Tästä klikkaamalla
4 Perjantaina 25. syyskuuta 2015 KAAVOITUS Maakuntien ja kuntien päätösvalta kaavoituksessa kasvaa Sipilän hallituksen tavoitteena on, että maaseudulla saa rakentaa nykyistä vapaammin. Maakuntien ja kuntien valtaa kaavoitusasioissa kasvatetaan suhteessa valtionhallintoon. Maankäyttö- ja rakennus lakiin on tekeillä muutos, jossa maakuntien ja kuntien yhteis ten yleiskaavojen vahvistus menettely poistuu. Hallituksen esityksellä pyri tään nopeuttamaan maakunta kaavoituksen ja kuntien yhtei sen yleiskaavoituksen päätöksiä ja muutoksenhakua. Maakunnan liittojen itsehal linnollista roolia maankäytön suunnittelussa aiotaan koros taa. ”Tällä hetkellä maakunta kaavan vahvistaa ympäristö ministeriö. Jos eri ministeriöt ovat lausunnoissa erimielisiä, asia siirtyy valtioneuvoston päätettäväksi”, hallitusneuvot teluissa asumisryhmää vetänyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen toteaa. Jatkossa ympäristöministeriö ei enää vahvista kaavaa. Juha Sipilän (kesk.) hallituk sen ohjelman keskeinen tavoite kaavoituksessa on prosessien sujuvoittaminen. Tällä tavoin luodaan edelly tyksiä nopeammin etenevälle rakentamiselle. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Maalle saa rakentaa vapaammin Vanhasen mukaan hallitus pyrkii huolehtimaan siitä, että maaseudulla saa jatkossa ra kentaa nykyistä merkittävästi vapaammin. ”Lähtökohtana pitää olla, että maakuntakaava on hyvin yleispiirteinen ja ottaa kantaa vain sellaisiin asioihin, joilla on maakuntatason vaikutusta. Muutoin kaavoituksesta pitää päättää kunnassa”, Vanhanen linjaa. Maakuntakaavojen vahvis taminen jää maakuntaliitoille. Elykeskusten ja ympäristö ministeriön valtaa pienenne tään. ”Elykeskuksen roolia maan Koko uudistuksen henki on, että annetaan vasaroiden paukkua vapaammin. MATTI VANHANEN käytössä muutetaan konsultoi vaksi ja kuntien päätösvaltaa lisätään”, Vanhanen taustoittaa. ”Hallitusohjelman henki on, että maaseudulle rakentamista pitää helpottaa. Tämä koskee myös esimerkiksi rantarakenta mista sekä vapaa-ajanasuntojen muuttamista pysyviksi asun noiksi.” Vanhanen uskoo, että maa seudulle rakentamisen vapaut tamisella luodaan uutta työtä ja kasvua. ”Koko uudistuksen henki on, että annetaan vasaroiden paukkua vapaammin. Samalla luodaan taloudellista toimeliai suutta, joka auttaa Suomea työl lisyydessä ja talouskasvussa.” Ongelmana suunnittelutarvealueet Hallitus on linjannut myös, että suunnittelutarvealueiden lukkiutuneeseen tilanteeseen puututaan. ”Suunnittelutarvealueista on käytännössä monilla alueilla muodostunut ikuinen raken nuskielto. Viranomaisilla on täysi harkintavalta, annetaanko rakennuslupaa vai ei. Tällaisia ongelmia on ilmennyt paljon eri puolilla maata”, Vanhanen sanoo. Suunnittelutarvejärjestelmää lievennetään, mutta keinoista siihen ei ole vielä olemassa tark koja päätöksiä. ”Riesa kohdistuu lähinnä kasvuk eskusten ympärys alueille. Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun lähialueet sekä käytännössä melkein koko Uusimaa ovat tällaisia alueita.” Vanhanen peräänkuuluttaa myös kuntien omaa vastuuta. ”Jos tahtotila on kunnissa oikeanlainen, mahdollisuuksia varsin vapaaseen rakentami seen on.” ”Mutta jos kunta on määritel lyt laajoja alueita suunnittelu tarvealueeksi, ei rakennusluvan myöntäminen ole sen jälkeen enää omissa käsissä.” JUKKA KOIVULA PETTERI KIVIMÄKI PENTTI VÄNSKÄ Huoli yleiskaavasta yhdistää siilinjärveläisiä maanviljelijöitä. Seisomassa vasemmalta ovat Antti Argillander, Pekka Miettinen, Tuomo Seppälä, Juha Miettinen, istumassa Ilkka Argillander, MTK:n lakimies Simo Takalampi, Hanna-Liisa Nousiainen ja Marjaana Pitkänen. Siilinjärvi haluaa maatilat tonttimaaksi SIILINJÄRVI (MT) Runsaan 21 000 asukkaan Sii linjärvellä laaditaan yleiskaavaa, jossa Kasurilan kylässä kuuden maanviljelijän peltoja on mer kitty asuinalueeksi, asuinalue reserviksi tai niihin liittyviksi kaduiksi ja ulkoilureiteiksi. Kaavaluonnokseen huomau tuksensa tehneitä maanomista jia huolestuttaa, kuunnellaanko heitä lainkaan. ”Kunnan kaavoitusviranomai set eivät ole ottaneet asiasta selkoa tai sitten kyse on maan viljelyselinkeinon täydellisestä vähättelystä”, sanovat marjan viljelijät Ilkka ja Antti Argillander. Heillä on 18 hehtaarin maa talousyhtymä, jonka maille on kaavoitettu muun muassa tie. ”Tarvitsemme koko pelto alamme, jotta viljelykiertoa voi toteuttaa järkevästi. Olemme kehittäneet tilan toimintaa ra kentamalla muun muassa pakas tushallin hiljattain. Vuosittain meillä käy yli 5 000 itsepoimi jaa”, Antti Argillander esittelee. Viljelyä kehitetään ”Ulkoilureitti ei voi mitenkään kulkea marjatilan keskellä”, korostaa Ilkka Argillander 12 vuotta sitten perustetun pensas mustikka-alueen keskellä. Seuraavaksi miehet suunnit televat tunneliviljelyä. He sa novat saaneensa naapurustosta runsaasti myönteistä palautetta siitä, että marjatila sijaitsee lä hellä asutusta. ”Kunnan virkamiehet eivät ole edes käyneet katsomassa toi mintaamme”, Ilkka Argillander harmittelee. Ilkka ja Antti Argillander keräävät syksyn viimeisiä pensasmustikoita marjatilallaan. VINKIT Maanomistajan muistilista 1. Kannattaa olla hereillä ja seurata itse, mitä kaavoittaja on tekemässä. 2. Kunnilla ja kuntien poliittisilla päättäjillä on enenevässä määrin valtaa kaavoituksessa. Elykeskuksista suunnitellaan hallitusohjelman perusteella konsultoivia virastoja. Samanlaiset äänenpainot kuuluvat naapurissa sijaitsevan perunanviljelijän Pekka Miettisen suusta. ”Kismittää jo se tapa, miten asiaa on hoidettu. Meille maan omistajille ei ole asiasta tiedo tettu lainkaan. Onneksi tuttava vihjaisi, että käypä kunnassa katsomassa kaavaluonnosta”, Miettinen kertoo. 3. Naapurusten keskinäinen seurustelu on hyödyllistä, jotta päätöksiä ei tehdä huhujen pohjalta. 4. Selvitä kaavamerkintöjen käytännön seuraamukset verotuksen, perintökaaren ja elinkeinon harjoittamisen osalta. Hänen perinnetilansa kivina vettoineen ja vanhoine aittoi neen sijaitsee vanhan viitostien kupeessa niin otollisella pai kalla, että vuosittain ovella käy useampiakin tontin kysyjiä. ”Maatalouden kohtelu suu tuttaa”, Pekka Miettinen sanoo. Kaava on muutettavissa Kuntastrategiassa maatalous käsitellään tasa-arvoisena mui den elinkeinojen kanssa, mutta kaavoituksella oltaisiin valmiita lakkauttamaan toimivia tiloja, huomauttaa kunnanhallituk sen jäsen Marjaana Pitkänen (kesk.). Pitkänen on myös Miettilän siementuotanto- ja hevostilan emäntä. Pitkänen pitää hyvänä, että yleiskaavaa laaditaan. Sitä hän ei hyväksy, että maanomistajien yli kävellään. Toisaalla kunnassa olisi tarjolla runsaasti pinta-alaa uusille asuinalueille. Pitkäsen puoliso Juha Miettinen arvelee syyksi sen, että kunnallistekniikan rakentami nen hyvälle peltomaalle tulee halvimmaksi. Myös Juha Miettinen on Ar gillanderien ja Pekka Miettisen ja kolmen muun viljelijän lailla laatinut huomautuksen kaava luonnokseen. ”Emme ole lopettamassa sie menviljelyä. Meillä tuotetaan ja pakataan esimerkiksi herneen, härkäpavun ja viljan siementä. Kaavalla on kauaskantoiset vai kutukset jopa kiinteistöveroihin ja yritystoiminnan jatkomah dollisuuksiin tulevaisuudessa”, Juha Miettinen pohtii. Kunnan virkamiesten toimin taa omia kuntalaisiaan kohtaan ihmettelee myös MTK:n laki mies Simo Takalammi. Hän muistuttaa maanomis tajille, ettei kaavoittajalle ole mikään ongelma muuttaa kaa vamerkintöjä myöhemmin, jos viljely jostakin syystä vastoin odotuksia loppuisi ja pellot myy täisiin. LIISA YLI-KETOLA Yli puolensataa huomautusta tehtiin ”Ihmiset ottivat kesän aikana kantaa kiitettävästi”, sanoo Sii linjärven yleiskaava-arkkitehti Annaelina Isola. Peräti 30 yksityishenkilöä ja 21 viranomaistahoa on jättänyt määräaikaan mennessä kirjal lisen huomautuksensa Siilin järven kirkonkylän ja Kasurilan alueen yleiskaavaan. Eniten vastustusta on herättänyt noin 35 peltohehtaarin kaavoittami nen asuinalueeksi. Parhaillaan kunnanvirastossa laaditaan vastineita, jotka jäävät kaava-asiakirjojen liitteeksi. Maanomistajien kannattaa seu rata asiaa nettisivulta, jota kaut ta asian julkisuus hoidetaan. Vuoden lopussa ehdotusvai heessa kaava tulee uudelleen nähtäville. Isola lupaa, että kes keisiä maanomistajia kuullaan. Tosin kyseinen Kasurilan alue on jo maakuntakaavassa leimat tu taajamaksi. ”Yritämme tehdä ymmär rettäväksi merkinnän sisältöä ja sitä, että kaava suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen”, Isola sanoo. Siilinjärvi tavoittelee 1 125:tä uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. ”Paljon kaavassa on myös yli mitoitusta. Vaikka AP-res-mer kintä (asuinpientalovaltaisen alueen reservi) poistettaisiin, kunnan maa-ala todennäköises ti riittäisi”, Isola pohtii. Hänen mukaansa merkintä on siltä varalta, että maataloustoiminta tiloilla lakkaa. LIISA YLI-KETOLA Kaavoitusjohtaja Timo Määtän talo sijaitsee neljän kilometrin päässä keskustaajamasta järven rannalla. Valinnanvapaus asumisessa nähdään maaseutukaupungin vahvuutena. Taustalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila (sd.), kaupunginvaltuuston nokkamies Lauri Oinonen (kesk.) sekä Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Kivinen. Keuruulla kaava mahdollistaa, ei rajoita KEURUU (MT) 10 000 asukkaan Keuruu Kes ki-Suomen länsilaidalla tarjoaa asukkailleen valinnanvaraa asu misessa. ”Taajamassa, kylillä ja syr jemmässä asuminen ovat kaikki yhtä tärkeitä. Keuruun kaupun ki on strategiassaan linjannut, että asumisessa pitää olla monia vaihtoehtoja”, kaavoitusjohtaja Timo Määttä sanoo. Keuruulla on ryhdytty laati maan kyläkaavoja, joiden avulla vauhditetaan kylien tonttitar jontaa. ”Jukojärven kylä näytti esi merkkiä. Sieltä vaadittiin päät täväisesti kyläkaavaa, joka val mistui 2013. Projekti osoittautui rohkaisevaksi”, Määttä kertoo. Nyt kyläkaava-asia on vireillä myös Pohjoisjärven kylällä Ete lä-Keuruulla. Molemmat kylät sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Keuruun keskustaaja masta. Tonttipolitiikka on lisäksi aktiivista Keuruun kakkostaaja massa Haapamäellä. Pihlajavedellä rakennetaan lähinnä vapaa-ajan asuntoja. Valinnanvapaus paikkakunnan vahvuutena Keuruun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila (sd.) uskoo, että valinnanvapaus asumisessa sekä hyvä palveluta so ovat vetovoimatekijöitä. ”Täällä voi asua veden äärellä erittäin kauniissa maisemissa. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta kaavoituksesta sekä kuntalaisilta että yrittäjiltä”, Laurila toteaa. Kaupunginvaltuuston pu heenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.) näkee paikkakunnan maaseutumaisuuden vahvuu tena. ”Keuruulla kaava nähdään en nen kaikkea mahdollistajana, ei rajoittajana. Tällaisen ajattelun soisi yleistyvän enemmänkin.” Kaavoituksessa suuria eroja maakunnittain Kaavoitusjohtaja Määttä on työskennellyt kaavoitusasioiden parissa eri maakunnissa. Maaseutualueille ja kyliin rakentamista suosivan Määtän mukaan maakunnilla on hyvin erilainen suhtautuminen kaa voitukseen. ”Kyllä keskisuomalainen maakunnan virkamies ymmär tää ihmisiä ja kuntia. Asioita osataan lähestyä aluekehityksen näkökulmasta, vaikkakin toki ympäristöasioita kunnioittaen.” Sen sijaan Pirkanmaalla var sinkin maaseudulle rakentami nen on osoittautunut vaikeaksi. ”Hajarakentamisesta vaa ditaan valtavan seikkaperäisiä selvityksiä. Yleislinja on ollut keskittävä.” Määttä huomauttaa, että kunnalla on paljon päätösvaltaa kaavoituksen suhteen. ”Elykeskuksista pyritään kyl lä usein kovastikin ohjaamaan, mutta päätösvalta on viime kä dessä kunnilla”, hän korostaa. JUKKA KOIVULA
© Copyright 2024