1. No category

b. V U O S I K E R T A
N:o 1
HUHTIKUU
194o
Arv,
hammasteknikct!
HIOMAMOOTTORIA TARVITESSANNE KÄÄNTYKÄÄ
LUOTTAMUKSELLA PUOLEEMME.
L U O N N O N KAUNEUTTA
ja elävyyttä
"Anatoform" New Hue poslänihampaissa
4i
ANATOFORM» New Hue hampaisiin käytetään läpinäkyvää posliinia, joka elävyyttää valonheijastuksista hammasluun värivivahdukset esiintuoden siten luonnollisen hampaan
olemuksen.
\'f)imnie foimillaa suoraan varastosta seuraavia koneita:
vat kaikki esiintyvät värit eri ikäisille potilaille.
RATHBONE
220 V . vaihtovirta, kollektorimoottori, kierrosnopeiidet 1000,
1400, 2300 ja 2900, taipuisa ak.seli liittimineen ja 4 stubia
.'il. 500.—~
QUETIN
220 V . vaihtovirta, oikosulkumoottori, kierrosnopeudet 1500
ja 3000. taipuisa akseli liittimineen ja 2 stnbia 29.500:—
QUETIN
120 v. tasavirta, kollektorimoottori, kierrosnopeudet 1700,
2300, 2800 ja 3200, taipuisa akseli liittimineen ja 2 stubia
.'l/„500,—
D.T.A. riippuvia tekn, moottoreita 220 v. vaihtovirta, 70 w.
jalkavastuksella ja letkulla, saapunut pieni lähetys.
HAMMASVÄLINE
Kaksitoista elävää värivivahdusta neljässä ryhmässä korvaa-
OY.
Kun tahdot jäljentää luonnon hienoimpia
värivivahduksia vaadi
'ANATOFORM"
»ANATOFORM»
HAMPAITA
on rekisteröity
tavaramerkki.
YKSINMYYJÄ SUOMESSA: O/Y DENTALDEPOT A/B, HELSINKI
THE AMALUAMATED DENTAL CO. LTD., 7, Swallow Street, London,
OLEMME
SAANEET
paljon hyvää tavaraa!
X-THERMOLITEA, tarkoitettu erikoisesti
K> ja tunnin, josta voi tehdä useampia
töitä samalla kertaa.
Acrylin, kautsun ja kullan kiilloitusainetta.
Huopakeiloja, kangaslaikkoja, harjoja, kapeita, leyeitä, myös sellaisia, joissa on kangas välissä.
Läpikuultavia-, tavallisia- sekä
Purupintoja, hammasankkureita,
Ernst Grönholm, vastaava toimittaja.
Os. Unioninl<atu 41. B. Puh. 65 155.
A. Hertola, P. Koivula, K. Suclcman ja
G. Kosl<inen.
korjauksia
varten. Keittoaika vain 15 minuuttia sekä tavallista
Therinölitea
TOIMITUSKUNTA:
])latinanastahainpaita.
kumi-imureita, ku-
meja ja klammerilankaa y.m.
TERVETULOA käymään
H A S A S S A
Ihiioninkatii '.'X. Piilieliii ().'> 757, (>4 72(), ;i7 669.
Työnjohdon ja työnopetuksen
psykologia
J oka päiväisessä työskentelyssä laboratorioissa, etenkin niissä, missä on useampia työntekijöitä, näemme ilmiöitä, jotku tuvalla tai toisella
häiritsevät työrauhaamme,
aikaansaavat huonotuulisuutta siellä täällä
ja lasketaan ylimalkaisesti, paremman selityksen puuttuessa, jonkinlaiseksi »välttämättömäksi pahaksi», josta nyt kerta kaikkiuau on mahdotonta päästä.
Nämä ilmiöt johtinxd sielullisten ja ruumiillisten toimintojen keskenäisistä suhteista ja vuoroviukutuksistu. lilämäs.sä löytyy hyvin vähän n.s. normaali-ihmisiä, jotka sekä sielullisesti että ruumiillise.sti ovat
täydellisesti tasapainossa ja määrätietoisen tahdonvoiman
ohjaamina.
On otettava lukuun kaksi tyyppiä, jotka vinkattavina
sivutekijöinä
osallistuvat näissä ihmiskunuun yhteisissä työhommis.su. Toisen ryhmän muodostavat »ustenikot» (neurastenia) ju toisen taus »hypo-tonikot» (alijännittyneet
yk.silöt). Molempien ryhmien edustujut ovat vielä
erikoisesti (dttiit komplek.sien, viettien ja iunne-elämän
ixukutuksille.
Astenikko omaa, esim. sähkökojeeseen verrnttuna, oikean
jännityksen,
mutta vaatii erikoista kiihoitusta toimiakseen todellisen snoritnskykyn.sä mukaisesti. Hypo-tonikko sensijaan on (dijännitetty ja pystyy täysipitoiseen ponnistukseen ninonstnnn hyvin voimakkaan
kiihoilnksen,
kuten esim. itsesäilytysvaiston
ja luonnonviettien vnikiituksistn.
Vielä
3
huoinioonottaen tdjiumasUi pois tiinyctiit piilolajuiseen sielunelömään
kätkeytyneet monihaaraiset sieluntilat, jotka iimaantuvat jonkun selittämättömän satunnaisen tapahtuman seurauksena näemme, että oikean
kurssin löytäminen asettuu työnjohtajuile melkoiset uuutimuksct juuri
psykolooyisessu
merkityksessä.
Olemme tottuneet Inokiitelcmunn ihmiset kahteen
pääryhmään:
ahkeriin ja Iniolellisiin, sekä laiskoihin ja huolimattomiin. .Ahkera ihminen on useimmiten myöskin hnoieiiinen tehtävissään, jos hänen toimintansa on veivoiiisuudentunteen sanelema, .los hänen ahkeruutensa
taas pääasiallisesti johtuu esim. kunnianhimo.sta, saattaa hän monissa
asioissa olla huolimaton. Laiska ihminen saattaa määrätyissä tapauksissa olla ahkerakin (astenikko), jos hänen työn.sä tai toimiidnnsn kulkee hänen sielunlaatiinsa mukaista tietä pitkin. Hypo-toniustn johtuva
laiskuus sensijaan on parantumaton.
Hammasteknikkoala on luonteeseensa nähden äärettömän vaativa.
Työn harjoittajilta vaaditaan tarkkaa käsitys- ja huomioimiskykyä,
sekä kykyä käytännös.sä suorittaa suurta kätevyyttä vaativaa tarkkuustyötä. Henkilöiden, jotka antautuvat tälle aiaiie, tulisi sentähden läpikäydä erikoisesti tätä varten laaditat psyko-nnalyytiset kokeet. Miten
asinnlaitn käytännössä
on'.' Laboratorioihin tulee n.siapoikia, joiden
henkisistä ominaisuuksista ei ole minkäänlcustn tietoa. Snnllistn sopimusta tehtäessä on tullut luvatuksi, että poika njnn mittaan saa ryhtyä harjoittelemaan teknikoksi. Niin tapahtuukin ja mnntnmissa harvoissa, noin 20—25 '/c kuikista tapcniksi.sta, on poika ominaisnnksiitnan
sen laatuinen, että hän kehittyy hyväksi tekijäk.si kaikissa esiintyvis.sä
työlaaduissa ja kokeeseen päästyään läpäisee sen kuten asiallisesti kehittyneelle oppilaalle kaniini. Siiiirimmnlta osalta oppilaista puuttuu,
vaiiteftavnsti kyllä, ne henkilökohtaiset
ominaisuudet, jotka jiiiiii tällä
alalla muodostavat menestykselli.sen oppimisen ja ammutillisen kehityksen perusedellytykset. Nämä oppilaat joutuvat laboratoriossa suorittamaan yksinkertaisimmat
työt, koska työhuoneen omistnjallu on
ollut »ikäviä kokemuksin»
tapauksissa, jolloin hän on nskoinif oppilaalle jotain tärkeämpää. Vuosien kuluttua pääsevät nämä harjoittelijat myöskin kokeisiin, matta epäonnistuvat ja vihdoin, kun ovi kokeisiin on suljettu, tulee heistä »ikuisia oppilaita», jotka kärsivät tilanteestn johon ovat tahtomatta joutuneet. Nämä epäonnistuneet ulan tekijät
ovat yksinkertaisesti joutuneet vallitsevien olosuhteiden uhreiksi, siltä
4
Opettajalcursseilla kuultua
Suomen Hammasteknikkojen Liitto kiertokirjeessään 19 pnii tammikuuta ilmoittaa, että edistääkseen opetusta hammasteknikoille pidettävillä kursseilla sekä opetusta yleensä lahoratorioissa on liitto päättänyt
pitää helmikuun ensimmäisellä viikolla n.s. opettajakurssit, joihin voi
osallisina kaikki hammasteknikot.
Näiden kurssien ohjelmaan ei kuulunut meidiin varsinainen ammattimme, vaan oli kurssien ohjelma aivan työopetiiksen perustavaa
laatua. Luentojen ailieet, työnpsykologia, työnjohto-oppi, työnopetii-soppi sekä luonneoppi. Luentojen aikana selvisi meille miten paljon hyvältä opettajalta vaaditaan psykologisia kykyjä, eri ihmistyyppien ja
luonteen tuntemista ennenkuin liän pääsee opetuksessa parhaaseen
mahdolliseen tulokseen.
Ojietusneuvos Oksala aloitti luentosarjan aiheenaan iyfVnpsykolojos he aikoinaan olisivat päässeet heidän taipiimiiksiaan
alalle, olisivat löytäneet elämälleen paremman sisällön.
vastaavalle
Se seikka, että täs.sä on puhuttu oppilaista näennäisesti moittivassa sävys.sä, ei suinkaan tarkoita sitä, että oppilaita tahdotaan syyttää
alalla vallitsevista epäkohdista, vaan vika on järjestelyssä, jossa ei ole
otettu huomioon psykofysiikan tarjoamat mahdoili.siindet ratkaisevalla
hetkellä välttää kohtalokk(nta erehdyksiä tulevan ammatin valinnassa.
Työhuoneen omistajille, ja muillekin asiasta kiinnostaneille, varattiin hiljakkoin tilaisuus o.s(dli.stnn kursseihin, jois.sn juuri työopetnksen
ja työnjohdon psykoloyillisin puolia, luentojen j(t työe.sityksien mitodossa, käsiteltiin perusteellisesti. Luennot tempasivat kuuntelijnt makaan
alusta alkaen. Esitelmien kestäessä avautui läsnäolijoille syvälle ja laajalle nioftiiviu perspektiivejä henkisistä vointantekijöistä, joidenka olemassaolon olemme tajunneet, mutta joiden luonnetta ja (dkulähdettä
emme ole pystyneet itsellemme selvittämään. Totesimme, että knnssaihmisiemme .sielunelämän ominai.stiitdet on tarkoin huomioitava etenkin työnohjaajien taholta, jos mieli tekee inlästä korkeimnum työtaidon ja työtehon saavuttamiseen.
TOIM.
5
gia. Saininio kuulla, inilen lieimokiihoitus ihmisessä vaikuttaa työtahtiin
ja kätevyyteen, miten voimakkaat ja voimattomat ihmiset varaavat itsellensä energiamäärän työn suorittamiseen, miten eri vietit vaikuttavat
liermokiihoitiikseen josta työ ja toiminta johtuu. Töyhön varatun energian tunteminen ja sen oikein käyttäminen onkin työssä ja opetuksessa
ensiarvoisen tärkeää, sillä työntulos on riippuvainen sille varatun energian määrästä. Vielä eriteltiin tällä luennolla eri ihmistyyppejä, esim.
jjyöreät, hoikat ja atleetit ja miten nämä suhtautuvat kiitokseen ja moitteeseen. Kuulimme vielä psykologisissa kokeissa tehtyjä huomioita yksitoikkoisesta työstä ja siitä johtuvasta kyllästymisestä ja väsymisestä
työhön.
]*sykologian tunteminen työssä, oi>etuksessa ja oppilaskasvatuksessa on viimeaikoina saanut hyvin tärkeän sijan. On selvää, että lulevaismuiessa yhä enemmän huomioidaan juuri ojxetiiksessa sen psykologinen osa.
Rehtori A. Rautavaara luennoi ensin aiheesta tyiinjohto-oppi ja seuraavana päivänä työnoiietusopista. Työnjohtajan ja opettajan tulee ennenkaikkea olla hyvä ihmistuntija. Työhön ja sen opettamiseen vaikuttaa monet sielulliset tekijät, ensinnäkin se, miten suuren osan elämänympyrästä kukin ihminen käyttää työhön, vapaaseen liarrasteluun ja
lepoon. Jos työ ja harrastus kulkevat käsi kädessä on työn tulos
hyvä, jos taas työstä kaukanaoleva harrastus vie suurimman osan ympyrästä kärsii siitä työ, se muodostuu välttämättömäksi pahaksi kuu
harrastus valtaa kaikki a jatukset.
Miten vaikeaa on liVytää hyvä johtaja selviää, kun tarkastamme
luetteloa hyvän johtajan ominaisuuksista johon kuuluu I , herttainen,
sovinnollinen 2, kyky nähdä oikeat päämäärät, tehdä oikeat ratkaisut 3.
innoilus 4, ystävällisyys 5. oikeiidenmiikaisiius 6, ammattitaito 7. päättäväisyys 8, älykkyys 9. kyky opettaa 10, usko oman asian menestymiseen 11. rauhallisuus, maltillisuus. Sellaista ilimistä joka omaa kaikki
nämä ominaisuudet on varmasti mahdoton löytää, mutta jokainen
omistaa jonkun näistä ja mitä useamman omistaa sitä parempi johtaja.
Työnopetuksessa on suuri merkitys kertauksella. Työ jaetaan
viin osasiioritiiksiiu. Opetuksen alkaessa oietaan ensimmäinen
osa joka opitaan ja kerrataan, sen jälkeen ensimmäinen ja toinen
osa kerrataan yhdessä, jonka jälkeen vasta siirrytään kolmanteen
6
osaan joka opitaan ja kerrataan j.n.e. Näin päästään eteenpäin varmasti
ja saadaan merkityksi opissa tapahtunut kehitys »väliaikatieto». Opinnoissa tapahtuva kehitys on huomioitava ja merkittävä muistiin saaviitetliina laidonmääränä. Täten saadaan oppilas innostumaan työhönsä
kun hän itsekin selvästi huomaa kehityksensä tiedossa ja taidossa kohti
taitajaa,
Liionneopista lausui maisteri E, Mielonen:
Suomalaisen luonne, hän sanoi, on ulkonaisesti vaatimaton, mutta
sisäisesti ylpeä ja maalaismaisuudesta johtuu itsenäinen toimintamme
ja vielä, että olemme hitaita vaihtamaan, kim kerran ryhdytään, niin siinä pysytään.
Kuulimme vielä n.s, vaikeista luonteista, kompleksityypeistä, hysteerikoista ja niiden monista eri ominaisuuksista.
Tässä on vain pieneltä osalta esiintuotu sitä mitä kursseilla saimme
kmdla. Jokainen luentolunti toi esiin aina aivan uusia näköaloja työnopetuksesta ja siihen liittyvistä seikoista.
Juuri kuulemiemme luentojen pohjalta kun ajattelee, hammasteknikkokursseilla ja työnäytteitä suorittamaan tulleiden teknikoiden työn
ja lietonäytteiden heikkoa tasoa. Työnäytteitä suorittamaan tulleista hylätään puolet. Mistä tällainen johtuu, sen me kyllä tiedämme. Meidän
on vain rehellisesti tunnusteltava ettemme osaa opettaa. .Se ettemme osaa
opettaa, johtuu siitä, ettemme ole saaneet minkäänlaista opetusta ammattimme edelleen opettamiseksi oppilaillemme. Kun nyt olisimme niin
energisiä, että saisimme aikaan pätevät opettaja-kurssit, joille sekä ammalin taitaminen että opetusoppi ja psykotysikaaliset luennot saisivat
niille kuuluvan huomion, niin olisimme sillä oikealla pohjalla, josta
työnopelus pitäisi alkaa. Ottaessamme opetuksen näin omaksemme,
teemme parhaan palveluksen ammalillemme. On varmaa, että lähitulevaisuudessa on meidän pakosta tartuttava lujin ottein oppilaskasvatukseen saadaksemme ammattimme nykyistä aikaa vastaavalle tasolle.
G. K.
sopityöntyöntyön7
/
Immediaattiproteesi eli välitön proteesi
Luonnollinen ja kaunis hammas
Hammasproteesi, joka on tehty
TRURAY kultanastahampaita ja
TRURAY NARROFORM diatorisia
käyttäen, on kaunis ja mieliyttävä. Posliinin läpikuultavuus antaa
niille luonnollisten hampaiden
ulkonäön. Malli- ja väriasteikko
on laaja ja monipuolinen. Käyttäkää TRURAY hampaita seuraavassa työssänne!
Myyjä
Suomessa:
H AM M A S V Ä L I N E O.Y.
Helsinki
DAVIS,
Tukkumyyjä:
SCHOTTLANDER & DAVIS
24/30 Gt. Titchfieid St., London
LTD.,
Immediaattiproteesin valmistuksesta ei ole suomalaisessa ammattikirjallisuudessa paljon kerrottu. Siksi ei ole ihme, että tämäu proteesiu
valmistiismeuetelmä on mouelle uiioremmalle liaiumastekuikolle aivau
tuutematou. Kuiteukiu se täytyy olla tekuikolle täysiu selvä, jotla häu
voisi hammaslääkärin kanssa päästä yhteisymmärrykseen. Ottaessamme huomioon, että liampaat vielä on potilaan suussa, kuu hammaslääkäri ottaa jäljeuuiikseu, ymmärrämme, että tuskin missään muussa
työssä hammaslääkäri joutuu uiiu täysiu luottamuksellisesti kääufymääu teknikkonsa puoleen antaessaan hänelle täydet valtuudet proteesin valmistukseen suoraan jäljeuuösasteelta. Tämä on perusajatus,
josta lähdemme valmislamaau iiumediaattiproteesia.
Cristiau Bruhn in kirjassa Haudhuch der Zahuheilkuude ou prof.
Paul Wustrow kirjoittanut artikkelin, jossa häu käsittelee immediaattiprofeesiu historiaa. Iiumediaattiproleesiu urauuurtajana on pidettävä
Tri. von Rodrigiies'ia, joka v. 1861 kirjallisesti esitti teoriansa ja kokemuksensa mainitusta proteesista. Esteettinen ulkonäkö ou varmaan ollut imiuediaattiprt)teesiu alkua jatukseua, varsinkin luioiuioonottaeu
julkisessa elämässä esiintyvät heukiliit. Tri. von RodriguesTu esittämää
anatoomista teoriaa käytetään vielä uykyääukiu periuuäisesti iiumediaattiproteesia valmistettaessa. Huomattava ou, että T r i von Rodrigiies
jo 87 V. sitten oli todeuiuit kuinka alveolikudos kasvaa u. Vi juuren pituudesta eikä suoranaisesti kutistu, kuten yleensä kuulee puhuttavan.
Tämän mukaan Tri. von Rodrigues radeerasi kipsipositiivimallista
kuukin eri tapauksen miikaau huomioiden juuren pituuden. Metoodissaau häu huomioitsi myös artikulatiou, pitäen työn artikulaatlorissa
hampaiden asettamisen aikana. V. 1863 euglautilaiueu Tri. Atkinson
ou poikennut edeltäjänsä työtavasta siinä, että häu ou poistanut hampaat, sitten ottanut jäljeuuökseu, jonka jälkeen proteesi tehtiin suoraan
valmiiksi lai mahdollisesti joissakin tapauksissa välivaiheessa koeteltiin potilaan suuhun. Kuiteukiu ou työn täytynyt olla valmis 36 limuin
kuluessa.
.Seuraavina maiuitaau Herbst, 1880-luvulla ja v. 1886 Parreidt. V.
1893 Tri von Schelf mainitsee käsikirjassaan immediaattiproteeseista.
Suuri ansio immediaattiproteesin kehityksessä ou Tri Seitzillä, joka ou
koonnut kaikkien edellisten teoriat ja kokemukset liittäen niihin omat
9
käytännössä tekemät huomionsa. Artikkeli ou julkaistu v. 1896 nimellä
»Beitrag zur Casuistik der Immediat-Protheseu.» Tri Seitz on todennut
immediaattiproteeseista, että tuhannesta tapauksesta valmistetuista
proteeseista ou 85 % jäänyt pysyviksi. Häu ou myös luioiuioiiuit, ettei
immediaattiproteesi tarvitse kiinnityskohtia, imureita tai pinteitä enempää kuin vaslaavaulaiueu tavalliueu proteesi. Edelleen T r i . Seitz mainitsee immediaattiproteesin hyvänä jmoleua oikean artikuloinnin ja alkuperäisen piireuuau säilymisen sekä puhevaikeuksien poistamisen.
IMMEDIAATTIPROTEESIN TEKNILLINEN VALMISTUS.
Oletamme, että ou tehtävä välitön proteesi 4/— 2 + , 1-f, - f l . + 2 .
Kuu hammaslääkäri lähettää jäljeuuökseu, ou eusimmäiueu työ sen
valaminen kipsiin. Kuu kipsi ou kovettuuni, avataan jäljeuuös. jonka
jälkeen valitaan hampaat huomioouotlaeu kipsihampaideu mallin ja leveyden, mutta joiden ou oltava u. 2—4 mm. iiidemmät kuin poistettavat
hampaat riijipueu tapauksesta. Erikoisesti on huomattava, etlei kaikkia
poistettavia hampaita pidä katkaista mallista yhtäaikaa vaan yksi kerrallaan ja yksitellen asetettava hiotut hampaat tilalle, sillä muussa tajiaiiksessa tuottaa vaikeuksia erittäinkin hampaan juuriosaii oikean
suuuuau arvioimiueu. Poistetaan ensin esim. + 1 , sahalaau lehtisahalla
etuhampaiden väli (mesiaaliviiva) vapaaksi, seujälkeeu sahataan + l : u
ja + 2:u väli, jonka jälkeen voidaan katkaista + 1. Ou hyvä kynällä
merkitä ääriviivat kipsimallilla näkyvästä juuren poikkileikkauksesta,
ettei radeerala hammaskuojipaa (alveolia) liian laajaksi. Prof. \Vustro\v
mainitsee artikkelissaan, että immediaattiproteesin alveoliu lahialireuuaa radeerattaessa 1—2 mm ou riittävä, koska ou otettava huomioon
hamiuaskuopau (alveoliu) kudoskasvii.
Kuu ajattelemme tavallisia jiroteesitapauksia, jolloin normaalitapauksissa radeerataau n. Y: mm. ja hiljattain ])oisletiiissa (evtrahoidiiissa) haiuiiaissa u. 1—2 mm, ou iiumediaalliproteeseissa radeerattava
2—4 mm. Jos hammaslääkäri mainitsee kyseessä olevan paradeulositapaukseu, jolloin hampaat ovat yleensä vain hiukan kiinni ja hammaskuopat matalia syvennyksiä, on 2—3 mm. raderaus riittävä. Erikoisesti
ou huomattava, että mainittu mm. määrä tarkoittaa hamiuaskuopau
labialireiiuaa. Palatinalireiiuassa riittää runsas tavallinen radeeraus.
Kuu hampaan kaulaosa (cervicalipiuta) ou hiottu juurta muistuttavaksi tapiksi karboruudumkivellä, ou aivau välttämätöntä tasoittaa se
10
Varteenotettavia seikkoja metallien valussa
Viimeisten parin viiosikyiumeueu aikana ou tapahtiiuut valtava kehitys uiiuhyviu käytettävien metallien kuin iipotusiuassojeu suhteen.
Ou myös tieteellisen tutkimuksen kohteena ollut itse metallien rakenne
ja niissä tapahtuvat muutokset eri tavoin eli oikeammin sanoen oikein
tai väärin käsittely sulatiikseu ja valuu kestäessä ja sen tapahduttua.
Epäilemättä ovat näistä useimmat tuttuja asioita, mutta ehkäpä verryttely ei ole haitaksi.
Valettava, vahaan kaavailtu työ. ou ensinnäkin {iestävä spriiliiii.
Huom )
jI
Palatlnaall
kumikiekolla huomioonottaen, ettei hampaaseen saa jäädä teräviä särmiä, jotka voivat ärsyttää hamiiiaskuoiiau kudoksia. Tämän jälkeen
hammas kiilloitetaau huopakeilalla ja hohkakivellä sekä kaiigaskiekolla. Koska kiilloitettii hammas ou n.s. kudosystävällinen kuten hienokulta ja hienohopea, kasvaa alveolikudos iiormaalisesti. Erikoisla|)auksissa, jolloin ei ole ollut saatavissa tar|)eeksi {litkiä liaiiqiaila ou käytetty
tappeina valkoista kautsua, mikä kiiileiikaaii ei ole kudosystävällistä,
vaan estää alveoliu normaalin kasvun. Nykyisin saatavissa olevat akryyli-alueet sopivat hyvin käytettäviksi iiiiiiiediaatti{iroteeseihiii. Allekirjoittanut ou käyttänyt haiii{)aaii jatkona tap{)iosassa porsliini vastikkeena myös {lahqiout-aiuetta. Kuu hammas ou kiilloilellu, sidotaan
kraiii{)oukeihiu sidelaiika (ligatiiiiri) tai liauiiiiasaiikkuri ja vahataan
hammas ki{isiuiallille. Tämän jälkeen ou seuraavien hampaideii vuoro
yksi kerrallaan, kuten edellä ou iiiaiiiittii.
luimediaattiproteesiu puhdisliiksesta ou erikoisesti mainittava, etiä
hampaiden juuriosieu välit ou sahattava tai {lorattava hyvin ohuella
fissiiraporalla vapaiksi, jotta tapit pääsevät painumaan hammaskuoppiiu. Lo{)puvalmistiis suoritetaan tavalliseen tapaan kuten akryyli — ja
kautsutöissä.
OLAVI
OJANEN.
II
iiensiiniin lai aseloniin kasleliilia .siveltimellä; tämä senvuoksi, että
rasva-aineel saataisiin vaha- (ja metalli) jiinnoilta poistetuksi. Ei pidä
kiiileukaau ludjiiltaa suorastaan kastamalla esim. bensiiniin, sillä vaha
liukenee heliiosti tähän nesteeseen ja saattaa käydä kohtalokkaaksi jos
on kysymyksessä hennot kultatäytteel. Kuu iipotusmassa ei voi kiinniltyä tasaisesti rasvaiselle pinnalle ou esitetty toimenpide tärkeä.
Upotusmassa ou sekoiteltava mieluimmin keiteltyyn, jäähdytettyyn
veteen tai ainakin veteen, joka on seissyt jonkin aikaa astiassa, niin että
sillä on hiilihappo päässyt poreilemaan jiois. Huomaamme usein, ellemme ole näin meuelelleet, että ou vaikea saada rakkuloita häviämään massasta, vaikka kuinkakin tarmokkaasti sitä vatkaisimme.
Vahamalliu voi myös euueii upotusmassaau panoa sivellä jollain
kaupan olevalla erikoisesti tarkoihikseeu soiiivalla aineella. .Sanomaltakin ou selvää miten kiusallinen on valetun Steeleu fasetiu taustan käsittely jos valu ei ole virheetön.
Kokemus ou osoittanut, eitä valuuasla (josta valukauava luuodosluuj pienemmissä valutöissä saa olla enintään 1.5 mm. paksu. Paras
vahvuus ou noin 1.0 mm. riijipueu kuiteukiu aina joukuuverrau valettavan kappaleen suuruudesta. Mieluimmin ou käytettävä useampia nastoja kuin yhtä suhteettoman paksua. Valukauavauastau tulee olla uiiu
asetettu, että sisään virtaava metalli ei kohtaa mitään suoranaista estettä, esim. uastaupäälä. rengasta, grafiittiiiastaa j.n.e. Valiikauavau pituuden suhteen ei voida antaa ehdottoman tarkkoja mittoja. Tässäkin ou
oteltava huomioon kappaleen suuruus, uuiolo, käytettävän valukojeeu
laatu y.m. Kokemuksen antamat opetukset ovat kuiteukiu arvokkaimmat, joten yllämainitut ohjeet ovat enemmän teoreettista laatua.
.Totta valettava kappale saataisiin sopivampaan kohtaan valusiliuterissä. ou hyvä käyttää valukartiola, laitetta, johon valettava kappale valuuasloiueeu kiinnitetään. Näin menetellen voimme tarkistaa valettavan
kappaleen etäisyyden silinterin laidoista ja pohjasta Silinterin läyttämineu massalla taiiahtuu tällöin pohjasta päin silinterin ollessa ylösalaisin.
Eri massalaaluja ci pidä sekoittaa keskenään. Yritykset parantaa
heikompaa massalaalua sekoittamalla siihen tunnetusti parempaa ja
kalliimpaa, voivat aptaa tulokseksi hyvin hitaasti kovettuvan ala-arvoisen tuotteen. Jos tällaista seosta käytetään juolostöideu tukena, saaltaa
se kuumavesihuuhtelussa täydelleen hajota.
12
Silinterin esilämmilykseslä tulkoon vain huomiooiioletuksi. että
turha on tässäkin vaiheessa vastustaa luonnonlakeja. Vesihöyryn ou
päästävä tasaisesti haihtumaan myös silinterin sisäosista. Liian äkillinen
lämmittäminen haihduttaa veden jiintaosista ja silinterin keskelle muodostuu »voimapesä >. joka räjähdytlää silinterin sisällyksen, lehden tyhjäksi nähdyt vaivat. »Vara ei venettä kaada?; siinä lämäu työvaiheen
kultainen sääntö.
Viimeiseksi haihluu silinteristä sulaneesta vahasta syntyvä kaasu.
Tämä esiintyy tummana läikkänä valiikauavaa ympäriiivässä inuMsassa,
Kuumentamista ou jatkettava, kunnes se ou hävinnyt. -Sopivin hetki valamiseen ou, kuu valukauava heloittaa tummauinmaisena. Silinterin
lämpö ou tällöin 650—700 asteen välillä. Jos lämpömäärä on korkeampi, tapahtuu metallin kiteytyminen hitaammin, kiteet ovat suurempia ja
vallista tulee huokoista, omaten vain murto-osan lujuudestaan. Metallia
ei pidä myöskään sulattaessa liiaksi kuumentaa. Oikea a jaiikohla valamiseen ou silloin, kuu metalli on vetäytynyt palloksi, jota voi sulatuslampun liekillä helposti liikuttaa. Liika kuumentaminen on myös sikäli
haitallista, että metallisia häviää luislavuus. lejeerausaineiden palaessa
pois. Booraksia ou käytettävä hapettumisen välttämiseksi.
Metallin sulana ollessa ou vältettävä täristäiuästä silinteriä, ettei
sulaa metallia tunkeutuisi valukanavaan. V^alukauavaan tunkeutunut
tulppa jähmettyy ja saattaa tehdä tyhjäksi valuu oimistumiseu.
Varsinaiseen valami.seeii käytettävän paineen (paiueihuavalu) tai
keskipakoisvoiman (linkovalu) ei tarvitse olla kovinkaan suuri, vastoin
luuloja. Ou saatu täydellisesti onnistumaan pienempi valu. koholtaiualla silinteriä 3 cm. korkeuteen ja puodottauialla se aliislalleeu. Jo.skiis
on lingolla valettaessa siliuleri suistunut |)ois jo ennen kierroksen alkamista, jolloin vauhti ou vielä pieni, multa valu on silti oimistuuut. Nämä esimerkit riittäkööt todistamaan, että valaminen tnpahtnii ylipaineen vaikutuksesta salaan metalliin, eikä väkivaltaisen voimakkaan pusertamisen ansiosta.
Silinteri asetetaan jäähtymään. Mitä suurempi valu, sitä {lerusteellisempi jäähdytys. Jos silinterin heittää kylmään veteen heti valamisen
jälkeen, varsinkin jos on kysymyksessä tiikiproteesi lai levy. aikaansaadaan haitallisia jännityksiä ja vääntymisiä, jopa muutoksia metallin
rakenteessakin. Erikoisvalumetallien pakkauksissa löytyy tavallisesti
käyttöohjeita. Koska nämä kuitenkin ovat vieraskielisiä, olisi syylä ky-
13
s i m m ä i s e n laboratorion peruslamisajaksi
S.H.L:n urheilua
oli otaksutin vuosi 1887, l ö y t y i ammattijulkaisuja,
toimivista
emien
jotka
kertoivat
laboratorioista
edellämainittua
itsenäisesti
jo
30
vuotta
vuosilukua.
vutuksistaan imiostuiieena
Saa-
jatkoivat tut-
kijat optimistisesti t y ö t ä ä n j a e i k ö vaan:
virallisesti tunnustettu vanha lehti kertoi
ttkohampaitten
Sana
na
»historia»
on
paljon viljelty sa-
kirjaliisnudessa, sanomalehtien
toilla
j a ihmisten
johtuu kai siitä, että sanan
dollisniKicl
ovat
pals-
k a n s s a k ä y m i s i s s ä . Se
miltei
käs-ttöniah-
sella
valmistamisesta
laboratoriossa
tavalla.
Siellä
tehtiin
jotka potilaat itse p y s t y i v ä t
suuhunsa,
sekä
vielä
eräässä
täysin asiallihampaita,
sijoittamaan
toisenlaisia
ham-
ih-
paita, jotka kiinnitettiin juuriin j a mo-
historia, eri
lemmissa tapauksissa olivat hampaat hy-
rajattomat,
mi.skiiiinan j a e l ä i n k u n n a n
nimitetyssä
lo-
vin m u k a v i a j a u l k o n ä ö l t ä ä n kuin omat
puksi meillä on kodikkaat jrikkii tapah-
hampaat. Vielä lisäksi, h e n k i l ö i t ä muista
tumien »eri historial», s e k ä esim. ruotsa-
maanosista
laisten
tämän
tiede- j a laidehaarojen
Iiistoriat j a
»en Iin historia»
tai »en ledsam
sista
historia».
On
meillä
haminasnikknroimi.sessakin
oma historiamme j a toimikunta on
teltu
lidkimaan
ja
selvittämään
asesitä,
jotla se tulisi kaikille tiedoksi j a esiku-
pääsi
myöskin
nauttimaan
hyödyllisen
toiminnan
lähelfämällä
postitse
Miuslaan
kirjeitse
mukaan.
Laltoratoriossa
saavutukmallikuvan
annettujen
ohjeiden
tehtiin
sitten
hampaita, jotka valmiina loimilettiin
vaksi, — — — mnlla se on loinen his-
T ä m ä tapahtui vuonna 1728 1 1
toria.
(Lukija on kai huomannut,
.Amerikassakin on ryhdytty penkomaan
olevasta
kertorauk.sesta on lehtien,
kilöiden
ja paikkakuntien nimel
sikäläisien
alkidähleisiä
lalKtratoriotoiminnan
(historiassa
syntymiihetki, alku
on
nimittäin
lai l ä h i ö , hyvin tär-
keä 1. Pian ilmeni, ellä
lällainen
penko-
minen kannallaa. sillä sensijaan, ellä en-
inainihsemalta
johtuen
siitä,
että
hen-
jätetty
tämä
ei ole m i k ä ä n tieteellinen tutkielma vaan
»hampaankolon»
juttuja,
Yleinen 7 km:
mutta
siltä
1.
2.
3.
4.
R. Hell
J. Rajamäki
F. Alho
M. Koivula
E. Mäkelän
Keskus
A. Hiltusen
P. Koivulan
lab.
»
»
»
Lahti
31,07
31,48
35,33
35.34
huolimalta totuuden pohjalla koki>onkyhiilty
»historia».)
syä neuvoa myyjältä. Tulkoon ohimennen sanotuksi, että nykyisin kaupassa olevat Siijiervvhite ja .Siqtertlovv 'metallit vaativat hidasta jäälilymistä kun sensijiian PallacasI metalli on upotettava kylmään veteen silloin kun valunappi vielä on tummanpunainen.
Kun valos on iiToitettu silinteristä ja pesty puhtaaksi, puhdistetaan
se edelleen hapolla metallille määrättyjen käsittelytapojen mukaan. On
kuitenkin erikoisesti mitisteltava, että Palladium-hopea lejeeraukset ylipäänsä eivät siedä muuta kuin laimennettua rikkihappoa.
K. Siickman.
U
Urheilutoimikunta päätti pitää liiton talviurheiliipäivät, yhteistoiminnassa ammattiosaston urheilutomikitnnan kanssa, 6—7. 3. 48. mutta maaliskuun alussa vallinneet aurinkoiset ilmat tekivät hiihtokilpailujen pitämisen mahdottomaksi. Hiihdot pidettiin 7. 3. 48 Haagan retkeilymajan ympäristössä. Rata oli noin 3,5 km pitkä, ja kierrettiin se yleisessä jti ikämiessarjoissa kalidesti, nuorten sarjassii kerran. Rata muodostui aurinkoisen ilman johdosta verrattain raskaaksi ja aikaerot parhaitten kesken olivat sekunttipeliä. llmoitlauliineita oli 34, joista lähtöpaikalle oli saapunut 27 ja loppiiiiii hiihti 24. Parhaat tulokset olivat:
että yllä-
arkistojen vanhoja papereita p ä ä s t ä k s e e n
selville
po-
tilaalle k ä y t e t t ä v ä k s i .
Liiton tavanmukaiset syyskilpaiiut pidettiin 18. 12. 47 Kuusulankadun keilahallissa. Osanottajia oli 16. Parhaat tulokset olivat:
1. P. Alho
777 pist. tasoitus 125 pist.
739
65 »
2. G. A. Sundholm . . . .
100
»
724
60 »
677
»
»
659
604
50 »
Meidän
oma
hisloriamme
on.
knlcn
tapahlunut
asioita,
toisinaan
ammatin
mainitsin, Idrjoittamalta. Sillä on suun-
sisäi.seii j ä n n i t y k s e n purkauksena j a toi-
nilleen yhden ihmispolven ikä lakanaan.
sinaan u l k o a p ä i n tulevista vaikutuksista.
Sc sisältää sen l y ö n , ne huolet j a vastoin-
K a i k k i t ä m ä on historiaa. Mitä historian
kiiyniiset. ne vähäiset ilot ja nienestyk.sel.
lehdillä
jotka a m m a l i n h a r j o i l a l j a t ovat
kaisen
neet.
Se
sisältää
yksilyislen
pyrkimyk.set
alkuaikoina
tteissä,
allissa
listä.
sillä
Sitten
etecnpäin-
kaikissa
oli k a i k k i
muodostui
läpikäyväi-
yksilöl-
r y h m i ä j a vih-
joskus
tekijän
kirjoitetaan
riippuu jo-
edesottamuksista
toimin-
lakautensa aikana. Pienetkin teot. jos ne
pohjautuvat
hioloogisten
lakien
perus-
teisiin, voivat mnkauiivaikiitfaa m y ö n t e i sen
historiallisen
kulun syntymiseen
ja
doin perustettiin yhdistys, s e k ä m y ö l i e m -
tottakai
pään
s ä m m e toivoo sellaisia lukemista tulevas-
yhdistyksiä.
Joka
p ä i v ä on tehty
l y ö t ä j a usein illatkin. .Ajan kuluessa on
jokainen
sa historiassamme.
hampaanlekijä
piiris-
Skriuari.
\5
5.
6.
7.
8.
9.
10.
V. Holthöler
E. Mäkinen
y . Virtanen
M. Alanko
L. Ajanto
Y. Levander
A. Salingren
E. Virtasen
Keskus
Hammas ja Teräs
H. Talvikallion
H. Koskisen
»
»
»
»
>
»
36,47
37,56
38,20
41,41
42.04
42,14
Lahti
j a nykyisten palkkojen välillä ei vastaa
dossa
elinkustannuksissa
nousua.
20.000:—. Edelleen .50.000:—. j o k a m y ö n -
Hiillä- j a palkkaiieuvostoon vuoden vaih-
nettiin kursseja varten liittomme ralias-
teessa j ä t e t t y y n
losta.
neet
e.m.
7 km:
H. Koskisen
P. Tallrothin
lah. 36,46 (hiihloaik. 37.09)
» 41.47 ( — » — 41.471
mainittuja
43,11
46.26
: .. .
.
Vuosi 1947. liillomnie 23. loiniintavuo-
A. Hiltusen
H. Koskisen
H. Koski.sen
lab.
»
»
maslaboralorioideii
20.41
24.42
28.31
syntyminen,
si, on j ä l l e e n saatu p ä ä t ö k s e e n . Sen aika-
uusien
na on eri toimikunnilla j a varsinkin joh-
ovat vieneet a l a s p ä i n
ratkaistavana
monta
asiaa, jotka ratkaisut aina on
tekemään
ammattikuntamme
ammattimiesten
sekä
valmisluminen,
ammatlikiintamme
elintasoa, koska laboratoriot ovat joutuneet t y ö s k e n t e l e m ä ä n
siiiirella niiesvah-
vuiidella
pienentyessä.. L i -
työmäärän
ediin mukaisesti. Siitä luioliniatla on —
saksi on t ä h ä n vaikuttanut se seikka, että
varsinkin
t y ö h i n n a s t o t ovat edelleenkin paljon j ä l -
muiden
alamme
taholla — usein aiheettomasti
järjestöjen
arvosteltu
j a moitittukin loimintaainme. mutta loppujen lopuksi
on
useimmiten
voitu
to-
jessä
nykyisestä
mokkaista
eikä
lar-
huolimalla
olla
saalu liiiila- ja palkkaneuvoston
imisla kokonaan
j ä s e n t e m m e toivomusten
neuvoston
mukaisesti teli-
hintatasosta,
yrityksistä
dela. että p ä ä t ö k s e t ovat olleet oikeita j a
siiostu-
vapautuaksemnic
alaisuudesta,
sitten
nostaaksenime
na toimintavuotena
m ä ä r ä ä n . Valtion taholla saatujen yleis-
y h ä selvemmin voitu
havaila. k u i n k a ammattikuntamme sota-
teii
aikaineii suuri l i s ä y s j a kasvu ovat vai-
kaisesli
kiittaiieet sen. että lukuisien uusien ham-
maan
taksat
laikka
e.m.
l y j ä . Sota-ajan seurauksena on kidunec-
16
parannusta.
Näin
della j a vaivojaan s ä ä s t ä m ä t t ä loimilla-
Edellä-
asioita on pyritty a j a m a a n yhmuiden
alamme
toivoen
seii
eri
olevan
palkkojen
on
kannattavaisiiuden
koroitusmääräysten
työpalkkoja
hiukan,
mutia
saatu
suhde
mu-
kohoaentisten
neuvotteluis-
nul
aikana
E.
yhä
Grönholm.
siaan
ja
Toivomme
nu-
jaseiileii
l ä h e t t ä v ä n kirjoituk-
ajatuksiaan
lehden
palstoiHe,
tuksensa olla kaikkien j ä s e n i e n v ä H s e n ä
yhdy.ssileenä.
Suonien
Punainen Risti järjesti
tiinkin .sopimukseen, j o n k a m u k a a n taksoituksessa
joiden
»tarveaine»-nimi-
neljänä
jotta se vielä paremmin t ä y l l ä i s i tarkoi-
kanssa p ä ä s -
voidaan laskuttaa 50 % ko-
ilmestynyt
runsaammin
liidioppilaille
työpalkkoihin
on kiiliiiieeii
merona, ja s i l ä on suurella laniiokkiiii-
hammmaslääkäreideu
roitus
Hellviiiaa
tilan-
päin i-icniiseksi. Y h t e i s i s s ä
sa
»Hammasteknikko»-lelili
A.
.saaneet
jatkettava laislelua
kanssa,
jolilaja
vuoden
parantamiseksi.
teisymmärryksessä
24.000:—,
jonka
parhaan keinon yhteisten asioiden eteen-
Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.yin toimintakertomus
vuodelta 1947
pyritty
päätöksen,
mainittavaa
elinehtojemme
iiiva-
amnialtipätevyyslutkiiinot,
jieriisteella
hyväksyttiin
Lääkiii-
töhallitiikseii luelleloihiii 4 kurssin osanottajista.
senä.
Lääkintöhallitiikseu
Vuollen huomallavimpiiii saavutuksiin
voimme
väksi
ollut
neuvoston
niiikaau emme v i e l ä k ä ä n
järjestöjen
Nuorten 3,5 km:
1. O. Kautto
2. K. Keurulainen
3. O. Hirvonen
tärkeätä
olemme j u u r i saa-
ollen ou edelleenkin
JoukkuekHixiilii:
1. P. Koivulan lab
2. A. Hiltusen »
tckunnalla
hinta- j a palkkojenko-
roilusanomukseemme
teeseen
Ikämiesten
1. A. Hertola
2. O. Ojanen
lapahtunutla
laskea
oppilaskasvatuksen
saavutetut
myöntämän
tulokset.
200.000
hy-
Valtiovallan
mk:n
suuruisen
järjestämät
mattipälevyystutkinnol
pidelliiii
kuun 12—18 päivinä. N ä i d e n
aiii-
lammi-
perusteella
ehdotettiin kahdek.saa osanottajaa laillis-
apurahan turvin kävi lopultakin mahdol-
tettavaksi. K a i k k i a a n ou. edellä niainitlu-
liseksi jo p i t e m m ä n
jen lisäksi, kuluneena vuotena laillislettu
aikaa
suunnitteilla
olleen oppilaskasvatiiskiirssin j ä r j e s t ä m i -
6
nen hammasteknikko-oppilaille. Suuresta
j a n a e.m. kursseilla on ollut .4.
mielenkiinnosta kursseja kohtaan on todisteena .se. että niille oli p y r k i j ö i t ä kak-
hammasteknikkoa.
L i i l l o m m e edii.slaHertola.
Lääkiiilölialliliik.sessa on ediislajanamme olliil E.
Grönholm.
sinkertainen m ä ä r ä kuin m i t ä voitiin hyMatkasihleerin
väk.syä. Tarkoituksena on kuitenkin saa-
ominaisuudessa
Hertoin
pitän)-t
voimmekin todeta
Kotkas.sa
sikäläisille
niiden tuottaman h y ö d y n koko ammatti-
jäsenille.
da tällaiset kurssit jokavuotisiksi j a vasta
vuosien
kuluttua
kunnallemme. Näillä kursseilla ovat liittoamme
E.
edustaneet
Grönholm
Ojanen
kuluneena
vuotena
Liittomme
on
amiiiattikiintaiiime
työiivälityshenkilöinä
toimineet O. Ojanen
A.
keskustelutilaisuuden
ja M.
ovat
Kolonia.
kurssin johtajana, s e k ä O.
opettajana.
Liittomme 25:nen loiminlavuoden k u n -
Kurssien t y ö v ä l i n e i -
den hankintatoimikuntaan valittiin edus-
niaksi
tajiksemme A. Hiltunen
sun, historiikkitoiniikiintaan on
Taloudellista
tukea
j a A.
ovat
Mertala.
lahjoituksil-
suunnitteilla
E.
Grönholm,
I'
Kolonia
.4. Hackman.
juhlajulkaiE.
ja .}. Kari-Koskinen.
laan antaneet liittomme oppila-skasvatuk-
iiie aikoinaan
selle; Oy. Dentaldepot
iioksia.
materiaalin muo-
olevan
valitin:
Xyknnen,
Odolaiii-
loimikunnan iiikaansaan-
17
4.
10. 47. ])idelliiii liitlomme
syysko-
Kurto.
koii.s. jonka keskeisimniäk.si asiaksi muo-
ton
do.stui
kä
sääiitöjenniuutosehdolus,
johtokiiiila oli lehnyt
Koivulan
jonka
Kokouksissa ovat olleet l ä s n ä lii-
kunniapuheenjohtaja
Lääkintöhallituksen
ehdo-
Grönholm.
tuksen ])nhjalla, edellisen kokouksen p ä ä -
ollnt 17.
lökson mukaisesti.
ITheiliiloiminnasla
kiinla
on
IThcilutoimi-
K o k o u k s i a ou
kertomuksen.
kuuluneet: G. Koskinen,
Koskinen,
10.000
ink:n
Inlijoiliik-
neet: A. Hertola,
töhti,
E.
johtokunnalla
jaostoon
ovat
H.
Lundell.
jaostoon
oval
T. Montonen,
I. Vaarala ja A.
.se-
U. Maaniemi.
A. Raij ja L .
Työntekijöiden
-Oy. Dentaldepot Ah. on jälleen lukemit
Raitio
edustajamme
Työhuoneenomistajain
lelinyl erillisen
sairasapiikassaa
E.
kuuluJ.
Meri-
Blom.
sella.
Oppilasjaoslooii
Liilloon on loimintakauden aikana liit-
Vitkänen,
K. Hautuva,
tynyt 14 j ä s e n t ä j a eronnut tai erotettu
rovaara.
K. Tirkkonen
10 j a kuollul 1, joten j ä s e n m ä ä r ä toimiiilavuodon p ä ä l t y e s s ä oli 223.
johtajana .4. Hiltunen,
jana A. Hertola.
meniiis.
varapuheenjohta-
rahastonhoitajana .4. Se-
apunaan O. Ojanen,
/'. Alho j a M. Koivula,
Httjamäki,
Lallukka
ja L .
M. Pitkänen.
sihteereinä
M.
P. Ke-
kuuluneet:
A. Blom,
Osoitteenmuutoksisla pyydetään ilmoittamaan sihteerille ensitilassa.
Mikäli asiat järjestyvät suunnitelmien mukaan on tarkoituksena
saada aikaan jälleen hammasteknikko-oppilaskiirssit elokuun 16—28
p:nä ammaltienedistämislaitokselle. Asiasta ilmoitetaan myöhemmin.
Työhuoneen omistajia pyydetään pikimmiten lähettämään tiettija
henkilökuntavahviiudesta rahastonhoitaja A. Semeniukselle, Malminkatu 38, H:ki, liiton jäsenmaksun määräämistä varten.
L . Eriksson,
H U V I - l R H E I L U y.m. T O t M I K l i N N A T sekä V t R K t S T Y . S T O l M I N T A .
J.
T.
H e l s i n g i s s ä on kerhoilloja pidelty 3, joista 2 k e v ä ä l l ä j a 1 s y k s y l l ä . Rattoisan seulustehin
Alho.
tammikuun
21
p:nä
Johtokunnan
puolesta:
A.
P.
Hiltunen.
M. Koivula, Eerikinkatu 3. R. piih. työp. 63 056.
Eriksson.
ovat
P. Kerovaara,
ja P.
Helsingissä,
s e k ä j ä s e n e n ä S.
kuuluneet:
V. Lehtinen,
Urheilutoimikuntaan
J. Meritähti,
Johtokunlnan ovat kuuliiiieel: puheen-
ovat
Työnvätityshenkitö:
1948.
Aho.
merkeissä
vietetyt illat ovat luoneet v i i h d y t y s t ä
rasittavan t y ö n
Ohjelmana on ollul musiikkia, erilaisia pelejä, nnolenheitiokilpailuja,
joihin sekä vanhat että nuoret
ovat y h t ä
lomaan.
ja ludlansyönti-
y.m.
innokkaina osallisin neet. Ivsi-
telniiä oval pitäiieel Taisto Montonen j a Rolf Virta, viimcmainiliiii liiodes,sa
mielen-
kiinloisank katsauksen Ruotsin hummastekniikkaan j a kertoessa vaikulelmiaan sikäläisistä oloista, joihin h ä n e l l ä oli ollut tilaisuus tutustua.
Kerhotoimintaa on jonkun verran haitannut sopivan luioneiislon
.S.H.L:n TIEDOITUKSIA JA OSOITTEITA
TOIMINTAVUOD. 1948:
Johtokiuita:
Puheenjohtaja Aimo Hiltunen, Siltasaarenkatu 11. B. 38. puh. 75 954.
Sihteeri l^ertti Alho, Siltasaarenkatu 11. B. 38. puh. 75 954, kotiin 88 442.
Rahastonhoitaja A. Semeniiis, Malminkatu 38, ptih. 37 324.
Edustajamme Lääkintötiattituksessa:
Ernst (Iriinhotm, Unioninkatu 41, puli. 65 155, kotiin 04 264.
Vielä
maiiiitlakooii
liuviloimikiinnan j ä r j e s l ä m ä l
puute.
liaiiskat syysjuhlal
ravintola
K l a i i s - K u r j e n Gradin-salissa.
Ruumiillisen kunnon
säilyitämiseksi
oii urheiluloiniikiinla vuoden
aikana jär-
j e s l ä n y t keilailukilpailul, joista 1 k e v ä ä l l ä j a 1 s y k s y l l ä s e k ä luislelukilpailut k e v ä ä l l ä .
16—17 p ä i v i n ä elokuuta pidettiin k e s ä u r h e i l u p ä i v ä t
j ä i j e s l ä m i i i ä . tuloksista
Turussa, T u r u n
alaosaston
mainittakoon:
Yleisen sarjan mestaruuden voitti Antti Hertola pistein. 1069.
Naisten 60 m. juoksussa voitti rinnan mitalla nti L i i s a P i t k ä n e n , aika 11.00.
Paikkakiiiilien väli.sessä 4 X 100 m. viestinjuoksussa peri voiton T u r u n 1 jouk
kue, aika 49,.").
Työhuoneenomistajain jaosto:
H. Koskinen, ITinnrotinkatu 3, puh. 35 645, koliin 47 191.
Työntekijäin jaosto:
A. Blom, Mnnkkiniemenkatu 19. C. 25. jnih. työp. 32 415.
Oppitasjaosto:
P. Rantalainen, Eerikinkatu 3. R. puli. työp. 63 056.
Jatkapallo-ollelun
Turku—Helsinki
voitti
paremman
pelinsä
ansiosta
Turun
joukkue 3—0.
Liiton retkeily]>äivien y h t e y d e s s ä H e l s i n g i s s ä 24—26 p:nä toukokuilla pideltyihjn
urheilnkilpailiiihin osallistui johlokiiiila 4 X 100 m. viestiin, sijoittuen
loiseksi.
\ - A L I S T U S - JA OPPILASTYÖ.
V a l i s t u s t y ö s s ä on kertomusvuoden
a i k a n a kiinnitetty erikoista huomiota osaston
toiminnan tehoslamiseen j a j ä s e n l i a n k i n t a t y ö h ö n . N i i n p ä ou ollnt radion v ä l i t y k s e n ä
Uriieilutoimikunta:
A. Koski, Vallininkiija 7. A. 3. puh. työp. 35 601
18
tilaisuus 12 p : n ä toukokuuta tiifiisfiittaa laajempia k a n s a l a i s p i i r e j ä
o.saston loiniiii-
taan, sen periaalleisiiii j a y l e e n s ä hammasleknikon ammattiin.
19
Kiertokirjeillä
on maaseudun j ä s e n k i i n n e k o h d a t
pidetty
palkka- y.m. asioisla
tietoisina.
» P a l k k a t y ö l ä i n e n » on tilattu Liiton kustannuksella niille osaston jäsenille, joiku
oval sen halunneet.
Atte F r a n c k ' i n j a K . J . Laineen toimittamina on »Kerhokärpäiien» surissut tänäkin vuonna j ä s e n i s t ö n keskuudessa, tutustuttaen heitä ammaltikunnan piirissä' pohdittuihin asioihin.
•Samoin
on j ä s e n i s t ö n
keskuudessa
kierrellyt luettavana
ruotsalainen
»Taiid-
Erikois
—
vahoja
LABORATORIOTYÖHÖN
t e k n i k e r u » - l e h l i , jota osaston varoilla on tilattu 1 vsk. j a 1 vsk. saatu lahjoituksena
Ruotsin Hammasteknikkojen Liitolta.
Tiedoitussuhteet osaston j a j ä s e n i e n välillä ovat olleet melko h y v ä t , mutia j ä -
Parempien työtuloksien saavuttamiseksi
senten i t s e n s ä j a j ä s e n h u o l t a j i e n olisi e n t i s t ä e n e m m ä n k i i n n i t e t t ä v ä hudmiota siihen,
että k a i k k i osoitleenmnulokset.
ilmoitettava
osasfon
samoinkuin paikanmuutokset ovat ehdottomasti aina
sihteerille taikka rahastonhoitajalle. N ä i n v ä l t y t ä ä n
tiedoitiis-
siihteen katkeamiselta j a osa,stossa ollaan aina tietoisia, millä paikkakunnalla j a missä t y ö p a i k a s s a k u k i n j ä s e n on.
OSA.STON T . A U H O E L L I N E N
TILA.
Kuten muinakin vuosina, on osaston p ä ä a s i a l l i s e n a tulona ollut se pieni j ä s e n maksu, j o k a j ä ä liitolle m e n e v ä s t ä liiltoverosta jälelle. Valmistavassa vuosikokouksessa p ä ä t e t t i i n k i n v i i k k o m a k s u j a korottaa, jotta osaston
varat saataisiin suurem-
miksi, j a joka on v ä l t t ä m ä t ö n , k o s k a posti- y.m. kulut ovat huomattavasti nousseet.
M y ö h ä s t y n e e n ä saapui kuitenkin tieto, että m y ö s k i n liittoveroa on korotettu, joten
o.sastou saama osuus j ä ä suunnilleen samaksi kuin kuluneenakin vuonna.
T ä s t ä huolimalta voidaan osaston taloudellisia asemaa pitää t y y d y t t ä v ä n ä j a .so-
R A T I O N A L — VAHAA
HAMPAITTEN ASETTELUA VAHTEN
Erikoisen sitkeäksi muokatlua vahaa kestääkseen suun lämpötilan pehmiäinältä. Valmistettu korkeimman luokan raaka-aineista
ja käyttämällä hyväkseen monivuotisia kokemusta hammastekniikan alalta. Rational
vaha ei kutistu ja tarjotaan kauppaan K- lbn
ja 1-lbn pakkauksissa. Englantilainen valmiste.
pii toivo^. että j ä s e n i s t ö n keskuudessa edelleenkin ollaan y h t ä auliita vapaaehtoisesti
A S H ' i n MALLI — VAHAA
lahallisesti tukemaan osaston p y r k i m y k s i ä , k u i n t ä h ä n k i n asti.
LOPPUKATSAUS.
Sen
l y ö n j a toiminnan kausi, joka osastomme
piirissä kuluneellakin \ iioleiia
yllä voimistuvana on jatkunut, j a siitä huolimatta, v a i k k a emme
olekaan p ä ä s s e e t t ä y s i n niihin p ä ä m ä ä r i i n , joita itsellemme
pyrkimyksissämme
vuoden alussa asetim-
me, niin voimme t y y d y t y k s e l l ä kuitenkin todeta, että toimintamme on kuitenkin voimistunut j a se ou saanut y h ä s e l v e m m ä t toimintamuodot
j a ne .siiiintaviivat. joita
m e i d ä n on edelleenkin m ä ä r ä t i e t o i s e s t i pyrittävä seuraamaan.
Suiinnitellessamme
kiinnittämään
huomiota
alkavaa toimintavuotta
kaikkiin
niihin
johtokunta
lulee
entisiä
enemmän
toimenpilei.siiii ja mahdollisiin keinoihin,
Sitkeä, kutistumaton, läpeensä yhtäläinen ja
muuttumaton laatu on kautta aikojen ollut
.\SH'in Malli-Vahojen trinnusmerkkinä. Tarjotaan seuraavissa pakkauksissa ja väreissä:
Punainen N:o 1. 2. ja 3. ^-Ibn ja 1/1-Ibn laatikoissa. N:o 4 erikoisen sitkeäksi muokattu
punainen valta ainoastaan 7 Ibn pakkauksissa. Euglautilaiueu valmiste.
millä ammattikuntamme elintaso j a saavutetut tulokset edelleen varmistuvat.
Luottaen siihen, että jokainen osaston j ä s e n , .sekä johtokunnan uudet j a väiihat
t o i m i h e n k i l ö t edelleen t y ö s k e n t e l e v ä t mahdollisimman aktiivisesti m u k a n a yhteisten
YKSINMYYJÄ SUOMESSA: O/Y DENTALDEPOT A/B
asioittemme h y v ä k s i , johtokunta l ä h t e e loivehikkain mielin vastaisen loimintaviioilen
työsaralle.
H e l s i n g i s s ä , tammikuun 7 p:iiä 1948.
Taisto
Montonen
pilli, jolit.
20
Mnuno
THE AMALGAMATED DENTAL (.0. LTD.
7, SWALLOW STREET, LONDON W. 1
Kalliovaarn
sihteeri
21
JÄSENHUOLTAJAT:
Suomen Jalometallityöntekijäin Liiton Hammasteknikkoalan
työntekijäin ammattiosasto N:o 12 tiedoituksia:
Siiomeu Jalometalli-Työntekijäin liiton Hammaslekiiikkoalaii lyöntekijäin ammattiosasto 11:0 12 esiintuo täteu kiilollisuuleusa He!>iiigin
hammasteknikkojen rouvien Maanantai-kerholle saamastaan rahalahjasta osaston urheilutoiminnan tukemiseksi.
E. Mäkinen, Lahti
V. Pulkkanen, Kotka
H.H. Svarfhäck. Vaasa
V. Kallinen. Oidii
S. Storin, Turku
P. Kansanen, Kemi
Helsingissä 15. 3. 48.
A'. J. LAINE
Puheenjoht.
URHEILU- JA HUVITOIMIKUNTA:
ROLF VIRTA
Sihteeri
Puheenjoht.
Rahasi.hoit.
Sihteeri
OSASTON TOIMIHENKILÖT V. 1<)48.
Puheenjoht. K. ,1. Laine
Sihteeri
R. R. Virfa
Rahast.hoil. A. Frank
A. Hertola
T. Olsoiiius
K. Skaren
A. Eriksson
E. Paavilainen
T. Montonen
Heinlammintie 56. B.
Katajatie 17.
Malmönkain 29.
Kankovaiiiioiikaln 20
Pitkämäki. Ali-talo 10.
Väinölä, Savolaisen talo.
Hämeentie 34. 15. 39. Puli.
72 357
Hakauiemeukiija 8. A. 3(). 72 020
Vaasanriime 3. A. 10.
37 324
Flcmiuginkalii 6. 15. 20.
:!5 001
Maimerheimiutie (50. .\. 12. 447 847
Mousakseiitie (5. A. 3.
27 594
IV linja 20. 15. 34.
73 353
. . . . Väinölänkatu 17. g. 55.
(52 777
Joensuu
U. Vanhala
\ . Koski
L. Pitkänen
K. Tirkkonen
G. Levander
Lindholm
H. Virta
Pakila, Koivutie 1.
Arkadiankatu 10. A. 5.
Vallininkiija 7. A. 3. Puh. 35(501,
OTTEITA
Suonien
VUOSIKERTOMUKSESTA.
Jalomelallilyöiitekijäin
Liitto
r.y:n Haniniasleloiililvoalaii
Ammalliosa.slo N:o 12 r.y.ii loiniinnasla vuodella
ryöiileliijäin
1947,
V L 1-; 1 S K A T S A U S.
Kerloimisvuodeu aikana saavutettu ja kaikkien toivoma lo|>ulliiieii laulia 011 lasaaiuuiltaiiut olojamme,
mutia se ei ole vielä p ä ä s s y t vakiiulumaaii täysin
omaisiiii oloihin, joihin 011 kuileukin pyritlävä. R a s k a s
raidian-
solakorvaus-suoriliiksemme.
ja sillä johtuva korkea verotus, samoin laliaiiarvoii huikea lasku j a v ä l l l ä m ä l l ö m i e i i
kulutustarvikkeideii
LUOTTAMUSMIEHET:
K. J. Laine, H:ki
S. Toivonen, H:ki
Antti Hertola, H:ki
Yrjö Koskinen Tiirkn
Sten Storm
»
Ralp Nordhiiid, Vaasa
Erkki Mäkinen, Lahti
P. Kauranen, Kemi
Veikko Kallinen, Onlii
22
Hämeentie 34. 15. 39. Puh. 72 357
Pitkänsillanraiita 9. R.
72 810
Fleminginkain (5. 15. 20.
35 (501
Sirkkalaluienkatn 3(5. B. 11.
Pitkämäki. Alitalo 10.
Rantakahi 10.
Heinlammintie 56. B.
Väinölä, Savolaisen talo.
Kaukovainionkatn 20.
osillaineii
niukkuus
oval
seikkoja, j o l k a
vielä kauan
esiäväl
p ä ä s y n iiormaaliseeu oloon ihmisen j o k a p ä i v ä i s e s s ä e l ä m ä s s ä .
Osaston
toiminnassa
ou
silävasloin
vakiuaisiiii oloihin
havaittavissa, samoin n y i kulunut osaston loiminlavuosi
siirtymiueu
paremmin
011 aiiranut osaston toimi-
h e n k i l ö i l l e jo sitä kokeimisla, jola vaaditaan ammalillisia p y r i n t ö j ä e l e e i i p ä i n v i e v ä n
järjestön l o i m l h e n k i l ö i l l ä . On saatu parauuuksia aikaan palkkoihin, samoin oli osaston e s i t y k s e s l ä , e n s i m m ä i s t ä kertaa hammastekiiikkoalalia
tänä k e s ä n ä , koko
maata
k ä s i l l ä v ä 7 lunnin t y ö p ä i v ä n k e s ä a i k a .
K u n oppilasoloihin ei ole saatu l a i n s ä ä d ä n n ö l l i s i ä lielä parannusta, vaikka asiasta 011 telily esityksiä Kauppa- j a T e o l l i s n u s i n i i i i s t e r i ö l l e . niin 011 loppupuolella
lyönaiilajajärjeslöille
esilellyvn
työehlosopimukseen
sovellelln
o])pilaita
m ä ä r ä y k s e t . Toivollavasti tällä t o i m e n p i t e e l l ä vihdoinkin saadaan oppilasolot
vuolla
koskevat
vakiin-
iiiiletliia hammastekiiikkoalalia.
23
I
P A L K K A L i I K E.
Kertomusvuoden
nllvnpiiolella
ei
palliliarintamulla päässyt
lapalituinaan ifiin-
k ä ä n l a i s i a ninnloksiii, jolituen se valtiovallan julistamasta n.s. » l i n n a r a u h a s t a » .
;tl
päivänä
loukokunla
Valtioneuvosto
antoi
kuitenkin m ä ä r ä y k s e n
ylei.sestä
]>alkkojen kolotuksesta, astuen se voimaan 16. ö, ilman hinta- j a palkkaneuvoston
lai
sosiiialimiiiisleriön
erillistä p ä ä t ö s t ä . T ä m ä n
määräyksen
mukaan tehtiin
ham-
maslekiiikkoalalla 1. 7. -41) voimaan luUeeseeii palkkasopimukseen liite, jossa .sovellettiin e.m. Vallioneuvoston p ä ä t ö s t ä .
L o k a k i i u u 3 p:iiä Valtioneuvoston
l)äälöksen
t y ö p a l k k o j e n s ä ä n n ö s t e l y s t ä aiilaniaii uuden
perusteella, tehtiin uusi palkkasopimuselidotus.
jossa huomioitiin
inaiiiiliin päiilökseii suomat edut. K o s k a hammasteknikkoalan l y ö t a k s a l
olivat V. 1'.I4.') tasolla, esiteltiin t y ö n a n t a j a j ä r j e s t ö j e n
v ä k s y m i s e n ehtona,
laksaii
kaikki
edelleenkin
taholta palkkasopimuksen hy-
että osasto m y ö s k i n yhtyisi Hiiitaneuvostolle
esitettävään työ-
korotusaiiomiikseen.
Esitys oli täysin asiallinen ja osaston johtokuiila päätti y h t y ä siihen, k i ska se
VERI-CHROME HAMPAAT
oli oniiiiau e d i s t ä m ä ä n sen itsenäisten p i e n y r i t t ä j ä - j ä s e n i e n etua.
.Allekirjoilnslilaisiiudessa 8 p n i ä marraskuuta ei kuitenkaan saatu aikaan varsinaisia jialkkasopiiiiiisla, vaan muutettiin se erillisellä välikirjalla v ä l i a i k a i s e k s i 2 kk.
kestäväksi
sopimukseksi,
astuen
heti
taannehtivasti
voimaan
1
p:stä lokakuuta,
mutta jalkiiisi soi>imus s i i n ä k i n tapauksessa, jos HiiilanenvostoUe esiteltävä
sojen koroilusesilys tulisi l i y v ä k s y t l y ä . T y ö t a k s o j e u
lisäksi t y ö n a i i t a j i e u
tusta
koroitusesitys v i i v ä s t y i j a kun
laholta palkkasopimuksesta ei oltu tehty l a i n i n ä ä r ä ä m ä ä ilmoi-
Sosiaalimiiisleriöii
voilukaaii e s i l l ä ä
Elävien iiampaiclen ulkonäkö; funktionaalisessa
tehossaan
luonnonmukaiset. VERi-CHROMEväriasteikon mukaisilla hienolaätuisilla hampailla kykenette valmistamaan potilaillenne
parhaat mahdolliset proteesit. FIVE-PHASE etuhampaat (kuva yllä), NUFORM VULCANITE etuhampaat ja NUFORM diatoriset ovat kaikki valmistetut kauniin Veri-Chrome väriasfeikon mukaan. Pyytäkää näytteitä.
lyötak-
Palkkaosaslolle. ei
laksaiikorolusesitystä
sen
valmistuttua
lliiilaiieuvosfolle.
E .S I T Y K S I Ä.
Vuoden aikana on, palkkaehtojen j a taksankorotuskysymysteh lisäksi tehty osaston laholta seuraavia e s i t y k s i ä :
17. 4. lehtiin Kauppa- j a T e o l l i s u u s m i n i s t e r i ö l l e esitys, että m i n i s t e r i ö n
määrättäisiin
ammattioppilaslautakunnat
valvomaan, että oppisopimuslakia
laholta
sovelle-
laan m y ö s k i n hammasteknikkoalan oppilaisiin.
27. ö. jälettiiii samaan m i n i s t e r i ö ö n esitys uusiksi perusteiksi hammasteknikkoalan oppiajaii-, o p p i l a s m ä ä r ä n s e k ä opeluspcrusteideii
Myyjä
Suomessa:
määrittelemiseksi.
12. .'). lehtiin L ä ä k i n t ö m i n i s t e r i ö l l e esitys toimeniiileiksl. että vanhemmat,
vielä
alalla olevat r e k i s t e r ö i m ä t t ö m ä t hammasteknikot mitä pikemmin saadaan rekisteriin
I I
.V
> I
> • . V *S
Helsinki
o .
Y .
merkityiksi.
17. 6. tehtiin
kesäajan
Suomen
(7-Uinliseii
Hammasteknikkojen Liiton
työpäivän)
käytäntöön
t y ö n a n t a j a i n jaostolle
ottamisesta
kolmen
esitys
kesäkuukauden
aikana, alkaen 1 p:stä h e i n ä k u u t a .
Esitys sai m y ö i i l e i s e n vastauksen, joten k e s ä a i k a a sovellettiin yli maan hammasl e k i i i k ö n ammatissa' en.simmäistä kertaa.
21. 12. lehtiin Suomen
Yhdistykselle
24
esitys
Hammasteknikkojen Liitolle j a Hammaslaboratorioiden
maatakäsittäväksi
hammasteknikko-alan
Yksinmyyjä tukuttain:
DAVIS, S C H O T T L A N D E R & DAVIS
24/30 Gt. Titchfieid Street, London W.l.
LTD.,
työehtosopimukseksi.
25
Hammasteknikko-oppilaiden
ammatlipätevyyslulkinto
Tammikuun 12—18 päivien välisenä aikana järjestettiin Helsingissä Hammaslääkäreiden Keskuslaboratoriossa ammattipätevyystutkinto
niille baminasteknikko-oppilaille, jotka jo olivat suorittaneet määrätyn
nelivuotisen oppiajan. Hakijoita oli yli kolmekymmentä tuottaen tutkiJalaulakiinnalle päänvaivaa keitä liyväksyä, koska ainoastaan viisitoista
voitiin laboratorion työpöytien ääreen sijoittaa. Asia kuitenkin ratkaistiin siten, että ensin liylättin kaksi, joilta puuttui väliäsen oppiajasta ja
.senjälkeen hyväksyttiin ne, jotka olivat ehtineet olla ammatissa jo pitkälti yli neljii vuotta, toiset jopa kahdeksankin vuotta tiammasteknikkooppilaina. .Näyletyöt laitettiin tällä kertaa hieman edellisistä lutkinnoisla eroaviksi, ollen silli, kulen aikaisemminkin, yksinkertaisia jokapäiväisessä laboraforiolyössä esille tulevia jiroteesi- ja metallitöitä ja suoritetliin ne kuten laboraloriossakin on totuttu, hammaslääkärien sovittaessa renkaat, ottaessa {lurennal j.n.e. .Suurin osa ehtikin näytetyönsä
määräajassa valmislaa. joskin eräille tuottivat oudot olosuhteet vieraassa laboratoriossa vaikeuksia. Myös outo materiaali metallitöissä tuotti
jonkunverran vaikeuksia työskentelyssä, paljastaen heti kuka oli oppi])aikassaan saanut enemmän metallitöitä tehdä.
Työt aloitettiin joka päivä klo 16 ja lopetettiin klo 22 paitsi lauantaina tehtiin klo 14—20. Sunnuntaiaamuna oli vielä kahden tunnin loppukiri eli vara-aika töiden viimeistelylle ja senjälkeen suoritettiin kirjalliset kokeet. On itsestään selvää, että innostus ja yrittämishalii oli koko oiipilasjoiikolla hyvä. sillä oltiinhan nyt käännekohdassa pitkien op])iviiosien jälkeen ja ammattipätevyys vaakalaudalla. Ja verrattain hyvin tutkinto menikin sillä hyväksyttyä tuli kahdeksan, yksi keskeytti ja
koko lutkillavien joukko osoitti ilahduttavaa ammatitason nousua.
Lääkintöhallituksen asettamaan ammattipätevyystutkijalautakimtaan kuuluivat hammaslääkärit B. Rautakorpi, N. Salmelin ja E. Kalijärvi sekä hamniiisteknikot H. Koskinen, T. Montonen ja A. Hertola, sujuen lantakiinnan työ koko ajan kitkattomasti ja tehdyt päätökset näyfetöiden siditeen olivat täysin yksimielisiä.
26
Kun ryhtyy lähemmin tarkastelemaan näiden jiätevvystutkintojen
tarpeellisuutta ammatissamme, on heti alkuun sanottava, että saavutetut myönteiset tulokset kehoittavat näin jatkamaan ja aikojen kuluessa
vaan vaatimuksia lisäämään hammasteknikon ammattia vastaavalle tasolle. Tosin silloin on myös tiitkintoaikaa pidennettävä, sillä ei ole suinkaan tarkoitus tehdä nopeasti huonoa työtä, vaan on varattava tarpeeksi aikaa työn kunnolliselle suorittamiselle. Nyt jo osoittivat työt, kuten
jo luli mainittua, ilahduttavaa ammattitason nousua liitkiltavien keskuudessa ja huomasi selvästi, että tähän oli vaikuttanut juuri aikaisemmissa tutkinnoissa olleiden saamat kokemukset, joita he sitten veivät
mukanaan ympäri maata. Kirjalli.set kokeet osoittivat myös, etlä ammattisanaston ja teorian oppimiseen aletaan kiinnittää yhä suurempaa huomiota kuin aikaisemmin.
Lopuksi täytyy vain lausua toivomus tutkintoon aikoville, että
tosiaan tarkasti harkitsevat ammattipätevyyttään ennenkuin tiilkintooii
hakevat, sillä tukijalaiitakiinta on tehnyt päätöksen, etlä tutkinnossa
hylätyksi tidleella on vasta vuoden kuluttua mahdollisuus yrittää
uudelleen.
Kun vielä Suomen Hammasteknikkojen Liitolla on tarkoitus läliettää n.s. »malkasihteeri» kiertämään maaseudidle selostamaan muiden
ammattikuntaamme koskevien asioiden yhteydessä myös näitä näytetöitä, uskonkin seuraavien tutkintojen osoittautuvan vielä aikaisempiakin antoisammaksi.
ANTTI H Eino LA.
KINGSWAY
Röntgenkone
Merkkipäiviä
(iO \T'OT'rA täytti liammasteknikko Hugo Holm Helsingissä maaliskmm 14 i):nä 1948.
Hugojiolm aloitti oppilaana hammaslääkäri Otto VYestphalin luona V. 1907 ja siirtyi v. 1909 hammaslääkäri E. Melleniuksen palvelukseen kunnes 1922 perusti oman laboratorion, jossa edelleen toimii.
Hiljaisena, vaatimattomana ja rehtinä ammattitoverina ou Hugo
Holm aina innostuneesti osallistunut entisen Hammasteknikkoseuran
sekä nykyisen Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n toimintaan.
MAAILMAN SUURIN LABORATORIO TÄYTTÄNYT 45 VUOTTA.
Tänä talvena on kulunut 45 v. siitä kun Henry P. Boos, (alkujaan
Roslröm) perusti Minneapoliksen kaupungissa, Minneasolaii valtiossa
Yhdysvalloissji, »Tlie Boos Oental Laboratory»-nimisen hammasteknillisen laboratorion.
Tällä
nykyaikaisella
röntgenkoneella hammaslääkäri saavuttaa
röntgenkuvauksissaan k o r k e i m m a n tason.
Lujarakenteinen tubus kestää tärähdyksiä ja
on helposti saatettavissa jokaiseen asentoon.
Röntgenputken ja muuntajan sulkeminen ilmatyhjään, öljyyn upotettuun säiliöön takaa kaikissa iimastosuhteissa ehdottoman luotettavuuden. — Selostavaa kirjallisuutta pyydettäessä.
Yritys on vuosien kuluessa kasvanut kasvamistaan ja käsittää nyt
5 kerrosta eräässä talossa Nicollet Avenuen varrella. Mr. Boos toimii
edelleen laboratorion johtajana apulaisinaan molemmat poikansa, jotka
ovat suorittaneet hammaslääkäritutkinnon. Henkilökuntaan kuuluu
viitisensataa henkeä ja asiakkaita löytyy tuhansia kilometriä maan rajojen ulkopuolelta. Mr. Boos nauttiikin erikoista arvonantoa ja kunnioitusta koko maailman tämän alan ammattipiireissä.
Tukkumyyjä;
DAVIS, SCHOTTLANDER & DAVIS LTD.
24/30 Gt. Titchfieid St., London W.i.
28
29
n
YRJÖ
PYHÄLÄ.
Äkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalla, levisi lanimikuiin 20
p:nä tieto, että Oy. Dentaldepot Ab:n johtaja Yrjö Pyhälä oli edellisenä
yönä poistunut elämästä veritulpan aikaansaaman sydänhalvauksen
seurauksena.
Johtaja Pyhälä oli varsinaisen kaupallisen loiminlansa ohella erikoisesti kiinnostunut leknillisiin asioihin. Hänellä oii teknillinen vaisto
ja kyky suorittaa suurta kätevyyttä vaativia keramiikka- ja metallitöitä.
Tämän kautta hän joutui läheiseen tuntumaan ammattiimme ja pystyi
hyvin ymmärtämään sen tarpeet liankkiessaan työvälineitä, tarveaineita ja alan uutuuksia, jolloin hän henkilökolitaisesti toimi tulkkina
tai esittelijänä ulkomaalaisten edustajien näyttely- tai filmiesitystilaisiiuksissa.
.Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n kimiua[)uheenjoiitaja E.
Raitio, sekä jäsen H. Koskinen laskivat vainajan hautajaistilaisuudessa
seppeleen, jolloin ensinmainittu esitti liiton kunnioittavat kiitokset joht.
Pyhälän suurimerkilyksellisestä työstä myöskin ammattimme hyväksi
sanoilla, joissa juuri yllämainittuja ajatuksia kuvastui ja lopettaen
puheensa seuraavasti:
SYYSKUUN 24 P:NÄ 1947 KUOLI
hammasteknikko Karl O.skar (Instafs.son lyhyen, ankaran taudin murtamana.
Oskari Gustafsson, joka poismennessään lähenteli 60:tä ikävuottaan, aloitti teknikko-uransa v. 1902 liammaslääkäri .\nton ,\hmamiiu
luona Porvoossa. Oltuaan useamman vuoden ajan tri .\hmaniiin jiaiveluksessa perusti hän oman laboratorion Vaasaan, josta sitten kehittyi
sen maakunnan suurlaboratorio. Perusteellisten ammattitietojensa ja
erinomaisten henkilökohtaisten ominaisuuksiensa iieriisleella hän saavutti laajan asiakaspiirinsä luottamuksen ja arvonannon. Jokainen,
joka joutui tekemisiin vainajan kanssa, oppi hänessä tuntemaan sivistyneen ihmisen, jolle ystävyyskäsite oli pyhä ja suhtautuminen kanssaihmisiin rakennettu oikeamielisyyden pohjalle. Sen takia olikin hänen
ystäväpiirinsä laaja ja jakamaton. Tieto hänen äkkinäisestä poislähdöstään tulikin kaikille järkyttävänä surunsanomana.
ORVOKKI MARGARETHA SKAREN
syntynyt 1(>. 4. 1922, kuoli armottoman keuhkotaudin murtamana 19.
2. 1948.
Rva Orvokki Skaren aloitti hammastekn. oppilaana v. 19.38 Helsingissä, ja pyrki vuodesta vuoteen ahkeralla työllä saavuttamaan ammatillista pätevyyttä, kunnes kohtalo katkaisi hänen elämäntiensä.
— Samalla toteamme, että pois.sa on miellyttävä ja aina ystävällisesti hymyilevänä tapaamamme johtaja Pyhälä. Esitämme mitä hartaimmat surunvalittelumme hänen omaisilleen. Samalla valitamme Oy.
Dentaldepofa ja sen henkilökuntaa kohdannutta, monivuotisen arvosjsapidetyn esimiehen ja työtoverin menetystä.
»Pois pääsi, päättyi elämän kaari kaunihisti,
rannalla rauhan ei nyt paina risti.
Siellä ei varjot hänen tielleen lankee,
eikä aika ankee.»
30
31
Än?. ffammasteknikot!
Hammaskultaa
työssä tarvitsemassanne muodossa
saatte valmiina meiltä.
Liikkeemme
pitkäaikainen
koke-
mus, nykyaikaiset varusteet ja ammattitaitoinen henkilökunta
takaa
tuotteidemme laadun.
TiiiUaöeppä
N. WESTERBACK
Helsinki, Eerikinkatu 7.
Puh. 61 626
Kääntykää luottamuksella
teknillisiä tarvikkeita.
puoleemme tarvitessanne
Varastossamme on:
— Amerikkalaisia Nuform ja Veri-Chrome
hampaita
— amerikkal. proteesiainetta, Curvlite
— .\lston kautsua
— huopakeiloja, puhdistusharjoja (2 ja 4 riv.)
— kiilloitusainetta
— kipsiä
kyvettejä ja kyvetin kehiä
~ imukammioita ja kumeja
artikulaattoreita
— stentsiä, Coronation
- vahaa
— hiomamoottoreita ja riippumoottoreita
—
—
—
—
—
—
-
grafiittinastoja
kramponkipihtejä ja eril. tekn. pihtejä
pinsettejä
klammereita, piirentavielereitä ja -saranoita
vahvikelankaa ja -verkkoa
juotoksia (sulamisp. 65, 650, 850 ja 1350»)
y.m. alan tuotteita.
KALEVANKATU 3 B. 21 433 & 63 680
Valitkaa oikeita suhteita
— I^aantyl^aa
"Depooseen"
Jälleen on levottomuutta maailmassa ja vaitieutisia ta- •
varanliantiinnoissa.
-Solmiliaa sentätiden pysyviä siteitä meitiin. Kiitos jo
metliein 50 vuotisista yliteytisistä alan suurim*piin telitaisiin olemme Icunnialla liesläneet jo Icolmen maailmansodan Icoetfelemuliset.
O/Y D E N T A L D E P O T
Etelä Ranta 2, Helsinki.
Hetsinlti
Puhelin .sarja 20 601.
1948. K i r j a p a i n o
Oy. SANA
A/B