1. No category

TERVEYSKESKUKSEN AVOPALVELUT
TUOTTEISTETTU
S
Outi Elonheimo, dosentti, LKT,
Anne Puumalainen, THM,
Santeri Huvinen, KM,
Mats Brommels, professori, LKT,
Helsingin yliopisto ja DRG Medical Systems Oy
Miika Linna, dosentti TkT, Stakes
uomen terveyskeskusten toiminta turvataan ainoastaan tutkittuun tietoon pohjautuvalla toimintakäytäntöjen
kehittämisellä ja rakenteiden muuttamisella. Tätä varten terveyskeskusten johto tarvitsee kunnon työkalut,
tuotteistuksen ja siihen perustuvan toiminnanohjausjärjestelmän.
Perinteisesti tilastoitavat käyntimäärät eivät kerro mitään terveyskeskusten tuotannosta saati tuottavuudesta.
Toimintayksiköiden tuotannon ja tuottavuuden laskentaan tarvitaan informaatiota potilaan hoitokokonaisuudes­
ta ja voimavarojen käytöstä. Siksi kehitimme yhteistyössä terveyskeskusten kanssa Suomen ensimmäisen edellä
mainitut vaatimukset täyttävän perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen. Avohoidon potilasryhmi­
tys (APR™) valmistui keväällä 2007.
Toiminnan sisällön kuvaus
APR perustuu potilaan hoitokokonaisuuden kuvaamiseen. Kukin potilasta hoi­
tava ammattihenkilö kirjaa potilaskontaktin käynnin syyt tai diagnoosit sekä
sairauden hoitamiseksi tekemänsä toimenpiteet (toiminnot). APR­ryhmittelijä
yhdistää automaattisesti nämä luokitellut tiedot hoitoprosesseiksi (episodeik­
si), joihin terveyskeskuksen potilaat sijoittuvat.
Taulukko 1. Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksien potilaiden sijoittuminen suurimpiin
episodiAPR­tuotteisiin (11/05­4/06)
Voimavarojen käytön kuvaus
Toiminnoille on määritetty keskimääräiset kustannuspainot työajankäytön ja
palkkakustannusten mukaan. Laskemalla ne yhteen saadaan yhden potilaan
resurssien käyttö tietyssä sairausryhmässä. Täten voidaan laskea yhteen myös
terveyskeskuksen potilasryhmien koko voimavarojen kulutus. Keskimääräinen
potilaskohtainen kustannuspaino antaa indeksiluvun, jolla terveyskeskusten
voimavarojen käyttöä, siis toimintakäytäntöjä, voidaan yhteismitallisesti ver­
tailla (casemix ­indeksi).
Taulukossa 1 on esimerkki Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten puolen vuoden
aikaisista suurimmista episodiAPR­tuotteista, niihin sijoittuneiden potilaiden
määrästä sekä hoitoon käytetyistä voimavaroista. Näiden pohjalta tuotteille on
myös laskettu terveyskeskuskohtaiset hinnat ottaen huomioon koko avotoi­
minnan tuotantokustannukset.
Terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen ja seuranta
APR:tä on käytetty useissa terveyskeskusten alueellisen toiminnan kehittämis­
hankkeissa. Sen avulla vertaillaan eri yksiköiden toimintakäytäntöjä ja tuotta­
vuutta, etsitään kehittämiskohteita ja suunnitellaan uusia työnjako­ tai hoito­
käytäntöjä. Sillä seurataan myös tapahtuneita muutoksia ja niiden
vaikutuksia.
Kuva 1. Hoitoepisodin kustannuspaino kuvaa tuotannon sisältöä paremmin kuin käyntimäärät
Kuva 1 kertoo tarkastelujakson aikana hoidettujen potilaskontaktien käynti­
määriin pohjautuvan ”tuottavuuslaskennan” ja tuotannon sisältöä kuvaavan
casemix­indeksin (kustannuspaino) eron kuvattaessa kolmen suurimman hoi­
toepisodin hoitokäytäntöjä kahden terveyskeskuksen välillä. Erot kustannus­
painossa kuvaavat voimavarakulutuksen eroja ja täten myös toimintakäytäntö­
jen poikkeamia terveyskeskusten välillä.
Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus
APR­tuote kuvaa paitsi potilaan sairauden myös eri työntekijöiden sen hoita­
miseksi tekemät toimenpiteet ja niiden voimavarojen kulutuksen. Vastaavasti
terveyskeskuksen tasolla potilaiden ryhmitteleminen APR­tuotteisiin kuvaa
terveyskeskuksen hoitamien potilaiden sairauskirjon, yhden episodin hoitami­
seksi kuluneet keskimääräiset voimavarat sekä sen, miten paljon terveyskes­
kuksessa kuluu voimavaroja kunkin potilasryhmän hoitamiseen. Voimavaro­
jen mittaaminen taas luo pohjan tuotehinnoittelulle.
Näin terveyskeskuksen toiminnasta saadaan tärkeät tiedot siitä,
• mitä potilaita hoidetaan
• mitä potilaille tehdään
• paljonko tämä maksaa
Kuva 2. Verenpainetaudin ja tules­sairauksien hoitokäytäntöjen muutoksien vaikutus eri ammattiryh­
mien resurssien käyttöön.
Kuva 2 osoittaa toimintakäytäntöjen muutoksen vaikutuksia ammattiryhmien
väliseen työnjakoon. Eri ammattiryhmien työn osuus on laskettu sairauden
hoitamiseksi tehtyjen toimenpiteiden painosummina (toimenpiteiden määrät
* niiden kustannuspainot). Esimerkiksi Lohjalla tules­sairauksien ohjaus ensi­
linjassa kuntoutusyksikköön näkyy siinä, että kuntoutuksen osuus kokonaisre­
surssien käytöstä on kasvanut ja lääkäreiden työn osuus vähentynyt.
APR­tuotteistus antaa näin terveyskeskusten tuotannon ja
tuottavuuden benchmarkingtoiminnan kaipaamat perustiedot.