Tässä - Vaso

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016
Syksy 2015
Tässä lehdessä:
Waistenrivi ottaa talvilämmön
kalliosta3
Tarkastajan silmä kulkee
sokkelista katolle 4
Kun saisi vielä kerrostalon
Turun keskustaan 6
Vason ensi vuoden käyttövastikekorotukset ovat aiempia vuosia keveämmät. Isommat korotukset johtuvat
tehdyistä korjauksista.
Anna joulukynttilän tuoksua
puhtaasti 7
Turku 5.11.2015
Asukkaiden elegantti piknik 7
Halinen on mainettaan parempi 8
Äänestyslipuille löytyi hommia
Vaso-kokouksessa 9
Asumisen hinta nousee yhä muuta
kustannuskehitystä kovemmin
Vasossa ensi vuoden käyttövastikenousu on maltillinen. Keskimäärin korotus on 1,7 %.
Varsin monessa kiinteistössä selviydytään nolla-korotuksella. Niitä on 11 kiinteistöä. Suurimpien korotusten taustalla on suoritetut mittavat korjaustyöt ja niiden rahoittaminen.
Vason tuleva korotus jää alle kiinteistöjen ylläpitoindeksin syyskuun 2,0 prosentin nousun.
Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtunut vuokrien nousu oli 3,2 % koko maassa.
Asumisen hintaan kohdistuu yhä kaikissa asumisen hallintamuodoissa kustannuspaineita
kovemmin, mitä elinkustannusindeksin nousu tai palkkakehitys on. Korkokulut ja osittain
energian hinta toki helpottavat tilannetta.
Ehdotus uusista käyttövastikkeista muine liitteineen jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin syyskuussa. Uudet käyttövastikkeet on käsitelty syksyn aikana kiinteistöissämme joko asukaskokouksissa tai asukastoimikunnissa. Vaso-kokous pidettiin 22. syyskuuta. Siitä kuten eräästä
asukaskokouksesta on lehdessämme raportti. Isännöitsijöiden kokouksista tuoma viesti on
ollut, että tulevat käyttövastikemuutokset ymmärretään, mutta meiltä yhtiönä vaaditaan jatkossakin tarkkaa taloudenpitoa ja ennustettavaa toimintaa.
Aso-järjestelmän tulevaisuus itsenäisenä hallintamuotona
Lehtemme haastatteli viime keväänä ennen eduskuntavaaleja ehdolla olleita ehdokkaita.
Kahdeksasta haastatellusta kuusi tuli valituksi. Hallituspuolueita heistä edustaa Annika
Saarikko (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.). Molemmat heistä antoivat myönteisiä kannanottoja
aso-järjestelmän puolesta.
Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa luvataan, että asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintamuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Täsmällisemmässä saman ohjelman osassa kerrotaan, että asumisoikeusasuntojen rakentamismäärää vähennetään ensi vuonna noin kolmanneksella tästä vuodesta.
Siinä kerrotaan taustalla olevan valtion rahoitusvastuiden vähentäminen.
Ympäristöministeriön (YM) tilaamana tehdään parhaillaan selvitystä aso-järjestelmän toimivuudesta. Oletettavasti varsin moni Vason asukas on vastannut kesän lopulla selvitykseen
liittyvään kyselyyn. Hallituslähteistä on kerrottu, että vuoden lopulla julkaistavan selvityksen
tulokset tulevat antamaan suuntaa aso-järjestelmän laajemmalle kehittämiselle.
Hallitusohjelman lupaus järjestelmän kehittämisestä on hyvä asia. Rakentamismäärän supistaminen nyt kun asuntorakentaminen on kansallisesti vähäistä, ei ole hyvä. Suurella mielenkiinnolla joka tapauksessa odotamme YM:n selvityksen tuloksia ja kansanedustajiemme
toimenpiteitä sen jälkeen.
Pekka Peltomäki
toimitusjohtaja
2
Auringonpuiston pihalla
syntyy jalkapallotähtiä 10
Biojätteelle oma astia keittiöön 11
Kompostori vai biojätekeräily? 12
Kompostoiminen on helppo
tapa säästää rahaa 13
Asukastoimikunta tuo päätösvaltaa lähemmäs asukkaita 14
Remontti takana, joulu saa
tulla Isotaloon 15
Kun nykyaika kuristi
Raisionlahden ja Pansion 15
Puoli maailmaa yhdessä
päivässä 16
Aidan pellitys pidentää
huoltoväliä 17
Lahjakortti arvottiin 17
Yhteistyöelimen kertomus 2015 18
Yhteistyöelin 18
Toimintasuunnitelma ja
talousarvio 2016 19
Uuttakin rakenteilla 24
Remontin jälkeen Waistenrivin
leikkipaikasta tuli hieno.
tenrivi
s
i
Wa
ottaa talvilämmön kalliosta
Uusi valkoinen maalipinta näkyy ja
hohtaa komeasti seinissä ja aidoissa.
Haalaripukuisia miehiä on viime viikkoina vilissyt Waistenrivin maisemissa
Turun Moisiossa. Perusparannuksen jälkeen kasvonsa pessyt kohde
lämpiää maalämmöllä.
Waistenrivi Kaharinkadun varrella Moisiossa
valmistui vuonna 1993 eli se on Vason vanhimpia kohteita. Kohteen viehätys ei ole kuitenkaan
vuosikymmenten aikana himmentynyt. Punatiiliset rivitalot on rakennettu pienen kummun
reunoille ja keskellä on suojaisa piha grilleineen
ja leikkipaikkoineen. Asuntojen varastot on
ripoteltu asuntojen edustoille hauskan rytmikkäästi perinteisiä linjoja rikkoen.
Maalia pintaan ja uutta puuta
kiipeiltäväksi
Waistenrivi valittiin ikänsä ja kuntonsa takia
perusparannettavien listalle ja syksyllä tontilla
on alkanut tapahtua. Lasten leikkipaikan välineet uudistettiin ja hiekat vaihdettiin. Asuntojen
ulkopintojen puuosat maalattiin, samoin mm.
pyykinkuivaustelineet. Lisäksi kohteen pensaita
on leikattu ja hoidettu.
Asuntojen sisätiloissa on myös ollut vipinää.
Keittiön kaappeja on uusittu ja uutta laattaa on
liimattu vessojen ja kylpyhuoneiden seiniin ja
lattioihin. Ehostus näkyy ja huokuu Waistenrivissä; kohde on saanut nuorennusleikkauksen.
Energialähteen vaihto
Waistenrivissä lämmitysenergia pumpataan
maaperästä, niin kuin ennenkin. Ennen energia
oli mustaa öljyä, jota poltettiin kattilassa. Nyt
maaperässä kierrätetään vettä, joka muuntuu
laitteiden kautta lämpöenergiaksi. Waistenrivi on Vason ensimmäinen kohde, jossa vanha
energiamuoto päätettiin vaihtaa maalämpöön.
Maalämmön rakentaminen onnistui ammatti-
laisilta nopeasti. Rototecin porari Petri Haklin
komentaa poraa kaivautumaan kallioon yli 200
metrin syvyyteen. Näitä kaivoja on rakennettu
tontille kahdeksan.
Kalle Tuomisen tehtävänä oli maalata mm.
Waistenrivin pyykinkuivaustelineet.
Pinnalla on ollut poratessa parin metrin verran
maata, sitten on päästy kallioon. – Kallio johtaa
lämpöä mainiosti, sanoo Haklin.
Kahdeksan kaivon putket liitettiin kokoomakaivoon, josta rakennettiin yhteys vanhaan pannuhuoneeseen. Vanha öljykattila jätettiin varakäyttöön ja vierelle tuotiin maalämpölaitteet.
Asunnoissa maalämpöön siirtyminen näkyy
siinä, että huoneiden patterit vaihdettiin maalämpöön liittyvään alhaisempaan kiertoveden
lämpötilaan paremmin sopivammiksi.
Säästöä ja vetovoimaa
Waistenrivin energiaremontti on Vasolle merkittävä pilotti. Jos maalämpöön siirtyminen
todetaan erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä tiellä
voidaan jatkaa muissakin vanhoissa öljylämmitteisissä kohteissa. Öljykohteita löytyy mm.
Naantalin Luonnonmaalta.
Ennakkolaskelmien mukaan Waistenrivin energiaremontti tulee maksamaan kokonaisuutena
240 000 euroa. Waistenrivin asuntojen lämmityskulut ovat remontin jälkeen arviolta 21 000
euroa vuodessa. Säästöä tulee laskelmien mukaan vuosittain vajaa 24 000 euroa vanhaan
öljylämmitykseen verrattuna. Remontti on siis
näillä laskelmilla maksamassa itsensä takaisin
noin kymmenessä vuodessa.
Waistenrivin rinnepenkereessä oli mainio maalämpökentän paikka. Pora pysyi hyvin Petri Haklinin
komennossa.
Waistenrivin perusparannus on heijastunut
myös kohteen vetovoimaan. Remontin aikana
29 asunnon kohteeseen on tullut Vason kiinteistöpäällikön Sirpa Laaksosen mukaan uutta
väkeä.
– Kysyntä on ollut hyvä ja vapaina ovat enää remonttiin liittyvät väistöasunnot, iloitsee Sirpa
Laaksonen.
Lassi Lähteenmäki
3
20-vuotistarkastuksessa käydään ovelta ovelle.
ä
m
l
i
s
n
a
j
a
t
Tarkas
kulkee sokkelista katolle
20-vuotistarkastuksessa kohde syynätään alhaalta, ylhäältä, sisältä ja
ulkoa. Vasolla näitä 20-vuotiaita alkaa olla jo aika paljon. Yksi niistä on
Pihapolku Turun Pahaniemessä.
Otto Rainio kurkistaa ikkunasta. Vason väki on
tulossa ja Otto kutsuu ovelta vieraita peremmälle. Pihapolun kohteen asukkaita on informoitu
20-vuotistarkastuksesta ja palautelappuja on toimitettu Vason väelle kiitettävästi. Jossain on vain
muutama sana, toisesta lapusta löytyy pidempi
lista korjaustoiveista.
Vuonna 1994 valmistunut Kotikoivun varrella sijaitseva Pihapolku on yleisilmeeltään ikäisekseen
hyvässä kunnossa. Poltettu punainen tiili on pintamateriaalina ajaton ja kestävä. Ikkunanpokista
ja varastojen ovista maali alkaa kuitenkin rapista
ja käytävien asfaltti rakoilee monin paikoin.
Kohteen pensasaidat ja puuistutukset kasvavat
rehevästi. Syysaurinko alkaa tarkastuskierroksen
aikana sulattaa kristallisesti hohtavan aamukuuran nurmikon pinnalta. Ruskan väri hohtaa puissa
ja pensaissa. Lokakuu näyttää parhaan puolensa
kohteen tarkastajille, toimitusjohtaja Pekka Pel-
4
tomäelle, kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksoselle ja
isännöitsijä Jari Kaupille.
Kuluvat osat koetuksella
Tarkastuskolmikko vierailee asunnoissa. Kylpyhuoneen kunto tarkastetaan huolellisesti. Muutamien ovien kanssa on pikku murheita: tuuli puhaltaa raosta, ovi ei mene kunnolla kiinni.
– Liesituulettimet taitavat olla jo tiensä päässä,
tuumii yksi asukas.
Isännöitsijä Jari Kauppi kirjaa viat muistivihkoon
toimenpiteitä varten.
Ryhmä nousee mäkeä ylös kohteen kolmannen
rivitalon seutuville. Markku Veijalainen tulee vastaan. Hän on yksi kohteen alkuperäisistä asukkaista.
– Pihahommat hoidetaan omana työnä, kehuu
Veijalainen. Lumet kolataan itse, mutta isomman
tuiskun jälkeen soitetaan aurausapua huoltoyhtiöltä.
Mukavat naapurit, mainio paikka
Otto Rainio on asunut puolisonsa kanssa Pihapolun asunnossa vuoden verran. Perhe etsi Vason
kohteista mieleisen paikan ja Pahaniemen rivitaloasunto vaikutti hyvältä.
Muutaman asukkaan kanssa tulee keskustelua lattialämmityksestä. Lämpö on mukava jaloille, mutta sähkölaskua se kasvattaa reippaasti. Peltomäki
neuvoo pitämään lattialla ainakin vähän lämpöä,
jotta rakenne pysyisi kuivana ja varpailla olisi mukavat oltavat.
– Paikka on rauhallinen, eikä Pansiontien melu
kuulu tänne, Otto kiittelee.
Pihapolun 16 asuntoa lämpiää kaukolämmöllä.
Kauppi ja Laaksonen tarkistavat lämmönjakohuoneen tekniikan. Huone on pysynyt siistinä,
eikä vuotoja ole.
Otto Rainio esittelee kiiltävää metallista sormusta.
Rainio Design on hiljattain perustettu yritys ja
sen kautta Otto markkinoi suunnittelemiaan 3Dtulostimella tehtyjä koruja asiakkaille. Vasoasunto on Otolle myös työtila.
Naapurit ovat Rainion mukaan mukavia ja he toivottivat uudet tulijat heti tuoreeltaan tervetulleiksi
Pihapolkuun.
Mira Lindholm esittelee asuntoaan Vason väelle.
Hän toivoo pientä pintaremonttia sisätiloissa. Miran kolmihenkiselle perheelle asunto on sopiva:
teini-ikäinen tytär on valloittanut yläkerran, vanhemmat ovat alhaalla. Aamun ruuhkia lievittää se,
että tyttärellä on yläkerrassa oma kylppäri.
Pihapolun ympäristö saa Miralta myös kiitosta.
Vinski-koiran kanssa on mukava käydä lenkillä
naapuriston viehättävällä puutaloalueella, eikä
Ruissalokaan kaukana ole.
– Ykköspaikka tämä on, kehuu Markku Veijalainen. Kaupin Jarin kanssa hän vielä pohtii, pitäisikö varaston vintille periytyneille ampiaisille tehdä
jotain, vai annetaanko lähestyvän talven tehdä
tehtävänsä.
Mitäpä jäi käteen?
Pihapolun kierros on ohi ja Pekka Peltomäki tiivistää tulokset.
– Takapihojen aidat ovat huonossa kunnossa,
samoin ulkovarastojen ovet. Keittiöissä kaappien
ovien saranat kaipaavat aika monessa asunnossa
vähintäänkin säätöä. Kattojen vesirännit kaipaavat
huoltoa. Sitten oli yksittäisiä pikkuvikoja, jotka pitää korjata nopealla aikataululla.
Otto Rainiolle Pihapolun asunto on koti ja työtila. Sirpa Laaksonen ihailee Oton suunnittelemaa sormusta.
Peltomäen mukaan monet asiat pitää korjata nopeasti.
– Isännöitsijä tilaa niihin tarvittavat toimenpiteet
huoltomieheltä tai esimerkiksi sähkötyöt sähköurakoitsijalta.
Huonoiksi todettujen puuosien uudistaminen
pitää Peltomäen mukaan suunnitella ja kilpailuttaa, joten sen toteutus menee ainakin ensi vuoteen.
– Toki niihin valmistelutoimiin pitää myös ryhtyä
pikaisesti, hän jatkaa.
Lassi Lähteenmäki
Pientä pintaremonttia toivovat kotiinsa Mira Lindholm ja Vinski-koira. Pekka Peltomäki ottaa viestin vastaan.
Markku Veijalainen on Pihapolun alkuperäinen
asukas.
Pihapolun lämmönjakohuone oli hyvässä kunnossa, varmistivat Sirpa Laaksonen ja Jari Kauppi.
5
Vason hallituksen nyt vuoden vaihteessa jättävä
puheenjohtaja Henrik Elfving toivoo Vason jatkavan vakaana yhtiönä ja pitävän edelleen asukkaat
ja omistajat tyytyväisinä.
Kun saisi vielä kerrostalon
Turun keskustaan
Vason asuntotarjonta täydentyisi mainiosti, jos yhtiö voisi
rakentaa Turun keskustaan kerrostalon. Asunto keskustassa on
varma kohde, pohtii Vason hallituksen jättävä Henrik Elfving.
Kaksi kautta hallituksen puheenjohtajana toiminut turkulainen Henrik Elfving on pitkän linjan
vasolainen. Hän muutti noin 20 vuotta sitten Moision Waistenriviin, kun se oli aivan uusi. Sitten hän
muutti Vason asuntoon Halisiin, jossa hän perheineen asuu yhä.
Elfving toimi alkuvuosina asukkaiden nimeämänä valvojana. Se antoi myös hyvän pohjan aloittaa työ Vason hallituksen puheenjohtajana kuusi
vuotta sitten.
– Vaso-historia auttoi paljon. Silloin tietää mitä
Vaso on, Elfving tiivistää.
Vain hyville paikoille rakennetaan
Vasossa on viime vuosien aikana kiinnitetty
enemmän huomiota siihen, minne uusia kohteita
rakennetaan. – Kohteita nousee vain hyville paikoille, Elfving täsmentää.
Taustalla on se, että nykyisin asuntojen kysyntä
vaihtelee paikallisesti. Lähellä keskustaa olevat
asunnot ovat halutuimpia. Syrjemmällä kauppa
käy laimeammin.
Elfvingiä vähän harmittaa se, että Vasolla on vain
yksi kerrostalokohde Turun keskustassa. Niitä
saisi olla lisää, sillä keskustan asunnoilla olisi
kysyntää.
Helsingissä asumisoikeustaloja nousee myös keskustaan, sillä siellä varataan osa tonteista sosiaaliseen asumiseen. Turussa tällaista kulttuuria ei ole.
– Normaaleilla tonttihinnoilla Vaso ei voi rakentaa Turun keskustaan, sillä keskustatontin hinta
6
ei mahdu ARA:n hintahaarukkaan, selventää Elfving.
Turun naapurikaupungeissa Vasolla on ollut
mahdollista rakentaa keskustaan.
Yhteen tasoon pienempiä asuntoja
Vasolla oli 2000-luvun puolella kymmenen vuoden jakso, jolloin ei rakennettu uusia kohteita. Nyt
niitä taas tulee. Piikkiön kohteen rakentaminen
alkaa ja Kuninkojan isosta rivitalokohteesta allekirjoitetaan kohta urakkasopimus.
Uusissa kohteissa keskitytään kysynnän takia pieniin ja yhden tason asuntoihin. – Kahden tason
asunnot sopivat perheille ja yhden tason koteja
toivoo varsinkin vanhempi väki, Elfving pohtii.
– Asuntojen käytännöllisyyteen keskitytään lisäksi vahvasti. Energiatehokkuus saisi näkyä enemmänkin, mutta sitä on välillä vaikea saada mahtumaan ARA:n raameihin, Elfving jatkaa.
Isännöinnin keskittäminen onnistui
Elfvingin kauden aikana keskitettiin isännöinti
Vasolle. Työ saatiin valmiiksi tänä vuonna. Aikaisemmin iso osa isännöinnistä oli ulkoistettu.
Elfvingin mielestä on hyödyllistä, että kaikki
hoituu nyt yhdestä paikasta. Nyt isännöinti on
selkeämpää ja tasalaatuista. Varsinkin asuntojen
myynnin yhteydessä tiedetään tarkemmin, mitä
voidaan luvata. Kaikissa asunnoissa on nyt samat
käytänteet ja asukkaiden toiveet kulkeutuvat suoremmin yhtiön johdolle.
– Isännöinnin keskittäminen on ollut hyvä ratkaisu myös taloudellisesti, vaikka siihen ei ensisijaisesti pyritty, Henrik Elfving lisää.
Vaso toimii tasaisesti,
eikä raha valu ulos
Asumisoikeusasuntojen kauppa käy tasaisesti eri
suhdanteissa. Vaikka asuntokauppa on ollut nyt
muuten jumissa, asumisoikeuskodeilla on kysyntää Turun seudulla.
– Se tuo turvaa, kun talouden heilahtelut eivät juurikaan heijastu asumisoikeusasuntojen kauppaan,
Elfving sanoo.
Asumisoikeus on sopivasti omistusasumisen ja
vuokralla asumisen välissä. Uusia asiakkaita tulee
kummastakin suunnasta.
Henrik Elfving pitää hyvänä asiana sitäkin, että
Vason ei ole koskaan tarvinnut maksaa osinkoa
osakaskunnilleen. Näin kaikki asukkaiden maksamat käyttövastikkeet jäävät Vasolle ja sen asukkaille.
Enemmän aikaa itselle
Henrik Elfving on ollut Turun kaupungin luottamuselimissä 24 vuotta. Kiinteistölautakunnan hän
jätti jo aikaisemmin. Nyt oli vuoro hypätä syrjään
Vason hallinnosta.
Jatkossa Henrik aikoo antaa enemmän aikaa itselle. Luvassa on ainakin enemmän kuntoilua ja
virkistystä.
Lassi Lähteenmäki
Anna joulukynttilän tuoksua puhtaasti
Valitse jouluksi hyvä tuoksukynttilä.
Huonoissa kynttilöissä tuoksulla ehkä
yritetään peittää halvan raaka-aineen
kitkeryyttä.
Turkulaisen Sylvi Salosen käsityö-, sisustus- ja
lahjatavaraliikkeen yrittäjä Sanna Suomi esittelee
laadukasta kynttilävalikoimaa. Ensin muotissa valetaan kynttilä, sitten siihen porataan reikä, johon
lanka vedetään. – Näin taataan, että sydänlanka on
taatusti suora ja keskellä kynttilää.
Toinen kynttilä on paksumpi. Se on vuorattu
kuvioidulla paperilla. Kun kynttilä palaa sisällä,
palosuojattu paperi jää pystyyn taittamaan kauniisti valoa.
– Nämä hohtokynttilät ovat nyt suosittuja, Sanna
Suomi sanoo.
Kolmas kynttilä muistuttaa uudenvuoden rakettia. Sen tukikeppi isketään maahan ja yläpäässä
oleva kynttilä luo tunnelmallista valoa pihaan.
– Ulkokynttilöissä on paksumpi sydänlanka. Sen
takia ne palavat tuulessakin, Suomi selventää.
Raaka-aine ratkaisee
Kalliimpi parafiini palaa puhtaasti, heikkolaatuinen savuttaa ja tuoksuu kitkerältä. Joissakin halvoissa kynttilöissä kitkeryyttä peitetään tuoksuilla.
Paras polttotulos saadaan Suomen mukaan kynttilästä, joka on tehty parafiinin ja steariinin seoksesta.
Älä jätä kynttilää vartioimatta
Kynttilä on Sanna Suomen mukaan mainio tuliainen varsinkin joulun aikoihin. Syksyn kosteissa
keleissä jo muutama kynttilä kuivattaa ja lämmittää ilmaa.
– Hyvä kynttilä myös palaa huonoa kauemmin,
sanoo Sanna Suomi.
Kynttilän polttajan on pidettävä huolta siitä,
että palavaa kynttilää ei jätetä koskaan yksin. Ei
parvekkeellekaan.
Aikamoisia eroja löytyy myös sydänlankojen välillä. Puhdas puuvillalanka ei pala vaan se pitää
kyllästää. – Erilaisia sydänlankoja on toista sataa,
Suomi sanoo.
– Paloturvallisuuden takia sitä on vartioitava,
Sanna Suomi painottaa.
Lassi Lähteenmäki
Polta paksua vähän pidempään
Paksun kynttilän polttamiseen Sanna Suomi antaa hyvän vinkin. – Polta kynttilää kerralla riittävän kauan, jotta keskelle ei muodostuisi kuoppaa.
Lyhyt poltto jättää reunat paksuiksi.
Kruunukynttilän valuminen harmittaa monia.
Kun kynttilä on laadukas, se palaa hitaasti. Näin
kynttilän massa ehtii haihtua eikä valumista pääse
tapahtumaan.
Pimeitä iltoja valaisemaan
Sylvi Salonen on tuonut maahan ja myynyt tanskalaisen Brosten kynttilöitä jo 30 vuotta. Sanna
Suomen mukaan kynttilöissä on niin paljon laatueroja, että huonoa ei kannata myydä. Kynttilän
hinta kertoo myös paljon sen laadusta.
Kynttilät tehdään steariinista, parafiinista tai näiden sekoituksesta. Steariini on kasviöljy- tai eläinrasvapohjainen aine. Parafiini tehdään polttoöljystä.
Ulkokynttilöiden valikoima on viime vuosina lisääntynyt. Perinteisten patojen lisäksi löytyy mm.
pallomaisia kynttilöitä, joissa ulkokuori jää läpihohtavana pystyyn luomaan tunnelmaa. Sitten
löytyy kynttilöitä, joita voi laittaa vaikka kellumaan lammikkoon ja järven rantaveteen.
Ulkokynttilät on tehty ulkokäyttöön, niitä ei pidä
polttaa sisällä, sillä ne käryttävät enemmän.
Läpivärjättyjä, paksuja, ohuita, pallomaisia, valkosipulin muotoisia, paperilla vuorattuja… Kynttilöitä
on joka lähtöön, esittelee Sylvi Salosen myymälässä Fortuna-korttelissa yrittäjä Sanna Suomi.
ASUKKAIDEN ELEGANTTI PIKNIK
Pääskykalliossa vietettiin elokuun puolivälissä valkoisten liinojen piknikiä. Ulkomailta Suomeen levinnyt Dinner in White tarkoittaa ruokailua ravintolatyyliin taivasalla ja valkea teema
toteutui täydellisesti vaatteita myöten (jopa
valkoisia autoja ajoi ohi). Pääskyvuorelaiset nauttivat mm. patonkia, peruna- ja hedelmäsalaattia,
pihviä, silliä, quiche-kasvispiirakkaa, kahvia ja mustikkapiirakkaa. Iltaa saatiin viettää kauniissa säässä.
Linkkitornin, meidän Eiffelin, lähellä järjestetään
tulevinakin vuosina tämä elegantti piknik. Pariisin
Eiffel-tornin juurella tapahtuma oli ensimmäisen
kerran 27 vuotta sitten ja tänä vuonna 13.000 ruokailijaa kokoontui yhteen.
Eija Koivisto
7
Halinen
on mainettaan parempi
Tiina Hassinen päätti miehensä kanssa tarkistaa, onko Halinen
levoton ja rauhaton paikka asua. Perhe yllättyi positiivisesti ja
nyt he asuvat onnellisesti vastaremontoidussa Vason
Kreulankartanon rivitaloasunnossa.
Heinäkuussa Kreulankartanoon muuttanut Tiina Hassinen sai pyykkinsä kuivumaan
vielä lokakuun puolivälin poutaisina päivinä.
Muutto tuli eteen, kun tytär muutti omilleen ja
Pääskyvuoren asunto oli sen jälkeen turhan iso.
Vasolta löytyi sopiva kohde Kreulankartanon
kohteesta. Siihen päätettiin tutustua.
– Edellinen asunto oli kahdessa kerroksessa ja
nyt me halusimme asua yhdessä tasossa, Tiina
Hassinen lisää.
Kreulankartano osoittautui monella tavalla sopivaksi paikaksi. Ikkunan edestä avautuva peltomaisema rauhoittaa, Halistenkoski on mainio
luontokohde ja seutu on rauhallinen.
– Lisäksi molempien työmatka lyheni, Tiina jatkaa.
Vason ensimmäinen pesi kasvonsa
Hassisen perhe muutti Kreulankartanolle kesällä, jolloin kohteen perusparannus oli jo voiton
puolella. Tiina Hassinen ehti tutustua myös sellaisiin asuntoihin, joihin remonttiryhmä oli vasta
tulossa.
Kreulankartanon perusparannuksessa uusittiin
lattiat, kylpyhuoneet ja keittiön kaapit. Pihakäytävän asfaltti uusittiin ja puupintoja maalattiin.
Aidat tehtiin kokonaan uusiksi. Liesituulettimen
koneisto uusittiin, mikä tehosti ilmanvaihtoa.
– Ero ennen ja jälkeen remontin on iso, kiittelee
Hassinen. – Yleisilme on hyvä, asunnot ovat nykyaikaisia. Varsinkin kylpyhuoneet ja saunat ovat
tyylikkäitä.
Työn jälki saa Tiinalta kiitosta. Tosin pihan uudet istutukset kaipasivat vähän oikomista. Takapihalle Hassiset rakensivat uuden pation, jossa
on ollut mukava ottaa aurinkoa vielä lokakuun
puolella.
Yhteistyöllä onnistuttiin
Kreulankartanon perusparannus oli Vason historian ensimmäinen laatuaan. Nyt kun remontti on
8
Perusparannus toi Vason ensimmäiseen kohteeseen myös selkeän opastetaulun.
ohi, palaute varsinkin lämminlattiaisista kylppäreistä on ollut myönteistä. Remontin takia asukkaiden käyttövastikkeeseen tulee nyt vuoden
alussa 0,60 euron korotus.
– Kun lopputulos on nähty, ei mielestäni ole
isosti arvosteltu tulossa olevia käyttövastikekorotuksiakaan. Kun pystymme tarjoamaan asukkaillemme parempaa laatua, on maksuhaluakin,
tiivistää Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.
Remontin aikana yhteistyö pelasi hyvin ja ison
kiitoksen siitä Peltomäki haluaa osoittaa asukkaille ja urakoitsijalle.
– Oppia meille kertyi heti hankkeen käynnistysvaiheesta, kun pidimme ensimmäisiä
tapaamisia asukkaiden kanssa. Ensimmäiset
remonttiviikot olivat hankalia kun yhdessä
työmaan kanssa opeteltiin tulemaan toimeen.
Ihmisten lisäksi kotieläimetkin piti saada soviteltua tilanteeseen. Aloitus tapahtui alkukesällä
ja helppona vuodenaikana. Moni asukas väisti
mökille ja kesälomalle, mutta myös talvikuukausina remonttijärjestelyissä onnistuttiin, tiivistää
Peltomäki.
Urakan suunnittelu ja kilpailutus teettivät paljon
töitä, mutta homma onnistui.
– Henkisesti olimme varautuneet kaikenlaisiin
mutkiin matkan varrelle, mutta mitään todella
yllättävää ei ilmennyt. Joitakin aikataulua sotkevia kuivausjaksoja kylpyhuoneisiin tuli, mutta ei
huomattavasti. Pihatöissä tehtiin myös hallitusti
joitakin muutoksia, sanoo Peltomäki.
758 000 euron homma
Kreulankartanon perusparannuksen lopullinen
hinta oli 758 142 euroa. Se tekee asuntoneliötä
kohden 462 euroa. Valtiolta saatiin 476 000 euroa
korkotukilainaa. ARA:n käynnistysavustus oli
liki 70 000 euroa ja energia-avustus reilu tuhat
euroa. Remonttiin laitettiin Vason omaa rahaa
214 000 euroa. Kreulankartanon oma korjausvaraus kattoi siitä lähes 80 000 euroa.
Kreulankartanon remontti oli alkua tulevalle, sillä 20-vuotiaita kohteita Vasolla on paljon.
– Tulemme jatkossakin tekemään joko perusparannuksen tai jaksottaisen kunnossapidon remontoinnin merkeissä kiinteistökorjauksia aina
tapauskohtaisesti räätälöiden ja näitä on parhaillaan menossa. Useammassa rivitalokiinteistössä
tulee lähivuosina tehtäväksi ainakin isoja aita- ja
muita puuosaremontteja, selventää Peltomäki.
Lassi Lähteenmäki
Äänestyslipuille löytyi
hommia Vaso-kokouksessa
Vason hallituksen päättyvän kauden asukasedustaja Tero Koskinen (vas.), uutena hallitukseen valittu Sirkku Alin ja Lauri Koivula
jännittävät rennosti ääntenlaskennan tulosta.
Vason asuntoneuvottelija Minna Salminen
oli keräämässä äänestyslippuja syksyn
Vaso-kokouksessa.
Vason asukkaita edustaa Vason hallinnossa uusi kaksikko. Tero Koskinen
ja Sari Koskinen luopuivat tehtävistä ja tilalle valittiin Sirkku Alin ja Esa
Kankaristo. Kaksikko valittiin äänestyksen tuloksena. Myös asukkaiden
varaedustaja Ulla Hurme nousi tehtävään äänestyksen jälkeen. Vason
yhtiökokous vahvistaa Vaso-kokouksessa tehdyt valinnat lähiviikkoina.
Remonttivasara paukkuu
Peltomäen mukaan asuminen kallistuu, koska
asuntoihin kytkeytyy monia kallistuvia maksuja ja
veroja.
Vason vanhimmat kohteet ovat 20 vuoden merkkipaalun ohittaneita ja tämä näkyy remonttien
lisääntymisenä. Waistenrivissä Moisiossa tehdään
kohteen perusparannus. Syksyn aikana tontille
porataan kahdeksan 270-metristä maalämpökaivoa. Kohteen vanha öljykattila jää toimitusjohtaja
Pekka Peltomäen mukaan varakäyttöön.
Lainan hinta on tosin pysynyt edullisena. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan Vason lainojen
keskikorko on 1,3 prosenttia. Ensi vuoden lopussa
Vasolla on lainaa 689 euroa asuinneliötä kohden.
Remonttiputkessa ovat Kaarinan Hovipoika ja
Hovineito sekä Turun Haritun Hovi ja Haritun
Helmi. Vaso-kokouksen osallistujilta tuli kysymyksiä perusparannuksen kriteereistä. Peltomäen mukaan kokonaisuus ratkaisee. Kuntotarkastuksessa
käydään läpi kylpyhuoneet, keittiön kaapit ja julkisivun puuosat ja elementtisaumat.
Biojätteen erilliskeräilyn alkaminen ensi vuoden
alusta synnytti Vaso-kokouksessa keskustelua puolesta ja vastaan. Osa piti muutosta turhana, toisten
mielestä eloperäinen jäte on liian arvokasta pois
heitettäväksi. Erilliskeräys koskee kiinteistöjä, joissa
on vähintään 20 asuntoa.
Vason hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja kolme
varajäsentä. Syyskuussa kokoontuneen Vasokokouksen tehtävänä oli ehdottaa hallitukseen
kaksi asukkaiden edustajaa ja yksi varalle.
Vason asuntojen kunto herätti kokouksessa muutamia kommentteja: tiilikatoilta löytyy sammalta,
muutamat hissit ovat toistuvasti remontissa ja
nettiyhteydet pätkivät välillä.
Eloperäinen jäte voidaan kerätä erilliseen keräilyastiaan ja toimittaa jäteauton matkassa jalostukseen tai se voidaan kompostoida omalla tontilla.
Jotta kompostoiminen omalla kohteella onnistuisi,
pitää sille nimittää vastuuhenkilö.
Äänestyksessä Sirkku Alin (38 ääntä) ja Esa
Kankaristo (29 ääntä) tulivat valituiksi. Pekka
Paatonen jäi äänestyksessä pronssille. Varajäsenen
vaalissa Ulla Hurme voitti Paatosen äänin 34–10.
Vason seuraava uudiskohde on nousemassa Piikkiöön. Rivitaloa suunnitellaan myös Kuninkojalle ja
kerrostaloa Kaarinaan.
Esa Kankaristo on Vason hallinnossa tuttu mies.
Hän on johtanut vuoden verran yhteistyöelintä.
Sirkku Alin on oman kohteensa Päivänkakkaran
asukastoimikunnan vetäjä. Yhteistyöelimen johdossa jatkaa Esa Kankaristo.
Verot ja maksut kasaantuvat
asumiseen
Vason käyttövastikkeet nousevat vuoden vaihtuessa keskimäärin 1,7 prosenttia. Keskivastike on korotuksen jälkeen 10,50 euroa neliöltä kuukaudessa.
Eloperäisen jätteen kaksi osoitetta
Eloperäisen jätteen keräilyastia pitää tyhjentää
kesäaikana joka viikko ja talvella kahden viikon
välein. Jos keräilyastia on maan sisään upotettu
syväkeräysastia, tyhjennysväli voi olla pidempi.
Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen mukaan kohteet päättävät eloperäisen jätteen käsittelytavasta
syksyn asukaskokouksissa.
Lassi Lähteenmäki
9
AURINGONPUISTON PIHALLA
syntyy jalkapallotähtiä
Vason Auringonpuiston pihakentässä
Runosmäessä on maagisia voimia tai
sitten Hradeckýn pojat ovat huippulahjakkuuksia. Slovakialaisperheen
pojat pelaavat nyt jalkapalloa huipputasolla Suomessa ja Saksassa.
Vason Auringonpuiston kerrostalo Lipunkantajankadun varrella oli melkein uusi, kun
Bratislavasta Slovakiasta Turkuun muuttanut
Hradeckan perhe asettui taloon 20 vuotta sitten.
Vlado ja Brigita Hradeckýn esikoinen Lukas
oli silloin vasta yksivuotias.
Perheen isä tuli Ruskon Palloon pelaamaan
lentopalloa ja perhe seurasi perässä. Siitä asti
urheileva perhe on viihtynyt Turussa.
Pihalla oli kova kuhina
Lukas sekä pikkuveljet Tomas ja Matej viihtyivät pieninä mainiosti kerrostalon pihan hiekkakentällä. Veljesten jalkapallopeliin liittyi myös
muutamia poikia naapuritaloista.
– Täältä pihalta se jalkapalloharrastus alkoi.
Koivun vieressä oli puinen maali, muistelee
Brigita.
Ensimmäisen kerroksen parvekkeelta oli kätevä
seurata poikien pelaamista. Välillä tuli naapureilta kommentteja, kun pelit jatkuivat pihalla
iltamyöhään saakka.
Kotipihalta poikien treenit siirtyivät Runosmäen nappulaliigaan ja edelleen Turun Palloseuran juniorijoukkueisiin.
Nappulapelit olivat kävelymatkan päässä ja junioripeleihin pojat pääsivät yleensä bussilla. Välillä vanhemmat kuskasivat poikia treeneihin.
10
Lukas torjuu Bundesliigassa
Nyt 20-, 23- ja 26-vuotiaat pojat ovat jalkapallossa huipulla. Lukas pelaa maalivahtina Bundesliigassa Eintracht Frankfurtin joukkueessa.
Tomas on keskikenttäpelaajana Veikkausliigassa hurjaan vireeseen yltäneessä Rovaniemen
Palloseurassa.
Lasien ansiosta parveke on nyt lämmin ja lattia
pysyy kuivana, kiittelevät Brigita ja Matej Hradecký.
Takana häämöttää Auringonpuiston pihan hiekkakenttä, josta poikien jalkapalloharrastus syttyi.
Matej nappasi TPS:n keskikenttäpelaajana
pronssia Veikkausliigassa pari vuotta sitten. Tällä kaudella Matej on ollut Ykkösiin pudonneen
joukkueensa kapteeni. TPS:n nousu takaisin
Veikkausliigaan epäonnistui ja Matej on vieläpä
ilman sopimusta.
Perheen kuopuksen Matejn haaveena on pelata
ulkomailla Lukaksen tavoin. Matejn idoleja jalkapallossa ovat olleet Jari Litmanen ja Barcelonan tähti Xavi.
Parvekeremppa saa kiitosta
Hiljattain valmistunut Auringonpuiston kerrostalon remontti saa perheen äidiltä Brigitalta
kiitosta. Parveke maalattiin ja sinne asennettiin
lasit. – Nyt siellä voi ottaa aurinkoa myöhään
syksyllä.
– Eikä lumi tule enää parvekkeelle, lisää Matej.
Remontti meni Brigitan mukaan hyvin ja yllättävän nopeasti. Parvekeremontin lisäksi talossa
korjattiin elementtisaumoja.
Brigita on muutoinkin tyytyväinen Vason kohteeseen. Kun perhe muutti Suomeen, avuliaita
ystäviä oli ympärillä. Bussiyhteydet ovat hyvät,
eikä palveluja tarvitse kaukaa hakea.
Parvekkeen lasitus pitää pakkasen ja liikenteen
metelin loitolla ja antaa talolle uutta ilmettä.
Auringonpuistossa elämä on rauhallista ja talosta löytyy mukavia naapureita. Brigita osallistuu ahkerasti kohteen kokouksiin ja talkoisiin.
Hradeckýn pojat alkavat olla kohta kaikki maailmalla ja vanhemmat ehkä toteuttavat haaveensa asua talvikaudet Slovakiassa. – Siellä on paljon sukulaisia, Brigita perustelee.
Lassi Lähteenmäki
Kompostiastia voi olla vaikka kannellinen
ämpäri, jonka voi kiinnittää keittiön
alakaapin oven sisäpuolelle.
Biojätteelle
OMA ASTIA KEITTIÖÖN
Ensi vuoden alusta alkaen kotitalousjätteestä pitää lajitella biojäte erikseen.
Velvoite koskee niitä Turun seudun taloyhtiöitä, joissa on asuntoja 20 tai
enemmän. Kaikki Vason kunnat ovat tässä mukana.
BIOKERÄILY
• Biojäte pitää erotella
muusta kotitalousjätteestä 1.1.2016 alkaen.
• Erottelu koskee taloyhtiöitä, joissa on asuntoja 20 tai
enemmän.
• Biojäte kerätään biojäteastiaan tai kompostoidaan omalla
tontilla.
• Hajuhaittojen ehkäisemiseksi biojäteastia on tyhjennettävä
usein.
• Biojätekeräys nostaa
jonkun verran jätehuoltokustannuksia.
• Biojätteen kompostoiminen
on työläämpää, mutta
edullisempaa.
• Biojätekeräilystä saat
lisätietoja Lounais-Suomen
Jätehuollosta.
Biojätteen erilliskeräyksen taustalla on EU:n
määräys, jonka mukaan kaatopaikalle ei saa
enää viedä maatuvaa jätettä. Hallitsemattomissa
olosuhteissa mätänevä biojäte synnyttää metaania, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta moninkertaisesti hiilidioksidiin nähden.
Biojätettä on kerätty erikseen jo monissa paikoissa ympäri Suomea. Uusi määräys koskettaa
51 prosenttia Turun seudun asukkaista.
Mitä se biojäte oikein on?
Biojäte on eloperäistä jätettä. Ruuan tähteet, vihannesten kuoret, talouspaperit, kahvinporot,
kahvinkeittimen paperisuodattimet, kalanperkeet, luut sekä kasvien osat ovat tyypillisimpiä
kotitaloudessa syntyviä biojätteitä.
Biojäteastiaan ei saa laittaa ruokaöljyä, nesteitä,
muovipusseja maitotölkkejä, lääkkeitä, purukumia eikä tuhkaa. Myös savipohjainen kissanhiekka pitää laittaa poltettavien jätteiden joukkoon, eikä biojäteastiaan.
Pussi, ämpäri vai mikä astiaksi?
Biojätteen erilliskeräily vaatii keittiössä oman
astian. Melkein kaikissa Vason asunnoissa on
roskiskaappi, johon mahtuu kaksi ämpäriä peräkkäin. Esimerkiksi toisen paikan voi pyhittää
biojätteelle.
Olisi hyvä, jos biojäteastia olisi kannellinen.
Näin hajuhaittoja ei synny, eivätkä itikat valtaa
keittiötä. Jos laitat biojäteastian pohjalle kosteutta imevää paperia (keittiöpaperia, munakenno silputtuna tai sanomalehteä), massa ei lähde
mätänemään eikä haisemaan.
Biojätettä voi kerätä myös paperipussiin tai biohajoavaan BioskaPlus-pussiin. Käytäntö opettaa, mikä keräilytapa kullekin parhaiten sopii.
Tärkeää on myös tyhjentää bioastia riittävän
usein.
Minne biojäte lopulta päätyy?
Erilliskerätty biojäte ei päädy kaatopaikan penkkaan. Biojäte on nykyisin arvostettua raakaainetta, joten sille löytyy jalostajia. LounaisSuomen Jätehuolto kilpailutti jalostajat ja voittajaksi nousi uusikaupunkilainen Biolinja Oy.
Biolinjaan tulevat biojätteet esikäsitellään ja
murskataan sekä hygienisoidaan lämmön avulla. Biokaasureaktorissa bakteerit tuottavat biojätteestä biokaasua ja jäljelle jää mädätysjäännöstä. Mädätysjäännös sisältää vettä ja pienen
määrän kiintoainetta. Vesi sisältää typpeä ja
se käytetään lähialueiden peltojen kasvuravinteena. Fosforia sisältävä kiintoaine käytetään
kasvuravinteena sekä pelloille että viherrakentamiseen.
Reaktorissa syntyneestä biokaasusta tuotetaan
sähköä ja lämpöä, jotka hyödynnetään lähellä
sijaitsevissa kalaviljelylaitoksessa ja kasvihuoneessa. Näin biojäte saadaan suljetun kierron
järjestelmällä uudestaan elintarvikkeiden alkutuotantoon.
Toinen vaihtoehto on kompostoida biojäte
oman kiinteistön kompostorissa. Tätä kautta
biojäte muuttuu mullaksi ja sitä voidaan käyttää
pihan istutuksissa ja kasvimaalla.
Lassi Lähteenmäki
11
Kompostori VAI biojätekeräily?
Monissa Turun seudun taloyhtiöissä
pohditaan parhaillaan, mikä olisi
kätevin ja edullisin tapa hoitaa biojätteet. Samaa pohditaan monessa
Vason kohteessa.
Biojätteen erilliskeräily alkaa Turun seudulla ensi
vuoden alusta. Jos taloyhtiössä on vähintään 20
asuntoa, on jokaisen asukkaan eroteltava biojäte
muusta jätteestä ja laitettava se biojäteastiaan tai
oman kiinteistön kompostoriin.
Vasossa on lukuisia kohteita, joissa oma väki
kompostoi eloperäiset jätteet ja homma toimii.
Sitten on sellaisia, joissa kompostoiminen on joskus aloitettu, mutta myöhemmin lopetettu, kun
homma ei toimi. Nyt on sopiva aika pohtia tilanne uudelleen.
Kompostoiminen vaatii
vastuuhenkilön
Tämä on nähty ja koettu monta kertaa. Kun
kompostorilla on nimetty hoitaja, homma yleensä toimii. Jos se on vähän niin kuin kaikkien hoidossa, syntyy ongelmia: kompostori täyttyy yli
äyräiden, se tiivistyy tai kuivuu, eikä kukaan viitsi
poimia sinne kuulumattomia aineita pois.
Kompostorin vastuuhenkilö ei ärjy eikä kiukustu, jos joku pudottaa tietämättään sinne vääriä
aineita. Vastuuhenkilö on pitkämielinen ja hän
hyväksyy sen, että kaikki asukkaat eivät ole kompostointitieteen tohtoreita.
Kokeillaanko kumpaakin?
Kumpi on edullisempi malli?
Biojätekeräilyn hintaa ei ole ihan helppo laskea.
Lounais-Suomen Jätehuolto sai kilpailutuksen
myötä biojätteelle edullisen jalostajan. Biojätteen
energiaksi ja lannoitteeksi muuttava Biolinja Oy
perii biojätteen vastaanotosta selvästi vähemmän, kuin mitä polttokelpoisen jätteen toimittamisesta pitää maksaa.
Biojätteen keräily nostaa tästä huolimatta melkein aina taloyhtiöiden jätemaksuja. Jätteenkuljetusyhtiöt laskuttavat asiakkaitaan tyhjennyskertojen mukaan ja biojätteessä näitä käyntejä
tulee enemmän. Kesällä biojäteastia pitää tyhjentää joka viikko ja talvella kaksi kertaa kuussa. Jos
biojäte kipataan syväkeräysastiaan, tyhjennysväli
voi olla tuplasti pidempi.
Yksi tapa voisi olla se, että jätteenkuljetusyhtiöltä tilataan biojäteastia ja sen lisäksi hommataan
pihan perälle kompostori. Tässä mallissa halukkaat kompostoivat ja muut tyhjentävät banaaninkuorikipponsa biojäteastiaan. Jos kompostoijia
on paljon, biojäteastian ei tarvitse olla kovin iso.
Esimerkiksi Lassila & Tikanojan hinnaston mukaan 240 litran astian tyhjennys maksaa suojapussin vaihtoineen ja jätemaksuineen noin 17
euroa kerralta. Biojäteastian tyhjennys maksaa
siis noin 800 euroa vuodessa.
Kokeiluvuoden jälkeen voi sitten pohtia asukaskokouksessa jatkotoimista: jatketaanko samaan
malliin, keskitytäänkö kompostoimaan vai siirrytäänkö kokonaan biojäteastian käyttäjiksi?
Jos biojäteastian käyttöönotto harventaa poltettavien jätteiden astian tyhjennysväliä, erotus jää
pienemmäksi. Jos jätekatos on niin pieni, että
jäteauto käy joka tapauksessa joka viikko, erotus
myös pienenee.
Kumpi malli tuoksuu enemmän?
Biojätteen keräily ei ole välttämättä herkkuhommaa kesähelteellä. Massa alkaa tuoksua nopeasti,
siksi jäteastiat pitää tyhjentää kesällä useasti.
Kompostorissa biojäte ei pääse tuoksahtelemaan,
jos astian tyhjennyksen jälkeen heittää kuiviketta päälle. Hyvin toimiva kompostori pitää myös
kärpäset ja muut ötökät loitolla.
Jos kompostori on liian kostea, palaminen muuttuu mätänemiseksi. Tällöin kompostorista saattaa tulla tuoksunsa perusteella kuin vanhan ajan
tunkio. Kehnoon kompostoriin voi lisäksi pesiytyä hiiriä tai rottia.
Kuka hoitaa homman?
Biojäteastian hankkiminen on Vasossa jokaisen
kohteen hoidettava erikseen. Yleensä isännöitsijä on tehnyt sopimuksen jätteenkuljetusyhtiön
kanssa ja sieltä saa vuokrattua sopivan pytyn
myös biojätteelle.
Vuoden alussa poistuu kaatopaikkajätteiden erilliskeräily, joten jäteastioiden määrä ei katoksessa
lisäänny. Yksi siis poistuu ja toinen tulee tilalle.
Jos kohteessa aloitetaan kompostoiminen, siitä
pitää tehdä ilmoitus viranomaisille. Kätevimmin
tämä käy Lounais-Suomen Jätehuollon nettisivujen www.lsjh.fi kautta. Näiltä sivuilta löytyy
paljon hyödyllisiä kompostointi- ja jätehuoltoohjeita.
Lassi Lähteenmäki
12
Kappakujan oman kompostorin mullalla ravittu
kasvipenkki tuotti tänä vuonna meheviä
päärynöitä ja rehevää kukkakasvustoa.
Kompostoiminen on helppo
tapa säästää rahaa
– Nyt se toimii, sanoo Kappakujan
asukastoimikuntaa vetävä Arvo
Malmi. Kompostoreja on kahdessa
paikassa ja niitä on riittävästi.
Vason Halisten Kappakuja on iso kohde. Rivitaloasuntoja on kaikkiaan 47. Suuruus näkyy
myös jätehuollossa. Katoksessa on rivi suuria
jäteastioita.
Ensi vuoden alussa aloitetaan yli 20 asunnon
kiinteistöissä eloperäisen jätteen erilliskeräily,
mutta tätä astiaa ei taida Kappakujan tontille
tulla. Kappakujan väki jatkaa kompostilinjalla.
Kompostoreja on oltava riittävästi
Kappakujalla on kompostoreja kahdessa paikassa ja kummassakin paikassa on oma hoitajansa.
Arvo hoitaa toista paikkaa. Molemmissa paikoissa on kolme eristettyä kompostoria ja lisäksi
laudasta tehty jälkikompostori. Kompostoreiden
määrää on viime vuosina lisätty. Arvo Malmin
mukaan tämä määrä on riittävä.
Kompostorit tyhjennetään jälkikompostiin keväällä tai syksyllä. Talvella kompostoreissa pitää
olla tilaa, sillä pakkasviikkojen aikana palaminen
keskeytyy, eikä kompostoitava aines painu kasaan niin kuin kesällä.
Hyvin palava kompostori ei haise
Kompostimassan pitää olla kosteaa, mutta ei liian
tiivistä tavaraa. Väliin pitää laittaa kuohkeuttajaa
eli esimerkiksi pihapensaista pätkittyä tikkua.
Kun kompostori on ilmava, massa kuumenee,
eikä mätäne.
Kun kaikki on kohdallaan, kompostori ei kerää
kärpäsiä tai muurahaisia eikä se haise. Hyvin
toimiva kompostori nostaa massan lämpötilan
niin ylös, että taudinaiheuttajat ja rikkaruohojen
siemenet kuolevat.
Arvo Malmin mukaan kompostoiminen on
helppoa hommaa. Hän kippaa oman kompostiastiansa kompostoriin muutaman kerran viikossa. Samalla tulee sekoitettua massaa ja tarkistettua, ettei pyttyyn ole heitetty sinne kuulumatonta
ainesta.
– Joskus sieltä löytyy muovisia kukkapurkkeja.
Muuten siellä on juuri sitä mitä pitääkin, Malmi
kehuu.
Syksyn tullen puista putoavia lehtiä kerätään
jälkikompostoriin pakkassuojaksi ja mullaksi
maatumaan.
Banaaninkuori vaihtuu
edullisesti multaan
Kappakujalla on sellainen periaate, että jokainen
saa noutaa valmista multaa oman pihan ehostamiseen ja kasvien ravitsemiseen. Multaa syntyy
paljon, joten sitä riittää halukkaille. Myös yhteisille alueille multaa kärrätään.
Arvo Malmi on jo vähän ehtinyt laskeskella
kompostoimisen rahallista hyötyä. Yksi hyöty
tulee siitä, että multaa ei tarvitse ostaa kaupasta.
Toinen tulee siitä, että eloperäistä jätettä ei
kuskata pois tontilta.
Malmin karkeiden laskelmien mukaan eloperäisen jätteen vastaanottohinta jätekeskuksessa on
yli sata euroa tonnilta. Tämän päälle tulee vielä
kuljetus. Kappakujan kokoisessa kohteessa tämä
tarkoittaa parin tuhannen euron kustannusta.
– Kompostori maksaa siis itsensä takaisin alle
vuodessa, arvioi Arvo Malmi.
Kappakujan kohteessa on kaikkiaan kuusi kompostoria ja kaksi jälkikompostoria. Tällä
kapasiteetilla asukkaiden kahvinpurut, kaalinpäät ja banaaninkuoret palavat tehokkaasti
ravinteikkaaksi mullaksi, esittelee asukastoimikunnan vetäjä Arvo Malmi.
Lassi Lähteenmäki
13
20-vuotias Kuuanpuisto sijaitsee
Raisionkaaren varrella lähellä
Raision tehtaita.
Asukastoimikunta
tuo päätösvaltaa
lähemmäs asukkaita
Asukastoimikunta luo kohteeseen yhteisöllisyyttä. Toimikunta järjestää
talkoita, juhlia ja tekee esityksiä hankinnoista. Mutta miksi joka toinen
Vason kohde on edelleen ilman asukastoimikuntaa?
Isännöitsijä Teppo Heinonen avaa oven Keonrinteen kerhohuoneeseen. Kahvinkeitintä Teppo ei
kuitenkaan lataa ihan täyteen, sillä hän aavistaa
laimeaa osallistumista Kuuanpuiston syksyn asukaskokoukseen.
Heinosen ennustus toteutuu. Aija Salerto astelee
kokoukseen, muita ei tule.
Kokous viedään läpi kahvikupin ääressä. Samalla
Salerto tulee valituksi Kuuanpuiston yhdyshenkilöksi. Koska Kuuanpuistossa ei ole asukastoimikuntaa, yhdyshenkilö edustaa kohdetta.
Salerto ottaa myös kohteen valvojan pestin sekä
Vaso-kokouksen edustajan paikan.
Hiljaisia kohteita on paljon
Teppo Heinosen isännöitävänä ovat Vason raisiolaiset ja naantalilaiset kohteet.
Alppi on huippukohde. Tässä Naantalin Palomäen laella olevassa 25 asunnon kerrostalokohteessa
oli asukaskokouksessa läsnä 20 asunnon edustajat
ja juttua riitti.
Sitten Heinonen listaa alueensa muita kohteita.
Noin puolet kohteista on ilman asukastoimikuntaa ja se näkyy selvästi myös osallistumisena asukaskokouksissa. Niitäkin kokouksia on ollut, että
paikalle ei ole tullut sitä ensimmäistäkään asukasta. Tilanne on samanlainen koko Vason alueella.
Yhteisöllisyyttä ja päätösvaltaa
– Sellaiset kohteet, joissa on paljon alkuperäisiä
asukkaita, ovat myös yleensä aktiivisia, pohtii Heinonen.
Aktiivinen asukastoimikunta on Heinosen mukaan yhteisöllisyyden vahvistaja. Toimikunnat
järjestävät talkoita, grilli-iltoja, pikkujoulujuhlia,
glögitilaisuuksia ja muita juhlia.
14
Asukastoimikunta on myös hyvä viestin tuoja, kun
asukaskokouksessa pohditaan kohteen kuntoa.
Asukastoimikunta voi tehdä myös pieniä hankintoja ja suunnitella esimerkiksi pihan istutuksia.
Toimikunta tekee ehdotuksia kohteen talousarvioon varsinkin silloin, kun virallinen asukaskokous
pidetään jo keväällä.
Teppo Heinonen arvelee, että asukastoimikunnan
roolia pidetään liian byrokraattisena. Toimikunta voi kuitenkin keskittyä yhteisiin tilaisuuksiin
ja kohteen ehostamiseen. – Valitukset voi ohjata
isännöitsijälle, Heinonen lisää.
Aija Salerto tietää, mistä Heinonen puhuu. Salerto
muutti Kuuanpuistoon kaksi vuotta sitten Raision
Uunilinnusta, jossa talkootyö on kunniassa ja asukastoimikunta toimii vireästi.
Kuuanpuisto on remppaa
odottavien joukossa
Asukaskokoukseen Salerto tuli kuulemaan, koska
remonttivasara alkaa paukkua Raisionkaaren varrella Kuuanpuistossa.
Isännöitsijä Heinonen sanoo, että 20 vuoden iän
täytti viime vuonna 15, tänä vuonna 10 ja ensi
vuonna 11 Vason kohdetta.
Remontti on juuri alkanut Waistenrivissä ja seuraavat kolme-neljä perusparannuskohdetta on
jo valittu. Loppuvuonna tarkastetaan vielä useita
20-vuotiaita kohteita ja tämän jälkeen päätetään,
missä järjestyksessä seuraavia remontteja tehdään
ja mikä on niiden laajuus.
– Akuutit ongelmat hoidetaan toki viipymättä,
lisää Heinonen.
Heinonen lupasi Kuuanpuistoon ainakin kattoremonttia, maalausta ja pensaiden hoitoa.
Lassi Lähteenmäki
Vuosi sitten Kuuanpuiston asukaskokouksessa oli
kaksi asukasta. Nyt Aija Salerto edusti yksin kohdetta. Kokousta johti isännöitsijä Teppo Heinonen.
Remontti
takana,
joulu saa
tulla
Isotaloon
Vason Isotalon kohteen 20-vuotisjuhlaa vietettiin kaksi vuotta sitten. Silloin remontista puhuttiin, nyt se on jo
sujuvasti takana.
Kylppäreiden muovimatto ei mahdottomia kestä.
Varsinkin lattiakaivon kohdalta se alkaa vuosikymmenten jälkeen helposti repsottaa.
Tämä on huomattu myös Pernossa sijaitsevassa
Vason Isotalon kohteessa. Tälle kesälle sijoitetussa
remontissa Isotalon kaikki 28 asuntoa käytiin läpi
ja kylpyhuoneisiin tehtiin iso remontti.
Jonkun verran kylpyhuoneista löytyi kosteusongelmaa, mikä venytti kuivausten takia vähän
aikatauluja. Sopivasti joulun alla marraskuussa työ
saatiin kuitenkin päätökseen.
Remontin myötä Isotalon kylpyhuoneisiin saatiin uusi ilme ja
lämmin lattia, esittelee kohteen asukas Ari Pikkarainen.
Lattiasta kattoon, seinästä seinään
Ei vielä perusparannusta
Isontalon kaksiossa asuva Ari Pikkarainen avaa
oven kylppäriin ja esittelee puoli vuotta kestäneen
remontin lopputulosta. Muovimatto on korvattu
tummalla laatalla. Laatan alla on lämmitysvastus,
mikä pitää pinnan lämpimänä ja rakenteen kuivana. Seinien kaakelit uusittiin myös. Katto on käsitelty ja uutta pintaa löytyy myös löylyhuoneesta.
Isotalon remonttia ei toteutettu perusparannuksena vaan jaksottaisen kunnossapidon remonttina.
Myöhemmin Isotalo voi toki päätyä perusparannukseen, kun aihetta ilmaantuu.
Ari Pikkaraisen lisäksi remontin hyvää jälkeä kehuu myös Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
– Isotalon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja aktiivisia tässä remontissa, Laaksonen sanoo.
Remontin rajaaminen vain kylpyhuoneisiin oli
Isotalon asukkaiden toive. Valtion korkotukilainan voi saada vain kerran perusparannukseen,
joten sen käyttöä pitää huolella miettiä.
Koko kesän kestänyt kylpyhuoneremontti ei aiheuttanut suuria asumisjärjestelyjä. Yhden tason
kaksioissa asuvat pääsivät remontin ajaksi väistöasuntoon. Kahden kerroksen asunnoissa remontti
ja asuminen saatiin järjestettyä ilman muuttoa.
Asukaskokouksia on pidetty usein ja asukkaat
ovat olleet ahkerasti mukana työmaakokouksissa.
Lassi Lähteenmäki
KUN NYKYAIKA KURISTI RAISIONLAHDEN JA PANSION
Raisionlahdelle 1940-luvulla laskeutuneet vesilinnut saivat äännellä ilman
kilpailevaa mekastusta. Rauhallinen
lahdenpoukama muuttui myöhemmin
liikenteen, teollisuuden ja asutuksen
solmukohdaksi. Metallin pauketta,
pakokaasun käryä ja uusia maisemaelementtejä tuli tilalle, mutta lintuja
lahdelta löytyy yhä.
Turkulaisen tietokirjailijan Mikko Laaksosen
kirjoittama Turun seutu kartoin -teos laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Kirjassa on esitelty Turun
seudun alueita niin, että vasemmalla on vanha
kartta ja aukeaman oikealla sivulla uusi kartta samasta paikasta.
Vanhat topografi- ja peruskartat ovat toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Uudet kartat perustuvat vuoden 2014 maastotietokantaan.
Turun keskusta oli ruutukaavaa, niin kuin nykyisinkin. Suuremmat muutokset ovat tapahtuneet Turun ympäristössä. Karttakirjan alareunassa on tärkeitä mainintoja siitä, mitä merkittävää
reilun puolen vuosisadan aikana on tällä alueella
tapahtunut.
Lähijuna sai loppua,
kun sitä alettiin tarvita
Karttoja vertailemalla tarkka katsoja tekee mielenkiintoisia havaintoja historian kulusta. Vuoden 1947 kartta Turun ja Raision rajoilta esittelee
rauhallisen maaseudun Raisionlahden ympärillä.
Karttaan on merkitty myös Turun ja Naantalin
välinen rautatie monine seisakkeineen. Silloin
junalla pääsi kätevästi Armonlaaksosta Turkuun
tai sitten välillä pääsi hyppäämään pois Raisiossa
Ihalan, Kerrolan tai Paikkarin seisakkeelta.
Sitten 50-luvun puolella tapahtui jotain kummallista. Nesteen jalostamoa alettiin rakentaa Raision
ja Naantalin rajalle. Muutakin teollisuutta alueelle
tuli, mutta silti toimiva lähijunaliikenne lopetettiin
ja kansa ahdettiin busseihin. Edes Pernon telakan
kymmenvuotinen rakentamisurakka 70-luvulla ei
herättänyt paikallisjunia uudelleen.
Toimiva lähijuna olisi varmasti nyt mainio lisäpalvelu esimerkiksi Vason Ihalan Siirintähden ja
Siirinkartanon sekä Pernon Isotalon ja Kartanonviheriön asukkaille.
Naantalin pikatien ja Nesteentien halkaisema Raisionlahti ei ole entisellään, mutta luontoa ei ole
kokonaan unohdettu. Alkuperäisrotuiset lampaat
elvyttävät nykyisin lahden rantojen vanhaa niittykasvustoa ja lahdelle rakennettu lintutorni on
luontoystävien suosiossa.
Paimiosta Paraisille
Turun kirjamessuilla lokakuussa julkistetun
Laaksosen kirjan perus- ja topografikartat kattavat Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision,
Ruskon, Paimion ja Paraisen ulottuen Luonnonmaalta Vistalle sekä Maskun kirkolta Paraisten
Malmille. Historiallisia Turun kaupunkikarttoja
kirjassa on vuodelta 1795 alkaen.
Kesäkuussa 1939 otettu ilmakuva esittelee Turun
keskustan sekä Vähä-Heikkilän, Nummen ja Raunistulan esikaupungit. Kirjan valokuvat ovat Turun museokeskuksen kokoelmasta.
Lassi Lähteenmäki
15
Tuntien kävelyn jälkeen
on mukava lepuuttaa
jäseniä lepotuolissa.
PUOLI
MAAILMAA
yhdessä päivässä
Maailmannäyttely rantautui tänä kesänä Eurooppaan. Meidän perheemme
sai tilaisuuden tutustua eri maiden loisteliaisiin paviljonkeihin, kun
vierailimme kesällä vaihto-oppilaamme kotiseudulla Milanossa.
Kahdeksan kuukautta yhtä hulinaa on takana.
Keväällä avattu Expo Milano sulki porttinsa
lokakuun lopussa. Ihmismassat eivät enää kulje
rautatieasemalta kymmenien porttien läpi 144
maan esittelyalueille. Näyttely jää kuitenkin monen muistoihin modernilla arkkitehtuurilla ja
tärkeällä teemalla.
pastaa, risottoa, pizzaa, meren herkkuja ja paljon
muuta oli tarjolla Italian ystäville.
Milanon messualue oli hulppea. Keskikäytävä oli
niin pitkä, että loppua ei näkynyt. Käytävän molemmin puolin oli muhkeita ja vaatimattomampia paviljonkeja. Suomea siellä ei näkynyt, eikä
muitakaan Pohjoismaita. Muu maailma säteili
sitäkin komeammin.
Messuilla taivaltaminen alkaa käydä voimille,
mutta vielä on nähtävä illan mainio valoshow
Belvedere in città. Tekojärven keskelle oli rakennettu puun näköinen luomus, joka räiskyi, paukkui ja ruiski vettä musiikin tahdissa. Yön pimeyteen ahtautunut yleisö oli haltioissaan esityksen
jälkeen.
Messuilla myytiin messupasseja, joihin sai leiman
jokaiselta paviljongilta. Tämä innosti ainakin
nuorta väkeä kiertämään maailmaa.
Afrikkalaisrumpuja, kansallisherkkuja
Heinäkuun liki 40 asteen helteessä messujen visiittipäivä oli samalla Kamerunin kansallispäivä.
Tämä näkyi ja kuului maan osastolla: taidokkaat
orkesterit esiintyivät ja moni vierailija pysähtyi
nauttimaan afrikkalaisesta rytmistä. Iltapäivällä
alkoi kuulua soittoa Vietnamin paviljongilta.
Messupaviljonkien sisällä maata esiteltiin multimediaesityksin, videoilla, valokuvilla ja elävällä
ohjelmalla. Suosituimmat kohteet erottuivat pitkillä jonoilla. Afrikan vaatimattomiin mutta lämminhenkisiin osastoihin pääsi suoraan sisälle.
Ravintopuoli oli messuilla hyvin hallussa. Expon
70 ravintolaa olivat paviljonkien sisätiloissa ja
eri maiden ruokakulttuurit tulivat hyvin esille.
Italian pitkässä ravintolatalossa jokainen maakunta valmisti omaa ruokansa omalla kojullaan:
16
Meidän perhe pysähtyi Etelä-Korean ravintolaan.
Aterian makumaailma oli uusi, samoin ruokailuvälineet. Ilman kommelluksia selvittiin sentään
tästä koitoksesta.
Globaali ravinto teemana
Slovenian osastolla Salla ja Maija pääs
ivät
virkistämään varpaitaan suolapedillä.
Expon teemana oli tänä vuonna ruoka ja sen
riittävyys maailman ihmisille. Teema innosti
esimerkiksi Afrikan köyhiä maita lähtemään
mukaan messuilla maataloustuotteita markkinoimaan. Myös Puola ja muut itäisen Euroopan
maat markkinoivat itseään ruoka edellä.
Ruoka puhutti myös messujen tapahtumissa. Dokumentaristi Maite Carpio oli huolissaan siitä,
että liian paljon ruokaa päätyy jätteeksi, eikä sitä
riitä kaikille. Italialaisen poliitikon Romano Prodin mielestä Afrikan maatalous tarvitsee taloudellista kehitystä taistelussa nälkää vastaan.
Messujen loppumetreillä pidettiin maailman
ruokapäivä, jossa puhuivat mm. YK:n pääsihteeri
Ban Ki-moon sekä Italian presidentti Sergio Mattarella.
Messujen portit on nyt suljettu, mutta toivottavasti globaali ruokakeskustelu maailmalla jatkuu.
Lassi Lähteenmäki
tutti
Puolan jättiläismäinen paviljonki muis
esittelevät
tuhansien omenalaatikoiden pinoa,
Salla ja Matias.
Aidan pellitys pidentää huoltoväliä
Vason kohteiden puuaitoja rakennetaan kestämään entistä kauemmin.
Vason toimiston väki ja yhteistyöelimen jäsenet tutustuivat uuteen
rakennustapaan Liedossa.
Liedon Hyvättyläntien varrella olevien Vason
kohteiden aitaremontti on hyvässä vauhdissa.
Lauta-aidan ylin lankku päällystetään pellillä, jotta
se kestäisi paremmin säitä.
Kun ylin lankku pinnoitetaan pellillä, vesi valuu
liukkaasti pois, eikä puu kastu. Pellin reuna on
käännetty viistosti ulospäin, jolloin vesi tippuu
maahan, eikä valu alapuolisiin lautoihin.
Yhteistoimintaelimen eli yten puheenjohtaja Esa
Kankaristo on pellittämiseen tyytyväinen. Samaa
mieltä oli moni muukin tutustumiskierrokseen
osallistunut vasolainen.
Kankaristo on vakuuttunut, että tällä menetelmällä
aidan huoltoväli pitenee, eikä kosteus jää muhimaan puun sisälle. Pellitetyn aidan tekeminen
on vähän työläämpää, mutta pitkässä juoksussa
säästöjä alkaa tulla.
Kankaristo uskoo, että pellitettyjä aitoja alkaa ilmestyä muihinkin Vason kohteisiin remonttien myötä.
Kreulankartanossa pellot jo laitettiin ylälankkujen
päälle.
Piikkiön tontti vaikutti hyvältä
Yten ja Vason toimiston kesäinen kierros kurvasi
myös Kaarinassa, jossa oli kunnostettu leikkikenttä.
Myös Kakolan uusi ravintola tuli tutuksi.
Piikkiössä ryhmä tutustui Vason uusimpaan kohteeseen, jonka rakentaminen alkaa myöhemmin
tänä vuonna. Piikkiön pienkerrostalokohde nousee
aivan keskustan tuntumaan.
– Tontti on avara ja kulkuyhteydet ovat hyvät,
kiittelee puheenjohtaja Esa Kankaristo.
Kankaristo uskoo uuden kohteen kiinnostavan
varsinkin ikäihmisiä.
Lassi Lähteenmäki
Uusi aita sai Liedossa kehuja vasolaisilta. Pelti ohjaa veden
pois ylälankulta. Hienosahattuihin vaakalautoihin maali tarttuu
hyvin. Lautojen höylätyistä reunoista kosteus haihtuu nopeasti.
Lahjakortti arvottiin
Alkuvuoden aikana pidetyissä asiakastilaisuuksissa saattoi osallistua
200 euron arvoisen lahjakortin
arvontaan. Sillä voi tehdä ostoksia
Paalupaikalla Vihanto Oy:n monipuolisessa kodin sähköllä toimivan
tarpeiston myymälässä. Kaupan
on elektroniikkaa, valkoista linjaa,
pölynimureita ym. ja valaisimia
hienoimpaan disainiin asti.
Vason hallituksen kokouksessa elokuussa suoritetun arvonnan voitti Sharifi Hemin (kuvassa kesk.).
Molemmat perheen vanhemmat olivat osallistuneet kisaan. Onnettaren suosiolla isän voittamaa
lahjakorttia tuli noutamaan koko perhe. Lahjakortin arvonnan voittajalle luovutti Vason asuntoneuvottelija Minna Salminen (oik.).
17
Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä.
YHTEISTYÖELIN
Toimikausi syksyn 2016
Vaso-kokoukseen asti
VARSINAISET JÄSENET
Esa Kankaristo, puheenjohtaja
Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio
[email protected]
Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
[email protected]
Yten puheenjohtaja Esa Kankariston kertomus Vaso-kokoukselle
Yhteistyöelimen (YTE) kertomus vuodelta 2015
Yte on kokoontunut viisi kertaa vuonna 2015 ja kokoontuu vielä kolme kertaa.
Yteen kuuluu Vaso-kokouksen valitsemana 16 varsinaista ja neljä varaedustajaa. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja sekä hallintopäällikkö ja
myös Vaso-kokouksen valitsema valvoja. Myös Vason hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksissa on mukana
13–16 henkilöä. Valitun Yte edustajan on ilmoitettava esteestään kokoukseen.
Mikäli hän ei ole antanut selvitystä kahteen poissaoloonsa peräkkäin, hänen
katsotaan eronneen Ytestä ja varajäsen astuu tilalle edustajaksi.
Yte käy tehtäväantonsa mukaisesti läpi kaikki
Vaso-asukkaiden kannalta tärkeät asiat.
Päätökset sellaisenaan voivat toimia ohjeena
esim. isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai
ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden tai asukkaiden toimintaa. Osa asioista voi
olla sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen tai hallituksen ottavan kantaa.
Ytessä on kolme toimikuntaa
• Työvaliokunta, toimii varsinaisen Yte-kokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja on
Yten puheenjohtaja.
• Vaso asumisen kehittämistyöryhmää vetää
Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm.
läpi kaikkien uusien vaso kohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi. On kokoontunut tänä vuonna kaksi kertaa.
Käsitellyt uusia kohteita mm. Unikko Mälikkälä
Turku, Pappilanmäki Piikkiö Kaarina. Muutamia mainitakseni.
• Inforyhmää vetäjänä Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävänä on toimittaa KotiVasolehteä kaksi kertaa vuodessa yhdessä ammattitoimittajan kanssa.
TVT-Vaso-kodinkonekilpailutuksen arvosteluraatiin valittiin Tapio Kaihtela, Irma Roto ja
Pekka Paatonen.
Ytestä on vuodenaikana eronnut muutama
edustaja ja varajäsenistä on tullut varsinaisia
edustajia eronneiden tilalle.
Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaiden yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on
linjannut, että jonkin muotoiselle yhteistyölle
olisi tarvetta.
18
Ulla Hurme
Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio
[email protected]
Tero Jokinen
Puutakuja 3 D 19, 20540 Turku
[email protected]
Tapio Kaihtela
Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku
[email protected]
Eija Kanninen
Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali
[email protected]
Pekka Kuivela
Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku
Päivi Laitinen
Linnavuorenkatu 14 C 12, 21100 Naantali
[email protected]
Yten puheenjohtajana katson että, Yte saa ja on
saanut kaikki haluamansa tiedot Vaso-toimistolta.
Juha Näkkilä
Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina
Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja katson, että Vaso toimii
asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti.
Ritva-Liisa Pihlainen
Kuohukuja 2 B 4, 20540 Turku
[email protected]
Kuten tämänkin kokouskutsusta käy ilmi. Vasokokous valitsee Yten puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan että erovuoroisten tilalle uudet
jäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä Yten
jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä Yten
kokouksissa. Yte ei kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka pitää
hoitaa isännöitsijän tai Vaso-toimiston kanssa.
Turussa 22. syyskuuta 2015
Esa Kankaristo
Vaso yhteistyöelimen Yten puheenjohtaja 2015
Tuomo Peltola
Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto
Ari Pikkarainen
Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku
[email protected]
Irma Roto
Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku
[email protected]
Erja Savola
Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku
Tiina Tång
Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku
Katja Virtanen
Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku
[email protected]
VARAJÄSENET
Seppo Selkälä
Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku
[email protected]
Sirkku Alin
Päivänkakkarankuja 5 C 17, 20740 Turku
[email protected]
Tellervo Ullakonoja
Myötäinen 9 A 2, 20900 Turku
[email protected]
Riitta Jokinen
Mattelmäenkatu 3 A 4, 20780 Kaarina HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT
JÄSENET
Sirkku Alin
Päivänkakkarankuja 5 C 17, 20740 Turku
[email protected]
Esa Kankaristo
Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio
[email protected]
VARAJÄSEN
Ulla Hurme
Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio
[email protected]
ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA V. 2015
Raimo Kurki
Soinistentie 26 D 9 21110 Naantali
[email protected]
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
19
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016
YLEISTÄ
Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,0 prosenttia
vuoden 2015 toisella neljänneksellä vuoden 2014
vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintaindeksin
vuosimuutos oli heinäkuussa –0,2 %. Tästä johtuen valtion aravalainojen vuosimaksu ei nouse ensi
vuonna.
Vuokrat nousivat koko maassa kuluvan vuoden
toisen neljänneksen loppuun mennessä keskimäärin 3,2 %. Turun seudulla vastaava nousu oli 2,9 %.
Vapaarahoitteisten vuokrien nousu koko maassa oli
keskimäärin 2,8 % ja Turun seudulla 2,5 %. Aravavuokra-asunnoissa vuokrien nousua oli sekä koko
maassa että Turun seudulla 3,6 %.
Vasossa keskimääräisen käyttövastikkeen kehityksen
historia on ollut 2,1 % vuonna 2014 ja tänä vuonna
2,9 %. Tilastoaineiston mukaan vuokrat ja kuluttajahintaindeksi nousivat samaa tahtia vuoden 2012
alkuun asti. Sen jälkeen inflaation vuosimuutos on
ollut vain vähän yli nollatason, kun keskeiset asumisen hintaan vaikuttavat tekijät ovat nostaneet mm.
vuokria noin kolmen prosenttiyksikön vuosivauhtia.
Vallitseva markkinatilanne vaikuttaa myös asoasuntojen kysyntään. Kansalaisten halu tehdä päätöksiä on heikko. Vaso-asuntojen kysynnässä ei
laskusuhdanne ole ollut asunto-osakkeiden kaupan
kaltaista. Samalla myös irtisanomisten määrä ja
asukkaiden vaihtuvuus on pysynyt alhaisena. Kysyntäodotukset vuodelle 2016 ovat myös yleisesti ottaen
vakaat. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä
myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta.
Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin 1.1.2016 keskimäärin 1,7 % korotus. Rahassa
keskimääräinen korotus on vuoden vaihteessa
0,18 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on
10,50 €/m2/kk.
Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin
asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön
hoidosta.
Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla
olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen
rakentamiseen ja perusparantamiseen otettujen
lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointija hallintokulut, varautuminen korjausvarauksella
jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön
tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten
kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys.
Vuoden 2016 alussa Vason omistuksessa on 2.564
huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan
alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai
paritalokohdetta. Vuoden 2016 alkaessa Vasolla on
käynnissä yksi uudishanke, 23 asunnon kerrostalo
Kaarinassa Piikkiön keskustassa.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun
kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on
27:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla
merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys.
Vason strategia 2015–2020 Elämäsi kokoisia koteja
-mukaan Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy –
Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiön
strategiaa päivitettiin vuoden 2015 alussa.
20
Yhteistyöelin Yte retkellä Kaarinassa.
YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
9 jäsentä, 3 varajäsentä
TOIMITUSJOHTAJA
Asuntopäällikkö ja
2 asuntoneuvottelijaa
Hallintopäällikkö ja
2 kirjanpitäjää
Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa.
Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille:
• Palvelualttius
• Asukasläheisyys
• Laadukkuus
• Kilpailukykyisyys
YHTIÖN ORGANISAATIO, HALLITUS
JA HENKILÖSTÖ
Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Vuoden 2016
alussa alkaa hallituksen uusi toimikausi. Hallituksen
päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen
jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta.
Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan
markkinoinnista, isännöinnistä, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluna hankitaan kiinteistönhoito sekä valtaosa
rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista.
Yhtiön henkilöstön vahvuus on vuoden alussa 12
henkilöä.
Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta
osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä.
Kiinteistöpäällikkö,
3 isännöitsijää ja
kiinteistöassistentti
TOIMITILAT
Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa
omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa,
osoitteessa Rauhankatu 4, Turku.
ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN
PÄÄTÖKSENTEKOON
Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on
sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä
ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi
asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan.
Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat
asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita.
Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla
asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä.
Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on
kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne
kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn
Vaso-kokouksessa valitaan kuusitoistahenkinen Yte,
joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja
käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään
edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus
ja valitaan valvoja. Vuoden mittaan esille tulevien
asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016
rauksella, ARAlta anottavalla perusparannuskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä suhdannepoliittisilla
avustuksilla.
Korjausvarauksen määrä on ensi vuoden talousarviossa samalla tasolla kuin vuonna 2015. Se on 0,60
€/m2/kk.
Yhteistyöelin Yte retkellä Kaarinassa.
ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien
asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa.
Vuosien 2014–2015 aikana siirryttiin uuteen asukashallinnon aikatauluun. Syksyn Vaso-kokous
pidetään aiempaa varhemmin johtuen vuoden
vaihteeseen aikaistuneesta käyttövastikkeiden
tarkistushetkestä. Lausunto koko Vason talousarviosta ja seuraavan vuoden suunnitelmista tulee
antaa syys-lokakuussa. Nyt Vaso-kokous pidettiin
22.9.2015. Kiinteistöissä kohteen omasta talousarviosta ym. asioista antaa lausunnon jatkossa yhä
useammin asukastoimikunta, joka onkin yhteishallintolaissa nimetty lausunnonantaja. Jo varhain
keväällä, talousarvion laadinnan alkuvaiheessa, on
isännöitsijä pyytänyt asukastoimikunnalta esitystä
seuraavana vuonna toteutettavista hankkeista.
MARKKINOINTI
Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon
asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa
poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen.
Netin kautta tapahtuva asumisoikeuksien markkinointi lisääntyy. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä
tärkeä markkinointikanava. Asunnon hakutoiminto
on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi.
Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko
aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan
sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi.
Lähinnä lähiöiden kaksikerroksisia rivitalo- ja
saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on
tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä
vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi.
KIINTEISTÖJEN ISÄNNÖINTI
Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat
isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden
kanssa kiinteistönhoidon.
tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat
osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan
päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen
haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on
ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä
tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien
ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko
Vason kattava talkootyövakuutus.
Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden
kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden
vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät
huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta.
KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMINEN JA
UUDISRAKENTAMINEN
Vuoden alussa on käynnissä yksi kerrostalotyömaa.
Vireillä on myös muutama muu hanke hyvin sijoittuville tonteille. ARAn hyväksymä lainavaraus on olemassa Turun kaupungin tarjoamalle tontille Kuninkojan kaupunginosaan paritalo-rivitalo kiinteistöön
ja kerrostaloa varten Kaarinan keskustaan. Strategian mukaisena tavoitteena on yhden tai kahden kiinteistön vuosituotanto. Viimeksi vahvistetussa Turun
asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2013 Vasolle kirjattiin osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on
taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Turun seudulle
laaditun alueellisen MAL-sopimuksen asunto- ja
maankäyttöosan valmistelussa on otettu huomioon
myös asumisoikeustuotannon jatkuminen.
Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden
aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 11 ja niissä 223
asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen
yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet
varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot.
Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva
20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi.
Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö
on ollut 10-vuotias.
Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme
käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia
remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Mikäli on tarvetta, korjaus toteutetaan perusparannukseksi luokiteltavana
laajana remonttina.
Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille
suunnattujen selvitysten ja kiinteistönhoidon kanssa
käytävien kehityskeskustelujen avulla.
Turussa Moisiossa sijaitsevassa Waistenrivi-kiinteistössä käynnistyi perusparannus kesällä 2015. Keittiö-, märkätila- ja pihaan kohdistuvien remonttien
lisäksi kiinteistöön toteutetaan maalämpö vanhan
öljylämmityksen pääasialliseksi korvaajaksi.
KIINTEISTÖNHOITO
Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti
vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat
Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä,
kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausva-
ASIAKKUUDEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN
Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on
järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 50M/10M/s perusnopeudella. Passiivitalo
Soinisissa nopeus kotiin päin on jopa 100M. Palvelun toimittaa vuoden 2018 helmikuun loppuun asti
voimassa olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden
on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan
lisänopeutta. Kaapelitv-palvelu sisältyy samaan sopimukseen.
Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla
asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona
Kymppihyvitys, jolla voi rahoittaa asuntoon tehtävää
remonttia tai uudistaa kodinkoneen. Sen rahallinen
arvo on 10 euroa asuntoneliötä kohden. Kymppihyvityksellä toteutettavasta toimenpiteestä pitää sopia
ensin isännöitsijän kanssa ja korvaus myönnetään
maksukuittia vastaan tai muulla isännöitsijän kanssa
sovitulla tavalla.
Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo yli 20
vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon liittyvä
remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu sovitaan
aina yksilöllisesti asukkaan kanssa.
Vason Vihreä Kortti on etukortti, johon liittyneissä
yrityksissä ja palvelupisteissä on mahdollista saada
Vason neuvottelemia kanta-asiakasetuja ja hyvää
palvelua. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja
toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa.
EDUNVALVONTA
Vaso on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n
(SAY), Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n ja
Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen.
YMPÄRISTÖASIOIDEN EDISTÄMINEN
Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla
passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde. Vuonna 2013 valmistunut Soininen oli merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan
suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella.
Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen
liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Alkavana sopimuskauden viimeisenä vuonna käynnistetään loppukiri.
Vuoden alussa loppuu kaatopaikkajätteen lajittelu.
Tilalle tulee yli 20 asunnon kiinteistöihin biojätteen
lajittelu ja pois kuljetus. Muutos tulee lisäämään
jätekustannuksia. Biojätteen keräys tullaan toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti yhteistyössä
asukashallinnon kanssa. Tavoitteena on myös lisätä
kompostointia.
Ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden
edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi –sivuilla.
21
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016
TIEDOTUS
Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujen sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan
jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivasolehdestä ilmestyy 21. vuosikerta. Kotivaso jaetaan
jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille.
Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme
tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset
ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset
asukkaat. Tieto on tasavertaisesti kaikkien saatavilla
netissä. Sähköpostiosoite [email protected] on käytössä
asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa.
TALOUS
Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun
perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut pysyvät
vuoden 2015 tasolla. Lainojen korot ovat myös alhaisella tasolla ja sen tilanteen uskotaan vielä jatkuvan. Vason kaikkien lainojen keskikorko on ensi
vuonna maaliskuun alussa 1,3 prosenttia. Vuoden
2016 alussa Vasolla on valtion ns. aravalainoja 73,7
milj. euroa ja rahalaitoksista otettuja korkotukilainoja 55,1 milj.euroa. Korkotukilainoihin kohdistuu
vuosina 2017–2019 yhteensä 6,0 milj.euron lyhennykset. Niihin varautumista varten nostettiin lyhennysvarauksen määrää 3 %:iin (v. 2015 2,5 %) alkuperäisestä lainapääomasta.
Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen
nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 77 €/MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 74 €/MWh.
Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l. Vesija jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös varauduttu.
Kuntakohtaisin hintamuutoksin, joissa on osin korotuksia: Turku 3,90 €, Kaarina 5,20 €, Lieto 6,20 € ja
Naantali 6,00 € ja Raisio 6,40 €/m3. Asukkailta perittävä vesiennakko pidetään Turussa ja Kaarinassa 0,50 €
ja korotetaan viidellä sentillä Raisiossa, Naantalissa ja
Liedossa hintaan 0,55 €/m2/kk. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden
on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki henkilökohtaisella
sähkösopimuksella Vason Vihreä Kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen.
Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu
on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan
ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten
nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan 5 % korotusta.
Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi
vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2015.
Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta
huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon 0,45–0,70 €/m2/kk
huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on
omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita,
jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen
muutoksina.
Asuntojen tyhjäkäyttöön varautuminen on kokonaan yhtiön keskushallinnon vastuulla. Kiinteistöjen
talousarviot laaditaan vuositasolla täydelle käyttöasteelle. Keskushallintoon on budjetoitu kiinteistöissä
mahdollisesti toteutuvan tyhjäkäytön aiheuttaman
tulojen vajauksen kattaminen.
Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin:
avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk. Hinnat
ovat edellisen vuoden mukaiset.
22
Valitettavan useassa kiinteistössä talous hoitokulujen kattamiseen on miinuksella. Syynä on joko vuosia jatkunut liian optimistinen hoitokulujen budjetointi tai yllätyksenä tulleet isot kiinteistökorjaukset.
Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen
kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön hoitokuluvaraus
on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän
verran.
Vastike
1.1.2016
sis.veden
€/jyv.m2/kk
Vastikkeen
muutos
1.1.2016
€/jyv.m2/kk
Kerttulanniitty
10,26
0,31
Aisarivi
10,50
0,17
Siirintähti
10,33
0,52
Uunilintu
10,11
0,18
Siirinkaari
10,58
0,23
Siirinkartano
10,37
0,22
Kuuanpuisto
10,14
0,24
Ukko-Kauris
10,89
0,27
Kuuanhovi
10,15
0,23
Markonpiha
10,55
0,32
Keonrinne
11,16
0,17
Jerenpiha
10,43
0,16
Raision Puisto I
10,62
0,29
Keskusrivi
10,70
0,25
Raision Puisto II
10,59
0,27
Keonraitti
11,42
0,22
Haikarinlinna
10,69
0,22
Orkonkatu 7
10,51
0,20
Tammistonpuisto
10,56
0,24
Keijulinna I ja II
10,43
0,20
Suopellonrivi
10,90
0,24
Sinipiianrivi
10,17
0,19
Tiroli
11,03
0,30
Iltarusko
11,39
0,20
Alppi
11,41
0,35
Kauppilanrinne
10,91
0,29
Soininen
10,76
0,26
Hovineito
10,04
0,29
Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen
sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden
käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti
samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja
mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut
on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa
suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet
korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen.
Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä
vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on
yleinen Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja
vuokrayhtiöissä.
Hovipoika
10,39
0,39
Hoviherra I
10,82
0,34
Hoviherra II
10,86
0,24
Hoviherra III
11,12
0,33
Beatankuja
10,87
0,62
Olavintytär
10,44
0,37
Vaakunarivi
10,10
0,12
Mattelmäenrinne
10,72
0,10
Kuninkaanlaakso
11,11
0,10
Ratsu
11,61
0,00
Verkamestari
10,91
0,24
Karakatu 3-4-5
10,32
0,29
Lankarivi
10,81
0,24
1.1.2016 voimaan tulevat käyttövastikekorotukset
ovat vaihteluvälillä 0,00–0,64 €/m2/kk.
Kototuomola
10,74
0,13
Huomioituna kaikki 106 kiinteistöä, tulee korotus
käyttövastikkeissa olemaan keskimäärin 0,18 €/m2/
kk. Korotus on keskimäärin 1,7 %. Ilman korotusta selviydytään 11 kiinteistössä. Muutosten jälkeen
1.1.2016 on keskivastike 10,50 €/m2/kk. Käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 9,35–12,32 €/m2/kk.
LIETO
Liedon Lehdokki
10,18
0,18
Liedon Lemmikki
10,17
0,09
Liedon Kaunokki
10,20
0,05
Metsola
11,49
0,00
Taatilankeidas
10,69
0,00
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden
kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa
pääomakulujen osuus 40,3 % (4,23 €/m2/kk), kiinteistöjen hoitokulut 47,6 % (5,00 €/m2/kk) sekä muut
erät ja varaukset 12,1 % (1,27 €/m2/kk). Vastaavasti
pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 21 %
ja lainojen lyhennyksiin 79 %. Vuoden 2016 lopussa
yhtiöllä on lainaa keskimäärin 689 € kutakin asuntoneliömetriä kohden.
Taatilankeidas II
10,36
0,15
Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,986 €/m2/kk. Sillä katetaan
keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä
pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys.
Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen nimellä varataan 0,60 €/m2/kk. Varaus tehdään kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin
suunniteltuihin korjauksiin kyseisessä kiinteistössä.
Korjausvarausta tullaan käyttämään ensi vuoden aikana vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen
kiinteistön varausta purkamalla.
Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta
onkin joissakin tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti. Vuoden 2016 käyttövastikkeita
on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden
yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen vaikuttaa kiinteistön
ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen
rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat
hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut,
joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on
mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään.
KÄYTTÖVASTIKKEET
2016
RAISIO
NAANTALI
KAARINA
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016
Vastike
1.1.2016
sis.veden
€/jyv.m2/kk
Vastikkeen
muutos
1.1.2016
€/jyv.m2/kk
Auringonpuisto
9,44
0,31
Lipunkantajanpuisto
9,63
0,15
Haritun Helmi
10,55
0,16
Puistokenttä
9,86
0,34
Haritun Hovi
10,67
0,05
Kielo
10,26
0,20
Päivänkakkara
10,55
0,11
Kurjenpolvi
10,16
0,22
Kissankello
10,68
0,19
9,92
0,09
Waistenrivi
10,03
0,00
Kukkamaaria
10,17
0,07
Kreulankartano
10,89
0,64
Myllymatinsato
10,03
0,13
Sinitaivas
10,37
0,00
Kappakuja
9,56
0,05
Metsärinne
9,87
0,05
Puutakuja I ja II
9,99
0,08
Puutakuja 3
9,76
0,05
Metsäniitty
9,70
0,11
Liikevaihto
Vastikkeet
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Liikevaihto yhteensä
Metsäkukka
9,89
0,11
Tavast.Mamselli
9,76
0,08
Rakennuttaminen omaan käyttöön
2 274,33
Kesäpouta
10,19
0,00
Muut kiinteistön tuotot
1 932,82
Pääskynpesä
10,86
0,23
Pyynpää
10,95
0,00
Pääskykallio I
10,12
0,17
Pääskykallio II
10,32
0,19
Suvipolku
10,44
0,09
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
9,71
0,07
10,62
0,11
Kartanonviheriö
9,35
0,00
Isotalo
9,98
0,06
Rauhankatu 8
12,32
0,36
Reelinkikatu 5
10,66
0,13
Ahterikatu 10
11,04
0,35
Rauninaukio
11,59
0,23
Ilkanterassi
11,59
0,17
Länsipuisto
11,10
0,28
Hirvilaakso
11,01
0,16
Kukolankaski
11,03
0,15
Kukoila
11,69
0,28
Myrskylä
9,92
0,05
Puhuri
9,81
0,11
Laitainen
10,25
0,00
Merituuli
9,93
0,15
Katavanranta
10,54
0,10
Liikevoitto (tappio)
Havulanrivi
10,20
0,20
Länsipirtti/Länsikivi
10,07
0,18
Ragnarinkivi
10,02
0,20
Ragnarinkaari
9,98
0,31
Paletti
9,98
0,36
Pastelli
10,27
0,18
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuoto muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Korkotuotot konsernilta
Muut korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Wetparkin Lehmus
11,39
0,05
Westparkin Honka
11,70
0,00
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Pihapolku
10,51
0,08
Kotimetsä
11,21
0,18
Kontio
10,08
0,14
Töpöhäntä
10,08
0,00
KÄYTTÖVASTIKKEET
2016
TURKU
Kankaristonrivi
Tavast.Emäntä
Viiripuisto
Yhteistyöelin Yte retkellä Kakolassa.
Lainojen lyhennykset
Lyhennykset ja lyhennysvaraukset
(tilinpäätöksessä poistot)
Muut kulut
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden huolto
Siivous
Lämmitys
Vesi- ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä
Luottotappiot
Muut kiinteistön kulut
Tilinpäätössiirrot
Korjausvaraus (asuintalovaraus)
Tuloverot
Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö
Tilikauden voitto (tappio)
Talousarvio
2016
Talousarvio
2015
Tilinpäätös
2014
20 696 385,03
94 507,00
1 060 637,12
21 851 529,15
20 442 239,83
29 452,00
1 061 025,80
21 532 717,63
19 044 712,02
592 183,73
1 112 976,44
20 749 872,19
–684 120,00
–131 898,00
–23 831,00
–839 849,00
–690 270,00
–132 784,00
–24 534,00
–847 588,00
–569 563,89
–110 808,22
–20 028,85
–700 400,96
–7 621 210,00
–6 737 516,85
–6 358 180,27
–40 354,49
–985 298,24
–189 250,00
–165 648,00
–2 693 980,00
–1 058 674,00
–387 153,00
–555 612,00
–160 498,30
–15 990,00
–629 315,92
–2 329 440,40
–643 688,20
–9 854 902,55
–77 422,13
–958 462,68
–182 430,00
–161 525,76
–2 676 013,08
–1 055 804,35
–385 939,20
–525 128,52
–160 189,03
–41 902,00
–582 388,35
–1 926 564,86
–861 715,00
–9 595 484,96
–116 560,00
–129 560,00
–243 623,73
–987 600,13
–181 826,91
–171 498,14
–2 220 260,01
–952 462,23
–333 336,08
–561 459,69
–144 937,74
–28 367,25
–563 618,70
–2 302 834,82
–761 662,47
–9 453 487,90
899,43
–96 363,64
3 419 007,60
4 222 567,82
4 146 546,00
95 000,00
93 000,00
–2 035 695,80
–1 940 695,80
–2 899 337,45
–2 806 137,45
119 953,85
1 151,20
28 996,29
26 025,00
–2 685 707,08
–2 509 580,74
1 478 311,80
1 416 430,37
1 636 965,26
–1 298 620,80
–1 298 624,28
–1 636 179,67
–179 691,00
0,00
–117 806,09
0,00
200,00
–785,59
0,00
23
Havainnekuva Pappilanahosta.
JOULUMIETTEITÄ
MARRASKUUSSA
Syysillan pimetessä, tähtitaivaan
säihkyessä mieli karkaa lapsuuteen,
aikaan joulun valkeuteen.
Kirpeässä pakkassäässä, talviaamun
hämärässä kuljen kohti tuttua koulua,
jossa valmistellaan joulua!
Uuttakin rakenteilla
On lukukausi loppumassa,
kuusijuhla alkamassa. Juhlasalin
hämärässä kuusi hohtaa pimeässä.
Pienet tontut piippalakit innokkaina
häärimässä.
On jo ehtinyt kulua kaksi vuotta siitä kun Vasossa vietettiin edellisen kerran tupaantuliaisia. Joulukuussa 2013 valmistui Kaarinaan rivitalo Ratsu. Uusin rakennustyömaa
on myös Kaarinassa, vanhan Piikkiön keskustassa osoitteessa Koroistenkuja 1.
Sitten Joosef, Maria ja joulun lapsi
sekä seimi tässä joulunäytelmässä,
joulujuhlan paras ässä.
Nelikerroksinen yhden rapun kerrostalo edistyy hyvää vauhtia. Perustustyöt on tehty ja väestönsuojan
rakentaminen sekä ensimmäisen kerroksen elementtien asennus oli käynnissä lokakuun lopulla.
Taloon tulee 23 asuntoa. Kirkollisen lähiympäristönsä johdosta kiinteistö sai nimekseen Pappilanaho.
Urakkasopimuksen mukainen valmistumisajankohta on ensi vuoden elokuun lopussa. Hankeen urakoitsijana on Peab Oy.
Asunnot ovat yksi–kaksi huonetta -tyyppisiä ja
pinta-alaltaan pieniä 42–56 neliötä. Kaikissa asunnoissa on varusteina mm. sauna, parvekelasitus ja
astianpesukone. Talon energialähde tulee olemaan
maalämpö.
Nää muistot säilyy sydämessä!
Ari Pikkarainen 2015
Asuntojen markkinointi alkoi lokakuussa. Pappilanahon käyttövastikkeeksi tulee 12,30 €/m2/kk sisältäen vesiennakon ja laajakaistan kuten Vason muissakin kohteissa.
Vason toimiston aukiolo Joulun aikaan
Toimisto on suljettuna jouluviikolla torstaista alkaen 24.–25.12.
Uudenvuoden aattona torstaina 31.12. toimisto suljetaan klo 13.00.
Loppiaisena keskiviikkona 6.1.2016 toimisto on suljettuna.
Muina päivinä toimisto palvelee talviaikataulujen mukaisesti:
• ma klo 9.00–17.00
• ti–to klo 9.00–16.00
• pe klo 9.00–15.00
Vason toimiston väki toivottaa asukkaillemme
iloista lähestyvää joulun aikaa ja Joulurauhaa!
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Syksy 2015
Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy
Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Eija Kanninen, Erja Savola ja Irma Roto
sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki. Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]