Ammattilaiset pitävät lämpölaitokset iskussa L AITOSTEN TEHOK A S K ÄY T TÖ VA ATII HUOLTOMIEHILTÄ ERIKOISOSA AMISTA. Turvetoimitukset turvattu huonosta kesästä huolimatta KYLMÄN JA SATEISEN sään takia kesän turvetuotanto jäi yhdeksi historian huonoimmista. Ylivuotisten varastojen ansiosta talven toimitukset Vapon polttoaineasiakkaille on kuitenkin turvattu. – Tavoitteenamme on, että varastomme vastaisi tuotantokauden päätyttyä kahden vuoden kysyntää. Viime vuonna tuotimme turvetta reilusti varastoon. Koska viime talvi oli leuto, ensi talven toimitukset olisivat olleet turvattuja, vaikka emme tänä kesänä olisi tuottaneet turvetta yhtään, Vapon myynnistä, markkinoinnista ja alueoperaatioista vastaava johtaja Jyrki Vainionpää kertoo. Nollille ei sentään jääty. Elokuun poutajakso ehti parantaa heinäkuussa surkeilta näyttäneitä tuotantolukuja. – Kesän tuotanto kasvoi neljänneksellä elokuun aikana. Näyttää siltä, että pääsemme noin puoleen tavoitteestamme, kertoo tilaus- ja toimitusketjun johtaja Juha Koskiniemi. Vapon tavoitteena oli nostaa kaikkiaan 13 miljoonaa kuutiometriä turvetta tänä kesänä. Elokuun loppuun mennessä kokoon oli saatu vajaat 6 miljoonaa kuutiometriä. Heikointa tuotanto on ollut pohjoisessa, missä elokuun viimeiseen viikkoon mennessä oli tuotettu vasta 26 prosenttia tuotantokauden tavoitteesta. Lounaassa yllettiin 58 prosenttiin ja kaakossa 68 prosenttiin samassa ajassa. Koneyrittäjille huono tuotantokesä on ollut vaikea. Elokuussa tuotanto saatiin sentään käyntiin kaikkialla Suomessa. – Toimiva urakoitsijaverkosto on toimintamme edellytys. Nyt monen yrittäjän tulot ovat jääneet alhaisiksi, mistä olemme huolissamme. Toisaalta urakoitsijamme voivat suhtautua luottavaisemmin tulevaisuuteen, sillä huonon kesän jälkeen on entistä vähemmän tarvetta tuotantorajoituksille, Vainionpää sanoo. Edellisen kerran huono tuotantokesä koettiin vuonna 2012. – Tilanne on nyt parempi hyvän varastotilanteemme ansiosta. Toimitusvarmuus on Vapon asiakaslupauksen ydin, ja nyt meillä on tilaisuus lunastaa tämä lupaus. Varastojemme ja koko Suomen kattavan verkoston ansiosta polttoaineasiakkaamme voivat olla rauhassa, vaikka seuraavakin kesä olisi huono. Vapolla on ylivertainen kyky solmia monivuotisia polttoainesopimuksia. TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVA VAPO Jani Ristakoski vastaa muun muassa Vekarajärven ja Utin varuskuntien lämpölaitosten huollosta. VAPOLLA ON YLI SATA lämpölaitosta eri puolilla Suomea. Lämpölaitosten kunnossapito on systemaattista toimintaa, jota tehdään huolto-ohjelmien mukaisesti. – Ennakoiva kunnossapito vähentää korjaavaa kunnossapitoa, ja kun laitosten kunto tunnetaan läpikotaisin, korjausinvestoinnit pystytään tekemään suunnitellusti, Vapon tuotantopäällikkö Tommi Lehtinen kertoo. Tietyt huoltotoimenpiteet tehdään viikoittain, toiset kerran kuussa ja osa toimenpiteistä kerran vuodessa. Vuosihuoltoja tehdään kesällä, jotta talvella lämpöä saataisiin häiriöttä. Strategiansa mukaisesti Vapo on ”sisäistänyt” voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitotoiminnan siten, että esimiehet ovat nyt Vapon omaa väkeä. Jani Moisanen on aloittanut kesäkuussa lämpö- ja pellettilaitosten käyttöpäällikkönä Pohjois-Suomen alueella ja Kari Virkki Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Lämpölaitosliiketoiminnassa on kaikkiaan neljä käyttöpäällikköä. – Käyttöpäälliköt valvovat, että laitosten huolto toimii Vapon ohjeiden mukaisesti. Lisäksi turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat heidän vastuullaan. Kunnossapitotyössä luotetaan paikallisiin alihankkijoihin. Ihan joka oksalla sopivia ammattilaisia ei kasva, vaan yhteistyökumppaneina on luotettuja kavereita, joilla on pitkä kokemus lämpölaitoksista ja eri kattilatyypeistä. Yksi heistä on Jani Ristakoski, joka tekee vuosihuoltoja Vekarajärven ja Utin varuskuntien lämpölaitoksiin, Sysmän ja Ruoveden aluelämpölaitoksiin sekä Murikka-opiston pellettilämpölaitokseen. Ennen vuosihuoltoa laitokseen tehdään yhteistyössä käyttäjän kanssa tarkastuskäynti suunnitellun huoltolistan varmentamiseksi, jotta esimerkiksi tarvittavat hankinnat voidaan tehdä ennen varsinaista huoltoa. Lämpölaitoksen vuosihuollolle varataan viikko aikaa, mutta jos suurempia yllätyksiä ei ole, siitä saatetaan selvitä muutamassa päivässä. – Käymme koko laitteiston läpi osa osalta. Mukana on oltava monenlaisia työkaluja ja tarvikkeita, sillä kaikkeen on varauduttava, jotta työ sujuu jouhevasti, Ristakoski kertoo. Työ vaatii metallirakenteiden ymmärrystä ja hitsaustaitoa. Lisäksi pitää osata tehdä muuraustöitä ja putkitöitä. Ongelmanratkaisukykykin on tarpeen. – Kun laitteista pidetään hyvää huolta, ne toimivat hyvin, ja turhilta vikakorjauk silta vältytään. Rutiiniksi muodostuva laitteiden seuranta ja kunnossapito on avainasemassa, kun tavoitteena on maksimoida uusiutuvien polttoaineiden osuus lämmityskattiloissa koko laitoksen elinkaaren ajan, Ristakoski korostaa. Vapolla on valmis infra, jolla pystytään huoltamaan sadat laitokset maan kattavasti. – Yksittäisen lämpölaitoksen ylläpito voi olla haasteellista omin voimin, sillä laitoksen tehokas käyttö vaatii erikoisosaamista. Vapon koko maan kattava verkosto on kuitenkin käytettävissä, Lehtinen toteaa. TEKSTI KATARIINA KRABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI 3-2015 _ P OLTE _ 11
© Copyright 2024