Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili 10 % 3 Maakaasu 13 % Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen 1.9.2010 Turvetuotannon vedet ovat luonnonvesiä eivätkä sisällä vieraita aineita • • • • Turvetuotannon valumavedet ovat tuotannossa syntyviä suoperäisiä luonnonvesiä Ne sisältävät turpeesta ja maaperästä huuhtoutunutta kiintoainetta, ravinteita ja humusta hieman enemmän kuin luonnontilaisen suon vesi Osa ravinteista kulkeutuu maa-alueille ilmakehästä sadeveden mukana Vesistöissä pitoisuudet vaihtelevat suuresti sekä alueellisesti että vuodenajoittain Valumavesien keskimääräiset pitoisuudet Luonnontilaiset suot Metsäojitusalueet Turvetuotantoalueet (pintavalutuskenttä) Fosfori (mg/l) 0,020 * 0,030 * 0,047 * Typpi (mg/l) 0,500 * 0,630 * 1,369 * Kiintoaine (mg/l) 2,0 * 3,5 * 4,4 * Kemiallinen hapenkulutus (mg O2/l) 38 ** 35 vanhat ojitusalueet 41 ** 1 mg = hyttysen paino 1 g = herneen paino Huom! Kiintoaineen pitoisuudet ovat todella pieniä, sillä laboratoriossa määrityksen alaraja on 1 mg/l Lähteet: * Pöyry Oy (2009) Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi… ** Pöyry Oy (2010) Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä… 4 *** Joensuu S. ym. (2001) Discharge water quality from old ditch… Suo 52: 1-15 1.9.2010 Vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää sekä turvetuotantosuolla että luonnontilaisella suolla • Humus on vedessä liuenneena olevaa eloperäistä ainesta, joka aiheuttaa suoveden kellertävän - ruskean sävyn • Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita tai turvemaita, joilta humusta huuhtoutuu runsaasti vesistöihin • Humusta tulee myös kivennäismailta, mutta huuhtoutuminen on vähäisempää maaperään imeytymisen ja suotautumisen vuoksi • Suomen järvistä yli 60% on luonnostaan voimakkaasti ruskeavetisiä 5 Suurin osa Suomen kiintoainekuormituksesta vesistöihin tulee maataloudesta 0,5 % yhdyskunnat 5,2 % Metsätalous 0,8 % Hajaasutus 1,0 % teollisuus 8,0 % Hulevedet 0,2 % turvetuotanto 0,0 % 0,0 % Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus Turkistarhaus Turvetuotanto Maatalous Haja-asutus 86,0 % maatalous Metsätalous Hulevedet Koko Suomen kiintoainekuormitus 3 500 000 t/a (Syke vesistömallijärjestelmä) Vapon kiintoainekuormitus v. 2011: 2344 t/a Maatalouden kiintoainekuormituksen ilmoitetaan vaihtelevan • 1090-1466 kg/ha/v (Vesitalous 4/2012) • 610-3300 kg/ha/v (Pöyry, ominaiskuormitusselvitys 2013) • Turvetuotanto 37 kg/ha/v (2011) 1.9.2010 Kiintoainekuormitus turvemailta Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa (tonnia) Turvepeltojen Viljely: 37 500 Metsäojitus aiheuttaa 10 vuoden kiintoainepiikin, myös muilla metsänhoitotoimilla vaikutusta • • • Turvetuotanto: • 4 580 • Kunnostusojitus: kiintoainetta 100 kg/ha/v (10 vuoden ajanjaksolla) Vanha metsäojitus: 15 kg/ha/v Metsän uudistaminen: turvemaat 25 kg/ha/v, kivennäismaat 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma metsästä: 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma suolta: 4,2 kg/ha/v Suometsätalouden kunnostusojitukset: 71 000 t/v 7 21.4.2013 Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tarve suuri •METSÄTALOUS • Metsäpinta-ala 22 miljoonaa hehtaaria • Hakkuita noin 600 000 hehtaaria/v (30% uudistus- ja 70 % harvennushakkuita) • Muokkausta 120 000 ha vuodessa • Lannoitusta 32 000 ha/v • Kunnostusojituksia 70 000 ha/v • Suomessa 190 000 km metsäistä vesistönrantaa, 1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia •MAATALOUS • Peltoala 2.3 miljoonaa hehtaaria • Viljaa 1.2 milj. ha, nurmikasveja 0.7 milj.ha, kesantoa 0.3 milj. ha 8 21.4.2013 Suomen vesistöjen typpi- ja fosforikuormitus tulee pääasiassa maataloudesta Typpi Fosfori 9 Hyödyt vs. haitat – ongelmat ratkaistavissa Kotimainen ¥€$ Vesistöongelmat Luontoarvot ETS hoitaa CO2:n Talous / kauppatase / työllisyys 10 Vastuu omissa käsissä Lähienergiaa / huoltovarmuus Laatu / varastointi Puunjalostuksen turvaaminen Kiintoaine- ja humusmittaukset Kyyjärven valuma-alueella 2012 Aika Tekijä 26.4.2012 Saloy Oy 27.-28.6.2012 Virtaama Nopolanjoessa m3/vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta 3 586 600 2,46 Nablabs Oy 82 900 3,46 11.-12.7.2012 Nablabs Oy 359 400 25.7.2012 Nablabs Oy 14.-15.8.2012 Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) CODMn mg/l O2 1,39 2,32 3,29 2,30 4,38 3,06 1,72 0,84 3,40 227 700 1,85 0,74 1,16 2,26 Nablabs Oy 453 600 1,89 1,49 1,37 2,05 22.-23.8.2012 Nablabs Oy 94 090 2,05 1,11 1,60 2,01 5.9.2012 Nablabs Oy 88 517 2,46 3,06 1,84 2,69 18.9.2012 Nablabs Oy 56 765 4,76 2,93 3,34 5,69 2.-3.10.2012 Nablabs Oy 174 590 2,82 2,32 1,95 3,18 16.-17.10.2012 Nablabs Oy 1 036 800 2,24 1,15 1,21 2,57 30.-31.10.2012 Nablabs Oy 349 920 2,11 1,91 1,70 2,26 2,65 1,97 1,70 2,98 keskiarvot Keskeisimmät tavoitteet 2012–2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 12 Luonnonmukainen vesienpuhdistusmenetelmä: Pintavalutuskenttä Vesi liikkuu, suotautuu ja puhdistuu pintaturvekerroksessa suoluonnonomaisesti. Aitoneva 10.7.2012 A. Wichmann 1. BAT 2014 – tavoitteen eteneminen • BAT = perustason (sarkaojien lietesyvennysten ja -pidättimien, laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön) lisäksi pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi • Vapon tavoitteena 100 % BAT v. 2014 loppuun mennessä, investointi 30 miljoonaa euroa • Lähtötilanteessa 77 % BAT v. 2011 12000 • Tehostamistoimenpiteiden kohteena noin 11 000 ha, josta Tehostetaan 10000 • 7 400 ha uusiutuu 2012–2014 lupaprosessin myötä • 2 500 ha tehostetaan nopeutetusti • 1 400 ha:lla tuotanto todennäköisesti lopetetaan 6000 Uusiutuu 20122014 lupaprosessien myötä 4000 • Pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoitus, suunnittelu ja ympäristöviranomaisilla hyväksyttäminen menossa • Rakentaminen painottuu vuosille 2013 ja 2014 Tilanne vuonna 2011: omaehtoisesti 8000 2000 0 2012 2013 2014 Yht. Vesienkäsittelymenetelmien kehitys 2000–2015 60 000 Perustaso 23 % 50 000 Perustaso BAT 77 % • Työt käynnissä 50 tuotantoalueella • Vuoden 2012 tehostamisten jälkeen BAT:n piirissä 82,5 % tuotantoalasta 40 000 Pintavalutus, kosteikko ym. 30 000 Kemiallinen puhdistus 20 000 Valunnan säätö 10 000 Muu menetelmä 0 2000 2000 2005 2005 2010 2010 2015 2015 2. Vesienkäsittelyn tarkastukset ja kunnossapito Uusi toimintamalli v. 2012 • kaikki Vapon yli 400 tuotantosuota tarkastettiin tuotantoyrittäjän toimesta 2 viikon välein • tarkastuskierroksella havaitut puutteet korjattiin välittömästi: tarkastuskohteita oli yli 93 000 kpl, joista 7 % vaati korjaustoimenpiteen • ympäristötyö sisältyi tuotantopalkkioon Ympäristötarkastukset • samoin kriteerein tehdyt arviot kaikista tuotantoalueista vuosittain • pelkästään tätä varten palkatut kesätyöntekijät (23 kpl) katsovat turvetuotantoalueita ulkopuolisen silmin Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset (YSA 29§) • vuonna 2012 tarkastuksia 162 suolla, 2011 tarkastuksia 134 suolla • jokainen suo tarkastetaan vähintään 4 vuoden välein 15 3. Jatkuva veden laadun tarkkailu • vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot • veden sameus, kiintoainepitoisuus, orgaanisen ja liukoisen hiilen määrä, veden kemiallinen hapenkulutus, nitraatti- ja nitriittityppi, virtaama • mittalaitteiden kalibrointi manuaalisten vesinäytteenottojen perusteella vienyt useita kuukausia ja jatkuu edelleen • mittalaitteet ovat häiriöherkkiä: veden mukana kulkeutuvat kasvit, eliöt ja ilmakuplat näkyvät virheellisinä kuormituspiikkeinä • lyhyen kokemuksen perusteella mittaus vaatii kehitystyötä ja käyttökokemusten lisääntymistä Rukonevan jatkuvatoimisesti veden määrää ja laatua mittaava laitteisto aurinkopaneeleineen ja lähikuva sameusanturista. 4. Avoin vuorovaikutus Yhteystiedot kunnittain / soittain www.vapo.fi 17 http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit. 5. Luontoarvosoiden suojelu • Vaihtoon tai suojeluun tarjottu 2 300 ha • Neuvotteluja käyty YM:n ja Metsähallituksen kanssa • Sopimukseen päästy 1 336 ha:n osalta (5 suota) • Neuvotteluja jatketaan 1 400 ha:n osalta Karstulan Suoniemensuo, Vaalan Potkunsuo, Vetelin Viisteenneva, Hyvinkään Kurkisuo ja Outokummun Viurusuo valtiolle suojelukohteiksi 19 Ja mitä seuraavaksi? Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa • Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 21 21.4.2013 Miten sitoumus toteutetaan? • • • • • • Humuskuormituksen osalta tutkimuksissa ei ole ollut juurikaan eroa, oli kyseessä luonnonsuo, metsäojitettu alue tai turvetuotantosuo Vuoden 2011 turvetuotannon intensiivitarkkailusoista merkittävän osan humus- ja kiintoainekuormitus oli pienempi kuin keskimääräisen metsäojitetun alueen Lupaukseen päästään huolellisella uuden suon suunnittelulla ja mitoitusten suurentamisella Kuormitusta verrataan saman suon lähtötilanteeseen ennen turvetuotantoa usean vuoden ajan Mikäli kuormitus ylittyisi, se kompensoidaan puhdistamalla Vapon toimesta samalla alueella muun maankäytön vesiä. Jatkossa purkuvesistöön ei kohdistu turvetuotannon takia ylimääräistä kuormitusta, vaan tilanne aina paranee 22 1.9.2010 Metsäojituskohteiden taustahuuhtouma v. 2012 Vapo Oy ennakkotarkkailu kesä 2012: luvitukseen tai tuotantoon tulevien pääosin metsäojitettujen soiden valumavesien laatu Mittauspaikka Heinäahonsuo Hinkkasuo Iso-Saapasneva Julkuneva Karjosuo1 Karjosuo2 Konttisuo1 Konttisuo2 Kuitulan Isosuo Kynnyssuo Lintuneva Rättisuo Sikarämäkkä Suljetunneva Keskiarvo Kunta pH Ruokolahti Keuruu Lappajärvi Veteli Multia Multia Saarijärvi Saarijärvi Uurainen Jämsä Kurikka Jämsä Kauhajoki Saarijärvi Luonnontilainen suo Turvesuo: pintavalutuskenttä 5,4 6,1 4,4 4,8 4,6 6,0 4,5 4,7 4,5 4,5 4,1 4,7 5,0 5,0 4,9 Kiintoaine (mg/l) Kok. typpi (mg/l) Kok. fosfori (mg/l) CODMn (mg/l O2) 5,4 1,4 0,039 65,0 3,3 0,5 0,019 25,8 7,7 1,6 0,103 99,5 3,9 1,0 0,026 72,3 0,8 0,9 0,023 67,6 1,9 0,6 0,020 37,6 1,6 0,9 0,043 67,4 2,0 1,0 0,047 74,2 4,2 1,4 0,074 78,6 0,8 0,9 0,009 60,8 1,6 0,8 0,013 65,0 1,8 1,1 0,035 68,5 2,8 0,5 0,019 45,3 3,9 1,1 0,070 62,2 3,0 1,0 0,039 63,6 2,0 4,4** 0,5 1,3* 0,02 0,05* *Pöyry 2009, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista 23 2010, Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä ja humuksen merkityksestä vesistöissä **Pöyry 38** 41* Tuotanto keskitetään ojitetuille turvemaille • Turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. • Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita. • Soiden suojeluvaihtoja tehty YM:n ja Metsähallituksen kanssa 1 336 ha:n osalta (5 suota). • Soiden suojeluvaihtoja jatketaan 1 400 ha:n osalta. 24 Kaikki tuotantoalueet vuotuiseen tarkkailuun • Vuonna 2012 Vapon soilta lähtevästä vedestä otettiin yli 7 000 näytettä ja tehtiin yli 50 000 analyysiä. • Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin 3 400 näytettä ja tehtiin 37 000 analyysiä. • Vuodesta 2013 alkaen Vapo lisää edelleen näytteenottoa vapaaehtoisena ympäristövastuun toimenpiteenä. • Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vuosina 2013–2015. • kaikki suot tuotantokauden aikaiseen päästötarkkailuun • 50 % soista ympärivuotiseen päästötarkkailuun • jatkuvatoimisen mittaamisen pilotointia jatketaan 25 21.4.2013 Mikä yhdistää kuvien maisemia? Vastaus: Ne kaikki ovat entisiä turvetuotantoalueita. Kuvissa esimerkkejä jälkikäytöstä: 26 21.4.2013 Soistuminen vanhalla tuotantoalueella Tuotannon loppuessa Padotus Sama alue viisi vuotta myöhemmin 27 17.10.2012