kaavaselostus 749 - Kangasalan kunta
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VÄLLINTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO KUNTA OSA-ALUE KORTTELI 17.2.2015 749 KANGASALA LENTOLA 805 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA Valtuusto TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA PL 50, Urheilutie 13 36200 Kangasala 1 OHEISMATERIAALI Lentolan alueen asemakaavan muutos, Kaupallinen selvitys, Tuomas Santasalo Ky 2008 - Mitoituksen tarkistus, Tuomas Santasalo Ky 2010 Liikennetarkastelu, A-insinöörit, 2010 Lentolan alueen hulevesiselvitys 13.9.2012 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suunnitteluprosessi on lähtenyt käyntiin tarpeesta järjestellä Lentolan liikealueen sisäinen liikenne uudestaan ja tutkia alueen nykyisen maankäytön laajenemistarve ja vara sekä ratkaista alueen paikoitusjärjestelyt. Lisäksi tutkitaan tiivistävän uudisrakentamisen mahdollisuus erityisesti tilaa vievän kaupan suhteen. Työn kuluessa on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja Mäkirinteentien linjaukseksi ja alueen sisäisen liikenteen järjestämiseksi. Kaupallisten palveluiden suhteen on selvitetty, millaisia vaikutuksia kapasiteetin lisäyksellä on muiden Kangasalla toimivien liikkeiden elinvoimaisuuteen. Asemakaavan valmisteluaineisto siihen sisältyvine maankäyttövaihtoehtoineen oli nähtävillä 2009 ja 2010. Tarkistettu luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2012. Siinä oli otettu huomioon 2011 voimaan tullut rakennuslain muutos paljon tilaa vaativan kaupan säätelystä. Kaupan mitoitus tulee perustua lähiajan ostovoiman kehitykseen. Neljän vuoden pituisena siirtymäaikana on tästä poiketen mahdollista osoittaa varauksia paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköille ilman maakuntakaavan merkintöjä. Vuoden 2013 alussa hyväksyttiin Vällintien varteen kaavanmuutos, joka mahdollisti rakennustarvikekaupan sijoittumisen alueelle. Vuoden 2014 kesällä bussilinja 1 aloitti liikennöinnin Tampereen ja Lentolan välillä Vällintien kautta. Kaavaehdotus korttelissa 805 oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2014-2015 ja tuli hyväksyttäväksi vuoden 2015 alussa. 2.2 Asemakaava Alueella varaudutaan tilaa vievän kaupan lisärakentamiseen. Liikealueen toimintoja ulotetaan Vällintien varressa aina Vatialantiehen asti, jotta alueen liikennettä Lahdentielle olisi luonteva jakaa nykyistä tasaisemmin. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan lisärakentaminen pyritään pitkällä tähtäimellä keskittämään alueella jo olevien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden yhteyteen, minne se maakuntakaavan ohjausvaikutuksenkin vuoksi on mahdollista. Paljon tilaa vaativa kauppa mitoitetaan laaditun kaupallisen selvityksen mukaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttamisessa varaudutaan Vällintien leventämiseen, jotta joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen toimivuus voidaan taata. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Lentolassa Lahdentien länsipuolella. Se rajautuu Vällintiehen ja Vatialantien. Alue on rakentamaton. Alueen eteläpuolella sijaitsee Lentolan 2 yritysalue, jolle sijoittuu koko Kangasalan taajama-aluetta palvelevia päivittäis- ja erikoistavarakaupan toimintoja. Luonnonympäristö ja virkistys Alue sijoittuu Lentolankankaan pohjoisosaan. Alueella kasvaa taimikkoa. Sillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Maaperä on hienojakoista soraharjun reunaa. Rakennettu ympäristö Vällintien länsipuolella sijaitsee uudehko paritalokortteli ja sen eteläpuolella 1980luvun kerrostaloja. Muutoin lähiympäristön rakentaminen on elinkeinoelämää palvelevaa. Lentolan oli kaupunkiseudun merkittävimpiä sora-alueita 1950-luvulta 1980-luvulle asti. halki 1970-luvun lopulla rakennettu Lahden valtatie jakoi laajan soranottoalueen tia. Tien länsipuolelle muodostui liikekeskittymä 1990-luvun alusta lähtien, kun itäpuoli jäi teolliselle toiminnalla. alue Sen kahtaas Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistama. 3 Kunnan maaomaisuus rasteroituna 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa asemakaavoitettava alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Merkinnöillä (km1 ja km2) on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköt. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue. Merkintä on tarkoitettu sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamiseen, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Merkintään k m1 liittyy suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla. Kaava-alue rajautuu Lahdentiehen, joka maakuntakaavassa on merkitty kaupunkimoottoritieksi levennettäväksi. Alueen pohjoispuolella kulkee runkoviemäri. Yleiskaava Joulukuussa 2014 hyväksytyssä Vatialan osayleiskaavassa alue on osoitettu tilaa vievän kaupan alueeksi. Vällintie on merkitty joukkoliikenneväyläksi, jonka varressa kulkee myös kävelyn ja pyöräilyn pääreitti. 4 Asemakaavatilanne Asemakaavassa Lentolan yritysalueelle on osoitettu päivittäistavarakaupan suuryksikkö, liiketiloja, teollisuustontti ja asuinkerrostalojen tontteja. Vällintien itäpuoli on voimassa olevassa asemakaavassa varattu asuinkerrostaloille ja puistoksi. Vällintien länsipuolella on rivi- ja kerrostalokortteleita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava on lähtöisin tarpeesta selkiyttää Lentolan alueen liikennejärjestelyitä, mahdollistaa joidenkin alueen liiketoimintojen laajeneminen sekä uusien yrittäjien tulo alueelle. Vireillä olevia hankkeita ovat Prisman laajentaminen noin 5000 kerrosneliömetrillä pääosin erikoistavarakauppaa varten, rautakaupan sijoittumien alueelle sekä rakentamista ja sisustusta palvelevan työpaikka- ja liikekorttelin rakentaminen. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu virkistysalueita sekä Lahdentien että Kangasalantien varteen. Alueet eivät meluisuutensa vuoksi enää nykyisten määräysten aikana sovellu virkistykseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Valtuusto päätti asemakaavan laatimisesta kaavoitusohjelmassa vuodelle 2008. Suppeampana asemakaavahanke oli kaavoitusohjelmassa jo vuonna 2007. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Lentolan alueen asemakaavan osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, elinkeinotoimi) Tampereen aluepelastuslaitos, ympäristöterveydenhuolto, 5 Elisa Oyj, Vattenfall Oy, Kangasalan Vesi, Kangasalan Lämpö (maakaasu) Viranomaiset (Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ely-keskus) Kangasalan yrittäjät Vireille tulo Kunta on tiedottanut kaavan vireilletulosta kaavoituskatsauksissa 2007 ja 2008. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja käsittelyt Aiemmat käsittelyvaiheet on esitetty kaavaluonnoksen palauteraportissa. Asemakaavaluonnos koko Lentolan länsiosasta oli uudelleen nähtävillä alkuvuonna 2012. Palaute kohdistui pääosin alueen eteläosaan, mutta kaupan mitoitus koskee myös nyt käsiteltävää korttelia. Saadut lausunnot Pirkanmaan liitto 8.3.2012 Kaavaluonnosta on tarkistettu viranomaisten antamien lausuntojen suuntaan. Kaupallisen selvityksen perusteella ostovoiman kasvu luo edellytykset maakuntakaavan mukaisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan (Prisma) laajentamiselle maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Paljon tilaa vaativalle kaupalle osoitettu lisärakennusoikeus (10000 k-m2) vastaa kysyntää vasta pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava ei ohjaa paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumista. Se tulee kuitenkin ohjauksen piiriin v. 2015 huhtikuussa ja otetaan huomioon valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. Pirkanmaan Llitto haluaa korostaa kaupan keskittymien ja palveluverkon kehittämisen suunnitelmallisuutta. Lentolan alueen vähittäiskaupan kehittäminen voi heikentää mm. Kangasalan keskustan kehittämismahdollisuuksia. Yhdyskuntarakenteellisesti Lentolan sijainti on edullinen ja sen kehittämien ostovoiman kasvun puitteissa on perusteltua. Liikealue on hyvin saavutettavissa myös bussiilla, kävellen ja pyörällä. Asutuksen lisääminen alueella on tavoiteltavaa. Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2012 Lentolan yritysalueen asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli edellisen kerran nähtävillä loppuvuodesta 2010. Nyt lausunnolla olevaa asemakaavan valmisteluaineistoa on tarkistettu saadun palautteen johdosta siten, että kaupan tarpeisiin osoitettua kerrosalaa on vähennetty ja alueelle on osoitettu lisää kerrosalaa asuinkäyttöön. Vähennykset kohdistuvat pääosin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan varauksiin. Lisäksi kaavaluonnokseen on merkitty tarkistetut katulinjaukset ja liittymien tilavaraukset. Yhdyskuntarakenne Lentolan yritysalue on Kangasalla merkittävin kaupan keskittymä keskusta-alueen ulkopuolella. Alueen kehittäminen kaavaselostuksessa esitetyllä tavalla paljon tilaa vaativan kaupan keskittymänä on hyvin perusteltu. Kaavaluonnoksessa on hyvin otettu huomioon kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, toimintojen sijoittumisesta ja joukkoliikenteen huomioon ottamisesta. ELY-keskus pitää hyvänä kaavan maankäyttöratkaisua, jossa asumista ja kaupan toimintoja on sekoitettu keskenään sekä edistetty joukkoliikenteen järjestämistä ja palveluiden hyvää saatavuutta. Kaupan mitoitus Lentolan alueen asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu kaupallinen selvitys (Santasalo 2008), jota on päivitetty 14.1.2010. Päivitetyn laskelman mukaan kaupallisten palveluiden liiketilan lisätarve on vuoteen 2020 mennessä keskusta-alueen ul- 6 kopuolella päivittäistavarakaupan osalta 700-1000 k-m², paljon tilaa vaativan kaupan osalta 2600-5100 k-m² ja autoalan kaupan osalta 3900-7600 k-m². Lisäksi muun erikoiskaupan, ravintoloiden ja palveluiden osalta lisätilantarve on 1100-2300 k-m². Tarkistettu asemakaavan muutos mahdollistaa päivittäistavaraa tarjoavan vähittäiskaupan suuryksikön laajentamisen jo toteutuneeseen verrattuna noin 2600 k-m²:lla, muun erikoiskaupan lisäyksen noin 7000 k-m²:lla sekä noin 12 000 k-m²:n suuruisen, paljon tilaa vaativan kaupan kerrosalan lisäyksen. Lentolan alueen kaavasuunnitelmien mukaan liiketila lisääntyy yli 21 000 k-m²:llä. Lisäys ylittää kaupallisessa selvityksessä mainitun, keskusta-alueen ulkopuolella tarvittavan liiketilan lisäyksen enimmäistarpeen, joka laskennallisesti on yht. 16 000 k-m². Toimialoista päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan osalta kerrosalat ylittävät enimmäistarpeen kun taas paljon tilaa vaativan kaupan kerrosalat noudattavat mitoitusta. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan hakeutuminen Lentolan alueelle ja sen vaikutukset kuntakeskuksen kehittämiseen todetaan kaavaselostuksen vaikutusarvioinnissa. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan osuuden mitoittaminen suunnittelualueella kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla voi vaikeuttaa ostovoiman kasvun hyödyntämistä Kangasalan keskustassa. Erikoistavarakaupan kaavalla sallittava lisäys on merkittävä, joten suunnittelussa tulisi harkita erityisesti erikoistavarakaupan kerrosalan supistamista. Kaavamääräykset ja merkinnät Tarkistetussa kaavaluonnoksessa korttelin 803 pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). ELY-keskus esittää, että selvyyden vuoksi myös korttelissa 801 sijaitsevan vähittäiskaupan suuryksikön kaavamerkintänä käytetään merkintää KM. Silloin kun liikerakennukseen sijoittuu useita myymälöitä, on kaavassa syytä käyttää pääkäyttötarkoituksena merkintää KMK ja määräyksenä "Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun vähittäiskaupan myymäläkeskittymän." Kaupan laatua, määrää ja kokoa tulee edelleen ohjata lisämääräyksin. Liikenne Valtatien 12 yleissuunnitelma välillä Alasjärvi - Suorama valmistui vuonna 1991. Tällöin linjaratkaisuksi esitettiin uuden ajoradan sijoittamista nykyisen tien pohjois-/ itäpuolelle. Yleissuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 1994 ja päädyttiin siihen tulokseen, että toinen ajorata rakennetaan aikanaan Vatialan ja Suoraman eritasoliittymien välille nykyisen tien länsipuolelle, eli nyt lausunnolla olevan Lentolan liikealueen asemakaava-alueen puolelle. Kaava-alue on rajattu virheellisesti ilmeisesti kiinteistörajojen mukaan, eikä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Valtatien 12 liikennealueen (LT- alue) rajaa ei voida pienentää nykyisestä, koska tällöin uuden ajoradan sijoittaminen alustavien suunnitelmien mukaisesti ei onnistuisi. Kaavoitettavalta alueelta on ilmeisesti tehty liikenneselvitys, josta ainoastaan luonnoksia on ollut käytettävissä lausuntoa annettaessa. Selvityksen pääpaino on ollut liittymien toimivuuden tarkastelussa. Jotta valittavien ratkaisujen toimivuudesta voidaan varmistua, tulee valmis liikenneselvitys esittää kaavan ehdotusvaiheessa. Liikenneselvityksen luonnosten perusteella kaavan mukainen kahden kiertoliittymän järjestely näyttää toimivalta ratkaisulta ja on ELY- keskuksen liikenne- vastuualueen näkemyksen mukaan hyvä järjestely. Ilkon Kukan kohdalle merkitty liittymä voi jatkossa toimia ainoastaan suuntaisliittymänä. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta on tärkeää tukea liikkumista paitsi henkilöautoliikenteen myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen korttelialueille osoitettavin kevyelle liikenteelle varatuin alueen osin on osoitettu tarkistetussa kaavaluonnoksessa kortteleiden 801 ja 803 alueille. ELY-keskus esittää, että reitistön kattavuudesta ja jatkuvuudesta huolehditaan myös muilla suunnittelualueen osilla. Bussipysäkit tulee sijoittaa siten, että joukkoliikenteen käyttö kaupan palveluiden saavuttamiseksi on vaivatonta. Jatkossa 7 liikenneselvitystä tuleekin täydentää siten, että se antaa lähtökohdat myös toimivien joukko- ja kevyen liikenteen ratkaisujen osoittamiseen alueella. Kaavan tilavarauksissa tulee ottaa huomioon, että maantie 338 (Kangasalantie) toimii erikoiskuljetusten runkoreittinä, jolloin 7m x 7m x 40 m kuljetuksen pitää päästä kulkemaan kiertoliittymienkin läpi. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajalle. Hämeen tiepiirin 9.10.2009 antamat kommentit ovat edelleen voimassa, kuten ne on kaavaselostuksessa esitetty. Pirkanmaan ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Ympäristön laatu asuinalueilla Tarkistetussa asemakaavaluonnoksessa Mäkirinteentien ja Vällintien varteen on aiemmasta poiketen sijoitettu asumista. Asuinkortteiden väliin jää yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, jolla kunnan ympäristönsuojelun antaman lausunnon mukaan sijaitsee maakaasulla ja öljyllä toimiva lämpölaitos. Asumisen sijoittuessa lämpölaitoksen välittömään läheisyyteen on otettava huomioon toiminnan vaikutukset asumiselle. Kaavaselostukseen tulee liittää tiedot laitoksen koosta ja toiminnasta sekä arvio siitä, aiheuttaako toiminta terveydelle haitallisena pidettäviä hiukkaspäästöjä, melua tai muita vaikutuksia. Tarvittaessa asemakaavassa tulee antaa määräyksiä mm. ympäristöhaittojen rajoittamisesta, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista sekä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2011 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan asemakaava-alueen kohdalla Valtatien 12 (Lahdentie) liikenteen aiheuttama 55 dB:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu 120-160 metrin päähän maantiestä. Maantien 339 (Kangasalantie) vastaava melualueen etäisyys maantiestä on 80-120 metriä. Melulähteiden tuntumaan suunniteltavien asuin- ja muiden melulle herkkien alueiden asemakaavoituksen yhteydessä on tehtävä tarkempia meluselvityksiä tai -mittauksia. Tässä kaavahankkeessa melujen tarkempaa mallintamista edellyttävät asuinkäyttöön tarkoitetut AK- ja AKP- korttelialueet. Kaavassa tulee esittää tarvittavat melua koskevat määräykset, jotta valtioneuvoston antamat meluohjearvot alittuvat. Uuden melulle herkän maankäytön edellyttämien meluselvitysten tekeminen sekä mahdollisten meluesteiden rakentaminen kuuluu Kangasalan kunnalle tai alueiden maankäytön toteuttajille. Kaavan jatkotyössä on syytä selvittää korttelissa 801 jyrkkään rinteeseen esitettyjen auton säilytykseen, leikkiin ja oleskeluun osoitettujen alueiden toteuttamiskelpoisuus. Hulevesien käsittely ELY-keskus toteaa edelleen, että kaavoitustyön yhteydessä alueelta on laadittava hulevesiselvitys, jossa esitetään yleispiirteinen suunnitelma hulevesien hallinnasta alueella ja annetaan tarvittavat ohjeet hulevesiratkaisujen tarkempaan suunnitteluun. Tampereen kaupunki 6.2.2012 8 Ei huomautettavaa. Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä 9.2.2012 Kaavaluonnoksessa on onnistuneesti selkeytetty ajoneuvoliikenteen yhteyttä paikoitusalueelle. Liikenne paikoitusalueelta huoltamon pihalle tulisi estää. Hautausmaan huoltorakennuksille johtavalla tiellä on runsaasti raskasta liikennettä, jolle tien lyhyt ja jyrkkä mutka tuottaa haittaa. Pysäköintialue on tien varrella tarpeen. Ajoneuvoliikenteen katu tulisi ulottaa pohjoisemmaksi ohi uuden krematorion liittymän. Kaavan rajojen tulisi noudattaa täysin hautausmaan tontin rajoja. Kangasalan Lämpö Oy 20.2.2012 Ei huomautettavaa. Uudet rakennukset ovat liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Rakennusvalvonta 12.1.2012 Korttelin 801 tonteille 3 – 5 sopisi korkeammatkin rakennukset rinnettä vasten, esim. V-kerroksiset. Korttelin 802 tontille 1 voisi osoittaa liittymäkieltoaluetta vällintien puolelle tai ainakin risteysalueelle. Korttelin 807 tontille 1 tulisi lisätä liittymäpaikka Mäkirinteentieltä. Ympäristönsuojelu 19.3.2012 Ympäristönsuojelu uudistaa asiasta aiemmin sanomansa. Ympäristöterveysvalvonta 13.2.2012 Alueen liikennettä ja asuintiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon melun torjunta. Meluesteiden rakentamiseen tulee varautua. Alueella on noudatettava radonturvallista rakentamisen tapaa. Kangasalan Vesi –liikelaitos 19.1.2012 Vällintiellä olevalla pumppaamolle tulee osoittaa ET-alue. Olevia johtoja varten tulee tehdä tarpeelliset johtokujamerkinnät kiinteistöjen alueille tonteilla 803/4 ja 807/1, 803/1. Vesitornin purkamisesta aiheutuvat kulut eivät saa koitua liikelaitoksen kustannuksiksi. Kaavan toteuttaminen kortteleissa 801, 802 ja 806 aiheuttaa verkoston täydennysrakentamista. Yhdyskuntatekniikka 12.3.2012 Miksi Kappelinkierron varteen suunnitellulla parkkialueella on terävä nokka kohti etelää. Autopaikkojen korttelialueet ja niillä olevat kevyenliikenteen reitit tulee osoittaa kiinteistöjen rakennettaviksi ja kunnossapidettäviksi. Vällintien varressa oleville korttereille (807,806 ja AK) pitää tehdä vesihuoltosuunnitelma niin, että voidaan varata alue vesihuollolle. Kaava-alueella kortteleissa 801,KL-11,802,807,KL-10,AK-IV 806 ei ole toimivia hulevesilinjoja. Hulevedet tulee käsitellä tonteilla. Korttelin 807 ja 801 välissä kulkevan Vällintien ojassa on 2 imeytyskaivoa joiden teho eivät runsaalla sateella pysty nykyisinkään hoitamaan ongelmaa. Tarvitaan lisää hulevesialuetta. Korttelin (KL-10) kohdalla on ollut hulevesien luontainen imeytysalue, joka tulisi säilyttää. Alueelle pitää tehdä hulevesitarkistelu. Vällintielle on syytä varata leveämpi katualue tien alkupäässä. Saadut mielipiteet: 9 Kaikki saadut mielipiteet koskivat Mäkirinteentien aluetta. Korttelin 805 asemakaavaehdotus oli nähtävillä 8.-19.12.2014 ja 7.-26.1.2015. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennusvalvonta 18.12.2014 Korttelin 805 KL-tonteille on osoitettu yhteisesti 10 000 k-m²:n rakennusoikeus. Rakennusoikeuden tasapuolisen jakautumisen varmistamiseksi rakennusoikeus olisi perusteltua esittää tonttikohtaisesti tai tehokkuuslukuna. Tilaa vaativan erikoistavarakaupan huolto- ja tavarankuljetusliikenteen määrä on huomattavaa. Mikäli tämä liikenne ohjataan LPA-alueen kautta, heikentää se pysäköintialueen ja liikkeille kulun turvallisuutta, minkä vuoksi huoltoliikenteen ohjaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaavan muutos tukee Lentolan alueen kehittymistä mahdollistamalla kaupallisten palvelujen monipuolistumista, eikä kaavasta ole muilta osin huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka 8.1.2015 Korttelin 805 hulevedet pitää imeyttää tontilla. Alueella ei ole hulevesiviemäröintiä. Korttelin ajoliittymissä tulee ottaa huomioon Vällintien pysäkit. Kangasalan Vesi -liikelaitos 15.12.2014 Kaavanmuutos edellyttää vesihuoltoverkoston suunnittelua ja täydennysrakentamista. Elenia Oy 4.2.2015 Elenia Oy pyytää 12 m x 12 m varausta puistomuuntamolle kartassa osoitettuun paikkaan tai sen läheisyyteen. Etäisyys rakennuksiin tulee olla vähintään 5 metriä. Pirkanmaan ELY-keskus 11.2.2015 Nyt lausunnolla oleva Vällintien asemakaavan muutosehdotus sijoittuu Lentolan yritysalueen asemakaavan alueelle korttelina 806. Kaavaehdotuksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativa erikoistavaran kaupan myymälätiloja (KL-10) sallittava kerrosala on nostettu luonnosvaiheen jälkeen 5000 k-m²:stä 10 000 k-m²:iin. Lentolan yritysalueen kaavarajaukseen sisältyy myös vuonna 2013 hyväksytty asemakaavan muutos osalla korttelia 807, jossa liikerakennusten korttelialueelle (KM-4) saa sijoittaa rakennus- ja sisutustarvikkeita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön kerrosalaltaan yhteensä 3600 k-m2. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Lentolan yritysalueelle on merkitty seudullisesti merkittävät suuryksiköt km-1 (Prisma) sekä km-2 (Tokmanni). Nämä alueet on jo toteutettu. Vällintien asemakaavamuutoksen alue on juuri voimaan tulleessa Vatialan yleiskaavassa kaupallisten palveluiden aluetta (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Määräyksen mukaan alueelle saa osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Kaupan mitoitus Vällintien alueen asemakaavaa muutettaessa on syytä ottaa huomioon maankäyttöja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säädökset ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tulkintaa koskeva siirtymäsäännös. Lain 9 a lukuun sisältyvän säännöksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan sovelletaan lain 71 a 10 §:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää 16.4.2015 alkaen. Tätä siirtymäkautta ollaan mahdollisesti jatkamassa. Ympäristöministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat kirjeellään 4.4.2012 selvittäneen maankäyttö- ja rakennuslain 9 a vähittäiskauppaan koskeviin erityisiin säännöksiin liittyviä siirtymäsäännöksiä seuraavasti: ”Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- tai yleiskaavassa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu KM merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Mikäli selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla voidaan osoittaa, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä, voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikkö KM -merkinnällä ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä. Siirtymäkauden aikana merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osoittaminen KM merkinnällä maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköä varten km -merkinnällä tai muulla vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen mahdollistavalla merkinnällä. ” Alueella voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevaa km-merkintää tai muuta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen mahdollistavaa merkintää. Vatialan yleiskaavan KM -merkintään ei ole liitetty kerrosalaa koskevia määräyksiä. Alueelle sijoitettavalla kaupalla saa edellä esitettyyn perustuen olla ainoastaan paikallisia vaikutuksia. Lentolan alueen kokonaisuutta koskevan asemakaavan muutokseen liittyvä kaupallinen selvitys on laadittu 22.10.2008 ja siihen liittyviä mitoituslaskelmia päivitetty 14.1.2010. Selvityksen mukaan Kangasalla muulla kuin keskusta-alueella paljon tilaa vaativan kaupan enimmäistarve on vuoteen 2020 mennessä 5100 krs-m². Autokaupan osalta luku on 7600 krs-m². Mitoitus on laskettu siten, että osa Kuhmalahden ja Pälkäneen tarpeesta on katsottu kohdistuvan Kangasalle. Mainituilla kerrosalan lisäyksillä on jo siten seudullista vaikutusta. Laadittavana olevan maakuntakaavan 2040 yhteydessä on tehty kaupan alaa koskevia selvityksiä ja niiden perusteella on tarkasteltu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittamista muun muassa Kangasalan Lentolaan. Selvityksen pohjaesityksen mukaan Lentolan alueelle katsotaan vuosien 2012 - 2040 välisenä aikana tarvittavan uutta paljon tilaa vaativan kaupan ja autokaupan kerrosalaa yhteensä 10 000 km2. Asemakaavoja laadittaessa on otettava huomioon, että maakuntakaavassa osoitettu kerrosala on toteutettavissa pitkällä aikavälillä ostovoiman kehityksen mukaisesti. Tilaa vaativan suuryksikön merkitseminen ja kerrosala ELY-keskus katsoo, että asemakaavan muutoksen alue soveltuu hyvin sekä toimitilarakentamiseen että paljon tilaa vaativan kaupan sijoittamiseen. Jotta asemakaava olisi ajanmukainen myös siirtymäkauden jälkeen, on kaavassa perusteltua osoittaa erikseen KM -merkinnällä osoitettu alue, jolle paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa. Kaupan kerrosala tulee määritellä siten, että alueelle sijoittuvan tilaa vaativa kaupan vaikutukset jäävät paikalliselle tasolle. Kerrosalan määrittelyssä on otettava huomioon kortteliin 807 jo hyväksytty kerrosala sekä kaavoituksen keskeneräisyys Lentolan yritysaluekokonaisuuden osalta. Melu ja hulevedet 11 Asemakaavassa on tarpeen selvittää maankäytön muutoksen vaikutukset hulevesiin ja antaa kaavassa riittävät määräykset niiden hallitsemiseksi. Vatialan voimaan tulleessa yleiskaavassa annetut melumääräykset valtatien varressa tulee ottaa huomioon asemakaavan muutosta laadittaessa. Liikenne Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa valtatien 12 Vatialan eritasoliittymäalueeseen. Valtatien 12 parantamiseksi on tehty 1990-luvulla yleissuunnitelmia (välit Alasjärvi Suorama ja Suorama - Huutijärvi). Tehtyjen yleissuunnitelmien mukaan valtatie oli tarkoitus muuttaa kaksiajorataiseksi moottoritieksi. Lisäksi yleissuunnitelmassa esitettiin toimenpiteitä Vatialan ja Suoraman eritasoliittymien parantamiseksi. Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä valtatien 12 parantamiseksi yleissuunnitelman, jossa lähtökohtana on valtatien parantaminen välillä Alasjärvi - Huutijärvi nk. kaksiajorataiseksi kaupunkimoottoritieksi. Valtatie olisi tällöin poikkileikkaukseltaan varsinaista moottoritietä kapeampi. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdään myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Yleissuunnitelman ja YVA-selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 kesällä. Valtatien liikennealue on rajattu asemakaavaalueen ulkopuolelle. Tontin ajoneuvoliikenne on hoidettava Vällintien kautta. Ajoneuvoliittymäkielto Vatialantiellä ja Vällintiellä vähintään n. 60 metrin etäisyydellä Vatialantien varren kevyen liikenteen väylän reunasta on esitettävä asemakaavassa hakaviiva-merkinnällä. Valtatien ja rakennusalan välinen alue on esitettävä asemakaavassa kaavamerkinnällä su, Yleisen tien suoja-alueeksi varattu alueen osa. Su -merkinnän selityksen yhteyteen on lisättävä teksti: Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia, rakennelmia eikä laitteita. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajalle. Ensisijaisena tavoitteena on mainosten sijoittaminen rakennusten yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen. Mahdollisten erillisten mainoslaitteiden sijainnit pitää suunnitella asemakaavavaiheessa. Mainokset eivät saa haitata liikennemerkkien havaittavuutta eivätkä liikenneturvallisuutta, Myöskään mahdolliset rakennusten julkisivujen mainospinnat eivät saa olla häiritseviä. Kaava-alueen sisäinen liikenne ei saa aiheuttaa häikäisyä valtatien 12 liikenteelle. Jos sisäinen liikenne aiheuttaa häikäisyhaittoja, voidaan tontin haltija velvoittaa aitaamaan tontti tai ehkäisemään häikäisyhaittoja esim. istutuksilla. Alueen ulkovalaistus sekä rakennusten julkisivujen valaistus on myös suunniteltava siten, ettei valaistus aiheuta häikäisyhaittoja valtatien liikenteelle. Alueiden maansiirto- ja pohjanrakennustyöt on tehtävä alueen puolelta eikä ne saa aiheuttaa vahinkoa valtatien 12 rakenteille ja kuivatukselle eivätkä vaaraa liikenteelle. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan: Korttelin käyttötarkoitusmerkintä KL muutetaan merkinnäksi KM-tv ” Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativaa kauppaa, jolla ei ole seudullista merkitystä. Alueelle ei saa sijoit- 12 taa päivittäistavarakaupan tiloja”. Rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvulla e=0,5, mikä vastaa likimain rakennusoikeutta 8000 kerrosneliömetriä. Muuntamolle varataan rakennusala esitettyyn paikkaan. Huoltoliikenteen, pysäkkien ja hulevesien hoitamisesta annetaan ohjeita havaintokuvassa kohdassa 6. Kortteliin lisätään melumääräys rakennusten sijoittamisesta siten, että ne suojaavat Vällintien länsipuolisia alueita Lahdentien melulta. Vatialantien ja osittain Vällintien varteen merkitään liittymäkielto. Valtatien ja rakennusalan välinen alue esitetään asemakaavassa kaavamerkinnällä su, Yleisen tien suoja-alueeksi varattu alueen osa. Su -merkinnän selityksen yhteyteen lisätään teksti: Alueelle ei saa sijoittaa mainoksia, rakennelmia eikä laitteita. Viranomaisyhteistyö Asemakaavatyön aloitusvaiheessa 2.5.2008 pidettiin työpalaveri Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskus edellytti, että keskustahakuisen kaupan, tekstiilien ja sisustustavaroiden sijoittamisen vaikutuksen keskustan palveluiden kehittymiseen on selvitettävä. Lentolan alueen liikennejärjestelmässä tulee joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisujen olla ensisijaisia. Seudullinen rakennemallityö helpottaa kaupan rakenteiden kehittämistä. Suunnittelualueen pohjoisosa soveltuu paljon tilaa vaativalle kaupalle, eteläosa säilyy erikoistavarakaupan ja päivittäistavarakaupan käytössä. Jälkimmäisen kerrosalaosuus on merkittävä erikseen kaavakarttaan selvityksen mukaisena. Rakennuslupia ratkaistaessa tule varmistaa, että paljon tilaa vaativan kaupan tulkinnat ovat seudullisesti yhtenäisiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Muistioon kirjattiin jatkotyötä varten mm. seuraavia asioita: ”Tarvittavat selvitykset, selvitysten riittävyys Kaupan mitoitus Kaupan selvityksen esittämät mitoitukset ovat noin puolitoistakertaisia verrattuna maakuntakaavassa oleviin kaupan kasvun arvioihin. Selvityksen esittämät kasvuennusteet ovat nykytilanteeseen nähden liian optimistisia. Taustaselvityksissä pitäisi olla esitettyinä kaupan volyymit nyt sekä maltillisen kasvun malli vuoteen 2020 saakka. Laskelmat pitää sopeuttaa seudun muiden kuntien kasvuennusteisiin. Vaikutusten arviointi pitäisi kohdistaa jo vuoteen 2012, jolloin tavoitellut muutokset valmistuvat. Riittävätkö asiakasmäärät sen hetkiselle kaupan volyymille? Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei seudulla ole tarvetta kaupan volyymin lisäämiselle. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten kaupan laajentaminen vaikuttaa Kangasalan keskustan kehittämiseen. Selvitys osoittaa, ettei ole perusteita kasvattaa keskustahakuista erikoiskauppaa keskustan ulkopuolella. Keskustalle ja Lentolalle pitäisi kehittää voimakkaammin toisistaan erottuvat profiilit. Kaavan yhteydessä pitäisi arvioida molempien keskuksien tavoitteet ja tarpeet. Kaavassa osoitettava kaupan kerrosalan lisäyksen tulisi vastata kaupallisessa selvityksessä olevia laskelmia kerrosalan lisäämisestä. Alueen kehittäminen on kannatettava asia, kunhan mitoitus saadaan kohdalleen. Liikenne Liikennesuunnitelmassa pitää selvittää alueen nykyinen liikenne sekä uuden rakentamisen myötä tuleva liikennemäärien lisäys ja tämän aiheuttamat seurannaiset alu- 13 een liikenteen järjestämiseen. Lisäksi Mäkirinteentien uutta linjausta on syytä tutkia tarkemmin. Ennen kaavan hyväksymistä on tarpeen vielä pitää asiasta työpalaveri.” Ely-keskuksen kanssa pidettiin tarkistetusta kaavaluonnoksesta työpalaveri 12.10.2011. Asetetut tavoitteet asuntorakentamisen lisäämisestä ja kaupan toimintojen määrittelystä todettiin onnistuneiksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavalla selkiytetään alueen liikennejärjestelyitä ja luodaan edellytykset miellyttävään ja turvalliseen liikkumiseen jalan alueen sisällä. Aluetta tiivistetään ja sinne tuotetaan uusia liiketontteja. Tavoitteena on, että alueen profiili kaupan ja yrittämisen ympäristönä vahvistuu. Uusien liikkeiden myötä alueen yrityspohja ja tarjonta lisääntyvät. Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakennuskannan monipuolistuminen. Alueesta on mahdollista kehittää tilaa vievän kaupan keskittymä läntisellä Kangasalla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edesauttaa alueen tilallista ja toiminnallista yhdistymistä nauhataajaman asutukseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnosten käsittely kaavoituslautakunnassa 9.6.2009. Luonnokset nähtävillä keväällä 2009. Luonnoksesta saadun palautteen käsittely kaavoituslautakunnassa syksyllä 2009. Lentolan alueen kehittämissuunnitelma kunnanhallituksen suunnittelukokouksessa 8/2010. Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely kaavoituslautakunnassa 12.10.2010 Kaavaluonnos uudelleen nähtävillä 15.11. - 14.12.2011. Saadun palautteen käsittely kaavoituslautakunnassa 12.4.2011. Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 21.10.2014 Asemakaavaehdotus nähtävillä 8.-19.12.2014 ja 7.-26.1.2015 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Alueelle osoitetaan noin 8000 krs-m2 uutta liiketilaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue sijaitsee näkyvällä paikalla Lahdentien ja Vatialantien liittymän tuntumassa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle osoitetaan KM-merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka on tarkoitettu tilaa vievälle kaupalle. Korttelia varten varataan yhteinen paikoituskortteli, johon sijoitetaan liiketilojen autopaikat. Muut alueet Vällintien katualuetta levennetään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen kaupallinen vetovoima kasvaa. Asiakkaan näkökulmasta Lentolan liikealueen tarjonta laajenee ja monipuolistuu. Alue saattaa houkutella myös keskustahakuista 14 erikoistavarakauppaa, mikä heikentää kuntakeskuksen kehittämistä. Monista kaupunkiseudun kaupan keskittymistä poiketen Lentola sijaitsee kiinni olevassa yhdyskuntarakenteessa, sen ja kauttakulkuväylän liitoskohdassa. Yhdyskuntarakenteen kannalta on järkevää sijoittaa kaupalliset palvelut, myös tilaa vievä kauppa, joukkoliikenteen latukäytävän varteen ja olevan yhdyskuntarakenteen sisään tiivistäen. Joukkoliikennereitin kulkeminen alueen kautta vähentää entisestään mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Alueelle suunnitteilla olevat liikekorttelit luovat edellytykset paikallisen yrityskulttuurin kehittymiseen: yritysten välisen yhteistyön paranemiseen ja yritysklusterien muodostumiseen. Alueen kaupallinen mitoitus vastaa alueen ostovoiman kasvua. Lentolan kehittyminen ei uhkaa Tampereen itäosien muiden kaupan keskittymien kehittymistä, mutta lisärakentaminen on edellytys Lentolan säilymiselle kilpailukykyisenä. Lentolan alue on erityisesti kunnan länsiosien kaupan palveluiden kannalta tärkeä alue, mutta se palvelee myös laajemman alueen paljon tilaa vaativaa kauppaa ja eräitä erikoistavarakaupan alueita. Kaupallisia vaikutuksia on arvioitu erillisselvityksessä. Liikenteelliset vaikutukset Mikäli voimassa olevan kaavan mahdollistamat hankkeet toteutuvat, Kangasalantielle alueelta tuleva liittymä tukkiutuu. Tämän vuoksi on tutkittu liittymän jakamista kahtia ja muuttamista kiertoliittymiksi, jotka ovat välityskyvyltään parempia. Tältä osin kaava on vielä kesken. Alueen sisäisen liikenteen turvallisuuden parantaminen edellyttää vilkkaimpien tonttiliittymien muuttamista kiertoliittymiksi. Sisäisen liikenteen pääsuunnaksi on muodostunut Mäkirinteentie - Vällintie, joiden liittymä tällä suunnitelma muutetaan pääliikennesuunnan mukaiseksi. Kangasalta Lahdentietä Tampereelle jatkavan joukkoliikennereitin siirtäminen Mäkirinteentien kautta kulkevaksi on lisännyt palveluiden saavutettavuutta merkittävästi ja vähentänyt alueen autoriippuvuutta. Liityntäpysäköintiä parannetaan lopullisen päätepysäkin valmistuttua. Vaikutukset asukkaiden arkipäivän elämään Lentolan alueen parempi kytkeytyminen taajamarakenteeseen ja alueen sisäisen jalankulku- ja pyöräily-ympäristön kehittäminen helpottavat asukkaiden arkea. Mikäli kehittämisen seurauksena palvelut asuntoalueilla ja kunnan keskustassa vähenevät, asukkaiden arkielämä vaikeutuu. Alueen toteuttamisen ohjelmoinnissa tuleekin pitää mielessä kuntakeskuksen sekä Vatialan ja Suoraman aluekeskusten kehittäminen erityisesti päivittäis- ja erikoistavarakaupan sekä henkilökohtaisten palvelujen alueina. Ympäröivien alueiden asukkaille voi aiheutua lisääntyvästä liikenteestä jonkin verran häiriötä. Toisaalta alueen kohentuva ilme ja monipuolistuva tarjonta voivat myös parantaa lähialueiden asukkaiden elämänlaatua. Taloudelliset vaikutukset Liikennejärjestelyt ja yhdyskuntatekniikan kehittäminen aiheuttavat kunnalle merkittäviä kustannuksia, joihin valtio ei osallistu edes Kangasalantien muutosten osalta. Yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista voidaan periä korvauksia alueen maanomistajilta, jotka saavat muutoksesta hyötyä. Kunnan taloudellisia rasituksia vähentää myös mahdollisuus saada kunnan omistamille alueille lisää myytävää tonttimaata. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole suojeltavia luontoarvoja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 15 Vällintien alueen kehittymisen myötä osa asiointiliikenteestä siirtyy Vatialantien kautta kulkevaksi. 5.6 Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat, viestit jatkosuunnittelulle Havaintokuva alueesta. Alueella on yhteinen paikoitusalue, jota kiertävältä kävelyväylältä pääsee myymälöihin. Alueen ympäri kulkee huolto- ja asiointiväylä. Rakennukset suojaavat Vällintien pientaloaluetta Lahdentien melulta. Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Alueella ei ole sadevesiverkostoa. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Korttelin huoltoliikenne on suunniteltava korttelikohtaisesti kokonaisuutena ja erillään paikoitus- ja asiakasliikenteestä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnan toteutusvastuulla on Vällintien leventäminen liikennetarpeen niin vaatiessa. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksessa seurataan asukkaiden arkielämän muutoksia. KANGASALA 17.2.2015 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen 16
© Copyright 2024