Vapon vuosi
Vapon vuosi 1.5.2014– 30.4.2015 Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Sisältö KATSAUKSET 2 6 8 LIIKETOIMINNAT TILINPÄÄTÖS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ 18 LIIKETOIMINNAT 58 TILINPÄÄTÖS 20 Vapon liiketoiminta lyhyesti 60 Tilikausi lyhyesti Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa 22 Vapo Polttoaineet 62 Vapo Oy:n hallitus 26 Vapo Lämpö ja sähkö 64 Hallintoperiaatteet 32 Vapo Ympäristöturpeet 68 Riskienhallinta 34 Vapo Timber Oy 69 Hallituksen toimintakertomus 36 Kekkilä-konserni 80 Konsernitilinpäätös 40 Vapo Ventures 80 Konsernin tulos 42 Vapo Clean Waters 81 Konsernitase 44 VASTUULLISUUS 82 Konsernin rahavirtalaskelma 46 Henkilöstö 83 48 Vapon verojalanjälki 84 50 Vapon vastuullisuus sitoumukset Laskelma oman pääoman muutoksista Konsernin tunnusluvut 2010–2015 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 10 Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa 12 Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta 14 Vapon strategia 85 Vapo: Tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta sekä puusta Lukijalle Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapokonsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timber Oy:n sahatavara sekä muun muassa Kekkilä- ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Vapon uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle toimintamme tuo lisäarvoa. Asiakkaamme ovat mukana myös vuosikertomuksessamme kertomassa kokemuksiaan Vaposta kumppanina. Lisää tietoa Vaposta ja toiminnastamme löytyy yritysvastuuraportistamme, yhtiön internetsivuilta sekä raportin QR-koodien takaa avautuvista toimintaamme esittelevistä videoista. Mukavia hetkiä Vapon parissa! Jaakko Silpola, päätoimittaja Vapo Oy PL 22, 40101 Jyväskylä Yrjönkatu 42 40100 Jyväskylä Puhelin: 020 790 4000 Faksi: 020 790 5601 Sähköposti: [email protected] www.vapo.fi @vapoenergia Tapahtumia vuosilta 2014/ 2015 44 28 Vapo tuottaa lähienergiaa paikallisesti Otamme vastuullisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme 40 Uusia liiketoimintoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä 14 Tavoitteena olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa VAPON LIIKEVAIHTO 1.5.2014–30.4.2015 Polttoaineet Lämpö ja sähkö miljoonaa euroa miljoonaa euroa 208,0 94,2 Kekkilä-konserni Vapo Timber Oy miljoonaa euroa miljoonaa euroa Yhteensä 87,1 89,0 Muut 8,6 miljoonaa euroa 486,9 miljoonaa euroa 1 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vapon liikevaihto supistui, mutta tulos kehittyi positiivisesti. 2 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta pitää turpeen kilpailutilanteen haastavana. Takanamme on koko toimialalla haastava vuosi. Sen aikana Vapo-konsernin liikevaihto supistui, mutta tuloksemme kuitenkin kehittyi oikeaan suuntaan. Ilahduttavaa oli, että kaikki liiketoimintamme tuottivat positiivisen liiketuloksen. Vapo-konsernin liikevoitto oli 36,9 miljoonaa euroa. Tulos ylitti niukasti omistajien asettaman tavoitteen. Konsernin operatiivinen kassavirta oli negatiivinen 25,1 miljoona euroa. Tähän vaikuttivat varastotasojen kasvu sekä investoinnit lämpölaitoksiin Tuusulassa, Karkkilassa sekä Åstorpissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Vapo hankki omistukseensa Sysmän kaukolämpöverkon. Lämpöä Vapo on tuottanut Sysmän verkkoon vuosien ajan. Vaposta maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa Päivitimme konsernin strategian viime syksyn aikana. Kiteytettynä yhteen lauseeseen strategia kuvaa tahtoamme tuoda asiakkaille etua olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Täydennämme strategiaamme keskeisillä linjauksillamme. Niissä sitoudumme toimimaan vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen, lisäämään paikallista taloudellista hy- vinvointia ja kehittämään Vapoa työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä. Vapo on tänä päivänä laajasti määriteltynä monipuolinen energiayhtiö, jolla on myös muita liiketoimintoja. Ydinliiketoiminnasta haettavien synergiaetujen lisäksi kehitämme merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n omistaja-arvoa. Viime vuoden aikana olemme tiivistäneet toiminnallisia synergioita energialiiketoiminnoissa sekä lisänneet operatiivista itsenäisyyttä Vapo Timber Oy:ssä ja Kekkilä-konsernissa. Toimitusvarmuus asiakaslupauksen ydin Energialiiketoiminnassa asiakaslupauksemme ydin on toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden ohella asiakkaamme hyötyvät kokemuksestamme polttoaine- ja lämpöratkaisujen yhdistämisessä. Vapon kasvualueet pohjautuvat nykyisiin kilpailuetuihimme. Tärkeässä roolissa ovat tuotekehitys ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen. Yhtiössä olevien osaamisten ja kilpailuetujen pohjalle perustimme erillisen Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen. Ensimmäinen Vapo Venturesin startup-hanke 3 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 on Clean Waters, jonka visiona on olla luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen edelläkävijä Suomessa. Turpeen tuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta viime kesänä hyvä. Tuotantotavoitteesta saatiin Suomessa korjattua yli 80 prosenttia eli noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Turpeella haastava kilpailutilanne Lämmityskausi oli jälleen normaalia lämpimämpi, mistä johtuen polttoaineiden varastotasot kasvoivat sekä turpeessa että puussa ja pelletissä. Tilikauden lopussa uuden tuotantokauden alkaessa varastoissa oli energiaturvetta noin puolentoista vuoden käytön verran. Syksyllä 2014 turpeen verotaso oli 4,9 euroa megawattitunnilta ja tämän vuoden alusta veroa laskettiin 3,4 euroon megawattitunnilta. Toivottavaa on, että vero laskee aiemmin suunnitellun mukaisesti ensi vuoden alussa vuoden 2012 tasolle, eli 1,9 euroon megawattitunnilta. On selvää, että kivihiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi turpeen kilpailutilanne säilyy nykyisellä verotasolla erittäin haastavana eikä myyntimäärien kasvattaminen ole mahdollista. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Ympäristölupauksemme mukaisesti kaikki Vapon tuotantoalueet ovat parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä. Syksyllä Helen Oy ja Vapo sopivat puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksille. Toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa hyvin merkittäviä. Pelleteillä korvataan ulkomailta tuotavaa kivihiiltä. Vapo suhtautuu työturvallisuuteen vakavasti: se on keskeisessä roolissa kaikessa toiminnassa. Paras vesienkäsittelytekniikka kaikille tuotantosoille Vapo julkisti vuonna 2011 laajan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa ja toimintamme avoimuutta. Vesistövaikutusten kannalta keskeisintä oli, että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti 60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin 9 000 hehtaarin tuotantoalalla. Viime vuoden lopussa tämä mittava urakka saatiin päätökseen. Yhteensä sitoumusten toteuttamiseen käytettiin Vapossa lähes 30 miljoonaa euroa vuosina 2012–2014. Vapo on julkaissut uuden Suomme Netissä -verkkopalvelun. Palvelun tavoitteena on lisätä avoimuutta ja tietämystä turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Palvelussa kenellä tahansa asiasta kiinnostuneella on mahdollisuus tarkastella Vapon turvetuotantoalueiden sijaintia, vesienkäsittelymenetelmiä ja kuormitustietoja. Sivustolla esitellään myös havainnollisesti eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain. 4 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Teemme nuorekkaalla otteella töitä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Etenemistä työturvallisuudessa Vaikka tapaturmataajuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jäimme vielä Nolla tapaturmaa -tavoitteestamme. Teemme joka päivä työtä saavuttaaksemme tavoitteen sekä ollaksemme toimialan parhaiden joukossa. Jatkamme vuonna 2015 työturvallisuutta kehittäviä toimenpiteitä ja viemme yhteisiä toimintatapoja eteenpäin jokaisessa toimintamaassa ja kaikissa liiketoiminnoissa. Tammikuussa tänä vuonna Vapo ohitti 75 vuoden rajapyykin. Rautatiehallituksen puutavaratoimistosta on tultu eteenpäin melkeinpä yksi ihmisikä ja matkan varrella Vapo on taipunut moneksi. Teemme nuorekkaalla otteella töitä nöyrästi markkinoilla, jotka muuttuvat nopeasti. Tilikaudelle 2016 näkymät ovat haastavat monestakin yksittäisestä syystä. Vapo kohtaa haasteellisen ajan kuitenkin vahvempana kuin pitkään aikaan. Vapon henkilöstön työtyytyväisyys on jo useamman vuoden ollut korkealla tasolla. Ylitämme vertailuryhmän useimpien mitattujen indeksien osalta. Korkea henkilöstötyytyväisyys näkyy myös asiakastyössä. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiosta hyvän tuen asiakaspalvelutehtävän hoitamiseksi. Haluan kiittää henkilöstöämme hyvästä työstä ja tuesta. Kiitän yrittäjiämme, asiakkaitamme ja sidosryhmien edustajia sujuvasta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Tähän sitoudumme vahvasti myös jatkossa. Käymme jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiolta tarvitsemansa tuen. Tomi Yli-Kyyny 5 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kuvaaja: Matti Uimonen 6 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Toimintaympäristö Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa ja päästöoikeuksien halutaan kallistuvan. Suomessa polttoainemarkkinat ovat arvaamattomassa tilassa. Ympäristöluvitus on hidasta. Vapo sopeutuu ja haluaa muuttua maailman parhaaksi lähienergian arvoketjun osaajaksi. Suomessa on tavattu 62 erilaista sudenkorentojen lajia. Litteähukankorentoa (Libelulla depressa) tavataan Suomessa maan eteläosissa. Muutos kuuluu sudenkorennon elämään. Korennon toukkavaiheeseen liittyy nahan luominen useita kertoja samalla kun korento kasvaa. Muodonmuutoksessa täysikokoiseksi kasvanut toukka kuoriutuu aikuiseksi. 7 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa, kun kansantalouden kasvu ja energian lisätarve keskittyvät nouseviin talouksiin. Maailman energiamarkkinoille on liuskekaasun ja -öljyn sekä uusiutuvan energian tukien myötä tullut uusia energiatuotteita ja energian hinta on laskenut. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla on ylikapasiteettia. Energia on nostettu EU:n kilpailukyvyn ytimeen ja keskustelu huoltovarmuudesta on Ukrainan kriisin myötä kiihtynyt. Kansainväliset kriisit vaikuttavat välillisesti Yksittäiset sodat arabimaissa ovat laskeneet maailman öljyntuotantoa noin seitsemän prosenttia, ilmenee Liina Hukkisen selvityksestä kriisitilanteiden vaikutuksesta EU:n energiaturvallisuuteen. Ukrainan kriisi on johtanut EU:ssa ajatukseen Energiaunionista, jossa yksi tavoitteista on riippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Päästöoikeuksien markkinoihin puututaan Euroopan Unionin laajuinen päästöoikeuskauppa aiheuttaa energiamarkkinoille poliit- tista riskiä. Tämä puolestaan aiheuttaa riskin hiilivuodosta eli teollisuuden siirtymisestä päästökauppa-alueen ulkopuolelle. Markkinavakausvarannolla halutaan puuttua päästöoikeusmarkkinoihin. EU-jäsenmaissa vallitsevan laman myötä päästöoikeuksia on kertynyt markkinoille ja niitä on tarkoitus imeä markkinoilta pois vakausvarantoa käyttämällä. Tällöin päästöoikeuksien hinnan oletetaan nousevan 2020-vuosikymmenen alkuvuosina. Öljy ja kivihiili halpaa Kivihiilen, maakaasun ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat lähihistoriaan verrattuna alhaisella tasolla. Tähän vaikuttavat niin arabimaiden korkealla pysyneet öljyn tuotantomäärät kuin Pohjois-Amerikan liuskeöljyn- ja -kaasuntuotanto. Ilman ennaltaarvaamattomia kriisejä öljyn hinta pysynee alhaisella tasolla useamman vuoden ajan. Paavo Suni (ETLA) on arvioinut, että Venäjän talous heikkenee lisää ja maan bruttokansantuote voi kasvaa vain niukasti. 8 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Itäisen Euroopan epävarma tilanne on korostanut omavaraisuuden merkitystä. Päästöoikeuden hinnan arvioidaan nousevan sen jälkeen kun ylimääräisiä päästöoikeuksia imetään vakausvarantoihin pois markkinoilta. Tämä heikentää Suomen vientiä Venäjälle. Dollari vahvistuu edelleen suhteessa euroon, millä on toisaalta positiivinen vaikutus Suomen vientiin. Kivihiilen hinnan uskotaan säilyvän maltillisella tasolla tulevina vuosina. Kivihiilen ja muiden tuontipolttoaineiden osuus Suomen energiapaletista on noin kaksi kolmannesta. Tukijärjestelmät tuottavat sähköntuotannon ylikapasiteettia Sähköntuotannossa on Euroopassa ylikapasiteettia, arvioi Suvi Viljainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Ylikapasiteetti Euroopassa johtuu erityisesti uusiutuvan energian tuista. Vuoteen 2020 mennessä Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa on 2–3-kertainen sähköntuotannon ylikapasiteetti, kun uusiutuvan energian kapasiteettia tulee markkinoille eikä vanhaa kapasiteettia poistu markkinoilta. Päästöoikeuden kanssa päällekkäiset ohjaustoimet ovat lisänneet energia investointien epävarmuutta. 9 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 KOTIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa Ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet edellyttävät tuontipolttoaineiden korvaamista kotimaisilla energialähteillä. Valtionvarainministeriön kevään 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan vienti kasvanee vähän tuontia nopeammin vuosina 2015–2017, mutta ratkaisevaa käännettä kauppataseen merkittävään ylijäämän muodostumiseen ei ole näkyvissä. Polttamalla tuotetun lämmön kysyntä vähenee. Ilmasto lämpenee ja lämmöntarve on jatkuvasti alhaisempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Energiatehokkuus kasvaa energiantuotannossa ja energian käytössä kaikilla sektoreilla. Kaukolämpö on vain eräs vaihtoehdoista, kun lämpöpumput kasvattavat markkinaosuuttaan. Teollisuus ei juurikaan kasva Suomessa, mikä vähentää teollisen höyryn kysyntää. Sähkön alhainen hinta Suomessa on tehnyt lauhdesähköntuotannosta kannattamatonta. Kattilainvestoinneissa on siirrytty ja harkitaan jatkossakin siirtymistä pelkkään lämmöntuotantoon. Tällöin sähkön vastapainetuotannon potentiaali jää hyödyntämättä. Samanaikaisesti viranomaiset ovat huolissaan kotimaisen sähköntuotannon tehovajeen kasvusta. Polttoaineista ylitarjontaa Kilpaileva tarjonta kasvaa kotimaan polttoainemarkkinoilla osin kansainvälisistä vaikutuksista johtuen. Sähköntuotantoon varatut polttoaineet tarjotaan lämmöntuotantoon. Uudet bio- ja sellutehtaat tuottavat sellun lisäksi sähköä ja biopolttoaineita. Jätteiden ja kierrätyspolttoaineiden osuus energiantuotannossa on kasvanut. Uudet kansainväliset päästönormit kasvattavat investointikustannuksia ja vaikuttavat polttoaineiden käyttöön. Savukaasupesurit parantavat lämmöntuotannon tehokkuutta leikaten osaltaan polttoaineen käyttöä. Mahdollisuuksia kysynnän elpymiseen Toisaalta voidaan nähdä signaaleja polttoaineiden kysynnän kasvamiseenkin. Raskasta polttoöljyä korvataan pelletillä. Osa asiakkaista haluaa vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta. Kauppataseen vahvistamisessa kotimaisella energialla voi olla vahva rooli. Nyt energiakauppatase on 5–7 miljardia euroa alijäämäinen. Mikäli Suomessa halutaan saavuttaa hiilidioksidipäästöjen kansainvälisten sitoumusten mukaiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet, öljyn käyttöä on vähennettävä niin lämmityksessä kuin liikenteessä. Siksi Suomeen on saatava lisää jalostavaa teollisuutta nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Tämä lisää kotimaisten biomassaraaka-aineiden kysyntää. 10 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kotimaiset polttoaineet ovat tärkeitä huoltovarmuuden varmistajia. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2014 (TJ), yht. 1 340 123 TJ (372 TWh) Muut 46 077 (3,4 %) Puupolttoaineet 333 198 (24,9 %) Markkina tilanne näyttää vaikealta. – Lyhyellä aikavälillä on vaikea nähdä polttoaineiden kysynnän kasvavan. Kysyntä pysynee alhaisena usean samaan suuntaan ohjaavan tekijän seurauksena. Näitä ovat sähkön alhainen markkinahinta, lämmin sää sekä kotimaisen teollisuuden pääsääntöisesti heikko kysyntätilanne, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki Vainionpää avaa hankalaa markkinatilannetta. Polttoainemarkkinoita hankaloittaa tarjonnan lisääntyminen samalla kun kysyntä on vaimeaa. Maailmanmarkkinoilla öljyn ja kivihiilen hinnat ovat pysyneet hyvinkin alhaisina. Kun markkinoilla on runsaasti päästöoikeuksia, kivihiilestä on jälleen tullut kilpailukykyinen polttoaine. Kun takana on muutama hyvä turvekesä ja hyvässä kysyntätilanteessa olevat sahat ovat tuottaneet sivutuotteena puupolttoainetta, kotimaisten polttoaineiden varastot ovat täynnä. Tästä syystä turpeen energiaveron alentaminen ei vielä ole näkynyt turpeen kysynnässä. – Veroalennus vaikuttaa, mutta vasta viipeellä, sillä ostajien polttoainevarastot ovat täynnä. Pidemmällä aikavälillä polttoaineiden kysyntä seuraa teollisuuden kysyntäkehitystä. Mikäli suomalaisteollisuudella menee hyvin, polttoainettakin tarvitaan prosessihöyryn tuottamiseen nykyistä enemmän. Öljy 308 693 (23,0 %) Turve 62 260 (4,6 %) Hiili 134 823 (10,1 %) Tuulivoima 4 007 (0,3 %) Vesivoima 47 523 (3,5 %) Maakaasu 91 678 (6,8 %) Sähkön nettotuonti 64 690 (4,8 %) Ydinenergia 247 174 (18,4 %) Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto 2014 Hallitusohjelma avaa mahdollisuuksia – Hallitusohjelma on turpeen kannalta positiivinen todetessaan, että turpeen avulla tuotetaan Suomen kaikesta energiasta vuonna 2030 noin viisi prosenttia. Turvetta ei siten olla ajamassa alas, Vainionpää selittää. – Keskipitkällä aikavälillä ilahduttavat hallitusohjelman linjaukset kivihiilen käytöstä irtautumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on edelleen 200 000 öljylämmitteistä rakennusta, joille pelletti on hyvä vaihtoehto öljyn tilalle. Vastaavasti hallitusohjelman suunnitelmat yhteistuotannon hiilidioksidiverosta huolettavat. Toisaalta polttoaineiden kysyntää voi lisätä tuntuvastikin hallitusohjelman tavoite nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä 40 prosenttiin, hän jatkaa. Vainionpää näkee mahdollisuutena myös Vapon asiakaskunnan muutoksen. – Asiakkaamme – ovat he sitten julkisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä tai yksittäisiä kiinteistönomistajia – keskittyvät omaan ydintekemiseensä. Se on Vapon iso mahdollisuus. Vapo haluaa olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Ymmärrämme polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin sekä tiukentuneiden säädösten vaikutukset niin laitoksella kuin polttoaineketjussa. Antamalla tämän osaamisemme asiakkaidemme käyttöön he voivat menestyä entistä paremmin. Asiakaskunta muutoksessa – Polttoaineiden kysyntään ja tarjontaan pidemmällä aikavälillä liittyy hyvin paljon epävarmuuksia. Kotimarkkinoillamme keskeistä on teollisuuden kysyntätilanteen kehittyminen, minkä lisäksi erilaiset energiatehokkuustoimet, ympäristölainsäädäntö ja -normit, esimerkkeinä rikin ja hiukkaspäästöjen rajoitukset, päästöoikeuden hinta, puumarkkinoiden kysyntätilanne ja hajautettu energiantuotanto. Nämä kaikki vaikuttavat merkittävästi ja ne voivat myös vaikuttaa ristikkäisesti. 11 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Hallitusohjelman mukaan turpeen osuus kaikesta energiasta Suomessa pysyy ennallaan ja on viisi prosenttia vuonna 2030. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa uudessa ympäristösuojelulaissa (YSL) turvetuotannon kannalta merkittävä muutos oli niin sanotun turvetuotannon sijoittamispykälän eli pykälän 13 voimaantulo. Sen mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Luontoarvot tärkeitä Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja suoluontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus. Turvetuotannon sijoittamispykälä ei koske luonnontilaisuusluokkien 0–2 soita, vaan sitä sovelletaan luonnontilaisuusluokkien 3–5 suoaltaille. Vastaavanlaista uhanalaisiksi arvioitujen lajien ja luontotyyppien suojeluvelvoitetta ei ole turvetuotannon lisäksi millään muulla toimialalla. Lakimuutoksessa ympäristölupavelvolliseksi tulivat myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet. Syksyn jälkeen ympäristönsuojelulain muutostyö on jatkunut. Keväällä 2015 voimaan tulleessa lakimuutoksessa luovutaan toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä. Sen korvaa valvontaviranomaisen velvollisuus tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa. Ympäristönsuojelulain muutostyö jatkuu edelleen. Käynnissä on lakiuudistuksen kolmas vaihe, jonka tavoitteena on edelleen sujuvoittaa ja tehostaa ympäristölupien hakua ja käsittelyä. Vuonna 2014 Vapo sai uutta tuotantopinta-alaa koskien lainvoimaisen ympäristöluvan 790 hehtaarille. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana uudelle tuotantopinta-alalle on lainvoimaistunut ympäristölupa seitsemälle eri suolle yhteensä 474 hehtaarille. Merkittävä osa uutta tuotantopinta-alaa koskevista luvista lainvoimaistui vasta Vaasan hallinto-oikeuden tai Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Luvituksen sujuvoittaminen tärkeää Vuoden 2014 aikana turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 51 kappaletta, käsittäen kaikkiaan 7 905 hehtaaria. Hakemuksista valtaosa koski tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Uutta tuotantopinta-alaa ympäristölupahakemuksiin sisältyi noin 470 hehtaaria. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana ympäristölupien hakeminen on jatkunut vilkkaana. Edelleen pääosa vireille laitetuista lupahakemuksista koskee tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Keväällä 2015 Vapolla oli lupakäsittelyssä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia vireillä noin 5 900 hehtaaria. Hakemusala jakautuu noin 80 erilliseen alueeseen. 12 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä olevat lisäalueet. Viime vuosien aikana uudelle tuotantopinta-alalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu aluetta. Tämän vuoksi muodostuneen lupasuman tehokas purkaminen ja luvituksen sujuvoittaminen on tärkeää. Uudelle tuotantopintaalalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu. 2015 keväällä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia oli vireillä noin 5 900 hehtaarille. Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa 15–20 vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4–12 vuotta. Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa 15–20 vuotta Varannon arviointi, maan osto tai vuokraus 3–15 vuotta Tutkimukset ja suunnittelu: maastonmittaus; tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; lupahakemuksen laatiminen 1–2 vuotta Riittävä suokokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa Sisältää luonto arvoselvitykset Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Vaasan hallinto-oikeus 1–3 vuotta 1–2 vuotta Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa Korkein hallinto-oikeus 1–2 vuotta 1–4 vuotta YVA 2–3 vuotta YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4–9 vuotta, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2–3 vuotta 13 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 STRATEGIA Vapon strategia Maailman paras lähienergian osaaja EUROOPAN ENERGIAMARKKINAT MURROKSESSA LÄMMÖN KYSYNTÄ LASKEE LUONNONVARAT EHTYVÄT Energialiiketoiminnan kannattava kasvu Polttoainetuotteista palveluiksi Asiakasaktiivisuus U DE U Vapon strategian määrittämisessä on tunnustettu brutaalit faktat ilman vaaleanpunaisia silmälaseja. Euroopan energiamarkkinat ovat murroksessa ja lämmön kysyntä laskee. Luonnonvarat ehtyvät ja myös turpeen käytön tulevaisuuteen liittyy riskejä. Tämän analyysin pohjalta haluamme luoda Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Luomme uusia ja innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja vahvuuksiemme pohjalta. Haluamme myös parantaa merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n arvoa itsenäisinä yrityksinä. Lähienergian arvoketjun hyödyntäminen suolta ja metsästä lämmöksi varmemmin ja tehokkaammin kuin muut on haaste ja mahdollisuus. Tässä onnistuminen edellyttää meidän asettavan konkreettiset tavoitteet koko henkilöstölle. Mittaamme ja tavoittelemme asiakasaktiivisuutta, kehittymistä kulutushyödykkeiden myyjästä palveluintensiivisempään toimintaan, kasvavaa materiaalitehokkuutta sekä erilaisten päästöjen ja jätteiden kuormituksen minimointia. Toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Hyvän tekemisen kautta syntyy lopputuotteena tulosta, kassavirtaa ja kasvua. TURPEENKÄYTÖN TULEVAISUUTEEN LIITTYY RISKEJÄ AT K A TL I I K E T O I M I N TA R ISU T OSAAMINEN KUSTANNUSTEHOKKUUS SYNERGIAT ARVOMME OVAT: VASTUULLISUUS, TULOSNÄLKÄ JA UUSIUTUVUUS 14 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Teollisuus ja yhdyskunnat ovat Vapolle tärkeitä asiakasryhmiä. Kuvassa HASAn johtoa tutustumassa Vapon Haapaveden voimalaitokseen. Polttoaineista palveluiksi Haluamme Vapossa siirtyä tuote- ja tuotantoyrityksestä palveluyritykseksi. Mielestämme toimitusvarmuus tänään, huomenna ja ylihuomenna kuvaa enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan asiakaslupausta. Haluamme jatkossa myös kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tarjoamme energia- ja teollisuusasiakkaillemme polttoaine- ja lämpöratkaisuja. ENERGIA Voimalaitokset (CHP, lauhde) Vapon perinteinen vahvuus Kasvava palvelu Osa tarjoamaa TEOLLISUUS Lämpölaitokset Polttoaineratkaisut: Kotimaiset kiinteät polttoaineet: turve, puu, pelletti Lisäarvopalvelut, kuten tuhkan käsittely ja logistiikka Lämpöratkaisut: Kokonaisratkaisut Osaratkaisut, kuten etävalvonta tai operointi 15 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Metsäteollisuus Muu teollisuus EETTISET TOIMINTAOHJEET Eettiset toimintaohjeet: Vapo ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana päivitetyn eettisen ohjesääntönsä (Code of Conduct) toteuttaen myös tarvittavan valmennuksen ja ohjeistuksen. Vapolaisilta ja Vapon tuotteiden ja palveluiden toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin muun muassa ihmis- ja työoikeuksia, työsuojelua, ympäristöä, kilpailuoikeutta, tuoteturvallisuutta ja korruption estämistä koskevia lakeja, määräyksiä ja muita eettisiä vaatimuksia noudattaen. Toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja poikkeamat käsitellään, korjataan ja raportoidaan johtamisjärjestelmän mukaisesti. Vastuu on osa liiketoiminnan johtamista sen lisäksi, että jokaisen yksilön velvollisuus on toimia eettisesti oikein. Vapo on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan. Elina Seppälä, Stora Enso: Vastuullisuus on valintoja Vastuullisuus on Stora Ensolle tietoinen valinta. – Olemme vieneet vastuullista toimintatapaa kaikkeen toimintaamme. Niinpä esimerkiksi tavarantoimittajien valinnassa vastuullisuus on samanarvoinen valintakriteeri kuin vaikkapa hinta, laatu tai toimitusvarmuus. Tietoinen valinta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hinta ei ole ainoa valintakriteeri. Halvinta toimittajaa ei valita, jos vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa. Stora Ensossa toimittajien vastuullisuusasiat perustuvat Supplier Code of Conduct -toimintaohjeisiin. Se ohjaa myös kumppaneita: toimittajien on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. – Neuvotteluissa käydään läpi yhteiskuntavastuuasiat samalla tavalla, kuin puhutaan esimerkiksi laadusta tai hinnasta. Toimittajan on sitouduttava allekirjoituksellaan vastuullisuusasioihin omassa toiminnassaan sekä omien toimittajiensa osalta. Tämä on meille tärkeää ja tähän sisältyy velvoitteita: meillä on oikeus itse tarkistaa sekä teettää arviointi asioiden hoidosta. Yhdessä sovittujen vastuullisuusasioiden hoitamatta jättäminen voi olla syy katkaista sopimus. Vapon kanssa yritysvastuusta löytyi nopeasti yhteinen sävel. – Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme. Arvostamme myös ongelmien avointa esilletuomista – silloin voimme yhdessä miettiä ratkaisua. http://www.vapo.fi/konserni-2/toimintaperiaatteet 16 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Stora Enson kumppaneiden on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. ”Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme.” Miksi Vapo: - Avoimuus ja halu kehittää vastuullisuutta - Joustava polttoaineentoimittaja - Kokonaistaloudellisesti edullinen 17 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kuva: Lassi Kujala Liiketoiminnat Vapon liiketoiminta-alueet ovat Vapo Energiaan kuuluvat Polttoaineet sekä Lämpö ja sähkö. Kekkiläkonserni keskittyy kasvualustoihin. Vapo Timber Oy:öön kuuluu sahat Lieksassa ja Nurmeksessa. Vapo Ventures etsii, kehittää ja käynnistää Vapolle uusia liiketoimintoja. Kaikille toiminnoille on leimallista sitoutuminen asiakkaaseen. 18 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kalliopiirroksiinkin taltioitu kansallislintumme laulujoutsen (Cygnus cygnus) sitoutuu pariinsa koko eliniäksi. Joutsenet saattavat elää jopa parikymmentä vuotta. 1950-luvulla Yrjö Kokko herätti suomalaiset suojelemaan Suomesta lähes kadonnutta lajia niin, että se on nykyään yleinen koko maassa. 19 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPON LIIKETOIMINTA LYHYESTI Vapon liiketoiminta lyhyesti Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapo tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puusta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on markkina-alueellaan tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Vapo Energia Vapo Energia koostuu Vapon Polttoaineliiketoiminnasta sekä Lämpö- ja sähköliiketoiminnasta. Vapo Energiassa yhdistyy vuosikymmenten aikana saavutettu polttoaine- ja energiantuotannon osaaminen, jo- ten asiakas höytyy energiaosaamisesta koko ketjussa.Vapo arvioi polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin sekä ymmärtää tiukentuneiden säädösten vaikutukset laitoksella ja polttoaineketjussa. Lämpöratkaisuissa Vapo nojaa omaan polttoaineosaamiseensa, ketjun optimointiin ja sopimuskauden kattavaan toimitusvarmuuteen. Vapo Energian tavoitteena on luoda asiakkaalle arvoa olemalla maailman paras osaaja koko lähienergian arvoketjussa. Polttoaineet Lämpö ja sähkö Vapo tarjoaa kotimaisia kiinteitä polttoaineita, kuten energiapuuta ja -turvetta sekä pellettejä ja näitä tukevia lisäarvopalveluita asiakkailleen. Polttoaineratkaisut perustuvat toimitusvarmuuteen, paikalliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä Vapon omaan polttoaine- ja energiantuotantoosaamiseen. Polttoaineiden asiakaskunta koostuu pääosin energiasektorin ja teollisuuden toimijoista. Vapossa kaikkien polttoaineiden myynnistä vastaa sama organisaatio. Näin asiakkaan kokonaistarpeet voidaan ottaa hyvin huomioon ja valita optimaalinen polttoainesekoitus asiakkaan tarpeen mukaisesti. Vapo tuottaa ja toimittaa polttoaineita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkaille räätälöityjä lämpöratkaisuja sekä kaukolämpöä. Nämä toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaan avaimet käteen periaatteella. Vapo huolehtii tuotantolaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta sen koko elinkaaren ajan. Vapo tarjoaa lämpöratkaisuja kunnille ja lämpöyhtiöille, lämmöntoimitusta suurkiinteistöille sekä prosessilämpöä ja -höyryä teollisuudelle. Kaukolämpöä Vapo tarjoaa kuluttajille operoimiensa kaukolämpöverkkojen alueella. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Se omistaa, käyttää ja kunnossapitää seitsemää omaa ja käyttää ja kunnossapitää kolmea asiakkaan voimalaitosta. Se käyttää ja kunnossapitää 146 lämpökeskusta. Vapo Lämpö ja sähkö operoi 26 kaukolämpöverkkoa, joista 23 on omia, kaksi vuokrattuja ja yhtä operoidaan. Voimalaitosten tuottama sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin. Energiaa liiketoiminta-alue tuottaa noin kaksi TWh. 20 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Ympäristöturpeet Kekkilä-konserni Vapo Oy toimittaa Suomessa vuosittain noin 900 000 kuutiometriä ympäristöturvetta. Ympäristöturpeita käytetään muun muassa eläinten kuivikkeena, kasvualustojen orgaanisena raaka-aineena ja kompostoinnissa tukiaineena. Ruotsissa ympäristöturpeiden toimituksesta vastaa Neova AB ja Virossa AS Tootsi Turvas, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n kokonaan omistamia tytäryhtiöitä. Kekkilä-konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja, kasvinravinteita ja katemateriaaleja sekä kotipuutarhan ja pihan rakentamisen tuotteita harrastajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Liiketoiminta jakautuu kolmeen alueeseen: Home, Park ja Professional Growing. Kekkilä-konserni on Vapo Oy:n omistama puutarha-alan pohjoismainen markkinajohtaja kasvualusta-, lannoite-, ja katetuotteissa. Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä yhtiö toimii Kekkilä-brändillä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tuotteet markkinoidaan Hasselfors Garden -nimellä. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy toimittaa sahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuden tarpeisiin Suomen, Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän markkinoille. Vapo Timber Oy tarjoaa laajan tuotevalikoiman perussahatavarasta räätälöityihin erikoistuotteisiin. Hyvät asiakassuhteet perustuvat nopeaan, joustavaan ja mutkattomaan palveluun, täsmällisiin toimituksiin ja huippuluokan raaka-aineesta huolella valmistettuihin laadukkaisiin tuotteisiin. Vapo Timber Oy on Vapo Oy:n kokonaan omistama Pohjois-Karjalassa toimiva kuusi- ja mäntysahatavaran tuottamiseen keskittyvä sahateollisuusyritys. Yrityksen sahat sijaitsevat Lieksassa ja Nurmeksessa. 21 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO POLTTOAINEET Hyvälaatuista turvetta laskevan kysynnän markkinoille Alhainen sähkön hinta vähensi polttoaineiden kysyntää, mikä näkyy Polttoaineet-liiketoiminta-alueen tuloksessa. Kuluneessa tilikaudessa oli silti paljon hyvääkin. Vapon Polttoaineet-liiketoiminta-alueen tulos oli 36,4 miljoonaa euroa, mikä on samalla tasolla edelliskauden tuloksen kanssa. Liikevaihto oli 208,0 miljoonaa euroa, eli hieman edellistä tilikautta enemmän. Liiketoimintajohtaja Pasi Koiviston mukaan selkeä syy maltilliseksi jääneeseen tulokseen oli alhaisena pysytellyt sähkön hinta. – Keinotekoisen alhaisen sähkön hinnan seurauksena lauhdesähkön tuotantoa vähennettiin. Tämä vähensi puolestaan turpeen, puupolttoaineiden sekä pelletin kysyntää. Positiivista Koiviston mukaan on, että myös puupolttoaineissa ja pelleteissä yllettiin voitolliseen tulokseen. Lisäksi kesällä 2014 tuotettu turve oli erittäin hyvälaatuista ja kuljetusmatkat olivat kohtuulliset. – Vapo on ympäristölupauksessaan sitoutunut turvesoillaan parhaaseen vesienkäsittelytekniikkaan. Ympäristölupauksemme mukaisesti päätimme sulkea tuotannosta suot, joille ei rakennettu tätä vesiensuojelutekniikkaa. Vuonna 2015 kaikki turvetuotannossa olevat suot ovat parhaan mahdollisen vesienkäsittelytekniikan piirissä, Koivisto sanoo. Lisää reagointinopeutta Polttoaineet-liiketoiminta-alueella käynnistettiin toimia, jotta asiakkaiden tarpeisiin ja muuttuviin tilanteisiin voidaan jatkossa vastata entistä joustavammin. Myyntiin on rakennettu uutta toimintamallia palvelutuotteineen. Organisaatiouudistuksessa energiaturve, puupolttoaineet ja pelletti koottiin yhdeksi Polttoaineet-liiketoiminta-alueeksi. – Vapon ydinliiketoimintoja polttoainetuotannosta lämmöntoimituksiin ohjataan nyt yhtenä kokonaisuutena. Se helpottaa yli liiketoimintarajojen menevää polttoaineohjausta. Pystymme myös optimoimaan entistä paremmin mitä ja minkä laatuista polttoai- 22 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 netta kannattaa myydä milloinkin ja mihin, asiakkaan tarpeet huomioiden, jotta tulos on paras sekä Vapon että asiakkaan kannalta, Koivisto kertoo. – Meillä on meneillään myös laaja projekti, jolla tehostetaan toimintaa, parannetaan toiminnan mittaamista ja sitä kautta kykyämme reagoida. Sen tuloksia viedään käytäntöön vuoden 2015 aikana. Huomiota laatuun Henkilöstön määrä Polttoaineet-liiketoiminta-alueella on pysynyt tilivuoden aikana suurin piirtein ennallaan. Henkilöstön kehittämisessä erityisen huomion kohteena on ollut työturvallisuus. – Tulevana vuonna kiinnitämme myynnin kehittämisen lisäksi erityistä huomiota polttoaineiden laatuun ja tuotannon suuntaamiseen oikeisiin kohteisiin. Usko tulevaan on vahva, Koivisto toteaa. Harri Sirpoma, Helen: ”Helen ei valinnut ensisijaisesti Vapoa, vaan pelletin korvaamaan kivihiiltä. Kun päätös pellettien polttamisesta oli tehty, sopivimmaksi toimittajaksi valikoitui Vapo. Iso plussa Vapolle oli myös tuotannon kotimaisuus. ” Kotimaisilla uusiutuvilla korvataan fossiilisia Helen haluaa olla hiilidioksidineutraali vuonna 2050. Välitavoitteeksi yhtiö on asettanut sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 20 prosentilla että uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Eräänä toimenpiteenä matkalla tavoitteeseen Helenissä on selvitetty kivihiilen osittaista korvaamista pelletillä. Hyvältä näyttää! – Olemme koepolttaneet voimalaitoksissa pellettiä kivihiilen seassa. Selvitysten mukaan voimme korvata kivihiilestä heti 5–7 prosenttia pelletillä, kattilamuutoksia tekemällä jopa 30–40 prosenttia. Viime talven aikana pellettin polttoa on harjoiteltu kivihiilen kanssa seospolttoaineena Salmisaaren voimalaitoksella. Tarkoituksena on talvikaudella 2015–2016 ottaa pelletti käyttöön myös Hanasaaressa. Kaudella 2016–2017 pelletinpoltto olisi jo vauhdissaan. Sopimuksen myötä Vapo käynnisti Ilomantsin pellettitehtaan. Pellettiä valmistetaan myös Vilppulassa, Turengissa ja Haukinevalla. Tehtaiden kapasiteetti on yli 300 000 tonnia. – Täyteen vauhtiin päästyämme 2016–2017 poltamme suunnitelmien mukaan 100 000 tonnia pellettiä vuodessa. Se on 5–7 rekkakuormaa vuorokaudessa. Voimme varastoida pellettiä vain muutaman päivän tarvetta vastaavan määrän. Logistiikan on yksinkertaisesti pelattava. Siksikin valitsimme Vapon; uskallamme luottaa sen logistiikkaosaamiseen. Logistiikan merkitys kasvaa vielä moninkertaiseksi, jos Helen päättää lisätä pelletin käyttöä 40 prosenttiin polttoaineesta. – Kotimaisuus on iso myönteinen tekijä. On hienoa, että korvaamalla fossiilista tuontipolttoainetta samalla lisätään työtä ja toimeentuloa kotimaassa. – Olemme hyvin tyytyväisiä tekemäämme ratkaisuun sekä Vapoon kumppanina. Toteutamme omistajiemme tahtoa ja etenemme tavoitteemme saavuttamisessa. Helenin hiilidioksidipäästöt Toteuma 2014 Tavoite 2020 Pellettisiilot saapuvat Salmisaareen. 23 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO POLTTOAINEET Fokus tuotannosta asiakkaaseen Vapo ei halua olla vain polttoainetoimittaja. Tavoitteena on olla aito palveluliiketoiminnan kumppani. Vapon asiakaslupauksen kulmakiviä ovat toimitusvarmuus, vastuullisuus, paikallisuus sekä kotimaisuus ja osaaminen. Nämä kaikki ja etenkin toimitusvarmuus kuvaavat enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan asiakaslupausta. Tämä on myös ajattelutavan muutos. Vapon polttoaineasiakaskunta koostuu energiasektorin ja teollisuuden toimijoista, joiden kanssa asiakassuhteet ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia. Räätälöityjä ratkaisuja Asiakkaiden polttoainetarpeet ovat erilaisia, ja polttoaineiden saatavuus vaihtelee alueittain. Koska yksi tuote ei sovi kaikille, Vapo on monipuolistanut tarjontaansa. Kullekin asiakkaalle voidaan rakentaa parhaiten sopiva polttoaineratkaisu. Vapo on uudistamassa tapaansa tarjota polttoaineita. Uudistusta on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. – Palaute on ollut kannustavaa ja uudentyyppisiä sopimuksia on jo tehty. Esimerkiksi Takuuvarmaturve on kiinnostava asiakkaalle, joka haluaa siirtää tuotanto-olosuhteisiin liittyvän riskin kokonaan Vapolle. Lauhdesähköä tuottavalle asiakkaalle taas voimme tarjota ratkaisua, jossa turpeen hinta on linkitetty tällä polttoaineella tuotetun sähkön hintaan, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki Vainionpää kertoo. – Toisaalta monet asiakkaistamme ovat tyytyväisiä nykyiseen tapaan toimia, mikä sekin on hyvä asia. Ei muutosta muutoksen vuoksi, Vainionpää lisää. Energiaosaamisesta lisäarvoa polttoaineratkaisuihin Vainionpää uskoo, että suunta tuotteista palveluihin on oikea ja että Vapossa halutaan jatkossakin kehittää palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa Vapon polttoaineratkaisut ovat muutakin kuin polttoaineentuotanto ja -toimitus. – Oma energiaosaamiseemme tuo lisäarvoa myös polttoaineratkaisuihin. Ymmärrämme eri polttoaineseosten ja niiden ominaisuuksien vaikutukset laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin. Ymmärrämme tiukentuneiden säädösten vaikutukset paitsi laitoksella myös polttoaineketjussa. Kun tämä osaaminen yhdistetään tärkeimpään, eli kykyyn kuunnella asiakasta, voimme tarjota parasta polttoaineratkaisua. 24 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Video: Kotimaista lähienergiaa Keskeiset tunnusluvut: Osuus Vapon liikevaihdosta 42,7 % Liikevoitto Liikevaihto miljoonaa euroa miljoonaa euroa 36,4 208,0 Maija Henell, Savon Voima: ”Vapon palveluasenne näkyy haluna löytää erilaisia ratkaisuja.” – Olemme hyvin tyytyväisiä Vapon kykyyn palvella meitä joustavasti ja luotettavasti. Olemme saaneet polttoainetta tilanteiden muuttuessa yllättävästikin. – Tämä on meille tärkeää, sillä meidän pitää pystyä turvaamaan lämmöntoimitus omille asiakkaillemme kaikissa tilanteissa joka hetki. Tuotannon pitää olla katkeamatonta olosuhteista riippumatta. Vapo toimittaa Savon Voimalle turvetta sekä puuperäisiä polttoaineita. Vapo on pystynyt hyvin täyttämään odotuksemme ja toiveemme. – Polttoaineessa niin logistiikan, laadun kuin hinnan on oltava kohdillaan, jotta homma toimii. Ei riitä, että kaksi näistä kolmesta olisi kunnossa. Koko paketin on toimittava tai muuten meidän prosessimme kärsii. – Vapon palveluasenne näkyy haluna löytää erilaisia ratkaisuja. Vapon kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita on selvästi kehittynyt – yhdessä palvelutarjonnan kanssa. Monipuolinen polttoainetarjonta auttaa tässä, sillä jos yhden polttoaineen toimituksissa on ongelmia, ratkaisuna voi olla sen korvaaminen toisella. Savon Voimalla on 20 erillistä kaukolämpöverkkoa Joroisista Kiuruvedelle ulottuvalla toimialueellaan. Polttoainetta yhtiö käyttää yhteensä yli 900 000 MWh, josta Vapo toimittaa noin kolmanneksen. Vapo toimittaa polttoainetta myös Savon Voiman Leppävirran uudelle biovoimalaitokselle. 25 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Vapo on rakentanut toimintansa vahvan osaamisen varaan Uuden tuotannon suunnitteluja seurantajärjestelmän avulla löytyy voimalaitoksen optimaalinen ajotapa – energiatehokkaasti ja taloudellisesti. – Olemme toteuttaneet yli sata lämpöratkaisua teollisuudelle ja kunnille, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen kertoo. Vapo on rakentanut toimintansa vahvan osaamisen varaan ja panostanut energiatehokkuuteen. Asiakkaan energiahuolet halutaan ratkaista. Yhdessä asiakkaan kanssa valitaan paras lämpöratkaisu, vaikkapa avaimet käteen -periaatteella. Lämpöratkaisu voidaan toteuttaa osa- tai kokonaisratkaisuna, aina asiakkaan tarpeen mukaan. Energiaa tehokkaasti ja taloudellisesti Hyvä esimerkki toteutetuista lämpöratkaisuista on kaikilla Vapon voimalaitoksilla käyttöön otettu tuotannon suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Sen avulla on mallinnettu muun muassa laitosten optimaalisimmat ajotavat, mikä parantaa vuoropuhelua operaattoreiden kanssa. Energiaa tuotetaan tehokkaammin ja taloudellisemmin. – Tämäntyyppiset työkalut ovat yleisiä suurilla voimalaitoksilla. Nyt kykenemme tuomaan niitä asiakkaillemme myös pienemmän kokoluokan voima- ja lämpölaitoksiin. Useita uusia asiakkaita Vuoden 2015 alussa Fortum myi Tuusulan Jokelassa sijaitsevan kaukolämpöliiketoimintansa Vapolle. Kaukolämpöverkkoon kuuluu kaksi raskasta polttoöljyä polttoaineenaan käyttävää lämpökeskusta. Vapo on selvittämässä millaisella aikataululla Jokelassa voidaan siirtyä kotimaisten polttoaineiden käyttöön. Joulukuussa 2014 solmittu kauppa Sysmän kunnan kaukolämpöliiketoiminnasta toi Vapolle 63 uutta kaukolämpöasiakasta. Heidän yhteenlaskettu lämmöntarpeensa on noin 12 000 MWh vuodessa. Myös Keravan Energia myi Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnan Vapolle, kauppa solmittiin keväällä 2015. Kaukolämpöverkon energian myynti on noin 30 000 MWh ja sen piirissä on noin sata kiinteistöä. 26 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Video: Vapo Energia Keväällä 2015 Vapo-konsernin ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB osti Åstorp Bioenergi AB:n kaukolämpöliiketoiminnan. Åstorp Bioenergi AB:n kaukolämmön myynti on yli 20 000 MWh vuodessa. Kaupan myötä Neova jatkaa laajenemistaan Ruotsin kaukolämpömarkkinoilla. Näiden lisäksi Vapo aloitti kuivauslämmön toimituksen HASA:n Haapaveden sahalle loppuvuodesta 2014. Kaukolämmön toimituksen ansioista sahatavaran kuivauksen läpimenoajat lyhenevät, mikä lisää sahan kapasiteettia. Vapon Haapaveden voimalaitoksen henkilöstön panos projektiin oli merkittävä, sillä suuri osa rakennustöistä tehtiin oman väen voimin. Lämmönsiirron höyry- ja kaukolämpölaitteet asennettiin Vapon entisen pellettitehtaan tiloihin. Toimitusvarmuutta ja säästöjä energiakustannuksissa – Kokemuksemme mukaan kahdeksan asiakasta kymmenestä on pystynyt saavuttamaan yli 10 prosentin säästöt energiakustannuksissa Vapon Tapani Potka, Atria: Kaikki on osaamisesta kiinni Vapon keskusvalvomosta Tikkurilasta voidaan valvoa ja ajaa myös asiakkaiden lämpölaitoksia. Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto Osuus Vapon liikevaihdosta 94,2 miljoonaa euroa Liikevoitto 6,7 19,3 % miljoonaa euroa lämpöratkaisuilla, Hassinen mainitsee. Vähintään yhtä tärkeä asia Vapon asiakkaille on toimitusvarmuus. – Keskusvalvomotoiminnan tuoman mittakaavaedun ansiosta tuotantoprosessien jatkuva seuranta on mahdollista myös kaikkein pienimmässä kokoluokassa. Lisäksi keskusvalvomon erityisasiantuntijamme tukevat asiakkaidemme liiketoimintaa myös vaativissa muutostilanteissa. ”Panostamme omassa toiminnassamme korkeaan toimitusvarmuuteen. Tällöin myös energiansaanti on prosesseillemme elintärkeää. Katkokset merkitsevät ongelmia koko tuotantoketjussa aina eläinten vastaanotosta tuotannon toteutukseen ja edelleen toimituksiin asiakkaille.” Vapolla ja Atrialla on pitkäaikainen lämmön- ja höyryntoimitussopimus Nurmon tuotantolaitokselle. Toimitettava energiamäärä on noin 70 GWh vuodessa. Sopimukseen liittyen Vapo rakensi alueelle uuden 13 MW:n höyrykattilalaitoksen. Atrian vanha lämpökeskus toimii edelleen varalaitoksena ja tasaa tarvittaessa huippukuormia. Vapo vastaa koko energiantuotannosta eli käyttö- ja kunnossapitotoiminnasta ja polttoainehuollosta. – Nurmon tuotantolaitos ei ole energiantoimituksen kannalta mitenkään poikkeuksellinen. Energiantarpeemme on hyvin ennalta arvioitavissa. Emme kuitenkaan ole helppo asiakas, sillä prosessiemme haavoittuvuus tekee meistä kovin vaativan asiakkaan. Vaadimme erinomaista toimitusvarmuutta. Energiantoimituksen pitää olla ehdottoman häiriötöntä. – Valitsimme Vapon, sillä halusimme kilpailukykyistä varmuutta. Sitä tuo osaava kumppani. Riittävän iso operoija tuo osaamista niin käyttöön kuin polttoainehuoltoon. Olemme olleet valintaamme hyvin tyytyväisiä. Yhteistyö on toiminut. Osana toimivaa yhteistyötä Potka mainitsee avoimen keskustelukulttuurin. Vapo on Nurmossa kuin osa Atrian omaa organisaatiota. Erityisen tärkeää yhteistoiminnassa on ollut, että asioiden käsittely ja tarkastelu sekä ratkaisujen haku on ollut ennakoivaa. Myös ongelmatilanteet on käsitelty riittävällä avoimuudella. Sen kautta on saatu hyvä pohja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. 27 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Vapo tuottaa lähienergiaa paikallisesti Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli 150 lämpö- ja voimalaitosta sekä 26 kaukolämpöverkkoa. Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli 150 lämpö- ja voimalaitosta. Laitokset tuovat töitä alueille, sillä suuri osa urakoitsijoista sekä osa muusta työvoimasta ovat paikallisia. – Kaikkien laitosten suhteen pohditaan keinoja kehittää tuotantoa niin, että kotimaisten polttoaineiden osuutta lisätään ja energiatehokkuutta kasvatetaan, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen kertoo. joiden tarjoamaa työvoimaa myös Nokian Linnavuorella. Asiakkaina ovat muun muassa AGCO Power sekä Patria. Kun AGCO Power kasvatti kapasiteettiaan, Linnavuoreen rakennettiin uusi pellettilaitos vastaamaan asiakkaan kasvanutta energiantarvetta. Energiantuotanto kasvoi uuden laitoksen myötä 10 GWh:iin vuodessa. Työtä lähialueille Paikalliset urakoitsijat ovat olleet mukana Sotkamon voimalaitoksen perusparannustöissä. Perusparannuksen yhteydessä parannetaan Sotkamon voimalaitoksen energiatehokkuutta ja kaukolämmön toimitusvarmuutta sekä vähennetään ilmanpäästöjä muun muassa uuden sähkösuodattimen ja savukaasupesurin avulla. Kaikki Vapon ja osa asiakkaiden laitoksista liitetään Vapon keskusvalvomon piiriin. Vantaan Tikkurilassa oleva keskusvalvomo hoitaa laitosten reaaliaikaisen seurannan. Vapon Rääkkylässä sijaitsevan lämpölaitoksen automaatio päätettiin uudistaa, sillä vanha järjestelmä oli tullut tiensä päähän eikä se tukenut keskusvalvontaa. Automaatiouudistuksesta vastasi alueen ISS. Rääkkylän laitos tarjoaa työtä alueelle käyttämällä osin paikallisia polttoaineita kattiloissaan. Hyvä esimerkki paikallisesta vaikuttavuudesta on Mynämäen lämpölaitos. Vapon uudistamaa lämpölaitosta pitää kunnossa ja huoltaa paikallinen rakennusurakoitsija. Laitoksessa siirrytään käyttämään öljyn sijasta lähiseudun kiinteitä polttoaineita. Rakentamista johtava urakoitsija sekä laitoksen kattilantoimittaja tulevat lähialueilta, joten Mynämäen lämpölaitos työllistää ihmisiä paikallisesti. Lähiseudun haketta hyödyntää myös Vapon Ruoveden lämpölaitos, jossa paikallinen urakoitsija huolehtii laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. Laitos käyttää polttoaineenaan lähiseudulla tuotettua turvetta. Lähienergian hyödyntäminen kasvattaa sekä kustannustehokkuutta että toimintavarmuutta. Käytäntö tuo myös töitä lähialueiden asukkaille. Vapo hyödyntää paikallisten urakoitsi- Investointeja Sotkamossa ja Rääkkylässä 28 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Vapon strategiaan kuuluu keskeisesti energialiiketoiminnan kannattava kasvu. Kannattava kasvu perustuu Vapon polttoaine- ja energiantuotanto-osaamiseen, energiatehokkuuteen, kattavaan polttoainetoimitusverkostoon sekä laitosten käyttötoimintamalliin. Asiakkaille tämä näkyy toimitusvarmana ja kustannustehokkaana energiana. Vapon lämpölaitos Vapon voimalaitos Jukka Lakka, Finavia: Vapo lämmittää Finavian kenttiä – Lentokenttä on moninainen kokonaisuus, jossa kaiken on pelattava joka hetki suunnitellulla tavalla. Finavia on ulkoistanut yhdeksän lentokentän lämpöenergiahuollon Vapolle. Meillä on nyt monta huolta ja murhetta vähemmän. Olemme tyytyväisiä ratkaisuun, Jukka Lakka Finaviasta kertoo. Finavia ulkoisti ensimmäisenä Jyväskylän kentän lämpöenergian toimituksen, kunnossapidon ja huollon Vapolle vuonna 2005. – Olimme edelläkävijöitä, sillä silloin pellettiä ei käyttänyt vielä oikein kukaan. Tämän jälkeen on ulkoistettu vielä kahdeksan muuta kenttää: Ivalon, Joensuun, Kemin, Kajaanin, Kruunupyyn, Kuusamon, Kuopion ja Vaasan kentät. – Vuosittain energiaa syötetään noin 10 000–15 000 MWh. Kaikkiaan Vapon lämmitettävänä on 290 000 kuu- tiometriä Finavian 1,8 miljoonasta kuutiometristä. Finavian kenttien lämmittäminen vie energiaa vuodessa noin 50 000 MWh, joten Vapo vastaa reilusta viidenneksestä energiantarpeestamme. – Vuonna 1978, kun tulin Finavialle, energiahuolto oli kokonaan öljyn varassa. Nyt meillä on myös uusiutuvia energiamuotoja. Pelletin osuus saattaa tulevaisuudessa vielä kasvaa. – Finavian tavoitteena on järjestää kenttien energiahuolto mahdollisimman toimivasti ja tehokkaasti. Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia avoimesti. Vapon kanssa tehdyt ulkoistussopimukset ovat hyvä esimerkki onnistuneesta valinnasta. Finavia on ulkoistanut yhdeksän lentokentän lämpöenergiahuollon Vapolle. – Meillä on nyt monta huolta ja murhetta vähemmän, Finavian Jukka Lakka kertoo. 29 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Forssa edelläkävijä kiertotaloudessa Vapolla keskeinen rooli Forssan energiaomavaraisuustavoitteessa. Forssa haluaa olla energiaomavarainen vuonna 2020. Kunnianhimoinen tavoite on toteutumassa. Kaupunki on myös Suomen kirkkainta kärkeä kiertotaloudessa. – Vapo on keskeinen tekijä Forssan kiertotalousmallissa. Vapo on tuonut meille energiaosaamista, jota Forssalla ei olisi muuten ollut. Kiertotalouskonsepti käynnistyi kaupungin päätettyä myydä kaukolämpöverkkonsa ja lämmöntuotantonsa Vapolle, kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo. Toimivan kaukolämpöinfrastruktuurin päälle oli hyvä rakentaa uutta konseptia. Forssassa on kehitetty kiertotalouden ympärille yritysrypäs, jossa yritykset paitsi tukevat toisiaan, lisäävät myös elinvoimaa ja toimeliaisuutta laajemmin seutukunnalla. Kiertotaloudesta myyntikonsepti Sulkko uskoo kiertotaloudesta kehittyvän myös myyntikonseptin. Forssassa kaukolämpöverkon ympärille on rakentunut kiertotalouden symbioosi. Siinä yhden jäte on toisen raaka-aine ja prosessin sivutuotteet menevät kolmannelle jälleen raaka-aineeksi tai energiaksi. Forssassa saadaan aineesta ja energiasta enemmän irti. – Kiertotalous on tulevaisuutta. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran arvion mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvu- potentiaalin. Forssa haluaa olla keskeisesti mukana tässä kasvussa, kaupunginjohtaja Sami Sulkko painottaa. – Edellinen lama iski Forssaan todella lujaa ja kaupunki kävi hyvinkin syvällä. Oli löydettävä uusia mahdollisuuksia tekstiiliteollisuuden tilalle. Forssassa päätettiin tehdä haasteesta hyve ja hyödyntää eri mahdollisuudet viisaasti ja tehokkaasti. Siitähän kiertotaloudessakin pohjimmiltaan on kyse. Kaukolämmön vakaa hinta tavoitteena – Vapon Forssan voimalaitoksella tuotetaan lämpöä ja sen sivutuotteena sähköä. Sähkön myymme sähkömarkkinoille. Kaukolämpö menee kaukolämpöverkon kautta asiakkaillemme. Polttoaineina käytämme kotimaisia polttoaineita eli turvetta sekä puupolttoaineita, voimalaitospäällikkö Jari Nyberg Vapolta kertoo. Pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi Forssan voimalaitokselle asennettiin savukaasupesurit. Asennus nosti samalla laitoksen hyötysuhdetta. Aiemmin 66 MW:n teholla energiaa tuottanut laitos tuottaa nyt 14 MW enemmän lämpöä. – Olemme pystyneet pudottamaan kaukolämmön hintaa asiakkaillemme hyötysuhteen nousun seurauksena. Tavoitteenamme on pitää kaukolämmön hinta kilpailukykyisenä ja vakaana ja näin tarjota mahdollisimman vakaa sekä ennustettava toimintaympäristö asiakkaillemme, Nyberg selittää. 30 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Forssan mallista vientituote Sulkko uskoo, että kiertotaloudesta muodostuu Forssalle uusi menestystekijä. – Kiertotalous antaa erilaisia kilpailuetuja siinä mukana oleville yrityksille. Uskon, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyydestä kehittyy vielä merkittävä kilpailuetu. Jo nyt mukanaolo on selvä ovia avaava referenssi. Me haluammekin kehittää Forssan mallista vientikonseptin. Sulkko kiittelee forssalaisyrityksiä ennakkoluulottomuudesta ja avarakatseisuudesta. Näkökulman laajentaminen luo uusia, yhteisiä mahdollisuuksia. – Edessä on hyvä tulevaisuus. Forssasta voidaan viedä, ei vain kiertotaloudessa tuotettuja tuotteita, vaan kiertotalouden konseptia ja osaamista vaikkapa teknologisiin ratkaisuihin liittyen. Uskon osaamisellemme olevan runsaasti kysyntää. Vapolla on tärkeä rooli Forssan energiaomavaraisuustavoitteessa, kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo. Kiertotalous antaa kilpailuetuja siinä mukana oleville yrityksille. Sellainen on vaikkapa tuotteiden jäljitettävyys. Forssassa aine kiertää ja tuottaa lisäarvoa Vapon Forssan voimalaitokselle asennettu savukaasupesuri nosti laitoksen hyötysuhdetta merkittävästi. Forssa on keskellä Suomen parhainta viljantuotantoaluetta. Prosessi lähtee liikkeelle viljasta, josta otetaan talteen entsyymit. Tämän jälkeen vilja matkaa bioetanolitehtaalle etanolintuotantoa varten. Prosessienergia tuotetaan hakkeella ja hakkeen ohessa poltetaan viljan kuoret. Etanoli sekoitetaan liikennepolttoaineisiin. Sivutuotteena syntyvä mäski menee alueen sikatiloille rehuksi. Siat päätyvät aikanaan alueen lihanjalostamolle elintarvikejalostukseen. Laitoksen jätteistä valmistetaan yhdessä alueen biojätteiden kanssa biokaasua. Prosessissa syntynyt mädäte sekä prosessista talteenotettava ammoniumsulfaatti lähtevät lannoitteeksi pelloille. Valmista biokaasua käytetään autojen polttoaineena tai energiana lasivillaeristeiden valmistusprosessissa. Lasivillan valmistukseen saadaan raaka-aine paikallisesti kierrätetystä lasista. Lasivillaeristettä käytetään puolestaan raaka-aineena viereisellä betonielementtitehtaalla. 31 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 YMPÄRISTÖTURPEET Suomessa 900 000 kuutiometriä ympäristöturvetta Paras ympäristöturpeen toimittaja kehittää alueellista varastointia sekä kehittyy keskusteluista asiakkaiden kanssa. Tuotannon näkökulmasta vuosi oli hyvin tavallinen. Kesän lämpimät jaksot tarjosivat hyvät tuotanto-olosuhteet ja valtakunnallisella tasolla kokonaistuotantotavoite saavutettiin. Ympäristöturpeista vastaavan myyntijohtaja Ari Huunosen mielestä varastotilanne voisi olla parempikin. Varastotilanteessa alueellisia eroja – Valtakunnallisesti katsottuna tilanne on hyvä, mutta varastotilanne voi vaihdella alueellisesti hyvin paljon. Esimerkiksi LounaisSuomessa meillä on erittäin hyvät varastot, kun taas Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella joudumme suunnittelemaan tarkasti, kuinka voimme palvella kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Itä- ja Kaakkois-Suomen haastavan varastotilanteen taustalla on ympäristöturpeiden tuotantoalueiden vähäinen määrä. Huunonen kertoo, että asiaan on jo reagoitu. Uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa on huomioitu ympäristöturpeiden alueellinen kysyntä, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan tulevaisuudessa paremmin vastata. Vapon ympäristöturpeen vahvuutena ovat sen erinomaiset ominaisuudet. Kasvuturpeen veden pidätyskyky, ilmatilavuus ja rikkaruohottomuus sekä kuiviketurpeen hyvä imukyky, alhainen pH ja kuivikkeen puhtaus ovat asiakkaille tärkeitä ominaisuuksia. Huunonen korostaa, että myös palvelun laadulla on suuri merkitys. Aktiivista asiakassuhteen kehittämistä – Kun haluamme olla paras kuivikkeen ja kasvuturpeen toimittaja, tuotannon lisäksi meidän tulee hallita kokonaisuus. Sovituista asioista on pidettävä kiinni niin tuotteen laadun, asiakaspalvelun tavoitettavuuden kuin toimituksenkin suhteen, Huunonen painottaa. Tänä vuonna on satsattu paljon asiakasaktiivisuuteen. – Tarkoituksena ei ole lähestyä asiakasta vain uusien kauppojen toivossa. Haluamme keskustella asiakkaan kanssa, jotta voimme varmistaa asiakkaan tyytyväisyyden palveluumme. Palautteen perusteella kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Hyvänä jatkuvan kehittämisen esimerkkinä Huunonen pitää uutta tapaa tiedottaa tuotteen toimituksesta asiakkaalle. – Asiakas saa jatkossa tekstiviestillä tietoa tuotteen toimituksesta, jolloin hän pystyy paremmin esimerkiksi suunnittelemaan omat aikataulunsa. 900 000 m3 ympäristöturvetta, josta: 565 000 m3 kuiviketurvetta 250 000 m3 kasvuturvetta 85 000 m3 imeytysturvetta 32 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Oma kuiviketurveauma tuo varmuuden Uuraisten Kyynämöisissä lihakarjatilaa pitävä yrittäjäpariskunta Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen uskoo tulevaisuuteen. Rossin ja Tiaisen uusi navetta nousee hyvää vauhtia ja sen myötä tilan toiminta laajenee merkittävästi. Tilalla on nyt noin 250 eläintä, joista emolehmiä 75 ja loput lihakarjaa. Laajennuksen jälkeen pääluku nousee noin 350:een. Eläinten hyvinvointi on tilan menestyksen edellytys ja siksi tilalla luotetaan kuiviketurpeeseen. Vapo on toimittanut turpeen jo lähes kymmenen vuoden ajan. Uutta on se, että viimeiset kaksi vuotta tilan isäntä on ostanut Vapolta itselleen oman kuiviketurveauman. – Oma auma on kätevä ja turvallinen valinta. Turve nostetaan alkukesästä, minkä jälkeen käyn tarkastamassa laadun. Sitten auma peitetään, ja voin ajaa turvetta tilalle omaan tahtiin, Rossi kertoo. Omalla tontilla on katettua varastotilaa noin tuhannelle kuutiometrille turvetta, joten Rossi on ajanut reilun kahden tuhannen kuutiometrin aumansa kahdessa erässä, syksyllä ja keväällä. Matkaa Petäjäveden Ukonmurronsuolle kertyy noin 30 kilometriä. – Oma auma on turvallinen ja huoleton valinta. Se varmistaa, että laadukasta kuiviketta riittää koko vuodeksi. Ilman muuta ostan oman auman myös jatkossa. Turve on erinomainen kuivike, jonka ansiosta eläimet pysyvät puhtaina ja terveinä. Tämä on tärkeää eläinten hyvinvoinnin ja tuotetun lihan laadun kannalta. Eläinlääkäriä emme ole tarvinneet ainakaan vuoteen, Rossi sanoo. Ville-Pekka Rossi on sukutilan viides isäntä. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2005. Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen laajentavat lihakarjatilaansa Uuraisilla. Uuden navetan myötä pääluku nousee 350:een ja kuivikkeena käytetään jatkossakin Vapolta hankitun oman auman turvetta. 33 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO TIMBER OY Kaksijakoinen vuosi Sahausliiketoiminta teki päättyneellä tilikaudella voitollisen tuloksen. Vapo Timber Oy:n tulos oli 0,6 miljoonaa euroa. Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 376 000 kuutiometriä, mikä oli lähes edellisen vuoden tasolla. Toimitusjohtaja Juhani Ylä-Sahra kuvailee toukokuussa 2014 alkanutta tilivuotta malliesimerkiksi sahausliiketoiminnan turbulentista luonteesta. – Vuosi 2014 oli kaksijakoinen. Kysyntä oli vuoden 2014 alkupuolella hyvä ja sahatavaran hintoja kyettiin korottamaan merkittävästi. Positiivisiin markkinaodotuksiin perustuen sahojen tuotantomäärät pysyivät korkeina, Yli-Sahra kertoo. Syksyn kuluessa sahatavaran kysyntä osoittautui ennusteita heikommaksi, minkä seurauksena sahatavaravarastot kääntyivät nousuun. Kevään 2015 sesonki jäi myös odotettua vaisummaksi. Valuuttakurssien nopeat ja erisuuntaiset liikkeet ovat antaneet oman lisänsä alan turbulenttiin todellisuuteen. Tasaista ja vakaata puunhankintaa Puunhankinnassa kehitys oli rauhallisempaa. Kauppa kävi tasaisesti ja hintataso pysyi ennallaan, joskin selvästi liian korkeana verrattuna sahatavaramarkkinoilta saataviin hintoihin. Vientiä Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan Vapo Timber Oy:n tuotteet ja markkinaalueet pysyivät ennallaan. Suomi on edelleen suurin yksittäinen markkina-alue, joskin suurin osa tuotannosta meni vientiin. Tärkeimmät vientimarkkinat olivat Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Entistä merkittävämpiä määriä sahatavaraa on toimitettu kasvaville Kaukoidän markkinoille. Sahat käynnissä koko vuoden – Kuluneen vuoden myönteisiin puoliin kuului se, että molemmat sahamme toimivat normaalisti koko vuoden lukuun ottamatta joulukuuta, jolloin talvilomia aikaistamalla ja työajanlyhennyspäiviä pitämällä tuotantoa leikattiin varastojen kurissa pitämiseksi, Ylä-Sahra kertoo. Kehitystoiminnan painopisteitä ovat olleet tuotannon tehokkuuden ja laaduntuottokyvyn parantaminen, myynnin tehostaminen ja työturvallisuuden parantaminen. Sahausliiketoiminnan menestys on suoraan sidoksissa rakentamisen aktiivisuuteen ja siten yleisesti taloudelliseen kasvuun Suomessa ja vientimarkkinoilla. Rakentamisen volyymin ennustetaan pysyvän Länsi-Euroopassa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta matalana vuonna 2015. Siten sahateollisuuden suhdannetilanteessa ei odoteta merkittävää parantumista. 34 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Strategia ja tulevaisuus Sahatavaraa tehokkaasti valituille markkinoille 376 000 m3 Vapo Timber Oy on keskisuuri suomalainen sahayhtiö. Sen Pohjois-Karjalassa Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevien sahojen tuotantokapasiteetti on noin 420 000 kuutimetriä vuodessa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Suomi, Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Vapon strategiassa on määritelty, että Vapo Timber Oy:tä kehitetään itsenäisenä yrityksenä sen arvoa kasvattaen. Sahojen kilpailukyvystä pidetään huolta muun muassa riittävillä investoinneilla ja niiden toimintaa jatkuvasti kehittämällä. Lappset uskoo puuhun ja laatuun Viime vuosina Lappset on laajentanut toimintaansa teemapuistojen rakentamiseen. Särkänniemen Angry Birds Land on niistä ensimmäisiä. Investoinnit teknologiaan takaavat sahatavaran tasaisen laadun. Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto Osuus Vapon liikevaihdosta 89,0 miljoonaa euroa Liikevoitto 0,6 Rovaniemeläinen Lappset Group Oy on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista, joka toimii yli 40 maassa. Leikkipaikkavälineiden lisäksi yritys tekee muun muassa liikuntapaikkavälineitä. – Puu on meille keskeinen ja sopiva raakaaine. Se tuntuu miellyttävältä kaikissa olosuhteissa tropiikista arktisille alueille, toteaa Hannu Ylinenpää, Lappsetin Director, Marketing & Innovations. Yrityksen tuotteet tehdään kestämään, joten myös puuraaka-aineen täytyy olla laadukasta ja kestävää. – Meille olennaista on yhteistyökumppanin kyky toimittaa tarvittavia määriä korkealaatuista raaka-ainetta. Tärkeää on myös joustavuus, sillä markkinatilanne vaihtelee nykyään nopeasti, Ylinenpää arvioi. Vapo Timber Oy on toimittanut sahatavaraa Lappsetille 1980-luvun puolivälistä lähtien. 18,3 % miljoonaa euroa 35 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 KEKKILÄ-KONSERNI Tuotekehityksellä haetaan kasvua tuleville vuosille Kovasta kilpailusta huolimatta Kekkilä säilytti markkinaosuutensa ja onnistui uusasiakashankinnassa. Ammattiviljelytuotteita toimitetaan yli 60 maahan, kun taas kuluttajaliiketoiminta keskittyy Pohjoismaihin. Siellä Kekkilä-konserni kuuluu johtaviin toimijoihin Kekkilä Garden ja Hasselfors Garden -brändeillään. – Kotimaan markkinoilla onnistuimme säilyttämään markkinaosuutemme ja hintatasomme kiristyvästä kilpailusta huolimatta, Kekkilän toimitusjohtajana helmikuussa 2015 aloittanut Sari Rämö kertoo. Tuotelanseeraukset markkina-aseman tukena Kekkilä lanseerasi markkinoille uuden erikoismultien tuoteperheen, jolla halutaan vahvistaa markkina-asemaa multatuotteiden ykkösosaajana. Ammattiviljelypuolella markkinajohtajan asemaa vahvistettiin entisestään, ja uusilla tuotelanseerauksilla varmistetaan kasvu myös jatkossa. – Ruotsissa ja Norjassa erityisinä painopistealueina olivat logistiset ratkaisut ja asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kuluttajatuotteissa uudeksi asiakkaaksi saatiin Granngården-ketju ja sen yli sata myymälää, Rämö jatkaa. Viherrakentamisen alueella on nähtävissä suurta potentiaalia, ja tätä markkinaa Hasselfors Garden kehittää vahvasti yhdessä suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa. Ruotsin markkinoilla lisätään merkittävästi yhteistyötä myös yksityisten puutarhaliikkeiden kanssa. Ne ovat edelleen suurin asiakassegmentti ketjujen jatkuvasta vahvistumisesta huolimatta. Onnistumisia asiakashankinnassa merkittävillä markkina-alueilla Latinalaisessa Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa. Asiakaspalvelua ja myynnin tukea tehostettiin merkittävästi, minkä ansiosta uusasiakashankinta jatkui vahvana. Tämän uskotaan tuovan selvää etua kilpailtaessa vaativista ammattiviljelyasiakkaista. Vientimyynnin osalta keskeisimpiä onnistumisia oli myynnin kasvu strategisesti Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto Osuus Vapon liikevaihdosta 87,1 miljoonaa euroa Liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa 36 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 17,9 % Kekkilä toi markkinoille erikoismultien tuoteperheen. Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvu-alustoja ja lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Kekkilä-konserni toimii Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Ammattiviljelytuotteiden vientimaita on yli 60. Niistä suurimmat ovat Italia, Espanja, Norja, Meksiko, Israel ja Marokko. Kasvua on odotettavissa erityisesti Latinalaisesta Amerikasta ja Japanista. 37 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 KEKKILÄ-KONSERNI Uusia toimintatapoja yhdessä asiakkaiden kanssa Yhteistyö asiakkaiden kanssa on tapa pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Hartelan kanssa on laadittu uusi Pihahuonekonsepti. Kasvun varmistamiseksi Kekkilä-konserni keskittyy erityisesti asiakkaiden myynnin tukemiseen ja näkyvyyden varmistamiseen asiakkaiden kanavissa. Kekkilän vahvaa tietämystä puutarha-alan tuotteista, trendeistä ja kuluttajista käytetään jälleenmyyjien eduksi. Asiakkaiden kanssa kehitetään myös uusia liiketoimintamalleja sekä tuotelanseerauksia. Hyvä esimerkki uudesta toimintatavasta on Kekkilän yhteistyö Hartela-yhtiöiden kanssa. Yhteistyössä toteutettu Pihahuonekonsepti tarjoaa asunnonostajille valittavaksi valmiin Kekkilän suunnitteleman ja toteuttaman parvekekokonaisuuden, jonka asiakas saa heti käyttöönsä. Kehitystyössä tavoitteena on hyödyntää uusia jakelukanavaratkaisuja ja luoda uudentyyppistä liiketoimintaa sekä volyymiä tulevaisuuden kasvun takaamiseksi. Rajat ylittävä Market Operations team Vuoden 2015 alussa Kekkilä-konserniin perustettiin Market Operations team, jossa on edustettuna eri maiden myynnistä vastaavat henkilöt, tuotehallinta ja markkinointi. Market Operations teamin avulla varmistetaan maiden ja liiketoimintojen rajat ylittävä kaupallinen osaaminen ja voimavarojen tehokas yhdistäminen koko Kekkiläkonsernin hyödyksi. Hyvä esimerkki onnistumisesta on ammattiviljelytuotteiden yli 15 prosentin kasvu Kiinassa. Kilpailu kiristyy edelleen Kekkilällä on edessään haastavat ajat. Kilpailijoiden brändit ovat saaneet huomattavaa näkyvyyttä jälleenmyyntikanavissa samalla, kun mullasta on tullut yhä hintakilpaillumpi tuote. Vientitoiminnoissa on näkynyt kilpailijoiden vahva aktivoituminen, ja samoja kasvavia markkinoita on hyödyntämässä yhä useampi taho merkittävillä resursseilla. Paine erilaisten järjestelmäratkaisujen kehittämiseen kasvaa jatkuvasti, ja näiden tehokkaaseen suunnitteluun ja integraatioon tarvitaan hyvää näkemystä ja selkeitä tavoitteita. Kekkilän osaamista puutarhaalan tuotteista ja trendeistä hyödynnetään yhteistyössä jälleenmyyjien kanssa. Ammattiviljelytuotteiden myynti Kiinassa kasvoi yli 15 %. 38 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Pihahuone Kekkilän ja Hartelan yhteisessä Pihahuonekonseptissa asunnon ostaja voi valita mieleisensä kolmesta eri parvekepuutarhavaihtoehdosta, jonka Kekkilä hänelle toteuttaa. ”Suojaisa kukkapuutarha” on tarkoitettu niille, jotka nauttivat kukkien loistosta ja kaipaavat vehreyttä sekä värikylläisyyttä ympärilleen. ”Minimalistinen lepopaikka” tarjoaa selkeitä, graafisia ja helppohoitoisia kasviratkaisuja. ”Keittiöpuutarhurin paratiisi” on puolestaan täydellinen ratkaisu oman ruuan kasvattamiseen. Puutarhatrendin kasvu vaikuttaa jo kaikkeen asumiseen. Oma parveke tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhdistää hyvää tekevä vehreys mukavaan oleskeluun. Yhteistyö Hartelan kanssa tarjoaa Kekkilälle ainutlaatuiset mahdollisuudet olla mukana parvekepuutarhojen kasvavassa suosiossa, ja samalla kehittää kuluttajalähtöisiä palvelukonsepteja. Kekkilän maisemasuunnittelija ja puutarhuri Adrian Evans piti toteutusta mielenkiintoisena haasteena. – Haluan antaa asunnonostajille mahdollisuuden kokea aitoa puutarhatunnelmaa ja luoda parvekkeelle oman pienen maailmansa. – Suunnittelin kolme tunnelmaltaan ja kasvivalinnoiltaan erilaista parvekepuutarhaa, joista on mahdollista valita omia kiinnostuksen kohteita ja elämäntyyliä ilmentävä malli. Parveke voi olla ensimmäinen puutarha, jossa pääsee alkuun tai sitten mahdollisuus jatkaa rakasta harrastusta uudessa kodissa, hän toteaa. – Parvekkeellakin voi kokea puutarhatunnelmaa, Kekkilän maisemasuunnittelija ja Hartelan Pihahuonekonseptin kehittäjä Adrian Evans toteaa. Kekkilän ja Hartelan yhteisessä Pihahuone-konseptissa asunnon ostaja voi valita kolmesta vaihtoehdosta mieluisen parvekepuutarhavaihtoehdon. 39 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO VENTURES Etsintä on käynnissä – Vapo Ventures Vapossa haluttiin luoda toimintamalli, jolla uudistumisesta tehdään jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa. Vapo etsii aktiivisesti ja järjestelmällisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2015 alussa tätä varten käynnistettiin uusi Vapo Ventures -liiketoiminta. Uudistuminen on Vapon uudessa strategiassa yksi kolmesta päätavoitteesta. Liiketoimintatasolla uudistumista toteutetaan Vapo Ventures -liiketoiminnalla. – Etsimme, kehitämme ja käynnistämme nimenomaan uusia liiketoimintoja. Nykyisten liiketoimintojen kehitystyö jatkuu ennallaan, Vapo Venturesin liiketoimintajohtaja Mia Suominen määrittelee. Liiketoimintoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä Tarkoitus on synnyttää liiketoimintoja olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen pohjalta sekä hyödyntää Vapon laajaa yhteistyöverkostoa. Vapo Ventures hakee uusia liiketoimintoja erityisesti luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena on nostaa jalostusastetta energiatuotteissa tai kehittää kokonaan uusia käyttöhyödykkeitä. Uudet innovaatiot syntyvät harvoin itsestään tai sattumalta normaalin työn ohessa. Siksi Vapossa haluttiin luoda toimintamalli, jolla uudistumisesta tehdään jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa. Ideoiden jatkuvaa arviointia – Vapo Ventures -toimintatapa on jatkuva prosessi, jossa liiketoimintaideat etenevät kehitetyn toimintamallin mukaan esiselvityksen, tutkimuksen ja kehityksen kautta liiketoimintasuunnitelmiin ja edelleen liiketoimintaan, Suominen avaa toimintamallia. Työssä hyödynnetään porttimallia ja yhtenäisiä evaluointikriteerejä. Ne ideat, jotka jäävät matkan varrelle, siirtyvät dokumentoituina ideapankkiin, josta ne voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi. – Uuden luominen ei ole helppoa, mistä johtuen liiketoiminnoiksi jalostuvia tuloksia voidaan joutua odottamaan pitkäänkin. Tosin mielenkiintoisia kumppanuuksia on jo vireillä. Ensimmäinen Vapo Ventures -startup, Clean Waters, on jo edennyt uudeksi liiketoiminnaksi, Suominen kertoo. Vapo Ventures etsii, kehittää ja käynnistää uusia liiketoimintoja olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen perustalle. 40 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kehityssuppilosta uusiksi liiketoiminnoiksi RAAKA-AINEET JA PÄÄOMAT RAAKA-AINEET ERITYISOSAAMINEN PROSESSIT TUOTTEET VERKOSTOT KÄYTTÖKOHTEET Turve Mekaaninen Energiatuotteet Energiantuotanto Sammal Kemiallinen Liikenne Puu Termokemiallinen Peltobiomassa Biologinen Korkeamman jalostusasteen käyttöhyödykkeet Kemianteollisuus Prosessiteollisuus Maaomaisuus Rakentaminen Biojäte/liete Viherrakentaminen 41 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VAPO CLEAN WATERS Vapo Clean Waters – puhtaiden vesien puolesta Ensimmäinen tusina ulkopuolisia toimeksiantoja on jo koossa. – Kulunut vuosi on ollut vauhdikas, vesienkäsittelypalveluja tarjoavan Clean Watersin operatiivinen johtaja Marika Ryyppö kertoo. Toiminnan painopiste on ollut asiakkaiden etsimisessä, heidän tarpeidensa tunnistamisessa ja oman toimintamallin kehittämisessä. Tämän ohella on syntynyt sopimus 12 ulkopuolisesta asiakasprojektista, joiden ohella on toteutettu Vapon omia erityistarpeita vesienkäsittelyssä. Clean Waters uskottava kumppani – Vastaanotto on ollut todella hyvä, mikä on lupaavaa, sillä kasvutavoitteemme ovat kovat. Meidät on selvästi koettu uskottavaksi kumppaniksi, missä isona apuna on kuuluminen Vapo-konserniin. Kokemus yli 500 kosteikosta, pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä noin 1 000 laskeutusaltaasta ja padosta sekä laaja yhteistyöverkosto ovat meidän vahvuuksiamme, Ryyppö selittää tyytyväisenä. Suurin osa tähän mennessä sovituista ulkopuolisista hankkeista koskee metsätalouden vesien puhdistamista herkkien vesistöjen lähellä. Myös maatalouden vesien ja rakennettujen alueiden hulevesien puhdistamisessa ensimmäiset projektit ovat käynnistyneet. – Hulevesien puhdistaminen on Suomessa vielä uusi asia, mutta sen tarve kasvaa kaiken aikaa. Clean Watersin luonnonmukaisilla ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä hu- levesien aiheuttamia haittoja, kuten tulvia ja vesien likaantumista. Esimerkiksi kaupunkikosteikolla voidaan samalla lisätä luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, Ryyppö toteaa. Palvelut Neuvonta- ja asiantuntijapalvelut Suunnittelu- ja rakentamispalvelut Kunnossapitopalvelut Ratkaisut Maa- ja metsätalouden valumavedet Rakennetun ympäristön hulevedet Vesistöjen kunnostus 42 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Clean Watersin asiakkaat arvostavat Vapon kokemusta yli 500 kosteikosta, pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä noin 1 000 laskeutusaltaasta ja padosta. Video: Clean Waters Jyväskylän Nisulan hulevedet puhdistuvat Clean Watersin ratkaisulla Clean Waters suunnittelee ja toteuttaa Jyväskylän Nisulan kaupunginosassa kokonaisvaltaisen ratkaisun hulevesien käsittelyyn. Se koostuu muun muassa spiraalikosteikosta ja sen toimintaa tehostavista suodattavista rakenteista. – Alueen hulevedet johdetaan Tuomiojärveen, josta otetaan noin kolmasosa Jyväskylän talousvedestä. Hulevesien käsittely on yksi keino, jolla kaupunki haluaa parantaa järven veden laadun tyydyttävästä hyväksi, Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski kertoo. Jyväskylässä hulevesien käsittelyyn on alettu kiinnittää muutenkin yhä enemmän huomiota. Asia pyritään ottamaan huomioon etenkin uusien alueiden kaavoituksessa. Vallinkosken mukaan Nisula on kuitenkin mielenkiintoinen ennakkotapaus siitä, miten hulevesien käsittely voidaan toteuttaa jo rakennetulla kaupunkimaisella alueella. – Halusimme tähän meille tärkeään kohteeseen yhteistyökumppanin, jolla on kokemusta ja tietämystä tällaisista rakenteista ja kasvillisuuden hyödyntämisestä. Clean Watersin toiminnan käynnistyminen sattui meidän kannaltamme hyvään aikaan. Meille tärkeää on myös se, että hankkeen tuloksia seurataan tarkasti, Vallinkoski toteaa. 43 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kuva: Asko Hämäläinen Vastuullisuus Vapo ottaa huomioon kaikessa toiminnassaan vastuullisen yritystoiminnan periaatteet, jotka ovat myös jatkuvan parantamisen kohteena. Paikallisten polttoaineiden tuottajana keskeisenä osana toimintaa ovat ympäristön tilan ja omien ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä haittojen minimoiminen. Vapoa kehitetään työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jossa jokaisen on hyvä tehdä töitä. Vastuullisuus tarkoittaa meille oikeudenmukaisuutta, luottamuksen rakentamista ja vuorovaikutuksellista esimiestyötä. 44 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Hirvi (Alces alces) on maamme suurikokoisin nisäkäs. Vasojen syntyminen ajoittuu pääosin toukokuulle. Hirvenvasa käyttää emän maitoa aina alkusyksyyn saakka. Hirvilehmä kantaa vastuuta vasoistaan aina seuraavaan kevääseen asti. 45 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VASTUULLINEN VAPO Henkilöstö Vapo toimii luonnossa, oppii luonnosta ja kantaa vastuun luonnosta. Jokaisen vapolaisen velvollisuutena onkin perehtyä kestävän kehityksen periaatteisiin sekä vahvistaa Vapon osaamista kestävän kehityksen turvaamiseksi. Vapon eettisiin ohjeisiin on koottu johtamisen kivijalka ja jokainen uusi työntekijä tutustuu niihin jo työsopimuksensa liitteenä. Henkilöstön osaaminen ja hyvä esimiestyö keskiössä Henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskeinen osa Vapon strategian toteuttamista. Vapon toiminta perustuu tiiviisiin yhteistyöverkostoihin eri sidosryhmien kanssa. Sisäisen koulutuksen ja työssä oppimisen ohessa Vapo tukee myös omalla ajalla opiskelua. Hyvä esimiestyö on yksi Vapon henkilöstöjohtamisen prioriteeteista, jota seurataan vuotuisen henkilöstötyytyväisyystutkimuksen avulla. Painopiste johtamisessa, oppimisessa ja ketteryydessä Vapo on keskittynyt rakentamaan hyvän henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön toimintamalleja. Ne ovat parantaneet työn tavoitteellisuutta, selkiyttäneet töiden organisointia sekä lisänneet henkilöstötyytyväisyyttä. Uudistetun henkilöstöstrategian myötä painopiste siirtyi vuonna 2014 ihmisten johtamiseen, oppimisen varmistamiseen sekä ketteryyden lisäämiseen Vapon organisaatiossa. Vapon henkilöstön määrä Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 656 henkeä, ja henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Henkilöstön määrä väheni vuoden 2014 alussa noin sadalla hengellä Vapo Timber Oy:n Hankasalmen sahan myynnin seurauksena. Työhyvinvointi huolenpitoa työkyvystä Vapossa työhyvinvointi tarkoittaa huolenpitoa henkilöstön työkyvystä, sitä tukevasta esimiestyöstä ja työyhteisön terveen toiminnan tukemisesta. Vuoden 2014 erityisiä painopistealueita olivat tehostettu tukitoiminta pitkään työstä poissaolleen palauttamiseksi, korvaavan työn mallin käyttöönotto sekä aktiivinen tuki esimiehille työkykyriskien tunnistamiseen ja työntekijän työkyvyn varmistamiseen. Vapon tavoitteena on kehittää henkilöstön asenteita ja toimintatapoja entistä turvallisuusmyönteisemmiksi koulutusten ja ennakoivan työsuojelutoiminnan avulla. Johdon sitoutuminen turvallisuuteen on tehty näkyväksi esimerkiksi johdon kierrosten avulla. Työsuojeluasioita käsitellään myös johtoryhmien kokouksissa ja Vapo Oy:n hallitukselle raportoidaan säännöllisesti työturvallisuuden tason kehittymisestä. Vuonna 2014 työturvallisuuden painopisteenä oli ennakoiva työsuojelutoiminta. Sitä kehitettiin esimerkiksi yhtenäistämällä työpaikkaselvityksiä ja riskienarviointeja sekä painottamalla raportoinnissa ennakoivaa työsuojelutoimintaa kuvaavia mittareita. Tämän lisäksi käynnistettiin työturvallisuusprosessien kuvaaminen uuteen ohjausjärjestelmään. Henkilöiden rooleja ja vastuita turvallisuuden varmistamisessa pyrittiin selkeyttämään entisestään ja turvallisuuspolitiikka konkretisoitiin Nolla tapaturmaa -tavoitteeksi. Henkilöstön jakauma Työturvallisuus Turvallisuushavainnot (rekisteröidyt) Työturvallisuus jatkuvan kehittämisen kohteena 2012 2013 2014 121 370 642 Tapaturmataajuus * (per milj. työtuntia) 32 52 42 Tapaturmat, määrä * 40 66 48 * tapaturmavakuutusyhtiön tilasto 1 200 4/2013 4/2014 4/2015 1 000 800 Vapo Oy 600 Vuosien 2012–2013 osalta luvut on yhtenäistetty vertailukelpoisiksi vuonna 2014 käyttöönotettuun tilastointitapaan. Aiempina vuosina ilmoitetut luvut voivat tästä syystä poikeata taulukossa ilmoitetuista arvoista. 400 200 0 46 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Vapo Timber Oy Kekkilä Oy Ulkomaat ja muut konsernin yhtiöt Sisäiset koulutukset kehittävät osaamisen lisäksi myös työyhteisöä. Vapossa kaikki urakoitsijat, alihankkijat ja vapolaiset noudattavat yhteisiä työturvallisuusmääräyksiä. Esimiehiä on valmennettu turvallisuuskulttuurin muutoksen lipunkantajiksi. Perehdytys on tärkeä osa kausityöntekijöiden rekrytoinnissa. 47 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VASTUULLINEN VAPO Energiaturpeesta valtiolle monia verotuottoja Energiaturpeen tuotannosta ja myynnistä kertyy valtiolle verotuottoja kaikissa tuotannon vaiheissa. Päättyneellä tilikaudella Vapon energiaturpeen myynti Suomessa oli yhteensä 9,5 terawattituntia (TWh) eli 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Myydyn energiaturpeen arvo oli 133 miljoonaa euroa. Tästä polttoainemyynnistä lämmön- ja teollisuushöyryntuotantoon käytettiin arvion mukaan 6,3 TWh, mistä lämmöntuottajat maksoivat valtiolle turpeen energiaveroa vajaat 20 miljoonaa euroa. Energiaturve työllistää noin 200 vapolaista. Energiaturpeen tuotantoon osallistui kesäsesongin aikaan lähes 2 200 kuljettajaa ja 1 100 tuotantoyrittäjien traktoria. Myyty turve kuljetettiin lämmön- ja sähköntuotantolaitoksiin 86 000 täysperävaunukuormalla. Energiaturpeen toimituksia oli hoitamassa noin 100 kuljetusyritystä sekä 80 kuormausyrittäjää. Turpeen toimitusketju työllisti enimmillään 600 kuljettajaa noin 150 kuorma-autossa ja 80 pyöräkuormaajassa tai kaivinkoneessa. Turpeen tuotanto-, toimitus- ja myyntiketjun palkoista maksettiin ansiotuloveroa ketjun kaikissa vaiheissa yhteensä arviolta 35 miljoonaa euroa. Turpeen tuotannossa ja toimituksessa käytettyjen traktoreiden, pumppujen, pyöräkuormaajien, kaivinkoneiden sekä kuormaautojen polttoaineesta maksettiin veroja kaikkiaan arviolta 5,5 miljoonaa euroa. Energiaturvetta tuotettiin vuonna 2014 yhteensä 330 erilliseltä turvesuolta, joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 38 000 hehtaaria. Turvesoiden pumppaamoiden ja muiden sähkölaitteiden käyttämästä sähköstä Vapo maksoi sähköveroa 0,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa Vapo maksoi 0,2 miljoonaa euroa. Energiaturpeesta Vapo maksoi tuloveroa laskennallisesti kaksi miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Vapon tuottamasta ja toimittamasta energiaturpeesta kertyi Energiaturpeen tuotantoon osallistui lähes 2 200 kuljettajaa ja 1 100 tuotantoyrittäjien traktoria. 48 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 erilaisia veroja yhteensä 61 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana Vapo ei maksanut energiaturpeeseen kohdistuvaa arvonlisäveroa, sillä myynnin arvonlisävero kompensoitui kasvaneiden turvevarastojen ja investointien hankinnoista vähennettävällä arvonlisäverolla. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu Vapolle palveluja tuottaneiden tuotantoyritysten maksamia arvonlisäveroja ja yritystuloveroja. Energiaturvetta tuotettiin yhteensä 330 erilliseltä turvesuolta. Yhteenlaskettu tuotantoala oli 38 000 hehtaaria. Turpeen tuotantoketjun verovaikutukset Suomessa Asiakasyritykset maksoivat turpeen energiaveroa lähes 20 miljoonaa euroa Vapon energiaturpeen myynti 9,5 TWh = 10,6 miljoonaa m3 Arvo 133 miljoonaa euroa Vapo maksoi tuloveroa energiaturpeesta laskennallisesti kaksi miljoonaa euroa Energiaturve työllistää 200 vapolaista Palkoista maksettiin tuloveroa läpi tuotantoketjun yhteensä 35 miljoonaa euroa 80 kuormausyrittäjää kuormasi ja 100 kuljetusyritystä kuljetti 600 kuljettajan voimalla ja 150 rekalla 86 000 täysperävaunukuormaa turvetta Polttoaineista veroa 5,5 miljoonaa euroa Turpeen tuotannossa 2 200 kuljettajaa ja 1 100 traktoria Energiaturvetta tuotettiin 330 tuotantoalueella yhteensä 38 000 hehtaarilla Sähkö- ja kiinteistöveroa maksettiin 0,3 miljoonaa euroa Verotuotto valtiolle yhteensä 61 miljoonaa euroa 49 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VASTUULLINEN VAPO Vapon vastuullisuus sitoumukset Haluamme olla edelläkävijä turvetuotannon ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. Noin 30 miljoonaa euroa maksaneen ympäristöohjelman sitoumukset vuodelle 2014 on saavutettu. Investoimalla ympäristönsuojeluun ja toteuttamalla tehokasta ympäristötyötä pyrimme parantamaan toimintaamme myös jatkossa. Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on toteuttanut jo kuusi. Loput kolme tavoitetta pyritään saavuttamaan asetetussa aikataulussa. Tuotantosoilla paras mahdollinen vesienkäsittelytekniikka Kuluneen kolmen vuoden aikana Vapo on siirtänyt kaikki tuotantosuonsa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT eli Best Available Techniques) piiriin. Tämä on tarkoittanut muun muassa 60 uutta pintavalutuskenttää sekä 40 uutta kosteikkoaluetta. Olemme myös tehostaneet entisestään turvetuotannon ympäristötarkastuksia. Turveyrittäjät muun muassa tarkastavat vesiensuojelurakenteiden kunnon vähintään kahden viikon välein ja laajempi ympäristötarkastus tehdään jokaisella tuotantoalueella kerran kesässä. Koulutuksella on tärkeä rooli ympäristötarkastusten tehostuksessa. 50 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Lupauksemme Suur-Savon Sähkön hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä tutustumassa turvetuotannon vesienkäsittelyyn mittakaivolla Leivonmäen Mesiänsuolla. Tavoitteena jatkuva kehittyminen ja ympäristövaikutusten minimointi Toteutimme vuosille 2011–2014 annetut sitoumukset Olemme sitoutuneet siihen, että vuodesta 2016 eteenpäin Kaikilla soillamme puhdistetaan vettä PARHAILLA MENETELMILLÄ Uusilla tuotantoalueillamme vesistöihin kulkeutuu VÄHEMMÄN HUMUSTA ja KIINTOAINEITA, kuin samalla alueella ennen turvetuotantoa Vesien puhdistusjärjestelmät TARKASTETAAN VÄHINTÄÄN KAHDEN VIIKON välein tuotantokaudella kaikilla tuotantosoillamme LISÄÄMME jatkuvaa vesistöpäästöjen MITTAUSTA PÄÄSTÖTARKKAILUSSA tuotantokaudella 100 % tuotantoalueista, ympäri vuoden 50 % tuotantoalueista. Emme käynnistä uutta tuotantoa LUONNONTILAISILLA soilla Vaihdamme luonnoltaan arvokkaat suot OJITETTUIHIN turvemaihin Turvetuotannosta poistuvat alueet UUDESSA KÄYTÖSSÄ viimeistään KAHDEN VUODEN KULUESSA tuotannon päättymisestä. Julkistamme tuotantoalueiden VASTUUHENKILÖT sekä viranomaisille laaditut PÄÄSTÖ- JA VESISTÖRAPORTIT 51 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VASTUULLINEN VAPO Avoimuus edistää vastuullista toimintaa. Röyhynsuon lintukosteikko on suunniteltu yhteistyössä usean tahon kanssa. Jatkuva mittaus ostopalveluna Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen kokonaispalvelun Valmetilta. Sopimus tehtiin kun Valmet oli vielä osa Metso Oyj:tä. Tavoitteenamme oli asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoite on toteutunut. Tällä hetkellä mittareita on asennettu turvetuotantoalueille 30 eri kohteeseen ja kolme mittaria vertailukohteille ympäri Suomea. Kaikkiaan 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa. Kaksi mittaasemaa tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole. Jatkuvatoimiset mittalaitteet mittaavat vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama data on nähtävissä Valmetin verkkosivuilla www.valmet.com/ymparistodatapalvelu. Jatkuvatoiminen mittaus on tiheydeltään yli 400-kertainen manuaaliseen näytteenottoon verrattuna ja on osoittanut käsinäytteenotoin saatavan kuormituksen olevan oikeaa suuruusluokkaa. Kaikki tuotantoalueet päästötarkkailuun vuonna 2016 Turvetuotannon vesistöpäästöjä mitataan Vapossa yli lupavaateiden. Tavoitteemme on, että vuonna 2016 Vapon kaikki turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Vuonna 2014 soiltamme otettiin lähes 14 000 vesinäytettä, joista tehtiin 93 000 analyysiä. Näytteiden ja analyysien määrä on lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2011. Lupaustemme toteutus Vastuullisuusohjelma tuottaa konkreettisia tuloksia. 2014 9 000 hehtaaria tehostettu 60 uutta pinta 100 % BAT Lähes 14 000 vesinäytettä valutuskenttää 40 uutta kosteikkoa +30 % enemmän vesistömittauksia BAT= BEST AVAILABLE TECHNIQUES PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA 52 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 30 mittausasemalla automaattinen mittaus JOKA TUNTI, 365 päivää vuodessa Kaikki yli 400 suota tarkastetaan tuotantokaudella KAHDEN VIIKON VÄLEIN LUONNONTILAISIA SOITA myydään tai vaihdetaan SUOJELUTARKOITUKSIIN Video: Vesien puhdistus Vesien puhdistus Peräkkäiset ja toisiaan täydentävät rakenteet puhdistavat turvekentältä huuhtoutuvaa vettä. 1 2 OJAT JA PADOT ALTAAT Ojat ja padot laskeuttavat osan KIINTOAINEESTA ja RAVINTEISTA Poistaa kiintoaineesta Turvetuotantokentältä tulevan veden puhdistus alkaa sarkaojiin rakennetuista lietesyvennyksistä, lietteenpidättimistä ja virtaamansäätöpadoista Vesi kulkee seuraavaksi laskeutus- ja pumppualtaisiin, joissa kiintoainetta laskeutuu pohjaan. 3 4 PUHDISTETTU VESI PALAA PINTAVALUTUS KENTTÄ TAI KOS- LUONNON VESISTÖÖN TEIKKO 30–40 % Sitovat tehokkaasti KIINTOAINETTA ja RAVINTEITA Puhdistunut vesi pumpataan altaista pintavalutuskentälle. Siellä vesi puhdistuu luonnon omien mekanismien avulla mm. haihtumalla ja suodattumalla. 53 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Pintavalutuskentälle jää ravinteita, joita kasvit hyödyntävät. Siksi KASVILLISUUS on niillä RUNSASTA. Kuivatusvesi palautuu suodatuksen jälkeen alapuoliseen vesistöön. Sen laatua mitataan säännöllisesti. VASTUULLINEN VAPO Osana ympäristösitoumuksiaan Vapo on avannut Suomme Netissä -verkkopalvelun, josta löytyvät yrityksen kaikki turvetuotantoalueet. Uusilta verkkosivuilta löytyvät lisäksi tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä päästöja vesistötarkkailuraportit. Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Ei turvetuotantoa luonnontilaisimmilta soilta Vapo on luokitellut omistamansa suoalueet valtioneuvoston suoluokituksen (0–5) mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista 98 prosenttia kuuluu luokkiin 0–3. Vapossa linjattiin vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luonnontilaisimmille soille eli luokkien 4 ja 5 soille. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin, tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien Vapo on sopinut Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa yli 2 500 hehtaarin suojelemisesta. Vuonna 2014 suojeluun siirtyi 422 hehtaaria. Turvetuotanto pienentämään humuskuormitusta Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vuonna 2014 tehtiin ennakkotarkkailua lähes sadalla kohteella lähtötilanteen vedenlaadun selvittämiseksi. Näistä kohteista on otettu yli 3 000 vesinäytettä ja tehty yli 24 000 vesianalyysiä. Vapon ennakkotarkkailu lisää tietoa metsäojitettujen alueiden veden laadusta. Vapo on rakentanut kosteikkoja jo yli 800 hehtaarin alalle. Suunnitelmissa on yhdentoista uuden kosteikon rakentaminen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kosteikot ovat rikkaita elinympäristöjä linnuille ja muille eliölajeille. Vapon Hirvinevan lintujärven rakentaminen aloitettiin vuonna 1993, jolloin sen pinta-ala oli 9 hehtaaria. Nykyään kosteikon pinta-ala on jo yli 100 hehtaaria. Keskisuomalaisen Kyyjärven mittaustuloksia TURVETUOTANNON OSUUS VALUMA-ALUEEN PINTA-ALASTA NOIN 0,7 % Turvetuotannon osuus virtaamasta 2,7 %, Turvetuotannon osuus humuskuormituksesta 3,0 % Turvetuotannon osuus kiintoaineesta: 1,7 % Lähde: TASO-hankkeen raportti (2012) Kyyjärveltä Naarajärvelle. Vesienhoito Saarijärven reitillä. 54 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Video: Röyhynsuo Turvesuon elinkaari Vapon turvetuotannosta vapautuu vuosittain jopa tuhansia hehtaareja suonpohjaa maanomistajille. Jokainen hehtaari otetaan tehokkaasti uuteen käyttöön. 1 2 ALUEEN VALINTA Vapo ei käynnistä uutta tuotantoa luonnontilaisilla soilla 3 SUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖLUVITUS Suomen pinta-alasta noin 1/3 on soita tai turvemaita. Turvetuotannon käytössä tästä on noin 0,8 % VALMISTELU 4 TUOTANTO Keskimäärin suo on aktiivisessa turvetuotannossa noin 20 vuotta 5 SEURAAVA MAANKÄYTTÖ Yleisimpiä seuraavan käytön muotoja ovat metsä- ja maatalous, soistaminen tai kosteikko 55 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 VASTUULLINEN VAPO Uutta maa-alaa 2 700 hehtaaria Kuluneella tilikaudella Vapo hankki uutta maa-alaa yhteensä noin 2 700 hehtaaria (ha). Tästä noin 1 550 ha ostettiin ja noin 1 150 ha vuokrattiin. Näiden lisäksi jatkettiin voimassa olevia vuokrasopimuksia. Aluehankintoja tehtiin niin turvetuotannon kuin sen vesienkäsittelyn tarpeisiin. Turvetuotannosta poistettuja alueita siirrettiin eniten metsätalouskäyttöön. Tällaisia alueita oli yhteensä noin 1 200 ha. Erilaisiksi kosteikoiksi ja uudelleen soistumaan ohjautui noin 250 ha ja peltokäyttöön noin 150 ha. Vapo myi pääosin maa- ja metsätalouteen soveltuvia alueita noin 800 ha ja palautti vuokranantajille noin 1 800 ha maita, joiden seuraavasta maankäytöstä päättää maanomistaja. Myydyt alueet olivat pääasiassa peltokäyttöön soveltuvia ja vuokra-alueet maa- ja metsätalouteen sekä kosteikoiksi soveltuvia. Lisäksi jatkettiin peltoviljelyssä jo aiemmin olleiden emoyhtiön ja Suo Oy:n peltojen myyntiä. Vapo hakee turvetuotantolupia ihmisen käyttöönottamille soille luonnontilaisuusluokissa 0–3. Vapo ei hae ympäristölupia soille, joita on kuivattu vain vähän tai ei ollenkaan (luokat 4 ja 5). Kuvassa luonnontilaisuusluokan 1, eli merkittävästi muutettu suo. © Onerva Valo, GTK Maaperän tilan selvittäminen jatkuu Vapo-konsernin hallinnassa olevien alueiden maaperän tilan selvittäminen jatkui. Alueille, joilla todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tehtiin riskien ja kunnostustarpeen arvioinnit. Osana kestävää kehitystä etsittiin vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä perinteiselle massanvaihdolle ja laajennettiin yhteistyötä maaperän kunnostustekniikoita kehittävien toimijoiden kanssa. Lisäksi systematisoitiin toimintamallia maaperän kunnostuksen toteutuksessa. Sulfidisten pohjamaiden riskinarviointiin liittyviä selvityksiä laadittiin pääosin ympäristölupahakemuksiin liittyvien selvitysvaateiden osalta. Tiedot soiden pohjamaiden riskipotentiaalista selvitettiin kivennäismaaja vesinäytteenoton sekä olemassa olevan tutkimusaineiston perusteella. Vapo oli myös osallisena ja rahoittajana sulfaattimaita käsittelevässä SuHE-hankkeessa. Vapon kausityöntekijät Mikko Merisalo ja Sanna Turunen tutkivat pohjamaalajinäytteestä, onko tuotantosuon pohjassa mahdollisia happamoittavia tekijöitä kuten sulfidisia litorinasedimenttejä. 56 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Suomme Netissä video Suomme Netissä Uudesta Suomme Netissä -verkkopalvelusta www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti löytyvät kattavat tiedot Vapon 450 turvetuotantoalueesta sekä niiden vesienkäsittelymenetelmistä. Palvelu on osa Vapon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Haluamme kertoa turvetuotantoalueista mahdollisimman helposti lähestyttävällä tavalla. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti suurelle yleisölle, jota kiinnostaa koti- tai mökkipaikkakunnan energia- tai ympäristöasiat, mutta siitä on hyötyä myös esimerkiksi viranomaisille. Palvelusta löytyy keskitetysti tiedot turvetuotantoalueiden sijainnista, vesienkäsittelymenetelmistä ja käyttökausista, samoin kuin vuosikuormituksesta. Myös vesinäytepisteet näkyvät kartalla. Tiedon laajuus ja avoimuus tekevät palvelusta ainutlaatuisen. Vapon tuottaman tiedon lisäksi siellä on Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa tietoa eri maankäyttömuotojen kuormituksesta. Turvetuotantoa vastuullisesti -sivustollamme esitellään turvetuotannon ympäristövaikutukset kattavasti. 57 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kuva: Shutterstock 58 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014–30.4.2015 Vapon taloudellisen vastuun kulmakivi on liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kehittäminen. Kestävä taloudellinen toiminta luo lisäarvoa myös sidosryhmille. Tilinpäätös 1.5.2014–30.4.2015 tarjoaa näkemyksen Vapon taloudelliseen suoriutumiseen. Pöllöä on kautta aikain pidetty viisauden ilmentymänä. Saduissa pöllö tarjoaa näkemyksen ongelmaan. Vanhoissa kallioisissa havumetsissä ja nykyään jopa keskellä ihmisasutusta pesivä huuhkaja (Bubo bubo) on Euroopan suurin pöllö. Huuhkajalla on monia muitakin nimiä Suomen murteissa kuten huhkain. 59 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Tilikausi lyhyesti Avainluvut Milj. euroa 2010 2011 2012 04/2014 04/2015 Liikevaihto Käyttökate EBITDA % liikevaihdosta Liikevoitto EBIT % liikevaihdosta Liikevoitto ennen arvonalentumisia % liikevaihdosta Vapaa kassavirta ennen veroja Sijoitetun pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % Omavaraisuusaste % Bruttoinvestoinnit 719,5 91,1 12,7 41,2 5,7 47,5 6,6 –12,7 5,7 6,6 37,7 80,9 705,0 45,4 6,4 –38,4 –5,5 –1,0 –0,1 20,6 –5,3 –0,1 34,1 94,5 652,9 52,1 8,0 9,1 1,4 9,7 1,5 64,4 1,3 1,4 37,7 48,0 847,4 110,8 13,1 50,0 5,9 53,9 6,4 61,9 3,8 4,4 40,2 65,0 486,9 74,7 15,3 36,9 7,6 37,6 7,7 –25,1 5,4 5,5 37,9 88,4 Henkilöstö keskimäärin 1 333 1 226 1 154 1 091 961 6,1 6,6 6,4 6,4 8,1 Poistot / liikevaihto % 04/2014 tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kk Käyttökate % Vapon ROIC-puu ennen arvonalentumisia, % 13,1 12,7 6,4 10 11 15,3 8,0 12 5/13 5/13 4/14 4/14 Poistot % Liikevoitto % 6,6 6,4 Pre-tax ROIC % 10 4,4 11 –0,1 – 5,5 1,4 12 5/13 5/14 4/14 4/15 11 5/13 4/14 5/14 4/15 Pääoman kiertonopeus 1,0 1,0 1,0 11 6,4 11 12 6,9 5/13 5/14 4/14 4/15 1/ Käyttöpääoma % 25 24 19 34 22 0,9 0,7 10 6,6 12 –1,0 x 6,1 10 1,5 6,6 10 7,7 8,1 + 10 11 12 5/13 5/14 4/14 4/15 12 5/13 5/14 4/14 4/15 Käyttöomaisuus % 88 75 10 107 87 80 11 12 5/13 5/14 4/14 4/15 60 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia, milj. euroa, 12 kk Vapaa kassavirta ennen veroja, milj. euroa, 12 kk 64,4 47,5 37,6 28,2 –1,0 2010 2011 –12,7 9,7 20,6 19,4 2012 2013– 2014– 2014 2015 2010 Liikevoitto kuvaa operatiivisen liiketoiminnan kannattavuutta ja määrittää pitkälle muun muassa sijoitetun pääoman tuoton. Vapon toiminnassa liikevoittoon vaikuttaa erityisesti turve- ja lämpöliiketoiminnan sääriippuvuus sekä sahausliiketoiminnan syklisyys. Tilikaudella 2015 kaikki Vapon liiketoiminnot tuottivat positiivisen liikevoiton ja yrityksen suhteellinen kannattavuus on parantunut selvästi. 2011 2012 2013– 2014– 2014 2015 Vapaa kassavirta ennen veroja ja rahoituseriä huomioi muutokset sitoutuneessa pääomassa liikevoiton lisäksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana Vapossa on keskitytty erityisesti kassavirran parantamiseen karsimalla tappiollisia toimintoja, myymällä tarpeettomia omaisuuseriä ja tehostamalla nettokäyttöpääomaan vaikuttavien erien käyttöä. Tilikauden 2015 aikana polttoainevarastot kasvoivat toimitusvarmuuteen panostamisen, alhaisen sähkön hinnan ja keskimääräistä lämpimämmän talven seurauksena, mikä heikensi kassavirtaa. Myös Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen kasvuinvestoinnit Suomessa ja Ruotsissa söivät kassavirtaa. Omavaraisuusaste, % * Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, % 6,6 40,2 5,5 37,7 4,4 –0,1 2010 2011 –25,1 37,7 37,9 34,1 1,4 2012 2013– 2014– 2014 2015 2010 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on tärkein kannattavuutta mittaava suhdeluku Vapon pääomaintensiivisillä toimialoilla, koska se ottaa huomioon liikevoiton lisäksi myös sitoutuneen pääoman. ROIC kuvaa yrityksen kykyä luoda arvoa omistajilleen eli sen tulee olla korkeampi kuin pääoman kustannus (WACC). Tilikauden päättyessä Vapon sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia oli 5,5 %. Yhtiön tavoitteena on 7 % ROIC-tason saavuttaminen tilikaudella 2017. 2011 2012 2013– 2014– 2014 2015 Vakavaraisuutta ja yrityksen tappion sietokykyä mittaava omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Negatiivisen kassavirran vuoksi Vapon toimintaa on rahoitettu velalla, mikä on johtanut vuosina 2008-2011 omavaraisuusasteen merkittävään heikentymiseen. Viime vuosien tehostamisohjelma on vahvistanut kassavirtaa, alentanut velkaisuutta ja parantanut omavaraisuusastetta, joka tilikauden 2015 päättyessä oli 37,9 %. * Vertailuvuosien tiedot muutettu laskentakäytäntöjen muutoksen seurauksena. 61 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Vapo Oy:n hallitus 30.4.2015 Kuvassa vasemmalta: Vapon hallituksen jäsenet Risto Kantola, Minna Pajumaa, Pirita Mikkanen, Juho Lipsanen, Perttu Rinta ja Hannu Linna 62 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Hallituksen jäsenet Hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen, s. 29.5.1961, KTM Jäsenet Risto Kantola, s. 15.3.1960, dipl. ins. Toimitusjohtaja, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Finnfund Oy johtokunnan jäsen, usean suomalaisen pk-yrityksen hallituksen jäsen Keskeiset samanaikaiset luottamus tehtävät: Ilmatar Windpower Oyj puheenjohtaja, Raskone Oy puheenjohtaja, Aidon Oy hallituksen jäsen, A-lehdet Oy hallituksen jäsen, Coronaria Hoitoketju Oy hallituksen jäsen, Helsingin Pörssiklubi, hallituksen jäsen, Isku Oy hallituksen jäsen, Marva Group hallituksen jäsen, Satel Oy hallituksen jäsen Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Eltel Networks Pohjoinen Oy, Svartisen Holding AS, Eastern Norge Svartisen AS, Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Voimapato Oy, Rapid Power Oy ja Kolsin Voima Oy hallituksen jäsen sekä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy ja Pohjois-Suomen Voima Oy hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus: TeliaSonera Suomi Oy, toimitusjohtaja 2005–2008, Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2002– 2005, ABB Ltd 1988–2002, talousjohtaja ABB Automation, toimitusjohtaja ABB New Ventures Vapossa hallituksen jäsen 2009–2011 ja 2013– Tarkastusvaliokunnan jäsen 2009–2011 Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2013– Keskeinen työkokemus: GreenStream Network Oy Executive Vice President 2010–2014, Climate Opportunity Fund ja Fine Post–2012 Carbon Fund rahastomanageri 2011–2013. GloCell Oy toimitusjohtaja 2009–2010, PricewaterhouseCoopers Oy Senior Manager 2008–2009, Labtium Oy (Geologian tutkimuskeskus) liiketoimintajohtaja 2006–2008, Dekati Oy liiketoimintajohtaja 2000–2005, Lifa Air Oy Ltd, toimitusjohtaja 2014– Vapon hallituksen puheenjohtaja 2008– Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2008–, puheenjohtaja 2008–2014 Hallituksen varapuheenjohtaja Perttu Rinta, s. 24.8.1954, ekonomi, kauppaneuvos Toimitusjohtaja, Suur-Savon Sähkö Oy Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Alma Media Oyj, Energiateollisuus ry, Kymppivoima Oy, hallituksen jäsen ja Kymppivoima-Hydro Oy, hallituksen varapuheenjohtaja, Järvi-Suomen Voima Oy:n ja Suur-Savon Sähkötyö Oy, hallituksen puheenjohtaja, Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Vapossa hallituksen vpj 2009– Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2009–2010 Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2010–2011 Tarkastusvaliokunnan jäsen 2011– ja puheenjohtaja 2011–2014 Hannu Linna, s. 4.12.1955, dipl.ins. Toimitusjohtaja, Vaasan Sähkö Oy Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Oy RAVERA Ab, hallituksen puheenjohtaja, EPV Energia Oy, hallituksen jäsen, Voimapiha Oy, hallituksen jäsen, Suomen Merituuli Oy, hallituksen jäsen, Power-Deriva Oy, hallituksen jäsen, Pohjolan Voima Oy, hallituksen varajäsen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Yrittäjävaltuuskunnan jäsen Vapossa hallituksen jäsen 2009–2012 ja 2014– Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2009–2010 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2010–2011 Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2011–2012 Tarkastusvaliokunnan jäsen, puheenjohtaja 2014– Pirita Mikkanen, s. 15.2.1966, tekniikan tohtori Partner, TM System Finland Oy 63 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Vapossa hallituksen jäsen 2014– Tarkastusvaliokunnan jäsen 2014– Minna Pajumaa, s. 19.4.1963, KTM, CEFA Johtava erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Suomen Lauttaliikenne Oy, hallituksen jäsen, Gasonia Oy, hallituksen jäsen, Terrafame Oy, hallituksen jäsen, Gasum Oy, hallintoneuvoston jäsen Keskeinen työkokemus: HSH Nordbank AG, Client Executive, 2004–2008, HSH Nordbank AG, Project Manager, 2002– 2004, SEB, Vice President, 1998–2002, Suomen Vientiluotto Oy, 1990–1998, Regional Representative Singapore, Assistant Regional Representative Hongkong ja muita tehtäviä Vapossa hallituksen jäsen 2013– Tarkastusvaliokunnan jäsen 2013–2014 Palkitsemisvaliokunnan jäsen, puheenjohtaja 2014– Hallitukseen kuuluvat eivät omista Vapon osakkeita. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Hallintoperiaatteet Vapo Oy on listaamaton suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia sekä yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta. Lisäksi Vapo Oy noudattaa valtion omistajaohjausyksikön suositusta Corporate Governance -kysymysten käsittelystä valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä sekä soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus nimittää tytäryhtiöiden sekä muiden konserniyhtiöiden hallitusten jäsenet. Emoyhtiö Vapo Oy:n liiketoiminnat muodostuvat energialiiketoiminnasta ja uusia liiketoimintoja kehittävästä Venturesyksiköstä. Vapo Oy:n energialiiketoimintaa johdetaan operatiivisesti yhtenä arvoketjuna Polttoaineet-liiketoimintajohtajan, Lämpö ja sähkö -liiketoimintajohtajan sekä operatiivisen johtajan johtaman Asiakasalue Suomen alueorganisaation toimesta. Liiketoimintajohtajat ja operatiivinen johtaja raportoivat Vapo Oy:n toimitusjohtajalle. AS Tootsi Turvas kuuluu Vapo Oy:n operatiivisen johtajan alaisuuteen hänen toimiessa yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana ja yhtiön toimitusjohtajan raportoidessa hänelle. Ventures-yksikkö toimii erillisen ohjausryhmän alaisuudessa, jonka puheenjohtajana on Vapo Oy:n toimitusjohtaja. Energialiiketoimintoja sisältävän Neova AB:n, kasvualusta- ja ympäristöliiketoimintaa sisältävän Kekkilä Oy:n ja sahausliiketoimintaa harjoittavan Vapo Timber Oy:n operatiivisesta johtamisesta vastaavat yhtiön toimitusjohtajat, jotka raportoivat yhtiönsä hallitukselle. Yhtiökokous Vapo-konsernissa ylin päätöksentekoelin on Vapo Oy:n yhtiökokous. Yhtiökokous kutsutaan yhtiöjärjestyksen mukaan koolle kirjatulla kirjeellä osakkeenomistajalle osakeluetteloon ilmoitetulla osoitteella viimeistään kahdeksan päivää ennen kokousta. Yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa seuraavat: • Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistaminen • Voitonjakokelpoisten varojen käsittely • Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten määrä ja valinta • Päättäminen vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle • Tilintarkastajan valitseminen • Hallintoneuvoston, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista päättäminen Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.8.2014 Helsingissä. Yhtiökokouksessa oli läsnä omistajien edustajien lisäksi Vapo Oy:n hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä Vapo Oy:n toimitusjohtaja. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.11.2014 valittiin Vapo Oy:n hallintoneuvostolle uusi puheenjohtaja. Hallintoneuvosto Vapo Oy:llä on hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään 10 varsinaisen yhtiökokouksen vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä sekä kolme henkilöstön kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan valitsemaa henkilöstöedustajaa. Hallintoneuvoston tehtävänä on: • Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa • Antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta • Antaa yhtiön hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä • Antaa yhtiökokoukselle lausunto niissä tilanteissa, joissa osakeyhtiölaki edellyttää hallintoneuvoston lausuntoa Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden 64 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 1.5.2014–30.4.2015 aikana viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 88. Vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.8.2014 hallintoneuvostoon valittiin: Pentti Oinonen, kansanedustaja, puheenjohtaja (erosi 6.11.2014) Heikki Miilumäki, tekniikan kunniatohtori, varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen, kansanedustaja Eero Kubin, asiakaspäällikkö, professori Esko Kurvinen, kansanedustaja Jukka Kärnä, kansanedustaja Tommi Lunttila, maanviljelijä, maaseutuyrittäjä Janne Sankelo, kansanedustaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Anni Sinnemäki, kansanedustaja (erosi 13.1.2015) Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.11.2014 hallintoneuvoston jäseneksi ja puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pirkko Mattila. Hallintoneuvoston palkitseminen Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätösten mukaisesti hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota. Puheenjohtajan kokouspalkkio oli 800 euroa, varapuheenjohtajan 600 euroa ja muiden jäsenten kokouspalkkiot 500 euroa. Matkakustannukset korvataan laskun mukaan. Hallitus Vapo Oy:n hallitus on vastuussa Vapon johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, työjärjestyksensä sekä omistajaohjeiden mukaisesti. Vapo Oy:n hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään kahdeksan yhtiökokouksen vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallitus noudattaa toiminnassaan hyväksymäänsä työjärjestystä, jonka keskeiset kohdat ovat: • Yhtiökokoukselle ja hallintoneuvostolle esiteltävien asioiden valmistelu • Konsernin ja sen liiketoimintojen pitkän aikavälin tavoitteiden ja strategioiden määrittäminen ja hyväksyminen • Tilikautta koskevien liiketoimintakohtaisten toiminta-, investointi- ja taloussuunnitelmien hyväksyntä sekä näitä koskevan raportoinnin seuranta • Kirjanpidon järjestäminen mukaan lukien tilinpäätöskäytännöt • Tarpeellisen organisaatiorakenteen luominen ja toimitusjohtajan, konsernin liiketoiminta-alueiden johtajien ja konsernihallinnon tukitoiminnoista vastaavien johtajien nimittäminen sekä heidän palkkaeduistaan päättäminen • Toimintapolitiikkojen hyväksyminen sekä niiden toteutumisen seuranta • Sisäisen tarkastustoiminnan järjestäminen • Yritysostot ja niihin liittyvät toimintatavat • Merkittävistä konserniyhtiöiden investoinneista, muista pitkävaikutteisista menoista, omaisuuden luovutuksista sekä rahoitusjärjestelyistä päättäminen asetettujen euromääräisten rajojen puitteissa • Merkittävistä toiminnan laajentamisista ja supistamisista päättäminen Hallitus seuraa ja arvioi omia toimintatapojaan vuosittain tehtävin sisäisin arvioin. Hallitus kokoontui tilikauden 1.5.2014– 30.4.2015 aikana 11 kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 97. Hallituksen muodostivat vuoden 2014 yhtiökokouksen 27.8.2014 jälkeen: Juho Lipsanen, KTM, hallituksen puheenjohtaja Perttu Rinta, ekonomi, toimitusjohtaja, kauppaneuvos, hallituksen varapuheenjohtaja Risto Kantola, DI, toimitusjohtaja, jäsen Minna Pajumaa, KTM, CEFA, johtava erityisasiantuntija, jäsen Hannu Linna, toimitusjohtaja, jäsen Pirita Mikkanen, tekniikan tohtori, jäsen Tilikaudella ennen yhtiökokousta hallituksessa olivat: Marja Tuderman, jäsen 18.6.2014 saakka Arto Sutinen, jäsen 27.8.2014 saakka. Lisätietoja hallituksen jäsenistä s. 63. Kaikki hallitukseen kuuluvat ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen palkitseminen Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätösten mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan kuukausi- ja kokouspalkkiota. Hallituksen puheenjohtajan palkkio oli 2 750 euroa, varapuheenjohtajan 1 900 euroa ja hallituksen muiden jäsenten palkkiot 1 550 euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota maksetaan 500 euroa niin hallituksen kuin sen valiokunnan kokouksista. Matkakustannukset korvataan laskun mukaan. Valiokunnat Hallitus muodostaa keskuudestaan kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valmistella, ohjata ja arvioida taloudellista raportointia sekä tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta sekä riskien hallintaa, juridisia riskejä ja sisäisiä valvontajärjestelmiä. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, jotka tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana olivat: Hannu Linna, jäsen ja puheenjohtaja 16.9.2014 alkaen Perttu Rinta, puheenjohtaja 16.9.2014 saakka ja sen jälkeen jäsen Pirita Mikkanen, jäsen, 16.9.2014 alkaen Minna Pajumaa, jäsen16.9.2014 saakka Marja Tuderman, jäsen, 18.6.2014 saakka Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden aikana seitsemän kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100. 65 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Palkitsemisvaliokunta Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on tehdä hallitukselle ehdotukset johdon palkoista ja palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistella merkittävät organisaatio- ja nimitysasiat. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme hallituksen vuosittain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, jotka tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana olivat: Minna Pajumaa, jäsen ja puheenjohtaja 16.9.2014 alkaen Juho Lipsanen, puheenjohtaja 16.9.2014 saakka, jonka jälkeen jäsen Risto Kantola, jäsen, 16.9.2014 alkaen Arto Sutinen, jäsen 27.8.2014 saakka Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja tekee itse ja Vapo Oy:n johtoryhmän / konsernin johdon tukemana päätöksiä osakeyhtiölain ja hallituksen määrittelemien valtuuksien puitteissa ja muilta osin valmistelee Vapo Oy:n hallitukselle tehtäviä esityksiä. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat: • Yhtiön ja konsernin päivittäinen johtaminen yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti • Raportointi toimistaan sekä hallitukselle että hallintoneuvostolle • Vastuu konsernin strategian ja toimintasuunnitelmien valmistelusta ja esittelystä hallitukselle hyväksyttäväksi • Informointi säännöllisesti hallitusta yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilasta • Hallituksen päätettäväksi tulevien asioiden esittely, ellei esittelyä anneta vastaavan liiketoimintajohtajan tehtäväksi • Hallituksen valiokuntien esittelijänä toimiminen TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Johtoryhmät Vapokonsernissa 30.4.2015 Vapo-konsernissa on 4–6 kertaa vuodessa Vapo Oy:n toimitusjohtajan puheenjohdolla kokoontuva konsernin johtoryhmä, johon kuuluvat Vapo Oy:ssä toimivat liiketoimintajohtajat ja funktiojohtajat sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. He ovat: Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy, toimitusjohtaja Pasi Koivisto, Vapo Oy, liiketoimintajohtaja, Polttoaineet Markus Hassinen, Vapo Oy, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö Jyrki Vainionpää, Vapo Oy, operatiivinen johtaja Juhani Ylä-Sahra, Vapo Timber Oy, toimitusjohtaja Sari Rämö, Kekkilä Oy, toimitusjohtaja Torbjörn Claesson, Neova AB, toimitusjohtaja Matti Puuronen, AS Tootsi Turvas, toimitusjohtaja Suvi Kupiainen, Vapo Oy, talousjohtaja Ahti Martikainen (sij. Jaakko Silpola), Vapo Oy, viestintäjohtaja Kari Poikolainen, Vapo Oy, yrityssuunnittelujohtaja Mia Suominen, Vapo Oy, liiketoimintajohtaja, Vapo Ventures Vapo Oy:ssä toimii energialiiketoiminnan arvoketjua johtava johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa tämän työssä. Tähän kuuluvat: Tomi Yli-Kyyny, puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jyrki Vainionpää, varapuheenjohtaja, operatiivinen johtaja Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Polttoaineet Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö Suvi Kupiainen, talousjohtaja Tämä johtoryhmä: • Päättää investoinneista ja hankinnoista hallituksen hyväksymien valtuuksien puitteissa. • Varmistaa, että hallintoelimissä tehdyt päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön organisaatiossa. • Avustaa Vapo Oy:n toimitusjohtajaa selvittämään kaikkia toimitusjohtajan sille selvitettäväksi tuomia asioita. • Edistää aktiivisesti energiatoimintojen arvoketjuun kuuluvaa yhteistyötä ja sopii yhteisistä periaatteista ja kehittämistoimista johtamisessa. • Kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta. Vapo Oy:ssä toimii lisäksi talousjohtajan puheenjohtama konsernipalvelujen johtoryhmä, Ventures yksikön valvontaryhmä sekä liiketoimintajohtajien ja operatiivisen johtajan johtamat johtoryhmät. Tytäryhtiöissä on toimitusjohtajien johtamia johtoryhmiä sekä liiketoimintakohtaisia johtoryhmiä. Nämä johtoryhmät: • Päättävät investoinneista ja hankinnoista Vapo Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan hyväksymien valtuuksien puitteissa. • Varmistavat, että hallintoelimissä tehdyt päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön organisaatiossa. • Avustavat johtoa selvittämään kaikkia puheenjohtajan sille selvitettäväksi tuomia asioita. Johdon palkitseminen Hallitus päättää konsernin johdon jäsenten palkoista ja palkkioista. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn kuukausipalkka luontaisetuineen on 27 704 euroa. Toimitusjohtajalle sekä konsernin johtoryhmän jäsenille on sovittu maksettavaksi tilivuodelta kuukausipalkan lisäksi tulostavoitteisiin sidottu kannustepalkkio, joka on maksimissaan 30–40 prosenttia vuosipalkasta. Hallituksen päätöksen mukaisesti palkkion pääasialliset määräytymisperusteet on sidottu Vapo-konsernin liikevoittoon ja kassavirtaan. Lisäksi yhtiöllä on pitkän aikavälin kannustepalkkio-ohjelma, johon kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmä koostuu kulloinkin kolmesta peräkkäisestä kolmen tilikauden mittaisesta ansaintajaksosta. Järjestelmän ansaintakriteerit, ansaintakriteerien tarkemmat laskentatavat ja ansaintakriteereille asetettavat tavoitteet päättää hallitus erikseen kullekin ansaintajaksolle. Kriteereinä ovat olleet vuodesta 66 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 2012 alkaen eri ansaintajaksoille ympäristövastuiden hoito, kassavirta, omavaraisuus, operatiivinen tulos, ROIC, ydinliiketoiminnan tulos, nettovelat/käyttökate ja työturvallisuus. Järjestelmästä ansaittu palkkio maksetaan kohdehenkilölle viivästettynä kolmen vuoden aikana siten, että ensimmäinen erä maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavana vuonna. Minkään ansaintajakson palkkion osalta ei ole vielä maksettu palkkioita. Vuosittain maksettavan enimmäispalkkion määrä ei voi ylittää valtion omistajaohjauksen ohjeistuksen mukaista enimmäismäärää. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja lisäksi hän on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynylle maksetut palkat olivat yhteensä 429 264,92 euroa tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana. Tilikauden aikana maksettiin aiemmalta tilikaudelta 1.1.2013–30.4.2014 perusteensa saanutta kannustepalkkioita 80 000 euroa. Tilikauden aikana Vapo-konsernin johtoryhmälle (pois lukien Vapo Oy:n toimitusjohtaja) on maksettu palkkaa edelliseltä tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 1 454 963,10 euroa ja palkkioita tätä edeltävältä tilikaudelta 1.1.2013–30.4.2014 yhteensä 200 148,98 euroa. Tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 tuloksen perusteella yksittäisille johtoryhmän jäsenille maksetaan palkkiota kunkin henkilökohtaisen tuloskortin toteuman mukaisesti hallituksen myöhemmin hyväksymä määrä. Konsernin johtoon kuuluvat Suomessa toimivat johtajat mukaan lukien toimitusjohtaja kuuluvat työntekijäin eläkelain säätämään eläkejärjestelmään. Vapon Suomessa toimivat konsernin johtoryhmän jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja maksuperusteiseen ryhmäeläkevakuutukseen, johon Vapo maksaa vuosittain summan, joka vastaa 10 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (12 kertaa kuukausipalkka) ilman bonuksia. Yhtiö on tehnyt eläkeyhtiön kanssa sopimuksen mainituista lisäeläkeoikeuksista. Tytäryhtiöiden hallituksissa ja Ventures yksikön valvontaryhmässä oleville ulkopuolisille jäsenille maksettavan palkkion määrää Vapo Oy:n hallitus. Vapon palveluksessa oleville tytäryhtiöiden hallitusten jäsenille ei makseta erillistä korvausta jäsenyydestä ellei sellaisesta erikseen hallituksessa päätetä. Vapon palveluksessa oleville osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenille voidaan maksaa palkkio silloin, kun tuon yhtiön yhtiökokous sellaisesta päättää. Vapo Oy:n hallitus voi antaa suosituksen palkkioperusteista kyseisen yhtiön yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yhtiöllä ei ole käytössään optio-ohjelmia. Henkilöstön palkitseminen (muu kuin ylin johto) Tilikauden tuloksen perusteella tullaan maksamaan konsernin henkilöstölle kannustepalkkiota arviolta 1,5 miljoonaa euroa sekä lisäksi joitakin henkilökohtaisia myynti- ja ympäristöbonuksia. Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta koskee konsernin koko organisaatiota ja sen johtamista. Tehokas sisäinen valvonta tukee strategian tavoitteiden saavuttamista ja parantaa liiketoiminnan ohjausta. Sisäisen valvonnan tavoitteena on antaa hallitukselle ja toimivalle johdolle riittävä varmuus seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: • Toiminnan tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus • Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus • Taloudellisen ja muun raportoinnin luotettavuus ja täydellisyys • Omaisuuden turvaaminen • Konsernin sisäisten ohjeiden ajantasalla oleminen • Toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi Vapo Oy:n toimitusjohtajalla ja talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin sisäisen valvontajärjestelmän luomisesta ja ylläpidosta. Tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat tarkempien sisäisen valvonnan periaatteiden luomisesta ja noudattamisesta omassa yksikössään. Eri liiketoimintojen johtoryhmät sekä ohjausryhmät tukevat vastuussa olevia johtajia valvonnan järjestämisessä. Konsernin talousjohto määrittelee ja tiedottaa taloudelliseen raportoinnin periaatteet, ylläpitää kirjanpidon ja raportoinnin järjestelmiä ja vastaa ulkoisesta talousraportoinnista. Tytäryhtiöiden talousjohto huolehtii, että raportointi toteutetaan konsernin periaatteiden, menettelytapojen ja ohjeiden mukaisesti. Tärkeimmät sisäisen valvonnan osatekijät Vapon taloudellisessa raportointiprosessissa ovat eettiset liiketoimintaperiaatteet, hyväksymisvaltuudet, laskentaperiaatteet, rahoitusstrategia ja -politiikka sekä keskitetty budjetointi- ja kuukausiraportointiprosessi, konsernin yhteinen tilikartta, yhteinen taloushallinnon raportointijärjestelmä ja pääosin automatisoidut liittymät kuukausiraportoinnin eri järjestelmien välillä. Rahoitus, tietohallinto ja laajat yritysjärjestelyt (M&A) ovat keskitettyjä konsernitoimintoja. Toimintaa on tilivuonna ohjattu ja seurattu kuukausittain yhtiöittäin ja liiketoiminnoittain. Taloudellinen ohjaus- ja seurantaprosessi sisältää olennaisina osinaan kuluvan tilikauden sekä rullaavan 12 kuukauden kuukausiennusteiden tarkastelun. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus tukee Vapo Oy:n hallitusta, toimitusjohtajaa ja tytäryhtiöiden ylintä johtoa niiden valvontatehtävässä. Sisäistä tarkastusta toteuttavat palvelut ostetaan ulkoiselta palveluntarjoajalta hallituksen hyväksymällä tavalla. Konsernin yrityssuunnittelujohtaja ohjaa ja valvoo palveluiden toteutusta sekä huolehtii sisäisen tarkastuksen toteuttamiseksi tarvittavasta yhteydenpidosta hallitukseen sekä sen tarkastusvaliokuntaan ja ylimpään johtoon. Sisäinen tarkastus: • Arvioi organisaation johtamiseen kuuluvan ohjaamisen ja valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden ja liiketoiminnassa tunnistettujen olennaisten riskien valossa, • Tukee organisaatiota tehokkaiden valvontamenettelyjen ylläpidossa sekä 67 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 • Tekee tarkastuksia, joissa arvioidaan toiminnalle olennaisen taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuutta ja eheyttä, toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta, omaisuuden turvaamista sekä lakien, määräysten ja sopimusten sekä organisaation sisäisten ohjeiden noudattamista. • Ennaltaehkäisee väärinkäytösriskejä. Tilintarkastus Konsernin tilintarkastus on järjestetty niin, että yhtiökokouksen valitsema emoyhtiön vastuullinen KHT-tilintarkastusyhteisö suorittaa tarkastuksensa oman maailmanlaajuisen organisaationsa kautta koko Vapokonsernissa ja vastaa tilintarkastuksesta koko konsernissa. Valittu tilitarkastajayhteisö on KHT-yhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Tilintarkastaja valitaan vuosittain yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen mukaan. Tilikauden aikana tilintarkastajien palkkio oli 290 508 euroa. Yksityiskohtaisemmin Vapo-konsernin hallintoa ja johtamista on kuvattu Vapon www-sivuilla osoitteessa: http://www.vapo. fi/konserni-2/toimintaperiaatteet. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Riskienhallinta Riskienhallinta Vapo-konsernissa riskienhallinta on olennainen osa liiketoiminnan johtamista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tukee Vapon strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä turvaa liiketoiminnan jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa. Menestyksekkään ja pitkäjänteisen liiketoiminnan edellytys on, että riskit on tunnistettu, niihin liittyvä riskinotto on hallittua ja riskien kehittymistä seurataan aktiivisesti. Vapo-konsernissa riskejä hallitaan eri organisaatiotasoilla sen mukaan, missä niihin pystytään tosiasiallisesti vaikuttamaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja toimivuudesta vastaavat liiketoimintavastuulliset Vapo-konsernin ja Vapo Oy:n johtajat, sekä itsenäisesti Vapo-konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. Lisäksi konsernitoimintojen johtajat vastaavat riskienhallinnasta omalla toiminta-alueellaan. Nämä organisoivat omassa liiketoiminnassaan riskienhallintatyön sekä raportoivat vastuualueensa merkittävimmät riskit omille johtoryhmilleen ja hallituksilleen sovittuina aikoina. Vapokonsernin yrityssuunnittelujohtaja yhdessä Vapo Oy:n EQRS-tiimin (ympäristö-, laatu, riskienhallinta ja turvallisuustiimi) kanssa vastaa koko konsernin riskien raportoinnista Vapo-konsernin hallitukselle ja ylläpitää riskienhallinnan toteutusta ohjaavia konsernitasoisia riskienhallinnan periaatteita. Vapo-konsernin vahinkovakuutusturvaa (omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, yleinen vastuuvakuutus ja tuotevastuuvakuutus sekä johdon vastuuvakuutukset), vahinkoriskienhallinnan kehitysohjelmaa siihen sisältyvine riskikartoituksineen hallinnoidaan keskitetysti Vapo Oy:n EQRS-tiimin toimesta. Henkilövakuutuksien ylläpito Suomessa toteutetaan konsernin tukipalveluyksikössä. Ulkomaan yhtiöt hoitavat henkilövakuutukset itsenäisesti. Konsernin eri liiketoimintoja uhkaavat pääriskit ja niihin varautumisen keinot raportoidaan konsernin yhtiöiden julkaisemissa vuosikertomuksissa ja osavuosikatsauksissa. Vapo-konsernin riskienhallinnan kokonaiskuva Riskienhallinnan Forum Vastuu CG:n mukaan: • Hallitus • Tarkastusvaliokunta • Toimitusjohtajat / tytäryhtiöiden hallitukset Vapo-konsernin riskienhallintaorganisaatio • Riskienhallintapäällikkö / Compliance Officer Koordinoi, tukee, antaa asiantuntijapalveluja, kehittää ja tekee yhteenvetoja RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA A) LIIKETOIMINTARISKIT • Strategiset riskit • Vuositason riskit • Projektiriskit B) OPERATIIVISET RISKIT C) VAHINKORISKIT Turvallisuusasiantuntija CFO / Konsernirahoitus • Rahoitustoimen piteiden yhteydessä tehtävät riskiarviot Liiketoimintojen riskiarvioinnit, riskienhallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt liiketoiminnassa • Strategian, vuosisuunnittelun, projektisuunnittelun ja vuosikertomuksen yhteydessä Riskienhallinnan Forum (RHF) • Antaa työkaluja riskiarviointiin ja yhtenäistää toimintatapoja • Käsittelee sille raportoidut riskiyhteenvedot ja antaa lausuntoja ja raportoi edelleen hallintoelimille • Antaa lausuntoja investoinneista ja niiden riskeistä päätöskäsittelyä varten D) RAHOITUS- JA JOHDANNAISRISKIT Vakuutukset Vahinkoriskien riskienhallinnan kehitysohjelma 2011–2016 ja riskikartoitukset (vakuutusyhtiö/ meklari/Vapo) • Tuotantolaitosten ja toimipisteiden riskit Compliance-toiminta 68 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vapo on monipuolinen energiayhtiö, joka tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista. Yrityksen tavoitteena on olla toimitusvarmin, vastuullisin ja osaavin paikallisia, kotimaisia polttoaineita tarjoava ja näitä lämpöratkaisuissa hyödyntävä yritys. Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Sahayhtiö Vapo Timber Oy ja Kekkilä-konserni ovat osa Vapo-konsernia. Alla on esitetty Vapon tilikauden tärkeimmät tunnusluvut. Vertailun helpottamiseksi toimintakertomuksen tekstiosassa on esitetty edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tilintarkastamattomat tiedot 12 kuukaudelta. Vapon edellinen tilintarkastettu tilikausi oli 16 kuukauden mittainen. Tilikausi lukuina: • Konsernin liikevaihto tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 oli 486,9 miljoonaa euroa (596,2 milj. euroa 1.5.2013–30.4.2014). • Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 (76,5) miljoonaa euroa, 15,3 (12,8) prosenttia liikevaihdosta. • Liiketulos oli 36,9 (25,8) milj. euroa, 7,6 (4,6) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 (-13,0) miljoonaa euroa. • Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 5,4 (3,8) prosenttia. • Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,0 (19,4) miljoonaa euroa. • Bruttoinvestoinnit olivat 88,4 (49,7) miljoonaa euroa, suhde poistoihin 2,2 (1,0). • Nettoinvestoinnit olivat 67,1 (14,8) miljoonaa euroa, suhde poistoihin 1,7 (0,3). • Omavaraisuusaste 30.4.2015 oli 37,9 (40,2) prosenttia. • Korolliset nettovelat 30.4.2015 olivat 393,1 (329,0) miljoonaa euroa. • Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12 kk) 30.4.2015 oli 5,3 (4,4). • Energiaturvetta toimitettiin 10,5 (10,4) TWh. Konsernin keskeiset tunnusluvut Milj. euroa 1–4/2015 1–4/2014 5/2014–4/2015 1/2013–4/2014 1–12/2012 Liikevaihto 195,1 230,7 486,9 847,4 652,9 Liikevoitto (EBIT) 26,0 18,4 36,9 50,0 9,1 % liikevaihdosta 13,3 8,0 7,6 5,9 1,4 Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia 26,8 21,5 37,6 53,9 9,7 % liikevaihdosta 13,8 9,3 7,7 6,4 1,5 Tilikauden tulos 19,6 5,4 19,8 22,7 6,1 35,5 32,1 74,7 110,8 52,1 0,7 18,4 –32,7 –27,4 39,1 –31,1 14,1 –67,1 –21,6 –26,9 5,1 64,7 –25,1 61,9 64,4 33,6 10,3 88,4 57,5 48,0 Sijoitetun pääoman tuotto % * 5,4 3,8 1,3 Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia * 5,5 4,4 1,4 Oman pääoman tuotto % * 6,6 1,3 2,1 Taseen loppusumma 838,2 786,9 801,2 Oma pääoma 305,4 305,2 294,7 Korolliset nettovelat 393,1 329,0 355,9 37,9 40,2 37,7 5,3 4,4 6,8 128,7 110,3 120,7 961 1091 1154 Käyttökate (EBITDA) +/– Käyttöpääoman muutos – Nettoinvestoinnit Vapaa kassavirta ennen veroja Bruttoinvestoinnit Omavaraisuusaste % Korolliset nettovelat/käyttökate Nettovelkaantumisaste % Henkilöstö, keskimäärin *) Edelliset 12 kuukautta 69 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Vapon päättynyt tilivuosi oli haastava, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2014 aikana toteutetut yritysjärjestelyt, muun muassa pellettiyhteisyritys Lantmännen Agroenergi AB:n kanssa ja Hankasalmen sahan myynti, näkyvät konsernin liikevaihdon supistumisena 486,9 miljoonaan euroon (596,2 miljoonaa euroa 1.5.2013–30.4.2014). Vapon liiketulos, 36,9 (25,8) miljoonaa euroa kuitenkin vahvistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun kaikki liiketoiminnot tekivät positiivisen tuloksen. Vapo uudisti strategiaansa viime vuoden aikana ja yhtiön tavoitteena on tulla maailman parhaaksi osaajaksi lähienergian arvoketjussa. Vapon keskeinen asiakaslupaus energialiiketoiminnassa on toimitusvarmuus. Tämä näkyi Vapossa tietoisena päätöksenä nostaa polttoaineiden varmuusvarastoja, mikä tekee Vaposta alan toimitusvarmimman yrityksen. Vapo panostaa myös kasvuun erityisesti lämpöliiketoiminnassa, ja tätä tavoitetta tuki viime tilikauden liiketoimintakaupat, joilla yhtiö osti Etelä-Ruotsissa Åstorpin ja Suomessa Tuusulan ja Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnot sekä Sysmän kaukolämpöverkon. Nämä strategiset panostukset toimitusvarmuuteen ja lämpöliiketoiminnan kasvuun näkyivät myös tilikauden vapaassa kassavirrassa (ennen veroja), joka oli –25,1 (19,4) miljoonaa euroa. Viime kesän turvetuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta hyvä. Suomessa saavutettiin yli 80 prosenttia turvetuotannon tavoitteesta, mikä tarkoitti noin 15 miljoonaa kuutiometriä turvetta. Kun sähkön hinta pysyi alhaisena ja lämmityskausi oli keskimääräistä lämpimämpi, on Vapolla tilikauden päättyessä polttoainevarastoja noin puolentoista vuoden kulutusta vastaava määrä. Energiaturpeen polttoainevero laski vuoden 2015 alussa 4,9 eurosta 3,4 euroon megawattitunnilta. Metsähakkeen sähköntuotannon tuki nousi vastaavasti. Samanaikaisesti tuontipolttoaineiden verotus kiristyi. Verojen ja tukitasojen muutosten kokonaisvaikutus markkinoihin ja yhtiön tulokseen näkyy selvemmin vasta seuraavalla lämmityskaudella. Yhtiö odottaa uudelta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä energiaomavaraisuuden kehittämiseksi ja energiaturpeen veron alentamista vuonna 2016 suunnitellusti vuonna 2016 1,9 euroon megawattitunnilta eli vuoden 2012 tasolle. Vastuu ympäristöstä on tärkeä osa Vapon jokapäiväistä liiketoimintaa. Yhtiö sitoutui kolme vuotta sitten kansainvälisestikin ainutlaatuiseen ympäristöohjelmaan. Tiikerinloikka-nimellä toteutetun hankkeen yksi tavoitteista oli parhaan vesienkäsittelyteknologian (BAT) käyttöönotto kaikilla turvetuotantoalueilla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti ja nyt alkavalla tuotantokaudella turvetta tuotetaan ainoastaan alueilla, joissa vesienkäsittely on parasta BAT-tasoa. Muita ohjelman tavoitteita olivat muun muassa ympäristötarkastusten tehostaminen ja entistä aktiivisempi tiedottaminen turpeen käytön kokonaisvaikutuksista. Suomme Netissä -verkkosivusto on eräs toteutetuista palveluista. Verkkosivustolla jokainen voi seurata Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tilaa ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain. Kaiken kaikkiaan Vapo on investoinut lähes 30 miljoonaa euroa ympäristöohjelman toteuttamiseen vuosina 2012–2014. Lisäksi Vapo on asettanut lähivuosien tavoitteeksi kiintoaine- ja humuskuormituksen pienentämisen uusilla turvetuotantoalueilla siten, että kuormitus on turvetuotannon aloituksen jälkeen pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo jatkaa myös investointejaan voima- ja lämpölaitoksiin ilmastolle haitallisten päästöjen pienentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Turvetuotteet Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat. 70 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-huhtikuussa oli 76,8 (77,7) miljoonaa euroa, josta energiaturpeen osuus oli 68,8 (75,2) ja ympäristöturpeen 9,4 (8,7) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 16,2 (16,7) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä -0,9 miljoonaa euroa. Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 4,76 (4,87) TWh. Tästä Suomen toimitukset olivat 4,31 TWh, Ruotsin 0,36 ja Baltian 0,09 TWh. Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudelta oli 171,7 (175,1) miljoonaa euroa, liiketulos oli 33,7 (35,7) miljoonaa euroa. Tilikauden energiaturvetoimitukset olivat yhteensä 10,5 (10,4) TWh. Tästä Suomen toimitukset olivat 9,5, Ruotsin 0,8 TWh ja Baltian 0,2 TWh. Kesän 2014 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena hyvin, minkä johdosta hyvälaatuista energia- ja ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi. Alhainen sähkön hinta, keskimääräistä lämpimämpi lämmityskausi sekä kilpailevien polttoaineiden, etenkin kivihiilen, alhainen hinta heikensi turpeen kysyntää. Turveveron muutos vuoden 2015 alussa ei vielä vaikuttanut tilikauden myyntiin. Puupolttoaineet Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 29,6 (47,9) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 3,4 (2,8) miljoonaa euroa. Koko tilikauden liikevaihto oli 75,8 (119,2) miljoonaa euroa ja liiketulos 2,7 (2,1) miljoonaa euroa. Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden sivutuotteiden liikevaihto oli tammi–huhtikuussa 16,5 (18,6) miljoonaa euroa ja liiketulos 0,4 (1,5) miljoonaa euroa. Metsäpolttoaineita myytiin tammi–huhtikuussa 764 (908) GWh. Suomessa metsäpolttoaineita myytiin kyseisenä aikana 640 (788) GWh, Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 124 (120) GWh. Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj. euroa 1–4/2015 1–4/2014 76,8 77,7 –1,2 171,7 175,1 –1,9 264,2 68,8 75,2 –8,5 150,1 148,6 1,0 235,5 9,4 8,7 7,6 25,4 26,6 –4,4 34,9 29,6 47,9 –38,2 75,8 119,2 –36,4 182,1 Metsäpolttoaineet 16,5 18,6 –11,5 40,1 48 –16,4 69,5 Pelletti 13,1 29,3 –55,2 35,8 71,4 –49,9 113,0 Lämpö ja sähkö 40,9 42,5 –3,8 94,2 95,5 –1,3 143,9 Kekkilä-konserni 35 35,7 –2,1 87,1 95,7 –9,0 125,7 Vapo Timber Oy 29,5 40,6 –27,5 89,0 140,4 –36,6 179,7 0,4 2,8 –86,3 8,6 10,7 –19,3 13,4 Forest BtL 0 0 0 0 Mustankorkea Oy 0 2,8 –100 7,8 10,6 –26,4 13,4 Turvetuotteet Energiaturve Ympäristöturve Puupolttoaineet Muut Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset Muutos, % 5/2014–4/2015 5/2013–4/2014* Muutos, % 1/2013–4/2014 0 0,4 0 0,8 0,1 Segmenttien välinen liikevaihto –17,1 –16,6 –2,5 –39,6 –40,4 2,1 –61,6 0 Yhteensä 195,1 230,7 –15,4 486,9 596,2 –18,3 847,4 Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. * Vertailutiedot 5/2013-4/2014 ovat tilintarkastamattomat. Liiketulos segmenteittäin Milj. euroa 1–4/2015 1–4/2014 Muutos, % 16,2 16,7 –3,1 33,7 35,7 –5,6 56,7 14,8 16,1 –7,7 30,0 32,1 –6,6 52,0 1,3 0,6 114,4 3,8 3,7 2,6 4,7 3,4 2,8 22,1 2,7 2,1 29,3 2,8 Metsäpolttoaineet 0,4 1,5 –73,1 0,9 1,0 –13,5 1,2 Pelletti Turvetuotteet Energiaturve Ympäristöturve Puupolttoaineet 5/2014–4/2015 5/2013–4/2014* Muutos, % 1/2013–4/2014 3,0 1,3 132 1,8 1,0 71,0 1,5 Lämpö ja sähkö 7,8 4,7 67,5 6,7 2,3 186,8 9,3 Kekkilä-konserni 3,3 1,7 100,6 1,1 0,9 22,3 1,7 Vapo Timber Oy –0,1 –0,3 70,7 0,6 –3 120,2 –5,2 Muut –4,7 –8,2 43 –12,7 –14,4 11,6 –17,0 Forest BtL 0 –4,1 100,2 –0,6 –5,0 88,3 –5,5 Mustankorkea Oy 0 0,7 –100 1,8 2,7 –34,8 2,9 –4,7 –4,8 2,4 –13,9 –12,1 –15 –14,4 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset Eliminoinnit 0,1 1,1 –94,3 4,8 2,2 123,8 1,6 Yhteensä 26 18,4 41,6 36,9 25,8 42,8 50,0 Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina. 71 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Pelletin liikevaihto oli viimeisellä vuosikolmanneksella 13,1 (29,3) miljoonaa euroa ja liiketulos 3,0 miljoonaa euroa sisältäen kertaeriä 0,5 (1,3) miljoonaa euroa. Eroa vertailuvuoden liikevaihtoon selittää Ruotsin pellettiliiketoiminta, joka yhdistettiin liiketoimintasiirtona Lantmännen Agroenergin vastaavien liiketoimintojen kanssa kesäkuussa 2014. Suomen pellettiliiketoiminnan tammi–huhtikuun liikevaihto oli 11,5 (13,4) miljoonaa euroa ja liiketulos 1,1 (0,7) miljoonaa euroa. Tammi–huhtikuussa pellettiä toimitettiin Suomessa yhteensä 68 000 (81 000) tonnia. Tästä vientiä ja konsernin sisäistä myyntiä oli 31 000 (35 000) tonnia. Lämmin talvi vähensi metsäpolttoaineiden kysyntää, jonka seurauksena polttoainehankintaa on vastaavasti supistettu. Myös sahojen sivutuotteiden tarjonnan kasvu on omalta osaltaan vähentänyt metsäpolttoaineiden kysyntää. Vientimarkkinoiden tukkeutumisen, lämpimän talven ja kotimaisen pellettikulutuksen oletettua hitaamman kasvun seurauksena puupellettien toimitusmäärät jäivät jälkeen vertailuvuodesta. Lämpö ja sähkö Liiketoiminta-alue tuottaa asiakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi–huhtikuussa 40,9 (42,5) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 7,8 (4,7) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä -0,6 (-3,0) miljoonaa euroa. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille tammi–huhtikuussa olivat yhteensä 696 (702) GWh. Sähkön myynti oli 51 (56) GWh. Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 509 (523) GWh ja sähköä myytiin 51 (56) GWh. Ruotsissa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 175 (166) GWh ja Virossa 12 (13) GWh. Liiketoiminta-alueen edelleen jatkuneet investoinnit energiatehokkuuteen näkyivät tertiilin tuloksessa, joka oli vuodentakaista jaksoa parempi, huolimatta alhaisemmasta liikevaihdosta. Energiatehokkuusinvestoinnit yhdessä turveveron laskun kanssa mahdollistivat osaltaan kaukolämmön hinnan laskemisen osassa Vapon kaukolämpöverkoista. Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudella oli 94,2 (95,5) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 6,7 (2,3) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä –0,6 (–2,7) miljoonaa euroa. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 1 572 (1 501) GWh. Sähkön myynti oli 90 (109) GWh. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 52 (58) prosenttia tuotettiin puupolttoaineilla, 42 (34) turpeella ja 6 (8) fossiilisilla polttoaineilla. Yhtiön uudistetun strategian mukaisesti Vapo jatkoi lämpöliiketoiminnan kasvattamista ostamalla Tuusulan ja Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnat sekä Sysmän kaukolämpöverkon. Kekkilä-konserni Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja ja lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Yhtiöillä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kekkilä-konsernin liikevaihto oli tammihuhtikuussa 35,0 (35,7) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 3,3 (1,7) miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä yhteensä –1,5 miljoonaa euroa. Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tammi–huhtikuussa oli 19,9 (20,5) miljoonaa euroa. Ammattiviljelijä-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 0,4 miljoonalla eurolla ollen 10,9 (10,5) miljoonaa euroa. Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto säilyi 2,1 (2,1) miljoonaa euroa haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 1,1 (1,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun on vaikuttanut Varkauden kompostointiliiketoiminnan myynti sekä kiristynyt kilpailu jätteidenkäsittelymarkkinalla. 72 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Kekkilä-konsernin koko tilikauden liikevaihto oli 87,1 (95,7) miljoonaa euroa. Kuluttajaliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 40,6 (48,6) miljoonaa euroa, ammattiviljelysegmentin 27,0 (26,1) miljoonaa euroa, viherrakentamisliiketoiminnan 12,9 (14,2) miljoonaa euroa ja ympäristöhuoltoliiketoiminnan 4,4 (5,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti ennen kaikkea kahden myyntisesongin ajoittuminen vertailutilikaudelle kuluttajaliiketoiminnassa. Lisäksi talouden taantuma näkyy kuluttajakysynnän sekä viherrakentamisinvestointien laskuna. Ammattiviljelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa, missä myös kokonaismarkkinanäkymät ovat hyvät. Euroopan markkinatilanne on haastava. Kekkilä-konsernin koko tilikauden liiketulos oli 1,1 (0,9) miljoona euroa sisältäen kertaeriä –1,5 miljoona euroa. Tilikauden aikana Kekkilä-konsernin liiketoimintaa suunnattiin ydinliiketoimintoihin myymällä pakkaamattomien ammattiviljelytuotteiden liiketoiminta Ruotsissa Weibuls Horto AB:lle. Kekkilä-konsernin ruotsalainen tytäryhtiö, Hasselfors Garden AB jatkaa tuotteiden valmistusta sopimusvalmistajana. Suomessa Kekkilä Oy myi Mikkelin kompostointilaitoksen Metsäsairila Oy:lle, mutta jatkaa kompostointilaitoksen operaattorina. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy:n liiketoimintaan kuuluvat Lieksan ja Nurmeksen sahat. Vapo Timber Oy:n liikevaihto oli tammihuhtikuussa 29,5 (40,6) miljoona euroa. Kauden liiketulos oli –0,1 (–0,3) miljoona euroa. Koko tilikauden liikevaihto oli 89,0 (140,4) miljoona euroa ja liiketulos 0,6 (–3,0) miljoona euroa. Vertailuluvut sisältävät vielä Hankasalmen sahan, joka myytiin tammikuussa 2014. Lieksan ja Nurmeksen sahoilta toimitettiin sahatavaraa tammi-huhtikuussa yhteensä 127 000 (138 000) kuutiometriä. Koko tilikauden toimitukset olivat 376 000 kuutiometriä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisen 12 kuukauden aikana. Muut toiminnot Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus tilikauden liiketulokseen oli –12,7 (–14,4) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 3,1 (–7,0) miljoonaa euroa. Muihin liiketoimintoihin sisältyy joulukuussa myyty Mustankorkea Oy sekä Forest BtL Oy, jonka operatiivinen toiminta lakkautettiin vuoden 2014 aikana. Mustankorkean osuus tilikauden liiketulokseen oli 1,8 (2,7) miljoonaa euroa ja Forest BtL:n –0,6 (–5,0) miljoonaa euroa. Kassavirta, investoinnit ja rahoitus Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,1 (19,4) miljoonaa euroa. Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 (76,5) miljoonaa euroa, käyttöpääoma lisääntyi pienentäen kassavirtaa 32,7 miljoonalla eurolla (vertailukauden käyttöpääoma lisääntyi 33,5 miljoonaa euroa). Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 88,4 miljoonaa euroa eli 225 prosenttia poistojen määrästä (49,7 miljoonaa euroa 100 prosenttia). Tilivuoden merkittävimmät investoinnit kohdistuivat lämpöliiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa ja Ruotsissa, energiatehokkuusinvestointeihin sekä turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen ja uusien tuotantoalueiden valmisteluun ja hankintaan. Bruttoinvestointeja kasvatti myöskin 50 prosentin osuus Ruotsin uudesta pellettiyhtiöstä Agroenergi Neova Pellets AB:stä, johon sijoitettiin Vapon tytäryhtiön Neova AB:n pellettiliiketoiminta. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen bruttoinvestoinnit olivat 32,4 miljoonaa euroa, Puupolttoaineet -liiketoiminta-alueen 18,3 miljoonaa euroa, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 31,3 miljoonaa euroa, Vapo Timber Oy:n 0,5 miljoonaa euroa ja Kekkilä-konsernin 4,2 miljoonaa euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 1,7 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 67,1 (14,8) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 393,1 (329,0) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiössä olevan 5 miljoonan euron pääomalainan. Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/EBITDA) 30.4.2015 oli 5,3 (4,4). Lyhytaikainen korollinen velka oli 112,4 (92,0) miljoonaa euroa. Vapon pitkäaikaisista korollisista veloista 51,6 prosenttia on omavaraisuuteen sidotun kovenanttiehdon piirissä, jonka ehdot täyttyivät katsauskauden lopussa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 37,9 (40,2) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 128,7 (110,3) prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 838,2 (786,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituserät olivat –13,5 (–17,2) miljoonaa euroa tilikaudella 1.1.2013 – 30.4.2014). Nettorahoituserät olivat 2,8 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Muutokset organisaatiossa Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaansa koko energia-arvoketjussa. Tämän johdosta aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet -liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä yhdistetty yhdeksi Polttoaineet-liiketoimintaalueeksi, jota johtaa Pasi Koivisto. Markus Hassinen jatkaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtajana ja Jyrki Vainionpää Vapo Oy:n operatiivisena johtajana vastaten Suomen ja Viron alueorganisaatioista. Uuden Vapo Ventures -liiketoimintaalueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön vahvuuksien pohjalta. Vapo Ventures -liiketoimintaa johtaa Mia Suominen. Konsernin organisaatiorakennetta on vuonna 2015 uudistettu holding-mallin mukaisesti ja operatiivista toimintaa tukevia hallinnollisia tehtäviä on viety lähemmäksi liiketoimintoja. Vapon johtamismallin mukaisesti konsernin tytäryhtiöitä johtavat niiden omat hallitukset. Vapon energialiiketoiminta muodostaa tiiviin kokonaisuuden, 73 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 jota ohjataan eri maayhtiöissä yhtenäisenä toimintana liiketoimintojen väliset synergiat maksimoiden. Tämän seurauksena Vapo muuttaa raportointiaan tilivuodesta 2016 alkaen ja raportointisegmentit muodostavat jatkossa erillisyhtiöt nykyisten liiketoimintaalueiden sijaan. Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Vapo Oy osti 8.5.2014 Urjalassa sijaitsevan Hanhisuon Kasvuturve Oy:n. Hankinta kasvatti Lounaan alueen tuotantopinta-alaa 190 hehtaarilla vastaamaan alueen energiaja ympäristöturpeen kysyntään. Vapon tytäryhtiö Neova AB hankki 2.6.2014 solmitulla sopimuksella 50 prosentin osuuden Ruotsissa toimivan Lantmännen AB:n omistamasta Agroenergi AB:stä sijoittamalla siihen apportina pellettiliiketoimintansa. Agroenergi AB:n nimi muutettiin Agroenergi Neova Pellets AB:ksi. Uusi yhtiö on puupellettien markkinajohtaja Ruotsissa. Yhtiön tulos yhdistellään Vapo-konsernin tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Vapo Oy sopi jo vuonna 2012 Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille ja kauppa saatiin päätökseen joulukuussa 2014. Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors Garden AB:hen joulukuussa 2014. Norjassa vuonna 2013 ostettu Höstekompaniet AS fuusioitiin osaksi Hasselfors Garden AS:ää helmikuussa 2015. Vapo Timber Oy toteutti 31.12.2014 liiketoimintasiirron, jolla Pohjois-Karjalan sahausliiketoiminta eriytettiin yhtiön muusta toiminnasta. Sahausliiketoiminta jatkui 1.1.2015 alkaen Vapo Timber Oy:n nimellä. Alkuperäinen yhtiö jäi Vapo Oy:n kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi nimellä Kuuhanka Timber Oy. Yhtiö on fuusioitu emoyhtiöön huhtikuussa 2014. Vapon Puolan yhtiö lopetettiin keväällä 2015. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vuodenaikojen mukaan vaihteleva lämmitystarve tuo syklisyyttä Vapon energialiiketoimintaan. Ensimmäinen vuosikolmannes toukokuusta elokuuhun keskittyy polttoaineiden tuotantoon ja hankintaan, kun taas tilivuoden toinen vuosikolmannes käynnistää varsinaisen lämmityskauden ja polttoainetoimitusten määrä kasvaa. Tilikauden viimeinen kolmannes on yhtiön lämmön, sähkön ja polttoaineiden myynnin kannalta vahvin jakso. Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n liiketoiminnat ovat myös alttiita kausivaihteluille parhaimman kysynnän ajoittuessa kevääseen. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne heijastuu sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen että rakentamisinvestointeihin tuoden vaihtelua molempien yhtiöiden tulokseen. Vapo-konsernin henkilöstö keskimäärin: 5/2014–4/2015 1/2013–4/2014 Suomi 707 759 Muut maat 254 332 Yhteensä 961 1 091 5/2014–4/2015 1/2013–4/2014 Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin Turvetuotteet 290 305 Puupolttoaineet 78 149 Lämpö ja sähkö 113 108 Kekkilä-konserni 248 227 170 Vapo Timber Oy 107 Muut 125 132 Yhteensä 961 1 091 Henkilöstö Konsernin YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden 1.5.2014–30.4.2015 aikana yhden kerran. Yhtiökohtaiset Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n YT-neuvottelukunnat kokoontuivat kaksi kertaa tilikauden aikana. Vapo Timber Oy:n YT-neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa tilikauden aikana. Vapo Oy myi Mustankorkea Oy:n Jyväskylän kaupungille jo vuonna 2012, mutta kauppa saatiin lopulliseen päätökseen joulukuussa 2014. Kaupan mukana siirtyi 20 työntekijää, joista 19 vakituista. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 olivat yhteensä 1,3 (7,3) miljoonaa euroa), mikä on 0,3 (0,8) prosenttia liikevaihdosta. Turvetuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnassa tilivuoden painopistealueina olivat turvetuotannon ympäristöasioiden kehittäminen sekä turvetuotantomenetelmien operatiivinen kehittäminen. Luonnonmukaisia puhdistusprosesseja hyödyntäviä vesienkä- sittelymenetelmiä kehitettiin, tärkeimpänä esimerkkinä MOF-projekti (Minimized Water Outflow). Projektissa aloitettiin tutkimus jalostettujen pajujen haihdunnan hyödyntämisestä turvetuotannon vesienkäsittelyssä. Lisäksi selvitettiin ja kokeiltiin myös muita luonnonkasvillisuutta hyödyntäviä vesienpuhdistusmenetelmiä. Vapon vuonna 2011 käynnistämä energiapuun aktiivituotantoprojekti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (ent. METLA), VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa päättyi alkuvuodesta 2015. Projektin tavoitteena oli tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiapuun aktiivituotantomenetelmän kehittäminen osaksi puupolttoaineiden raakaainereserviä, jossa yhdistyvät suonpohjien hyötykäyttö ja tuhkan hyödyntäminen lannoitteena. Projektissa saatuja lupaavia tuloksia on jo päästy ottamaan osaksi päivittäistä toimintaa. 74 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa Humusvesihankkeessa, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi maamineraaleja käyttäen. Kuluneelle kaudella päättyivät myös monivuotiset SulKa- ja SuHE-hankkeet, joissa tutkittiin kuormituksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuormituksen hallintamenetelmiä sekä happamien sulfaattimaiden vaikutuksia turvetuotannossa. Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun muassa VTT, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Metsäntutkimuslaitos sekä alan konsulttitoimistot. Bioenergia ry:n tilauksesta valmistuivat uudet selvitykset turvetuotannon ominaiskuormituksesta sekä ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu. Molempien selvitysten tekijänä oli Pöyry Finland Oy. Vapo osallistui molempien selvitysten ohjausryhmätyöhön ja toimitti molempiin kattavasti aineistoa. Uutena tutkimusaiheena päättyneellä tilikaudella aloitettiin turpeen ja valumavesien raskasmetallipitoisuuksien selvittämishanke. Projekti toteutetaan turvealan yhteisprojektina. Hankkeeseen on saatu myös rahoitusta Energiateollisuus ry:n Ympäristöpoolilta vuosille 2015 ja 2016. Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen kokonaispalvelun Valmetilta. Tavoitteemme on asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä mittareita on asennettu turvetuotantoalueille 30 eri kohteeseen ja 3 mittaria vertailukohteille ympäri Suomea. Kaikkiaan 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa, joista kaksi tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole. Jatkuvatoimiset mittalaitteet mittaavat vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama data on nähtävissä Valmetin verkkosivuilla (www.valmet.com/ymparistodatapalvelu). Turvetuotantomenetelmien sääriippuvuuden vähentämiseksi ja kuivatustehokkuuden parantamiseksi kehitettiin tuotantoalueiden ojitus- ja ojienpuhdistusmenetelmiä. Menetelmät parantavat tuotannon tehostumisen ohella vesienkäsittelyn tehokkuutta. Palaturpeen tuotannossa tutkittiin palaturpeen kuivaustapoja ja aloitettiin uuden kokoojavaunun kehittäminen yhteistyössä Peatmax Oy:n kanssa. Uusi PMK-15 -kokoojavaunu parantaa pinta-aloiltaan pienten tuotantoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia. Ympäristövastuu Tilikaudella 1.5.2014–30.4.2015 Vapo jatkoi investointeja turvetuotannon ympäristösitoumusten toteuttamiseksi. Vapo sai vuonna 2014 päätökseen kolmen vuoden hankkeen vesienkäsittelymenetelmien tehostamiseksi, jonka seurauksena kaikki yhtiön turvetuotantoalueet ovat parhaimman käytettävissä olevan teknologian (BAT) mukaisia tulevalla tuotantokaudella. Lisäksi noin 2 000 hehtaarin alueella päätettiin lopettaa turvetuotanto. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein, minkä lisäksi yhtiön 23 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti kaikki tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2014 viranomais-tarkastuksia toteutettiin noin 150 tuotantoalueella. Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin. Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Sopimukseen menneen tilikauden aikana päästiin 422 hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan. Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan vain ojitetuille turvemaille. Lisäksi Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Tavoitteena on, että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon tai ennallistetaan mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas vesi- ja Tarkkailut 100 -projektit, joiden aikana tarkkaillaan noin 100 kohteessa uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmat vuosille 2013–2014 laadittiin 7 200 hehtaarille, joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun mennessä pääosin toteutettu. Vuonna 2014 jatkettiin logistiikan ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksia, jonka kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma henkilöstö. Koulutuksen suoritti tilikauden aikana 47 henkilöä. Koulutus on osa Vapon kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa 2012–2014. 75 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 10,5 (13,1) miljoonaa euroa, jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tehostamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 21,4 (20,7) miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja kuormitustarkkailuista. Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa 41 000 hehtaaria kesällä 2014 (43 000 hehtaaria kesä 2013). Uusia alueita saatiin tuotantoon 1 238 (1 242) hehtaaria tilikauden loppuun mennessä. Tilikauden aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä 3764 (3195) hehtaaria. Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin 4 185 (3 746) hehtaaria, josta myytiin 838 (1 299) hehtaaria. Alueita siirrettiin metsitettäviksi 1 174 (791), pelloiksi 146 (296) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 250 (143) hehtaaria. Maanomistajille alueita palautettiin 1 777 (1 217) hehtaaria. Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuvien kustannuksiin varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun, vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset. Vuonna 2014 Vapossa jatkettiin omien voima- ja lämpölaitosten monivuotista kehitysohjelmaa rikki- ja hiukkaspäästöjen alentamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2014 merkittävin hanke oli investointi Forssan voimalaitoksen savukaasupesuriin, joka otettiin käyttöön syyskuussa. Seuraava merkittävä investointi toteutetaan Sotkamon voimalaitoksella, jossa modernisoidaan kattila ja investoidaan savukaasupesuriin. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Regulaatioriskit Poliittisella ja lainsäädännöllisellä ympäristöllä on selvä vaikutus Vapon liiketoimintoihin. Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä riski on tiukentuvista tulkinnanvaraisista säädöksistä aiheutuva ympäristölupien saannin epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotantoalueiden käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin riittävässä määrin. Vapo on toteuttanut viimeisten kolmen vuoden aikana 30 miljoonan euron investointiohjelman tuotantoalueiden ympäristönsuojeluun sekä tehostettuun vesienkäsittelyyn turvetuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille ojitetuille turvemaille. Jatkuvasti muuttuvat säännökset muodostavat regulaatioriskin, joka vaikeuttaa energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen vero laski vuoden 2015 alussa 3,40 euroon megawattitunnilta samalla, kun metsähakkeen tuotantotukea nostettiin 15,90 euroon megawattitunnilta. Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen kotimaisten polttoaineiden kysyntää tukemalla edellyttääkin turveveron laskemista suunnitellusti vuoden 2012 tasolle eli 1,90 euroon megawattitunnilta ensi vuonna. Polttolaitosten päästörajoja tiukennetaan osin tulkinnanvaraisten säännösten perusteella, jolloin viranomaisten lupapäätökset perustuvat parhaan saatavissa olevan teknologian (BAT) vaatimuksiin. Nämä vaatimukset voivat syntyä asiantuntijatyön tuloksena, joka ei perustu oikeisiin referenssilaitoksiin. Väärin asetetut BAT-vaatimukset voivat vähentää kotimaisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi. Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa ja Suomessa. Riippuen tulevien säännösten sisällöstä, ne muodostavat uhkan puuperäisen energian käytölle. Markkinariskit Vapon polttoaine-, sahaus-, ja sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja saatavuuden osalta. Pelletin kysyntä on kasvanut Euroopassa vuosi vuodelta energiayhtiöiden korvatessa fossiilisia polttoaineita puulla. Kysynnän kasvu on lisännyt pelletin tuotantoa Euroopassa. Myös tuonti Euroopan ulkopuolelta tulee kasvamaan, kun etenkin Yhdysvaltojen arvioidaan lisäävän merkittävästi pellettituotantoaan. Markkinoiden kasvaessa raaka-aineen saatavuus ja hinta ovat avainasemassa kilpailukyvyn varmistamiseksi. Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on pyritty hallitsemaan kehittämällä logistisia prosesseja ja asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden vähentämiseen. Euroopan taloustilanne vaikuttaa merkittävästi rakentamisinvestointeihin ja sitä kautta sahatavaran kysyntään. Markkinoiden nopeaa elpymistä ei ole odotettavissa, minkä vuoksi sahat hakevat kasvua myös päämarkkina-alueiden ulkopuolelta erityisesti Aasiasta. Sahatavaran tuotantoa optimoidaan joustavasti puulajikohtaisen markkinatilanteen mukaan. Taloustilanne vaikuttaa myös energian kysyntään. Lämpö ja sähkö -liiketoimintaan vaikuttavat sähkö-, polttoaine-, sekä lämmitysmarkkinoiden kehitykset. Sähkön hinta Suomessa säilyi matalalla tasolla tilikauden ajan pienentäen sähkön myynnistä saatuja tuottoja. Polttoainemarkkinoilla öljyn hinnan merkittävä aleneminen näkyi positiivisesti kustannusten laskuna, mutta vaikutti heikentävästi myyntiin, kun asiakkaat lykkäsivät 76 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 päätöksiä öljyn korvaamisesta kotimaisilla polttoaineilla. Lämmitysmarkkinoilla kaukolämmön kanssa kilpailevien lämmitysmuotojen kustannukset pysyivät pääosin entisellä tasollaan, ja kaukolämpö säilytti kilpailukykynsä. Uudet lämmitysmuodot, eri lämmitysmuotojen yhdistelmät ja energian säästö tulee ottaa huomioon kaukolämpöliiketoiminnan kehittämisessä. Sääriskit Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun. Keväällä 2015 turvevarastot ovat ennätyksellisen korkealla tasolla hyvän turvetuotantokesän 2014 ja odotettua alhaisemman kysynnän johdosta. Vapo tavoittelee toimitus- ja huoltovarmuuden turvaavia varastoja, mutta tuottaa vain ennakoitua kysyntää vasten. Tämä tarkoittaa joillakin alueilla tuotantotavoitteen supistamista verrattuna vuoteen 2014. Tämän seurauksena turveurakoitsijoiden hankkiminen tulevaisuudessa voi vaikeutua urakoitsijoiden poistuessa markkinoilta. Tällä voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen kadotessa. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuudessa tavoitteena on myönteisen työturvallisuuskulttuurin jatkuva edistäminen läpi kaikkien toimintojen. Työturvallisuuden osalta riskihavaintojen kokoaminen, turvallisuusohjeiden kuvaus ja toiminnan valvonta sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen koulutus ovat olleet keskiössä. Painopiste on siirtynyt paikallisen turvallisuusyhteistyön varmistamiseen sekä vieläkin tinkimättömämpään johtamiseen turvallisuusasioissa. Riskienhallinta on kaikkeen toimintaan sisällytettyä tiedostettua ja järjestelmällistä työtä. Vapo-konserni jatkoi ”Vahinkoriskien hallinnan kehitysohjelmaa 2011–2016” yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapo-konsernin toimipaikoissa. Myös Kekkilä-konsernin Turvaa työpaikkasi -projekti jatkui, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi. Erityistä huomiota Kekkilässä on kiinnitetty toiminnan korkean laadun varmistamiseen läpi koko tilaus-toimitusketjun. Rahoitus- ja hyödykeriskit Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida valuuttojen, korkojen ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvat haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä hyödykejohdannaisia. Tulevaisuuden näkymät Vapo-konserni on maailman suurin energiaja ympäristöturpeen tuottaja. Yhtiöllä on merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana. Poliittiset päätökset vaikuttavat olennaisesti liiketoiminnan kannattavuuteen ja kykyyn investoida. Turpeen hintakilpailukyvyn odotetaan hieman paranevan hyvästä varastotilanteesta johtuen. Öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta on kuitenkin samaan aikaan laskenut, samoin hiilen hinta on alhainen, joten jää nähtäväksi millaiseksi turpeen asema muodostuu alkaneella tilikaudella. Hallitusohjelma toteutuessaan parantaa turpeen ja puun kilpailukykyä. Koko tilikauden tuloksen määrittää alkanut turvetuotantokausi, talven lämmitystarve, sähkön hinta ja kilpailevien polttoaineiden hintakehitys. Turpeen näkymät kotimaisena raaka-aineena ja merkittävänä kauppataseeseen vaikuttavana tekijänä tukevat turpeen käyttöä tulevaisuudessa. Puupolttoaineista ei myöskään ole odotettavissa niukkuutta alkavalla tilikaudella, ja hintatason arvioidaan pysyvän ennallaan. Pellettien markkinatilanne Euroopassa tulee jatkumaan haastavana runsaasta tarjonnasta johtuen. Kotimaassa pelletin käytön uskotaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina. Lämpö ja sähkö -liiketoiminnassa jatketaan tulevalla tilikaudella panostuksia energiatehokkuuteen sekä tuotantorakenteen kehittämiseen korvaamalla tuontipolttoaineita kotimaisilla polttoaineilla. Kekkilä-konsernin alkaneen tilikauden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan pysyvän vertailuvuoden tasolla. Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. 77 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Sahatavaramarkkinoilla vallitsee jo vuosia jatkunut ylitarjontatilanne. Vapo Timber Oy:n kannattavuuden kannalta olennainen tavoite on ajaa molempia sahoja normaalikapasiteetilla, mutta samalla varmistaa kyky reagoida nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Raakapuuta uskotaan olevan saatavissa tarvetta vastaavasti ja raakapuun hintojen oletetaan laskevan lievästi. Vapo saavutti menestyksekkäästi vuonna 2011 annetut ympäristösitoumuksensa. Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Hallinto 1.5.2014–30.4.2015 Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen kokoonpano 1.5.2014-30.4.2015 Puheenjohtaja KTM Juho Lipsanen Varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Perttu Rinta Jäsenet toimitusjohtaja Risto Kantola toimitusjohtaja Hannu Linna 27.8.2014 alkaen tekniikan tohtori Pirita Mikkanen 27.8.2014 alkaen johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa toimitusjohtaja Arto Sutinen 27.8.2014 saakka johtaja Marja Tuderman 18.6.2014 saakka Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 97. Hallitus on tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja 16.9.2014 saakka, jonka jälkeen jäsen) ja jäseninä toimitusjohtaja Risto Kantola, toimitusjohtaja Arto Sutinen (27.8.2014 saakka) ja johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (16.9.2014 lähtien puheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden aikana kaikkiaan kuusi kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta (puheenjohtaja 16.9.2014 saakka, jonka jälkeen jäsen) ja jäseninä johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (16.9. saakka), Marja Tuderman (18.6.2014 saakka) sekä toimitusjohtaja Hannu Linna (puheenjohtaja 16.9.2014 lähtien). Tarkastusvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Hallintoneuvosto 1.5.2014-30.4.2015 kansanedustaja Pentti Oinonen (6.11.2014 saakka) Puheenjohtaja kansanedustaja Pirkko Mattila (24.11.2014 alkaen) Varapuheenjohtaja tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki Jäsenet kansanedustaja Antti Kaikkonen professori Eero Kubin kansanedustaja Esko Kurvinen kansanedustaja Jukka Kärnä maanviljelijä, maaseutuyrittäjä Tommi Lunttila kansanedustaja Janne Sankelo kansanedustaja Anni Sinnemäki (13.1.2015 saakka) talouspäällikkö Tiina Snicker Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 1.7.2014 alkaen Matti Hyvönen, ylemmät toimihenkilöt (Reijo Savolainen) Marko Kokkarinen, metsäalan asiantuntijat METO (Hanna Hynninen) Timo Pennanen, turve- ja pellettityöntekijät (Jukka Kortesmaa) Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli 88. 78 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2015 Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Torbjörn Claesson, toimitusjohtaja, Neova AB Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö, Vapo Oy Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Polttoaineet, Vapo Oy Jyrki Vainionpää, COO Suvi Kupiainen, CFO, Vapo Oy Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy Kari Poikolainen, yrityssuunnittelujohtaja, Vapo Oy Matti Puuronen, toimitusjohtaja, AS Tootsi Turvas Mia Suominen, liiketoimintajohtaja, Vapo Ventures, Vapo Oy Juhani Ylä-Sahra, toimitusjohtaja, Vapo Timber Oy Sari Rämö, toimitusjohtaja, Kekkilä Oy Tilintarkastaja 30.4.2015 Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan 30 000 kappaletta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Jos yhtiön osake siirtyy muulle kuin sellaiselle yhtiön ulkopuoliselle taholle, joka on osakeyhtiölain kahdeksannen luvun 12 pykälän mukaisessa konsernisuhteessa yhtiön osakkeenomistajaan, on yhtiön osakkeenomistajalla oikeus lunastaa siirtynyt osake. Mikäli useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, osakkeet jaetaan lunastukseen halukkaiden kesken heidän omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa. 30.4.2015 Vapo Oy:n osakepääoma oli 50 456 377,90 euroa. Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia (15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia (14 970 osaketta). Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Hallitus ehdottaa 7.9.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden voitto, 26 264 414,52 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja 182 512 292,71 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta 1.5.2014–30.4.2015 jaetaan osinkoa 12,0 miljoonaa euroa eli 400,00 euroa osakkeelta. 79 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Konsernitilinpäätös 2015, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 euroa LIIKEVAIHTO Liitetieto 1.5.2014–30.4.2015 1.1.2013–30.4.2014 2 486 856 847 393 43 696 15 180 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön 583 2 979 5 12 514 21 474 2 160 –2 767 Materiaalit ja palvelut 6 –268 506 –453 315 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 7 –58 626 –86 474 Poistot 8 –39 263 –54 186 Arvonalentumiset 8 –736 –3 845 Liikearvon arvonalentuminen 8 0 –1 598 Liiketoiminnan muut kulut 9 –141 825 –234 830 36 854 50 011 Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista LIIKEVOITTO Rahoitustuotot 10 5 307 6 836 Rahoituskulut 10 –18 838 –23 995 23 322 32 904 –3 564 –10 155 19 758 22 697 VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA Tuloverot 11 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä –1 353 –1 508 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 18 405 21 189 Emoyhtiön osakkeenomistajille 18 518 20 751 Määräysvallattomille omistajille 1 240 1 947 19 758 22 697 Emoyhtiön osakkeenomistajille 17 644 19 310 Määräysvallattomille omistajille 761 1 880 18 405 21 189 Tilikauden voiton jakautuminen: Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 80 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 617 692 30 000 30 000 Konsernitase 1 000 euroa Liitetieto 30.4.2015 30.4.2014 Aineettomat hyödykkeet 12 12 714 10 743 Liikearvo 12 5 842 10 060 Maa- ja vesialueet 13 46 263 44 415 Rakennukset ja rakennelmat 13 52 085 55 720 Koneet ja kalusto 13 130 955 125 289 Muut aineelliset hyödykkeet 13 203 384 182 355 Keskeneräiset hankinnat 13 57 988 59 377 Osuudet osakkuusyhtiöissä 14 24 459 3 934 Myytävissä olevat sijoitukset 15 7 595 7 621 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 16 3 296 10 899 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 346 346 Laskennalliset verosaamiset 18 1 759 547 546 686 511 305 VARAT Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 19 182 068 140 132 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 103 419 97 938 1 857 803 4 147 303 291 491 239 176 0 36 396 838 177 786 878 Osakepääoma 50 456 50 456 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 30 099 30 152 Muuntoerot -2 324 -1 565 Kertyneet voittovarat 225 921 221 160 Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 304 151 300 203 Tuloverosaamiset Rahat ja pankkisaamiset 21 Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 Myytävänä olevat varat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Määräysvallattomat omistajat 22 Oma pääoma yhteensä 1 210 4 987 305 362 305 191 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 17 16 773 16 377 Pitkäaikaiset korolliset velat 23 295 691 248 270 Muut pitkäaikaiset velat 24 5 735 3 933 Varaukset 25 10 349 10 997 328 548 279 577 Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat 23 112 439 91 969 Ostovelat ja muut velat 26 91 037 84 054 792 12 058 204 268 188 081 0 14 030 838 177 786 878 Tuloverovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat 3 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 81 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 euroa 30.4.2015 30.4.2014 19 758 22 697 39 999 59 629 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut tilikauden tulokseen Poistot ja arvonalentumiset Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(–) / tappioista (+) –2 160 2 767 Rahoitustuotot ja -kulut 13 531 17 159 Tuloverot Muut oikaisut Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 3 564 10 155 –5 522 –3 766 49 412 85 943 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos –43 258 –18 046 Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 276 –9 552 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 108 –3 107 –526 –630 –43 401 –31 335 –7 909 –9 200 Varausten muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta 301 490 –262 –1 451 –16 443 –2 707 1 458 64 438 –67 819 –64 414 6 313 29 254 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet –362 –752 Myydyt tytäryhtiöosakkeet 3 695 11 000 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet Investoinnit muihin sijoituksiin –7 272 Luovutustulot muista sijoituksista 38 1 388 Myönnetyt lainat –22 –7 582 Lainasaamisten takaisinmaksut 305 314 Saadut osingot Investointien rahavirta 2 441 13 –55 413 –38 050 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –25 975 –13 802 Pitkäaikaisten lainojen nostot 144 594 104 484 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –48 824 –113 740 Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut –390 –1 341 –12 239 –11 265 Rahoituksen rahavirta 57 166 –35 662 Rahavarojen muutos 3 211 –9 275 Maksetut osingot Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa Yritysjärjestelyjen rahavarat 82 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 303 8 674 3 211 –9 275 633 900 4 147 303 0 –5 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 euroa OMA PÄÄOMA 1.5.2014 Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Määräysvallatt. omistajat Yhteensä 50 456 0 30 153 –1 565 221 159 300 203 4 987 305 191 –12 000 –12 000 –239 –12 239 18 405 17 645 761 18 406 52 52 –21 31 –1 080 –1 134 –616 –616 –4 278 –4 894 304 151 1 210 305 362 Yhteensä Oman pääoman muutokset Osingonjako Laaja tulos yhteensä –760 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus Muut muutokset –54 Tytäryhtiöomistuksien muutokset OMA PÄÄOMA 30.4.2015 1 000 euroa OMA PÄÄOMA 1.1.2013 –1 134 50 456 0 30 099 –2 325 225 921 Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Muuntoerot Voittovarat Yhteensä Määräysvallatt. omistajat 50 456 0 29 936 –124 210 502 290 771 3 967 294 738 –10 000 –10 000 –860 –10 860 20 751 19 310 1 880 21 190 Oman pääoman muutokset Osingonjako Laaja tulos yhteensä –1 441 Muut muutokset Laskennallisten verojen osuus Muut muutokset OMA PÄÄOMA 30.4.2014 218 50 456 0 Aikaisempia kausia koskeva ympäristövelvoitevarauksen muodostamisperiaatteen muutos Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turvetuotantoalueiden jälkihoitoa varten muodostettavan varauksen laskentakäytäntöä. Aiemmin laskenta sisälsi pakollisten ympäristöluvista tai muista sopimuksellisista velvoitteista aiheutuvien kulujen lisäksi myös vapaaehtoiset tuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvät kustannukset. Uudistetun periaatteen mukaisesti varaukseen sisällytetään pelkästään pakolliset jälkihoitokustannukset ja vapaaehtoiset kustannukset investoidaan niitten toteutumishetkellä. Konsernitilinpäätöksessä muodostetusta varauksesta lasketaan konsernin omistamiin maa-alueisiin kohdistuva varauksen osuus, joka kirjataan IFRS-periaatteiden mukaisesti muiden aineellisten 30 153 –1 565 15 15 15 –110 108 108 221 159 300 204 4 987 305 191 käyttöomaisuushyödykkeitten hankintamenon lisäykseksi. Kyseisestä lisäyksestä tehdään poistoja jälkihoitotoimenpiteiden toteutumisen myötä. Muutosten vaikutus näkyy avaavan taseen 1.1.2013 luvuissa: omassa pääomassa kertyneitä voittovaroja on oikaistu 6,284 miljoonaa euroa, pitkäaikaisia varauksia -6,746 miljoonaa euroa, aineellisia hyödykkeitä 1,201 miljoonaa euroa ja laskennallista verosaamista -1,663 miljoonaa euroa. Vertailutilikauden tiedot on muutettu vastaavasti, eli vertailutilikauden muutos 274 000 tulee tuloslaskelman laajan tuloksen kautta. Muutos pienentää liiketulosta 51 000 ja vähentää tilikauden laskennallisia veroja 326 000. Vertailutiedot on oikaistu tilinpäätöksen lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon. 83 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Konsernin tunnusluvut 2010–2015, IFRS Milj. euroa 2010 2011 2012 04/2014 04/2015 Liikevaihto 486,9 719,5 705,0 652,9 847,4 Kasvu % 25,4 –2,0 –7,4 29,8 0,0 Käyttökate EBITDA 91,1 45,4 52,1 110,8 74,7 % liikevaihdosta 12,7 6,4 8,0 13,1 15,3 –39,3 Poistot –43,9 –46,2 –42,0 –54,2 Arvonalentumiset –6,3 –37,5 –0,6 –3,8 –0,7 Liikevoitto EBIT 41,2 –38,4 9,1 50,0 36,9 % liikevaihdosta 5,7 –5,5 1,4 5,9 7,6 37,6 Liikevoitto ennen arvonalentumisia 47,5 –1,0 9,7 53,9 % liikevaihdosta 6,6 –0,1 1,5 6,4 7,7 Nettorahoituserät 0,8 –8,3 –6,4 –17,2 –13,5 42,0 –46,7 2,7 32,9 23,3 –10,1 9,6 3,5 –10,2 –3,6 31,9 –37,1 6,1 22,7 19,8 Sijoitetun pääoman tuotto % 5,7 –5,3 1,3 3,8 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % 6,6 –0,1 1,4 4,4 5,5 722,1 728,9 680,6 671,4 687,0 1,0 1,0 1,0 0,9 0,7 181,9 165,7 125,6 130,4 164,3 25,3 23,5 19,2 21,9 33,7 Sidottu pääoma vuoden lopussa 772,5 713,7 667,7 659,4 713,2 Käyttöpääoma vuoden lopussa 212,4 156,0 116,9 144,2 176,9 Bruttoinvestoinnit 80,9 94,5 48,0 65,0 88,4 % liikevaihdosta 11,2 13,4 7,4 7,7 18,1 1,8 2,0 1,1 1,2 2,3 Voitto/tappio ennen veroja Verot Tilikauden tulos Sidottu pääoma keskimäärin Sidotun pääoman kiertonopeus (liikevaihto / sidottu pääoma keskimäärin) Käyttöpääoma keskimäärin Käyttöpääoma keskimäärin % liikevaihdosta Bruttoinvestoinnit / poistot Käyttökate 91,1 45,4 52,1 110,8 74,7 +/– Käyttöpääoman muutos –29,2 56,4 39,1 –27,4 –32,7 – Nettoinvestoinnit –74,6 –81,2 –26,9 –21,6 –67,1 Vapaa kassavirta ennen veroja –12,7 20,6 64,4 61,9 –25,1 Taseen loppusumma 919,2 862,0 801,2 786,9 838,2 Oma pääoma 340,5 285,5 294,7 305,2 305,4 Oma pääoma keskimäärin 333,7 326,4 296,8 300,5 297,4 Korolliset velat 422,2 422,8 368,2 340,2 408,1 Korolliset nettovelat 414,8 416,7 355,9 329,0 393,1 37,7 34,1 37,7 40,2 37,9 Omavaraisuusaste % Nettovelkaantumisaste % 119,5 145,8 120,7 110,3 128,7 Korollinen nettovelka/käyttökate 4,6 9,2 6,8 4,4 5,3 Maksuvalmius 1,5 1,3 1,1 1,3 1,4 Oman pääoman tuotto % 9,6 –11,4 2,1 1,3 6,6 Osingonjako 15,0 0,0 10,0 12,0 0,0 Osinko % tuloksesta * 48,7 0,0 187,5 52,9 0,0 Henkilöstö keskimäärin 1 333 1 226 1 154 1 091 961 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 1 027 0 178 683 617 11 290 9 164 9 483 9 763 10 138 500 0 333 400 0 Osakekohtaiset tunnusluvut Osakkeiden lukumäärä Tulos/osake, euroa * Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa * = emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta 04/2014 tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kk 84 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on muutettu: Keskimääräiset tasearvot on laskettu koko vuoden keskiarvona (5 pisteellä) entisen avaavan ja päättävän taseen keskiarvon sijaan. Sijoitetun pääoman laskentakaava on muutettu. EBITDA = Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset +/– Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + Toimialojen korottomat saatavat – Korottomat velat Sidottu pääoma = Toimialojen investoinnit + Käyttöpääoma Sidotun pääoman kiertonopeus = Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROIC) = Oman pääoman tuotto-% = Maksuvalmius = Omavaraisuusaste % = Korolliset nettovelat = Nettovelkaantumisaste % = Vapaa kassavirta ennen veroja = EBITDA +/– käyttöpääoman muutos – nettoinvestoinnit Tulos / osake = Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta / Osakkeiden lukumäärä Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajien oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä Osinko / osake = Tilikauden osingonjako / Osakkeiden lukumäärä Osinko / tulos % = 100 * osinko/osake / tulos/osake Liikevaihto liukuva 12 kk Sidottu pääoma (keskimäärin) Liikevoitto liukuva 12 kk Sidottu pääoma (keskimäärin) Voitto ennen veroja liukuva 12 kk – tuloverot (Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat) keskimäärin x 100 x 100 Lyhytaikaiset korottomat saatavat Lyhytaikaiset korottomat velat Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma – saadut ennakot x 100 Korolliset velat – korolliset lainasaamiset – rahavarat Korolliset nettovelat Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat 85 Vapo 1.5.2014–30.4.2015 x 100 Tutustu Vapon vastuulliseen toimintaan myös GRI-yritysvastuuraportissamme! Vapo kehittää vuosittain vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan kehitystä ja vaikutuksia. GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen, laajasti käytetty vastuullisuusraportoinnin ohjeisto. GRI:n tavoitteena on auttaa olennaisten raportoitavien asioiden määrittelyssä sekä lisätä vastuullisuusraporttien vertailtavuutta tunnuslukujen ja määrämuotoisten sisältövaatimusten avulla. Vapon yritysvastuuraportit sekä lisää tietoa toiminnastamme löydät verkkosivuiltamme vapo.fi/yritysvastuu
© Copyright 2024