Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
Syksy 2014
Turku 29.10.2014
Strategia edellyttää tontteja keskustasta
Yhtiömme hallitus päivittää Vason strategiaa. Strategiassa on jo
vanhastaan todettu uudisrakentamiseen tarvittavien tonttien hyvä
sijainti. Nyt voimakas aso-kysyntä on ikääntyvien suunnalta. Perheasuntojen tarjontaa kaupunkien kehäalueilla on Vasolla riittävästi.
Klassikkotapauksessa Vaso-asuntoon muuttava 55+ vuotias seniori
kierrättää perilliselleen ison lukaalinsa laitakaupungilla, vapauttaa rahaa omaan käyttöön, muuttaa keskustan palvelujen ääreen ja
on valmiiksi hoivapalvelujen tavoitettavissa, kun niitä myöhemmin
tarvitaan.
Tähän tuotantoon soveltuvia ARA-hintaisia tontteja saadaan vain, jos
Vason omistajakunnat niitä yhtiölle järjestävät.
Pitkään puhuttu perusparannus
Perusparannus on käynnissä joulukuussa vuonna 1991 valmistuneessa Kreulankartanossa. Pilottihanke vaati pitkän valmistelun.
Tehtäviä töitäkin piti rajata. Asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt uudistetaan. Remonttia tehdään talojen julkisivuissa ja tontilla. Loppuhinta oli pidettävä kurissa.
Remontin kokonaisarvo on 700 000 euroa. Se katetaan perusparannuslainalla, valtion suhdanneavustuksella, Vason keskushallinnon
lainalla ja kohteen omalla käyttövastikkeissa kerätyllä korjausvarauksella.
Korjausvaraus kattaa vajaan 10 % kustannuksista. Sen verran kiinteistön asukkaat yli kaksikymmenvuotisen historian ajalta osallistuivat talojen kulumisen ja uudistamisen kustannuksiin. Onko se
riittävästi? Oikein lienee, että talojen ikääntymisen kustannuksiin
osallistuvat asukkaat kaikkina kiinteistön elinkaaren aikoina.
Korjausvaraus kasvaa
Vason hallituksen lokakuun puolivälissä päättämässä ensi vuoden
talousarviossa on kerättävä korjausvaraus kasvanut merkittävästi.
Tällä hetkellä kuukausittain käyttövastikkeisiin sisältyvä 0,40 euroa
nousee 0,60 euroon neliötä kohti.
Korjausvaraus on kirjanpidossa korvamerkitty jokaiselle Vason kiinteistölle. Kertynyt määrä kerrotaan kohteen tilinpäätöksen jälkilaskelmassa. Vanhimmissa kiinteistöissä ei varausta paljoa alkuvuosina kerätty. 2000-luvun puolella summaa on kasvatettu vähitellen.
Kreulankartanon perusparannus on ensimmäinen, jossa varausta
puretaan remontin rahoittamiseen. Tällä hetkellä Vason taseessa
on noin viiden miljoonan euron arvosta kohdekohtaisia korjausvarauksia. Mikäli koko yhtiön talous kehittyy talousarvion mukaisesti,
korjausvarausten määrä lisääntyy vuosittain noin 1,3 milj.eurolla.
Kertyvää varausta käytetään huomattavien jaksottaisen kunnossapidon ja perusparannusten laajuisten töiden rahoittamiseen. Niiden
määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina. Nuoremmista kohteista
kertyvää varausta lainataan korollisesti vanhempiin kohteisiin, joista
raha palautuu nuorempien tarpeisiin.
Kymppihyvitys uudistuu
Kymmenen vuotta voimassa olleen aso-sopimuksen edun arvo nousee ensi vuonna ja on 10 euroa asunnon neliölle. Samalla säännöt
sen käytöstä muuttuvat. Raha tulee käyttää asuntoon tehtävään
remonttiin tai kiinteän kalusteen tai kodinkoneen hankintaan. Sama
sääntö on ollut jo vuosia Vason 20-vuotisedussa.
Asukas voi ajoittaa kanta-asiakasetuja kiinteistön isompiin jaksottaisen kunnossapidon remontteihin. Siinä yhteydessä näillä määrävuosisedulla voi toteuttaa asuntoon jotain extraa, johon yhtiön
remontti ei yllä.
Asukasdemokratia uudessa kuosissa
Keväällä uudistettu Vason asukasdemokratia on täydessä toiminnassa. Kohteiden asukaskokouksia pidetään keväällä ja syksyllä.
Nyt asukastoimikunta on useimmiten lausunnonantaja seuraavan
vuoden budjetista ja käyttövastikkeista.
Uusi Yte tarttui vallankahvaan heti syyskuisen Vaso-kokouksen jälkeen. Samoin asukastoimikunnat vaihtuvat heti kohteen asukaskokouksen jälkeen. Valitut uudet ihmiset pääsevät heti toteuttamaan
ajatuksiaan. Enää ei tarvitse odotella toimettomana loppuvuoden
kulumista.
Uusi aikataulu ja toimintapa eivät ole vaikuttaneet esimerkiksi kohteista tulevien budjettilausuntojen määrään tai sisältöön. Läheskään kaikista ei lausuntoa tule. Muutosesityksiä tuli tänä syksynä
muutamasta, kuten aikaisempinakin vuosina.
Oma isännöinti kaikissa kiinteistöissä
Vason toiminta tai kiinteistökanta ei laajene ensi vuonna. Yhtiön
hallinto sen sijaan kasvaa kun ostopalveluna hoidettu noin 40 %
kiinteistöjen isännöinnistä siirtyy oman organisaation tehtäväksi.
Ratkaisun perustelu on tasalaatuisempi isännöinti ja kiinteistöjen
täsmällisempi johtaminen. Jatkossa jokaisessa Vason kiinteistössä
asukkaiden vaihtuessa tehtävät muuttotarkastukset, kiinteistöhuollon järjestelyt, remontit ja yhteydenpito asukkaisiin tapahtuu yhtiön
omalla henkilökunnalla. Parempaan palveluun tähtäävä muutos
pystytään toteuttamaan myös asumiskustannuksia korottamatta.
Pekka Peltomäki
toimitusjohtaja
2
Tässä lehdessä:
Keskustelemalla päästään
pulmista 3
Pitkä kesä kasvatti Remzin
ruusuille kolmannet kukat
4
Kuulutus! Annatko äänesi ja
kasvosi Vaso-asian edustajaksi?
4
Maistuisiko sparris?
5
Olisipa ollut Vaso-koteja
jo 70-luvulla
5
Remppaa ja asumista
samaan aikaan
6
Kymppihyvitys muuttuu
7
Oma isännöinti laajenee
7
Vihreä kortti -etu
7
Vason asunnoilla ei
mitään hätää
8
Hallitse värejä,
leikittele tekstiileillä
9
Sulanderin asuntopulmat
lämmittävät isänpäivänä
9
Vesiennakkoa voi korottaa
10
Teemu Tulonen voitti
iPad Airin
10
Yhteisöllisyys ennen kaikkea
11
Vason Yhteistyöelimen
Yten kertomus 2014
12
Esa Kankaristo (keskellä) johtaa nyt Vason yhteistyöelintä.
Yten puheenjohtajuudesta luopui Tapio Kaihtela (oikealla).
Keskustelemalla
päästään pulmista
Vason yhteistyöelimen eli Yten uusi puheenjohtaja Esa Kankaristo luottaa
keskustelun ja kanssakäymisen voimaan. Kun epäkohtia tulee, niistä pitää
keskustella. Tätä kautta asiat voidaan ratkaista parhain päin.
Raisiolainen Esa Kankaristo valittiin syksyn
Vaso-kokouksessa Yte:n puheenjohtajaksi yksimielisesti. Paikka vapautui, kun Tapio Kaihtela
ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden.
van vesihöyryn tiivistymisen ja suunnittelemattomien lämpötilamuutosten sekä -erojen johdosta.
Esa Kankaristo on ollut Ytessä pari vuotta. Kotikulmillaan Vason Uunilinnussa hän on toiminut
asukastoimikunnan puheenjohtajana vuosikymmenen ajan. Uunilinnussa asukkaat tuntevat toisensa hyvin ja yhteistä tekemistä on paljon. Pihaalueet hoidetaan porukalla ja pientä remonttiakin
tehdään. Pihan grilli kuumenee kesäisin useasti.
Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kertoi Vasokokouksessa yhtiön siirtyvän vuoden vaihteessa
kaikissa kohteissa omaan isännöintiin. Tämän
takia toimiston henkilökunta kasvaa kahdella
12 henkeen.
Henkilökohtainen kanssakäyminen on Esa Kankariston mukaan yksi keino asumisviihtyvyyden
ylläpitämiseen. Nykyisin tämä on vähentynyt,
kun ihmiset kuluttavat entistä enemmän aikaa
netissä.
Yhteistyöelin12
Yten tehtävänä on välittää asukkaiden tuntoja ja
ajaa asukkaiden etua. Syksyn Vaso-kokouksessa
useissa puheenvuoroissa esiin noussut kesän kuumuus tulee Kankariston mukaan myös esille Ytessä. Heinäkuun pitkä hellejakso nosti asuntojen
sisälämpötilat korkeiksi myös Vason asunnoissa.
Toimintasuunnitelma ja
talousarvio 2015
13
Vaso-kokouksessa muutamat edustajat toivoivat
asuntoihin ilmalämpöpumppuja, joilla voisi
hellelämpöjä leikata.
Käyttövastikkeen rakenne
17
Barcelona on balsamia
taloista kiinnostuneille
18
Asukaskokousten väljennys
toi enemmän aikaa jutella
19
Kilpailu!20
Vaso-video YouTubessa 20
Vasossa ollaan sitä mieltä, että niihin liittyy
monia hankaluuksia. Viranomaisten näkemys
on, että jos sellainen laitetaan yhteen asuntoon,
pitää laite asentaa myös yhteneväisesti kaikkiin
kuten parvekelasituksen suhteen on nykyään.
Ilmalämpöpumppuun sisältyy myös rakennusteknisiä ongelmia. Talojen rakenteissa ei ole varauduttu niiden käyttöön. Seurauksena saattaa
olla vakavia ongelmia seinärakenteessa tapahtu-
Kohteet omaan isännöintiin
Vuoden alussa käyttövastikkeet nousevat keskimäärin 2,9 prosenttia. Neliötä kohden vastike
liikkuu välillä 9,13–11,96 euroa. Korotusten taustalla ovat mm. vesi- ja jätevesimaksujen, jätetaksojen, kiinteistöveron, vakuutusten ja lähes kaikkien muidenkin hoitokulujen nousu.
Käyttövastike nousee myös sen takia, että kiinteistöjen hoitokulujen kattaminen on ollut monissa kohteissa pitkään miinuksella. – Nyt tätä
alijäämää kiritään umpeen, sanoo Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen.
Vason asuntojen käyttöaste on noin 95 prosenttia.
Ensi vuoden alusta asuntojen tyhjäkäynti siirtyy kokonaan Vason keskushallinnon vastuulle.
Aiemmin myös kiinteistöt ovat ottaneet osavastuun ensimmäisen kolmen prosentin verran tyhjistä asunnoista.
Kreulankartanossa on alkanut 700 000 euron
perusparannushanke. Remonttia suunnitellaan
myös Isotaloon, Puistokenttään, Waistenriviin ja
Auringonpuistoon.
Tänä vuonna Vasossa ei valmistu uusia kohteita.
Uutta rakentamista kartoitetaan tai suunnitellaan
Turussa Kuninkojalle, Raisioon ja Piikkiöön.
Lassi Lähteenmäki
3
Tuoksua, väriä ja näköä. Kukkivat
ruusut saavat Remzi Gozanin hyvälle tuulelle.
Pitkä kesä kasvatti
Remzin ruusuille kolmannet kukat
Kolea kesäkuu oli helppo unohtaa,
kun sai nauttia pitkästä ja lämpimästä loppukesästä. Helteisen heinäkuun jälkeen lämpöä riitti lokakuun puolelle ja siitähän vasolaisten
pihakasvit nauttivat.
Remzi Gozanin lempipaikka on omalla terassilla. Kosovolaissyntyinen mies tykkää kukista
ja hän osaa niitä myös hoitaa. Vielä syyskuussa
pihan kukkaloisto oli komea, lokakuun puolella
koleus himmensi näkymää, mutta vain vähän.
Syksyisellä pihalla punaiset, valkoiset ja keltaiset
ruusut kukkivat jo kolmatta kertaa tänä kesänä. Normaalisti ruusu antaa kahdet kukat, nyt
lämmin syksy palkitsi hoitajaansa kolmannen
kerran.
Vason Katariinanlaakson asunnon piha osuu
sopivasti suoraan etelään. Aurinkoa ja lämpöä
riittää keväästä syksyyn. Kauniisti reunustettu
piha on täynnä kukkia: ruusuja, daalioita ja reunalla vielä yksivuotisia kukkia. Kukkamaan keskellä on nurmikaistale, joka päättyy kukkivaan
pihaporttiin.
Kahvia ja leikkauksia
Remzi Gozani saa kukat kukkimaan ahkeralla
huolenpidolla. Kun kukka alkaa lakastua, on
aika leikata ruusut. Oikein tehty toimenpide
tuottaa uuden kukkaloiston. Myös daaliat kukkivat Kissankellonkadun varren pihassa useampaan kertaan kesässä.
Remzin vaalima kukkaloisto kerää katseita ja
moni tulee ihastelemaan sitä lähempääkin. Syysilloiksi hän asensi kukkien keskelle lamput.
Syksyn rutiineihin kuuluu daaliasipuleiden
nosto ja vienti kellariin. Daaliamaasta Remzi
siirtää mullat ruusujen tyvelle. Suojaksi tulee
vielä puun ja pensaiden lehtiä. Ilman tätä työtä
Remzin käyttämät ruusulajikkeet eivät selviäisi
pakkastalven yli.
Keväällä Remzi ravitsee multaa kahvinpurulla,
jota hän kerää pitkin vuotta kahvinkeittimestä.
Sitten hän lisää multaan ainetta, jota hän ei halua paljastaa.
Kukkiva piha on terapiaa
Remzi Gozanin äiti oli Kosovossa innokas puutarhuri. Kun työn saaminen Suomessa osoittautui Remzille melkein mahdottomaksi, hänkin
innostui kukista.
– Nyt aika kuluu hyvin ja kukkia on mukava katsella, palkallista työtä edelleen haikaileva Remzi
sanoo.
Remzin suomalainen vaimo on töissä ja Remzi
hoitaa kukkien lisäksi perheen lapsia päivisin.
Lassi Lähteenmäki
Kuulutus: Annatko äänesi ja kasvosi Vaso-asian edustajaksi?
4
Meillä Vasossa tulee useasti esiin tilanne, jolloin
tarvitaan asukas, joka voisi kertoa kokemuksistaan Vason asukkaana.
Vastaava tilanne on kun Vaso tekee markkinointityötä. Silloinkin tarvitaan hyvällä asenteella varustettuja aivan tavallisia vasolaisia.
Tilanne tulee eteen kun median edustaja tekee
juttua aso-asumisesta ja Vasosta. Silloin toimittaja monasti haluaa juttuunsa myös asukkaiden
mielipiteitä.
Tarjoamastasi panoksesta saat yksilöllisen korvauksen, esimerkiksi lahjakortin teatteriin.
Kun olet halukas olemaan avuksi tällaisissa
tilanteissa, voit ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Laita silloin viestin
aiheeksi ”Avuksi viestintään” ja kerro nimesi,
kotiosoitteesi/Vason kiinteistö ja puhelinnumero.
Päätoimittaja
Maistuisiko sparris?
Tämän syksyn Turun kirjamessuilla oli draaman, historian, rakkausvärssyjen, filosofian ja
politiikan lisäksi tarjolla jotain hyödyllistäkin.
Näköispainos vuoden 1910 keittokirjasta on oiva
opas ja se löytäköön paikkansa myös vasolaisten
kodeissa.
Vaatimattomille kodeille suunnattu keittokirja ei
heittäydy pelkästään vellien hämmentämiseen.
Makeille herkuille on raivattu tilaa monta sivua
ja ykkösluokan lihalle löytyy monta reseptiä.
1910-luvulla emännillä oli aikaa viipyä keittiössä ja piioistakin oli apua perheen ravitsemisessa.
Esimerkiksi makkaraa tehdään tässä kirjassa monella tavalla. Puolivalmiste taitaa olla sana, joka
keksittiin vasta kauan tämän kirjan julkaisun
jälkeen.
Kirjan sanasto saa hymyn huulille. Voisulan
kanssa tarjoillaan sparrista, rabarberistä tehdään
vanukasta ja lampaan rintalihasta valmistetaan
dillilihaa. Kirjasta löytyy myös ohjeet lihapalleroille, vatkulille ja kokkareille. Äkäkastike on se
tuttu munalla ryyditetty valkokastike.
Huomattavaa on myös se, että kirjolohelle ei
löydy tässä opuksessa ensimmäistäkään ohjetta.
Sen sijaan hauki, siika, silli, silakka, made, ahven,
turska ja kampela muuntuvan maittaviksi herkuiksi.
Joulun lähestyessä lienee paikallaan esitellä vasolaisille lipeäkalan ohje vuosimallia 1910.
Kala (kapaturska tai -sei) nuijitaan hyvin ja leikataan kappaleisiin. Ne pannaan likoamaan viideksi päiväksi ja riivitään sitten astiaan vuorotellen
kalkin kanssa. Sooda liuotetaan vähässä kuumassa vedessä ja liemeen lisätään sen jälkeen kylmää
vettä. Sitä myöten kuin kala paisuu, lisätään vettä. Kun palaset ovat täysin paisuneet, pannaan
ne kylmään veteen, jota tulee vaihtaa joka päivä.
Keitettäessä pitää lipeäkala panna suolaiseen
veteen ja saapi hiljakseen kiehua pehmeäksi. Livekala tarjotaan perunoitten ja maitokastikkeen
kanssa.
Lassi Lähteenmäki
Ennen Vasoa Pirjo Lampi ehti perehtyä
asumisen iloihin ja murheisiin oman
taloyhtiönsä hallituksessa Uittamolla.
Olisipa ollut Vaso-koteja jo
70-luvulla
Asumisoikeusasunto sopii muuttuviin tilanteisiin. Sellaiseen kotiin olisi Pirjo
Lampikin tarttunut, jos niitä olisi ollut ensikodin hankinnan aikaan tarjolla
70-luvulla. Nyt Pirjo katselee Vason elämää hallituksen jäsenen roolissa.
Asuntomarkkinat ja elämäntilanteet muuttuvat
kaiken aikaa. Asumisoikeus tuntuu taipuvan
käänteisiin mainiosti.
Pirjo Lampi muistelee 70-lukua. Silloin asuntolainan korko kipusi reilusti yli kymmenen prosentin. Ensiasunnon ostajalle asunnon hinta ja
korkea korko oli aika paha yhdistelmä.
– Asumisoikeudessa ensiasuntoon pääsee kiinni
huomattavasti edullisemmin, Pirjo Lampi sanoo.
Näinä aikoina esimerkiksi omakotitaloa on vaikea myydä ja hinta saattaa jäädä onnettoman
pieneksi. Asumisoikeusasunnosta luopuminen
on vaivatonta ja omansa saa aina pois. – Lisäksi
Vason asukkaalla on vaikutusvaltaa omaan asumiseen, Lampi sanoo.
– Senioreille asumisoikeus sopii erinomaisesti.
Uusia rakennuspaikkoja valittaessa tulisikin
katsoa, että läheltä löytyy terveyspalveluja, hän
jatkaa.
Ensimmäistä kauttaan Vason hallituksessa istuva Pirjo Lampi on tyytyväinen yhtiön tapaan
päättää asioista. Ilmapiiri on mainio, asiat valmistellaan hyvin eikä poliittisia riitoja ole esiintynyt.
Pirjo Lampi pitää arvossaan sitä, että politiikassa kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan ja asiat
käsitellään asioina.
Keittokirjat ja muut vanhat kirjat löytyivät
Turusta näköispainoksina Jon Hällströmin
isännöimältä Salakirjat-kustantamon osastolta.
Asumisoikeutta pitäisi Pirjo Lammen mukaan
markkinoida enemmän. – Vason asunnot ovat
laadukkaita ja vastike on kilpailukykyinen.
Syöpänäytteiden tutkija innostui
politiikasta
Pirjo Lampi ehti toimia liki neljä vuosikymmentä laboratoriohoitajana TYKSissä. Lampi
erikoistui syöpänäytteiden tutkimiseen toimien
sytologisten näytteiden esitarkastajana. Tätä
erikoisalaa hän myös opetti luennoitsijana Turun ammattikorkeakoulussa ja päivittäiseen
toimenkuvaan kuului opiskelijoitten käytännön
harjoittelun ohjaaminen.
– Opettaminen tuo vaihtelua työpäivään ja innostuva opiskelija palkitsee opettajan.
Pirjo Lampi ei oikeastaan ehtinyt edes asettautua eläkeläiseksi, kun uusi haaste kutsui.
Hän lähti tavoittelemaan paikkaa Turun kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten listalta.
Ensikertalainen pääsi komeasti läpi ja samalla
hänelle avautui paikka mm. Turun sosiaali- ja
terveyslautakunnassa.
Pirjo Lampi on useasti ihmetellyt, miksi kaupungilla ei ole riittävästi hoitopaikkoja vanhuksille kun samaan aikaan rahaa valuu siirtoviivemaksuihin. Hoitoketju ei toimi. Kun vanhuksia
makuutetaan sopivan paikan puutteessa erikoissairaanhoidossa, hoito tulee kalliiksi.
Lampi uskoo poliittisen kulttuurin muuttuvan
Turussa. – Me uudet valtuutetut vaadimme perusteluja ja selvityksiä virkamiehiltä. Vanhoihin
kaavoihin emme kangistu.
Lassi Lähteenmäki
5
a
t
is
m
u
s
a
ja
a
a
p
p
m
e
R
samaan aikaan
Remontin jälki on hyvä, arvioi Kreulankartanon
perusparannuksen asukkaiden edustaja Vesa
Mustikkamaa.
Kreulankartanon
pilottikohteessa
Suomen ensimmäistä asumisoikeuskohteen perusparannushanketta
Halisten Kreulankartanossa on suunniteltu pitkään. Töiden rytmittäminen
on tärkeää, sillä Kreulankartanossa eletään remontin keskellä.
Kylpyhuone ja keittiö kohteina
Suomen ensimmäinen laatuaan
Ennen remonttia Vaso teki Halisten Kreulankartanon 20 asunnon rivitalokohteessa kuntoarvion ja kyseli asukkailta korjaustoiveita. Eniten
haluttiin uudistuksia keittiöön.
Asumisoikeus rantautui Suomeen 90-luvun alussa. Ensimmäisten joukossa syntyi myös VarsinaisSuomen Asumisoikeus Oy. Vuonna 1991 valmistunut Kreulankartano Halisten Kuohukujan
varrella on Vason ensimmäinen kohde ja se joutui
myös ensimmäisenä perusparannuskohteeksi.
Kreulankartanon remontti on samalla Suomen
ensimmäinen asumisoikeuskohteen perusparannushanke.
– Asukkailla on myös ollut mahdollisuus valita
keittiön materiaaleja ja tilata lisätöitä urakoitsijalta,
sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
Syksyllä alkaneessa perusparannuksessa keittiön
kaapit, tasot ja välikaakelit uusitaan ja seinät maalataan. Keittiökoneita uusitaan tarpeen mukaan.
Kylppärin puolella lattiat sekä seinät laatoitetaan
ja lauteet sekä saunan ovi uusitaan. Märkätilojen
kosteussuojaus tulee samalla tehtyä nykyvaatimusten mukaisesti.
Asuntojen ilmanvaihtoa parannetaan uusimalla
liesituuletin. Uusi moottori sijoitetaan putken
päähän katolle.
Kesällä jo ehdittiin maalata varastoja ja harventaa
pihan puustoa. Jätepisteitä kunnostetaan ja pihan
asfalttia uusitaan talven jälkeen.
Jo vuosi sitten Kreulankartanon talojen energiatehokkuutta parannettiin puhaltamalla vintille
lisää villaa. Eristyksen energiahyöty selviää
tarkemmin ensi talven aikana.
6
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
myönsi remonttiin korkotukilainaa sekä tänä
vuonna mahdollisena olevaa suhdannepoliittista
käynnistysavustusta. Koko remontti maksaa noin
700 000 euroa ja käynnistysavustuksen osuus siitä on noin 10 prosenttia. Samaa kokoluokkaa on
kohteesta vuosien mittaan kerätty korjausvaraus,
joka käytetään kokonaan. Loppuosa rahoituksesta
tulee Vason keskushallinnonlainana kohteelle.
Yhden asunnon remontti kestää noin neljä viikkoa.
Kerralla remontoidaan kaksi asuntoa.
Kreulankartanon keittiöissä vaihdetaan kaapit, tasot,
välikaakelit ja liesituuletin. Työn touhussa on
Antti Jalava.
Asukkaiden kanssa on sovittu, että remontin kustannusten korotus huomioidaan käyttövastikkeissa kun remontti on valmis. Siihen palataan aikaisintaan ensi kesänä.
Jokainen Vason kiinteistö on yksilöllinen. Kaikkiin vanhimpiinkaan ei ole tarpeen tehdä näin
raskasta korjausta. Suunnitelmia tehdään ja toteutetaan kiinteistökohtaisesti.
Lassi Lähteenmäki
Keittiön käryt saavat nyt kyytiä. Uusi liesituulettimen
koneisto viedään katon päälle, jolloin teho paranee.
KYMPPIHYVITYS
MUUTTUU
Kympin etu kun
kymmenen vuotta
on täynnä
Ensi vuoden alusta nykyinen 4,50 euroa
asunnon neliömetriä kohti nousee täyteen
kymmeneen euroon. Sen saa kun on asunut samassa asunnossa täydet kymmenen
vuotta. Aiemmin summan on voinut saada
rahana hyvityksenä vastikkeesta, mutta ensi
vuonna luvattu summa pitää käyttää asuntoon liittyvään remonttiin tai hankintaan.
Hankinta voi olla vaikkapa uusi liesi tai seinien maalausta. Hyvin organisoiden saattaa
onnistua järjestämään molemmat.
Oma isännöinti laajenee
Vaso laajentaa omaa isännöintiä ensi vuoden
alussa kattamaan kaikki kiinteistöt. Tämä tietää
henkilökunnan lisääntymistä kahdella henkilöllä ja joidenkin tehtävien uudelleenorganisointia. – Lisää tekemistä siirtyy meille Rauhankadulle niin hallinnollisessa kuin teknisessä
isännöinnissä ja kirjanpidossa, kertoo Vason
kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.
– Kerromme ennen vuoden vaihdetta uuden
isännöitsijän nimen, jos muutos tulee. Teknisen isännöitsijämme palkkaus on vielä kesken,
mutta hän aloittaa kyllä hyvissä ajoin harjoittelemaan, kertoo kiinteistöpäällikkö Laaksonen.
– Keskitämme muuttotarkastukset tekniselle
isännöitsijälle, jolloin varmistetaan tasapuolinen palvelu kaikille muuttajille.
Kiinteistössä tapahtuva isännöinti siirtyy Vason
toimistolle tammikuun alussa. Vanha isännöitsijä V-S Isännöintitalo Oy tekee vielä alkuvuodesta kiinteistöjen tilinpäätökset tältä vuodelta.
Oman isännöinnin laajentumisella Vaso tavoittelee tasalaatuisempaa lopputulosta kiinteistönpidossa. Kun talot ikääntyvät, on remonttien ja
muiden toimenpiteiden tapahduttava oikeaan
aikaan. Viivästynyt korjaus tietää aina lisäkustannuksia.
Muutos tietää myös isännöitsijän vaihdoksia
kiinteistöihin. Samalle henkilölle tulee työkentäksi alueellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Etu kaksikymmentä vuotta samassa asunnossa asuneelle säilyy 25 eurona neliötä
kohti. Sen käytössä on sama sääntö kuin
kymppiedussakin. Eli rahan voi käyttää
asuntoon kiinnittyen.
Kun kyseiset tasavuodet ovat kohdallasi
täyttyneet ja tiedät melko tarkkaan mitä haluat, ota yhteyttä isännöitsijääsi. Hän osaa
kertoa toimintatavat, joilla toiveesi saadaan
toteutumaan.
Vasolla on keskitetty kodinkoneiden hankinta kilpailutettuun hintaan. Vastaavalla
tavalla on tarjolla remontointiliikkeitä, joilta
voi tilata remonttia ja saa edukseen myös verotuksessa kotitalousvähennyksen. Jos tarve
on materiaalina tapeteista ja maaleista, voi
käyttää hyväksi Vason Vihreä kortti -kumppanuusyritystä.
Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen (vas.) keskittyy jatkossa laajemmin Vason kiinteistöjohtamiseen ja
myös isännöitsijänä toiminut kirjanpitäjä Annamaija Vuorio laajentuvaan taloushallintoon.
e
l
a
20%
* Ei koske Louis Poulsen, Secto Design tai joulutuotteita.
Kampanja voimassa 14.12.2014 saakka.
VASON VIHREÄLLÄ KORTILLA KAIKISTA*
NORMAALIHINTAISISTA
VALAISIMISTA
PAALUPAIKKA
Satakunnantie 102, TURKU
Valaistus puh. 5151 560
7
Vason asunnoilla
ei mitään hätää!
Puretuista ja hylätyistä taloista kirjoja tehnyt Rauno Lahtinen
ei kutsuisi puskutraktoria Vason talojen nurkille. Keskeisille
paikoille hyvin tehdyt talot pitävät arvonsa.
Talojen arvostus kulkee Suomessa tietyn syklin
mukaan. Vanhaa ja omaa aikaa arvostetaan,
mutta edellisen sukupolven tekemille taloille ei
yleensä pisteitä anneta.
Esimerkiksi 50-luvulla koristeelliset talot koettiin rumiksi ja niitä purettiin. Nyt puolestaan
jugend on kovassa arvossa ja 50-luvun talot
ovat nousussa.
– Seuraavaksi alkaa arvo nousta 60- ja 70-lukujen taloissa, ennustaa Turun yliopiston dosentti
ja tietokirjailija Rauno Lahtinen.
Edellisen sukupolven talot nähdään usein huonokuntoisina, mutta sitä vanhempia taloja on jo
ehditty perusparantaa. Remontin jälkeen talo
nuortuu ja modernisoituu selkeästi.
Rauno Lahtinen löytää suomalaisesta rakennuskulttuurista muitakin mielenkiintoisia ilmiöitä. Ensin kaupat siirtyivät keskustoista tyhjien
peltojen keskelle supermarketeiksi. Sitten näiden ympärille alkoi nousta asuinrakennuksia.
Lähtevätkö kaupat uudelleen karkuun ahtaudesta? Se jää nähtäväksi.
Paikka ja rakennustapa tärkeitä
Vason vanhimmat talot ovat 20-vuotiaita eli sillä rajalla, jolloin Lahtisen mainitseman syklin
mukaan arvostus alkaa laskea.
Vason asunnoilla ei kumminkaan ole Lahtisen
mukaan hätää pitkään aikaan. Kaikki Vason
asunnot ovat nykyaikaisia taloja. Vanhenevan
talon arvostus pysyy hyvällä tasolla, jos ne on
rakennettu hyvin ja rakennuspaikka on keskei-
8
Tietokirjailija Rauno Lahtinen on erikoistunut Turun rakennushistoriaan. Turun kirjamessuilla hän
pääsi samalle penkille Anu Salmisen ja Juhani Tammisen kanssa.
nen. – Esimerkiksi tiili kestää julkisivussa vuosikymmeniä, sanoo Lahtinen.
Suurin osa Vason asunnoista on tiilipintaisia ja
rakennuspaikkaa arvioidaan Vasossa aina hyvin
huolellisesti.
Puutaloista vankilan kautta
KOP-kolmioon
Turun historiaa ja ympäristöhistoriaa työkseen
tutkiva Rauno Lahtinen on päästänyt käsistään
jo monta rakennushistoriaan liittyvää kirjaa.
Vanhojen rakennusten purkuvimma alkoi Turussa 1950-luvulla ja se jatkui 80-luvulle asti.
Mitä tuli tuhottua peruuttamattomasti, sen
Lahtisen kirjat esittelevät. Sarjan kirjat ovat olleet niin suosittuja, että niistä on otettu uusintapainoksia.
Purkuvimmasta huolimatta Turku on edelleen
Suomen edustavimpia puutalokaupunkeja.
Ruissalon huviloita ja eri kaupunginosien puutaloalueita Lahtinen esittelee kirjoissaan.
Elokuussa Rauno Lahtinen julkaisi kirjan
Kakolasta. Syyskuun lopulla ilmestynyt kirja
esittelee koko Turun historian esihistorialliselta
ajalta nykypäivään asti.
Parhaillaan Lahtinen viimeistelee kirjaa yhdestä
Turun puhutuimmasta modernin ajan talosta,
KOP-kolmiosta. Ensin sen nähtiin modernisoivan mainiosti torin ympäristöä, sitten sitä
alettiin haukkua Turun rumimmaksi taloksi.
Nyt 50-vuotias KOP-kolmio hyväksytään osana
torin kaupunkinäkymää.
Lassi Lähteenmäki
Hallitse värejä,
leikittele tekstiileillä
Mitä pienempi tila on, sitä tärkeämpi on luoda yhtenäinen värimaailma.
Näin pohtii turkulainen sisustusarkkitehti Assi Sandelin.
Sisustusarkkitehti Assi Sandelin tietää, että tapettikaupassa on vaikea pitää pää kylmänä ja jalat
maassa. Värejä, kuvioita ja räiskettä on vaikka
kuinka paljon.
Taitettu valkoinen on rauhallinen ja lämmin, puhdas valkoinen on usein kova ja kolea. Kun taittamaton valkoinen valaistaan sinisävyisellä ledillä,
ollaan jo jääkaappitunnelmassa.
Sandelinin mukaan on kuitenkin tärkeää pitää
kodin värimaailma hallittuna ja yhtenäisenä. Jos
haluaa leikitellä väreillä, sen voi tehdä tyynyillä,
verhoilla tai matoilla. Tekstiili on helppo vaihtaa,
mutta seinätapetin uusiminen vaatii enemmän
työtä.
Assi Sandelin ei kovin mielellään lähde ehdottelemaan, miten koti pitäisi sisustaa. – Katson kyllä
väripaletin, jäsentelen tilat ja pohdin kalusteiden
paikat.
Aika moni haluaa tapetoida yhden sivun värikkäällä tehostetapetilla. – Jos tila on pieni, voimakas tehostetapetti voi kaatua päälle, Sandelin varoittaa.
Varsinkin silloin, kun haluaa ripustaa seinälle
paljon tauluja ja muita esineitä, on tapetin oltava
hillitty.
Yhtenäisyyttä syntyy Sandelinin mukaan myös
siitä, että lattiat on märkätiloja lukuun ottamatta
tehty samasta materiaalista.
Valkoista on joka lähtöön
Kirkkojen ja muiden julkisten tilojen
sisustuksiin erikoistunut Assi Sandelin asuu
syntymäkodissaan Turussa. Kodin jokaisella
esineellä on oma tarinansa.
Valkoinen tuntuu olevan edelleen muotiväri ja se
heijastuu lukuisissa uusissa kodeissa ja sisustuslehdissä. – Valkoinen on värinä sopivan neutraali,
mutta se paranee, kun sitä taitetaan harmaalla sävyllä, Sandelin opastaa.
Sandelinin mukaan kodista tulee koti, kun asukkaan oma mielipide näkyy sisustuksessa. – Huonekalukaupasta kotiin kiikutettu kalustus on
helposti persoonaton, suvulta saatu puupintainen
pöytä tuo kotiin syvyyttä ja lämpöä.
Valon väri unohtuu helposti
Harva tulee ajatelleeksi, että kodin valaistuksen
lämpöarvo vaikuttaa tunnelmaan ja yhtenäisyyteen. Led-valoja on pidetty turhan kylminä, mutta
nyt valikoimassa on useampia sävyjä.
Vanha kunnon hehkulamppu on värilämmöltään
2700 kelviniä, päivänvalo on 5000 kelvinin tietämillä. Sandelin suosittelee kotiympäristöön 3000
kelviniä.
Kodissa on paljon erilaisia valaisimia ja Sandelinin mielestä olisi tärkeää, että lamppujen värilämpö olisi mahdollisimman yhtenäinen. Eriväriset
lamput tuovat turhaa kirjavuutta kotiin.
Lassi Lähteenmäki
Sulanderin asuntopulmat
lämmittävät isänpäivänä
Moni isä tekee kirjahyllyynsä tilaa näin
isänpäivän alla. Jos hyvin käy, lahjapaketista löytyy Markku Heikkilän tuorein Uutissi Turust -kirja.
Koskinen Raunistulasta on taas mokaillut, Ekonomi Karlssonilla on jotain mielessä. Lisäksi Markku
Heikkilän luonnonkihara kynä tulkitsee Turun ja
maailman politiikkaa.
Uutissi Turust -kirja on valmis ja nyt
Markku Heikkilä ehtii keskittyä
Haagassa kartanon lämmityspuuhiin.
Uutissi Turust -kirjassa on pidempi tarina Sulanderin Saulista. Hän eli ylpeänä poikamiehenä jo
kolmannessa polvessa, kunnes kävi hassusti. Sauli
sinetöi ystävyytensä Railin kanssa kiinnittämällä yhteisen munalukon Teatterisillan kaiteeseen.
Munalukon avaimen sijasta Aurajokeen lensikin
vahingossa Saulin kodin ura-avain. Saulin oli pakko muuttaa Railin kaksioon ja alkavan yhteiselämän käänteitä selvitellään Uutissi Turust -kirjassa.
Uusimmassa kirjassa esitellään myös vuorineuvos Armas Puolimatkan vaiheita, Marlin kuplivaa
historiaa, Victor Westerholmin taiteilijaelämää ja
Turun roolia Krimin sodassa.
Juhlavuosi tulossa
Uutissi Turust -tarinoita on kuultu radioaalloilla
jo kauan. Nyt niitä voi bongata myös twitterissä.
Parhaita paloja sisältävä vuosikirja täyttää vuoden
päästä 20 vuotta. Parhaimmillaan kirjasta tehtiin
13 000 kappaleen painos. Vieläkin kirjan ostajia on
yli 5 000.
Myynnissä on tapahtunut muutoksia. Kun Heikkilä alkuvuosina signeerasi myyntikirjoja, ostaja oli
yleensä Heikkilän fanin puoliso. – Nyt fani onkin
ostajan isoisä, Haagan kartanon isäntä naurahtaa.
Lassi Lähteenmäki
9
VESIENNAKKOA VOI KOROTTAA
jos iso veden lisälasku harmittaa
Vasossa veden kulutuksen ennakkomaksu peritään asunnon jyvitettyjen
neliöiden mukaan. Menettely ei aina sovi monijäsenisille perheille. Asunnon
neliöthän eivät vettä käytä vaan asukkaat.
Valtakunnallinen energia-asiantuntija Motiva Oy
kertoo normaalin vedenkulutuksen vaihteluväliksi 90–270 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.
Veden vuorokausikulutuksen keskiarvo on 155
litraa ja kansallinen tavoitetaso 130 litraa henkilöä
kohden.
Jos luku on Motivan antamissa lukemissa, ei ihmeteltävää ole. Toki kulutusta kannattaa aina tarkkailla ja pyrkiä pienempään.
Lisää vesiennakkoa
Koko Vason keskikulutus on vaihdellut viime vuosien aikana 120–125 l/hlö/vrk. Kiinteistökohtaisia
eroja on. Enemmän vettä kulutetaan kiinteistöissä,
joissa ei ole asuntokohtaista veden mittausta ja sen
laskutusta.
Jos haluat välttyä jatkuvilta suurilta lisälaskuilta,
voit pyytää Vasoa lisäämään käyttövastikkeeseen
vesiennakkoa. Nyt ennakko on pääsääntöisesti
0,50 €/jyv.m2/kk. Ensi vuoden alusta ennakko on
Naantalissa, Raisiossa ja Liedossa 0,55 €/jyv.m2/kk
ja Naantalissa Soinisissa 0,50 €.
Vesimittarin luennan jälkeen täsmätään peritty
vesiennakko todelliseen kulutukseen kaksi kertaa
vuodessa. Naantalissa tämä tapahtuu neljä kertaa,
koska siellä laskutetaan myös sähkö Vason kautta.
Ennakkoa voidaan korottaa haluamallasi rahamäärällä. Ota yhteyttä [email protected] tai soita
Vason vastikevalvontaan puh. (02) 274 7026.
Toistuva suuri lisälasku harmittaa ja epäilyttää.
Laskusta näkyy jaksolla kulutettu vesimäärä kuutiolitroina so. tuhansina litroina. Kun tämän jakaa
laskun jakson päivien lukumäärällä ja perheen
henkilömäärällä, saa tulokseksi vuorokausikulutuksen jokaista perheenjäsentä kohden.
Veden hinta vaihtelee kunnittain
Turun seudulla on tehty isoja ratkaisuja veden
hankintaan ja jäteveden käsittelyyn. Niiden vaikutukset veden ja jäteveden hintaan vaihtelevat
kunnittain.
Kylmävesikuution hinta 2014 (sis. jätevesimaksu)
Turku
Kaarina
Naantali
Lieto
Raisio
3,53 €
4,91 €
5,60 €
5,86 €
6,14 €
Kuntakohtaiset hintaerot ovat prosenteissa huomattavat. Tähän asiaan on Vasossa pyritty varautumaan
ensi vuonna eriyttämällä ennakkomaksu kuntakohtaiseksi. Kuntien ensi vuonna perittäviksi tulevat
lopulliset hinnat ratkeavat vasta vuoden lopulla valtuustoissa.
Onnea!
Teemu Tulonen voitti iPad Airin
Vason markkinoinnin vetonaulana oli talven ja kevään aikana Applen iPad Air!
Arvontalipukkeen pääsi kirjoittamaan viikonloppuisin asuntoesittelyissä ja
muissa vastaavissa markkinointitilaisuuksissa. Lipukkeita kertyi vajaa pahvilaatikollinen. Arvonta suoritettiin toukokuussa Vason hallituksen kokouksen
yhteydessä. Uurnasta nousi naantalilaisen Teemu Tulosen arpa.
Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran luovuttaessa
Teemulle lähes 500 euron arvoista iPad Air! tuli
ilmi, että hän oli lähtenyt perheineen talvella pidettyyn Vason asuntoesittelyyn osittain tarjolla
olevan palkinnon takia. – Vaimo ei täyttänyt
arvontalappua, koska hänellä jo on tabletti ja
hän ei oikein usko tällaisiin arvontoihin.Minulle
tämä laite tuli tarpeeseen, totesi Teemu Tulonen
palkintoa vastaan ottaessaan.
10
Teemulla on jo tiedossa miten uusi iPad tulee
hänelle käyttöön. – Sähköposteja ja muita perinteisiä asioita sillä hoidetaan. Reissussa se tulee toimimaan navigaattorina ja matkateeveenä.
Muutakin käyttöä sille varmasti löytyy, totesi
Teemu Tulonen uuden äly-laitteen omistajana.
Tässä iPadin tarinassa on vielä toinenkin positiivinen juttu. Voittajaperhe muutti kesällä Vason
asuntoon.
s
y
y
s
i
l
l
ö
s
i
e
t
Yh
ENNEN KAIKKEA
Liedossa sijaitseva VASO-kohde Taatilankeidas 2 on jo päässyt nuorukaisen
ikään, sillä takana vuosia kohteella on kaksitoista, pian jo kolmetoista. Koko
olemassaolonsa ajan kohteen asukastoiminta ja asukastoimikuntatoiminta
on ollut vilkasta, säännöllistä ja kantaaottavaa. Asukkaiden aktiivisen
kantaaottavuuden ja toiminnan avulla Taatilankeidas 2:n hoitokulut on saatu
asettumaan hyvin maltilliselle tasolle ja asukkaiden yhteistoiminta on
vilkasta ja säännöllistä. Elo Taatilankeidas 2:ssa on sen verran auvoisaa,
että kesän päättymisen kunniaksi oli aika juhlia.
Taatilankeidas II
Tyyppi: Paritalo
Valmistunut: 2002
Käyttövastike m2: 9,00 €
Asuntomäärä: 12
Osoite: Karvalankuja 3, 21420 Lieto
Liedon keskustan eteläpuolella on Karvalan
ja Taatilan nimellä tunnettu pientaloalue.
Ajurintien ja Karvalankujan kulmassa
kallion takana on Taatilankeidas II.
Kohteessa on kuusi paritaloa. Talojen
rakennustyyli ja asuntojen pohjaratkaisut
ovat molemmissa Vason Taatilankeitaissa
samanlaiset. Arkkitehti on tehnyt asuntojen
pohjaratkaisut sellaisiksi, ettei niistä löydy
hukkaneliöitä. Kiinteistö sijaitsee lounaissuomalaisessa maalaismaisemassa. Samalla
on tarjolla lähietäisyydellä Liedon kunnan
keskustan kaikki palvelut sekä myös hyvät
liikenneyhteydet. Kohteen käyttövastike
sisältää vesiennakkomaksun, laajakaistayhteyden sekä autopaikan.
Kun kohde vuonna 2012 vietti kymmenvuotissynttäreitään, päätti asukastoimikunta, että
täysiä vuosia juhlitaan Oolannin Piknikin muodossa. Normaalissa vuodenkierrossa lietolaiskohteessa pidetään ainakin yhdet talkoot, joita
on ollut ryydittämässä esimerkiksi parkkipaikalle asennettu pomppulinna tai lapsille pihalla
järjestetty poniajelu. Joulujuhlia ollaan vietetty
Nautelankosken museossa, teatterivierailuilla
sekä Zoolandia-visiitein. Mitä taas tulee kymmenvuotis-piknikkiin, oli se sen verran onnistunut koitos, että kuluvan vuoden keväällä asukastoimikunta päätti että ”otetaan uusiksi”.
Osoituksena kohteen asukkaiden yhteisöllisyydestä matkalle ilmoittautui lopulta 22 taatilankeidaslaista. Kohteessa on 12 asuntoa, ja kun
lähtijöitä oli kahdeksasta asunnosta, voidaan
todeta että suosio ylitti jopa pohjaodotukset. Kohteen varoilla kustannettuun pakettiin
kuului meriaamiainen matkaan lähdettäessä
MS Amorellalla, kokoustila koko menomatkan,
Viking buffet -ruokailu MS Viking Gracella
paluumatkalla sekä hytti matkatavaroille.
Jos ei mitään järjestetä, ei myöskään mitään
yleensä saa. Se työ, mikä matkan järjestämi-
seksi tehtiin, oli hyvin pieni satsaus kun miettii
mitä kaikkea matkan välityksellä saavutettiin.
Matkan aikana oli hieno havaita miten kohteen
asukkaat rupattelivat luontevasti niitä näitä, kävivät heläyttämässä muutamat Karaoke-soinnit,
tanssahtelivat, pelasivat bingoa, saunoivat, herkuttelivat, rentoutuivat ja mahtavaa oli seurata kun kohteen juniori-ikäiset bailasivat Ville
Vikingin opastuksella.
Me suomalaiset olemme edelleen aika sisäänpäin
kääntynyttä kansaa ja ei ole ollenkaan tavatonta,
että rivi- ja kerrostaloasukkaiden välille syntyy
välillä pientä jännitettä. Tuollaisen jännitteen
syntymistä voi myös helposti ennaltaehkäistä.
Asukastoimikuntien rooli asukkaiden yhteisöllisyyden rakentajana on hyvin keskeinen. Asukastoimikunnat eivät ole sitä varten että niiden
kokouksissa mollataan kohteen asukkaiden touhuja vaan niiden yksi merkittävimmistä toimenkuvista on toimia siten että asukkaat viihtyvät
ja tuntevat olonsa ja asumisensa kotoisaksi ja
hyväksytyksi. Taatilankeidas kakkosen malli on
yksi monista mutta silti sellainen jota voi suositella muillekin Vaso-kohteille.
Juha Heikkilä, Taatilankeidas 2
Asukastoimikunnan puheenjohtaja
11
Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä.
YHTEISTYÖELIN
Toimikausi syksyn 2015
Vaso-kokoukseen asti
VARSINAISET JÄSENET
Esa Kankaristo, puheenjohtaja
Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio
[email protected]
Vason Yhteistyöelimen Yten
kertomus vuodelta 2014
Yte on kokoontunut kuusi kertaa vuonna 2014 ja kokoontuu vielä kaksi tai
kolme kertaa. Yteen kuuluu Vaso- kokouksen valitsemana 16 varsinaista
jäsentä ja neljä varajäsentä. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja,
hallintopäällikkö ja myös Vaso-kokouksessa valittu valvoja. Myös Vason
hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin.
Yleensä kokouksessa on mukana 13–16 henkilöä.
Yte käy läpi tehtävänantonsa mukaisesti kaikki
asukkaiden kannalta tärkeät asiat Vasossa. Päätökset sitten sellaisenaan voivat toimia ohjeena
isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden
tai asukkaitten toimintaa. Osa asioista voi olla
sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen
tai yhtiön hallituksen kantaa.
Ytessä on kolme toimikuntaa
• Työvaliokunta, joka toimii varsinaisen Ytekokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja
on Yten puheenjohtaja.
• Vasoasumisen kehittämistyöryhmää vetää
Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm.
läpi kaikkien uusien Vasokohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen
kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi.
• Inforyhmää vetää Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävä on toimittaa Kotivaso-lehti
kaksi kertaa vuodessa yhdessä toimittaja Lassi
Lähteenmäen kanssa.
Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaitten yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on
linjannut että jonkinmuotoiselle yhteistyölle on
tarvetta.
Yte on linjannut jo vuonna 2013 että vapaamuotoinen Yte seminaari tullaan järjestämään joka
vuosi erikseen päätettävänä ajankohtana. Sinne
yhtenä tavoitteena pitää olla asukasdemokratiatoiminnan parantaminen etenkin niissä yksiköissä joissa esim. asukastoimikuntaa ei saada
valittua. Seminaariin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällainen seminaari jää
todennäköisesti tänä vuonna pitämättä. Toivottavasti uusi nyt valittava Yte on asiassa aloitteellisempi.
Tänä vuonna on käytetty joissain ongelmatapauksissa yksityistä parkkivalvontayhtiötä. Ensimmäisiä kokemuksia on jo saatu ja valvonnan
ansiosta pysäköinti on vähentynyt luvattomilla
alueilla.
Yten puheenjohtajana katson että Yte saa ja on
saanut kaikki haluamansa tiedot toimistolta ja
asianomaisilta henkilöiltä. Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja
katson että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti.
Kuten tämänkin kokouksen kokouskutsusta käy
ilmi, Vaso-kokous valitsee Yten puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan ja erovuoroisten tilalle
uudet jäsenet ja hallituksen asukasjäsenet. Yte
siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja
näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on
tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat
voivat aina ottaa yhteyttä Yten jäseniin ja pyytää
jonkun asian käsittelyä Yten kokouksessa. Yte ei
kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön
sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa isännöitsijän
tai Vason toimiston kanssa.
Turussa 11.9.2014
Tapio Kaihtela
Vason yhteistyöelin Yten puheenjohtaja 2014
Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
[email protected]
Heidi Harkila
Puutakuja 2 A 2, 20540 Turku
Tero Jokinen
Puutakuja 3 D 19, 20540 Turku
[email protected]
Tapio Kaihtela
Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku
[email protected]
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Pekka Kuivela
Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku
Päivi Laitinen
Linnavuorenkatu 14 C 12, 21100 Naantali
[email protected]
Juha Näkkilä
Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina
Tuomo Peltola
Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto
Ritva-Liisa Pihlainen
Kuohukuja 2 B 4, 20540 Turku
[email protected]
Ari Pikkarainen
Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku
[email protected]
Erja Savola
Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku
Seppo Selkälä
Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku
[email protected]
Tiina Tång
Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku
Katja Virtanen
Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku
[email protected]
VARAJÄSENET
Erja Holm
Hinkalokatu 5 A 2, 20540 Turku
[email protected]
Irma Roto
Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku
[email protected]
Marja Heikkinen
Reelinkikatu 5 C 60, 20810 Turku
[email protected]
Eija Kanninen
Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali
[email protected]
HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT
JÄSENET
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Tero Koskinen
Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku
VARAJÄSEN
Pekka Paatonen
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
[email protected]
ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA 2014
Raimo Kurki
Soinistentie 26 D 9, 21110 Naantali
[email protected]
12
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
13
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
YLEISTÄ
Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,0 prosenttia
vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuoden 2013
vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintaindeksin
vuosimuutos oli heinäkuussa 0,8 %. Valtion aravalainojen vuosimaksu nousee ensi vuonna vastaavalla
määrällä.
Vuokrat nousivat koko maassa kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 3,7 %. Aravavuokra-asunnoissa vuokrien nousua oli 4,2 %.
Asuntomarkkinat ovat olleet jo pitkään seisahtuneessa tilanteessa. Uusien asuntojen rakentamisen
aloittamisia on siirretty. Myönteistä vaikutusta on
kuitenkin alhaisella korkotasolla ja olettamuksella
sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen.
Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös
asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vallitseva asuntomarkkinatilanne vaikuttaa myös
aso-asuntojen kysyntään. Kansalaisten halu tehdä
päätöksiä on heikko. Vaso-asuntojen kysynnässä
ei laskusuhdanne ole ollut asunto-osakkeiden kaupan kaltaista. Samalla myös irtisanomisten määrä
ja asukkaiden vaihtuvuus on pysynyt alhaisena.
Kysyntäodotukset vuodelle 2015 ovat myös yleisesti
ottaen vakaat.
Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin
1.1.2015 keskimäärin 2,9 % korotus. Rahassa keskimääräinen korotus on ensi keväänä 0,29 €/m2/kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 10,32 €/m2/kk.
Käyttövastikkeiden tarkistusajankohdan siirto
aiemmasta maaliskuun alusta vuoden alkuun johtuu
valtion sääntelemän asuntotuotannon valvontajärjestelmien kehityssuunnista ja tarpeesta siirtyä koko
maassa yleisimmin käytössä olevaan yhtenäiseen
aikatauluun.
Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin
asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka
aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta.
Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla
olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut, varautuminen
korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta
hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys.
Vuoden 2015 alussa Vason omistuksessa on 2.564
huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2015 alkaessa Vasolla ei ole
käynnissä yhtään uudishanketta.
Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille:
• Palvelualttius
• Asukasläheisyys
• Laadukkuus
• Kilpailukykyisyys
YHTIÖN ORGANISAATIO, HALLITUS
JA HENKILÖSTÖ
Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen
nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen
hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2013 alussa.
Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee
hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva
työvaliokunta.
Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, isännöinnistä, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluna hankitaan kiinteistönhoito sekä
valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista.
Vuoden 2014 loppuun mennessä siirretään omaan
organisaatioon aiemmin ostopalveluna toteutettu
isännöinti noin 40 prosentissa kiinteistöjä.
Yhtiön henkilöstön vahvuus on vuoden alussa 12
henkilöä.
Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta
osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä.
TOIMITILAT
Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa
omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa,
osoitteessa Rauhankatu 4, Turku.
ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN
PÄÄTÖKSENTEKOON
Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on
sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii
yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina.
Lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan.
Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat
asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita.
Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla
asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä.
Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on
kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne
kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn
Vaso-kokouksessa valitaan valvoja, kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimin-
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun
kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on
24:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla
merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys.
14
Vason vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan kirjattiin perinteisten syksyn kokousruuhkien purkaminen ja niiden ajoittaminen useammalle kuukaudelle.
Käyttövastikkeiden tarkistusajankohdan varhaistuminen vuoden vaihteeseen lisäsi tätä tarvetta. Osassa kiinteistöjä asukaskokouksia onkin pidetty jo keväällä. Viimeksi mainittu syy vaikuttaa myös syksyn
Vaso-kokouksen ajankohtaan. Lausunto koko Vason
talousarviosta ja seuraavan vuoden suunnitelmista
tulee antaa syyskuun alkupuolella. Nyt Vaso-kokous
pidettiinkin 11.9.2014. Kiinteistöissä kohteen omasta talousarviosta ym. asioista antaa lausunnon jatkossa yhä useammin asukastoimikunta, joka onkin
yhteishallintolaissa nimetty lausunnonantaja. Jo varhain keväällä, talousarvion laadinnan alkuvaiheessa,
on isännöitsijä pyytänyt asukastoimikunnalta esitystä seuraavana vuonna toteutettavista hankkeista.
MARKKINOINTI
Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon
asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa
poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen.
Netin kautta tapahtuva asumisoikeuksien markkinointi lisääntyy. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa
on yhä tärkeä markkinointikanava. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin
välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme
www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla
myös internetin asuntomyyntipalveluissa.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko
aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan
sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi.
Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla
em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi.
KIINTEISTÖJEN ISÄNNÖINTI
Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat
isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden
kanssa kiinteistönhoidon. Vuoden 2015 alusta alkaen oman isännöintiyksikön hoidettavana on kaikki
kiinteistöt.
YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
9 jäsentä, 3 varajäsentä
Vason strategia 2012–2017 mukaan VarsinaisSuomen Asumisoikeus Oy – Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja
kaikkiin elämäntilanteisiin.
Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa.
tasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin
ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden
valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason
toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden
niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia
myös muiden Yten työryhmien kanssa.
TOIMITUSJOHTAJA
Asuntopäällikkö ja
2 asuntoneuvottelijaa
Hallintopäällikkö ja
2 kirjanpitäjää
Kiinteistöpäällikkö,
3 isännöitsijää ja
kiinteistöassistentti
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
Vaso päivittää strategiaansa. Yhtiön hallitus, Yten työryhmä ja henkilökunta pohtivat lokakuisessa työpajassa muutostekijöitä. Tehtävärastilla ovat Henrik
Elfving (hallituksen pj), Sari Koskinen (hall.asukasjäsen), Esa Kankaristo (Yten pj) ja Irina Kurkela (kirjanpitäjä). Piia Nevalainen (asuntoneuvottelija)
on kirjurina. Kuva: Visa Huuskonen.
Liikevaihto
Vastikkeet
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Liikevaihto yhteensä
Talousarvio
2015
Talousarvio
2014
Tilinpäätös
2013
20 442 239,83
29 452,00
1 061 025,80
21 532 717,63
19 706 838,15
39 924,00
1 031 794,95
20 778 557,10
18 043 462,64
528 538,26
980 578,06
19 552 578,96
Rakennuttaminen omaan käyttöön
39 028,24
Muut kiinteistön tuotot
5 077,44
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
–690 270,00
–132 784,00
–24 534,00
–847 588,00
–588 092,00
–111 274,00
–20 642,00
–720 008,00
–567 998,91
–109 073,64
–19 330,58
–696 403,13
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
(talousarvioissa lyhennysvarat)
–6 737 516,85
–6 371 800,00
–5 761 828,44
Muut kulut
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden huolto
Siivous
Lämmitys
Vesi- ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä
Luottotappiot
Muut kiinteistön kulut
–77 422,13
–958 462,68
–182 430,00
–161 525,76
–2 676 013,08
–1 055 804,35
–385 939,20
–525 128,52
–160 189,03
–41 902,00
–582 388,35
–1 926 564,86
–861 715,00
–9 595 484,96
–256 778,39
–910 411,84
–162 750,00
–150 986,00
–2 689 463,28
–1 001 714,05
–395 451,40
–499 283,68
–144 836,86
–39 970,00
–530 522,15
–1 605 095,64
–791 706,00
–9 178 969,29
–129 560,00
–94 700,00
–240 335,60
–892 157,93
–199 155,44
–156 054,66
–2 238 423,05
–886 327,19
–329 338,81
–511 099,98
–129 381,16
–32 866,40
–498 718,13
–2 238 783,67
–846 301,50
–9 198 943,52
–4 080,99
–79 057,66
Liikevoitto (tappio)
4 222 567,82
4 413 079,81
3 856 370,90
93 000,00
200,00
–2 899 337,45
–2 806 137,45
93 250,00
448,00
–3 196 710,89
–3 103 012,89
273 493,78
28 778,06
–2 763 915,25
–2 461 643,41
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
1 416 430,37
1 310 066,92
1 394 727,49
Tilinpäätössiirrot
Korjausvaraus (asuintalovaraus)
–1 298 624,28
–1 162 496,52
–1 394 697,37
Tuloverot
Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö
Tilikauden voitto (tappio)
–117 806,09
0,00
–147 570,40
0,00
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korkotuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
–30,12
0,00
Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi.
Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille
suunnattujen selvitysten ja kiinteistönhoidon kanssa
käytävien kehityskeskustelujen avulla.
KIINTEISTÖNHOITO
Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti
vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat
tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat
osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan
päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen
haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on
ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä
tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien
ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko
Vason kattava talkootyövakuutus.
Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden
kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden
vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät
huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta.
KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMINEN JA
UUDISRAKENTAMINEN
Yhtiöllä ei ole uudistuotantoa vuoden alussa. Vuoden 2014 aikana valittiin toteutetun uudishankkeiden kilpailutuksen tuloksena neljä kiinteistöä
Vason perinteiseltä toiminta-alueelta, joille anotaan
ARA-rahoitusta ja käynnistetään niiden suunnittelu. Turun kaupungin tarjoamalle tontille Kuninkojan kaupunginosaan on vireillä paritalo-rivitalokiinteistön suunnittelu. Tavoitteena on yhden tai
kahden kiinteistön vuosituotanto. Turun asuntoja maankäyttöohjelmassa 2009–2014 Vasolle on
kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa
ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun
suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200
asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa
Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä
tukevaa.
Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 10 ja niissä
236 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen
yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot.
Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva
20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi.
Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö
on ollut 10-vuotias.
15
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme
käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia
remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen
tarpeiden mukaisesti. Mikäli on tarvetta, korjaus toteutetaan perusparannukseksi luokiteltavana laajana
remonttina.
Vastikkeen
muutos
1.3.2015
€/jyv.m2/kk
9,95
0,22
10,33
0,40
Siirintähti
9,81
0,17
Uunilintu
9,93
Siirinkaari
Vastike
1.1.2015
sis.veden
€/jyv.m2/kk
Vastikkeen
muutos
1.3.2015
€/jyv.m2/kk
Auringonpuisto
9,13
0,23
Lipunkantajanpuisto
9,48
0,38
Haritun Helmi
10,39
0,33
0,38
Puistokenttä
9,52
0,10
10,35
0,17
Haritun Hovi
10,62
0,26
Siirinkartano
10,15
0,10
Kielo
10,06
0,26
Kuuanpuisto
9,90
0,21
Päivänkakkara
10,44
0,31
Ukko-Kauris
10,62
0,34
Kurjenpolvi
9,94
0,22
Kuuanhovi
9,92
0,16
Kissankello
10,49
0,45
Markonpiha
10,23
0,29
Kankaristonrivi
9,83
0,31
Keonrinne
10,99
Waistenrivi
Korjaustoiminnan lisääntyessä ja sen kattaessa useampia Vason kiinteistöjä, on ensi vuoden talousarviossa kasvatettu kerättävän korjausvarauksen
määrää.
0,45
10,03
0,22
Jerenpiha
10,27
0,34
Kukkamaaria
10,10
0,27
Raision Puisto I
10,33
0,35
Kreulankartano
10,25
0,30
Keskusrivi
10,45
0,49
Myllymatinsato
9,90
0,24
Raision Puisto II
10,32
ASIAKKUUDEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN
Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on
järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 10M/1M/s perusnopeudella. Palvelun toimittaa vuoden 2015 helmikuun loppuun asti voimassa
olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta 200M nopeuteen asti. Kaapelitv-palvelu sisältyy
samaan sopimukseen. Vaso-kodin digitaaliyhtydet
kilpailutetaan niin, että päätöksiä voidaan tehdä vielä ennen vuoden vaihdetta.
0,49
Sinitaivas
10,37
0,39
Keonraitti
11,20
0,32
Kappakuja
9,51
0,15
Metsärinne
9,82
0,32
Puutakuja I ja II
9,91
0,40
Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla
asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona
Kymppihyvitys. Aiemmin hyvitys on ollut vajaan
kuukauden käyttövastikkeen suuruinen rahapalkkio. Vuonna 2015 Kymppihyvitys muuttuu niin,
että sillä voi rahoittaa asuntoon tehtävää remonttia
tai uudistaa kodinkoneen. Sen rahallista arvoa korotetaan tuntuvasti arvoon 10 euroa asuntoneliötä
kohden. Kymppihyvityksellä toteutettavasta toimenpiteestä pitää sopia ensin isännöitsijän kanssa ja korvaus myönnetään maksukuittia vastaan tai muulla
isännöitsijän kanssa sovitulla tavalla.
Vanhimmassa kiinteistössämme, Turussa Halisissa
sijaitsevassa Kreulankartanossa, käynnistyi perusparannus kesällä 2014. Sen rahoitukseen saatiin valtion
perusparannuksen käynnistysavustusta ja aso-talon
perusparannuskorkotukilainaa.
Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä,
kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausvarauksella, ARAlta anottavalla perusparannuskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä suhdannepoliittisilla
avustuksilla.
Vason Vihreä Kortti on etukortti, johon liittyneissä
yrityksissä ja palvelupisteissä on mahdollista saada
Vason neuvottelemia kanta-asiakasetuja ja hyvää
palvelua. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja
toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa.
Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo
20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon
liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo
on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu
sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan kanssa.
EDUNVALVONTA
Vaso on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto
Rakli ry:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n
(SAY), Varsinais-Suomien Kiinteistöyhdistys ry:n
ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö
on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen.
YMPÄRISTÖASIOIDEN EDISTÄMINEN
Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde.
Vuonna 2013 valmistunut Soininen on merkittävä
panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella.
Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyh16
Vastike
1.1.2015
sis.veden
€/jyv.m2/kk
KÄYTTÖVASTIKKEET
2015
RAISIO
Kerttulanniitty
Aisarivi
KÄYTTÖVASTIKKEET
2015
TURKU
NAANTALI
Haikarinlinna
10,47
0,16
Puutakuja 3
9,71
0,23
Orkonkatu 7
10,31
0,20
Metsäniitty
9,59
0,35
Tammistonpuisto
10,32
0,20
Metsäkukka
9,78
0,34
Keijulinna I ja II
10,23
0,25
Tavast.Mamselli
9,68
0,21
Suopellonrivi
10,66
0,26
Kesäpouta
10,19
0,33
Sinipiianrivi
9,98
0,18
Pääskynpesä
10,63
0,42
Tiroli
10,73
0,54
Pyynpää
10,95
0,28
Iltarusko
11,19
0,35
Pääskykallio I
9,95
0,18
Alppi
11,06
0,27
Pääskykallio II
10,13
0,37
Kauppilanrinne
10,62
0,34
Suvipolku
10,35
0,31
Soininen
10,50
0,00
Tavast.Emäntä
9,64
0,21
10,51
0,29
Kartanonviheriö
9,35
0,27
9,92
0,59
Viiripuisto
KAARINA
Hovineito
9,75
0,40
Isotalo
Hovipoika
10,00
0,35
Rauhankatu 8
11,96
0,43
Hoviherra I
10,48
0,45
Reelinkikatu 5
10,53
0,20
Hoviherra II
10,62
0,53
Ahterikatu 10
10,69
0,20
Hoviherra III
10,79
0,47
Rauninaukio
11,36
0,41
Beatankuja
10,25
0,22
Ilkanterassi
11,42
0,33
Olavintytär
10,07
0,44
Länsipuisto
10,82
0,28
Vaakunarivi
9,98
0,08
Hirvilaakso
10,85
0,42
Mattelmäenrinne
10,62
0,28
Kukolankaski
10,88
0,42
Kuninkaanlaakso
11,01
0,27
Kukoila
11,41
0,40
Ratsu
11,61
0,11
Myrskylä
9,87
0,30
Verkamestari
10,67
0,32
Puhuri
9,70
0,30
Karakatu 3-4-5
10,03
0,29
Laitainen
10,25
0,35
Lankarivi
10,57
0,24
Merituuli
9,78
0,27
Kototuomola
10,61
0,25
Katavanranta
10,44
0,46
Havulanrivi
10,00
0,29
Länsipirtti/Länsikivi
9,89
0,24
LIETO
Liedon Lehdokki
10,00
0,20
Ragnarinkivi
9,82
0,29
Liedon Lemmikki
10,08
0,21
Ragnarinkaari
9,67
0,20
Liedon Kaunokki
10,15
0,25
Paletti
9,62
0,19
Metsola
11,49
0,19
Pastelli
10,09
0,26
Taatilankeidas
10,69
0,26
Wetparkin Lehmus
11,34
0,26
Taatilankeidas II
10,21
0,23
Westparkin Honka
11,70
0,10
Pihapolku
10,43
0,39
Kotimetsä
11,03
0,49
9,94
0,31
10,08
0,33
Kontio
Töpöhäntä
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
teisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen
2016 mennessä.
Ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden
edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi -sivuilla.
TIEDOTUS
Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujen sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan
jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivasolehdestä ilmestyy 20. vuosikerta. Kotivaso jaetaan
jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille.
Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme
tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset
ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat. Tieto on kaikkien tasavertaisesti
saatavilla netissä. Sähköpostiosoite [email protected] on
käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa.
TALOUS
Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut
nousevat ensi vuonna 0,8 % viime heinäkuun kuluttajahintaindeksin nousun mukaisesti. Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten yhteismäärässä, tulee nousua em. inflaatioluvun vaikutuksesta yhtenäislainajärjestelmän mukaisiin asuntolainoihin sekä korkotukilainoihin niiden
lainanlyhennyksiin tehtävässä lisääntyvässä varautumisessa. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot
ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin
verrattuna. Maaliskuun alussa ensi vuonna Vason
kaikkien lainojen keskikorko on 2,0 %.
Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen
nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 75 €/MWh Turussa, Kaarinassa,
Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 72 €/MWh.
Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 €/l.
Vesi- ja jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös
varauduttu. Kuntakohtaisin hintamuutoksin, joissa
on osin korotuksia: Turku 3,90 €, Kaarina 5,00 €,
Lieto ja Naantali 6,00 € ja Raisio 6,40 €/m3. Asukkailta perittävä vesiennakko pidetään Turussa ja
Kaarinassa 0,50 € ja korotetaan viidellä sentillä Raisiossa, Naantalissa ja Liedossa hintaan 0,55 €/m2/kk.
Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän
ennallaan. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason
Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen.
Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu
on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan
ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla
on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua.
Kiinteistöveroon ennakoidaan 5 % korotusta.
Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi
vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2014.
Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla
jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään
0,45 €/m2/kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri
kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston
hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina.
Asuntojen tyhjäkäyttöön varautuminen on ensi
vuoden talousarviossa siirretty kokonaan yhtiön
keskushallinnon vastuulle. Aiemmin myös kiinteistöillä oli osavastuuta. Kiinteistöjen talousarviot laaditaan vuositasolla täydelle käyttöasteelle.
Keskushallintoon on budjetoitu kiinteistöissä mahdollisesti toteutuvan tyhjäkäytön aiheuttaman tulojen vajauksen kattaminen. Tästä syystä ns. keskushallintopalkkio on ensi vuodelle noussut.
Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin:
avopaikat 10 €/kk ja katospaikat 25 €/kk. Hinnat
ovat edellisen vuoden mukaiset.
Valitettavan useassa kiinteistössä talous hoitokulujen kattamiseen on miinuksella. Syynä on joko vuosia jatkunut liian optimistinen hoitokulujen budjetointi tai yllätyksenä tulleet isot kiinteistökorjaukset.
Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen
kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön hoitokuluvaraus
on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän
verran.
Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 1,017 €/m2/kk. Sillä katetaan
keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä
pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys.
Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen
nimellä varataan 0,60 €/m2/kk. Varaus tehdään
kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin kyseisessä
kiinteistössä. Kiinteistöjen isojen korjausten lisääntyessä sitä on kasvatettu ensi vuodelle 0,20 €. Korjausvarausta tullaan käyttämään ensi vuoden aikana
vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen
kiinteistön varausta purkamalla.
Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen
eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty
ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin
tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti.
Vuoden 2015 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa.
Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen
vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi
suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen
harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike
syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas
ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana.
Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään.
Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen
sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden
käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti
samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja
mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on
hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä,
vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden
eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen
Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä.
KÄYTTÖVASTIKKEEN
RAKENNE
Käyttövastike 1
Kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla
on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuus
Käyttövastike 2
Vason tasolla olevat kustannukset, kuten
pääomakulut, hallinnon kulut ja yhteisen
kilpailutuksen kautta hankitut palvelut,
varaukset (tasattavat kulut)
KÄYTTÖVASTIKKEEN SISÄLTÖ
Käyttövastike 1
• asuntovuokrat tulona
• autopaikkatulot, avopaikat 10 €/kk ja
katospaikat 25 €/kk
• vesiennakko 0,50–0,55 €/m2 tulona
• käyttö- ja huolto, huoltomaksut +5,0 %
• ulkoalueiden huolto ja talvikunnossapito
• siivous
• lämmitys, öljy 1,20 €/l
– kaukolämmön tehomaksut +2,0 %,
kulutushinta yhtenäinen Turku, Raisio,
Kaarina ja Naantali
• vesi- ja jätevesimaksut, välillä 3,90–6,40 €/m3
• sähkö kulutuslukemat huomioiden, sis. maalämpö-
pumpun kulutuksen Kukoilassa ja Metsolassa
• jätehuolto +5,0 %
• huoneistokorjaukset: väh. 0,45–0,50 €/m2,
lisäksi tiedossa olevat korjaukset, yht. 0,90 €/m2
• muut hoitokulut: mm. kaapelitv-maksut ja
asukastoiminta
• alijäämäisen rahoitustilanteen parantaminen eli hoitokuluvarauksen lisääminen, yht. 365.100 €
• ylijäämän käyttäminen eli hoitokuluvarauksen käyttö tiettyyn hankintaan tai korjaukseen, yht. 39.200 €
Käyttövastike 2
Tasattavat hoitokulut
• isännöinti, keskimäärin 0,240 €/m2
• hallintomaksu: 1,017 €/m2
– tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus: 0,416 €/m2
– kiinteistöjen laajakaistakustannus: 0,158 €/m2
– kanta-asiakashyvitys: 0,023 €/m2
– hallinto, markkinointi, viestintä: 0,420 €/m2
• vakuutukset +11,5 %
• kiinteistövero +5,0 %
• tasattavien hoitokulujen yli-/alijäämä
v. 2013 otettu huomioon
Tasattavat pääomakulut
• tonttivuokrat
• lainojen hoitokulut: 4,23 €/m2
– valtion asuntolainojen ja korkotukilainojen korot 2,9 milj. €
– lainojen jaksotetut lyhennykset 6,7 milj. € sisältäen lyhennysvarausta 702.200 €
• osuus yhtiön pääomakuluista
– pääomakulujen vaihteluväli tasauksen
jälkeen 6,70–2,60 €/m2/kk
– vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistö-
tyyppi, käyttöasteodotus, varustelutaso,
varautuminen rahamarkkinamuutoksiin
ja sijainti
– tasauksen tavoitteena on, että käyttövastikkeet ovat oikeudenmukaiset ja vastaavat asuntojen käyttöarvoa
–tasausmäärä –1,86 – +3,60 €/m2/kk
–uusissa kohteissa tasatut pääomakulut ovat korkeammat kuin vanhoissa –> tasaavat
enemmän
• pääomakulujen yli-/alijäämä 2013 otettu huomioon
• korjausvaraus 0,60 €/m2
–korjausvarausta käytetään perusparannus tyyppiseen korjaukseen
17
ON BALSAMIA TALOISTA
KIINNOSTUNEILLE
Tämän reissun jälkeen Turku näytti aika tylsältä paikalta.
Se on totuuden nimissä myönnettävä.
Kun ihminen kerran osaa hallita materiaaleja
ja laskea kätevästi tietokoneella kantavuuksia,
miksi nykyisin rakennetaan edelleen tylsiä laatikoita? Onko Jan-Erik Andersson ainoa turkulainen, joka toteuttaa muotorikasta ja hauskaa
arkkitehtuuria?
Nämä ajatukset nousivat pintaan matkan jälkeen. Tutustuin kesällä Barcelonassa kupariseppäperheeseen vuonna 1852 syntyneen Antonio
Gaudin luomuksiin. Harras katolilainen katalaani leikitteli muodoilla ja antoi totuttujen rajojen paukkua säpäleiksi.
Gaudin elämäntyö, Sagrada familia, valmistuu
vasta mestarin kuoleman jälkeen.
Casa Batlló oli vanha tasapaksu kerrostalo,
johon Gaudio sorvasi uuden raikkaan ilmeen.
Pitäisiköhän ottaa mallia Vason seuraavissa
perusparannushankkeissa?
18
La Pedrera -rakennuksen katolla kävely on kuin
kulkisi vuoristoradalla hauskasti naamioitujen
piippujen lomassa. Pedreran ravintolan katto
lainehtii sivuvalossa aavemaisesti meren pohjaa
muistuttaen. Casa Batlló -talon parvekkeet ovat
kuin naamioita, alakerran ikkunat ovat kummituksen haukotuksia. Park Güell -puisto yllättää
hauskuudella joka mutkan takana.
Suomessa katolla kävely on kielletty,
Barcelonan La Bedrerassa se on
suurta huvia.
Kierros Gaudin kuuluisimpien rakennusten
luona käy kuntoilusta. Kilometrit hupenevat
huomaamattaan, kun vaeltaa kaupunginosista
toiseen ja lähestyy seuraavaa kohdetta, joka on
luultavasti sekin UNESCO:n suojelema.
Vielä pitäisi löytää se kuuluisin teos. Se on suurempi kuin Gaudi itse. Työ jäi mestarilta kesken,
mutta sitä rakennetaan vielä vuosia jonoiksi
riittävien vierailijoiden sisäänpääsymaksujen
avulla. Se on Sagrada Familia -temppeli. Ensimmäiset tornit nousivat hallitsemaan Barcelonan
kaupunkikuvaa ja lisää tulee rykelmänä viereen.
Gaudi sai ideansa muotoihin yleensä luonnosta.
Sagrada Familian tornien muoto on sypressistä
lainattu. Myös kirkon rakenteita kantavien pilarien profiili on kasvimaailmasta kotoisin. Uusia
muotoja ei siis tarvitse välttämättä keksiä, tarkka
silmä osaa poimia ne ympäristöstä.
Muotorikkaus voisi olla bisnestä
meilläkin
Gaudin aikaan hankalien muotojen toteuttaminen nosti hien pintaan rakentajilla. Nykyisin
suorakulmasta poikkeavat muodot on helppo
mallintaa tietokoneella ja vaikkapa printata 3Dtulostimen avulla.
Asukaskokousten
väljennys
toi enemmän aikaa jutella
Hankalat muodot nostavat rakentamisen kustannuksia. Barcelona on kuitenkin hyvä esimerkki sitä, että silmää hivelevät rakennukset
voivat tuoda rahaa kassaan lisääntyvän turismin
myötä. Barcelonassa Gaudin rakennuksia ympäröi valokuvaajien rinki. Sisäänpääsy on joihinkin kohteisiin useita kymppejä, mutta se on
pieni hinta elämyksestä ja sen kävijät maksavat
mukisematta.
Barcelona on paljon muutakin
Eihän se arkkitehtuuri kaikkia kiinnosta. Se on
totta. Barcelona on kumminkin kohteena mainio senkin takia, että siellä viihdytään muustakin syystä.
Palmupuiden reunustama hiekkaranta keskustan tuntumassa rakennettiin tyylikkääksi olympialaisten alla. Pienet ja isommat putiikit imaisevat joka päivä tuhansittain matkailijoita ovista
sisään. Tapakset, paellat ja muut herkut houkuttelevat nälkäiset turistit ravintoloihin päivästä
päivään ja illasta iltaan. Ruokakulttuurin todellinen rikkaus on aistittavissa kaupungin monissa
kauppahalleissa.
Espanjan talous on ollut kuralla viime vuosina.
Se on ainoa asia, joka tahtoo helposti unohtua
Barcelonan kaduilla kulkiessa.
Lassi Lähteenmäki
Kesäkelillä asukaskokous on helppo järjestää oman kohteen pihamaalla. Näin tehtiin kesäkuussa myös
Raision Uunilinnussa.
Vason kohteiden asukaskokousten uusi järjestely näyttää onnistuvalta ratkaisulta. Ennen kokoukset pidettiin syksyllä muutamien viikkojen jaksolla, nyt
kokouksia pidetään pitkin vuotta. Kiire on vaihtunut leppoisaan keskusteluun.
Raision Uunilinnun kohteen pihagrillin pöydällä termoskannu kiertää. Kahvittelun lomassa
käydään läpi rutiineja: vuoden 2013 talousarvion toteutuminen, toiveet uuteen budjettiin,
kohteen käyttöaste, turvallisuusasiat, tulevat
remontit...
Toisella kahvikuppikierroksella syvennytään
paremmin talon asioihin. Kiinteistöpäällikkö
Sirpa Laaksonen saa kuulla, että kaikki Uunilinnun remontit eivät onnistuneet ihan Strömsön malliin. Laaksonen kirjaa kommentit ylös ja
palaa asioihin myöhemmin.
Patteriventtiilien tarkistukset ovat tulossa ja
siitäkin Laaksonen kertoi kokousväelle. Juttua
riittää ja samalla termari lähtee kolmannelle
kierrokselle.
Kokousväkeä on ollut
kesällä enemmän
Aika lähelle Gaudia sentään pääsin.
Vanhaan aikaan syyskokoukset pidettiin pääasiassa jossain lähistön kokouspaikassa. Kesällä
kokoukset päästään pitämään kohteiden pihapiirissä. – Väkeä on ollut aiempaa enemmän ja
asukkaat ovat pitäneet tästä järjestelystä, sanoo
Sirpa Laaksonen.
Kun kokoontuu kohteessa, mahdolliset ongelmakohdat on helppo tarkistaa saman tien. Näin
asian korjaaminen käynnistyy viipymättä.
Asukaskokouksia voidaan siis pitää muulloinkin, kuin loka–marraskuussa. Ajankohta tosin
muokkaa esityslistaa. Jos kokous on sopivasti ennen lokakuun alkua, asukaskokous antaa
lausunnon seuraavan vuoden budjetista. Jos
asukaskokous menee myöhemmälle tai on jo
keväällä, budjettia kommentoi kohteen asukastoimikunta.
Asukaskokouksen rutiineihin kuuluvat mm.
talokohtaisen valvojan, turvallisuuspäällikön,
väestönsuojan hoitajan ja edustajien valinnat.
Lassi Lähteenmäki
19
!
u
l
i
a
p
l
i
K
Onko ongelmien
ratkaisu todellinen
testi naapurisovulle?
Kaipaatko läheisyyttä
vai onko naapurisi
jopa ahdistavan
tuttavallinen?
Miten toivoisit
uutena asukkaana,
että sinut otettaisiin
yhteisöön mukaan?
JOULUINEN RUNO
Kerro, miten hyvä
naapuruus rakennetaan?
Oli syksy tullut joulupukin
maahan, katsokaahan!
Ruska hehkui väriloistossaan.
Vastaa sähköpostilla nimettömästi
Vaan synkeänä istui tuo tontuista
nuorin, joka saanut on vaikean
tehtävän: etsiä joulun henki!
Pyydämme Vason asukkailta kommentteja ja mielipiteitä luontevan naapuruuden rakennuspalikoiksi. Julkaisemme
parhaat palat tämän lehden seuraavassa numerossa talven jälkeen. Lähetä terveisesi osoitteeseen [email protected].
Käsittelemme kaikki vastaukset nimettöminä. Sinun nimesi ei siis putkahda lehden sivulle.
Pitäisikö kaikkien
osallistua yhteisiin
talkoisiin ja
grilli-iltoihin?
Uskallatko pyytää
naapurin apua vai
toivotko, että hän
ensin tarjoaa auttavan
kätensä sinulle.
Pukki tontusta sai sitkeän etsijän,
hän se on joulun renki.
Onko sopivaa juoruilla
kahden kesken muiden
naapureiden tekemisistä ja tekemättä
jättämisistä?
Kulki tonttu lävitse maat sekä
mantereet, koki myrskyjen kauhut
ja rauhaisat veet, näki matkalla
monet ihmisten kyyneleet.
Lopulta löysi hän joulun hengen!
Se löytyi sydämistä ihmisten, se
kasvoi valosta joulun lapsosen.
Yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöä.
Hirvensalon Myrskylän miehet ovat
leikkipaikkaa rakentamassa.
Vason toimiston
pidennetty aukiolo
maanantaina
Vason toimiston aukioloaika Turun
keskustassa Rauhankatu neljässä
muuttuu vuoden 2015 alusta.
Käyttöön otetaan pidennetty aika
maanantaina klo 17.00 asti. Pidennettyä
palveluaikaa on kaivattu asiakaspalautteissa. Aina ei asiakas ehdi tai
kykene järjestämään käyntiä Vason
toimistolla ns. virastoaikaan. Toivottavasti
tilanne asiakkaan kannalta nyt helpottuu.
Vuoden 2015 alusta alkaen:
• Maanantai klo 9.00–17.00
• Tiistai–torstai
klo 9.00–16.00
• Perjantai
klo 9.00–15.00
YouTubessa
Vasovideo kertoo
Vaso-asumisen
parhaista puolista
Videosta on kaksi versiota. Pidempi 4,50 minuuttia sekä lyhyempi 1,56 minuuttia pitkä. Molemmat
versiot löytyvät kun laittaa www.youtube.com hakukenttään ”varsinais-suomen asumisoikeus”.
Lyhyempi versio löytyy myös www.vaso.fi/blogi tai
etusivun Pinnalla-osan kautta.
Toimiston aukioloajat
vuoden lopun pyhäsesongilla:
• Jouluaattona 24.12. toimisto suljettu.
• Uudenvuoden aattona 31.12.
toimisto suljetaan klo 13.00.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy
Rauhankatu 4, 20100 Turku
Puh. (02) 274 7000, www.vaso.fi
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Syksy 2014
Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy
Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki.
Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]