1. No category

Sisältää
mm.: Paljon on tapahtunut —
nujen ja siltatöiden kertavalusta —
toiminta —
Urheilua —
Uutisia.
Inlayn, Pinlayn, kruu-
Kokoproteesin estetiikka jo
4
1971
Täydellinen
Jäliennosaineleiitelma
B a y e r
k i p s i t
Moldabaster
Moidano
I Moldabaster*
Moldabaster-S*|
POHJAUSAINE
SILTA- JA
KRUUNUJALJENNOSAINE
KORJAUS- JA TARKENNUSAINE
KUPARIRENGASJALJENNOSAINE
hh
Neljä erilaista ainetta; aina oikea
aine oikeaan tarkoitukseen.
• Toimivat samoiiia kovettajilia
• Yksinkertaista käyttää
• Eivät tahraa
•>
• Eivät kutistu
• Tarkka jäijennös
Moldaroc
Moidano*
Erikoisalabasterilcipsi
Sininen kovakipsi
erityisesti M o i d a n o a
Kolminkertainen
varten sovellettu.
verrattuna aiabasterikipsiin.
Nopeasti kovettuva
Muodonpifävä,
muunnelma
sileä,
Moldabaster-S
huokoseton pinta.
Moldaroc*
Keltainen superkovakipsi
kovuus
Erikoisesti inloy- jo
siltctekniikkoon.
Bayer Dental
Maahantuoja
Myynti
BERNER O Y
O y Dentaldepot
Suomessa:
Et.ranta 4
ia
HAMMAS O Y
H e l s i n k i 13
Hammasväline O y
C. M. HUTSCHENREUTHER
Kalevankatu 3 A, Helsinki 10
Nopeampi
järkiperäisempi
ja
peitelakka
Biodent
Opaker F
Biodent
K B
Kunsfstoff
Hammaslaboratoriot jo
hammasteknikot huomJ
Toimitamme ensiluokkaisia ja hyväksitunneHuja
alabasterlkipsilaatujo
hammasteknillisiin töihin.
Opaker
F —
uusi, nestemäinen
opaakki,
metalliosien peittämiseen.
O p a k e r F säästöä
aikoa,
heti
—
käyttövoimista
OyTSk&Ab
K E M I K A A L I O S A S T O
' H e l s i n k i 10, A l e k s a n t e r i n k a t u 13
P u h d i n 658011
F
koska
oikeassa
se
on
koostu-
Opokki
taloudellista,
köytetään, voin tarvittava
koska
määrä
sitä
yhtyy
kemiallisesti
Biodent-kruuvaikutuksesta
s a u m a n syntymisen
akryylin väliin.
(ei y l i -
jäämää).
Opaker F peittää varmasti.
Biodent-vörit
jo sävyt v o i d a a n yksinkertaisesti
Henkilökohtaista
korostusta
1 a i i t e l m o SS o i n ten s i v m a s so t.
DE-TREY, WIESBADEN
kiinnlttyy-
nujo s i l t a m a t e r i a a l i i n j o n k a
se estää
on
F on liukenem.aton j o
h y v i n mato lii Me.
muksessa.
Opaker
Opaker
toistoa.
varten
on
Toimitetaan
Pulloisso ä 10 m l .
l a j i t e l m a 15 p u l l o a o p a a k k i
ja 2 p u l l o a ohennusnestettö.
Suomessa O y Dentaldepot
Ab
opaakin
ja
RATIODENT
PHPAUTOMAATTI
LuXODiNT
^
Fasetti- ja f a s a a d i k r u u n u j e n
V A C U U M
tojen
NATURADENT
LUXOPALITCL
LUXOPAL C L
~
KUNSTITOFF
akryyliosien
hausta
ja
sekö
hammassil-
valmistukseen.
kyvettiin
kipsausta
Ilman
va-
luotettavalla
kuumapolymerlsointi-menetelmällä.
Toimii
pneumaattis-hydraulisella
paineteknii-
kalla.
Helppokäyttöinen
jo
hinnaltaan
Teknilliset tiedot saatte
edullinen.
liikkeestämme.
G-Cs
AUTOFORMER
KUNSTITOFF
KUNSTITOFF
THE G - C C H E M I C A L M F G . C O . , LTD
U U T U U S , j o k a t e k e e Teille m m . henkilökohtaiset
violevyt
jöljennöslusi<kat
kaikista
levymateriaaleista.
tyhjiöperiaatteella
tomaattinen, on
Z A H N - F A B R I K A T I O N S E I T 1911
ja
saatavilla
Kosko
koje
toimiva
tulos
kaa-
olevista
jo
nopea
on
täysouja
eh-
dottoman tarkka.
Tied usta I k a a ii I kkeestä m m e I
Z A H N F A B R I K
B A D
N A U H E I M
K G
^
h a m m a s t a r v i k e
o y
A r k a d i a n k a t u 12 8 — 00100 H e l s i n k i 10
Yksin- ' e
myyjä:
^
h a m m a s t a r v i k e
o y
A r k a d i a n k a t u 12 B
00100 Helsinki 10
Puh. 49 74 77 — 49 07 40
Puh. 497 477 — 490 740
7
4 1971
28. V U O S I K E R T A
T O I M I T U S K U N T A
Päätoimittaja
Os.
puh.
M a u n o
H e n r i k i n t i e 27 A
E l o m a a
1 , H e l s i n k i 37
555 751
Jäsenet:
jo Lars
E. O .
Vuori,
K.
Tiainen
Nordberg.
Kirjoituksia
lainattaessa
mainittava.
Paljon
on
on
lähde
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN L i m O FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y.
HELSINKI 10, Arkadiankatu 14 B 30.
Puh. 447 123, postisiirto 12690 Liiton puhMnjohtajo
Usko K o r i - K o s k i n e n , Sooristonkotu 34
Hömeeniinno, puh. 22 487.
Liiton toiminnanjohtaja
Mauno E I o m o o, Henrikintie 27 A 1
Helsinki 37, puh. 555 751
Tovottovisso toimistosso moonontoisin
klo 18-19.
Toloudenhoitoja
merkonomi Arto S o i m i n e n .
AVUSTUSKASSA Helsinki 37,
Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787.
Puheenjohtoja
Mouno E I o m o o. Henrikintie 27 A 1,
puh. 555 751.
Sihteeri
E. O. V u o r i , Ulviiontie 23 D 46,
puh. 551 814.
Avustuskossonhoitoja
i. W o o r o i o, Monnerheimintie 19 A 3,
puh. 493 535, kot. 493 331.
tapahtunut
Kuluneen vuoden aikana, on tapahtunut yhtä ja toista, jotka osaltaan
ovat kohdistuneet hammasteknilliseen alaan. Ehkäpä tässäkin on syytä
niitä kosketella.
Erittäin tärkeä parannus oli, että Hammasteknikkokoulusta tuli Valtion Hammasteknikkokoulu. Samalla uudistui myöskin koulun johto ja
ammattikuntamme sai johtokunnassa sille kuuluvan ja oikeudenmukaisen paikkamäärän
eli 3 edustajaa koulun johtokuntaan. Koulun rehtori
ja teknikko-opettajat jäivät edelleen hoitamaan opetuspuolta, jossa heillä
on jo tunnettu rutiininsa ja käytännön kokemus. Koulun toiminnassa
tulee tapahtumaan muutoksia verrattuna entiseen toimintaan. Ensinnä
oppilasmäärää nostetaan puolella eli 12 + 12 = 24, jakautuen syys- ja
kevätlukukausina
alkaviksi. Lisäksi Ammattikasvatushallitus määräsi
erikoishammasteknikkokoulutuksen suoritettavaksi Valtion Hammasteknikkokoulun toimintapiirissä.
Koulun toiminnan näin laajetessa kävivät
nykyiset koulutustilat riittämättömiksi
ja uutta huonetilaa oli saatava
lisää. Tämä järjestyikin Kultaseppäkoulun
siirtyessä muualle ja sen huo8
netilat luovutettiin koulun käyttöön ja nyt on meneillään siellä muutos
ja korjaustyö suunnittelut. Näissä uusissa tiloissa tulee sitten aikanaan
jatkumaan erikoishammasteknikkojen koulutus sekä alamme lisäkurssien
järjestäminen
aina tarvittaessa. Uusien hammasteknikkojen koulutuskapasiteetti on siis nostettu 24:n vuosittain ja lähtee tämä systeemi pyörimään vuoden kuluttua. Tämän määrän katsotaan olevan
riittävän
vastaamaan kysyntää ja kun ottaa huomioon hammaslääkärien
valmistumismäärän tulisi sen mukaan hammaslääkärejä
valmistua 240 vastaavana aikana. Tuntuu vähintäin koomilliselta, että
hammaslääkärikou'
lutuskomitea, jonka tehtäviin kuului hammaslääkärikoulutuksen
suunnittelu, koskettelee hammasteknikkokoulutusta ja esittääpä vielä koulutusta lisättäväksi nykyisestä 14:sta 50:een teknikkoon vuodessa ja lisäksi
muuta apuhenkilökuntaa.
Kysyä sopiikin, mistä näille riittää ja saadaan
työtä, koska näin räjähdysmäisesti
ei sentään teknilliset työt
lisäänny,
suunnitellun ilmaisen hammashoidon ansiosta, joka tulee
vähentämään
teknillisen työn tarvetta. Ehkäpä tässä osassa mietintöä onkin taka-ajatus ja muut suunnitelmat. Olisi ollut viisainta ennen lausunnon antamista ottaa asiassa yhteys ammattiliittoon ja vasta sen jälkeen kirjoittaa
asiasta jotakin. Vaikuttaa siltä, että asiassa on hätiköity ja tartuttu naapurille kuuluvaan asiaan.
Tällä hetkellä on todettavissa, että teknillinen työmäärä on vähenemään päin, joka taasen aiheuttaa alalla työttömyyttä.
Uusien valmistuneiden hammasteknikoiden sijoittamiset työpaikkoihin
tuottivat vaikeuksia, vaikkei heitä ollutkaan kuin 12—14 — miten käy sitten, jos
sijoittamista vuosittain odottaa 50. Toivottavasti mietinnön tämä kohta
jää vain paperille ja hautautuu arkiston pölyihin
toteutumattomana,
mutta muutamien haaveena.
Lakiesitys kansanterveystyöstä
on nähnyt päivänvalon.
Lakiesityksellä pyritään parantamaan kansan terveyttä
sen kaikissa muodoissa.
Lakiesitys sinänsä on toteuttamiskelpoinen ja kansan parasta tarkoittava terveydellisessä
mielessä. Kansanterveyslakia toteutettaessa on
kaikki vaikuttavat osapuolet huomioitava ja käytettävä
hyväksi.
Yhtenä
omana ryhmänä on hammasteknikot, jotka osaltaan voivat olla mukana
kansanterveystyötä
tehtäessä. Heidän panostaan varmasti tarvitaan ja
tuleekin käyttää hyväksi. Tarve onkin monipuolinen. Teknillistä asiantuntemusta ja työnsuoritusta
tarvitaan terveyskeskuksissa ehkäpä hyvinkin runsaasti. Potilaskäsittelyssä
tarvitaan proteettista
työnsuoritusta.
9
jolloin hammaslääkärit
voisivat suorittaa puhtaasti
hammaslääkinnällistä hoitotyötä ja erikoishammasteknikot irtoproteesihoidon. Näin tulisi
työn jako suoritettua asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Kansanterveystyön toteuttaminen hampaiden osalta vie vielä monia vuosia, mutta tällä
hetkellä
onkin tärkeätä saada suunnitelmat valmiiksi toteuttamista
varten.
Tämän vuoden viimeinen numero on käsissänne. Se tietää, että joulu
alkaa olla käsillä ja vuosi päättymässä.
Joulukiireet ovat meneillään ja
työpaine huipussaan. Liike-elämän jouluvalot syttyivät
jo marraskuun
puolella ja puheiden sekä keskustelujen teemat liukuvat väkisin jouluisiin aiheisiin. Mitä lähemmäksi joulu tulee sitä enemmän mieli herkistyy ja muuttuu tunnelmallisemmaksi. Aiheet ja ajatukset liikkuvat joulun aiheiden ympärillä
ja sehän on luonnollista, onhan joulu vuoden
ajoista juhlallisinta aikaa antamaan pimeän keskellä valoa ja kirkkautta
sekä samalla kääntämään
kelkan laskemaan alamäkeä, kohti valoisia
aikoja.
Joulu on siis edessä ja joulun toivotukset sinkoilevat kaikkialla ja
kaikkialle. Nyt on jälleen paikallaan muistella kaikkia
ammattiveljiä
ja -sisaria Helsingistä Kemijärvelle
ja Vaasasta Joensuuhun sekä näiden
välimaastossa
toimivia ja toivottaa heille kaikille, ketään unohtamatta
ja ketään erikseen mainitsematta, PARHAINTA
JOULUILOA
ja
MENESTYKSELLISTÄ
UUTTA VUOTTA
1972.
M.
Elomaa
•<of<><or<>rQTC.<o<c>4c><c><ofc.<o<c><o<<> t o {0< o < S><Q(O< oi •oiOtKm
0
1
OPPISOPIMUSLINJAN
JÄRJESTETTÄVISTÄ
HAMMASTEKNIKKO-OPPILAILLE
PÄTEVYYSKOKEISTA
Kuten tiedossa on, päättyi hammasteknillisen alan oppisopimusten
tekeminen Hammasteknikkolain voimaan tultua 31. 12. 1964, jonka jälkeen oppisopimuksia ei enää saanut tehdä. Siitä on kulunut 7 vuotta.
Kuitenkin on vielä jäljellä oppilaskirjoissa olevia, joilla on aikanaan
tehty oppisopimus ja ovat siten oikeutettuja tulemaan
pätevyyskokeisiin. Tämän vuoden viimeisessä
kokouksessaan
Pätevyystutkijalautakunta totesi oppisopimusoppilaiden määrän vähentyneen
huomattavasti
ja harkitsi onko aiheellista järjestää enää vuosittaisia kokeita vain muutamalle oppilaalle. Edelleen todettiin, että oppilaskirjoissa on sellaisia,
jotka eivät vielä kertaakaan ole olleet pätevyyskokeissa
vaikka oppisopimusaika on päättynyt
monia vuosia sitten. Lautakunta teki sitten
ratkaisun, että vielä vuonna 1972 järjestetään pätevyyskokeet
ja sen
jälkeen vain tarpeen vaatiessa, jolloin väliaika saattaa olla useampiakin vuosia.
Jäljellä olevien oppisopimusoppilaiden on nyt otettava asia vakavasti
ja saavuttava seuraaviin vuonna 1972 myöhemmin tarkemmin ilmoitettavana aikana järjestettävään
pätevyyskokeeseen.
Nykyisen oppisopimusoppilaiden määrän selvittämiseksi
ja jotka
aikovat vielä tulla kokeisiin on syytä siitä ilmoittaa Liitolle vielä tämän
vuoden aikana os. Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y. Arkadiankatu 14 B 30, 00100 Helsinki 10. Ne, jotka eivät tätä ilmoitusta tee,
heidän nimensä poistetaan oppilaskortistosta ja siirretään
hammastyöntekijäryhmään.
— M . Elomaa.
•IF******************************************
^
LEHTEMME TILAAJILLE, ILMOinAJILLE SEKÄ KAIKILLE YSTÄVILLE
O
Suomen
H a m m a s t e k n i k k o j e n Liitto — Finlonds T o n d -
t e k n i k e r F ö r b u n d r.y. t o i v o t t a a jäsenilleen p a r h a i n t a
I
t
\
"^zMi/oää
.
i
OnnMista
j o u t u a
a
lAidta
j o u l u i l o a sekä U u d e l l e V u o d e l l e o n n e a jo menestystä.
T i l l ö n s k o r sino m e d l e m m o r d e n bästo J u l g l ä d j e sä-
Duotta
väl
som lycko
och fromgäng
*
**
**
*
***
f ö r det N y a Aret.
•f04<M4M^O+OT^O+0+04^4^0T^<VfOT^O«>+*+0+0+04<>44>+<M-OT^
10
11
Inlayn,
A
•
I
v i x A
T
A
A
Y
V M K
kruunujen
T
A
e a
S
I
N
Ä
entistä p a r e m p i
kuitaan
K
päällepoittomassa
V I T A
8
S U U L U S I K A T -
Pinlayn
k r u u n u - ja silta-aine a k poinepoivmerointi-tekniik-
loistava
rvyiistä
ka on
kertakäyttöiset — jokaiselle potil a a l l e p u h d a s lusikka —
ilman
putsausta — 12 e r i m a l l i a j a k o k o a
VEIKKO AUER
YKSINMYYNTI:
PUH.
1 4 2 1 3 — V U O R I K . 22 A — HELSINKI 10
Jäsenmaksuista
huomautus
Merkki mainoksena
Oheisen
tilata
mollin
mukaista
Liitolta h i n t a a n
tuksena
on
käyttää
y m . Lisäksi
maininta
Liiton
Suomen
l a a t t a a soo
valu
Jäljennöksen ottoa varten on saatavissa
läpimitaltaan
normitettuja
Perien tai Nylon-nastoja (Jelenco tai
Saksassa Frankonia-Dental). N ä i t ä on
saatavissa joko 5 cm pituisina, joista
voidaan leikata tarvittavan pituinen
p ä t k ä - tai sitten lyhyitä, nupillisia,
jotka muistuttavat nauloja. (Katso k u va 8.) Aikaisemmin menetteiimme
seuraavalla tavalla: Perlon- tai N y lon-nastat l ä p i m i t a l t a a n 1/100 mm
t y ö n n e t ä ä n hampaassa oleviin nastaporauksiin. Jäijennöksenotto vaiheessa n ä m ä j ä ä v ä t jäljennökseen k i i n n i .
Jäijennös vaietaan Super-Die'iia. V ä liaikaiset nastat v e d e t ä ä n pois siinä
vaiheessa kun maili on meikein kovettunut ja korvataan toisilla, jotka
Kuva
7.
Valukanavina käytetään 1 tai 2 paksua
valukanavaa.
ä 6:—. Tarkoilaattaa
m a k k e i s s a , kirjekuorissa
teissa
j a siltatöiden
kertavalusta
I
entistä p a r e m p i A2 O3 — v a h v i s teinen h u i p p u l u j a
hammasposliini
— A2 O3 — p r o f i i l e i l l a siitojaikin
•
Pinlayn,
voi
jo
kirjelo-
käyntikor-
tekstissä
olla
Hammasteknikkojen
jäsen. Tilatessa
laatta
lähete-
tään postiennakolla.
%
*
^
H»
I
jäsen jo avustuskassan m a k s u t i
12
TDiuhaMuta
Kuva
joutaa
^
*
OnneMifia Uutta "Vaotta
*
LIISI J A L K A N E N
Kuva
J
jii{.^45.^4j.4{.4j#^^4(.4{.4{.4f.^*4t4fr4j##*4f.*(i»
6.
Divestment-alkuperäistappi,
jonka päälle
asetetaan valmiiksi työstetty Inlay.
8.
Litteä hammaskaula-kaviteetti, joka ainoastaan yhdensuuntaisella nasta-ankkuroinnilla saadaan pysymään.
Kuvassa
nähtävissä kaksi Nylon-nastaa jäljennöksenottoa varten.
13
ovat puolestaan 1/100 mm edellisiä
ohuempia. Sen jälkeen tapahtuu vah a t y ö n muovailu, nostaminen m a i l i l ta ja valaminen.
N y k y i s i n menettelemme seuraavalla tavalla:
1. Perion-nastojen paikaiieeniaitto
suussa
(läpimitaltaan
1/100
mm
ohuemmat kuin poraukseen k ä y t e t t y
pora; siis käytettäessä esim. 0,6 mm:n
poraa, nastat saavae olla 0,69 mm).
Nastat saavat olla noin 3—5 mm u l kona hampaan pinnasta (kuva 9).
Jäljennöstä otettaessa k ä y t ä m m e henkilökohtaista lusikkaa, joka on tehty
niin, että jäijennösvaiheessa paino ei
tule nastoihin.
2. Juoksevaa jäijennösainetta (Silikoni) ruiskulla hampaan päälle, jonka jälkeen välittömästi jäykemmäiiä
jäijennösaineeiia
lusikkaa
hyväksi-
k ä y t t ä e n edellisen päälle. Valmis j ä l jennös n ä h d ä ä n kuvassa 10.
3. T ä m ä n jälkeen jäijennös vaietaan Divestmenttiin (kuva 11). K o vettumisen jälkeen vaihdetaan nastat,
tällä kertaa samanvahvuisiin ja samanpituisiin.
4. Divestment-maiiiin nastat j ä ä v ä t
k i i n n i , ne l y h e n n e t ä ä n kuumalla veitsellä. Divestment-maiii vastapurentoineen kipsataan artikuiaattoriin ja
sen jälkeen voidaan aikaa v a h a u s t y ö .
5. Valamisen jälkeen Divestmentmaiii v o i särkyä, siksi on t ä r k e ä t ä
noudattaa t y ö n kaikissa vaiheissa erikoista huoieiiisuutta.
Valuun k ä y t e t ä ä n erikoisen kovia
kultaseoksia. Jelenco-valmistetta löyt y y t ä h ä n tarkoitukseen esim. PontoGoid-seos, jonka Brineiiikovuus
on
265.
Kuva
13.
Työ valmiina valusylinteriin laittoa varten. Posliinifasetit
irroitettuna.
Siltatyöt
Kuva
11.
Valmis Divestment-malli. Perlon-nastat
kiinni mallissa.
M a i l i vaietaan tässäkin tapauksessa
Divestmenttiin. T y ö v a i h e e t p ä ä p i i r teissään kuten edeiiäseiostetuissa töissä. Väliosien muovailussa menettelytapa riippuu siitä, k ä y t e t ä ä n k ö akr y y l i - tai muita hampaita fasaadissa.
Purupinta t e h d ä ä n joka tapauksessa
kullasta. Kuvissa 12 ja 13 on k ä y t e t ty Steeien Trupontic-hampaita.
Y hteenveto
Kuten edeiiäseiostetusta ilmenee, on
Divestmenttia h y v ä k s i k ä y t t ä e n saavutettu freesaustekniikassa huomattavaa
aikasäästöä eri työvaiheissa ja suurempaa tarkkuutta. Huomioimalla eri
materiaalien ominaisuuksia ja noudattamalla
tarkasti
mukanaseuraavia
käyttöohjeita menetelmä on täysin
vapaa epäonnistumisriskeistä.
Käännös: Das Dental Lahor No 7, 1970.
Kuva
Preparointi
14
9.
suussa lopullista
varten.
Kuva
jäljennöstä
10.
Jäljennös Perlon-nastoineen. Nämä jäävät kiinni silikooniin jäljennöstä
otettaessa.
Kuva
Hoida
12.
Silta valmiiksi muovailtuna
Trupontic-hampaat.
mallilla.
kansalaisvelvollisuutesi,
käy äänestämässä.
15
DLoLootamma kaikLtLa ammattLoaLfiLLa ''tzz^ijoää
Elis Ahon'6n
r III\^ 11
1 1
O l a v i Salmi
Eila Sironen
1 VJ T 1 X/ XJ 1 1 • I 1
X- 1 1 VJ
V/ 1 1 X/ 1 I v/t 1
Risto A i r o l o
Kalle S a l o n e n
Maija
Into A n t t i l a
K a u k o Eskelinen
K a a r l o Skaren
Reiio S o k u r a
O n n i Salonen
M a t t i Juntunen
T a o a n i Försti
Veikko Sokura
1 VV/ 1 1 V/
/ T tVJ I I I
• IhI
li^ \A I I I
1 Xi/ 1 ,J 1 1
V/ X/ IX V/ 1 VJ
T V/ 1 IX l x x /
Salmela
v/V/IIIV/IIV/ll
llmori
X/ V/ IX V/ 1 VJ
Elomaa
11111 VJ I I
X/ 1V/ I I I VJ xv
Jorma Halme
Kalervo Inoolsuo
A n j a Tuurna
A r v o Uotila
M a rtti Lu kka ri n iem i
AAorkiku Rahkonen
1 X Xli 1 w 1 T X/
/ V I T V/
f V VvJ 1 lViX.W
1 i 1 ^4 Xii 1 i j V X^
Markku
Järvinen
I T I X i l l IXiXS/
*/ Xi/ 1 T 1 1 1 X/ 1 i
M a r k k u Järventie
1 T »Xi/ 1 IX rx W 1/ X/ l T W 1 1 1 1 X/
Fino Kn?te
l-111 x /
IXXISIC/II
Pertti K e l o t i e
1 V / i I I I I X V / I X/ 1 1 X/
M a r t t i Koivunen
r T IXi* I I I I
1 XX/ 1 T X/ i I X/ 1 1
Pentti
Koivunen
Ilkka
Kakkonen
1 1 rx rx VJ
Asko
1 X V/ ix ix x / i i v/ i •
Korkeala
X / X/ i i i XJ
/ V I I VJ I I
1 IX fx 1
1 T i X j rx 1 1 1
1
X/ i 1 1 X/
Kalevi Ukko
Jouko Rontoniemi
Sven V i k h o l m
Unto Kokko
X/ 1 1 1 X/ 1 X XJ IX IX X/
V e i i o Koistinen
V I I VJ * / s/
X X/ 1 1 X/
Rautiala
1 XX/ 1 «/ 1 1 1 1 X/ 1 1
Eero Rissanen
T e p p o Koskinen
H a n n u Ki' o i ä
^ V/1 X/
1 r XV 1 1 1 1 V/
IV 1 j ,/ xv 1 1 X/ 1 1
Jukka Toiminen
Ismo
Kemppainen
S. G r a n l u n d
Matti Vikholm
V. M a t t i l a
U. K a r i - K o s k i n e n
Olavi
Kasurinen
M.
Motti
Kuorikoski
M. Ahola
Rahkonen
Esko T a h v a n a i n e n
M . La m p o
J y r k i Perttunen
R. Rantonen
Yrjö H e n t i l ä
Esko TuoviJo
M. Herpola
X_ -J IX XV
Waire
U n t o Ihatsu
Yrjö
I I VJ 1 1 1 IX VJ I I 1 V/ 1 •
Kalevi Notkonen
1 X VJ 1 V/ T 1 I X X/ 1 l X X / l 1 X/ 1 1
Snmii 1 Riiono
V a l o Lahtinen
Erk'ki Mäkinp-n
Jouko
iXXJ 1 1 IX V/ 1 1 V/ 1 1
A l l a n Ho rt i ka in e n
Eeriikki V u o r i m i e s
uitua ja manastijstä ouodalla 1^72
1 VJ X/ T 1 1 XV
U. Y l i h a v e r i
Eila S ä i l y n o j o
O.
Martti
Olavi
Peltosaari
Erkki O n t e r o
Nieminen
Olli
Palonen
Palonen
Yrjö 'Koilosuo
Pentti A l a r a n t a
Hannu
Leppäkorpi
Alpo
Tapio Lamminen
Piirainen
1 X1 1 ••/ 1 XJ
Pinta
Matti Toiminen
Jarmo
Pentti S ä ä m ä n e n
Risto W a r r o
A a r n e Koski
Antti
Kaj Bergström
Nils
Tero Kuula
Timo Virtanen
Albert Herberz
Matti
Jari W a r r o
Eero S a l o n e n
Jaakko
Ari
Veikko
K a r i Sarste
Aulis
Lehtonen
Reijo M ä h ö n e n
Pentti
Keiromo
Mauno
Antti
Korkeala
Lankoski
Lindroos
Hertola
Kemppinen
Kallinen
Karppinen
Kurt L a g e r q v i s t
Olavi
Motti
Hammaslaboratorio
Kalervo
Lars Lundell
Jorma Orell
H e i k k i Tähtinen
Martti
Jaakko
Erkki M i k k o l a
Ossi Fransas
Vilho
Joensuun H a m m a s jo Teräs
Mauno Mäkelä
Teuvo L a l l u k k a
Osmo
M a r t t a Lindell
Olli Manninen
Erkki
Larssi
Nojonen
Sänkiaho
S a k a r i KorHKoskinen
Nojonen
Jorma
Päivinen
;
Kivimäki
Nygärd
Kolivuori
Motti
Kolivuori
Keräned
Timo Juutinerj
Laakkonen
Ketonen ja M u s t o n e n
Laina Huupponen
Pertti N o h r s t r ö m
Kauko
Allan
Rautava
Heinänen
Helge Jäderholm
Lauri A r o
Kaija
Paavola
Leif W a l l e n
Toimo 'Marttila
Pentti Solmi
Markku
Juho
Rajamäki
Kauko
Heikki Hedman
Jorma
Jouko
Visa
Rahkonen
Motti
Heikki
Raili Pyykkö
R a i m o Repo
Osmo
Kerkkänen
Laakso
Reunamo
Voitto Virtanen
Erkki Seppänen
Roio S a r o l a
Jukka Vuori
E. O . V u o r i
Veli
Helena
Kauko Tiainen
Hoikkala
Mauno
Koivula
M i k k o Rikkonen
Elli Räisänen
Jorma
Kirjonen
Pauli
Juhoni
Haapalainen
Erkki Lappi
Nils
16
Riikonen
Reinikainen
Laine
Laine
Nygörd
Kukkonen
Heikkinen
Kinnunen
Einari M ä t t ö
Lars N o r d b e r g
Arto Westerlund
Raimo M ä t t ö
Mauno
Hammastorvike O y
Tauno
Roppola
Elomaa
Rusanen
17
Kokoproteesin
estetiikka ja toiminta
Miinsterin
yliopiston
tieteellisen
osaston
prof. tri R.
hammaslääkepoliklinikka,
Marxkors
Kysymyksessä on parhaan mahdollisen kosmeettisen ratkaisun l ö y t ä m i nen suunniteltaessa proteeseja. Proteesihampaat tulisi asettaa samaan
asentoon kuin omat ennen poistoa,
edellyttäen kuitenkin, ettei asento ole
ollut patologinen. Seuraavassa tarkastellaan eri n ä k ö k o h t i a sekä miten ne
soveltuvat
käytännössä
toteutettaviksi.
Kukaan ei varmasti ole onneton siitä, että saa säilyttää oman hampaistonsa korkeaan i k ä ä n saakka. Jo nuorella iällä p y r i t ä ä n oikomisteitse korjaamaan mahdolliset asentovirheet.
T ä s t ä voidaan päätellä, että m y ö h e m min t e h t ä v ä t keinotekoiset hampaat
vaikuttavat iuonnoiiisimmiita siiloin,
kun ne asetetaan täsmälleen samoihin
paikkoihin ja samaan asentoon kuin
omat ovat olleet.
Tällöin t ö r m ä t ä ä n y h ä vielä laajalle levinneeseen kuvitelmaan, että proteesihampaiden t ä y t y y v ä i t t ä m ä t t ä sijaita kristaiia — staattisista syistä.
Tällöin olemme kuitenkin sen tosi-
asian edessä, että m i t ä e n e m m ä n aiveooiijatke on resorboitunut, sitä pienemmäksi ja ahtaammaksi kielitila
muodostuu jos asetamme hampaat tarkalleen kristaiie. Hammaskaari pienenee ja tästä johtuen joudutaan valitsemaan huomattavasti pienemmät
hampaat kuin aikanaan omat. O n selvää, että tällä on kielteinen vaikutus
potilaan u l k o n ä ö n kannalta.
Lihasvoimien
Jos tarkastelemme tilannetta fysikaalisesti, tulemme siihen j o h t o p ä ä tökseen, että staattinen tasapaino saavutetaan siiloin, kun kiinteään kappaleeseen vaikuttavien voimien summa
on = 0. Proteesia voidaan tässä tapauksessa p i t ä ä kiinteänä kappaleena,
johon vaikuttavat uiko- ja sisäpuoliset
lihasvoimat
(puremalihakset).
Starckin tutkimusten mukaan näiden
molempien lihasryhmien välillä v a l litsee tasapaino. Schuite on mitannut
paineen, joka hampaaiiisessa suussa
kohdistuu kieli- ja huuiiiihaksista aiveooiijatkeeseen sekä hampaisiin.
T ä m ä paine todettiin 600—800 p /
cm2 siiloin, kun kieli nieiemisvaiheen
aikana painautuu kitalakea ja hampaita vastaan. Poskien ja huulien vastaava paine on noin puolet edellisestä
kun potilaan annetaan lausua P-kon-
Die
Redaktion
Werten
vvunscht
ollen
Kollegen im Auslonde
ein
Fröhliches
und
ein G l i i c k l l c h e s N e u e s J a h r
19721
18
tasapaino
VVeihnachtsfest
sonanttia. K i e l i - ja poskipaineen keskinäinen suhde lienee 1: 2. Schuiten
p ä ä t e l m i e n mukaan vallitsee silti tasapaino, siliä kielen kosketus hampaisiin ei ole yhtäjaksoista. Posket sitävastoin ovat jatkuvassa kontaktissa
hampaisiin.
Samantapaiseen johtopäätökseen on artikkelin kirjoittajakin tullut eiektromyografisten t u t k i mustensa valossa.
Asian t o d e n p e r ä i s y y d e n todistamiseksi mainittakoon seuraava esimerkkitapaus: E r ä ä l l ä naispotilaalla oli —
johtuen kasvohermohalvauksesta —
koko miiminen lihaksisto täysin tonukseton. Sisäpuolinen lihaksisto sitävastoin toimi aktiivisesti ja dynaamisesti. Seurauksena tästä tasapaino h ä i r i y t y i kokonaan, tuloksena erittäin
voimakas etuhampaiden protruusio —
aiaetuhampaiden osalta vielä voimakkaampi kuin y i ä h a m p a i d e n . Katso
kuvia 1 ja 2.
Kompensaatio
proteesilevyn
hyvän imeytymisen
kautta
M y ö s proteesihampaita aseteltaessa
on mielekästä säilyttää lihaksiston ta-
Kuva
ja
Kuva
1
2
Häiriytyneen tasapainon seurauksia hampaistossa johtuneen sisäpuolisten ja ulkopuolisten suun lihasten epäsuhteesta.
sapaino — toisin sanoen hampaat t u lee asettaa samoihin paikkoihin k u i n
omat ovat sijainneet. T ä s t ä säännöstä
poikkeaminen aiheuttaa pakosta potilaalle
tottumisvaikeuksia
uuteen
proteesiin. Hammaskaaren p i e n e n t ä minen aiheuttaa suurentuneen lihaspaineen kohdistumisen hampaiden i i n guaiipintoihin (Breustedt 1966). T ä s t ä
on seurauksena kippiiiike, joka i r r o i t taa proteesilevyn A-iinja-aiueeiia.
Voimme asettaa kysymyksen: V o i daanko omien hampaiden suhtautumista suun pehmeisiin osiin verrata
keinotekoisiin proteesihampaisiin?
Kokoproteeseissa, joissa hampaat
19
on asetettu oikein, vaiiitsee yleisesti
ottaen tasapaino suhteessa suun uikoja sisäpuoliseen lihaksistoon. Puremisvaiheen aikana syntyy
kuitenkin
ajoittaisia tasapainohäiriöitä, jotka t u lee kompensoida jollakin tavalla, n i m i t t ä i n h y v ä n adheesion ja tarpeeksi
tilavan hammaskaaren avulla.
aikana otetaan tavallinen tiiannejäijennös (kuva 3). T ä m ä n mukaan v a l mistetaan h e n k i l ö k o h t a i n e n
lusikka
siten, että jäijeiiäoievien hampaiden
ja lusikan väliin jää tarpeeksi tilaa.
Toisen k ä y n n i n aikana otetaan funktiojäijennös. Sen mukaan vaietussa
mailissa ovat hampaat täsmälleen
n i i n kuin suussakin, jolloin voimme
purennanoton jälkeen asetella kipsihampaiden tilaile y k s i t e l l e n proteesihampaat, jotka vastaavat kooltaan ja maililtaan omia. (Kuva 6.)
Asettelu
kosmeettisten
näkökohtien
mukaan
Etuhampaat asetetaan yleensä kosmeettisten n ä k ö k o h t i e n mukaan, mutta takahampaat j ä ä v ä t useimmiten
ihan v ä h ä n huomion kohteeksi. M y ö s k i n sivuhampaat ovat t ä r k e i t ä uikonäön kannalta.
Välittömän
proteesin
Hampaiden
otettavia
huomioon-
K u n kysymyksessä on jo hampaaton suu, on meidän etsittävä muita
orientointipisteitä, joiden mukaan v o i simme asettaa hampaat niiden oikeille paikoille. Papilla incisiva auttaa
meitä m ä ä r i t t ä m ä ä n y i ä y k k ö s t e n paikan. Edellytyksenä tietenkin on, että
tehdasmaisten hampaiden sagittaaiinen halkaisija on sama kuin omien
hampaiden. N ä i n ei tietysti ole aina
asianlaita. Seuraavaa perusarvoa v o i daan k ä y t t ä ä h y v ä k s i : etäisyys molempien y i ä y k k ö s t e n iabiaiipinnasta
papilla incisivan keskipisteeseen on 8
± 1 mm (Wersigin mukaan).
Mitä tulee kulmahampaiden sijaintiin, pätee seuraava s ä ä n t ö : ensimmäinen suuri ienpoimu vastaa jokseen-
edut
K u n kerran on todettu, että proteesihampaiden pitäisi sijaita samoissa
paikoissa kuin omat, miten voimme
t ä m ä n parhaiten saavuttaa? T ä s m ä l leen samoin ainoastaan siinä tapauksessa, että otetaan jäijennös siinä vaiheessa kun omat jäijeiiäoievat hampaat vielä ovat paikoillaan. N ä i n o l len v ä l i t ö n proteesi on sekä t o i minnallisesti että kosmeettiselta kannalta suositeltava ratkaisu.
Omat jäijeiiäoievat hampaat poistetaan vasta siiloin, kun proteesi on
valmis. Ensimmäisen p o t i l a s k ä y n n i n
To
asettelussa
kuntopisteitä
our
collegues
and
friends
overseas w e send our bes wishes
for
a
Happy
20
Merry
New
Christmas
Year
1972!
and
o
i
Kuvat
9 ja
Kuva
10
Kulmahampaiden kärkien kautta piirretty
suora kulkee papilla ineisivan keskustan
kautta.
k i n säännöllisesti
kuimahampaiden
sisäreunaa. Etäisyys poimun lateraalisesta p ä ä s t ä kulmahampaiden iabiaiipintaan on keskimäärin 10 ± 1 m m
(Wersig). Katso kuvia 7 ja 8.
10
Schiffmannin mukaan l ö y t y y edelleen kiintopisteitä etuhampaiden paikan m ä ä r i t t e l y ä varten. H ä n e n t u t kimustensa mukaan kulmahampaiden
k ä r k i e n kautta p i i r r e t t y suora kulkee
papilla incisivan keskipisteen kautta.
Wersigin tutkimusten mukaan näin on
asianlaita 68 Vo kaikista tutkituista
tapauksista. K u v a t 9 ja 10.
Jatkuu seur. numerossa
Rauhallista Joulua
JA
Onnea Vuodelle 1972
TOIVOO
KAIKILLE
ASIAKKAILLEEN
O Y D E N T A L D E P O T AB
22
23
Hammastenlkkoseuran
t o i m i n t a a 19T1 O u l u n
seudulla
Nils-Gustaf Nygdrdin
yllätysnäyttely
kirjastossa
Oulaisten kirjastotalossa avattiin keskiviikkona oulaislaisen hammasteknikon
ja taiteenharrastajan Nils-Gustaf N y gärdin näyttely, joka käsittää 15 työtä:
maalauksia, piirustuksia ja akvarelleja.
Nygardin maalausharrastus on varmasti
monille yllätys, mutta ei poikkeus säännöstä. Aktiivi taidenäyttelyjen kävijä
on usein maalari tai harrastelija.
Nygardin näyttelytyöt ovat henkilökuvia, maisemia ja kukka-aiheita, viimemainitut ovat syntyneet Oulaisissa.
Nygardin maalausharrastus on peräisin
Kokkolan ajoilta. Taiteilija Lasse VuoTYÖVOIMAA
JA
TARVITSEVAT
TYÖPAIKKAA
VAILLA
"HAMMASTEKNIKKO"-lehden
seuraava
numero
O L E V A T . T I E D O I T T A K A A SII-
maaliskuun
TÄ
välissä.
S U O M E N HAAAMASTEK-
N I K K O J E N LIITOLLE, Os.
on
Arkadiankatu
1 4 ' B 30,
Helsinki 10 tai toiminnanjohtajaiie.
24
rinen ja Timo-Saari, Nygardin hyvä
ystävä, ovat opastaneet taiteen poluilla.
Oulaisten näyttely on Nygardin ensimmäinen yksityisnäyttely. Yhteisnäytteiyihin taiteilija Nygard on osallistunut
Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Ylivieskassa.
öljyvärin käyttö on Nygardin töissä
luontevan tuntuista. Varsinkin muotokuva äidistä ja Lukeva tyttö ovat harmoonisia, otteeltaan hallittuja. Punaiikupiirustukset istuvasta tytöstä vaikuttavat omaperäisemmiitä kuin naiskuva,
punalikupiirustus sekin.
Piirustukseliisuus leimaa myös
akvareiiitekniikalia
tehtyä Omakuvaa, ilmeikästä ja onnistunutta kokonaisuutta
Tähän
ilmestyy
puolessa
numeroon
aiottu aineisto pitää olio toimituksessa
p:ään
helmikuun
15
mennessä.
Toimitus
Hammasteknikkopäivät ja vuosikokous
oli saanut oululaisetkin kiinnostumaan
niistä tärkeistä ja aina ajankohtaisista
asioista, joita käsiteltiin tuona tammikuisena viikonloppuna. Olimme mukana
runsaslukuisemmin kuin koskaan.
Ehkä nämä tilaisuudet olivat aktivoineet muitakin, janohan kasvaa juodessa,
myös tiedonjano.
Oulun seudun hammasteknikkoseura
järjesti 26. 2. 1971 Oulun hammaslääkäriseuran kanssa yhteiskokouksen, jonne
kutsuimme myös Lapin hammasteknikkoseuran jäsenet. Samalla oli myös Suomen hammaslääkäriseuran kuukausikokous. Tilaisuudessa alusti keskustelun
hammaslääkäri ja -laboratorion yhteistyöstä hammasteknikkokoulun rehtori
Erkki Puro, liittoa edusti toiminnanjohtaja. Keskustelu asiasta ei saanut aivan
täyttä tempoa, varsinkin meikäläisissä oli
havaittavissa selvää arkuutta, mutta tilaisuus oli laatuaan ensimmäinen, ja toivottavasti voimme kokoontua vastaisuudessa näiden yhteisten asioiden merkeissä.
Hammasvälineen tarjoaman coktailin jälkeen söimme yhteisen illallisen, jonka
kustannuksista osittain vastasivat Dentaldepot ja Poiardens, heille kiitokset.
Tunnelma nousi ja keskustelu jatkui
pienissä ryhmissä, ilta oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa. Kiitokset Suomen
Hammaslääkäriseuralle ja Oulun Hammaslääkäriseuralle, jotka vastasivat luennoitsijoiden matka- ym. kustannuksista.
Osanotto oli ilahduttavan runsasta ja ajatus on saanut kiitosta osakseen.
Seuraavana päivänä jatkoimme Oulun
Seudun Hammasteknikkojen seuran vuosikokouksella. Kokous käytiin läpi normaaliin tapaan, muutamia kaamoksessa
kyteneitä tunteenpurkauksia lukuunottamatta.
Kuukausikokouksia on pidetty aina ensimmäisenä maanantaina, jolloin on keskusteltu ammattiasioista ym. hyvin leppoisissa merkeissä.
2.—3. lokakuuta kokoontui Pohjoissuomen hammasnikkarit perheineen Rukalla. Tarkoitus oli tehdä ruskaretki ja
tutustua todella kauniin Kuusamon luontoon, mutta — sää teki tepposen Koillismaalla. Satoi ensilumen ja ruska jäi Rukalla näkemättä. Osanottajia retkellä oli
runsaasti, hammasväkeä kaikkiaan 54
henkeä, tämä on pitkät matkat huomioon
ottaen hyvä saavutus. Tarkoitus ohjelman puitteissa todella rentoutua ja unohtaa hetkeksi ajan murheet, mielestäni tässä onnistuttiinkin. Vieraanamme oli Anders Blom ja hän luennoi osaproteeseista.
Hänelle vielä suuri kiitos.
Kiitokset myös
Depolle, Hammas
Oy:lle ja Hammastarvikkeelle tarjoiluista ja mielenkiintoisista tarvikenäyttelyistä..
Kale
MERKKIVUOSIA
50 VUOTTA täyttää 21. 1. Martti
Korhonen, Nurmossa.
50 VUOTTA täyttää 25. 1. erikoishammasteknikko Matti Koponen, Savonlinnassa.
50 VUOTTA täyttää 17. 2. erikoishammasteknikko
Lars-Erik
Eriksson,
Vaasassa.
50 VUOTTA täyttää 28. 2. erikoishammasteknikko Kauko Riikonen, Kokkolassa
Merkkivuosia
viettäville onnenkukkuraisia päiviä, vastahan on puolivuosisataa vierähtänyt.
SHL.
25
URHEILUPALSTA
Liiton kesäkisat pidettiin Porissa elokuun 28—29 päivinä. Me järjestäjät
olimme iloisesti yllättyneitä niinkin suuresta osanottajajoukosta. Kiitos Teille!
Kisat alkoivat lauantaina, melko mukavan sään vallitessa yleisurheilulla, missä käytiin kovia kamppailuja voitosta
varsinkin ikämies-sarjassa. Urheilukentältä siirryttiin lentopallo- ja keilailupaikoille. Lentopalloon oli uskaltautunut
5 joukkuetta, joista tosin Savonlinna luovutti sunnuntaina. Keilailussa Kuopion
Markku Laine vei voiton tulien samalla,
paikkakunnalla käyden keiJaturnauksen
kokonaiskilpailussa kolmanneksi, mistä
hänelle lähetetty palkinto. Lauantaipäivän kilpailut päätti iilanistujaiset hotelli
Satakunnassa, jossa tunnelma oli mitä rattoisin Sarodent Oy:n tarjoaman »alkupaukun» jälkeen. Siitä kiitos Sarodent
Oydle.
Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin kello
Tulokset muodostuivat seuraaviksi:
Yleinen sarja
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
26
Loppukaarre, Jorma
Päivinen, Jorma
Heikkonen, Eero
Jouhki, Erkki
Hakkarainen, Esko
Heiikkonen, Tapani
Lindroos, Antti
Lindqvist, Jukka
Iikka, Kalevi
Forsberg, Altti
Airola, Risto
And, Ahti
Heikkinen, Esko
Oiiikka, Pentti
Ha'me. Torma
Merikivi. Teuvo
Noionen, Larssi
Järvinen, Markku
Renonen, Kalevi
Salminen, Leo
Rahkonen, Visa
Savonlinna
Kuopio
Rauma
Järvenpää
Kuopio
Lahti
Tampere
Helsinki
Oulu
Pori
Tampere
Valkeakoski
Valkeakoski
Kuopio
Valkeakoski
Tampere
Tampere
Tampere
Savonlinna
Helsinki
Tampere
9.00 maauimalaan ratkomaan uintivoittoja. Piristävästä sateesta huolimatta oli
25 uimaria uskaltautunut paikalle ja kannustusjoukkoakin saman verran. Uintikilpailun jälkeen pelattiin Yhteiskoulun
suojissa lentopaiioiiun loppuottelut. Palkintojen jako suoritettiin iltapäivällä hotelli Satakunnassa pullakahvien kera.
Kiitokset Hammas Oyiiie, Veikko Auerille ja Dentaidebot Oy:lie. Palkinnot k i soihin oli lahjoittanut Hammasväline Oy,
mistä myös mitä parhain kiitos. Kiitokset myöskin Hammastarvike Oy:lle ja
paikallisille »nikkareille» kunniapalkinnoista.
Yleisurheilun kiertopalkinnot: Yleinen:
Jorma Loppukaarre, Savonlinna: ikämiehet: Hannu Keitaanpää, Pori: PorinMalja: Jorma Loppukaarre, Savonlinna:
Voimapytty (parhaasta kuuiatuioksesta):
Jorma Päivinen, Kuopio: uinnin kiertopalkinnot, ikämiehet: Jukka Aro, Turku:
keilailun kiertopalkinto: Markku Laine,
Kuopio.
Yleisurheilu
100 m pituus
kuula
11,8
12,0
12,9
12,6
12,8
13,2
13,1
13,2
12,9
13,0
14,0
14,0
13,2
14,2
14,0
14,8
15,8
15,1
15,3
14.0
15,2
610
560
543
520
540
505
511
450
501
456
462
490
476
400
443
442
394
390
381
410
377
10.66
12.93
10.83
10,85
10.35
10.97
9,89
9.32
9.25
9.93
12.13
8.91
10.05
10.34
9.51
10.32
10.12
8 31
8.72
10.87
8.49
korkeus
pist.
165
145
165
150
150
150
145
160
130
135
130
140
120
135
120
120
135
130
130
3758
3538
3385
3230
3202
3087
2985
2934
2766
2748
2682
2643
2573
2421
2309
2245
2162
2042
2021
1859
1456
120
Ikämiehet
Keitaanpää, Hannu
Tiainen, Kauko
Heinänen. Ailan
Peteri, Veli
Ketonen, Heikki
Peltonen, Reino
Holopainen, Aarne
Mäkelä, Mauno
Ajanto, Lauri
Pori
Helsinki
Turku
Savonlinna
Joensuu
Helsinki
Kotka
Tampere
Helsinki
Naiset
1. Loppukaarre, Leena
2. Peteri, Seija
Savonlinna
Savonlinna
Laboratoriojoukkue
1. Hammasiab. Tetra
2. Hammasiab. Rikkonen
3. Aseman Hammas
Kuopio (Päivinen, OUlkka, Hakkarainen)
Valkeakoski (And, Heikkinen, Halme)
Tampere (Rahkonen, Nojonen, Järvinen)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
12 m i n . k u n t o j u o k s u
1. Loppukaarre, Jorma, Savonlinna,
3070 metriä; 2. Iikka, Kalevi, Oulu,
3050: 3. Keitaanpää, Hannu, Pori, 3000;
4. Peltonen, Reino, Helsinki, 2550; 5. Mäkelä, Mauno, Tampere, 2480.
Keilailu
1. Laine, Markku, Kuopio, 1172 pist.;
2. Tiainen, Kauko, Helsinki, 1100; 3.
Lehtonen, Aulis Turku, 1069 : 4. Ketonen, Heikki, Joensuu, 1042; 5. Vanhanen, Aulis, Kotka, 1017; 6. Bang Nils,
Helsinki, 992; 7. Franck, Atte, Helsinki,
985: 8. Ajanto, Lauri, Helsinki, 982; 9.
Nieminen, Olavi, Hämeenlinna, 975; 10.
Mähönen, Seppo, Mikkeli, 960; 11. Reunamo, Jouko, Turku, 925; 12. Heikkinen, Esko, Valkeakoski, 905.
U i n t i 50 m.
Yleinen
1. Lindroos, Antti, Tampere, 32,8; 2.
Aiestalo, Pentti, Helsinki, 34,0; 3. Lindqvist, Jukka, Helsinki, 34,1; 4. Koskinen, Sakari, Helsinki, 36,6; 5. Sokura,
Reijo, Tampere, 39,0; 6. Jouhki, Erkki,
Järvenpää, 39,4; 7. Hakkarainen, Esko,
Kuopio, 42,2; 8. Oiiikka, Pentti, Kuopio, 43,8; 9. Selin, Markku, Rovaniemi,
44,0: 10. Forsberg, Altti, Pori, 44ä4: 11.
13,2
13,0
13,4
1T S
530
522
508
470
n
13
1 / , /5
13,7
14,1
14,6
408
429
418
434
60 m
9,9
10,8
361
319
14
11.30
10.45
11.86
11.78
—
—
2335
2292
2284
2123
11 7 S
aOTO
9.84
8.84
8.80
9.08
1862
1807
1709
1698
110
110
1627
1274
9161
7525
5660
Järvinen, Markku, Tampere, 45,0; 12.
Airola, Risto, Tampere, 50,9; 13. Merikivi, Pentti, Tampere, 51,4; 14. Repo,
Raimo, Nokia, 52,9; 15. Juutinen, Timo,
Ämmänsaari, 58,9; 16. Rahkonen, Visa,
Tampere, 64,3.
Ikämiehet
1. Aro, Jukka, Turku, 36,1; 2. Ajanto, Lauri, Helsinki, 37,7; 3. Mättö, Raimo, Kokemäki, 38,5; 4. Tiainen, Kauko,
Helsinki, 38,8; 5. Salonen, Kalle, Tampere, 46,0; 6. Mäkelä, Tampere, 51,0; 7.
Kuula, Tero, Tampere, 57,0; 8. Saarinen,
Ilmari, Kotka, 68,0.
Naiset
1. Loppukaarre, Leena, Savonlinna,
89,0.
Lentopallo
Tampele 1—Tampere I I 2—0; Lahti—
Tampere 11 2—0; Kuopio—Lahti 2—0;
Kuopio—Tampere 1 1—2; Kuopio—Tampere 11 2 - 0 ; Lahti—Tampere 1 0—2.
1. Tampere 1; 2. Kuopio; 3. Lahti;
4. Tampere 11.
Vielä kerran mitä iämpöisimmät k i i toksemme niin osanottajille, lahjoittajille,
muuten mukana olleille kuin myös toiminnanjohtajalle mukana olosta.
Satakunnan hammasteknikot
27
W
VERTEX
Kaikki h a m m a s teknikon työvälineet j a tarveaineet
IMI M 1
A K R Y Y L I , yksinmyynti
.
Suomessa
ALMOVAHA
AIMO
HARDENER
ASTYNAX
VAHAA
ALGINAAniA
CAVEX
HAMPAITA
HARJOJA
ERISTYSAINEET,
Isofilm, Wil-i, Silicon
JAUENNÖSPASTAT,
,
Planusil, Pionusli-s, HR-postot,
Coitex
KOVAMETALLI JYRSIMET
MALLIAMALGAMAA,
'•<iur
llnil
28
H A M M A S V Ä L I N E
W & H
RIIPPUMOOTTORIT
W & H
KÄSIKAPPALEET
SAMAT
OY;
Keskuskatu 8, H e l s i n k i 10
p u h . 12 623
A u r a k a t u 8, Turku
p u h . 27921
Krista!!
EDULLISET
KATE1SALENNUKSET
IHl Ä i Ä @ V
Mortintle 5 — 7
• Suomenoja • Puh. 881 583
DE
TREY
Kruunujen j a fosaadien
valmistus
nopeammin j a helpommin
RAPID REPAIR
MATERIAL
Biocette
V a p a a s t i Ilmassa kovettuva korjousaine.
Nopea
kovettuminen.
alkamisesta
ym.
v o i d a a n korjata jo viimeistellä 30 minuu-
tissa.
Pystytte
I
15 minuutissa sekoituk-
sen
21°
erittäin
lämmössä.
nopeaan
TOIMITETAAN
6' t o s s a r j o i n a —
Halkeamat
9 y l ä jo 3 a l a
P r e m o l a r e j a ja m o l a -
asiakaspal-
reja m y ö h e m m i n .
veluun v a a d i t t a e s s a .
3 eri sameusastetta,
Värillinen
tuksen.
jauhe
Kalkki
kauttaaltaan
estää
epätasaisen
korjaukset
ovat
muodos-
j o i l l a s a a d a a n koiikki
väriltään
muuttumattomia.
Biocette
o n uudenaikainen,
mistettu
korkealaatuisesta
tronspafosetti.
akryylistä.
V a i - Biodent värit.
Labioali
paksuus 0,2—^0,35 m m .
Teknikko
säästää
huomattavasti
aikaa
käyttäes-
sään Biocetteä. Biocette o n m u o d o n a n t a v a
mentti
(Labioali
kerrostuksen
värin.
Se
Muotoilu,
ja
j a r a j a t ) . Se t a k a a
näinollen
antaa
oikean
massojen
myös
oikean
körkisävyn
kerrostus,
heti
ele-
oikean
Biodent
kruunulle.
kerrostusvirheet
putoavat pois; työskentely yksinkertaistuu.
Biocette
kanssa.
sitoutuu
kemiallisesti
Väriominoisuudet
K-fB-moterioalin
ovat
luonnolliset.
Se
o p o o l i s o i sini/ikeltaisesti. Se v o l k o f l u o r i s o i .
Biocette ja Biodent
K-i-B-kruunu jo siltamateriaali
Rotianaiisai i a b o r a t a r i a t e k n i i k k a a
poistaa virhelähteet j a t a k a a
0?r^Y
P ' i i ' B ' ' * p i ' ' kruunuja j a siltoja
DE-TREY, WIESBADEN
D E N T A L D E P O T
I
Helsinki 13 Eteläranta 2 , puh. 12 601
SARODENT O Y TURUSSA
J A PORISSA
Suomessa Oy Dentaldepot Ab
_^
V o i f f e f a r v i f f a e s s a hioa Biocron
fasetieja
kruunu ja
siltatöihin:
hampaasta
Biocron Additiv
iakaa
alkuperäisvärin
BIOCRON-ADDITIV
uusi täytemassa
Biocron-icuorikkotekmikkoan.
19 tehokkaasti värjättyä dentiinimassaa varmistaa sen,
että toivotut Blocron-sävyt säilyvät. Ne t a k a a v a t myös
sen, että haluttu väri j a hohto säilyvät varmasti, silloinkin kun seinämävahvuus on, voin 0,5 mml
B I O C R O N - A D D I T I V rationalisoi
—
s ä ä s t ä ä siis a i k a a j a t y ö t ä
Käksi työtapaa käytettävissä:
Neste " K " = kylmäpoiymerisaatti. Neste " H " = kuumapolymerisoatti. (Nykyisellä Hedent/Biodent menetelmällä,
toi kyvettltekniikalla).
Biocron-Additiv säilyttää värin ohuiksi hiotuissa akryylih a m p a i s s a . (Erikoisen luja kiinnitys!) Soveltuu erikoisen
hyvin metallitöihin.
Toimitetaan
DETOEY
19 dentiinimassaa ä 20 g.
(Jokaista Biodent väriä varten).
Tronspomossa 20 g.
Neste " K " 30 ml.
Neste " H " 30 ml.
DE - TREY
VVIESBADEN
Suomessa O y D e n t a l d e p o t
Ab
Helsinki I97I Kirjapaino MerituUintori