1. No category

hammas
teknikko
Oikomishoito ja siltaprotetiikka — Posliinimassan kerrostus
erikoisnestettä ja esipoltettua posliinijauhetta käyttäen —
Etuhammasalueen posliinilaminaattipäällysteet — Kesäkisat
— Tuoteuutisia
5
1986
(VOCLAR — M ETALLIKERAM IA
ITS -
POSLIINIMASSAT
ITS — OLKAPÄÄMASSAT
H T E
— POSLIINIMASSAT
ORIOLA
Hammasväline
heti paikalla
OY
Espoo: 90-4291
Joensuu: 973-242 71
Oulu: 981-348 222
Seinäjoki: 964-225 70
Tampere: 931-351 52
Turku: 921-336 533
The Vitapan® System
Kaikki samalla väriskaalalla
Vitapan
®
akryylihampaat
Vita VMK 68
päällepolttoposliini
Vitadur-N
jakkuposliini
Vitapan®
K+B-materiaali
Kaikki samasta palvelutalosta
Vita Zahflfabrik
,
..
, .
r>a(J baCKingen
0
HYVÄSTÄ Plandentoy
„
^ V V ^
O I
I O
_ V
I A
I #V
Mekaanikonkatu 5. 00810 HELSINKI
Puijonkatu 26—28, 2 krs, 70100 KUOPIO
Kauppiaskatu 5, 20100 TURKU
S VEITSILÄISET
<4<$fe
KULLAT
OR
R II D E A L
E sSTTEETTI ICCO
Keltainen kultaseos metallokeramiaan
- todella keltainen
- erinomaiset fysikaaliset ominaisuudet
- hyvät valuominaisuudet
Koostumus: Au 85,5 Pd1,0 Ag0,5 Au+Pt-ryhmä 96,5 %
EsTETICOR O p A L
Kulta-palladiumseos metallokeramiaan
- ei posliininvärjäytymiä
- optimaaliset fysikaaliset ominaisuudet
- erinomaiset valuominaisuudet
Koostumus: Au 51,5 Pd 38,5 Ag 0,0 Au+Pt-ryhmä 90,0 %
PROTOR2
Keltainen kultaseos kruunu-ja siltatöihin
- täyteläinen kullankeltainen
- helppo valaa
- vaivaton työstää ja kiilloittaa
Koostumus: Au 74,5 Pd 3,5 Ag 12,0 Au+Pt-ryhmä 78,0 %
Kaikki C & M seokset täyttävät korkeimmat kansainväliset
normit ja ovat NIOM:in hyväksymiä.
LIITY TYYTYVÄISTEN KÄYTTÄJIEN JOUKKOON!
Plandent oy
90-7554366
131
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N K E S K U S L I I T T O R.Y.
K a n s a k o u l u k a t u 10 A 21
00100 Helsinki
Puh: 90-694 3866
Paljon olisi nuijalla töitä
43. Vuosikerta 1986
Issn 0780-7783
Päätoimittaja
Leena Siirala p u h . 90-694
Toimitusneuvostona
3866
toimii
keskusliiton hallitus
Lähivuosien aikana olette
saaneet tältä palstalta lukea
kirjoituksiani keskusliitosta ja
sen vaiheista kyllästymiseen ast i . N y t k u n erikoishammasteknikkoliitto näyttää lopullisesti
jättävän keskusliittomme ja t i lanne siltä osin r a u h o i t t u u ,
voimme m e k i n keskittyä asioih i n joita ympärillämme tapahtuu ja myös n i i h i n epäkohtiin
jotka
ammattikuntaamme
kohdistuvat. Ja niitähän o n .
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN
KESKUSLIITON HALLITUS:
I pj M a r k k u J ä r v i n e n
os. S a m m o n k a t u 1 3 , 3 3 5 4 0 T a m p e r e , p . 9 3 1 - 5 5 1 6 7 4
II p j V e l i H e i k k i n e n
os. R a u t a t i e k a t u 10, 9 0 1 0 0 O u l u , p . 9 8 1 - 2 2 5 9 6 0
Lehden
toimituskunta:
Leena Siirala
Teppo Sarpila
I I I pj T a p i o L a m m i n e n
H o r n i n k a t u 15
24100 Salo, p . 924-154 30
Esko N i e m e n m a a
Toiminnanjohtaja Leena Siirala
Kosti Uusitalo
K a n s a k o u l u k a t u 10 A 2 1 , 0 0 1 0 0 H e l s i n k i , p . 9 0 - 6 9 4
3866
Lars N o r d b e r g , R i i t a n k u j a 1 — 3 E , 0 0 8 4 0 H e l s i n k i , p . 9 0 - 4 0 7 4 0 0
Kirjoituksia lainattaessa o n
lähde mainittava.
Matti T a i m i n e n , P u u t a r h a k a t u
15 B , 2 0 1 0 0 T u r k u , p .
921-278
34
K o s t i U u s i t a l o , R i i h i t i e 8, 0 0 3 3 0 H e l s i n k i , p . 9 0 - 4 8 7 9 7 2
T a p i o V a s a r a , K a n s a k o u l u k a t u 10 A 21, 0 0 1 0 0 H e l s i n k i , p . 9 0 - 6 9 4
3866
N i l s B a n g , E u r a n t i e 1 2 — 1 4 , 0 0 5 5 0 H e l s i n k i , p . 9 0 - 7 6 8 768
E e r i k k i V u o r i m i e s , K a u p p a k a t u 3 A , 3 3 2 0 0 T a m p e r e , p . 9 3 1 - 2 8 4 57
Itä-Hämeen
K i r j a p a i n o 1986
R e i j o L a i t i n e n , P e u r a k a t u 16 C 1 1 , 9 8 1 2 0 K e m i j ä r v i , p . 9 6 9 2 - 1 1 6 9 7
Leif W a l l e n , H e v o s m ä k i 33, 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i , p . 90-298 766
Y r j ö R a u t i a l a , K i r k k o r i n n e 4, 13100 H ä m e e n l i n n a , p .
Hammasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt
E r i k o i s h a m m a s t e k n i k k o l i i t t o ry
H a m m a s l a b o r a t o r i o l i i t t o ry
Pj. Veli H e i k k i n e n
P j . Lars N o r d b e r g
Rautatienkatu
R i i t a n k u j a 1—3 E
10
9 0 1 0 0 O u l u 10
00840 Helsinki
puh. 981-225 960
p u h . 90-407 400
Varapj. Tapio L a m m i n e n
Toiminnanjohtaja
H o r n i n k a t u 15
Leena Siirala
24100 Salo
K a n s a k o u l u n k a t u 10 A 21
P u h . 9 2 4 - 1 5 4 30
0 0 1 0 0 H k i 21
Valtion
hammasteknikkoopiston K u o p i o n sivuosaston
avajaispuheessaan
lääkintöneuvos Helmer N o r d l i n g esitti
muunmuassa
suhdelukuja
hammasteknikkojen ja hammaslääkäreiden määristä Suomessa. Vuonna 1970 o l i yksi
hammasteknikko 5 , 5 : t t ä hammaslääkäriä k o h d e n . Tänään
sama suhde o n 1:6,6 e l i yhtä
hammasteknikkoa kohden 6,6
hammaslääkäriä.
Samoin
N o r d l i n g esittää laboratorioteknikoiden määrän laskeneen
345:stä 331:een ja samanaikaisesti erikoishammasteknikoi-
den määrän kasvaneen 164 :stä
3 7 8 : aan.
Lääkintöneuvos
N o r d l i n g otaksuu myös, että
erikoishammasteknikot
eivät
ole
kiinnostuneita palvelemaan
hammaslääkäreitä
ja
näin ollen hammasteknikoiden koulutusmääriä pitäisi l i sätä tai erikoishammasteknikkokoulutusta vähentää.
Jos verrataan aikoja 15 vuotta sitten voidaan todeta myös
hammaslääkäreiden
tehtäväkuvan erilaisuus. Nykypäivän
lisääntyneet kunnalliset virat,
joissa työ o n usein ennaltaehkäisevää ja erikoistuneisuus,
eivät suinkaan lisää protetiikan
tarvetta, vaan helposti yksikin
hammasteknikko 6,6:ta h a m maslääkäriä kohden riittää.
Myös erikoishammasteknikot yhä enenevässä määrin palvelevat hammaslääkäreitä, o n pa paljon niitäkin, jotka eivät
edes kliinistä potilastyötä tee.
Otaksunkin, että erikoishammasteknikkotutkinto
lisää
myös laboratorioteknikon kykyä suoriutua työstään paremmin.
Myös meillä-on yksi erittäin
tärkeä a m m a t t i k u n t a , jonka
N o r d l i n g u n o h t i kokonaan;
hammaslaborantit. Heitä o n
valmistunut 15 vuoden aikana
satoja ja oikaisevat varmasti
sen " v i n o u t u m a n " joka pelkästään
edellä m a i n i t t u j e n
suhdelukujen varjossa voidaan
nähdä. K u n vielä tiedetään
hammaslääkäreiden moraalittomuus lähettää hammasteknisiä töitä maamme rajojen u l kopuolelle, voin vain toivoa
olevani väärässä ennustaessani,
että Suomessa on työttömiä
hampaantekijöitä
vuonna
2001.
M a r k k u Järvinen
P.S. Erikoishammasteknikkolehden vastaavaa päätoimittajaa kehottaisin jostain kaivamaan lisää j u t u n aiheita. T u n t u u vähän erikoiselta k u n k o l me erikoistoimittajaa käsittelevät samaa aihetta
samassa numerossa.
nimim. "Nuijamies"
p u h . 90-694 3866
Toiminnanjohtaja
Harri Aalto
Ristiaallokonkatu 7
02320 Espoo
P u h . 90-146 611
133
Posliinimassan kerrostus erikoisnestettä
ja esipoltettua posliinijauhetta käyttäen
Julk. Q D T 7 / 8 6
Siitä lähtien, k u n posliinijauhe t u l i käyttöön hammastekniikassa, keraamikoilla on
ollut vaikeuksia saada k r u u nuproteesi väriltään, m u o d o l taan ja hinnaltaan asiakkaan
toivomusten mukaiseksi. Val i t t u menetelmä, luotettava
henkilökunta ja tarkka tuotevalvonta takaavat hyvän lopputuloksen. Vuosien m i t t a a n
on valittavanamme o l l u t useita
tuotteita saavuttaaksemme paremman väritoiston, parantamaan massan rakennetta ja käsittelyominaisuuksia.
Jotkut
näistä tuotteista voivat k u i t e n k i n aiheuttaa ongelmia h a m masposliinin väriin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tislattu
vesi on u s e i m m i n käytetty neste säilyttämään posliinipulveria kosteana ja joustavana.
Koska vesi h a i h t u u nopeasti
kuivaten p o s l i i n i n , ovat m o n e t
tuottajat valmistaneet nesteitä, jotka poistavat k u i v u m i s ongelman. Posliinimassat sisältävät usein orgaanisia väriaineita, jotta erotamme kaula- ja
kärki värit toisistaan.
Posliinin p o l t t a m i n e n ei ole
mitään tarkkaa tiedettä — tehdessämme massausta ja m u o toilua näkemättä lopputulosta
ennenkuin
polton
jälkeen.
Posliinimassat eivät ole pullossa olevan värikoodin värisiä,
joten normaaleja nesteitä käytettäessä keraamikon on vain
luotettava valmistajan m e r k i n töihin.
Laboratorionpitäjän
tulisi k u i t e n k i n investoida ja
omaksua kaikki uudet materiaalit ja välineet, jotka parantavat tuotetta ja vähentävät työtä
vaativia menetelmiä. O n ole-
134
massa koostumukseltaan u u denaikaisia muotoilunesteitä,
jotka saattavat näkyviin posliinijauheessa olevat metallioksiidivärihiukkaset ja näin myös
posliinimassan h a l u t u n värin
näkyväksi jo ennen p o l t t o a .
Tämä neste o n s u u n n i t e l t u
käytettäväksi sellaisenaan i l man, että sitä sekoitetaan tai
laimennetaan m u i l l a nesteillä.
Sitä voidaan käyttää kaikkien
massojen sekä maalivärin ja lasitteen kanssa. H a l u t t u väri t u lee esiin myös massojen sekoituksissa. Neste m u u t t a a posliinin tasaiseksi massaksi, eikä
murru tai sakkaannu m u o t o i l taessa. T o i m i i k u t e n l i u o t i n ,
eikä vahingoita mallia tai metallirunkoa, joten mitään suojauksia tai eristyksiä ei tarvita.
Nesteen
(rainbowliquid)
avulla saavutetaan enemmän
työskentelyaikaa tarvitsematta
pelätä
massan
kuivumista
etenkin suurissa töissä. H y v i n
kondensoitu posliinimassa k u tistuu vähemmän p o l t o n aikana ja antaa keraamikolle m a h dollisuuden saavuttaa t o i v o t t u
muoto y l i m u o t o i l e m a t t a massausta. Pienempi k u t i s t u m a
vähentää myös m e t a l l i r u n k o o n
kohdistuvia jännityksiä. Saavutetut värit ovat syvempiä ja
kirkkaampia sekä posliinin t i heys ja kestävyys on erinomainen. Massaa voidaan käsitellä
joko sivellin- tai spaattelitekniikalla sekä polttoa millä posl i i n i u u n i l l a hyvänsä.
Tekniikka
Opaakkimassaus
voidaan
tehdä joko i n s t r u m e n t i l l a tai
siveltimellä (kuva 1). Massa
täytyy täristää hyvin ja kosteus
poistaa imupaperilla. Poltettu
opaki peittää m e t a l l i n sileänä
ja tiheänä kerroksena (kuva 3).
Värikontrasti o n s i l m i n nähtävä verrattaessa värimallihammasta p o l t t a m a t t o m i i n vedellä
(kuva 4) ja erikoisnesteellä
(kuva 5) k o s t u t e t t u i h i n posliinimassoihin. Posliinijauheesta
täytyy poistaa orgaaninen värikoodiaine, jotta posliinin todellinen väri tulisi esiin. K u vassa 6 on kahdenlaista nesteellä kostutettuja posliinimassoja; vasemmalla esipoltetut
(org. värikoodit poistettu) ja
oikealla tavalliset värikoodatut
massat. Jos haluat tehdä tarkan väritestin, poista puolet
skaalahampaasta (kuva 8) ja
täytä poistettu osa erikoisnesteellä kostutetulla posliinimassalla (kuva 9).
Kerrosta ja m u o t o i l e k r u u nutyö normaaliin tapaan (kuva
10). Leikkaa ja lisää erikoisväriefektit hampaan anatomian
mukaan (kuva 11). M u o t o i l u
voidaan rajoittaa sopiviin m i t tasuhteisiin (kuva 12), jotta
kutistuma jäisi m a h d o l l i s i m man pieneksi. L u o n n o l l i n e n
karakterisointi saadaan lisäämällä maalivärejä kosteaan oklusaalimassapintaan (kuva 13).
Viimeistelty massaus näyttää
polttamattomana
väreiltään
väriefekteiltään
samanlaiselta
k u i n posliinipolton
jälkeen
(kuva 14). Muotoiluneste on
poistettava m a h d o l l i s i m m a n
tarkasti täryttämällä (kuva 15).
K u n massaus on valmis, laita
työ polttoalustalle ja kuivaa se
u u n i n edessä (325 C) (kuva
16). Työn kuivuessa osittain se
5. Erikoisnesteellä kostutettu esipoltettu massa
6. Erikoisnesteellä kostutetut massat, vasemmaila esipoltettu massa, oikealla tavanomainen massa
135
137
alkaa m u u t t u a opakkimaiseksi
(kuva 17). Laita työ u u n i i n
(325 C) ja odota kunnes massa
on täysin k u i v u n u t (kuva 18).
Sulje
ja p o l t a . Jos posliinimassauksessa käytetään nesteenä vettä, eivät väri tule näkyviin ja värisekoitusten tekeminen on vaikeata (kuva 19).
Erikoisnesteen käyttö auttaa
värien oikeassa
sijoituksessa
(kuva 20). Viimeistelty työ
näyttää luonnolliselta (kuva
21). Väri on hyvä myös alueil-
la, joissa on vähän tilaa (kuva
22). 0,9 m m paksuus takaa
vielä hyvän värin v o i m a k k u u den (kuva 23). K u n poistat
posliinimassasta ns. orgaanisen
värikoodin, laita jauhe tulenkestävään astiaan (kuva 24) ja
lämmitä tavallisessa esilämmitysuunissa 525 C° ja pidä jauhe loppulämpötilassa 25 m i n .
(kuva 25). Edellä kerrottu erikoismuotoiluneste antaa keraamikolle v a r m u u d e n oikeasta väristä jo ennen posliinin
polttoa. Massan tiheys vähentää polttokutistumaa ja parantaa m u o t o i l u t a r k k u u t t a . Pidempi työskentelyaika ja nesteen
muotoiluominaisuudet
vähentävät myös vaaroja m o n i mutkaisissa ja suurissa töissä.
Toimituksen
huomautus:
Samanlaiset
ominaisuudet
ovat apteekista saatavalla Methylsalisyyl-nesteellä, mikä on
vaarallista nauttia.
17. Osittain k u i v u n u t massaus alkaa m u u t t u a
opaakkimaiseksi.
18. Täysin kuiva työ uunissa
19. Massaus vettä käyttäen nesteenä
20. Massaus erikoisnestettä käyttäen
138
TUOTEUUTISIA
Ivoclar / Vivadent-estetiikkaa
f asaadikuori t e k n i i k k a :
Fasaadi voidaan valmistaa
joko SR-ISOSIT-N- tai ITSkeramiamassoilla.
Kumpikin
systeemi omaa hyvät työskentelymateriaali- ja esteettisyysominaisuudet.
Indikaatiot:
— kiillehypoplasia
— kaikentyyppiset
värjäytymät
— I I I , I V tai V l u o k a n isot
täytteet
— asentovirheet
— tappihampaat tai diasteemat
Edut:
sovinnaisiin proteettisiin ratkaisuihin nähden
— lyhyempi työskentelyaika
— vähäiset kustannukset
— ei metallireunoja
— ei toiminnallisia haittoja
— vähäiset
hammaskiilteen
menetykset
— ei puudutusta eikä kipua
— väliaikaiset ratkaisut eivät
ole välttämättömiä
SR-ISOSIT-N-fasettien edut
ovat yksinkertainen ja nopea
valmistaminen k u i n myös korkea m u r t o l u j u u s . Mahdolliset
korjaukset voidaan tehdä suussa Heliositillä.
140
O I K O M I S H O I T O JA S I L T A P R O T E T I I K K A
— käyttökelpoinen yhdistelmä, kun
purenta on muuttunut
Julkaistu Hammaslääkärilehdessä N o 16/86
Clas-Henrik Bengs, H L L
Göran Fagerström, H L L
H y v i n s u u n n i t e l t u kokonaishoito ja eri alojen
hammaslääkäreiden yhteistyö luovat p o h j a n hyvälle
hoitotulokselle monissa vaikeissakin tilanteissa. Artikkelissa
esitetään käytännön esimerkkitapauksia oikomishoidosta ennen
hammasproteettista hoitoa sekä selvitetään proteettisessa työssä
noudatettavia periaatteita.
Elintason noustessa kasvaa
yleisön kiinnostus hammashoitoon ja o m i e n hampaiden säilyttämiseen. Potilaat edellyttävät
ammattikunnaltamme
mahdollisimman korkeata taitotietoa ja alan kehityksen seuraamista. Hyvään p a l v e l u u n
k u u l u u , että hammaslääkäri
kertoo potilaalleen kaikista tämän päivän h o i t o m a h d o l l i suuksista. Potilas sitten viime
kädessä päättää, onko hän
kiinnostunut tai onko hänellä
varaa n i i h i n . Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein y h teistyötä eri alojen erikoishammaslääkäreiden kanssa. H a m paiden siirrot oikomishoidolla
ennen
hammasproteettista
hoitoa helpottavat usein proteettista työtä ja parantavat
lopputulosta.
Tavallisimmat
preproteettiset
oikomistoimenpiteet
Ylipurennan
järjestäminen
Etuhammasalueen ylipurennan korjauksissa voidaan joskus käyttää irtokojeita, m u t t a
useimmiten
pääsee
tehokk a i m m i n tulokseen t u r v a u t u malla kiinteisiin kojeisiin. Erilaiset kaaret, joilla saadaan ai-
kaan laajennusta, supistusta,
depressiota ja torque-liikkeitä
eli
j u u r e n kallistuskulman
muutoksia, voidaan tarvittaessa yhdistää ekstraoraalisten vetojen tai intermaksillaaristen
kumivetojen kanssa.
Bukkaalialueella käytetään
useimmiten ristikumivetoja ja
Quad-helix-levityskaaria.
Tukipilarien
välisten
etäisyyksien
järjestäminen
Parhaimman
kontrollin
näissä siirroissa antaa k i i n t o k o jeen labiaalikaari, j o l l o i n h a m paat siirretään kaarta p i t k i n
käyttämällä vetovoimia, työntövoimia ja esteitä sopivina y h distelminä.
Ham mas kaaren
pidentäminen
Tällainen
siirto
tehdään
useimmiten alaleuassa, j o l l o i n
samalla päästään käyttämästä
vapaapäätteistä irtoproteesia.
Distaalisin premolaari siirretään taaksepäin yhden h a m paan leveyden verran, ja syntynyt aukko täytetään sillalla.
Hammas siirretään työntämällä sitä labiaalikaarta p i t k i n tai
vetämällä sitä limakalvokantoisesta distaalisesta akryylipelotista.
Tukihampaan
pystyyn
nostaminen
Useimmiten on kysymys alaleuan molaarista, joka mesiaalisen naapurin puuttuessa o n
kallistunut mesiaalisesti. Tällöin käytetään etualueen h a m paita ankkureina ja nostetaan
molaari pystyyn vahvalla, m u t ta joustavalla labiaalikaarella.
Ylipuhjenneen
hampaan
painaminen
kuoppaansa
Puuttuvan antagonistin takia e l o n g o i t u n u t hammas voidaan painaa takaisin alveolikuoppaansa kiinteällä labiaalikaarella. Tällöin o n yleensä
vielä distaalisemmin sijaitseva
ankkurihammas
välttämätön
ja lisäksi pitää a n k k u r i h a m paalla olla oma antagonisti jäljellä, m u u t e n se nousee kuopastaan.
juuren
esiinvetäminen
Ikenen alle f r a k t u r o i t u n u t
tai karioitunut hammas v o i daan oikomalla vetää esiin
k r u u n u - tai siltapilariksi. Pari
naapurihammasta esiinvedettävän hampaan k u m m a l l a k i n
puolella
riittää
ankkuriksi
kiinteälle pikkukojeelle. Tarvittaessa voidaan käyttää myös
irtolevyä ankkurina.
Proteettiset
hoitoperiaatteet
Kiinteällä proteettisella rekonstruktiolla pyritään hyvään
toiminnalliseen ja esteettiseen
lopputulokseen.
Esimerkkitapaukset o n h o i dettu noudattaen
seuraavia
periaatteita:
141
Potilas A.
Purenta-fysiologinen
tarkastus
Tavanomaisen tarkastuksen
lisäksi tehdään perusteellinen
purentafysiologinen tarkastus:
— purentatyyppi
— toiminnalliset kudosvauriot
— alaleuan liikkeet
— leukanivelet
— puremalihakset
— alaleuan kontaktiasemien
(okluusion) stabiliteetti interkuspaaliasemassa (IP) ja r e t u u sioasemassa (RP)
— alaleuan k o n t a k t i l i i k k e i d e n
(artikulaation) häiriöt: l i u k u
retruusioasemasta interkuspaaliasemaan,
lateriaaliliikkeet
(ohjattu) ja protruusioliikkeet
(ohjattu). Mahdolliset interferenssit rekisteröidään.
Preproteettinen
purennan
hionta
Preproteettiseila p u r e n n a n
hionnalla pyritään stabiiliin
okkluusioon ja interferenssittömään artikulaatioon.
— stabiili okkluusio interkuspaaliasemassa: K u n potilas
puree kevyesti yhteen tai nakuttelee kevyesti takahampaillaan, syntyy yhtaikainen k o n takti k u m m a l l e k i n puolelle eikä potilas pysty erottamaan
korotusta.
Maksimaalinen
määrä hampaita o n kontaktissa ja kontaktiääni on kirkas ja
rerävä. K u n potilas puree l u jasti yhteen edellisestä asemasta, alaleuka ei saa l i u k u a eikä
kallistua.
— stabiili okkluusio retruusioasemassa: K u n hammaslääkäri vie alaleuan retruusioasemaan ja nakuttelee kevyesti
yhteen, pätevät samat säännöt
142
kuin
interkuspaaliasemassa.
K u n potilas retruusioasemassa
puree lujasti yhteen, alaleuka
ei saa liukua.
— interferenssitön a r t i k u laatio: K o n t a k t i l i i k k e e t ovat
tasaiset joka suuntaan. K u n
alaleuka on siirtynyt m i l l i m e t rin sivullepäin stabiilista okkluusiosta, k o n t a k t i o n ainoastaan työpuolen k u l m a h a m paassa tai sen alueella. K u n
alaleuka on siirtynyt m i l l i m e t rin eteenpäin stabiilista okkluusiosta, kontaktialue on ainoastaan inkisiivialueella.
Käytännössä ei aina saavuteta yllä olevia päämääriä, m u t t a
varsinkin mediotruusiointerferenssit ovat vahingollisia. O i kein tehty h i o n t a ei madalla
purentaa.
Pilarihampaiden
hionnat
Koska alaleuka m a n i p u l o i d a a n
tähän asentoon hetkellisesti
(nakuttelu), eivät silikoni- tai
kumipastaindeksit
sovellu.
K u n purenta on syvä tai mad a l t u n u t , sitä joudutaan usein
korottamaan riittävän tilan aikaansaamiseksi. Pienet korotukset voidaan tehdä suoraan.
Suurempien korotusten t o i m i vuutta kannattaa kokeilla väliaikaisilla silloilla.
kanssa etukäteen. Vaikka yhteistyö on v a k i i n t u n u t t a , pitäisi ainakin vaativissa tapauksissa katsoa työmalleja yhdessä
tai keskustella toteutuksen yksityiskohdista.
Esimerkkitapausten
hammasteknillisestä
toteutuksesta vastasi hammasteknikkomestari Lars N o r d berg ja l o p u l l i n e n värin valinta
tehtiin laboratoriossa.
Jäljennöstekniikka
Potilas
A on
35-vuotias
mies, joka o l i menettänyt r u n saasti hampaita nuorena karieksen ja puutteellisen h o i d o n
takia. Yläleuassa o l i jäljellä yksi molaari, d . 18, m o l e m m a t
kulmahampaat ja kolme premolaaria, d d . 14, 24, 25. A l a leuasta p u u t t u i d . 46 ja d . 45
oli p u h j e n n u t d . 4 7 : n naapuriksi (kuvat 1 , 2, 3 ) . Potilas o l i
käyttänyt neljän etuhampaan
irtoproteesia ja p u u t t u v i e n antagonistien takia olivat alamolaarit d d . 47 ja 37 puhjenneet
yli normaalin okklusaalitason
kosketukseen yläleuan harjanteiden kanssa. Potilas toivoi i t selleen kiinteitä siltoja irtoproteesin tilalle, j o l l o i n oikojan
valmistelevat työt kävivät välttämättömiksi.
Ylähammaskaarta p i d e n n e t t i i n siirtämällä
d . 25 distaalisesti yhden premolaarin leveyden verran. K o jeena käytettiin potilaan vanhaa proteesia (kuva 4 ) . Siitä
poistettiin d . 25:n p i n n e , levyä jatkettiin h i e m a n distaalisesti ja siihen lisättiin Adamspinne d . 24: ään sekä kuvan 4
mukainen jousi, jolla d . 25
työnnettiin taakse.
K a i k k i tarkkuusjäljennökset
otettiin hydrokolloidilla (agaragar). H y d r o k o l l o i d i o n hydrof i i l i n e n aine, ja täten syljen ja
kudosnesteen
aiheuttamat
epätarkkuudet m i n i m o i d a a n .
Artikulaattorin
käyttö
Dentatus-artikulaattoria
käytettiin keskiarvoilla, paitsi
tapauksessa A , jossa käytettiin
kasvokaarta.
Hyvä sillan pysyvyys saavutetaan m a h d o l l i s i m m a n y h densuuntaisilla
hionnoilla.
Esimerkkitapauksissa h i o n n a t
tehtiin vapaalla kädellä i l m a n
parallellointi-instrumenttia.
Sen sijaan tarkastettiin m a h dolliset allemenot h o i d o n aikana
alginaattijäljennökseen
tehdystä kipsimallista parallellometrin avulla. Kahdessa tapauksessa j o u d u t t i i n käyttämään lisäretentioita r u u v e i n ,
koska t u k i p i l a r i t olivat matalat. Näissä käytettiin erisuuntaisia ruuveja (VSMS splintmate system, W h a l e d e n t ) tai
lukitusruuveja
(splint-mate
system, W h a l e d e n t ) .
Esteettiset näkökohdat on
jätetty aiheen laajuuden takia
tämän tarkastelun u l k o p u o l e l le. Toiminnallisesti sillat o n
rakennettu stabiiliin okkluusioon ja interferenssittömään artikulaatioon samojen sääntöjen m u k a a n , jotka on esitetty
preproteettisen h i o n n a n y h teydessä. K r u u n u t on m u o t o i l tu n i i n , että alaleuka pystyy
vapaasti asettumaan stabiilisti
IP:n ja RP:n välille (freedom
in centric tai long centric).
Purennan määrittely
ja
mahdollinen
korotus
Purenta määriteltiin retruusioasemaan
vahaindeksillä.
Yhteistyö
laboratorion
kanssa
Yleisistä periaatteista kannattaa sopia hammasteknikon
Siltojen
muotoilu
Potilastapauksia
Alakaaren tasoitus o l i vaikeampi ja siinä käytettiin kiinte-
Kuva 9
Kuva 10
ää edgewise-kojetta molaarin
painamiseksi kuoppaansa. D .
48:n ankkuriarvo ei olisi yksinään riittänyt naapurin painamiseksi alas, m u t t a d . 48 sai
onneksi lisätukea antagonististaan d . 18 purennan kautta.
Kymmenen kuukauden hoidon jälkeen o l i alakaaren okklusaalitaso saatu n i i n paljon tasoitetuksi, että o l i mahdollista
suunnitella siltaa yläleukaan
(kuvat 5, 6, 7).
Ortodonttisen h o i d o n pää-
tyttyä poistettiin d . 48 h u o n o kuntoisuutensa ja d . 37 y l i puhkeamisen takia. Yläleukaan rakennettiin väliaikainen
akryylisilta ja purentaa korotettiin samalla molaarialueella
noin m i l l i m e t r i n verran. A l a leukaan valmistettiin metallokeraaminen silta d d . 44—45.
Koska d . 45 o l i siirtynyt p u u t tuvan d . 46 paikalle, välihammas o l i premolaarin k o k o i n e n .
Yläleukaan valmistettiin silta
d d . 18—25. Hampaaseen 18
143
Potilas B.
tehtiin lisätueksi kaksi VSMSruuvia (Whaledent). Alueelle
d d . 1 3 — 2 3 t e h t i i n metallokeraamiset k r u u n u t ja muualle
kultaa ja akryyliä (kuvat 8, 9,
10, 11 ja 12).
1., 2. j a 3. Ennen oikomishoitoa.
7. Oikomishoidon jäl-
Kuva 11
4. Oikomislaitteena
proteesi.
käytetty
8. Oikean puolen hiotut siltapilarit.
9., 10., 11. j a 12. Proteettisen
hoidon jälkeen.
Potilas
B on 40-vuotias
mies, jolta p u u t t u i d d . 15, 12,
22, 25 ja 46. Oikealla puolella
oli syvä ristipurenta ja etualueen tilannetta o l i mahdotonta
korjata proteettisesti
ilman
edeltävää oikomishoitoa (kuva
13, 14).
Purenta korjattiin kiinteillä
edgewise-kojeilla
normaaliin
ylipurentaan
laajentamalla
yläkaarta ja supistamalla alakaarta. H o i d o n alussa o l i lisäksi käytössä irtolevy, jossa o l i
bukkaaliset korotukset. K o r o tusten ansiosta saatiin purentaan l u k k i u t u n e e n d . l l : n labiaalipinta vapaaksi braketin
etsausta varten ja samalla voitiin vähentää alaleuan pakkoohjausta sivulle sulkemisliikkeen loppuvaiheessa. Seitsemän kuukauden kiintokojehoidon jälkeen (kuva 15) siirryttiin retentiovaiheeseen, jossa käytettiin irtolevyä. Koje
tehtiin osaproteesina, jossa o l i
hampaat yläkakkosten k o h d i l la. Tämän jälkeen o l i m a h d o l lista valmistaa alueelle 13—23
metallokeraaminen silta, jossa
oli riittävästi tilaa sillan välihampaille d . 12 ja 22 (kuvat
16, 17, 18). K o l m o s i i n t e h t i i n
lukitusruuvit palatinaalipuolelle paremman kiinnityksen
aikaansaamiseksi (kuva 18).
Potilas C on 40-vuotias nainen, jolta p u u t t u i v a t hampaat
15, 14 yläleuasta ja 46, 45 ala-
144
13. j a 14. Ennen oikomishoitoa.
15. Oikomishoidon jälkeen.
16. ja 17. Proteettisen hoidon jälkeen.
18- Silta lukitusruuveineen.
leuasta. Hammas 16 o l i antagonistin puuttuessa p u h j e n n u t
yli normaalin okklusaalitason
ja kiertynyt palatinaalisesti
(kuvat 19, 20).
Kiinteällä kojeella järjestett i i n etualue tasaiseksi siirtämällä d d . 13, 12 ja 11 distaalisuuntaan. H a m p a a t o n aukko
pieneni samalla yhden premolaarikruunun
suuruiseksi.
Hammas 16 p a i n e t t i i n k u o p paansa 2—3
m m (kuva 21).
Kolmen k u u k a u d e n oikomishoito l o i selvästi paremmat
edellytykset kiinteälle siltaprotetiikalle. T e h t i i n metallokeraaminen silta d d . 13—16. Sillan väliosa on ainoastaan y h den
premolaarin kokoinen
(kuva 22, 23). Kustannussyistä
alaleuan p u u t t u v i a hampaita
ei voitu korvata tässä vaiheessa.
Yhteenveto
Hammaslääketieteen
eri
osa-alueiden edustajien yhteistyö antaa uusia mahdollisuuksia m u u n muassa silloin, k u n
potilaan purenta on m u u t t u nut ja hammasproteettista h o i toa ei voida tavanomaisin keinoin toteuttaa.
Preproteettisen oikomishoidon tavallisimpia tehtäviä ovat
ylipurennan ja
tukipilarien
etäisyyksien järjestäminen ja
hammaskaaren pidentäminen,
tukihampaan pystyyn nostam i n e n , hampaan sisäänpäin
painaminen ja j u u r e n esiin vetäminen. Artikkelissa esitettyjen potilastapausten proteetti-
seen h o i t o o n on k u u l u n u t perusteellinen purentafysiologinen tarkastus ja purennan h i onta stabiiliin okkluusioon ja
interferenssittömään artikulaatioon, joissakin tapauksissa
purennan korotus. Kiinteä y h teistyö
hammaslaboratorion
kanssa on tärkeätä.
Hampaiden kiinnityskudosten on ennen vaativiin h o i t o i hin ryhtymistä oltava terveet
tai ne on hoidettava terveiksi.
Vaikeissa tapauksissa tarvitaan
yhteistyötä useiden hammaslääkäreiden kesken.
C l a s - H e n r i k Bengs, H L L
Göran Fagerström, H L L , oikomishoidon
erikoishammaslääkäri
City-Hammaslääkärit
A l e k s a n t e r i n k a t u 21 A
00100 H e l s i n k i
145
Potilas C.
MYYTÄVÄNÄ
TOIMIVA HAMMASLABORATORIO
KONEINEEN JA KALUSTEINEEN
eteläsuomalaisessa kaupungissa.
Liikevaihto 1—1,5 miljoonaa markkaa.
•
22. j a 23. Proteettisen hoidon jälkeen.
Kirjalliset yhteydenottopyynnöt lehden toimitukseen,
os. Kansakoulukatu 10 A 2 1 . 00100 Helsinki.
Kuoreen merkintä "myytävänä".
Hammaslaboratoriot huom!
Teemme alihankintoina
teille:
i lommufomTonio
ARHE
DENS
MYYTÄVÄNÄ
5 vuotta toiminut
nuorekas hammaslaboratorio
kalusteineen, koneineen ja potilastuoleineen.
Työympäristö on toimiva ja moderni.
Arhedens sijaitsee Juankoskella,
virkeässä teollisuuskunnassa
Koillis-Savossa.
Soittele tai käy katsomassa.
ARI HEISKANEN
Lapinpolku, 73500 JUANKOSKI, puh. (971) 613 177
146
• Rankaproteesien
rungot
• Metallokeramiarunkoihin
päällepoltot
Hammaslaboratorio
FODENT KY
Forssa puh. 916-107 22
Aamusta iltaan.
Yhtä lähellä kuin
matkahuolto.
Pysyykö kynä
kädessäsi???
Hammasteknikko-lehti etsii
toimitustyöstä kiinnostuneita
hammastekniikkaa
tuntevia
henkilöitä osallistumaan lehden tekoon artikkeleiden kirjoittajina, kääntäjinä,
pakinoitsijoina y m .
Tarjoamme hyvät m a h d o l l i suudet itsensä toteuttamiseen
ja lehden kehittämiseen y h dessä t o i m i t u s k u n n a n kanssa.
Kiinnostuneita
pyydetään
ottamaan yhteys päätoimittaja
Leena Siiralaan
p u h . 906943 866.
Hammasteknikoiden SM-kisat,
yleisurheilu
Miehet 4-ottelu (100 m , pituus, k u u l a , korkeus):
1) Harri H e i k k o n e n H ä m e e n l i n n a
2) Jussi K u m p u l a i n e n Lahti
3) Pentti Tahvanainen Hyvinkää
4) T i m o Noronkoski Lahti
5) Arto Järvelä Helsinki
6) K a i K i v i l a h t i Lohja
7) A r i Uronen Helsinki
Miehet 35 v3-ottelu (100 m , pituus, k u u l a ) :
1) Jukka Lindqvist Nastola
2) Kosti Uusitalo Helsinki
3) Kalevi Kasurinen Forssa
4) Pekka Porali Lappeenranta
5) Esko N i e m e n m a a Helsinki
6) Tapani H e i k k o n e n H ä m e e n l i n n a
7) K a i Sani Helsinki
8) O l l i Karusuo H e l s i n k i
9) Lasse Harjama Järvenpää
10) Markku Järvinen Savo
p (12,4/563/11.11/175)
p (13,6/474/11.43/155)
p (12,9/480/ 9.77/140)
p (13,9/415/10.60/145)
p (13,3/442/10.43/125)
p (14,1/408/ 8.48/125)
p (14,3/392/ 6.89/125)
1151
1108
1040
949
910
907
892
780
582
576
p
p
p
P
p
p
p
p
p
p
(13,7/470/10.30)
(13,7/435/10.62)
(14,1/440/10.25)
( 1 4 , 7 / 4 5 9 / 9.42)
(14,2/382/ 9.91)
( 1 4 , 6 / 4 4 1 / 9.06)
(14,5/381/10.26)
( 1 4 , 4 / 3 7 8 / 8.25)
( 1 6 , 3 / 3 4 0 / 8.88)
( 1 5 , 4 / 3 1 3 / 8.14)
Naiset 3-ottelu (100 m , pituus, k u u l a ) :
1) Pirkko A l h o L-ranta
2) Anitta Hakanen Lahti
3) Sari A u v i n e n Hyvinkää
4) Sari Kukkeenmäki Lahti
5) Raili Kiviluoto Helsinki
1013
974
798
761
564
p (14,1/424/7.75)
p (14,9/409/9.16)
p (15,2/398/7.33)
p (15,1/363/7.77)
p (16,5/321/7.73)
Pojat yli 8 v 3-ottelu (100 m , pituus, k u u l a ) :
1) Petteri Eloranta Vantaa
2) Jani Sarpila Espoo
3) K i m m o Sani Helsinki
4) K i m Hedberg Lahti
5) T o m m i Karusuo H e l s i n k i
6) Ilkka Uusitalo Helsinki
7) Mikko Lindqvist Lahti
1536
1366
1055
922
883
749
459
(14,4/419/7.60)
(15,1/365/8.19)
(16,6/315/7.40)
(17,4/310/6.26)
(17,2/299/5.64)
(16,7/241/4.72)
(18,7/267/2.61)
Tytöt yli 8 v 2-ottelu (60 m , p i t u u s ) :
1) H a n n a Porali
2) Milla Eloranta
3) Liisa Porali
148
2177
1666
1578
1397
1386
1098
952
806 p ( 9 , 7 / 3 7 8 )
634 p (10,1/296)
531 p ( 1 0 , 4 / 2 5 1 )
Tytöt alle 8 v 2-ottelu (60 m , pituus):
1) T i i n a Lindqvist
2) Inka Uusitalo
3) M i n n a Lindqvist
20 p ( 1 4 , 6 / 1 7 0 )
10 p ( 1 4 , 6 / 1 6 5 )
0 p (28,7/ —)
Pojat alle 8 v 2-ottelu (60 m , pituus):
1) Niko K a s u r i n e n
2) Erkki Lindqvist
6 p (15,3/163)
0 p (18,6/130)
Uinti
Naiset 50 m v u : 1) Maarika Laakso
2) Sari Silvennoinen
47,5
64,2
Miehet 50 m v u : 1)
2)
3)
4)
41,8
48,4
59,8
62,6
Pentti T a h v a n a i n e n
Arto Järvelä
Jani Sarpila
K i m Hedberg
149
IVOCLARIN ISOSIT — N
8 VUODEN KÄYTTÖKOKEMUKSET
Miehet 35 v
50 m v u : 1)
2)
3)
4)
Jiakka Lindqvist
L asse H a r j a m a
T eppo Sarpila
hfarkku Järvinen
32,7
40,8
46,6
49,6
12 m i n . juoksu, naiset:
1. H a n n a Porali
2. Pirkko A l h o
3. Liisa Porali
4. Sari Silvennoinen
5. Raili Kiviluoto
5. Milla Eloranta
6. Hillevi Sani
7. Maarika Laakso
2650
2630
2580
2415
2400
2400
2165
2000
m
m
m
m
m
m
m
m
L-ranta
L-ranta
L-ranta
12 m i n . juoksu, miehet:
1. Pentti Tahvanainen
2. A r i Uronen
3. Markku Järvinen
4. Esko N i e m e n m a a
5. Arto Järvelä
6. Bror Hedberg
7. Pauli Eloranta
8. Petteri Eloranta
9- Teppo Sarpila
10. K i m Hedberg
11. Pekka Porali
12. Antti Lahdensuo
13. Lasse Harjama
14. K a i Sani
3075
2990
2890
2880
2860
2750
2720
2650
2600
2565
2500
2210
2190
2090
m
m
m
m
m
m
m
m
m
m
m
m
m
m
Hyvinkää
Helsinki
Savo
Helsinki
Helsinki
Lahti
Helsinki
Helsinki
Espoo
Lahti
L-ranta
Seinäjoki
Järvenpää
Helsinki
}
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Heinola
KÄYTTÖVALMIS YKSIKOMPON ENTTI MATERIAALI
PAKATTUNA KÄTEVÄÄN
PURKKIIN.
M A S S A K O V E T E T A A N KERTAPOLYMERISOINNILLA
5 M I N 1 2 0 ° C 6 ESAR:N
PAINEESSA.
MATERIAALIA VOIDAAN
KORJATA SUUSSA V A L O KOVETTEISELLA HELIOSIT/
H ELIOCOLOR-TÄYTEA I N E E L L A TAI M Y Ö S ITSEKOVETTUVALLA ISOPASTJ A ISOCAP-S -AINEILLA.
Lämmin kiitos seuraaville yrityksille, jotka tuellaan mahdollistivat kesäurheilukilpailujen järjestelyt:
DENTALDEPOT O Y
DENTAL MINERVA O Y
DEXPERT O Y
O R I O L A O Y HAMMASVÄLINE
PLANDENT O Y
SYP LAHTI
VOLVO-AUTO LAHTI
Tennis:
IVÖClARf
Hammasväline
heti paikalla
12-minuutin juoksijat lähdössä taipaleelleen.
150
L
ORIOLA OY
Espoo: 90-4291
Joensuu: 973-24271
Oulu: 981-348222
Seinäioki: 9 6 4 - 2 2 5 7 0
Tampere: 931-35152
Turku: 9 2 1 - 3 3 6 5 3 3
151
Etuhammasalueen posliinilaminaattipäälly steet:
Kliiniset ja laboratoriotoimenpiteet
Julk. Q D T 8/86
Nykyisin on käytössä m o n i a
eri materiaaleja ja tekniikoita
pyrittäessä esteettisesti parantamaan hampaistoa tapauksissa, jolloin p r e p a r o i n t i m a h d o l lisuudet ovat tajatut. Lääkäreillä on käytössään m m . silikaattisementtejä, akryylimuoveja, hammasposliinia, yhdistelmämuoveja ( B I S - G M A ) ja
lasipohjaisia sementtejä.
Täytemateriaali
BIS-GMA
-yhdistelmämuovien
johdannaiskäyttö kiinnitysaineena o n
mahdollistanut lääkäreille l i i t tää yhteen eri materiaaleja
suoraan käsitellylle k i i l l e p i n nalle esim. etsattuja valuosia ja
posliinilaminaattipäällysteitä.
Posliinilaminaattitekniikka
mahdollistaa hampaan m u o t o ja esteettisen uudistamisen.
O h u t posliinikerros liitetään
suoraan preparoidulle ja etsatulle kiillepinnalle valo- tai i t sekovetteisella m u o v i l l a .
Tämän artikkelin tarkoituksena on kertoa p o s l i i n i l a m i naattitekniikan kliinisistä ja laboratoriotoimenpiteistä
sekä
selvittää tekniikan i n d i k a a t i o i ta, etuja ja haittoja.
Kliiniset toimenpiteet
1. Hampaat preparoidaan
samalla tavalla k u i n yhdistelmämuovipäällysteitä käytettäessä. Yleensä ei tarvitse t u r vautua puudutukseen, koska
preparointi r a j o i t t u u k i i l l e a l u eelle. Labiaalisesti kiillettä h i otaan enemmän inkisaalisesti
k u i n gingiaalisesti. H i o n t a r a jan tulisi ulottua subragingiaalisesti jos mahdollista ja ulottua aivan mesiaali- ja distaalikontaktialueiden rajalle. Lievä
kaarroshionta
reuna-alueilla
jos mahdollista.
152
2. H i o n n a n jälkeen otetaan
jäljennös millä tahansa joustavalla jäljennösaineella. Yleensä ientä ei tarvitse käsitellä, sillä preparointi on subragingiaalinen. Valmis jäljennös lähetetään laboratorioon laminaattien valmistamista varten.
3. Yleensä ei ole mahdollista käyttää väliaikaisia l a m i naatteja ja onneksi siihen ei
ole paljon tarvettakaan, sillä
preparoitu k i i l l e p i n t a ei j u u r i
haittaa potilasta esteettisesti
eikä fyysisesti.
tysuunia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.
4. Kaasun poiston ja lämpökäsittelyjen jälkeen m a l l i sijoitetaan p o s l i i n i u u n i i n . Lämpö
nostetaan 1055 °C vakuumia
käyttäen nostamalla lämpötila
55 " C / m i n . 1055 °C lämpötila säilytetään 30 sekunnin
ajan, jonka jälkeen annetaan
u u n i n lämpötilan hitaasti laskea huoneen lämpöön. M a l l i
poistetaan uunista ja peitetään
dekantterilasilla, kunnes se on
täysin jäähtynyt.
Laboratoriotoimenpiteet:
Massamallin valmistus
1. Ensin valetaan normaali
kovakipsimalli tarkistusmalliksi. Samaa jäljennöstä käyttäen
valmistetaan massamalli käyttämällä erityistä korkean lämpötilan kestävää valumassaa
(esim. V H T Industrial Investment, W h p M i x C o r p . ) . Tämä
valumassa valmistetaan hitaasti sekoittaen (n. 425 k p m )
käyttäen nestettä suhteella 19
m l / 1 0 0 g , sekoitusaika 40—60
s vakumissa. Massa vibrataan
jäljennökseen. Työskentelyaika 2—3 m i n u u t t i a .
2. Saatu massamalli tahkotaan m a h d o l l i s i m m a n pieneksi, jotta m i n i m o i t a i s i i n kaasujen m u o d o s t u m i n e n (NHs)
toistuvien p o l t t o j e n yhteydessä. M a l l i n halkileikkauspaksuuden tulee olla vähintään
1 cm.
3. Massamallia kuivataan
vähintään 10 m i n . avoimen
uunin edessä. Tämän jälkeen
malli sijoitetaan u u n i i n , jonka
lämpötila nostetaan 650 °C i l man vakuumia 20 m i n . ajaksi.
Tämä kaasunpoistotoimenpide poistaa ylimääräisen N H y : n
mallista. Normaalia esilämmi-
Posliinin kerrostaminen
5. K u n m a l l i on täysin jäähtynyt, kastetaan se tislattuun
veteen 4—5 m i n . ajaksi, jotta
vältyttäisiin posliinin liian nopealta kulumiselta.
6. Valmistetaan eristävä seos
sekoittamalla samaa sävyä olevia opaakki- ja d e n t i i n i p o s l i i nia suhteessa 1/6. T ä m ä sekoitussuhde on tärkeä, jotta saavutettaisiin riittävä peitto värjääntyneille hampaille. T e k n i kon on syytä suorittaa kokeita,
jotta
saavutettaisiin • paras
mahdollinen
sekoitussuhde
ko.
tapaukseen.
Lisäämällä
opaakin osuutta saadaan peittävämpi kerros, m u t t a samalla
vähennetään
läpikuultavuutta.
7. Massan sekoitukseen käytetään tislattua vettä. Tämä
pohjamassa levitetään massamallille, ei kuitenkaan paksummaksi k u i n 0.25 m m . Suoritetaan normaali opaakkipoltto. Annetaan jäähtyä hitaasti.
Tämän ensimmäisen kerroksen
tehtävänä on eristää massamalli ja estää vahingollisten kaasujen pääsy p o s l i i n i i n .
8. Tähän ensimmäiseen kerrokseen
saattaa muodostua
pieniä halkeamia, jotka k u i tenkin korjaantuvat kerrostuksen jatkuessa. Poltettu posliinipinta voidaan karheuttaa t i mantilla tai kivellä, jotta seuraava kerros olisi h e l p o m p i levittää.
9. Toinen kerrostaminen
suoritetaan d e n t i i n i - ja kärkimassalla. Pyritään 0,5 m m kokonaispaksuuteen. Suoritetaan
normaalit p o l t t o - ja jäähdytystoimenpiteet. Oikean m u o d o n
saamiseksi voidaan kerrostaa
vielä k o l m a n n e n k i n kerran.
Pinta m u o t o i l l a a n ja suoritetaan karakterisoinnit.
10. Suoritetaan k i i l t o p o l t t o .
11. Polttojen jälkeen massamalli rikotaan ja laminaatit irrotetaan varovasti massasta.
Jäännösmassa hiekkapuhalletaan varovasti pois 50 a l u m i i nioksidilla. Y h t e e n sulautuneet laminaatit erotetaan ohuella timanttilaikalla, reunat
viimeistellään k u m i k i e k o l l a ja
hiontarajojen istuvuus tarkastetaan kipsimallilla.
Happokäsittely
12. Käsittelyn h e l p o t t a m i seksi ja labiaalipinnan suojaamiseksi hapolta kiinnitetään
laminaatti labiaalipinnaltaan
kleebevahan pätkään.
13. Laminaatit kastetaan 2,5
min.
ajaksi
fluorivetyhappoon.
|
14. Laminaatit huuhdellaan
juoksevan kylmän veden alla
hapon poistamiseksi ja vahan
poiston helpottamiseksi.
15. Etsattu pinta voidaan
käsitellä silamilla kiinnityksen
lisäämiseksi. Etsauksen onnistuminen
voidaan
tarkistaa
mikroskoopin avulla.
16. V a l m i i t laminaatit lähe-
tetään lääkärille kiinnitettäväksi.
K l i i n i n e n käsittely
1. V a l m i i t laminaatit sovitetaan, hiontarajat ja väri tarkistetaan. Lääkäri voi hieman
muuttaa väriä sävytetyillä k i i n nitysaineilla. Jos laminaatit
ovat kliinisesti hyväksyttäviä,
kiinnitetään ne paikoilleen.
2. Kiinnittäminen suoritetaan, k u t e n käytettäessä yhdistelmämuovilaminaattia.
Preparoitu hammas on syytä p u h distaa hohkakiven ja k u m i k i e kon
avulla.
Puhdistetulle
hampaalle suoritetaan etsauskäsittely. Mikäli kiinnitetään
kaksi tai useampia laminaatteja, olisi kiinnittäminen suoritettava yksitellen ja vuorottaisessa järjestyksessä.
3. Mitä tahansa itse- tai valokovetteista yhdistelmämuovia voidaan käyttää laminaattien kiinnittämiseen. K i i n n i t tämisen jälkeen reunat käsitellään normaaleilla viimeistelyjä kiillotusmenetelmillä.
Yhteenveto
Posliinilaminaattitekniikka
tarjoaa hammasalalle u u d e n
mielenkiintoisen vaihtoehdon
luonnonhampaiston kosmeettiseen kunnostukseen. Jos työ
suoritetaan o i k e i n , on l o p p u tulos erinomainen.
Posliinilaminaatin
indikaatiot
1. Ulkoiset ja sisäiset värjäymät
2. Epämuodostumien tai
virheasentojen korjaukset
3. Hampaiston esteettisen
kokonaiskuvan parantaminen
4. O i k o m i s h o i d o n jälkeisten
virheiden korjaaminen
5. Diasteemojen sulkeminen
6. M u u t t u n e i d e n ja k u l u neiden hampaiden korjaaminen
7. Jo käytössä olevien yhdistelmä- tai akryylimuovilaminaattien korvaaminen
Posliinilaminaatin edut
1. Voidaan täydellisesti u u distaa labiaalipinnat vain m i nimaalisella preparoinnilla.
2. Hyvä estetiikka
3. Vastustaa k u l u m i s t a ja
lian tarttumista
4. Kudosystävällinen
5. Pulpan v a h i n g o i t t u m i nen m i n i m o i d a a n , sillä ainoastaan kiillepinta preparoidaan.
6. K l i i n i n e n t o i m e n p i d e nopea ja yksinkertainen. Potilaalle aiheutetaan vähemmän fyysistä ja henkistä haittaa.
7. Laminaatti ei värjäydy eikä ime itseensä suun nesteitä.
Posliinilaminaatin haitat
1. Lääkärin mahdollisuudet
vaikuttaa työn väriin ja m u o toon ovat rajoitetummat k u i n
käytettäessä yhdistelmämuovipäällysteitä.
2. Posliinilaminaatti on helposti murtuva.
3. Hyvä istuvuus vaikeampi
saavuttaa posliinin suuren k u tistuvuuden vuoksi.
4. Hampaan luonnollisen
anatomian ja p i n n a n m u o t o jen m a t k i m i n e n vaikeaa.
5. Värimallin m u k a i n e n sävy vaikea saavuttaa, sillä l o p u l linen väri määräytyy laminaat i n paksuuden, kiinnitysaineen ja l u o n n o n hampaan värien yhdistelmästä.
6. Laminaatin paksuus aiheuttaa lievää hampaan m u o don muutosta.
7. Alkuperäinen k i i l l e p i n t a
joudutaan preparoimaan.
153
5. Voidaan suorittaa toinen opaakkiposliinin
kerros tus pinnan tiivistämiseksi.
6. Laminaattien lopullinen posliinikerrostus
11. Murretaan massamalli laminaatin ympäriltä
12. Jäännösmassa poistetaan
maila
7. Suoritetaan pintakarakterisointi ja muotoilu
8. Lisätään lasitusmassa ja suoritetaan maalaus
tarpeen mukaan
2. Työmalli valetaan myös kuumuutta kestävästä valumassasta.
13. Ennen happokäsittelyä laminaatit kiinnitetään labiaalipinnastaan kleebe- tai vastaa-
3. Malli tehdään mahdollisimman pieneksi.
v a a n
1. Yläetuhampaat preparoituina posliinilaminaatteja varten
14. Laminaatit kastetaan happoon ja huuhdotaan kylmässä vedessä.
9. Valmis kiiltopoltettu työ.
154
10. Inkivaalinen näkymä paljastaa kruunujen
koon kasvaneen vain minimaalisesti
hiekkapuhaltä-
vahapalkkiin.
155
15. Jäähdytetty vaha rapsutetaan pois
16. Valmiit posliinilaminaatit
Hammasteknikkoseurat toimivat
Tampereen ja Hämeen Seudun Hammasteknikot tapasivat
perheineen Kipinäniemen Majalla Hämeenlinnassa 2 9 . —
30.8.86.
Ohjelmassa o l i kevyttä urheilua k u t e n tikanheittoa ja
m u u t a . Hierojat aukoivat tukkoisia paikkoja viskomisen
jälkeen.
§t a
Lentopallossa o l i tiukka kisa Hämeenlinnan ja m u u n Suomen välillä. Palloista taisteltiin n i i n , että peukalot o n vieläkin kipeinä. Loppujen lopuksi H - l i n n a v o i t t i huutosakkinsa avustamana. Väline, Planu ja D e x p e r t t i t o i m i t t i v a t
mehujakelun.
im
Ensi vuonna runsaasti uudestaan, m u t t a kevväämmällä.
17. Laminaattien etsattu sisäpuoli
19. Laminaatit kiinnitetään vuoroittain
156
18. Hampaat puhdistetaan fluoriittivapaalla
hohkakivellä happokäsittelyä varten
20. Valmis hymysuu
157
ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI
Kevätlukukaudella 1987
Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee kevätlukukaudella 1987
hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikoishammasteknikkokurssin, mikäli uusi opetusklinikka voidaan ottaa käyttöön
tammikuussa 1987.
Kurssille ovat oikeutetut hakemaan:
- oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet
vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa. Niiden hakijoiden,
jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun oppimäärää, tulee suorittaa
tähän oppimäärään kuuluvat fysiikka, kemia ja terveysoppi valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavalle opettajalle.
- hammasteknikko-opistosta valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa.
HAKEMUSLOMAKKEITA voi hakea opiston kansliasta (helsinkiläiset) tai
tilata virka-aikana, puh. 90-718 122. Hakemuslomake tulee lähettää marraskuun 15. päivään 1986 klo 12.00 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Lämmittäjänkatu 2, 00810 Helsinki 81.
Jorma Lukkariniemi
rehtori
TUNTIOPETTAJAN TOIMI
Valtion hammasteknikko-opiston Kuopion sivuosastossa on avoinna
1.1.1987 alkaen PÄÄTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN toimi. Kelpoisuusvaatimukset toimeen ovat hammasteknikon tutkinto, kolmen vuoden työskentely hammasteknikon ammatissa ja kiinnostus opetustyöhön. Opettaja
toimii ammatinopettajan tehtävissä.
Hakemukseen tulee liittää virkatodistus, oikeaksi todistetut jäljennökset
peruskoulun tai lukion päästötodistuksesta ja hammasteknikko-opiston
päästötodistuksesta.
Hakemukset lähetetään marraskuun 15. päivään klo 12.00 mennessä
osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Lämmittäjänkatu 2,00810 Helsinki 81.
Lähempiä tietoja antaa rehtori Lukkariniemi
puh. 90-718 122/14 virka-aikana.
158
Sulo Nurto, 75-vuotias
Hammasteknikkojen a m m a t t i k u n n a n merkittävimpiin v a i k u t t a j i i n kuuluva hammasteknikkomestari Sulo N u r t o täytti 23.10.1986 75
vuotta.
Suli, jolla lempinimellä hänet a m m a t t i k u n nassa tunnetaan, a l o i t t i oppipoikana setiensä
Armas ja Lauri Nordforssin laboratoriossa t u tustumisensa a m m a t t i i n . Suli o l i silloin 14
kvuotias ja elettiin vuotta 1925. Hän v a r t t u i hyväksi a m m a t t i m i e h e k s i , jolle a m m a t i n kehittymisen seuraaminen ja itsensä kehittäminen
t u l i ohjenuoraksi.
Perustettuaan Ville Kostiaisen ja U n t o Maaniemen kanssa Hammas ja teräslaboratorion
vuonna 1938 hän erikoistui meistettyjen teräsproteesien tekoon. Tätä taitoa hän kävi opiskelemassa Tukholmassa ja Norrköpingissä.
Yhtenä valuna tehtävät rankaproteesit syrjäyttivät 40—50 l u k u j e n taitteessa teräslevyt ja Suli o l i jälleen tiennäyttäjänä, k u n näitä alettiin
tehdä.
Talvisotaan Suli osallistui i l m a t o r j u n t a j o u koissa. Välirauhan aikana hän teki o p i n t o m a t kan Saksaan perehtyen leukavammojen kiskotuksiin. Jatkosodan ajan hän j o u t u i k i n soveltamaan oppimaansa käytäntöön eri sotasairaaloissa.
A l a n pätevyystutkintojen ja täydennyskoulutuskurssien valvojana ja opettajana Sulo
N u r t o t o i m i kunnes H a m m a s t e k n i k k o k o u l u
^perustettiin 1959- Hän k u u l u i k o u l u n j o h t o kuntaan koko sen " y k s i t y i s e n " omistuksen
ajan.
Hammasteknikkomestarin t u t k i n n o n t o i
Sulo N u r t o tietoisuuteemme ja o l i luomassa
tutkintovaatimuksia. Hän o l i myös n i i d e n
kahdeksan ensiksi t u t k i n n o n suorittaneen j o u kossa, jotka valmistuivat 1962.
Sulo N u r t o v a l i t t i i n Suomen Hammasteknikkojen l i i t o n j o h t o k u n t a a n 1941 ja L i i t o n
puheenjohtajaksi 1949 jona hän t o i m i k a i k k i aan seitsemän kautta. Hän on L i i t o n kunniajäsen.
Hammaslaboratorioliittoon Suli k u u l u u sen
perustajajäsenen ominaisuudessa. Hän o n o l lut Laboratorioliiton hallituksen jäsenenä kaue m m i n k u i n kukaan m u u eli yli kaksikymmentä vuotta. Hänet n i m i t e t t i i n l i i t o n k u n niapuheenjohtajaksi 1985.
A m m a t i n täydennyskoulutus on o l l u t Sulin
mielessä jo varhaisesta valmistumisestaan lähtien ja sitä todistavat hänen mukanaolonsa
Hammasteknikkomestarien johtokunnassa ja
Hammasteknikkojen koulutustoimikunnassa.
A m m a t t i k u n t a m m e hyväksi tekemiensä hyvien palvelujen lisäksi häneltä on riittänyt
energiaa myös käsityöammattien ja pienteollisuuden järjestötoimintaan. Helsingin Käsityöja Teollisuusyhdistys, Pienteollisuuden Keskusliitto, Työ ja Taito y m . yhteisöt ovat ne
f o o r u m i t , j o i d e n johtotehtävissä hän o n vaikuttanut asiallisilla kannanotoillaan.
Ansioistaan hän o n saanut käsityöammattien myöntämän k o r k e i m m a n tunnustuksen,
v . W r i g t ritarin arvon 1972.
Aktiivisen kautensa aikana Sulo N u r t o saavutti laajan ystäväpiirin nauttimansa l u o t t a muksen ja rehtiyden vuoksi. Häneltä o n aina
riittänyt ymmärtämystä kanssaihmisiään k o h taan, auttamisenhalua ja uhrautuvaisuutta.
Sulilla on k u i t e n k i n o l l u t aina vilkas p i l k e
silmäkulmassaan, t i u k a n paikan t u l l e n on
h u u m o r i laukaissut tilanteita. Hänen arvostetun olemuksensa lomasta hersyy herkästi Stadin slangi, osoituksena niistä juurista joista
hän on kasvanut.
Uskon, että kaikki Sulin tuntevat yhtyvät
kanssani toivottamaan hänelle terveyttä ja v i reyttä.
LN