Toimialakatsaus 1/2015

Toimialakatsaus 1/2015
© Viestintävirasto 2015
Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.
Toimialakatsaus 1/2015
2
Sisällys
Esipuhe .......................................................................................................... 5
1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot .......................................... 7
2 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut .................................................................. 9
2.1 Puhelinpalveluiden käyttö vähenee ............................................................. 9
2.2 Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden käyttö kovassa kasvussa ............. 11
2.3 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyi lähes ennallaan ................. 13
2.4 Teleyritysten markkinaosuuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia ................... 14
2.5 Laajakaista 2015 -hanke on parantanut nopean laajakaistan saatavuutta ....... 16
3 Verkkotunnukset ...................................................................................... 18
3.1 FI-verkkotunnusten määrä tasaisessa kasvussa .......................................... 18
3.2 Verkkotunnusten kansainväliseen hallinnointiin suunnitteilla muutoksia.......... 18
4 Radiotaajuuksien käyttö ........................................................................... 19
4.1 Taajuuksien käyttö ................................................................................. 19
4.2 Radiolupia haettiin aktiivisesti .................................................................. 21
4.3 Taajuuksien käytön valvonta ja radiolaitteiden markkinavalvonta .................. 21
5 Televisiopalvelut ....................................................................................... 23
5.1 Television katselu monipuolistuu .............................................................. 23
5.2 Lähivuosina merkittäviä muutoksia televisiolähetyksiin ................................ 25
Toimialakatsaus 1/2015
3
6 Postipalvelut ............................................................................................. 28
6.1 Postin yleispalvelu toteutui postilain mukaisesti .......................................... 28
6.2 SmartPost -automaattien määrä kovassa kasvussa viime vuosina ................. 28
6.3 Postin kulun ongelmatilanteet .................................................................. 29
7 Tietoturva ja viestintäverkkojen toiminta ................................................. 30
7.1 Haittaohjelmahavaintojen tyypeissä muutoksia ........................................... 30
7.2 Viestintäverkkojen vikatilanteita aiempaa vähemmän .................................. 30
7.3 Kyberturvallisuuden kehittämisessä yhteistyö avainasemassa ....................... 31
8 Kuviot ....................................................................................................... 32
Toimialakatsaus 1/2015
4
Esipuhe
Viestintäviraston edustama toimiala on
aktiivinen ja jatkuvassa muutoksessa.
Uusien viestintäteknologioiden, palveluiden
ja sovellusten käyttöönotto heijastuu siihen
välittömästi. Tätä kuvaa vahvistaa myös
kokoamamme vuoden 2015 ensimmäinen
toimialakatsaus, joka sisältää koosteen
viraston keräämistä sähköisiä
viestintäpalveluja ja verkkoja, taajuus- ja
tietoturva-asioita sekä postipalveluja
koskevista tiedoista.
Viestintävirastoon tulee vuosittain tuhansia
asiakasyhteydenottoja. Virasto on viime
vuosina kehittänyt sähköisiä asiointijärjestelmiään, mutta asiakaspalvelulla ja neuvonnalla on edelleen tärkeä rooli viraston
toiminnassa. Suurin osa viime vuonna tulleista yhteydenotoista koski fi-verkkotunnuksiin liittyviä asioita.
Viime vuoden aikana yhä useampi kotitalous saatiin nopean laajakaistan saatavuuden
piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan
vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli
saatavilla noin 81 prosentilla suomalaisista
kotitalouksista.
Matkaviestinverkossa välitettyjen puheluiden ja tekstiviestien määrän väheneminen
näyttää olevan edelleen selkeä trendi viestintämarkkinoilla. Vastaavasti matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime
vuosina kasvanut merkittävästi. Sekä älypuhelimien että tiedonsiirtoliittymien kautta
käytettävien palvelujen yleistyminen on
oletettavasti vaikuttanut tähän muutokseen. Erilaisten pikaviestisovellusten ja sosiaalisen median käytön yleistyminen on
myös osaltaan vaikuttanut tekstiviestien
määrän nopeaan laskuun. Myös television
katselu älylaitteilla yleistyi vuoden 2014
aikana. Kuitenkin televisiota katsotaan
edelleen eniten perinteisellä TV-vastaanottimella.
Taajuuksien käytössä viime vuoden yksi
merkittävimpiä muutoksia oli TV-toiminnan
käytössä olleen 800 MHz:n taajuusalueen
siirto langattoman laajakaistan käyttöön.
Nyt käyttöönotettu taajuusalue mahdollistaa operaattoreille nopeiden 800 MHz LTEverkkojen rakentamisen ja antaa lisäkapasiteettia matkaviestinverkon tiedonsiirrolle.
Kuluttajille tämä näkyy entistä nopeampina
ja kattavampina mobiililaajakaistayhteyksinä. Viestintävirasto seurasi myös aktiivisesti verkkojen käynnistämiseen liittyvien TVvastaanoton ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli
6 000 TV-vastaanoton häiriötä. Näiden LTEverkoista johtuneiden häiriöiden määrä oli
kuitenkin suhteellisen pieni suhteutettuna
4G-verkon kuuluvuusalueeseen.
Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto
selvitti ja poisti yhteensä 149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä. Nämä liittyivät
muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutui kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui
monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö.
Antennitelevision lähetysverkossa tehdään
lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia ja samalla siirrytään laajemmin uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaan.
Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista siirretään vuoden 2017
alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön,
mikä vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat noin puolta kaikista suomalaista
kotitalouksista. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa TV-katsojille teräväpiirto- eli HDlähetykset, mutta edellyttää, että televisiovastaanottimet on varustettu T2-tyypin
vastaanottimilla. Löydät lisätietoa aiheesta
osoitteesta www.hdtvopas.fi.
Toimialakatsaus 1/2015
5
Kyberturvallisuuden osalta viime vuonna
tyypillisin raportoitu haittaohjelmahavainto
koski lataaja-tyyppistä haittaohjelmaa. Kyseessä on ohjelma, joka voi ladata tartunnan saaneelle koneelle myös muita haittaohjelmia varastaakseen esimerkiksi käyttäjän tietoja. Lataajien ohella tilastoissa korostuivat tietovaras-tyyppiset haittaohjelmat, jotka varastavat käyttäjän tietoja,
erityisesti käyttäjätunnuksia ja salasanoja.
Varastamillaan salasanoilla hyökkääjät voivat esiintyä uhrin identiteetillä. Erityisen
vakavaa tämä on, jos hyökkääjät varastavat verkkopankin tai sähköpostitilin salasanan.
Kokonaisuudessaan viestintäverkkojen ja
-palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014
kuitenkin hyvällä tasolla ja laajavaikutteisia
häiriöitä edellisvuotta vähemmän.
Perinteisen vuosikatsauksen sijaan Viestintävirasto julkaisee vuonna 2015 useita toimintaympäristönsä kehitystä kuvaavia toimialakatsauksia. Esimerkiksi tietoturvaan ja
viestintäverkkojen toimivuuteen liittyviä
kysymyksiä käsitellään syvemmin Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsauksessa 1.
Useammalla erillisellä katsauksella on tarkoitus koota toimialan keskeisiä tietoja yksiin kansiin mahdollisimman tuoreena, ja
näin tarjota lukijoille ajantasaista analyysiä
viestintämarkkinoiden kehittymisestä. Katsaukset perustuvat viraston säännöllisesti
keräämiin toimiala- ja valvontatietoihin.
Toivotan lukijoille antoisia lukuhetkiä
Viestintäviraston kokoaman toimialakatsauksen parissa!
Helsingissä 18.3.2015
Jarno Ilme
Johtaja
Taajuushallinto
Viestintävirasto
Seuraava katsaus julkaistaan kesällä, ja se
tulee sisältämään muun muassa teleyritysten tulo- ja investointitietoja sekä kansainvälisiä tilastovertailuja.
1
Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsaus 2014
Toimialakatsaus 1/2015
6
1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot
Viestintävirastoon tulee vuosittain
kymmeniä tuhansia asiakasyhteydenottoja,
jotka avaavat yhden näkökulman viraston
toimialaan. Asiakasyhteydenotoissa on
useimmiten kysymys Viestintäviraston
tarjoamien palvelujen, kuten
verkkotunnusten, televerkon numeroiden,
lupien tai todistusten hankkimisesta. Tämän
ohella Viestintävirasto saa yhteydenottoja
viestintäpalvelujen käyttäjiltä, jotka
kääntyvät viraston puoleen
ymmärrettävistä syistä erityisesti
ongelmatilanteissa.
Vuonna 2014 Viestintävirastoon tuli yhteensä 58 520 asiakasyhteydenottoa. Näistä yli
puolet, noin 30 000 yhteydenottoa koski fiverkkotunnuksia. Viestintäpalveluihin liittyviä yhteydenottoja tuli yhteensä yli 3500.
Nämä yhteydenotot liittyivät muun muassa
puhelin- ja laajakaistayhteyksien toimivuuteen, postipalveluihin, internet-palveluihin
sekä yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen käsittelyyn. Tietoturvaan liittyviä yhteydenottoja tuli lähes 5000 ja näiden määrä
oli kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna.
Radiotaajuuksia koskevia yhteydenottoja
tuli vuonna 2014 lähes 8000. Radiotaajuuksiin
liittyvät
yhteydenotot
käsittelivät
useimmiten tv- ja radiolähetysten häiriöitä,
radiolupia ja pätevyystutkintoja. Vaikka
televisiomaksuvelvollisuus päättyi jo vuoden 2012 lopussa, tuli TV-maksuihin liittyviä yhteydenottoja vielä vuonna 2014 yhteensä noin 12000. Suurin osa näistä koski
vielä maksamatta olleiden televisiomaksujen perintää ja liikaa maksettujen maksujen
palautusta, joista luovuttiin 1.1.2015.
Laajakaistapalveluissa asiakasyhteydenottojen aiheena olivat vuonna 2014 toistuvasti alueelliset erot laajakaistaliittymän saatavuudessa ja hinnoittelussa. Sekä kiinteän
että mobiililaajakaistan toimivuuteen ja
nopeuteen liittyviä yhteydenottoja tulee
vuosittain paljon. Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien yleistymisen myötä
valokuituun liittyvät kysymykset ovat niin
ikään lisääntyneet. Erityisesti valokuituliittymien toimituksen viivästyminen ja peruuntuminen aiheuttavat yhteydenottoja.
Puhelinpalveluiden osalta varsinkin matkapuhelimen kuuluvuus on vuodesta toiseen
suosittu aihe asiakasyhteydenotoissa. Myös
kiinteän verkon purkaminen ja kiinteän puhelin- ja laajakaistaliittymän saatavuus
tuottavat edelleen kyselyjä.
Radiotaajuudet
Tietoturva
TV-maksut
Verkkotunnusasiat
Viestintäpalvelut
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
Kuvio 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot vuonna 2014
Toimialakatsaus 1/2015
7
Television ja radion osalta merkittävä osa
yhteydenotoista koskee lähetysten häiriöitä
ja vastaanoton ongelmia. Uutena teemana
ovat viime vuosina nousseet esiin tuulivoimaloiden ja 4G-verkon rakennustöistä aiheutuvat häiriöt, joihin liittyvät asiakasyhteydenotot ovat selkeässä kasvussa. HDkanavien vastaanoton yleistymisen myötä
niiden näkyvyys tuottaa aiempaa enemmän
asiakaskyselyitä. Lisäksi televisio-ohjelmien
sponsorointiin liittyvät päätökset herättivät
kysymyksiä edellisvuoden tapaan. Kiinnostus sponsorointiin liittyy osaltaan muun
muassa Viestintäviraston antamaan päätökseen YLEn esittämistä Tangomarkkinoista ja
sponsoroiduista ravilähetyksistä, sekä edellisvuonna tehtyyn lottoarvontaa koskevaan
päätökseen.
Postipalveluita koskevissa yhteydenotoissa
korostuivat viime vuonna postin jakelun
häiriöt ja kadonneet postilähetykset. Postin
jakelua koskevia yhteydenottoja saatiin
erityisen runsaasti keväällä 2014 Itellan
postinjakeluun kohdistuneiden irtisanomisten vuoksi. Myös postitoimipaikkojen lakkauttaminen on näkynyt Viestintävirastoon
tulevissa asiakasyhteydenotoissa.
Viestintävirasto saa kuluttajilta yhteydenottoja myös sellaisista aiheista, jotka eivät
kuulu Viestintäviraston valvontatoimivaltaan. Myös näitä yhteydenottoja tilastoidaan toimialan seurannan näkökulmasta.
Vuoden 2014 aikana yhteydenotoissa nousivat esiin teleyritysten asiakaspalveluun ja
markkinointiin liittyvät kysymykset. Viestintävirastoon oltiin yhteydessä asiakaskaspalvelun pitkistä jonotusajoista sekä paperisista puhelin- tai laajakaistalaskusta perittävistä lisämaksuista. Myös se, millaisia
liittymiä operaattorit voivat myydä ja markkinoida 4G-verkon liittyminä herätti kysymyksiä.
Toimialakatsaus 1/2015
8
2 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut
Viestintäpalveluiden käyttö on tilastojen
perusteella muuttumassa, kun perinteisten
puhe- ja viestipalveluiden käyttö vähenee.
Samaan aikaan älypuhelimista ja
rajoittamattomista tiedonsiirtoliittymistä on
tullut arkipäivää, ja niiden myötä siirretyn
mobiilidatan määrä kasvaa
räjähdysmäisesti.
2.1 Puhelinpalveluiden käyttö
vähenee
Matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä
kääntyi vuonna 2014 lievään kasvuun. Liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 9,4
miljoonaa, mikä oli noin 110 000 enemmän
kuin vuonna 2013. Kokonaisliittymämäärä
sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät,
mukaan lukien myös pelkästään tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joista ei
käytetä lainkaan puhe- ja viestipalveluja.
Tällaisia liittymiä hankitaan esimerkiksi tablettitietokoneisiin. Matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli noin 74
prosenttia ja yritysasiakkaiden käytössä
noin 26 prosenttia.
Puhe- ja tekstiviestipalveluita käytettiin
noin 81 prosentissa matkaviestinverkon
liittymistä vuoden 2014 lopussa. Vaikka
matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä
kasvoi hieman, matkaviestinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 matkapuheluminuutteja soitettiin hieman alle 3
prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Soitettujen puhelukappaleiden määrä laski
peräti 7 prosenttia. Matkaviestinverkossa
tehtyjen puheluiden keskimääräinen kesto
kasvoi noin 3,3 minuutista 3,5 minuuttiin.
Vaikuttaa siltä, että etenkin lyhyiden puheluiden soittaminen matkaviestinverkossa on
vähentynyt.
10 000
9 000
8 000
Tuhatta liittymää
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
2006
2007
2008
2009
Kotitalouksien liittymät
2010
2011
2012
2013
2014
Yritysten liittymät
Kuvio 2 Matkaviestinverkon liittymämäärät 2006–2014
Toimialakatsaus 1/2015
9
18 000
16 000
14 000
Miljoonaa
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2007
2008
Matkapuhelut (kpl)
2009
2010
2011
Matkapuhelut (min)
2012
2013
Tekstiviestit
2014
Multimediaviestit
Kuvio 3 Matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät 2007–2014
Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun lähetettyjen tekstiviestien määrä laski Suomessa. Laskua oli tuolloin noin 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2014
tekstiviestien määrän lasku kiihtyi: tekstiviestejä lähetettiin jopa noin 15 prosenttia
edellisvuotta vähemmän. Laskusta huolimatta Suomessa lähetettiin vuonna 2014
yhteensä yli 3 miljardia tekstiviestiä. Multimediaviestien määrä sen sijaan kasvoi
vuonna 2014 noin 20 prosenttia edellisvuodesta, vaikka niiden kokonaismäärä on
edelleen todella vähäinen tekstiviesteihin
verrattuna.
Lankapuhelinliittymät harvinaistuivat
edelleen
Kiinteän verkon puhelinliittymiä oli vuoden
2014 lopussa noin 640 000, mikä oli noin
15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Liittymistä noin 52 prosenttia oli yritysten käytössä, joten yritysliittymien osuus kiinteän
verkon puhelinliittymistä on selvästi suu-
rempi kuin matkaviestinverkon liittymistä.
Lankapuhelinliittymien määrä on supistunut
tasaisesti jo pitkään. Vuoteen 2007 verrattuna määrä on pudonnut noin 1,1 miljoonalla liittymällä. Osa teleyrityksistä on lopettanut
uusien
lankapuhelinliittymien
myynnin kokonaan.
Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski noin 17 prosenttia ja puhelukappaleiden määrä noin 18
prosenttia edellisvuodesta. Kiinteän verkon
liittymistä soitettujen puheluiden keskimääräinen kesto pysyi noin 3,1 minuutissa.
Pieni osa matkaviestinverkon liittymistä on
tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi. Liittymissä on kiinteän verkon
puhelinnumero ja mahdollisesti myös kiinteän liittymän kaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Tällaisia matkaviestinverkon
liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 115
000 kappaletta.
Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kiinteästä verkosta soitetut puhelut (miljoonaa kpl)
1 048
867
692
580
484
414
364
298
Kiinteästä verkosta soitetut puheluminuutit (miljoonaa min)
4 025
3 040
2 321
1 866
1 532
1 259
1 130
935
Kiinteän verkon puhelinliittymät (tuhatta kpl)
1 740
1 650
1 430
1 250
1 080
890
750
640
Kuvio 4 Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät 2007–2014
Toimialakatsaus 1/2015
10
Uusi teknologia muuttaa puhelinpalveluiden
käyttöä
Vuonna 2014 suomalaiset soittivat keskimäärin noin 8,2 puheluminuuttia päivässä,
kun huomioidaan sekä kiinteän verkon että
matkaviestinverkon puhelut. Tekstiviestejä
suomalaiset lähettivät keskimäärin 1,6 kappaletta ja multimediaviestejä keskimäärin
0,04 kappaletta päivässä.
Älypuhelimien sekä tiedonsiirtoliittymien
kautta käytettävien palvelujen yleistyminen
on oletettavasti vaikuttanut etenkin matkaviestinverkon viestipalvelujen käytön supistumiseen. Erilaisten pikaviestisovellusten
sekä sosiaalisen median suosio varsinkin
nuoremman väestönosan keskuudessa on
todennäköisesti osaltaan vaikuttanut tekstiviestien määrän nopeaan laskuun. Multimediaviestien määrän kasvu on tässä suhteessa poikkeuksellista, mutta sitä selittänee
entistä sujuvampi kuvien ottaminen ja jakaminen älypuhelimien avulla. Myös matkapuhepalveluissa on havaittavissa aiemmasta poikkeavaa kehitystä. Aiemmin kehityssuuntana oli puheluiden siirtyminen kiinteästä
verkosta
matkaviestinverkkoon,
mutta viimeisten muutaman vuoden aikana
myös matkapuheluiden soittaminen on
hieman vähentynyt. Osa kokonaispuheluminuuteista on mahdollisesti korvautunut
internetin kautta tarjottavilla palveluilla.
2.2 Matkaviestinverkon
tiedonsiirtopalveluiden käyttö
kovassa kasvussa
Yhä useammassa matkapuhelinliittymässä
rajoittamaton tiedonsiirtopalvelu
Vuoden 2014 lopussa noin 7,0 miljoonassa
matkaviestinverkon liittymässä käytettiin
kuukausimaksullista
tiedonsiirtopalvelua.
Tämän lisäksi noin 490 000 liittymässä käytettiin muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. 2
Kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien
määrä kasvoi noin 15 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muilla perustein laskutettavien tiedonsiirtoliittymien määrä laski noin
12 prosenttia. Vuonna 2013 kuukausimak-
sullisten tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi
peräti kolmanneksen verrattuna vuoteen
2012, joten kasvuvauhti on hidastunut
vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 osa
operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin,
mikä osaltaan selittää silloista tiedonsiirtoliittymien määrän nopeaa kasvua.
Matkaviestinliittymien tuotteistusmallit ovat
kehittymässä suuntaan, jossa lähes jokaiseen liittymään sisältyy kuukausimaksullinen tiedonsiirtopalvelu. Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullinen tiedonsiirtosopimus oli noin 75 prosentissa kaikista matkaviestinverkon liittymistä.
Kuukausimaksulliset
tiedonsiirtoliittymät
voidaan jakaa rajoittamattomiin ja rajoitettuihin liittymiin. Rajoittamattomissa liittymissä tiedonsiirrossa ei ole ennakkoon
määrättyä käyttökattoa, kun taas rajoitetuissa liittymissä on tiedonsiirtokatto, jonka
saavuttamisen jälkeen palvelun käyttö voi
sopimuksesta riippuen hidastua tai muuttua
maksulliseksi.
Kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä
noin 59 prosenttia oli rajoittamattomia ja
41 prosenttia rajoitettuja vuoden 2014 lopussa. Rajoittamattomien liittymien määrä
kasvoi noin 22 prosenttia ja rajoitettujen
liittymien määrä noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Siten rajoittamattomien liittymien määrä kasvoi selkeästi rajoitettuja nopeammin. Noin 71 prosenttia kotitalousasiakkaiden liittymistä oli rajoittamattomia,
kun taas noin 79 prosenttia yritysasiakkaiden liittymistä oli rajoitettuja.
Entistä nopeampi tiedonsiirto siivitti
mobiilidatan kasvua
Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullisista
tiedonsiirtoliittymistä noin 54 prosenttia oli
nimelliseltä yhteysnopeudeltaan 10–30 megabittiä sekunnissa. Noin 28 prosentissa
yhteysnopeus oli alle 2 megabittiä. Yli 100
megan tiedonsiirtonopeus löytyy vasta 4
prosentista tiedonsiirtoliittymiä.
2
Muut laskutustavat ovat esimerkiksi tiedonsiirtomäärään perustuvia.
Toimialakatsaus 1/2015
11
2014
2013
2012
2011
0%
40 %
20 %
60 %
80 %
Kk-maksullinen rajoitukseton tiedonsiirto
Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto
Muunlaiset tiedonsiirtosopimukset
Ei tiedonsiirtosopimusta
100 %
Kuvio 5 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan 2011–2014.
Matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime vuosina kasvanut suorastaan
räjähdysmäisesti. Vuoden 2014 aikana siirretyn tiedon määrä oli noin 325 000 teratavua 3 eli 82 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2007 verrattuna siirretyn tiedon määrä on 620-kertaistunut.
Vuonna 2014 mobiilidataa siirrettiin keskimäärin 163 megatavua suomalaista kohti
päivässä, kun määrä oli vuonna 2013 vielä
90 megatavua.
Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden
viime vuosien nopeaa kasvua selittää muun
muassa tiedonsiirtopalvelujen saatavuuden
ja laadun parantuminen. Erityisesti LTEverkot mahdollistavat aiempia verkkoteknologioita nopeammat mobiilit tiedonsiirtopalvelut. Valtakunnallisten matkaviestinverkkoyritysten LTE-verkkojen peitto kattaa
Suomessa jo suuren osan väestöstä. Lisäksi
tiedonsiirtopalvelujen käytön kasvua selittävät älypuhelimien ja tablettien sekä niihin
ladattavien sovellusten kehittyminen ja
yleistyminen.
350 000
300 000
Teratavua
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuvio 6 Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kehittyminen 2007–2014
3
Luku sisältää sekä lähetetyn että vastaanotetun mobiilidatan.
Toimialakatsaus 1/2015
12
Osaa matkaviestinverkon liittymistä käytetään esimerkiksi tableteissa ja kannettavissa tietokoneissa pelkästään tiedonsiirtoon,
eikä niissä käytetä lainkaan puhe- tai tekstiviestipalveluja. Tällaisia niin sanottuja
dedikoituja tiedonsiirtoliittymiä oli vuoden
2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa eli 19 prosenttia kaikista matkaviestinverkon liittymistä.
2013. Liittymien määrä on pysynyt melko
vakaana viime vuosien aikana. Liittymämäärän voimakas kasvu taittui vuonna
2008, jonka jälkeen hienoista laskua kesti
aina vuoden 2010 ensimmäiselle vuosipuoliskolle asti. Tämän jälkeen määrä on jälleen hieman kasvanut. Todennäköisesti
kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei tapahdu lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat jatkossakin odotettavissa liittymätekniikoissa ja yhteysnopeuksissa.
Matkaviestinverkkoa käytetään ihmisten
välisen viestinnän lisäksi myös erilaisten
laitteiden, koneiden ja järjestelmien välisen
verkkoyhteyden luomiseen ja datapohjaiseen tiedonsiirtoon. Tällaisia laiteliittymiä
kutsutaan M2M-liittymiksi (Machine to
Machine), ja niitä voidaan soveltaa esimerkiksi sähkömittareiden etäluentaan, ajoneuvojen etähallintaan tai teollisuuden prosessien valvontaan. M2M-liittymiä oli Suomessa noin 990000 4 vuoden 2014 lopulla.
Määrän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan M2M-teknologioiden kehittymisen myötä.
Eri tekniikoilla toteutetuista kiinteän verkon
laajakaistaliittymistä vuonna 2014 eniten
lisääntyivät ethernet-liittymät noin 54 000
liittymällä sekä kaapelimodeemiliittymät
noin 36 000 liittymällä. Valokuituverkkoihin
tehdyt investoinnit näkyvät kasvuna paitsi
niin sanottujen FTTH-liittymien (Fiber to the
Home, kotiin tuotu valokuitutilaajayhteys)
määrissä, myös muiden valokuituverkkoa
hyödyntävien liittymien, kuten ethernetliittymien määrissä. Kyseessä olevilla tekniikoilla toteutettujen liittymien määrät
kasvavat todennäköisesti myös tulevaisuudessa.
2.3 Kiinteän verkon
laajakaistaliittymien määrä pysyi
lähes ennallaan
Vaikka DSL-tekniikalla (Digital Subscriber
Line, puhelinverkon metallijohtimilla toteutettu laajakaistaliittymä) toteutettujen liittymien osuus on edelleen laskussa, kiinteän
verkon laajakaistaliittymistä noin 55 prosenttia oli vuoden 2014 lopussa yhä toteu-
Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitettujen
mobiililiittymien määrä lisääntyy
Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa, joka
oli noin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna
Tuhatta liittymää
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
xDSL
1 271
1 231
1 186
1 113
1 125
1 079
1 028
963
166
217
269
324
Ethernet
Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät *
114
135
107
158
6
13
13
14
Kaapelimodeemi
210
215
223
241
296
326
355
391
15
26
32
27
17
11
5
3
13
20
26
41
50
61
Langaton laajakaista
FTTH
Muu
Yhteensä
8
10
6
1
2
1
1
3
1 618
1 617
1 567
1 560
1 638
1 688
1 721
1 759
*Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden määrä sisältää muun muassa ethernet-liittymät vuoteen 2010 saakka.
Kuvio 7 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain 2007–2014
4
M2M-liittymiä ei lueta mukaan matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärään, vaan kokonaismäärään on luettu mukaan vain kotitalouksien ja yritysten käytössä olevat liittymät.
Toimialakatsaus 1/2015
13
tettu DSL-tekniikalla. Kaapelimodeemiliittymiä oli noin 22 prosenttia ja ethernetliittymiä noin 18 prosenttia kaikista liittymistä.
senttia, TeliaSoneran 35 prosenttia ja
DNA:n 24 prosenttia. Markkinaosuuksissa ei
tapahtunut muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Pitkän aikavälin tarkastelussa Elisan
ja vielä selvemmin DNA:n markkinaosuudet
ovat kasvaneet, kun taas TeliaSoneran
markkinaosuus on vastaavasti laskenut.
Kaiken kaikkiaan liittymämäärien nopea
kasvu on jakautunut kuitenkin melko tasaisesti markkinatoimijoiden kesken.
Loppukäyttäjät ovat siirtyneet käyttämään
yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 2014 lopussa noin 73 prosenttia liittymistä oli nopeudeltaan vähintään 10 megaa. Noin 20 prosenttia liittymistä oli vähintään 100-megaisia. Hitaimpia, nopeudeltaan alle 2 Mbit/s liittymiä oli
enää noin 3 prosenttia kaikista liittymistä.
Kiinteässä verkossa tarjottavat laajakaistaja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Puhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien
määrä on pysynyt melko vakaana. Näistä
syistä markkinaosuuksia on kiinteän verkon
osalta syytä tarkastella palveluittain.
2.4 Teleyritysten markkinaosuuksissa
ei tapahtunut isoja muutoksia
Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvia markkinaosuuksia on syytä tarkastella
matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän
perusteella, koska puhelin- ja tiedonsiirtopalveluihin käytetään usein samaa liittymää.
Kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluiden markkinoilla on Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Markkinaosuuksia laskettaessa on huomioitu samaan konserniin kuuluvien teleyritysten liittymämäärät. Kolme suurta yksittäistä toimijaa ovat
Elisa, TeliaSonera ja DNA. Lisäksi Finnetryhmän yritykset muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän toimijan.
Matkaviestinverkossa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkko-operaattorit
Elisa Oyj, TeliaSonera Oyj sekä DNA Oy.
Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2014 lopussa 99 prosenttia. Elisan markkinaosuus oli 40 pro-
45 %
40 %
Prosenttia liittymistä
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
2006
2007
2008
Elisa
2009
2010
TeliaSonera
2011
DNA
2012
2013
2014
Muut
Kuvio 8 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014
Toimialakatsaus 1/2015
14
40 %
35 %
Prosenttia liittymistä
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
2006
2007
Elisa
2008
2009
TeliaSonera
2010
DNA
2011
Finnet
2012
2013
2014
Muut
Kuvio 9 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014
Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon laajakaistaliittymämarkkinoilla
markkinajohtajuuden jakoivat Elisa ja TeliaSonera 32 prosentin markkinaosuuksillaan. DNA:n markkinaosuus oli 23 prosenttia, Finnet-yritysten
yhteenlaskettu osuus 11 prosenttia ja muiden teleyritysten 2 prosenttia. TeliaSoneran
markkinaosuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja Elisan laski yhden prosenttiyksikön
vuodesta 2013. DNA:n markkinaosuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna markkinaosuuksissa tapahtuneet merkittävät ja nopeat muutokset
liittyvät yritysjärjestelyihin. Finnet-ryhmän
yrityksistä kootun DNA:n markkinoille tulo
vuonna 2007 näkyy Finnet-ryhmän markkinaosuuden pudotuksena. Welho Oy:n sulautuminen DNA:han vuonna 2010 puolestaan kasvatti DNA:n markkinaosuutta.
Tulevaisuudessa kiinteiden laajakaistaliittymien markkinaosuuksissa voi tapahtua
merkittäviä muutoksia johtuen siirtymisestä
metallijohdinyhteyksillä toteutetuista verkoista valokuituverkkoihin. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta voivat kasvattaa erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten jou-
kossa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistatekniikoihin. Todennäköisesti markkinaosuuksien muutokset eivät kuitenkaan
ole kovin nopeita, vaan näkyvät useamman
vuoden aikana.
Kiinteän verkon puhelinliittymien markkinoilla Elisan markkinaosuus oli 39 prosenttia, TeliaSoneran 23,5 prosenttia, Finnetryhmän 21 prosenttia ja DNA:n 13,5 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Elisan markkinaosuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, TeliaSoneran nousi 1,5 prosenttiyksikköä, Finnet-ryhmän nousi yhden
prosenttiyksikön ja DNA:n laski 0,5 prosenttiyksikköä.
Pitkällä aikavälillä markkinoiden suurin
muutos on tapahtunut vuonna 2007, jolloin
DNA irtautui Finnet-ryhmästä. Tämän jälkeen Elisa erottautui selvästi suurimmaksi
kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää
mielessä kiinteän verkon puhelinliittymämarkkinoiden hiipuminen: liittymien määrä
on tarkastelujaksolla pudonnut reilusti alle
puoleen.
Toimialakatsaus 1/2015
15
45 %
40 %
Prosenttia liittymistä
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
2006
2007
Elisa
2008
2009
TeliaSonera
2010
Finnet
2011
DNA
2012
2013
2014
Muut
Kuvio 10 Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014
2.5 Laajakaista 2015 -hanke on
parantanut nopean laajakaistan
saatavuutta
Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että 30 Mbit/s laajakaistaliittymät ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. 5
Suomessa hallitus puolestaan asetti vuonna
2008 tavoitteeksi 100 Mbit/s -laajakaistan
saatavuuden lähes kaikille suomalaisille
vuoden 2015 loppuun mennessä.
Vuoden 2014 aikana yhä useampi kotitalous
saatiin nopean laajakaistan saatavuuden
piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan
vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli
tarjolla noin 81 prosentille suomalaisista
kotitalouksista. Kasvua edellisvuodesta oli
noin 2 prosenttia. Valokuituverkon saatavuus kasvoi vuonna 2014 noin 4 prosenttia
edellisvuoteen verrattuna. Näin ollen vuoden lopussa valokuituverkolla toteutettu
laajakaistaliittymä oli hankittavissa jo 53
prosentilla kotitalouksista.
Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämien
tietojen mukaan kiinteän laajakaistaverkon
saatavuuden laajeneminen selittyy suurelta
osin juuri uuden valokuituverkon rakentamisella. Teleyritykset rakentavat valokuituverkkoa
markkinaehtoisesti
pääasiassa
kaupunkeihin ja taajama-alueille. Harvemmin asutuilla alueilla Laajakaista 2015 hankkeessa myönnetyllä valtiontuella on
ollut merkittävä vaikutus valokuituverkon
rakentamiseen.
Laajakaistahankkeen
puitteissa
vuonna
2014 rakennettiin noin 6000 kilometriä valokuituverkkoa ja siten verkkokilometrien
määrä nousi 14 000 kilometriin. Laajakaistaliittymiä näihin uusiin verkkoihin oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty yhteensä 20 000 kappaletta. Näistä valtaosa
oli huippunopeita 100 megan yhteyksiä.
5
Euroopan komission digitaalisen agendan
tavoitteena on parantaa ICT:n hyödyntämistä
Euroopassa ja siten edistää talouskasvua ja innovaatioita. Nopean internetyhteyden saatavuuden edistäminen on yksi agendan seitsemästä
keskeisestä keinosta.
Toimialakatsaus 1/2015
16
Laajakaista 2015 -hankkeen budjetti nousi
vuoden 2015 alusta 69,5 miljoonaan euroon, kun eduskunta myönsi hankkeelle
lisämäärärahan. Maakuntaliitot ilmoittivat
käynnistävänsä vuoden 2015 alussa laajakaistahankkeita 80 uudella alueella. Mikäli
kaikki uudet hankkeet toteutuvat, saadaan
yli 50 000 uutta kotitaloutta huippunopean
laajakaistan saatavuuden piiriin. Uudet
hankealueet on merkitty karttakuvaan vaalean vihreällä värillä (Kuvio 11).
Saatavuuteen on laskettu myös tapaukset,
jossa kiinteän verkon laajakaistayhteyden
hankinta edellyttää lyhyen tilaajayhteyden
rakentamista, esimerkiksi talokaapelin vetämistä tontin rajalta rakennukseen. Nopean mobiililaajakaistan saatavuus voi puolestaan paikoin edellyttää ulkoisen kiinteän
lisäantennin käyttöä.
Laajakaista 2015 -hankkeen tukea oli vuoden 2014 loppuun mennessä myönnetty
yhteensä 46 miljoonaa euroa 18 eri tuen
saajalle. Valmistuneiden hankkeiden osuus
tuesta oli 20 miljoonaa euroa. Maakunnittain tarkasteltaessa eniten tukea on saanut
Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaalla olikin vuonna 2014 paras
nopean laajakaistaverkon saatavuus koko
Suomessa, kun yli 80 prosenttiin vakituisista asunnoista oli saatavilla nopea kiinteän
verkon laajakaistayhteys.
Myös matkaviestinverkon avulla toteutettujen nopeiden mobiililaajakaistaliittymien
saatavuus on selvässä kasvussa. Vuoden
2014 aikana nimellisnopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaista on saatavilla jo 95 prosentilla kotitalouksista ja kasvua viime vuoteen on noin 12 prosenttia.
Kuvio 11 Laajakaistahankkeiden rakennusvaihe joulukuussa 2014
Toimialakatsaus 1/2015
17
3 Verkkotunnukset
Fi-verkkotunnusten määrä kasvaa edelleen
tasaiseen tahtiin. Verkkotunnusten
hallinnoinnin kansainvälisessä maailmassa
on tulossa mahdollisesti muutoksia
lähivuosina.
3.1 FI-verkkotunnusten määrä
tasaisessa kasvussa
Fi-verkkotunnusten määrä jatkoi tasaista
kasvuaan ja vuoden 2014 aikana myönnettiin yli 53 000 uutta fi-verkkotunnusta, eli
lähes täsmälleen saman verran kuin vuonna
2013. Voimassa olevien fi-verkkotunnusten
määrä oli vuoden lopussa yli 358 000 kappaletta.
400 000
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuvio 12 Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä
3.2 Verkkotunnusten kansainväliseen
hallinnointiin suunnitteilla muutoksia
Verkkotunnuksia hallinnoi ja koordinoi kansainvälisesti ICANN (Internet Corporation of
Assigned Names and Numbers). Koska
suomalaisten voivat hankkia myös muita
kuin fi-tunnuksia, verkkotunnuksien kansainvälinen hallinnointi vaikuttaa paitsi fiverkkotunnuksiin, myös välillisesti niiden
kysyntään. Ovathan eri verkkotunnukset
osaltaan toisiaan korvaavia.
ICANN delegoi vuoden 2014 loppuun mennessä käyttöön noin 500 uutta ylimmän
tason tunnusta pitkäaikaisen uusien tunnusten projektin puitteissa (new gTLD).
Suosituimmaksi uudeksi tunnukseksi vuoden aikana valikoitui .xyz, joka sai lähes
750 000 rekisteröintiä joulukuun 2014 loppuun mennessä. Keskimäärin uusien tunnusten suosio on kuitenkin jäänyt alle etukäteisarvioiden.
Vuoden merkittävin tapahtuma verkkotunnustoiminnassa oli kuitenkin Yhdysvaltojen
hallituksen maaliskuussa antama ehdollinen
ilmoitus luopua internetin osoitteistoja ylläpitävän IANAn (Internet Assigned Numbers
Authority) valvojan roolista. ICANN on perustamisestaan saakka ylläpitänyt IANA:n
toimintoja erillissopimuksella USA:n kauppaministeriön (Department of Commerce)
kanssa. Tämä sopimus jäi voimaan ICANNin
itsensä vapauduttua kauppaministeriön valvonnasta vuonna 2009. IANA-sopimuksen
ansiosta USA:n kauppaministeriöllä on veto-oikeus kaikkiin internetin osoitteistoa
koskeviin muutoksiin ja esimerkiksi fijuuren nimipalvelinten muutokset vaativat
kauppaministeriön hyväksynnän.
Kauppaministeriön valta on ristiriidassa
kansallisten lakien ja intressien kanssa,
minkä erityisesti Venäjä, Kiina, Iran ja
eräät muut maat kokevat loukkaavan kansallista itsemääräämisoikeuttaan. Toisaalta
maailmalla on myös voimakkaita mielipiteitä nykyisen toimintatavan puolesta, koska
se takaa muun muassa sananvapauden
säilymisen osoitteiston osalta. Ainakin osittain tästä syystä Yhdysvaltojen kauppaministeriö asetti siirtymän ehdoksi sen, ettei
IANA joudu tulevaisuudessa yksittäisen hallituksen tai hallitusten välisen elimen valvomaksi, vaan että IANAn toimintojen järjestämisen ja niiden valvonnan tulee perustua laajalti internetyhteisön varaan. Kauppaministeriön ilmoituksen jälkeen ICANN:n
johdolla perustettiin useista erillisistä työryhmistä koostuva kokonaisuus valmistelemaan siirtymäesitystä kauppaministeriön
hyväksyttäväksi.
Toimialakatsaus 1/2015
18
4 Radiotaajuuksien käyttö
Vuoden 2014 yksi merkittävimpiä
muutoksia taajuuksien käytössä oli TVtoiminnan käytössä olleiden 800 MHz:n
taajuuksien siirto langattoman laajakaistan
käyttöön. Radiolupia haettiin aiempien
vuosien malliin aktiivisesti. Viestintäviraston
tietoon tulevien selvitettävien
radiohäiriöiden määrä oli viime vuonna
laskussa.
2014, kun aikaisemmin TV-toiminnassa
olleella 800 MHz:n taajuusalueella alkoi
langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Vastaavanlainen muutos tapahtuu
700 MHz:n taajuusalueella vuoden 2017
alussa, jolloin TV-toiminta keskittyy UHFtaajuusalueella teräväpiirtolähetyksiin ja
siirtyy taajuuskaistalle 470 - 694 MHz.
Myös 700 MHz:n taajuusalue siirretään langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön.
4.1 Taajuuksien käyttö
Taajuusalueen 1-3 GHz merkittävimpinä
käyttäjinä ovat matkaviestinverkot, mutta
niiden lisäksi alueella on myös muuta käyttöä, kuten sääpalveluita ja meriradiotoimintaa. Taajuusalueen 3-6 GHz käytössä korostuvat kiinteät langattomat verkot, ilmailuradioliikenne, SRD ja sotilaskäyttö. Korkeimpia 6-10 GHz:n taajuuksia käytetään
pääasiassa radiolinkeille, tutkiin ja satelliittiliikenteeseen.
Taajuussuunnittelun tavoitteena on osoittaa
radiolaitteiden käyttäjille heidän tarpeisiinsa
sopivia ja riittävän häiriöttömiä radiotaajuuksia kysyntää vastaavasti. Taajuuksien
käyttöä voidaan parhaiten havainnollistaa
jakamalla ne eri taajuusalueille. Eniten taajuuksia käytetään radiolinkkien ja tutkien
toimintaan.
Matalista 68–1000 MHz:n taajuuksista suurinta osaa käytetään pelkästään tälle taajuusalueelle keskittyneeseen TV-jakeluun
sekä analogiseen ääniradiotoimintaan. Taajuusalueella tapahtui muutoksia vuonna
Radiolinkit
Tutkat
Sotilaskäyttö
Satelliittiliikenne
SRD
MUUT
Matkaviestinverkot
Ilmailuradioliikenne
TV-jakelu
Kiinteät langattomat verkot
0
500
68-1000 MHz
1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000
1-3 GHz
3-6 GHz
6-10 GHz
Kuvio 13 Taajuuksien käyttö eri taajuusalueilla vuonna 2014
Toimialakatsaus 1/2015
19
2014
2013
2012
2011
0
50
100
150
200
250
300
350
Alueelliset ja paikalliset taajuudet
Valtakunnallisten verkkojen taajuudet
Yleisradion käytössä olevat taajuudet
Kuvio 14 Käytössä olevien FM-taajuuksien määrä 2014
Ääniradiotoiminnassa Yleisradion ja toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttöön osoitettujen taajuuksien määrä on kasvanut
hieman vuosittain. Erityisesti alueellisten ja
paikallisten taajuuksien määrä on kasvanut.
Radiolinkit olivat vuonna 2014 suurin yksittäinen taajuuksien käyttäjä. Radiolinkkien
osalta operaattorit ovat jatkaneet vanhojen
kapeamman kanavanleveyden radiolinkkien
korvaamista suuremman kanavanleveyden
radiolinkeillä, millä saadaan modulaation
kasvattamisen ohella nostettua radiolinkkien kapasiteettia lähelle yhtä gigabittiä sekunnissa.
6 000
5 000
2009
4 000
2010
3 000
2011
2012
2 000
2013
1 000
0
2014
7
14
28
Kanavan leveys (MHz)
56
Kuvio 15 Radiolinkkijänteiden lukumäärät kanavaleveyksittäin
Toimialakatsaus 1/2015
20
Radiolupien lukumäärä 31.12.2014
Yksityiset radioverkot
Alukset ja ilma-alukset
Radioamatöörit
Radio- ja kauko-ohjaus
Radiolinkit
Ilmailu- ja merijärjestelmät
Henkilökohtaiset hätälähettimet
Radiomikrofonit
Matkaviestinverkot
FM-radiot
Muut
70 149
44 963
14 589
7 216
1 240
438
328
303
529
53
110
380
Kuvio 16 Voimassa olevat radioluvat 31.12.2014
4.2 Radiolupia haettiin aktiivisesti
Monien radiolaitteiden käyttö vaatii Viestintäviraston myöntämän radioluvan, niiden
avulla varmistetaan toimiva radioliikenne.
Radiolupien
perusteella
Viestintävirasto
arvioi taajuuksien käyttäjämääriä ja taajuuksien kysynnän kehitystä. Lupatietojen
perusteella Viestintävirasto on myös yhteydessä radiolaitteiden käyttäjiin käytön rajoituksia tai muita muutoksia koskevissa asioissa. Pääsääntöisesti radiolähettimen hallussapito ja käyttö edellyttävät aina radiolupaa, ellei laitetta ole erikseen vapautettu
luvista.
Radiolupia haettiin aktiivisesti vuonna 2014.
Lupien lukumäärä vuoden lopussa oli 70
149 kappaletta eli yli 2000 kappaletta
enemmän kuin edellisenä vuonna.
4.3 Taajuuksien käytön valvonta ja
radiolaitteiden markkinavalvonta
Radiohäiriöt ja taajuuksien käytön valvonta
Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä
149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä osana teknistä valvontaa. Ilmoitukset liittyivät
muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutuu kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui
monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö.
Viestintävirasto valvoo taajuuksien käyttöä
erilaisissa urheilutapahtumissa ja musiikkifestivaaleilla. Taajuuksien käyttöä valvottiin
vuonna 2014 kuudessa urheilutapahtumassa: Salpausselän kisat, Kontiolahden ampumahiihdon maailmancup, Neste Rally,
Levin alppihiihdon maailmancup sekä Rukan
hiihtolajien maailmancup. Kansainvälisissä
urheilutapahtumissa on paljon taajuuksien
käyttäjiä. Urheilujoukkueet käyttävät radiopuhelimia joukkueen sisäiseen viestintään,
kun taas media käyttää taajuuksia esimerkiksi ohjelmien tuottamiseen ja TV-kuvan
siirtoon. Musiikkifestivaaleilla on runsaasti
vastaavaa taajuuksien käyttöä. Viestintäviraston asiantuntijat tarkastavat kaikki tapahtuma-alueelle tuotavat radiolaitteet ja
niiden radioluvat, jotta laitteiden voidaan
varmistaa toimivan oikeilla taajuuksilla.
Tapahtumien aikana taajuuksien käyttöä
monitoroidaan mahdollisten häiriöiden nopeaksi poistamiseksi.
350
300
250
200
150
100
50
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuvio 17 Viestintäviraston selvittämien radiohäiriöiden määrä 2005–2014
Toimialakatsaus 1/2015
21
Tv-vastaanoton ongelmat
Radiolaitteiden markkinavalvonta
Viestintävirasto käsittelee vuosittain suuren
määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanotto-ongelmia koskevia yhteydenottoja.
Vuoden 2014 aikana uusina ongelmien aiheuttajina ovat olleet 800 MHz tukiasemat
ja tuulivoimalat.
Viestintävirasto varmistaa myös radiolaitteiden markkinavalvonnan avulla, että radiotaajuuksia käytetään tehokkaasti ja häiriöttömästi. Radio- ja telepäätelaitteiden
vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin. Osana ennakoivaa
valvontaa virasto seurasi radiolaitteiden
myyntiä verkkokaupoissa ja alan messutapahtumissa.
Aikaisemmin TV-käytössä olleella 800
MHz:n taajuusalueella alkoi vuoden 2014
alusta langattomien laajakaistaverkkojen
käyttöönotto. Viestintävirasto seurasi aktiivisesti 800 MHz LTE-verkkojen käynnistämiseen liittyvien TV-vastaanoton ongelmien
poistamista. Operaattorit ovat poistaneet
vuoden aikana yli 6000 TV-vastaanoton
häiriötä. LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden määrä on kuitenkin pieni suhteutettuna siihen, että yli 95 % suomalaisista asui
vuoden lopussa 4G-verkon kuuluvuusalueella.
Myös tuulivoimalat saattavat vaikuttaa kuluttajien TV-vastaanottoon ja matkaviestinpalveluihin. Viestintävirasto selvitti vuonna
2014 VTT:n 6 avulla, miten tuulivoimalat
vaikuttavat
antennitelevisiovastaanottoon
ja matkaviestinverkkoihin. Tuloksia hyödynnetään jatkotyössä palveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi.
Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin matkaviestinverkkojen toistimien vaatimustenmukaisuutta. Matkaviestinverkkojen toistinten
tutkiminen on tärkeä osa toistimien aiheuttamien radiohäiriöiden ennaltaehkäisemistä.
Lisäksi virasto on selvittänyt langattomien
sääasemien sekä meri-VHF-puhelimien vaatimustenmukaisuutta teknisin mittauksin.
Langattomat sääasemat ovat aiheuttaneet
radiohäiriöitä, jotka estävät autojen kaukoohjatun lukituksen toiminnan. Virasto asetti
vaatimusten vastaisia laitteita myyntikieltoon ja esitti sääasemia koskevan eurooppalaisen standardin tarkentamista häiriöiden estämiseksi.
TV-vastaanoton ongelmien syyksi osoittautuvat usein asiakkaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Viestintävirasto antoi vuoden 2014 alussa TV-vastaanottoantenneja
koskevan määräyksen, jonka vaatimuksista
on viestitty aktiivisesti antenniasentajille ja
kuluttajille.
6
Tutkimusraportti: Tuulivoimaloiden vaikutus
matkaviestin- ja TV-verkkoihin.
Toimialakatsaus 1/2015
22
5 Televisiopalvelut
Television katselun keskeisimpiä muutoksia
vuonna 2014 olivat laitekannan
monipuolistuminen ja nettitelevision
katselun yleistyminen. Muutoksista
huolimatta televisio-ohjelmia katsotaan
edelleen useimmiten perinteisellä TVvastaanottimella.
Tulevat televisiolähetysten
taajuusmuutokset ja laajempi siirtyminen
uuteen DVB-T2-tekniikkaan lähenevät,
minkä vuoksi kuluttajille suunnattua
viestintää tehostettiin vuonna 2014.
5.1 Television katselu monipuolistuu
Televisio-ohjelmia katsotaan yhä useammin
myös muulla kuin perinteisellä TVvastaanottimella
Television katselu älypuhelimella ja tabletilla yleistyi vuoden 2014 aikana. Selvästi
eniten televisiota katsotaan kuitenkin edelleen
perinteisellä
TV-vastaanottimella.
Tiedot perustuvat Finnpanelin elokuussa
2014 tekemään TV-taloudet Suomessa
-tutkimukseen.
Suomalaisista
kotitalouksista
televisioohjelmia katselee 98 prosenttia. TVohjelmia katsellaan yhä eniten perinteisellä
TV-vastaanottimella, jolla ohjelmia katsoo
95 prosenttia kaikista kotitalouksista. Toiseksi yleisin TV-ohjelmien katseluun käytetty laite on tietokone. Erityisesti tabletin ja
älypuhelimen käyttö TV:n katselussa on
kasvussa, sillä jo kolmannes kotitalouksista
katsoo TV-ohjelmia niiden kautta. Pääasiallisesti tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin
kautta TV-lähetyksiä katselee 8,4 prosenttia
kotitalouksista.
Vaikka TV-ohjelmien katselu muilla kuin TVvastaanottimella on kasvanut viime vuosina, myös perinteinen TV on säilyttänyt
asemansa. TV-ohjelmia katsellaan nykyään
entistä monipuolisemmin, eikä uusien laitteiden läpilyönti ole syrjäyttänyt perinteisiä
katselun tapoja.
100
90
Prosenttia kotitalouksista
80
70
60
50
40
30
20
10
0
2011
TV-vastaanottimella
2012
Tietokoneella
2013
2014
Älypuhelimella tai tabletilla
Kuvio 18 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet
Toimialakatsaus 1/2015
23
Nettitelevisio ja tilausvideopalvelut
kasvattavat suosiotaan
Nettitelevision katselu on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viime vuosina, elokuussa
2014 jo kaksi kolmasosaa kotitalouksista
katsoi netti-TV:tä. Nettitelevisiolla tarkoitetaan paitsi perinteisen television ohjelmatarjonnan seuraamista internetissä, myös
esimerkiksi videoiden katselua eri palveluista, kuten Youtubesta tai Vimeosta.
Suosiossa ovat TV-yhtiöiden omat netti-TVpalvelut, kuten Yle Areena, Katsomo tai
Ruutu.fi. Elokuussa 2014 lähes puolet kotitalouksista seurasi nettitelevisiota mainittujen sivustojen kautta. TV-yhtiöiden sovellusten ohella suosiotaan on vuoden 2014
aikana kasvattanut myös Netflix-palvelu,
jota käyttää jo 17 prosenttia suomalaisista
kotitalouksista.
Eniten nettitelevisiota katsellaan toistaiseksi
tietokoneella (60 %), mutta älypuhelimet ja
tabletit ovat yleistymisensä myötä kasvattaneet nopeasti suosiotaan myös netti-TV:n
katselun välineinä. Elokuussa 2014 nettitelevisiota katseli tabletilta tai älypuhelimelta
yhteensä lähes puolet kotitalouksista.
IPTV-liittymien määrä kasvussa
Finnpanelin tutkimuksen mukaan vajaat 50
prosenttia kaikista kotitalouksista vastaanottaa TV-lähetyksensä antenniverkosta ja
kaapelitelevisioverkon osuus on likimain
yhtä suuri. Muutamalla prosentilla TVtalouksista on käytössä oma lautasantenni,
taloyhtiön yhteinen satelliittiantenni tai muu
yhteys. Osassa kotitalouksista on käytössä
samaan aikaan useampia vastaanottotapoja.
Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan joulukuussa 2014 Suomessa oli
yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja
yli 360 000 IPTV-liittymää. Kaapelitelevisioliittymien määrä on kasvanut viime vuosina
tasaisesti muutamilla kymmenillä tuhansilla
liittymillä vuodessa. Myös IPTV-liittymien
määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut
vuodesta 2011. Lähes kaikki näistä liittymistä ovat kotitalousasiakkaiden käytössä.
IPTV-liittymämäärä sisältää kiinteän verkon
laajakaistaliittymien kautta tarjottavat palvelut, joissa välitetään perinteisen television ohjelmatarjontaa. Matkaviestinverkon
kautta esimerkiksi matkapuhelimiin ja tablet-tietokoneisiin tarjottavat TV-palvelut
eivät siis sisälly lukuihin.
Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen nojalla
reilulla 13 prosentilla kotitalouksista on
käytössään IPTV-liittymä. Finnpanelin tutkimuksen mukaan osuus on muutaman
prosentin pienempi. IPTV-palvelut myydään
usein osana liittymäpakettia yhdessä laajakaistaliittymän kanssa, jolloin tilaajat eivät
välttämättä aina miellä hankkineensa IPTVliittymää.
1 600 000
1 400 000
Liittymämäärä
1 200 000
1 000 000
800 000
600 000
400 000
200 000
0
2011
2012
Kaapelitelevisioliittymät
2013
2014
IPTV-liittymät
Kuvio 19 Kaapelitelevisioliittymät ja IPTV-liittymät
Toimialakatsaus 1/2015
24
Samaan aikaan IPTV-liittymien kanssa
myös nopeiden laajakaistaliittymien määrä
on kasvanut. IPTV-liittymien yleistyminen
on voinut siten edistää myös nopeiden laajakaistayhteyksien kasvua, koska nopeammat liittymät mahdollistavat palvelujen monipuolisempaa käyttöä ja ennen kaikkea
parempaa kuvanlaatua. Esimerkiksi satamegainen tai sitä nopeampi laajakaistayhteys mahdollistaa lukuisten teräväpiirtokanavien yhtäaikaisen vastaanoton. Vähintään sadan megan laajakaistayhteyksien
määrä on lähes nelinkertaistunut vuodesta
2011. IPTV-yhteyksillä on siis varsin runsas
kasvupotentiaali, kun yhä useammasta kotitaloudesta löytyy nopea laajakaistayhteys.
5.2 Lähivuosina merkittäviä
muutoksia televisiolähetyksiin
Vuoden 2017 alusta alkaen toteutetaan
seuraavat televisiolähetyksiin liittyvät merkittävät muutokset:
•
UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkon käytössä oleva 700 MHz:n
taajuusalue siirretään televisiolähetyksiltä mobiililaajakaistan käyttöön.
Tämä pienentää televisiolähetyksille
varattua taajuusaluetta ja vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyä.
•
UHF-taajuusalue siirtyy vähitellen
kokonaan
uuteen
DVB-T2lähetystekniikkaan. Tämä mahdollistaa taajuuksien aiempaa tehokkaamman käytön ja teräväpiirto- eli
HD-lähetykset.
Taajuusmuutoksia ja uutta lähetystekniikkaa
Digitan operoimassa UHF-taajuusalueen
televisiolähetysverkossa tehdään lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia. Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista 7 siirretään vuoden
2017 alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön, mikä vastaa kasvaneeseen laajakaistakapasiteetin kysyntään. Televisiolähetyksille varattu taajuuskapasiteetti pienenee ja
vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä.
7
Alueittain toteutettavat muutostyöt käynnistyvät kesällä 2015 ja ne viedään päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat
noin puolta kaikista suomalaista kotitalouksista, joten kyse on merkittävästä kokonaisuudesta TV:n katsojan kannalta.
Taajuusmuutosten lisäksi toinen merkittävä
lähivuosien muutos on UHF-taajuusalueen
siirtyminen laajemmin uuteen DVB-T2lähetystekniikkaan.
DVB-T2-lähetystekniikka on jo käytössä DNA:n operoimassa
VHF-taajuusalueen verkossa. Uusi tekniikka mahdollistaa pienenevän taajuuskapasiteetin tehokkaamman käytön. Se mahdollistaa myös teräväpiirto- eli HD-lähetykset
tai vaihtoehtoisesti suuremman määrän
perustasoisia SD-kanavia.
Uusi lähetystekniikka tuo mukanaan
vaatimuksia TV-vastaanottimille
Uudella DVB-T2-lähetystekniikalla lähetettävien
perusja
teräväpiirtotasoisten
ohjelmien vastaanottaminen edellyttää, että
TV-vastaanottimessa tai digiboksissa on
DVB-T2-viritin. Vanhalla tekniikalla lähetettävien ohjelmistojen määrä vähenee vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa kokonaan uuteen lähetystekniikkaan
siirtyvät maksutelevisiokanavat. Viimeisimpänä siihen siirtyvät Yleisradion kanavat
vuonna 2026. Mikäli DVB-T2-virittimillä
varustettujen vastaanottimien määrä yleistyy kotitalouksissa nopeasti, voidaan Yleisradion kanavien siirtymää aikaistaa.
Uuden lähetystekniikan ja HD-lähetysten
vastaanottamiseen soveltuvan laitteen tunnistaa "Antenna Ready HD" -merkinnästä.
Kyseisellä merkinnällä varustetut laitteet on
testattu Suomen markkinoille sopiviksi. HDlähetyksiä on jo nyt tarjolla kaapelitelevisioverkossa, jossa teräväpiirto-ohjelmien
vastaanottoon tarvitaan Cable Ready HD merkinnällä varustettu laite.
Ns. 700 MHz:n taajuusalue.
Toimialakatsaus 1/2015
25
Antenniverkon uuden DVB-T2 -tekniikan mukaisen vastaanoton ja teräväpiirto- eli HDohjelmistojen katselun mahdollistavan laitteen tunnistaa "Antenna Ready HD" -merkistä. Kaapeliverkossa HD-ohjelmistojen katselun mahdollistavat vastaavasti laitteet, joissa on "Cable Ready
HD" -merkki.
Kuvio 20 Uuteen lähetystekniikkaan soveltuvan laitteen tunnistaa näistä merkinnöistä
Teräpiirtovirittimen sisältävät televisiovastaanottimet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen mukaan 32 prosentilla
TV-talouksista oli HD-virittimellä varustettu
televisio tai digiboksi elokuussa 2014. Saman vuoden helmikuuhun verrattuna kasvua oli 14 prosenttia. 8 Myös maksullisia
HD-kanavia tilaa yhä useampi, tällä hetkellä
arviolta 220 000 kotitaloutta.
Taajuusmuutokset edellyttävät muutoksia
yhteisantennijärjestelmiin
Digitan operoimassa UHF-alueen televisioverkossa ennen vuotta 2017 tehtävillä taajuusmuutoksilla on vaikutuksia taloyhtiöille
ja kuluttajille. Taloyhtiöissä, joissa on yhteisantennijärjestelmä, tarvitaan antenniurakoitsijaa virittämään antennijärjestelmän päävahvistin, mikäli alueen UHFverkon taajuudet muuttuvat. Tämän jälkeen taloyhtiöiden asukkaiden on tehtävä
TV-vastaanottimien kanavahaku. Uusimmissa vastaanottimissa tämä hoituu yleensä automaattisesti. Omakotitaloissa antennimuutoksia ei tarvita, jos nykyinen antenni
toimii hyvin. Myös omakotitaloissa on tehtävä vastaanottimien kanavahaku sen jälkeen, kun taajuusmuutokset on kyseisellä
alueella tehty.
Kuluttajaviestinnällä sujuvaan muutokseen
Taajuus- ja lähetysmuutosten ongelmaton
toteutuminen edellyttää kuluttajien riittävää
ja oikea-aikaista informointia. Viestintävirasto koordinoi muutoksia koskevaa viestintää yhteistyössä verkko-operaattoreiden,
televisioyhtiöiden, laitekauppiaiden, järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa. Kuluttajaviestintä käynnistettiin jo vuoden
2013 loppupuolella, mutta sitä tehostettiin
keväällä 2014 sekä tiedottamisen että mainonnan avulla. Kuluttajien ostopäätösten
helpottamiseksi
tehtiin
vastaanottimia
myyvissä liikkeissä jaettava opaslehti, joka
neuvoo oikeanlaisen TV-vastaanottimen
hankinnassa. Kaikessa viestinnässä kuluttajia ohjataan etsimään lisätietoa hdtvopas.fi
-sivustolta, jonne on koottu ohjeita teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseen kaikissa
lähetysverkoissa.
Isännöitsijöille ja taloyhtiöille suunnattu,
taajuusmuutoksia koskeva ennakkoviestintä
käynnistettiin syksyllä 2014. Viestintää jatketaan tämän kevään aikana heti, kun tiedetään tarkemmin milloin ja miltä alueelta
taajuusmuutokset käynnistyvät.
8
Finnpanel: TV-taloudet Suomessa, elokuu
2014.
Toimialakatsaus 1/2015
26
Viestintävirasto tulee seuraamaan kuluttajaviestinnän vaikutusta säännöllisesti toteutettavilla kuluttajatutkimuksilla. Viestintävirasto teetti ensimmäisen kuluttajatutkimuksen TNS Gallupilla marras-joulukuussa
2014. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tietämystä antennitelevisioverkon tulevista muutoksista sekä teräväpiirto- eli HDlähetyksiin liittyvän viestinnän huomaamista.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat
tulossa olevia antenniverkon muutoksia
vielä toistaiseksi varsin huonosti. Yli 3000
vastaajasta vain noin joka viides tiesi hyvin
tai melko hyvin, mitä muutokset käytännössä tarkoittavat, ja mitä käytännön toimia muutos edellyttää tavalliselta television
katsojalta.
HD- eli teräväpiirtolähetyksiin liittyvä mainonta oli tutkimuksen mukaan huomattu
paremmin kuin toimituksellinen viestintä.
Joka kolmas oli huomannut HD-lähetyksiin
liittyvää mainontaa televisiossa, internetissä tai sanoma- ja aikakauslehdissä. Lähes
yhtä moni oli nähnyt Antenna Ready HD- ja
Cable Ready HD -logot ja tiesi, mitä ne tarkoittavat (kuvio 20).
Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset
osoittavat, etteivät tulossa olevat antennitelevisioverkon muutokset ole vielä hyvin
tiedossa tavallisella kuluttajalla. Muutoksiin
liittyvään viestintään täytyy panostaa entisestään, mikä vaatii aktiivisia toimenpiteitä
kaikilta osapuolilta.
Toimialakatsaus 1/2015
27
6 Postipalvelut
Postitoimipisteiden kokonaismäärä jatkoi
laskuaan vuonna 2014. Poikkeuksen tähän
kehitykseen muodostavat SmartPostautomaatit, joiden määrä on kovassa
kasvussa. Kirjelähetyksiin kohdistuvien
tiedustelujen ja perillesaamattomien
postilähetysten määrä pieneni viime
vuonna. Viestintävirasto käsittelee
perillesaamattomat postilähetykset, joita oli
vuonna 2014 kaikkiaan 344 kappaletta.
6.1 Postin yleispalvelu toteutui
postilain mukaisesti
Viestintävirasto valvoo ja seuraa postilain
sekä sen nojalla annettujen säännösten ja
määräysten noudattamista. Postilain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti postin yleispalvelun saatavuus tasapuolisesti koko maassa. Postin yleispalvelulla tarkoitetaan niin sanottuja 1. ja 2. luokan kirjelähetyksiä.
Postilain mukaan yleispalveluun kuuluville
kirjelähetyksille on asetettu laatustandardi:
80 prosenttia 1. luokan kirjeistä on oltava
perillä viimeistään jättöpäivää seuraavana
työpäivänä. Toisen luokan kirjeistä perillä
on oltava jättöpäivästä laskien toisena työpäivänä 95 prosenttia ja kolmantena työpäivänä 98 prosenttia.
Vuonna 2014 ensimmäisen luokan kirjeiden
kulkunopeus täytti laissa asetetut vaatimukset. Kotimaan ensimmäisen luokan kirjelähetyksistä oli perillä jättöpäivää seuraavana arkipäivänä 91,0 prosenttia ja viimeistään toisena arkipäivänä 98,8 prosenttia.
Myös toisen luokan kirjeiden kulkunopeus
täytti laissa asetetut vaatimukset. Kirjelähetyksistä 97,4 prosenttia oli perillä jättöpäivästä lukien toisena arkipäivänä ja 99,0
prosenttia kolmantena päivänä.
Postilain mukaisesti 1. ja 2. luokan kirjeet
tulee jakaa viitenä arkipäivänä viikossa
kaikkiin talouksiin. Keskimäärin 182 talouden kohdalla poikettiin viisipäiväisestä jakelusta. Viisipäiväisestä jakelusta voidaan
poiketa enintään 300 talouden kohdalla,
kun kysymyksessä on esimerkiksi vaikeakulkuisella saaristoalueella sijaitseva talous.
Postinjakelussa on huomioitu yli 75vuotiaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Niiden talouksien määrä, joiden jakelupalvelussa on huomioitu henkilökohtaiset erityistarpeet oli vuonna 2014 keskimäärin
19271.
6.2 SmartPost -automaattien määrä
kovassa kasvussa viime vuosina
Posti Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa 98
omaa toimipistettä ja 784 asiamiestoimipistettä. Posti Oy:n omien toimipisteiden ja
asiamiespostien lukumäärä on laskenut
2010-luvulla, mutta vuonna 2014 määrä
pysyi varsin tasaisena. SmartPost -pakettiautomaattien määrä on ollut viime vuosina
kovassa kasvussa, ja vuoden 2014 lopussa
pakettiautomaatteja oli jo yli 450 kappaletta. Tähän vaikuttaa todennäköisesti verkkokaupan suosion kasvu ja sen mukanaan
tuoma postipakettien lisääntynyt määrä.
Edellä
mainittujen
postitoimipaikkojen
lisäksi Posti Oy ylläpiti 96 pakettien noutopistettä. Kirjelaatikoita oli yhteensä noin 6
770 ja postimerkkien myyntipisteitä noin 3
260.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan toimipisteet on sijoitettava siten, että koko maan
alueella vähintään 82 prosentilla postipalvelujen käyttäjistä toimipisteen etäisyys vakituisesta asunnosta on enintään kolme kilometriä. Lisäksi korkeintaan kolmella prosentilla postipalvelujen käyttäjistä etäisyys
vakituisesta asunnosta toimipisteeseen saa
olla yli kymmenen kilometriä.
Toimialakatsaus 1/2015
28
1 200
1 000
800
600
400
200
0
2006
2007
Omat toimipisteet
2008
2009
Asiamiespostitoimipisteet
2010
2011
2012
Pakettien noutopisteet
2013
2014
SmartPost-automaatit
Kuvio 21 Postin toimipisteet 2006–2014
Vuoden 2014 lopussa enintään kolmen kilometrin etäisyydellä toimipisteistä, noutopisteistä ja SmartPost-pakettiautomaateista
oli 83 prosenttia väestöstä ja enintään
kymmenen kilometrin etäisyydellä oli 97
prosenttia väestöstä. Nämä prosenttiarvot
täyttävät postilain toimipisteasetuksen vaatimukset. Jokaisessa kunnassa oli postilain
edellyttämä toimipiste.
6.3 Postin kulun ongelmatilanteet
Posti Oy vastaanotti tavallisiin kirjelähetyksiin ja kirjattuihin kirjelähetyksiin kohdistuvia tiedusteluja noin 10 300. Näistä löytyneitä kirjelähetyksiä oli noin 2 600 ja kadonneiksi todettuja noin 807. Ratkaisemattomia tiedusteluja jäi löytyneiden ja kadonneiksi todettujen jälkeen noin 6 840. Ratkaisemattomiin
tiedusteluihin
sisältyvät
muun muassa ne kirjelähetykset, joiden
postitusta ei voida todentaa.
Hyvin pieni osa postilähetyksistä vahingoittuu käsittelyssä. Tavallisiin kirjelähetyksiin
kohdistuneiden tiedustelujen osuus oli
0,001 prosenttia kokonaisvolyymista ja kirjattuihin kirjelähetyksiin kohdistuneiden
tiedustelujen osuus 0,06 prosenttia kokonaisvolyymista. Vahingoittuneiden ensimmäisen ja toisen luokan kirjeiden määrä oli
0,005 prosenttia kokonaisvolyymista. Määrä
sisältää myös ne lähetykset, jotka ovat vahingoittuneet ennen Posti Oy:n lajitteluprosessiin tuloa.
Perille saapumattomia postilähetyksiä oli
vuonna 2014 yhteensä 344. Määrä pienentyi vuoteen 2013 verrattuna. Lähetys on
perille saapumaton, jos Posti Oy ei ole kyennyt selvittämään lähetyksen vastaanottajaa eikä tiedä lähetyksen lähettäjää. Viestintävirasto vastaa postinkulun varmistustehtävistä ja pyrkii selvittämään perille
saapumattoman kirjelähetyksen vastaanottajan tai lähettäjän.
Toimialakatsaus 1/2015
29
7 Tietoturva ja viestintäverkkojen toiminta
Viestintäverkkojen ja -palveluiden
käytettävyys oli vuonna 2014 hyvällä
tasolla ja laajavaikutteisia häiriöitä oli
edellisvuotta vähemmän. Havaituissa
haittaohjelmatyypeissä oli varsin suuria
muutoksia aiempaan verrattuna, vuonna
2014 valtaosan haittaohjelmahavainnoista
muodostivat lataaja -tyyppiset
haittaohjelmat.
7.1 Haittaohjelmahavaintojen
tyypeissä muutoksia
Vuonna 2014 Viestintävirastossa kirjattiin
yhteensä 204 746 tietoturva-aiheista yhteydenottoa. Vuonna 2013 havaintoja oli
492 426 kpl. Kokonaismäärää ei kannata
kuitenkaan vertailla tarkasti, sillä lukumääriin vaikuttavat myös alati vaihtuvat tietolähteet, joista Kyberturvallisuuskeskuksen
tietoja välittävä Autoreporter -palvelu kerää
tietonsa.
Suurin osa yhteydenotoista oli vuonna 2014
vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäkseen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoituksia. Ilmoitukset koskivat pääasiassa
suomalaisiin verkkoihin liittyviä haittaohjelmatartuntoja ja tietoja murretuista sekä
töhrityistä verkkosivustoista. Kyberturvallisuuskeskus välittää kolmansilta osapuolilta
saamansa tiedot teleoperaattoreille ja muille suomalaisille verkkojen omistajille.
Vuoden 2014 aikana oli nähtävissä merkittävä muutos siinä, minkä tyyppisiä haittaohjelmahavaintoja Kyberturvallisuuskeskus
on välittänyt. Vuonna 2014 tyypillisin raportoitu haittaohjelmahavainto koski lataajatyyppistä ZeroAccess -haittaohjelmaa. Lataaja-tyyppinen haittaohjelma voi ladata
tartunnan saaneelle koneelle myös muita
haittaohjelmia, joilla pyritään esimerkiksi
varastamaan käyttäjän tietoja. Lataaja tyyppisten havaintojen osuus oli vuonna
2014 noin 75 prosenttia kaikista haittaohjelmahavainnoista, kun vielä vuonna 2013
näiden osuus oli 29 prosenttia.
Toiseksi tyypillisin raportoitu haittaohjelmatartunta viime vuonna oli tyypiltään tietovaras. Tietovaras on käyttäjän tietoja, erityisesti käyttäjätunnuksia ja salasanoja, varastava haittaohjelma. Varastamillaan salasanoilla hyökkääjät voivat esiintyä uhrin
identiteetillä. Erityisen vakavaa tämä on,
jos hyökkääjät varastavat verkkopankin tai
sähköpostitilin salasanan. Yleisimmät tietoja varastavat haittaohjelmat ovat Zeus eli
Citadel eri versioineen, Torpig, Tiny Banker
eli Tinba ja KINS. Viime vuonna lähes joka
viides haittaohjelmahavainto koski tietovaras -tyyppisiä haittaohjelmia. Tietovarkaiden osuus laski vuoteen 2013 verrattuna,
jolloin näitä oli vielä kolmannes kaikista
havainnoista.
Muita viime vuonna havaittuja haittaohjelmatyyppejä olivat muun muassa madot ja
roskapostittajat. Näiden osuus laski merkittävästi verrattuna vuoteen 2013, ja viime
vuonna näiden osuus oli vähäinen verrattuna lataaja- ja tietovaras -tyyppeihin.
Teleyritysten on lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoitettava Viestintävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpalvelun merkittävistä tietoturvaloukkauksista
ja kaikista niihin kohdistuvista tietoturvauhkista, joista teleyritys on tietoinen.
Vuoden 2014 aikana Viestintävirastolle ilmoitettiin 29 tietoturvapoikkeamasta. Tapauksista 12 liittyi haavoittuvuuksiin, 9 palvelunestohyökkäyksiin ja 5 tietomurtoihin.
7.2 Viestintäverkkojen vikatilanteita
aiempaa vähemmän
Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä vakavia
vikoja raportoitiin ainoastaan yksi. Teleyritykset raportoivat vuoden aikana Viestintävirastolle 14 korkeimman vakavuustason eli
Toimialakatsaus 1/2015
30
2014
2013
2012
2011
0
50
100
A-luokka
150
B-luokka
200
250
C-luokka
Kuvio 22 Viestintäverkkojen vikatilanteiden määrä 2011–2014
A-luokan häiriötä, 46 merkittävän vakavuustason eli B-luokan häiriötä ja 96 alemman vakavuusluokan eli C-luokan vika- ja
häiriötilannetta. 9 A-luokan vika- ja häiriötilanteiden määrä laski vuonna 2014 kuudella
edellisvuoden määrästä. Laskua selittää se,
että vuonna 2014 viestintäverkoissa ei
esiintynyt merkittäviä myrskyjen aiheuttamia häiriötilanteita.
7.3 Kyberturvallisuuden
kehittämisessä yhteistyö
avainasemassa
Viestintävirasto on mukana häiriötilanteiden
yhteystoimintaryhmässä (HÄTY), joka on
perustettu tietoyhteiskuntakaaren mukaisena vuoden 2015 alussa. Yhteistoimintaryhmän tarkoituksena on parantaa keskeisimpien viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen
häiriötilanteisiin varautumista ja niistä toipumista.
Ennen
tietoyhteiskuntakaaren
voimaantuloa ryhmä toimi vapaamuotoisemmin ja ilman nimenomaista lakimandaattia vuoden 2013 kesästä. Tietoyhteiskuntakaari on parantanut ryhmän mahdollisuuksia vaihtaa luottamuksellista tietoa
häiriötilanteisiin varauduttaessa, mikä tehostaa ryhmän toimintaa entisestään. Työ9
Korkeimman vakavuusluokan eli A-luokan tilanne koskee satoja tuhansia käyttäjiä, merkittävän vakavuusluokan eli B-luokan häiriö kymmeniä tuhansia käyttäjiä, ja alemman vakavuusluokan eli C-luokan häiriö tuhansia käyttäjiä.
ryhmässä ovat mukana keskeiset Suomessa
toimivat tele- ja sähkönjakeluyritykset, tele- ja sähköverkkourakoitsijat sekä lisäksi
eri viranomaistahoja.
Viestintävirastolle on tulossa uusia tehtäviä
sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalveluiden osalta. Kansalliseen tunnistamislakiin
tänä vuonna hyväksytyissä muutoksissa on
uutena asiana tullut mukaan luottamusverkoston käsite. EU:ssa on viime vuonna hyväksytty rajat ylittävää sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluita koskeva eIDAS-asetus, joissa luottamuspalveluita ovat
sähköisen allekirjoituksen lisäksi uusina
palveluina muun muassa sähköiset leimat
ja aikaleimat. Näiden kansallisen säädännön ja EU-säädännön muutosten myötä
Viestintävirastolle on tulossa runsaasti uusia valvontatehtäviä, joita aletaan käytännössä hoitaa vuodesta 2016 eteenpäin.
Viestintävirasto
valmistautuu
eIdas
asetuksen edellyttämien tehtävien hoitoon
vuosille 2015–2016 ajoittuvalla projektilla.
Projektin kolme pääkokonaisuutta ovat
kansallinen luottamusverkosto, rajat ylittävä tunnistaminen ja luottamuspalvelut.
Kussakin osakokonaisuudessa laaditaan
sekä teknisiä spesifikaatioita että toimintaohjeita käyttäen pohjana mahdollisimman
paljon kansallisia ja kansainvälisiä lähdeaineistoja. Projektissa merkittävä osuus on
alueella toimivien kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöryhmien työn seuraamisessa
ja niihin vaikuttamisessa.
Toimialakatsaus 1/2015
31
8 Kuviot
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
Kuvio
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot vuonna 2014
Matkaviestinverkon liittymämäärät 2006–2014
Matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät 2007–2014
Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät 2007–2014
Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan 2011–2014
Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kehittyminen 2007–2014
Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain 2006–2014
Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014
Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat
markkinaosuudet 2006–2014
Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 2006–2014
Laajakaistahankkeiden rakennusvaihe joulukuussa 2014
Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä
Taajuuksien käyttö eri taajuusalueilla vuonna 2014
Käytössä olevien FM-taajuuksien määrä 2014
Radiolinkkijänteiden lukumäärät kanavaleveyksittäin
Voimassa olevat radioluvat 31.12.2014
Viestintäviraston selvittämien radiohäiriöiden määrä 2005-2014
Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet
Kaapelitelevisioliittymät ja IPTV-liittymät
Uuteen lähetystekniikkaan soveltuvan laitteen tunnistaa näistä merkinnöistä
Postin toimipisteet 2006-2014
Viestintäverkkojen vikatilanteiden määrä 2011–2014
Toimialakatsaus 1/2015
32
Yhteystiedot
PL 313
Itämerenkatu 3A
00181 Helsinki
Puh: 0295 390 100
Faksi: 0295 390 270
www.viestintavirasto.fi