetstävlin gen för juniorer
vaI' såsom tidigar e indelad i tre olika klasser och i stort sett
följdes samma stad gar om tidigare. Kokkolan Pallo-Veikot
h emförde vandringspri e t för evigt och Tamme rfors distrikt
vann lagtävlingen.
Proven för fotbollsmärket avlades i större utsträcknin g än
tidigare. Såväl arrangerande föreningars som märkesproven
antal visade kraftig ökning. I de tre olika klasserna utgick
Kokkolan Pallo-Veikot, Malmin Palloseura och Forssan Palloseura sorn segrare.
I cuptävlin gen distrikten em ellan om Oy Uusi Suomi
vandringspris deltog 14 distrikt. Vandrin g priset h emfördes
denna gån g av Helsingfors distrikt.
PuhlikatioJls- och propagandakommitten
Förbundets officiella puhlikationer har utkomrnit i samma
forrn som tidigare. Propaganda- och informationsverksarnhet ell
har fortsättningsvis utökats. Med tilIhjälp av Oy Veikkaus83
© Copyright 2024