Ammattilaiset pitävät
lämpölaitokset iskussa
L AITOSTEN TEHOK A S K ÄY T TÖ VA ATII HUOLTOMIEHILTÄ
ERIKOISOSA AMISTA.
Turvetoimitukset turvattu
huonosta kesästä huolimatta
KYLMÄN JA SATEISEN sään takia kesän turvetuotanto jäi yhdeksi historian huonoimmista. Ylivuotisten varastojen ansiosta talven toimitukset
Vapon polttoaineasiakkaille on kuitenkin turvattu.
– Tavoitteenamme on, että varastomme vastaisi tuotantokauden päätyttyä kahden vuoden
kysyntää. Viime vuonna tuotimme turvetta
reilusti varastoon. Koska viime talvi oli leuto,
ensi talven toimitukset olisivat olleet turvattuja, vaikka emme tänä kesänä olisi tuottaneet
turvetta yhtään, Vapon myynnistä, markkinoinnista ja alueoperaatioista vastaava johtaja Jyrki
Vainionpää kertoo.
Nollille ei sentään jääty. Elokuun poutajakso
ehti parantaa heinäkuussa surkeilta näyttäneitä
tuotantolukuja.
– Kesän tuotanto kasvoi neljänneksellä
elokuun aikana. Näyttää siltä, että pääsemme
noin puoleen tavoitteestamme, kertoo tilaus- ja
toimitusketjun johtaja Juha Koskiniemi.
Vapon tavoitteena oli nostaa kaikkiaan
13 miljoonaa kuutiometriä turvetta tänä kesänä.
Elokuun loppuun mennessä kokoon oli saatu
vajaat 6 miljoonaa kuutiometriä.
Heikointa tuotanto on ollut pohjoisessa,
missä elokuun viimeiseen viikkoon mennessä
oli tuotettu vasta 26 prosenttia tuotantokauden
tavoitteesta. Lounaassa yllettiin 58 prosenttiin
ja kaakossa 68 prosenttiin samassa ajassa.
Koneyrittäjille huono tuotantokesä on ollut
vaikea. Elokuussa tuotanto saatiin sentään
käyntiin kaikkialla Suomessa.
– Toimiva urakoitsijaverkosto on toimintamme edellytys. Nyt monen yrittäjän tulot ovat
jääneet alhaisiksi, mistä olemme huolissamme.
Toisaalta urakoitsijamme voivat suhtautua luottavaisemmin tulevaisuuteen, sillä huonon kesän
jälkeen on entistä vähemmän tarvetta tuotantorajoituksille, Vainionpää sanoo.
Edellisen kerran huono tuotantokesä koettiin
vuonna 2012.
– Tilanne on nyt parempi hyvän varastotilanteemme ansiosta. Toimitusvarmuus on Vapon
asiakaslupauksen ydin, ja nyt meillä on tilaisuus
lunastaa tämä lupaus. Varastojemme ja koko
Suomen kattavan verkoston ansiosta polttoaineasiakkaamme voivat olla rauhassa, vaikka seuraavakin kesä olisi huono. Vapolla on ylivertainen
kyky solmia monivuotisia polttoainesopimuksia.
TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVA VAPO
Jani Ristakoski vastaa
muun muassa Vekarajärven
ja Utin varuskuntien
lämpölaitosten
huollosta. VAPOLLA ON YLI SATA lämpölaitosta eri
puolilla Suomea. Lämpölaitosten kunnossapito on systemaattista toimintaa, jota
tehdään huolto-ohjelmien mukaisesti.
– Ennakoiva kunnossapito vähentää korjaavaa kunnossapitoa, ja kun
laitosten kunto tunnetaan läpikotaisin,
korjausinvestoinnit pystytään tekemään
suunnitellusti, Vapon tuotantopäällikkö
Tommi Lehtinen kertoo.
Tietyt huoltotoimenpiteet tehdään
viikoittain, toiset kerran kuussa ja osa
toimenpiteistä kerran vuodessa. Vuosihuoltoja tehdään kesällä, jotta talvella
lämpöä saataisiin häiriöttä.
Strategiansa mukaisesti Vapo on
”sisäistänyt” voimalaitosten käyttö- ja
kunnossapitotoiminnan siten, että
esimiehet ovat nyt Vapon omaa väkeä.
Jani Moisanen on aloittanut kesäkuussa
lämpö- ja pellettilaitosten käyttöpäällikkönä Pohjois-Suomen alueella ja Kari
Virkki Keski-Suomen ja Pohjanmaan
alueella. Lämpölaitosliiketoiminnassa
on kaikkiaan neljä käyttöpäällikköä.
– Käyttöpäälliköt valvovat, että laitosten huolto toimii Vapon ohjeiden mukaisesti. Lisäksi turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat heidän vastuullaan.
Kunnossapitotyössä luotetaan
paikallisiin alihankkijoihin. Ihan joka
oksalla sopivia ammattilaisia ei kasva,
vaan yhteistyökumppaneina on luotettuja kavereita, joilla on pitkä kokemus
lämpölaitoksista ja eri kattilatyypeistä.
Yksi heistä on Jani Ristakoski, joka
tekee vuosihuoltoja Vekarajärven ja Utin
varuskuntien lämpölaitoksiin, Sysmän
ja Ruoveden aluelämpölaitoksiin sekä
Murikka-opiston pellettilämpölaitokseen.
Ennen vuosihuoltoa laitokseen tehdään
yhteistyössä käyttäjän kanssa tarkastuskäynti suunnitellun huoltolistan varmentamiseksi, jotta esimerkiksi tarvittavat
hankinnat voidaan tehdä ennen varsinaista huoltoa. Lämpölaitoksen vuosihuollolle varataan viikko aikaa, mutta jos suurempia yllätyksiä ei ole, siitä saatetaan
selvitä muutamassa päivässä.
– Käymme koko laitteiston läpi osa
osalta. Mukana on oltava monenlaisia
työkaluja ja tarvikkeita, sillä kaikkeen on
varauduttava, jotta työ sujuu jouhevasti,
Ristakoski kertoo.
Työ vaatii metallirakenteiden ymmärrystä ja hitsaustaitoa. Lisäksi pitää osata
tehdä muuraustöitä ja putkitöitä. Ongelmanratkaisukykykin on tarpeen.
– Kun laitteista pidetään hyvää huolta,
ne toimivat hyvin, ja turhilta vikakorjauk
silta vältytään. Rutiiniksi muodostuva
laitteiden seuranta ja kunnossapito
on avainasemassa, kun tavoitteena on
maksimoida uusiutuvien polttoaineiden
osuus lämmityskattiloissa koko laitoksen elinkaaren ajan, Ristakoski korostaa.
Vapolla on valmis infra, jolla pystytään huoltamaan sadat laitokset maan
kattavasti.
– Yksittäisen lämpölaitoksen ylläpito
voi olla haasteellista omin voimin, sillä
laitoksen tehokas käyttö vaatii erikoisosaamista. Vapon koko maan kattava
verkosto on kuitenkin käytettävissä, Lehtinen toteaa.
TEKSTI KATARIINA KRABBE
KUVA JUHA MYLLYMÄKI
3-2015 _ P OLTE _ 11