Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015

1 (18)
Viestintäviraston
toiminta- ja taloussuunnitelma
vuosille 2015 - 2018
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
2 (18)
Sisältö
1
Johdanto ................................................................................................... 3
2
Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät ............................................... 3
3
Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja
viestintäpoliittiset tavoitteet .................................................................... 5
4
Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet ................. 6
5
6
4.1
Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu ........................................... 6
4.1.1
Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden
epäkohtiin ......................................................................... 6
4.1.2
Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille.... 7
4.2
Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee ..................................... 8
4.2.1
Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen
rakentamista ...................................................................... 8
4.2.2
Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin- ja
laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta ................................ 9
4.3
Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus
kehittyvät ........................................................................................ 9
4.3.1
Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa .................. 10
4.3.2
Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa ..... 10
Resurssit ja toiminnan kehittäminen ...................................................... 11
5.1
Toiminnan rahoitus ......................................................................... 11
5.2
Taloudelliset voimavarat .................................................................. 12
5.2.1
Määrärahakehykset suunnittelukaudella .............................. 12
5.2.2
Omaisuus ........................................................................ 14
5.3
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ................................ 14
5.3.1
Henkilöstösuunnittelu ........................................................ 14
5.3.2
Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen ............. 15
5.3.3
Työhyvinvointi .................................................................. 15
5.4
Toiminnan kehittäminen .................................................................. 16
5.4.1
Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen ................. 16
5.4.2
Tiedonhallinnan kehittäminen ............................................. 16
5.4.3
Sidosryhmätoiminnan kehittäminen .................................... 16
5.4.4
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö ............................. 17
5.5
Riskienhallinta ................................................................................ 17
5.5.1
Organisaatioturvallisuus .................................................... 18
5.5.2
Valmius- ja varautumistoiminta .......................................... 18
Liitteet .................................................................................................... 18
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
3 (18)
1
Johdanto
Viestintäviraston vuodet 2015–2018 kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman
lähtökohtana on viraston 4.11.2013 päivitetty toimintastrategia, pääministeri Jyrki
Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta
laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenneja viestintäministeriössä, 1.9.2011), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa
koskevat strategiset linjaukset sekä ohje vuosien 2015–2018 toiminta- ja
taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla.
Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon
viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita
Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan.
Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät
painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä
ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen
suunnittelukaudella.
2
Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät
Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen
joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston
tehtäviin kuuluu markkinoiden taloudellinen ja tekninen valvonta sekä edistäminen,
radiotaajuuksien hallinnointi ja tietoturvaan liittyvät tehtävät.
Toimintaympäristön keskeisiä trendejä ja muutostekijöitä suunnittelukaudella ovat
tiedon digitalisoituminen, digitaalisten palvelujen laajeneva käyttöönotto,
langattomuuden merkityksen kasvu, kuluttajatottumusten muutos, toimijoiden ja
palvelutarjonnan globalisaatio sekä kyberturvallisuuden merkityksen kasvu.
Tiedon digitalisoituminen: Sähköisesti kerätyn ja käsitellyn tiedon määrä, merkitys
ja käyttö kasvavat. Saatavilla on lähes rajaton määrä digitaalista tietoa, jota voidaan
käyttää ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Tiedon kerääminen, käsittely ja
tallennus vaativat yhä kasvavaa verkko- ja palvelinkapasiteettia.
Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut
tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Suomesta voi tulla tärkeä kriittisen
tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan
ilmaston vuoksi tänne voi syntyä lisää merkittäviä pilvipalveluita tuottavia
datakeskuksia. Tätä tukee myös valmisteilla oleva Itämeren tietoliikennekaapelihanke,
joka Suomen ulkomaanyhteyksien varmistamisen lisäksi parantaisi datakeskusten ja
pilvipalveluliiketoiminnan toimintaedellytyksiä.
Julkisen tiedon saatavuus on yhteiskunnan palvelukehityksen ja innovaatiotoiminnan
kannalta tärkeä tekijä. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja
vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin
että informaatiomallien kehittämistä.
Digitaalisten palvelujen laajeneva käyttöönotto: Sähköisten viestintäpalvelujen
käyttö lisääntyy ja monet internetin kautta tarjottavat sisällöt ja palvelut ovat keskeisiä
kansalaisten arjessa. Laajakaistaisten viestintäpalveluiden saatavuus ja toimivuus ovat
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
4 (18)
käyttäjille entistä tärkeämpiä. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää
myös yhä nopeammille yhteyksille.
Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat
jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän
peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja
säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten
niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää.
Vihreiden arvojen korostuminen päätöksenteossa ohjaa sekä tarjontaa että kulutusta
entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat
paperilehtiä, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään
säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön
lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta
positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin
ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja.
Langattomuuden merkitys kasvaa: Internetin käyttö langattomasti lisääntyy
entisestään laajakaistaisten matkaviestinverkkojen ja kehittyneempien mobiililaitteiden
yleistymisen myötä. Piirikytkentäiset kiinteät verkot, joilla lankapuhelinyhteydet on
perinteisesti toteutettu, supistuvat voimakkaasti tai paikoin jopa häviävät. Edelleen
merkittävä osa viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon
osaan, vaikka tällaista sääntelyä on kevennetty.
Etenkin matkaviestintoiminnassa laitemäärien, sovellusten ja ennen kaikkea datasiirron
määrä kasvaa. Taajuuksien käyttöä tehostetaan hyödyntämällä uuden sukupolven
tekniikkaa sekä tehostamalla taajuuksien jakamista. Matkaviestinkäytön
taajuustilannetta helpottavat 800 MHz:n taajuusalueen huutokauppaaminen ja
käyttöönotto matkaviestintoimijoille vuoden 2014 aikana sekä 700 MHz:n
taajuusalueen siirtäminen joukkoviestintäverkkokäytöstä matkaviestinkäyttöön vuoden
2016 jälkeen.
Matkaviestinpalveluiden saatavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja
saatavuutta säännellään aiempaa enemmän. Valtioneuvosto on liittänyt 800 MHz:n
taajuusalueen verkkotoimilupiin laajoja väestöpeittovelvoitteita ja myös muille
matkaviestinverkoille suunnitellaan peittoon liittyviä velvoitteita. Palvelujen
saatavuuden varmistaminen sisätiloissa on haaste, sillä uudet rakennusmateriaalit
vaikeuttavat radiosignaaleiden kulkua sisätiloihin.
Paikannuspalveluiden merkitys kasvaa, kun yhä useampi elinkenoelämän ja kuluttajien
käytössä oleva sovellus hyödyntää paikkatietoja. Paikannuspalveluita ja niihin
yhdistettäviä muita palveluita ja teknologioita voidaan hyödyntää kehitettäessä
liikenteen älykkäitä palveluja. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa palveluiden
häiriöttömyys.
Kuluttajatottumusten muutos: Kuluttajien käyttäytyminen, tarpeet ja
kulutustottumukset muuttuvat sekä sähköisen viestinnän että postipalvelujen
markkinoilla. Laajakaistaisen tiedonsiirtoyhteyden käyttö viestien välitykseen kasvaa
korvaten tekstiviestejä. Tv-ohjelmien katsominen ajasta ja paikasta riippumatta
internetin kautta lisääntyy, joskin lineaarinen tv:n katselu säilyttää vielä asemansa.
Postipalvelumarkkinoilla kirjeliikenteen volyymi jatkaa laskuaan, kun sen sijaan
pakettimarkkinat kasvavat verkkokaupan kasvun ansiosta.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
5 (18)
Viestintäpalveluiden hinnan lisäksi käyttäjät kiinnittävät myös palveluiden laatuun
entistä enemmän huomiota. Käyttäjät odottavat myös puolueetonta ja luotettavaa
tietoa käytettävissä olevista viestintäpalveluista.
Globalisaatio: Sähköisen viestinnän markkinat keskittyvät isoille toimijoille ja
toimintakenttä kansainvälistyy. Euroopan ulkopuolelta tulevat palvelut haastavat
suomalaiset toimijat ja näiden tarjoamat palvelut.
Etenkin telemarkkinoilla EU-sääntelyn merkitys kasvaa uudistettujen sähköisen
viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä. Sääntelyn harmonisointia vauhditetaan
ja komissio pyrkii ohjaamaan sääntelyä yhä enemmän markkinoiden arviointia,
asetettavia velvoitteita ja valvontamalleja koskevilla päätöksillä ja suosituksilla.
Kyberturvallisuuden merkityksen kasvu: Internetpohjaiset viestintäverkot
integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet
viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät.
Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit
ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Paljastuneet
verkkovakoilu-, tietomurto- ja haittaohjelmatapaukset osoittavat tietoturvan ja
yksityisyydensuojan haavoittuvuuden.
Valtioneuvoston tammikuussa 2013 hyväksymä Suomen kyberturvallisuusstrategia
määrittelee ne tavoitteet ja linjaukset, joiden mukaan Suomen kansallista
kyberturvallisuutta ja kybertoimintaympäristön uhkiin varautumista tullaan
kehittämään. Osana sen täytäntöönpanoa Viestintävirastoon perustetaan ennen
suunnittelukauden alkua Kyberturvallisuuskeskus. Keskus toteuttaa yhtenä toimijana
kyberturvallisuuden visiota, jossa Suomi on vuonna 2016 maailmanlaajuinen
edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden
hallinnassa. Vision toteuttaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja
kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä
viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta
viranomaisverkkojen merkitys kasvaa.
3
Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja
viestintäpoliittiset tavoitteet
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle
seuraavat strategiset tavoitteet:
•
•
•
Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja
tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on
varmistettu.
Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään
täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin
ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.
Keskeisiä muita toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia ja käynnissä olevia hankkeita
ovat:
•
Taajuuspoliittinen periaatepäätös (29.3.2012)
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
6 (18)
•
•
•
•
•
Periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisestä (3.5.2012)
Periaatepäätös Suomen kyberturvallisuusstrategiasta (24.1.2013)
Laajakaistahankkeen periaatepäätöksen mukainen laajakaistahankkeen
väliarviointi vuoden 2013 aikana
Sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamistyö
(tietoyhteiskuntakaari)
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (26.9.2012)
Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä
kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto
•
•
•
esittää omat TEAS-toimintaansa koskevat keskeisimmät linjaukset ja
merkittävimmät yksittäiset hankkeet
huomioi julkisen tiedon avaamisen edellyttämät toimenpiteet ja niiden
mahdolliset vaikutukset talouteensa
esittää toiminta- ja taloussuunnitelmassa omat älystrategioihin liittyvät
toimenpiteet.
Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden 2015–2018 strategiset
tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden.
4
Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet
4.1
Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu
Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä
laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää
palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa
perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua
rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin.
Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista
taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on
mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja
valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta.
4.1.1
Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin
Viestintävirasto tunnistaa viestintämarkkinoiden olennaiset epäkohdat ja tuo ne
aktiivisesti esille. Viestintävirasto vaikuttaa kansalliseen ja EU-tasoiseen
säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla
havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Virasto sääntelee ja ohjaa
viestintämarkkinoita viisaasti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.
Viestintäviraston vuonna 2013 julkaisema huomattavan markkinavoiman sääntelyä
koskeva tiekartta on suunnitelma markkinasääntelyn lähivuosien painopisteistä.
Tiekarttaa päivitetään tarpeen mukaan. Tarpeettomaksi käynyt sääntely poistetaan.
Huomattavan markkinavoiman sääntelyn painopiste siirretään jälkikäteisestä
valvonnasta aitoon ennakkosääntelyyn ottaen huomioon viestintälainsäädännön
kehitys, erityisesti Tietoyhteiskuntakaaren mahdollistamat uudet työkalut. Lisäksi uusia
markkina-analyysejä käynnistetään ja valvontamenetelmiä kehitetään
tiekarttasuunnitelman mukaisesti. Uutena hankkeena on erityisesti
syrjimättömyysvelvoitteen kehittäminen. Virasto seuraa myös EU-tason
säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
7 (18)
Virasto valvoo tehokkaasti verkkoneutraliteettiin liittyvien kuluttajan oikeuksien
toteutumista. Virasto valvoo, että viestintäpalvelujen sopimusehdot ovat kuluttajille
kohtuulliset ja selkeät ja huolehtii, että kuluttajat saavat riittävät tiedot oikeuksistaan
viestintäpalvelujen käyttäjinä. Verkostoituminen ja tiivistetty yhteistyö mm.
kotimaisten ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa lisäävät vaikuttavuutta
viestintäpalvelujen keskeisten kuluttajansuojaongelmien esiin nostamisessa ja
ratkaisemisessa.
4.1.2
Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille
Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea langattoman tietoyhteiskunnan kehittymistä
avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille.
Taajuuksien käytön suunnittelu keskittyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhä
enemmän uusien ja olemassa olevien radiojärjestelmien käytön yhteensovittamiseen.
Myös taajuuksien käyttöä tehostamalla saadaan tilaa uusille käyttötarkoituksille.
Viestintävirasto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen taajuuksien käytön valmistelu- ja
kehitystyöhön Suomen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Virasto edistää
toiminnallaan uusien langattomien sovellusten ja teknologioiden saamista kuluttajien,
elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden
mukaisesti tulevien maailman radiotaajuuskonferenssien päätöksiin. Se seuraa
aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii
saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä ja luomaan edellytyksiä
uusille sovellutuksille.
Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan
taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Myös kehittyvä teknologia ja
toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja
uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään
turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys.
GSM-toimiluvat (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019
ja UMTS-taajuuksien (2100 MHz) toimiluvat 2019. Tarkastelukaudella käytäneen siten
keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä
haluaville teleyrityksille.
Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna 2015.
Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja
mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin
radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen
laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden
mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin.
Suurin osa television verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016, minkä jälkeen sähköisen
median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan 700 MHz:n taajuusalue siirretään
langattoman laajakaistan käyttöön vuonna 2017. Uudet television verkkotoimiluvat
myönnetään vuonna 2014. Riittävän taajuuskapasiteetin tarjoaminen
televisiotoiminnalle sekä television uusien jakelu- ja pakkausteknologioiden paras
mahdollinen hyödyntäminen edellyttää taajuuksien uudelleenjärjestelyä.
Viestintävirasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että
teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan
taajuuksien käyttöä. Äly- tai kognitiiviradiot ja joustavien radiolupamenettelyiden
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
8 (18)
käyttöönotto tarkastelukaudella voi mahdollistaa uusien taajuusalueiden saamisen mm.
langattoman laajakaistan käyttöön siten, että taajuusalueiden nykyinen käyttö voisi
jatkua yhdessä langattoman laajakaistan kanssa. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion ja
joustavien radiolupamenettelyiden osalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHFtaajuusalueeseen sekä taajuusalueeseen 2300 - 2400 MHz. Virasto seuraa aktiivisesti
älykkäisiin radiojärjestelmiin suunnitteilla olevien tietokantaratkaisujen kehitystä ja
alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu saman taajuusalueen
samanaikaisen käytön mahdollistamiseksi riittävän häiriöttömästi kahdelle erilaiselle
palvelulle.
4.1.3 Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä
Viestintävirasto kehittää ja ottaa käyttöön tietovarantoja, toimintatapoja ja palveluita,
joilla lisätään tietoisuutta viestintäverkoista, -palveluista ja -markkinoista.
Tarkoituksena on tehostaa tietojen keräämistä ja käsittelyä ohjaus- ja
valvontakäyttöön, mahdollistaa laadukkaiden ja alueellisesti kattavien tietojen,
erityisesti saatavuus- ja laatutietojen julkaiseminen sekä tehostaa tietojen käyttöä
parantamalla niiden yhteismitallisuutta ja yhteiskäyttöä.
Toimialatiedon julkaisulla edistetään etupäässä viestintäpalveluiden tilaajien ja
käyttäjien, mutta tarvittaessa myös muiden sidosryhmien kuten teleyritysten
tiedonsaantia viestintä- ja verkkopalveluista. Näin edistetään kilpailua sekä
laadukkaiden ja innovatiivisten viestintäpalveluiden tarjontaa. Toimialatietoa tuodaan
saataville paitsi tilastoina, katsauksina, tutkimuksina ja artikkeleina, myös viraston
MONITORi-palvelun kautta. Se tarjoaa viraston nettisivujen kautta näkymän niin koko
Suomen kuin jokaisen käyttäjän lähialueenkin telepalveluihin.
Viestintävirasto pyrkii tarjoamaan tietovarannoista mahdollisuuksien mukaan myös
avoimia rajapintoja julkiseen käyttöön tarkoitetun tiedon osalta. Tilannetietoisuutta
edistäviä kehittämistoimia koordinoidaan viraston tilannekuvahankkeessa. Hanke toimii
tiiviissä yhteistyössä tiedon tuottajien kuten teleyritysten kanssa sekä
tilannetietoisuutta kehittävien yhteistyöryhmien kanssa.
4.2
Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee
Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä internetiin. Edes viestinnän
peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä
kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös
yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen
asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita
vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää
sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten
käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat.
Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän
peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa
saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös
syrjäseuduilla.
4.2.1
Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista
Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet
mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
9 (18)
Laajakaista 2015 -hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein
syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä.
Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen
valtionapuviranomaisena.
Tämän hetkisten päätösten mukaan Viestintävirasto voi myöntää laajakaistahankkeen
valtiontukia vuoden 2015 loppuun asti. Tämän jälkeen hankkeiden tukien maksatukset
jatkuvat vielä vuosina 2016 ja 2017. Vuoden 2017 lopun jälkeen virastolle jää edelleen
laajakaistahankkeeseen liittyviä valvonta- ja tarkastustehtäviä.
4.2.2
Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin- ja laajakaistapalvelujen
vähimmäistasosta
Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus
sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että
kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-,
laajakaista- ja postipalvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin.
Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden
vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta.
Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden.
Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös
kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille.
Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat edelleen valvonnan
pääkohteina.
Virasto kehittää ja tehostaa sekä yleispalveluun liittyvää ennakkosääntelyprosessia eli
yleispalveluyritysten nimeämismenettelyä ja yleispalvelun valvontaa. Keskeisenä
kehityskohteena on kuluttajien tietoisuuden parantaminen yleispalveluun liittyvistä
oikeuksista.
4.3
Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus
kehittyvät
Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista sekä erilaisista
automaatiojärjestelmistä lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt
enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin välityksellä tarjottaviin palveluihin.
Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys
tietoyhteiskuntakehityksessä.
Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita.
Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään
suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten
sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden
viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle.
Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja
turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa
sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
10 (18)
4.3.1
Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa
Suunnittelukaudella Kyberturvallisuuskeskuksen tavoitteena on tuottaa koko
yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja loukkausten käsittelyyn sekä tietoturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita.
Kyberturvallisuuskeskus parantaa toimijoiden tilannetietoisuutta jakamalla yhdistettyä,
analysoitua ja ajantasaista tilannekuvaa. Tilannekuvapalveluiden monipuolistuminen
parantaa toimijoiden tilannetietoisuutta ja kykyä reagoida tietoturvauhkiin.
Viestintävirasto kehittää Kyberturvallisuuskeskuksen tuottamia palveluita niitä
koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla.
Keskeisenä osana toimintaa on yhteistyöverkostojen tehostaminen ja niiden osaamisen
kehittäminen. Keskuksen toiminnan kehittämisessä arvioidaan myös
ympärivuorokautisen toimintakyvyn tarjoamista tulevaisuudessa.
Kyberturvallisuuskeskus tuottaa lisäksi suunnittelukaudella tietoturvapalveluita
valtionhallinnolle. Valtiohallinnon tarpeisiin muokataan tietoturvaloukkausten
havainnointi- ja varoitusjärjestelmä, johon liitetään asteittain valtiohallinnon
organisaatioita. Tietoturvallisuuden tilannekuvapalveluita ja viranomaistyötä kehitetään
kehittyvien asiakastarpeiden mukaisesti. Viestintävirasto varmistaa, että alan toimijat
ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja
viestintäjärjestelmissä.
Viestintävirasto vastaa myös kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain
mukaisista määrätyn turvallisuusviranomaisen tehtävistä. Viestintävirasto toimii
yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena
tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa.
Yritysturvallisuutta edistetään tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksynnällä ja
valvonnalla. Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskus hoitaa viranomaisten
tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä.
Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten
täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä.
Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja
yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen
hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fiverkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa
verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu
tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä Suunnittelukauden
aikana verkkotunnustoiminnassa siirrytään kansainvälisesti jo vakiintuneen
toimintatavan mukaisesti palveluntarjoajamalliin, joka mahdollistaa toiminnan
kehittämisen pitkäjänteisesti.
4.3.2
Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa
Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja
-palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on
valmistutuminen liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman
Tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloon uudistamalla Viestintäviraston määräyksiä.
Oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen sääntely edellyttää kattavan tilannekuvan
muodostamista viestintäjärjestelmien tilasta. Uudistamisen yhteydessä arvioidaan
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
11 (18)
myös mahdollisuudet kehittää määräysten jaottelua ja sisältöä vastaamaan paremmin
toimialan ja valtionhallinnon muun ohjauksen tarpeisiin.
Viestintäviraston häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän toimintaa kehitetään ja
suunnittelukaudella yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu. Ryhmä parantaa
viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista
yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Lisäksi Viestintävirasto muodostaa
yleiskuvan kriittisten viestintäjärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tietojen avulla
voidaan tunnistaa viestintäverkkojen haavoittuvimpia kohtia ja parantaa niiden
turvallisuutta Viestintäviraston ohjaustoiminnalla.
Yhteiskunnan tullessa entistä riippuvaisemmaksi langattomasta viestinnästä
radiohäiriöiden selvittäminen tulee yhä haasteellisemmaksi ja edellyttää viraston ja
toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Virasto ylläpitää ja kehittää omaa
häiriöiden selvityskykyään sekä lisää yhteistyötä operaattoreiden, urakoitsijoiden ja
muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi virasto varmistaa, että myös muilla alan
toimijoilla säilyy riittävä osaaminen ja resursointi häiriöiden selvittämiseksi.
Maanpäällisen televisiotoiminnan siirtyminen DVB-T2 tekniikkaan ja HD-tasoisen
ohjelmistotarjonnan mahdollistaminen maanpäällisessä televisioverkossa vuonna 2017
edellyttää Viestintävirastolta osallistumista sekä taajuusmuutokseen liittyvään
suunnitteluun että tiedottamiseen (2014−2018). Kuluttajien edun mukaista on, että
sekä kuluttajille että antenniurakoitsijoille on tarjolla koko ajan oikeaa ja ajantasaista
tietoa siirtymästä. Viestintävirasto osallistuu viestinnän sisällön muotoiluun ja
kuluttajien kysymysten vastaamiseen yhteistyössä toimialan yritysten ja muiden
viranomaisten kanssa.
5
5.1
Resurssit ja toiminnan kehittäminen
Toiminnan rahoitus
Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla.
Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista,
viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista.
Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan
tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut
sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut.
Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja
määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva kertymä vastaa niitä
kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Maksujen
kustannusvastaavuutta tavoitellaan pitkällä aikajänteellä. Tuloarvioita ja
maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä.
Osa viraston hoitamista tehtävistä hoidetaan budjettirahoituksella. Viraston
toimintamenomomentin peruskehykseen sisältyy määrärahaa tietoliikenneturvallisuusviranomaistehtäviä (NCSA) ja kyberturvallisuuskeskuksen perustamista
varten, sillä näitä tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista kattaa viraston keräämillä
maksuilla, vaan ne rahoitetaan budjettimäärärahalla.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
12 (18)
Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat
viraston tehtäviin ja edellyttävät jatkuvaa rahoitusrakenteen kehittämistä.
5.2
5.2.1
Taloudelliset voimavarat
Määrärahakehykset suunnittelukaudella
Toimintamenomomentti
Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2014
talousarvioesitys. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden
2014 talousarviossa yhteensä 31,3 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tuloarvio
on 20,3 miljoonaa euroa.
Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2014 on 11,0 miljoonaa
euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2
miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja noin 2 miljoonaa
euroa ja kyberturvallisuuskeskusta varten 1 miljoona euroa. Loppuosa kehyksestä
vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja.
Peruslaskelman mukainen menokehys kasvaa vuonna 2015 yhteensä 11,6 miljoonaan
euroon NCSA-toiminnan ja kyberturvallisuuskeskuksen laajenemisen myötä.
Kyberturvallisuuskeskusta varten Viestintävirasto saa 1 miljoonan euron
budjettirahoituksen, joka mahdollistaa 6 lisähenkilön palkkaamisen vuoden 2014
aikana Viestintäviraston tietoturvatehtävien hoitamiseen. Toimintoja tullaan
kehittämään edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana, jolloin vuosittainen rahoitus kasvaa
1,5 miljoonaan euroon ja henkilömäärä olisi yhteensä 10.
Viestintävirastolla on peruslaskelman mukaisen kehyksen ylittäviä henkilötyövuosi- ja
määrärahatarpeita. Resurssitarpeista on laadittu erillinen liitemuistio.
Valtionhallinnon tietoturvapalveluiden rahoittamiseksi Viestintävirasto ja Valtiokonttori
ovat solmineet sopimuksen, jonka kustannukset katetaan valtiovarainministeriön
budjettimomentilta Valtiokonttorille SecICT-hankkeessa antamalla määräyskirjeellä.
Viestintävirasto laskuttaa tarjoamiensa palvelujen kustannukset sopimuksen mukaan.
Sopimuksen arvo ajalla 1.8.2013 - 31.12.2013 on 790 000 euroa.
Valtiovarainministeriö on hakenut SecICT-hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle 2014.
Viestintävirasto on esittänyt rahoitustarpeekseen 1,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015
lähtien kustannukset katettaisiin asiakasrahoitteisesti käyttömaksuilla. Tämä rahoitus
mahdollistaa toimintamenomomentin bruttomenojen kasvun, kun maksullisen
toiminnan tulot kasvavat vastaavasti laskutettavalla summalla.
Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS (Public Regulated Service) -toiminnan
yhteydenottopisteeksi. Vuonna 2015 virasto nimettäisiin PRS-vastuuviranomaiseksi ja
vuoden 2015 talousarvioon tullaan esittämään henkilöresursseja ja määrärahaa 0,55
miljoonaa euroa. Tulevien vuosien kehysvalmistelussa tulisi huomioida PRSvastuuviranomaisen toiminnan laajeneminen ja henkilöresurssit. Toiminta
rahoitettaisiin budjettimäärärahalla ja kasvaisi asteittain siten, että määrärahatarve
vuonna 2017 olisi yhteensä 925 000 euroa ja henkilöresurssitarve 5,5
henkilötyövuotta.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
13 (18)
Hallitusohjelman mukaisesti on käynnissä sähköisen viestinnän lainsäädännön
uudistaminen. Tietoyhteiskuntakaari tuo virastolle useita uusia tehtäviä, jotka lisäävät
resurssitarvetta merkittävästi. Osan henkilöstön lisäystarpeesta virasto pystyy
hoitamaan toimintaansa tehostamalla ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen.
Viestintävirasto tarvitsee kuitenkin vähintään 4,5 henkilötyövuoden resurssilisäyksen
pystyäkseen hoitamaan kaikki tietoyhteiskuntakaaressa ehdotetut uudet tehtävät.
Laajakaistamomentti
Laajakaista 2015 -hankkeen määrärahat ovat momentilla 31.40.50. Määrärahaa
käytetään laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa
tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän tuen maksamiseen. Määrärahakehys vuodelle
2015 on 10,5 miljoonaa euroa.
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
Yleisradioveron tuotto tuloutetaan valtion talousarvioon, johon on otettu määräraha
julkisen palvelun rahoitusta vastaavan määrän siirtämiseksi valtion televisio- ja
radiorahastoon. Vuonna 2014 määräraha on 510,5 miljoonaa euroa. Määrärahan
suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti.
Määrärahakehykset 2014–2018 peruslaskelma (1 000 euroa)
TAE 2014
Mom. 31.40.01
Viestintäviraston
toim.menot
TTS
2015
TTS
2016
TTS
2017
TTS
2018
11 045
11 645
11 145
11 145
11 145
Mom. 31.40.50
Valtionavustus
laajakaistarak.
10 500
10 500
-
-
512 000
512 000
Mom. 31.40.50
Siirto valtion tv- ja
radiorah.
510 500
512 000
512 000
Veronluonteiset tulot
Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille 11.19.04.
Tuloarviot 2014–2018 (1 000 euroa)
TAE 2014
Mom. 11.19.04
Eräät viestinnän maksut
26 823
TTS
2015
26 621
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
TTS
2016
26 621
TTS
2017
26 621
TTS
2018
26 621
14 (18)
Tulosarvioihin sisältyy radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia
toimilupamaksuja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Toimilupamaksut tuloutetaan
tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana.
5.2.2
Omaisuus
Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2012 lopussa oli 14,1 miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja
sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen
asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä
radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät
oheisesta taulukosta.
Tase vuonna 2012 sekä tase-ennusteet vuosille 2013–2018 (milj. euroa)
2012
TP
Tase
5.3
5.3.1
14,1
2013
2014
ennuste ennuste
13,0
2015
2016
2017
2018
ennuste ennuste ennuste ennuste
13,0
13,0
13,0
13,0
13,0
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Henkilöstösuunnittelu
Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä.
Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin
toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja
toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu
henkilöstörakenne.
Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus.
Virastossa on suunnitteilla henkilöstöstrategian laadinta, jossa tarkastellaan
henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen
kehittämistä. Viestintävirasto toteuttaa myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman
inhimillisen pääoman kehittämisen ohjelman mukaisia suunnitelmia.
Suunnittelukaudelle ajoittuu Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin
vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm.
kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen, viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon
taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon
kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja
henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston
henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti.
Ennen suunnittelukauden alkua Viestintäviraston henkilöstö on pienentynyt tvmaksuhallinnon lakkauttamisen seurauksena. Suunnittelukauden aikana viraston
toiminta laajenee ja resurssitarpeet kasvavat mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja
viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta.
Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien
hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja
tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
15 (18)
lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan
suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä
tavalla. Toimenpiteistä huolimatta viraston htv-kehys tulee ylittymään.
Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja
tavoitteiden tarkistukset.
Henkilöstöresurssit (htv) vuosina 2015–2018. Viestintäviraston henkilötyövuodet TTSkaudella 2015–2018 tuottavuusohjelman mukaisesti:
Henkilötyövuodet (htv)
Kehyksen mukaiset
Lähtöta
so
2006
253
Kehittämisehdotus
Tavoite
Tavoite TTS-kaudelle
2013 2014 2015 2016 2017 2018
234
233
233
233
233
233
237
249
247
245
244
Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella 2015–2018 myös sivutoimisia tutkintojen
vastaanottajia.
5.3.2
Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen
Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden
mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja
perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston
palkitsemisjärjestelmää.
Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehittymiskeskusteluosiot) varmistetaan
henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan
tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja
syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä
liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja
neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun
mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
5.3.3
Työhyvinvointi
Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä
toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman
mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun
muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä
yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan
säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään
tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla
olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin
parantamisessa.
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
16 (18)
5.4
5.4.1
Toiminnan kehittäminen
Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen
Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion vaikuttavuus- ja
tuloksellisuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden
mukaisesti.
Viestintäviraston osallistuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman hankkeisiin sekä
valmistautuu Kieku-käyttöönottoon vuoden 2016 aikana.
Viestintävirasto osallistuu hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan
liittyvään VATU-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on koordinoida hallinnonalan
tilannekuvatoiminnan kehitystyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja tehostaa
tilannekuvatoimintaa. Hankkeessa keskitytään erityisesti avoimena datana tarjottavaan
tilannetietoon.
5.4.2
Tiedonhallinnan kehittäminen
Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten
tiedonhallinnan kehittäminen on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa
kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen
tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti.
Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä
virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden
erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä.
Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään sähköisten palveluiden
julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana.
Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIThankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä ITtoimintaperiaatteita, ratkaisuja ja kokonaisarkkitehtuuria omassa toiminnassaan.
5.4.3
Sidosryhmätoiminnan kehittäminen
Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja
monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi
Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista.
Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti.
Vuoden 2013 alusta Viestintävirastossa aloitti asiakkuudet-toimiala. Toimiala huolehtii
siitä, että ulkoisia sidosryhmiä koskevat keskeiset asiakasprosessit hoidetaan
yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Asiakkaalle ja sidosryhmille asiakaskeskeinen
toimintatapa näkyy tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien lisäksi mm.
helppokäyttöisinä ja hyvin toimivina asiointijärjestelminä, asiantuntevana
asiakaspalveluna sekä viestintäpalveluista ja -verkoista julkaistavina monipuolisina ja
luotettavina tietoina.
Viestintävirasto kehittää sidosryhmäyhteistyötä sekä sidosryhmätyön ja -viestinnän
vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tätä varten virasto on valmistelemassa
sidosryhmälinjauksia. Niiden tarkoituksena on kuvata viraston asiakaskeskeisen
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
17 (18)
toiminnan periaatteet ja keskeisimmät sidosryhmät/segmentit sekä määritellä
sidosryhmäyhteistyölle tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet.
5.4.4
Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö
Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden
mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien
viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset.
5.5
Riskienhallinta
Viestintäviraston riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä sekä
viraston toiminnan seurauksien vaikutuksia yhteiskuntaan ja varmistaa, että viraston
johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten.
Virasto analysoi sekä hallitsee strategisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen,
merkittävimpiin hankkeisiin ja projekteihin, organisaatioturvallisuuteen sekä valmiusja varautumistoimintaansa liittyviä riskejä riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti.
Viraston johto seuraa säännöllisesti tunnistettujen riskien tilaa, riskien hallitsemiseksi
valittujen toimenpiteiden soveltuvuutta sekä osallistuu mahdollisien uusien riskien
tunnistamiseen. Riskit arvioidaan keskitetysti, noudattaen yhteisesti valittua
riskienhallintamenetelmää, jota toteutetaan riskienhallintasovelluksen avulla.
Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen arvioijan
toteuttamin arvioinnein ja osana sisäistä tarkastusta.
Viestintävirasto on analysoinut toiminta- ja taloussuunnitelmansa 2015 – 2018
merkittävimpiä riskejä. Tällaisiksi riskeiksi arvioitiin rahoituksen ja resurssien
riittävyys, viraston kehittyvien uusien toimintojen vaatimat uudet toimitilaratkaisut ja
kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen.
Virasto näkee sille tarkastelujaksolla osoitettavat uudet tietoturvallisuustehtävät
luonnollisena kehitystienä ja mahdollisuutena. Samalla kuitenkin näiden tehtävien
järjestämiseen ja asianmukaiseen toimeenpanoon liittyy rahoituksellinen riski.
Viraston lisääntyvien tehtävien (mm. turvallisuustehtävät) muutos
henkilöstöresurssitarpeeseen tuo merkittävän lisäystarpeen henkilöstökehykselle jo
ennen suunnittelukauden alkua. Vuodesta 2014 alkaen suunnittelukauden loppuun asti
turvallisuustehtävien kasvuun tarvitaan vähintään 20 htv:n lisäys.
Viestintäviraston kehittyvät turvallisuustehtävät asettavat vaatimuksia toimitiloille ja
niissä aikaansaatavalle toimitilaturvallisuudelle. Samaan aikaan työnteon muotojen
kehittyminen kohti entistä tiiviimpää tiimityötä ja välitöntä tiedonkulkua ja ajatusten
vaihtoa edellyttäväksi vuorovaikutukseksi asettavat toiveita ja vaatimuksia työtilojen
uudenaikaistamiselle. Suunnittelujakson lopulla viraston vuokrasopimus umpeutuu.
Sitä ennen virasto solmii yhteistyösopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja laatii
yhteistyössä sen kanssa virastolle keskipitkän aikavälin toimitilasuunnitelman.
Kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen on tarkastelujaksolla viraston toiminnan
tärkeimpiä kehittämishankkeita. Hankkeen onnistumisen kannalta on keskeistä, että
keskuksen tuottamiin palveluihin liittyvät yhteiskunnan odotukset on tunnistettu oikein
ja niihin pystytään vastaamaan sidosryhmiä tyydyttävästi. Riittävän resursoinnin lisäksi
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc
18 (18)
riskin hallinta edellyttää sidosryhmäympäristön kyberturvallisuushaasteiden hyvää
tuntemusta.
5.5.1
Organisaatioturvallisuus
Viestintäviraston organisaatioturvallisuuden tavoitteena on turvata viraston
ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien
viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys
ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti.
Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC
27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä, määrittää
rakenteen viraston tietoturvariskien tunnistamiselle ja hallinnalle. Viestintävirasto tulee
täyttämään valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen velvoitteiden mukaisen
tietoturvallisuuden korotetun ja korkean tason vaatimukset 30.9.2015 mennessä.
Virasto huomioi toimintaansa sovellettavien kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden
vaatimukset. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti
sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamana.
Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena
valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita, ulkoisia ostopalveluita
sekä osallistuu aktiivisesti valtionhallinnon tietoturvallisuusyhteistyöhön.
5.5.2
Valmius- ja varautumistoiminta
Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata
Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä
mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista.
Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto varmistaa toimintamahdollisuutensa kaikissa
yhteiskunnallisissa oloissa, ylläpitää ja kehittää valmius-, toipumis- ja
pelastussuunnitelmiaan, seuraa säännöllisesti valmius- ja varautumistoimintansa
nykytilaa sekä tulosohjaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Valmius- ja
varautumistoiminnan toimintavalmiuksia ylläpidetään sisäisissä harjoituksissa sekä
osallistumalla eri yhteistoimintaharjoituksiin.
Virasto huomioi toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan valtionhallinnon ICTvarautumisen tasovaatimukset.
6
Liitteet
Liite 1: Tulossopimustavoitteiden 2014-2015 tarkistaminen
Liite 2: Valtion televisio- ja radiorahaston ennakoiva rahoituslaskelma
Liite 3: Kehyksen ylittävät resurssitarpeet
Liite 4: Isot tietojärjestelmähankkeet / raportointi tehty VM:n
hankesalkkujärjestelmässä (TIKU, VISA, DV4, RAHAS2)
DOHA-#862043-v2-Toiminta-_ja_taloussuunnitelma_2015-2018_Vivi.doc