Tässä - Vaso
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Syksy 2015 Tässä lehdessä: Waistenrivi ottaa talvilämmön kalliosta3 Tarkastajan silmä kulkee sokkelista katolle 4 Kun saisi vielä kerrostalon Turun keskustaan 6 Vason ensi vuoden käyttövastikekorotukset ovat aiempia vuosia keveämmät. Isommat korotukset johtuvat tehdyistä korjauksista. Anna joulukynttilän tuoksua puhtaasti 7 Turku 5.11.2015 Asukkaiden elegantti piknik 7 Halinen on mainettaan parempi 8 Äänestyslipuille löytyi hommia Vaso-kokouksessa 9 Asumisen hinta nousee yhä muuta kustannuskehitystä kovemmin Vasossa ensi vuoden käyttövastikenousu on maltillinen. Keskimäärin korotus on 1,7 %. Varsin monessa kiinteistössä selviydytään nolla-korotuksella. Niitä on 11 kiinteistöä. Suurimpien korotusten taustalla on suoritetut mittavat korjaustyöt ja niiden rahoittaminen. Vason tuleva korotus jää alle kiinteistöjen ylläpitoindeksin syyskuun 2,0 prosentin nousun. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtunut vuokrien nousu oli 3,2 % koko maassa. Asumisen hintaan kohdistuu yhä kaikissa asumisen hallintamuodoissa kustannuspaineita kovemmin, mitä elinkustannusindeksin nousu tai palkkakehitys on. Korkokulut ja osittain energian hinta toki helpottavat tilannetta. Ehdotus uusista käyttövastikkeista muine liitteineen jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin syyskuussa. Uudet käyttövastikkeet on käsitelty syksyn aikana kiinteistöissämme joko asukaskokouksissa tai asukastoimikunnissa. Vaso-kokous pidettiin 22. syyskuuta. Siitä kuten eräästä asukaskokouksesta on lehdessämme raportti. Isännöitsijöiden kokouksista tuoma viesti on ollut, että tulevat käyttövastikemuutokset ymmärretään, mutta meiltä yhtiönä vaaditaan jatkossakin tarkkaa taloudenpitoa ja ennustettavaa toimintaa. Aso-järjestelmän tulevaisuus itsenäisenä hallintamuotona Lehtemme haastatteli viime keväänä ennen eduskuntavaaleja ehdolla olleita ehdokkaita. Kahdeksasta haastatellusta kuusi tuli valituksi. Hallituspuolueita heistä edustaa Annika Saarikko (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.). Molemmat heistä antoivat myönteisiä kannanottoja aso-järjestelmän puolesta. Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa luvataan, että asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintamuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Täsmällisemmässä saman ohjelman osassa kerrotaan, että asumisoikeusasuntojen rakentamismäärää vähennetään ensi vuonna noin kolmanneksella tästä vuodesta. Siinä kerrotaan taustalla olevan valtion rahoitusvastuiden vähentäminen. Ympäristöministeriön (YM) tilaamana tehdään parhaillaan selvitystä aso-järjestelmän toimivuudesta. Oletettavasti varsin moni Vason asukas on vastannut kesän lopulla selvitykseen liittyvään kyselyyn. Hallituslähteistä on kerrottu, että vuoden lopulla julkaistavan selvityksen tulokset tulevat antamaan suuntaa aso-järjestelmän laajemmalle kehittämiselle. Hallitusohjelman lupaus järjestelmän kehittämisestä on hyvä asia. Rakentamismäärän supistaminen nyt kun asuntorakentaminen on kansallisesti vähäistä, ei ole hyvä. Suurella mielenkiinnolla joka tapauksessa odotamme YM:n selvityksen tuloksia ja kansanedustajiemme toimenpiteitä sen jälkeen. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 2 Auringonpuiston pihalla syntyy jalkapallotähtiä 10 Biojätteelle oma astia keittiöön 11 Kompostori vai biojätekeräily? 12 Kompostoiminen on helppo tapa säästää rahaa 13 Asukastoimikunta tuo päätösvaltaa lähemmäs asukkaita 14 Remontti takana, joulu saa tulla Isotaloon 15 Kun nykyaika kuristi Raisionlahden ja Pansion 15 Puoli maailmaa yhdessä päivässä 16 Aidan pellitys pidentää huoltoväliä 17 Lahjakortti arvottiin 17 Yhteistyöelimen kertomus 2015 18 Yhteistyöelin 18 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 19 Uuttakin rakenteilla 24 Remontin jälkeen Waistenrivin leikkipaikasta tuli hieno. tenrivi s i Wa ottaa talvilämmön kalliosta Uusi valkoinen maalipinta näkyy ja hohtaa komeasti seinissä ja aidoissa. Haalaripukuisia miehiä on viime viikkoina vilissyt Waistenrivin maisemissa Turun Moisiossa. Perusparannuksen jälkeen kasvonsa pessyt kohde lämpiää maalämmöllä. Waistenrivi Kaharinkadun varrella Moisiossa valmistui vuonna 1993 eli se on Vason vanhimpia kohteita. Kohteen viehätys ei ole kuitenkaan vuosikymmenten aikana himmentynyt. Punatiiliset rivitalot on rakennettu pienen kummun reunoille ja keskellä on suojaisa piha grilleineen ja leikkipaikkoineen. Asuntojen varastot on ripoteltu asuntojen edustoille hauskan rytmikkäästi perinteisiä linjoja rikkoen. Maalia pintaan ja uutta puuta kiipeiltäväksi Waistenrivi valittiin ikänsä ja kuntonsa takia perusparannettavien listalle ja syksyllä tontilla on alkanut tapahtua. Lasten leikkipaikan välineet uudistettiin ja hiekat vaihdettiin. Asuntojen ulkopintojen puuosat maalattiin, samoin mm. pyykinkuivaustelineet. Lisäksi kohteen pensaita on leikattu ja hoidettu. Asuntojen sisätiloissa on myös ollut vipinää. Keittiön kaappeja on uusittu ja uutta laattaa on liimattu vessojen ja kylpyhuoneiden seiniin ja lattioihin. Ehostus näkyy ja huokuu Waistenrivissä; kohde on saanut nuorennusleikkauksen. Energialähteen vaihto Waistenrivissä lämmitysenergia pumpataan maaperästä, niin kuin ennenkin. Ennen energia oli mustaa öljyä, jota poltettiin kattilassa. Nyt maaperässä kierrätetään vettä, joka muuntuu laitteiden kautta lämpöenergiaksi. Waistenrivi on Vason ensimmäinen kohde, jossa vanha energiamuoto päätettiin vaihtaa maalämpöön. Maalämmön rakentaminen onnistui ammatti- laisilta nopeasti. Rototecin porari Petri Haklin komentaa poraa kaivautumaan kallioon yli 200 metrin syvyyteen. Näitä kaivoja on rakennettu tontille kahdeksan. Kalle Tuomisen tehtävänä oli maalata mm. Waistenrivin pyykinkuivaustelineet. Pinnalla on ollut poratessa parin metrin verran maata, sitten on päästy kallioon. – Kallio johtaa lämpöä mainiosti, sanoo Haklin. Kahdeksan kaivon putket liitettiin kokoomakaivoon, josta rakennettiin yhteys vanhaan pannuhuoneeseen. Vanha öljykattila jätettiin varakäyttöön ja vierelle tuotiin maalämpölaitteet. Asunnoissa maalämpöön siirtyminen näkyy siinä, että huoneiden patterit vaihdettiin maalämpöön liittyvään alhaisempaan kiertoveden lämpötilaan paremmin sopivammiksi. Säästöä ja vetovoimaa Waistenrivin energiaremontti on Vasolle merkittävä pilotti. Jos maalämpöön siirtyminen todetaan erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä tiellä voidaan jatkaa muissakin vanhoissa öljylämmitteisissä kohteissa. Öljykohteita löytyy mm. Naantalin Luonnonmaalta. Ennakkolaskelmien mukaan Waistenrivin energiaremontti tulee maksamaan kokonaisuutena 240 000 euroa. Waistenrivin asuntojen lämmityskulut ovat remontin jälkeen arviolta 21 000 euroa vuodessa. Säästöä tulee laskelmien mukaan vuosittain vajaa 24 000 euroa vanhaan öljylämmitykseen verrattuna. Remontti on siis näillä laskelmilla maksamassa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Waistenrivin rinnepenkereessä oli mainio maalämpökentän paikka. Pora pysyi hyvin Petri Haklinin komennossa. Waistenrivin perusparannus on heijastunut myös kohteen vetovoimaan. Remontin aikana 29 asunnon kohteeseen on tullut Vason kiinteistöpäällikön Sirpa Laaksosen mukaan uutta väkeä. – Kysyntä on ollut hyvä ja vapaina ovat enää remonttiin liittyvät väistöasunnot, iloitsee Sirpa Laaksonen. Lassi Lähteenmäki 3 20-vuotistarkastuksessa käydään ovelta ovelle. ä m l i s n a j a t Tarkas kulkee sokkelista katolle 20-vuotistarkastuksessa kohde syynätään alhaalta, ylhäältä, sisältä ja ulkoa. Vasolla näitä 20-vuotiaita alkaa olla jo aika paljon. Yksi niistä on Pihapolku Turun Pahaniemessä. Otto Rainio kurkistaa ikkunasta. Vason väki on tulossa ja Otto kutsuu ovelta vieraita peremmälle. Pihapolun kohteen asukkaita on informoitu 20-vuotistarkastuksesta ja palautelappuja on toimitettu Vason väelle kiitettävästi. Jossain on vain muutama sana, toisesta lapusta löytyy pidempi lista korjaustoiveista. Vuonna 1994 valmistunut Kotikoivun varrella sijaitseva Pihapolku on yleisilmeeltään ikäisekseen hyvässä kunnossa. Poltettu punainen tiili on pintamateriaalina ajaton ja kestävä. Ikkunanpokista ja varastojen ovista maali alkaa kuitenkin rapista ja käytävien asfaltti rakoilee monin paikoin. Kohteen pensasaidat ja puuistutukset kasvavat rehevästi. Syysaurinko alkaa tarkastuskierroksen aikana sulattaa kristallisesti hohtavan aamukuuran nurmikon pinnalta. Ruskan väri hohtaa puissa ja pensaissa. Lokakuu näyttää parhaan puolensa kohteen tarkastajille, toimitusjohtaja Pekka Pel- 4 tomäelle, kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksoselle ja isännöitsijä Jari Kaupille. Kuluvat osat koetuksella Tarkastuskolmikko vierailee asunnoissa. Kylpyhuoneen kunto tarkastetaan huolellisesti. Muutamien ovien kanssa on pikku murheita: tuuli puhaltaa raosta, ovi ei mene kunnolla kiinni. – Liesituulettimet taitavat olla jo tiensä päässä, tuumii yksi asukas. Isännöitsijä Jari Kauppi kirjaa viat muistivihkoon toimenpiteitä varten. Ryhmä nousee mäkeä ylös kohteen kolmannen rivitalon seutuville. Markku Veijalainen tulee vastaan. Hän on yksi kohteen alkuperäisistä asukkaista. – Pihahommat hoidetaan omana työnä, kehuu Veijalainen. Lumet kolataan itse, mutta isomman tuiskun jälkeen soitetaan aurausapua huoltoyhtiöltä. Mukavat naapurit, mainio paikka Otto Rainio on asunut puolisonsa kanssa Pihapolun asunnossa vuoden verran. Perhe etsi Vason kohteista mieleisen paikan ja Pahaniemen rivitaloasunto vaikutti hyvältä. Muutaman asukkaan kanssa tulee keskustelua lattialämmityksestä. Lämpö on mukava jaloille, mutta sähkölaskua se kasvattaa reippaasti. Peltomäki neuvoo pitämään lattialla ainakin vähän lämpöä, jotta rakenne pysyisi kuivana ja varpailla olisi mukavat oltavat. – Paikka on rauhallinen, eikä Pansiontien melu kuulu tänne, Otto kiittelee. Pihapolun 16 asuntoa lämpiää kaukolämmöllä. Kauppi ja Laaksonen tarkistavat lämmönjakohuoneen tekniikan. Huone on pysynyt siistinä, eikä vuotoja ole. Otto Rainio esittelee kiiltävää metallista sormusta. Rainio Design on hiljattain perustettu yritys ja sen kautta Otto markkinoi suunnittelemiaan 3Dtulostimella tehtyjä koruja asiakkaille. Vasoasunto on Otolle myös työtila. Naapurit ovat Rainion mukaan mukavia ja he toivottivat uudet tulijat heti tuoreeltaan tervetulleiksi Pihapolkuun. Mira Lindholm esittelee asuntoaan Vason väelle. Hän toivoo pientä pintaremonttia sisätiloissa. Miran kolmihenkiselle perheelle asunto on sopiva: teini-ikäinen tytär on valloittanut yläkerran, vanhemmat ovat alhaalla. Aamun ruuhkia lievittää se, että tyttärellä on yläkerrassa oma kylppäri. Pihapolun ympäristö saa Miralta myös kiitosta. Vinski-koiran kanssa on mukava käydä lenkillä naapuriston viehättävällä puutaloalueella, eikä Ruissalokaan kaukana ole. – Ykköspaikka tämä on, kehuu Markku Veijalainen. Kaupin Jarin kanssa hän vielä pohtii, pitäisikö varaston vintille periytyneille ampiaisille tehdä jotain, vai annetaanko lähestyvän talven tehdä tehtävänsä. Mitäpä jäi käteen? Pihapolun kierros on ohi ja Pekka Peltomäki tiivistää tulokset. – Takapihojen aidat ovat huonossa kunnossa, samoin ulkovarastojen ovet. Keittiöissä kaappien ovien saranat kaipaavat aika monessa asunnossa vähintäänkin säätöä. Kattojen vesirännit kaipaavat huoltoa. Sitten oli yksittäisiä pikkuvikoja, jotka pitää korjata nopealla aikataululla. Otto Rainiolle Pihapolun asunto on koti ja työtila. Sirpa Laaksonen ihailee Oton suunnittelemaa sormusta. Peltomäen mukaan monet asiat pitää korjata nopeasti. – Isännöitsijä tilaa niihin tarvittavat toimenpiteet huoltomieheltä tai esimerkiksi sähkötyöt sähköurakoitsijalta. Huonoiksi todettujen puuosien uudistaminen pitää Peltomäen mukaan suunnitella ja kilpailuttaa, joten sen toteutus menee ainakin ensi vuoteen. – Toki niihin valmistelutoimiin pitää myös ryhtyä pikaisesti, hän jatkaa. Lassi Lähteenmäki Pientä pintaremonttia toivovat kotiinsa Mira Lindholm ja Vinski-koira. Pekka Peltomäki ottaa viestin vastaan. Markku Veijalainen on Pihapolun alkuperäinen asukas. Pihapolun lämmönjakohuone oli hyvässä kunnossa, varmistivat Sirpa Laaksonen ja Jari Kauppi. 5 Vason hallituksen nyt vuoden vaihteessa jättävä puheenjohtaja Henrik Elfving toivoo Vason jatkavan vakaana yhtiönä ja pitävän edelleen asukkaat ja omistajat tyytyväisinä. Kun saisi vielä kerrostalon Turun keskustaan Vason asuntotarjonta täydentyisi mainiosti, jos yhtiö voisi rakentaa Turun keskustaan kerrostalon. Asunto keskustassa on varma kohde, pohtii Vason hallituksen jättävä Henrik Elfving. Kaksi kautta hallituksen puheenjohtajana toiminut turkulainen Henrik Elfving on pitkän linjan vasolainen. Hän muutti noin 20 vuotta sitten Moision Waistenriviin, kun se oli aivan uusi. Sitten hän muutti Vason asuntoon Halisiin, jossa hän perheineen asuu yhä. Elfving toimi alkuvuosina asukkaiden nimeämänä valvojana. Se antoi myös hyvän pohjan aloittaa työ Vason hallituksen puheenjohtajana kuusi vuotta sitten. – Vaso-historia auttoi paljon. Silloin tietää mitä Vaso on, Elfving tiivistää. Vain hyville paikoille rakennetaan Vasossa on viime vuosien aikana kiinnitetty enemmän huomiota siihen, minne uusia kohteita rakennetaan. – Kohteita nousee vain hyville paikoille, Elfving täsmentää. Taustalla on se, että nykyisin asuntojen kysyntä vaihtelee paikallisesti. Lähellä keskustaa olevat asunnot ovat halutuimpia. Syrjemmällä kauppa käy laimeammin. Elfvingiä vähän harmittaa se, että Vasolla on vain yksi kerrostalokohde Turun keskustassa. Niitä saisi olla lisää, sillä keskustan asunnoilla olisi kysyntää. Helsingissä asumisoikeustaloja nousee myös keskustaan, sillä siellä varataan osa tonteista sosiaaliseen asumiseen. Turussa tällaista kulttuuria ei ole. – Normaaleilla tonttihinnoilla Vaso ei voi rakentaa Turun keskustaan, sillä keskustatontin hinta 6 ei mahdu ARA:n hintahaarukkaan, selventää Elfving. Turun naapurikaupungeissa Vasolla on ollut mahdollista rakentaa keskustaan. Yhteen tasoon pienempiä asuntoja Vasolla oli 2000-luvun puolella kymmenen vuoden jakso, jolloin ei rakennettu uusia kohteita. Nyt niitä taas tulee. Piikkiön kohteen rakentaminen alkaa ja Kuninkojan isosta rivitalokohteesta allekirjoitetaan kohta urakkasopimus. Uusissa kohteissa keskitytään kysynnän takia pieniin ja yhden tason asuntoihin. – Kahden tason asunnot sopivat perheille ja yhden tason koteja toivoo varsinkin vanhempi väki, Elfving pohtii. – Asuntojen käytännöllisyyteen keskitytään lisäksi vahvasti. Energiatehokkuus saisi näkyä enemmänkin, mutta sitä on välillä vaikea saada mahtumaan ARA:n raameihin, Elfving jatkaa. Isännöinnin keskittäminen onnistui Elfvingin kauden aikana keskitettiin isännöinti Vasolle. Työ saatiin valmiiksi tänä vuonna. Aikaisemmin iso osa isännöinnistä oli ulkoistettu. Elfvingin mielestä on hyödyllistä, että kaikki hoituu nyt yhdestä paikasta. Nyt isännöinti on selkeämpää ja tasalaatuista. Varsinkin asuntojen myynnin yhteydessä tiedetään tarkemmin, mitä voidaan luvata. Kaikissa asunnoissa on nyt samat käytänteet ja asukkaiden toiveet kulkeutuvat suoremmin yhtiön johdolle. – Isännöinnin keskittäminen on ollut hyvä ratkaisu myös taloudellisesti, vaikka siihen ei ensisijaisesti pyritty, Henrik Elfving lisää. Vaso toimii tasaisesti, eikä raha valu ulos Asumisoikeusasuntojen kauppa käy tasaisesti eri suhdanteissa. Vaikka asuntokauppa on ollut nyt muuten jumissa, asumisoikeuskodeilla on kysyntää Turun seudulla. – Se tuo turvaa, kun talouden heilahtelut eivät juurikaan heijastu asumisoikeusasuntojen kauppaan, Elfving sanoo. Asumisoikeus on sopivasti omistusasumisen ja vuokralla asumisen välissä. Uusia asiakkaita tulee kummastakin suunnasta. Henrik Elfving pitää hyvänä asiana sitäkin, että Vason ei ole koskaan tarvinnut maksaa osinkoa osakaskunnilleen. Näin kaikki asukkaiden maksamat käyttövastikkeet jäävät Vasolle ja sen asukkaille. Enemmän aikaa itselle Henrik Elfving on ollut Turun kaupungin luottamuselimissä 24 vuotta. Kiinteistölautakunnan hän jätti jo aikaisemmin. Nyt oli vuoro hypätä syrjään Vason hallinnosta. Jatkossa Henrik aikoo antaa enemmän aikaa itselle. Luvassa on ainakin enemmän kuntoilua ja virkistystä. Lassi Lähteenmäki Anna joulukynttilän tuoksua puhtaasti Valitse jouluksi hyvä tuoksukynttilä. Huonoissa kynttilöissä tuoksulla ehkä yritetään peittää halvan raaka-aineen kitkeryyttä. Turkulaisen Sylvi Salosen käsityö-, sisustus- ja lahjatavaraliikkeen yrittäjä Sanna Suomi esittelee laadukasta kynttilävalikoimaa. Ensin muotissa valetaan kynttilä, sitten siihen porataan reikä, johon lanka vedetään. – Näin taataan, että sydänlanka on taatusti suora ja keskellä kynttilää. Toinen kynttilä on paksumpi. Se on vuorattu kuvioidulla paperilla. Kun kynttilä palaa sisällä, palosuojattu paperi jää pystyyn taittamaan kauniisti valoa. – Nämä hohtokynttilät ovat nyt suosittuja, Sanna Suomi sanoo. Kolmas kynttilä muistuttaa uudenvuoden rakettia. Sen tukikeppi isketään maahan ja yläpäässä oleva kynttilä luo tunnelmallista valoa pihaan. – Ulkokynttilöissä on paksumpi sydänlanka. Sen takia ne palavat tuulessakin, Suomi selventää. Raaka-aine ratkaisee Kalliimpi parafiini palaa puhtaasti, heikkolaatuinen savuttaa ja tuoksuu kitkerältä. Joissakin halvoissa kynttilöissä kitkeryyttä peitetään tuoksuilla. Paras polttotulos saadaan Suomen mukaan kynttilästä, joka on tehty parafiinin ja steariinin seoksesta. Älä jätä kynttilää vartioimatta Kynttilä on Sanna Suomen mukaan mainio tuliainen varsinkin joulun aikoihin. Syksyn kosteissa keleissä jo muutama kynttilä kuivattaa ja lämmittää ilmaa. – Hyvä kynttilä myös palaa huonoa kauemmin, sanoo Sanna Suomi. Kynttilän polttajan on pidettävä huolta siitä, että palavaa kynttilää ei jätetä koskaan yksin. Ei parvekkeellekaan. Aikamoisia eroja löytyy myös sydänlankojen välillä. Puhdas puuvillalanka ei pala vaan se pitää kyllästää. – Erilaisia sydänlankoja on toista sataa, Suomi sanoo. – Paloturvallisuuden takia sitä on vartioitava, Sanna Suomi painottaa. Lassi Lähteenmäki Polta paksua vähän pidempään Paksun kynttilän polttamiseen Sanna Suomi antaa hyvän vinkin. – Polta kynttilää kerralla riittävän kauan, jotta keskelle ei muodostuisi kuoppaa. Lyhyt poltto jättää reunat paksuiksi. Kruunukynttilän valuminen harmittaa monia. Kun kynttilä on laadukas, se palaa hitaasti. Näin kynttilän massa ehtii haihtua eikä valumista pääse tapahtumaan. Pimeitä iltoja valaisemaan Sylvi Salonen on tuonut maahan ja myynyt tanskalaisen Brosten kynttilöitä jo 30 vuotta. Sanna Suomen mukaan kynttilöissä on niin paljon laatueroja, että huonoa ei kannata myydä. Kynttilän hinta kertoo myös paljon sen laadusta. Kynttilät tehdään steariinista, parafiinista tai näiden sekoituksesta. Steariini on kasviöljy- tai eläinrasvapohjainen aine. Parafiini tehdään polttoöljystä. Ulkokynttilöiden valikoima on viime vuosina lisääntynyt. Perinteisten patojen lisäksi löytyy mm. pallomaisia kynttilöitä, joissa ulkokuori jää läpihohtavana pystyyn luomaan tunnelmaa. Sitten löytyy kynttilöitä, joita voi laittaa vaikka kellumaan lammikkoon ja järven rantaveteen. Ulkokynttilät on tehty ulkokäyttöön, niitä ei pidä polttaa sisällä, sillä ne käryttävät enemmän. Läpivärjättyjä, paksuja, ohuita, pallomaisia, valkosipulin muotoisia, paperilla vuorattuja… Kynttilöitä on joka lähtöön, esittelee Sylvi Salosen myymälässä Fortuna-korttelissa yrittäjä Sanna Suomi. ASUKKAIDEN ELEGANTTI PIKNIK Pääskykalliossa vietettiin elokuun puolivälissä valkoisten liinojen piknikiä. Ulkomailta Suomeen levinnyt Dinner in White tarkoittaa ruokailua ravintolatyyliin taivasalla ja valkea teema toteutui täydellisesti vaatteita myöten (jopa valkoisia autoja ajoi ohi). Pääskyvuorelaiset nauttivat mm. patonkia, peruna- ja hedelmäsalaattia, pihviä, silliä, quiche-kasvispiirakkaa, kahvia ja mustikkapiirakkaa. Iltaa saatiin viettää kauniissa säässä. Linkkitornin, meidän Eiffelin, lähellä järjestetään tulevinakin vuosina tämä elegantti piknik. Pariisin Eiffel-tornin juurella tapahtuma oli ensimmäisen kerran 27 vuotta sitten ja tänä vuonna 13.000 ruokailijaa kokoontui yhteen. Eija Koivisto 7 Halinen on mainettaan parempi Tiina Hassinen päätti miehensä kanssa tarkistaa, onko Halinen levoton ja rauhaton paikka asua. Perhe yllättyi positiivisesti ja nyt he asuvat onnellisesti vastaremontoidussa Vason Kreulankartanon rivitaloasunnossa. Heinäkuussa Kreulankartanoon muuttanut Tiina Hassinen sai pyykkinsä kuivumaan vielä lokakuun puolivälin poutaisina päivinä. Muutto tuli eteen, kun tytär muutti omilleen ja Pääskyvuoren asunto oli sen jälkeen turhan iso. Vasolta löytyi sopiva kohde Kreulankartanon kohteesta. Siihen päätettiin tutustua. – Edellinen asunto oli kahdessa kerroksessa ja nyt me halusimme asua yhdessä tasossa, Tiina Hassinen lisää. Kreulankartano osoittautui monella tavalla sopivaksi paikaksi. Ikkunan edestä avautuva peltomaisema rauhoittaa, Halistenkoski on mainio luontokohde ja seutu on rauhallinen. – Lisäksi molempien työmatka lyheni, Tiina jatkaa. Vason ensimmäinen pesi kasvonsa Hassisen perhe muutti Kreulankartanolle kesällä, jolloin kohteen perusparannus oli jo voiton puolella. Tiina Hassinen ehti tutustua myös sellaisiin asuntoihin, joihin remonttiryhmä oli vasta tulossa. Kreulankartanon perusparannuksessa uusittiin lattiat, kylpyhuoneet ja keittiön kaapit. Pihakäytävän asfaltti uusittiin ja puupintoja maalattiin. Aidat tehtiin kokonaan uusiksi. Liesituulettimen koneisto uusittiin, mikä tehosti ilmanvaihtoa. – Ero ennen ja jälkeen remontin on iso, kiittelee Hassinen. – Yleisilme on hyvä, asunnot ovat nykyaikaisia. Varsinkin kylpyhuoneet ja saunat ovat tyylikkäitä. Työn jälki saa Tiinalta kiitosta. Tosin pihan uudet istutukset kaipasivat vähän oikomista. Takapihalle Hassiset rakensivat uuden pation, jossa on ollut mukava ottaa aurinkoa vielä lokakuun puolella. Yhteistyöllä onnistuttiin Kreulankartanon perusparannus oli Vason historian ensimmäinen laatuaan. Nyt kun remontti on 8 Perusparannus toi Vason ensimmäiseen kohteeseen myös selkeän opastetaulun. ohi, palaute varsinkin lämminlattiaisista kylppäreistä on ollut myönteistä. Remontin takia asukkaiden käyttövastikkeeseen tulee nyt vuoden alussa 0,60 euron korotus. – Kun lopputulos on nähty, ei mielestäni ole isosti arvosteltu tulossa olevia käyttövastikekorotuksiakaan. Kun pystymme tarjoamaan asukkaillemme parempaa laatua, on maksuhaluakin, tiivistää Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Remontin aikana yhteistyö pelasi hyvin ja ison kiitoksen siitä Peltomäki haluaa osoittaa asukkaille ja urakoitsijalle. – Oppia meille kertyi heti hankkeen käynnistysvaiheesta, kun pidimme ensimmäisiä tapaamisia asukkaiden kanssa. Ensimmäiset remonttiviikot olivat hankalia kun yhdessä työmaan kanssa opeteltiin tulemaan toimeen. Ihmisten lisäksi kotieläimetkin piti saada soviteltua tilanteeseen. Aloitus tapahtui alkukesällä ja helppona vuodenaikana. Moni asukas väisti mökille ja kesälomalle, mutta myös talvikuukausina remonttijärjestelyissä onnistuttiin, tiivistää Peltomäki. Urakan suunnittelu ja kilpailutus teettivät paljon töitä, mutta homma onnistui. – Henkisesti olimme varautuneet kaikenlaisiin mutkiin matkan varrelle, mutta mitään todella yllättävää ei ilmennyt. Joitakin aikataulua sotkevia kuivausjaksoja kylpyhuoneisiin tuli, mutta ei huomattavasti. Pihatöissä tehtiin myös hallitusti joitakin muutoksia, sanoo Peltomäki. 758 000 euron homma Kreulankartanon perusparannuksen lopullinen hinta oli 758 142 euroa. Se tekee asuntoneliötä kohden 462 euroa. Valtiolta saatiin 476 000 euroa korkotukilainaa. ARA:n käynnistysavustus oli liki 70 000 euroa ja energia-avustus reilu tuhat euroa. Remonttiin laitettiin Vason omaa rahaa 214 000 euroa. Kreulankartanon oma korjausvaraus kattoi siitä lähes 80 000 euroa. Kreulankartanon remontti oli alkua tulevalle, sillä 20-vuotiaita kohteita Vasolla on paljon. – Tulemme jatkossakin tekemään joko perusparannuksen tai jaksottaisen kunnossapidon remontoinnin merkeissä kiinteistökorjauksia aina tapauskohtaisesti räätälöiden ja näitä on parhaillaan menossa. Useammassa rivitalokiinteistössä tulee lähivuosina tehtäväksi ainakin isoja aita- ja muita puuosaremontteja, selventää Peltomäki. Lassi Lähteenmäki Äänestyslipuille löytyi hommia Vaso-kokouksessa Vason hallituksen päättyvän kauden asukasedustaja Tero Koskinen (vas.), uutena hallitukseen valittu Sirkku Alin ja Lauri Koivula jännittävät rennosti ääntenlaskennan tulosta. Vason asuntoneuvottelija Minna Salminen oli keräämässä äänestyslippuja syksyn Vaso-kokouksessa. Vason asukkaita edustaa Vason hallinnossa uusi kaksikko. Tero Koskinen ja Sari Koskinen luopuivat tehtävistä ja tilalle valittiin Sirkku Alin ja Esa Kankaristo. Kaksikko valittiin äänestyksen tuloksena. Myös asukkaiden varaedustaja Ulla Hurme nousi tehtävään äänestyksen jälkeen. Vason yhtiökokous vahvistaa Vaso-kokouksessa tehdyt valinnat lähiviikkoina. Remonttivasara paukkuu Peltomäen mukaan asuminen kallistuu, koska asuntoihin kytkeytyy monia kallistuvia maksuja ja veroja. Vason vanhimmat kohteet ovat 20 vuoden merkkipaalun ohittaneita ja tämä näkyy remonttien lisääntymisenä. Waistenrivissä Moisiossa tehdään kohteen perusparannus. Syksyn aikana tontille porataan kahdeksan 270-metristä maalämpökaivoa. Kohteen vanha öljykattila jää toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan varakäyttöön. Lainan hinta on tosin pysynyt edullisena. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan Vason lainojen keskikorko on 1,3 prosenttia. Ensi vuoden lopussa Vasolla on lainaa 689 euroa asuinneliötä kohden. Remonttiputkessa ovat Kaarinan Hovipoika ja Hovineito sekä Turun Haritun Hovi ja Haritun Helmi. Vaso-kokouksen osallistujilta tuli kysymyksiä perusparannuksen kriteereistä. Peltomäen mukaan kokonaisuus ratkaisee. Kuntotarkastuksessa käydään läpi kylpyhuoneet, keittiön kaapit ja julkisivun puuosat ja elementtisaumat. Biojätteen erilliskeräilyn alkaminen ensi vuoden alusta synnytti Vaso-kokouksessa keskustelua puolesta ja vastaan. Osa piti muutosta turhana, toisten mielestä eloperäinen jäte on liian arvokasta pois heitettäväksi. Erilliskeräys koskee kiinteistöjä, joissa on vähintään 20 asuntoa. Vason hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Syyskuussa kokoontuneen Vasokokouksen tehtävänä oli ehdottaa hallitukseen kaksi asukkaiden edustajaa ja yksi varalle. Vason asuntojen kunto herätti kokouksessa muutamia kommentteja: tiilikatoilta löytyy sammalta, muutamat hissit ovat toistuvasti remontissa ja nettiyhteydet pätkivät välillä. Eloperäinen jäte voidaan kerätä erilliseen keräilyastiaan ja toimittaa jäteauton matkassa jalostukseen tai se voidaan kompostoida omalla tontilla. Jotta kompostoiminen omalla kohteella onnistuisi, pitää sille nimittää vastuuhenkilö. Äänestyksessä Sirkku Alin (38 ääntä) ja Esa Kankaristo (29 ääntä) tulivat valituiksi. Pekka Paatonen jäi äänestyksessä pronssille. Varajäsenen vaalissa Ulla Hurme voitti Paatosen äänin 34–10. Vason seuraava uudiskohde on nousemassa Piikkiöön. Rivitaloa suunnitellaan myös Kuninkojalle ja kerrostaloa Kaarinaan. Esa Kankaristo on Vason hallinnossa tuttu mies. Hän on johtanut vuoden verran yhteistyöelintä. Sirkku Alin on oman kohteensa Päivänkakkaran asukastoimikunnan vetäjä. Yhteistyöelimen johdossa jatkaa Esa Kankaristo. Verot ja maksut kasaantuvat asumiseen Vason käyttövastikkeet nousevat vuoden vaihtuessa keskimäärin 1,7 prosenttia. Keskivastike on korotuksen jälkeen 10,50 euroa neliöltä kuukaudessa. Eloperäisen jätteen kaksi osoitetta Eloperäisen jätteen keräilyastia pitää tyhjentää kesäaikana joka viikko ja talvella kahden viikon välein. Jos keräilyastia on maan sisään upotettu syväkeräysastia, tyhjennysväli voi olla pidempi. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan kohteet päättävät eloperäisen jätteen käsittelytavasta syksyn asukaskokouksissa. Lassi Lähteenmäki 9 AURINGONPUISTON PIHALLA syntyy jalkapallotähtiä Vason Auringonpuiston pihakentässä Runosmäessä on maagisia voimia tai sitten Hradeckýn pojat ovat huippulahjakkuuksia. Slovakialaisperheen pojat pelaavat nyt jalkapalloa huipputasolla Suomessa ja Saksassa. Vason Auringonpuiston kerrostalo Lipunkantajankadun varrella oli melkein uusi, kun Bratislavasta Slovakiasta Turkuun muuttanut Hradeckan perhe asettui taloon 20 vuotta sitten. Vlado ja Brigita Hradeckýn esikoinen Lukas oli silloin vasta yksivuotias. Perheen isä tuli Ruskon Palloon pelaamaan lentopalloa ja perhe seurasi perässä. Siitä asti urheileva perhe on viihtynyt Turussa. Pihalla oli kova kuhina Lukas sekä pikkuveljet Tomas ja Matej viihtyivät pieninä mainiosti kerrostalon pihan hiekkakentällä. Veljesten jalkapallopeliin liittyi myös muutamia poikia naapuritaloista. – Täältä pihalta se jalkapalloharrastus alkoi. Koivun vieressä oli puinen maali, muistelee Brigita. Ensimmäisen kerroksen parvekkeelta oli kätevä seurata poikien pelaamista. Välillä tuli naapureilta kommentteja, kun pelit jatkuivat pihalla iltamyöhään saakka. Kotipihalta poikien treenit siirtyivät Runosmäen nappulaliigaan ja edelleen Turun Palloseuran juniorijoukkueisiin. Nappulapelit olivat kävelymatkan päässä ja junioripeleihin pojat pääsivät yleensä bussilla. Välillä vanhemmat kuskasivat poikia treeneihin. 10 Lukas torjuu Bundesliigassa Nyt 20-, 23- ja 26-vuotiaat pojat ovat jalkapallossa huipulla. Lukas pelaa maalivahtina Bundesliigassa Eintracht Frankfurtin joukkueessa. Tomas on keskikenttäpelaajana Veikkausliigassa hurjaan vireeseen yltäneessä Rovaniemen Palloseurassa. Lasien ansiosta parveke on nyt lämmin ja lattia pysyy kuivana, kiittelevät Brigita ja Matej Hradecký. Takana häämöttää Auringonpuiston pihan hiekkakenttä, josta poikien jalkapalloharrastus syttyi. Matej nappasi TPS:n keskikenttäpelaajana pronssia Veikkausliigassa pari vuotta sitten. Tällä kaudella Matej on ollut Ykkösiin pudonneen joukkueensa kapteeni. TPS:n nousu takaisin Veikkausliigaan epäonnistui ja Matej on vieläpä ilman sopimusta. Perheen kuopuksen Matejn haaveena on pelata ulkomailla Lukaksen tavoin. Matejn idoleja jalkapallossa ovat olleet Jari Litmanen ja Barcelonan tähti Xavi. Parvekeremppa saa kiitosta Hiljattain valmistunut Auringonpuiston kerrostalon remontti saa perheen äidiltä Brigitalta kiitosta. Parveke maalattiin ja sinne asennettiin lasit. – Nyt siellä voi ottaa aurinkoa myöhään syksyllä. – Eikä lumi tule enää parvekkeelle, lisää Matej. Remontti meni Brigitan mukaan hyvin ja yllättävän nopeasti. Parvekeremontin lisäksi talossa korjattiin elementtisaumoja. Brigita on muutoinkin tyytyväinen Vason kohteeseen. Kun perhe muutti Suomeen, avuliaita ystäviä oli ympärillä. Bussiyhteydet ovat hyvät, eikä palveluja tarvitse kaukaa hakea. Parvekkeen lasitus pitää pakkasen ja liikenteen metelin loitolla ja antaa talolle uutta ilmettä. Auringonpuistossa elämä on rauhallista ja talosta löytyy mukavia naapureita. Brigita osallistuu ahkerasti kohteen kokouksiin ja talkoisiin. Hradeckýn pojat alkavat olla kohta kaikki maailmalla ja vanhemmat ehkä toteuttavat haaveensa asua talvikaudet Slovakiassa. – Siellä on paljon sukulaisia, Brigita perustelee. Lassi Lähteenmäki Kompostiastia voi olla vaikka kannellinen ämpäri, jonka voi kiinnittää keittiön alakaapin oven sisäpuolelle. Biojätteelle OMA ASTIA KEITTIÖÖN Ensi vuoden alusta alkaen kotitalousjätteestä pitää lajitella biojäte erikseen. Velvoite koskee niitä Turun seudun taloyhtiöitä, joissa on asuntoja 20 tai enemmän. Kaikki Vason kunnat ovat tässä mukana. BIOKERÄILY • Biojäte pitää erotella muusta kotitalousjätteestä 1.1.2016 alkaen. • Erottelu koskee taloyhtiöitä, joissa on asuntoja 20 tai enemmän. • Biojäte kerätään biojäteastiaan tai kompostoidaan omalla tontilla. • Hajuhaittojen ehkäisemiseksi biojäteastia on tyhjennettävä usein. • Biojätekeräys nostaa jonkun verran jätehuoltokustannuksia. • Biojätteen kompostoiminen on työläämpää, mutta edullisempaa. • Biojätekeräilystä saat lisätietoja Lounais-Suomen Jätehuollosta. Biojätteen erilliskeräyksen taustalla on EU:n määräys, jonka mukaan kaatopaikalle ei saa enää viedä maatuvaa jätettä. Hallitsemattomissa olosuhteissa mätänevä biojäte synnyttää metaania, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta moninkertaisesti hiilidioksidiin nähden. Biojätettä on kerätty erikseen jo monissa paikoissa ympäri Suomea. Uusi määräys koskettaa 51 prosenttia Turun seudun asukkaista. Mitä se biojäte oikein on? Biojäte on eloperäistä jätettä. Ruuan tähteet, vihannesten kuoret, talouspaperit, kahvinporot, kahvinkeittimen paperisuodattimet, kalanperkeet, luut sekä kasvien osat ovat tyypillisimpiä kotitaloudessa syntyviä biojätteitä. Biojäteastiaan ei saa laittaa ruokaöljyä, nesteitä, muovipusseja maitotölkkejä, lääkkeitä, purukumia eikä tuhkaa. Myös savipohjainen kissanhiekka pitää laittaa poltettavien jätteiden joukkoon, eikä biojäteastiaan. Pussi, ämpäri vai mikä astiaksi? Biojätteen erilliskeräily vaatii keittiössä oman astian. Melkein kaikissa Vason asunnoissa on roskiskaappi, johon mahtuu kaksi ämpäriä peräkkäin. Esimerkiksi toisen paikan voi pyhittää biojätteelle. Olisi hyvä, jos biojäteastia olisi kannellinen. Näin hajuhaittoja ei synny, eivätkä itikat valtaa keittiötä. Jos laitat biojäteastian pohjalle kosteutta imevää paperia (keittiöpaperia, munakenno silputtuna tai sanomalehteä), massa ei lähde mätänemään eikä haisemaan. Biojätettä voi kerätä myös paperipussiin tai biohajoavaan BioskaPlus-pussiin. Käytäntö opettaa, mikä keräilytapa kullekin parhaiten sopii. Tärkeää on myös tyhjentää bioastia riittävän usein. Minne biojäte lopulta päätyy? Erilliskerätty biojäte ei päädy kaatopaikan penkkaan. Biojäte on nykyisin arvostettua raakaainetta, joten sille löytyy jalostajia. LounaisSuomen Jätehuolto kilpailutti jalostajat ja voittajaksi nousi uusikaupunkilainen Biolinja Oy. Biolinjaan tulevat biojätteet esikäsitellään ja murskataan sekä hygienisoidaan lämmön avulla. Biokaasureaktorissa bakteerit tuottavat biojätteestä biokaasua ja jäljelle jää mädätysjäännöstä. Mädätysjäännös sisältää vettä ja pienen määrän kiintoainetta. Vesi sisältää typpeä ja se käytetään lähialueiden peltojen kasvuravinteena. Fosforia sisältävä kiintoaine käytetään kasvuravinteena sekä pelloille että viherrakentamiseen. Reaktorissa syntyneestä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä, jotka hyödynnetään lähellä sijaitsevissa kalaviljelylaitoksessa ja kasvihuoneessa. Näin biojäte saadaan suljetun kierron järjestelmällä uudestaan elintarvikkeiden alkutuotantoon. Toinen vaihtoehto on kompostoida biojäte oman kiinteistön kompostorissa. Tätä kautta biojäte muuttuu mullaksi ja sitä voidaan käyttää pihan istutuksissa ja kasvimaalla. Lassi Lähteenmäki 11 Kompostori VAI biojätekeräily? Monissa Turun seudun taloyhtiöissä pohditaan parhaillaan, mikä olisi kätevin ja edullisin tapa hoitaa biojätteet. Samaa pohditaan monessa Vason kohteessa. Biojätteen erilliskeräily alkaa Turun seudulla ensi vuoden alusta. Jos taloyhtiössä on vähintään 20 asuntoa, on jokaisen asukkaan eroteltava biojäte muusta jätteestä ja laitettava se biojäteastiaan tai oman kiinteistön kompostoriin. Vasossa on lukuisia kohteita, joissa oma väki kompostoi eloperäiset jätteet ja homma toimii. Sitten on sellaisia, joissa kompostoiminen on joskus aloitettu, mutta myöhemmin lopetettu, kun homma ei toimi. Nyt on sopiva aika pohtia tilanne uudelleen. Kompostoiminen vaatii vastuuhenkilön Tämä on nähty ja koettu monta kertaa. Kun kompostorilla on nimetty hoitaja, homma yleensä toimii. Jos se on vähän niin kuin kaikkien hoidossa, syntyy ongelmia: kompostori täyttyy yli äyräiden, se tiivistyy tai kuivuu, eikä kukaan viitsi poimia sinne kuulumattomia aineita pois. Kompostorin vastuuhenkilö ei ärjy eikä kiukustu, jos joku pudottaa tietämättään sinne vääriä aineita. Vastuuhenkilö on pitkämielinen ja hän hyväksyy sen, että kaikki asukkaat eivät ole kompostointitieteen tohtoreita. Kokeillaanko kumpaakin? Kumpi on edullisempi malli? Biojätekeräilyn hintaa ei ole ihan helppo laskea. Lounais-Suomen Jätehuolto sai kilpailutuksen myötä biojätteelle edullisen jalostajan. Biojätteen energiaksi ja lannoitteeksi muuttava Biolinja Oy perii biojätteen vastaanotosta selvästi vähemmän, kuin mitä polttokelpoisen jätteen toimittamisesta pitää maksaa. Biojätteen keräily nostaa tästä huolimatta melkein aina taloyhtiöiden jätemaksuja. Jätteenkuljetusyhtiöt laskuttavat asiakkaitaan tyhjennyskertojen mukaan ja biojätteessä näitä käyntejä tulee enemmän. Kesällä biojäteastia pitää tyhjentää joka viikko ja talvella kaksi kertaa kuussa. Jos biojäte kipataan syväkeräysastiaan, tyhjennysväli voi olla tuplasti pidempi. Yksi tapa voisi olla se, että jätteenkuljetusyhtiöltä tilataan biojäteastia ja sen lisäksi hommataan pihan perälle kompostori. Tässä mallissa halukkaat kompostoivat ja muut tyhjentävät banaaninkuorikipponsa biojäteastiaan. Jos kompostoijia on paljon, biojäteastian ei tarvitse olla kovin iso. Esimerkiksi Lassila & Tikanojan hinnaston mukaan 240 litran astian tyhjennys maksaa suojapussin vaihtoineen ja jätemaksuineen noin 17 euroa kerralta. Biojäteastian tyhjennys maksaa siis noin 800 euroa vuodessa. Kokeiluvuoden jälkeen voi sitten pohtia asukaskokouksessa jatkotoimista: jatketaanko samaan malliin, keskitytäänkö kompostoimaan vai siirrytäänkö kokonaan biojäteastian käyttäjiksi? Jos biojäteastian käyttöönotto harventaa poltettavien jätteiden astian tyhjennysväliä, erotus jää pienemmäksi. Jos jätekatos on niin pieni, että jäteauto käy joka tapauksessa joka viikko, erotus myös pienenee. Kumpi malli tuoksuu enemmän? Biojätteen keräily ei ole välttämättä herkkuhommaa kesähelteellä. Massa alkaa tuoksua nopeasti, siksi jäteastiat pitää tyhjentää kesällä useasti. Kompostorissa biojäte ei pääse tuoksahtelemaan, jos astian tyhjennyksen jälkeen heittää kuiviketta päälle. Hyvin toimiva kompostori pitää myös kärpäset ja muut ötökät loitolla. Jos kompostori on liian kostea, palaminen muuttuu mätänemiseksi. Tällöin kompostorista saattaa tulla tuoksunsa perusteella kuin vanhan ajan tunkio. Kehnoon kompostoriin voi lisäksi pesiytyä hiiriä tai rottia. Kuka hoitaa homman? Biojäteastian hankkiminen on Vasossa jokaisen kohteen hoidettava erikseen. Yleensä isännöitsijä on tehnyt sopimuksen jätteenkuljetusyhtiön kanssa ja sieltä saa vuokrattua sopivan pytyn myös biojätteelle. Vuoden alussa poistuu kaatopaikkajätteiden erilliskeräily, joten jäteastioiden määrä ei katoksessa lisäänny. Yksi siis poistuu ja toinen tulee tilalle. Jos kohteessa aloitetaan kompostoiminen, siitä pitää tehdä ilmoitus viranomaisille. Kätevimmin tämä käy Lounais-Suomen Jätehuollon nettisivujen www.lsjh.fi kautta. Näiltä sivuilta löytyy paljon hyödyllisiä kompostointi- ja jätehuoltoohjeita. Lassi Lähteenmäki 12 Kappakujan oman kompostorin mullalla ravittu kasvipenkki tuotti tänä vuonna meheviä päärynöitä ja rehevää kukkakasvustoa. Kompostoiminen on helppo tapa säästää rahaa – Nyt se toimii, sanoo Kappakujan asukastoimikuntaa vetävä Arvo Malmi. Kompostoreja on kahdessa paikassa ja niitä on riittävästi. Vason Halisten Kappakuja on iso kohde. Rivitaloasuntoja on kaikkiaan 47. Suuruus näkyy myös jätehuollossa. Katoksessa on rivi suuria jäteastioita. Ensi vuoden alussa aloitetaan yli 20 asunnon kiinteistöissä eloperäisen jätteen erilliskeräily, mutta tätä astiaa ei taida Kappakujan tontille tulla. Kappakujan väki jatkaa kompostilinjalla. Kompostoreja on oltava riittävästi Kappakujalla on kompostoreja kahdessa paikassa ja kummassakin paikassa on oma hoitajansa. Arvo hoitaa toista paikkaa. Molemmissa paikoissa on kolme eristettyä kompostoria ja lisäksi laudasta tehty jälkikompostori. Kompostoreiden määrää on viime vuosina lisätty. Arvo Malmin mukaan tämä määrä on riittävä. Kompostorit tyhjennetään jälkikompostiin keväällä tai syksyllä. Talvella kompostoreissa pitää olla tilaa, sillä pakkasviikkojen aikana palaminen keskeytyy, eikä kompostoitava aines painu kasaan niin kuin kesällä. Hyvin palava kompostori ei haise Kompostimassan pitää olla kosteaa, mutta ei liian tiivistä tavaraa. Väliin pitää laittaa kuohkeuttajaa eli esimerkiksi pihapensaista pätkittyä tikkua. Kun kompostori on ilmava, massa kuumenee, eikä mätäne. Kun kaikki on kohdallaan, kompostori ei kerää kärpäsiä tai muurahaisia eikä se haise. Hyvin toimiva kompostori nostaa massan lämpötilan niin ylös, että taudinaiheuttajat ja rikkaruohojen siemenet kuolevat. Arvo Malmin mukaan kompostoiminen on helppoa hommaa. Hän kippaa oman kompostiastiansa kompostoriin muutaman kerran viikossa. Samalla tulee sekoitettua massaa ja tarkistettua, ettei pyttyyn ole heitetty sinne kuulumatonta ainesta. – Joskus sieltä löytyy muovisia kukkapurkkeja. Muuten siellä on juuri sitä mitä pitääkin, Malmi kehuu. Syksyn tullen puista putoavia lehtiä kerätään jälkikompostoriin pakkassuojaksi ja mullaksi maatumaan. Banaaninkuori vaihtuu edullisesti multaan Kappakujalla on sellainen periaate, että jokainen saa noutaa valmista multaa oman pihan ehostamiseen ja kasvien ravitsemiseen. Multaa syntyy paljon, joten sitä riittää halukkaille. Myös yhteisille alueille multaa kärrätään. Arvo Malmi on jo vähän ehtinyt laskeskella kompostoimisen rahallista hyötyä. Yksi hyöty tulee siitä, että multaa ei tarvitse ostaa kaupasta. Toinen tulee siitä, että eloperäistä jätettä ei kuskata pois tontilta. Malmin karkeiden laskelmien mukaan eloperäisen jätteen vastaanottohinta jätekeskuksessa on yli sata euroa tonnilta. Tämän päälle tulee vielä kuljetus. Kappakujan kokoisessa kohteessa tämä tarkoittaa parin tuhannen euron kustannusta. – Kompostori maksaa siis itsensä takaisin alle vuodessa, arvioi Arvo Malmi. Kappakujan kohteessa on kaikkiaan kuusi kompostoria ja kaksi jälkikompostoria. Tällä kapasiteetilla asukkaiden kahvinpurut, kaalinpäät ja banaaninkuoret palavat tehokkaasti ravinteikkaaksi mullaksi, esittelee asukastoimikunnan vetäjä Arvo Malmi. Lassi Lähteenmäki 13 20-vuotias Kuuanpuisto sijaitsee Raisionkaaren varrella lähellä Raision tehtaita. Asukastoimikunta tuo päätösvaltaa lähemmäs asukkaita Asukastoimikunta luo kohteeseen yhteisöllisyyttä. Toimikunta järjestää talkoita, juhlia ja tekee esityksiä hankinnoista. Mutta miksi joka toinen Vason kohde on edelleen ilman asukastoimikuntaa? Isännöitsijä Teppo Heinonen avaa oven Keonrinteen kerhohuoneeseen. Kahvinkeitintä Teppo ei kuitenkaan lataa ihan täyteen, sillä hän aavistaa laimeaa osallistumista Kuuanpuiston syksyn asukaskokoukseen. Heinosen ennustus toteutuu. Aija Salerto astelee kokoukseen, muita ei tule. Kokous viedään läpi kahvikupin ääressä. Samalla Salerto tulee valituksi Kuuanpuiston yhdyshenkilöksi. Koska Kuuanpuistossa ei ole asukastoimikuntaa, yhdyshenkilö edustaa kohdetta. Salerto ottaa myös kohteen valvojan pestin sekä Vaso-kokouksen edustajan paikan. Hiljaisia kohteita on paljon Teppo Heinosen isännöitävänä ovat Vason raisiolaiset ja naantalilaiset kohteet. Alppi on huippukohde. Tässä Naantalin Palomäen laella olevassa 25 asunnon kerrostalokohteessa oli asukaskokouksessa läsnä 20 asunnon edustajat ja juttua riitti. Sitten Heinonen listaa alueensa muita kohteita. Noin puolet kohteista on ilman asukastoimikuntaa ja se näkyy selvästi myös osallistumisena asukaskokouksissa. Niitäkin kokouksia on ollut, että paikalle ei ole tullut sitä ensimmäistäkään asukasta. Tilanne on samanlainen koko Vason alueella. Yhteisöllisyyttä ja päätösvaltaa – Sellaiset kohteet, joissa on paljon alkuperäisiä asukkaita, ovat myös yleensä aktiivisia, pohtii Heinonen. Aktiivinen asukastoimikunta on Heinosen mukaan yhteisöllisyyden vahvistaja. Toimikunnat järjestävät talkoita, grilli-iltoja, pikkujoulujuhlia, glögitilaisuuksia ja muita juhlia. 14 Asukastoimikunta on myös hyvä viestin tuoja, kun asukaskokouksessa pohditaan kohteen kuntoa. Asukastoimikunta voi tehdä myös pieniä hankintoja ja suunnitella esimerkiksi pihan istutuksia. Toimikunta tekee ehdotuksia kohteen talousarvioon varsinkin silloin, kun virallinen asukaskokous pidetään jo keväällä. Teppo Heinonen arvelee, että asukastoimikunnan roolia pidetään liian byrokraattisena. Toimikunta voi kuitenkin keskittyä yhteisiin tilaisuuksiin ja kohteen ehostamiseen. – Valitukset voi ohjata isännöitsijälle, Heinonen lisää. Aija Salerto tietää, mistä Heinonen puhuu. Salerto muutti Kuuanpuistoon kaksi vuotta sitten Raision Uunilinnusta, jossa talkootyö on kunniassa ja asukastoimikunta toimii vireästi. Kuuanpuisto on remppaa odottavien joukossa Asukaskokoukseen Salerto tuli kuulemaan, koska remonttivasara alkaa paukkua Raisionkaaren varrella Kuuanpuistossa. Isännöitsijä Heinonen sanoo, että 20 vuoden iän täytti viime vuonna 15, tänä vuonna 10 ja ensi vuonna 11 Vason kohdetta. Remontti on juuri alkanut Waistenrivissä ja seuraavat kolme-neljä perusparannuskohdetta on jo valittu. Loppuvuonna tarkastetaan vielä useita 20-vuotiaita kohteita ja tämän jälkeen päätetään, missä järjestyksessä seuraavia remontteja tehdään ja mikä on niiden laajuus. – Akuutit ongelmat hoidetaan toki viipymättä, lisää Heinonen. Heinonen lupasi Kuuanpuistoon ainakin kattoremonttia, maalausta ja pensaiden hoitoa. Lassi Lähteenmäki Vuosi sitten Kuuanpuiston asukaskokouksessa oli kaksi asukasta. Nyt Aija Salerto edusti yksin kohdetta. Kokousta johti isännöitsijä Teppo Heinonen. Remontti takana, joulu saa tulla Isotaloon Vason Isotalon kohteen 20-vuotisjuhlaa vietettiin kaksi vuotta sitten. Silloin remontista puhuttiin, nyt se on jo sujuvasti takana. Kylppäreiden muovimatto ei mahdottomia kestä. Varsinkin lattiakaivon kohdalta se alkaa vuosikymmenten jälkeen helposti repsottaa. Tämä on huomattu myös Pernossa sijaitsevassa Vason Isotalon kohteessa. Tälle kesälle sijoitetussa remontissa Isotalon kaikki 28 asuntoa käytiin läpi ja kylpyhuoneisiin tehtiin iso remontti. Jonkun verran kylpyhuoneista löytyi kosteusongelmaa, mikä venytti kuivausten takia vähän aikatauluja. Sopivasti joulun alla marraskuussa työ saatiin kuitenkin päätökseen. Remontin myötä Isotalon kylpyhuoneisiin saatiin uusi ilme ja lämmin lattia, esittelee kohteen asukas Ari Pikkarainen. Lattiasta kattoon, seinästä seinään Ei vielä perusparannusta Isontalon kaksiossa asuva Ari Pikkarainen avaa oven kylppäriin ja esittelee puoli vuotta kestäneen remontin lopputulosta. Muovimatto on korvattu tummalla laatalla. Laatan alla on lämmitysvastus, mikä pitää pinnan lämpimänä ja rakenteen kuivana. Seinien kaakelit uusittiin myös. Katto on käsitelty ja uutta pintaa löytyy myös löylyhuoneesta. Isotalon remonttia ei toteutettu perusparannuksena vaan jaksottaisen kunnossapidon remonttina. Myöhemmin Isotalo voi toki päätyä perusparannukseen, kun aihetta ilmaantuu. Ari Pikkaraisen lisäksi remontin hyvää jälkeä kehuu myös Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. – Isotalon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja aktiivisia tässä remontissa, Laaksonen sanoo. Remontin rajaaminen vain kylpyhuoneisiin oli Isotalon asukkaiden toive. Valtion korkotukilainan voi saada vain kerran perusparannukseen, joten sen käyttöä pitää huolella miettiä. Koko kesän kestänyt kylpyhuoneremontti ei aiheuttanut suuria asumisjärjestelyjä. Yhden tason kaksioissa asuvat pääsivät remontin ajaksi väistöasuntoon. Kahden kerroksen asunnoissa remontti ja asuminen saatiin järjestettyä ilman muuttoa. Asukaskokouksia on pidetty usein ja asukkaat ovat olleet ahkerasti mukana työmaakokouksissa. Lassi Lähteenmäki KUN NYKYAIKA KURISTI RAISIONLAHDEN JA PANSION Raisionlahdelle 1940-luvulla laskeutuneet vesilinnut saivat äännellä ilman kilpailevaa mekastusta. Rauhallinen lahdenpoukama muuttui myöhemmin liikenteen, teollisuuden ja asutuksen solmukohdaksi. Metallin pauketta, pakokaasun käryä ja uusia maisemaelementtejä tuli tilalle, mutta lintuja lahdelta löytyy yhä. Turkulaisen tietokirjailijan Mikko Laaksosen kirjoittama Turun seutu kartoin -teos laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Kirjassa on esitelty Turun seudun alueita niin, että vasemmalla on vanha kartta ja aukeaman oikealla sivulla uusi kartta samasta paikasta. Vanhat topografi- ja peruskartat ovat toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Uudet kartat perustuvat vuoden 2014 maastotietokantaan. Turun keskusta oli ruutukaavaa, niin kuin nykyisinkin. Suuremmat muutokset ovat tapahtuneet Turun ympäristössä. Karttakirjan alareunassa on tärkeitä mainintoja siitä, mitä merkittävää reilun puolen vuosisadan aikana on tällä alueella tapahtunut. Lähijuna sai loppua, kun sitä alettiin tarvita Karttoja vertailemalla tarkka katsoja tekee mielenkiintoisia havaintoja historian kulusta. Vuoden 1947 kartta Turun ja Raision rajoilta esittelee rauhallisen maaseudun Raisionlahden ympärillä. Karttaan on merkitty myös Turun ja Naantalin välinen rautatie monine seisakkeineen. Silloin junalla pääsi kätevästi Armonlaaksosta Turkuun tai sitten välillä pääsi hyppäämään pois Raisiossa Ihalan, Kerrolan tai Paikkarin seisakkeelta. Sitten 50-luvun puolella tapahtui jotain kummallista. Nesteen jalostamoa alettiin rakentaa Raision ja Naantalin rajalle. Muutakin teollisuutta alueelle tuli, mutta silti toimiva lähijunaliikenne lopetettiin ja kansa ahdettiin busseihin. Edes Pernon telakan kymmenvuotinen rakentamisurakka 70-luvulla ei herättänyt paikallisjunia uudelleen. Toimiva lähijuna olisi varmasti nyt mainio lisäpalvelu esimerkiksi Vason Ihalan Siirintähden ja Siirinkartanon sekä Pernon Isotalon ja Kartanonviheriön asukkaille. Naantalin pikatien ja Nesteentien halkaisema Raisionlahti ei ole entisellään, mutta luontoa ei ole kokonaan unohdettu. Alkuperäisrotuiset lampaat elvyttävät nykyisin lahden rantojen vanhaa niittykasvustoa ja lahdelle rakennettu lintutorni on luontoystävien suosiossa. Paimiosta Paraisille Turun kirjamessuilla lokakuussa julkistetun Laaksosen kirjan perus- ja topografikartat kattavat Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon, Paimion ja Paraisen ulottuen Luonnonmaalta Vistalle sekä Maskun kirkolta Paraisten Malmille. Historiallisia Turun kaupunkikarttoja kirjassa on vuodelta 1795 alkaen. Kesäkuussa 1939 otettu ilmakuva esittelee Turun keskustan sekä Vähä-Heikkilän, Nummen ja Raunistulan esikaupungit. Kirjan valokuvat ovat Turun museokeskuksen kokoelmasta. Lassi Lähteenmäki 15 Tuntien kävelyn jälkeen on mukava lepuuttaa jäseniä lepotuolissa. PUOLI MAAILMAA yhdessä päivässä Maailmannäyttely rantautui tänä kesänä Eurooppaan. Meidän perheemme sai tilaisuuden tutustua eri maiden loisteliaisiin paviljonkeihin, kun vierailimme kesällä vaihto-oppilaamme kotiseudulla Milanossa. Kahdeksan kuukautta yhtä hulinaa on takana. Keväällä avattu Expo Milano sulki porttinsa lokakuun lopussa. Ihmismassat eivät enää kulje rautatieasemalta kymmenien porttien läpi 144 maan esittelyalueille. Näyttely jää kuitenkin monen muistoihin modernilla arkkitehtuurilla ja tärkeällä teemalla. pastaa, risottoa, pizzaa, meren herkkuja ja paljon muuta oli tarjolla Italian ystäville. Milanon messualue oli hulppea. Keskikäytävä oli niin pitkä, että loppua ei näkynyt. Käytävän molemmin puolin oli muhkeita ja vaatimattomampia paviljonkeja. Suomea siellä ei näkynyt, eikä muitakaan Pohjoismaita. Muu maailma säteili sitäkin komeammin. Messuilla taivaltaminen alkaa käydä voimille, mutta vielä on nähtävä illan mainio valoshow Belvedere in città. Tekojärven keskelle oli rakennettu puun näköinen luomus, joka räiskyi, paukkui ja ruiski vettä musiikin tahdissa. Yön pimeyteen ahtautunut yleisö oli haltioissaan esityksen jälkeen. Messuilla myytiin messupasseja, joihin sai leiman jokaiselta paviljongilta. Tämä innosti ainakin nuorta väkeä kiertämään maailmaa. Afrikkalaisrumpuja, kansallisherkkuja Heinäkuun liki 40 asteen helteessä messujen visiittipäivä oli samalla Kamerunin kansallispäivä. Tämä näkyi ja kuului maan osastolla: taidokkaat orkesterit esiintyivät ja moni vierailija pysähtyi nauttimaan afrikkalaisesta rytmistä. Iltapäivällä alkoi kuulua soittoa Vietnamin paviljongilta. Messupaviljonkien sisällä maata esiteltiin multimediaesityksin, videoilla, valokuvilla ja elävällä ohjelmalla. Suosituimmat kohteet erottuivat pitkillä jonoilla. Afrikan vaatimattomiin mutta lämminhenkisiin osastoihin pääsi suoraan sisälle. Ravintopuoli oli messuilla hyvin hallussa. Expon 70 ravintolaa olivat paviljonkien sisätiloissa ja eri maiden ruokakulttuurit tulivat hyvin esille. Italian pitkässä ravintolatalossa jokainen maakunta valmisti omaa ruokansa omalla kojullaan: 16 Meidän perhe pysähtyi Etelä-Korean ravintolaan. Aterian makumaailma oli uusi, samoin ruokailuvälineet. Ilman kommelluksia selvittiin sentään tästä koitoksesta. Globaali ravinto teemana Slovenian osastolla Salla ja Maija pääs ivät virkistämään varpaitaan suolapedillä. Expon teemana oli tänä vuonna ruoka ja sen riittävyys maailman ihmisille. Teema innosti esimerkiksi Afrikan köyhiä maita lähtemään mukaan messuilla maataloustuotteita markkinoimaan. Myös Puola ja muut itäisen Euroopan maat markkinoivat itseään ruoka edellä. Ruoka puhutti myös messujen tapahtumissa. Dokumentaristi Maite Carpio oli huolissaan siitä, että liian paljon ruokaa päätyy jätteeksi, eikä sitä riitä kaikille. Italialaisen poliitikon Romano Prodin mielestä Afrikan maatalous tarvitsee taloudellista kehitystä taistelussa nälkää vastaan. Messujen loppumetreillä pidettiin maailman ruokapäivä, jossa puhuivat mm. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sekä Italian presidentti Sergio Mattarella. Messujen portit on nyt suljettu, mutta toivottavasti globaali ruokakeskustelu maailmalla jatkuu. Lassi Lähteenmäki tutti Puolan jättiläismäinen paviljonki muis esittelevät tuhansien omenalaatikoiden pinoa, Salla ja Matias. Aidan pellitys pidentää huoltoväliä Vason kohteiden puuaitoja rakennetaan kestämään entistä kauemmin. Vason toimiston väki ja yhteistyöelimen jäsenet tutustuivat uuteen rakennustapaan Liedossa. Liedon Hyvättyläntien varrella olevien Vason kohteiden aitaremontti on hyvässä vauhdissa. Lauta-aidan ylin lankku päällystetään pellillä, jotta se kestäisi paremmin säitä. Kun ylin lankku pinnoitetaan pellillä, vesi valuu liukkaasti pois, eikä puu kastu. Pellin reuna on käännetty viistosti ulospäin, jolloin vesi tippuu maahan, eikä valu alapuolisiin lautoihin. Yhteistoimintaelimen eli yten puheenjohtaja Esa Kankaristo on pellittämiseen tyytyväinen. Samaa mieltä oli moni muukin tutustumiskierrokseen osallistunut vasolainen. Kankaristo on vakuuttunut, että tällä menetelmällä aidan huoltoväli pitenee, eikä kosteus jää muhimaan puun sisälle. Pellitetyn aidan tekeminen on vähän työläämpää, mutta pitkässä juoksussa säästöjä alkaa tulla. Kankaristo uskoo, että pellitettyjä aitoja alkaa ilmestyä muihinkin Vason kohteisiin remonttien myötä. Kreulankartanossa pellot jo laitettiin ylälankkujen päälle. Piikkiön tontti vaikutti hyvältä Yten ja Vason toimiston kesäinen kierros kurvasi myös Kaarinassa, jossa oli kunnostettu leikkikenttä. Myös Kakolan uusi ravintola tuli tutuksi. Piikkiössä ryhmä tutustui Vason uusimpaan kohteeseen, jonka rakentaminen alkaa myöhemmin tänä vuonna. Piikkiön pienkerrostalokohde nousee aivan keskustan tuntumaan. – Tontti on avara ja kulkuyhteydet ovat hyvät, kiittelee puheenjohtaja Esa Kankaristo. Kankaristo uskoo uuden kohteen kiinnostavan varsinkin ikäihmisiä. Lassi Lähteenmäki Uusi aita sai Liedossa kehuja vasolaisilta. Pelti ohjaa veden pois ylälankulta. Hienosahattuihin vaakalautoihin maali tarttuu hyvin. Lautojen höylätyistä reunoista kosteus haihtuu nopeasti. Lahjakortti arvottiin Alkuvuoden aikana pidetyissä asiakastilaisuuksissa saattoi osallistua 200 euron arvoisen lahjakortin arvontaan. Sillä voi tehdä ostoksia Paalupaikalla Vihanto Oy:n monipuolisessa kodin sähköllä toimivan tarpeiston myymälässä. Kaupan on elektroniikkaa, valkoista linjaa, pölynimureita ym. ja valaisimia hienoimpaan disainiin asti. Vason hallituksen kokouksessa elokuussa suoritetun arvonnan voitti Sharifi Hemin (kuvassa kesk.). Molemmat perheen vanhemmat olivat osallistuneet kisaan. Onnettaren suosiolla isän voittamaa lahjakorttia tuli noutamaan koko perhe. Lahjakortin arvonnan voittajalle luovutti Vason asuntoneuvottelija Minna Salminen (oik.). 17 Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä. YHTEISTYÖELIN Toimikausi syksyn 2016 Vaso-kokoukseen asti VARSINAISET JÄSENET Esa Kankaristo, puheenjohtaja Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio [email protected] Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku [email protected] Yten puheenjohtaja Esa Kankariston kertomus Vaso-kokoukselle Yhteistyöelimen (YTE) kertomus vuodelta 2015 Yte on kokoontunut viisi kertaa vuonna 2015 ja kokoontuu vielä kolme kertaa. Yteen kuuluu Vaso-kokouksen valitsemana 16 varsinaista ja neljä varaedustajaa. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja sekä hallintopäällikkö ja myös Vaso-kokouksen valitsema valvoja. Myös Vason hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksissa on mukana 13–16 henkilöä. Valitun Yte edustajan on ilmoitettava esteestään kokoukseen. Mikäli hän ei ole antanut selvitystä kahteen poissaoloonsa peräkkäin, hänen katsotaan eronneen Ytestä ja varajäsen astuu tilalle edustajaksi. Yte käy tehtäväantonsa mukaisesti läpi kaikki Vaso-asukkaiden kannalta tärkeät asiat. Päätökset sellaisenaan voivat toimia ohjeena esim. isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden tai asukkaiden toimintaa. Osa asioista voi olla sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen tai hallituksen ottavan kantaa. Ytessä on kolme toimikuntaa • Työvaliokunta, toimii varsinaisen Yte-kokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja on Yten puheenjohtaja. • Vaso asumisen kehittämistyöryhmää vetää Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm. läpi kaikkien uusien vaso kohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi. On kokoontunut tänä vuonna kaksi kertaa. Käsitellyt uusia kohteita mm. Unikko Mälikkälä Turku, Pappilanmäki Piikkiö Kaarina. Muutamia mainitakseni. • Inforyhmää vetäjänä Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävänä on toimittaa KotiVasolehteä kaksi kertaa vuodessa yhdessä ammattitoimittajan kanssa. TVT-Vaso-kodinkonekilpailutuksen arvosteluraatiin valittiin Tapio Kaihtela, Irma Roto ja Pekka Paatonen. Ytestä on vuodenaikana eronnut muutama edustaja ja varajäsenistä on tullut varsinaisia edustajia eronneiden tilalle. Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaiden yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on linjannut, että jonkin muotoiselle yhteistyölle olisi tarvetta. 18 Ulla Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio [email protected] Tero Jokinen Puutakuja 3 D 19, 20540 Turku [email protected] Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku [email protected] Eija Kanninen Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali [email protected] Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Päivi Laitinen Linnavuorenkatu 14 C 12, 21100 Naantali [email protected] Yten puheenjohtajana katson että, Yte saa ja on saanut kaikki haluamansa tiedot Vaso-toimistolta. Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja katson, että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 B 4, 20540 Turku [email protected] Kuten tämänkin kokouskutsusta käy ilmi. Vasokokous valitsee Yten puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan että erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä Yten jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä Yten kokouksissa. Yte ei kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa isännöitsijän tai Vaso-toimiston kanssa. Turussa 22. syyskuuta 2015 Esa Kankaristo Vaso yhteistyöelimen Yten puheenjohtaja 2015 Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku [email protected] Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku [email protected] Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Katja Virtanen Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku [email protected] VARAJÄSENET Seppo Selkälä Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku [email protected] Sirkku Alin Päivänkakkarankuja 5 C 17, 20740 Turku [email protected] Tellervo Ullakonoja Myötäinen 9 A 2, 20900 Turku [email protected] Riitta Jokinen Mattelmäenkatu 3 A 4, 20780 Kaarina HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT JÄSENET Sirkku Alin Päivänkakkarankuja 5 C 17, 20740 Turku [email protected] Esa Kankaristo Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio [email protected] VARAJÄSEN Ulla Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio [email protected] ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA V. 2015 Raimo Kurki Soinistentie 26 D 9 21110 Naantali [email protected] Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 19 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 YLEISTÄ Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,0 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli heinäkuussa –0,2 %. Tästä johtuen valtion aravalainojen vuosimaksu ei nouse ensi vuonna. Vuokrat nousivat koko maassa kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä keskimäärin 3,2 %. Turun seudulla vastaava nousu oli 2,9 %. Vapaarahoitteisten vuokrien nousu koko maassa oli keskimäärin 2,8 % ja Turun seudulla 2,5 %. Aravavuokra-asunnoissa vuokrien nousua oli sekä koko maassa että Turun seudulla 3,6 %. Vasossa keskimääräisen käyttövastikkeen kehityksen historia on ollut 2,1 % vuonna 2014 ja tänä vuonna 2,9 %. Tilastoaineiston mukaan vuokrat ja kuluttajahintaindeksi nousivat samaa tahtia vuoden 2012 alkuun asti. Sen jälkeen inflaation vuosimuutos on ollut vain vähän yli nollatason, kun keskeiset asumisen hintaan vaikuttavat tekijät ovat nostaneet mm. vuokria noin kolmen prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vallitseva markkinatilanne vaikuttaa myös asoasuntojen kysyntään. Kansalaisten halu tehdä päätöksiä on heikko. Vaso-asuntojen kysynnässä ei laskusuhdanne ole ollut asunto-osakkeiden kaupan kaltaista. Samalla myös irtisanomisten määrä ja asukkaiden vaihtuvuus on pysynyt alhaisena. Kysyntäodotukset vuodelle 2016 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin 1.1.2016 keskimäärin 1,7 % korotus. Rahassa keskimääräinen korotus on vuoden vaihteessa 0,18 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 10,50 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen ja perusparantamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointija hallintokulut, varautuminen korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Vuoden 2016 alussa Vason omistuksessa on 2.564 huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2016 alkaessa Vasolla on käynnissä yksi uudishanke, 23 asunnon kerrostalo Kaarinassa Piikkiön keskustassa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 27:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Vason strategia 2015–2020 Elämäsi kokoisia koteja -mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy – Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiön strategiaa päivitettiin vuoden 2015 alussa. 20 Yhteistyöelin Yte retkellä Kaarinassa. YHTIÖKOKOUS HALLITUS 9 jäsentä, 3 varajäsentä TOIMITUSJOHTAJA Asuntopäällikkö ja 2 asuntoneuvottelijaa Hallintopäällikkö ja 2 kirjanpitäjää Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: • Palvelualttius • Asukasläheisyys • Laadukkuus • Kilpailukykyisyys YHTIÖN ORGANISAATIO, HALLITUS JA HENKILÖSTÖ Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Vuoden 2016 alussa alkaa hallituksen uusi toimikausi. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, isännöinnistä, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluna hankitaan kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on vuoden alussa 12 henkilöä. Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä. Kiinteistöpäällikkö, 3 isännöitsijää ja kiinteistöassistentti TOIMITILAT Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus ja valitaan valvoja. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 rauksella, ARAlta anottavalla perusparannuskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä suhdannepoliittisilla avustuksilla. Korjausvarauksen määrä on ensi vuoden talousarviossa samalla tasolla kuin vuonna 2015. Se on 0,60 €/m2/kk. Yhteistyöelin Yte retkellä Kaarinassa. ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Vuosien 2014–2015 aikana siirryttiin uuteen asukashallinnon aikatauluun. Syksyn Vaso-kokous pidetään aiempaa varhemmin johtuen vuoden vaihteeseen aikaistuneesta käyttövastikkeiden tarkistushetkestä. Lausunto koko Vason talousarviosta ja seuraavan vuoden suunnitelmista tulee antaa syys-lokakuussa. Nyt Vaso-kokous pidettiin 22.9.2015. Kiinteistöissä kohteen omasta talousarviosta ym. asioista antaa lausunnon jatkossa yhä useammin asukastoimikunta, joka onkin yhteishallintolaissa nimetty lausunnonantaja. Jo varhain keväällä, talousarvion laadinnan alkuvaiheessa, on isännöitsijä pyytänyt asukastoimikunnalta esitystä seuraavana vuonna toteutettavista hankkeista. MARKKINOINTI Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Netin kautta tapahtuva asumisoikeuksien markkinointi lisääntyy. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden kaksikerroksisia rivitalo- ja saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. KIINTEISTÖJEN ISÄNNÖINTI Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN Vuoden alussa on käynnissä yksi kerrostalotyömaa. Vireillä on myös muutama muu hanke hyvin sijoittuville tonteille. ARAn hyväksymä lainavaraus on olemassa Turun kaupungin tarjoamalle tontille Kuninkojan kaupunginosaan paritalo-rivitalo kiinteistöön ja kerrostaloa varten Kaarinan keskustaan. Strategian mukaisena tavoitteena on yhden tai kahden kiinteistön vuosituotanto. Viimeksi vahvistetussa Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2013 Vasolle kirjattiin osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Turun seudulle laaditun alueellisen MAL-sopimuksen asunto- ja maankäyttöosan valmistelussa on otettu huomioon myös asumisoikeustuotannon jatkuminen. Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 11 ja niissä 223 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi. Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö on ollut 10-vuotias. Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Mikäli on tarvetta, korjaus toteutetaan perusparannukseksi luokiteltavana laajana remonttina. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten ja kiinteistönhoidon kanssa käytävien kehityskeskustelujen avulla. Turussa Moisiossa sijaitsevassa Waistenrivi-kiinteistössä käynnistyi perusparannus kesällä 2015. Keittiö-, märkätila- ja pihaan kohdistuvien remonttien lisäksi kiinteistöön toteutetaan maalämpö vanhan öljylämmityksen pääasialliseksi korvaajaksi. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä, kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausva- ASIAKKUUDEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 50M/10M/s perusnopeudella. Passiivitalo Soinisissa nopeus kotiin päin on jopa 100M. Palvelun toimittaa vuoden 2018 helmikuun loppuun asti voimassa olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Kaapelitv-palvelu sisältyy samaan sopimukseen. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, jolla voi rahoittaa asuntoon tehtävää remonttia tai uudistaa kodinkoneen. Sen rahallinen arvo on 10 euroa asuntoneliötä kohden. Kymppihyvityksellä toteutettavasta toimenpiteestä pitää sopia ensin isännöitsijän kanssa ja korvaus myönnetään maksukuittia vastaan tai muulla isännöitsijän kanssa sovitulla tavalla. Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo yli 20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan kanssa. Vason Vihreä Kortti on etukortti, johon liittyneissä yrityksissä ja palvelupisteissä on mahdollista saada Vason neuvottelemia kanta-asiakasetuja ja hyvää palvelua. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. EDUNVALVONTA Vaso on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen. YMPÄRISTÖASIOIDEN EDISTÄMINEN Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde. Vuonna 2013 valmistunut Soininen oli merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Alkavana sopimuskauden viimeisenä vuonna käynnistetään loppukiri. Vuoden alussa loppuu kaatopaikkajätteen lajittelu. Tilalle tulee yli 20 asunnon kiinteistöihin biojätteen lajittelu ja pois kuljetus. Muutos tulee lisäämään jätekustannuksia. Biojätteen keräys tullaan toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti yhteistyössä asukashallinnon kanssa. Tavoitteena on myös lisätä kompostointia. Ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi –sivuilla. 21 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 TIEDOTUS Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujen sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivasolehdestä ilmestyy 21. vuosikerta. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat. Tieto on tasavertaisesti kaikkien saatavilla netissä. Sähköpostiosoite [email protected] on käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. TALOUS Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut pysyvät vuoden 2015 tasolla. Lainojen korot ovat myös alhaisella tasolla ja sen tilanteen uskotaan vielä jatkuvan. Vason kaikkien lainojen keskikorko on ensi vuonna maaliskuun alussa 1,3 prosenttia. Vuoden 2016 alussa Vasolla on valtion ns. aravalainoja 73,7 milj. euroa ja rahalaitoksista otettuja korkotukilainoja 55,1 milj.euroa. Korkotukilainoihin kohdistuu vuosina 2017–2019 yhteensä 6,0 milj.euron lyhennykset. Niihin varautumista varten nostettiin lyhennysvarauksen määrää 3 %:iin (v. 2015 2,5 %) alkuperäisestä lainapääomasta. Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 77 €/MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 74 €/MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l. Vesija jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös varauduttu. Kuntakohtaisin hintamuutoksin, joissa on osin korotuksia: Turku 3,90 €, Kaarina 5,20 €, Lieto 6,20 € ja Naantali 6,00 € ja Raisio 6,40 €/m3. Asukkailta perittävä vesiennakko pidetään Turussa ja Kaarinassa 0,50 € ja korotetaan viidellä sentillä Raisiossa, Naantalissa ja Liedossa hintaan 0,55 €/m2/kk. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä Kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan 5 % korotusta. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2015. Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon 0,45–0,70 €/m2/kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Asuntojen tyhjäkäyttöön varautuminen on kokonaan yhtiön keskushallinnon vastuulla. Kiinteistöjen talousarviot laaditaan vuositasolla täydelle käyttöasteelle. Keskushallintoon on budjetoitu kiinteistöissä mahdollisesti toteutuvan tyhjäkäytön aiheuttaman tulojen vajauksen kattaminen. Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin: avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk. Hinnat ovat edellisen vuoden mukaiset. 22 Valitettavan useassa kiinteistössä talous hoitokulujen kattamiseen on miinuksella. Syynä on joko vuosia jatkunut liian optimistinen hoitokulujen budjetointi tai yllätyksenä tulleet isot kiinteistökorjaukset. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön hoitokuluvaraus on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän verran. Vastike 1.1.2016 sis.veden €/jyv.m2/kk Vastikkeen muutos 1.1.2016 €/jyv.m2/kk Kerttulanniitty 10,26 0,31 Aisarivi 10,50 0,17 Siirintähti 10,33 0,52 Uunilintu 10,11 0,18 Siirinkaari 10,58 0,23 Siirinkartano 10,37 0,22 Kuuanpuisto 10,14 0,24 Ukko-Kauris 10,89 0,27 Kuuanhovi 10,15 0,23 Markonpiha 10,55 0,32 Keonrinne 11,16 0,17 Jerenpiha 10,43 0,16 Raision Puisto I 10,62 0,29 Keskusrivi 10,70 0,25 Raision Puisto II 10,59 0,27 Keonraitti 11,42 0,22 Haikarinlinna 10,69 0,22 Orkonkatu 7 10,51 0,20 Tammistonpuisto 10,56 0,24 Keijulinna I ja II 10,43 0,20 Suopellonrivi 10,90 0,24 Sinipiianrivi 10,17 0,19 Tiroli 11,03 0,30 Iltarusko 11,39 0,20 Alppi 11,41 0,35 Kauppilanrinne 10,91 0,29 Soininen 10,76 0,26 Hovineito 10,04 0,29 Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä. Hovipoika 10,39 0,39 Hoviherra I 10,82 0,34 Hoviherra II 10,86 0,24 Hoviherra III 11,12 0,33 Beatankuja 10,87 0,62 Olavintytär 10,44 0,37 Vaakunarivi 10,10 0,12 Mattelmäenrinne 10,72 0,10 Kuninkaanlaakso 11,11 0,10 Ratsu 11,61 0,00 Verkamestari 10,91 0,24 Karakatu 3-4-5 10,32 0,29 Lankarivi 10,81 0,24 1.1.2016 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00–0,64 €/m2/kk. Kototuomola 10,74 0,13 Huomioituna kaikki 106 kiinteistöä, tulee korotus käyttövastikkeissa olemaan keskimäärin 0,18 €/m2/ kk. Korotus on keskimäärin 1,7 %. Ilman korotusta selviydytään 11 kiinteistössä. Muutosten jälkeen 1.1.2016 on keskivastike 10,50 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 9,35–12,32 €/m2/kk. LIETO Liedon Lehdokki 10,18 0,18 Liedon Lemmikki 10,17 0,09 Liedon Kaunokki 10,20 0,05 Metsola 11,49 0,00 Taatilankeidas 10,69 0,00 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 40,3 % (4,23 €/m2/kk), kiinteistöjen hoitokulut 47,6 % (5,00 €/m2/kk) sekä muut erät ja varaukset 12,1 % (1,27 €/m2/kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 21 % ja lainojen lyhennyksiin 79 %. Vuoden 2016 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 689 € kutakin asuntoneliömetriä kohden. Taatilankeidas II 10,36 0,15 Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,986 €/m2/kk. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen nimellä varataan 0,60 €/m2/kk. Varaus tehdään kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin kyseisessä kiinteistössä. Korjausvarausta tullaan käyttämään ensi vuoden aikana vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen kiinteistön varausta purkamalla. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti. Vuoden 2016 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään. KÄYTTÖVASTIKKEET 2016 RAISIO NAANTALI KAARINA Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Vastike 1.1.2016 sis.veden €/jyv.m2/kk Vastikkeen muutos 1.1.2016 €/jyv.m2/kk Auringonpuisto 9,44 0,31 Lipunkantajanpuisto 9,63 0,15 Haritun Helmi 10,55 0,16 Puistokenttä 9,86 0,34 Haritun Hovi 10,67 0,05 Kielo 10,26 0,20 Päivänkakkara 10,55 0,11 Kurjenpolvi 10,16 0,22 Kissankello 10,68 0,19 9,92 0,09 Waistenrivi 10,03 0,00 Kukkamaaria 10,17 0,07 Kreulankartano 10,89 0,64 Myllymatinsato 10,03 0,13 Sinitaivas 10,37 0,00 Kappakuja 9,56 0,05 Metsärinne 9,87 0,05 Puutakuja I ja II 9,99 0,08 Puutakuja 3 9,76 0,05 Metsäniitty 9,70 0,11 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Metsäkukka 9,89 0,11 Tavast.Mamselli 9,76 0,08 Rakennuttaminen omaan käyttöön 2 274,33 Kesäpouta 10,19 0,00 Muut kiinteistön tuotot 1 932,82 Pääskynpesä 10,86 0,23 Pyynpää 10,95 0,00 Pääskykallio I 10,12 0,17 Pääskykallio II 10,32 0,19 Suvipolku 10,44 0,09 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä 9,71 0,07 10,62 0,11 Kartanonviheriö 9,35 0,00 Isotalo 9,98 0,06 Rauhankatu 8 12,32 0,36 Reelinkikatu 5 10,66 0,13 Ahterikatu 10 11,04 0,35 Rauninaukio 11,59 0,23 Ilkanterassi 11,59 0,17 Länsipuisto 11,10 0,28 Hirvilaakso 11,01 0,16 Kukolankaski 11,03 0,15 Kukoila 11,69 0,28 Myrskylä 9,92 0,05 Puhuri 9,81 0,11 Laitainen 10,25 0,00 Merituuli 9,93 0,15 Katavanranta 10,54 0,10 Liikevoitto (tappio) Havulanrivi 10,20 0,20 Länsipirtti/Länsikivi 10,07 0,18 Ragnarinkivi 10,02 0,20 Ragnarinkaari 9,98 0,31 Paletti 9,98 0,36 Pastelli 10,27 0,18 Rahoitustuotot ja -kulut Tuoto muista pysyvien vastaavien sijoituksista Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Wetparkin Lehmus 11,39 0,05 Westparkin Honka 11,70 0,00 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Pihapolku 10,51 0,08 Kotimetsä 11,21 0,18 Kontio 10,08 0,14 Töpöhäntä 10,08 0,00 KÄYTTÖVASTIKKEET 2016 TURKU Kankaristonrivi Tavast.Emäntä Viiripuisto Yhteistyöelin Yte retkellä Kakolassa. Lainojen lyhennykset Lyhennykset ja lyhennysvaraukset (tilinpäätöksessä poistot) Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Tilinpäätössiirrot Korjausvaraus (asuintalovaraus) Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö Tilikauden voitto (tappio) Talousarvio 2016 Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 20 696 385,03 94 507,00 1 060 637,12 21 851 529,15 20 442 239,83 29 452,00 1 061 025,80 21 532 717,63 19 044 712,02 592 183,73 1 112 976,44 20 749 872,19 –684 120,00 –131 898,00 –23 831,00 –839 849,00 –690 270,00 –132 784,00 –24 534,00 –847 588,00 –569 563,89 –110 808,22 –20 028,85 –700 400,96 –7 621 210,00 –6 737 516,85 –6 358 180,27 –40 354,49 –985 298,24 –189 250,00 –165 648,00 –2 693 980,00 –1 058 674,00 –387 153,00 –555 612,00 –160 498,30 –15 990,00 –629 315,92 –2 329 440,40 –643 688,20 –9 854 902,55 –77 422,13 –958 462,68 –182 430,00 –161 525,76 –2 676 013,08 –1 055 804,35 –385 939,20 –525 128,52 –160 189,03 –41 902,00 –582 388,35 –1 926 564,86 –861 715,00 –9 595 484,96 –116 560,00 –129 560,00 –243 623,73 –987 600,13 –181 826,91 –171 498,14 –2 220 260,01 –952 462,23 –333 336,08 –561 459,69 –144 937,74 –28 367,25 –563 618,70 –2 302 834,82 –761 662,47 –9 453 487,90 899,43 –96 363,64 3 419 007,60 4 222 567,82 4 146 546,00 95 000,00 93 000,00 –2 035 695,80 –1 940 695,80 –2 899 337,45 –2 806 137,45 119 953,85 1 151,20 28 996,29 26 025,00 –2 685 707,08 –2 509 580,74 1 478 311,80 1 416 430,37 1 636 965,26 –1 298 620,80 –1 298 624,28 –1 636 179,67 –179 691,00 0,00 –117 806,09 0,00 200,00 –785,59 0,00 23 Havainnekuva Pappilanahosta. JOULUMIETTEITÄ MARRASKUUSSA Syysillan pimetessä, tähtitaivaan säihkyessä mieli karkaa lapsuuteen, aikaan joulun valkeuteen. Kirpeässä pakkassäässä, talviaamun hämärässä kuljen kohti tuttua koulua, jossa valmistellaan joulua! Uuttakin rakenteilla On lukukausi loppumassa, kuusijuhla alkamassa. Juhlasalin hämärässä kuusi hohtaa pimeässä. Pienet tontut piippalakit innokkaina häärimässä. On jo ehtinyt kulua kaksi vuotta siitä kun Vasossa vietettiin edellisen kerran tupaantuliaisia. Joulukuussa 2013 valmistui Kaarinaan rivitalo Ratsu. Uusin rakennustyömaa on myös Kaarinassa, vanhan Piikkiön keskustassa osoitteessa Koroistenkuja 1. Sitten Joosef, Maria ja joulun lapsi sekä seimi tässä joulunäytelmässä, joulujuhlan paras ässä. Nelikerroksinen yhden rapun kerrostalo edistyy hyvää vauhtia. Perustustyöt on tehty ja väestönsuojan rakentaminen sekä ensimmäisen kerroksen elementtien asennus oli käynnissä lokakuun lopulla. Taloon tulee 23 asuntoa. Kirkollisen lähiympäristönsä johdosta kiinteistö sai nimekseen Pappilanaho. Urakkasopimuksen mukainen valmistumisajankohta on ensi vuoden elokuun lopussa. Hankeen urakoitsijana on Peab Oy. Asunnot ovat yksi–kaksi huonetta -tyyppisiä ja pinta-alaltaan pieniä 42–56 neliötä. Kaikissa asunnoissa on varusteina mm. sauna, parvekelasitus ja astianpesukone. Talon energialähde tulee olemaan maalämpö. Nää muistot säilyy sydämessä! Ari Pikkarainen 2015 Asuntojen markkinointi alkoi lokakuussa. Pappilanahon käyttövastikkeeksi tulee 12,30 €/m2/kk sisältäen vesiennakon ja laajakaistan kuten Vason muissakin kohteissa. Vason toimiston aukiolo Joulun aikaan Toimisto on suljettuna jouluviikolla torstaista alkaen 24.–25.12. Uudenvuoden aattona torstaina 31.12. toimisto suljetaan klo 13.00. Loppiaisena keskiviikkona 6.1.2016 toimisto on suljettuna. Muina päivinä toimisto palvelee talviaikataulujen mukaisesti: • ma klo 9.00–17.00 • ti–to klo 9.00–16.00 • pe klo 9.00–15.00 Vason toimiston väki toivottaa asukkaillemme iloista lähestyvää joulun aikaa ja Joulurauhaa! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Syksy 2015 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Eija Kanninen, Erja Savola ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki. Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]
© Copyright 2024