1. No category

Suomen
Hammasteknikkojen Liitto
1925-1975
Sisältää: 50-vuotlsjuhlalllsuudet
1
/a
On luonnollisen
näköistä purra
VERIDENT POLYGHROME
akrvviihampailia
proteesit paremmin
ja nopeammin
OPTOSIL-juokseva:
voidaan käyttää suojana ranka- ja attashementtitekniikassa, ortodontiassa ja eristeenä
akryylihammasproteeseja
I
valmistettaessa.
Pakkaus sisältää
850 g nestemäistä Optosilia
muovipullossa,
kaksi 25 ml Optosil-kovettajaDulioa,
500 g retentiorae-pipettipullon, kaksi annostuskuppia ja
sekoituslaastan
Porsliinihampaat
Etuhampaat; Univac Polychrome
T a k a h a m p a a t : Criterion, Nuform,
Nic j a B i o - M e c h a n i c a l
Valmistaja: Universai Dentai
Company
USA
,
'
Suomessa: HAMMAS OY - Kalevankatu 3 A, Helsinki 10
BayerDeital
,j
Myynti:
DENTALDEPOT OY
HAMMASVALINE OY
SARODENT OY
Hammosväline esittelee;
VV/novest
vuotta
suomalaisen
hammaslääketieteen
hyväksi
400Gramm
Speziateinbettmasse
fOrKobaltChromMod0llgut3
Bftam
smsmuimBmMHfffm
Valmiiksi annosteltu
Wirovest
rankavalumassa
"DENTALDEPOr « 3
VVirovestin viisi etua:
Q Pakkaus on helppo avata. Wiro1 Valmis annostelu. Yksi pussi riittää ^ ' vest sekoitetaan heti 1 8 - 2 0 as' • kahteen mailiin tai yhteen muottiin.
teiseen veteen.
A VViroveston nopea.Seon hetitäy• sin reaktiovalmis rankavalumassa.
O Erittäin luja foliopakkaus, joka säi- C Käytännölliset pakkaukset. Wirolyttää VVirovestin moitteettomana
vest annospussit on pakattu 55
pitkäaikaisessakin varastoinnissa
(22 kg) ja 110 (44 kg) kappaleen
ja kuljetuksen aikana.
tynnyreihin.
m
#HAMMASV]yjNE
Pohjoisesplanadi25A,00100 HelslnkllO, puh.90-12623 Aurakatu8,20100Turku 10, puh.921-33$533
Jyväskylä • Kuopio • U h t i • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere
Varmuutta rankatyöhön
KRUPPILTA
LuXCDiNT
NATURADENT
^
pinteiden sijainnin
VACUUM
Z ^
VACUUM
~
KUNSTITOFF
~
KUNfTlTOFF
LUXOPALITCL
LUXOPALcL
LUXOPAL
KUNSTfTOFF
määrittämiseksi
Scribt-O-meter,
mittaus- ja merkintälaite, joka sopii
jokaiseen parallelometriin.
Z A H N - F A B R t K A T I O N S E I T 1911
Z A H N F A B R I K BAD N A U H E I M K G
Yksinitiyynii:
^
Yksinmyyjä
[3 hammastarvike oy^^^^ fi^^-fZ^n
1
IVI
•
00100 Helsinki 10
/
Arkadiankalu 12 B
hammastarvike oy
Arkadiankatu 12 B
00100 Helsinki 10
Puh. 49 74 77, 49 04 70
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO —
FINLANDS TANDTEKNIKER FORBUND r.y.
C0100 HELSINKI 10. Arkadiankatu 14 B 30.
Puli. 447 123. postisiirto 12690 —
32. VUOSIKERTA
1. 1975
TOIMITUSKUNTA
Päätoimittaja M a u n o
Elomaa
Os. Henrikintie 27 A 1,
00370 Helsinki 37, puh. 555 751
Jäsenet: E. O. Vuori, K. Polon
ja Albert Herberz
Kirjoituksia
mainittava.
lainattaessa
on
lähde
KIRJAPAINO:
KIRJAPAINO MERITULLINTORI
Puh. 12 699. 00170 Hki 17. Meritulllntori 1 A
Liiton puheenjoh aja
Usko K a r i - K o s k i n e n . Saaristonk. 34
Hämeenlinna, puh. 22 487
Liiton tolmlnnanlohtaja
Mauno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1
S0370 Helsinki 37. puh. 555 751 — 447 123
Tavattavissa toimistossa maanantaisin
klo 18—19.
Taloudenhoitaja
merkonomi Arto S a l m i n e n .
A V U S T U S K A S S A 00370 Helsinki 37.
Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787.
Puheenjoh aja
Mauno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1.
puh. 555 751.
Sihteeri
E. O. V u o r i , Ulvllantle 23 D 45.
puh. 551 814
Avustuskassanholtaja
I. W a a r a I a. Mannerheimintie 19 A 3.
puh. 493 535. kot. 493 331.
Uuteen vuosikymmeneen
Olemme reippaasti päässeet alkamaan viidenkymmenenensimmäisen toimintavuoden. 50-vuotiskausi on siirtynyt historian lehdille ja sen aikaiset tapahtumat ovat luettavissa historiamme
lehdiltä.
Asiaan kuuluvat juhlatilaisuudet on pidetty ja näyttelyä katsottu,
näyttelyä, joka oli ainutlaatuinen ja jossa esiintyi moneniaatuista
museotyöskenteiystä nykypäivään ja erikoishammasteknikon työskenteiytoimintaan asti. Erikoisen huomioarvoinen näkymä oli hammasteknikoiden harrastuspuoli. Varsinaisen ammattityön lisäksi
esittäytyi tähän asti piilossa pysyneet harrasteet, joita oli erittäin
runsaasti ja korkeatasoisia. Oikein täytyi ihmetellä kuinka laajassa
skaalassa ne esiintyivät. Tähän asti monitahoinen harrastustoiminta
on ollut vakan alia ja oli hyvä, että se vihdoinkin tuli näkyviin osittaisena, siliä varmasti se toiminta on laajakantoisempaa ja se olisi
saatava esittäytymään täydellä painolla. Ehkäpä sellainenkin mahdollisuus vielä tulee, kun saadaan ensin kaikki innolla asiaan mukaan. Kiitokset vielä niiiie, jotka rohkaisivat mielensä ja tulivat
näyttelyyn mukaan vahinko vain, että näyttelytilat osoittautuivat
8
liian pieneksi. Lukekaapa uudelleen lähetetty kiertokirje, joka koskee museoon kuuluvia esineitä.
Liitto sai runsaasti vastaanottaa onnitteluja niin kotimaasta kuin
ulkomailtakin. Menestyksen toivotuksia tuli runsaasti, keneltä muutamalla sanalla keneltä vuoiaammin. Kaikki sydäntä lämmittäviä.
Kun kuuntelin näitä onnentoivotuksia tuli erään esitetyn onnittelun
yhteydessä mieleen, että olikohan sittenkin aivan niinkuin toivottiin, eli hyvää ja sopuisaa yhteistoimintaa. Suomen Hammasteknikkojen Liiton yhtenä tavoitteena oli erikoishammasteknikkojen
toiminnan aikaansaaminen, toiminta, joka on toteutunut erittäin
voimallisesti. Kuitenkin Hammaslääkäriliiton edustajat, jotka toivomuksia esittivät olivat hyväksyneet lausunnon Terveydenhuollon
kouiutuskomitean mietintöön, joka koski juuri erikoishammasteknikkojen toimintaa. Tätä koskeva lausunto kuului "Komitean esitystä nykyisentyyppistä erikoishammastekniikkojen kouluttamista
ei voida pitää yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena kansanterveyslain mukaisessa terveydenhoitojärjestelmässä, mikäli
hammashoidoiiiset ja taloudelliset näkökohdat huomioidaan. Nykyaikainen hammastekniikka on niin iaaja-aiaista ja pitkän koulutuksen
vaativaa, ettei ole mielekästä kouluttaa laboratorioteknikolta uuteen
tehtävään erikoishammasteknikoiksi, varsinkin kun iaboratorionteknikoita on liian vähän ja monipuolisten iaboratorioteknisten palvelusten saanti on vaikeutunut. Nykyisen palkkaustason huomioonottaen tulevat erikoishammasteknikot toimimaan tulevaisuudessa
vain yksityissektoriiia, jossa heidän luonnollisena pyrkimyksenään
on valmistaa mahdollisimman paljon hammasproteeseja, mikä ei
suinkaan ole tämän päivän hammashoidon tavoite. Vallitseva tilanne johtaa jo nyt esiiietuiieen hammasproteettisen hoidon vinosuuntauksen jatkumiseen '. Tämä tuntui oudolta ja se oli kuin tikarin
pisto selkään. Täiiaisiiia menetteiyiliä ei rakenneta vaan hajoitetaan. Lausunto tuo seivästi esille sen valtavan kateuden hengen,
jota siliä taholla tunnetaan määrättyjen keskuudessa. Onneksi tuollaiset mielipiteet on jätetty omaan arvoonsa ja toteutukset tulevat
olemaan toisensuuntaiset. Se siitä ja juhlasta.
Arkinen aherruskin on alkanut ja työntekokin on jälleen ensisijalla. Vaikuttaa siitä, että työtäkin on riittämiin ja mikäs sen mukavempaa. Tavanmukaiset kevätkiireetkin alkavat vaikuttamaan ja
se tietää kiireisiä aikoja ja myöskin kesän lähestymistä iomineen
9
HAMMASTEKNINEN
NÄYTTELY
24.-26. 1. 1975
aikaisen
Näyttelyn
lausten k o k o ja runsaus. S e i n ä t i l a t e i -
järjestelyt
l a b o r a t o r i o n kalusteiden si-
joitus, meillä o l i pöydistä pulaa.
O l i h a n pieniä yllätyksiä ja p u l m i a ,
tottakai.
o l i a l o i t e t t u jo
Suurin
oli
harrastusmaa-
pari vuotta aikaisemmin. O l i m m e v a l -
vät riittäneet k u n n o l l a joten s i j o i t i m -
mistelleet t i l a n k ä y t ö n j a a n t a n e e t t a r -
me v a l o k u v i a y m . h i e m a n t o i s i n k u i n
kat määritelmät tarpeistamme näytte-
oli kaavailtu.
lyn
rakenteiden
Lundenille.
suunnittelijalle Levi
Hammastekniset
työt o l i
saatu h y v i s s ä a j o i n v a l m i i k s i .
keliikkeet
oli
käyty
Tarvi-
informoimassa
K a i k k i o l i p a i k o i l l a a n ja
vitriinien
lasit p e s t y , k u n T v - 1 k a k s i t o i m i t t a jaa k a h t a t u n t i a ennen a v a u s t a t u l i v a t
tutustumaan
kuvauskohteisiin.
Ku-
t a r p e i s t a m m e saada k o o t u k s i n y k y a i -
vausryhmä t u l i myös hetken k u l u t t u a
kaista
kaupungin-
ja i l m o i t t i e t t ä h e i l l ä o n n o i n p a r i k y m -
aikaisemmin
m e n t ä m i n u u t t i a a i k a a j a 12 m i n . k u -
välineistöä.
museosta
saimme
luovuttamamme
aikaisen"
Pari
Hels.
sinne
esineistön
laboratorion
viimeistä
"vanhan-
kokousta olivat
vain
tarkistamisien tarkistamista.
Jännäsimme
sinä
1975,
kuitenkin
filmiä
Olimme
käytettävissä.
ikionnellisia
kun
mitukseen o l i v a t johtaneet
melkoisesti
monet
s o i t o t ja k ä y n n i t T v : n a j a n k o h t a i s t o i tulokseen.
Kuvaushetkellä eivät kyllä vielä t i e n -
23.
tammikuuta
neet
pääsimme
rakentamaan
lyämme.
torstaiaamuna
jolloin
vattavaa
esittämiseksi.
tuleeko
kuvaruudusta
näytte-
T u l i h a n sieltä, l y h y t
kuva-
näyttelyä k o k o o n . O l i m m e kyllä huo-
v ä l ä h d y s , j o s k a a n ei G u n n a r K o s k i s e n
manneet k o k o u k s i e m m e yhteydessä L e -
ääntä
vi
t a l l a j a s o k e r i n v a h i n g o l l i s u u t t a teks-
Lundenin
v a r m u u d e n esittäessään
suunnitelmiaan, mutta k u n käytännön
v a a n s o k e r i r u o k o m a r s s i a taus-
titettynä.
työ alkoi hämmästelimme k u i n k a tar-
O l i m m e kutsuneet lehdistön,
k o i n ja n o p e a s t i h ä n apulaistensa k a n s -
toimistojen
sa k o k o s i r a k e n t e e t .
informaatiotilaisuuteen
Tehtäväksemme
ja
tv:n
uutis-
edustajat
hyvissä
eli
neisto
riittikin
t u n t i a ennen n ä y t t e l y n a v a j a i s i a . K o -
syynkin,
Näyttelyn
v i n m o n t a a i n f o r m o i n t i m m e ei saanut
t a l l a o l i m e i d ä n t i l a i s u u d e n lisäksi sa-
liikkeelle.
malla kellonlyömällä kolme muuta t i -
paikoilleen.
päiväksi
ja
Työtä
illaksi.
a v a j a i s p ä i v ä n ä o l i kesken e n ä ä n y k y -
1. Tilaisuus pidettiin
ajoin
jäi s i j o i t t a a esineet ja i n f o r m o i v a a i koko
16.
,radion
Eräs
heistä
kyllä
puolta
kertoi
STT:n
Emaa.
10
lostettavaa
kymmenille
kiinnostu-
neille.
Mielenkiintoisin
mielestä
tunto, taloudellisen t o i m i k u n n a n leh-
Levi
Lunden oli todella onnistunut
distötilaisuus.
luodessaan
valtiopäivien
järjestämä
Saksan
päättäjäisisulkoministerin
N ä y t t e l y n avaus o l i m i e l t ä
dyttävä
tälle
lehdistövastaanotto.
tilaisuus.
sykäh-
Puheenjohtajamme
t e r v e h d y s - s a n o j e n j ä l k e e n avasi m i n i s t e r i Seija K ä r k i n e n n ä y t t e l y m m e . H ä n
vanha laboratorio.
vanhahtavan
Gunnar
välineistölle.
vat
—
osasto o l i , u s e i m -
pien
laisuutta:
ynnä muine iloineen. Tänään pyhäisenä päivänä on kuin ilmetty
keväinen päivä, lämpötila nollassa ja aurinko paistaa täydeltä terältä ja se jos mikään tekee mielialan iloiseksi, sitä poloista kun ei
vesitalven aikana ole paljoa näkynytkään. Olempahan jo kerinnyt
kuulemaan, että pitäisi tulia aikainen ja lämmin kevät, kunhan ei
vaan sitten tulisi ikäviä yllätyksiä kesän suhteen.
Olipa miten oli, niin joka tapauksessa mieluisaa kevättä.
lehdistötilaisuuslis-
Koskisen
Tälle
intenöörin
kokoamalle
osastolle
juuttui-
tv-kuvaajatkin, ottivat
8 min.
12:sta p r o f . M a t t i Ä y r ä p ä ä n
työpöy-
dän ääreltä.
t u t u s t u i siihen m y ö s m e l k o p e r u s t e e l -
Tekniset työt k i i n n o s t i v a t myös. N e
lisesti j o p a y l i t t ä e n siihen v a r a a m a n s a
o l i v a t esillä l u e t t e l o n o m a i s e s t i a l k a e n
ajan. Kutsuvieraat olivat
valutäytteestä
hyvin
noudattaneet
näyttelytoimikunnan
kiitettävän
kutsua,
joten
jäsenillä o l i
se-
osakruunun
kautta
k r u u n u i h i n , s i l t o i h i n ja y h d i s t e l m ä t ö i h i n . Osaproteesit,
rangat, implantaa11
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERI
SEIJA KÄRKISEN PUHE:
vasti kasvaa ja hampaistojen h u o n o kuntoisuudesta johtuen hammasteknisten
palvelusten kysyntä
vuodelta
kaasti
H y v ä t naiset j a h e r r a t .
Nykyinen
kiireinen
nen
elämä
konei-
neen o n s y r j ä y t t ä n y t m o n e l l a a m m a t t i a l a l l a k ä s i t y ö t a i d o n . N ä i n ei o l e k u i tenkaan käynyt hammasteknikon ammatissa.
Hammastekniikka on
käsi-
työtaitoa, j o t a tiede ja t e k n i i k k a o h jaavat ajan vaatimusten mukaan. H y vän k u v a n n y k y t i l a n t e e s t a a n t a a
tä-
mä 50-vuotisjuhliaan viettävän
Suo-
men H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t o n
juh-
lanäyttely.
Hammashuollossa
t i t , l e u k a - ja kasvoproteesit, viimeisi-
vansa t u r i s t i m a t k a l l a j a asuvansa I n -
nä vielä k u u l o l a i t t e e t . P a n i m m e mer-
ter-Continentaalissa.
k i l l e l e u k a - j a k a s v o p r o t e e s i e n suuren
mielenkiinnon Lääkintöhallituksen
hammaslääkäriedustajien
Harrastustöiden
ja
keskuudessa.
osasto o l i a i n a k i n
H e l s i n g i n alueen l a b o r a t o r i o t j a e r i koishammasteknikot
saivat
julisteen pidettäväksi
näkyvällä
k a l l a p a r i a v i i k k o a ennen
k o l m a n t e n a s u o s i t u i m m u u s l i s t a l l a ellei
Juliste
monen kävijän kahdalla p a r e m m i n k i n
tarvikeliikkeille, yliopiston
sijoitettuna.
hammaslääkäriliitolle,
nähdä n i i n
soistakin
O l i todella ilahduttavaa
monenlaista ja
korkeata-
taidetta ammattikuntamme
jäsenten aikaansaamina. H a t u n - n o s t o !
Erikoishammasteknikon
ja
uuden
l a b o r a t o r i o n osastot e s i t t i v ä t
nykyai-
kaista
välineistöä
mattimiehille
ja
kalustoa.
ne t a r j o s i v a t
Am-
varmaan
o m a n antinsa varustetarpeita ajatellen.
On
vaikeata
käyneitten
arvioida
henkilöitten
näyttelyssä
lukumäärää,
tai
useampi
näyttelypai-
näyttelyä.
annettiin
lisäksi
klinikalle,
hammashoita-
j a k o u l u l l e , o m a a n k o u l u u n ja m o n e e n
laboratorioon
eri
kaupungeissa
sekä
Turun yliopiston klinikalle.
Uudenmaan
läänin
reille postitettiin
tarvikeliikkeen
hammaslääkä-
pienoisjuliste
ystävällisellä
erään
myötä-
vaikutuksella.
Helsingin Sanomiin laitoimme maksullisen
Tälle
ilmoituksen
lehdelle
avajaispäivänä.
annoimme
usealle
eri
k u n pääsy o l i vapaa. O h j e l m i e n me-
osastolle j a
nekistä v o i d a a n päätellä
seitse-
v a a n ei k i i n n o s t a n u t , k o s k a h y v i n m i -
Kau-
n i m a a l i n e n osa j u l k a i s t i i n . M u u t l e h -
noin
mänsadan käyneen näyttelyssä.
kaisin
näyttelyvieras
oli
varmaan
odontologian t r i Vicente G i o r g i Buenos
Airesista.
Hän
jätti kiitollisena
käyntikorttinsa m i n u l l e ja k e r t o i ole-
14
toimittajalle materiaalia,
det o l i v a t k i l t i m p i ä .
Sekä näyttelynavauksen että j u h l a k o k o u k s e n selonteot j a p u h e e t
annet-
t i i n S T T d l e heti tilaisuuksien päätytjatkuu siv. 25
on proteettisilla
t o i m e n p i t e i l l ä t ä r k e ä sija. T ä s t ä a n t a a
selvän
kuvan
se
,että
aikuisväestös-
tämme on kokonaan ilman omia hampaita
lähes
3 0 "/o
ja
60 »/o:11a
on
enemmän tai vähemmän vajaa h a m paisto,
jonka
kunnon
saattaminen
v a a t i i m y ö s eriasteisia p r o t e e t t i s i a t o i menpiteitä.
Kansanterveyslain
eräänä
tarkoi-
tuksena o n vähitellen saattaa
kunnan
asukkaat
velusten p i i r i i n .
kaikki
hammashuoltopalTällä
hetkellä
tätä
ohjelmaa toteutetaan alle 1 7 - v u o t i a i t -
lisääntymään.
suunnitelma
vuosi
voimak-
Valtakunnalli-
edellyttääkin,
suunnitelmakaudella
ten
tulee
terveyskeskuksissa
että
selvitetään,
mi-
hammasproteettiset työt v o i d a a n
parhaiten
kunkin
terveyskeskuksen
alueella järjestää ja niveltää
terveys-
keskuksen m u u h u n h a m m a s h u o l t o o n .
Hammasteknikkojen ammattikunta
on
maassamme l u k u m ä ä r ä i s e s t i
vielä
k o v i n p i e n i . V a i n Espanjassa o n v ä hemmän hammasteknikkoja
lääkärien
lukumäärään
Euroopassa k u i n
hammas-
nähden
Suomessa.
koko
Monissa
maissa s u h d e l u k u o n y k s i h a m m a s t e k nikko
den
kolmea
hammaslääkäriä
koh-
pidetään
asianmukaisena,
kun
v a s t a a v a l u k u Suomessa o n v a i n h a m m a s t e k n i k k o 5,5 h a m m a s l ä ä k ä r i ä k o h den. V a i k k a k o u l u t e t t a v i e n lukumäär ä ä o n k i n n o s t e t t u v u o d e n 1973
syk-
systä l ä h t i e n , ei t ä m ä lisäys ole r i i t t ä vä k a t t a m a a n
lähivuosien
Hammasteknikkojen
koulutusta
tarvetta.
lukumääräistä
j o u d u t a a n siis
lisäämään
voidaksemme tuottaa riittävästi h a m masteknillisiä palveluksia.
Näiden
palvelujen mahdollisuuk-
t e n osalta j a h e i d ä t t u l e e v a l t a k u n n a l -
sista a n t a a l a a j a n j a m o n i p u o l i s e n k u -
lisen
van n y t avattava juhlanäyttely,
suunnitelman mukaan
järjestelmällisen
r i i n v u o d e n 1975
Tavoitteena
seen
sen
kymmenen
piirissä.
loppuun
meisesti k a i k k i
tettu
on
loppuun
on kerran
sanotun
toriassa. E n s i m m ä i n e n n ä y t t e l y j ä r j e s -
Kun
vuosi-
mennessä o n i l piiriin,
hoidettavien
saa-
meillä
ohjelmaa
hoitokapasiteetin
lyttämällä tavalla.
osuus
mennessä.
ikäluokkien
mahdollisuus nopeuttaa
lisääntyneen
on jo järjestyksessä kolmas l i i t o n his-
alle 2 0 - v u o t i a a t
hoidon
joka
pii-
järjestelmälli-
h o i t o o n saatettujen
pitäminen
saattaa
hammashuollon
edel-
Tällöin aikuisten
määrästä
jatku-
t e t t i i n j o v u o n n a 1935.
esillä
olevat
työt
matti-ihmisille
—
ovat
Näyttelyssä
tuttuja
am-
hammaslääkäreille
ja h a m m a s t e k n i k o i l l e , m u t t a suurella
y l e i s ö l l ä ei o l e s e l v ä ä k u v a a siitä, m i ten monella eri t a v a l l a heidän p u r e mavälineittensä
täydentää.
vajavuutta
Informaatiota
voidaan
on
tässä
suhteessa o l l u t a i v a n l i i a n v ä h ä n . M i nisteriö
k a t s o o k i n , että
näyttely
on
1$
Tällä näyttelyllä haluamme erikoisesti k o r o s t a a k ä s i t y ö t a i t o a , j o k a t e o l listuneessa y h t e i s k u n n a s s a m m e o n y h ä
enemmän häviämässä. Korkeatasoinen
k ä s i t y ö t a i t o sekä a m m a t t i n a e t t ä h a r rasteena o n kaikessa jaloudessaan
kulttuuria,
joka
olisi
tuskin
koskaan
koneellisiin
sityön
säilytettävä
käsityön
ala,
ja
ja
yhdessä
jossa
v o i d a a n siirtyä
työmenetelmiin,
perusluonne
tekniikka
vat
on
muuttuisi.
käsityötaito
niin
että
kä-
Tiede,
muodosta-
alati kehittyvän
elävän
kokonaisuuden. T ä m ä n yhteistyön t u los
palvelee
ihmistä
usein t u l e m m e e h k ä
Näyttelyssämme
enemmän
kuin
ajatelleeksikaan.
Teillä on
mahdolli-
suus t u t u s t u a n ä i h i n k o r k e a n k ä s i t y ö ammattitaidon
yksilöllisiin
tuloksiin.
Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t o n
50-vuotisen
NÄYTTELYTOIMIKUNNAN
PUHEENJOHTAJA
HAMMASTEKNIKKO
E. O. VUORI:
Juhlanäyttelyssämme
teissa y h t ä
korkean
ammattitaidon,
myös
masteknikkojen
ajan
Suomen
j a sen
pyrki-
Ham-
50-vuotisen
saavuttamat
E m m e öle u n o h t a n e e t esitel-
myöskään
jäsenistömme
harrastuksia,
joilla
on
puit-
tuotavissa
tahdomme kuitenkin kunnioittaa kaik-
monipuolisen
Liiton
järjestötoiminnan
tulokset.
ja
h e l p o s t i esille
k u i n teknilliset työt. Tässä yhteydessä
t u o m a a n esille, p a i t s i a m m a t t i -
kuntamme
lä
olemme
järjestölliset
s a a v u t u k s e t e i v ä t ole n ä y t t e l y n
kia
neet
toiminnan
järjestötoiminnassamme
olleita
ja
aktiivisia
tekstein
jäseniä.
mukana
Valokuvin
pyrimme tuomaan
järjestötoimintaamme
sen
esille
alkuajoista
nykypäiviin saakka.
Jäsenistömme
tukset
antavat
vuotiaan
esittelyyn.
l u o v a n t y ö n tekemiseen. L u o m i s e n i l o
ilmenee
o n k i n eräs k ä s i t y ö a m m a t t i t a i d o n
halua
par-
masteknikkojen
tervetulleiksi Suomen
alasta. S a m a l l a k u n t o i v o t a n S u o m e n
lanäyttelyyn
Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotis-
töksemme
j u h l a n ä y t t e l y l l e o n n e a ja
tävaikuttaneet
menestystä,
julistan näyttelyn avatuksi.
16
miseen.
hammasteknikon
vaa
siitä,
on
kuinka
harjoitettu
amattialaan
kuulu-
t o i m i n t a a , ei ole saatavissa.
näyttää k u i t e n k i n selvältä, että
luvun
alku-
paanhoito
ja
Liiton
Ham-
50-vuotisjuh-
esitämme lämpimät k i i -
kaikille,
jotka ovat
näyttelyn
myö-
aikaansaa-
Se
1800-
keskivaiheilla ham-
kokonaisuudessaan
oli ol-
l u t " d e n t i s t i e n " käsissä. T ä l l a i n e n h e n t i s t i o l i m y ö s k i n C . E. L e b r e h t , j o k a
toukokuussa
1835
sai
ensimmäisenä
"hammaslääkärinä" viralliset oikeudet
'Vapaasti
ja
esteettömästi
oleskellessaan h a r j o i t t a a
koska
hän
Suomessa
ammattiaan,
o l i esittänyt
todistuksia
t u n n u s t u s t a ansaitsevasta t a i d o s t a a m matissaan"
muodostuminen.
H a m p a a n h o i t o maassamme
sai y h ä
polki
paiden
ja
proteesien
maslääkäri
sen s u o r i t t a m a a n t e k n i l l i s i ä t ö i t ä . T ä m ä sai y h ä e n e m m ä n t i e t o a j a t a i t o a
ja vähitellen hän k y k e n i
vaa " h a m m a s l ä ä k ä r i ä " , joista y l i p u o harjoitti
ammattiaan
vailla
Tilanne muuttui
saatiin
oi-
huomattakeisarilliope-
t u k s e n j ä r j e s t ä m i s e k s i Suomessa " A l e k santerin
yliopistossa".
Näin
saatiin
omassa maassa k o u l u t e t t u j a h a m m a s -
jansa v a l v o n n a s s a j a o h j e i t t e n m u k a a n
—
suorittamaan
ja
oikomisopin
hammas-
a p u l a i n e n sai s u o r i t t a a k -
seen m u u t a m a n m u u n p a i k k a k u n n a l l e
hammaslääkärin
työt
"työnantajaltaan"
Vähitellen
hammaslääkäri
ja
kor-
sitten
työlästyi
koko
myi
kouluttamalleen teknikolle.
sen
"laboratorioonsa"
ja
N ä i n s y n t y i käsite hammaslaboratorio
ja
sen
omistaja.
Pääasiassa
ammatinharjoittajien
sitten
alan
voiman
näiden
tehtäväksi
tarvitseman
jäi
ammattityö-
k o u l u t t a m i n e n ja
vähitellen
tämä a m m a t t i k u n t a kasvoi.
V a n h i m m a t n y k y i s i n elävistä h a m masteknikoista —
kymmen
nillinen opetuslaboratorio.
mattiinsa
syytä
tarvittavat
he o l i , e t t ä n ä i n k o u l u t e t t u
o p e t t a j a n v i r k a j a lisäksi h a m m a s t e k On
kaikki
hammasteknilliset työt. Seuraava v a i -
l ä ä k ä r e i t ä . Ja v . 1903 p e r u s t e t t i i n y l i proteesi-
käytännölli-
sesti k a t s o e n y k s i n — t o s i n t y ö n a n t a -
vauksen työstään.
let
Ham-
apulaisekseen
n ä p p ä r ä s o r m i s e n ja - ä l y i s e n n u o r u k a i -
alussa o l i maassamme v a i n k o l m i s e n harjoitta-
tekoon.
palkkasi
kinä
Lampaanhoitoa
työtä.
lääkinnälliseen h o i t o o n , että i r t o h a m -
sai j o k a i s e l t a
1890-luvun
tapah-
enemmän p o t i l a i t a ja
muuttaneen
että
Se
A i k a ei e n ä ä r i i t t ä n y t s e k ä h a m p a i d e n
1 8 0 0 - l u v u n l o p p u u n saakka. Esimerk-
kymmentä
jaka-
t i : hammaslääkäri perusti p r a k t i i k a n ,
teknillinen
todettakoon,
tehtävien
tui a l k u a i k o i n a melko yksinkertaises-
sitten suurin p i i r t e i n p a i k a l l a a n aina
opistoon
Samalla k u n toivotamme k a i k k i vieraamme
tietoa
maassamme
v a s t i , k u n V . 1891
50-
tärkeä
hammastekniikan
tarkkaa
kauan
n e n asetus h a m m a s l ä ä k ä r i t a i d o n
lisän
haista ominaisuuksista.
tietoutta
Aivan
tapahtua
tikunnan
piristävän
elämänkuvan
yleisön
vähitellen
minen. A l k o i hammasteknikkoammat-
Ruishalme:
keuksia.
Harrastuskohteissakin
o i k e a a n o s u n u t t o i m e n p i d e , j o k a lisää
sisadan v a i h t e e n t i e n o i l l a a l k o i s i t t e n
monipuoliset harras-
vapaa-
osansa a r k i s e n a h e r r u k s e n lomassa.
Rafael
hoito tapahtunut y h -
den ja saman henkilön toimesta. V u o -
osa
jota tulisi vaalia sekä kehittää. H a m mastekniikka
masteknillinen
SUOMEN
HAMMASTEKNIKKOJEN
LIITTO 50 VUOTTA
—
ovat
heitä o n m u u t a m a
valmistuneet
edelläkuvatulla
am-
tavalla.
tässäkin yhteydessä muistaa suomalai-
Vuosina
sen o d o n t o l o g i a n isän p r o f . M a t t i Ä y -
jen eräänlaisina " p o h j a k o u l u i n a " t o i -
räpään nimi.
mi
A i n a n ä i h i n a i k o i h i n s a a k k a o l i sekä
hammaslääkinnällinen,
että
ham-
1928—34 hammasteknikko-
hammaslääkäreiden
ylläpitämä
mutta
sen
perustama
ja
hammasteknikkokoulu,
jälkeen
koulutus tapahtui
17
pääasiassa
laboratorioissa.
käynnistyivät
sit,
V.
1947
oppilastäydennyskurs-
joiden avulla hammasteknikoiksi
aikovien
teoreettisia
vahvistamaan.
tietoja
pyrittiin
Oppisopimuslain m u -
k a i n e n k o u l u t u s o l i itse asiassa o l l u t
käytännössä
m u t t a 1953
pari
vuosikymmentä,
toiminta kiteytyi lain ai-
kaansaamisen m y ö t ä . N y k y i s e n h a m masteknikkojen kouluttaminen tapahtui Valtion Hammasteknikkokoulussa.
K o u l u o n 4 - v u o t i n e n . Sen y h t e y d e s s ä
toimii erikoishammasteknikko-linja.
m a s t e k n i k k o k u n n a n järjestäytymiseksi
t e h t i i n j o v . 1917 sekä V i i p u r i s s a e t t ä
Myöhemmin
samana
vuonna t a p a h t u n u t Suomen julistautuitsenäiseksi
ja
seurannut
salaissota siirsivät k u i t e n k i n
kan-
yhdisty-
m i s t ä useilla v u o s i l l a .
Tositoimiin
hammasteknikkojen
o m a n y h d i s t y k s e n perustamiseksi r y h d y t t i i n l o p p u v u o d e s t a 1924.
Tuolloin
helsinkiläiset h a m m a s t e k n i k o t
valitsi-
s ä ä n t ö t o i m i k u n n a n , j o k a sai m a l -
lisäännöt Tukholmassa t o i m i v a l t a vasseuralta.
sen isänä p i d e t ä ä n
Yhdistymisajatukhammasteknikkoa
nimeltä Y n g v e R a i j . Silloiset helsinkiläiset
reksi
hammasteknikot olivat
suu-
osaksi r u o t s i n k i e l i s i ä , j o t e n p e -
dustettavan
yhdistyksen nimeksi
Finska T a n d t e k n i k e r Sällskapet r f
tuli
—
S u o m e n H a m m a s t e k n i k k o j e n Seura r y .
S e u r a n ensimmäiseksi p u h e e n j o h t a j a k s i
valittiin
sen
perustavassa
kokoukses-
sa 2 1 . 1 1 . 1925 Y n g v e R ? i j . J ä s e n e k s i
l i i t t y i tässä kokouksessa 16
hammas-
teknikkoa.
Hammasteknikko
vielä t u o h o n aikaan
18
sa.
toteuttamaan
Ammatin
toimin-
ohjelmaan-
tunnetuksi
tekeminen
o l i k i n sitten t o i m i n n a n tärkeimpiä t a voitteita. Muista tavoitteista voidaan
mainita alan koulutuskysymyksen järjestäminen,
yhtenäisen
aikaansaaminen
työhinnaston
k o k o maata
ajatellen
sekä h a m m a s t e k n i k k o j e n a m m a t t i k u n nan
"itsenäistymisprosessin"
käynnis-
täminen.
eduskunnassa
nikkojen
1930-luvun
käsittelemään
laki-
ammattina
oli
hammastek-
toiminta
että
a m m a t t i saisi
sen
seikan
hammastekni-
vihdoinkin
laissa
vahvistetun virallisen "tunnustuksen".
Osa jäsenistä t ä h t ä s i vielä p i d e m m ä l le,
e l i o i k e u t e e n saada t e h d ä
teknil-
lisiä t ö i t ä s u o r a a n a s i a k k a a l l e .
ajatus
tuntui
niihin
aikoihin
Tämä
suoras-
taan v a l l a n k u m o u k s e l t a . L a i n käsittel y eduskunnassa m e r k i t s i j o k a t a p a u k sessa t o i m i n n a n k i i h t y m i s t ä
t e k n i k k o j e n seurassa.
todettiin
hammas-
Seuran säännöt
vanhoiksi ja
niiden
uudis-
tamiseen p ä ä t e t t i i n r y h t y ä . T ä s s ä v a i heessa a s t u i k u v a a n S u o m e n H a m m a s teknikkojen
Seuran asettama
"komi-
tea F a g e r h o l m " , j o l l a o l i sen a i k a i s t a
seuran
t o i m i n t a a ajatellen
merkitys.
Komitean
ratkaiseva
puheenjohtajana
oli n y k y i n e n valtioneuvos K . A .
g e r h o l m . V . 1933
tui
seuran n i m i
Hammasteknikkojen
jäsentensä
etuja
Liitto
Fa-
muut-
j a se sai u u d e t s ä ä n n ö t .
Suomen
muuttui
tehokkaammin
val-
Laki
hammaslääkärin
syyskuussa
johdosta
desta 1927 l ä h t i e n .
v a l t i o n v i r a n o m a i n e n k a a n v o i n u t enää
hittymiseen saatiin Suomen
väittää,
teknikkojen
kuulu
että
saatiin
1935
asetus,
18.
toimen
5.
1934
saatiin v i h d o i n
jonka
tärkein
"hammasteknikot
mihinkään
teknikkona
harja
lain
anti
eivät
ammattikuntaan".
Asetuksessa s ä ä d e t t i i n , e t t ä
"hammas-
on oikeutettu toimimaan
1964
jälkeen
julistettu
sellaiseen
meen p ä t e v ä k s i j a m e r k i t t y
man
lääkintö-
näyttely
vuotisjuhlien
laajem-
teknillisen toiminnan
hammasteknillisen
järjestettiin
liiton
yhteydessä
10-
tammikussa
järjes-
t e t t i i n 3 0 - v u o t i s j u h l i e n yhteydessä
v.
1955.
tarkastelee Suomen
Hammas-
teknikkojen Liiton toimintaa 10-vuojälkeen,
voi
koulutuskysymyksen
Periaatteelliset
todeta
alan
tärkeimmäksi.
mielipide-erot kärjis-
tyivät, k u t e n t o d e t t i i n jo
alussa. V e d e n j a k a j a n a
1930-luvun
voidaan
pitää
k y s y m y s t ä siitä, o l i s i k o j ä r j e s t ö n
tavoitteena
itsenäisyys.
toi-
oltava suurempi
Etupäässä
jotka olivat
vanhemmat
hammaslääkä-
r e i d e n k o u l u t t a m i a , o l i v a t sitä m i e l t ä ,
että h a m m a s t e k n i k k o j e n tulisi
asemaansa
laisina,
vat
tyytyä
hammaslääkäreiden
apu-
k u n taas n u o r e m m a t h a l u s i -
päästä
"irti
holhouksesta".
Suomen H a m m a s t e k n i k k o j e n L i i t o n
pitää
lain
saavutuksena
voidaan
hammasteknikon
toimen
harjoittamisesta aikaansaamista.
nistelut
masteknikkokunnalle
Lain hy-
antoi ham-
merkittävän l i -
tämän
t e k n i k k o oikeuden tehdä k o k o p r o t e e seja s u o r a a n
laisen
niitä
tarvitseville.
kurssin käynyttä
Täl-
hammastek-
nikkoa kutsutaan lain mukaan erikois-
Toisen k e r r a n näyttely
teknikot,
v ä k s y m i n e n eduskunnassa
kestävän
Ensimmäinen
minnan
marraskuussa
hammas-
hammasteknikoilta
tisjuhlien
asetukset
sekä k e s ä k u u s s a 1965.
lisäkurssin k ä y m ä l l ä h a n k k i
hampaiden korjaukseen.
Kun
annetut
l u e t t e l o o n " . V a i k k a asetus
se soi n ä i l l e k u i t e n k i n o i k e u d e n i r t o -
1935.
ham-
harjoittami-
s ä o i k e u d e n . Sata t y ö p ä i v ä ä
hammasteknikoista
itsenäisen
alan
toimen
pi-
hallituksessa
kielsikin
toi-
hoita-
Laki
sesta s a a t i i n 30. 4 . 1964 j a sen j o h d o s -
neensa siihen t a r v i t t a v a n t a i d o n
sen
Hammas-
ryhdyttyä
luvulla.
masteknikkojen
ta
sekä
V a u h t i a asian k e -
Liiton
m a a n asiaa 1960
henkilö, joka on osoittanut saavutta-
tärkeimpänä
vovaksi ammattiyhdistykseksi.
joittamisesta
tuntematon kä-
kohdistui
seuran
aikaansaamiseen,
kon
h a m m a s t e k n i k o i l l e o l i se, e t t e i m i k ä ä n
dettävään
joittamisesta,
Helsingissä.
u u d e n seuran
ehdotusta hammaslääkärintoimen har-
Ensimmäiset y r i t y k s e t maamme h a m -
taavalta
ryhtyessään
Kun
järjestötoiminta
vat
saivat
alussa r y h d y t t i i n
Hammasteknikkojen
minen
site j a
nasta v a s t a a v a t h y v i n n o p e a s t i t o d e t a
Pon-
päämäärän
saavutta-
miseksi a l o i t e t t i i n j o 1949,
mutta tä-
m ä ajatus o l i itse asiassa k y t e n y t v u o -
h a m m a s t e k n i k o k s i . Suomessa o n t ä l l ä
hetkellä
y l i 200
nikkoa.
Lain
erikoishammastek-
hyväksyminen
herätti
runsaasti h u o m i o t a k a i k k i a l l a
massa.
Se
on
maail-
ainutlaatuinen
ja
mallina alan ammattijärjestöt
työssä
kansainvälisen
IAZ:n
kanssa
järjestönsä
tähtäävät
vastaavanlaiseen
eri
Hammaslääketieteen
aineet
maissa
lakiin.
ja
-tekniikan
kehittyessä u u d i s t u v a t myös
olevat
se
yhteis-
ja
käytössä
menetelmät.
Alalla
toimiva jatkokoulutustoimikunta pyrk i i seuraamaan kehitystä t a r k o i n .
järjestää
Se
vuosittaiset H a m m a s t e k n i k -
k o p ä i v ä t , j o i l l a selostetaan e s i t e l m i e n
muodossa a l a n u u t u u k s i a .
Esitelmöitsijöinä
ovat
olleet
alan
p a r h a a t k o t i m a i s e t ja u l k o l a i s e t a s i a n tuntijat. T o i m i k u n t a myöntää apurah o j a t u t k i m u k s i a ja u l k o m a i s i a o p i n tomatkoja varten. Liitto
nyt
on
järjestä-
v u o d e s t a 1956 l ä h t i e n r y h m ä m a t -
koja ulkomaisiin alamme
näyttelyihin
ja m e s s u i h i n .
Kun
sista
puhutaan S H L : n työn
voidaan
eräänä
tulok-
merkittävänä
saavutuksena pitää työrauhan häiriöttömää jatkumista
hammasteknillisellä
19
k o s t o n palveluksessa j a k a k s i k o l m a n -
Hammashoidon
nesta
hammastekniset
etupäässä
yksityispraktiikkaa
harjoittavia. Hammashoitajia on noin
1500 j a t e i d ä n k i n l i i t t o n n e e d u s t a m i e n
j ä s e n t e n m ä ä r ä o n y l i t t ä n y t 500 r a j a n .
Hammashuollossa tarvitaan kuitenk i n lisää t y ö n t e k i j ö i t ä , sillä o n g e l m a t
tulevat
yhä
laajemmiksi
m o n i m u t k a i s e m m i k s i ja
ja
väestön
vaatimukset
k a s v a v a t ellintason noustessa.
Väestömme
Pääjohtaja
Noron
teknikkojen
25.
1.
puhe
Liiton
Hammas50-vuotisjuhlassa
KEHITTYVÄ HAMMASHUOLTOMME JA SEN
VAIKEUDET
1975
Johdanto
alalla,
vaikka
alan
työnantajat
ja
t y ö n t e k i j ä t sekä o p p i l a a t k u u l u v a t samaan järjestöön.
SHL:
puheenjohtajina
neet: Y n g v e R a i j
Pentti
1928;
ovat
toimi-
1925—1927;
Hannes
Juho
Koskinen
—1930; Lauri Nykänen
1929
1932—1937;
L m i l Railio 1938—1944; Paavo K o i vula
1945;
1949;
Sulo N u r t o
1957;
Gösta Sandström
Mauno
Aimo
Llomaa
Kari-Koskinen
I l k k a 1973
Hiltunen
1949
sekä
1946—
1952—
1952—1957;
1958—1967;
1968—1972;
Usko
Kalevi
sekä U s k o K a r i - K o s k i n e n
1974.
Toiminnanjohtajan
v u o d e s t a 1968
no L l o m a a .
20
tehtävää
on
alkaen hoitanut M a u -
H a m m a s h u o l l o l l a nykyaikaisessa mielessä o n maassamme m e l k o l y h y e t p e r i n t e e t . L i i t t o n n e t ä y t t ä ä t ä n ä ä n 50
v u o t t a ja Suomen H a m m a s l ä ä k ä r i s e u r a k i n o n i ä l t ä ä n v a i n v a j a a 40 v u o t t a
v a n h e m p i . M u t t a j u u r i n ä i n ä 50 v u o tena o n h a m m a s h u o l l o s s a m m e t a p a h t u n u t j a o n edelleen t a p a h t u m a s s a y h ä
kiihtyvä kehitys
L n n e n vuosisadan
v a i h d e t t a t o i m i maassamme k o l m i s e n kymmentä henkilöä hammaslääkäreinä, k u t e n professori N e v a k a r i toteaa
Hammaslääkäriseuran 75-vuotishistoriikissaan. Näistä noin puolet o l i u l k o m a i l l a k o u l u t u k s e n s a saaneita a m m a t t i m i e h i ä , t o i n e n p u o l i taas v ä h e m män a m m a t t i t a i t o i s i a ja k o u l u t t a m a t o n t a . 50 vuodessa t i l a n n e o n m u u t t u n u t ; h a m m a s l ä ä k ä r i m ä ä r ä o n noussut 4 0 0 : s t a 3 2 0 0 : a a n . H e i s t ä k o l m a n nes o n k e h i t t y v ä n t e r v e y s k e s k u s v e r -
hampaiston
tila
V i i m e vuosina on maassamme suorit e t t u useita t u t k i m u k s i a , j o i l l a o n p y ritty
k a r t o i t t a m a a n väestömme tämänhetkinen
hampaiston terveydent i l a . Se o n s u r k e a ! T ä l l ä h e t k e l l ä n o i n
800 000 k a n s a l a i s t a m m e o n i l m a n y h t ä ä n o m a a h a m m a s t a j a j u u r i he o v a t
t e i d ä n t y ö n n e tarpeessa. H a m p a i d e n
t u h o u t u m i n e n a l k a a sangen v a r h a i n .
Hammaskaries alkaa tuhota hampaita
jo toisella ikävuodella ja n e l i v u o t i a i s ta k o l m e neljännestä omaa karieksen
v a u r i o i t t a m i a hampaita ja käytännöllisesti k a t s o e n j o k a i s e l l a 1 0 - v u o t i a a l l a
suomalaislapsella on reikiä hampaissaan. Y l i 1 5 - v u o t i a a s t a v ä e s t ö s t ä m m e 23 "/o o n siis i l m a n a i n u t t a k a a n
omaa luonnollista hammasta.
Hampaattomuus on t o k i verrattain h a r v i naista 1 6 - v u o t i a i l l a , m u t t a alkaa l i sääntyä voimakkaasti 40—50 ikävuoden välillä ja h a m p a a t t o m i e n suhteellisesti s u u r i n l u k u m ä ä r ä o n l u o n n o l l i sesti k a i k k e i n v a n h i m m i s s a i k ä l u o k i s sa ( k u v a 1 j a t a u l u k o t 1 j a 2 ) . T y ö k e n t t ä o n siis l a a j a . H a m p a i s t o o n
luonnollisesti täysin välttämätön n o r m a a l i l l e e l i n t o i m i n n o l l e . Osa v a r s i n k i n v a n h i m p i e n i k ä l u o k k i e n sairastamisesta j o h t u u h u o n o s t a h a m p a i s t o s t a
ja s i i t y seurauksena o l e v i s t a e r i t y i s e s t i
ruoansiilatuselinen taudeista ja
ravitsemushäiriöistä.
organisatio
ja
työt
Lnsimmäinen huomattava lainsäädännöllinen t o i m e n p i d e h a m m a s h u o l l o n
j ä r j e s t ä m i s e k s i maassamme o l i k o u l u hammaslääkärilaitoksen perustaminen
l a k i s ä ä t e i s e n ä v u o n n a 1956.
Kouluh a m m a s h o i t o h a n a l k o i j o a i v a n 1900l u v u n alussa, m u t t a l a k i s ä ä t e i s e k s i se
t u l i siis v a s t a 1956.
Kouluhammash o i t o k e h i t t y i suotuisasti sekä p o t i l a i ta että hammaslääkäreitä t y y d y t t ä v ä s t i . P ä ä s t i i n s e u r a a v a a n vaiheeseen
dli k a n s a n t e r v e y s l a k i i n , j o k a a n n e t t i i n
v u o n n a 1972 eli v a j a a t k o l m e v u o t t a
s i t t e n . K a n s a n t e r v e y s l a i n 14 § : n m u kaan kansanterveystyöhön k u u l u v i n a
velvollisuuksina
toimintasuunnitelm a n rajoissa k u n n a n t u l e e y l l ä p i t ä ä
terveysneuvontaa,
järjestää
kunnan
asukkaiden
sairaanhoito,
huolehtia
sairaankuljetuksen järjestämisestä, y l läpitää hammassairauksien
vastustam i s t y ö t ä , v a l i s t u s - ja e h k ä i s y t o i m i n t a
sekä k u n n a n a s u k k a i d e n h a m p a i d e n
t u t k i m u s j a h o i t o ; sekä y l l ä p i t ä ä k o u luterveydenhuöltoa.
Kansanterveysl a i n v o i m a a n t u l t u a e m m e ole p y s t y neet t o t e u t t a m a a n k a n s a n t e r v e y s t y ö n
valtakunnallisia
suunnitelmia hammashuollon
osalta.
Niinpä vuonna
1973
valtakunnallisen suunnitelman
mukaan maksuttomaan hammashuolt o o n oikeutetuista alle 17-vuotiaista
o n j ä ä n y t lähes 30 "/o h o i t a m a t t a . T i lanne on tietysti erilainen eri p u o l i l l a
m a a t a . V u o n n a 1973 t e r v e y s k e s k u k sissa h o i d e t t i i n n . 245 000 a i k u i s p o t i lasta.
Yksityishammaslääkäripuolelta
ei ole v a l i t e t t a v a s t i m i n k ä ä n l a i s i a t i lastoja käytettävissä, m u t t a v o i d a a n
arvioida,
että
yksityinen hammash u o l t o v a s t a s i n o i n 80 p r o s e n t i s t a a i kuisten hammashuoltoa. Hammaslääk ä r i t eivät ole toistaiseksi mielellään
21
h a k e u t u n e e t t e r v e y s k e s k u k s i i n ja t ä mä on o l l u t suurin p u l m a m m e k a n san t e r v e y s k i n a l k u v u o s i e n h a m m a s huollossa.
Painon
ollessa v i e l ä
mastekniset
lapsissa
ham-
l a b o r a t o r i o p a l v e l u t eivät
ole o l l e e t e t u s i j a l l a k e h i t e t t ä e s s ä
veyskeskusten
ter-
hammashuoltoa. H a m -
maslaboratoriopalvelujahan
tarvitse-
v a t etupäässä aikuiset, j o i l l a h a m m a s proteettisen h o i d o n
tarve on
suurin,
m u t t a j o i l l a o n toistaiseksi o l l u t
vä-
häisimmät mahdollisuudet päästä terveyskeskusten
sisiksi.
hammashuollosta
Suurimpien
veyskeskuksissa
osal-
k a u p u n k i e n ter-
o n lähes y k s i n o m a a n
r a j o i t u t t u lasten ja n u o r t e n h a m m a s h u o l l o n t o t e u t t a m i s e e n ja näissä näin
ollen
t a r v i t a a n etupäässä
oikomishoitoon
nisiä
palveluja.
liittyviä
hampaiden
hammastek-
Maaseudun
terveys-
keskuksissa erilaiset l e v y - j a
kruunu-
p r o t e e s i t sen sijaan m u o d o s t a v a t t ä r keimmän
ja
laajimman
hammaslaho-
r a t o r i o t e k n i s e n t y ö n alueen.
Tähän
asti t e r v e y s k e s k u k s e t o v a t
saaneet ostaa h a m m a s t e k n i s e t p a l v e l u t yksityisiltä h a m m a s l a b o r a t o r i o i l t a
tai hammasteknikoilta, v a i k k a k a n santerveysasetuksen m u k a a n k a n s a n terveyslain edellyttämät palvelukset
tulee t u o t t a a k u n n a l l i s i n a p a l v e l u i n a .
Käytännössä n y k y i n e n järjestely lienee k u i t e n k i n t o i m i n u t t y y d y t t ä v ä s t i ,
k o s k a erityisiä v a l i t u k s i a t a i h u o m a u tuksia
hammasteknisten
palvelujen
osalta t e r v e y s k e s k u k s i s t a ei ole k u u l u nut.
T e r v e y d e n h u o l t o v i r a n o m a i s e t ja p o liittiset päätöksentekijät ovat kuitenk i n olleet k i i n n o s t u n e i t a hammasteknisten l a b o r a t o r i o p a l v e l u j e n j ä r j e s t ä misestä t e r v e y s k e s k u k s e n t o i m i n t o n a .
Osoituksena
tästä o v a t m m . ensimmäisten h a m m a s t e k n i k k o j e n v i r k o j e n
22
perustaminen
terveyskeskuksiin
kansanterveystyön
sekä
valtakunnallinen
s u u n n i t e l m a v u o s i k s i 1 9 7 5 — 1 9 7 9 , jossa e d e l l y t e t ä ä n , e t t ä " s u u n n i t e l m a k a u della
selvitetään
miten
hammaspro-
teettiset t y ö t v o i d a a n p a r h a i t e n k u n k i n terveyskeskuksen alueella järjestää
ja
niveltää
toon".
muuhun
hammashuol-
Valtakunnallisessa
suunnitel-
jatkaa
yksityisten
riopalvelusten
veyslain
Kansanter-
voimaan tultua
on
siis
he-
rännyt kiinnostus hammasteknisten lahoratoriopalvelusten
terveyskeskusten
järjestämiseen
toimintona,
mutta
selkeät ja y k s i t y i s k o h t a i s e t s u u n n i t e l m a t p u u t t u v a t toistaiseksi.
Hammasteknikkojen
massa ei siis toistaiseksi o l e o t e t t u l o -
käytännöllisesti
pullista kantaa
katsoen
on
100-prosent-
töi-
tisesti
yksityistä
mista
toistaiseksi.
tetään terveyskeskuskohtaista selvitys-
terveyskeskuksiin on perustettu k a i k -
tä näiden palvelujen parhaaksi
kiaan
järjestämiseksi.
mah-
Lääkintö-
neljä
ammatinharjoittaTähän
mennessä
hammasteknikon virkaa,
jotka kuitenkin ovat täyttämättä, lä-
hallitus on tehnyt tavallaan periaate-
hinnä
päätöksen
takia.
Hammasteknikkojen jakautu-
minen
maan
hammasteknisten
suorittamisesta
töiden
terveyskeskuksen
toi-
mesta v a h v i s t a m a l l a k u n t i e n ja
tainliittojen
toimintasuunnitelmissa
v u o s i l l e 1 9 7 5 — 7 9 y l i 30
nikon
virkaa.
tioapuun
Näiden
hammastek-
virkojen
val-
oikeuttavaksi enimmäispal-
kaksi valtiovarainministeriö
tavasti
kun-
vahvistanut
on
alus-
kunnallisen
kaisen p a l k a n .
Useat
terveyskeskukset
selvitystyön
töiden
järjestämiseksi.
voidaan
ottaa
veyskeskukseen
aloit-
hammasteknisten
Lsimerkkeinä
pääkaupungin
terveyskeskukset,
masteknikon
ovat
seudun
joista V a n t a a n
on perustettu
virka.
Helsinki
terham-
käytti
v u o n n a 1973 n . 80 000 m a r k k a a h a m masteknisiin
töihin,
jotka
teetettiin
p ä ä a s i a s s a kahdessa yksityisessä l a b o ratoriossa.
Helsingin
terveyskeskus
o n laatimassa k u s t a n n u s l a s k e l m i a k u n nallisen hammasteknisen l a b o r a t o r i o n
perustamisja
ja
käyttökustannuksista
tulee n i i d e n p o h j a l t a
jatkotoimenpiteistä.
päättämään
Lspoo käyttää n.
35 000 m a r k k a a vuodessa h a m m a s t e k nisiin
menoihin ja
aikoo
matalan
eri osiin on
palkkatason
epätasaista
samoin k u i n lääkäreitten ja
lääkäreittenkin
m a a n läänissä o n 1,85
koa
10 000
hammas-
jakautuma.
Uuden-
hammasteknik-
asukasta k o h t i , k u n v a s -
t a a v a l u k u a l i m m i l l a a n o n 0,67
Vaa-
san l ä ä n i s s ä .
Y-
p a l k k a t a u l u k o n 23 p a l k k a l u o k a n m u -
taneet
virkojen
toistaiseksi
Hammasteknikkojen
kysymykset
tuli
nen
ammattikasvatushallituksen alaivaltion
hammasteknikkokoulu.
Lrikoishammasteknikkojen
koulutus
a l k o i v u o n n a 1966 ja k o u l u t o i m i
sa-
n o t u s t a v u o d e s t a v u o t e e n 1970 ja a l o i t e t t i i n jälleen kurssimuotoisena
Hammasteknikkokoulu
toimii
1972.
nykyi-
sin v a r s i n puutteellisissa tiloissa ja t o i -
toiminta
d e n j ä r j e s t ä m i s e e n . Sen sijaan e d e l l y -
dolliseksi
hammasteknisten
hammaslahorato-
ostamista.
koulutus-
Lnsimmäinen hammasteknikko laillist e t t i i n l ä ä k i n t ö h a l l i t u k s e s s a 21 p ä i v ä nä s y y s k u u t a 1936. V u o n n a 1949 j ä r jestettiin lääkintöhallituksen toimesta
ensimmäiset h a m m a s t e k n i k k o j e n pätev y y s k o k e e t j a k o u l u t u s o l i l ä h i n n ä ns.
oppisopimuskoulutusta, jolloin hammastekniselle alalle a i k o v a t henkilöt
toimivat laillistetun hammasteknikon
alaisena j a s u o r i t t i v a t sen j ä l k e e n t e o reettiset
kurssit ja pätevyyskokeen.
T ä m ä koulutus j a t k u i aina hammasteknikkokoulun
perustamiseen
asti.
S y y s k u u n 1 . p ä i v ä n ä 1959 a l o i t t i k a n natusyhdistyksen ylläpitämä hammasteknikkokoulu
hammasteknikkojen
koulutuksen. K o u l u siirtyi valtiolle 1
p ä i v ä n ä e l o k u u t a 1 9 7 1 , j o l l o i n siitä
v o t t a v a s t i uusi k o u l u v a l m i s t u u
vuo-
teen 1977 m e n n e s s ä t ä ä l l ä H e l s i n g i s s ä .
V i i m e vuosina on istunut useitakin
k o m i t e o i t a ja t o i m i k u n t i a suunnittelemassa h a m m a s h u o l t o h e n k i l ö s t ö n k o u lutusta.
Hammaslääkärikoulutus on
tällä hetkdllä määrällisesti r i i t t ä v ä ä ,
se k u n t a p a h t u u H e l s i n g i n ,
Turun,
O u l u n ja K u o p i o n yliopistoissa. V o i
olla että 1 9 8 0 - l u v u n puolella meillä
on
jo
y l i t u o t a n t o a k i n tällä alalla.
H a m m a s h o i t a j i e n k o u l u t u s t a on lisätt y erittäin runsaasti, n i i n että heitä
o t e t t i i n esim. v i i m e v u o n n a o p i s k e l e m a a n n . 4 0 0 . Seuraavassa vaiheessa o n
tarkoitus
aloittaa
hammashoitajien
j a t k o k o u l u t u s , j o l l o i n saamme e r i k o i s hammashoitajia ehkäisevän hammashoidon alalle. Hammaslääkäreille on
m y ö s a l o i t e t t u e r i k o i s k o u l u t u s ja e n simmäisille hammaslääkäreille m y ö n netään a i v a n lähiaikoina erikoishammaslääkärin oikeudet. Mitä hammast e k n i k k o i h i n tulee havaitsemme, että
tilanne oli 1. päivänä t a m m i k u u t a tänä v u o n n a seuraavanlainen: maassamm e o l i y h t e e n s ä 548 h a m m a s t e k n i k koa, joista e r i k o i s h a m m a s t e k n i k o i t a
o l i 2 0 8 . 10 000 asukasta k o h t i t ä m ä
m e r k i t s e e 1,16 h a m m a s t e k n i k k o a , j o k a o n eräs m a t a l i m p i a s u h d e l u k u j a
Luroopassa, ja nykyistä k o u l u t u s v a u h tia tilanne v a i n huononee. L s i m e r k i k s i
viime
vuonna
hammasteknikkojen
nettolisäys o l i v a i n 9 t e k n i k k o a .
Terveydenhuollon
koulutuskomiteassa k ä s i t e l t i i n m y ö s k i n h a m m a s t e k -
23
n i k k o j e n k o u l u t u s t a ja olette
antaneet tästä mietinnöstä
opetusministeriölle.
liittona
lausunnon
Mitään
lopullisia
hammasteknikkoa
hammaslääkä-
siin k o u l u t t a m a l l a v u o d e s t a 1970
p ä ä t ö k s i ä ei ole v i e l ä t e h t y , m u t t a k ä -
teen
sityksemme m u k a a n on nopeasti
v u o d e s t a 1975
siir-
4,5
riä k o h t i , j o h o n s u h d e l u k u u n päästäi1974
15
teknikkoa
vuo-
vuodessa,
alkaen olisi t u l l u t v a l -
r y t t ä v ä s i i h e n , e t t ä k o u l u t u k s e e n ote-
m i s t u a 55
t a a n v u o s i t t a i n v ä h i n t ä ä n 50 h a m m a s -
edellä m a i n i t t u s u h d e l u k u s a a v u t e t t a i -
teknikkoa
teknikko-opiskelijaa. Edellä esittämäs-
siin.
Työryhmä
säni k o u l u t u s k o m i t e a s s a t o d e t t i i n m m .
vuonna
hammasteknikkojen
tukseen
liittyy
läheisesti
myöskin
hammaslaboratorioapulaisten
koulu-
1985
on
seuraavaa:
Hammasteknikkokoulu-
vuodessa,
todennut,
määrä
tisen h o i d o n k y s y n n ä n
kasvusta,
l o i n erityisesti korkeatasoisen
kellä
myöskin
tällä
het-
ja s i l t a p r o t e t i i k a n osuus
kurssimuotoisena
täy-
lisääntyy.
dennyskoulutuksena valtion
teknikkokoulussa.
hammas-
Tavoitteemme
on,
e t t ä k o u l u t u s v i r a n o m a i s e t saavat h a m -
sa
hammashuolto vaatii tietysti henkilökuntarakenteessakin
muutoksia.
Tällä
huomattavia
hetkellä
meillä
on
j o k o h t a l a i s e n runsaasti h a m m a s l ä ä k ä reitä kansainvälisiin
lukuihin
verrat-
tuna, m u t t a avustavan henkilökunnan
puute on edelleenkin huutava. A r v i o i dessamme t e r v e y d e n h u o l l o n k o u l u t u s komiteassa
nan
hammashuoltohenkilökun-
tarvetta
päädyimme
suhdelukuihin:
1
seuraaviin
hammaslääkäri,
1
e r i k o i s h a m m a s h o i t a j a , 1,5 h a m m a s h o i t a j a a , 0,22
h a m m a s t e k n i k k o a , ts. j o -
kaista 9 hammaslääkäriä k o h t i t a r v i t taisiin
2
teknikkoa.
koulutusvauhti
Nykyaikainen
kuitenkin
on
johta-
massa s u h d e l u k u u n 1 h a m m a s t e k n i k k o
10
hammaslääkäriä
hallituksen
kohti.
Lääkintö-
terveydenhuollon työvoi-
man tarvetta tutkiva työryhmä on todennut,
että
kouluttaa
hammasteknikolta
riittävästi
tulee
hammaslääkäri-
määrään nähden ja tavoitteeksi v u o teen
24
1985
mennessä o n e s i t e t t y y h t ä
3,4
hammaslääkäriä
kohti.
Hammasteknikkojen jatkokoulutukseskorkeata
järjestelmällinen
kruunu-
merkittävästi
e t t ä Ruotsissa t a v o i t e o n 1 h a m m a s -
noin 25—50 henkilön v u o s i v a u h d i l l a .
esitetty
jol-
Tässä yhteydessä t o d e t t i i n ,
teknikko
maslaboranttien koulutuksen käyntiin
Edellä
johtuu
p r o t e t i i k a n kehittymisestä ja proteet-
kakoulutuksena
lisäksi
että
tarvittavaksi arvioitu
tus, j o k a n y k y i s i n t a p a h t u u t y ö p a i k ja
jotta
tulee
kiinnittää
lisäksi
teknillistä
huomiota
ammattitaitoa
vaativien töitten suorittamiseen. N ä i tä o v a t m m . suulakihoidossa t a r v i t t a vat
obturaattoriproteesit, leikkausten
jälkihoidossa käytettävät resektioproteesit sekä l e u k a m u r t u m a h o i d o s s a t a r v i t t a v a t kiskot ja proteesit.
täisi l ö y t ä ä k u i t e n k i n j o k i n k e i n o , j o l -
t ä i n e n . T a r k o i t u k s e n a o n saada v ä h i -
la v o i s i m m e nopeuttaa heidän h o i d o n -
tellen k a i k k i
tarpeensa, e i k ä v a i n n y k y i s i n
sen h a m m a s h u o l l o n p i i r i i n , j o h o n k u u -
kysynnän tyydyttämistä.
K u n n y t ke-
h u o l t o a ja o h j e l m i i n
Niin
kuin
meidän
on
hammashuoltopolitiikkamme
pääpaino
tulevaisuudessa
järjestel-
mällisellä ikäryhmittäin nuorista v a n hempiin
ikäluokkiin
mashuollolla,
jossa
dolla on pääpaino.
etenevällä
ham-
ehkäisevällä
Politiikka
hoi-
tähtää
siis siihen , e t t ä t e i t ä h a m m a s t e k n i k k o tietysti
kaikki
tiedämme,
että teidän työnne t a r v e v a i n kasvaa.
V a i n osa h a m m a s s a i r a u k s i s t a
voidaan
e h k ä i s t ä j a e l i n t a s o n sekä v a a t i m u s t e n
noustessa
myöskin
hammashuollon
palveluksia vaaditaan yhä
Ajatellessamme
paatonta
lähes
enemmän.
800 000
kansalaistamme
ham-
meidän p i -
massairauksien
ehkäisemiseksi.
Tässä
aikuisväestön h a m m a s h u o l t o , eh-
mielessä
lääkintöhallituksen
kä myöhemmin vakuutuksen tukema-
pyritään
kehittämään
na, t a r v i t a a n h a m m a s t e k n i k k o j e n p a l -
kinpuolista hampaitten hoitoa koske-
veluja yhä enemmän myöskin terveys-
vaa
keskuksissa.
jektina o n j u u r i a l o i t e t t u sokerin vas-
kin
N i i t ä t a r v i t a a n myöskin
sairaalalaitoksessa,
leukakirurgia
sillä
hammas-
kehittyy
suotuisasti.
Ammattiliittonne,
yleensäkin
terveydenhuoltoalan
mattiliitot,
ovat
suhtautuneet
ja
parhaillaan
kuten
periaatteessa
myönteisesti
on aina
eduskunta
miljoonaa
markkaa.
L i u o t i n k ä y t t ö sekä sisällisesti e t t ä p a i tarkistaminen
vas-
taamaan
luonnonvettä
ovat
palkkatasosta
myksistä, joka on aivan luonnollista.
T o i v o m m e , että k u n terveyskeskuksiin
ja sairaalalaitokseen perustetaan h a m niidenkin
tyydyttävälle
ta, emmekä v o i näihin v a i k u t t a a . T i e tysti on lopulta poliittinen kysymys,
miten hammashuolto k a i k k i n e erikoispiirteineen järjestetään.
johon
pro-
kallisesti
yhteiskun-
toimia,
puoli
Eräänä
fluoripitoisuuden
ja muista t y ö - ja sosiaalikentän k y s y -
masteknikkojen
myönsi
kai-
am-
nassa t a p a h t u v a a n alansa k e h i t y k s e e n .
Erimielisyyttä
myöskin
terveyskasvatusta.
tustamiskampanja,
taholta
aina
Ohjelmamme
on loppujen lopuksi melko yksinkerH A M M A S T E K N I N E N NÄYTTELY .. .
jatkoa siv. 14.
ja
erityisesti
parasta
juomaveden
myöskin tehokkaita ehkäisykeinoja.
Toivotan
lääkintöhallituksen
puo-
lesta k a i k k e a o n n e a t e i d ä n 5 0 - v u o t i s päivänänne
ja
työstä
olette
,jota
kiitän
siitä
tehneet
hyväksi.
Teidän
hammashuoltomme
ammattitaitonne
samalla
osaltanne
on
tunnetusti kor-
kealla tasolla ja tulevaisuutta silmällä
pitäen
toivon,
että
samme muodostaa
voisimme
maas-
tehokkaita yhteis-
t y ö r y h m i ä , joissa k o k o h a m m a s l ä ä k e tieteen edustus yhdessä m u u n t e r v e y denhuoltoalan
henkilökunnan
kanssa
parhaalla mahdollisella tavalla parantaisi kansanterveyttä.
m e i s t ä ei o l i s i t y y t y v ä i n e n
saavutuk-
seen.
Näyttelytoimikunnassa
j a ei e n ä ä teoriassa t a r v i t t a i s i , m u t t a
realisteina
tarkas-
m i n e n j a ennen k a i k k e a t o i m i n t a h a m -
myös-
me n y k y i s i n syrjässä p a l k k a r a t k a i s u i s -
edellä o n k ä y n y t i l m i
säännöllinen
tulee m u -
kaan vähitellen yhä enemmän
palkkaus järjestyy teitä
näkymiä
hampaiston
järjestelmälli-
tus, h a m m a s - j a s u u s a i r a u k s i e n h o i t a -
tasolle. M e l ä ä k i n t ö h a l l i t u k s e s s a o l e m Tulevaisuuden
luu
ikäluokat
edellyttä-
hitämme kansanterveyslain
mää
hoidon
vallitsi
so-
p u i s a j a e h e ä t y ö h e n k i . S u u r i ansio sen
t y ä . Uutisissa l u e t t i i n k i n p r o f . N o r o n
puheesta
pitkiä
lainauksia
ainakin
lehdissä
juhlamitalimme
Vuoren.
A m m a t t i k u n t a m m e koostuu
hyvistä ihmisistä, o n h a n k y l l ä
kahdessa u u t i s l ä h e t y k s e s s ä .
Monissa
syntymiseen o l i puheenjohtajan L . O .
julkaistiin
luovutuksesta
kuva
minis-
t ä ä sitä, e t t ä t o i m i k u n t a a m m e k i n o l i
t e r i Seija K ä r k i s e l l e , j o t e n o l i m m e k a i
j o u t u n u t pelkästään symppiksiä.
jotenkin mukana "kuvassa"
tos m i e l l y t t ä v ä s t ä ajasta.
viä
viettäessämme.
Mutta
juhlapäikukapa
meitä
p a h o j a k i n , s a t t u m a n a ei k a i t v o i d a p i -
Lars
Kii-
Nordberg
25
Ansioituneet
JUHLAKOKOUS
Hammasteknisen
järjestötoiminnan
50-vuotisen t o i m i n n a n saavutusten ar-
Hammasteknikko-oppilaiden
toimeenpantavaksi pätevyyselokuun 11. ja 16. päivien
la L i i t o n viimeaikaiset työmyyrät
ammatin
Suomen l i p u i n koristeltu p u h u j a -
huomioitiin
me
niksi
nimen ja m e r k i n
kultakirjaimin.
alalle ja A r t h u r
viritti
Luhrmanin johdolla
mielet juhlamarssillaan j u h l a -
Puheenjohtajamme
Usko Kari-Kos-
k i n e n t e r v e h t i ministeriä, lääkintöhaledusta-
jia j a m u i t a k u t s u v i e r a i t a sekä kollee-
Mukaan on liitettävä: virkatodistus tai siviiiirekisteriote, oikeaksi todistetut jäljennökset käydyiltä kursseilta, työtodistukset,
joista käy ilmi oppiajan pituus, todistus nykyisestä työpaikasta
sekä selvitys aseveivoilisuuden suoritusajasta.
Huomautamme, että oppiajan täytyy olla vähintään 4 vuolta
(48 kk), aseveivoiiisuus- ja sotaväessäoioaikaa ei oteta huomioon.
gojaan tervetulleiksi. H ä n lausui m u u t a m i n sanoin ilonsa L i i t o n
saavutus-
ten johdosta ja v i i t o i t t i tulevaisuuden
näkymiä järjestötoiminnan
Soittokunnan esittämän
osalta.
Järnefeldin
mashuollon
piirissä
sen p a n o k s e s t a .
män
Suomen
ansioristin
ja
kiitti
Presidentin
Leijonan
kiinnitti
Liittoa
myöntä-
ritarikunnan
ministeri
Kärki-
nen m o n i v u o t i s e n t o i m i n n a n j o h t a j a m me M a u n o L l o m a a n r i n t a a n . L o p u k s i
nimissä.
LääkintöhallitukHän
toimivien
koulutustarpeisiin.
ammattikuntien
Puhe o n lyhentä-
m ä t t ö m ä n ä toisaalla lehdessämme.
Nordiska
HAMMASTEKNIKKOJEN
Pertti Alho, Albert Herberz, M a x
H o l m , Mauno Kalliovaara, Usko K a ri-Koskinen, Vilho
Kuukkanen,
Kolivuori,
Aarne
pääsihteeri
Tantekniker
Gunnar
LUeris
Unionin
onnitteli
L i i t t o a k a i k k i e n pohjoismaisten h a m masteknikkojärjestöjen
Lars
meksi.
Lundell
tulkitsi
puolesta.
puheen
Lars
nen, J o u k o V a i r e , A a t e Vesanto.
Juhlavuoden kunniaksi teetti L i i t t o
juhlamitalin.
Sen o n m u o t o i l l u t h a m -
masteknikkomestari
Mitalin
Birgit
Gunnar
ensimmäinen
Koskikappale
ensimmäisen p u -
Haglundille.
tyttärelle,
Ministeri
Seija
K ä r k i n e n sai m i t a l i n s a j o 14. 1 . 1975.
M i t a l i n s a i v a t lisäksi s e u r a a v a t : M i talin
luoja
Gunnar
Koskinen,
prof.
Leo N o r o , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n h a m maslääketieteen laitos, p r o f . K a l e r v o
Koivumaa,
prof.
Lrkki
Rothkirch,
Nils
Puro,
Westerholm,
johtaja
pääsihteeri
Gunnar
Ulrika
LUe-
ris.
Mitalit
luovutti
Gunnar
Koskinen
M a u n o L l o m a a n avustaessa.
Liiton
50-vuotishistoriikin tekijän
t o i m i t t a j a R a f a e l R u i s h a l m e e n sairastuttua
e s i t t i h i s t o r i i k k i a j a sen s y n -
tyvaiheita Mauno Llomaa. Historiikk i a o n m y y t ä v ä n ä L i i t o l l a a 35 m k .
Tunnelmallisen ja
tilaisuuden
suo-
Sakari
Leinonen,
Lundell, Lars N o r d b e r g , K a u k o T i a i -
rehtori
piti
Nur-
Kultaisen ansioristin saivat:
Yngve Raij'n
ham-
Koskinen,
minen.
Liiton
piirissä
ASETTAMA
Gunnar
heenjohtajan
merkityksestä
l o i laajan katsauksen h a m m a s h u o l l o n
PATEVYYSTUTKIJALAUTAKUNTA
Blom,
luovutettiin
työn
Hakijan nimi ja tarkka postiosoite
hakupaperissa.
LÄÄKINTÖHALLITUKSEN
Ander
Allan Raij, L . O . Vuori, K a r l
Liittomme
Juhlapuheen
Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä 1975
kunniajäse-
m i n i s t e r i Seija K ä r k i n e n . H ä n p u h u i
sen p ä ä j o h t a j a p r o f . L e o N o r o .
esiinnyttävä
kutsumalla
ja
jäsenet
seuraavat:
nen.
ministeri onnitteli Liittoa valtiovallan
myöskin
ansioituneet
P r e l u d i n jälkeen astui p u h u j a p a i k a l l e
Valituksi tuiieilie iiimoiletaan hyvissä ajoin hyväksymisestä,
tarvittavista työvälineistä ja -aineista sekä kokeiden tarkemmasta
aikamisajasta ja -paikasta.
on
piirissä
k o r o k e o l i saanut taustakseen L i i t t o m -
lituksen pääjohtajaa, N T U : n
Näihin kokeisiin haluavien on huhtikuun 30 päivään 1975 mennessä lähetettävä hakemuksensa tutkijalautakunnan sihteerille.
OS. Erikoishammasteknikko Mauno Elomaa, Henrikintie 27 A 1,
00370 Helsinki 37.
arvok-
viointitilaisuus o l i puitteiltaan juhla-
tunnelmaan.
Lääkintöhallitus on määrännyt
kokeet hammasteknikko-oppiiaiile
aikana 1975 Helsingissä.
Sulo N u r t o t o i m i
va.
Poliisien soittokunta o l i asettunut e t u -
p ä t e v y y s k o k e e t
Kollega
kaasti ilmoittaessaan päätöksestä, j o l -
päätti
arvokashenkisen
s o i t t o k u n t a esittä-
mällä Ldsvard Griegin
Juhlamarssin.
Lars
Nordberg
27
Jjvjiiuvjqnf
uvv}3uu3[o
sjjipunjSvpi
}}Sxig
sjpxvniG
"ll^g
^a,2uj^
visaannsivniiOiiONVvisvA N3rm3iiiNNO voivsvAn>«
Erikoishammasteknikkokurssi
syyslukukaudella 1975
Valtion hammasteknikkokoulu toimeenpanee hammasteknikon toimen
harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikolshammasteknikkokurssin syysiukukaudeiia 1975. Kurssille ovat oikeutetut hakemaan oppisopimusleitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään
10 vuotta ja hammasteknikkokouiusta valmistuneet hammasteknikot,
jotka ovat toimineet vähintään 5 vuolta hammasteknikkona. Kurssin
pituus on 100 työpäivää ja se aikaa elokuun alussa 1975.
Hakemus osoitetaan Valtion hammasteknikkokoulun johtokunnalle ja se
on varusteltava hakijan täydeiliseiiä osoitteella ja siihen tulee iiittää
seuraavat todistukset:
— oppisopimusteitse valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistettu
jäljennös tääkintöhaiiituksen antamasta iaiiiistamispäätöksestä ja
keskikoulun päästötodistuksesta. Niiden hakijoiden, jotka eivät ole
suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee hakemukseen liittää oppikoulun vastaavan aineen opettajan, jolla on valtion oppikoulun
nuoremman lehtorin pätevyys, antama todistus siitä, että hakija omaa
riittävät tiedot keskikoulun kurssivaatimuksiin kuuluvissa seuraavissa
aineissa: fysiikka, kemia ja terveysoppi.
XIV ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI
Hyvönen, Leo, Jyväskylä; iikka, Kalevi, Oulu; Kaiiasuo, Yrjö, Oulu; Keränen,
Matti, Oulu; Koskela, Olavi, Jyväskylä; Lähde, Orvo, Seinäjoki; Meritähti, Jaakko,
Lohja; Mikkelä, Hellevi, Kauniainen: Rautio, Seppo, Helsinki; Räisänen, Elli,
Tampere; Saimi, Pentti, Joensuu; Salminen Leo, Helsinki.
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT
— hammasteknikkokouiusta valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistettu jäljennös iääkintöhaiiituksen antamasta iaiiiistamispäätöksestä
ja hammasteknikkokoulun päästötodistuksesta.
Vuokrataan
Hakemus liitteineen tulee lähettää huhtikuun 27 päivään 1975 mennessä
osoitteella: Valtion hammasteknikkokoulu, Wallininkatu 2, 00530 Helsinki 53. Hakemuksen liitteet palautetaan vain pyydettäessä.
tai
myydään
MYYTÄVÄNÄ
EHT-
Eht praktiikka, tai erikseen ko-
iaboratorio ja vastaanotto Tor-
jeet, 30 V. toimittu samassa pai-
nossa. Lär. puh. 980-40 209, klo
kassa. Lahden keskustassa. Tie-
17 jälkeen.
dustelut puh. 918-24 755.
Kutsu työkokeeseen, joka järjestetään kesäkuun alussa, lähetetään
työkokeeseen vaiituiiie toukokuun aikupuoieiia.
Huom. Koska koulu on siirtynyt normaaiiin hakumenettelyyn, tulee
jokaisen kurssille hakijan iiittää hakemukseensa kaikki tarpeelliset todistukset riippumatta siitä, onko hakija hakenut aikaisemmliie kursseille. Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon.
Myyntityöstä kiinnostunut nuori NAINEN,
tarvitsemme Sinua laboratorio-osastomme kasvaessa soittele puh. 12 623
Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1975
VALTION HAMMASTEKNIKKOKOULUN REHTORI
Oriola Oy HAMMASVÄLINE
3t
Posliinipäällysteet.
MERKKIVUOSIA
60 V U O T T A t ä y t t i 05. 03. E h t V i 1-
Biodent' Metallkeramik
h o V i n e Imatralla.
50 V U O T T A t ä y t t i 14. 03. H t H o 1g e r S t i g e 11 H e l s i n g i s s ä .
50 V U O T T A t ä y t t ä ä 17. 04. H t O s si
Fransas
VUOTTA
60
A t t e
täyttää
F r a n c k
VUOTTA
60
Kotkassa.
T o i v o
22. 04. E h t .
Uudet Biodent-posliinimassat,
jaloilie ja NE-epäjaloiile seoksille.
Helsingissä.
täyttää
02. 05. E h t .
T y r i s e v ä
Elävät, lämpimät, hohtavat
Biodent metaiii-keramlikka
kruunut ja sillat.
Lappeen-
rannassa.
VUOTTA
60
O l a v i
täyttää
S a l m i
Onneksi
Tampereella.
olkoon!
SHL
KUOLLEITA
A x e l
1975.
Hyvin peittävä
perusmassa = ohuempi
kerros, parempi värintoisto ohuissakin
kerroksissa.
18. 05. L h t .
Johansson
. . . jäsen ja avustuskassan maksut!
kuoli
7. 2.
H ä n o l i k u o l l e s s a a n v a j a a 80-
Miellyttävä, riskivapaa
työskentely: Hyvin muotoiltavaa,
kiinteää, minimaalinen kutistuma,
värlnsäpitävä uusintapoltoissa.
vuotias.
Vanhan
jäsenen m u i s t o a
kunnioit-
taa S H L .
Itsenäiseen työskentelyyn
tyvä, oma-aloitteinen
Vaikofluorisoiva.
Opaiisoiva.
Vielä vuosien kuluttua
suussa yhtä kaunis kun
ensimmäisenä päivänä.
"HAMMASTEKNIKKO"-lehden
pys-
Korkea leikkuu,
isku ja painekesto =
Peite on suussa
esiintyviile kuormituksiiie
erittäin
vastustuskykyinen.
seuraava numero Inlmestyy
kesäkuun
puolessa
HAMMASTEKNIKKO
saa työpaikan Lappeenrannassa.
Lähemmin:
HAMMASLABORATORIO
A. HÄNNINEN
välissä.
aiottu aineisto pitää olla toimituksessa
toukokuun
15
mennessä.
p:ään
Biodent
Kesäkisat pidetään elokuussa
Helsingissä, josta lähemmin seuraavassa numerossa.
Huomattavasti parantunut
kiinnittyvyys kaikkiin
testattuihin metalleihin.
Tähän numeroon
Vaitak, 34, 3 krs, Puh. 14979-953
32
Kaikki massat ovat
sävyltään ja transparentiltaan uudelleen
sovitetut = Varmempi
Biodent värien toisto.
Kaikki Biodent keramiikkamassat purkeissa ä 20g
tai 75 g. Muotoiiuneste.
Posliinin-eroitusiakka.
Maaiivärit, maaiivärin neste.
Toimitus
Suorr.essa:
DETREY
"^DENTALDEPOT"
De Trey Geseiischaft mbH
62 Wiesbaden
Eteläranta 2 Heisir>ki
puh. 12 601
VITA
SYNOFORM
tr
TAKAHAMPAISSA
puremisteho ja
esteettisyys yhtyvät
harmoonisesti —
myös ristipurennassa
— helppo asetella —
saatavana posliinista
ja akryylistä —
kannattaa kokeilla!
Valmistaja:
VITA ZAHNFABRIK
Säcklngen
Länsi-Saksa
YKSINMYYNTI:
xj V E I K K O A U E R
f
\
PUH. 174 213 — VUORIK. 22 A -— HELSINK I 10
Löytyisikö
HAMMASTENiKKOA,
joka perustaisi oman hammaslaboratorion Kauhajoelle.
Koko laaja Suupohja, jonka keskuksena Kauhajoki on,
on vailla hammasteknikolta. Kuhajoen vaikutusalueella on
n. 25 000, Kauhajoella 15 000 ja Kauhajoen keskustassa
n. 5 000 asukasta.
Alueen terveyskeskuksiin el tule hammasteknikon virkoja
nykyisten suunnitelmien mukaan. Alueella on huomattavaa
hammasteknisten palvelujen kysyntää. Paikkakunnalle tulosta kiinnostuneet voivat ottaa lähemmin yhteyttä terveyskeskuksen talouspäällikköön,
puh. virka-alkana 963-11011/51.
Kauhajoki 30. 2. 1974
TERVEYSLAUTAKUNTA
sarjassa laboratorio- '
työjuhtia:
KAVOfAttlH
l\/OCLAR
4 A
A
#
y
i
Tl
SR - VIVODENT [PEi ja VIVOPERL PEj -etuhampaat
saatavana nyt myös kahden hampaan sarjoissa: ykköset,
kakkoset ja kolmoset voidaan valita yksilöllisesti
ORTHOTYP -takahampaat
helpot asetella täydelliseen artikulaatioon
Sarodent Oy
Kauppiaskatu
20100 T u r k u
P u h . 15
031
11 C
10
P o h j o i s e s p l a n a d i 2 5 A. 0 0 1 0 0 Helsinki 10. puh. 9 0 - 1 2 6 2 3 A u r a k a t u 8. 2 0 1 0 0 T u r k u 10. puh. 9 2 1 - 3 3 6 5 3 3
Jyväskylä
•
Kuopio
•
Lahti
•
Oulu
•
Pori
•
Seinäjoki
•
Tampere
Takuuetiketti. Älä unohda
sitä työselostuksesta!
f 4
Oaran
Hammasväline esittelee
Garanterat
SJÖDINGS
C
-GULD
Te jotka käytätte
Sjödingin C-kultaa
ilmoitatte tietysti
sen myös hammaslääkäreille.
Näin ollen keskikovaa
kultaa! Tämän sanonnan taakse saattaa
piiloutua hyvin paljon.
Jos vain kirjoitatte
C-kultaa lähetteeseen
ja laskuun Ilmaisee se
hänelle vain että käytätte l u o k k a
lll-lku Itaa
FDI- standardista.
Jos sitävastoin käytätte takuuetikettiä
johon merkitsette C
el ole epäilystäkään
mitä on käytetty.
Ehdottomasti laatukultaa, jonka takeena
A
Jolin ^iö<liii£&Co
GARDSVAGEN 2 • ' 1 7 1 5 2 S O L N A T E L 08'8303 85
Suomessa:
on kokemus ja taito.
Se antaa hammaslääkärille lisää luottamusta teihin ja työmenetelmiinne.
Näin ollen älä unohda
takuuetlketin olemassaoloa, vaan käytä sitä
jatkuvasti kalkissa
kultatöissä laadun
takeena.
Vaativaan kuitatekniikkaan
kultavalulinlfiOTS
sähkö- tai kaasusulatuksella
•"DENTALDEPOT"
Eteläranta 2 Helsinki puh. 12 601
iUif#IIAMMASVÄLINE
Pohjoisesplanadi25A,00100HelslnkllO, puh.90-12623 Aurakatu8,20100Turku 10, puh921-336633
lyvaskylä • Kuopio • U h t i • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere
JOUKKOJULKAISU
V'Biocron-akrylihammas on
uudella tavalla kerrostettu.
Denttini ja kärkimassa
limittyvät sormimaisesti
toisiinsa ja tästä johtuu
eloisa värileikki
proteettisesti tärkeällä,
näkyvällä kärkialueella.
Luonnollisuutta on vielä 4
väreillä sävytetty: Biocron- /
akrylihampaat ovat tunnetun
Biodent väriasteikon mukaisia.
Esteettisyydeltään,
malleiltaan, rakenteeltaan ja
materiaaliltaan on Biocron
korkea - arvoinen jäsen
ajanmukaisessa Biodent
ohjelmassa korvattaessa
omia hampaita.
I//
tclx'*"''"'"
Luonnonmukaisten
hampaitten elävyyttä
Biocron
Akryli-etuhammas
Biodent
ohjelmaan
Suomessa:
De Trey Geseiischaft mbH
Wiesbaden
P^S^
4.Z^
"DENTAOEPOr
Eteläranta 2 Helsinki puh. 12 601