POLTTOPISTEESSÄ
PELLETTITEHDAS
TEKI COMEBACKIN
TEKSTI JARI PELTORANTA _ KUVAT JUHA MYLLYMÄKI
PELLETIN KASVANUT KYSYNTÄ HERÄTTI ILOMANTSISSA HENKIIN
PYSÄHDYKSISSÄ OLLEEN PELLETTITEHTAAN JA SEN YHTEYDESSÄ OLEVAN
YHTEISTUOTANTOVOIMALAN. NE TUOVAT LÄMMÖN LISÄKSI TYÖTÄ JA
TOIVOA ITÄISEEN KUNTAAN.
ILOMANTSIN PELLETTITEHDAS
Pellettituotanto 40 000–45 000 tonnia vuodessa
PELLETTITEHTAAN YHTEYDESSÄ TOIMIVA
LÄMMÖN- JA SÄHKÖN YHTEISVOIMALAITOS
Voimalaitos tuottaa Ilomantsin taajamalle
kaukolämpöä noin 35 000 MWh vuodessa ja
pellettitehtaalle lämpöenergiaa saman verran.
Prosessissa syntyvä vastapainesähkö käytetään
osittain pellettitehtaalla ja ylijäävä sähkö
syötetään valtakunnanverkkoon.
20_ P OLTE _ 3-2014
3-2014 _ P OLTE _ 21
POLTTOPISTEESSÄ
oimala ja tehdas käynnistyvät uudelleen reilun
kahden vuoden seisauksen jälkeen. Kunnan suotuisa neuvotteluasenne 2003 solmitun energiayhteistyön
ehtojen muutoksiin auttoi Vapoa laitoksen käynnistämisessä. Vapo on palkannut henkilökunnan voimalaitokseen ja pellettitehtaaseen ja tavoitteena on, että
integraatti olisi toiminnassa alkusyksyn aikana.
– Pelletin markkinatilanne on parantunut selvästi Suomessa. Meille on tullut ja tulossa lisää merkittäviä pelletin
käyttäjiä erityisesti lämpövoimalaitosten muodossa.
Varsinkin suuressa ja keskisuuressa käyttäjäsegmentissä
odotamme kasvua, toteaa puupolttoaineista vastaava liiketoimintajohtaja Juhani Ylä-Sahra Vaposta.
ILOMANTSIN PELLETTITEHTA AN raaka-aineena ovat Vapo
Timberin Lieksan ja Nurmeksen sahojen sivutuotteet.
Omilta sahoilta saatava pellettien raaka-aine tuo merkittäviä synergiahyötyjä konsernin sisällä. Sivutuotteiden
hyötykäyttö polttoaineeksi on myös kansantaloudellisesti
ja ympäristön kannalta järkevää biotaloutta.
Pelletit tehdään lähes sataprosenttisesti sahanpurusta,
joka kuivataan tehtaan yhteydessä olevalta voimalaitokselta lämpönsä saavissa kuivureissa. Sahanpurun seassa käytetään lisäksi kuivaa kutterinlastua. Purumassa jauhetaan
hienojakoiseksi pölyksi, joka puristetaan reikämatriisin
lävitse pelleteiksi.
Sahanpuru on kevyttä tavaraa, joten sitä ei kannata
kuljettaa kovin kauas. Ilomantsista on matkaa Nurmekseen noin 160 kilometriä ja Lieksaan noin 100 kilometriä.
Tämä alkaa olla kannattavan kuljettamisen maksimietäisyys. Pidemmillä matkoilla kuljetuskustannukset syövät
toiminnan kannattavuutta.
Pelletti- ja kaukolämpötuotannolla on keskinäinen
riippuvuus, minkä vuoksi pellettitehdasta ei kannata ajaa
laitoksen laskennallisella 70 000 tonnin maksimiteholla.
Kannattava pellettituotanto vaatii tuekseen prosessiin
yhdistettyä kaukolämpötuotantoa.
Kesäaikaan Ilomantsin taajaman tarvitsema kaukolämpökuorma on hyvin pieni, jolloin pellettitehtaan vaatima
lämmöntarve mahdollistaa riittävän lämmön kysynnän,
jotta lämpö voidaan tehdä pellettitehtaaseen integroidulla
voimalaitoksella.
Toisaalta kovilla pakkasilla kaukolämpöverkko saattaa
tarvita lähes kaiken lämpölaitoksen tuottaman lämmön,
mikä voi rajoittaa pellettituotannolle riittävää kuivauslämpöä. Siksi pellettituotannolle on asetettu maltillinen
40 000–45 000 tonnin vuosituotantotavoite.
– Uudelleen käynnistetty voimalaitos tuottaa valtaosan
Ilomantsissa
otetaan käyttöön
täysin uusi
toimintatapa ja
käyttökonsepti.
22_ P OLTE _ 3-2014
Ilomantsin taajaman vuosittain käyttämästä kaukolämmöstä. Noin 25 kilometrin mittainen kaukolämpöverkosto
kattaa noin 80-90 prosenttia taajaman liitettävissä olevasta kiinteistökannasta, toteaa voimalaitospäällikkö Jussi
Tiihala Vaposta.
– Meidän on kannattavampaa jarruttaa pellettituotantoa huippupakkasilla kuin tuottaa kaukolämpöä vanhoilla
öljylaitteilla. Lämmöntuotannon yhteydessä syntyy myös
vastapainesähköä 10 000–15 000 MWh vuodessa, josta
noin kaksi kolmasosaa kuluu pellettitehtaan ja voimalaitoksen omassa käytössä. Ylijäävä sähkö syötetään valtakunnanverkkoon.
PELLETTITEHTA AN YHTEYDESSÄ TOIMIVA lämpöä ja sähköä
tuottava yhteisvoimalaitos hyödyntää paikallisia polttoaineita. Vapon lähisoilta tuottama turve on tärkeässä
roolissa.
Voimalaitos tehostaa huomattavasti kunnan kaukolämpöverkkoon tuotetun lämpöenergian tuotantoa. Ilman
pellettitehtaan tarvitsemaa energiaa ei samalla tontilla
sijaitsevaa suhteellisen uutta voimalaitosta voitu käyttää.
Pellettitehtaan ja sen yhteisvoimalan ollessa pysähdyksissä kaukolämpöä jouduttiin tuottamaan kahdella pienemmällä jo käyttöikänsä lopussa olevalla kpa-kattilalla
sekä kolmella öljyä käyttävällä kattilalla. Vanhoin sopimusehdoin ja vanhoilla kattiloilla Ilomantsille tuotettu
kaukolämpö oli Vapolle tappiollista.
– Lämpövoimalan tuottama lämpöenergia on tarkoitus
tuottaa 70–80 prosenttisesti jyrsinturpeesta. Siinähän
on tuhat hehtaaria luvitettua turvesuota ihan laitoksen
vieressä. Jo luvitettujen soiden lisäksi lähiympäristössä
olisi tarjolla tuplasti lisäsoita, joita voisi hyödyntää, jos ne
saadaan luvitettua. Loppuosa polttoaineesta on metsähaketta ja muuta vastaavaa. Voimalassa on tavoitteena
tuottaa kunnalle kaukolämpöä noin 35 000 MWh vuodessa ja pellettitehtaalle lämpöenergiaa saman verran, Tiihala
kertoo.
Voimalan ja pellettitehtaan avaamiseen vaikutti myös
se, että Ilomantsin Lämpö Oy suostui päivittämään Vapon
kanssa vuonna 2003 tekemäänsä kaukolämpöliiketoiminnan vuokrasopimusta kunnan tahdon mukaisesti.
Uudessa sopimuksessa kaukolämmön hinnoittelusta on
sovittu, että Ilomantsin kaukolämmön hinta nousee ensi
vuoden loppuun mennessä asteittain, kuitenkin niin, että
kaukolämmön hinta keskeisille kuluttajaryhmille jää alle
Suomen keskiarvon.
– Sopimuksen uusiminen on meille järkevää ja kannattavaa. Vaikka lämmön hinta tässä nouseekin, niin hinta
VOIMAL A ENSIN, PELLE TIT SIT TEN
– TARKOITUKSENA ON K ÄYNNISTÄ Ä laitos
lokakuun puoleen väliin mennessä. Laitteet ovat
edelleen ihan hyvässä kunnossa siihen nähden,
että ne ovat olleet muutaman vuoden pysähdyksissä. Onhan täällä toki paljon työtä, ennen kuin
kaikki on kunnossa, toteaa voimalan ja pellettitehtaan käynnistämisestä ja alkavasta toiminnasta vastaava laitospäällikkö Antti Virtanen.
Laitoksen alasajo tehtiin huolellisesti, mikä
helpottaa uudelleenkäynnistämistä.
– Ennen laitoksen alasajoa laitteiden säädän-
nät olivat kyllä hyvät, mutta totta kai laitteet on
kuitenkin tarkastettava ja koekäytettävä huolellisesti ennen uudelleenkäynnistämistä. Ainahan
tällaisessa laitoksessa joudutaan seisakkihuoltoja ja normaalia vuosihuoltotyyppistä huoltoa
muutenkin tekemään, pyörii laitos tai ei.
– Ensin käynnistetään voimalaitos, koska
saamme sieltä pellettitehtaan tarvitseman
kuivauslämmön. Kun on todettu, että voimalaitos
toimii ja on stabiili, ryhdymme ajamaan pellettituotantoa käyntiin, Virtanen kertoo. 3-2014 _ P OLTE _ 23
POLTTOPISTEESSÄ
pysyy edelleen kohtuullisena valtakunnallisesti vertailtuna. Energian hinta olisi noussut myös kaikissa muissa
mahdollisissa tuotantovaihtoehdoissa, siinäkin tapauksessa, että kunta olisi perustanut oman lämpöyhtiön. Kyllä
kaikki vaihtoehdot laskettiin, sanoo Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen.
– Uudessa sopimuksessa kaikki osapuolet voittavat.
Meidän ei tarvitse tuottaa lämpöä tappiollisesti vanhoilla
kattiloilla ja saamme käyttämättömänä olevat tuotantoresurssit käyttöön. Energiantuotannon varmuus parantuu ja
Ilomantsi saa uusia työpaikkoja ja verotuloja, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen
arvioi.
Ilman pellettitehtaan käynnistymistä olisi kunnan
vanhoihin lämpökattiloihin pitänyt tehdä kallis remontti, joka olisi maksanut miljoonia. Kattiloiden uusiminen
olisi myös näkynyt merkittävästi kaukolämmön hinnassa.
Nyt käynnistetty pellettitehtaan ja voimalan yhteislaitos
turvaa Ilomantsin lämmönjakelun. Lähienergiaan pohjautuva hajautettu energiantuotantoratkaisu on järkevä myös
valtakunnallisen energiahuoltovarmuuden näkökulmasta
näinä epävarmoina aikoina.
– Silläkin on merkitystä, onko pienehköllä maalaispaikkakunnalla yksi tehdas tyhjillään vai ei. Tyhjillään olevat
tilat luovat huonoa kuvaa paikkakunnasta, Lappalainen
toteaa.
VOIMALAN JA PELLETTITEHTA AN käynnistäminen tuo seutukunnalle uusia työpaikkoja. Pellettitehtaan ja voimalan
suorat työllisyysvaikutukset ovat seitsemän työpaikkaa.
Tämän lisäksi polttoaineketju työllistää epäsuorasti
arviolta noin 20 henkilöä, minkä päälle tulevat vielä työllisyysvaikutukset pellettitehtaan lopputuotelogistiikassa
eli valmiiden pellettien kuljetuksissa asiakkaille. Vapo
hankkii myös kunnossapitopalveluita voimalaitoksen ja
pellettitehtaan tarpeisiin. Kaikkinensa voidaan puhua
vähintään 30 työpaikasta.
– Se on suuri määrä Ilomantsissa. Toivoisin, että energiapolitiikka kaiken kaikkiaan muuttuisi vielä suosiollisemmaksi bioenergialle, kunnanjohtaja Lappalainen sanoo
painokkaasti.
Kunnan suurin teollinen työllistäjä on Pampalon kultakaivos, joka työllistää yli sata henkilöä. Pellettitehtaan
ja voimalaitoksen koko korjuu, valmistus- ja jakeluketjun työllistämät kolmisenkymmentä henkeä sijoittavat
kombinaattikokonaisuuden kunnan suurimpien teollisten
työnantajien joukkoon heti kultakaivoksen jälkeen.
Lappalaisen mukaan Ilomantsin kunta on eri keinoin
hakenut ratkaisua pellettitehtaan tuotannon jatkamiseksi
Ilomantsissa. Kunnan tavoitteena on ollut lisätä kotimaisen paikallisen raaka-aineen käyttöä lämmitysenergiana.
– Olemme yrittäneet kunnassa olla kohtuullisen aktiivisia kaikissa elinkeinoelämää koskevissa asioissa. Tehtaan
uudelleen käynnistäminen oli Vapon ja kunnan yhteisen
aktiivisuuden tulos. Pidimme koko ajan neuvottelukontaktia yllä ja rakensimme kuviota hyvässä hengessä, Lappalainen toteaa.
– Vaihtoehtojen kartoittamiseksi teimme yhdessä
Josek Oy:n kanssa, maakuntaliiton rahoituksen tuella
laajan selvityksen pelletin käytettävyydestä, markkinoista
sekä kehitysnäkymistä. Selvitys antoi meille varmuutta,
että pelletillä on tulevaisuutta jossakin muodossa. Menekkiä on olemassa, kun esimerkiksi erilaiset kivihiilen
käyttöä rajoittavat päästörajoitukset ja muut säännökset
astuvat voimaan tulevaisuudessa, Lappalainen sanoo.
– Runsaan vuoden aikana käydyt aktiiviset neuvottelut
ovat johtaneet lopputulokseen, jolla on näin positiivinen
merkitys Ilomantsin työllisyydelle ja metsäalan yrittäjyydelle. Tehtaiden uudelleen avaaminen ei ole ihan jokapäiväistä. Syntynyt ratkaisu vahvistaa elinkeinoelämää
Ilomantsissa, Lappalainen sanoo tyytyväisenä.
ILOMANTSIN PELLETTITEHTA ALLA ja voimalassa otetaan
käyttöön täysin uusi toimintatapa ja käyttökonsepti.
Pellettitehtaan ja voimalan
yhteislaitos turvaa
Ilomantsin lämmönjakelun.
Ilman pellettitehdasta
vanhoihin lämpökattiloihin
olisi pitänyt tehdä kallis
remontti, mikä olisi näkynyt
kaukolämmön hinnassa.
Ilomatsin kunnanjohtaja
Markku Lappalainen on
tyytyväinen Vapon kanssa
yhteistoimin saatuun
ratkaisuun. Pellettitehdas
vahvistaa kunnan
elinkeinoelämää ja tuo
työpaikkoja.
24_ P OLTE _ 3-2014
3-2014 _ P OLTE _ 25
POLTTOPISTEESSÄ
ja sähkö -liiketoiminta-alueen johto, tuki ja kehitystoiminta. Eli alan erikoisasiantuntijat teknologian eri osa-alueilta
ovat valvomon välittömässä yhteydessä ja tarvittaessa
käytettävissä. Näin valvomon yhteyteen saadaan helposti
kytkettyä ongelmanratkaisukykyä, Hassinen pohtii.
Järjestelyllä tavoitellaan korkea- ja tasalaatuista käyttötoimintaa jokaisessa ohjattavassa osoitteessa. Keskusvalvomon ansiosta toimintatapa on suhteellisen samanlainen
joka paikassa. Keskusvalvomoon kertyvä työssä oppiminen
ja hiljainen tieto tulevat valtakunnallisesti kaikkien sen
valvonnassa olevien yksiköiden käyttöön.
ULKOISTE T TU L ÄMMÖNTUOTANTO
ILOMANTSIN KUNNAN kaukolämpölaitos, lämpöverkosto ja lämmön tuotanto
on ulkoistettu Vapolle. Hankkeen taustalla on Vapon ja Ilomantsin Lämpö
Oy:n kesken vuonna 2003 tehty vuokrasopimus, joka on voimassa vuoteen
2024 saakka. Sopimus on sekä kunnan että Vapon kannalta järkevä, koska pellettitehdas ja lämpövoimala ovat samaa kokonaisuutta, jotka voivat
hyödyntää yhteistoiminnan tuottamaa synergiaa sekä alueen lähiseudun
bioenergiaa.
– Sopimus lähti alun perin liikkeelle siitä, että Vapon yhteistuotannossa
syntyy ylimääräistä lämpöenergiaa, jonka Vapo myy kaukolämpöverkoston
kautta. Vapo toimittaa kaukolämpöverkoston tarvitseman lämmitysenergian
ja maksaa meille verkoston ja laitoksen käytöstä vuokraa. Kaukolämpöverkon piirissä olevat kuluttajat maksavat vastaavasti toimitetusta energiasta
energiamaksut Vapolle, Ilomantsin Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Olli Summala
selvittää yhteistyökuviota.
Kotimaista, kiitos!
BIOENERGIA RY:N JYRKI PEISA A KISMIT TÄ Ä,
E T TÄ KOTIMAISEN ENERGIAN K ÄY T TÖ ON
L A SKUSSA. “SUOMESSA HUK ATA AN
VALTAVA MAHDOLLISUUS.”
KIPINÄMIKKO
Vantaalla sijaitseva uusi keskusvalvomo tulee olemaan
keskeisessä roolissa sekä pellettitehtaan että voimalaitoksen etäkäytössä. Vantaan keskusvalvomoon on palkattu
päällikkö ja viisi operaattoria, jotka operoivat pellettitehtaan ja voimalaitoksen toimintaa ympärivuorokautisesti.
Kaikki valvomon työntekijät ovat eri energiayhtiöistä
tulevia ammattilaisia.
Operaattoreilla on hyvin monipuolinen osaaminen. He
ovat työskennelleet aiemmin muun muassa Helsingin
Energialla, Keravan Energialla ja Fortumilla. Valvomon
päällikkö Tommi Vierikko tulee Porvoon Energialta. Valvomon Metso Automationilta tuleva tekniikka on täysin
uutta teknologiaa.
Valvomon ansiosta Ilomantsin pellettitehtaan ja voimalan kokonaisuus toimii merkittävästi aiempaa pienemmällä miehityksellä, mikä osaltaan mahdollistaa laitoksen
uudelleenkäynnistämisen kulurakenteen keventyessä.
Tehdas- ja voimalaitoskokonaisuus työllistää nyt paikan
päällä Ilomantsissa seitsemän henkilöä, kun suljettuna
olleessa voimalassa ja pellettitehtaalla työskenteli ennen
sulkemista 18 ihmistä.
Vantaan keskusvalvomon käyttöönotto tulee mullistamaan laajemminkin Vapon koko käyttö- ja kunnossapitotoiminnan.
Keskusvalvomo tulee etäkäyttämään kolmea Vapon
sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta, eli Ilomantsin
voimalaitosta ja pellettitehdasta sekä Lieksan ja Haapaveden voimalaitosta. Seuraavan vuoden aikana keskusvalvomoon kytketään vielä sata pienempää lämpöä tuottavaa
lämpökeskusta ympäri Suomea.
– Vantaan etuna on se, että siellä on koko Vapon Lämpö-
Mitä Bioenergia ry tekee?
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää puun ja turpeen
sekä muiden biopohjaisten energialähteiden käyttöä.
Tavoitteenamme on nostaa energiaomavaraisuuden aste
yli puoleen uusiutuvaa energiaa lisäämällä vuoteen 2030
mennessä.
Onko yhdistyksen sanalla painoa?
Bioenergia ry:n vääntövoima lähtee jäsenistä. Meillä
on 300 yritysjäsentä, mukaan lukien suuret alan toimijat
kuten esimerkiksi UPM, Stora Enso, Metsä Group, Neste
Oil, Vapo ja Gasum sekä maakunnalliset energiayhtiöt ja
yrittäjät. Jäsenistömme kattaa koko bioenergiaan liittyvän
ketjun maanomistajista viimeiseen jalostusportaaseen
ja myös koulutus- ja tutkimuspuoli on edustettuna. Kun
me valmistelemme yhdessä bioenergiaan liittyviä asioita,
pystymme antamaan päätöksentekijöille vahvan viestin.
Olet huolissasi kotimaisen energian käytön laskusta.
Mikä on tärkein viestisi päättäjille?
Suomessa on herättävä energiaomavaraisuuteen aivan
uudella tavalla. Se on hidas ja pitkä tie, mutta suunnan
pitäisi olla selvä. Nyt ollaan menossa väärään suuntaan.
Turpeen veroa kiristettiin yli kaksinkertaiseksi vuoden
2013 alussa ja metsähakkeen tukea leikattiin. Tämän
seurauksena turpeen kysyntä notkahti ja Suomessa on nyt
ennätysmäärä turvetta varastossa. Maalaisjärjellä ajatellen on vaikea ymmärtää, miksi kotimaisen polttoaineen
kilpailukykyä heikennettiin. Turpeen tuomat työpaikat ja
verot jäävät saamatta sekä maakuntien rahat virtaavat
ulkomaille.
Turpeen ja metsähakkeen alasajon sijaan suunnan
pitäisi olla se, että korvaamme kotimaisella uusiutuvalla
puulla tuontienergiaa, öljyä ja kivihiiltä.
Mitä turpeen ja hakkeen käytön notkahdus käytännössä
tarkoittaa?
Esimerkiksi sitä, että monissa energiantuotantolaitoksissa kotimaista polttoainetta on ollut pakko korvata
ulkomaisilla fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä.
Tällä hetkellä metsähake ja turve antavat työpaikan yli 16
000 suomalaiselle. Osa työpaikoista on nyt vaarassa.
Miten suunta käännetään?
Suunta on käännettävissä jo ensi vuonna, mutta se
edellyttää, että turpeen veroa kevennettäisiin välittömästi
ja uusiutuvan metsähakkeen tukea nostettaisiin maltillisesti. Samalla turvattaisiin ja pystyttäisiin synnyttämään
tuhansia kotimaisen energian tuomia työpaikkoja.
Bioenergia ry:n
toimitusjohtaja Jyrki
Peisa puhuu kotimaisen
energian puolesta.
TEKSTI VIRPI MELLERI_ KUVA MARJA VÄÄNÄNEN
26_ P OLTE _ 3-2014
3-2014 _ P OLTE _ 27