Toimialakatsaus 1/2015
Toimialakatsaus 1/2015 © Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Sisällys Esipuhe .......................................................................................................... 5 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot .......................................... 7 2 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut .................................................................. 9 2.1 Puhelinpalveluiden käyttö vähenee ............................................................. 9 2.2 Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden käyttö kovassa kasvussa ............. 11 2.3 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyi lähes ennallaan ................. 13 2.4 Teleyritysten markkinaosuuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia ................... 14 2.5 Laajakaista 2015 -hanke on parantanut nopean laajakaistan saatavuutta ....... 16 3 Verkkotunnukset ...................................................................................... 18 3.1 FI-verkkotunnusten määrä tasaisessa kasvussa .......................................... 18 3.2 Verkkotunnusten kansainväliseen hallinnointiin suunnitteilla muutoksia.......... 18 4 Radiotaajuuksien käyttö ........................................................................... 19 4.1 Taajuuksien käyttö ................................................................................. 19 4.2 Radiolupia haettiin aktiivisesti .................................................................. 21 4.3 Taajuuksien käytön valvonta ja radiolaitteiden markkinavalvonta .................. 21 5 Televisiopalvelut ....................................................................................... 23 5.1 Television katselu monipuolistuu .............................................................. 23 5.2 Lähivuosina merkittäviä muutoksia televisiolähetyksiin ................................ 25 Toimialakatsaus 1/2015 3 6 Postipalvelut ............................................................................................. 28 6.1 Postin yleispalvelu toteutui postilain mukaisesti .......................................... 28 6.2 SmartPost -automaattien määrä kovassa kasvussa viime vuosina ................. 28 6.3 Postin kulun ongelmatilanteet .................................................................. 29 7 Tietoturva ja viestintäverkkojen toiminta ................................................. 30 7.1 Haittaohjelmahavaintojen tyypeissä muutoksia ........................................... 30 7.2 Viestintäverkkojen vikatilanteita aiempaa vähemmän .................................. 30 7.3 Kyberturvallisuuden kehittämisessä yhteistyö avainasemassa ....................... 31 8 Kuviot ....................................................................................................... 32 Toimialakatsaus 1/2015 4 Esipuhe Viestintäviraston edustama toimiala on aktiivinen ja jatkuvassa muutoksessa. Uusien viestintäteknologioiden, palveluiden ja sovellusten käyttöönotto heijastuu siihen välittömästi. Tätä kuvaa vahvistaa myös kokoamamme vuoden 2015 ensimmäinen toimialakatsaus, joka sisältää koosteen viraston keräämistä sähköisiä viestintäpalveluja ja verkkoja, taajuus- ja tietoturva-asioita sekä postipalveluja koskevista tiedoista. Viestintävirastoon tulee vuosittain tuhansia asiakasyhteydenottoja. Virasto on viime vuosina kehittänyt sähköisiä asiointijärjestelmiään, mutta asiakaspalvelulla ja neuvonnalla on edelleen tärkeä rooli viraston toiminnassa. Suurin osa viime vuonna tulleista yhteydenotoista koski fi-verkkotunnuksiin liittyviä asioita. Viime vuoden aikana yhä useampi kotitalous saatiin nopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli saatavilla noin 81 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Matkaviestinverkossa välitettyjen puheluiden ja tekstiviestien määrän väheneminen näyttää olevan edelleen selkeä trendi viestintämarkkinoilla. Vastaavasti matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Sekä älypuhelimien että tiedonsiirtoliittymien kautta käytettävien palvelujen yleistyminen on oletettavasti vaikuttanut tähän muutokseen. Erilaisten pikaviestisovellusten ja sosiaalisen median käytön yleistyminen on myös osaltaan vaikuttanut tekstiviestien määrän nopeaan laskuun. Myös television katselu älylaitteilla yleistyi vuoden 2014 aikana. Kuitenkin televisiota katsotaan edelleen eniten perinteisellä TV-vastaanottimella. Taajuuksien käytössä viime vuoden yksi merkittävimpiä muutoksia oli TV-toiminnan käytössä olleen 800 MHz:n taajuusalueen siirto langattoman laajakaistan käyttöön. Nyt käyttöönotettu taajuusalue mahdollistaa operaattoreille nopeiden 800 MHz LTEverkkojen rakentamisen ja antaa lisäkapasiteettia matkaviestinverkon tiedonsiirrolle. Kuluttajille tämä näkyy entistä nopeampina ja kattavampina mobiililaajakaistayhteyksinä. Viestintävirasto seurasi myös aktiivisesti verkkojen käynnistämiseen liittyvien TVvastaanoton ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 6 000 TV-vastaanoton häiriötä. Näiden LTEverkoista johtuneiden häiriöiden määrä oli kuitenkin suhteellisen pieni suhteutettuna 4G-verkon kuuluvuusalueeseen. Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä. Nämä liittyivät muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutui kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Antennitelevision lähetysverkossa tehdään lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia ja samalla siirrytään laajemmin uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaan. Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista siirretään vuoden 2017 alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön, mikä vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat noin puolta kaikista suomalaista kotitalouksista. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa TV-katsojille teräväpiirto- eli HDlähetykset, mutta edellyttää, että televisiovastaanottimet on varustettu T2-tyypin vastaanottimilla. Löydät lisätietoa aiheesta osoitteesta www.hdtvopas.fi. Toimialakatsaus 1/2015 5 Kyberturvallisuuden osalta viime vuonna tyypillisin raportoitu haittaohjelmahavainto koski lataaja-tyyppistä haittaohjelmaa. Kyseessä on ohjelma, joka voi ladata tartunnan saaneelle koneelle myös muita haittaohjelmia varastaakseen esimerkiksi käyttäjän tietoja. Lataajien ohella tilastoissa korostuivat tietovaras-tyyppiset haittaohjelmat, jotka varastavat käyttäjän tietoja, erityisesti käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Varastamillaan salasanoilla hyökkääjät voivat esiintyä uhrin identiteetillä. Erityisen vakavaa tämä on, jos hyökkääjät varastavat verkkopankin tai sähköpostitilin salasanan. Kokonaisuudessaan viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014 kuitenkin hyvällä tasolla ja laajavaikutteisia häiriöitä edellisvuotta vähemmän. Perinteisen vuosikatsauksen sijaan Viestintävirasto julkaisee vuonna 2015 useita toimintaympäristönsä kehitystä kuvaavia toimialakatsauksia. Esimerkiksi tietoturvaan ja viestintäverkkojen toimivuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään syvemmin Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsauksessa 1. Useammalla erillisellä katsauksella on tarkoitus koota toimialan keskeisiä tietoja yksiin kansiin mahdollisimman tuoreena, ja näin tarjota lukijoille ajantasaista analyysiä viestintämarkkinoiden kehittymisestä. Katsaukset perustuvat viraston säännöllisesti keräämiin toimiala- ja valvontatietoihin. Toivotan lukijoille antoisia lukuhetkiä Viestintäviraston kokoaman toimialakatsauksen parissa! Helsingissä 18.3.2015 Jarno Ilme Johtaja Taajuushallinto Viestintävirasto Seuraava katsaus julkaistaan kesällä, ja se tulee sisältämään muun muassa teleyritysten tulo- ja investointitietoja sekä kansainvälisiä tilastovertailuja. 1 Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsaus 2014 Toimialakatsaus 1/2015 6 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Viestintävirastoon tulee vuosittain kymmeniä tuhansia asiakasyhteydenottoja, jotka avaavat yhden näkökulman viraston toimialaan. Asiakasyhteydenotoissa on useimmiten kysymys Viestintäviraston tarjoamien palvelujen, kuten verkkotunnusten, televerkon numeroiden, lupien tai todistusten hankkimisesta. Tämän ohella Viestintävirasto saa yhteydenottoja viestintäpalvelujen käyttäjiltä, jotka kääntyvät viraston puoleen ymmärrettävistä syistä erityisesti ongelmatilanteissa. Vuonna 2014 Viestintävirastoon tuli yhteensä 58 520 asiakasyhteydenottoa. Näistä yli puolet, noin 30 000 yhteydenottoa koski fiverkkotunnuksia. Viestintäpalveluihin liittyviä yhteydenottoja tuli yhteensä yli 3500. Nämä yhteydenotot liittyivät muun muassa puhelin- ja laajakaistayhteyksien toimivuuteen, postipalveluihin, internet-palveluihin sekä yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen käsittelyyn. Tietoturvaan liittyviä yhteydenottoja tuli lähes 5000 ja näiden määrä oli kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Radiotaajuuksia koskevia yhteydenottoja tuli vuonna 2014 lähes 8000. Radiotaajuuksiin liittyvät yhteydenotot käsittelivät useimmiten tv- ja radiolähetysten häiriöitä, radiolupia ja pätevyystutkintoja. Vaikka televisiomaksuvelvollisuus päättyi jo vuoden 2012 lopussa, tuli TV-maksuihin liittyviä yhteydenottoja vielä vuonna 2014 yhteensä noin 12000. Suurin osa näistä koski vielä maksamatta olleiden televisiomaksujen perintää ja liikaa maksettujen maksujen palautusta, joista luovuttiin 1.1.2015. Laajakaistapalveluissa asiakasyhteydenottojen aiheena olivat vuonna 2014 toistuvasti alueelliset erot laajakaistaliittymän saatavuudessa ja hinnoittelussa. Sekä kiinteän että mobiililaajakaistan toimivuuteen ja nopeuteen liittyviä yhteydenottoja tulee vuosittain paljon. Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien yleistymisen myötä valokuituun liittyvät kysymykset ovat niin ikään lisääntyneet. Erityisesti valokuituliittymien toimituksen viivästyminen ja peruuntuminen aiheuttavat yhteydenottoja. Puhelinpalveluiden osalta varsinkin matkapuhelimen kuuluvuus on vuodesta toiseen suosittu aihe asiakasyhteydenotoissa. Myös kiinteän verkon purkaminen ja kiinteän puhelin- ja laajakaistaliittymän saatavuus tuottavat edelleen kyselyjä. Radiotaajuudet Tietoturva TV-maksut Verkkotunnusasiat Viestintäpalvelut 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Kuvio 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot vuonna 2014 Toimialakatsaus 1/2015 7 Television ja radion osalta merkittävä osa yhteydenotoista koskee lähetysten häiriöitä ja vastaanoton ongelmia. Uutena teemana ovat viime vuosina nousseet esiin tuulivoimaloiden ja 4G-verkon rakennustöistä aiheutuvat häiriöt, joihin liittyvät asiakasyhteydenotot ovat selkeässä kasvussa. HDkanavien vastaanoton yleistymisen myötä niiden näkyvyys tuottaa aiempaa enemmän asiakaskyselyitä. Lisäksi televisio-ohjelmien sponsorointiin liittyvät päätökset herättivät kysymyksiä edellisvuoden tapaan. Kiinnostus sponsorointiin liittyy osaltaan muun muassa Viestintäviraston antamaan päätökseen YLEn esittämistä Tangomarkkinoista ja sponsoroiduista ravilähetyksistä, sekä edellisvuonna tehtyyn lottoarvontaa koskevaan päätökseen. Postipalveluita koskevissa yhteydenotoissa korostuivat viime vuonna postin jakelun häiriöt ja kadonneet postilähetykset. Postin jakelua koskevia yhteydenottoja saatiin erityisen runsaasti keväällä 2014 Itellan postinjakeluun kohdistuneiden irtisanomisten vuoksi. Myös postitoimipaikkojen lakkauttaminen on näkynyt Viestintävirastoon tulevissa asiakasyhteydenotoissa. Viestintävirasto saa kuluttajilta yhteydenottoja myös sellaisista aiheista, jotka eivät kuulu Viestintäviraston valvontatoimivaltaan. Myös näitä yhteydenottoja tilastoidaan toimialan seurannan näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana yhteydenotoissa nousivat esiin teleyritysten asiakaspalveluun ja markkinointiin liittyvät kysymykset. Viestintävirastoon oltiin yhteydessä asiakaskaspalvelun pitkistä jonotusajoista sekä paperisista puhelin- tai laajakaistalaskusta perittävistä lisämaksuista. Myös se, millaisia liittymiä operaattorit voivat myydä ja markkinoida 4G-verkon liittyminä herätti kysymyksiä. Toimialakatsaus 1/2015 8 2 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut Viestintäpalveluiden käyttö on tilastojen perusteella muuttumassa, kun perinteisten puhe- ja viestipalveluiden käyttö vähenee. Samaan aikaan älypuhelimista ja rajoittamattomista tiedonsiirtoliittymistä on tullut arkipäivää, ja niiden myötä siirretyn mobiilidatan määrä kasvaa räjähdysmäisesti. 2.1 Puhelinpalveluiden käyttö vähenee Matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä kääntyi vuonna 2014 lievään kasvuun. Liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 9,4 miljoonaa, mikä oli noin 110 000 enemmän kuin vuonna 2013. Kokonaisliittymämäärä sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, mukaan lukien myös pelkästään tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joista ei käytetä lainkaan puhe- ja viestipalveluja. Tällaisia liittymiä hankitaan esimerkiksi tablettitietokoneisiin. Matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli noin 74 prosenttia ja yritysasiakkaiden käytössä noin 26 prosenttia. Puhe- ja tekstiviestipalveluita käytettiin noin 81 prosentissa matkaviestinverkon liittymistä vuoden 2014 lopussa. Vaikka matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä kasvoi hieman, matkaviestinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 matkapuheluminuutteja soitettiin hieman alle 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Soitettujen puhelukappaleiden määrä laski peräti 7 prosenttia. Matkaviestinverkossa tehtyjen puheluiden keskimääräinen kesto kasvoi noin 3,3 minuutista 3,5 minuuttiin. Vaikuttaa siltä, että etenkin lyhyiden puheluiden soittaminen matkaviestinverkossa on vähentynyt. 10 000 9 000 8 000 Tuhatta liittymää 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 Kotitalouksien liittymät 2010 2011 2012 2013 2014 Yritysten liittymät Kuvio 2 Matkaviestinverkon liittymämäärät 2006–2014 Toimialakatsaus 1/2015 9 18 000 16 000 14 000 Miljoonaa 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2007 2008 Matkapuhelut (kpl) 2009 2010 2011 Matkapuhelut (min) 2012 2013 Tekstiviestit 2014 Multimediaviestit Kuvio 3 Matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät 2007–2014 Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun lähetettyjen tekstiviestien määrä laski Suomessa. Laskua oli tuolloin noin 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2014 tekstiviestien määrän lasku kiihtyi: tekstiviestejä lähetettiin jopa noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Laskusta huolimatta Suomessa lähetettiin vuonna 2014 yhteensä yli 3 miljardia tekstiviestiä. Multimediaviestien määrä sen sijaan kasvoi vuonna 2014 noin 20 prosenttia edellisvuodesta, vaikka niiden kokonaismäärä on edelleen todella vähäinen tekstiviesteihin verrattuna. Lankapuhelinliittymät harvinaistuivat edelleen Kiinteän verkon puhelinliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 640 000, mikä oli noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Liittymistä noin 52 prosenttia oli yritysten käytössä, joten yritysliittymien osuus kiinteän verkon puhelinliittymistä on selvästi suu- rempi kuin matkaviestinverkon liittymistä. Lankapuhelinliittymien määrä on supistunut tasaisesti jo pitkään. Vuoteen 2007 verrattuna määrä on pudonnut noin 1,1 miljoonalla liittymällä. Osa teleyrityksistä on lopettanut uusien lankapuhelinliittymien myynnin kokonaan. Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski noin 17 prosenttia ja puhelukappaleiden määrä noin 18 prosenttia edellisvuodesta. Kiinteän verkon liittymistä soitettujen puheluiden keskimääräinen kesto pysyi noin 3,1 minuutissa. Pieni osa matkaviestinverkon liittymistä on tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi. Liittymissä on kiinteän verkon puhelinnumero ja mahdollisesti myös kiinteän liittymän kaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Tällaisia matkaviestinverkon liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 115 000 kappaletta. Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kiinteästä verkosta soitetut puhelut (miljoonaa kpl) 1 048 867 692 580 484 414 364 298 Kiinteästä verkosta soitetut puheluminuutit (miljoonaa min) 4 025 3 040 2 321 1 866 1 532 1 259 1 130 935 Kiinteän verkon puhelinliittymät (tuhatta kpl) 1 740 1 650 1 430 1 250 1 080 890 750 640 Kuvio 4 Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät 2007–2014 Toimialakatsaus 1/2015 10 Uusi teknologia muuttaa puhelinpalveluiden käyttöä Vuonna 2014 suomalaiset soittivat keskimäärin noin 8,2 puheluminuuttia päivässä, kun huomioidaan sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon puhelut. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät keskimäärin 1,6 kappaletta ja multimediaviestejä keskimäärin 0,04 kappaletta päivässä. Älypuhelimien sekä tiedonsiirtoliittymien kautta käytettävien palvelujen yleistyminen on oletettavasti vaikuttanut etenkin matkaviestinverkon viestipalvelujen käytön supistumiseen. Erilaisten pikaviestisovellusten sekä sosiaalisen median suosio varsinkin nuoremman väestönosan keskuudessa on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut tekstiviestien määrän nopeaan laskuun. Multimediaviestien määrän kasvu on tässä suhteessa poikkeuksellista, mutta sitä selittänee entistä sujuvampi kuvien ottaminen ja jakaminen älypuhelimien avulla. Myös matkapuhepalveluissa on havaittavissa aiemmasta poikkeavaa kehitystä. Aiemmin kehityssuuntana oli puheluiden siirtyminen kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon, mutta viimeisten muutaman vuoden aikana myös matkapuheluiden soittaminen on hieman vähentynyt. Osa kokonaispuheluminuuteista on mahdollisesti korvautunut internetin kautta tarjottavilla palveluilla. 2.2 Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden käyttö kovassa kasvussa Yhä useammassa matkapuhelinliittymässä rajoittamaton tiedonsiirtopalvelu Vuoden 2014 lopussa noin 7,0 miljoonassa matkaviestinverkon liittymässä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua. Tämän lisäksi noin 490 000 liittymässä käytettiin muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. 2 Kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi noin 15 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muilla perustein laskutettavien tiedonsiirtoliittymien määrä laski noin 12 prosenttia. Vuonna 2013 kuukausimak- sullisten tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi peräti kolmanneksen verrattuna vuoteen 2012, joten kasvuvauhti on hidastunut vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin, mikä osaltaan selittää silloista tiedonsiirtoliittymien määrän nopeaa kasvua. Matkaviestinliittymien tuotteistusmallit ovat kehittymässä suuntaan, jossa lähes jokaiseen liittymään sisältyy kuukausimaksullinen tiedonsiirtopalvelu. Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullinen tiedonsiirtosopimus oli noin 75 prosentissa kaikista matkaviestinverkon liittymistä. Kuukausimaksulliset tiedonsiirtoliittymät voidaan jakaa rajoittamattomiin ja rajoitettuihin liittymiin. Rajoittamattomissa liittymissä tiedonsiirrossa ei ole ennakkoon määrättyä käyttökattoa, kun taas rajoitetuissa liittymissä on tiedonsiirtokatto, jonka saavuttamisen jälkeen palvelun käyttö voi sopimuksesta riippuen hidastua tai muuttua maksulliseksi. Kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä noin 59 prosenttia oli rajoittamattomia ja 41 prosenttia rajoitettuja vuoden 2014 lopussa. Rajoittamattomien liittymien määrä kasvoi noin 22 prosenttia ja rajoitettujen liittymien määrä noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Siten rajoittamattomien liittymien määrä kasvoi selkeästi rajoitettuja nopeammin. Noin 71 prosenttia kotitalousasiakkaiden liittymistä oli rajoittamattomia, kun taas noin 79 prosenttia yritysasiakkaiden liittymistä oli rajoitettuja. Entistä nopeampi tiedonsiirto siivitti mobiilidatan kasvua Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä noin 54 prosenttia oli nimelliseltä yhteysnopeudeltaan 10–30 megabittiä sekunnissa. Noin 28 prosentissa yhteysnopeus oli alle 2 megabittiä. Yli 100 megan tiedonsiirtonopeus löytyy vasta 4 prosentista tiedonsiirtoliittymiä. 2 Muut laskutustavat ovat esimerkiksi tiedonsiirtomäärään perustuvia. Toimialakatsaus 1/2015 11 2014 2013 2012 2011 0% 40 % 20 % 60 % 80 % Kk-maksullinen rajoitukseton tiedonsiirto Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Muunlaiset tiedonsiirtosopimukset Ei tiedonsiirtosopimusta 100 % Kuvio 5 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan 2011–2014. Matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime vuosina kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Vuoden 2014 aikana siirretyn tiedon määrä oli noin 325 000 teratavua 3 eli 82 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2007 verrattuna siirretyn tiedon määrä on 620-kertaistunut. Vuonna 2014 mobiilidataa siirrettiin keskimäärin 163 megatavua suomalaista kohti päivässä, kun määrä oli vuonna 2013 vielä 90 megatavua. Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden viime vuosien nopeaa kasvua selittää muun muassa tiedonsiirtopalvelujen saatavuuden ja laadun parantuminen. Erityisesti LTEverkot mahdollistavat aiempia verkkoteknologioita nopeammat mobiilit tiedonsiirtopalvelut. Valtakunnallisten matkaviestinverkkoyritysten LTE-verkkojen peitto kattaa Suomessa jo suuren osan väestöstä. Lisäksi tiedonsiirtopalvelujen käytön kasvua selittävät älypuhelimien ja tablettien sekä niihin ladattavien sovellusten kehittyminen ja yleistyminen. 350 000 300 000 Teratavua 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 6 Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kehittyminen 2007–2014 3 Luku sisältää sekä lähetetyn että vastaanotetun mobiilidatan. Toimialakatsaus 1/2015 12 Osaa matkaviestinverkon liittymistä käytetään esimerkiksi tableteissa ja kannettavissa tietokoneissa pelkästään tiedonsiirtoon, eikä niissä käytetä lainkaan puhe- tai tekstiviestipalveluja. Tällaisia niin sanottuja dedikoituja tiedonsiirtoliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa eli 19 prosenttia kaikista matkaviestinverkon liittymistä. 2013. Liittymien määrä on pysynyt melko vakaana viime vuosien aikana. Liittymämäärän voimakas kasvu taittui vuonna 2008, jonka jälkeen hienoista laskua kesti aina vuoden 2010 ensimmäiselle vuosipuoliskolle asti. Tämän jälkeen määrä on jälleen hieman kasvanut. Todennäköisesti kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei tapahdu lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat jatkossakin odotettavissa liittymätekniikoissa ja yhteysnopeuksissa. Matkaviestinverkkoa käytetään ihmisten välisen viestinnän lisäksi myös erilaisten laitteiden, koneiden ja järjestelmien välisen verkkoyhteyden luomiseen ja datapohjaiseen tiedonsiirtoon. Tällaisia laiteliittymiä kutsutaan M2M-liittymiksi (Machine to Machine), ja niitä voidaan soveltaa esimerkiksi sähkömittareiden etäluentaan, ajoneuvojen etähallintaan tai teollisuuden prosessien valvontaan. M2M-liittymiä oli Suomessa noin 990000 4 vuoden 2014 lopulla. Määrän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan M2M-teknologioiden kehittymisen myötä. Eri tekniikoilla toteutetuista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä vuonna 2014 eniten lisääntyivät ethernet-liittymät noin 54 000 liittymällä sekä kaapelimodeemiliittymät noin 36 000 liittymällä. Valokuituverkkoihin tehdyt investoinnit näkyvät kasvuna paitsi niin sanottujen FTTH-liittymien (Fiber to the Home, kotiin tuotu valokuitutilaajayhteys) määrissä, myös muiden valokuituverkkoa hyödyntävien liittymien, kuten ethernetliittymien määrissä. Kyseessä olevilla tekniikoilla toteutettujen liittymien määrät kasvavat todennäköisesti myös tulevaisuudessa. 2.3 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyi lähes ennallaan Vaikka DSL-tekniikalla (Digital Subscriber Line, puhelinverkon metallijohtimilla toteutettu laajakaistaliittymä) toteutettujen liittymien osuus on edelleen laskussa, kiinteän verkon laajakaistaliittymistä noin 55 prosenttia oli vuoden 2014 lopussa yhä toteu- Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitettujen mobiililiittymien määrä lisääntyy Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa, joka oli noin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Tuhatta liittymää 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 xDSL 1 271 1 231 1 186 1 113 1 125 1 079 1 028 963 166 217 269 324 Ethernet Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät * 114 135 107 158 6 13 13 14 Kaapelimodeemi 210 215 223 241 296 326 355 391 15 26 32 27 17 11 5 3 13 20 26 41 50 61 Langaton laajakaista FTTH Muu Yhteensä 8 10 6 1 2 1 1 3 1 618 1 617 1 567 1 560 1 638 1 688 1 721 1 759 *Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden määrä sisältää muun muassa ethernet-liittymät vuoteen 2010 saakka. Kuvio 7 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain 2007–2014 4 M2M-liittymiä ei lueta mukaan matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärään, vaan kokonaismäärään on luettu mukaan vain kotitalouksien ja yritysten käytössä olevat liittymät. Toimialakatsaus 1/2015 13 tettu DSL-tekniikalla. Kaapelimodeemiliittymiä oli noin 22 prosenttia ja ethernetliittymiä noin 18 prosenttia kaikista liittymistä. senttia, TeliaSoneran 35 prosenttia ja DNA:n 24 prosenttia. Markkinaosuuksissa ei tapahtunut muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Pitkän aikavälin tarkastelussa Elisan ja vielä selvemmin DNA:n markkinaosuudet ovat kasvaneet, kun taas TeliaSoneran markkinaosuus on vastaavasti laskenut. Kaiken kaikkiaan liittymämäärien nopea kasvu on jakautunut kuitenkin melko tasaisesti markkinatoimijoiden kesken. Loppukäyttäjät ovat siirtyneet käyttämään yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 2014 lopussa noin 73 prosenttia liittymistä oli nopeudeltaan vähintään 10 megaa. Noin 20 prosenttia liittymistä oli vähintään 100-megaisia. Hitaimpia, nopeudeltaan alle 2 Mbit/s liittymiä oli enää noin 3 prosenttia kaikista liittymistä. Kiinteässä verkossa tarjottavat laajakaistaja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Puhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on pysynyt melko vakaana. Näistä syistä markkinaosuuksia on kiinteän verkon osalta syytä tarkastella palveluittain. 2.4 Teleyritysten markkinaosuuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvia markkinaosuuksia on syytä tarkastella matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän perusteella, koska puhelin- ja tiedonsiirtopalveluihin käytetään usein samaa liittymää. Kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluiden markkinoilla on Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Markkinaosuuksia laskettaessa on huomioitu samaan konserniin kuuluvien teleyritysten liittymämäärät. Kolme suurta yksittäistä toimijaa ovat Elisa, TeliaSonera ja DNA. Lisäksi Finnetryhmän yritykset muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän toimijan. Matkaviestinverkossa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkko-operaattorit Elisa Oyj, TeliaSonera Oyj sekä DNA Oy. Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2014 lopussa 99 prosenttia. Elisan markkinaosuus oli 40 pro- 45 % 40 % Prosenttia liittymistä 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% 2006 2007 2008 Elisa 2009 2010 TeliaSonera 2011 DNA 2012 2013 2014 Muut Kuvio 8 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 Toimialakatsaus 1/2015 14 40 % 35 % Prosenttia liittymistä 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% 2006 2007 Elisa 2008 2009 TeliaSonera 2010 DNA 2011 Finnet 2012 2013 2014 Muut Kuvio 9 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon laajakaistaliittymämarkkinoilla markkinajohtajuuden jakoivat Elisa ja TeliaSonera 32 prosentin markkinaosuuksillaan. DNA:n markkinaosuus oli 23 prosenttia, Finnet-yritysten yhteenlaskettu osuus 11 prosenttia ja muiden teleyritysten 2 prosenttia. TeliaSoneran markkinaosuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja Elisan laski yhden prosenttiyksikön vuodesta 2013. DNA:n markkinaosuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna markkinaosuuksissa tapahtuneet merkittävät ja nopeat muutokset liittyvät yritysjärjestelyihin. Finnet-ryhmän yrityksistä kootun DNA:n markkinoille tulo vuonna 2007 näkyy Finnet-ryhmän markkinaosuuden pudotuksena. Welho Oy:n sulautuminen DNA:han vuonna 2010 puolestaan kasvatti DNA:n markkinaosuutta. Tulevaisuudessa kiinteiden laajakaistaliittymien markkinaosuuksissa voi tapahtua merkittäviä muutoksia johtuen siirtymisestä metallijohdinyhteyksillä toteutetuista verkoista valokuituverkkoihin. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta voivat kasvattaa erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten jou- kossa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistatekniikoihin. Todennäköisesti markkinaosuuksien muutokset eivät kuitenkaan ole kovin nopeita, vaan näkyvät useamman vuoden aikana. Kiinteän verkon puhelinliittymien markkinoilla Elisan markkinaosuus oli 39 prosenttia, TeliaSoneran 23,5 prosenttia, Finnetryhmän 21 prosenttia ja DNA:n 13,5 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Elisan markkinaosuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, TeliaSoneran nousi 1,5 prosenttiyksikköä, Finnet-ryhmän nousi yhden prosenttiyksikön ja DNA:n laski 0,5 prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä markkinoiden suurin muutos on tapahtunut vuonna 2007, jolloin DNA irtautui Finnet-ryhmästä. Tämän jälkeen Elisa erottautui selvästi suurimmaksi kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kiinteän verkon puhelinliittymämarkkinoiden hiipuminen: liittymien määrä on tarkastelujaksolla pudonnut reilusti alle puoleen. Toimialakatsaus 1/2015 15 45 % 40 % Prosenttia liittymistä 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% 2006 2007 Elisa 2008 2009 TeliaSonera 2010 Finnet 2011 DNA 2012 2013 2014 Muut Kuvio 10 Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 2.5 Laajakaista 2015 -hanke on parantanut nopean laajakaistan saatavuutta Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että 30 Mbit/s laajakaistaliittymät ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. 5 Suomessa hallitus puolestaan asetti vuonna 2008 tavoitteeksi 100 Mbit/s -laajakaistan saatavuuden lähes kaikille suomalaisille vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana yhä useampi kotitalous saatiin nopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli tarjolla noin 81 prosentille suomalaisista kotitalouksista. Kasvua edellisvuodesta oli noin 2 prosenttia. Valokuituverkon saatavuus kasvoi vuonna 2014 noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Näin ollen vuoden lopussa valokuituverkolla toteutettu laajakaistaliittymä oli hankittavissa jo 53 prosentilla kotitalouksista. Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämien tietojen mukaan kiinteän laajakaistaverkon saatavuuden laajeneminen selittyy suurelta osin juuri uuden valokuituverkon rakentamisella. Teleyritykset rakentavat valokuituverkkoa markkinaehtoisesti pääasiassa kaupunkeihin ja taajama-alueille. Harvemmin asutuilla alueilla Laajakaista 2015 hankkeessa myönnetyllä valtiontuella on ollut merkittävä vaikutus valokuituverkon rakentamiseen. Laajakaistahankkeen puitteissa vuonna 2014 rakennettiin noin 6000 kilometriä valokuituverkkoa ja siten verkkokilometrien määrä nousi 14 000 kilometriin. Laajakaistaliittymiä näihin uusiin verkkoihin oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty yhteensä 20 000 kappaletta. Näistä valtaosa oli huippunopeita 100 megan yhteyksiä. 5 Euroopan komission digitaalisen agendan tavoitteena on parantaa ICT:n hyödyntämistä Euroopassa ja siten edistää talouskasvua ja innovaatioita. Nopean internetyhteyden saatavuuden edistäminen on yksi agendan seitsemästä keskeisestä keinosta. Toimialakatsaus 1/2015 16 Laajakaista 2015 -hankkeen budjetti nousi vuoden 2015 alusta 69,5 miljoonaan euroon, kun eduskunta myönsi hankkeelle lisämäärärahan. Maakuntaliitot ilmoittivat käynnistävänsä vuoden 2015 alussa laajakaistahankkeita 80 uudella alueella. Mikäli kaikki uudet hankkeet toteutuvat, saadaan yli 50 000 uutta kotitaloutta huippunopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Uudet hankealueet on merkitty karttakuvaan vaalean vihreällä värillä (Kuvio 11). Saatavuuteen on laskettu myös tapaukset, jossa kiinteän verkon laajakaistayhteyden hankinta edellyttää lyhyen tilaajayhteyden rakentamista, esimerkiksi talokaapelin vetämistä tontin rajalta rakennukseen. Nopean mobiililaajakaistan saatavuus voi puolestaan paikoin edellyttää ulkoisen kiinteän lisäantennin käyttöä. Laajakaista 2015 -hankkeen tukea oli vuoden 2014 loppuun mennessä myönnetty yhteensä 46 miljoonaa euroa 18 eri tuen saajalle. Valmistuneiden hankkeiden osuus tuesta oli 20 miljoonaa euroa. Maakunnittain tarkasteltaessa eniten tukea on saanut Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaalla olikin vuonna 2014 paras nopean laajakaistaverkon saatavuus koko Suomessa, kun yli 80 prosenttiin vakituisista asunnoista oli saatavilla nopea kiinteän verkon laajakaistayhteys. Myös matkaviestinverkon avulla toteutettujen nopeiden mobiililaajakaistaliittymien saatavuus on selvässä kasvussa. Vuoden 2014 aikana nimellisnopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaista on saatavilla jo 95 prosentilla kotitalouksista ja kasvua viime vuoteen on noin 12 prosenttia. Kuvio 11 Laajakaistahankkeiden rakennusvaihe joulukuussa 2014 Toimialakatsaus 1/2015 17 3 Verkkotunnukset Fi-verkkotunnusten määrä kasvaa edelleen tasaiseen tahtiin. Verkkotunnusten hallinnoinnin kansainvälisessä maailmassa on tulossa mahdollisesti muutoksia lähivuosina. 3.1 FI-verkkotunnusten määrä tasaisessa kasvussa Fi-verkkotunnusten määrä jatkoi tasaista kasvuaan ja vuoden 2014 aikana myönnettiin yli 53 000 uutta fi-verkkotunnusta, eli lähes täsmälleen saman verran kuin vuonna 2013. Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä oli vuoden lopussa yli 358 000 kappaletta. 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 12 Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä 3.2 Verkkotunnusten kansainväliseen hallinnointiin suunnitteilla muutoksia Verkkotunnuksia hallinnoi ja koordinoi kansainvälisesti ICANN (Internet Corporation of Assigned Names and Numbers). Koska suomalaisten voivat hankkia myös muita kuin fi-tunnuksia, verkkotunnuksien kansainvälinen hallinnointi vaikuttaa paitsi fiverkkotunnuksiin, myös välillisesti niiden kysyntään. Ovathan eri verkkotunnukset osaltaan toisiaan korvaavia. ICANN delegoi vuoden 2014 loppuun mennessä käyttöön noin 500 uutta ylimmän tason tunnusta pitkäaikaisen uusien tunnusten projektin puitteissa (new gTLD). Suosituimmaksi uudeksi tunnukseksi vuoden aikana valikoitui .xyz, joka sai lähes 750 000 rekisteröintiä joulukuun 2014 loppuun mennessä. Keskimäärin uusien tunnusten suosio on kuitenkin jäänyt alle etukäteisarvioiden. Vuoden merkittävin tapahtuma verkkotunnustoiminnassa oli kuitenkin Yhdysvaltojen hallituksen maaliskuussa antama ehdollinen ilmoitus luopua internetin osoitteistoja ylläpitävän IANAn (Internet Assigned Numbers Authority) valvojan roolista. ICANN on perustamisestaan saakka ylläpitänyt IANA:n toimintoja erillissopimuksella USA:n kauppaministeriön (Department of Commerce) kanssa. Tämä sopimus jäi voimaan ICANNin itsensä vapauduttua kauppaministeriön valvonnasta vuonna 2009. IANA-sopimuksen ansiosta USA:n kauppaministeriöllä on veto-oikeus kaikkiin internetin osoitteistoa koskeviin muutoksiin ja esimerkiksi fijuuren nimipalvelinten muutokset vaativat kauppaministeriön hyväksynnän. Kauppaministeriön valta on ristiriidassa kansallisten lakien ja intressien kanssa, minkä erityisesti Venäjä, Kiina, Iran ja eräät muut maat kokevat loukkaavan kansallista itsemääräämisoikeuttaan. Toisaalta maailmalla on myös voimakkaita mielipiteitä nykyisen toimintatavan puolesta, koska se takaa muun muassa sananvapauden säilymisen osoitteiston osalta. Ainakin osittain tästä syystä Yhdysvaltojen kauppaministeriö asetti siirtymän ehdoksi sen, ettei IANA joudu tulevaisuudessa yksittäisen hallituksen tai hallitusten välisen elimen valvomaksi, vaan että IANAn toimintojen järjestämisen ja niiden valvonnan tulee perustua laajalti internetyhteisön varaan. Kauppaministeriön ilmoituksen jälkeen ICANN:n johdolla perustettiin useista erillisistä työryhmistä koostuva kokonaisuus valmistelemaan siirtymäesitystä kauppaministeriön hyväksyttäväksi. Toimialakatsaus 1/2015 18 4 Radiotaajuuksien käyttö Vuoden 2014 yksi merkittävimpiä muutoksia taajuuksien käytössä oli TVtoiminnan käytössä olleiden 800 MHz:n taajuuksien siirto langattoman laajakaistan käyttöön. Radiolupia haettiin aiempien vuosien malliin aktiivisesti. Viestintäviraston tietoon tulevien selvitettävien radiohäiriöiden määrä oli viime vuonna laskussa. 2014, kun aikaisemmin TV-toiminnassa olleella 800 MHz:n taajuusalueella alkoi langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Vastaavanlainen muutos tapahtuu 700 MHz:n taajuusalueella vuoden 2017 alussa, jolloin TV-toiminta keskittyy UHFtaajuusalueella teräväpiirtolähetyksiin ja siirtyy taajuuskaistalle 470 - 694 MHz. Myös 700 MHz:n taajuusalue siirretään langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön. 4.1 Taajuuksien käyttö Taajuusalueen 1-3 GHz merkittävimpinä käyttäjinä ovat matkaviestinverkot, mutta niiden lisäksi alueella on myös muuta käyttöä, kuten sääpalveluita ja meriradiotoimintaa. Taajuusalueen 3-6 GHz käytössä korostuvat kiinteät langattomat verkot, ilmailuradioliikenne, SRD ja sotilaskäyttö. Korkeimpia 6-10 GHz:n taajuuksia käytetään pääasiassa radiolinkeille, tutkiin ja satelliittiliikenteeseen. Taajuussuunnittelun tavoitteena on osoittaa radiolaitteiden käyttäjille heidän tarpeisiinsa sopivia ja riittävän häiriöttömiä radiotaajuuksia kysyntää vastaavasti. Taajuuksien käyttöä voidaan parhaiten havainnollistaa jakamalla ne eri taajuusalueille. Eniten taajuuksia käytetään radiolinkkien ja tutkien toimintaan. Matalista 68–1000 MHz:n taajuuksista suurinta osaa käytetään pelkästään tälle taajuusalueelle keskittyneeseen TV-jakeluun sekä analogiseen ääniradiotoimintaan. Taajuusalueella tapahtui muutoksia vuonna Radiolinkit Tutkat Sotilaskäyttö Satelliittiliikenne SRD MUUT Matkaviestinverkot Ilmailuradioliikenne TV-jakelu Kiinteät langattomat verkot 0 500 68-1000 MHz 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 1-3 GHz 3-6 GHz 6-10 GHz Kuvio 13 Taajuuksien käyttö eri taajuusalueilla vuonna 2014 Toimialakatsaus 1/2015 19 2014 2013 2012 2011 0 50 100 150 200 250 300 350 Alueelliset ja paikalliset taajuudet Valtakunnallisten verkkojen taajuudet Yleisradion käytössä olevat taajuudet Kuvio 14 Käytössä olevien FM-taajuuksien määrä 2014 Ääniradiotoiminnassa Yleisradion ja toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttöön osoitettujen taajuuksien määrä on kasvanut hieman vuosittain. Erityisesti alueellisten ja paikallisten taajuuksien määrä on kasvanut. Radiolinkit olivat vuonna 2014 suurin yksittäinen taajuuksien käyttäjä. Radiolinkkien osalta operaattorit ovat jatkaneet vanhojen kapeamman kanavanleveyden radiolinkkien korvaamista suuremman kanavanleveyden radiolinkeillä, millä saadaan modulaation kasvattamisen ohella nostettua radiolinkkien kapasiteettia lähelle yhtä gigabittiä sekunnissa. 6 000 5 000 2009 4 000 2010 3 000 2011 2012 2 000 2013 1 000 0 2014 7 14 28 Kanavan leveys (MHz) 56 Kuvio 15 Radiolinkkijänteiden lukumäärät kanavaleveyksittäin Toimialakatsaus 1/2015 20 Radiolupien lukumäärä 31.12.2014 Yksityiset radioverkot Alukset ja ilma-alukset Radioamatöörit Radio- ja kauko-ohjaus Radiolinkit Ilmailu- ja merijärjestelmät Henkilökohtaiset hätälähettimet Radiomikrofonit Matkaviestinverkot FM-radiot Muut 70 149 44 963 14 589 7 216 1 240 438 328 303 529 53 110 380 Kuvio 16 Voimassa olevat radioluvat 31.12.2014 4.2 Radiolupia haettiin aktiivisesti Monien radiolaitteiden käyttö vaatii Viestintäviraston myöntämän radioluvan, niiden avulla varmistetaan toimiva radioliikenne. Radiolupien perusteella Viestintävirasto arvioi taajuuksien käyttäjämääriä ja taajuuksien kysynnän kehitystä. Lupatietojen perusteella Viestintävirasto on myös yhteydessä radiolaitteiden käyttäjiin käytön rajoituksia tai muita muutoksia koskevissa asioissa. Pääsääntöisesti radiolähettimen hallussapito ja käyttö edellyttävät aina radiolupaa, ellei laitetta ole erikseen vapautettu luvista. Radiolupia haettiin aktiivisesti vuonna 2014. Lupien lukumäärä vuoden lopussa oli 70 149 kappaletta eli yli 2000 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. 4.3 Taajuuksien käytön valvonta ja radiolaitteiden markkinavalvonta Radiohäiriöt ja taajuuksien käytön valvonta Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä osana teknistä valvontaa. Ilmoitukset liittyivät muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutuu kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Viestintävirasto valvoo taajuuksien käyttöä erilaisissa urheilutapahtumissa ja musiikkifestivaaleilla. Taajuuksien käyttöä valvottiin vuonna 2014 kuudessa urheilutapahtumassa: Salpausselän kisat, Kontiolahden ampumahiihdon maailmancup, Neste Rally, Levin alppihiihdon maailmancup sekä Rukan hiihtolajien maailmancup. Kansainvälisissä urheilutapahtumissa on paljon taajuuksien käyttäjiä. Urheilujoukkueet käyttävät radiopuhelimia joukkueen sisäiseen viestintään, kun taas media käyttää taajuuksia esimerkiksi ohjelmien tuottamiseen ja TV-kuvan siirtoon. Musiikkifestivaaleilla on runsaasti vastaavaa taajuuksien käyttöä. Viestintäviraston asiantuntijat tarkastavat kaikki tapahtuma-alueelle tuotavat radiolaitteet ja niiden radioluvat, jotta laitteiden voidaan varmistaa toimivan oikeilla taajuuksilla. Tapahtumien aikana taajuuksien käyttöä monitoroidaan mahdollisten häiriöiden nopeaksi poistamiseksi. 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 17 Viestintäviraston selvittämien radiohäiriöiden määrä 2005–2014 Toimialakatsaus 1/2015 21 Tv-vastaanoton ongelmat Radiolaitteiden markkinavalvonta Viestintävirasto käsittelee vuosittain suuren määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanotto-ongelmia koskevia yhteydenottoja. Vuoden 2014 aikana uusina ongelmien aiheuttajina ovat olleet 800 MHz tukiasemat ja tuulivoimalat. Viestintävirasto varmistaa myös radiolaitteiden markkinavalvonnan avulla, että radiotaajuuksia käytetään tehokkaasti ja häiriöttömästi. Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin. Osana ennakoivaa valvontaa virasto seurasi radiolaitteiden myyntiä verkkokaupoissa ja alan messutapahtumissa. Aikaisemmin TV-käytössä olleella 800 MHz:n taajuusalueella alkoi vuoden 2014 alusta langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Viestintävirasto seurasi aktiivisesti 800 MHz LTE-verkkojen käynnistämiseen liittyvien TV-vastaanoton ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 6000 TV-vastaanoton häiriötä. LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden määrä on kuitenkin pieni suhteutettuna siihen, että yli 95 % suomalaisista asui vuoden lopussa 4G-verkon kuuluvuusalueella. Myös tuulivoimalat saattavat vaikuttaa kuluttajien TV-vastaanottoon ja matkaviestinpalveluihin. Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 VTT:n 6 avulla, miten tuulivoimalat vaikuttavat antennitelevisiovastaanottoon ja matkaviestinverkkoihin. Tuloksia hyödynnetään jatkotyössä palveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin matkaviestinverkkojen toistimien vaatimustenmukaisuutta. Matkaviestinverkkojen toistinten tutkiminen on tärkeä osa toistimien aiheuttamien radiohäiriöiden ennaltaehkäisemistä. Lisäksi virasto on selvittänyt langattomien sääasemien sekä meri-VHF-puhelimien vaatimustenmukaisuutta teknisin mittauksin. Langattomat sääasemat ovat aiheuttaneet radiohäiriöitä, jotka estävät autojen kaukoohjatun lukituksen toiminnan. Virasto asetti vaatimusten vastaisia laitteita myyntikieltoon ja esitti sääasemia koskevan eurooppalaisen standardin tarkentamista häiriöiden estämiseksi. TV-vastaanoton ongelmien syyksi osoittautuvat usein asiakkaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Viestintävirasto antoi vuoden 2014 alussa TV-vastaanottoantenneja koskevan määräyksen, jonka vaatimuksista on viestitty aktiivisesti antenniasentajille ja kuluttajille. 6 Tutkimusraportti: Tuulivoimaloiden vaikutus matkaviestin- ja TV-verkkoihin. Toimialakatsaus 1/2015 22 5 Televisiopalvelut Television katselun keskeisimpiä muutoksia vuonna 2014 olivat laitekannan monipuolistuminen ja nettitelevision katselun yleistyminen. Muutoksista huolimatta televisio-ohjelmia katsotaan edelleen useimmiten perinteisellä TVvastaanottimella. Tulevat televisiolähetysten taajuusmuutokset ja laajempi siirtyminen uuteen DVB-T2-tekniikkaan lähenevät, minkä vuoksi kuluttajille suunnattua viestintää tehostettiin vuonna 2014. 5.1 Television katselu monipuolistuu Televisio-ohjelmia katsotaan yhä useammin myös muulla kuin perinteisellä TVvastaanottimella Television katselu älypuhelimella ja tabletilla yleistyi vuoden 2014 aikana. Selvästi eniten televisiota katsotaan kuitenkin edelleen perinteisellä TV-vastaanottimella. Tiedot perustuvat Finnpanelin elokuussa 2014 tekemään TV-taloudet Suomessa -tutkimukseen. Suomalaisista kotitalouksista televisioohjelmia katselee 98 prosenttia. TVohjelmia katsellaan yhä eniten perinteisellä TV-vastaanottimella, jolla ohjelmia katsoo 95 prosenttia kaikista kotitalouksista. Toiseksi yleisin TV-ohjelmien katseluun käytetty laite on tietokone. Erityisesti tabletin ja älypuhelimen käyttö TV:n katselussa on kasvussa, sillä jo kolmannes kotitalouksista katsoo TV-ohjelmia niiden kautta. Pääasiallisesti tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kautta TV-lähetyksiä katselee 8,4 prosenttia kotitalouksista. Vaikka TV-ohjelmien katselu muilla kuin TVvastaanottimella on kasvanut viime vuosina, myös perinteinen TV on säilyttänyt asemansa. TV-ohjelmia katsellaan nykyään entistä monipuolisemmin, eikä uusien laitteiden läpilyönti ole syrjäyttänyt perinteisiä katselun tapoja. 100 90 Prosenttia kotitalouksista 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2011 TV-vastaanottimella 2012 Tietokoneella 2013 2014 Älypuhelimella tai tabletilla Kuvio 18 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Toimialakatsaus 1/2015 23 Nettitelevisio ja tilausvideopalvelut kasvattavat suosiotaan Nettitelevision katselu on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viime vuosina, elokuussa 2014 jo kaksi kolmasosaa kotitalouksista katsoi netti-TV:tä. Nettitelevisiolla tarkoitetaan paitsi perinteisen television ohjelmatarjonnan seuraamista internetissä, myös esimerkiksi videoiden katselua eri palveluista, kuten Youtubesta tai Vimeosta. Suosiossa ovat TV-yhtiöiden omat netti-TVpalvelut, kuten Yle Areena, Katsomo tai Ruutu.fi. Elokuussa 2014 lähes puolet kotitalouksista seurasi nettitelevisiota mainittujen sivustojen kautta. TV-yhtiöiden sovellusten ohella suosiotaan on vuoden 2014 aikana kasvattanut myös Netflix-palvelu, jota käyttää jo 17 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Eniten nettitelevisiota katsellaan toistaiseksi tietokoneella (60 %), mutta älypuhelimet ja tabletit ovat yleistymisensä myötä kasvattaneet nopeasti suosiotaan myös netti-TV:n katselun välineinä. Elokuussa 2014 nettitelevisiota katseli tabletilta tai älypuhelimelta yhteensä lähes puolet kotitalouksista. IPTV-liittymien määrä kasvussa Finnpanelin tutkimuksen mukaan vajaat 50 prosenttia kaikista kotitalouksista vastaanottaa TV-lähetyksensä antenniverkosta ja kaapelitelevisioverkon osuus on likimain yhtä suuri. Muutamalla prosentilla TVtalouksista on käytössä oma lautasantenni, taloyhtiön yhteinen satelliittiantenni tai muu yhteys. Osassa kotitalouksista on käytössä samaan aikaan useampia vastaanottotapoja. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan joulukuussa 2014 Suomessa oli yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja yli 360 000 IPTV-liittymää. Kaapelitelevisioliittymien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti muutamilla kymmenillä tuhansilla liittymillä vuodessa. Myös IPTV-liittymien määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2011. Lähes kaikki näistä liittymistä ovat kotitalousasiakkaiden käytössä. IPTV-liittymämäärä sisältää kiinteän verkon laajakaistaliittymien kautta tarjottavat palvelut, joissa välitetään perinteisen television ohjelmatarjontaa. Matkaviestinverkon kautta esimerkiksi matkapuhelimiin ja tablet-tietokoneisiin tarjottavat TV-palvelut eivät siis sisälly lukuihin. Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen nojalla reilulla 13 prosentilla kotitalouksista on käytössään IPTV-liittymä. Finnpanelin tutkimuksen mukaan osuus on muutaman prosentin pienempi. IPTV-palvelut myydään usein osana liittymäpakettia yhdessä laajakaistaliittymän kanssa, jolloin tilaajat eivät välttämättä aina miellä hankkineensa IPTVliittymää. 1 600 000 1 400 000 Liittymämäärä 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 Kaapelitelevisioliittymät 2013 2014 IPTV-liittymät Kuvio 19 Kaapelitelevisioliittymät ja IPTV-liittymät Toimialakatsaus 1/2015 24 Samaan aikaan IPTV-liittymien kanssa myös nopeiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut. IPTV-liittymien yleistyminen on voinut siten edistää myös nopeiden laajakaistayhteyksien kasvua, koska nopeammat liittymät mahdollistavat palvelujen monipuolisempaa käyttöä ja ennen kaikkea parempaa kuvanlaatua. Esimerkiksi satamegainen tai sitä nopeampi laajakaistayhteys mahdollistaa lukuisten teräväpiirtokanavien yhtäaikaisen vastaanoton. Vähintään sadan megan laajakaistayhteyksien määrä on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2011. IPTV-yhteyksillä on siis varsin runsas kasvupotentiaali, kun yhä useammasta kotitaloudesta löytyy nopea laajakaistayhteys. 5.2 Lähivuosina merkittäviä muutoksia televisiolähetyksiin Vuoden 2017 alusta alkaen toteutetaan seuraavat televisiolähetyksiin liittyvät merkittävät muutokset: • UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkon käytössä oleva 700 MHz:n taajuusalue siirretään televisiolähetyksiltä mobiililaajakaistan käyttöön. Tämä pienentää televisiolähetyksille varattua taajuusaluetta ja vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyä. • UHF-taajuusalue siirtyy vähitellen kokonaan uuteen DVB-T2lähetystekniikkaan. Tämä mahdollistaa taajuuksien aiempaa tehokkaamman käytön ja teräväpiirto- eli HD-lähetykset. Taajuusmuutoksia ja uutta lähetystekniikkaa Digitan operoimassa UHF-taajuusalueen televisiolähetysverkossa tehdään lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia. Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista 7 siirretään vuoden 2017 alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön, mikä vastaa kasvaneeseen laajakaistakapasiteetin kysyntään. Televisiolähetyksille varattu taajuuskapasiteetti pienenee ja vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä. 7 Alueittain toteutettavat muutostyöt käynnistyvät kesällä 2015 ja ne viedään päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat noin puolta kaikista suomalaista kotitalouksista, joten kyse on merkittävästä kokonaisuudesta TV:n katsojan kannalta. Taajuusmuutosten lisäksi toinen merkittävä lähivuosien muutos on UHF-taajuusalueen siirtyminen laajemmin uuteen DVB-T2lähetystekniikkaan. DVB-T2-lähetystekniikka on jo käytössä DNA:n operoimassa VHF-taajuusalueen verkossa. Uusi tekniikka mahdollistaa pienenevän taajuuskapasiteetin tehokkaamman käytön. Se mahdollistaa myös teräväpiirto- eli HD-lähetykset tai vaihtoehtoisesti suuremman määrän perustasoisia SD-kanavia. Uusi lähetystekniikka tuo mukanaan vaatimuksia TV-vastaanottimille Uudella DVB-T2-lähetystekniikalla lähetettävien perusja teräväpiirtotasoisten ohjelmien vastaanottaminen edellyttää, että TV-vastaanottimessa tai digiboksissa on DVB-T2-viritin. Vanhalla tekniikalla lähetettävien ohjelmistojen määrä vähenee vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa kokonaan uuteen lähetystekniikkaan siirtyvät maksutelevisiokanavat. Viimeisimpänä siihen siirtyvät Yleisradion kanavat vuonna 2026. Mikäli DVB-T2-virittimillä varustettujen vastaanottimien määrä yleistyy kotitalouksissa nopeasti, voidaan Yleisradion kanavien siirtymää aikaistaa. Uuden lähetystekniikan ja HD-lähetysten vastaanottamiseen soveltuvan laitteen tunnistaa "Antenna Ready HD" -merkinnästä. Kyseisellä merkinnällä varustetut laitteet on testattu Suomen markkinoille sopiviksi. HDlähetyksiä on jo nyt tarjolla kaapelitelevisioverkossa, jossa teräväpiirto-ohjelmien vastaanottoon tarvitaan Cable Ready HD merkinnällä varustettu laite. Ns. 700 MHz:n taajuusalue. Toimialakatsaus 1/2015 25 Antenniverkon uuden DVB-T2 -tekniikan mukaisen vastaanoton ja teräväpiirto- eli HDohjelmistojen katselun mahdollistavan laitteen tunnistaa "Antenna Ready HD" -merkistä. Kaapeliverkossa HD-ohjelmistojen katselun mahdollistavat vastaavasti laitteet, joissa on "Cable Ready HD" -merkki. Kuvio 20 Uuteen lähetystekniikkaan soveltuvan laitteen tunnistaa näistä merkinnöistä Teräpiirtovirittimen sisältävät televisiovastaanottimet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen mukaan 32 prosentilla TV-talouksista oli HD-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi elokuussa 2014. Saman vuoden helmikuuhun verrattuna kasvua oli 14 prosenttia. 8 Myös maksullisia HD-kanavia tilaa yhä useampi, tällä hetkellä arviolta 220 000 kotitaloutta. Taajuusmuutokset edellyttävät muutoksia yhteisantennijärjestelmiin Digitan operoimassa UHF-alueen televisioverkossa ennen vuotta 2017 tehtävillä taajuusmuutoksilla on vaikutuksia taloyhtiöille ja kuluttajille. Taloyhtiöissä, joissa on yhteisantennijärjestelmä, tarvitaan antenniurakoitsijaa virittämään antennijärjestelmän päävahvistin, mikäli alueen UHFverkon taajuudet muuttuvat. Tämän jälkeen taloyhtiöiden asukkaiden on tehtävä TV-vastaanottimien kanavahaku. Uusimmissa vastaanottimissa tämä hoituu yleensä automaattisesti. Omakotitaloissa antennimuutoksia ei tarvita, jos nykyinen antenni toimii hyvin. Myös omakotitaloissa on tehtävä vastaanottimien kanavahaku sen jälkeen, kun taajuusmuutokset on kyseisellä alueella tehty. Kuluttajaviestinnällä sujuvaan muutokseen Taajuus- ja lähetysmuutosten ongelmaton toteutuminen edellyttää kuluttajien riittävää ja oikea-aikaista informointia. Viestintävirasto koordinoi muutoksia koskevaa viestintää yhteistyössä verkko-operaattoreiden, televisioyhtiöiden, laitekauppiaiden, järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa. Kuluttajaviestintä käynnistettiin jo vuoden 2013 loppupuolella, mutta sitä tehostettiin keväällä 2014 sekä tiedottamisen että mainonnan avulla. Kuluttajien ostopäätösten helpottamiseksi tehtiin vastaanottimia myyvissä liikkeissä jaettava opaslehti, joka neuvoo oikeanlaisen TV-vastaanottimen hankinnassa. Kaikessa viestinnässä kuluttajia ohjataan etsimään lisätietoa hdtvopas.fi -sivustolta, jonne on koottu ohjeita teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseen kaikissa lähetysverkoissa. Isännöitsijöille ja taloyhtiöille suunnattu, taajuusmuutoksia koskeva ennakkoviestintä käynnistettiin syksyllä 2014. Viestintää jatketaan tämän kevään aikana heti, kun tiedetään tarkemmin milloin ja miltä alueelta taajuusmuutokset käynnistyvät. 8 Finnpanel: TV-taloudet Suomessa, elokuu 2014. Toimialakatsaus 1/2015 26 Viestintävirasto tulee seuraamaan kuluttajaviestinnän vaikutusta säännöllisesti toteutettavilla kuluttajatutkimuksilla. Viestintävirasto teetti ensimmäisen kuluttajatutkimuksen TNS Gallupilla marras-joulukuussa 2014. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tietämystä antennitelevisioverkon tulevista muutoksista sekä teräväpiirto- eli HDlähetyksiin liittyvän viestinnän huomaamista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat tulossa olevia antenniverkon muutoksia vielä toistaiseksi varsin huonosti. Yli 3000 vastaajasta vain noin joka viides tiesi hyvin tai melko hyvin, mitä muutokset käytännössä tarkoittavat, ja mitä käytännön toimia muutos edellyttää tavalliselta television katsojalta. HD- eli teräväpiirtolähetyksiin liittyvä mainonta oli tutkimuksen mukaan huomattu paremmin kuin toimituksellinen viestintä. Joka kolmas oli huomannut HD-lähetyksiin liittyvää mainontaa televisiossa, internetissä tai sanoma- ja aikakauslehdissä. Lähes yhtä moni oli nähnyt Antenna Ready HD- ja Cable Ready HD -logot ja tiesi, mitä ne tarkoittavat (kuvio 20). Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät tulossa olevat antennitelevisioverkon muutokset ole vielä hyvin tiedossa tavallisella kuluttajalla. Muutoksiin liittyvään viestintään täytyy panostaa entisestään, mikä vaatii aktiivisia toimenpiteitä kaikilta osapuolilta. Toimialakatsaus 1/2015 27 6 Postipalvelut Postitoimipisteiden kokonaismäärä jatkoi laskuaan vuonna 2014. Poikkeuksen tähän kehitykseen muodostavat SmartPostautomaatit, joiden määrä on kovassa kasvussa. Kirjelähetyksiin kohdistuvien tiedustelujen ja perillesaamattomien postilähetysten määrä pieneni viime vuonna. Viestintävirasto käsittelee perillesaamattomat postilähetykset, joita oli vuonna 2014 kaikkiaan 344 kappaletta. 6.1 Postin yleispalvelu toteutui postilain mukaisesti Viestintävirasto valvoo ja seuraa postilain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Postilain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti postin yleispalvelun saatavuus tasapuolisesti koko maassa. Postin yleispalvelulla tarkoitetaan niin sanottuja 1. ja 2. luokan kirjelähetyksiä. Postilain mukaan yleispalveluun kuuluville kirjelähetyksille on asetettu laatustandardi: 80 prosenttia 1. luokan kirjeistä on oltava perillä viimeistään jättöpäivää seuraavana työpäivänä. Toisen luokan kirjeistä perillä on oltava jättöpäivästä laskien toisena työpäivänä 95 prosenttia ja kolmantena työpäivänä 98 prosenttia. Vuonna 2014 ensimmäisen luokan kirjeiden kulkunopeus täytti laissa asetetut vaatimukset. Kotimaan ensimmäisen luokan kirjelähetyksistä oli perillä jättöpäivää seuraavana arkipäivänä 91,0 prosenttia ja viimeistään toisena arkipäivänä 98,8 prosenttia. Myös toisen luokan kirjeiden kulkunopeus täytti laissa asetetut vaatimukset. Kirjelähetyksistä 97,4 prosenttia oli perillä jättöpäivästä lukien toisena arkipäivänä ja 99,0 prosenttia kolmantena päivänä. Postilain mukaisesti 1. ja 2. luokan kirjeet tulee jakaa viitenä arkipäivänä viikossa kaikkiin talouksiin. Keskimäärin 182 talouden kohdalla poikettiin viisipäiväisestä jakelusta. Viisipäiväisestä jakelusta voidaan poiketa enintään 300 talouden kohdalla, kun kysymyksessä on esimerkiksi vaikeakulkuisella saaristoalueella sijaitseva talous. Postinjakelussa on huomioitu yli 75vuotiaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Niiden talouksien määrä, joiden jakelupalvelussa on huomioitu henkilökohtaiset erityistarpeet oli vuonna 2014 keskimäärin 19271. 6.2 SmartPost -automaattien määrä kovassa kasvussa viime vuosina Posti Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa 98 omaa toimipistettä ja 784 asiamiestoimipistettä. Posti Oy:n omien toimipisteiden ja asiamiespostien lukumäärä on laskenut 2010-luvulla, mutta vuonna 2014 määrä pysyi varsin tasaisena. SmartPost -pakettiautomaattien määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa, ja vuoden 2014 lopussa pakettiautomaatteja oli jo yli 450 kappaletta. Tähän vaikuttaa todennäköisesti verkkokaupan suosion kasvu ja sen mukanaan tuoma postipakettien lisääntynyt määrä. Edellä mainittujen postitoimipaikkojen lisäksi Posti Oy ylläpiti 96 pakettien noutopistettä. Kirjelaatikoita oli yhteensä noin 6 770 ja postimerkkien myyntipisteitä noin 3 260. Valtioneuvoston asetuksen mukaan toimipisteet on sijoitettava siten, että koko maan alueella vähintään 82 prosentilla postipalvelujen käyttäjistä toimipisteen etäisyys vakituisesta asunnosta on enintään kolme kilometriä. Lisäksi korkeintaan kolmella prosentilla postipalvelujen käyttäjistä etäisyys vakituisesta asunnosta toimipisteeseen saa olla yli kymmenen kilometriä. Toimialakatsaus 1/2015 28 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2006 2007 Omat toimipisteet 2008 2009 Asiamiespostitoimipisteet 2010 2011 2012 Pakettien noutopisteet 2013 2014 SmartPost-automaatit Kuvio 21 Postin toimipisteet 2006–2014 Vuoden 2014 lopussa enintään kolmen kilometrin etäisyydellä toimipisteistä, noutopisteistä ja SmartPost-pakettiautomaateista oli 83 prosenttia väestöstä ja enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä oli 97 prosenttia väestöstä. Nämä prosenttiarvot täyttävät postilain toimipisteasetuksen vaatimukset. Jokaisessa kunnassa oli postilain edellyttämä toimipiste. 6.3 Postin kulun ongelmatilanteet Posti Oy vastaanotti tavallisiin kirjelähetyksiin ja kirjattuihin kirjelähetyksiin kohdistuvia tiedusteluja noin 10 300. Näistä löytyneitä kirjelähetyksiä oli noin 2 600 ja kadonneiksi todettuja noin 807. Ratkaisemattomia tiedusteluja jäi löytyneiden ja kadonneiksi todettujen jälkeen noin 6 840. Ratkaisemattomiin tiedusteluihin sisältyvät muun muassa ne kirjelähetykset, joiden postitusta ei voida todentaa. Hyvin pieni osa postilähetyksistä vahingoittuu käsittelyssä. Tavallisiin kirjelähetyksiin kohdistuneiden tiedustelujen osuus oli 0,001 prosenttia kokonaisvolyymista ja kirjattuihin kirjelähetyksiin kohdistuneiden tiedustelujen osuus 0,06 prosenttia kokonaisvolyymista. Vahingoittuneiden ensimmäisen ja toisen luokan kirjeiden määrä oli 0,005 prosenttia kokonaisvolyymista. Määrä sisältää myös ne lähetykset, jotka ovat vahingoittuneet ennen Posti Oy:n lajitteluprosessiin tuloa. Perille saapumattomia postilähetyksiä oli vuonna 2014 yhteensä 344. Määrä pienentyi vuoteen 2013 verrattuna. Lähetys on perille saapumaton, jos Posti Oy ei ole kyennyt selvittämään lähetyksen vastaanottajaa eikä tiedä lähetyksen lähettäjää. Viestintävirasto vastaa postinkulun varmistustehtävistä ja pyrkii selvittämään perille saapumattoman kirjelähetyksen vastaanottajan tai lähettäjän. Toimialakatsaus 1/2015 29 7 Tietoturva ja viestintäverkkojen toiminta Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla ja laajavaikutteisia häiriöitä oli edellisvuotta vähemmän. Havaituissa haittaohjelmatyypeissä oli varsin suuria muutoksia aiempaan verrattuna, vuonna 2014 valtaosan haittaohjelmahavainnoista muodostivat lataaja -tyyppiset haittaohjelmat. 7.1 Haittaohjelmahavaintojen tyypeissä muutoksia Vuonna 2014 Viestintävirastossa kirjattiin yhteensä 204 746 tietoturva-aiheista yhteydenottoa. Vuonna 2013 havaintoja oli 492 426 kpl. Kokonaismäärää ei kannata kuitenkaan vertailla tarkasti, sillä lukumääriin vaikuttavat myös alati vaihtuvat tietolähteet, joista Kyberturvallisuuskeskuksen tietoja välittävä Autoreporter -palvelu kerää tietonsa. Suurin osa yhteydenotoista oli vuonna 2014 vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäkseen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoituksia. Ilmoitukset koskivat pääasiassa suomalaisiin verkkoihin liittyviä haittaohjelmatartuntoja ja tietoja murretuista sekä töhrityistä verkkosivustoista. Kyberturvallisuuskeskus välittää kolmansilta osapuolilta saamansa tiedot teleoperaattoreille ja muille suomalaisille verkkojen omistajille. Vuoden 2014 aikana oli nähtävissä merkittävä muutos siinä, minkä tyyppisiä haittaohjelmahavaintoja Kyberturvallisuuskeskus on välittänyt. Vuonna 2014 tyypillisin raportoitu haittaohjelmahavainto koski lataajatyyppistä ZeroAccess -haittaohjelmaa. Lataaja-tyyppinen haittaohjelma voi ladata tartunnan saaneelle koneelle myös muita haittaohjelmia, joilla pyritään esimerkiksi varastamaan käyttäjän tietoja. Lataaja tyyppisten havaintojen osuus oli vuonna 2014 noin 75 prosenttia kaikista haittaohjelmahavainnoista, kun vielä vuonna 2013 näiden osuus oli 29 prosenttia. Toiseksi tyypillisin raportoitu haittaohjelmatartunta viime vuonna oli tyypiltään tietovaras. Tietovaras on käyttäjän tietoja, erityisesti käyttäjätunnuksia ja salasanoja, varastava haittaohjelma. Varastamillaan salasanoilla hyökkääjät voivat esiintyä uhrin identiteetillä. Erityisen vakavaa tämä on, jos hyökkääjät varastavat verkkopankin tai sähköpostitilin salasanan. Yleisimmät tietoja varastavat haittaohjelmat ovat Zeus eli Citadel eri versioineen, Torpig, Tiny Banker eli Tinba ja KINS. Viime vuonna lähes joka viides haittaohjelmahavainto koski tietovaras -tyyppisiä haittaohjelmia. Tietovarkaiden osuus laski vuoteen 2013 verrattuna, jolloin näitä oli vielä kolmannes kaikista havainnoista. Muita viime vuonna havaittuja haittaohjelmatyyppejä olivat muun muassa madot ja roskapostittajat. Näiden osuus laski merkittävästi verrattuna vuoteen 2013, ja viime vuonna näiden osuus oli vähäinen verrattuna lataaja- ja tietovaras -tyyppeihin. Teleyritysten on lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoitettava Viestintävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpalvelun merkittävistä tietoturvaloukkauksista ja kaikista niihin kohdistuvista tietoturvauhkista, joista teleyritys on tietoinen. Vuoden 2014 aikana Viestintävirastolle ilmoitettiin 29 tietoturvapoikkeamasta. Tapauksista 12 liittyi haavoittuvuuksiin, 9 palvelunestohyökkäyksiin ja 5 tietomurtoihin. 7.2 Viestintäverkkojen vikatilanteita aiempaa vähemmän Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä vakavia vikoja raportoitiin ainoastaan yksi. Teleyritykset raportoivat vuoden aikana Viestintävirastolle 14 korkeimman vakavuustason eli Toimialakatsaus 1/2015 30 2014 2013 2012 2011 0 50 100 A-luokka 150 B-luokka 200 250 C-luokka Kuvio 22 Viestintäverkkojen vikatilanteiden määrä 2011–2014 A-luokan häiriötä, 46 merkittävän vakavuustason eli B-luokan häiriötä ja 96 alemman vakavuusluokan eli C-luokan vika- ja häiriötilannetta. 9 A-luokan vika- ja häiriötilanteiden määrä laski vuonna 2014 kuudella edellisvuoden määrästä. Laskua selittää se, että vuonna 2014 viestintäverkoissa ei esiintynyt merkittäviä myrskyjen aiheuttamia häiriötilanteita. 7.3 Kyberturvallisuuden kehittämisessä yhteistyö avainasemassa Viestintävirasto on mukana häiriötilanteiden yhteystoimintaryhmässä (HÄTY), joka on perustettu tietoyhteiskuntakaaren mukaisena vuoden 2015 alussa. Yhteistoimintaryhmän tarkoituksena on parantaa keskeisimpien viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen häiriötilanteisiin varautumista ja niistä toipumista. Ennen tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloa ryhmä toimi vapaamuotoisemmin ja ilman nimenomaista lakimandaattia vuoden 2013 kesästä. Tietoyhteiskuntakaari on parantanut ryhmän mahdollisuuksia vaihtaa luottamuksellista tietoa häiriötilanteisiin varauduttaessa, mikä tehostaa ryhmän toimintaa entisestään. Työ9 Korkeimman vakavuusluokan eli A-luokan tilanne koskee satoja tuhansia käyttäjiä, merkittävän vakavuusluokan eli B-luokan häiriö kymmeniä tuhansia käyttäjiä, ja alemman vakavuusluokan eli C-luokan häiriö tuhansia käyttäjiä. ryhmässä ovat mukana keskeiset Suomessa toimivat tele- ja sähkönjakeluyritykset, tele- ja sähköverkkourakoitsijat sekä lisäksi eri viranomaistahoja. Viestintävirastolle on tulossa uusia tehtäviä sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalveluiden osalta. Kansalliseen tunnistamislakiin tänä vuonna hyväksytyissä muutoksissa on uutena asiana tullut mukaan luottamusverkoston käsite. EU:ssa on viime vuonna hyväksytty rajat ylittävää sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluita koskeva eIDAS-asetus, joissa luottamuspalveluita ovat sähköisen allekirjoituksen lisäksi uusina palveluina muun muassa sähköiset leimat ja aikaleimat. Näiden kansallisen säädännön ja EU-säädännön muutosten myötä Viestintävirastolle on tulossa runsaasti uusia valvontatehtäviä, joita aletaan käytännössä hoitaa vuodesta 2016 eteenpäin. Viestintävirasto valmistautuu eIdas asetuksen edellyttämien tehtävien hoitoon vuosille 2015–2016 ajoittuvalla projektilla. Projektin kolme pääkokonaisuutta ovat kansallinen luottamusverkosto, rajat ylittävä tunnistaminen ja luottamuspalvelut. Kussakin osakokonaisuudessa laaditaan sekä teknisiä spesifikaatioita että toimintaohjeita käyttäen pohjana mahdollisimman paljon kansallisia ja kansainvälisiä lähdeaineistoja. Projektissa merkittävä osuus on alueella toimivien kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöryhmien työn seuraamisessa ja niihin vaikuttamisessa. Toimialakatsaus 1/2015 31 8 Kuviot Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot vuonna 2014 Matkaviestinverkon liittymämäärät 2006–2014 Matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät 2007–2014 Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät 2007–2014 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan 2011–2014 Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kehittyminen 2007–2014 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain 2006–2014 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014 Laajakaistahankkeiden rakennusvaihe joulukuussa 2014 Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä Taajuuksien käyttö eri taajuusalueilla vuonna 2014 Käytössä olevien FM-taajuuksien määrä 2014 Radiolinkkijänteiden lukumäärät kanavaleveyksittäin Voimassa olevat radioluvat 31.12.2014 Viestintäviraston selvittämien radiohäiriöiden määrä 2005-2014 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Kaapelitelevisioliittymät ja IPTV-liittymät Uuteen lähetystekniikkaan soveltuvan laitteen tunnistaa näistä merkinnöistä Postin toimipisteet 2006-2014 Viestintäverkkojen vikatilanteiden määrä 2011–2014 Toimialakatsaus 1/2015 32 Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A 00181 Helsinki Puh: 0295 390 100 Faksi: 0295 390 270 www.viestintavirasto.fi
© Copyright 2024