Vapon vuosi

Vapon vuosi
1.5.2014–
30.4.2015
Paikallisesti
työllistävä,
osaava ja
vastuullinen.
Sisältö
KATSAUKSET
2
6
8
LIIKETOIMINNAT
TILINPÄÄTÖS
TOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
18
LIIKETOIMINNAT
58
TILINPÄÄTÖS
20
Vapon liiketoiminta lyhyesti
60
Tilikausi lyhyesti
Energiamarkkinat EU:ssa
murroksessa
22
Vapo Polttoaineet
62
Vapo Oy:n hallitus
26
Vapo Lämpö ja sähkö
64
Hallintoperiaatteet
32
Vapo Ympäristöturpeet
68
Riskienhallinta
34
Vapo Timber Oy
69
Hallituksen toimintakertomus
36
Kekkilä-konserni
80
Konsernitilinpäätös
40
Vapo Ventures
80
Konsernin tulos
42
Vapo Clean Waters
81
Konsernitase
44
VASTUULLISUUS
82
Konsernin rahavirtalaskelma
46
Henkilöstö
83
48
Vapon verojalanjälki
84
50
Vapon vastuullisuus­
sitoumukset
Laskelma oman pääoman
muutoksista
Konsernin tunnusluvut
2010–2015
Tunnuslukujen
laskentaperiaatteet
10
Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa
12
Ympäristönsuojelulaki
muuttuu, luvitus on hidasta
14
Vapon strategia
85
Vapo: Tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta sekä puusta
Lukijalle
Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja
puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapokonsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timber Oy:n sahatavara sekä muun muassa Kekkilä- ja
Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut.
Vapon uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle toimintamme tuo lisäarvoa.
Asiakkaamme ovat mukana myös vuosikertomuksessamme kertomassa kokemuksiaan Vaposta kumppanina. Lisää tietoa Vaposta ja toiminnastamme löytyy
yritysvastuuraportistamme, yhtiön internetsivuilta sekä raportin QR-koodien takaa
avautuvista toimintaamme esittelevistä videoista. Mukavia hetkiä Vapon parissa!
Jaakko Silpola, päätoimittaja
Vapo Oy
PL 22, 40101 Jyväskylä
Yrjönkatu 42
40100 Jyväskylä
Puhelin: 020 790 4000
Faksi: 020 790 5601
Sähköposti: [email protected]
www.vapo.fi
@vapoenergia
Tapahtumia vuosilta 2014/ 2015
44
28
Vapo tuottaa
lähienergiaa
paikallisesti
Otamme
vastuullisuuden
huomioon kaikessa
toiminnassamme
40
Uusia
liiketoimintoja
luonnonvarojen
kestävästä
käytöstä
14
Tavoitteena olla
maailman paras
osaaja lähienergian
arvoketjussa
VAPON LIIKEVAIHTO 1.5.2014–30.4.2015
Polttoaineet
Lämpö ja sähkö
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
208,0
94,2
Kekkilä-konserni
Vapo Timber Oy
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
Yhteensä
87,1 89,0
Muut
8,6
miljoonaa euroa
486,9
miljoonaa euroa
1
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Toimitus­johtajan
katsaus
Vapon liikevaihto
supistui, mutta
tulos kehittyi
positiivisesti.
2
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kivihiilen alhainen
maailmanmarkkinahinta
pitää turpeen kilpailutilanteen
haastavana.
Takanamme on koko toimialalla haastava
vuosi. Sen aikana Vapo-konsernin liikevaihto
supistui, mutta tuloksemme kuitenkin kehittyi oikeaan suuntaan. Ilahduttavaa oli, että
kaikki liiketoimintamme tuottivat positiivisen
liiketuloksen. Vapo-konsernin liikevoitto oli
36,9 miljoonaa euroa. Tulos ylitti niukasti
omistajien asettaman tavoitteen.
Konsernin operatiivinen kassavirta oli negatiivinen 25,1 miljoona euroa. Tähän vaikuttivat varastotasojen kasvu sekä investoinnit lämpölaitoksiin Tuusulassa, Karkkilassa
sekä Åstorpissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Vapo
hankki omistukseensa Sysmän kaukolämpöverkon. Lämpöä Vapo on tuottanut Sysmän
verkkoon vuosien ajan.
Vaposta maailman paras osaaja
lähienergian arvoketjussa
Päivitimme konsernin strategian viime syksyn aikana. Kiteytettynä yhteen lauseeseen
strategia kuvaa tahtoamme tuoda asiakkaille
etua olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa.
Täydennämme strategiaamme keskeisillä
linjauksillamme. Niissä sitoudumme toimimaan vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen, lisäämään paikallista taloudellista hy-
vinvointia ja kehittämään Vapoa työpaikkana,
jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen
on hyvä tehdä töitä.
Vapo on tänä päivänä laajasti määriteltynä
monipuolinen energiayhtiö, jolla on myös
muita liiketoimintoja. Ydinliiketoiminnasta
haettavien synergiaetujen lisäksi kehitämme
merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n omistaja-arvoa.
Viime vuoden aikana olemme tiivistäneet
toiminnallisia synergioita energialiiketoiminnoissa sekä lisänneet operatiivista itsenäisyyttä
Vapo Timber Oy:ssä ja Kekkilä-konsernissa.
Toimitusvarmuus
asiakaslupauksen ydin
Energialiiketoiminnassa asiakaslupauksemme
ydin on toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden ohella asiakkaamme hyötyvät kokemuksestamme polttoaine- ja lämpöratkaisujen
yhdistämisessä.
Vapon kasvualueet pohjautuvat nykyisiin kilpailuetuihimme. Tärkeässä roolissa
ovat tuotekehitys ja uusien liiketoimintojen
käynnistäminen. Yhtiössä olevien osaamisten ja kilpailuetujen pohjalle perustimme
erillisen Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen.
Ensimmäinen Vapo Venturesin startup-hanke
3
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
on Clean Waters, jonka visiona on olla
luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen
edelläkävijä Suomessa.
Turpeen tuotantokausi oli supistuvista
pinta-aloista huolimatta viime kesänä hyvä.
Tuotantotavoitteesta saatiin Suomessa korjattua yli 80 prosenttia eli noin 15 miljoonaa
kuutiometriä.
Turpeella haastava kilpailutilanne
Lämmityskausi oli jälleen normaalia
lämpimämpi, mistä johtuen polttoaineiden
varastotasot kasvoivat sekä turpeessa että
puussa ja pelletissä. Tilikauden lopussa
uuden tuotantokauden alkaessa varastoissa
oli energiaturvetta noin puolentoista vuoden
käytön verran.
Syksyllä 2014 turpeen verotaso oli 4,9
euroa megawattitunnilta ja tämän vuoden
alusta veroa laskettiin 3,4 euroon megawattitunnilta. Toivottavaa on, että vero laskee aiemmin suunnitellun mukaisesti ensi vuoden
alussa vuoden 2012 tasolle, eli 1,9 euroon
megawattitunnilta. On selvää, että kivihiilen
alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi
turpeen kilpailutilanne säilyy nykyisellä verotasolla erittäin haastavana eikä myyntimäärien kasvattaminen ole mahdollista.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Ympäristölupauksemme
mukaisesti kaikki Vapon
tuotantoalueet ovat parhaan
vesienkäsittelytekniikan piirissä.
Syksyllä Helen Oy ja Vapo sopivat puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksille. Toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa hyvin
merkittäviä. Pelleteillä korvataan ulkomailta
tuotavaa kivihiiltä.
Vapo suhtautuu
työturvallisuuteen
vakavasti: se on
keskeisessä roolissa
kaikessa toiminnassa.
Paras vesienkäsittelytekniikka
kaikille tuotantosoille
Vapo julkisti vuonna 2011 laajan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin
turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka
koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa
ja toimintamme avoimuutta.
Vesistövaikutusten kannalta keskeisintä oli,
että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme
olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT)
piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti
60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden
kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin
9 000 hehtaarin tuotantoalalla. Viime vuoden
lopussa tämä mittava urakka saatiin päätökseen. Yhteensä sitoumusten toteuttamiseen
käytettiin Vapossa lähes 30 miljoonaa euroa
vuosina 2012–2014.
Vapo on julkaissut uuden Suomme Netissä
-verkkopalvelun. Palvelun tavoitteena on lisätä
avoimuutta ja tietämystä turvetuotannon
ympäristövaikutuksista. Palvelussa kenellä
tahansa asiasta kiinnostuneella on mahdollisuus tarkastella Vapon turvetuotantoalueiden
sijaintia, vesienkäsittelymenetelmiä ja kuormitustietoja. Sivustolla esitellään myös havainnollisesti eri maankäyttömuotojen kuormitusta
vesistöalueittain.
4
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Teemme
nuorekkaalla
otteella töitä
nopeasti
muuttuvilla
markkinoilla.
Etenemistä työturvallisuudessa
Vaikka tapaturmataajuuteen kiinnitettiin
erityistä huomiota, jäimme vielä Nolla
tapaturmaa -tavoitteestamme. Teemme joka
päivä työtä saavuttaaksemme tavoitteen sekä
ollaksemme toimialan parhaiden joukossa.
Jatkamme vuonna 2015 työturvallisuutta
kehittäviä toimenpiteitä ja viemme yhteisiä
toimintatapoja eteenpäin jokaisessa toimintamaassa ja kaikissa liiketoiminnoissa.
Tammikuussa tänä vuonna Vapo ohitti 75
vuoden rajapyykin. Rautatiehallituksen puutavaratoimistosta on tultu eteenpäin melkeinpä
yksi ihmisikä ja matkan varrella Vapo on
taipunut moneksi.
Teemme nuorekkaalla otteella töitä nöyrästi markkinoilla, jotka muuttuvat nopeasti.
Tilikaudelle 2016 näkymät ovat haastavat
monestakin yksittäisestä syystä. Vapo kohtaa
haasteellisen ajan kuitenkin vahvempana kuin
pitkään aikaan.
Vapon henkilöstön työtyytyväisyys on jo
useamman vuoden ollut korkealla tasolla. Ylitämme vertailuryhmän useimpien mitattujen
indeksien osalta. Korkea henkilöstötyytyväisyys
näkyy myös asiakastyössä. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen
sisäinen asiakas, joka saa organisaatiosta hyvän
tuen asiakaspalvelutehtävän hoitamiseksi.
Haluan kiittää henkilöstöämme hyvästä
työstä ja tuesta. Kiitän yrittäjiämme, asiakkaitamme ja sidosryhmien edustajia sujuvasta ja
aktiivisesta yhteistyöstä. Tähän sitoudumme
vahvasti myös jatkossa.
Käymme jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua
asiakkaidemme kanssa.
Onnistuneen
asiakaskokemuksen
tärkein tekijä on
tyytyväinen sisäinen
asiakas, joka saa
organisaatiolta
tarvitsemansa tuen.
Tomi Yli-Kyyny
5
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kuvaaja: Matti Uimonen
6
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Toimintaympäristö
Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa ja
päästöoikeuksien halutaan kallistuvan. Suomessa
polttoainemarkkinat ovat arvaamattomassa tilassa.
Ympäristöluvitus on hidasta. Vapo sopeutuu ja haluaa
muuttua maailman parhaaksi lähienergian arvoketjun
osaajaksi.
Suomessa on
tavattu 62 erilaista
sudenkorentojen lajia.
Litteähukankorentoa
(Libelulla depressa)
tavataan Suomessa
maan eteläosissa.
Muutos kuuluu
sudenkorennon
elämään. Korennon
toukkavaiheeseen
liittyy nahan
luominen useita
kertoja samalla kun
korento kasvaa.
Muodonmuutoksessa
täysikokoiseksi
kasvanut toukka
kuoriutuu aikuiseksi.
7
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Energiamarkkinat
EU:ssa murroksessa
Globaalit energiamarkkinat ovat
murroksessa, kun kansantalouden
kasvu ja energian lisätarve keskittyvät
nouseviin talouksiin.
Maailman energiamarkkinoille on liuskekaasun ja -öljyn sekä uusiutuvan energian
tukien myötä tullut uusia energiatuotteita
ja energian hinta on laskenut. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla on ylikapasiteettia.
Energia on nostettu EU:n kilpailukyvyn
ytimeen ja keskustelu huoltovarmuudesta on
Ukrainan kriisin myötä kiihtynyt.
Kansainväliset kriisit
vaikuttavat välillisesti
Yksittäiset sodat arabimaissa ovat laskeneet
maailman öljyntuotantoa noin seitsemän
prosenttia, ilmenee Liina Hukkisen
selvityksestä kriisitilanteiden vaikutuksesta
EU:n energiaturvallisuuteen. Ukrainan kriisi
on johtanut EU:ssa ajatukseen Energiaunionista, jossa yksi tavoitteista on riippuvuuden
vähentäminen Venäjästä.
Päästöoikeuksien markkinoihin puututaan
Euroopan Unionin laajuinen päästöoikeuskauppa aiheuttaa energiamarkkinoille poliit-
tista riskiä. Tämä puolestaan aiheuttaa riskin
hiilivuodosta eli teollisuuden siirtymisestä
päästökauppa-alueen ulkopuolelle.
Markkinavakausvarannolla halutaan
puuttua päästöoikeusmarkkinoihin. EU-jäsenmaissa vallitsevan laman myötä päästöoikeuksia on kertynyt markkinoille ja niitä on
tarkoitus imeä markkinoilta pois vakausvarantoa käyttämällä. Tällöin päästöoikeuksien
hinnan oletetaan nousevan 2020-vuosikymmenen alkuvuosina.
Öljy ja kivihiili halpaa
Kivihiilen, maakaasun ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat lähihistoriaan verrattuna alhaisella tasolla. Tähän vaikuttavat
niin arabimaiden korkealla pysyneet öljyn
tuotantomäärät kuin Pohjois-Amerikan liuskeöljyn- ja -kaasuntuotanto. Ilman ennaltaarvaamattomia kriisejä öljyn hinta pysynee
alhaisella tasolla useamman vuoden ajan.
Paavo Suni (ETLA) on arvioinut, että
Venäjän talous heikkenee lisää ja maan
bruttokansantuote voi kasvaa vain niukasti.
8
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Itäisen Euroopan
epävarma tilanne
on korostanut
omavaraisuuden
merkitystä.
Päästöoikeuden hinnan arvioidaan
nousevan sen jälkeen kun
ylimääräisiä päästöoikeuksia imetään
vakausvarantoihin pois markkinoilta.
Tämä heikentää Suomen vientiä Venäjälle.
Dollari vahvistuu edelleen suhteessa euroon,
millä on toisaalta positiivinen vaikutus Suomen vientiin.
Kivihiilen hinnan uskotaan säilyvän
maltillisella tasolla tulevina vuosina.
Kivihiilen ja muiden
tuontipolttoaineiden osuus
Suomen energiapaletista on
noin kaksi kolmannesta.
Tukijärjestelmät tuottavat sähköntuotannon ylikapasiteettia
Sähköntuotannossa on Euroopassa ylikapasiteettia, arvioi Suvi Viljainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Ylikapasiteetti
Euroopassa johtuu erityisesti uusiutuvan
energian tuista. Vuoteen 2020 mennessä Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa on 2–3-kertainen sähköntuotannon ylikapasiteetti,
kun uusiutuvan energian kapasiteettia tulee
markkinoille eikä vanhaa kapasiteettia poistu
markkinoilta.
Päästöoikeuden kanssa päällekkäiset
ohjaustoimet ovat lisänneet energia­
investointien epävarmuutta.
9
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
KOTIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Polttoainemarkkinat Suomessa
arvaamattomassa tilassa
Ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet
edellyttävät tuontipolttoaineiden
korvaamista kotimaisilla energialähteillä.
Valtionvarainministeriön kevään 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa.
Ennusteen mukaan vienti kasvanee vähän
tuontia nopeammin vuosina 2015–2017,
mutta ratkaisevaa käännettä kauppataseen
merkittävään ylijäämän muodostumiseen ei
ole näkyvissä.
Polttamalla tuotetun lämmön kysyntä
vähenee. Ilmasto lämpenee ja lämmöntarve on jatkuvasti alhaisempi kuin pitkän
ajan keskiarvo. Energiatehokkuus kasvaa
energiantuotannossa ja energian käytössä
kaikilla sektoreilla. Kaukolämpö on vain
eräs vaihtoehdoista, kun lämpöpumput
kasvattavat markkinaosuuttaan. Teollisuus ei
juurikaan kasva Suomessa, mikä vähentää
teollisen höyryn kysyntää.
Sähkön alhainen hinta Suomessa on
tehnyt lauhdesähköntuotannosta kannattamatonta. Kattilainvestoinneissa on siirrytty
ja harkitaan jatkossakin siirtymistä pelkkään
lämmöntuotantoon. Tällöin sähkön vastapainetuotannon potentiaali jää hyödyntämättä. Samanaikaisesti viranomaiset ovat
huolissaan kotimaisen sähköntuotannon
tehovajeen kasvusta.
Polttoaineista ylitarjontaa
Kilpaileva tarjonta kasvaa kotimaan polttoainemarkkinoilla osin kansainvälisistä vaikutuksista johtuen. Sähköntuotantoon varatut
polttoaineet tarjotaan lämmöntuotantoon.
Uudet bio- ja sellutehtaat tuottavat sellun
lisäksi sähköä ja biopolttoaineita. Jätteiden ja
kierrätyspolttoaineiden osuus energiantuotannossa on kasvanut. Uudet kansainväliset
päästönormit kasvattavat investointikustannuksia ja vaikuttavat polttoaineiden
käyttöön.
Savukaasupesurit parantavat lämmöntuotannon tehokkuutta leikaten osaltaan
polttoaineen käyttöä.
Mahdollisuuksia kysynnän
elpymiseen
Toisaalta voidaan nähdä signaaleja
polttoaineiden kysynnän kasvamiseenkin.
Raskasta polttoöljyä korvataan pelletillä.
Osa asiakkaista haluaa vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta. Kauppataseen
vahvistamisessa kotimaisella energialla voi
olla vahva rooli. Nyt energiakauppatase on
5–7 miljardia euroa alijäämäinen.
Mikäli Suomessa halutaan saavuttaa
hiilidioksidipäästöjen kansainvälisten
sitoumusten mukaiset hiilidioksidipäästöjen
vähennystavoitteet, öljyn käyttöä on vähennettävä niin lämmityksessä kuin liikenteessä.
Siksi Suomeen on saatava lisää jalostavaa
teollisuutta nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Tämä lisää kotimaisten
biomassaraaka-aineiden kysyntää.
10
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kotimaiset polttoaineet ovat tärkeitä
huoltovarmuuden varmistajia.
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin
2014 (TJ), yht. 1 340 123 TJ (372 TWh)
Muut 46 077 (3,4 %)
Puupolttoaineet 333 198 (24,9 %)
Markkina­
tilanne näyttää
vaikealta.
– Lyhyellä aikavälillä on vaikea nähdä
polttoaineiden kysynnän kasvavan. Kysyntä
pysynee alhaisena usean samaan suuntaan
ohjaavan tekijän seurauksena. Näitä ovat
sähkön alhainen markkinahinta, lämmin sää
sekä kotimaisen teollisuuden pääsääntöisesti
heikko kysyntätilanne, Vapon operatiivinen
johtaja Jyrki Vainionpää avaa hankalaa
markkinatilannetta.
Polttoainemarkkinoita hankaloittaa tarjonnan lisääntyminen
samalla kun kysyntä on vaimeaa.
Maailmanmarkkinoilla öljyn ja kivihiilen
hinnat ovat pysyneet hyvinkin alhaisina.
Kun markkinoilla on runsaasti päästöoikeuksia, kivihiilestä on jälleen tullut kilpailukykyinen polttoaine. Kun takana on muutama
hyvä turvekesä ja hyvässä kysyntätilanteessa
olevat sahat ovat tuottaneet sivutuotteena
puupolttoainetta, kotimaisten polttoaineiden
varastot ovat täynnä. Tästä syystä turpeen
energiaveron alentaminen ei vielä ole näkynyt turpeen kysynnässä.
– Veroalennus vaikuttaa, mutta vasta
viipeellä, sillä ostajien polttoainevarastot
ovat täynnä.
Pidemmällä aikavälillä polttoaineiden
kysyntä seuraa teollisuuden kysyntäkehitystä.
Mikäli suomalaisteollisuudella menee hyvin,
polttoainettakin tarvitaan prosessihöyryn
tuottamiseen nykyistä enemmän.
Öljy 308 693 (23,0 %)
Turve 62 260 (4,6 %)
Hiili 134 823 (10,1 %)
Tuulivoima 4 007 (0,3 %)
Vesivoima 47 523 (3,5 %)
Maakaasu 91 678 (6,8 %)
Sähkön nettotuonti
64 690 (4,8 %)
Ydinenergia 247 174 (18,4 %)
Lähde: Tilastokeskus,
ennakkotieto 2014
Hallitusohjelma avaa
mahdollisuuksia
– Hallitusohjelma on turpeen kannalta
positiivinen todetessaan, että turpeen avulla
tuotetaan Suomen kaikesta energiasta vuonna
2030 noin viisi prosenttia. Turvetta ei siten
olla ajamassa alas, Vainionpää selittää.
– Keskipitkällä aikavälillä ilahduttavat
hallitusohjelman linjaukset kivihiilen käytöstä
irtautumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on
edelleen 200 000 öljylämmitteistä rakennusta,
joille pelletti on hyvä vaihtoehto öljyn tilalle.
Vastaavasti hallitusohjelman suunnitelmat yhteistuotannon hiilidioksidiverosta huolettavat.
Toisaalta polttoaineiden kysyntää voi lisätä
tuntuvastikin hallitusohjelman tavoite nostaa
uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä
40 prosenttiin, hän jatkaa.
Vainionpää näkee mahdollisuutena myös
Vapon asiakaskunnan muutoksen.
– Asiakkaamme – ovat he sitten julkisia
toimijoita, yksityisiä yrityksiä tai yksittäisiä
kiinteistönomistajia – keskittyvät omaan
ydintekemiseensä. Se on Vapon iso mahdollisuus. Vapo haluaa olla maailman paras
osaaja lähienergian arvoketjussa. Ymmärrämme polttoaineen vaikutuksen laitoksen
käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin
sekä tiukentuneiden säädösten vaikutukset
niin laitoksella kuin polttoaineketjussa.
Antamalla tämän osaamisemme asiakkaidemme käyttöön he voivat menestyä entistä
paremmin.
Asiakaskunta muutoksessa
– Polttoaineiden kysyntään ja tarjontaan pidemmällä aikavälillä liittyy hyvin paljon epävarmuuksia. Kotimarkkinoillamme keskeistä
on teollisuuden kysyntätilanteen kehittyminen,
minkä lisäksi erilaiset energiatehokkuustoimet,
ympäristölainsäädäntö ja -normit, esimerkkeinä rikin ja hiukkaspäästöjen rajoitukset,
päästöoikeuden hinta, puumarkkinoiden
kysyntätilanne ja hajautettu energiantuotanto.
Nämä kaikki vaikuttavat merkittävästi ja ne
voivat myös vaikuttaa ristikkäisesti.
11
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Hallitusohjelman mukaan turpeen
osuus kaikesta energiasta Suomessa
pysyy ennallaan ja on viisi prosenttia
vuonna 2030.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Ympäristönsuojelulaki muuttuu,
luvitus on hidasta
Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa uudessa
ympäristösuojelulaissa (YSL) turvetuotannon kannalta merkittävä muutos oli niin
sanotun turvetuotannon sijoittamispykälän
eli pykälän 13 voimaantulo. Sen mukaan
turvetuotannon sijoittamisesta ei saa
aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti
merkittävän luonnonarvon turmeltumista.
Luontoarvot tärkeitä
Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sijoituspaikalla
esiintyvien suolajien ja suoluontotyyppien
uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys
ja laajuus. Turvetuotannon sijoittamispykälä
ei koske luonnontilaisuusluokkien 0–2 soita,
vaan sitä sovelletaan luonnontilaisuusluokkien 3–5 suoaltaille. Vastaavanlaista uhanalaisiksi arvioitujen lajien ja luontotyyppien
suojeluvelvoitetta ei ole turvetuotannon
lisäksi millään muulla toimialalla. Lakimuutoksessa ympäristölupavelvolliseksi tulivat
myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet.
Syksyn jälkeen ympäristönsuojelulain
muutostyö on jatkunut. Keväällä 2015 voimaan tulleessa lakimuutoksessa luovutaan
toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä. Sen korvaa valvontaviranomaisen
velvollisuus tarkastella luvan muuttamisen
perusteiden olemassaoloa.
Ympäristönsuojelulain muutostyö jatkuu
edelleen. Käynnissä on lakiuudistuksen
kolmas vaihe, jonka tavoitteena on edelleen
sujuvoittaa ja tehostaa ympäristölupien
hakua ja käsittelyä.
Vuonna 2014 Vapo sai uutta tuotantopinta-alaa koskien lainvoimaisen ympäristöluvan 790 hehtaarille. Vuoden 2015 neljän
ensimmäisen kuukauden aikana uudelle
tuotantopinta-alalle on lainvoimaistunut
ympäristölupa seitsemälle eri suolle yhteensä
474 hehtaarille. Merkittävä osa uutta tuotantopinta-alaa koskevista luvista lainvoimaistui
vasta Vaasan hallinto-oikeuden tai Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Luvituksen
sujuvoittaminen tärkeää
Vuoden 2014 aikana turvetuotannon
ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa
vireille 51 kappaletta, käsittäen kaikkiaan
7 905 hehtaaria. Hakemuksista valtaosa koski tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Uutta tuotantopinta-alaa
ympäristölupahakemuksiin sisältyi noin 470
hehtaaria. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen
kuukauden aikana ympäristölupien hakeminen on jatkunut vilkkaana. Edelleen pääosa
vireille laitetuista lupahakemuksista koskee
tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista.
Keväällä 2015 Vapolla oli lupakäsittelyssä
uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia vireillä noin 5 900 hehtaaria. Hakemusala jakautuu noin 80 erilliseen alueeseen.
12
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä
olevat lisäalueet. Viime vuosien aikana
uudelle tuotantopinta-alalle on saatu lupia
selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta
poistuu aluetta. Tämän vuoksi muodostuneen lupasuman tehokas purkaminen ja
luvituksen sujuvoittaminen on tärkeää.
Uudelle
tuotantopintaalalle on saatu
lupia selvästi
vähemmän kuin
mitä tuotannosta
poistuu.
2015 keväällä uutta tuotantopinta-alaa
koskevia hakemuksia oli vireillä noin 5 900
hehtaarille.
Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää
jopa 15–20 vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4–12 vuotta.
Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa 15–20 vuotta
Varannon
arviointi,
maan osto
tai vuokraus
3–15 vuotta
Tutkimukset
ja suunnittelu:
maastonmittaus;
tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma;
lupahakemuksen
laatiminen
1–2 vuotta
Riittävä suo­kokonaisuus
ja todettu turpeen tarve:
Luvitusprosessi alkaa
Sisältää luonto­
arvoselvitykset
Valitukset AVI:n
ympäristölupapäätökseen;
Toteutuu
nykyisin
lähes aina
Ympäristöluvan
käsittely aluehallintovirastossa
(AVI)
Vaasan
hallinto-oikeus
1–3 vuotta
1–2 vuotta
Jos lupa
myönnetty,
kuntoonpano
alkaa
Korkein
hallinto-oikeus
1–2 vuotta
1–4 vuotta
YVA 2–3 vuotta
YVA eli ympäristövaikutusten
arviointi yli 150 ha kohteille,
(varsin harvoin on tämän
kokoluokan hankkeita)
Lainvoimainen
ympäristölupapäätös
Luvan valmistelu ja käsittely 4–9 vuotta, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2–3 vuotta
13
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
STRATEGIA
Vapon strategia
Maailman paras lähienergian osaaja
EUROOPAN ENERGIAMARKKINAT
MURROKSESSA
LÄMMÖN KYSYNTÄ LASKEE
LUONNONVARAT EHTYVÄT
Energialiiketoiminnan
kannattava kasvu
Polttoainetuotteista
palveluiksi
Asiakasaktiivisuus
U
DE
U
Vapon strategian määrittämisessä on tunnustettu
brutaalit faktat ilman vaaleanpunaisia silmälaseja.
Euroopan energiamarkkinat ovat murroksessa ja
lämmön kysyntä laskee. Luonnonvarat ehtyvät ja
myös turpeen käytön tulevaisuuteen liittyy riskejä.
Tämän analyysin pohjalta haluamme luoda
Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Luomme uusia ja innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja vahvuuksiemme pohjalta. Haluamme
myös parantaa merkittävästi Kekkilä-konsernin ja
Vapo Timber Oy:n arvoa itsenäisinä yrityksinä.
Lähienergian arvoketjun hyödyntäminen suolta
ja metsästä lämmöksi varmemmin ja tehokkaammin kuin muut on haaste ja mahdollisuus. Tässä
onnistuminen edellyttää meidän asettavan konkreettiset tavoitteet koko henkilöstölle. Mittaamme
ja tavoittelemme asiakasaktiivisuutta, kehittymistä
kulutushyödykkeiden myyjästä palveluintensiivisempään toimintaan, kasvavaa materiaalitehokkuutta
sekä erilaisten päästöjen ja jätteiden kuormituksen
minimointia.
Toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Hyvän tekemisen kautta syntyy lopputuotteena tulosta, kassavirtaa ja kasvua.
TURPEENKÄYTÖN
TULEVAISUUTEEN
LIITTYY RISKEJÄ
AT K A
TL
I I K E T O I M I N TA R
ISU
T
OSAAMINEN
KUSTANNUSTEHOKKUUS
SYNERGIAT
ARVOMME OVAT: VASTUULLISUUS, TULOSNÄLKÄ JA UUSIUTUVUUS
14
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Teollisuus ja
yhdyskunnat ovat
Vapolle tärkeitä
asiakasryhmiä.
Kuvassa HASAn
johtoa tutustumassa
Vapon Haapaveden
voimalaitokseen.
Polttoaineista palveluiksi
Haluamme Vapossa siirtyä tuote- ja tuotantoyrityksestä palveluyritykseksi. Mielestämme toimitusvarmuus tänään, huomenna ja ylihuomenna kuvaa enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan
asiakaslupausta. Haluamme jatkossa myös kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Tarjoamme energia- ja teollisuusasiakkaillemme polttoaine- ja lämpöratkaisuja.
ENERGIA
Voimalaitokset
(CHP, lauhde)
Vapon perinteinen vahvuus
Kasvava palvelu
Osa tarjoamaa
TEOLLISUUS
Lämpölaitokset
Polttoaineratkaisut:
Kotimaiset kiinteät polttoaineet:
turve, puu, pelletti
Lisäarvopalvelut, kuten tuhkan
käsittely ja logistiikka
Lämpöratkaisut:
Kokonaisratkaisut
Osaratkaisut, kuten etävalvonta
tai operointi
15
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Metsäteollisuus
Muu teollisuus
EETTISET TOIMINTAOHJEET
Eettiset
toimintaohjeet:
Vapo ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana päivitetyn eettisen ohjesääntönsä (Code of Conduct) toteuttaen myös
tarvittavan valmennuksen ja ohjeistuksen.
Vapolaisilta ja Vapon tuotteiden ja palveluiden toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin muun muassa ihmis- ja työoikeuksia,
työsuojelua, ympäristöä, kilpailuoikeutta, tuoteturvallisuutta ja korruption estämistä koskevia lakeja, määräyksiä ja muita eettisiä vaatimuksia noudattaen.
Toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja poikkeamat käsitellään, korjataan ja raportoidaan johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Vastuu on osa liiketoiminnan johtamista sen lisäksi,
että jokaisen yksilön velvollisuus on toimia eettisesti
oikein.
Vapo on sitoutunut
vastuulliseen
liiketoimintaan.
Elina Seppälä, Stora Enso:
Vastuullisuus on
valintoja
Vastuullisuus on Stora Ensolle tietoinen valinta.
– Olemme vieneet vastuullista toimintatapaa kaikkeen
toimintaamme. Niinpä esimerkiksi tavarantoimittajien valinnassa vastuullisuus on samanarvoinen valintakriteeri kuin
vaikkapa hinta, laatu tai toimitusvarmuus.
Tietoinen valinta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hinta ei
ole ainoa valintakriteeri. Halvinta toimittajaa ei valita, jos
vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa.
Stora Ensossa toimittajien vastuullisuusasiat perustuvat
Supplier Code of Conduct -toimintaohjeisiin. Se ohjaa myös
kumppaneita: toimittajien on sitouduttava noudattamaan
tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia.
– Neuvotteluissa käydään läpi yhteiskuntavastuuasiat
samalla tavalla, kuin puhutaan esimerkiksi laadusta tai
hinnasta. Toimittajan on sitouduttava allekirjoituksellaan
vastuullisuusasioihin omassa toiminnassaan sekä omien toimittajiensa osalta. Tämä on meille tärkeää ja tähän sisältyy
velvoitteita: meillä on oikeus itse tarkistaa sekä teettää arviointi asioiden hoidosta. Yhdessä sovittujen vastuullisuusasioiden hoitamatta jättäminen voi olla syy katkaista sopimus.
Vapon kanssa yritysvastuusta löytyi nopeasti yhteinen
sävel.
– Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on
selvä. Sitä arvostamme. Arvostamme myös ongelmien avointa esilletuomista – silloin voimme yhdessä miettiä ratkaisua.
http://www.vapo.fi/konserni-2/toimintaperiaatteet
16
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Stora Enson kumppaneiden
on sitouduttava
noudattamaan tiukkoja
vastuullisuusvaatimuksia.
”Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa
yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää
toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä
arvostamme.”
Miksi Vapo:
- Avoimuus ja halu kehittää vastuullisuutta
- Joustava polttoaineentoimittaja
- Kokonaistaloudellisesti edullinen
17
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kuva: Lassi Kujala
Liiketoiminnat
Vapon liiketoiminta-alueet ovat Vapo
Energiaan kuuluvat Polttoaineet
sekä Lämpö ja sähkö. Kekkiläkonserni keskittyy kasvualustoihin.
Vapo Timber Oy:öön kuuluu sahat
Lieksassa ja Nurmeksessa. Vapo
Ventures etsii, kehittää ja käynnistää
Vapolle uusia liiketoimintoja.
Kaikille toiminnoille on leimallista
sitoutuminen asiakkaaseen.
18
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kalliopiirroksiinkin
taltioitu kansallislintumme laulujoutsen
(Cygnus cygnus)
sitoutuu pariinsa
koko eliniäksi. Joutsenet saattavat elää
jopa parikymmentä
vuotta. 1950-luvulla
Yrjö Kokko herätti
suomalaiset suojelemaan Suomesta lähes
kadonnutta lajia niin,
että se on nykyään
yleinen koko maassa.
19
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPON LIIKETOIMINTA LYHYESTI
Vapon liiketoiminta
lyhyesti
Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa. Vapo tuottaa vastuullisesti energiaa muun
muassa turpeesta ja puusta sekä toimittaa sahatavaraa ja
ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on markkina-alueellaan tärkeä
osa paikallista energiainfrastruktuuria.
Vapo Energia
Vapo Energia koostuu Vapon Polttoaineliiketoiminnasta sekä Lämpö- ja sähköliiketoiminnasta. Vapo Energiassa yhdistyy
vuosikymmenten aikana saavutettu polttoaine- ja energiantuotannon osaaminen, jo-
ten asiakas höytyy energiaosaamisesta koko
ketjussa.Vapo arvioi polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin
kustannuksiin sekä ymmärtää tiukentuneiden säädösten vaikutukset laitoksella ja
polttoaineketjussa. Lämpöratkaisuissa Vapo
nojaa omaan polttoaineosaamiseensa,
ketjun optimointiin ja sopimuskauden
kattavaan toimitusvarmuuteen. Vapo
Energian tavoitteena on luoda asiakkaalle arvoa olemalla maailman paras osaaja
koko lähienergian arvoketjussa.
Polttoaineet
Lämpö ja sähkö
Vapo tarjoaa kotimaisia kiinteitä polttoaineita, kuten energiapuuta ja -turvetta sekä
pellettejä ja näitä tukevia lisäarvopalveluita
asiakkailleen. Polttoaineratkaisut perustuvat toimitusvarmuuteen, paikalliseen
ja vastuulliseen toimintaan sekä Vapon
omaan polttoaine- ja energiantuotantoosaamiseen. Polttoaineiden asiakaskunta
koostuu pääosin energiasektorin ja teollisuuden toimijoista.
Vapossa kaikkien polttoaineiden myynnistä vastaa sama organisaatio. Näin asiakkaan kokonaistarpeet voidaan ottaa hyvin
huomioon ja valita optimaalinen polttoainesekoitus asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Vapo tuottaa ja toimittaa polttoaineita
Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue
tarjoaa asiakkaille räätälöityjä lämpöratkaisuja sekä kaukolämpöä. Nämä toteutetaan
asiakkaan tarpeen mukaan avaimet käteen
periaatteella. Vapo huolehtii tuotantolaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta sen koko
elinkaaren ajan. Vapo tarjoaa lämpöratkaisuja kunnille ja lämpöyhtiöille, lämmöntoimitusta suurkiinteistöille sekä prosessilämpöä ja -höyryä teollisuudelle. Kaukolämpöä
Vapo tarjoaa kuluttajille operoimiensa
kaukolämpöverkkojen alueella.
Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue
toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Se
omistaa, käyttää ja kunnossapitää seitsemää
omaa ja käyttää ja kunnossapitää kolmea
asiakkaan voimalaitosta. Se käyttää ja
kunnossapitää 146 lämpökeskusta. Vapo
Lämpö ja sähkö operoi 26 kaukolämpöverkkoa, joista 23 on omia, kaksi vuokrattuja ja
yhtä operoidaan. Voimalaitosten tuottama
sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin. Energiaa liiketoiminta-alue tuottaa
noin kaksi TWh.
20
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Ympäristöturpeet
Kekkilä-konserni
Vapo Oy toimittaa Suomessa vuosittain noin 900 000 kuutiometriä ympäristöturvetta. Ympäristöturpeita käytetään muun
muassa eläinten kuivikkeena, kasvualustojen orgaanisena
raaka-aineena ja kompostoinnissa tukiaineena.
Ruotsissa ympäristöturpeiden toimituksesta vastaa Neova
AB ja Virossa AS Tootsi Turvas, jotka molemmat ovat Vapo
Oy:n kokonaan omistamia tytäryhtiöitä.
Kekkilä-konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutarha-alan
korkealaatuisia kasvualustoja, kasvinravinteita ja katemateriaaleja sekä kotipuutarhan ja pihan rakentamisen tuotteita harrastajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Liiketoiminta jakautuu kolmeen alueeseen: Home, Park ja Professional Growing.
Kekkilä-konserni on Vapo Oy:n omistama puutarha-alan
pohjoismainen markkinajohtaja kasvualusta-, lannoite-, ja
katetuotteissa. Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä yhtiö toimii
Kekkilä-brändillä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tuotteet
markkinoidaan Hasselfors Garden -nimellä.
Vapo Timber Oy
Vapo Timber Oy toimittaa sahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuden tarpeisiin Suomen, Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän
markkinoille. Vapo Timber Oy tarjoaa laajan tuotevalikoiman perussahatavarasta räätälöityihin erikoistuotteisiin. Hyvät asiakassuhteet perustuvat
nopeaan, joustavaan ja mutkattomaan palveluun, täsmällisiin toimituksiin
ja huippuluokan raaka-aineesta huolella valmistettuihin laadukkaisiin
tuotteisiin.
Vapo Timber Oy on Vapo Oy:n kokonaan omistama Pohjois-Karjalassa toimiva kuusi- ja mäntysahatavaran tuottamiseen keskittyvä sahateollisuusyritys. Yrityksen sahat sijaitsevat Lieksassa ja Nurmeksessa.
21
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO POLTTOAINEET
Hyvälaatuista turvetta
laskevan kysynnän
markkinoille
Alhainen sähkön hinta vähensi
polttoaineiden kysyntää, mikä näkyy
Polttoaineet-liiketoiminta-alueen
tuloksessa. Kuluneessa tilikaudessa oli
silti paljon hyvääkin.
Vapon Polttoaineet-liiketoiminta-alueen
tulos oli 36,4 miljoonaa euroa, mikä on samalla tasolla edelliskauden tuloksen kanssa.
Liikevaihto oli 208,0 miljoonaa euroa, eli
hieman edellistä tilikautta enemmän. Liiketoimintajohtaja Pasi Koiviston mukaan
selkeä syy maltilliseksi jääneeseen tulokseen
oli alhaisena pysytellyt sähkön hinta.
– Keinotekoisen alhaisen sähkön hinnan
seurauksena lauhdesähkön tuotantoa vähennettiin. Tämä vähensi puolestaan turpeen,
puupolttoaineiden sekä pelletin kysyntää.
Positiivista Koiviston mukaan on, että
myös puupolttoaineissa ja pelleteissä yllettiin
voitolliseen tulokseen. Lisäksi kesällä 2014
tuotettu turve oli erittäin hyvälaatuista ja
kuljetusmatkat olivat kohtuulliset.
– Vapo on ympäristölupauksessaan sitoutunut turvesoillaan parhaaseen vesienkäsittelytekniikkaan. Ympäristölupauksemme
mukaisesti päätimme sulkea tuotannosta
suot, joille ei rakennettu tätä vesiensuojelutekniikkaa. Vuonna 2015 kaikki turvetuotannossa olevat suot ovat parhaan mahdollisen
vesienkäsittelytekniikan piirissä, Koivisto
sanoo.
Lisää reagointinopeutta
Polttoaineet-liiketoiminta-alueella käynnistettiin toimia, jotta asiakkaiden tarpeisiin
ja muuttuviin tilanteisiin voidaan jatkossa
vastata entistä joustavammin. Myyntiin on
rakennettu uutta toimintamallia palvelutuotteineen. Organisaatiouudistuksessa energiaturve, puupolttoaineet ja pelletti koottiin
yhdeksi Polttoaineet-liiketoiminta-alueeksi.
– Vapon ydinliiketoimintoja polttoainetuotannosta lämmöntoimituksiin ohjataan
nyt yhtenä kokonaisuutena. Se helpottaa yli
liiketoimintarajojen menevää polttoaineohjausta. Pystymme myös optimoimaan entistä
paremmin mitä ja minkä laatuista polttoai-
22
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
netta kannattaa myydä milloinkin ja mihin,
asiakkaan tarpeet huomioiden, jotta tulos on
paras sekä Vapon että asiakkaan kannalta,
Koivisto kertoo.
– Meillä on meneillään myös laaja projekti, jolla tehostetaan toimintaa, parannetaan toiminnan mittaamista ja sitä kautta
kykyämme reagoida. Sen tuloksia viedään
käytäntöön vuoden 2015 aikana.
Huomiota laatuun
Henkilöstön määrä Polttoaineet-liiketoiminta-alueella on pysynyt tilivuoden aikana
suurin piirtein ennallaan. Henkilöstön
kehittämisessä erityisen huomion kohteena
on ollut työturvallisuus.
– Tulevana vuonna kiinnitämme myynnin kehittämisen lisäksi erityistä huomiota
polttoaineiden laatuun ja tuotannon suuntaamiseen oikeisiin kohteisiin. Usko tulevaan
on vahva, Koivisto toteaa.
Harri Sirpoma, Helen:
”Helen ei valinnut
ensisijaisesti Vapoa,
vaan pelletin korvaamaan
kivihiiltä. Kun päätös
pellettien polttamisesta
oli tehty, sopivimmaksi
toimittajaksi valikoitui Vapo.
Iso plussa Vapolle oli myös
tuotannon kotimaisuus. ”
Kotimaisilla
uusiutuvilla
korvataan fossiilisia
Helen haluaa olla hiilidioksidineutraali vuonna 2050. Välitavoitteeksi yhtiö on asettanut sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 20 prosentilla että uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Eräänä
toimenpiteenä matkalla tavoitteeseen Helenissä on selvitetty
kivihiilen osittaista korvaamista pelletillä. Hyvältä näyttää!
– Olemme koepolttaneet voimalaitoksissa pellettiä kivihiilen seassa. Selvitysten mukaan voimme korvata kivihiilestä
heti 5–7 prosenttia pelletillä, kattilamuutoksia tekemällä jopa
30–40 prosenttia.
Viime talven aikana pellettin polttoa on harjoiteltu kivihiilen kanssa seospolttoaineena Salmisaaren voimalaitoksella.
Tarkoituksena on talvikaudella 2015–2016 ottaa pelletti käyttöön myös Hanasaaressa. Kaudella 2016–2017 pelletinpoltto
olisi jo vauhdissaan.
Sopimuksen myötä Vapo käynnisti Ilomantsin pellettitehtaan. Pellettiä valmistetaan myös Vilppulassa, Turengissa ja
Haukinevalla. Tehtaiden kapasiteetti on yli 300 000 tonnia.
– Täyteen vauhtiin päästyämme 2016–2017 poltamme
suunnitelmien mukaan 100 000 tonnia pellettiä vuodessa. Se
on 5–7 rekkakuormaa vuorokaudessa. Voimme varastoida
pellettiä vain muutaman päivän tarvetta vastaavan määrän.
Logistiikan on yksinkertaisesti pelattava. Siksikin valitsimme
Vapon; uskallamme luottaa sen logistiikkaosaamiseen.
Logistiikan merkitys kasvaa vielä moninkertaiseksi, jos Helen päättää lisätä pelletin käyttöä 40 prosenttiin polttoaineesta.
– Kotimaisuus on iso myönteinen tekijä. On hienoa, että
korvaamalla fossiilista tuontipolttoainetta samalla lisätään
työtä ja toimeentuloa kotimaassa.
– Olemme hyvin tyytyväisiä tekemäämme ratkaisuun sekä
Vapoon kumppanina. Toteutamme omistajiemme tahtoa ja
etenemme tavoitteemme saavuttamisessa.
Helenin hiilidioksidipäästöt
Toteuma 2014
Tavoite 2020
Pellettisiilot saapuvat Salmisaareen.
23
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO POLTTOAINEET
Fokus tuotannosta
asiakkaaseen
Vapo ei halua olla vain
polttoainetoimittaja.
Tavoitteena on olla aito
palveluliiketoiminnan
kumppani.
Vapon asiakaslupauksen kulmakiviä ovat
toimitusvarmuus, vastuullisuus, paikallisuus sekä kotimaisuus ja osaaminen. Nämä
kaikki ja etenkin toimitusvarmuus kuvaavat
enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan
asiakaslupausta. Tämä on myös ajattelutavan muutos.
Vapon polttoaineasiakaskunta koostuu
energiasektorin ja teollisuuden toimijoista,
joiden kanssa asiakassuhteet ovat yleensä
hyvin pitkäaikaisia.
Räätälöityjä ratkaisuja
Asiakkaiden polttoainetarpeet ovat erilaisia,
ja polttoaineiden saatavuus vaihtelee alueittain. Koska yksi tuote ei sovi kaikille, Vapo
on monipuolistanut tarjontaansa. Kullekin
asiakkaalle voidaan rakentaa parhaiten
sopiva polttoaineratkaisu.
Vapo on uudistamassa tapaansa tarjota
polttoaineita. Uudistusta on tehty yhdessä
asiakkaiden kanssa.
– Palaute on ollut kannustavaa ja uudentyyppisiä sopimuksia on jo tehty. Esimerkiksi
Takuuvarmaturve on kiinnostava asiakkaalle, joka haluaa siirtää tuotanto-olosuhteisiin
liittyvän riskin kokonaan Vapolle. Lauhdesähköä tuottavalle asiakkaalle taas voimme
tarjota ratkaisua, jossa turpeen hinta on
linkitetty tällä polttoaineella tuotetun sähkön
hintaan, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki
Vainionpää kertoo.
– Toisaalta monet asiakkaistamme ovat
tyytyväisiä nykyiseen tapaan toimia, mikä
sekin on hyvä asia. Ei muutosta muutoksen
vuoksi, Vainionpää lisää.
Energiaosaamisesta lisäarvoa polttoaineratkaisuihin
Vainionpää uskoo, että suunta tuotteista
palveluihin on oikea ja että Vapossa halutaan jatkossakin kehittää palveluita yhdessä
asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa Vapon
polttoaineratkaisut ovat muutakin kuin
polttoaineentuotanto ja -toimitus.
– Oma energiaosaamiseemme tuo
lisäarvoa myös polttoaineratkaisuihin.
Ymmärrämme eri polttoaineseosten ja
niiden ominaisuuksien vaikutukset laitoksen
käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin.
Ymmärrämme tiukentuneiden säädösten
vaikutukset paitsi laitoksella myös polttoaineketjussa. Kun tämä osaaminen yhdistetään tärkeimpään, eli kykyyn kuunnella
asiakasta, voimme tarjota parasta polttoaineratkaisua.
24
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Video: Kotimaista lähienergiaa
Keskeiset tunnusluvut:
Osuus Vapon liikevaihdosta
42,7 %
Liikevoitto
Liikevaihto
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
36,4 208,0
Maija Henell, Savon Voima:
”Vapon palveluasenne näkyy
haluna löytää erilaisia ratkaisuja.”
– Olemme hyvin tyytyväisiä Vapon kykyyn palvella meitä joustavasti ja luotettavasti. Olemme saaneet polttoainetta tilanteiden muuttuessa yllättävästikin.
– Tämä on meille tärkeää, sillä meidän pitää pystyä
turvaamaan lämmöntoimitus omille asiakkaillemme
kaikissa tilanteissa joka hetki. Tuotannon pitää olla
katkeamatonta olosuhteista riippumatta. Vapo toimittaa
Savon Voimalle turvetta sekä puuperäisiä polttoaineita.
Vapo on pystynyt hyvin täyttämään odotuksemme ja
toiveemme.
– Polttoaineessa niin logistiikan, laadun kuin hinnan
on oltava kohdillaan, jotta homma toimii. Ei riitä, että
kaksi näistä kolmesta olisi kunnossa. Koko paketin on toimittava tai muuten meidän prosessimme kärsii.
– Vapon palveluasenne näkyy haluna löytää erilaisia
ratkaisuja. Vapon kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita
on selvästi kehittynyt – yhdessä palvelutarjonnan kanssa.
Monipuolinen polttoainetarjonta auttaa tässä, sillä jos yhden
polttoaineen toimituksissa on ongelmia, ratkaisuna voi olla
sen korvaaminen toisella.
Savon Voimalla on 20 erillistä kaukolämpöverkkoa
Joroisista Kiuruvedelle ulottuvalla toimialueellaan. Polttoainetta yhtiö käyttää yhteensä yli 900 000 MWh, josta Vapo
toimittaa noin kolmanneksen.
Vapo toimittaa polttoainetta myös Savon Voiman
Leppävirran uudelle biovoimalaitokselle.
25
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ
Vapo on rakentanut
toimintansa vahvan
osaamisen varaan
Uuden tuotannon suunnitteluja seurantajärjestelmän
avulla löytyy voimalaitoksen
optimaalinen ajotapa
– energiatehokkaasti ja
taloudellisesti.
– Olemme toteuttaneet yli sata lämpöratkaisua teollisuudelle ja kunnille, Vapon Lämpö
ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen kertoo. Vapo on rakentanut
toimintansa vahvan osaamisen varaan ja
panostanut energiatehokkuuteen.
Asiakkaan energiahuolet halutaan
ratkaista. Yhdessä asiakkaan kanssa valitaan
paras lämpöratkaisu, vaikkapa avaimet käteen -periaatteella. Lämpöratkaisu voidaan
toteuttaa osa- tai kokonaisratkaisuna, aina
asiakkaan tarpeen mukaan.
Energiaa tehokkaasti
ja taloudellisesti
Hyvä esimerkki toteutetuista lämpöratkaisuista on kaikilla Vapon voimalaitoksilla
käyttöön otettu tuotannon suunnittelu- ja
seurantajärjestelmä. Sen avulla on mallinnettu muun muassa laitosten optimaalisimmat ajotavat, mikä parantaa vuoropuhelua
operaattoreiden kanssa. Energiaa tuotetaan
tehokkaammin ja taloudellisemmin.
– Tämäntyyppiset työkalut ovat yleisiä suurilla
voimalaitoksilla. Nyt kykenemme tuomaan
niitä asiakkaillemme myös pienemmän kokoluokan voima- ja lämpölaitoksiin.
Useita uusia asiakkaita
Vuoden 2015 alussa Fortum myi Tuusulan Jokelassa sijaitsevan kaukolämpöliiketoimintansa
Vapolle. Kaukolämpöverkkoon kuuluu kaksi
raskasta polttoöljyä polttoaineenaan käyttävää lämpökeskusta. Vapo on selvittämässä
millaisella aikataululla Jokelassa voidaan siirtyä
kotimaisten polttoaineiden käyttöön.
Joulukuussa 2014 solmittu kauppa Sysmän
kunnan kaukolämpöliiketoiminnasta toi Vapolle 63 uutta kaukolämpöasiakasta. Heidän
yhteenlaskettu lämmöntarpeensa on noin
12 000 MWh vuodessa.
Myös Keravan Energia myi Karkkilan
kaukolämpöliiketoiminnan Vapolle, kauppa
solmittiin keväällä 2015. Kaukolämpöverkon
energian myynti on noin 30 000 MWh ja sen
piirissä on noin sata kiinteistöä.
26
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Video: Vapo Energia
Keväällä 2015 Vapo-konsernin ruotsalainen
tytäryhtiö Neova AB osti Åstorp Bioenergi
AB:n kaukolämpöliiketoiminnan. Åstorp
Bioenergi AB:n kaukolämmön myynti on yli
20 000 MWh vuodessa. Kaupan myötä Neova
jatkaa laajenemistaan Ruotsin kaukolämpömarkkinoilla.
Näiden lisäksi Vapo aloitti kuivauslämmön
toimituksen HASA:n Haapaveden sahalle loppuvuodesta 2014. Kaukolämmön toimituksen
ansioista sahatavaran kuivauksen läpimenoajat lyhenevät, mikä lisää sahan kapasiteettia.
Vapon Haapaveden voimalaitoksen henkilöstön
panos projektiin oli merkittävä, sillä suuri osa
rakennustöistä tehtiin oman väen voimin. Lämmönsiirron höyry- ja kaukolämpölaitteet asennettiin Vapon entisen pellettitehtaan tiloihin.
Toimitusvarmuutta ja säästöjä energiakustannuksissa
– Kokemuksemme mukaan kahdeksan asiakasta
kymmenestä on pystynyt saavuttamaan yli 10
prosentin säästöt energiakustannuksissa Vapon
Tapani Potka, Atria:
Kaikki on
osaamisesta
kiinni
Vapon keskusvalvomosta Tikkurilasta voidaan valvoa
ja ajaa myös asiakkaiden lämpölaitoksia.
Keskeiset tunnusluvut:
Liikevaihto
Osuus Vapon liikevaihdosta
94,2
miljoonaa euroa
Liikevoitto
6,7
19,3 %
miljoonaa euroa
lämpöratkaisuilla, Hassinen mainitsee.
Vähintään yhtä tärkeä asia Vapon asiakkaille on toimitusvarmuus.
– Keskusvalvomotoiminnan tuoman
mittakaavaedun ansiosta tuotantoprosessien
jatkuva seuranta on mahdollista myös kaikkein
pienimmässä kokoluokassa. Lisäksi keskusvalvomon erityisasiantuntijamme tukevat
asiakkaidemme liiketoimintaa myös vaativissa
muutostilanteissa.
”Panostamme omassa
toiminnassamme korkeaan
toimitusvarmuuteen. Tällöin myös
energiansaanti on prosesseillemme
elintärkeää. Katkokset merkitsevät
ongelmia koko tuotantoketjussa
aina eläinten vastaanotosta
tuotannon toteutukseen ja edelleen
toimituksiin asiakkaille.”
Vapolla ja Atrialla on pitkäaikainen lämmön- ja höyryntoimitus­sopimus
Nurmon tuotantolaitokselle. Toimitettava energiamäärä on noin 70
GWh vuodessa.
Sopimukseen liittyen Vapo rakensi alueelle uuden 13 MW:n höyrykattilalaitoksen. Atrian vanha lämpökeskus toimii edelleen varalaitoksena ja tasaa tarvittaessa huippukuormia. Vapo vastaa koko energiantuotannosta eli käyttö- ja kunnossapitotoiminnasta ja polttoainehuollosta.
– Nurmon tuotantolaitos ei ole energiantoimituksen kannalta
mitenkään poikkeuksellinen. Energiantarpeemme on hyvin ennalta
arvioitavissa. Emme kuitenkaan ole helppo asiakas, sillä prosessiemme
haavoittuvuus tekee meistä kovin vaativan asiakkaan. Vaadimme erinomaista toimitusvarmuutta. Energiantoimituksen pitää olla ehdottoman
häiriötöntä.
– Valitsimme Vapon, sillä halusimme kilpailukykyistä varmuutta. Sitä
tuo osaava kumppani. Riittävän iso operoija tuo osaamista niin käyttöön
kuin polttoainehuoltoon. Olemme olleet valintaamme hyvin tyytyväisiä.
Yhteistyö on toiminut.
Osana toimivaa yhteistyötä Potka mainitsee avoimen keskustelukulttuurin. Vapo on Nurmossa kuin osa Atrian omaa organisaatiota.
Erityisen tärkeää yhteistoiminnassa on ollut, että asioiden käsittely ja
tarkastelu sekä ratkaisujen haku on ollut ennakoivaa. Myös ongelmatilanteet on käsitelty riittävällä avoimuudella. Sen kautta on saatu hyvä
pohja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.
27
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ
Vapo tuottaa lähienergiaa
paikallisesti
Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli
150 lämpö- ja voimalaitosta sekä
26 kaukolämpöverkkoa.
Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli 150 lämpö- ja voimalaitosta. Laitokset tuovat töitä
alueille, sillä suuri osa urakoitsijoista sekä osa
muusta työvoimasta ovat paikallisia.
– Kaikkien laitosten suhteen pohditaan
keinoja kehittää tuotantoa niin, että kotimaisten polttoaineiden osuutta lisätään ja energiatehokkuutta kasvatetaan, Vapon Lämpö ja
sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus
Hassinen kertoo.
joiden tarjoamaa työvoimaa myös Nokian
Linnavuorella. Asiakkaina ovat muun
muassa AGCO Power sekä Patria. Kun
AGCO Power kasvatti kapasiteettiaan,
Linnavuoreen rakennettiin uusi pellettilaitos
vastaamaan asiakkaan kasvanutta energiantarvetta. Energiantuotanto kasvoi uuden
laitoksen myötä 10 GWh:iin vuodessa.
Työtä lähialueille
Paikalliset urakoitsijat ovat olleet mukana
Sotkamon voimalaitoksen perusparannustöissä. Perusparannuksen yhteydessä
parannetaan Sotkamon voimalaitoksen
energiatehokkuutta ja kaukolämmön toimitusvarmuutta sekä vähennetään ilmanpäästöjä muun muassa uuden sähkösuodattimen
ja savukaasupesurin avulla.
Kaikki Vapon ja osa asiakkaiden laitoksista liitetään Vapon keskusvalvomon piiriin.
Vantaan Tikkurilassa oleva keskusvalvomo
hoitaa laitosten reaaliaikaisen seurannan.
Vapon Rääkkylässä sijaitsevan lämpölaitoksen automaatio päätettiin uudistaa, sillä
vanha järjestelmä oli tullut tiensä päähän
eikä se tukenut keskusvalvontaa. Automaatiouudistuksesta vastasi alueen ISS. Rääkkylän laitos tarjoaa työtä alueelle käyttämällä
osin paikallisia polttoaineita kattiloissaan.
Hyvä esimerkki paikallisesta vaikuttavuudesta
on Mynämäen lämpölaitos. Vapon uudistamaa lämpölaitosta pitää kunnossa ja huoltaa
paikallinen rakennusurakoitsija. Laitoksessa
siirrytään käyttämään öljyn sijasta lähiseudun
kiinteitä polttoaineita. Rakentamista johtava
urakoitsija sekä laitoksen kattilantoimittaja
tulevat lähialueilta, joten Mynämäen lämpölaitos työllistää ihmisiä paikallisesti.
Lähiseudun haketta hyödyntää myös Vapon Ruoveden lämpölaitos, jossa paikallinen
urakoitsija huolehtii laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. Laitos käyttää polttoaineenaan
lähiseudulla tuotettua turvetta. Lähienergian
hyödyntäminen kasvattaa sekä kustannustehokkuutta että toimintavarmuutta. Käytäntö
tuo myös töitä lähialueiden asukkaille.
Vapo hyödyntää paikallisten urakoitsi-
Investointeja
Sotkamossa ja Rääkkylässä
28
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Vapon strategiaan kuuluu keskeisesti energialiiketoiminnan kannattava kasvu. Kannattava kasvu
perustuu Vapon polttoaine- ja energiantuotanto-osaamiseen, energiatehokkuuteen, kattavaan polttoainetoimitusverkostoon sekä laitosten käyttötoimintamalliin. Asiakkaille tämä näkyy toimitusvarmana ja
kustannustehokkaana energiana.
Vapon lämpölaitos
Vapon
voimalaitos
Jukka Lakka, Finavia:
Vapo lämmittää
Finavian kenttiä
– Lentokenttä on moninainen kokonaisuus, jossa kaiken on
pelattava joka hetki suunnitellulla tavalla. Finavia on ulkoistanut yhdeksän lentokentän lämpöenergiahuollon Vapolle.
Meillä on nyt monta huolta ja murhetta vähemmän. Olemme tyytyväisiä ratkaisuun, Jukka Lakka Finaviasta kertoo.
Finavia ulkoisti ensimmäisenä Jyväskylän kentän lämpöenergian toimituksen, kunnossapidon ja huollon Vapolle
vuonna 2005.
– Olimme edelläkävijöitä, sillä silloin pellettiä ei käyttänyt
vielä oikein kukaan. Tämän jälkeen on ulkoistettu vielä kahdeksan muuta kenttää: Ivalon, Joensuun, Kemin, Kajaanin,
Kruunupyyn, Kuusamon, Kuopion ja Vaasan kentät.
– Vuosittain energiaa syötetään noin 10 000–15 000
MWh. Kaikkiaan Vapon lämmitettävänä on 290 000 kuu-
tiometriä Finavian 1,8 miljoonasta kuutiometristä. Finavian
kenttien lämmittäminen vie energiaa vuodessa noin 50 000
MWh, joten Vapo vastaa reilusta viidenneksestä energiantarpeestamme.
– Vuonna 1978, kun tulin Finavialle, energiahuolto oli
kokonaan öljyn varassa. Nyt meillä on myös uusiutuvia
energiamuotoja. Pelletin osuus saattaa tulevaisuudessa vielä
kasvaa.
– Finavian tavoitteena on järjestää kenttien energiahuolto
mahdollisimman toimivasti ja tehokkaasti. Tarkastelemme
erilaisia mahdollisuuksia avoimesti. Vapon kanssa tehdyt
ulkoistussopimukset ovat hyvä esimerkki onnistuneesta
valinnasta.
Finavia on ulkoistanut yhdeksän
lentokentän lämpöenergiahuollon
Vapolle.
– Meillä on nyt monta huolta ja
murhetta vähemmän, Finavian Jukka
Lakka kertoo.
29
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ
Forssa edelläkävijä
kiertotaloudessa
Vapolla keskeinen rooli Forssan
energiaomavaraisuustavoitteessa.
Forssa haluaa olla energiaomavarainen
vuonna 2020. Kunnianhimoinen tavoite on
toteutumassa. Kaupunki on myös Suomen
kirkkainta kärkeä kiertotaloudessa.
– Vapo on keskeinen tekijä Forssan
kiertotalousmallissa. Vapo on tuonut meille
energiaosaamista, jota Forssalla ei olisi muuten ollut. Kiertotalouskonsepti käynnistyi
kaupungin päätettyä myydä kaukolämpöverkkonsa ja lämmöntuotantonsa Vapolle,
kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo.
Toimivan kaukolämpöinfrastruktuurin päälle oli hyvä rakentaa uutta konseptia.
Forssassa on kehitetty kiertotalouden
ympärille yritysrypäs, jossa yritykset paitsi
tukevat toisiaan, lisäävät myös elinvoimaa ja
toimeliaisuutta laajemmin seutukunnalla.
Kiertotaloudesta myyntikonsepti
Sulkko uskoo kiertotaloudesta kehittyvän
myös myyntikonseptin.
Forssassa kaukolämpöverkon ympärille
on rakentunut kiertotalouden symbioosi.
Siinä yhden jäte on toisen raaka-aine ja
prosessin sivutuotteet menevät kolmannelle
jälleen raaka-aineeksi tai energiaksi. Forssassa saadaan aineesta ja energiasta enemmän
irti.
– Kiertotalous on tulevaisuutta. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja
tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä
älykkyydellä. Sitran arvion mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin
1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvu-
potentiaalin. Forssa haluaa olla keskeisesti
mukana tässä kasvussa, kaupunginjohtaja
Sami Sulkko painottaa.
– Edellinen lama iski Forssaan todella
lujaa ja kaupunki kävi hyvinkin syvällä. Oli
löydettävä uusia mahdollisuuksia tekstiiliteollisuuden tilalle. Forssassa päätettiin tehdä
haasteesta hyve ja hyödyntää eri mahdollisuudet viisaasti ja tehokkaasti. Siitähän
kiertotaloudessakin pohjimmiltaan on kyse.
Kaukolämmön vakaa
hinta tavoitteena
– Vapon Forssan voimalaitoksella tuotetaan
lämpöä ja sen sivutuotteena sähköä. Sähkön
myymme sähkömarkkinoille. Kaukolämpö
menee kaukolämpöverkon kautta asiakkaillemme. Polttoaineina käytämme kotimaisia
polttoaineita eli turvetta sekä puupolttoaineita, voimalaitospäällikkö Jari Nyberg
Vapolta kertoo.
Pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjen
vähentämiseksi Forssan voimalaitokselle
asennettiin savukaasupesurit. Asennus nosti
samalla laitoksen hyötysuhdetta. Aiemmin
66 MW:n teholla energiaa tuottanut laitos
tuottaa nyt 14 MW enemmän lämpöä.
– Olemme pystyneet pudottamaan kaukolämmön hintaa asiakkaillemme hyötysuhteen nousun seurauksena. Tavoitteenamme
on pitää kaukolämmön hinta kilpailukykyisenä ja vakaana ja näin tarjota mahdollisimman vakaa sekä ennustettava toimintaympäristö asiakkaillemme, Nyberg selittää.
30
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Forssan mallista vientituote
Sulkko uskoo, että kiertotaloudesta muodostuu Forssalle uusi menestystekijä.
– Kiertotalous antaa erilaisia kilpailuetuja siinä mukana oleville yrityksille. Uskon,
että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyydestä
kehittyy vielä merkittävä kilpailuetu. Jo nyt
mukanaolo on selvä ovia avaava referenssi.
Me haluammekin kehittää Forssan mallista
vientikonseptin.
Sulkko kiittelee forssalaisyrityksiä ennakkoluulottomuudesta ja avarakatseisuudesta.
Näkökulman laajentaminen luo uusia,
yhteisiä mahdollisuuksia.
– Edessä on hyvä tulevaisuus. Forssasta
voidaan viedä, ei vain kiertotaloudessa tuotettuja tuotteita, vaan kiertotalouden konseptia ja osaamista vaikkapa teknologisiin
ratkaisuihin liittyen. Uskon osaamisellemme
olevan runsaasti kysyntää.
Vapolla on tärkeä rooli Forssan
energiaomavaraisuustavoitteessa,
kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo.
Kiertotalous antaa kilpailuetuja siinä
mukana oleville yrityksille. Sellainen on
vaikkapa tuotteiden jäljitettävyys.
Forssassa
aine kiertää
ja tuottaa
lisäarvoa
Vapon Forssan voimalaitokselle
asennettu savukaasupesuri
nosti laitoksen hyötysuhdetta
merkittävästi.
Forssa on keskellä Suomen parhainta viljantuotantoaluetta. Prosessi lähtee liikkeelle viljasta, josta
otetaan talteen entsyymit. Tämän jälkeen vilja
matkaa bioetanolitehtaalle etanolintuotantoa varten.
Prosessienergia tuotetaan hakkeella ja hakkeen
ohessa poltetaan viljan kuoret. Etanoli sekoitetaan
liikennepolttoaineisiin. Sivutuotteena syntyvä mäski
menee alueen sikatiloille rehuksi.
Siat päätyvät aikanaan alueen lihanjalostamolle elintarvikejalostukseen. Laitoksen jätteistä
valmistetaan yhdessä alueen biojätteiden kanssa
biokaasua. Prosessissa syntynyt mädäte sekä prosessista talteenotettava ammoniumsulfaatti lähtevät
lannoitteeksi pelloille. Valmista biokaasua käytetään
autojen polttoaineena tai energiana lasivillaeristeiden valmistusprosessissa. Lasivillan valmistukseen
saadaan raaka-aine paikallisesti kierrätetystä lasista.
Lasivillaeristettä käytetään puolestaan raaka-aineena viereisellä betonielementtitehtaalla.
31
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
YMPÄRISTÖTURPEET
Suomessa
900 000 kuutiometriä
ympäristöturvetta
Paras ympäristöturpeen toimittaja
kehittää alueellista varastointia sekä
kehittyy keskusteluista asiakkaiden kanssa.
Tuotannon näkökulmasta vuosi oli hyvin
tavallinen. Kesän lämpimät jaksot tarjosivat
hyvät tuotanto-olosuhteet ja valtakunnallisella tasolla kokonaistuotantotavoite
saavutettiin. Ympäristöturpeista vastaavan
myyntijohtaja Ari Huunosen mielestä
varastotilanne voisi olla parempikin.
Varastotilanteessa alueellisia eroja
– Valtakunnallisesti katsottuna tilanne on
hyvä, mutta varastotilanne voi vaihdella alueellisesti hyvin paljon. Esimerkiksi LounaisSuomessa meillä on erittäin hyvät varastot,
kun taas Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella
joudumme suunnittelemaan tarkasti, kuinka
voimme palvella kaikkia asiakkaitamme
mahdollisimman hyvin.
Itä- ja Kaakkois-Suomen haastavan
varastotilanteen taustalla on ympäristöturpeiden tuotantoalueiden vähäinen
määrä. Huunonen kertoo, että asiaan on
jo reagoitu. Uusien turvetuotantoalueiden
suunnittelussa on huomioitu ympäristöturpeiden alueellinen kysyntä, jotta asiakkaiden
tarpeisiin voidaan tulevaisuudessa paremmin
vastata.
Vapon ympäristöturpeen vahvuutena
ovat sen erinomaiset ominaisuudet. Kasvuturpeen veden pidätyskyky, ilmatilavuus ja
rikkaruohottomuus sekä kuiviketurpeen hyvä
imukyky, alhainen pH ja kuivikkeen puhtaus
ovat asiakkaille tärkeitä ominaisuuksia. Huunonen korostaa, että myös palvelun laadulla
on suuri merkitys.
Aktiivista asiakassuhteen
kehittämistä
– Kun haluamme olla paras kuivikkeen ja
kasvuturpeen toimittaja, tuotannon lisäksi
meidän tulee hallita kokonaisuus. Sovituista
asioista on pidettävä kiinni niin tuotteen
laadun, asiakaspalvelun tavoitettavuuden
kuin toimituksenkin suhteen, Huunonen
painottaa.
Tänä vuonna on satsattu paljon asiakasaktiivisuuteen.
– Tarkoituksena ei ole lähestyä asiakasta
vain uusien kauppojen toivossa. Haluamme
keskustella asiakkaan kanssa, jotta voimme
varmistaa asiakkaan tyytyväisyyden palveluumme. Palautteen perusteella kehitämme
toimintaamme jatkuvasti.
Hyvänä jatkuvan kehittämisen esimerkkinä Huunonen pitää uutta tapaa tiedottaa
tuotteen toimituksesta asiakkaalle.
– Asiakas saa jatkossa tekstiviestillä tietoa
tuotteen toimituksesta, jolloin hän pystyy
paremmin esimerkiksi suunnittelemaan omat
aikataulunsa.
900 000 m3 ympäristöturvetta, josta:
565 000 m3 kuiviketurvetta
250 000 m3 kasvuturvetta
85 000 m3 imeytysturvetta
32
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Oma kuiviketurveauma tuo varmuuden
Uuraisten Kyynämöisissä lihakarjatilaa pitävä yrittäjäpariskunta
Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen uskoo tulevaisuuteen.
Rossin ja Tiaisen uusi navetta nousee hyvää vauhtia ja sen
myötä tilan toiminta laajenee merkittävästi. Tilalla on nyt
noin 250 eläintä, joista emolehmiä 75 ja loput lihakarjaa.
Laajennuksen jälkeen pääluku nousee noin 350:een.
Eläinten hyvinvointi on tilan menestyksen edellytys ja
siksi tilalla luotetaan kuiviketurpeeseen. Vapo on toimittanut
turpeen jo lähes kymmenen vuoden ajan. Uutta on se, että
viimeiset kaksi vuotta tilan isäntä on ostanut Vapolta itselleen
oman kuiviketurveauman.
– Oma auma on kätevä ja turvallinen valinta. Turve
nostetaan alkukesästä, minkä jälkeen käyn tarkastamassa
laadun. Sitten auma peitetään, ja voin ajaa turvetta tilalle
omaan tahtiin, Rossi kertoo.
Omalla tontilla on katettua varastotilaa noin tuhannelle
kuutiometrille turvetta, joten Rossi on ajanut reilun kahden
tuhannen kuutiometrin aumansa kahdessa erässä, syksyllä ja
keväällä. Matkaa Petäjäveden Ukonmurronsuolle kertyy noin
30 kilometriä.
– Oma auma on turvallinen ja huoleton valinta. Se varmistaa, että laadukasta kuiviketta riittää koko vuodeksi. Ilman
muuta ostan oman auman myös jatkossa. Turve on erinomainen kuivike, jonka ansiosta eläimet pysyvät puhtaina ja terveinä.
Tämä on tärkeää eläinten hyvinvoinnin ja tuotetun lihan
laadun kannalta. Eläinlääkäriä emme ole tarvinneet ainakaan
vuoteen, Rossi sanoo.
Ville-Pekka Rossi on sukutilan viides isäntä. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2005.
Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen laajentavat lihakarjatilaansa Uuraisilla. Uuden navetan myötä pääluku nousee 350:een ja
kuivikkeena käytetään jatkossakin Vapolta hankitun oman auman turvetta.
33
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO TIMBER OY
Kaksijakoinen vuosi
Sahausliiketoiminta teki päättyneellä
tilikaudella voitollisen tuloksen.
Vapo Timber Oy:n tulos oli 0,6 miljoonaa
euroa. Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin
376 000 kuutiometriä, mikä oli lähes edellisen vuoden tasolla.
Toimitusjohtaja Juhani Ylä-Sahra
kuvailee toukokuussa 2014 alkanutta tilivuotta malliesimerkiksi sahausliiketoiminnan
turbulentista luonteesta.
– Vuosi 2014 oli kaksijakoinen. Kysyntä
oli vuoden 2014 alkupuolella hyvä ja sahatavaran hintoja kyettiin korottamaan merkittävästi. Positiivisiin markkinaodotuksiin
perustuen sahojen tuotantomäärät pysyivät
korkeina, Yli-Sahra kertoo.
Syksyn kuluessa sahatavaran kysyntä
osoittautui ennusteita heikommaksi, minkä
seurauksena sahatavaravarastot kääntyivät
nousuun. Kevään 2015 sesonki jäi myös
odotettua vaisummaksi. Valuuttakurssien
nopeat ja erisuuntaiset liikkeet ovat antaneet
oman lisänsä alan turbulenttiin todellisuuteen.
Tasaista ja vakaata puunhankintaa
Puunhankinnassa kehitys oli rauhallisempaa. Kauppa kävi tasaisesti ja hintataso pysyi ennallaan, joskin selvästi liian korkeana
verrattuna sahatavaramarkkinoilta saataviin
hintoihin.
Vientiä Länsi-Eurooppaan
ja Pohjois-Afrikkaan
Vapo Timber Oy:n tuotteet ja markkinaalueet pysyivät ennallaan. Suomi on edelleen suurin yksittäinen markkina-alue, joskin
suurin osa tuotannosta meni vientiin.
Tärkeimmät vientimarkkinat olivat
Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Entistä
merkittävämpiä määriä sahatavaraa on toimitettu kasvaville Kaukoidän markkinoille.
Sahat käynnissä koko vuoden
– Kuluneen vuoden myönteisiin puoliin
kuului se, että molemmat sahamme toimivat
normaalisti koko vuoden lukuun ottamatta
joulukuuta, jolloin talvilomia aikaistamalla
ja työajanlyhennyspäiviä pitämällä tuotantoa leikattiin varastojen kurissa pitämiseksi,
Ylä-Sahra kertoo.
Kehitystoiminnan painopisteitä ovat olleet tuotannon tehokkuuden ja laaduntuottokyvyn parantaminen, myynnin tehostaminen ja työturvallisuuden parantaminen.
Sahausliiketoiminnan menestys on
suoraan sidoksissa rakentamisen aktiivisuuteen ja siten yleisesti taloudelliseen kasvuun
Suomessa ja vientimarkkinoilla.
Rakentamisen volyymin ennustetaan pysyvän Länsi-Euroopassa eräitä poikkeuksia
lukuun ottamatta matalana vuonna 2015.
Siten sahateollisuuden suhdannetilanteessa
ei odoteta merkittävää parantumista.
34
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Strategia ja
tulevaisuus
Sahatavaraa
tehokkaasti
valituille
markkinoille
376 000 m3
Vapo Timber Oy on keskisuuri suomalainen
sahayhtiö. Sen Pohjois-Karjalassa Lieksassa
ja Nurmeksessa sijaitsevien sahojen tuotantokapasiteetti on noin 420 000 kuutimetriä
vuodessa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat
Suomi, Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka.
Vapon strategiassa on määritelty, että
Vapo Timber Oy:tä kehitetään itsenäisenä
yrityksenä sen arvoa kasvattaen. Sahojen kilpailukyvystä pidetään huolta muun muassa
riittävillä investoinneilla ja niiden toimintaa
jatkuvasti kehittämällä.
Lappset uskoo
puuhun ja
laatuun
Viime vuosina Lappset on laajentanut toimintaansa teemapuistojen rakentamiseen.
Särkänniemen Angry Birds Land on niistä ensimmäisiä.
Investoinnit teknologiaan takaavat
sahatavaran tasaisen laadun.
Keskeiset tunnusluvut:
Liikevaihto
Osuus Vapon liikevaihdosta
89,0
miljoonaa euroa
Liikevoitto
0,6
Rovaniemeläinen Lappset Group Oy on yksi
maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista, joka toimii yli 40 maassa. Leikkipaikkavälineiden lisäksi yritys tekee muun muassa liikuntapaikkavälineitä.
– Puu on meille keskeinen ja sopiva raakaaine. Se tuntuu miellyttävältä kaikissa olosuhteissa tropiikista arktisille alueille, toteaa Hannu
Ylinenpää, Lappsetin Director, Marketing &
Innovations. Yrityksen tuotteet tehdään kestämään, joten myös puuraaka-aineen täytyy olla
laadukasta ja kestävää.
– Meille olennaista on yhteistyökumppanin
kyky toimittaa tarvittavia määriä korkealaatuista
raaka-ainetta. Tärkeää on myös joustavuus, sillä
markkinatilanne vaihtelee nykyään nopeasti,
Ylinenpää arvioi.
Vapo Timber Oy on toimittanut sahatavaraa
Lappsetille 1980-luvun puolivälistä lähtien.
18,3 %
miljoonaa euroa
35
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
KEKKILÄ-KONSERNI
Tuotekehityksellä
haetaan kasvua
tuleville vuosille
Kovasta kilpailusta huolimatta Kekkilä
säilytti markkinaosuutensa ja onnistui
uusasiakashankinnassa.
Ammattiviljelytuotteita toimitetaan yli 60
maahan, kun taas kuluttajaliiketoiminta keskittyy Pohjoismaihin. Siellä Kekkilä-konserni
kuuluu johtaviin toimijoihin Kekkilä Garden
ja Hasselfors Garden -brändeillään.
– Kotimaan markkinoilla onnistuimme
säilyttämään markkinaosuutemme ja hintatasomme kiristyvästä kilpailusta huolimatta,
Kekkilän toimitusjohtajana helmikuussa 2015
aloittanut Sari Rämö kertoo.
Tuotelanseeraukset
markkina-aseman tukena
Kekkilä lanseerasi markkinoille uuden
erikoismultien tuoteperheen, jolla halutaan
vahvistaa markkina-asemaa multatuotteiden ykkösosaajana. Ammattiviljelypuolella
markkinajohtajan asemaa vahvistettiin
entisestään, ja uusilla tuotelanseerauksilla
varmistetaan kasvu myös jatkossa.
– Ruotsissa ja Norjassa erityisinä
painopistealueina olivat logistiset ratkaisut
ja asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kuluttajatuotteissa uudeksi asiakkaaksi saatiin
Granngården-ketju ja sen yli sata myymälää,
Rämö jatkaa.
Viherrakentamisen alueella on nähtävissä suurta potentiaalia, ja tätä markkinaa
Hasselfors Garden kehittää vahvasti yhdessä
suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa.
Ruotsin markkinoilla lisätään merkittävästi
yhteistyötä myös yksityisten puutarhaliikkeiden kanssa. Ne ovat edelleen suurin asiakassegmentti ketjujen jatkuvasta vahvistumisesta huolimatta.
Onnistumisia
asiakashankinnassa
merkittävillä markkina-alueilla Latinalaisessa
Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa.
Asiakaspalvelua ja myynnin tukea
tehostettiin merkittävästi, minkä ansiosta
uusasiakashankinta jatkui vahvana. Tämän
uskotaan tuovan selvää etua kilpailtaessa
vaativista ammattiviljelyasiakkaista.
Vientimyynnin osalta keskeisimpiä onnistumisia oli myynnin kasvu strategisesti
Keskeiset tunnusluvut:
Liikevaihto
Osuus Vapon liikevaihdosta
87,1
miljoonaa euroa
Liikevoitto
1,1
miljoonaa euroa
36
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
17,9 %
Kekkilä toi markkinoille
erikoismultien
tuoteperheen.
Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi puutarha-alan
korkealaatuisia kasvu-alustoja ja lannoitteita kuluttajille,
ammattiviljelijöille ja viherrakentajille.
Kekkilä-konserni toimii Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Ammattiviljelytuotteiden vientimaita on yli 60. Niistä suurimmat
ovat Italia, Espanja, Norja, Meksiko, Israel ja Marokko. Kasvua on odotettavissa
erityisesti Latinalaisesta Amerikasta ja Japanista.
37
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
KEKKILÄ-KONSERNI
Uusia toimintatapoja
yhdessä asiakkaiden
kanssa
Yhteistyö asiakkaiden kanssa on tapa
pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Hartelan
kanssa on laadittu uusi Pihahuonekonsepti.
Kasvun varmistamiseksi Kekkilä-konserni
keskittyy erityisesti asiakkaiden myynnin
tukemiseen ja näkyvyyden varmistamiseen
asiakkaiden kanavissa.
Kekkilän vahvaa tietämystä puutarha-alan
tuotteista, trendeistä ja kuluttajista käytetään
jälleenmyyjien eduksi. Asiakkaiden kanssa
kehitetään myös uusia liiketoimintamalleja
sekä tuotelanseerauksia.
Hyvä esimerkki uudesta toimintatavasta
on Kekkilän yhteistyö Hartela-yhtiöiden
kanssa. Yhteistyössä toteutettu Pihahuonekonsepti tarjoaa asunnonostajille valittavaksi
valmiin Kekkilän suunnitteleman ja toteuttaman parvekekokonaisuuden, jonka asiakas
saa heti käyttöönsä. Kehitystyössä tavoitteena
on hyödyntää uusia jakelukanavaratkaisuja
ja luoda uudentyyppistä liiketoimintaa sekä
volyymiä tulevaisuuden kasvun takaamiseksi.
Rajat ylittävä
Market Operations team
Vuoden 2015 alussa Kekkilä-konserniin perustettiin Market Operations team, jossa on
edustettuna eri maiden myynnistä vastaavat
henkilöt, tuotehallinta ja markkinointi.
Market Operations teamin avulla varmistetaan maiden ja liiketoimintojen rajat
ylittävä kaupallinen osaaminen ja voimavarojen tehokas yhdistäminen koko Kekkiläkonsernin hyödyksi.
Hyvä esimerkki onnistumisesta on ammattiviljelytuotteiden yli 15 prosentin kasvu
Kiinassa.
Kilpailu kiristyy edelleen
Kekkilällä on edessään haastavat ajat. Kilpailijoiden brändit ovat saaneet huomattavaa näkyvyyttä jälleenmyyntikanavissa
samalla, kun mullasta on tullut yhä hintakilpaillumpi tuote.
Vientitoiminnoissa on näkynyt kilpailijoiden vahva aktivoituminen, ja samoja
kasvavia markkinoita on hyödyntämässä
yhä useampi taho merkittävillä resursseilla. Paine erilaisten järjestelmäratkaisujen
kehittämiseen kasvaa jatkuvasti, ja näiden
tehokkaaseen suunnitteluun ja integraatioon tarvitaan hyvää näkemystä ja selkeitä
tavoitteita.
Kekkilän osaamista puutarhaalan tuotteista ja trendeistä
hyödynnetään yhteistyössä
jälleenmyyjien kanssa.
Ammattiviljelytuotteiden myynti
Kiinassa kasvoi yli 15 %.
38
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Pihahuone
Kekkilän ja Hartelan yhteisessä Pihahuonekonseptissa asunnon ostaja voi valita mieleisensä kolmesta eri parvekepuutarhavaihtoehdosta, jonka Kekkilä hänelle toteuttaa.
”Suojaisa kukkapuutarha” on tarkoitettu niille,
jotka nauttivat kukkien loistosta ja kaipaavat
vehreyttä sekä värikylläisyyttä ympärilleen.
”Minimalistinen lepopaikka” tarjoaa selkeitä,
graafisia ja helppohoitoisia kasviratkaisuja.
”Keittiöpuutarhurin paratiisi” on puolestaan
täydellinen ratkaisu oman ruuan kasvattamiseen.
Puutarhatrendin kasvu vaikuttaa jo kaikkeen asumiseen. Oma parveke tarjoaa hyvän
mahdollisuuden yhdistää hyvää tekevä
vehreys mukavaan oleskeluun.
Yhteistyö Hartelan kanssa tarjoaa
Kekkilälle ainutlaatuiset mahdollisuudet olla
mukana parvekepuutarhojen kasvavassa suosiossa, ja samalla kehittää kuluttajalähtöisiä
palvelukonsepteja.
Kekkilän maisemasuunnittelija ja puutarhuri Adrian Evans piti toteutusta mielenkiintoisena haasteena.
– Haluan antaa asunnonostajille mahdollisuuden kokea aitoa puutarhatunnelmaa ja
luoda parvekkeelle oman pienen maailmansa.
– Suunnittelin kolme tunnelmaltaan ja
kasvivalinnoiltaan erilaista parvekepuutarhaa, joista on mahdollista valita omia
kiinnostuksen kohteita ja elämäntyyliä
ilmentävä malli. Parveke voi olla ensimmäinen puutarha, jossa pääsee alkuun tai sitten
mahdollisuus jatkaa rakasta harrastusta
uudessa kodissa, hän toteaa.
– Parvekkeellakin voi kokea
puutarhatunnelmaa, Kekkilän
maisemasuunnittelija ja Hartelan Pihahuonekonseptin kehittäjä Adrian Evans toteaa.
Kekkilän ja Hartelan yhteisessä Pihahuone-konseptissa
asunnon ostaja voi valita kolmesta vaihtoehdosta mieluisen
parvekepuutarhavaihtoehdon.
39
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO VENTURES
Etsintä on käynnissä –
Vapo Ventures
Vapossa haluttiin luoda toimintamalli,
jolla uudistumisesta tehdään jatkuvaa ja
järjestelmällistä toimintaa.
Vapo etsii aktiivisesti ja järjestelmällisesti
uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden
2015 alussa tätä varten käynnistettiin uusi
Vapo Ventures -liiketoiminta.
Uudistuminen on Vapon uudessa strategiassa yksi kolmesta päätavoitteesta. Liiketoimintatasolla uudistumista toteutetaan Vapo
Ventures -liiketoiminnalla.
– Etsimme, kehitämme ja käynnistämme
nimenomaan uusia liiketoimintoja. Nykyisten
liiketoimintojen kehitystyö jatkuu ennallaan,
Vapo Venturesin liiketoimintajohtaja Mia
Suominen määrittelee.
Liiketoimintoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä
Tarkoitus on synnyttää liiketoimintoja
olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen
pohjalta sekä hyödyntää Vapon laajaa yhteistyöverkostoa.
Vapo Ventures hakee uusia liiketoimintoja
erityisesti luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena on nostaa jalostusastetta
energiatuotteissa tai kehittää kokonaan uusia
käyttöhyödykkeitä.
Uudet innovaatiot syntyvät harvoin itsestään tai sattumalta normaalin työn ohessa.
Siksi Vapossa haluttiin luoda toimintamalli,
jolla uudistumisesta tehdään jatkuvaa ja
järjestelmällistä toimintaa.
Ideoiden jatkuvaa arviointia
– Vapo Ventures -toimintatapa on jatkuva
prosessi, jossa liiketoimintaideat etenevät kehitetyn toimintamallin mukaan esiselvityksen,
tutkimuksen ja kehityksen kautta liiketoimintasuunnitelmiin ja edelleen liiketoimintaan,
Suominen avaa toimintamallia.
Työssä hyödynnetään porttimallia ja yhtenäisiä evaluointikriteerejä. Ne ideat, jotka
jäävät matkan varrelle, siirtyvät dokumentoituina ideapankkiin, josta ne voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi.
– Uuden luominen ei ole helppoa, mistä
johtuen liiketoiminnoiksi jalostuvia tuloksia
voidaan joutua odottamaan pitkäänkin.
Tosin mielenkiintoisia kumppanuuksia on
jo vireillä. Ensimmäinen Vapo Ventures
-startup, Clean Waters, on jo edennyt uudeksi
liiketoiminnaksi, Suominen kertoo.
Vapo Ventures etsii, kehittää ja
käynnistää uusia liiketoimintoja
olemassa olevien vahvuuksien ja
osaamisen perustalle.
40
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kehityssuppilosta uusiksi liiketoiminnoiksi
RAAKA-AINEET JA PÄÄOMAT
RAAKA-AINEET
ERITYISOSAAMINEN PROSESSIT
TUOTTEET
VERKOSTOT
KÄYTTÖKOHTEET
Turve
Mekaaninen
Energiatuotteet
Energiantuotanto
Sammal
Kemiallinen
Liikenne
Puu
Termokemiallinen
Peltobiomassa
Biologinen
Korkeamman
jalostusasteen
käyttöhyödykkeet
Kemianteollisuus
Prosessiteollisuus
Maaomaisuus
Rakentaminen
Biojäte/liete
Viherrakentaminen
41
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VAPO CLEAN WATERS
Vapo Clean Waters
– puhtaiden vesien
puolesta
Ensimmäinen tusina
ulkopuolisia toimeksiantoja
on jo koossa.
– Kulunut vuosi on ollut vauhdikas, vesienkäsittelypalveluja tarjoavan Clean Watersin
operatiivinen johtaja Marika Ryyppö
kertoo.
Toiminnan painopiste on ollut asiakkaiden etsimisessä, heidän tarpeidensa tunnistamisessa ja oman toimintamallin kehittämisessä. Tämän ohella on syntynyt sopimus
12 ulkopuolisesta asiakasprojektista, joiden
ohella on toteutettu Vapon omia erityistarpeita vesienkäsittelyssä.
Clean Waters
uskottava kumppani
– Vastaanotto on ollut todella hyvä, mikä on
lupaavaa, sillä kasvutavoitteemme ovat kovat.
Meidät on selvästi koettu uskottavaksi kumppaniksi, missä isona apuna on kuuluminen
Vapo-konserniin. Kokemus yli 500 kosteikosta, pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä
noin 1 000 laskeutusaltaasta ja padosta sekä
laaja yhteistyöverkosto ovat meidän vahvuuksiamme, Ryyppö selittää tyytyväisenä.
Suurin osa tähän mennessä sovituista
ulkopuolisista hankkeista koskee metsätalouden vesien puhdistamista herkkien vesistöjen
lähellä. Myös maatalouden vesien ja rakennettujen alueiden hulevesien puhdistamisessa
ensimmäiset projektit ovat käynnistyneet.
– Hulevesien puhdistaminen on Suomessa vielä uusi asia, mutta sen tarve kasvaa
kaiken aikaa. Clean Watersin luonnonmukaisilla ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä hu-
levesien aiheuttamia haittoja, kuten tulvia ja vesien
likaantumista. Esimerkiksi kaupunkikosteikolla
voidaan samalla lisätä luonnon monimuotoisuutta
ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, Ryyppö toteaa.
Palvelut
Neuvonta- ja asiantuntijapalvelut
Suunnittelu- ja rakentamispalvelut
Kunnossapitopalvelut
Ratkaisut
Maa- ja metsätalouden valumavedet
Rakennetun ympäristön hulevedet
Vesistöjen kunnostus
42
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Clean Watersin asiakkaat arvostavat
Vapon kokemusta yli 500 kosteikosta,
pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä
noin 1 000 laskeutusaltaasta ja padosta.
Video: Clean Waters
Jyväskylän Nisulan
hulevedet puhdistuvat
Clean Watersin ratkaisulla
Clean Waters suunnittelee ja toteuttaa Jyväskylän Nisulan
kaupunginosassa kokonaisvaltaisen ratkaisun hulevesien käsittelyyn. Se koostuu muun muassa spiraalikosteikosta ja sen
toimintaa tehostavista suodattavista rakenteista.
– Alueen hulevedet johdetaan Tuomiojärveen, josta
otetaan noin kolmasosa Jyväskylän talousvedestä. Hulevesien
käsittely on yksi keino, jolla kaupunki haluaa parantaa järven
veden laadun tyydyttävästä hyväksi, Jyväskylän kaupungin
maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kertoo.
Jyväskylässä hulevesien käsittelyyn on alettu kiinnittää
muutenkin yhä enemmän huomiota. Asia pyritään ottamaan
huomioon etenkin uusien alueiden kaavoituksessa. Vallinkosken mukaan Nisula on kuitenkin mielenkiintoinen ennakkotapaus siitä, miten hulevesien käsittely voidaan toteuttaa jo
rakennetulla kaupunkimaisella alueella.
– Halusimme tähän meille tärkeään kohteeseen yhteistyökumppanin, jolla on kokemusta ja tietämystä tällaisista rakenteista ja kasvillisuuden hyödyntämisestä. Clean Watersin
toiminnan käynnistyminen sattui meidän kannaltamme
hyvään aikaan. Meille tärkeää on myös se, että hankkeen
tuloksia seurataan tarkasti, Vallinkoski toteaa.
43
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kuva: Asko Hämäläinen
Vastuullisuus
Vapo ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan vastuullisen
yritystoiminnan periaatteet, jotka ovat myös jatkuvan
parantamisen kohteena. Paikallisten polttoaineiden
tuottajana keskeisenä osana toimintaa ovat ympäristön tilan
ja omien ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä haittojen
minimoiminen.
Vapoa kehitetään työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat
toimintaa ja jossa jokaisen on hyvä tehdä töitä. Vastuullisuus
tarkoittaa meille oikeudenmukaisuutta, luottamuksen
rakentamista ja vuorovaikutuksellista esimiestyötä.
44
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Hirvi (Alces alces) on
maamme suurikokoisin nisäkäs. Vasojen
syntyminen ajoittuu
pääosin toukokuulle.
Hirvenvasa käyttää
emän maitoa aina
alkusyksyyn saakka.
Hirvilehmä kantaa
vastuuta vasoistaan
aina seuraavaan
kevääseen asti.
45
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VASTUULLINEN VAPO
Henkilöstö
Vapo toimii luonnossa, oppii luonnosta
ja kantaa vastuun luonnosta. Jokaisen
vapolaisen velvollisuutena onkin perehtyä
kestävän kehityksen periaatteisiin sekä vahvistaa Vapon osaamista kestävän kehityksen
turvaamiseksi.
Vapon eettisiin ohjeisiin on koottu johtamisen kivijalka ja jokainen uusi työntekijä
tutustuu niihin jo työsopimuksensa liitteenä.
Henkilöstön osaaminen ja
hyvä esimiestyö keskiössä
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskeinen osa Vapon strategian toteuttamista.
Vapon toiminta perustuu tiiviisiin yhteistyöverkostoihin eri sidosryhmien kanssa.
Sisäisen koulutuksen ja työssä oppimisen
ohessa Vapo tukee myös omalla ajalla
opiskelua.
Hyvä esimiestyö on yksi Vapon henkilöstöjohtamisen prioriteeteista, jota seurataan
vuotuisen henkilöstötyytyväisyystutkimuksen
avulla.
Painopiste johtamisessa,
oppimisessa ja ketteryydessä
Vapo on keskittynyt rakentamaan hyvän
henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön toimintamalleja. Ne ovat parantaneet työn tavoitteellisuutta, selkiyttäneet töiden organisointia sekä lisänneet henkilöstötyytyväisyyttä.
Uudistetun henkilöstöstrategian myötä
painopiste siirtyi vuonna 2014 ihmisten
johtamiseen, oppimisen varmistamiseen sekä
ketteryyden lisäämiseen Vapon organisaatiossa.
Vapon henkilöstön määrä Suomessa
oli vuoden 2014 lopussa 656 henkeä, ja
henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Henkilöstön määrä väheni vuoden 2014 alussa noin
sadalla hengellä Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan myynnin seurauksena.
Työhyvinvointi
huolenpitoa työkyvystä
Vapossa työhyvinvointi tarkoittaa huolenpitoa henkilöstön työkyvystä, sitä tukevasta esimiestyöstä ja työyhteisön terveen toiminnan
tukemisesta.
Vuoden 2014 erityisiä painopistealueita
olivat tehostettu tukitoiminta pitkään työstä
poissaolleen palauttamiseksi, korvaavan
työn mallin käyttöönotto sekä aktiivinen tuki
esimiehille työkykyriskien tunnistamiseen ja
työntekijän työkyvyn varmistamiseen.
Vapon tavoitteena on kehittää henkilöstön
asenteita ja toimintatapoja entistä turvallisuusmyönteisemmiksi koulutusten ja ennakoivan työsuojelutoiminnan avulla.
Johdon sitoutuminen turvallisuuteen on
tehty näkyväksi esimerkiksi johdon kierrosten avulla. Työsuojeluasioita käsitellään
myös johtoryhmien kokouksissa ja Vapo
Oy:n hallitukselle raportoidaan säännöllisesti
työturvallisuuden tason kehittymisestä.
Vuonna 2014 työturvallisuuden painopisteenä oli ennakoiva työsuojelutoiminta.
Sitä kehitettiin esimerkiksi yhtenäistämällä
työpaikkaselvityksiä ja riskienarviointeja sekä
painottamalla raportoinnissa ennakoivaa
työsuojelutoimintaa kuvaavia mittareita.
Tämän lisäksi käynnistettiin työturvallisuusprosessien kuvaaminen uuteen ohjausjärjestelmään.
Henkilöiden rooleja ja vastuita turvallisuuden varmistamisessa pyrittiin selkeyttämään entisestään ja turvallisuuspolitiikka
konkretisoitiin Nolla tapaturmaa -tavoitteeksi.
Henkilöstön jakauma
Työturvallisuus
Turvallisuushavainnot (rekisteröidyt)
Työturvallisuus jatkuvan
kehittämisen kohteena
2012
2013
2014
121
370
642
Tapaturmataajuus * (per milj. työtuntia)
32
52
42
Tapaturmat, määrä *
40
66
48
* tapaturmavakuutusyhtiön tilasto
1 200
4/2013
4/2014
4/2015
1 000
800
Vapo Oy
600
Vuosien 2012–2013 osalta luvut on yhtenäistetty vertailukelpoisiksi
vuonna 2014 käyttöönotettuun tilastointitapaan. Aiempina vuosina
ilmoitetut luvut voivat tästä syystä poikeata taulukossa ilmoitetuista
arvoista.
400
200
0
46
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Vapo Timber Oy
Kekkilä Oy
Ulkomaat ja
muut konsernin
yhtiöt
Sisäiset koulutukset kehittävät osaamisen
lisäksi myös työyhteisöä.
Vapossa kaikki urakoitsijat, alihankkijat ja vapolaiset
noudattavat yhteisiä työturvallisuusmääräyksiä.
Esimiehiä on valmennettu
turvallisuuskulttuurin muutoksen
lipunkantajiksi.
Perehdytys on tärkeä osa kausityöntekijöiden
rekrytoinnissa.
47
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VASTUULLINEN VAPO
Energiaturpeesta
valtiolle monia
verotuottoja
Energiaturpeen tuotannosta ja myynnistä
kertyy valtiolle verotuottoja kaikissa
tuotannon vaiheissa.
Päättyneellä tilikaudella Vapon energiaturpeen myynti Suomessa oli yhteensä 9,5
terawattituntia (TWh) eli 10,6 miljoonaa
kuutiometriä. Myydyn energiaturpeen arvo
oli 133 miljoonaa euroa. Tästä polttoainemyynnistä lämmön- ja teollisuushöyryntuotantoon käytettiin arvion mukaan 6,3 TWh,
mistä lämmöntuottajat maksoivat valtiolle
turpeen energiaveroa vajaat 20 miljoonaa
euroa.
Energiaturve työllistää noin 200 vapolaista. Energiaturpeen tuotantoon osallistui
kesäsesongin aikaan lähes 2 200 kuljettajaa
ja 1 100 tuotantoyrittäjien traktoria.
Myyty turve kuljetettiin lämmön- ja sähköntuotantolaitoksiin 86 000 täysperävaunukuormalla. Energiaturpeen toimituksia oli
hoitamassa noin 100 kuljetusyritystä sekä 80
kuormausyrittäjää. Turpeen toimitusketju
työllisti enimmillään 600 kuljettajaa noin
150 kuorma-autossa ja 80 pyöräkuormaajassa tai kaivinkoneessa.
Turpeen tuotanto-, toimitus- ja myyntiketjun palkoista maksettiin ansiotuloveroa
ketjun kaikissa vaiheissa yhteensä arviolta
35 miljoonaa euroa.
Turpeen tuotannossa ja toimituksessa
käytettyjen traktoreiden, pumppujen, pyöräkuormaajien, kaivinkoneiden sekä kuormaautojen polttoaineesta maksettiin veroja
kaikkiaan arviolta 5,5 miljoonaa euroa.
Energiaturvetta tuotettiin vuonna
2014 yhteensä 330 erilliseltä turvesuolta,
joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli
38 000 hehtaaria. Turvesoiden pumppaamoiden ja muiden sähkölaitteiden käyttämästä sähköstä Vapo maksoi sähköveroa
0,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa
Vapo maksoi 0,2 miljoonaa euroa.
Energiaturpeesta Vapo maksoi tuloveroa laskennallisesti kaksi miljoonaa euroa.
Kaiken kaikkiaan Vapon tuottamasta
ja toimittamasta energiaturpeesta kertyi
Energiaturpeen
tuotantoon osallistui
lähes 2 200 kuljettajaa
ja 1 100 tuotantoyrittäjien traktoria.
48
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
erilaisia veroja yhteensä 61 miljoonaa
euroa.
Tilikauden aikana Vapo ei maksanut
energiaturpeeseen kohdistuvaa arvonlisäveroa, sillä myynnin arvonlisävero kompensoitui kasvaneiden turvevarastojen ja
investointien hankinnoista vähennettävällä
arvonlisäverolla. Tässä laskelmassa ei ole
huomioitu Vapolle palveluja tuottaneiden
tuotantoyritysten maksamia arvonlisäveroja ja yritystuloveroja.
Energiaturvetta tuotettiin yhteensä
330 erilliseltä turvesuolta.
Yhteenlaskettu tuotantoala oli
38 000 hehtaaria.
Turpeen tuotantoketjun verovaikutukset Suomessa
Asiakasyritykset maksoivat turpeen
energiaveroa lähes 20 miljoonaa euroa
Vapon energiaturpeen myynti
9,5 TWh = 10,6 miljoonaa m3
Arvo 133 miljoonaa euroa
Vapo maksoi tuloveroa energiaturpeesta
laskennallisesti kaksi miljoonaa euroa
Energiaturve työllistää 200 vapolaista
Palkoista maksettiin tuloveroa läpi
tuotantoketjun yhteensä 35 miljoonaa euroa
80 kuormausyrittäjää kuormasi ja 100
kuljetusyritystä kuljetti 600 kuljettajan
voimalla ja 150 rekalla 86 000 täysperävaunukuormaa turvetta
Polttoaineista veroa 5,5 miljoonaa euroa
Turpeen tuotannossa 2 200
kuljettajaa ja 1 100 traktoria
Energiaturvetta tuotettiin
330 tuotantoalueella
yhteensä 38 000 hehtaarilla
Sähkö- ja kiinteistöveroa maksettiin 0,3
miljoonaa euroa
Verotuotto valtiolle yhteensä 61 miljoonaa euroa
49
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VASTUULLINEN VAPO
Vapon vastuullisuus­
sitoumukset
Haluamme olla edelläkävijä
turvetuotannon ympäristö- ja
vastuullisuuskysymyksissä.
Noin 30 miljoonaa euroa maksaneen ympäristöohjelman sitoumukset vuodelle 2014 on
saavutettu. Investoimalla ympäristönsuojeluun ja toteuttamalla tehokasta ympäristötyötä pyrimme parantamaan toimintaamme
myös jatkossa.
Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on toteuttanut
jo kuusi. Loput kolme tavoitetta pyritään
saavuttamaan asetetussa aikataulussa.
Tuotantosoilla paras mahdollinen vesienkäsittelytekniikka
Kuluneen kolmen vuoden aikana Vapo on
siirtänyt kaikki tuotantosuonsa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT eli Best Available
Techniques) piiriin. Tämä on tarkoittanut
muun muassa 60 uutta pintavalutuskenttää
sekä 40 uutta kosteikkoaluetta.
Olemme myös tehostaneet entisestään
turvetuotannon ympäristötarkastuksia.
Turveyrittäjät muun muassa tarkastavat
vesiensuojelurakenteiden kunnon vähintään
kahden viikon välein ja laajempi ympäristötarkastus tehdään jokaisella tuotantoalueella
kerran kesässä.
Koulutuksella on tärkeä rooli
ympäristötarkastusten tehostuksessa.
50
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Lupauksemme
Suur-Savon Sähkön hallituksen
ja hallintoneuvoston jäseniä
tutustumassa turvetuotannon
vesienkäsittelyyn mittakaivolla
Leivonmäen Mesiänsuolla.
Tavoitteena jatkuva kehittyminen
ja ympäristövaikutusten minimointi
Toteutimme vuosille
2011–2014 annetut
sitoumukset
Olemme sitoutuneet
siihen, että vuodesta
2016 eteenpäin
Kaikilla soillamme puhdistetaan vettä
PARHAILLA MENETELMILLÄ
Uusilla tuotantoalueillamme
vesistöihin kulkeutuu VÄHEMMÄN
HUMUSTA ja KIINTOAINEITA,
kuin samalla alueella ennen
turvetuotantoa
Vesien puhdistusjärjestelmät
TARKASTETAAN VÄHINTÄÄN KAHDEN
VIIKON välein tuotantokaudella kaikilla
tuotantosoillamme
LISÄÄMME jatkuvaa vesistöpäästöjen
MITTAUSTA
PÄÄSTÖTARKKAILUSSA
tuotantokaudella 100 %
tuotantoalueista, ympäri vuoden
50 % tuotantoalueista.
Emme käynnistä uutta tuotantoa
LUONNONTILAISILLA soilla
Vaihdamme luonnoltaan arvokkaat suot
OJITETTUIHIN turvemaihin
Turvetuotannosta poistuvat
alueet UUDESSA KÄYTÖSSÄ
viimeistään KAHDEN VUODEN
KULUESSA tuotannon
päättymisestä.
Julkistamme tuotantoalueiden
VASTUUHENKILÖT sekä viranomaisille
laaditut PÄÄSTÖ- JA VESISTÖRAPORTIT
51
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VASTUULLINEN VAPO
Avoimuus edistää vastuullista toimintaa.
Röyhynsuon lintukosteikko on suunniteltu
yhteistyössä usean tahon kanssa.
Jatkuva mittaus ostopalveluna
Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen kokonaispalvelun Valmetilta. Sopimus tehtiin kun
Valmet oli vielä osa Metso Oyj:tä. Tavoitteenamme oli asentaa 30 automaattista
mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut. Tällä hetkellä
mittareita on asennettu turvetuotantoalueille
30 eri kohteeseen ja kolme mittaria vertailukohteille ympäri Suomea.
Kaikkiaan 21 mitta-aseman tulokset ovat
jo saatavilla verkkopalvelussa. Kaksi mittaasemaa tuottaa vertailutietoa kohteista,
joissa turvetuotantoa ei ole.
Jatkuvatoimiset mittalaitteet mittaavat
vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama
data on nähtävissä Valmetin verkkosivuilla
www.valmet.com/ymparistodatapalvelu. Jatkuvatoiminen mittaus on tiheydeltään yli
400-kertainen manuaaliseen näytteenottoon
verrattuna ja on osoittanut käsinäytteenotoin saatavan kuormituksen olevan oikeaa
suuruusluokkaa.
Kaikki tuotantoalueet päästötarkkailuun vuonna 2016
Turvetuotannon vesistöpäästöjä mitataan
Vapossa yli lupavaateiden. Tavoitteemme on, että vuonna 2016 Vapon kaikki
turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella
päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista
ympärivuotisessa päästötarkkailussa.
Vuonna 2014 soiltamme otettiin lähes
14 000 vesinäytettä, joista tehtiin 93 000
analyysiä. Näytteiden ja analyysien määrä
on lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2011.
Lupaustemme toteutus
Vastuullisuusohjelma tuottaa
konkreettisia tuloksia.
2014
9 000 hehtaaria
tehostettu
60 uutta pinta­
100 % BAT
Lähes 14 000 vesinäytettä
valutuskenttää
40 uutta kosteikkoa
+30 % enemmän
vesistömittauksia
BAT=
BEST AVAILABLE
TECHNIQUES
PARAS
KÄYTTÖKELPOINEN
TEKNIIKKA
52
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
30 mittausasemalla
automaattinen mittaus JOKA
TUNTI, 365 päivää vuodessa
Kaikki yli 400 suota
tarkastetaan tuotantokaudella
KAHDEN VIIKON VÄLEIN
LUONNONTILAISIA SOITA
myydään tai vaihdetaan
SUOJELUTARKOITUKSIIN
Video: Vesien puhdistus
Vesien puhdistus
Peräkkäiset ja toisiaan täydentävät rakenteet
puhdistavat turvekentältä huuhtoutuvaa vettä.
1
2
OJAT JA PADOT
ALTAAT
Ojat ja padot laskeuttavat
osan KIINTOAINEESTA
ja RAVINTEISTA
Poistaa
kiintoaineesta
Turvetuotantokentältä
tulevan veden
puhdistus alkaa
sarkaojiin rakennetuista
lietesyvennyksistä,
lietteenpidättimistä ja
virtaamansäätöpadoista
Vesi kulkee
seuraavaksi
laskeutus- ja
pumppualtaisiin,
joissa kiintoainetta
laskeutuu pohjaan.
3
4
PUHDISTETTU
VESI PALAA
PINTAVALUTUS­
KENTTÄ TAI KOS- LUONNON­
VESISTÖÖN
TEIKKO
30–40 %
Sitovat tehokkaasti
KIINTOAINETTA ja
RAVINTEITA
Puhdistunut vesi
pumpataan altaista
pintavalutuskentälle.
Siellä vesi puhdistuu
luonnon omien
mekanismien avulla
mm. haihtumalla ja
suodattumalla.
53
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Pintavalutuskentälle jää
ravinteita, joita kasvit
hyödyntävät. Siksi
KASVILLISUUS on
niillä RUNSASTA.
Kuivatusvesi palautuu
suodatuksen jälkeen
alapuoliseen vesistöön.
Sen laatua mitataan
säännöllisesti.
VASTUULLINEN VAPO
Osana ympäristösitoumuksiaan Vapo on
avannut Suomme Netissä -verkkopalvelun,
josta löytyvät yrityksen kaikki turvetuotantoalueet. Uusilta verkkosivuilta löytyvät lisäksi
tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä päästöja vesistötarkkailuraportit.
Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain
luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa
metsäojitetuilla turvemailla.
Ei turvetuotantoa
luonnontilaisimmilta soilta
Vapo on luokitellut omistamansa suoalueet valtioneuvoston suoluokituksen (0–5)
mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja
luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista
98 prosenttia kuuluu luokkiin 0–3. Vapossa
linjattiin vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö
hae ympäristölupia turvetuotantoa varten
luonnontilaisimmille soille eli luokkien 4 ja
5 soille.
Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan
olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin,
tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien Vapo on
sopinut Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa yli 2 500 hehtaarin suojelemisesta. Vuonna 2014 suojeluun siirtyi 422
hehtaaria.
Turvetuotanto pienentämään
humuskuormitusta
Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta
2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin
saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vuonna 2014 tehtiin ennakkotarkkailua lähes sadalla kohteella lähtötilanteen
vedenlaadun selvittämiseksi. Näistä kohteista
on otettu yli 3 000 vesinäytettä ja tehty yli
24 000 vesianalyysiä. Vapon ennakkotarkkailu lisää tietoa metsäojitettujen alueiden
veden laadusta.
Vapo on rakentanut kosteikkoja jo yli 800 hehtaarin alalle.
Suunnitelmissa on yhdentoista uuden kosteikon rakentaminen vuosien
2015 ja 2016 aikana. Kosteikot ovat rikkaita elinympäristöjä linnuille ja
muille eliölajeille. Vapon Hirvinevan lintujärven rakentaminen aloitettiin
vuonna 1993, jolloin sen pinta-ala oli 9 hehtaaria. Nykyään kosteikon
pinta-ala on jo yli 100 hehtaaria.
Keskisuomalaisen Kyyjärven mittaustuloksia
TURVETUOTANNON OSUUS VALUMA-ALUEEN PINTA-ALASTA NOIN 0,7 %
Turvetuotannon osuus virtaamasta 2,7 %,
Turvetuotannon osuus humus­kuormituksesta 3,0 %
Turvetuotannon osuus kiintoaineesta: 1,7 %
Lähde:
TASO-hankkeen raportti (2012) Kyyjärveltä
Naarajärvelle. Vesienhoito Saarijärven reitillä.
54
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Video: Röyhynsuo
Turvesuon elinkaari
Vapon turvetuotannosta vapautuu vuosittain jopa tuhansia
hehtaareja suonpohjaa maanomistajille. Jokainen hehtaari otetaan
tehokkaasti uuteen käyttöön.
1
2
ALUEEN VALINTA
Vapo ei käynnistä
uutta tuotantoa
luonnon­tilaisilla
soilla
3
SUUNNITTELU JA
YMPÄRISTÖLUVITUS
Suomen pinta-alasta noin
1/3 on soita tai turvemaita.
Turvetuotannon käytössä
tästä on noin 0,8 %
VALMISTELU
4
TUOTANTO
Keskimäärin suo
on aktiivisessa
turvetuotannossa
noin 20 vuotta
5
SEURAAVA MAANKÄYTTÖ
Yleisimpiä seuraavan käytön
muotoja ovat
metsä- ja maatalous,
soistaminen tai kosteikko
55
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
VASTUULLINEN VAPO
Uutta maa-alaa 2 700
hehtaaria
Kuluneella tilikaudella Vapo hankki uutta maa-alaa yhteensä noin 2 700 hehtaaria
(ha). Tästä noin 1 550 ha ostettiin ja noin 1 150 ha vuokrattiin. Näiden lisäksi jatkettiin voimassa olevia vuokrasopimuksia. Aluehankintoja tehtiin niin turvetuotannon
kuin sen vesienkäsittelyn tarpeisiin.
Turvetuotannosta poistettuja alueita siirrettiin eniten metsätalouskäyttöön.
Tällaisia alueita oli yhteensä noin 1 200 ha. Erilaisiksi kosteikoiksi ja uudelleen
soistumaan ohjautui noin 250 ha ja peltokäyttöön noin 150 ha.
Vapo myi pääosin maa- ja metsätalouteen soveltuvia alueita noin 800 ha ja
palautti vuokranantajille noin 1 800 ha maita, joiden seuraavasta maankäytöstä
päättää maanomistaja. Myydyt alueet olivat pääasiassa peltokäyttöön soveltuvia ja
vuokra-alueet maa- ja metsätalouteen sekä kosteikoiksi soveltuvia. Lisäksi jatkettiin
peltoviljelyssä jo aiemmin olleiden emoyhtiön ja Suo Oy:n peltojen myyntiä.
Vapo hakee turvetuotantolupia ihmisen
käyttöönottamille soille luonnontilaisuusluokissa 0–3.
Vapo ei hae ympäristölupia soille, joita on kuivattu
vain vähän tai ei ollenkaan (luokat 4 ja 5). Kuvassa
luonnontilaisuusluokan 1, eli merkittävästi muutettu suo.
© Onerva Valo, GTK
Maaperän tilan selvittäminen jatkuu
Vapo-konsernin hallinnassa olevien alueiden
maaperän tilan selvittäminen jatkui. Alueille,
joilla todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tehtiin riskien ja kunnostustarpeen
arvioinnit.
Osana kestävää kehitystä etsittiin vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä perinteiselle
massanvaihdolle ja laajennettiin yhteistyötä
maaperän kunnostustekniikoita kehittävien
toimijoiden kanssa. Lisäksi systematisoitiin
toimintamallia maaperän kunnostuksen
toteutuksessa.
Sulfidisten pohjamaiden riskinarviointiin
liittyviä selvityksiä laadittiin pääosin ympäristölupahakemuksiin liittyvien selvitysvaateiden osalta. Tiedot soiden pohjamaiden
riskipotentiaalista selvitettiin kivennäismaaja vesinäytteenoton sekä olemassa olevan
tutkimusaineiston perusteella. Vapo oli myös
osallisena ja rahoittajana sulfaattimaita
käsittelevässä SuHE-hankkeessa.
Vapon kausityöntekijät
Mikko Merisalo ja
Sanna Turunen tutkivat
pohjamaalajinäytteestä,
onko tuotantosuon
pohjassa mahdollisia
happamoittavia
tekijöitä kuten sulfidisia
litorinasedimenttejä.
56
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Suomme Netissä video
Suomme Netissä
Uudesta Suomme Netissä -verkkopalvelusta
www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti löytyvät kattavat tiedot Vapon 450 turvetuotantoalueesta sekä niiden vesienkäsittelymenetelmistä. Palvelu on osa Vapon avoimuutta
ja läpinäkyvyyttä. Haluamme kertoa turvetuotantoalueista mahdollisimman helposti lähestyttävällä tavalla.
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti suurelle yleisölle,
jota kiinnostaa koti- tai mökkipaikkakunnan energia- tai
ympäristöasiat, mutta siitä on hyötyä myös esimerkiksi
viranomaisille. Palvelusta löytyy keskitetysti tiedot turvetuotantoalueiden sijainnista, vesienkäsittelymenetelmistä
ja käyttökausista, samoin kuin vuosikuormituksesta. Myös
vesinäytepisteet näkyvät kartalla.
Tiedon laajuus ja avoimuus tekevät palvelusta
ainutlaatuisen. Vapon tuottaman tiedon lisäksi siellä on
Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa tietoa eri maankäyttömuotojen kuormituksesta.
Turvetuotantoa
vastuullisesti -sivustollamme
esitellään turvetuotannon
ympäristövaikutukset
kattavasti.
57
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kuva: Shutterstock
58
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Tilinpäätös ja
toimintakertomus
1.5.2014–30.4.2015
Vapon taloudellisen vastuun kulmakivi on liiketoiminnan
kannattavuus ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kehittäminen.
Kestävä taloudellinen toiminta luo lisäarvoa myös
sidosryhmille. Tilinpäätös 1.5.2014–30.4.2015 tarjoaa
näkemyksen Vapon taloudelliseen suoriutumiseen.
Pöllöä on kautta aikain pidetty
viisauden ilmentymänä. Saduissa pöllö
tarjoaa näkemyksen
ongelmaan. Vanhoissa kallioisissa
havumetsissä ja nykyään jopa keskellä
ihmisasutusta pesivä
huuhkaja (Bubo bubo)
on Euroopan suurin
pöllö. Huuhkajalla
on monia muitakin
nimiä Suomen murteissa kuten huhkain.
59
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Tilikausi lyhyesti
Avainluvut
Milj. euroa
2010
2011
2012
04/2014
04/2015
Liikevaihto
Käyttökate EBITDA
% liikevaihdosta
Liikevoitto EBIT
% liikevaihdosta
Liikevoitto ennen arvonalentumisia
% liikevaihdosta
Vapaa kassavirta ennen veroja
Sijoitetun pääoman tuotto %
Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia %
Omavaraisuusaste %
Bruttoinvestoinnit
719,5
91,1
12,7
41,2
5,7
47,5
6,6
–12,7
5,7
6,6
37,7
80,9
705,0
45,4
6,4
–38,4
–5,5
–1,0
–0,1
20,6
–5,3
–0,1
34,1
94,5
652,9
52,1
8,0
9,1
1,4
9,7
1,5
64,4
1,3
1,4
37,7
48,0
847,4
110,8
13,1
50,0
5,9
53,9
6,4
61,9
3,8
4,4
40,2
65,0
486,9
74,7
15,3
36,9
7,6
37,6
7,7
–25,1
5,4
5,5
37,9
88,4
Henkilöstö keskimäärin
1 333
1 226
1 154
1 091
961
6,1
6,6
6,4
6,4
8,1
Poistot / liikevaihto %
04/2014 tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kk
Käyttökate %
Vapon ROIC-puu ennen arvonalentumisia, %
13,1
12,7
6,4
10
11
15,3
8,0
12
5/13 5/13
4/14 4/14
Poistot %
Liikevoitto %
6,6
6,4
Pre-tax ROIC %
10
4,4
11
–0,1
–
5,5
1,4
12
5/13 5/14
4/14 4/15
11
5/13
4/14
5/14
4/15
Pääoman kiertonopeus
1,0
1,0
1,0
11
6,4
11
12
6,9
5/13 5/14
4/14 4/15
1/
Käyttöpääoma %
25
24
19
34
22
0,9
0,7
10
6,6
12
–1,0
x
6,1
10
1,5
6,6
10
7,7
8,1
+
10
11
12
5/13 5/14
4/14 4/15
12
5/13 5/14
4/14 4/15
Käyttöomaisuus %
88
75
10
107
87
80
11
12
5/13 5/14
4/14 4/15
60
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Liikevoitto (EBIT) ennen
arvonalentumisia, milj. euroa, 12 kk
Vapaa kassavirta ennen
veroja, milj. euroa, 12 kk
64,4
47,5
37,6
28,2
–1,0
2010
2011
–12,7
9,7
20,6
19,4
2012 2013– 2014–
2014 2015
2010
Liikevoitto kuvaa operatiivisen liiketoiminnan
kannattavuutta ja määrittää pitkälle muun muassa
sijoitetun pääoman tuoton. Vapon toiminnassa liikevoittoon vaikuttaa erityisesti turve- ja lämpöliiketoiminnan sääriippuvuus sekä sahausliiketoiminnan
syklisyys. Tilikaudella 2015 kaikki Vapon liiketoiminnot tuottivat positiivisen liikevoiton ja yrityksen suhteellinen kannattavuus on parantunut selvästi.
2011
2012 2013– 2014–
2014 2015
Vapaa kassavirta ennen veroja ja rahoituseriä huomioi muutokset sitoutuneessa pääomassa liikevoiton lisäksi. Viimeisten
kolmen vuoden aikana Vapossa on keskitytty erityisesti kassavirran parantamiseen karsimalla tappiollisia toimintoja, myymällä tarpeettomia omaisuuseriä ja tehostamalla nettokäyttöpääomaan vaikuttavien erien käyttöä. Tilikauden 2015 aikana
polttoainevarastot kasvoivat toimitusvarmuuteen panostamisen,
alhaisen sähkön hinnan ja keskimääräistä lämpimämmän talven
seurauksena, mikä heikensi kassavirtaa. Myös Lämpö ja sähkö
-liiketoiminta-alueen kasvuinvestoinnit Suomessa ja Ruotsissa
söivät kassavirtaa.
Omavaraisuusaste, % *
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC)
ennen arvonalentumisia, %
6,6
40,2
5,5
37,7
4,4
–0,1
2010
2011
–25,1
37,7
37,9
34,1
1,4
2012 2013– 2014–
2014 2015
2010
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on tärkein kannattavuutta mittaava suhdeluku Vapon pääomaintensiivisillä toimialoilla, koska se ottaa huomioon liikevoiton
lisäksi myös sitoutuneen pääoman. ROIC kuvaa yrityksen kykyä luoda arvoa omistajilleen eli sen tulee olla
korkeampi kuin pääoman kustannus (WACC). Tilikauden päättyessä Vapon sijoitetun pääoman tuotto ennen
arvonalentumisia oli 5,5 %. Yhtiön tavoitteena on 7 %
ROIC-tason saavuttaminen tilikaudella 2017.
2011
2012 2013– 2014–
2014 2015
Vakavaraisuutta ja yrityksen tappion sietokykyä mittaava
omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Negatiivisen kassavirran
vuoksi Vapon toimintaa on rahoitettu velalla, mikä on johtanut
vuosina 2008-2011 omavaraisuusasteen merkittävään heikentymiseen. Viime vuosien tehostamisohjelma on vahvistanut
kassavirtaa, alentanut velkaisuutta ja parantanut omavaraisuusastetta, joka tilikauden 2015 päättyessä oli 37,9 %.
* Vertailuvuosien tiedot muutettu laskentakäytäntöjen
muutoksen seurauksena.
61
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Vapo Oy:n hallitus 30.4.2015
Kuvassa vasemmalta: Vapon hallituksen jäsenet Risto Kantola, Minna Pajumaa, Pirita Mikkanen, Juho Lipsanen, Perttu Rinta ja Hannu Linna
62
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Hallituksen jäsenet
Hallituksen puheenjohtaja
Juho Lipsanen, s. 29.5.1961, KTM
Jäsenet
Risto Kantola, s. 15.3.1960, dipl. ins.
Toimitusjohtaja, Keskusosuuskunta Oulun
Seudun Sähkö
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Finnfund Oy johtokunnan jäsen,
usean suomalaisen pk-yrityksen hallituksen
jäsen
Keskeiset samanaikaiset luottamus­
tehtävät: Ilmatar Windpower Oyj
puheenjohtaja, Raskone Oy puheenjohtaja,
Aidon Oy hallituksen jäsen, A-lehdet Oy
hallituksen jäsen, Coronaria Hoitoketju
Oy hallituksen jäsen, Helsingin Pörssiklubi,
hallituksen jäsen, Isku Oy hallituksen jäsen,
Marva Group hallituksen jäsen, Satel Oy
hallituksen jäsen
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Eltel Networks Pohjoinen Oy,
Svartisen Holding AS, Eastern Norge Svartisen AS, Kymppivoima Oy, Kymppivoima
Hydro Oy, Voimapato Oy, Rapid Power Oy
ja Kolsin Voima Oy hallituksen jäsen sekä
Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy
ja Pohjois-Suomen Voima Oy hallituksen
puheenjohtaja
Keskeinen työkokemus: TeliaSonera
Suomi Oy, toimitusjohtaja 2005–2008,
Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2002–
2005, ABB Ltd 1988–2002, talousjohtaja
ABB Automation, toimitusjohtaja ABB New
Ventures
Vapossa hallituksen jäsen 2009–2011 ja
2013–
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2009–2011
Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2013–
Keskeinen työkokemus: GreenStream
Network Oy Executive Vice President
2010–2014, Climate Opportunity Fund ja
Fine Post–2012 Carbon Fund rahastomanageri 2011–2013. GloCell Oy toimitusjohtaja
2009–2010, PricewaterhouseCoopers Oy
Senior Manager 2008–2009, Labtium Oy
(Geologian tutkimuskeskus) liiketoimintajohtaja 2006–2008, Dekati Oy liiketoimintajohtaja 2000–2005, Lifa Air Oy Ltd,
toimitusjohtaja 2014–
Vapon hallituksen puheenjohtaja 2008–
Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2008–, puheenjohtaja 2008–2014
Hallituksen varapuheenjohtaja
Perttu Rinta, s. 24.8.1954, ekonomi,
kauppaneuvos
Toimitusjohtaja, Suur-Savon Sähkö Oy
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Alma Media Oyj, Energiateollisuus ry, Kymppivoima Oy, hallituksen jäsen
ja Kymppivoima-Hydro Oy, hallituksen
varapuheenjohtaja, Järvi-Suomen Voima
Oy:n ja Suur-Savon Sähkötyö Oy, hallituksen puheenjohtaja, Ilkka-Yhtymä Oyj,
hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
Vapossa hallituksen vpj 2009–
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
2009–2010
Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2010–2011
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2011– ja puheenjohtaja 2011–2014
Hannu Linna, s. 4.12.1955, dipl.ins.
Toimitusjohtaja, Vaasan Sähkö Oy
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Oy RAVERA Ab, hallituksen
puheenjohtaja, EPV Energia Oy, hallituksen jäsen, Voimapiha Oy, hallituksen
jäsen, Suomen Merituuli Oy, hallituksen
jäsen, Power-Deriva Oy, hallituksen jäsen,
Pohjolan Voima Oy, hallituksen varajäsen,
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Yrittäjävaltuuskunnan jäsen
Vapossa hallituksen jäsen 2009–2012 ja
2014–
Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2009–2010
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
2010–2011
Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2011–2012
Tarkastusvaliokunnan jäsen, puheenjohtaja
2014–
Pirita Mikkanen, s. 15.2.1966,
tekniikan tohtori
Partner, TM System Finland Oy
63
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Vapossa hallituksen jäsen 2014–
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2014–
Minna Pajumaa, s. 19.4.1963, KTM,
CEFA
Johtava erityisasiantuntija, Valtioneuvoston
kanslia
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Suomen Lauttaliikenne Oy, hallituksen jäsen, Gasonia Oy, hallituksen jäsen,
Terrafame Oy, hallituksen jäsen, Gasum Oy,
hallintoneuvoston jäsen
Keskeinen työkokemus: HSH Nordbank
AG, Client Executive, 2004–2008, HSH
Nordbank AG, Project Manager, 2002–
2004, SEB, Vice President, 1998–2002,
Suomen Vientiluotto Oy, 1990–1998, Regional Representative Singapore, Assistant
Regional Representative Hongkong ja muita
tehtäviä
Vapossa hallituksen jäsen 2013–
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2013–2014
Palkitsemisvaliokunnan jäsen, puheenjohtaja
2014–
Hallitukseen kuuluvat eivät omista
Vapon osakkeita.
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Hallintoperiaatteet
Vapo Oy on listaamaton suomalainen
osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja
hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia sekä yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta. Lisäksi Vapo Oy noudattaa valtion
omistajaohjausyksikön suositusta Corporate Governance -kysymysten käsittelystä
valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä
sekä soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa suositusta listayhtiöiden
hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.
Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä
ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä
tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat.
Vapo Oy:n hallitus nimittää tytäryhtiöiden
sekä muiden konserniyhtiöiden hallitusten
jäsenet.
Emoyhtiö Vapo Oy:n liiketoiminnat
muodostuvat energialiiketoiminnasta ja
uusia liiketoimintoja kehittävästä Venturesyksiköstä. Vapo Oy:n energialiiketoimintaa
johdetaan operatiivisesti yhtenä arvoketjuna
Polttoaineet-liiketoimintajohtajan, Lämpö ja
sähkö -liiketoimintajohtajan sekä operatiivisen johtajan johtaman Asiakasalue Suomen
alueorganisaation toimesta. Liiketoimintajohtajat ja operatiivinen johtaja raportoivat
Vapo Oy:n toimitusjohtajalle. AS Tootsi
Turvas kuuluu Vapo Oy:n operatiivisen
johtajan alaisuuteen hänen toimiessa
yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana
ja yhtiön toimitusjohtajan raportoidessa
hänelle. Ventures-yksikkö toimii erillisen
ohjausryhmän alaisuudessa, jonka puheenjohtajana on Vapo Oy:n toimitusjohtaja.
Energialiiketoimintoja sisältävän Neova
AB:n, kasvualusta- ja ympäristöliiketoimintaa sisältävän Kekkilä Oy:n ja sahausliiketoimintaa harjoittavan Vapo Timber Oy:n
operatiivisesta johtamisesta vastaavat yhtiön
toimitusjohtajat, jotka raportoivat yhtiönsä
hallitukselle.
Yhtiökokous
Vapo-konsernissa ylin päätöksentekoelin
on Vapo Oy:n yhtiökokous. Yhtiökokous
kutsutaan yhtiöjärjestyksen mukaan koolle
kirjatulla kirjeellä osakkeenomistajalle osakeluetteloon ilmoitetulla osoitteella viimeistään kahdeksan päivää ennen kokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin
kuuluvat muun muassa seuraavat:
• Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
vahvistaminen
• Voitonjakokelpoisten varojen käsittely
• Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten
määrä ja valinta
• Päättäminen vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle
• Tilintarkastajan valitseminen
• Hallintoneuvoston, hallituksen jäsenten ja
tilintarkastajien palkkioista päättäminen
Varsinainen yhtiökokous pidettiin
27.8.2014 Helsingissä. Yhtiökokouksessa
oli läsnä omistajien edustajien lisäksi Vapo
Oy:n hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä Vapo Oy:n toimitusjohtaja.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.11.2014
valittiin Vapo Oy:n hallintoneuvostolle uusi
puheenjohtaja.
Hallintoneuvosto
Vapo Oy:llä on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään 10 varsinaisen yhtiökokouksen vuodeksi kerrallaan
valitsemaa jäsentä sekä kolme henkilöstön
kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan
valitsemaa henkilöstöedustajaa.
Hallintoneuvoston tehtävänä on:
• Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan
hoitamaa yhtiön hallintoa
• Antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle
lausunto tilinpäätöksestä ja
tilintarkastuskertomuksesta
• Antaa yhtiön hallitukselle ohjeita asioissa,
jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä
• Antaa yhtiökokoukselle lausunto niissä
tilanteissa, joissa osakeyhtiölaki edellyttää hallintoneuvoston lausuntoa
Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden
64
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
1.5.2014–30.4.2015 aikana viisi kertaa.
Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 88.
Vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.8.2014 hallintoneuvostoon valittiin:
Pentti Oinonen, kansanedustaja, puheenjohtaja (erosi 6.11.2014)
Heikki Miilumäki, tekniikan kunniatohtori,
varapuheenjohtaja
Antti Kaikkonen, kansanedustaja
Eero Kubin, asiakaspäällikkö, professori
Esko Kurvinen, kansanedustaja
Jukka Kärnä, kansanedustaja
Tommi Lunttila, maanviljelijä, maaseutuyrittäjä
Janne Sankelo, kansanedustaja
Tiina Snicker, talouspäällikkö
Anni Sinnemäki, kansanedustaja (erosi
13.1.2015)
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa
24.11.2014 hallintoneuvoston jäseneksi ja
puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja
Pirkko Mattila.
Hallintoneuvoston palkitseminen
Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätösten
mukaisesti hallintoneuvoston jäsenille
maksetaan kokouspalkkiota. Puheenjohtajan
kokouspalkkio oli 800 euroa, varapuheenjohtajan 600 euroa ja muiden jäsenten kokouspalkkiot 500 euroa. Matkakustannukset
korvataan laskun mukaan.
Hallitus
Vapo Oy:n hallitus on vastuussa Vapon
johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain,
yhtiöjärjestyksen, työjärjestyksensä sekä
omistajaohjeiden mukaisesti. Vapo Oy:n
hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään kahdeksan yhtiökokouksen vuodeksi
kerrallaan valitsemaa jäsentä. Puheenjohtajan valitsee yhtiökokous.
Hallitus noudattaa toiminnassaan hyväksymäänsä työjärjestystä, jonka keskeiset
kohdat ovat:
• Yhtiökokoukselle ja hallintoneuvostolle
esiteltävien asioiden valmistelu
• Konsernin ja sen liiketoimintojen pitkän
aikavälin tavoitteiden ja strategioiden
määrittäminen ja hyväksyminen
• Tilikautta koskevien liiketoimintakohtaisten toiminta-, investointi- ja taloussuunnitelmien hyväksyntä sekä näitä koskevan
raportoinnin seuranta
• Kirjanpidon järjestäminen mukaan lukien
tilinpäätöskäytännöt
• Tarpeellisen organisaatiorakenteen
luominen ja toimitusjohtajan, konsernin
liiketoiminta-alueiden johtajien ja konsernihallinnon tukitoiminnoista vastaavien johtajien nimittäminen sekä heidän
palkkaeduistaan päättäminen
• Toimintapolitiikkojen hyväksyminen sekä
niiden toteutumisen seuranta
• Sisäisen tarkastustoiminnan järjestäminen
• Yritysostot ja niihin liittyvät toimintatavat
• Merkittävistä konserniyhtiöiden investoinneista, muista pitkävaikutteisista menoista,
omaisuuden luovutuksista sekä rahoitusjärjestelyistä päättäminen asetettujen
euromääräisten rajojen puitteissa
• Merkittävistä toiminnan laajentamisista ja
supistamisista päättäminen
Hallitus seuraa ja arvioi omia toimintatapojaan vuosittain tehtävin sisäisin arvioin.
Hallitus kokoontui tilikauden 1.5.2014–
30.4.2015 aikana 11 kertaa. Keskimääräinen
läsnäoloprosentti kokouksissa oli 97.
Hallituksen muodostivat vuoden 2014 yhtiökokouksen 27.8.2014 jälkeen:
Juho Lipsanen, KTM, hallituksen puheenjohtaja
Perttu Rinta, ekonomi, toimitusjohtaja,
kauppaneuvos, hallituksen
varapuheenjohtaja
Risto Kantola, DI, toimitusjohtaja, jäsen
Minna Pajumaa, KTM, CEFA, johtava
erityisasiantuntija, jäsen
Hannu Linna, toimitusjohtaja, jäsen
Pirita Mikkanen, tekniikan tohtori, jäsen
Tilikaudella ennen yhtiökokousta hallituksessa
olivat:
Marja Tuderman, jäsen 18.6.2014 saakka
Arto Sutinen, jäsen 27.8.2014 saakka.
Lisätietoja hallituksen jäsenistä s. 63.
Kaikki hallitukseen kuuluvat ovat riippumattomia yhtiöstä.
Hallituksen palkitseminen
Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätösten
mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan
kuukausi- ja kokouspalkkiota. Hallituksen
puheenjohtajan palkkio oli 2 750 euroa,
varapuheenjohtajan 1 900 euroa ja hallituksen muiden jäsenten palkkiot 1 550 euroa
kuukaudessa. Kokouspalkkiota maksetaan 500
euroa niin hallituksen kuin sen valiokunnan
kokouksista. Matkakustannukset korvataan
laskun mukaan.
Valiokunnat
Hallitus muodostaa keskuudestaan kaksi
pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja
palkitsemisvaliokunnan.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valmistella, ohjata ja arvioida taloudellista raportointia
sekä tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta sekä
riskien hallintaa, juridisia riskejä ja sisäisiä
valvontajärjestelmiä. Tarkastusvaliokuntaan
kuuluu kolme hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, jotka tilikauden
1.5.2014–30.4.2015 aikana olivat:
Hannu Linna, jäsen ja puheenjohtaja
16.9.2014 alkaen
Perttu Rinta, puheenjohtaja 16.9.2014 saakka
ja sen jälkeen jäsen
Pirita Mikkanen, jäsen, 16.9.2014 alkaen
Minna Pajumaa, jäsen16.9.2014 saakka
Marja Tuderman, jäsen, 18.6.2014 saakka
Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden
aikana seitsemän kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100.
65
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Palkitsemisvaliokunta
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on tehdä
hallitukselle ehdotukset johdon palkoista
ja palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistella
merkittävät organisaatio- ja nimitysasiat.
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa
jäsentä, jotka tilikauden 1.5.2014–30.4.2015
aikana olivat:
Minna Pajumaa, jäsen ja puheenjohtaja
16.9.2014 alkaen
Juho Lipsanen, puheenjohtaja 16.9.2014
saakka, jonka jälkeen jäsen
Risto Kantola, jäsen, 16.9.2014 alkaen
Arto Sutinen, jäsen 27.8.2014 saakka
Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja tekee itse ja Vapo Oy:n
johtoryhmän / konsernin johdon tukemana
päätöksiä osakeyhtiölain ja hallituksen määrittelemien valtuuksien puitteissa ja muilta
osin valmistelee Vapo Oy:n hallitukselle
tehtäviä esityksiä.
Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat:
• Yhtiön ja konsernin päivittäinen johtaminen yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja
hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti
• Raportointi toimistaan sekä hallitukselle
että hallintoneuvostolle
• Vastuu konsernin strategian ja toimintasuunnitelmien valmistelusta ja esittelystä
hallitukselle hyväksyttäväksi
• Informointi säännöllisesti hallitusta yhtiön
toiminnasta ja taloudellisesta tilasta
• Hallituksen päätettäväksi tulevien
asioiden esittely, ellei esittelyä anneta
vastaavan liiketoimintajohtajan tehtäväksi
• Hallituksen valiokuntien esittelijänä
toimiminen
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Johtoryhmät Vapokonsernissa 30.4.2015
Vapo-konsernissa on 4–6 kertaa vuodessa
Vapo Oy:n toimitusjohtajan puheenjohdolla
kokoontuva konsernin johtoryhmä, johon
kuuluvat Vapo Oy:ssä toimivat liiketoimintajohtajat ja funktiojohtajat sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. He ovat:
Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy, toimitusjohtaja
Pasi Koivisto, Vapo Oy, liiketoimintajohtaja,
Polttoaineet
Markus Hassinen, Vapo Oy,
liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö
Jyrki Vainionpää, Vapo Oy,
operatiivinen johtaja
Juhani Ylä-Sahra, Vapo Timber Oy,
toimitusjohtaja
Sari Rämö, Kekkilä Oy, toimitusjohtaja
Torbjörn Claesson, Neova AB, toimitusjohtaja
Matti Puuronen, AS Tootsi Turvas, toimitusjohtaja
Suvi Kupiainen, Vapo Oy, talousjohtaja
Ahti Martikainen (sij. Jaakko Silpola),
Vapo Oy, viestintäjohtaja
Kari Poikolainen, Vapo Oy, yrityssuunnittelujohtaja
Mia Suominen, Vapo Oy,
liiketoimintajohtaja, Vapo Ventures
Vapo Oy:ssä toimii energialiiketoiminnan arvoketjua johtava johtoryhmä, joka
tukee toimitusjohtajaa tämän työssä. Tähän
kuuluvat:
Tomi Yli-Kyyny, puheenjohtaja,
toimitusjohtaja
Jyrki Vainionpää, varapuheenjohtaja,
operatiivinen johtaja
Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja,
Polttoaineet
Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja,
Lämpö ja sähkö
Suvi Kupiainen, talousjohtaja
Tämä johtoryhmä:
• Päättää investoinneista ja hankinnoista
hallituksen hyväksymien valtuuksien
puitteissa.
• Varmistaa, että hallintoelimissä tehdyt
päätökset pannaan asianmukaisesti
täytäntöön organisaatiossa.
• Avustaa Vapo Oy:n toimitusjohtajaa
selvittämään kaikkia toimitusjohtajan sille
selvitettäväksi tuomia asioita.
• Edistää aktiivisesti energiatoimintojen
arvoketjuun kuuluvaa yhteistyötä ja sopii
yhteisistä periaatteista ja kehittämistoimista johtamisessa.
• Kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta.
Vapo Oy:ssä toimii lisäksi talousjohtajan
puheenjohtama konsernipalvelujen johtoryhmä, Ventures yksikön valvontaryhmä
sekä liiketoimintajohtajien ja operatiivisen
johtajan johtamat johtoryhmät. Tytäryhtiöissä on toimitusjohtajien johtamia
johtoryhmiä sekä liiketoimintakohtaisia
johtoryhmiä.
Nämä johtoryhmät:
• Päättävät investoinneista ja hankinnoista
Vapo Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan
hyväksymien valtuuksien puitteissa.
• Varmistavat, että hallintoelimissä tehdyt
päätökset pannaan asianmukaisesti
täytäntöön organisaatiossa.
• Avustavat johtoa selvittämään kaikkia
puheenjohtajan sille selvitettäväksi tuomia
asioita.
Johdon palkitseminen
Hallitus päättää konsernin johdon jäsenten
palkoista ja palkkioista. Toimitusjohtaja
Tomi Yli-Kyynyn kuukausipalkka luontaisetuineen on 27 704 euroa.
Toimitusjohtajalle sekä konsernin johtoryhmän jäsenille on sovittu maksettavaksi
tilivuodelta kuukausipalkan lisäksi tulostavoitteisiin sidottu kannustepalkkio, joka
on maksimissaan 30–40 prosenttia vuosipalkasta. Hallituksen päätöksen mukaisesti
palkkion pääasialliset määräytymisperusteet
on sidottu Vapo-konsernin liikevoittoon ja
kassavirtaan.
Lisäksi yhtiöllä on pitkän aikavälin
kannustepalkkio-ohjelma, johon kuuluvat
konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmä
koostuu kulloinkin kolmesta peräkkäisestä
kolmen tilikauden mittaisesta ansaintajaksosta. Järjestelmän ansaintakriteerit,
ansaintakriteerien tarkemmat laskentatavat
ja ansaintakriteereille asetettavat tavoitteet
päättää hallitus erikseen kullekin ansaintajaksolle. Kriteereinä ovat olleet vuodesta
66
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
2012 alkaen eri ansaintajaksoille ympäristövastuiden hoito, kassavirta, omavaraisuus,
operatiivinen tulos, ROIC, ydinliiketoiminnan tulos, nettovelat/käyttökate ja työturvallisuus. Järjestelmästä ansaittu palkkio
maksetaan kohdehenkilölle viivästettynä kolmen vuoden aikana siten, että ensimmäinen
erä maksetaan ansaintajakson päättymistä
seuraavana vuonna. Minkään ansaintajakson palkkion osalta ei ole vielä maksettu
palkkioita. Vuosittain maksettavan enimmäispalkkion määrä ei voi ylittää valtion
omistajaohjauksen ohjeistuksen mukaista
enimmäismäärää.
Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan
irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja lisäksi
hän on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa
vastaavaan korvaukseen. Toimitusjohtajan
irtisanoutuessa irtisanomisaika on kuusi
kuukautta.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63
vuotta.
Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynylle
maksetut palkat olivat yhteensä 429 264,92
euroa tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana. Tilikauden aikana maksettiin aiemmalta
tilikaudelta 1.1.2013–30.4.2014 perusteensa
saanutta kannustepalkkioita 80 000 euroa.
Tilikauden aikana Vapo-konsernin
johtoryhmälle (pois lukien Vapo Oy:n
toimitusjohtaja) on maksettu palkkaa
edelliseltä tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015
1 454 963,10 euroa ja palkkioita tätä
edeltävältä tilikaudelta 1.1.2013–30.4.2014
yhteensä 200 148,98 euroa. Tilikauden
1.5.2014–30.4.2015 tuloksen perusteella
yksittäisille johtoryhmän jäsenille maksetaan palkkiota kunkin henkilökohtaisen
tuloskortin toteuman mukaisesti hallituksen
myöhemmin hyväksymä määrä.
Konsernin johtoon kuuluvat Suomessa
toimivat johtajat mukaan lukien toimitusjohtaja kuuluvat työntekijäin eläkelain säätämään eläkejärjestelmään. Vapon Suomessa
toimivat konsernin johtoryhmän jäsenet
ovat lisäksi oikeutettuja maksuperusteiseen
ryhmäeläkevakuutukseen, johon Vapo
maksaa vuosittain summan, joka vastaa 10
prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (12
kertaa kuukausipalkka) ilman bonuksia. Yhtiö on tehnyt eläkeyhtiön kanssa sopimuksen
mainituista lisäeläkeoikeuksista.
Tytäryhtiöiden hallituksissa ja Ventures
yksikön valvontaryhmässä oleville ulkopuolisille jäsenille maksettavan palkkion määrää
Vapo Oy:n hallitus. Vapon palveluksessa
oleville tytäryhtiöiden hallitusten jäsenille
ei makseta erillistä korvausta jäsenyydestä
ellei sellaisesta erikseen hallituksessa päätetä.
Vapon palveluksessa oleville osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenille voidaan maksaa
palkkio silloin, kun tuon yhtiön yhtiökokous
sellaisesta päättää. Vapo Oy:n hallitus voi
antaa suosituksen palkkioperusteista kyseisen yhtiön yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Yhtiöllä ei ole käytössään optio-ohjelmia.
Henkilöstön palkitseminen
(muu kuin ylin johto)
Tilikauden tuloksen perusteella tullaan maksamaan konsernin henkilöstölle kannustepalkkiota arviolta 1,5 miljoonaa euroa sekä
lisäksi joitakin henkilökohtaisia myynti- ja
ympäristöbonuksia.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta koskee konsernin koko
organisaatiota ja sen johtamista. Tehokas sisäinen valvonta tukee strategian tavoitteiden
saavuttamista ja parantaa liiketoiminnan
ohjausta. Sisäisen valvonnan tavoitteena
on antaa hallitukselle ja toimivalle johdolle
riittävä varmuus seuraavien tavoitteiden
toteutumisesta:
• Toiminnan tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus
• Tavoitteiden saavuttaminen ja
tuloksellisuus
• Taloudellisen ja muun raportoinnin luotettavuus ja täydellisyys
• Omaisuuden turvaaminen
• Konsernin sisäisten ohjeiden ajantasalla
oleminen
• Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien,
ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten
ehkäisemiseksi
Vapo Oy:n toimitusjohtajalla ja talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin
sisäisen valvontajärjestelmän luomisesta
ja ylläpidosta. Tytäryhtiöiden hallitukset
ja toimitusjohtajat vastaavat tarkempien
sisäisen valvonnan periaatteiden luomisesta
ja noudattamisesta omassa yksikössään. Eri
liiketoimintojen johtoryhmät sekä ohjausryhmät tukevat vastuussa olevia johtajia
valvonnan järjestämisessä.
Konsernin talousjohto määrittelee ja tiedottaa taloudelliseen raportoinnin periaatteet, ylläpitää kirjanpidon ja raportoinnin
järjestelmiä ja vastaa ulkoisesta talousraportoinnista. Tytäryhtiöiden talousjohto huolehtii, että raportointi toteutetaan konsernin
periaatteiden, menettelytapojen ja ohjeiden
mukaisesti.
Tärkeimmät sisäisen valvonnan osatekijät
Vapon taloudellisessa raportointiprosessissa ovat eettiset liiketoimintaperiaatteet,
hyväksymisvaltuudet, laskentaperiaatteet,
rahoitusstrategia ja -politiikka sekä keskitetty
budjetointi- ja kuukausiraportointiprosessi,
konsernin yhteinen tilikartta, yhteinen taloushallinnon raportointijärjestelmä ja pääosin automatisoidut liittymät kuukausiraportoinnin eri järjestelmien välillä. Rahoitus,
tietohallinto ja laajat yritysjärjestelyt (M&A)
ovat keskitettyjä konsernitoimintoja.
Toimintaa on tilivuonna ohjattu ja seurattu kuukausittain yhtiöittäin ja liiketoiminnoittain. Taloudellinen ohjaus- ja seurantaprosessi sisältää olennaisina osinaan kuluvan
tilikauden sekä rullaavan 12 kuukauden
kuukausiennusteiden tarkastelun.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus tukee Vapo Oy:n hallitusta, toimitusjohtajaa ja tytäryhtiöiden ylintä
johtoa niiden valvontatehtävässä. Sisäistä
tarkastusta toteuttavat palvelut ostetaan
ulkoiselta palveluntarjoajalta hallituksen
hyväksymällä tavalla. Konsernin yrityssuunnittelujohtaja ohjaa ja valvoo palveluiden
toteutusta sekä huolehtii sisäisen tarkastuksen toteuttamiseksi tarvittavasta yhteydenpidosta hallitukseen sekä sen tarkastusvaliokuntaan ja ylimpään johtoon.
Sisäinen tarkastus:
• Arvioi organisaation johtamiseen kuuluvan ohjaamisen ja valvonnan riittävyyttä
ja tehokkuutta liiketoiminnalle asetettujen
tavoitteiden ja liiketoiminnassa tunnistettujen olennaisten riskien valossa,
• Tukee organisaatiota tehokkaiden valvontamenettelyjen ylläpidossa sekä
67
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
• Tekee tarkastuksia, joissa arvioidaan
toiminnalle olennaisen taloudellisen ja
toiminnallisen tiedon luotettavuutta ja
eheyttä, toiminnan tuloksellisuutta ja
tehokkuutta, omaisuuden turvaamista sekä
lakien, määräysten ja sopimusten sekä
organisaation sisäisten ohjeiden noudattamista.
• Ennaltaehkäisee väärinkäytösriskejä.
Tilintarkastus
Konsernin tilintarkastus on järjestetty niin,
että yhtiökokouksen valitsema emoyhtiön
vastuullinen KHT-tilintarkastusyhteisö
suorittaa tarkastuksensa oman maailmanlaajuisen organisaationsa kautta koko Vapokonsernissa ja vastaa tilintarkastuksesta koko
konsernissa.
Valittu tilitarkastajayhteisö on KHT-yhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Tilintarkastaja valitaan vuosittain yhtiökokouksessa
yhtiöjärjestyksen mukaan. Tilikauden aikana
tilintarkastajien palkkio oli 290 508 euroa.
Yksityiskohtaisemmin Vapo-konsernin
hallintoa ja johtamista on kuvattu Vapon
www-sivuilla osoitteessa: http://www.vapo.
fi/konserni-2/toimintaperiaatteet.
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Riskienhallinta
Riskienhallinta
Vapo-konsernissa riskienhallinta on olennainen osa liiketoiminnan johtamista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tukee Vapon
strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä turvaa liiketoiminnan
jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa.
Menestyksekkään ja pitkäjänteisen liiketoiminnan edellytys on, että riskit on tunnistettu, niihin liittyvä riskinotto on hallittua ja
riskien kehittymistä seurataan aktiivisesti.
Vapo-konsernissa riskejä hallitaan eri
organisaatiotasoilla sen mukaan, missä niihin pystytään tosiasiallisesti vaikuttamaan.
Riskienhallinnan toteutuksesta ja toimivuudesta vastaavat liiketoimintavastuulliset
Vapo-konsernin ja Vapo Oy:n johtajat, sekä
itsenäisesti Vapo-konsernin tytäryhtiöiden
toimitusjohtajat. Lisäksi konsernitoimintojen
johtajat vastaavat riskienhallinnasta omalla
toiminta-alueellaan. Nämä organisoivat
omassa liiketoiminnassaan riskienhallintatyön sekä raportoivat vastuualueensa merkittävimmät riskit omille johtoryhmilleen ja
hallituksilleen sovittuina aikoina. Vapokonsernin yrityssuunnittelujohtaja yhdessä
Vapo Oy:n EQRS-tiimin (ympäristö-, laatu,
riskienhallinta ja turvallisuustiimi) kanssa
vastaa koko konsernin riskien raportoinnista
Vapo-konsernin hallitukselle ja ylläpitää
riskienhallinnan toteutusta ohjaavia konsernitasoisia riskienhallinnan periaatteita.
Vapo-konsernin vahinkovakuutusturvaa
(omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, yleinen
vastuuvakuutus ja tuotevastuuvakuutus sekä
johdon vastuuvakuutukset), vahinkoriskienhallinnan kehitysohjelmaa siihen sisältyvine
riskikartoituksineen hallinnoidaan keskitetysti Vapo Oy:n EQRS-tiimin toimesta.
Henkilövakuutuksien ylläpito Suomessa
toteutetaan konsernin tukipalveluyksikössä.
Ulkomaan yhtiöt hoitavat henkilövakuutukset itsenäisesti.
Konsernin eri liiketoimintoja uhkaavat
pääriskit ja niihin varautumisen keinot
raportoidaan konsernin yhtiöiden julkaisemissa vuosikertomuksissa ja osavuosikatsauksissa.
Vapo-konsernin riskienhallinnan kokonaiskuva
Riskienhallinnan Forum
Vastuu CG:n mukaan:
• Hallitus
• Tarkastusvaliokunta
• Toimitusjohtajat /
tytäryhtiöiden hallitukset
Vapo-konsernin riskienhallintaorganisaatio
• Riskienhallintapäällikkö / Compliance Officer
Koordinoi, tukee, antaa
asiantuntijapalveluja, kehittää
ja tekee yhteenvetoja
RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA
A) LIIKETOIMINTARISKIT
• Strategiset riskit
• Vuositason riskit
• Projektiriskit
B) OPERATIIVISET RISKIT
C) VAHINKORISKIT
Turvallisuusasiantuntija
CFO / Konsernirahoitus
• Rahoitustoimen­
piteiden yhteydessä
tehtävät riskiarviot
Liiketoimintojen riskiarvioinnit, riskienhallintatoimenpiteet
ja vastuuhenkilöt liiketoiminnassa
• Strategian, vuosisuunnittelun, projektisuunnittelun
ja vuosikertomuksen yhteydessä
Riskienhallinnan Forum (RHF)
• Antaa työkaluja riskiarviointiin ja
yhtenäistää toimintatapoja
• Käsittelee sille raportoidut riskiyhteenvedot
ja antaa lausuntoja ja raportoi edelleen
hallintoelimille
• Antaa lausuntoja investoinneista ja
niiden riskeistä päätöskäsittelyä varten
D) RAHOITUS- JA
JOHDANNAISRISKIT
Vakuutukset
Vahinkoriskien riskienhallinnan
kehitysohjelma 2011–2016 ja
riskikartoitukset (vakuutusyhtiö/
meklari/Vapo)
• Tuotantolaitosten ja
toimipisteiden riskit
Compliance-toiminta
68
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Hallituksen toimintakertomus
Toimintaympäristö
Vapo on monipuolinen energiayhtiö, joka
tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa
turpeesta ja puupolttoaineista. Yrityksen tavoitteena on olla toimitusvarmin, vastuullisin
ja osaavin paikallisia, kotimaisia polttoaineita tarjoava ja näitä lämpöratkaisuissa hyödyntävä yritys. Vapo on tärkeä osa paikallista
energiainfrastruktuuria Suomessa, Ruotsissa
ja Virossa. Sahayhtiö Vapo Timber Oy ja
Kekkilä-konserni ovat osa Vapo-konsernia.
Alla on esitetty Vapon tilikauden tärkeimmät tunnusluvut. Vertailun helpottamiseksi
toimintakertomuksen tekstiosassa on esitetty
edellisen vuoden vastaavan ajanjakson
tilintarkastamattomat tiedot 12 kuukaudelta.
Vapon edellinen tilintarkastettu tilikausi oli
16 kuukauden mittainen.
Tilikausi lukuina:
• Konsernin liikevaihto tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 oli 486,9
miljoonaa euroa (596,2 milj. euroa
1.5.2013–30.4.2014).
• Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 (76,5)
miljoonaa euroa, 15,3 (12,8) prosenttia
liikevaihdosta.
• Liiketulos oli 36,9 (25,8) milj. euroa, 7,6
(4,6) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos
sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 (-13,0)
miljoonaa euroa.
• Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja
(pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 5,4 (3,8)
prosenttia.
• Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,0
(19,4) miljoonaa euroa.
• Bruttoinvestoinnit olivat 88,4 (49,7)
miljoonaa euroa, suhde poistoihin 2,2
(1,0).
• Nettoinvestoinnit olivat 67,1 (14,8)
miljoonaa euroa, suhde poistoihin 1,7
(0,3).
• Omavaraisuusaste 30.4.2015 oli 37,9
(40,2) prosenttia.
• Korolliset nettovelat 30.4.2015 olivat
393,1 (329,0) miljoonaa euroa.
• Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12 kk)
30.4.2015 oli 5,3 (4,4).
• Energiaturvetta toimitettiin 10,5 (10,4)
TWh.
Konsernin keskeiset tunnusluvut
Milj. euroa
1–4/2015
1–4/2014
5/2014–4/2015
1/2013–4/2014
1–12/2012
Liikevaihto
195,1
230,7
486,9
847,4
652,9
Liikevoitto (EBIT)
26,0
18,4
36,9
50,0
9,1
% liikevaihdosta
13,3
8,0
7,6
5,9
1,4
Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia
26,8
21,5
37,6
53,9
9,7
% liikevaihdosta
13,8
9,3
7,7
6,4
1,5
Tilikauden tulos
19,6
5,4
19,8
22,7
6,1
35,5
32,1
74,7
110,8
52,1
0,7
18,4
–32,7
–27,4
39,1
–31,1
14,1
–67,1
–21,6
–26,9
5,1
64,7
–25,1
61,9
64,4
33,6
10,3
88,4
57,5
48,0
Sijoitetun pääoman tuotto % *
5,4
3,8
1,3
Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia *
5,5
4,4
1,4
Oman pääoman tuotto % *
6,6
1,3
2,1
Taseen loppusumma
838,2
786,9
801,2
Oma pääoma
305,4
305,2
294,7
Korolliset nettovelat
393,1
329,0
355,9
37,9
40,2
37,7
5,3
4,4
6,8
128,7
110,3
120,7
961
1091
1154
Käyttökate (EBITDA)
+/– Käyttöpääoman muutos
– Nettoinvestoinnit
Vapaa kassavirta ennen veroja
Bruttoinvestoinnit
Omavaraisuusaste %
Korolliset nettovelat/käyttökate
Nettovelkaantumisaste %
Henkilöstö, keskimäärin
*) Edelliset 12 kuukautta
69
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Vapon päättynyt tilivuosi oli haastava, mutta
mielenkiintoinen. Vuoden 2014 aikana
toteutetut yritysjärjestelyt, muun muassa
pellettiyhteisyritys Lantmännen Agroenergi
AB:n kanssa ja Hankasalmen sahan myynti,
näkyvät konsernin liikevaihdon supistumisena 486,9 miljoonaan euroon (596,2
miljoonaa euroa 1.5.2013–30.4.2014).
Vapon liiketulos, 36,9 (25,8) miljoonaa euroa kuitenkin vahvistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun kaikki
liiketoiminnot tekivät positiivisen tuloksen.
Vapo uudisti strategiaansa viime vuoden
aikana ja yhtiön tavoitteena on tulla
maailman parhaaksi osaajaksi lähienergian
arvoketjussa. Vapon keskeinen asiakaslupaus energialiiketoiminnassa on toimitusvarmuus. Tämä näkyi Vapossa tietoisena
päätöksenä nostaa polttoaineiden varmuusvarastoja, mikä tekee Vaposta alan toimitusvarmimman yrityksen. Vapo panostaa myös
kasvuun erityisesti lämpöliiketoiminnassa, ja
tätä tavoitetta tuki viime tilikauden liiketoimintakaupat, joilla yhtiö osti Etelä-Ruotsissa
Åstorpin ja Suomessa Tuusulan ja Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnot sekä Sysmän
kaukolämpöverkon. Nämä strategiset panostukset toimitusvarmuuteen ja lämpöliiketoiminnan kasvuun näkyivät myös tilikauden
vapaassa kassavirrassa (ennen veroja), joka
oli –25,1 (19,4) miljoonaa euroa.
Viime kesän turvetuotantokausi oli
supistuvista pinta-aloista huolimatta hyvä.
Suomessa saavutettiin yli 80 prosenttia
turvetuotannon tavoitteesta, mikä tarkoitti
noin 15 miljoonaa kuutiometriä turvetta.
Kun sähkön hinta pysyi alhaisena ja lämmityskausi oli keskimääräistä lämpimämpi, on
Vapolla tilikauden päättyessä polttoainevarastoja noin puolentoista vuoden kulutusta
vastaava määrä.
Energiaturpeen polttoainevero laski
vuoden 2015 alussa 4,9 eurosta 3,4 euroon
megawattitunnilta. Metsähakkeen sähköntuotannon tuki nousi vastaavasti. Samanaikaisesti tuontipolttoaineiden verotus
kiristyi. Verojen ja tukitasojen muutosten
kokonaisvaikutus markkinoihin ja yhtiön
tulokseen näkyy selvemmin vasta seuraavalla lämmityskaudella. Yhtiö odottaa uudelta
hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä
energiaomavaraisuuden kehittämiseksi ja
energiaturpeen veron alentamista vuonna
2016 suunnitellusti vuonna 2016 1,9 euroon
megawattitunnilta eli vuoden 2012 tasolle.
Vastuu ympäristöstä on tärkeä osa
Vapon jokapäiväistä liiketoimintaa. Yhtiö
sitoutui kolme vuotta sitten kansainvälisestikin ainutlaatuiseen ympäristöohjelmaan.
Tiikerinloikka-nimellä toteutetun hankkeen
yksi tavoitteista oli parhaan vesienkäsittelyteknologian (BAT) käyttöönotto kaikilla
turvetuotantoalueilla vuoden 2014 loppuun
mennessä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti
ja nyt alkavalla tuotantokaudella turvetta tuotetaan ainoastaan alueilla, joissa
vesienkäsittely on parasta BAT-tasoa. Muita
ohjelman tavoitteita olivat muun muassa
ympäristötarkastusten tehostaminen ja
entistä aktiivisempi tiedottaminen turpeen
käytön kokonaisvaikutuksista. Suomme
Netissä -verkkosivusto on eräs toteutetuista
palveluista. Verkkosivustolla jokainen voi
seurata Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden
tilaa ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain.
Kaiken kaikkiaan Vapo on investoinut lähes 30 miljoonaa euroa ympäristöohjelman
toteuttamiseen vuosina 2012–2014. Lisäksi
Vapo on asettanut lähivuosien tavoitteeksi
kiintoaine- ja humuskuormituksen pienentämisen uusilla turvetuotantoalueilla siten,
että kuormitus on turvetuotannon aloituksen jälkeen pienempi kuin saman suon
lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo
jatkaa myös investointejaan voima- ja lämpölaitoksiin ilmastolle haitallisten päästöjen
pienentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi.
Turvetuotteet
Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja
ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää
Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat.
70
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen
liikevaihto tammi-huhtikuussa oli 76,8
(77,7) miljoonaa euroa, josta energiaturpeen osuus oli 68,8 (75,2) ja ympäristöturpeen 9,4 (8,7) miljoonaa euroa. Kauden
liiketulos oli 16,2 (16,7) miljoonaa euroa.
Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä
-0,9 miljoonaa euroa. Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 4,76 (4,87) TWh. Tästä
Suomen toimitukset olivat 4,31 TWh,
Ruotsin 0,36 ja Baltian 0,09 TWh.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudelta oli 171,7 (175,1) miljoonaa euroa,
liiketulos oli 33,7 (35,7) miljoonaa euroa.
Tilikauden energiaturvetoimitukset olivat
yhteensä 10,5 (10,4) TWh. Tästä Suomen
toimitukset olivat 9,5, Ruotsin 0,8 TWh ja
Baltian 0,2 TWh.
Kesän 2014 turvetuotanto onnistui
kokonaisuutena hyvin, minkä johdosta hyvälaatuista energia- ja ympäristöturvetta on
tarjolla riittävästi. Alhainen sähkön hinta,
keskimääräistä lämpimämpi lämmityskausi
sekä kilpailevien polttoaineiden, etenkin
kivihiilen, alhainen hinta heikensi turpeen
kysyntää. Turveveron muutos vuoden
2015 alussa ei vielä vaikuttanut tilikauden
myyntiin.
Puupolttoaineet
Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli
tammi-huhtikuussa 29,6 (47,9) miljoonaa
euroa. Kauden liiketulos oli 3,4 (2,8) miljoonaa euroa. Koko tilikauden liikevaihto
oli 75,8 (119,2) miljoonaa euroa ja liiketulos 2,7 (2,1) miljoonaa euroa.
Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden
sivutuotteiden liikevaihto oli tammi–huhtikuussa 16,5 (18,6) miljoonaa euroa ja
liiketulos 0,4 (1,5) miljoonaa euroa. Metsäpolttoaineita myytiin tammi–huhtikuussa
764 (908) GWh. Suomessa metsäpolttoaineita myytiin kyseisenä aikana 640 (788)
GWh, Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 124
(120) GWh.
Kehitys liiketoimintasegmenteittäin
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa
1–4/2015
1–4/2014
76,8
77,7
–1,2
171,7
175,1
–1,9
264,2
68,8
75,2
–8,5
150,1
148,6
1,0
235,5
9,4
8,7
7,6
25,4
26,6
–4,4
34,9
29,6
47,9
–38,2
75,8
119,2
–36,4
182,1
Metsäpolttoaineet
16,5
18,6
–11,5
40,1
48
–16,4
69,5
Pelletti
13,1
29,3
–55,2
35,8
71,4
–49,9
113,0
Lämpö ja sähkö
40,9
42,5
–3,8
94,2
95,5
–1,3
143,9
Kekkilä-konserni
35
35,7
–2,1
87,1
95,7
–9,0
125,7
Vapo Timber Oy
29,5
40,6
–27,5
89,0
140,4
–36,6
179,7
0,4
2,8
–86,3
8,6
10,7
–19,3
13,4
Forest BtL
0
0
0
0
Mustankorkea Oy
0
2,8
–100
7,8
10,6
–26,4
13,4
Turvetuotteet
Energiaturve
Ympäristöturve
Puupolttoaineet
Muut
Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset
Muutos, % 5/2014–4/2015 5/2013–4/2014*
Muutos, % 1/2013–4/2014
0
0,4
0
0,8
0,1
Segmenttien välinen liikevaihto
–17,1
–16,6
–2,5
–39,6
–40,4
2,1
–61,6
0
Yhteensä
195,1
230,7
–15,4
486,9
596,2
–18,3
847,4
Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. * Vertailutiedot 5/2013-4/2014 ovat tilintarkastamattomat.
Liiketulos segmenteittäin
Milj. euroa
1–4/2015
1–4/2014
Muutos, %
16,2
16,7
–3,1
33,7
35,7
–5,6
56,7
14,8
16,1
–7,7
30,0
32,1
–6,6
52,0
1,3
0,6
114,4
3,8
3,7
2,6
4,7
3,4
2,8
22,1
2,7
2,1
29,3
2,8
Metsäpolttoaineet
0,4
1,5
–73,1
0,9
1,0
–13,5
1,2
Pelletti
Turvetuotteet
Energiaturve
Ympäristöturve
Puupolttoaineet
5/2014–4/2015 5/2013–4/2014* Muutos, % 1/2013–4/2014
3,0
1,3
132
1,8
1,0
71,0
1,5
Lämpö ja sähkö
7,8
4,7
67,5
6,7
2,3
186,8
9,3
Kekkilä-konserni
3,3
1,7
100,6
1,1
0,9
22,3
1,7
Vapo Timber Oy
–0,1
–0,3
70,7
0,6
–3
120,2
–5,2
Muut
–4,7
–8,2
43
–12,7
–14,4
11,6
–17,0
Forest BtL
0
–4,1
100,2
–0,6
–5,0
88,3
–5,5
Mustankorkea Oy
0
0,7
–100
1,8
2,7
–34,8
2,9
–4,7
–4,8
2,4
–13,9
–12,1
–15
–14,4
Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset
Eliminoinnit
0,1
1,1
–94,3
4,8
2,2
123,8
1,6
Yhteensä
26
18,4
41,6
36,9
25,8
42,8
50,0
Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina.
71
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Pelletin liikevaihto oli viimeisellä vuosikolmanneksella 13,1 (29,3) miljoonaa euroa
ja liiketulos 3,0 miljoonaa euroa sisältäen
kertaeriä 0,5 (1,3) miljoonaa euroa. Eroa
vertailuvuoden liikevaihtoon selittää Ruotsin
pellettiliiketoiminta, joka yhdistettiin liiketoimintasiirtona Lantmännen Agroenergin
vastaavien liiketoimintojen kanssa kesäkuussa 2014. Suomen pellettiliiketoiminnan
tammi–huhtikuun liikevaihto oli 11,5 (13,4)
miljoonaa euroa ja liiketulos 1,1 (0,7) miljoonaa euroa. Tammi–huhtikuussa pellettiä
toimitettiin Suomessa yhteensä 68 000
(81 000) tonnia. Tästä vientiä ja konsernin
sisäistä myyntiä oli 31 000 (35 000) tonnia.
Lämmin talvi vähensi metsäpolttoaineiden kysyntää, jonka seurauksena polttoainehankintaa on vastaavasti supistettu. Myös
sahojen sivutuotteiden tarjonnan kasvu
on omalta osaltaan vähentänyt metsäpolttoaineiden kysyntää. Vientimarkkinoiden
tukkeutumisen, lämpimän talven ja kotimaisen pellettikulutuksen oletettua hitaamman
kasvun seurauksena puupellettien toimitusmäärät jäivät jälkeen vertailuvuodesta.
Lämpö ja sähkö
Liiketoiminta-alue tuottaa asiakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa
ja Baltiassa.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli
tammi–huhtikuussa 40,9 (42,5) miljoonaa
euroa. Kauden liiketulos oli 7,8 (4,7) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia
eriä -0,6 (-3,0) miljoonaa euroa.
Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille tammi–huhtikuussa olivat yhteensä
696 (702) GWh. Sähkön myynti oli 51 (56)
GWh. Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 509 (523) GWh ja sähköä
myytiin 51 (56) GWh. Ruotsissa lämpöä ja
höyryä toimitettiin yhteensä 175 (166) GWh
ja Virossa 12 (13) GWh.
Liiketoiminta-alueen edelleen jatkuneet
investoinnit energiatehokkuuteen näkyivät
tertiilin tuloksessa, joka oli vuodentakaista
jaksoa parempi, huolimatta alhaisemmasta
liikevaihdosta. Energiatehokkuusinvestoinnit
yhdessä turveveron laskun kanssa mahdollistivat osaltaan kaukolämmön hinnan laskemisen osassa Vapon kaukolämpöverkoista.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko
tilikaudella oli 94,2 (95,5) miljoonaa euroa.
Kauden liiketulos oli 6,7 (2,3) miljoonaa
euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä
–0,6 (–2,7) miljoonaa euroa. Lämmön ja
höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 1 572 (1 501) GWh. Sähkön myynti oli
90 (109) GWh.
Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen
tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä
52 (58) prosenttia tuotettiin puupolttoaineilla, 42 (34) turpeella ja 6 (8) fossiilisilla
polttoaineilla.
Yhtiön uudistetun strategian mukaisesti
Vapo jatkoi lämpöliiketoiminnan kasvattamista ostamalla Tuusulan ja Karkkilan
kaukolämpöliiketoiminnat sekä Sysmän
kaukolämpöverkon.
Kekkilä-konserni
Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi
puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja
ja lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Yhtiöillä on tuotantoa
Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa.
Kekkilä-konsernin liikevaihto oli tammihuhtikuussa 35,0 (35,7) miljoonaa euroa.
Kauden liiketulos oli 3,3 (1,7) miljoonaa
euroa. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyy
kertaluonteisia eriä yhteensä –1,5 miljoonaa
euroa.
Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto
tammi–huhtikuussa oli 19,9 (20,5) miljoonaa euroa. Ammattiviljelijä-liiketoiminnan
liikevaihto kasvoi 0,4 miljoonalla eurolla
ollen 10,9 (10,5) miljoonaa euroa. Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto
säilyi 2,1 (2,1) miljoonaa euroa haastavasta
markkinatilanteesta huolimatta. Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 1,1
(1,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun
on vaikuttanut Varkauden kompostointiliiketoiminnan myynti sekä kiristynyt kilpailu
jätteidenkäsittelymarkkinalla.
72
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Kekkilä-konsernin koko tilikauden
liikevaihto oli 87,1 (95,7) miljoonaa euroa.
Kuluttajaliiketoiminnan osuus liikevaihdosta
oli 40,6 (48,6) miljoonaa euroa, ammattiviljelysegmentin 27,0 (26,1) miljoonaa
euroa, viherrakentamisliiketoiminnan 12,9
(14,2) miljoonaa euroa ja ympäristöhuoltoliiketoiminnan 4,4 (5,5) miljoonaa euroa.
Liikevaihdon laskuun vaikutti ennen kaikkea
kahden myyntisesongin ajoittuminen vertailutilikaudelle kuluttajaliiketoiminnassa.
Lisäksi talouden taantuma näkyy kuluttajakysynnän sekä viherrakentamisinvestointien
laskuna. Ammattiviljelyliiketoiminnassa
liikevaihto kasvoi erityisesti Latinalaisessa
Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa, missä
myös kokonaismarkkinanäkymät ovat hyvät.
Euroopan markkinatilanne on haastava.
Kekkilä-konsernin koko tilikauden liiketulos
oli 1,1 (0,9) miljoona euroa sisältäen kertaeriä –1,5 miljoona euroa.
Tilikauden aikana Kekkilä-konsernin
liiketoimintaa suunnattiin ydinliiketoimintoihin myymällä pakkaamattomien ammattiviljelytuotteiden liiketoiminta Ruotsissa
Weibuls Horto AB:lle. Kekkilä-konsernin
ruotsalainen tytäryhtiö, Hasselfors Garden
AB jatkaa tuotteiden valmistusta sopimusvalmistajana. Suomessa Kekkilä Oy myi
Mikkelin kompostointilaitoksen Metsäsairila
Oy:lle, mutta jatkaa kompostointilaitoksen
operaattorina.
Vapo Timber Oy
Vapo Timber Oy:n liiketoimintaan kuuluvat
Lieksan ja Nurmeksen sahat.
Vapo Timber Oy:n liikevaihto oli tammihuhtikuussa 29,5 (40,6) miljoona euroa.
Kauden liiketulos oli –0,1 (–0,3) miljoona
euroa. Koko tilikauden liikevaihto oli 89,0
(140,4) miljoona euroa ja liiketulos 0,6 (–3,0)
miljoona euroa. Vertailuluvut sisältävät vielä
Hankasalmen sahan, joka myytiin tammikuussa 2014.
Lieksan ja Nurmeksen sahoilta toimitettiin sahatavaraa tammi-huhtikuussa
yhteensä 127 000 (138 000) kuutiometriä.
Koko tilikauden toimitukset olivat 376 000
kuutiometriä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisen 12 kuukauden aikana.
Muut toiminnot
Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus tilikauden liiketulokseen oli
–12,7 (–14,4) miljoonaa euroa. Liiketulos
sisältää kertaluonteisia eriä 3,1 (–7,0) miljoonaa euroa.
Muihin liiketoimintoihin sisältyy joulukuussa myyty Mustankorkea Oy sekä Forest
BtL Oy, jonka operatiivinen toiminta lakkautettiin vuoden 2014 aikana. Mustankorkean
osuus tilikauden liiketulokseen oli 1,8 (2,7)
miljoonaa euroa ja Forest BtL:n –0,6 (–5,0)
miljoonaa euroa.
Kassavirta, investoinnit ja rahoitus
Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,1
(19,4) miljoonaa euroa. Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 (76,5) miljoonaa euroa, käyttöpääoma lisääntyi pienentäen kassavirtaa
32,7 miljoonalla eurolla (vertailukauden
käyttöpääoma lisääntyi 33,5 miljoonaa
euroa).
Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit
olivat 88,4 miljoonaa euroa eli 225 prosenttia poistojen määrästä (49,7 miljoonaa euroa
100 prosenttia). Tilivuoden merkittävimmät
investoinnit kohdistuivat lämpöliiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa ja Ruotsissa,
energiatehokkuusinvestointeihin sekä turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen
ja uusien tuotantoalueiden valmisteluun
ja hankintaan. Bruttoinvestointeja kasvatti
myöskin 50 prosentin osuus Ruotsin uudesta
pellettiyhtiöstä Agroenergi Neova Pellets
AB:stä, johon sijoitettiin Vapon tytäryhtiön
Neova AB:n pellettiliiketoiminta. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen bruttoinvestoinnit
olivat 32,4 miljoonaa euroa, Puupolttoaineet
-liiketoiminta-alueen 18,3 miljoonaa euroa,
Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 31,3
miljoonaa euroa, Vapo Timber Oy:n 0,5
miljoonaa euroa ja Kekkilä-konsernin 4,2
miljoonaa euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 1,7 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 67,1 (14,8) miljoonaa euroa.
Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 393,1 (329,0) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiössä
olevan 5 miljoonan euron pääomalainan.
Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/EBITDA) 30.4.2015 oli
5,3 (4,4). Lyhytaikainen korollinen velka
oli 112,4 (92,0) miljoonaa euroa. Vapon
pitkäaikaisista korollisista veloista 51,6
prosenttia on omavaraisuuteen sidotun kovenanttiehdon piirissä, jonka ehdot täyttyivät
katsauskauden lopussa. Omavaraisuusaste
oli tilikauden lopussa 37,9 (40,2) prosenttia
ja nettovelkaantumisaste 128,7 (110,3) prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli
838,2 (786,9) miljoonaa euroa. Konsernin
nettorahoituserät olivat –13,5 (–17,2) miljoonaa euroa tilikaudella 1.1.2013 – 30.4.2014).
Nettorahoituserät olivat 2,8 (2,0) prosenttia
liikevaihdosta.
Muutokset organisaatiossa
Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun
strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaansa
koko energia-arvoketjussa. Tämän johdosta
aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet -liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä
yhdistetty yhdeksi Polttoaineet-liiketoimintaalueeksi, jota johtaa Pasi Koivisto. Markus
Hassinen jatkaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtajana ja Jyrki Vainionpää
Vapo Oy:n operatiivisena johtajana vastaten
Suomen ja Viron alueorganisaatioista.
Uuden Vapo Ventures -liiketoimintaalueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa
innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön
vahvuuksien pohjalta. Vapo Ventures -liiketoimintaa johtaa Mia Suominen.
Konsernin organisaatiorakennetta on
vuonna 2015 uudistettu holding-mallin
mukaisesti ja operatiivista toimintaa tukevia
hallinnollisia tehtäviä on viety lähemmäksi liiketoimintoja. Vapon johtamismallin
mukaisesti konsernin tytäryhtiöitä johtavat
niiden omat hallitukset. Vapon energialiiketoiminta muodostaa tiiviin kokonaisuuden,
73
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
jota ohjataan eri maayhtiöissä yhtenäisenä
toimintana liiketoimintojen väliset synergiat
maksimoiden. Tämän seurauksena Vapo
muuttaa raportointiaan tilivuodesta 2016
alkaen ja raportointisegmentit muodostavat
jatkossa erillisyhtiöt nykyisten liiketoimintaalueiden sijaan.
Konsernirakenteen muutokset
ja sisäiset yritysjärjestelyt
Vapo Oy osti 8.5.2014 Urjalassa sijaitsevan
Hanhisuon Kasvuturve Oy:n. Hankinta
kasvatti Lounaan alueen tuotantopinta-alaa
190 hehtaarilla vastaamaan alueen energiaja ympäristöturpeen kysyntään.
Vapon tytäryhtiö Neova AB hankki
2.6.2014 solmitulla sopimuksella 50 prosentin osuuden Ruotsissa toimivan Lantmännen AB:n omistamasta Agroenergi AB:stä
sijoittamalla siihen apportina pellettiliiketoimintansa. Agroenergi AB:n nimi muutettiin
Agroenergi Neova Pellets AB:ksi. Uusi yhtiö
on puupellettien markkinajohtaja Ruotsissa.
Yhtiön tulos yhdistellään Vapo-konsernin
tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Vapo Oy sopi jo vuonna 2012 Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille
ja kauppa saatiin päätökseen joulukuussa
2014.
Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors Garden AB:hen joulukuussa 2014.
Norjassa vuonna 2013 ostettu Höstekompaniet AS fuusioitiin osaksi Hasselfors Garden
AS:ää helmikuussa 2015.
Vapo Timber Oy toteutti 31.12.2014
liiketoimintasiirron, jolla Pohjois-Karjalan
sahausliiketoiminta eriytettiin yhtiön muusta
toiminnasta. Sahausliiketoiminta jatkui
1.1.2015 alkaen Vapo Timber Oy:n nimellä.
Alkuperäinen yhtiö jäi Vapo Oy:n kokonaan
omistamaksi tytäryhtiöksi nimellä Kuuhanka
Timber Oy. Yhtiö on fuusioitu emoyhtiöön
huhtikuussa 2014.
Vapon Puolan yhtiö lopetettiin keväällä
2015.
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Toimintaan sisältyvä
luontainen kausivaihtelu
Vuodenaikojen mukaan vaihteleva lämmitystarve tuo syklisyyttä Vapon energialiiketoimintaan. Ensimmäinen vuosikolmannes
toukokuusta elokuuhun keskittyy polttoaineiden tuotantoon ja hankintaan, kun taas
tilivuoden toinen vuosikolmannes käynnistää varsinaisen lämmityskauden ja polttoainetoimitusten määrä kasvaa. Tilikauden
viimeinen kolmannes on yhtiön lämmön,
sähkön ja polttoaineiden myynnin kannalta
vahvin jakso.
Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n
liiketoiminnat ovat myös alttiita kausivaihteluille parhaimman kysynnän ajoittuessa
kevääseen. Lisäksi yleinen taloudellinen
tilanne heijastuu sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen että rakentamisinvestointeihin
tuoden vaihtelua molempien yhtiöiden
tulokseen.
Vapo-konsernin henkilöstö keskimäärin:
5/2014–4/2015
1/2013–4/2014
Suomi
707
759
Muut maat
254
332
Yhteensä
961
1 091
5/2014–4/2015
1/2013–4/2014
Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin
Turvetuotteet
290
305
Puupolttoaineet
78
149
Lämpö ja sähkö
113
108
Kekkilä-konserni
248
227
170
Vapo Timber Oy
107
Muut
125
132
Yhteensä
961
1 091
Henkilöstö
Konsernin YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana
yhden kerran. Yhtiökohtaiset Vapo Oy:n ja
Kekkilä Oy:n YT-neuvottelukunnat kokoontuivat kaksi kertaa tilikauden aikana. Vapo
Timber Oy:n YT-neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa tilikauden aikana.
Vapo Oy myi Mustankorkea Oy:n
Jyväskylän kaupungille jo vuonna 2012,
mutta kauppa saatiin lopulliseen päätökseen
joulukuussa 2014. Kaupan mukana siirtyi
20 työntekijää, joista 19 vakituista.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan
panostukset tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015
olivat yhteensä 1,3 (7,3) miljoonaa euroa),
mikä on 0,3 (0,8) prosenttia liikevaihdosta.
Turvetuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnassa tilivuoden painopistealueina olivat
turvetuotannon ympäristöasioiden kehittäminen sekä turvetuotantomenetelmien operatiivinen kehittäminen. Luonnonmukaisia
puhdistusprosesseja hyödyntäviä vesienkä-
sittelymenetelmiä kehitettiin, tärkeimpänä
esimerkkinä MOF-projekti (Minimized Water Outflow). Projektissa aloitettiin tutkimus
jalostettujen pajujen haihdunnan hyödyntämisestä turvetuotannon vesienkäsittelyssä.
Lisäksi selvitettiin ja kokeiltiin myös muita
luonnonkasvillisuutta hyödyntäviä vesienpuhdistusmenetelmiä.
Vapon vuonna 2011 käynnistämä energiapuun aktiivituotantoprojekti yhteistyössä
Luonnonvarakeskuksen (ent. METLA),
VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa
päättyi alkuvuodesta 2015. Projektin tavoitteena oli tehokkaan ja ympäristöystävällisen
energiapuun aktiivituotantomenetelmän kehittäminen osaksi puupolttoaineiden raakaainereserviä, jossa yhdistyvät suonpohjien
hyötykäyttö ja tuhkan hyödyntäminen
lannoitteena. Projektissa saatuja lupaavia
tuloksia on jo päästy ottamaan osaksi päivittäistä toimintaa.
74
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa
Humusvesihankkeessa, joka päättyi vuoden
2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli
kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi maamineraaleja
käyttäen.
Kuluneelle kaudella päättyivät myös monivuotiset SulKa- ja SuHE-hankkeet, joissa
tutkittiin kuormituksen muodostumiseen
vaikuttavia tekijöitä ja kuormituksen hallintamenetelmiä sekä happamien sulfaattimaiden vaikutuksia turvetuotannossa. Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun
muassa VTT, Suomen ympäristökeskus,
Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Metsäntutkimuslaitos sekä alan konsulttitoimistot.
Bioenergia ry:n tilauksesta valmistuivat
uudet selvitykset turvetuotannon ominaiskuormituksesta sekä ylivirtaamatilanteiden
vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu. Molempien selvitysten tekijänä oli Pöyry Finland
Oy. Vapo osallistui molempien selvitysten
ohjausryhmätyöhön ja toimitti molempiin
kattavasti aineistoa.
Uutena tutkimusaiheena päättyneellä tilikaudella aloitettiin turpeen ja valumavesien
raskasmetallipitoisuuksien selvittämishanke.
Projekti toteutetaan turvealan yhteisprojektina. Hankkeeseen on saatu myös rahoitusta
Energiateollisuus ry:n Ympäristöpoolilta
vuosille 2015 ja 2016.
Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on
hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen
kokonaispalvelun Valmetilta. Tavoitteemme
on asentaa 30 automaattista mittalaitetta
vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä
hetkellä mittareita on asennettu turvetuotantoalueille 30 eri kohteeseen ja 3 mittaria
vertailukohteille ympäri Suomea. Kaikkiaan
21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla
verkkopalvelussa, joista kaksi tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei
ole. Jatkuvatoimiset mittalaitteet mittaavat
vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama
data on nähtävissä Valmetin verkkosivuilla
(www.valmet.com/ymparistodatapalvelu).
Turvetuotantomenetelmien sääriippuvuuden vähentämiseksi ja kuivatustehokkuuden
parantamiseksi kehitettiin tuotantoalueiden
ojitus- ja ojienpuhdistusmenetelmiä. Menetelmät parantavat tuotannon tehostumisen
ohella vesienkäsittelyn tehokkuutta. Palaturpeen tuotannossa tutkittiin palaturpeen kuivaustapoja ja aloitettiin uuden kokoojavaunun kehittäminen yhteistyössä Peatmax
Oy:n kanssa. Uusi PMK-15 -kokoojavaunu
parantaa pinta-aloiltaan pienten tuotantoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Ympäristövastuu
Tilikaudella 1.5.2014–30.4.2015 Vapo
jatkoi investointeja turvetuotannon ympäristösitoumusten toteuttamiseksi.
Vapo sai vuonna 2014 päätökseen kolmen
vuoden hankkeen vesienkäsittelymenetelmien tehostamiseksi, jonka seurauksena kaikki
yhtiön turvetuotantoalueet ovat parhaimman käytettävissä olevan teknologian (BAT)
mukaisia tulevalla tuotantokaudella. Lisäksi
noin 2 000 hehtaarin alueella päätettiin
lopettaa turvetuotanto. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia
jatkettiin tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat
vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella
kahden viikon välein, minkä lisäksi yhtiön
23 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti
kaikki tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät
tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna
2014 viranomais-tarkastuksia toteutettiin
noin 150 tuotantoalueella.
Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin.
Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön
ja Metsähallituksen kanssa. Sopimukseen
menneen tilikauden aikana päästiin 422
hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan.
Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan
siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan
vain ojitetuille turvemaille. Lisäksi Vapo
on sitoutunut siihen, että vuoden 2016
jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden
alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi
verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen
tilanteeseen. Tavoitteena on, että tuotannon
päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon tai ennallistetaan
mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten
toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas
vesi- ja Tarkkailut 100 -projektit, joiden
aikana tarkkaillaan noin 100 kohteessa
uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia
ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmat vuosille
2013–2014 laadittiin 7 200 hehtaarille,
joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun
mennessä pääosin toteutettu.
Vuonna 2014 jatkettiin logistiikan
ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksia, jonka kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja
kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma
henkilöstö. Koulutuksen suoritti tilikauden
aikana 47 henkilöä. Koulutus on osa Vapon
kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa
2012–2014.
75
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat
10,5 (13,1) miljoonaa euroa, jotka koostuivat
pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tehostamistoimenpiteistä.
Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset
ilman oman henkilöstön työpanosta olivat
yhteensä 21,4 (20,7) miljoonaa euroa. Ne
koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden
ylläpidosta ja kuormitustarkkailuista.
Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa 41 000 hehtaaria kesällä 2014 (43 000
hehtaaria kesä 2013). Uusia alueita saatiin
tuotantoon 1 238 (1 242) hehtaaria tilikauden loppuun mennessä. Tilikauden aikana
tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä
3764 (3195) hehtaaria.
Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin 4 185 (3 746) hehtaaria, josta myytiin
838 (1 299) hehtaaria. Alueita siirrettiin
metsitettäviksi 1 174 (791), pelloiksi 146
(296) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 250
(143) hehtaaria. Maanomistajille alueita palautettiin 1 777 (1 217) hehtaaria. Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta
aiheutuvien kustannuksiin varaudutaan
jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun,
vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja
muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset.
Vuonna 2014 Vapossa jatkettiin omien
voima- ja lämpölaitosten monivuotista
kehitysohjelmaa rikki- ja hiukkaspäästöjen
alentamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2014 merkittävin hanke oli investointi
Forssan voimalaitoksen savukaasupesuriin,
joka otettiin käyttöön syyskuussa. Seuraava
merkittävä investointi toteutetaan Sotkamon
voimalaitoksella, jossa modernisoidaan kattila ja investoidaan savukaasupesuriin.
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Merkittävät riskit ja
epävarmuustekijät
Regulaatioriskit
Poliittisella ja lainsäädännöllisellä ympäristöllä on selvä vaikutus Vapon liiketoimintoihin. Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen
energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä
riski on tiukentuvista tulkinnanvaraisista
säädöksistä aiheutuva ympäristölupien saannin epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotantoalueiden käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin
riittävässä määrin. Vapo on toteuttanut
viimeisten kolmen vuoden aikana 30 miljoonan euron investointiohjelman tuotantoalueiden ympäristönsuojeluun sekä tehostettuun vesienkäsittelyyn turvetuotannon
toimintaedellytysten turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vapo hakee ympäristölupia ja
avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston
hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian
linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan
muuttuneille ojitetuille turvemaille.
Jatkuvasti muuttuvat säännökset muodostavat regulaatioriskin, joka vaikeuttaa energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen vero laski vuoden
2015 alussa 3,40 euroon megawattitunnilta
samalla, kun metsähakkeen tuotantotukea
nostettiin 15,90 euroon megawattitunnilta.
Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen kotimaisten polttoaineiden kysyntää
tukemalla edellyttääkin turveveron laskemista suunnitellusti vuoden 2012 tasolle eli 1,90
euroon megawattitunnilta ensi vuonna.
Polttolaitosten päästörajoja tiukennetaan
osin tulkinnanvaraisten säännösten perusteella, jolloin viranomaisten lupapäätökset
perustuvat parhaan saatavissa olevan teknologian (BAT) vaatimuksiin. Nämä vaatimukset voivat syntyä asiantuntijatyön tuloksena,
joka ei perustu oikeisiin referenssilaitoksiin.
Väärin asetetut BAT-vaatimukset voivat
vähentää kotimaisten polttoaineiden käyttöä
merkittävästi.
Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden
kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa
ja Suomessa. Riippuen tulevien säännösten
sisällöstä, ne muodostavat uhkan puuperäisen energian käytölle.
Markkinariskit
Vapon polttoaine-, sahaus-, ja sähkön
tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä
markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan
ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja
saatavuuden osalta.
Pelletin kysyntä on kasvanut Euroopassa
vuosi vuodelta energiayhtiöiden korvatessa
fossiilisia polttoaineita puulla. Kysynnän
kasvu on lisännyt pelletin tuotantoa Euroopassa. Myös tuonti Euroopan ulkopuolelta
tulee kasvamaan, kun etenkin Yhdysvaltojen
arvioidaan lisäävän merkittävästi pellettituotantoaan. Markkinoiden kasvaessa raaka-aineen saatavuus ja hinta ovat avainasemassa
kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on
pyritty hallitsemaan kehittämällä logistisia
prosesseja ja asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun
kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien
laatutappioiden vähentämiseen.
Euroopan taloustilanne vaikuttaa
merkittävästi rakentamisinvestointeihin ja
sitä kautta sahatavaran kysyntään. Markkinoiden nopeaa elpymistä ei ole odotettavissa, minkä vuoksi sahat hakevat kasvua
myös päämarkkina-alueiden ulkopuolelta
erityisesti Aasiasta. Sahatavaran tuotantoa
optimoidaan joustavasti puulajikohtaisen
markkinatilanteen mukaan. Taloustilanne
vaikuttaa myös energian kysyntään.
Lämpö ja sähkö -liiketoimintaan vaikuttavat sähkö-, polttoaine-, sekä lämmitysmarkkinoiden kehitykset. Sähkön hinta Suomessa
säilyi matalalla tasolla tilikauden ajan
pienentäen sähkön myynnistä saatuja tuottoja. Polttoainemarkkinoilla öljyn hinnan
merkittävä aleneminen näkyi positiivisesti
kustannusten laskuna, mutta vaikutti heikentävästi myyntiin, kun asiakkaat lykkäsivät
76
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
päätöksiä öljyn korvaamisesta kotimaisilla polttoaineilla. Lämmitysmarkkinoilla
kaukolämmön kanssa kilpailevien lämmitysmuotojen kustannukset pysyivät pääosin
entisellä tasollaan, ja kaukolämpö säilytti
kilpailukykynsä. Uudet lämmitysmuodot, eri
lämmitysmuotojen yhdistelmät ja energian
säästö tulee ottaa huomioon kaukolämpöliiketoiminnan kehittämisessä.
Sääriskit
Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava
yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella
lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten
asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien
lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen.
Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana
sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden
ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä
laatuun.
Keväällä 2015 turvevarastot ovat ennätyksellisen korkealla tasolla hyvän turvetuotantokesän 2014 ja odotettua alhaisemman kysynnän johdosta. Vapo tavoittelee
toimitus- ja huoltovarmuuden turvaavia
varastoja, mutta tuottaa vain ennakoitua
kysyntää vasten. Tämä tarkoittaa joillakin
alueilla tuotantotavoitteen supistamista verrattuna vuoteen 2014. Tämän seurauksena
turveurakoitsijoiden hankkiminen tulevaisuudessa voi vaikeutua urakoitsijoiden
poistuessa markkinoilta. Tällä voi olla myös
pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen
kadotessa.
Vahinkoriskit
Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus,
omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä
ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista
pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla
havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida
hallita omin toimenpitein, vakuutetaan
mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuudessa tavoitteena on myönteisen työturvallisuuskulttuurin jatkuva edistäminen läpi
kaikkien toimintojen. Työturvallisuuden
osalta riskihavaintojen kokoaminen, turvallisuusohjeiden kuvaus ja toiminnan valvonta
sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen koulutus ovat olleet keskiössä. Painopiste
on siirtynyt paikallisen turvallisuusyhteistyön
varmistamiseen sekä vieläkin tinkimättömämpään johtamiseen turvallisuusasioissa.
Riskienhallinta on kaikkeen toimintaan
sisällytettyä tiedostettua ja järjestelmällistä
työtä. Vapo-konserni jatkoi ”Vahinkoriskien
hallinnan kehitysohjelmaa 2011–2016” yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena
on parantaa tietoisuutta olemassa olevista
tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen
riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapo-konsernin toimipaikoissa.
Myös Kekkilä-konsernin Turvaa työpaikkasi
-projekti jatkui, jonka tavoitteena on yleinen
turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi. Erityistä huomiota Kekkilässä on
kiinnitetty toiminnan korkean laadun varmistamiseen läpi koko tilaus-toimitusketjun.
Rahoitus- ja hyödykeriskit
Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille
eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida valuuttojen, korkojen ja hyödykkeiden
markkinahintojen muutoksista aiheutuvat
haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen
ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin
maksuvalmius. Pääasialliset rahoitusriskit
ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski.
Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää
riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä
ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia,
valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä
hyödykejohdannaisia.
Tulevaisuuden näkymät
Vapo-konserni on maailman suurin energiaja ympäristöturpeen tuottaja. Yhtiöllä on
merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana.
Poliittiset päätökset vaikuttavat olennaisesti
liiketoiminnan kannattavuuteen ja kykyyn
investoida.
Turpeen hintakilpailukyvyn odotetaan
hieman paranevan hyvästä varastotilanteesta johtuen. Öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta on kuitenkin samaan
aikaan laskenut, samoin hiilen hinta on
alhainen, joten jää nähtäväksi millaiseksi turpeen asema muodostuu alkaneella
tilikaudella. Hallitusohjelma toteutuessaan
parantaa turpeen ja puun kilpailukykyä.
Koko tilikauden tuloksen määrittää alkanut
turvetuotantokausi, talven lämmitystarve,
sähkön hinta ja kilpailevien polttoaineiden
hintakehitys. Turpeen näkymät kotimaisena
raaka-aineena ja merkittävänä kauppataseeseen vaikuttavana tekijänä tukevat turpeen
käyttöä tulevaisuudessa.
Puupolttoaineista ei myöskään ole odotettavissa niukkuutta alkavalla tilikaudella,
ja hintatason arvioidaan pysyvän ennallaan.
Pellettien markkinatilanne Euroopassa tulee
jatkumaan haastavana runsaasta tarjonnasta
johtuen. Kotimaassa pelletin käytön uskotaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina.
Lämpö ja sähkö -liiketoiminnassa
jatketaan tulevalla tilikaudella panostuksia
energiatehokkuuteen sekä tuotantorakenteen kehittämiseen korvaamalla tuontipolttoaineita kotimaisilla polttoaineilla.
Kekkilä-konsernin alkaneen tilikauden
liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan pysyvän vertailuvuoden tasolla. Kasvua haetaan
tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä
markkinoilla.
77
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Sahatavaramarkkinoilla vallitsee jo vuosia
jatkunut ylitarjontatilanne. Vapo Timber
Oy:n kannattavuuden kannalta olennainen
tavoite on ajaa molempia sahoja normaalikapasiteetilla, mutta samalla varmistaa kyky
reagoida nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Raakapuuta uskotaan olevan
saatavissa tarvetta vastaavasti ja raakapuun
hintojen oletetaan laskevan lievästi.
Vapo saavutti menestyksekkäästi vuonna
2011 annetut ympäristösitoumuksensa.
Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016
jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden
alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi
verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen
tilanteeseen.
Hallinto 1.5.2014–30.4.2015
Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat
Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto,
hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden
hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n
hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja
palkitsemisvaliokunnan.
Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii
konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus
nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat
Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo
Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi
Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat.
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Hallituksen kokoonpano
1.5.2014-30.4.2015
Puheenjohtaja
KTM Juho Lipsanen
Varapuheenjohtaja
toimitusjohtaja Perttu Rinta
Jäsenet
toimitusjohtaja Risto Kantola
toimitusjohtaja Hannu Linna 27.8.2014 alkaen
tekniikan tohtori Pirita Mikkanen 27.8.2014 alkaen
johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa
toimitusjohtaja Arto Sutinen 27.8.2014 saakka
johtaja Marja Tuderman 18.6.2014 saakka
Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11
kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 97. Hallitus on tehnyt
toiminnastaan itsearvioinnin. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM
Juho Lipsanen (puheenjohtaja 16.9.2014
saakka, jonka jälkeen jäsen) ja jäseninä
toimitusjohtaja Risto Kantola, toimitusjohtaja Arto Sutinen (27.8.2014 saakka) ja
johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa
(16.9.2014 lähtien puheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden aikana
kaikkiaan kuusi kertaa, läsnäoloprosentti
oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat
tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta
(puheenjohtaja 16.9.2014 saakka, jonka
jälkeen jäsen) ja jäseninä johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (16.9. saakka),
Marja Tuderman (18.6.2014 saakka) sekä
toimitusjohtaja Hannu Linna (puheenjohtaja 16.9.2014 lähtien). Tarkastusvaliokunta
kokoontui seitsemän kertaa, läsnäoloprosentti
oli 100.
Hallintoneuvosto 1.5.2014-30.4.2015
kansanedustaja Pentti Oinonen (6.11.2014 saakka)
Puheenjohtaja
kansanedustaja Pirkko Mattila (24.11.2014 alkaen)
Varapuheenjohtaja
tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki
Jäsenet
kansanedustaja Antti Kaikkonen
professori Eero Kubin
kansanedustaja Esko Kurvinen
kansanedustaja Jukka Kärnä
maanviljelijä, maaseutuyrittäjä Tommi Lunttila
kansanedustaja Janne Sankelo
kansanedustaja Anni Sinnemäki (13.1.2015 saakka)
talouspäällikkö Tiina Snicker
Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 1.7.2014 alkaen
Matti Hyvönen, ylemmät toimihenkilöt (Reijo Savolainen)
Marko Kokkarinen, metsäalan asiantuntijat METO (Hanna Hynninen)
Timo Pennanen, turve- ja pellettityöntekijät
(Jukka Kortesmaa)
Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli 88.
78
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2015
Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja
Torbjörn Claesson, toimitusjohtaja, Neova AB
Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö, Vapo Oy
Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Polttoaineet, Vapo Oy
Jyrki Vainionpää, COO
Suvi Kupiainen, CFO, Vapo Oy
Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy
Kari Poikolainen, yrityssuunnittelujohtaja, Vapo Oy
Matti Puuronen, toimitusjohtaja, AS Tootsi Turvas
Mia Suominen, liiketoimintajohtaja, Vapo Ventures, Vapo Oy
Juhani Ylä-Sahra, toimitusjohtaja, Vapo Timber Oy
Sari Rämö, toimitusjohtaja, Kekkilä Oy
Tilintarkastaja 30.4.2015
Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab
päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari
Eskelinen.
Vapo Oy:n osakepääoma
ja omistus
Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita
on kaikkiaan 30 000 kappaletta. Osake
oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa,
ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Jos yhtiön osake siirtyy
muulle kuin sellaiselle yhtiön ulkopuoliselle
taholle, joka on osakeyhtiölain kahdeksannen luvun 12 pykälän mukaisessa konsernisuhteessa yhtiön osakkeenomistajaan, on
yhtiön osakkeenomistajalla oikeus lunastaa
siirtynyt osake. Mikäli useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan,
osakkeet jaetaan lunastukseen halukkaiden
kesken heidän omistamiensa osakkeiden
mukaisessa suhteessa. 30.4.2015 Vapo Oy:n
osakepääoma oli 50 456 377,90 euroa.
Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen
Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen
valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia
(15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat
Oy 49,9 prosenttia (14 970 osaketta).
Hallituksen esitys
voittovarojen käytöstä
Hallitus ehdottaa 7.9.2015 kokoontuvalle
yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden
voitto, 26 264 414,52 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia
varoja 182 512 292,71 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös,
että tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 jaetaan
osinkoa 12,0 miljoonaa euroa eli 400,00
euroa osakkeelta.
79
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitilinpäätös 2015, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa
LIIKEVAIHTO
Liitetieto
1.5.2014–30.4.2015
1.1.2013–30.4.2014
2
486 856
847 393
43 696
15 180
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
Valmistus omaan käyttöön
583
2 979
5
12 514
21 474
2 160
–2 767
Materiaalit ja palvelut
6
–268 506
–453 315
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
7
–58 626
–86 474
Poistot
8
–39 263
–54 186
Arvonalentumiset
8
–736
–3 845
Liikearvon arvonalentuminen
8
0
–1 598
Liiketoiminnan muut kulut
9
–141 825
–234 830
36 854
50 011
Liiketoiminnan muut tuotot
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot
10
5 307
6 836
Rahoituskulut
10
–18 838
–23 995
23 322
32 904
–3 564
–10 155
19 758
22 697
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA
Tuloverot
11
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT:
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä
–1 353
–1 508
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
18 405
21 189
Emoyhtiön osakkeenomistajille
18 518
20 751
Määräysvallattomille omistajille
1 240
1 947
19 758
22 697
Emoyhtiön osakkeenomistajille
17 644
19 310
Määräysvallattomille omistajille
761
1 880
18 405
21 189
Tilikauden voiton jakautuminen:
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
80
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
617
692
30 000
30 000
Konsernitase
1 000 euroa
Liitetieto
30.4.2015
30.4.2014
Aineettomat hyödykkeet
12
12 714
10 743
Liikearvo
12
5 842
10 060
Maa- ja vesialueet
13
46 263
44 415
Rakennukset ja rakennelmat
13
52 085
55 720
Koneet ja kalusto
13
130 955
125 289
Muut aineelliset hyödykkeet
13
203 384
182 355
Keskeneräiset hankinnat
13
57 988
59 377
Osuudet osakkuusyhtiöissä
14
24 459
3 934
Myytävissä olevat sijoitukset
15
7 595
7 621
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset
16
3 296
10 899
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
17
346
346
Laskennalliset verosaamiset
18
1 759
547
546 686
511 305
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
19
182 068
140 132
Myyntisaamiset ja muut saamiset
20
103 419
97 938
1 857
803
4 147
303
291 491
239 176
0
36 396
838 177
786 878
Osakepääoma
50 456
50 456
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
30 099
30 152
Muuntoerot
-2 324
-1 565
Kertyneet voittovarat
225 921
221 160
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus
304 151
300 203
Tuloverosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
21
Lyhytaikaiset varat yhteensä
3
Myytävänä olevat varat
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Määräysvallattomat omistajat
22
Oma pääoma yhteensä
1 210
4 987
305 362
305 191
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
17
16 773
16 377
Pitkäaikaiset korolliset velat
23
295 691
248 270
Muut pitkäaikaiset velat
24
5 735
3 933
Varaukset
25
10 349
10 997
328 548
279 577
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat
23
112 439
91 969
Ostovelat ja muut velat
26
91 037
84 054
792
12 058
204 268
188 081
0
14 030
838 177
786 878
Tuloverovelat
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat
3
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
81
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa
30.4.2015
30.4.2014
19 758
22 697
39 999
59 629
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot ja arvonalentumiset
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(–) / tappioista (+)
–2 160
2 767
Rahoitustuotot ja -kulut
13 531
17 159
Tuloverot
Muut oikaisut
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä
3 564
10 155
–5 522
–3 766
49 412
85 943
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
–43 258
–18 046
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
276
–9 552
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
108
–3 107
–526
–630
–43 401
–31 335
–7 909
–9 200
Varausten muutos
Käyttöpääoman muutos yhteensä
Maksetut korot
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
Liiketoiminnan rahavirta
301
490
–262
–1 451
–16 443
–2 707
1 458
64 438
–67 819
–64 414
6 313
29 254
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
–362
–752
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
3 695
11 000
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet
Investoinnit muihin sijoituksiin
–7 272
Luovutustulot muista sijoituksista
38
1 388
Myönnetyt lainat
–22
–7 582
Lainasaamisten takaisinmaksut
305
314
Saadut osingot
Investointien rahavirta
2 441
13
–55 413
–38 050
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)
–25 975
–13 802
Pitkäaikaisten lainojen nostot
144 594
104 484
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
–48 824
–113 740
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut
–390
–1 341
–12 239
–11 265
Rahoituksen rahavirta
57 166
–35 662
Rahavarojen muutos
3 211
–9 275
Maksetut osingot
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarojen muutos
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
Yritysjärjestelyjen rahavarat
82
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
303
8 674
3 211
–9 275
633
900
4 147
303
0
–5
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1 000 euroa
OMA PÄÄOMA 1.5.2014
Osakepääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot
Voittovarat
Yhteensä
Määräysvallatt.
omistajat
Yhteensä
50 456
0
30 153
–1 565
221 159
300 203
4 987
305 191
–12 000
–12 000
–239
–12 239
18 405
17 645
761
18 406
52
52
–21
31
–1 080
–1 134
–616
–616
–4 278
–4 894
304 151
1 210
305 362
Yhteensä
Oman pääoman muutokset
Osingonjako
Laaja tulos yhteensä
–760
Muut muutokset
Laskennallisten verojen osuus
Muut muutokset
–54
Tytäryhtiöomistuksien muutokset
OMA PÄÄOMA 30.4.2015
1 000 euroa
OMA PÄÄOMA 1.1.2013
–1 134
50 456
0
30 099
–2 325
225 921
Osakepääoma
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Muuntoerot
Voittovarat
Yhteensä
Määräysvallatt.
omistajat
50 456
0
29 936
–124
210 502
290 771
3 967
294 738
–10 000
–10 000
–860
–10 860
20 751
19 310
1 880
21 190
Oman pääoman muutokset
Osingonjako
Laaja tulos yhteensä
–1 441
Muut muutokset
Laskennallisten verojen osuus
Muut muutokset
OMA PÄÄOMA 30.4.2014
218
50 456
0
Aikaisempia kausia koskeva ympäristövelvoitevarauksen
muodostamisperiaatteen muutos
Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turvetuotantoalueiden jälkihoitoa varten muodostettavan varauksen laskentakäytäntöä. Aiemmin laskenta sisälsi pakollisten ympäristöluvista
tai muista sopimuksellisista velvoitteista aiheutuvien kulujen lisäksi
myös vapaaehtoiset tuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvät kustannukset. Uudistetun periaatteen
mukaisesti varaukseen sisällytetään pelkästään pakolliset jälkihoitokustannukset ja vapaaehtoiset kustannukset investoidaan niitten
toteutumishetkellä.
Konsernitilinpäätöksessä muodostetusta varauksesta lasketaan
konsernin omistamiin maa-alueisiin kohdistuva varauksen osuus,
joka kirjataan IFRS-periaatteiden mukaisesti muiden aineellisten
30 153
–1 565
15
15
15
–110
108
108
221 159
300 204
4 987
305 191
käyttöomaisuushyödykkeitten hankintamenon lisäykseksi. Kyseisestä lisäyksestä tehdään poistoja jälkihoitotoimenpiteiden toteutumisen myötä.
Muutosten vaikutus näkyy avaavan taseen 1.1.2013 luvuissa: omassa
pääomassa kertyneitä voittovaroja on oikaistu 6,284 miljoonaa euroa,
pitkäaikaisia varauksia -6,746 miljoonaa euroa, aineellisia hyödykkeitä
1,201 miljoonaa euroa ja laskennallista verosaamista -1,663 miljoonaa
euroa. Vertailutilikauden tiedot on muutettu vastaavasti, eli vertailutilikauden muutos 274 000 tulee tuloslaskelman laajan tuloksen kautta.
Muutos pienentää liiketulosta 51 000 ja vähentää tilikauden laskennallisia veroja 326 000.
Vertailutiedot on oikaistu tilinpäätöksen lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon.
83
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin tunnusluvut 2010–2015, IFRS
Milj. euroa
2010
2011
2012
04/2014
04/2015
Liikevaihto
486,9
719,5
705,0
652,9
847,4
Kasvu %
25,4
–2,0
–7,4
29,8
0,0
Käyttökate EBITDA
91,1
45,4
52,1
110,8
74,7
% liikevaihdosta
12,7
6,4
8,0
13,1
15,3
–39,3
Poistot
–43,9
–46,2
–42,0
–54,2
Arvonalentumiset
–6,3
–37,5
–0,6
–3,8
–0,7
Liikevoitto EBIT
41,2
–38,4
9,1
50,0
36,9
% liikevaihdosta
5,7
–5,5
1,4
5,9
7,6
37,6
Liikevoitto ennen arvonalentumisia
47,5
–1,0
9,7
53,9
% liikevaihdosta
6,6
–0,1
1,5
6,4
7,7
Nettorahoituserät
0,8
–8,3
–6,4
–17,2
–13,5
42,0
–46,7
2,7
32,9
23,3
–10,1
9,6
3,5
–10,2
–3,6
31,9
–37,1
6,1
22,7
19,8
Sijoitetun pääoman tuotto %
5,7
–5,3
1,3
3,8
5,4
Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia %
6,6
–0,1
1,4
4,4
5,5
722,1
728,9
680,6
671,4
687,0
1,0
1,0
1,0
0,9
0,7
181,9
165,7
125,6
130,4
164,3
25,3
23,5
19,2
21,9
33,7
Sidottu pääoma vuoden lopussa
772,5
713,7
667,7
659,4
713,2
Käyttöpääoma vuoden lopussa
212,4
156,0
116,9
144,2
176,9
Bruttoinvestoinnit
80,9
94,5
48,0
65,0
88,4
% liikevaihdosta
11,2
13,4
7,4
7,7
18,1
1,8
2,0
1,1
1,2
2,3
Voitto/tappio ennen veroja
Verot
Tilikauden tulos
Sidottu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman kiertonopeus
(liikevaihto / sidottu pääoma keskimäärin)
Käyttöpääoma keskimäärin
Käyttöpääoma keskimäärin % liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit / poistot
Käyttökate
91,1
45,4
52,1
110,8
74,7
+/– Käyttöpääoman muutos
–29,2
56,4
39,1
–27,4
–32,7
– Nettoinvestoinnit
–74,6
–81,2
–26,9
–21,6
–67,1
Vapaa kassavirta ennen veroja
–12,7
20,6
64,4
61,9
–25,1
Taseen loppusumma
919,2
862,0
801,2
786,9
838,2
Oma pääoma
340,5
285,5
294,7
305,2
305,4
Oma pääoma keskimäärin
333,7
326,4
296,8
300,5
297,4
Korolliset velat
422,2
422,8
368,2
340,2
408,1
Korolliset nettovelat
414,8
416,7
355,9
329,0
393,1
37,7
34,1
37,7
40,2
37,9
Omavaraisuusaste %
Nettovelkaantumisaste %
119,5
145,8
120,7
110,3
128,7
Korollinen nettovelka/käyttökate
4,6
9,2
6,8
4,4
5,3
Maksuvalmius
1,5
1,3
1,1
1,3
1,4
Oman pääoman tuotto %
9,6
–11,4
2,1
1,3
6,6
Osingonjako
15,0
0,0
10,0
12,0
0,0
Osinko % tuloksesta *
48,7
0,0
187,5
52,9
0,0
Henkilöstö keskimäärin
1 333
1 226
1 154
1 091
961
30 000
30 000
30 000
30 000
30 000
1 027
0
178
683
617
11 290
9 164
9 483
9 763
10 138
500
0
333
400
0
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, euroa *
Oma pääoma/osake, euroa
Osinko/osake, euroa
* = emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta
04/2014 tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kk
84
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on muutettu:
Keskimääräiset tasearvot on laskettu koko vuoden keskiarvona (5 pisteellä) entisen avaavan ja päättävän taseen keskiarvon sijaan.
Sijoitetun pääoman laskentakaava on muutettu.
EBITDA
=
Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset +/– Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista
Käyttöpääoma
=
Vaihto-omaisuus + Toimialojen korottomat saatavat – Korottomat velat
Sidottu pääoma
=
Toimialojen investoinnit + Käyttöpääoma
Sidotun pääoman kiertonopeus
=
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROIC)
=
Oman pääoman tuotto-%
=
Maksuvalmius
=
Omavaraisuusaste %
=
Korolliset nettovelat
=
Nettovelkaantumisaste %
=
Vapaa kassavirta ennen veroja
=
EBITDA +/– käyttöpääoman muutos – nettoinvestoinnit
Tulos / osake
=
Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta / Osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma / osake
=
Emoyhtiön omistajien oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä
Osinko / osake
=
Tilikauden osingonjako / Osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos %
=
100 * osinko/osake / tulos/osake
Liikevaihto liukuva 12 kk
Sidottu pääoma (keskimäärin)
Liikevoitto liukuva 12 kk
Sidottu pääoma (keskimäärin)
Voitto ennen veroja liukuva 12 kk – tuloverot
(Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat) keskimäärin
x 100
x 100
Lyhytaikaiset korottomat saatavat
Lyhytaikaiset korottomat velat
Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100
Korolliset velat – korolliset lainasaamiset – rahavarat
Korolliset nettovelat
Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat
85
Vapo 1.5.2014–30.4.2015
x 100
Tutustu Vapon vastuulliseen toimintaan myös
GRI-yritysvastuuraportissamme!
Vapo kehittää vuosittain vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä
entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan kehitystä ja
vaikutuksia.
GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen, laajasti käytetty
vastuullisuusraportoinnin ohjeisto. GRI:n tavoitteena on auttaa olennaisten raportoitavien
asioiden määrittelyssä sekä lisätä vastuullisuusraporttien vertailtavuutta tunnuslukujen ja
määrämuotoisten sisältövaatimusten avulla.
Vapon yritysvastuuraportit sekä lisää tietoa toiminnastamme löydät verkkosivuiltamme
vapo.fi/yritysvastuu