HT 4 1977

amma
1
•
Sisältää m m . Muutoksia - K u r s s e j a - Tieteellinen tutkimus ja
tiammasprotetiikka T u r u s s a - Vatiastandardit - l A Z - k o n g r e s s I
1977 - Virheketiitys ja keinoja virheiden p o i s t a m i s e k s i - K r u u n u - j a siltaproteettisen hoidon tason parantaminen - Tuotetietoa
- Joulutervehdyksiä.
A
1977
STAUBFREIES
LABOR
d j rffl-H4+++: ::::
1
m/f
DUSTEXSUPER
VARIO
DSV112
FULLTORQUE
BIOPROGRESSIVE
IM NIEDERDRUCKVERFAHREN
ODER
TRIPLECONTROb
BIOPROGRESSIVE
/Hi
1
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIBt
DUSTLESS
D5325
1
A vvinning combination. . .
a complete line of functionally-designed
brackets, tubes and ELGILOY, treatment arches.
ORDER TODAY!
t n
RECODENIAL
ffl
Suomessa:
•"VT
HAMMAS OY
rocky
K a l e v a n k a t u 3 A. H e l s i n k i 10
Puh 6 4 3 6 3 6
D I V I S I O N O F R O C K Y M O U N T A I N / A S S O C I A T E S I N T E R N A T I O N A L INC..
PO
A P A R T N E H IN P R O G R E S S F O R O R T H O D O N T I C S
mountain'/orthodontics
B O X 17085, D E N V E R . C O L O R A D O 80217
^
^
ERITTÄIN
KORKEALAATUISIA
PORSLIINI JA
AKRYYLI HAMPAITA
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO!
LUXODENTFL
LUXODENT
~
Potilaasi tarvitsevat
proteesin puhdistukseen
Jordan proteeslharjan
VACUUM
VACUUM
H A T U R A M l j I T
C O f M O C R Y L < > ^
KUNSTfTOFF
LUXOPALITCL
•
KUNSTITOFF
L U X O P A LK UcN I TLI T O F F
ja kiinnittämiseen
Varman Kiinnityksen.
Näitä tuotteita
ZAHNFABRIK BADNAUHEIM KG
niyyvät
valintamyymälät, kemikalikaupat j a apteekit
ZAHN F A B R I K A T I O N S E I T 191
Yksinmyyjä:
^
hammastarvike oy
Puh. 49 74 77 — 49 07 40
00100 Helsinki 10
Arkadiankatu 12 B
O Jordan
ASTRA-WALLCO
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r y.
00100 HELSINKI 10, Arkadiankatu 14 B 30. Puh.
447 123, postisiirto 12690 -
Liiton puhe«n|ohta|a
Usko K a r i - K o s k i n e n ,
na, puh. 22 487
34. V U O S I K E R T A
4 -1977
TOIMITUSKUNTA
Saaristonk. 34 Hämeenlin-
Liiton tolmlnnanjohtaia
Mauno E l o m a a , Henrikintie 27 A 1 00370 Helsinki 37,
puh. 555 751 - 447 123
Tavattavissa toimistossa maanantaisin klo 1 8 - 1 9
Päätoimittajat:
TaloudenholUja
merkonomi Arto S a l m i n e n .
Esko N i e m e n m a a
(vastaava)
puh. 4 2 7 0 1 1 / 4 7 7
R a u n i T i r r i p u h . 8031465
AVUSTUSKASSA 00370 Helsinki 37.
Henrikintie 27 A 1 Postisiirtotili 16787.
Puheenjohtaja
Jäsenet: K. P o l o n , Mauno E l o m a a
Mauno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1. puh. 555 751.
Kirjoituksia lainattaessa on lähde
mainittava.
Sihteeri
Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1977
Avustuskassanholtaja
I. W a a r a I a. Mannerheimintie 19 A 3, puh. 493 535,
kot. 493 331.
E. O. V u o r i, Ulviiantie 23 D 46, puh. 551 814
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITON HALLITUS:
Puheenjohtaja Usko Karl-Koskinen
O S . S a a r i s t e n k a t u 34 13100 H ä m e e n l i n n a 10 p u h . 9 1 7 - 2 2 4 8 7 .
Toiminnanjohtaja Mauno Elomaa
OS. H e n r i k i n t i e 27 A 1 0 0 3 7 0 H e l s i n k i 37 p u h . k o t . 5 5 5 751 t. 4 4 7 123.
J a o s t o I (laboratorion omistajain j a o s t o )
Kalevi V a l o , o s . I s o k a a r i 2 A 4 0 0 2 0 0 H e l s i n k i 20
p u h . t o i m . 4 2 5 4 0 0 , kot. 673 772
Heikki H i i p p a l a , OS. Y l ä t o r i 2 A 12 6 5 1 0 0 V a a s a 10
p u h . t o i m . 9 6 1 - 2 4 5 987
J a o s t o II ( e r i k o i s t i a m m a s t e k n i k k o j e n j a o s t o )
Matti J u n t u n e n , o s . P y k ä l i s t ö n t i e 28 0 4 4 0 0 J ä r v e n p ä ä
p u h . t o i m . 285 812 kot. 280 4 5 7
Matti S ä n k i a h o , o s . Siilitie 11 b L 3 6 0 0 0 8 0 0 H e l s i n k i 80
p u h . t o i m . 784 011 kot. 784 3 2 8
J a o s t o III (ttammasteknikkojen j a o s t o )
E s k o Nick os. K o n g o n t i e 23 A 12 0 0 5 6 0 H e l s i n k i 56
p u h . t o i m . 739 4 1 2 , kot. 798 953
I s m o K u i k k a , o s . R a s i n r i n n e 7 B 31 0 1 3 6 0 V a n t a a 3 6
p u h . t o i m . 652 0 1 6 kot. 874 50 05
J a o s t o IV ( h a m m a s t e k n i k k o - o p p i l a a t )
Mervi N u r m i n e n o s . U u d e n m a a n k a t u 63 A 2 0 5 8 3 0 H y v i n k ä ä 3
p u h . t o i m . 285 4 5 4 J ä r v e n p ä ä , k o t 9 1 4 - 1 9 2 0 8
J a o s t o V (hammastyöntekijät)
T i m o L i n n a v u o r i , os. V i r s u l l e 6 1118 0 1 3 6 0 V a n t a a 3 6
p u h . t o i m . 664 3 9 3 k o t . 874 86 10
MUUTOKSIA
E n n u s t e l l e s s a m m e keväällä H a m masteknikkolehden tulevaisuutta
e m m e a r v a n n e e t tulevaa k e h i t y s tä: Vielä lehden kolmannen n u m e ron p a i n a m i s e s t a h u o l e h t i n u t kirj a p a i n o Meritullintori j o u t u i t a l o u dellisiin v a i k e u k s i i n , ja m e i d ä n oli
p a k k o etsiä uusi p a i n o p a i k k a .
P y y t ä m i s t ä m m e tarjouksista s o p i v i m m a n s a i m m e Keravalla t o i m i valta kirjapaino K e s k i - U u s i m a a l ta. T ä s t ä n u m e r o s t a alkaen l e h t e m m e p a i n e t a a n ns. o f f s e t - m e netelmällä, m i k ä t o i v o n m u k a a n
merkitsee l e h d e n u l k o a s u n m o n i puolistumista. Nyt siihen on ainakin
kaikki t e k n i s e t m a h d o l l i s u u d e t . Ilm o i t t a j a m m e tervehtivät p a i n o m e n e t e l m ä n m u u t o s t a ilolla, sillä
nyt he voivat v a i h t a a i l m o i t u k s i a a n
ilman
laattojen
valmistuksesta
koituvia lisäkuluja. L e h d e n u u s i ,
h i e m a n s u u r e m p i k o k o antaa lisää
tilaa monipuolisemmille " j u t u i l l e " ja
selventää luettavuutta. T o i m i t u s
toivoo
jäsenistön
kiinnittävän
enemmän huomiota varsinaiseen
sisältöön ja m y ö s osallistuvan sen
kokoamiseen.
S H L i n s y y s k o k o u s järjestettiin
A u l a n g o l l a 29. — 30. l o k a k u u t a
H ä m e e n l i n n a a n oli s a a p u n u t r u n saasti liiton j ä s e n i ä ympäri S u o mea. K o k o u s p ä i v ä t kuluivat rattoisasti v a n h o j a ystäviä j u t u t t a e n .
Eri j a o s t o t saivat k o k o u k s i s s a a n
r a t k o t t u a a s i o i t a a n , mutta v a r s i naiset k o k o liittoa koskevat kysymykset jäivät vastausta vaille.
Keskusjärjestöasia
ei e d i s t y n y t
vieläkään. J a o s t o II ei j o s t a k i n
syystä päässyt ratkaisuun o m a n
rekisteröidyn liittonsa p e r u s t a m i sesta, ja niin k a t t o - o r g a n i s a a t i o ajatus o n taas jäissä m u u t a m a n
kuukauden
eteenpäin.
Toinen
tärkeä k o k o liittoa koskeva u u t i -
nen oli t o i m i n n a n j o h t a j a m m e k o k o u k s e n pöytäkirjaan s a n e l e m a
e r o n p y y n t ö . M a u n o Elomaa täytti
18. 10. 1977 65 v u o t t a . T o i m i t tuaan ansiokkaasti vuosikymmenien ajan S u o m e n H a m m a s t e k n i k k o l i i t o n s e k ä v e t o j u h t a n a että
a u r a n a hän o n nyt päättänyt j ä ä d ä
eläkkeelle. Kiitos Sinulle, M a u k k a ,
m o n i s t a avullasi saavutetuista t u loksista (sallinet t ä m ä n näin n u o relta jäseneltä)! T o i m i n n a n j o h t a jan p a i k a n t ä y t t ä m i n e n on l i i t t o m me h a l l i t u k s e n t ä m ä n h e t k i s t ä t o i mista kiireellisin ja myös vaativin.
Toiminnanjohtaja
on
ollut
ja
h ä n e n t u l e e vastakin olla h e n k i l ö ,
j o k a r a k e n t a a ja m u o k k a a u l o s päin n ä k y v ä ä k o k o a m m a t t i k u n t a m m e y h t e i s t ä julkisivua.
Valtion H a m m a s t e k n i k k o k o u l u l la alkaa " s u u n n i t t e l u o s a s t o " m e nettää u s k o n s a . T ä n ä j o u l u n a v a l mistuu 13 e r i k o i s h a m m a s t e k n i k koa ja 11 teknikkoa - niin myös
ensi k e v ä ä n ä ja j o u l u n a ja Y H Ä
samoissa
tiloissa
VVallininkatu
2:ssa. Vieläkään ei pitkälle t e h dyistä s u u n n i t e l m i s t a h u o l i m a t t a
ole löytynyt valtiolle v u o k r a l t a a n
sopivaa h u o n e i s t o a k o u l u n t i l o k s i .
Koska v a n h a a tiilitaloa, j o s s a
k o u l u nyt sijaitsee, ei revitä e n n e n
kuin kesällä -79, ei p o i s m u u t t o o n
ole ilmeisesti vielä k o v i n k a a n kiire.
Nyt o n u u s i e n tilojen e t s i m i n e n
kokonaan
ammattikasvatushallit u k s e n käsissä. H a m m a s t e k n i n e n
a m m a t t i k u n t a o d o t t a a pikaisia t u loksia, j o t t a k o u l u t u s voisi j a t k u a
keskeytyksettä.
L e h d e n ilmestymisen a j o i t t u e s sa j o u l u n läheisyyteen t o i v o t t a a
t o i m i t u s k u n t a lukijoilleen hyvää
j o u l u a ja menestyksellistä uutta
vuotta.
Esko
N i e m e n m a a
7
Hammaslääkärijärjestöjen järjestämät kurssit
hammasteknikoille keväällä ja syksyllä 1978
Kurssi-ilmoittautumiset on tehtävä s u o r a a n os. S u o m e n H a m maslääkäriseuran Koulutustoimikunta, Akavatalo, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI 52, p u h .
v a i h d e 90-14 14 2 2 / K o u i u t u s .
Pääsystä kursseille t i e d o t e t a a n
kirjeitse. Tässä y h t e y d e s s ä l ä h e tetään m y ö s p a n k k i s i i r t o k a a v a k e
m a k s u n suorittamista v a r t e n .
P e r u u t u s t e n tulee olla K o u l u t u s t o i m i k u n n a l l a 1 kk e n n e n k u r s sin alkua, sillä m y ö h e m m i n s a a p u n e i s t a p e r u u t u k s i s t a perii K o u l u t u s t o i m i k u n t a 100 mk t o i m i s t o k u l u j e n peittämiseksi.
S u o m e n Hammaslääkäriseuran
Koulutustoimikunta
YHDISTELMÄPROTEESIT
Hoidon käytännön toteutus
vaiheittain
työ-
Kurssinpitäjät:
A p u l . p r o f . H a n n u S. Siirilä, H e l sinki H a m m a s t e k n i k k o Matti N ä r ö ,
Helsinki
Aika:
La 4.2. klo 19.15 - 12.00 ja 13.00
- 16.00 (6 t u n t i a )
Paikka:
A k a v a t a l o , Rautatieläisenkatu 6,
Helsinki
Luonne:
L u e n t o - ja
kuvademonstraatiokurssi, j o k a o n tarkoitettu y k s i n o m a a n hammaslääkäreille ja h a m masteknikoille
(laboratorioteknikoille), B-taso
Osanottajamäärä:
40
Viim. ilm. pv:
31.12.
8
Kurssiohjelma:
J ä l j e m p ä n ä mainitut aiheet k ä s i tellään s i t e n , että h a m m a s t e k n i kon ja h a m m a s l ä ä k ä r i n o s u u d e t
kussakin t y ö v a i h e e s s a esitetään
p e r ä k k ä i n . Kiinnikevalinnan p e rusteet
- tehdasvalmisteiset kiinnikkeet
- laboratoriovalmisteiset kiinnikkeet
Suunnittelu
Hionnat ja j ä l j e n n ö k s e t
K r u u n u n v a l m i s t u s ja k i i n n i k k e i den sijoittelu
Sovitukset ja kontrollit suussa
R u n g o n v a l u , sovitus ja j u o t o k s e t
Irroituskeinot
Korjaukset
Ylläpitohoito
KURSSI
RANKAPROTEESIEN
VALMISTAMISESTA
HAMMASL Ä Ä K Ä R I N JA - T E K N I K O N Y H TEISTYÖNÄ
Kurssin pitäjät:
Prof. Kalervo K. K o i v u m a a , T u r k u
Hammasteknikkomerstari
Mikko
Rikkonen, Valkeakoski
Aika:
Pe 14.4. klo 9.30 - 12.00 ja 13.00
- 17.00 la 15.4. klo 9.00 - 12.00
(10 t u n t i a )
Paikka:
Akavatalo,
Rautatieläisenk.
6,
Helsinki
Luonne:
Luentokurssi
hammaslääkäreille
ja h a m m a s t e k n i k o i l l e ( l a b o r a t o rioteknikoille), A-taso
Osanottajamäärä:
40
Maksu:
Viim. ilm.pv:
31.1.
b o r a t o r i o i t a a n t o i m i t t a m a a n piirrostaulun
"Rankaproteesiratkaisuja".
Tarkoitus:
Kurssi o n t a r k o i t e t t u sekä h a m maslääkäreille että h a m m a s t e k n i koille s e l v i t t ä m ä ä n eri s u u n n i t t e l u ja t y ö v a i h e i d e n y h t e e n n i v e l t y m i s tä ja o s u u t t a t y ö k o k o n a i s u u d e s s a .
KOKO- ja OSAKAKSOISKRUUNUT YHDISTELMAPROTETIKAS-
Kurssiohjelma:
Nykyaikaisen r a n k a p r o t e e s i n r a kenteelliset piirteet
S u u n n i t t e l u l l e v ä l t t ä m ä t t ö m ä t kliiniset t i e d o t
Suunnittelulle välttämättömät tekniset t i e d o t
- valumateriaalien koostumus
- v a l u m a t e r i a a l i e n lujuus
- valumateriaalien jousto
- tekniset a p u k e i n o t a l l e m e n o j e n
mittaamiseksi
- pinnerakenteiden standardointi
edellisen nojalla
- j ä l j e n n ö s a i n e e n valinta
- pinteiden suunnittelu
- t u k i e l e m e n t t i e n sijoitus
- y h d y s o s i e n sijoittelu ja m u o t o i lu
- s a t u l o i d e n r a k e n n e ja a k r y y l i o san viimeistely
- yhden, kahden hampaan välisatulat
- vapaapäätteisten
satuloiden
rakenne
R a n k a p r o t e e s i t y ö n aikataulu
- potilaan/hammaslääkärin odot u k s e t - l a b o r a t o r i o n ajantarve
Rankaproteesien korjausmahdollisuudet
- rikkoutumiset
- rakenteen muutokset (esim.
h a m p a i d e n lisäykset)
Kurssille tulevia kehoitetaan t u t u s t u m a a n kirjaan " O s a p r o t e e s i t
ja i r t o s i l l a t " erityisesti sen o s a p r o t e e s i o s a a n s e k ä p y y t ä m ä ä n la-
SA
Aika:
La 2.9. 1978
Kurssinpitäjä:
H a m m a s t e k n i k k o Matti Närö
Apul.prof. H a n n u S. Siirilä
IRROITETTAVIEN
OIKOMISKOJEIDEN V A L M I S T U S
Aika:
La 16.9.1978
Kurssinpitäjät:
Dos. S i n i k k a Myllärniemi, Helsinki
H a m m a s t e k n i k k o Erkki L e h m u s v u o r i , Helsinki
Hammasteknikkomestari
Aarno
S a l m e l a i n e n , Helsinki
A L K E I S K U R S S I KIINTEISTÄ 0 1 KOMISKOJEISTA
Aikä'
La 28.10.1978
Kurssinpitäjät:
Dos. S i n i k k a Myllärniemi, Helsinki
Hammasteknikkomestari
Aarno
S a l m e l a i n e n , Helsinki
K R U U N U - JA
K A N KURSSI
KOILLE
SILTAPROTETIIHAMMASTEKNI-
Aika:
La11.11.1978
Kurssinpitäjät:
H a m m a s t e k n i k k o Matti Närö, H e l sinki
HLT T i m o R a n t a n e n , Helsinki
9
¥¥¥¥»¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥»»¥¥¥»¥¥¥¥¥¥¥¥¥»¥¥¥¥¥¥¥¥¥»»¥
> •
Tulee Joulu tuossa tuokiossa
> •
>•
Parhaimmat kiitoksemme kuluneesta
vuodesta Rauhaisaa Joulua ja
Menestyksekästä Uutta Vuotta.
> •
j•
^
Tieteellinen tutkimus ja hammasprotetiikka
Turun hammaslääketieteen laitoksella
Tänä jouluna olemme päättäneet käyttää
joulutervehdyksiin tarkoitetut varat
lahjoitukseen KAUNIALAN
SOTAVAMMASAIRAALAN hyväksi.
-1
•(
*
"^DENTALDEPOr
yVVVVyyVVyyyyyyyyyyyyyyvyvyyyyVVyyyVVy¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥¥
H A M M A S T E K N I S E T
(ry:n)
V U O S I K O K O U S
Hammasteknisten sääntömääräinen vuosikokous pidetään SHL:n
vuosikokouksen yhteydessä tammikuun lopulla.
Tarkempi kutsu kokoukseen postitetaan jäsenille vuoden vaihtuessa.
JOULUTERVEISIN
10
HAMMASTEKNISTEN HALLITUS
Hammaslääkintätaito on vuosikymmenien
varrella
kehittynyt
k ä y t ä n n ö n k o k e m u s t e n kautta erityisesti h a m m a s p r o t e t i i k k a ja
siihen oleellisesti k u u l u v a h a m m a s l a b o r a t o r i o t e k n i i k k a ovat n o janneet työkokemukseen: onnistumisten
ja
epäonnistumisten
kautta s a a v u t e t t u o p p i o n a u t t a n u t
ratkaisemaan
hoitotoimenpiteiden e d e l l y t t ä m i ä teknisiä o n g e l mia. O n k u i t e n k i n selvää, että t ä l lainen tie, erityisesti n y k y a i k a n a ,
o n p i t k ä ja j o p a k y s e e n a l a i n e n ,
sillä e p ä o n n i s t u n e i s t a t o i m e n p i teistä j o h t u v a h o i t o t u l o k s e n v a a r a n t a m i n e n estää monasti h o i d o n
kannalta
parhaan
mahdollisen
lopputuloksen saavuttamisen.
Tieteellinen teoreettinen ja k o keellinen t u t k i m u s auttaa v ä l t t ä mään t a r p e e t t o m i a e p ä o n n i s t u m i sia. H y v ä n ä e s i m e r k k i n ä t u t k i musten
merkityksestä
voidaan
pitää k r u u n u p r o t e t i i k a n m e t a l l i seosten erilaisten t y ö s t ö - ja kliinisten o m i n a i s u u k s i e n selvittelyä,
j o i d e n o n g e l m i e n teoreettisen t u t k i m u k s e n pohjalta o n m m . l u o t u
e n s i m m ä i s e t suomalaiset v a l u k u l taseokset. N ä i d e n seosten e d e l leenkehittely o n n o j a n n u t paitsi
teoreettisiin p o h d i s k e l u i h i n m y ö s
l a b o r a t o r i o t e k n i s i i n ja kliinisiin,
potilaan h o i d o s t a saatuihin k o k e m u k s i i n . O n ilmeistä, että tällä
hetkellä o n saavutettu jo v a r s i n
käyttökelpoinen, toivotut käyttöedellytykset täyttävä seos k r u u n u ja s i l t a p r o t e t i i k a n k ä y t t ö ö n .
Artikkelisarjamme
ensimmäisessä
osassa
tarkastelemme
Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella käsillä olevia t u t k i m u s a i h e i t a , joilla saattaa olla
merkitystä h a m m a s p r o t e t i i k a n ja
siihen liittyvän l a b o r a t o r i o t e k n i i kan kehitykselle.
K ä y t ä n n ö n protetiikan t y ö k e n t tää l ä h i m p ä n ä ovat erilaiset k l i i n i set, potilaaseen itseensä k o h d i s t u vat t u t k i m u k s e t , sillä m i e l e n k i i n t o a
o n luonnollisestikin aina h e r ä t t ä nyt s u o r i t e t u n h o i d o n avulla s a a vutetut pitkäaikaistulokset. T ä t ä
o n pyritty selvittämään s e u r a n t a
eli " f o l l o w - u p " - t u t k i m u s t e n
avulla. T u t k i m u s p e r u s t u u s a m o j e n , h o i d e t t u j e n potilaiden s e k ä
sopivan vertailuryhmän hampaistossa t a p a h t u v i e n m u u t o s t e n arviointiin s i t e n , että esim. t a r k a s t e taan ja r e k i s t e r ö i d ä ä n j o k a i n e n
h o i d e t t a v a potilas e n n e n h o i t o a ja
sitten tietyin väliajoin esim. 1 , 2 , 4 ,
8 j n e . v u o d e n j ä l k e e n . Tiettävästi
v a n h i n tällainen j u l k a i s t u aineisto
o n d o s e n t t i Antje T a l l g r e n i n 25
v u o t t a kestänyt k o k o p r o t e e s i p o t i laiden s e u r a n t a s e k ä p r o f e s s o r e i d e n G u n n a r E. C a r l s o n i n , B j ö r n
H e d e g ä r d i n ( G ö t e b o r g ) ja Kalervo
K. K o i v u m a a n 1 3 - v u o t i s - o s a p r o teesipotilaiden jälkitarkastussarja
v u o d e l t a 1972 U u m a j a n h a m m a s lääketieteen laitokselta.
Hammasproteettisessa
kirjallis u u d e s s a o n varsin tavallista e s i tellä erilaisia rakenteita ja k u v a t a
ne j u u r i v a l m i s t u n e i n a , m o i t t e e t t o m i n a l u o m u k s i n a , k u t e n kaikki
erilaisia p r o t e t i i k k a a käsitteleviä
lehtiä seuraavat lukijat hyvin t i e tävät. Varsin harvoin niissä j u l kaistaan edellä k u v a t u n tapaisia
seuranta-tutkimuksia. Tämä j o h t u u suurelta osin f o l l o w - u p - t u t k i musten vaivalloisuudesta
sekä
e h k ä myös - j o s h a l u t a a n olla
kriittisiä - t u t k i m u s t e n a n t a m i s t a
e n e m m ä n tai v ä h e m m ä n h u o n o i s ta tuloksista: t u s k i n p a h y b r i i d i p r o t e e s i e n , t e k n i i k a n kehittelijät
ovat iloisia esimerkiksi e r ä i d e n
tutkimusten
osoittamista
huonoista
pitkäaikaishoitotuloksista
11
\
K O T I M A I S T A
H A M M A S K U L T A A
Pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena tuo Outokumpu Oy markkinoille kaksi uutta hammaskultalaatua, j o t k a ominaisuuksiltaan täysin vastaavat käytössä olevia ulkomaisia seoksia.
Fysikaaliset ominaisuudet keskimäärin ( D I N 13906:n mukaisesti):
Tyyppi
Ko FUUS
Murtolu uus Rm
0,2-raj2i RpO,2
Murto\ «nymä
H V5
N/n i m '
N/n nm'
<70
L
E
L
E
L
E
L
Tiheys
g/cm'
Sulamisalue
°C
E
III
129
177
403
480
286
380
52
26
15,7
930—1000
IV
159
236
507
712
375
603
38
18
15,4
915—1010
L: liuotushehkutus 700 ° C / 1 0 min.
E: erkautushehkutus 300 ° C / 3 0 min
sammutusveteen
sammutusveteen
O U T O K U M P U OY
M T - y k s i k k ö P l 60
telex 26-111
28101 P O R I 10 p u h . 9 3 9 - 2 6 111
tai o s a p r o t e e s i e n
suunnittelijat
haluaisivat hyväksyä e m . s e u r a n t a t u t k i m u k s i s s a havaittuja h u o n o ja h o i t o t u l o k s i a . K u i t e n k i n vain
näin p ä ä s t ä ä n t o d e l l a k e h i t t ä mään h o i d o n s u u n n i t t e l u a p o t i l a i ta t o d e l l a a u t t a v a a n s u u n t a a n :
esimerkiksi Skandinaviassa y l e i s tynyt r a n k a p r o t e e s i n linqvalikiskon ja insisaalitukien käyttö perustuvat j u u r i mainittuihin t u t k i mussarjoihin.
Viimeaikaisimman
aineiston r a n g a n rakenteen k e h i t telyn h e i k k o u k s i e n ja m a h d o l l i s e n
o n n i s t u m i s e n selvittämiseksi o n
H L L J a a k k o A r o l a kerännyt käsittäen 1 , 3 ja 5 v u o t t a käytössä o l leiden p r o t e e s i e n f o l l o w - u p -sarjan, j o n k a tieteellinen selvittely o n
käsittelyn alaisena. J a t k o n a edellä
viitatulle a t t a c h m e n t t e j a k ä s i t e l leelle t u t k i m u k s e l l e on käynnistetty a i n e i s t o n k e r u u erityisesti kisko-ratsastajarakenteisten
hoitoratkaisujen tuloksista s e u r a n t a t u t k i m u k s e n a ( H L L Elina U u s a l o ) .
L e u k a l u u n pinnalle istutetut nk.
implantaatti-proteesit ovat k a n sainvälisesti erittäin laajalle l e v i n neitä h o i t o r a t k a i s u j a , meillä niihin
on aina s u h t a u d u t t u suurella v a r o v a i s u u d e l l a ja kritiikillä. K u i t e n kin tiettyjä k o k e m u k s i a niistä o n
ehtinyt kertyä ja asiaa pyritään
selvittelemään kliinisillä j a t k o t u t kimuksilla ( H L L Anneli Laine).
Hammasproteesien
ulkonäöllä
on l u o n n o l l i s e s t i , kuten kaikki tied ä m m e , erittäin suuri psykologinen
vaikutus
kantajalleen.
Onko
v a n h a , klassinen VVilliamsin esittämä k a s v o j e n m u o d o n ( r u u m i i n r a k e n t e e n ) ja e t u h a m p a i d e n m u o don välinen samankaltaisuus, jota
järjestelmää eräs t u n n e t t u h a m mastehdas
markkinoi
"Typenh a r m o n i s c h e " -järjestelmän n i mellä, biologisesti totta ja v o i d a a n k o t ä m ä tilastollisesti o s o i t taa s u o m a l a i s i s s a k a s v o n p i i r t e i s sä ja hampaissa? K u n laitoksella
o n ollut käytettävissä a r v o k a s d o sentti Lassi Alvesalon k e r ä ä m ä
perusaineisto, nk. H a i l u o t o - t u t k i -
mus, o n edellä kuvattua s e i k k a a
ryhdytty selvittämään
aineiston
kipsimallien ja k a s v o - v a l o k u v i e n
avulla (Elina Uusalo).
Paitsi edellä esitettyjä kliinisiä,
lähellä k ä y t ä n n ö n protetiikan j o kapäiväisiä o n g e l m i a olevia t u t k i m u s a i h e i t a o n selvittelyn k o h t e e na m m . erittäin merkittävä yleiso n g e l m a , nimittäin p r o t e e t t i s e n
h o i d o n tarve m a a m m e v ä k i r i k kaassa osassa. Aineisto on k o o t t u
V a r s i n a i s - S u o m e s t a neljältä tietyltä p a i k k a k u n n a l t a ja o s a t u t k i muksia siitä on jo julkaistu - t u t kimus o n tehty yhteistyössä Helsingin y l i o p i s t o n h a m m a s l ä ä k e t i e teen laitoksen kanssa (HLT T i m o
Rantanen). Aineiston
oleellisin
anti, eli selvitys p r o t e e t t i s e n h o i d o n t a r p e e s t a o n tilastollisessa
käsittelyvaiheessa
(HLL
Aarno
Stauffer) ja a i k a n a a n v a l m i s t u t t u a a n voi a n t a a h u o m a t t a v a a k i n
lisävalaistusta esimerkiksi p r o t e tiikan k o u l u t u s o h j e l m i e n s u u n n i t teluun jne. Tutkimusprojektia j o h taa prof. K o i v u m a a ja siihen o s a l listuu e m . lisäksi H L L J o r m a V ä liaho. K e n t t ä t y ö v a i h e e s s a t u t k i mus sai h u o m a t t a v a a t u k e a S u o men A k a t e m i a l t a .
Eräs läheisesti h a m m a s t e k n i s i ä
l a b o r a t o r i o i t a koskettava t u t k i m u s
o n s a m o i n Helsingin (tri R a n t a n e n ) ja T u r u n (prof. K o i v u m a a )
y h t e i s t o i m i n alulle p a n e m a l a b o r a t o r i o i d e n erilaisten t ö i d e n keskinäistä suhteellista j a k a a n t u m i s ta
selvittelevä
kyselytutkimus,
j o n k a kaikkia l a b o r a t o r i o i t a häiritsevä k a a v a k k e e n t ä y t t ö v a i h e o n
tätä luettaessa jo o h i . P y r k i m y k senä o n selvittää tiettyjä k o u l u tukselle tärkeitä seikkoja t ö i d e n
valikoitumisesta, työtavoista j n e ;
kokonaisuudessaan
tutkimukseen liittyy vielä t o i n e n vaihe, j o k a
k o h d i s t u u e s i t u t k i m u k s e n avulla
h a h m o t t u v i i n tyypillisiin, eri a l u e i l la sijaitseviin l a b o r a t o r i o i h i n . Tällä
t u t k i m u k s e n osalla pyritään selvittämään
yksityiskohtaisemmin
h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n ja - t e k n i k o i -
ta
den koulutuksen vaikutusta työmenetelmien
kehittymiseen
ja
m u u t t u m i s e e n sekä h o i t o r a t k a i sujen v a l i n t a a n .
Protetiikan
kehittymiselle
on
l u o n n o l l i s e s t i k i n erityisen t ä r k e ä ä
b i o l o g i s e n ja fysikaalis-kemiallisen
perustutkimuksen
apuna
käyttö.
Näitä
tutkimusalueita
edustavat dosentti K a u k o V i r t a s e n
histo- ja biokemialliset t u t k i m u k set s u u n limakalvojen p r o t e e s i e n
käytön
yhteydessä
kärsimistä
vaurioista, joissa kiinnitetään e r i tyistä h u o m i o t a k u d o s t e n e n t s y maattisiin reaktioihin. P a r o d o n t i u min reaktioita terveillä sekä v e r i suonten
sairauksista
kärsivillä
(atheroskleroottisilla) k o e - e l ä i m i l lä selvittelee p u o l e s t a a n H L L Veijo
Lassila. T u t k i m u k s e n m y ö h e m missä vaiheissa voidaan s a n o a
tietoa m y ö s p a r o d o n t a a l i s t e n rasitusten v a i k u t u k s e n laadusta s o lutasolla erityisesti a t h e r o s k l e r o o sia potevilla - ja tässä v a i h e e s s a
lähinnä rotilla.
HLT Antti Yli-Urpo o n t y ö s k e n nellyt j ä s e n e n ä K a u p p a - ja t e o l l i suusministeriön tukemassa tutkim u s p r o j e k t i s s a , j o k a selvittelee
h a m m a s h o i d o s s a käytettävien a i neiden
bio-fysikaalisia
ominaisuuksia eli niiden vaikutusta y m päröiviin k u d o k s i i n ja niissä itsessään
mahdollisesti
tapahtuvia
m u u t o k s i a biologisessa y m p ä r i s tössä o l l e s s a a n . K u d o s t e n p a i k a l liset t u l e h d u k s e t , allergiset ilmiöt,
myrkky-vaikutukset,
esimerkiksi
kauaskin t a p a h t u v a t ionien v a e l tamiset j n e . sekä toisaalta k o r r o o sio-ilmiöt, lujuus, k u l u m i n e n j n e .
ovat kyseiseen o n g e l m a k e n t t ä ä n
kuuluvia t u t k i m u k s e n
kohteita.
Tutkimussarjan eräänä merkittävänä saavutuksena on pidettävä
esityksen alussa mainitun kultalej e e r i n g i n kehittämistä, j o k a s e o s
vastaa ilmeisestikin hyvin pitkälle
asetettuja
vaatimuksia
aineen
biofysikaalisiin
ominaisuuksiin
n ä h d e n . Kehitteillä ja kliinisessä
koevaiheessa o n myös k o t i m a i n e n
14
a m a l g a a m i . O n selvää, että o n n i s tuessaan m o l e m m i l l a mainituilla
tuotteilla o n j o p a k a n s a n t a l o u d e l lista merkitystä suhteellisen kalliiden r a a k a - a i n e i d e n sekä työn o l lessa kotimaista.
Pyrimme j a t k a m a a n k e s k u s t e luihin, h a a s t a t t e l u l a u s u n t o i h i n ja
kirjallisiin r a p o r t t e i h i n p e r u s t u v a a
sarjaamme
seuraavissa
numeroissamme
maamme
muiden
hammaslääketieteen
laitosten
osalta.
Uutta Bayerilta:
kylmäakryylipohjainen iusikkamateriaaii
Myytävänä
Sairastumisen
takia
myydään
Vaasan
kaupungin
keskustassa sijaitseva P o h janmaan ensimmäisen erikoishammasteknikon
labor a t o r i o h u o n e i s t o (4 h u o n e t ta, pinta-ala 73 m*. Sopii
myös y k s i t y i s a s u n n o k s i . )
E r i k o i s h a m m a s t e k n i k o n kalusteet ja l a b o r a t o r i o n t y ö v ä lineet
myydään
yhdessä
h u o n e u s t o n kanssa tai erikseen. Vast. p u h . 961 / 5 7 6 2 1 .
> Pekatray on harmitonta käsitellä.
' Mittalasit ja muotti tiuoietitivat
optimaalisesta annostelusta ja
oikeasta levyn p a k s u u d e s t a .
• Pekatray on ihanteellista käsitellä.
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT
EHT-vastaanotto vuokrataan
tai m y y d ä ä n S a v o n l i n n a s s a .
Koneet v o i d a a n myydä erikseen.
L ä h . Sirkka Ojasalo
Olavinkatu 1 9 - 2 1
57130 S A V O N L I N N A 13
p u h . 957-23133
v a r m i m m i n a a m u l l a klo 8 - 9
Lusikka ja varsi voidaan valmistaa ytidessä 'aiheessa.
Lusikan ja varren kestävä y h d i s t ä m i n e n on rT,ahdolllsla vielä
aivan materiaalin plastisen valheen lopussa.
• Pekatray on taloudellista.
Lyhyt kovettumisvaihe lyhentää o d o t u s a i k a a
ja mahdollistaa n o p e a n valmistuksen.
• Pekatray on helposti hiottavissa.
Erikoiset lisäaineet tekevät sen hionnan
vaivattomaksi. Pekatray ei liimaannu hiottaessa.
/ ' ' b ^
(bayerJ
Myynti: Oy Dentaldepot Ab
Oriola Oy
Hammasväline
Sarodent Oy
—
Pekatray
standardi vatioille iso R 1561
V a h a s s t a n d a r d e i l l e , kuten m u i l lekin s t a n d a r d e i l l e asetetaan s e k ä
m u o d o l l i s i a että t e k n o l o g i s i a v a a timuksia. Muodolliset vaatimukset
koskevat pakkausta, k ä y t t ö o h j e t t a
ja p a k k a u k s e n merkintöjä. K a i k i s sa rasioissa tulee olla k ä y t t ö o h j e
v a h a n lämmittämisestä ja p e h mittämisestä t y ö s k e n t e l y l ä m p ö t i laan. N e t t o p a i n o ja v a h a n t y y p p i
pitää olla merkittynä j o k a i s e e n rasiaan. V a h a t luokitellaan
kahteen r y h m ä ä n :
I -tyyppi - s u o r a n t e k n i i k a n v a h a t
eli vahat, joita käytetään s u o r a a n
suussa
II -tyyppi - e p ä s u o r a n t e k n i i k a n
vahat, j o i t a m u o t o i l l a a n mallille laboratoriossa.
V a h a s s a ei saa olla vieraita aineosia, ja värin tulee olla v a l m i s tajan i l m o i t t a m a n kaltainen. V a h a
tulee s a a d a j u o k s e v a k s i l ä m m i t t ä mällä, eikä se saa halkeilla. V a h a n
aineosat eivät saa e r o t t u a , k u n
vaha o n p a l j o n t y ö s k e n t e l y l ä m p ö tilaa k u u m e m p a a . Nämä o m i n a i suudet
määritellään
tarkasteltaessa v a h a a visuaalisesti t y ö s kentelytilanteessa.
Plastisuus
("flow").
"Flow-testillä" tutkitaan vahan m u o v a u t u vaisuutta. 6 m m korkeat ja 10 m m
halkaisijaltaan olevat v a h a s y l i n t e rit valetaan metallimuottiin ( k u v a
1)-
NlOM -uutisia
L ä m p ö t i l a n laskettua y m p ä r i s t ö l ä m p ö t i l a a n mitataan k o e k a p paleiden k o r k e u s . Niitä p u r i s t e taan 19,6 N:n (2 kp) v o i m a l l a 10
m i n u u t i n ajan v e s i h a u t e e s s a varmasti
tasaisessa
lämpötilassa
(kuva 2). K o e k a p p a l e i d e n p u r i s t u ma ("flovv") ilmoitetaan p r o s e n t teina a l k u p e r ä i s e s t ä k o r k e u d e s t a .
Suoran tekniikan vahan tulee
olla riittävän kiinteää 37 °C:ssa.
V a a t i m u k s e n a o n , että " f l o v v "
tulee olla 1 % tai v ä h e m m ä n . 40
°C:ssa " f l o v v " t u l e e olla alle 20 %.
E p ä s u o r a s s a tekniikassa käytettävän v a h a n s u l a m i s p i s t e e n t u l e e
olla a l h a i s e m p i kuin e d e l l i s e n ,
mutta t ä m ä n v a h a n pitää olla riittävän k o v a a , j o t t a sillä v o i d a a n
työskennellä huoneenlämmössä.
V a a d i t a a n , että " f l o v v " o n 30
°C:ssa alle 1 % : n , k u n taas 40
°C:ssa " f l o v v " o n oltava v ä h i n t ä ä n
50 %. M o l e m m i l t a v a h a t y y p e i l t ä
vaaditaan, että 45 °C:ssa " f l o v v "
pitää olla 7 0 - 9 0 %.
Lineaarinen
iämpöiaajeneminen. l-tyyppinen v a h a m u o t o i l l a a n
suussa, p o i s t e t a a n kaviteetista ja
upotetaan massaan laboratoriossa. Siksi o n erittäin t ä r k e ä ä , että
v a h a n lineaarinen l ä m p ö l a a j e n e minen h u o n e e n ja k e h o n l ä m p ö t i lan välillä o n hyvin pieni.
I
'
^
K u v a 3.
L i n e a a r i s e n l ä m p ö l a a j e n e m i s e n mittaus. E t u a l a l l a on k o e k a p p a l e ja s e n
valmlstusmuotti, joka on kehitetty tätä
koetta varten.
Siksi t ä m ä v a a t i m u s a s e t e t a a n
vain s u o r a n t e k n i i k a n v a h o i l l e .
Lineaarisen lämpölaajenemisen
määrittämistä varten valmistetaan
koekappaleet, joiden pituus on
267 m m , leveys 6,35 mm ja korkeus 6,35 m m (kuva 3). S a u v o j e n
m o l e m p i i n päihin merkitään s e l västi vertailupisteet. Myös t ä m ä
koe t e h d ä ä n vesihauteessa. S a u vojen v e r t a i l u m e r k k i e n väliset p i tuudet määritetään mikroskooppisella m i t t a u k s e l l a (kuva 3). L ä m pötila n o s t e t a a n 30 ° C : e e n , p i d e tään siinä 20 min ajan ja m i t t a u s pisteiden v ä l i n e n etäisyys m i t a taan u u d e s t a a n . L ä m p ö t i l a n o s t e taan 37 ° C : e e n ja etäisyys mitataan 20 m i n u u t i n k u l u t t u a . K o e
t e h d ä ä n kullakin sauvalla kaksi
kertaa.
Laajentuma
lasketaan
p r o s e n t t e i n a alkuperäisestä p i t u u d e s t a k a h d e n mittauksen k e s kiarvona. V a a t i m u s o n , että l ä m p ö l a a j e n e m i n e n 25 °C:sta
30
°C:een ei saa olla yli 0,2 %. L a a j e n t u m a 25 °C:sta 37 ° C : e e n ei
saa ylittää 0,6 %.
K u v a 2.
Kuval.
Koekappaleiden valmistus muovautuv a i s u u d e n ("flovv") testausta varten.
16
Muovautuvaisuuskoe
vesihauteessa.
K u v a s s a on k o e k a p p a l e i t a e n n e n p u ristusta j a s e n j ä l k e e n .
Palaminen/tiöyrystyminen.
Hyvin t ä r k e ä ä o n , että v a h a palaa
täydellisesti valumassassa ilman
palamisjätteitä. T ä m ä t e s t a t a a n
polttamalla v a h a a u u n i s s a 500
°C:ssa. Noin 1 g v a h a a p a n n a a n
u p o k k a a s e e n , ja u p o k a s ja v a h a
p u n n i t a a n 23 ° C : e e n l ä m p ö t i l a s sa. H ö y r y s t y n e e n v a h a n j ä ä n n ö s
ei saa olla yli 0,2 % a l k u p e r ä i s e s t ä
määrästä. T u l o s lasketaan käyttäen kahden kokeen keskiarvoa.
Hyväksyttävät
tuotteet.
Tuotteet, j o t k a osallistuvat k o e o h j e l maan ja täyttävät k o k e e n v a a t i mukset tulevat NIOM:n l u e t t e l o o n
hyväksyttävinä t u o t t e i n a . K u t s u
osallistua k o e o h j e l m a a n l ä h e t e t tiin kaikille valmistajille, j o i d e n
tuotteita jälleenmyyjien i l m o i t u k sen m u k a a n o n p o h j o i s m a i d e n
markkinoilla.
Allaoleva luettelo käsittää h a m masalan valuvahat, j o i d e n v a l m i s taja / jakelija o n t a a n n u t t ä y t t ä v ä n
ISO R 1561:n ja j o t k a N l O M o n
koostanut tämän suosituksen m u kaisesti ja t o d e n n u t
täyttävän
vaatimukset.
T u o t e merkitty - o n y h t e n ä i s e nä massana metallirasiassa e i k ä
v a h a t a n k o i n a . V a h a n t y y p p i ä ei
ole ilmoitettu p a k k a u k s e n päällä.
NiOM:n iuetteio no. 13 tammikuu
1977
Hammasvaiuvahat,
jotka
täyttävät
iSO R 1561 m
(1975)
vaatimukset.
Tuotenimi
Valmistaja
Blue Inlay W a x H a r d
S.S. W h i t e L t d .
Blue Inlay W a x R e g u l a r
G r e e n Inlay W a x N o . 4
B l a c k Inlay W a x N o . 5
Gasting W a x N o . 6
G r e e n Inlay W a x H a r d K e r r M a n u f a c t u r i n g C o .
N l O M , N o r d i s k Instltutt for
odontologisk materlalprdvning,
F o r s k n i n g s v e l n 1 , O s l o 3.
Yllä o l e v a a n l u e t t e l o o n eivät s i sälly t u o t t e e t , joita valmistajat tai
jälleenmyyjät eivät ole e h t i n e e t lähettää ajoissa t e s t a t t a v a k s i . T u o t teita t e s t a t a a n ja luetteloa t ä y d e n netään j a t k u v a s t i .
1
17
IAZ:n kongressi 1977.
Kansainvälinen hammasproteet i k k o j e n liiton k o k o u s järjestyksessään 2 1 , pidettiin K a n a d a s s a
Torontossa
11-16
lokakuuta
1977. S u o m e n h a m m a s p r o t e e t i k koja edusti Liiton p u h e e n j o h t a j a ja
toiminnanjohtaja.
IAZ:n t a r k o i t u k s e n a o n liittää
hammasteknillisellä alalla t o i m i v a t
y h t e e n , valvoa heidän e t u j a a n ja
saada lisäoikeuksia sekä t o i m i n taoikeudet
hammasproteesien
v a l m i s t u k s e s s a s u o r a a n yleisölle.
Nämä t a r k o i t u s p e r ä t o l e m m e j o
saavuttaneet Suomessa e d u s k u n nan hyväksyessä h a m m a s t e k n i k kolain 1964. Tällä hetkellä o n
m a a s s a m m e 217 e r i k o i s h a m m a s teknikkoa.
IAZ:n k o n g r e s s i s s a oli e d u s t e t t u n a 12 k a n s a k u n t a a ,
etäisin
e d u s t u s oli A u s t r a a l i a n T a s m a a nian tasavalta, mr G. J o h n s t o n
edustaessa maataan.
V a r s i n a i s e n IAZ:n k o k o u k s e n
avasi t e r v e t u l o t o i v o t u k s i n p r e s i d e n t of t h e Denturist A s s o c i a t i o n
of C a n a d a , mr Ben Svveet.
K u u l t i i n liiton p u h e e n j o h t a j a n
kolleega
Bent
Pihl
Jensen'in
( T a n s k a ) selostus ja t o i m i n t a k u luneesta v u o d e s t a .
Kuultiin IAZ:n pääsihteerin J . M.
Molenwijk:n kertomus toimintav u o d e n t a p a h t u m i s t a . Luettiin tilik e r t o m u s , j o k a hyväksyttiin.
IAZ:n j o h t o o n valittiin e d e l l e e n
puheenjohtajaksi
B.P.
Jensen
T a n s k a s t a , pääsihteeriksi J a n M.
Molenvvijk Hollannista s e k ä r a h a s t o n h o i t a j a k s i J. T h . De V r i e s
Hollannista. Seuraava k o n g r e s s i
päätettiin pitää K ö p e n h a m i n a s s a
Tanskassa. Kongressiin osallistujat saivat t i l a i s u u d e n
tutustua
h a m m a s n ä y t t e l y y n sekä t y ö d e m o s t r a a t t i o i h i n eri v a s t a a n o t o i l l a .
Tutustuminen George Brown Gollege'iin oli merkittävä. T ä s s ä laitoksessa k o u l u t e t a a n m m . h a m -
18
maslääkäreitä, h a m m a s h y g i e n i s tejä s e k ä d e n t u r i s t e j a (erikoishammasteknikkoja).
Kongressi
päättyi y h t e i s e e n gala-iltaan D e n turist S o c i e t e y of O n t a r i o n j ä s e n ten kanssa, j o s s a oli o s a n o t t a j i a
500 h e n k e ä . J u h l a p u h e i t t e n lisäksi huolehti musiikista Royal R e g i ment of C a n a d a n r y k m e n t i n soittokunta.
Kansainvälinen
yhteistyö
ja
kontakti o n ollut tärkeätä m a a m me h a m m a s t e k n i k k o k u n n a l l e , niin
nyt t ä n ä ä n ja h u o m e n n a
U K-K
K o n g r e s s i n hyväksymä p ä ä t ö s lauselma, j o k a yksimielisesti hyväksyttiin:
I.A.Z.
HAMMASTEKNIKKOJEN
KANSAINVÄLINEN TYÖYHTEISÖ
Sihteeristö: Hart van B r a b a n t l a a n
731 - T i l b u r g - Hollanti
L o k a k u u n 1 1 . - 1 6 . päivinä 1977
Torontossa, Kanadassa 2 1 . vuos i k o k o u k s e n s a pitänyt H a m m a s proteetikkojen
Kansainvälinen
T y ö y h t e i s ö (I.A.Z/I.F.D.P.) t u o mitsee kansainvälisen h a m m a s lääkärikunnan toimet, jotka k o h distuvat itsenäisten h a m m a s p r o teetikkojen a m m a t t i k u n n a n yleistymistä s e k ä a m m a t t i k u n n a n o l e massaoloa v a s t a a n kautta m a a i l man. T ä m ä h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n ja
h a m m a s t e k n i k o i d e n väliin a s e t t u va a m m a t t i k u n t a t u n n e t a a n useissa maissa
nimellä
denturistit
(hammasproteetikot).
Tähän ammattikuntaan kuuluvat omaavat k ä y t ä n n ö n h a m m a s t e k n i k o n k o u l u t u k s e n sekä täyd e n t ä v ä n lääketieteellisen lisäkoulutuksen myötä pätevyyden
valmistaa itsenäisesti h a m m a s proteeseja suoraan niiden käyttäjille ilman h a m m a s l ä ä k ä r i n välikäsiä
sen j ä l k e e n k u n h a m m a s l ä ä k ä r i n
h o i t o t o i m e n p i t e e t potilaalle o v a t
päättyneet. T ä l l a i n e n k o u l u t u s o n
useissa E u r o o p a n maissa, P o h jois-Amerikassa sekä Austraaliassa laillisesti t u n n u s t e t t u ja o s o i t t a u t u n u t h a m m a s p r o t e e s e j a tarvittsevan v ä e s t ö n kannalta erittäin
myönteiseksi.
Asetuksenmukaisesti koulutettujen h a m m a s p r o t e e t i k k o j e n a m mattipätevyys tällä erikoisalalla
täydentää
arvokkaalla
tavalla
h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n ja h a m m a s t e k n i k o i d e n työtä, koska p r o t e e tikko pystyy t y ö s k e n t e l e m ä ä n p a l jon yksilöllisemmin
valmistaessaan ja sovittaessaan h a m m a s proteeseja.
Täällä T o r o n t o s s a k o k o o n t u n u t
I.A.Z:n k o n g r e s s i vetoaa m a a i l man k a i k k i e n m a i d e n hallituksiin,
jotta n ä m ä tunnustaisivat h a m masproteetikkojen
ammattikunnan o i k e u d e t , eivätkä
antaisi
hammaslääkärikunnan
häirintäyritysten vaikuttaa päätöksiinsä.
Vastustushan
perustuu
tämän
a m m a t t i k u n n a n d i s k r i m i n o i n t i i n ja
tukahduttamishaluun
taloudellisesta kilpailusta j o h t u e n .
I.A.
Z/I.F.D.P. vaatiikin lain suojaa
hammasproteetikkojen
ammattik u n n a l l e kaikissa maailman m a i s sa e s i m e r k k i n ä jo monissa maissa
voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisella tavalla.
Tämä v e t o o m u s kohdistuu myös
hammaslääkä-ikunnalle pyynnöllä, että h a m m s i ä ä k ä r i k u n t a a r v i o i si
uudelleen
suhtautumistaan
proteetikkojen
ammattikuntaan,
sillä a m m a t t i k u n t a m m e o l e m a s saolo
luo
hammaslääkäreille
m a h d o l l i s u u d e n keskittyä p a r e m min v a r s i n a i s e e n h a m m a s l ä ä k ä r i työhön.
LEIKKIMIELELLÄ
VAKAVAA
ASIAA
Sallikaa sananen kertoa noista,
tulevista
erikoishammasteknikoista.
Toisille meistä haaveeksi jää se,
koska kursseille emme millään pääse.
Meillä laki on hyvä ja kallis,
emme koulutustamme estää sallis.
Meille laki on ammatin turvan suonut.
Vaan joku on tiellemme esteet luonut.
Vartoimme viisi ja kymmenen vuotta
Oli pikainen toivomme aivan suotta,
että joskus sais tehdä mummolle
hampaat,
mutta aina vain piikkejä lisää
aamukampaan.
Eikö mitään sen eteen tehdä vois,
että anotaan kauan, sitten karsitaan
pois.
Jossakin muussa kuin laissa on vikaa.
Siihen puuttua pitää ja tuotapikaa.
Mutta mistä me saatais se rohto,
ainoa lääke on liittomme johto.
Valta on teillä. Hallitus toimeksi pankaa.
Vielä vahvistakaamme liittomme
selkärankaa.
^
Korjaus
t y ö e h t o s o p i m u k s e e n ,
allekirjoitettu 3 1 .
5.
1 9 7 7
Työajat arkipyhiä edeltävinä t y ö päivinä.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Pitkäperjantain aatto
V a p u n aatto
Juhannusaatto
Itsenäisyyspäivän aatto
Jouluaatto
U u d e n v u o d e n aatto
"HAMMASTEKNIKKO"
seuraava
numero
m a a l i s k u u n
välissä.
klo. 17.00
klo. 13.00
vapaa
klo. 17.00
vapaa
klo. 13.00
-lehden
Ilmestyy
p u o l e s s a
Tähän
numeroon
aiottu a i n e i s t o pitää olla toimituksella
h e l m i k u u n
p:ään
mennessä.
15
T o i m i t u s
T o r o n t o , 14. l o k a k u u t a 1977
19
^u/oää ^ouHua ja matiastifstä uuodaMa 1978
CoLootamma kaikMa ammattiodtfMa
Satakunnan Hammasteknikko S e u r a
O n n i Jalli
Toivo Suomela
Martti Vilonen
Jukka Vuori
Kauko Poikolainen
V e s a VVaegelein
Jorma Kari-Koskinen
Hannu Keitaanpää
Altti F o r s b e r g
Risto L a u k k a n e n
Jarmo Haviala
Pentti Autio
Olli-Pekka Varjus
Marjo L e p p ä l a m p i
Pauli S i r v i ö
R a i m o VVarro
Matti Kaitila
Jukka Kaitila
Eero H e i k k o n e n
Pisto Fagerström
P-0 Savolainen
Erkki Melamies
Reijo L a i t i n e n
Timo Juutinen
Ari A h r i k k a l a
A h t i Silen
Pentti K a u r a n e n
Niilo S a a r i n e n
Keskl-Pohjanmaan Hammasteknikko S e u r a
Mellersta-östrabottens
T a n d t e k n i k e r Förbund
Kauko Riikonen
Arnold VIckman
Hans Sabel
Birger Holländer
Hans Boström
Jan-Erik Sulkakoski
Kai S w a n
Stig Lundqvist
Erkki Atioia
Oulun Seudun Hammasteknikkojen Seura
Jorma Pekkala
Esko T o r n b e r g
Eero T o r n b e r g
Veikko Kallinen
Veikko Mattila
Erkki S e p p ä n e n
Usko Kari-Koskinen
J o r m a Orell
Olavi N i e m i n e n
Veli H e i k k i n e n
Mikko Atioia
Vilho Kolivuori
Matti L a m p o
Osmo Kolivuori
Pisto Rantanen
Matti K e r ä n e n
Annikki Rantanen
Jouko Rantaniemi
Markku Patikonen
Taimo Marttila
Kari S y r j ä n e n
Heikki H e d m a n
Tapani Heikkonen
Heikki K u k k o n e n
Kalevi Kasurinen
Pauli R o p p o l a
Liisa K a s u r i n e n
Arto Westerlund
Yrjö R a u t i a l a
Kalevi Ilkka
Ahti A n d
Eila S ä i l y n o j a
Helena A s p
Helena Kesti
Pertti K u k k o n e n
Hannu Orell
Kalevi M ä e n p ä ä
Olavi K a s u r i n e n
Ari N i e m i n e n
Matti K u o r i k o s k i
Ulla J u n t u n e n
Viljo A h o n e n
Oili M a t t i l a
Heikki Kujala
L a p i n H a m m a s t e k n i k k o S e u r a Yrjö H e n t i l ä
Erkki O n t e r o
Paavo Mäntyniemi
Pentti S ä ä m ä n e n
Jaakko Herva
Martti Peltosaari
Antti Tarkiainen
Yrjö K a i l a s u o
Urho Tarvainen
Jyrki Isojärvi
Alpo Pinta
Erkki A u v i n e n
Nils N y g ä r d
Jouko Laitinen
Matti K a r p p i n e n
Markku Selin
Kari S a r s t e
Jukka Anttila
Merja Rissanen
Antero Koskimies
Esa O n t e r o
Hämeenlinnan Seudun
Hammasteknikkojen S e u r a
20
Reijo M ä h ö n e n
Pentti L a a k s o
Veijo Koistinen
Aarno Koivunen
Juhani Pursiainen
Heikki Ketonen
Heimo Mustonen
Helge J ä d e r h o l m
Juhani Haapalainen
Kauko Rautava
Martti L a a k k o n e n
Pekka Laakkonen
Pentti Salmi
P e k k a Porali
Pentti T o l v a n e n
Martti V i t i k a i n e n
Hamm. lab. Hynninen &
Mähönen
Ritva ja Sakari K u o k k a n e n
Hamm. lab. Manninen & Lustig
Max Durchman
Heikki Koistinen
Matti J a l a v a
Hamm. lab. Henriksson &
Edelman
Savon Hammas OY
\
Matti K o p o n e n
Veli Peteri
Tauno Metsola
Gunnar Asikainen
Pekka Tarvainen
Heikki S a l o
Erik J o h n s s o n
Hamm. lab. Tirkkonen & Ikonen
Aaro Hakkarainen
Eino Virtanen
Timo Virtanen
H a m m . l a b . M. P i t k ä n e n &
K:nit KY
Hammas - Tetra
Pekka Antikainen
Pentti A n t i k a i n e n
Veli-Matti Hoikkala
Kalle H u s s o
U u n o LaantI
Aarne Holopainen
Ossi F r a n s a s
Ilkka S a a n i l a
liro N i e m i n e n
Erkki H e r r a l a
Toivo Tyrisevä
Paavo Roine
Lauri Roine
Mauri K ö n ö n e n
Bruno ValokorpI
Viljo V I n e
)
Eero Uotinen
Jukka Hauhlo
Ilmari S a a r i n e n
Antero Vanhanen
brkki Marttila
Ari H ä n n i n e n
Ari H e r r a l a
Anti v a n n a i a
Sakari Kari-Koskinen
beKKa r o r a i i
bSKo r a a s i o
liman virKKuia
M a n n u iviipia
Lauri A r o
M. \j. n d a r n i m o
Cesl^t^
1—1 A ! L L i r*i A n
cbKo n
Miidii
n eeiiK
r iKd inneenn
ividUii nerpuid
Antti Lindroos
Martta Linaeii
Ulli Manninen
brKKi MlKKOia
It A n 1 m ^-v ft A ^ D A 1
Mauno M a k e i a
rtaimo M a n o
r~ - . 1 - 1 ^ : K1 y—.: y-. k — . ^
IVIdiAAU l_ddKbO
Kl
i 1C U
1 d
QyAcöirbol+l rUÄ lr lrl»
INPIö
rXdltflVU L d i l i e
i dpiU l_dlIIFI1 II lei 1
brKKi Nojonen
L a r s s i Nojonen
Pauli Nurmi
rertti r e i t o K a n g a s
III
4^ ^-k ^Yrt• A w \
rt
i
j u r i o KajamaKi
X/iCO P rt L-k rt rt rt rt
Harri 1 r \ i
iVr^nan
H p n n i i iVKJUCiU
Mnhprn
ridiiMU
Olavi P a l o n e n
Jouko Reunamo
Antti R p i i n a n p n
AIM
I CU i Idi I d 1
n i1i L11
k n IRoc^pnriahl
vjuurvu Rr iaVaJ ro idk kludi
Tuula
n H
1 u u i d Oddi
ii\r\u
Antprn
^ahlcitpn
m
1 I d Taiminpn
u o dl 1 loici 1
Matti
ividiii
diiiiiiicii
Pirkko1 Tiiominpn
r iir\r\u1 iu^aho
luuiiiiiicii
Matti
ividiii \_/uodiiu
Reino
Vaaia
rveaKi-ouomen
Esko A h o n e n
Hanna Ahonen
Kalevi N i e m i
Ilmari E l o m a a
Salme Tapaninen
Eero O k s a n e n
Vesa Vuoristo
Terho Parikka
Anneli Puronaho
Leo H y v ö n e n
Juhani Kassala
oylVI VUUicIa
oamuli n u p p a
Pirin P i i n n f i
Jari VVarro
W \H4 1 1 V • 1.4 1 I
R i s t o W a r r'o
Matti Verano
r . - j . Moiier
t e r o Mnonen
Reijo Immonen
Arto K a n n e r
Viljo Järvinen
Tampereen Hammasteknlkkoien S e u r a :
Ells A h o n e n
1 1 : y-. 4 y-« A j y- y—. 1
uiavi rvosKeia
Antti K o s k e l a
Ilkka K o s k e l a
Liisa K o s k e l a
iVIdTUI LUMxdrilllclill
VUlllu o d d l l
LZAlAft/A
Matti T a m m i n e n
Kalevi E p ä i l y s
Mauno Alanko
Simo Antskog
Markku Laine
Matti A s i k a i n e n
Tapio Hovila
Turun Hammasteknikkojen
Seura:
Eeva A n t t i l a
Jukka Aro
M
nisto Airola
trKKi AsiKainen
ivauKo bSKeiinen
T a p a n i Försti
A l.<: l_l n 1 »A y-S.
Aki
o o i i iH
i ua l m
n eei e n i u b
f l J «-1 t f i 1 ^ y—V y-, 1^ y-^ 1 A
IAA.^IAIIA
dibuu
IiXaiervu
V i a i g a i c lian gIMLJdlbUU
Lea J o k i s a l o
Markku Järventie
Markku Järvinen
Eino Kasteli
Ismo K e m p p a i n e n
Ilkka K o k k o n e n
Asko Korkeala
Maunu Korkeala
Aarne Koski
Eino Kosonen
Tero Kuula
Jaakko Lankoskl
D
rt • rV^n
yrtd1i i>K
y—ko^—
vibd
nk yrte n
Haimo Hepo
Helena Riikonen
MilxUo Ril^l^rtnpn
ivllM\U
niAAUIICII
l_ 1 11 • 1rtirtrtr-ft .-^ y-k
biii H a i s a n e n
uiavi oaimi
Laolla ^ 1 1 /"Vriznrl
ntfiju ouAUid
X/pilflfn Qnlriira
1 ddVU 1 d i j d
Anis
l i i m1 aId
/AI
IJd Tl
1 UUI
Arvo 1 iotiip
/Fprlkki
A I V U lyy/Ullld
ViiorimiPQ
lL_a
Csl l s
i \e
< \ l VVLIV-fliilllCo
uorimies
Karl Ö s t r i n g
Juhani Läykki
Reijo T ä h t i n e n
Ulla U u s i - N i e m i
ixdii 1 l y y L i d i i i d i
Minna Mettälä
Irpfip 1 p o n ä k n r n i
1 Idi 11 l u i_c^^dF\t_/i ^ 1
ndijd i d i i v d i l d l l i d l
M
^ r k k i i nRdpU
i i ltiida li inl cpinl
ividtiM\u
H a m m a s t a r v i k e Oy
Anu Kieme
Sisko Sintonen
Atte Franck
Ben Holthöfer
LÄÄKINTÄMUOVI OY
Mauno Elomaa
Esko N i e m e n m a a
Keijo P o l o n
R a u n i TIrri
Oriola O Y H a m m a s v ä i
Suomen Hammasteknikkojen Liitto — FIniands Tandtekniker Förbund r.y. toivottaa jitsenilleen parhainta jouluiloa sekä Uudelle Vuodelle onnea ja menestystä. Tillönskar sina medlemmar den bästa J u l glädje säväl som lyeka och IVamgäng för det N y a Aret.
31
Käännös Grabertin puheesta T o r o n t o s s a I.A.Z:n 2 1 . v u o s i k o k o u k sessa 1 1 . - 1 6 . l o k a k u u t a 1977.
( S a k s a n Liittotasavallan e d u s t a jan näkökanta)
KULTAA
ADA:N
JA
Virhekehityksesta hammastekniseiiä aiaila ja
keinoja virheiden poistamiseksi
NIOM:N
LISTOILLA
B-VALU
JELENKD
C - V A L U JELENKD
D-VALU
Kansainvälinen
Hammasprot e e t i k k o j e n T y ö y h t e i s ö I.A.Z. pyrkii k i i n n i t t ä m ä ä n maailman j u l k i sen h u o m i o n niihin virheeiiisiin ja
haitaiiisiin t e k i j ö i h i n , joita o n a l k a nut ilmetä v ä e s t ö n p r o t e e t t i s e s s ä
huoiiossa.
Haitallinen kehitys ilmenee m m .
siinä, että h a m m a s t e k n i s e t yritykset pyrkivät enenevässä m ä ä r i n
t e o l l i s t u m a a n ja t o i m i m a a n m a h dollisimman suuren taloudellisen
voiton s a n e l e m a l l a tavalla. S u u r l a b o r a t o r i o t toimivat o m i s t a j i e n s a
t a l o u d e l l i s i n a yrityksinä,
joissa
työvaiheet o n
mahdollisimman
suuressa
määrin
mekanisoitu.
Proteettisen h o i d o n tarvitsija, potilas o n p a k o s t a jäämässä t a ka-alalle. S u u r l a b o r a t o r i o n h a m m a s t e k n i k o i l l e potilas jää täysin
t u n t e m a t t o m a k s i . J u u r i tässä p i i lee y d i n k y s y m y s virheellisestä k e hityksestä.
Perussyy t ä h ä n o n h a m m a s l ä ä käreiden suhtautumisessa. Aikais e m m i n m e l k e i n kaikissa m a a i l man maissa h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n
myötävaikutuksella hammasteknikon t y ö s k e n t e l y s u o r a a n potilaalle
oli kielletty. S u u r l a b o r a t o r i o i d e n
omistajien t u k e m i n a , - n ä m ä h ä n
olivat taloudellisesti täysin r i i p p u vaisia h a m m a s l ä ä k ä r e i s t ä , - a n nettiin u l o s p ä i n t i e t ä m ä t t ö m ä l l e
suurelle yleisölle virheellinen k u v a
hammasteknikoiden ammatillisesta t o i m i n n a s t a .
O n itsestään selvää, että s u l k e malla pois k o n t a k t i m a h d o l l i s u u det h a m m a s t e k n i k o n ja p r o t e e s i a
tarvitsevan potilaan välillä t y ö n
yksilöllisyys kärsii. H a m m a s t e k n i koiden
kiinnittäessä
huomiota
tähän puutteelliseen
kontaktiin
vastattiin h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n t a holla b o i k o t t i t o i m e n p i t e i n sellaisia
t e k n i k o i t a ja l a b o r a t o r i o i t a v a s t a a n , j o t k a katsoivat potilaan ja
proteesinvalmistajan
välisten
kontaktien olevan välttämättömiä
t y ö n l o p p u t u l o k s e n k a n n a l t a . Hav a i t e s s a a n että p a k o n alla t y ö s kentelevä partneri o n h u o n o partneri,
hammaslääkärikunta
on
useissa maissa v a i e n t a n u t h a m masteknikkojen
itsenäistymisaikeet m y ö t ä v a i k u t t a m a l l a s i i h e n ,
että proteettisten t ö i d e n t a k s a t
ovat n o u s s e e t e n n e n n ä k e m ä t t ö män suuriksi.
Suurlaboratoriot
ovat päässeet näinollen m y ö s
osallisiksi k o h o n n e i s t a v a l m i s t u s palkkioista.
Malliesimerkkinä tästä kehityksestä v o i d a a n mainita Länsi S a k san
proteesikustannukset,
j o t k a ovat e n n ä t y s m ä i s e n korkeat.
Tämä on johtanut yhä useampien
suurlaboratorioiden
perustamiseen. V o i t o n m a h d o l l i s u u d e t ovat
tosin nousseet, m u t t a yksilöllisen
hammasteknisen työn mahdollis u u d e t Liittotasavallassa ovat e n tisestään
huonontuneet.
Kun
Saksan
hammasteknikkokunta
vielä pari v u o s i k y m m e n t ä sitten
pyrki t a r m o l l a i t s e n ä i s t y m i s e e n ,
k u u l e e t ä n ä päivänä e n ä ä hyvin
v ä h ä n sellaisia ääniä.
K u n ansiot ovat h u i p p u l u o k k a a ,
k u k a silloin e n ä ä p u h u i s i e p ä t y y dyttävistä kontakteista potilaisiin.
Ihminen o n kerta kaikkiaan sellai23
n e n . O d o t t a a sopii, k u i n k a k a u a n
tämä nykyinen "suurten ansioiden
h u u m a " kestää, jää arvailujen v a raan. J o nyt ovat sairaskassat lakijärjestelyin j o u t u n e e t v ä h e n t ä mään osallistumistaan p o t i l a i d e n
proteesikustannuksien maksamisiin.
Todetessaan
edelläesitettyjen
seikkojen
haittavaikutukset
on
m o n i s s a A m e r i k a n , A u s t r a a l i a n ja
E u r o o p a n maissa päädytty l a i n m u u t o k s i i n ja vastaavan j a t k o k o u l u t u k s e n saaneille h a m m a s teknikoille on annettu mahdollisuus t o i m i a itsenäisinä h a m m a s proteetikkoina
valmistettaessa
hammasproteeseja suoraan potilaille ilman h a m m a s l ä ä k ä r i ä . A i hetta h u o l e e n antavat h a m m a s lääkäreiden
pyrkimykset
estää
p r o t e e t i k k o j e n itsenäinen t y ö s kentely tai supistaa jo v o i m a s s a
olevat lailliset o i k e u d e t . T u k e a
tälle
vastustavalle
toiminnalle
hammaslääkärit
saavat
ennen
kaikkea s u u r l a b o r a t o r i o i l t a , j o i d e n
omistajat eivät h e n k i l ö k o h t a i s e s t i
ole k i i n n o s t u n e i t a s u o r a s t a p o tilastyöstä. Heidän
toimintansa
koostuu toimituksista hammaslääkäreille eivätkä jo
tästäkin
syystä s o v e l l u s u o r a a n p o t i l a s työskentelyyn.
Suurlaboratoriot,
j o i d e n t o i m i n t a riippuu h a m m a s lääkäreiden lähettämistä
töistä
taistelevat y h d e s s ä h a m m a s l ä ä k ä r e i d e n kanssa niin s a n o t u n
" k o l m a n n e n s ä ä d y n " laillistamista v a s t a a n , - v ä h e n t y i s i h ä n n ä i d e n liikevoitto ja h i n t a m o n o p o l i
jos p r o t e e t i k o t saisivat itsenäisesti
harjoittaa a m m a t t i a a n . P r o t e e t i kon s u o r a s t a t y ö s k e n t e l y o i k e u desta hyötyisi kylläkin p r o t e e s i n tarvitsija, - potilas. Hän hyötyisi
pätevän a m m a t t i m i e h e n y k s i l ö l l i sestä t y ö s u o r i t u k s e s t a ja varm a a n k i n m y ö s kilpailun a i h e u t t a masta e d u l l i s e m m a s t a h i n n a s t a .
Me kaikki t i e d ä m m e , että h a m maslääkäri o n e n s i m m ä i n e n j o n k a
kanssa potilas j o u t u u k o s k e t u k siin k u n s u u t a ruvetaan s a n e e r a a -
24
maan. M a h d o l l i s e t jäljelläolevat
hampaat p r e p a r o i d a a n kiinteitä tai
irroitettavia proteettisia ratkaisuja
v a r t e n . T ä s s ä vaiheessa tullaan jo
siihen, ettei ilman t e k n i k k o a v o i d a
tulla j a t k o t o i m i s s a t o i m e e n . Y h teistyö h a m m a s l ä ä k ä r i n kanssa ei
voi olla t y ö n l o p p u t u l o k s e n k a n nalta paras m a h d o l l i n e n ellei teknikko e d e s saa n ä h d ä potilasta.
Eräs s a k s a l a i n e n ministeri o n kerran k e h u n u t h a m m a s t e k n i k k o j a
siitä, että n ä m ä suorittavat hyvää
työtä h a m p a a t t o m i e n p o t i l a i d e n
hyväksi ilman, että ovat potilasta
edes n ä h n e e t . Mikäli t ä m ä m i n i s teri olisi ajatellut loogisesti, olisi
hänen pitänyt ajatella, miten palj o n p a r e m m i n t e k n i k k o olisi s u o riutunut t y ö s t ä ä n j o s olisi s a a n u t
n ä h d ä p o t i l a a n . Tällainen potilasläheinen työskentely tulisi k u u l u a
jo h a m m a s t e k n i k o n a m m a t t i k o u l u t u k s e e n . J u u r i tässä piilee s u u r i
virhe j o h o n m o n i e n maiden lainlaatijat ovat syyllistyneet kieltämällä m a h d o l l i s u u d e t t e k n i k o n ja
potilaan välisiin k o n t a k t e i h i n .
Potilaskäsittelyyn
koulutettu
h a m m a s t e k n i k k o , j o k a laillisesti
on oikeutettu toimimaan proteet i k k o n a voi sen sijaan t ä y d e n t ä ä
h a m m a s l ä ä k ä r i n työtä valmistettaessa proteettisia töitä sekä sitäpaitsi itsenäisesti valmistaa k o k o p r o t e e s e j a sen jälkeen
kun
h a m m a s l ä ä k ä r i n työ s u u s s a o n
päättynyt.
T ä m ä o n tosiasia j o k a jo m o nessa m a a s s a on havaittu ja o i keaksi t o d i s t e t t u . Tästä j o h t u e n
myös p e l k ä s t ä ä n h a m m a s l ä ä k ä reille t y ö s k e n t e l e v i e n
laboratorioiden t e k n i k o i d e n o n
pakko
muuttaa a i n a k i n a j a t t e l u t a p a a n s a
siinä mielessä, etteivät he t y ö s kentele pelkästään o m a n tai t y ö n antajansa
kukkaron
hyväksi
vaan e n n e n kaikkea j u u r i p o t i l a a n
hyväksi. Tälle ajattelutavan m u u tokselle
tulisi
rakentua
koko
maailman t u l e v a h a m m a s t e r v e y s -
jatkoa siv. 36.
Takuuetiketti. Älä unohda
sitä työselostuksesta!
Ms
A Garanterat ^
- G U L D
Te jotka käytätte
Sjödingin C-kultaa
ilmoitatte tietysti
sen myös hammaslääkäreille.
Näin ollen keskikovaa
kultaa! Tämän sanonnan taakse saattaa
piiloutua hyvin paljon.
Jos vain kirjoitatte
C-kultaa lähetteeseen
ja laskuun ilmaisee se
hänelle vain että käytätte l u o k k a
1 I l-ku itaa
FDI- standardista.
Jos sitävastoin käytätte takuuetikettiä
johon merkitsette G
ei ole epäilystäkään
mitä on käytetty.
Ehdottomasti laatukultaa, jonka takeena
AJ o l i n N | 4 N l i i i £ & C o
GAHDSVÄGEN 2
171 52 SOLNA
on kokemus ja taito.
Se antaa hammasiääkärliie lisää luottamusta teihin ja työmenetelmiinne.
Näin ollen älä unohda
takuuetlketin olemassaoloa, vaan käytä sitä
jatkuvasti kalkissa
kuitatöissä laadun
takeena.
TEL 08/83 03 85
OY
OENTALDEPOT
AB
E t e l ä r a n t a 2, 0 0 1 3 0 H e l s i n k i 13, p u h . 9 0 - 1 2 6 0 1
Tuotetietoa
Kotimainen kovametaiii
Kaavio-freesari
Väri:
Biodent
, Mallit: )
Tyyppiharmooniset (TH)
im|iii'jjpi
, Milli
llHi!!»'''''"''
K o s k a niitten TH-mallivalikoima sisältää jokaiselle
potilastyypille h a r m o n i s e s t i sopivan mallin
(tämä malli o n tekijän helposti ja nopeasti
löydettävissä).
Näin B i o c r o n h e l p o t t a a p r o t e e s i n valmistusta.
S e n e s t e e t t i n e n v a i k u t u s o n luonnollinen.
Biocron
Akryli-etuhammas
D e T r e y G e s e l l s c h a f t m b H P^W\
Wiesbaden
S-T,S
Biodent
Freesarln t u k k e u t u m i n e n , joka on t ä h ä n
asti o l l u t s u u r i n p r o b l e e m a b a s i s - l e v y j e n
t y ö s t ö s s ä , o n nyt eilispäivää.
Kotimainen kovametaiii Kaaviofreesarl
on kehitetty yksinomaan
basis-levyjen
t y ö s t ö ö n . S e ei t u k k e e n n u ja se p u r e e l e v y ä
erittäin h y v i n s i t ä k u i t e n k a a n l o h k o m a t t a .
Freesari o n m u o t o i l t u s i t e n , että siliä v o i d a a n a j a a tilaa m y ö s jänteille.
Ajettaessa
yksinomaan
Kaaviolevyä
freesari kestää todella pitkään. T ä h ä n
mennessä runsaan puolen vuoden kokem u k s e n p e r u s t e e l l a se o n y l i v o i m a i n e n a i kaisempiin kovametailifreesareihin verrattuna. Freesareita tullaan valmistamaan
muidenkin materiaalien työstöä varten.
Kysykää kotimaista kovametaiiifreesaria
hammastarvikealan tavaratalosta.
B i o c r o n a k r y l i h a m p a i d e n ansiosta proteesi v a i k u t t a a
elävämmältä, k o s k a niitten v ä r i s ä v y vastaa B i o d e n t '
iä (ja B i o d e n t i n v ä r i a s t e i k k o v u o r o s t a a n toistaa
parhaiten luonnollisen h a m p a a n värin).
ohjelmaan
LJSr^
Suomessa:
Oy Dentaldepot Ab
SR-lvotray
"UniversaI"
De Treyn
Biopol-painepolymerointikoje
Biopoi-ialtteessa voidaan poiymerolda
s e k ä k u u m a - että
kyimäpoiymeroituvat
akryylit. P o i y m e r o i n t i t a p a h t u u v e d e s s ä 6
k p / c m ' : n paineen alaisena. Laitteen lämpötila voidaan säätää
40-120°C:een.
K o n e ei v a a d i j ä ä h d y t y s a i k a a . Sitä v o i d a a n
käyttää v ä l i t t ö m ä s t i p o l y m e r o i n n i n j ä l k e e n
seuraavan työn valmistukseen.
Suurin etu aikaisempiin kojeisiin n ä h d e n
on polymeroitavan kappaleen pakollinen 4
min:n j ä ä h d y t y s v a i h e (ei liian n o p e a ) . E t u a
o n m y ö s siitä, että i ä m p ö v a s t u k s e t o n s i j o i t e t t u k a t t i l a n u i k o p u o i e i i e . N i i h i n el
m u o d o s t u k a i k k i k e r r o s t a eli k a t t i i a k i v e ä .
Biopol-polymerointiiaite on valmistettu
r u o s t u m a t t o m a s t a t e r ä k s e s t ä . Se o n k o o l t a a n p i e n i j a k ä t e v ä s e k ä h e l p p o h u o l t a a ja
hoitaa.
T a r k e m p i a t i e t o j a laitteesta a n t a a De
Treyn edustaja.
Tunnetusti vaikein vaihe protetiikassa on
purennanotto.
Kokopurentatapauksissa
t ä m ä t u l e e erityisesti esille. V i r h e m a h d o l l i s u u k s i a o n u s e i t a ja h y v ä ä n l o p p u t u l o k s e e n p ä ä s e m i n e n vie m o n a s t i p a l j o n a i k a a .
i V O C L A R o n y h d e s s ä eri y l i o p i s t o j e n
kanssa kehittänyt erityisen jäijennöksenottoteknlikan (kokosuunmenetelmän), joka
on käytössä monissa keski-Euroopan yliopistoissa. Tekniikassa otetaan m o l e m p i e n
leukojen jäljennökset yhtäaikaisesti l e u k o jen ollessa fysiologisessa suhteessa toisiinsa ( n i e l e m i s l i i k e ) . Näin s a a d a a n jo p r i määrimaliivaiheessa leukojen suhde rekisteröidyksi. T ä m ä suhde säilytetään valamalla j ä l j e n n ö k s e t a r t l k u i a a t t o r i i n , j o s s a o n
i n k i s a a l i p u i k k o (esim B I O K O P O R T H O MAT). Artikuiaattorissa tehdään kaaviot
s o p i v a n k o r k u i s i k s i , joilla s i t t e n t a r k i s t e t a a n l e u k o j e n r e k i s t e r ö i n t i ja o t e t a a n h e n kilökohtaiset jäljennökset. Tästä eteenpäin
jatkuu
proteesinvaimistus
normaalisti.
K ä y t t ä m ä l l ä tätä m e n e t e l m ä ä s ä ä s t e t ä ä n
m e l k o i s e s t i a i k a a ja v i r h e m a h d o l l i s u u d e t
minimoidaan.
Edellä k u v a t u n t e k n i i k a n m a h d o l l i s t a a
IVOCLARin kehittämät SR-IVOTRAY-UNIV E R S A L lusikat.
- 2 k o k o a y l ä l e u a n ja a l a l e u a n l u s i k o i t a
(yht 4 k p l )
- lusikat k i i n n i t e t ä ä n t o i s i i n s a k i s k o i l l a ,
jolloin on mahdollista säädellä niiden
k e s k i n ä i s t ä s u h d e t t a (eri p u r e n t a t y y p i t )
- on myös mahdollisuus tarkentaa lusikoita h i o m a l l a
- lusikat v o i d a a n s t e r i l o i d a 140 " C l ä m mössä
27
Miten kruunu- ja siltaproteettisen
hoidon tasoa pitäisi parantaa
lyhennelmä Suomen
Hammaslääkärilehti 23:503-516 1976
H a n n u S . Siirilä
K u v a 2.
Kuval.
Mitä pitäsisi
parantaa?
Mistä puutteet
johtuvat
Jos jotakin hoitomenetelmää halutaan
parantaa, on ensiksi hahmotettava sen
puutteellisuudet.
Korkeatasoisimpana
proteettisena hoitona pidetyn k r u u n u - ja
siltaproteettisen hoidon puutteellisuudet
ovat, j o s t a r k a s t e l i j a on v ä h ä n k i n k r i i t t i n e n ,
silmiinpistävät.
Mistä sitten j o h t u u , että o i k e a s t a a n its e s t ä ä n selvät p e r i a a t t e e t l u o n n o n m u k a i sesta m u o t o i l u s t a j a h y v ä s t ä r e u n a l i i t t y v y y d e s t ä eivät o l e k ä y t ä n n ö s s ä t o t e u t u neet?
Proteettisten hoitojen lopputulos on riippuvainen sekä hammaslääkäristä
että
hammasteknikosta. Kumpienkaan aikais e m m a s s a k u l u t u k s e s s a ei ole k i i n n i t e t t y
riittävää h u o m i o t a k i i n n l t y s k u d o k s i a m a h dollisimman vähän ärsyttävään valmistust e k n i i k k a a n : k r u u n u j e n ja siltojen l u o n n o n mukaiseen
muotoiluun,
hiontarajojen
p a l k k a a n ja r e u n a i i i t t y v y y d e n
merkitykseen. Päinvastoin on täysin teoreettisin
p e r u s t e i n ja h a r k i t s e m a t t o m a s t i p i t k ä ä n
o p e t e t t u , että k r u u n u j e n i e n r a j a s s a tulisi
olla p a k s u n n o s , j o t t a " s u o j e l t a i s i i n " l e n t ä
ruokamassan mekaaniselta ärsytykseltä.
P a k s u n n o k s e t , niin t a h a l l i s e t k u i n t a h a t t o matkin, aiheuttavat kuitenkin jo edellämainitun p l a k i n r e t e n t i o n l i s ä ä n t y m i s e n ja sitä
tietä k a s v a v a n p a r o d o n t i i t t i r i s k i n . T a h a t t o mat p a k s u n n o k s e t , j o t k a o v a t h y v i n t a v a l l i sia, s y n t y v ä t j o k o r i i t t ä m ä t t ö m ä n h i o n n a n
tai
taitamattoman
iaboratoriotekniikan
seurauksena. Yleisimpiä syntejä on akryylin u l o t t a m i n e n o h u e n a k e r r o k s e n a k u l l a n
päälle i e n r a j a s s a j a t a r p e e t t o m a t " k o r i s teelliset" reunaharjut oraalipuoielia (Kuvat
1-3).
S u u r i n o s a k r u u n u i s t a tai silloista e r o t t u u
s u u s s a j o v i l a h d u k s e l t a p a k s u j e n ja e p ä a natomisten muotojensa vuoksi, joiden
t a k a a ne p o k k e a v a t l u o n n o n h a m p a i s t a s i i l o i n k i n , k u n v ä r i t y s on o n n i s t u n u t . L i s ä k s i
p a l j a s t u u l ä h i t a r k a s t e i u s s a k r u u n u j e n ja
siltojen v ä l i o s i e n y m p ä r i l l ä
useimmiten
kroonisesti ärsyyntynyt, punottava ien ilmauksena kiinnltyskudosten vauriosta.
K r u u n u - ja siltaproteesien haittavaikut u k s e t a i h e u t u v a t pääasiallisesti k a h d e s t a
epäkohdasta:1. kruunujen
puutteellisesta r e u n a l i i t t y v y y d e s t ä ja r e u n o j e n iiikamääristä ientaskussa
2. k r u u n u j e n ja sillan v ä l i o s i e n p a k s u i s t a
ja e p ä a n a t o m i s i s t a m u o d o i s t a , e r i t y i sesti i e n r a j a s s a ,
jotka m o l e e m a t aiheuttavat plakin retent i o n l i s ä ä n t y m i s t ä ja p u h d i s t e t t a v u u d e n
vaikeutumista.
L i s ä k s i p u u t t e e l l i n e n v u o t o i l u voi a i h e u t taa k i i n n i t y s k u d o k s i l l e v a u r i o i t a m y ö s siitä
syystä, e t t ä j ä t e t ä ä n o t t a m a t t a h u o m i o o n
h a m p a i d e n k u l u m i n e n , k u l u m i s f a s e t i t ja
käytetään sen sijaan " i h a n t e e l l i s i a " anatomisia m u o t o j a , j o t k a sitten a i h e u t t a v a t
eriasteisia k o r o t u k s i a ja niistä j o h t u v a a iiikakuormitusta tukihampailie.
V a i k e u t u n u t t a p u h d i s t e t t a v u u t t a ei t a vallisesti o l e y r i t e t t y k ä ä n k o m p e n s o i d a e r i t y i s p u h d i s t u s k e i n o i i l a : väiiharjoiiia, t i k u i l l a
ja h a m m a s l a g a l l a .
Epäkohtana voidaan myös pitää nastakr u u n u j e n liian yleistä k ä y t t ö ä t a p a u k s i s s a ,
joissa e i ä v ä y t y m l n e n h a m m a s d e v i t a l i s o i daan vain k r u u n u n ankkuroimiseksi juurikanavaan. Juurenhoitojen
komplikaatiot
periapikaalisina muutoksina ovat r ö n t g e n kuvista t u t t u j a .
28
Puutteellisen reunaiiittyvyyden yleisyys
j o h t u u m m . s e u r a a v i s t a syistä:
- epätarkasta jäljennöstekniikasta, etenkin liian s y v ä l l e i e n t a s k u u n u l o t t u v i s t a
kuparirengasjäljennöksistä
- epätarkasta valutekniikasta
- k r u u n u j e n s o v i t u k s e n y h t e y d e s s ä tarpeellisen reunaiiittyvyyden
kontrollin
liian väljistä k r i t e e r e i s t ä
- sovituksessa aina tarvittavan täsmäysh i o n n a n l a i m i n l y ö n n i s t ä tai liian v ä h ä i sestä m ä ä r ä s t ä
- liian k o v i s t a m a t e r i a a l e i s t a ( p o s l i i n i ,
kovat k u l t a l e j e e r i n g i t ) , j o t k a t e k e v ä t t ä s m ä y s h i o n n a n ja v e n y t y k s e n v a i k e a k s i
tai m a h d o t t o m a k s i .
Kruunujen reunaiiittyvyyden tarkastuksessa n ä y t e t ä ä n h y v ä k s y t t ä v ä n sellaisia
Alkuperäistä h a m p a a n muotoa p a k s u m m a t osat on o i k e a n p u o l e i s e s s a
k r u u n u s s a (2) merkitty mustalla j a
yleisimmät
i i i k a p a k s u u k s i e n paikat
nuolilla.
Riittämätön hionta on p a k s u n n o k s e n
a i h e e n a huutomerkillä merkityillä k o h din. H u o m a a hiontarajojen ero 1 j a 2
kruunuissa.
P r e m o i a a r i k r u u n u j e n u s e i n esiintyvät
turhat p a k s u n n o k s e t mustalla o i k e a n p u o l e i s e s s a k r u u n u s s a (2).
Liian pitkiä reunoja on e h k ä y l e i s i m min iingvaaiipuoieiia nuolen osoittamassa paikassa, ienrajapaksunnoksia
voidaan u s e i n väittää v a s e m m a n p u o l e i s e s s a k r u u n u s s a (1) osoitetulla tavalla: J o s porrashionta ei h a m p a a n
v o i m a k k a a n k a p e n e m i s e n vuoksi olisi
suotava, muotoillaan lenraja kuitatäytt e e n o m a i s e s t i ja aloitetaan
akryyli
o k k i u s a a i i s e m m i n seivästä portaasta.
Katso myös kuva 9.
e p ä t a s a i s u u k s i a , j o i t a ei h y v ä k s y t t ä i s i t ä y t t e i d e n r e u n o i s s a . Kriteeri pitäisi olla s a m a :
raja ei saisi t u n t u a . K r u u n u j e n y h t e y d e s s ä
toteutus o n tosin paljon vaativampi.
R e u n a i i i t t y v y y d e n ollessa p a r h a i m m i l l a n
on k u i t e n k i n vielä 20 u m s e m e n t t i s a u m a
o l e m a s s a . S i k s i p ä pitäisikin y l e i s e m m i n
käyttää
supragingivaalisia
hiontarajoja
siellä, m i s s ä h a m p a i d e n k o k o s e n sallii j a
m i s s ä se v o i d a a n u l k o n ä ö l l i s i s t ä t e k i j ö i s t ä
v ä l i t t ä m ä t t ä t e h d ä . Kruunun reunan
ulottaminen ientaskuun
kariesprofylaktisita
syistä ei ole mielekästä.
Karieksen
etikäisy
on
kioidettava muilla
keinoin.
Siltaproteesien muotoilussa on edellä
mainittujen kruunujen muotoiluepäkohtien
lisäksi k o r j a t t a v a a v ä l i o s i e n ja u l k k e i d e n
( = "riippuvien") muodossa. Siltaproteesien t u k i h a m p a i d e n t u h o u t u m i n e n a l k a a
useimmiten tukihampaan väliosan puoleisesta a p p r o k s i m a a l i v ä l i s t ä , j o k a v ä l i o s a n
muotoilusta johtuen on mahdoton puhdistaa ( K u v a 4 ) . U s e i m m i t e n p o t i l a s ei o l e
myöskään saanut mitään erityisohjausta
väliosien mmpäristön puhdistuksesta.
Kunnollinen
puhdistus
on
sitäpaitsi
mahdotonta,
kun
käytetään
yleisesti
o m a k s u t t u a (ja o p e t e t t u a ) v i r h e a j a t t e l u u n
p e r u s t u v a a t a p a a t e h d ä väliosat p u r i s t m a a n l i m a k a l v o a ja r a d e e r a t a a n k i p s i m a l lista v ä l i o s a n k o h d a l t a k o m p r e s s i o n a i kaansaamiseksi.
Kompressioväliosien käyttöhän perust u u k a h t e e n t o i v e e s e e n : 1) t o i v o t a a n , e t t ä
v ä l i o s a tai u l o k e näyttäisi " k a s v a v a n i k e nestä", 2)toivotaan kompression estävn
hienojakoisten ruuanosasten pääsyn välioasan alle. K u m p i k a a n näistä t o i v e i s t a ei
toteudu. Kun kompression aikaansaamiseksi j o u d u t a a n v ä l i o s a a u s e i n v e n y t t ä -
K u v a 3.
A p p r o k s l m a a l i s e t llikamäärät esiintyvät
tavailisimmin
tummennetuila
aiueella. J o s ei oie hiottu tilaa (v =
väärin), ei a l k u p e r ä i s e e n muotoon ole
mahdollisuuttakaan, s e n sijaan kaarroshionnan avulla tilaa on ( 0 = oikein),
j o s muotoilu t e h d ä ä n oikein.
m ä ä n ja k a l l i s t a m a a n s i s ä ä n p ä i n r e s o r b o i tuneen alveoiiharjanteen tavoittamiseksi,
tulee tästä suurempi ulkonäöllinen häiriö
kuin siitä, että olisi jätetty v ä l i o s a n alle
r a k o . J o k a i n e n v a n h o j a siltoja p u r k a n u t
tietää, e t t ä k o m p r e s s i o v ä l i o s a n alla o n a i n a
p l a k k i a ja p u n o t u s t a .
Lisäksi yleisesti k ä y t e t t y t a k a h a m m a s a -
29
K u v a 4.
Tavallinen
siitanäkymä:
kolmosen
k r u u n u s s a iiikamääriä
ientaskussa,
kuutosessa
"oikaistu"
bifurkaation
ylitse, väliosat ahdettu alkuperäistä
kahta p r e m o i a a r i a p i e n e m p ä ä n väliin
p u h d i s t a m i s m a h d o i i i s u u k s i a ajattelematta. L u o n n o l l i s e n kokoinen n e l o n e n
ja viitosen paikalla paiatinaaiinen y h dyspaikki olisi ulkonäöilisestikin p a rempi r a t k a i s u .
Kuva 6 (yllä) j a 7 (alla)
Hampaiden muotojen t a l l e n t a m i s e k s i
otetaan esijäijennös aiginaatilia, j o s t a
kipsimalli. K i p s i m a l l i s t a otetaan laboratoriossa kovalla p o i y s i i o k s a a n i m a s salia muotoiiujäljennökset sekä oraaii(kuva 6) että iabiaaiipuoieita (kuva 7).
K u v a 8.
Muotoiluindeksien
avulla
saadaan
h a m p a i d e n muodot sekä a s e n n o t k o pioiduksi. H u o m a a h a m p a i d e n k u l u n e i s u u s ja dentiinivärjäys. K u n m u o toiluindeksiä käytetään v a h a u s m u o t t i na, on o s a v a h a s t a syytä sulattaa s i i hen ja a n t a a v a h a n jäähtyä s o r m e l l a
painaen. S e n j ä l k e e n muotti p a n n a a n
mailille j a v a h a t a a n loput. Näin vältetään v a h a n s u p i s t u m i s e n jäähtyessä
muuten helposti aiheuttama liian pieni
vahakruunu.
Alueilla, jotka eivät näy ilmeliikkeissä,
on ienrajan muotoilu kuitatäytteen tapaan (35) ratkaisu turhan p a k s u u d e n
välttämiseksi. J o p a näkyvissä p a i k o i s s a k i n sitä voidaan käyttää, j o s potilas
hyväksyy kullan n ä k y m i s e n . H u o m a a
supragingivaalinen hiontaraja ja akryylistä v a p a a kruunun reuna 34:ssä.
k o s k a se siellä v a i n t a r p e e t t o m a s t i p a k s u n t a a a l u e t t a , j o s s a liikaa p a k s u u t t a j u u r i
pyritään välttämään. Parempaan tulokseen
p ä ä s t ä ä n m u o t o i l e m a l l a lenraja k r u u n u a
vahattaessa kultatäytteenomaisesti
(ks.
kuvat 2 ja 9).
4) J o s s u u s s a s o v l t u k s e s s a t o d e t a a n f a sadit Illan p a k s u i k s i o n totuteltava
itse hiomaan niistä ja v a r u s t a u d u t t a v a y k s i n k e r taisilla k l l l l l o t u s v ä l l n e l l l ä ( v a r s i n k ä t e v i ä
ovat y h d l s t e l m ä v m u o v l e n k i i l l o t u k s e e n t a r koitetut m u o v i k i e k o t , e s i m . i d e n t o f l e x f ' ,
Produits Dentaires).
K u v a 5.
Rastilla merkityistä insisiiveistä j o u d u taan p o i s t a m a a n k e s k i m m ä i n e n ja s e
korvataan viereisiin h a m p a i s i i n a n k k u roidulla s i i i a i l a .
iueen väliosien turha kaventaminen, kiilamaiset r a o t ja k o v e r a t p i n n a t vain l i s ä ä v ä t
r u o k a m a s s a n r e t e n t i o t a ja v a i k e u t t a v a t
puhdistamista.
Miten tulosta
voidaan p a r a n t a a ?
Mitä pitäisi k ä y t ä n n ö s s ä t e h d ä , j o s e d e l l ä
esitetty o n a n t a n u t v i r i k k e e n m e n e t e l m i e n
muuttamiseen?
30
K r u u n u j e n
m u o t o i l u
1) L a b o r a t o r i o t a r v i t s e e m a l l i n a l k u p e räisestä h a m p a a s t a e n n e n h i o n t a a p y s tyäkseen
kipioimaan
luonnonmukaisen
m u o d o n . Siispä on vaatimuksena/ä//ennös
aina ennen
hiontaa
silloinkin kun hiottavasta h a m p a a s t a o n jäljellä v a i k k a p a v a i n
toinen sivu.
2) L a b o r a t o r i o s s a t a a s täytyy o t t a a e s i mauista j ä l j e n n ö k s e t e r i k s e e n v e s t i b u l a a r i ja e r i k s e e n o r a a i i p u o l e l t a k ä y t t ä e n p a k s u a
polysiloksaanimateriaaiia
(esim.
Coitofl a x f , C o l t e n e tai O p t o s i l H a r t " B a y e r ) . N ä i n
s a a d u t j ä l j e n n ö k s e t eli m u o t o i s u i n d e k s i t
t o i m i v a t s i t t e n v a h a u s t e n ja f a s a d i e n m u o d o n k o n t r o l l i n a ja o s i t t a i n niitä v o i d a a n
käyttää v a h a u s m u o t t e i n a k i n . (Ks. k u v a s a r jaa seur. s., k u v a t 5 8).
3) Fasadilla v a r u s t e t u i s s a k r u u n u i s s a ,
j o i s s a i e n r a j a - a l u e ei näy i l m e l i i k k e i s s ä , o n
turhaa ulottaa fasadia ienrajaan saakka.
•k':
m:.
jjVf •
K u v a 10.
il
i*;r
KJCA'
i
'
J o s näin a h t a a s s a approksimaaliväiissä käytetään viiste- ( s i i c e - ) hiontaa,
tukkivat kruunun reunat koko välin
tehden p u h d i s t u k s e n mahdottomaksi.
Käytettävä p o r r a s - tai k a a r r o s h i o n taa j a huolehdittava, että h a m m a s l a n k a
mahtuu väliin tarttumatta liitoskohtaan. J o s kruunut ovat yhteen liitetyt,
tarvitaan h a m m a s l a n g a n kuljetin ( k u v a
20) a v u k s i .
5) A p p r o k s i m a a l i v ä i i t o n p y r i t t ä v ä m u o t o i l e m a a n s i t e n , että välistä m a h t u u k o i m l o t l k k u . Hiottaessa
on kaarrostai porrashionnalla
hankittava
väliin
riittävästi
tilaa. J o k r u u n u j e n v a h a u k s e s s a pitäisi
k o l m i o t l k u n olla e r ä ä n ä m u o t o i l u n h e l p o t tajana mukana. Jos hampaiden juuret ovat
niin lähellä t o i s i a a n , että ei oie m a h d o l l i suuksia saada tlkutusvällä, on vähintään
h u o l e h d i t t a v a siltä, että h a m m a s l a n k a v o i d a a n p u j o t t a a väliin ( K u v a 10). Ei p i d ä
m y ö s k ä ä n p y r k i ä t e k e m ä ä n isoja t i k u t u s väiejä y l ä l e u a n e t u a l u e e n k r u u n u l h i n , j o s
u l k o n ä ö l l i s e t s e i k a t ovat t ä r k e i t ä , v a a n
puhdistuksen pitää silloinkin
perustua
hammaslankaan.
S l l l a n v ä l l o s l e n
m u o t o i l u
Väliosien
muotoilun
tärkeimpänä
periaatteena on puhdistettavuus.
Siksipä
onkin
syytä kokonaan
luopua
kontaktiväliosista,
jotka on tehty painamaan
limakalvoa.
31
Ilman k o v e r u u k s i a , j o t t a h a m m a s l a n k a s e n
yli p y y h k i e s s ä ä n p u h d i s t a a p i n n a n t e h o k kaasti. 1 m m : n rako edellyttää jo
säännöllistä h a m m a s l a n g a n k ä y t t ö ä , k o s k a m u u ten t u o r a k o h e l p o s t i u m p e u t u u a l l a o l e v a n
limakalvon täyttäessä ärtyessään raon.
H a m m a s l a n g a n käyttö estää kilnnikasvamlsen.
Kuva 12.
K u v a 11.
Premolaari-molaarialueen
väliosien
puhdistukseilisesti
tarkoituksenmuk a i n e n muotoilu (1) j a ei-toivottava
muotoilu (2).
K u v a 13.
E t u a l u e e n irti limakalvosta oleva välio s a , jonka fasadi on hampaan entisessä
p a i k a s s a , k a u i a o s a a ei oie painettu s i säänpäin
kontaktiin
resorboituneeseen harjanteeseen.
E t u h a m m a s a i u e e n hyvin puhdistettavan väliosan tai u l o k k e e n muotoilu (1)
ja huonosti puhdistettava, u s e i n ulkonäöilisestikin e p ä e d u l l i s e m p i , k e u l a o s a s t a a n venytetty muoto (2).
V ä l i o s a n tai u l o k k e e n muoto
on
luonnontiampaan
muoto
sen
alkuperäisessä
paikassa,
limakalvon
puoleinen
pinta
muotoiltuna
pyöreäksi
ilman koveria
pintoja ( K u v a t 11 j a 12). A p p r o k s i m a a l i p i n n a t
m u o t o i l l a a n s i t e n , että välistä m a h t u u
h a m m a s t i k k u ja v ä l i h a r j a tai v ä h i n t ä ä n
h a m m a s l a n k a . Väliosan ja limakalvon
väliin jätetään pääsääntöisesti
2 mmm
rako.
Etuhammasalueella, jossa
ulkonäölliset
tekijät o n k o m p r o m i s s i n a o t e t t a v a h u o m i o o n , voi r a k o olla noin 1 m m ( K u v a t 12 j a
13), m u t t a ei s i e l l ä k ä ä n y l e e n s ä k o n t a k t i s sa. V a i n h a r v o i n o n a i h e t t a l i m a k a l v o k o s k e t u k s e e n ja silloin o n p ä i v i t t ä i n e n l a n k a puhdistus ylläpitokeinona välttämätön. Jos
potilas on osoittautuntu siinä huolelliseksi,
ei p y ö r e ä p i n t a i s e n v ä l i o s a n h i p a i s u k o n taktista ( i l m a n k o m p r e s s i o t a ) o l e h a i t t a a .
Muotoilun on vain tehtävä puhdistus tehokkaasti mahdolliseksi. Väliosien limak a l v o n p u l e i s e n p i n n a n m u o t o p i t ä ä olla
Tavallisimmat epäilykset edellä kuvatt u u n v ä l j ä ä n ja p u h d i s t e t t a v a a n m u o t o i luun k o h d i s t u v a t k o l m e e n s e i k k a a n : 1) v ä liosat eivät o l e u l k o n ä ö l l l s e s t i t y y d y t t ä v i ä ,
2) r a k o i h i n m e n e e p o t i l a s t a h ä i r i t s e v ä s t i
r u o k a m a s s a a s y ö n n i n a i k a n a , 3) s y n t y y
ääntöhälriöltä.
1) P r e m o l a a t l a l u e e l l a e r o t t u v a t k o n t a k t i v ä l i o s i e n s i s ä ä n k a l l i s t e t u t ja v e n y t e t y t
kaulaosat usein paljon p a h e m m i n kuin
luonnollisen hampaan kruunun korkuinen väliosa, jonka rako limakalvoon
usein peittyy huulen varjoon ilmeliikkeissä ( K u v a t 14 ja 15). Y l ä l e u a n e t u h a m m a s a i u e e n v ä l i o s i e n millin
raon
taas " n a a m i o i " sylkikerros väliosan ja
l i m a k a l v o n välissä. E t u a l u e e l l e k i n o n
usein ulkonäölllsesti edullisempaa, että
v ä l i h a m m a s tai u l o l o k e o n v a s t a k k a i s e n
puolen hampaan kokoinen, vaikka sen
y l ä p u o l e l l a s i t t e n olisikin h e i m a n e n e m män rakoa. Raon käyttäminen m a h d o l listaa e r ä i s s ä t a p a u k s i s s a m y ö s k e i n o i k e n e n k ä y t ö n kiintosillassa, j o s k i n s i l loin t ä y t y y olla v a r m u u s siitä, e t t ä p o t i l a s
on huolellinen hammaslankapuhdistuksen toteuttaja.
2) H e l p o s t i v ä l i o s a n alle m e n e v ä r u o k a massa o n myös helpommin puhdistettavissa: " e a s y In-easy o u t " .
3) F o n e e t t i s i a h ä i r i ö i t ä ei ole e s i i n t y n y t .
( E i h ä n niitä y l e e n s ä m y ö s k ä ä n p y s y v ä n ä
esiinny, jos hammaskaari on a u k k o i n e n
tai o n s u u r e t a p p r o k s i m a a l i v ä i i t . )
Laboratorio tarvitsee täsmällistä tietoa
siitä, m i t e n v ä l i o s i e n m u o t o i l u a olisi m u u tettava. T i e d o n s a a s i n n e s i i r r e t y k s i v a r m i m m i n v a h a a m a l l a itse e s i m a l l i i n s e n
muotoisen väliosan, jonka on todennut
suun olosuhteiden mukaan tarkoituksenmukaisimmaksi. Tällaisesta vahauksestahan on hyötyä myöskin tilapäistä siltaa
t e h t ä e s s ä , k o s k a esimllista v o i d a a n o t t a a
jäljennös, jonka avulla suussa tilapäinen
silta a k r y y l i s t ä t a r k e n n e t a a n . O n p a r a s
k ä y t t ä ä k o v a a v a h a a , k o s k a se k e s t ä ä m a l lilla p a r e m m i n , m u t t a kiireisissä t a p a u k s i s sa voi l u o n n o s t e i u v a h a u k s e n t e h d ä m y ö s kin s o r m i s s a p e h m i ä v ä l l ä v a h a l l a ( e s i m .
F l e x a p o n a j f ' , D e n t a u r u m ) . T i l a p ä i n e n silta
a n t a a m y ö s k i n viitteitä siitä, miltä t i e t y n m u o t o i n e n v ä l i o s a s u u s s a n ä y t t ä ä ja n ä i n
se voi a n t a a l l s ä t ä s m e n n y k s i ä l o p u l l i s e n
sillan v ä l i o s i e n m u o t o i l u u n .
Kuva14(vas.)ja15(oik.).
Limakalvokontaktiin venytetty k o m p ressioväiiosa (kuva 15) erottuu u s e i n
ulkonäöilisestikin
epäedullisemmin
32
kuin l u o n n o l l i s e n h a m p a a n muotoinen
ja kokoinen pyöreästi ja puhdistettavasti muotoiltu väliosa (kuva 14).
H i o n t a
1) E n s i s i j a i s e s t i a i n a s u p r a g i n g i v a a l i n e n
h i o n t a r a j a . Se o n u s e i n m a t a l i s s a j a v o i -
mes.
Miten m a t a l a k r u u n u l s e s s a h a m p a a s s a
voidaan toteuttaa s u p r a g i n g i v a a l i n e n
hiontaraja: portaat, uurteet j a ydlnvlerusnastat.
Kuva 17.
J o s h a m m a s on niin paljon palkattu,
että valppakruunulle el ole riittävästi
tukea jäljellä, ratkaistaan pulma mieluummin säilyttäen h a m m a s eläväytlmlsenä y d i n v l e r u s n a s t o j e n avulla kuin
nastakruunulla.
makkaasti suippenevissakin
hampaissa
m a h d o l l i n e n , k u n h i o t a a n alle 5 ° s u l p p e nemiskulmalla porrasta, retentiouurtelta
ja/tai parapulpaalinastoja käyttäen (Kuva
16).
2) N a s t a k r u u n u j e n t a r p e e t o n t a k ä y t t ö ä
niissä t a p a u k s i s s a , j o i s s a j o u d u t t a i s i i n t e k e m ä ä n j u u r e n h o i t o vain k r u u n u n a n k k ruoimiseksi
juurikanavaan,
voidaan
useimmiten välttää käyttämällä ydlnvierusnastoja ( p a r a p u l p a a l i n a s t o j a ) j o k o t ä y t e a i neista r a k e n n e t u n s i s ä p i l a r i n t u e k s i t a i
v a i p p a k r u u n u n l i s ä r t e n t i o n a ( K u v a 17).
3) H i o t t a v a s t a h a m p a a s t a p o i s t e t a a n
riittävästi u l k o p i n t a a , j o t t a l u o n n o m u k a i seen m u o t o i l u u n o n l a b o r a t o r i o s s a m a h dollisuus. Tämä merkitsee fasadien ja okk-
33
Purentajäljennösten
tai muiden osaleuan jäljennösten
käyttö on tapa, josta pitäisi ehdottomasti
luopua.
Kuparlrengasjäljennöksen pahin haittap u o l i , r e n k a a n p a i n u m i n e n Illan syvälle j ä l jennöstä otettaessa, voidaan välttää käyttämällä sovituksen yhteydessä tehtyä, viereisiin h a m p a i s i i n t u k e u t u v a a k y l m ä a k r y y lipalkkia ( K u v a 18), j o n k a k a n t a m a n a r e n g a s ei p ä ä s e s o v i t u s a s e n t o a s y v e m m ä l l e .
jälkeen suussa yhteen valuakryylillä (esim.
Palavlt-G , K u l z e r ) . Näin s a a d a a n a p p r o k simaaliväiit kunnolla tarkistetuksi. Näin on
paras tehdä silloinkin, kun o n käytetty
suussa kytkettyjä akryylihettoja. M a h d o l l i set k o r o t u k s e t ( y l e e n s ä a i n a i n d e k s i s t ä
riippumatta) o n myös helpompi j a varmempi hioa osina kuin vasta r u n k o n a .
J u o t e t t u r u n k o o n syytä vielä s o v i t t a a
ennen fasadien valmistusta ja varmistua
p a i k o i l l e e n m e n o s t a ja k o r o t u k s i e n h ä v i ä misestä.
K r u u n u t j a sillat o n aina p a n t a v a a i n a k i n
vuorokaudeksi koekäyttöön ennen s e mentolntla, varsinkin jos hiontaraja on ienrajassa tai i e n t a s k u s s a . Silloin m a h d o l l i s e t
llikamäärät, ienärsytykset ja korotukset t u levat esille.
K u v a 18.
H I o n t a i n s t r u m e n t t i e n ja s u o r l t u s y h s i t y l s k o h t i e n käsittely t ä s s ä y h t e y d e s s ä p a i s u t taisi liikaa t e k s t i ä . Y l e i s l u o n t e i s e n a s u o s i t u k s e n a o n p e l k ä n v/7sfe- (siice-)
hionnan
väittäminen,
k o s k a j u u r i silloin s y n t y y h e l posti s e k ä i e n r a j a p a k s u n n o k s i a että liian
pitkiä r e u n o j a . H i o n t a k i e k k o j e n k ä y t t ö e i
siis o l e s u o s i t e l t a v a a . H I o n t a r a j a n p i t ä ä o l l a
kaikkialla, m y ö s mallit
pllla, s e l v ä s t i e r o t t u v a k a a r r o s - tai p o r r a s raja.
J ä l j e n n ö k s e t
Jäljennösmenetelmänä
on aina käytettävä
sellaista, j o s s a l o p p u t u l o k s e n a
kokoleuan
jäljennös.
N ä i n s a a d a a n siissäkin t a p a u k sissa, j o i s s a a l k u p e r ä i s e n h a m p a a n m u o t o
ei ole o l l u t e n n e n h i o n t a a t a l l e t e t t a v i s s a ,
muoto
rekonstruoiduksi
vastakkaisen
puolen hampaiden mukaan sekä artlkulaatiolilkkeet j o vahausvalheessa h u o m i o o n
otetuksi. Näin vältytään turhilta jälkihlonnoilta.
34
-
K o e k ä y t t ö
Niiden v a l m i s t a m i n e n s a m a l l a k e r t a a , k u n
hionnat tehdään, on oleellinen osa nykyaikaista k r u u n u - j a s i l t a p r o t e t i i k k a a . Paitsi
s u o j a a v a a t e h t ä v ä ä niillä o n m y ö s l o p p u tulosta parantava vaikutus.
lusaallplntojen
k o h d a l l a v ä h i n t ä ä n 1,5
m m : n tilaa j a m u u a l l a v ä h i n t ä ä n 0,8 m m : n
tilaa ( K u v a t 1 j a 2 ) . F a s a d i a v a r t e n t e h t ä v ä n
l e n r a j a p o r t a a n p i t ä ä olla s e l v ä n s u o r a k u l m a i n e n , u l k o r e u n a l t a a n viistetty, j o h o n
v i i s t e e s e e n t u l e v a a k a p e a a k u l t a r e u n a a ei
saa peittää akryylillä ( K u v a 1 / I ) . J o s k u l t a a
el s a a n ä k y ä , o n p a r e m p i j ä t t ä ä k u l t a p o i s
f a s a d i p o r t a a s t a k u i n yrittää u p o t t a a h i o n taraja s y v e m m ä l l e i e n t a s k u u n , j o s t a k u l t a reuna kuitenkin tulee myöhemmin näkyviin. A k r y y l i l l e o n p o r t a a n 1,5 m m m l e v e y s
ja s u o r a k u l m a i s u u s vielä t ä r k e ä m p i .
-
-
T i l a p ä i s e t k r u u n u t
ja s i l l a t
K u p a r i r e n k a a n s o v i t u k s e n Jälkeen t e h dään s e n okklusaallpäähän m u u t a m a
kleleketalvutus, joihin kiinnittyy kylmäakryyll, jolla r e n g a s tuetaan viereisiin h a m p a i s i i n . Näin r e n g a s pysyy s o vltusasennossaan
jäljennöksenoton
a i k a n a . S o p i i s e k ä stentsllle että j o u s taville jäljennösalnellle.
-
Haittavaikutuksien
vähentäminen
I n d e k s i t
Älä käytä kokokaaren
indeksejä!
Ota Ind e k s i v a i n siltä a l u e e l t a , j o t a I n t e r k u s p l d a a t l o ei o s o i t a tai laajoissa h i o n n o i s s a
v a i h e i t t a i n . P i d ä a i n a yksi k o n t r o l l l k o h t a
hammaskaaressa näkyvissä. Näin k o r o tukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä.
I n d e k s i n o n o l t a v a m a h d o l l i s i m m a n pieni
( k a p e a liuska m e t a l l i v a h a a ) : A l m i n a x , A s s o c i a t e d D o n t a l P r o d u c t s tai
leikkaamalla
pienennetty
kova
polysiloksaani (esim.
Coltoflax). Polysiloksaani-indeksi on reunoja l e i k k a a m a l l a p i e n e n n e t t ä v ä v a h a i n d e k s i n k o k o o n , j o l l o i n nähdään, m i h i n k i p simalliin h a m p a a t s i j o i t t u v a t .
-
T ä r k e i m m ä t o h j e e t k r u u n u - ja s i l t a p r o t e e sien h a i t t a v a i k u t u k s i e n v ä h e n t ä m i s e k s i :
- korjaa havaitsemasi vanhojen k r u u n u jen reunojen llikamäärät ja väärät m u o dot hiomalla
- ota aina esijäljennökset
- sovi l a b o r a t o r i o n k a n s s a , että siellä
käytetään muotoilujäljennöksiä (pyydä
a l k u u n ne n ä h t ä v ä k s i )
- tee h o i d o l l e k o k o n a i s a i k a t a u l u , j o s s a
myös koekäyttö on otettu h u o m i o o n
- älä u l o t a h i o n t a a i e n t a s k u u n m u u t e n
-
kuin pakottavissa tapauksissa
s u u n n i t t e l e k r u u n u t s i t e n , että i e n r a j a a n
ei t u l e t a r p e e t t o m i a p a k s u n n o k s i a ; älä
u l o t a f a s a d e j a t u r h a a n i e n r a j a a n , ellei
alue ole Ilmeliikkeissä näkyvissä
m u i s t a h i o n t a a t e h d e s s ä h a n k k i a tilaa
o i k e a l l e m u o t o i l u l l e , erityisesti a p p r o k s l m a a l i s e s t i ( p o r r a s - tai k a a r r o s h i o n t a ! )
varaa entistä e n e m m ä n aikaa laboratoriolle ( o n h a n t e h t y t i l a p ä i n e n k r u u n u t a i
silta) j a itsellesi s o v i t u s - ja v i i m e i s t e l y vaiheisiin
totuttele tekemään aina täsmäyshionta
tai r e u n a n v e n y t t ä m i n e n ( k r u u n u ei o l e
koskaan täysin valmis laboratoriosta
tullessaan)
uskalla muotoilla kruunuja j a fasadeja
suussa
muotoile väliosa puhdistettavuutta ajatellen
opeta potilas käyttämään erityispuhdistuskelnoja
p i d ä k r u u n u t ja sillat a i n a k o e k ä y t ö s s ä
ennen sementointla
varo korotuksia (siinäkin koekäyttö tarjoaa parhaan varmistuksen) - ääriasennoissakin (kulumisfasetit!)
H a n n u S. Siirilä
, •
Osoite - Helsingin yliopiston
h a m m a s l ä ä k e t i e t e e n laitos, F a b i a n i n k . 2 4 ,
0 0 1 0 0 H e l s i n k i 10
K r u u n u j e n j a sillan
osien
s o v i t u s
Liittymiskohdan
tunnusteluun
käytetään
yleisesti s o n d i a . Olisi syytä k ä y t t ä ä
ekskavaattoria
tai
hammaskivenpoistoinstrumenttia.
L l i k a m ä ä r ä t h a v a i t a a n silloin p a r e m m i n ja s e l v e m m i n .
Kruunujen
reunaliittyvyys
on
sovituksessa
tarkistettava
kuin kuvitellen,
että
siitä hampaasta
joudutaan
poistamaan
myöhemmin
hammaskiveä.
Ohuiden reunojen täsmäyshiontaan sopivat hyvin hiekkapaperikiekot. Myöskin voidaan mainiosti
käyttää l i e k k i f i n i i r i ä k r u u n u n o l l e s s a s u u s sa p a l k a l l a a n ; n ä i n m e n e t e l l ä ä n itse a s i a s sa s a m o i n k u i n t ä y t t e i t ä v i i m e l s t e l t ä e s s ä .
Täsmäyshiontaa
tarvitaan aina oli jäljennösmenetelmä
mikä tahansa, sillä m i k ä ä n
v a h a u s - j a v a l u t e k n i i k k a el t o i s t a i s e k s i
pysty t u o t t a m a a n k r u u n u j a , j o t k a s o p i s i v a t
hampaalla kaikkialla aivan samalla tavalla
kuin työmallilla.
Sillan k r u u n u j e n t ä s m ä y s h i o n t a o n p a r h a i t e n t o t e u t e t t a v i s s a s i t e n , että sillan
osat
( k r u u n u t j a v ä l i o s a (t) v a l e t t u n a kiinni t o i s e e n a n k k u r i k r u u n u u n ) tarkistetaan
suussa erillisinä
j a kytketään täsmäyshlonnan
************************************************************
*
%
%
*
*
*
f
'.YT
b'^'^
ii^^Ä^^^
TTOK*™^"'**^
T o o u r collegues
a n d friends
%
overseas we send our bes vvishes
for a Merry Christmas and a
Happy New Year 1978
*
|
*
^^^4j4f.äF*******************************************************
Die Redaktion vviinscht alien
VVerten Kollegen im Ausiande
ein Fröhliches VVeihnachtsfest
und ein Gluckiiches Neues Jahr
1978
35
sivulta
24.
*
politiikka. Kainsainvälinen H a m masproteetikkojen
Työyhteisö
pyrkii o l e m a a n s u u n t a a - a n t a v a n a
elimenä ja pyrkii a i k a a n s a a m a a n
yhdenmukaiset
hammashoitoa
koskevat lait kaikissa maissa.
Vielä tässä kuussa tulevat h a m maslääkärit ja heistä r i i p p u v a i s u u s s u h t e e s s a olevat h a m m a s l a b o r a t o r i o t e k n i k o t esiintymään T o r o n t o s s a kansainvälisine t i e d o n a n t o i n e e n . Kaikki e d e l l ä m a i n i t t u
tulee s a a t t a a eri maiden h a l l i t u s ten ja v i r a n o m a i s t e n t i e t o o n e n n e n k u i n hammaslääkärit j a h e i d ä n
kanssaan
riippuvuusssuhteessa
olevat l a b o r a t o r i o t tulevat t e k e mään yrityksiä historian p y ö r ä n
kääntämiseksi takaisin p ä i n . K e hitys k u l k e e ja sen tuleekin k u l k e a
siihen s u u n t a a n , että l u o v u t a a n
liiaksi mekaanisesta ja k a u p a l l i sesta ammattikäsityksestä j a siirrytään kaikkien o s a p u o l t e n e d u k s i
potilasläheiseen
ammattikoulut u k s e e n h a m m a s t e k n i i k a n kaikilla
alueilla p o t i l a a n parasta ajavaan
ammattipolitiikkaan.
Hammasteknikkopäivät -78
Finlandiatalossa
17-18.3.1978
Hammaslääkäri,
hammasteknikko ja hammashoitajapäivät pidetään ensi kerran
samaan
aikaan
samassa
paikassa.
M o l e m p i n a päivinä o n Finlandiatalossa
myös
laaja
dentaalalan näyttely.
Hammasteknikoiden
jatkokouiutustoimikunta
UUSI J A L K A N E N
*
*
*
*
*
v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v
KK K K K K A
A A A A A A A A A A A A A A A A A A
Tt
Tampereen seudun
hammasteknikkojen
seura
viettää 10. 2.1978
20-vuotisjuhlia
MERKKIVUOSIA
H a m m a s t e k n i s e l l ä alalla t o i m i n e e l l e t a i sitä t u n t e v a l l e h e n k i l ö l l e
on Suomen Hammasteknikkojen Liitossa TOiMiNNANJOHTAJAN
paikka haettavissa. T ä y t e t t ä v ä n p a i k a n t o i m e n k u v a u s o n vielä
avoin, m u t t a siitä k i i n n o s t u n e e t voivat o t t a a y h t e y t t ä liiton hallitukseen.
JUHLAMITALI JA HISTORIIKKI
Suomen Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisjuhlamitalia o n jälleen rajoitetusti saatavissa h i n t a a n 1 5 0 : - k p l . Sekä h i s t o r i i k k i a ja
j ä s e n m a t r i k k e l i a hintaan 4 0 : - k p l .
36
%
(Onnellista Ituiia ÄOuotla %
hotelli Rosendahlissa
alkaen klo 19.00.
Tervetuloa
TIEDOKSI:
T i l a u k s e t lähetettävä Liiton t o i m i s t o o n A r k a d i a n k a t u
00100 Helsinki 10.
j a
I
14 B 3 0 ,
80 v u o t t a täyttää 06.01.1978 Liitt o m m e k u n n i a j ä s e n Ht. H a n nes K o s k i n e n Helsingissä
75 v u o t t a täyttää 12.01.1978 Ht.
O s v a l d L i n d h o l m Helsingissä
60 v u o t t a täyttää 19.01.1978 Ht.
Martti Pitkänen K u o p i o s s a
60 v u o t t a täyttää 23.02.1978 Eht.
Aarne Haarnimo Turussa
60 v u o t t a t ä y t t ä ä 27.02.1978 Eht.
O n n i Jalli Porissa
50 v u o t t a täyttää 23.12.1977 Eht.
Keijo I k o n e n V a r k a u d e s s a
50 v u o t t a täyttää 18.01.1978 Ht.
Antero Vanhanen Kotkassa
50 v u o t t a täyttää 19.01.1978 Ht.
Pauli O l k k o l a Lahdessa
50 v u o t t a täyttää 05.02.1978 Htt.
Osmo Kolivuori Oulussa
50 v u o t t a täyttää 11.02.1978 Eht.
Harry H ä g g Helsingissä
50 v u o t t a täyttää 25.02.1978 Eht.
Matti J a l a v a Pieksämäellä
E.O. V u o r i o n poissa. Y l l ä t t ä e n tuli
viesti, että Erkki Olavi V u o r i o n
siirtynyt rajan t u o l l e p u o l e l l e . V e ritulppa katkaisi e l ä m ä n l a n g a n j a
maallinen vaellus päättyi s i i h e n .
E.O. V u o r i oli aktiivinen p e r s o o na. H ä n oli m u k a n a m o n e l l a eri
tavalla. S u u r i m m a n päivätyön h ä n
teki L i i t t o m m e piiriin p e r u s t e t u n
a v u s t u s k a s s a n t o i m i n n a s s a ja s a moin h ä n oli k u o l e m a a n s a s a a k k a
tämän "Hammasteknikko" -lehden toimituskunnassa ahertaen
sen hyväksi. H ä n e n aktiviteettinsa
oli r a j a t o n , oli kyseessä a m m a t t i asiat, järjestöasiat, näyttelyasiat
tai työasiat.
O n vaikea u s k o a , että h ä n o n
siirtynyt pois elävien kirjoista.
M u t t a h ä n e n t y ö p a i k k a n s a pysyessä t y h j ä n ä o n siihen u s k o t t a va. Paikka j o n k a h ä n jätti t y h j ä k s i
o n vaikeasti täytettävissä ja s e n
johdosta jälkeen jääneiden suru
on rajaton. Lohtuna olkoon se,
että h ä n ei o l e kuollut, vaan siirtynyt u u t e e n e l ä m ä ä n .
Emaa.
37
IVOCLAR
®
-HAPPOKÄSITTELYLAITE
DEGUSSA
TARJOAA TEILLE
FASETTIJÄTTILÄISET
-
toimii sähköllä j ä n n i t e 220 V t e h o 50 W
-
työskentelylämpö 70°C
-
hyvä eristys ja v ä h ä i n e n v i r r a n k u l u t u s tekevät laitteesta k o k o p ä i v ä k ä y t ö s s ä edullisen
-
laite o n aina käyttövalmiina
-
k e r a a m i n e n kääntyvä siivilä-alusta
helpottaa työskentelyä
-
laitteen kaksinkertaiset s e i n ä m ä t ja
kansi h a p o n - ja i s k u n k e s t ä v ä ä p o lypropyleniä
-
k o r k e u s 165 m m , halkaisija 135 m m ,
p a i n o n. 0,8 kg
1 täyttö 250 cm3 vettä
-
SR-PYROPLAST-PE
SR-ISOSIT-PE
— 50% parannettu kulutuskestävyys
— pensselitekniikka, jolla
värien kerrostua tarkkaa
— reunojen aukeaminen
minimoitu
— monomeeri kristallimuodossa
— edullinen kokonaisuus
— 240% parannettu kulutuskestävyys
— spaattelitekniikka, jossa
työskentelyaikaa 3 kk:ta
— ISOSIT-muovia
— ei monomeeriä
— käytössä edullinen
NEACID*» happojauhe
— jauhe veteen liuotettuna poistaa teh o k k a a s t i valetuista tai j u o t e t u i s t a
k a p p a l e i s t a o k s i d i k e r r o k s e n ja j u o k s u t i n jätteet
— ei kehity terveydelle vaarallisia tai
k o r r o o s i o i t a aiheuttavia höyryjä
SR-VIVODENT-PE VÄRIT
LUONNOLLISEN KIRKKAINA
— ei e s i i n n y hajuhaittoja
— N e a c i d ° roiskeet
tekstiilejä
Sopikaa esittelystä ja koekäytöstä
eivät
vahingoita
— ei v a r a s t o i n t i o n g e l m i a
ORIOLA OY HAMMASVÄLINE
— 1 p a k k a u s 2 pussia k a h t e e n t ä y t t ö ö n
1 laatikko 10 p a k k a u s t a
puh. 90 427 011 /Niemenmaa
OY DENTAL-MEDICO AB
puh. 90 657 134/Sarpila
V37
Li\\yV i /
#HAMMASVÄLINE
Käteismyynti P. Esplanadi 25 A
00100 Helsinki 10 p u h . 12 623
Myynti ja näyttely K o i v u m a n k k a a n t i e PL 8
02101 E s p o o 10 p u h . 427 011 L a b . t u o t t e e t
/=rT.:
*/,r>T
p ^ .
-DETREY
Biodent
K o k o Euroopan h a m m a s l ä ä k ä r i k u n t a
arvostaa BIODENT-väriasteikkoa.
BIODENT-asteikolla hallitaan
Täydellinen, ajanmukainen proteettinen j h j e l m a :
/ V•
Biodent-posliinietuhampaat
platinanastahampaat
VOOäJOO '
kruunut
metallikeramiikka
vakuumkeramiikka
k r u u n u - j a siltamateriaali
K+B75
'(^'(:y,y:0''O.-'
' *'
'
'
: 'i-iVt:
DETREY
Bioplus-akryylietuhampaat
Biocron-akryylietuhampaat
Articron-akryylitakahampaat
BioStatic-akryylitakahampaat
Biocette-kuorikot
ä o
7\.jmMÄm
T,
De Trey G m b H • W i e s b a d e n
'
.. < r-
OY DENTALDEPOT A B