Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 - VASO - Varsinais
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2013 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 1 Tässä lehdessä: Paratiisin linnuilla ja pastellilla kesän saa tulvimaan kotiin 3 Asukastyytyväisyyskyselystä saatiin hyviä tuloksia 4 Hakukone helpottaa uusilla nettisivuilla 5 Pelastussuunnitelma voi pelastaa henkesi 6 Kompostointi ei ole viherpiiperrystä8 Ilma kiertää kun filtterit pidetään puhtaina 10 Vason kokousraportti 12 Pitkän talven jälkeen Valvojan kertomus vuodelta 2012 13 koitti lopulta kevät. Hyvin suunnitellut kevättalkoot ja ulkoremontit saadaan käyntiin. Lumien ja roudan sulettua pihalta aina löytyy lumen painamia tai myyrien syömiä pensaita, jään polttamaa nurmikkoa ja muuta korjattavaa, jota on mukava laittaa kuntoon pihatalkoissa. Jälkilaskelma listaa kulut selkeämmin 14 Yten tavoitteet 2013 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 15 Turku 3.5.2013 Sekä aikuisten että lasten kannattaa varata aikaa yhteiseen työhetkeen, ja rentoon yhdessäoloon sen jälkeen. Kohteen yhteistä rahaa kannattaa käyttää pensaiden, multakuorman ja kesäkukkien lisäksi myös tähän viihtymisosaan. Isännöitsijät ovat valmistelleet talven aikana isompia pääasiassa urakkatyönä toteutettavia remontteja. Yleisimpiä taitavat olla erilaiset maalausremontit ja rakennusten julkisivujen ja aitojen puuosien uudistamiset. Ikääntyvässä kiinteistökannassamme niitä tulee tehtäväksi yhä enemmän ja niitä varten on myös kiinteistöjen talousarvioissa varattava rahaa. Tässä Kotivaso-lehdessä kerrotaan jälleen kerran ajankohtaisista asioista Vasossa. Lehden lopussa on omana kokonaisuutena koko yhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012. Emme paina erillistä vuosikertomista, joten näpeissäsi oleva virallinen julkaisu on tasapuolisesti kaikkien asukkaidemme ja sidosryhmiemme luettavana. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 2 Vason toimintaedellytykset vahvistuvat16 Toimintakertomus 2012 17 Hallitus 2013–2015 23 Led-taulutelevisio arvottiin naantalilaiskotiin24 Johanna Aarnion muistoksi 24 Tämän kevään verhoissa tropiikin värit ja kuviot leikkivät vimmatusti. Ulpu Halla-Mäki esittelee. Värikästä pimentävää verhoa voi pitää ikkunalla vaikka ympäri vuoden. Helpoin tapa hoitaa kotieläimiä on ripustaa niitä ikkunanverhoihin. Mustaan ja valkoiseen saa uutta eloa kuvioinnilla. Paratiisin linnuilla ja pastellilla kesän saa tulvimaan kotiin Värit vapautuvat tänä keväänä kunnolla, raikkaita sävyjä poimitaan tropiikista. Myös pastelli on muodissa, samoin mustan ja valkoisen liitto. Ikkunaverhoilla loskatunnelmista vapautuvan kodin saa siirtymään nopeasti kesäilmeeseen. Turun Wiklundin kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa Eurokankaassa kuoseja vilkuilemalla saa nopeasti käsityksen siitä, millä sävyillä tämä kesäkausi avataan. Paratiisikankaissa huokuu elämänilo ja värien runsaus. Vauhdikkaista kuvioista löytyy eksoottisia lintuja ja kasvillisuutta. – Paratiisin värit poimitaan palmunlehdiltä, mangosta, papaijasta, chilistä ja auringosta, esittelee Eurokankaan Ulpu Halla-Mäki. Pastelli kuuluu myös alkavan kesän trendeihin. Näissä verhoissa kukat kukkivat ja perhoset ovat liikkeellä. Pitsi sopii pastelliin mainiosti. Musta ja valkoinen ovat aina muodissa. Tänä keväänä perusvärejä maustetaan keltaisen, punaisen, turkoosin ja vihreän sävyillä. – Nämä verhomallit ovat selkeitä ja yksinkertaisia mutta runsaita, Halla-Mäki luonnehtii. Pimennystäkin tarvitaan Piteneviä päiviä on moni pitkän talven jälkeen odotellut, mutta ei se kaikille passaa. Kun esimerkiksi tekee vuorotyötä, on tärkeää, että saa nukutuksi päivällä. Keväinen aurinko paistaa matalalla ja se pureutuu huoneisiin tehokkaasti. Ulpu Halla-Mäki esittelee pimentävien verhojen pöytää. Kaikki verhot eivät ole mustia, mutta niitäkin toki löytyy. Valikoimasta löytyy yksivärisiä, raidallisia ja hulppeita painokuoseja. Kun kankaan käsittelee laminaatilla, verhosta tulee tehokkaasti pimentävä. – Pinnoitettu verho voi siis olla vaaleakin ja se pimentää silti, selventää Halla-Mäki. man voi ratkaista niin, että ottaa malliverhon lainaksi kotiin ja katsoo, miten se sinne passaa. Aika monista verhoista löytyy tällainen kokeiltava malliverho. Pimennysverhoja voi käyttää monella tavalla. Monella on käytössä kaksi tankoa: toisessa on pimennysverho ja toisessa tavallinen verho. Pimennysverhon ja tavallisen verhon voi myös ommella yhteen. Tällä tavalla saa sen oman lempiverhon pimentäväksi. Toinen tapa on kutsua kotisuunnittelija katsomaan kotia, ehdottaa Ulpu Halla-Mäki: - Kun suunnittelija on katsonut ja mittaillut paikkoja, hän kerää kohteeseen sopivat verhot valmiiksi myymälään, jotta asiakkaalla olisi helpompi valita kodin väreihin ja mahdollisiin erityispiirteisiin sopivat verhot. Verhonvaihto tuo kesän kotiin Vihreällä kortilla etuja Ulpu Halla-Mäki suosittelee verhojen vaihtoa varsinkin vuodenaikojen vaihtuessa. Keväällä ikkunan kaveriksi sopii kepeä verho, talvella kaivataan tunnelmallisempaa kuosia. Eurokangas on Vason uusimpia yhteistyökumppaneita. Vason Vihreää korttia vilauttamalla vasolainen saa normaalin verhon ostossa verhon ylä- ja alakäänteet samaan hintaan. Verhojen valinnassa on hyvä löytää yhteinen idea kodin eri huoneiden verhoihin. – Esimerkiksi joku tietty väri voisi toistua kodin kaikissa verhoissa, opastaa Ulpu Halla-Mäki. Vihreällä kortilla saat etuja myös seuraavista yrityksistä: ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri, puutarhapalvelu Marianne Blom-Salola, DNA (Länsikeskus, Eerikinkatu ja Mylly), If, Muuttokuljetus Kulmala, Kuvasirkus, Mannerjärvi Lainalaatikko, Turun Tehosiivous, Turku Energia, Viherlassila, Viking Line ja Elixia. Pellava on kankaana nyt suosittu. Osa verhoista on palokäsiteltyjä mutta syttymistä hidastavan aineen voi lisätä kankaaseen myöhemminkin. Verhon voi sovitella myös kotona Verhojen valinta ei ole helppoa. Sopiiko ikkunalle vihreä verho, jos sohva on ruskea? Ongel- Vihreän kortin alennuksiin voit perehtyä tarkemmin osoitteessa: www.vaso.fi/vihreakortti Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 3 Asukastyytyväisyyskyselystä saatiin jälleen Vaso teki vuoden 2012 loppupuolella asukastyytyväisyyskyselyn, joka lähetettiin sähköisesti 1065:lle asukkaalle. Osoitetiedot saatiin Vason omasta sopimusrekisteristä, jonne sähköpostiosoitteita on tallentunut vuodesta 2007 alkaen. Kyselyn toteutti Vason toimeksiantona ammattikorkeakoulun restonomiopiskelija Johanna Oinas osana opinnäytetyötään. Johanna myös työskentelee Vason toimistolla asuntomyynnissä kiireapulaisena. Vaso on tehnyt asukastyytyväisyyskyselyn aikaisemminkin; vuosina 2008 ja 2010. Vason tavoitteena on toistaa kysely noin kahden vuoden välein. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä palautetta asukkailta ja mahdollisia kehitysehdotuksia Vason toiminnalle. Oletko harkinnut muuttavasi nykyisestä asunnostasi? Enemmistö vastaajista ei ole harkinnut muuttoa asunnostaan (vastaajia yhteensä 427). Asumisoikeus sopii asumismuotona minulle Tyypillinen vastaaja asui rivitalokaksiossa Kyselyyn vastasi yhteensä 427 asukasta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 40 %. Vastaajat valittiin Vason sähköisestä asukastietokannasta. Kyselyn aiheet keskittyivät asukkaan nykyisten asumistietojen ohella Vason toimiston palveluihin, isännöintiin ja kiinteistöhuoltoliikkeen toimintaan. Lisäksi asukkailta tiedusteltiin kiinnostusta ympäristöasioihin, kuten kierrätykseen sekä sähkön ja veden kuluttamisen vähentämiseen. Aluksi kyselyssä kysyttiin vastaajan asunnon perustietoja. Vastaajajoukko edusti hyvin kaikkia Vason kiinteistöjä, sillä vastauksia saatiin monipuolisesti yhteensä 99 eri kiinteistöstä. Enemmistö vastaajista asui joko kaksiossa tai kolmiossa, yhteensä 70 % vastaajista. Kysyttäessä kiinteistötyyppiä rivitalo oli yleisin vastaus, 63 % vastaajista. Vastaajista suurin osa (59 %) oli asunut asunnossaan alle kaksi vuotta. Vastaajista 39 % puolestaan ilmoitti asuneensa asunnossaan kahdesta viiteen vuoteen. ”Olen viihtynyt erittäin hyvin. Elämäntilanteeseeni ratkaisu sopii parhaiten tällä hetkellä.” Asunnon kunto muuttohetkellä arvioitiin keskimäärin hyväksi. Parhaimman arvion sai avaimien noutamisen helppous. Kylpyhuoneen, kodinkoneiden käyttö- ja keittiön kunto arvioitiin keskimäärin tyydyttäväksi. Vastaajista 41 % mielestä nykyinen asunto oli vastaanotettaessa muuttovalmis. Lisäksi 23 % vastaajista arvioi asunnon olleen siivousta vaille muutto- 4 Selvä enemmistö Vason asukkaista on asukastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella tyytyväisiä asumisoikeuteen asumismuotona (vastaajia yhteensä 427). valmis. Vastaajat ovat keskimäärin tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat olivat koulun tai päiväkodin läheisyyteen ja luonnonläheisyyteen. Tyytymättömyyttä keräsi jonkin verran käyttövastikkeen suuruus sekä asunnon säilytystilat, jotka molempia arvioitiin keskimääräisesti ”en tyytyväinen enkä tyytymätön”. Asunnon valintaan vaikuttavat kriteerit top 3 1. Asunnon sijainti 2. Asunnon koko 3. Asunnon kunto Oletko harkinnut muuttavasi nykyisestä asunnostasi? Selvä enemmistö (58 %) vastaajista ei ole harkinnut muuttoa Vason asunnoista. Vastaajat, jotka vastasivat harkinneensa muuttoa, vastasivat yleisimmin syyksi vastikkeen kalleus ja nykyisten asumistarpeiden muuttuminen. ”Pitempi aukioloaika esim. yhtenä päivänä viikossa olisi työelämässä olevien kannalta tarpeellinen” Vason toimiston palvelut arvioitiin keskimäärin hyviksi. Eniten tyytyväisyyttä Vason toimiston palvelujen osalta sai henkilökunnan tavoitettavuus sähköpostitse. Tosin kyseisen palvelun osalta ei osannut vastata 26 % vastaajista. Sähköinen asiointi on tärkeä osa nykypäiväistä viestintää, mutta sen rinnalla henkilökohtainen palvelu paikan päällä on edelleen tärkeä osa Vason toimistopalveluja. Toimistopalvelujen osalta Vaso sai myös palautetta aukioloajoista ja sijainnista. Muutama vastaaja olisi kaivannut enemmän parkkipaikkoja Vason toimiston läheisyyteen ja myös joustavuutta toimiston aukioloaikojen suhteen. Toisaalta muutama vastaaja myös kaipasi enemmän selkeyttä Vason kotisivuihin. hyviä tuloksia Henkilökunta sai myös kiitosta: ”Olette onnistuneet palkkaamaan oikeanlaiset henkilöt kaikkiin töihinne, joita olen pystynyt havainnoimaan: suurkiitos siitä!” Isännöinnissä pieniä eroavaisuuksia Vason ja V-S Isännöintitalon välillä Isännöinti arvioitiin keskimääräisesti hyväksi. Huomattavaa kuitenkin on, että keskimäärin 27 % vastaajista ei osannut arvioida isännöintiä ollenkaan. Tämä selittänee osaltaan sen, että suuri osa vastaajista oli asunut asunnossaan alle kaksi vuotta. Osalla vastaajista ei välttämättä ole vielä kokemusta isännöitsijän kanssa asioimisesta. Parhaimmaksi arvioitiin isännöinti talousasioissa, mutta 41 % vastaajista ei osannut arvioida sitä. Tarkasteltaessa isännöintiä Vason ja V-S Isännöintitalon isännöinnin mukaan, oli vastauksissa jonkin verran eroavaisuuksia. Vason isännöinnin asukkaat arvioivat isännöinnin hieman paremmaksi kuin V-S Isännöintitalon isännöinnin asukkaat. Isännöinti keräsi runsaasti kehitysehdotuksia, kuten huomion kiinnittäminen palveluasenteeseen, tavoitettavuuteen ja tiedottamiseen. Palautetta saatiin myös kysyttäessä asunnon opastuksesta. Muutama vastaaja kertoi kaipaavansa selkeyttä ja enemmän tietoa asukkaan vastuuseen asunnon ylläpidosta ja huollosta. Myös asuntokansiota toivottiin päivitettävän. ”Kiinteistön huoltoon liittyvissä asioissa pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin” Kiinteistöhuoltoliike arvioitiin myös keskimäärin hyväksi. Vastaajat olivat eniten tyytyväisiä kiinteistöhuollon ja asukkaan väliseen yhteistyöhön, kiinteistöhuoltoon auttajana ja opastaja sekä tavoitettavuuteen. Huomattavaa oli jälleen, että merkittävä osa vastaajista ei osannut arvioida kiinteistöhuoltoa auttajana ja opastajana (36 % vastaajista), eikä kiinteistöhuollon ja asukkaiden välistä yhteistyötä (40 % vastaajista). Suurin osa kiinteistöhuollon kehitysehdotuksista keskittyi palvelun nopeuden ja laadun parantamiseen sekä asukkaiden ja huollon välisen yhteistyön parantamiseen. Vaso kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita asukkaita! Kuvat ja teksti: Johanna Oinas e n o k u k a H Asuntojen hakukone avautuu heti etusivulla Vason uusilla verkkosivuilla. helpottaa uusilla nettisivuilla Löytyisikö vapaita kahden huoneen asumisoikeusasuntoja rivitalosta juuri nyt Kaarinasta? Kyllä löytyy, ilmoittaa Vason verkkosivujen uusi hakukone ja aikaa meni hakemiseen vain muutama sekunti. Uusi hakujärjestelmä on Vason verkkosivujen suurin uudistus. Asuntoa hakiessa voi asettaa reunaehdot kohteen sijainnille, asunnon koolle, talotyypille, vastikkeen suuruudelle ja aso-maksulle. Hakukone jaottelee myös vapaat, vapautuvat ja varatut asunnot. Useampia hakusuodattimia voi käyttää samalla kertaa. Hakukoneesta saa ulos myös Vason kaikki asunnot. Uusi hakukone helpottaa ja nopeuttaa asunnon hankkimista. Tämä on tärkeää, sillä entistä enemmän talokauppoja suunnitellaan tietokoneen ruudun kautta. Asuntojen tilanteet päivittyvät Vason nettiin automaattisesti joka päivä. Asunnon hakutoiminto hyödyttää kaikkia asunnonhakijoita. Vasolainenkin voi kätevästi katsoa, josko löytyisi vieläkin sopivampi tai esimerkiksi perheen koon muuttuessa toisenkokoinen asunto. Hakukoneen uskotaan nostavan Vason asuntojen käyttöastetta kun vapaat tai vapautuvat asunnot on nyt helppo poimia esiin. Korkeampi käyttöaste taas hyödyttää kaikkia Vason asukkaita, sillä tyhjästä asunnosta tulee vain kuluja. Tiedot järjesteltiin uudelleen Vason uudet verkkosivut valmistuivat huhtikuun alussa. Moni on huomannut, että aika monet tiedot löytyvät nyt uudesta paikasta. Uutta sivustoa suunnitellut asuntoneuvottelija Outi Tamminen kannustaa klikkaamaan etusivulta Asukas-infon laatikkoa. Sieltä löytyy kootusti melkein kaikki, mitä Vason asukas kaipaa. Infon alta löytyvät mm. Vihreän kortin alennukset ja muut asukasedut, netti ja tv, isännöintiasiat, Vaso-asukkaan vastuut, remonttiinfo, muuttoilmoitus ja ohjeet jos luopuu asumisoikeudesta. Pinnalla-palsta on tarkoitettu tuoreimmille uutisille ja kuulumisille. Helpomman päivityksen myötä tällekin palstalle saadaan nopeasti uutta tekstiä. Oman kohteen sivuille helpommin Verkkosivu-uudistus helpottaa myös asukkaan pääsyä oman kohteen sivuille. Etusivulta pääsee kohdekohtaisille sivuille kahtakin reittiä pitkin. Oma kohde löytyy osoitteen mukaan. Ennen oman kohteen sivu avautui useamman klikkauksen jälkeen, nyt väylä sinne on sujuvampi. Kohdekohtaisten sivujen sisältö vaihtelee jonkun verran. Kiinteistön perustiedot, kokousten pöytäkirjat, taloustiedot ja yhteystiedot ovat kohdekohtaisten sivujen perusfaktaa. Tämän lisäksi kohdekohtaisilta sivuilta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa ja vinkkiä oman kohteen asukkaille. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 5 Pelastussuunnitelma voi pelastaa henkesi Pelastussuunnitelmat tulee uusia uuden pelastuslain tasalle ennen heinäkuun alkua. Uusi suunnitelma kannattaa ottaa Vason väellä puheeksi, kun kohde järjestää grilli-illan tai kevätsiivoustalkoot. Aina ei tule ajatelleeksi, että väärin sijoitettu roskis voi olla paloturvallisuusriski tai käytäville jätetyt tavarat hidastavat poistumista palon sattuessa. Naantalin Tirolin kerrostalokohde on rakennettu kallioiseen maastoon. Kohteen valvoja Stig Lehtovaara (vas.) ja Okko Kouvalainen Plan Brothers -yhtiöstä ovat kierroksen jälkeen sitä mieltä, että palolaitoksen nostokoriauto yltää talon jokaiselle sivulle. 66 Pelastussuunnitelmat löytyvät Vason nettisivuilta osoitteesta www.vaso.fi Okko Kouvalainen Plan Brothers Oy:stä lähtee Stig Lehtovaaran kanssa kierrokselle Vason Naantalin Tirolin kerrostalokohteeseen. Kouvalaisen edustama firma tekee kohteeseen pelastussuunnitelman, jonka hallinta on verkossa. Tirolissa pitkään asunut Stig toimii kohteen valvojana ja on työnsä sekä luottamustehtäviensä kautta perehtynyt hyvin turvallisuusasioihin. Herrat katsastavat ensin parvekkeita. – Muutama vuosi sitten yhdellä parvekkeella alkoivat kalusteet palaa, Stig muistelee. Tämän tapauksen paikallinen palolaitos hoiti nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Ravintola Naantalin Hovin tulipalo puoli vuotta sitten puski savua keskustasta Tirolin suuntaan. Silloin harkittiin jo ilmanvaihdon sulkemista. Nappula, josta ilmankierron saa tyrehtymään löytyy helposti porraskäytävästä. Tästä Kouvalainen antaa kohteelle hyvät pisteet. Tirolin opasteet ovat selkeitä ja oikeissa paikoissa. Portaikosta löytyy yhteensä neljä palohälytintä. Teknisissä tiloissa opasteet ovat myös paikoillaan mutta jonkun verran sieltä löytyy ylimääräistä tavaraa. Stig Lehtovaara painaa väestönsuojassa ilmanvaihtolaitteen nappia. Kone hyrisee kuin kissa eli kaikki on kutakuinkin kunnossa. Vieressä on laatikko, josta löytyy monensortin välineitä kriisin varalle. Pihakierroksella Stig Lehtovaaraa ja Okko Kouvalainen pohdiskelevat pelastustien kuntoa. Kohteeseen johtava tie on jyrkkä ja kulku talon taakse näyttää vähän hankalalta. Yhtä ja toista pientä parannettavaa Tirolista kertyi muistikirjaan. Kouvalaisen mukaan kohde saa kuitenkin kiitettävän arvosanan. Lastenvaunut pois porraskäytävästä Okko Kouvalainen kiertää työnsä puolesta päivittäin kiinteistöissä eri puolilla Suomea. Yleisin paloturvallisuusongelma on hänen mukaan lastenvaunujen sijoittaminen. – Vaunut eivät kuulu porraskäytävään, sillä siellä ei saa olla mitään palavaa tavaraa. Vaunut on Kouvalaisen mukaan vietävä asuntoon tai sitten erilliseen niille varattuun tilaan. Jos opasteet eivät ole kunnossa, veden sulkupaikalle, lämmönjakokeskukseen tai sähköpääkeskukseen pääsy vie aikaa. Varsinkin taloissa, joissa on useampia portaikkoja, teknisten tilojen löytyminen on ilman opasteita arpapeliä. Pelastautumisohjeet joka kotiin ja kiinteistöön Pelastussuunnitelmia on tehty tämän kevään aikana ahkerasti. Vason isännöimissä kohteissa työn on tehnyt Plan Brothers. V-S Isännöintitalon hoitamissa Vason kohteissa pelastussuunnitelma tehdään isännöintitalon omana työnä. Lisäksi jokunen kohde on päättänyt tehdä suunnitelman itse. Pelastussuunnitelma on luettavissa ja printattavissa netistä, Vason kohdekohtaisilta sivuilta. Asukkaille lähetetään asiasta tiivistelmä ja porraskäytäviin kiinnitetään yleinen turvaohje. Pelastussuunnitelman teon aikana on löytynyt yhtä ja toista parannettavaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että asukkaat tutustuvat pelastussuunnitelman toimintaohjeisiin. – Asukkaat voisivat vaikka tehdä omassa kohteessaan kierroksen ja katsoa turvallisuuden kannalta tärkeät paikat läpi, ehdottaa Okko Kouvalainen. Tällaisen kierroksen voi ympätä vaikka yhteiseen illanviettoon, pihatalkoisiin tai kokoukseen. Numeroita ja vaaran paikkoja Pelastussuunnitelmassa pyritään tunnistamaan kohteen riskit ja varautumaan onnettomuustilanteisiin. Suunnitelmassa on myös ohjeita tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. • Uusi pelastussuunnitelma astuu voimaan 1.7.2013. • Pelastussuunnitelmien uudistamisesta on jo sovittu tai tullaan sopimaan Vaso kiinteistöjen asukaskokouksissa. • Pelastussuunnitelma uudistetaan joko asukastoimi- kunnan toimesta vastuuhenkilö sen tekemiseen kouluttamalla tai Vason / V-S Isännöintitalon toimesta tilaamalla se ammattilaiselta. • Vason asukas löytää oman kohteensa suunnitelman Vason nettisivuilta (www.vaso.fi) kohdekohtaisilta sivuilta. • Pelastussuunnitelmaa voi tiedustella myös omalta isännöitsijältä. • Pelastussuunnitelmaan liittyvä yleinen turvallisuusohje kiinnitetään jokaisen kohteen porraskäytävään tai muuhun yhteiseen tilaan. Tirolin talo on varusteltu hyvin kriisin varalle. Väestönsuojan laatikosta löytyy kypäriä, maskeja, raivausvälineitä ja paljon muuta, esittelee Stig Lehtovaara. Pelastussuunnitelmassa on tärkeitä yhteystietoja niitä pidetään ajan tasalla. Suunnitelmasta löytyvät mm. pelastusviranomaisten, kohteen vastuuhenkilöiden ja vakuutusyhtiön yhteystiedot. Pelastussuunnitelma on lain mukaan tehtävä, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Teknisistä tiloista löytyy liian usein auton renkaita ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Puuaidan tai talon seinustalle sijoitettu roskaastia on varsinainen paloturvallisuusriski, jos roskiksessa alkaa palaa. 77 Kompostointi on helppoa. Erja Nummila varmistaa, että molemmat kompostorit toimivat talven jälkeen. Oikean puoleinen on lepotilassa ja muhii mullaksi. Vasenta täytetään biojätteellä ja välillä pöyhitään. Kompostointi ei ole viherpiiperrystä 88 Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa päättyy vuoden 2014 lopussa ja uusi jätevoimala otetaan käyttöön vuosina 2017–2018. Turun Seudun Jätehuollon yhteyspäällikkö Päivi Mikkolan mukaan tänä väliaikana polttokelpoinen jäte kuljetetaan muualle Suomeen ja mahdollisesti jopa ulkomaille käsiteltäväksi. Tälläkin hetkellä 35 % jätteistä viedään muualle käsiteltäväksi laitoksen kapasiteetin riittämättömyyden vuoksi. Päivi Mikkola toteaa myös, että todennäköisesti jätteen vienti muualle ei ole ainakaan merkittävästi nostamassa jätekustannuksia. Kuitenkin jätteenkuljetusten ympäristövaikutusten vuoksi jokaisen ympäristöstä välittävän kannattaisi aloittaa kompostointi viimeistään nyt. TSJ suosittelee kompostointia. Päivi Mikkola pitää kompostointia omalla pihalla erittäin järkevänä, koska silloin biojätettä ei tarvitse kuljettaa mihinkään käsiteltäväksi ja kompostituotteella voidaan korvata muita maanparannusaineita, jolloin kukkapenkkeihin ei tarvitse tuoda niin paljoa pussimultaa tai lannoitteita. Ravinteiden kierrätys biojätteestä omiin istutuksiin on tärkeä ja ympäristön kannalta erittäin hyvä asia. Se merkitsee myös säästöä multakustannuksissa. Mikkola korostaa myös kompostoinnin muuta taloudellista hyötyä. Jos taloyhtiössä tarpeeksi moni kompostoi, voidaan mahdollisesti jättää esim. yksi jäteastia pois käytöstä. Tämä näkyy pienempänä jätelaskuna taloyhtiölle. Kompostoinnista löytyy kirjoja, lehdissä on usein artikkeleita aiheesta ja netti on ehtymätön tietovarasto tässäkin asiassa. Mikäli kompostoinnin aloittaminen silti tuntuu vaikealta tai ilmenee muita ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä TSJ:n kompostitohtoriin. – Kompostitohtori tulee mielellään taloyhtiöihin jopa paikan päälle ja vieläpä ilmaiseksi antamaan vinkkejä, jos kompostointi ei oikein suju, Päivi Mikkola kertoo. Käytäntö on osoittanut, ettei kompostin hoitovuoroja kannata jakaa kaikille talon asukkaille, vaan kompostorin hoito kannattaa keskittää muutamalle vastuuhenkilölle. Haritun Helmessä kompostoidaan innokkaasti tai sitten ei? Haritun Helmessä on kaksi noin tuhannen litran kompostoria. Kompostorien kannet olivat tulleet kahdenkymmenen vuoden aikana tiensä päähän, saranat olivat irronneet ja kansien eristeet olivat imeneet vettä niin, että niiden avaaminen oli aikamoista punnertamista. Koska kompostit olivat muuten hyväkuntoiset, päätettiin niiden toimintavuosia jatkaa korjauttamalla kannet. Korjaajan löytäminen ei ollutkaan helppo juttu. Googlettamalla ja muutamalle ammattimiehelle soittamalla saatiin lopulta mökkitalkkari toteuttamaan tämä taloudellisestikin aika vaatimaton korjausurakka. Tulos olikin mieluinen yllätys. Kannet olivat kuin uudenveroiset ja keveät nostaa yhdelläkin kädellä. Kompostoria hoidetaan muutaman vapaaehtoisen voimin, silti kompostoijia on vähän ja komposti jäätyykin talvipakkasilla. Ihme ettei kompostoijia ole enempää, sillä ei ole vaivalloista erotella hedelmien ja vihannesten kuoria, ruuan tähteitä ym. Vason kohteissahan on jopa lajitteluun sopivat jätesankovaunut. Kompostoitavan aineksen voi koota esimerkiksi käytettyyn leipäpussiin, sen sisällön voi kaataa sitten kompostoriin ja heittää pussi sen jälkeen jäteastiaan. Kateainetta tulee lisätä tuodun jätteen päälle, varsinkin kesäaikaan. Kissanhiekkakatastrofi ja ”ystävämme” appelsiini Kissojen emäntiä ja isäntiä pitää valistaa siitä, ettei savipohjainen kissanhiekka kuulu kompostiin. Haritun Helmessäkin koettiin savipohjaisen kissanhiekan kirous ja kahdelta naiselta (!) meni kaksi iltaa tyhjentää komposti. Savipohjainen hiekka valuu ajan kuluessa kompostorin pohjalle ja muodostaa sitkeän kerroksen, josta on työ ja tuska saada palastakaan irti lapiolla. Sen loppusijoitus on myös hankalaa, koska tällaisia hajoamattomia paakkuja ei voi oikein laittaa kasvien juurille. Puupohjainen pellettikissanhiekka pissoineen taas on mainiota kompostin parannusainetta. Toiveena ihana piha Kompostin kateaine on aina raavittu omasta pihasta, jolloin se koostuu puiden ja pensaiden lehdistä, eikä ole varsinkaan sateisina syksyinä koottuna kovin laadukasta. Helmessä on paljon erilaisia pensaita, joiden suurimittainen leikkuu vaatii siirtolavan. Suunnitteilla on hankkia oksasilppuri, jolla saisi tehtyä parempaa kuiviketta ja silputtua oksat niin, ettei lavaakaan tarvita. Haritun Helmessä kompostimulta on levitetty keväällä pensaiden juurille tyyliin pois silmistä. Turku-tulppaanien kukoistuksen jälkeen piha kuitenkin kaipaisi uutta kukkaloistoa, kun norjanangervotkin kukkivat vain lyhyen ajan. Uusia kukkaistutuksia pitäisi siis suunnitella ja perustaa. Toivottavasti tänä keväänä nousee talkoohenki tämän toteuttamiseen. Kuvat ja teksti: Erja Nummila Kaikenlainen muovi on ikävää kompostissa, myös ns. biohajoavat muovit, jotka eivät hajoa niin nopeasti, etteivätkö olisi talikon piikeissä kiinni kompostia hoidettaessa. Samoin limpunkokoiset leivät ja kokonaiset hedelmät saavat kompostinhoitajan päästämään muutaman valikoidun ärräpään, kun ”ystävämme” appelsiini tulee kymmenennen kerran meitä iloisesti tervehtimään talikon piikkiin tarttuneena. Muuten kompostin hoito on suhteellisen helppoa. Silloin tällöin kääntelee talikolla kompostimassan ja lisää kateainetta tarvittaessa. Kesällä kastelu voi olla tarpeen. Tyhjennyskään ei ole raskasta, sillä kompostiaines on verrattain kevyttä. 9 Ilma kiertää kun filtterit pidetään puhtaina Asukas parhaiten tietää, missä kunnossa oma koti on. Asukkaalla on myös velvollisuus huoltaa sitä ja ilmoittaa vaurioista viipymättä isännöitsijälle. 10 Tuloilman suodatin on helppo irrottaa ja puhdistaa, esittelee Jukka Harjamäki. Vasolainen Jukka Harjamäki pyöräyttää ilmanvaihtoventtiilin auki, purkaa sisukset ja putsaa suodattimen pölynimurilla. Kun homma on tuttu, se on ohi muutamassa minuutissa. Liesituulettimen metalliseen ritilään kerääntyy nopeasti rasvaa, joka puolestaan tartuttaa kärpäsiä, pölyä ja muuta töhnää ritilän pintaan. Jukka Harjamäellä on tapana rassata pahin lika ensin vanhalla hammasharjalla pois. Sitten kuumassa vesisuihkussa ritilä puhdistuu syvemmältä. Lopuksi hän laittaa ritilän astianpesukoneeseen, joka vie viimeisenkin rasvan pois. Jos asunnossa ei ole astianpesukonetta, ritilää kannattaa lopuksi liottaa pesuaineliemessä ja suihkuttaa sen jälkeen lika pois. Jukka Harjamäen Vaso-kodissa Pernossa ilma pysyy raikkaana kesät talvet. Tilanne on helposti toinen, jos huolto unohtuu. Liesituulettimen ja ns. likaisten tilojen poistoventtiilien tehtävänä on poistaa asunnosta käytettyä ilmaa. Korvausilmaa tulee seinässä olevasta venttiilistä. Jos liesituulettimen ritilä on tukossa, ilma poistuu vain tuulettimen toisesta imupaikasta eli kylppäristä. Jos tuloilmafiltteri on lian kyllästämä, ei uutta raikasta ilmaa pääse asuntoon. On siis asukkaan oma etu, että tuloilmasuodatin putsataan keväisin ja syksyisin ja liesituulettimen ritilä tätäkin useammin. – Rasvaa keräävä liesituuletin on myös paloturvallisuusriski, lisää Harjamäki. Lämmön- ja kosteudenhallinta on hyvä oppia Välillä kodissa on liian kuumaa, välillä vilu ui kehoon. Tällaisissa tilanteissa on hyvä tietää, mitä pitäisi tehdä. Moni laittaa talvella ikkunan auki kun huoneessa on kuumaa. Jukka Harjamäki tietää, että patterissa olevan termostaatin vääntäminen pienemmälle on parempi konsti. Jos joka toisessa talossa lämpö karkaa ikkunasta ulos, lämpöenergiaa haaskaantuu, eikä sitä ehkä riitä enää kaikkiin asuntoihin. – Termostaatin sisällä olevia säätöjä asukkaan ei kuitenkaan pidä mennä rukkaamaan, Harjamäki muistuttaa. – Kosteuden kanssa pitää olla myös tarkkana, muistuttaa Vason Isotalon kohteen asukastoimikuntaa johtava Jukka Harjamäki. Kun käydään suihkussa tai saunassa, ilmanvaihto on syytä vääntää isommalle liesituulettimen säädöstä. Ilmanvaihto palautetaan normaaliasentoon kun kylpyhuone on kuivunut. Kylppärin lattiakaivoa pitää tarkkailla. Jos vesi valuu viemäriin hitaasti, on kaivo tukkeutunut ja se pitää puhdistaa. Lattiakaivoon, samoin kuin lavuaarin hajulukkoon kertyy helposti hiuksia, jotka eivät itsestään katoa mihinkään. Viemäri pitää avata ja roskat poistaa. Työ ei ole Harjamäen mukaan ollenkaan vaikea. Mikäli esimerkiksi lattiakaivo vetää huonosti, kosteutta voi tunkeutua lattiarakenteisiin ja homeongelma voi olla kohta käsillä. Vuotava vesihana tai vessanpytty tuo kustannuksia. Jokainen vesikuutio on ostotavaraa joten vuotokohtien etsiminen tuo säästöä. Isotalon kohteessa tehtiin Harjamäen mukaan kerran vuototesti jokaiseen vessanpyttyyn: – Pari vuotavaa pyttyä löytyi, ne korjattiin ja vesilasku pieneni. Asukkaan vastuu on hyvä pitää mielessä Asukkaan toimilla on vaikutusta asunnon kuntoon, varmistaa Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Pienikin vaurio saattaa kasvaa isoksi murheeksi, jos vikaa ei ajoissa korjata. – Asukkaan velvollisuus on huoltaa kotia ja ilmoittaa vaurioista isännöitsijälle. Liesituulettimen helposti rasvoittuva ritilä on syytä esipestä ennen astianpesukoneeseen vientiä, opastaa Jukka Harjamäki. Asukkaallakin vastuu oman kodin kunnosta! Asukkaan kuuluu Laaksosen mukaan huoltaa ilmanvaihtosuodattimet ja lattiakaivot ja säätää ilmanvaihto liesituulettimesta oikeaksi. Ilmanvaihdon poistoventtiilien irrotus- ja puhdistusohje löytyy www.vaso.fi -sivuilta. Mikäli kohteessa on lämmön talteenottojärjestelmä, huolto kuuluu huoltoyhtiölle. – Mikäli kylppärin lattialaatta irtoaa tai asunnosta löytyy muita vaurioita, on asukkaan ilmoitettava siitä viipymättä, sanoo Laaksonen. Asukaskansio auttaa pulmakohdissa Jukka Harjamäki selaa oman kohteensa asukaskansiota. Elokuussa 20-vuotisjuhlaansa viettävä Pernon Isotalon rivitalokohde oli ensimmäisenä laatimassa asukaskansiota asukkaiden avuksi. – Kansion tekemisessä oli iso työ. Nyt se on palvellut isotalolaisia viitisentoista vuotta. Kansiosta löytyvät kuvilla havainnollistetut ohjeet mm. venttiilien puhdistamiseen, pattereiden säätöön, taulujen kiinnitykseen, rappusten puhdistukseen ja pihan hoitoon. Kansiossa on lisäksi liputusohjeet, piha-aluekartat, järjestyssäännöt ja yhteystiedot. Isotalon kohteessa on otettu tavaksi talkoilla pihahommissa muutaman kerran vuodessa. Aidan maalaaminenkin onnistuu omana työnä. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki 11 Kaksituntisessa Vaso-kokouksessa käytiin läpi viime vuoden tilit ja tapahtumat sekä pohdittiin asuntojen kuntoa ja markkinointia. i t t n o m Re ennen vai jälkeen aso-myyntiä? Kevään Vaso-kokouksessa puhetta synnyttivät vanhojen asuntojen remontti, niiden markkinointi ja kodinkoneiden kunto. Vanhojen asumisoikeusasuntojen remontoiminen asukkaan vaihtuessa ei ole ihan yksinkertainen juttu. Huhtikuun Vaso-kokouksessa asia nousi esiin kun pohdittiin, miten käyttöastetta parannettaisiin. Mikäli halutaan, että vapautunut vanha asunto menee nopeasti kaupaksi, se pitää aika usein fiksata tai remontoida myyntikuntoon. Moni oli kokouksessa kuitenkin sitä mieltä, että viisaampaa olisi kunnostaa se silloin kun seuraava asukas on jo tiedossa. Näin uusi asukas voisi vaikuttaa siihen, miten asuntoa kunnostetaan. Vason asuntomyynnin tiedossa on kuitenkin sekin, että moni asunnonkatsoja haluaa nähdä asunnon heti valmiina muuttokuntoisena. Vapautuvien vanhojen asuntojen markkinointi puhutti sekin kokousväkeä. Vason uudistunut verkkosivusto toimii nyt paljon paremmin asuntojen markkinoinnissa. Lisäksi Vaso on mukana monissa kaupallisissa nettipalveluissa. – Nykyisin asuntokaupat tehdään pitkälti netissä, muistutti toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Kokouksessa luetun toimintakertomuksen mukaan Vason asuntojen käyttöaste laski viime vuonna prosenttiyksikön verran ollen nyt 94,7 prosenttia. Erityisesti isommat kaksikerroksiset rivitaloasunnot ovat tässä tilanteessa 12 huonommin kaupaksi meneviä. Pienet asunnot ja uudistuotanto kiinnostavat selvästi enemmän. Yleinen taloustilanne ja sen Turun seudun piirteet ovat Peltomäen mukaan keskeisiä syitä varovaisuuteen asuntomarkkinoilla. Erityisesti tämä näkyy perheiden päätöksentekotilanteissa. Tänä vuonna Vaso ei aloita uusien kohteiden rakentamista. Vanhoja asuntoja sen sijaan kunnostetaan ja talojen lisäeristämiseen odotetaan avustusta valtiolta. Vastikkeen hinta tasaantuu Viime vuonna Vaso joutui nostamaan käyttövastiketta kuusi prosenttia kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun takia. Tälle vuodelle kustannuspaine oli Pekka Peltomäen mukaan pienempi. Korotus oli keskimäärin 2,3 prosenttia. Hallintopäällikkö Teija Lammisen esittämien lukujen mukaan viime vuonna kului aiempaa enemmän rahaa lämmitykseen, jätehuoltoon ja kiinteistöjen korjaukseen. Kiinteistökohtaisesti ylijäämän pitäisi Lammisen mukaan olla yhden kuukauden käyttövastikekertymän verran. Aika harva kiinteistö yltää tähän. Vaso-kokousväeltä kumpusi myös kommentteja kodinkoneiden kunnosta. Muutamat osallistujat olivat sitä mieltä, että vanhojen asuntojen jääkaapit ja muut laitteet ovat liian vanhoja. Peltomäen mukaan Vaso noudattaa kestävän kehityksen periaatetta eli vanhat laitteet korjataan ja korjauskelvottomat vaihdetaan uusiin. Asumisoikeusjärjestelmässä on myös asukkaalla itsellään mahdollisuus uudistaa kodinkoneita ja kodin sisustusta. Lisää läpinäkyvyyttä tilinpäätökseen Vaso esitti kokousväelle myös uuden ja paljon työtä vaatineen jälkilaskelman. Tässä uudessa yhtiö- ja kohdekohtaisessa tilinpäätöksen esitystavassa hahmotetaan selkeämmin kohdekohtaiset kustannukset ja ne kustannukset, joihin asukkaat voivat vaikuttaa. Vason asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen ei ollut ihan vakuuttunut siitä, että tämä uuden lain vaatima laskentatapa tuli tarpeeseen. – Antaakohan tämä yhtään enempää nykyiseen tilinpäätökseen verrattuna, hän pohti. Vason uudeksi valvojaksi valittiin yksimielisesti Raimo Kurki. Häntä ehdotti tehtävään väistyvä valvoja Pekka Paatonen. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen muistutti kokousväkeä vielä pelastussuunnitelman teosta. Aika monella kokousedustajalla oli vielä epäselvyyksiä siitä, miten heidän kohteensa suunnitelma etenee. Laaksosen mukaan omaan isännöitsijään kannattaa olla yhteydessä tästä asiasta. Pelastussuunnitelman pitää olla valmis nyt kesällä, heinäkuun alkuun mennessä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Valvojan kertomus vuodelta 2012 Asukkaiden Vaso-kokouksen 11.4.2012 valitsemana lain yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) 14 §:n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2012 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta ovat käsittäneet kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat ristiriidattoman ja oikean kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Hallinnon olen tarkastanut tutustumalla yhtiökokouksien ja hallituksen pöytäkirjoihin ja asukashallinnon osalta osallistumalla yhteistyöelimen jokaiseen kokoukseen vuonna 2012. Vuoden 2012 tarkastuksessani olen erityisesti kiinnittänyt huomiota asumisoikeuslain (650/1990) 16d §:n mukaiseen omistajan tiedonantovelvollisuuteen käyttövastikkeiden perusteista. Mainitun lain 16d §:n 1. ja 2. mom. on säännökset käyttövastikkeen määräytymisen perusteista ja 3. mom. ns. jälkilaskelmasta, josta säädetään: ”Asumisoikeustalon omistajan on laadittava kirjanpitoonsa perustuva koko yhteisöä ja asumisoikeustaloa koskeva jälkilaskelma, josta käy ilmi, mitä menoeriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää. Lisäksi jälkilaskelmassa on selvitettävä yhteisölle kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä sekä ilmoitettava paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy korjausvarausta.” Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on antanut asumisoikeuslain nojalla ohjeet käyttövastikkeiden määräytymislaskelmasta ja jälkilaskelman laadinnasta ja valvoo niiden noudattamista. ARA:n ohjeissa jälkilaskelmalla tarkoitetaan tilinpäätöshetkellä eri vastiketuotoista (käyttövastike I ja II) sekä niillä katetuista menoista, rahoituksesta ja korjausvarauksesta laadittua suoriteperusteista rahavirtalaskelmaa. Käyttövastiketta I, johon sisältyy mm. lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuolto- ym. kulut ja jonka määräytymiseen asukkaat voivat vaikuttaa, ei saa tasata. Käyttövastike II on tasattava sisältäen mm. kohteen osuuden Vason keskushallinnon menoista. Jälkilaskelman laatiminen perustuu siis edellä todettuun asumisoikeuslain muutokseen omistajan tiedonantovelvollisuudesta käyttövastikkeen määräytymisen perusteista. Uudistuksella on tavoiteltu asumisoikeustalojen asumiskustannusten läpinäkyvyyden lisäämistä. Eri asia on, onko lainmuutoksella saavutettu sille asetettu tavoite. Ainakin itse esitin epäilykseni asiasta valtakunnallisilla Asumisoikeuspäivillä maaliskuussa 2013. Ehkäpä konkreettisimpana asiana nyt toista kertaa laadituissa kohdekohtaisissa jälkilaskelmissa voidaan ottaa esille korjausvarausten kertyminen Vason eri kohteiden elinkaaren aikana. Korjausvarauksillahan varaudutaan tulevien peruskorjausten omarahoitusosuuden rahoittamiseen. Vason vuosittaiset korjausvaraukset asuntoneliöitä ja kuukautta kohti 1991–2012. Vason asuntoneliöiden kumulatiivinen kehitys 1991–2012. Tarkastustani varten sain käyttööni hallintopäällikkö Teija Lammisen kohdekohtaisia jälkilaskelmia varten laatiman taulukon Vason kohteiden vuosittaisista korjausvarauksista. Vasossa on koko sen elinkaaren aikana eli vuodesta 1991 vuoteen 2012 pystytty kartuttamaan keskimäärin 0,125 €/m2/kk. ARA:n ohjeiden mukaan tavoitteena pidetään nykyään 0,60 €/m2/kk, jotta peruskorjausten omavastuuosuudesta pystyttäisiin korjausvarauksilla kattamaan n. 20 %. Tilikaudella 2012 Vasossa korjausvarauksia kartutettiin 0,252 €/m2/kk. Korjausvaraukset ovat osa tilinpäätösjärjestelyitä, ja niiden kartuttaminen riippuu mm. Vason käyttöasteen kehityksestä. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomauttamista talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 1.4.2013 Pekka Paatonen Asukkaiden nimeä Valvoja 13 Yten tavoitteet 2013 Käyttövastikkeen jälkilaskelmaa tehtiin Vason toimistossa, sitten numeroita käytiin läpi Vason valvojien kesken, sanoo asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen. Jälkilaskelma listaa kulut selkeämmin Tilinpäätös kertoo asumisoikeusyhtiön ja sen kohteiden rahaliikenteen tarkasti. Uusi käyttövastikkeen jälkilaskelma ryhmittelee kulut vielä selkeämmin. Asumisoikeusasumisen lainsäädäntöä uudistettiin hiljattain. Siinä tehtiin päätös käyttövastikkeen jälkilaskelman käyttöönotosta. Nyt tämä uusi laskelma on otettu käyttöön myös VarsinaisSuomen Asumisoikeus Oy:ssä. Tietoa tulee lisää kun kulurakenne tulee selkeämmin esille, toteaa uudistuksesta Vason asukkaiden valitsema valvoja Pekka Paatonen. Jälkilaskelman laatiminen on vienyt paljon aikaa, sillä laskelma tehtiin koko yhtiöstä sekä kohteista vielä erikseen. Samaa mieltä on myös Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen. Urakassa on ollut paljon käsityötä, koska työ on uusi ja järjestelmiä on pitänyt uudistaa sen mukaan. Käyttövastike kahteen osaan Uudessa jälkilaskelmassa käyttövastike jaetaan kahteen osaan, ykköseen ja kakkoseen. Ykkönen sisältää kulut, joiden suuruuteen asukkaat voivat itse vaikuttaa. Kakkosessa on mm. kiinteistöveroa, pääomamaksuja ja hallintokuluja. Ykköseen kuuluvat mm. lämpö-, sähkö- ja vesikulut sekä jätehuolto. 14 – Tässä mallissa erottuu selkeämmin se, mihin pystyy itse vaikuttamaan, pohtii Pekka Paatonen. Esimerkiksi Paatosen omassa kohteessa, Pernon Isotalossa lukemat kertovat sen, että rahaa on säästynyt, kun talon väki on huolehtinut itse pihan hoidosta. Isotalon käyttövastikkeet ovatkin Paatosen mukaan Vason edullisimpia. Laskelmista näkyvät myös selkeästi kohteen pääomakulut ja korjausvaraukset. Käytännössä se menee niin, että uusissa kohteissa on enemmän pääomakuluja ja korjausvaraukset alkavat nousta kun kohteella alkaa kertyä ikää. Käyttövastikkeen jälkilaskelma on tilinpäätösnumeroihin tottumattomalle henkilölle ehkä vaikea hahmottaa, mutta kokemuksen myötä numerot alkavat kertoa enemmän ja enemmän. Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki Vason Yhteistyöelin toteuttaa Yten Ohjenuoran periaatteita ja toimii siis asukkaitten ja asukasyhteisöjen edustajana Vason organisaatiossa. Aso-yhteisöjen asukasdemokratian perusteet määritellään Yhteishallintolaissa ja laissa Asumisoikeudesta. Lain perusperiaatteet ovat, että asukkaat saavat tarpeelliset tiedot asumisoikeusyhtiön hallinnosta ja kerättyjen vastikkeiden perusteista. Uutta on nyt, että myös jälkilaskelman mukaan todetaan, miten budjetin tavoitteet ovat toteutuneet. Tämä on tärkeä uudistus, mutta toteutunut malli on hyvin monimutkainen eikä välttämättä toteuta kaikilta osin asukkaitten tiedontarvetta. Kaivataan yksinkertaista tiivistelmää tästä jälkilaskelmasta, kuitenkin niin että lain kirjain toteutuu. Niin jälkilaskelma- kuin budjettitiedot löytyvät Vason kotisivuilta. Vason kotisivut ovat uudistumassa ja Yte toivoo että sivujen käyttö lisääntyy ja yleistyy. Kotivaso on oikea paikka markkinoida näitä sivuja. Yte kantaa jatkuvasti huolta asukasdemokratian toteutumisesta Vason asumisyhteisöissä. Yhteistyö on aina vapaaehtoista. Koska keppiä ei voida käyttää eli lyödä ei saa, pitää miettiä löytyisikö porkkanaa jolla saataisiin lisättyä asukkaat toimimaan oman yksikön kehittämiseksi. Yksi Yten tavoite on ollut kehittää koko valtakunnan asukasyhteistyötä ja näin saada näkyvyyttä medioissa ja kaiken kaikkiaan edistää tietoa asumisoikeusasumisesta. Nyt on kuitenkin käynyt niin että parissa isossa asumisoikeusyhteisössä ”pieni klikki” on onnistunut valtaamaan asukasdemokratiatoiminnan omassa yhteisössään ja toiminnallaan tehnyt mahdottomaksi hedelmällisen yhteistyön asukkaitten ja yhtiöiden välillä. Nyt emme voi muuta kuin odottaa, miten nämä ongelmat saadaan ratkaistua ja palata sitten asiaan. 15.4.2013 Tapio Kaihtela Yhteistyöelin Yten puheenjohtaja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 15 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Saimme viime vuoden asiakastyytyväisyysselvityksen kautta kriittistäkin palautetta Vason palvelujen kehittämiseksi. Mukava oli todeta, että 69,6 % vastaajista oli valmis suosittelemaan Vasoa muillekin. Vain 2,1 % ei suosittelisi, toteavat hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Vason toimintaedellytykset vahvistuivat Kuten vuodet yleensä, oli viime vuosikin työstä ja tapahtumista runsas. Rakennettiin ainutlaatuista Soinisen passiivitaloaluetta Naantaliin ja käynnistettiin kolme uutta hanketta muihin kuntiin, tehtiin kiinteistökehitystä heikosti aso-kiinteistönä menestyneessä Pernon kerrostalossa Turussa, laadittiin aso-lain muutoksen mukaiset jälkilaskelmat, toteutettiin remontteja ikääntyvissä kohteissamme ja selvitettiin mahdollisuudet yhdistää Vaso ja Turun kaupungin vuokrataloyhtiöt. Vain muutamia mainitaksemme. Yhtiökokous vahvisti 10.4.2013 Vason toimintakertomuksen vuodelta 2012, tuloslaskelman 1.1.– 31.12.2012 sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa 24.4.2013. riittänyt vai jäänyt vajaaksi. Samoin jälkilaskelmien tehtävänä on kertoa kohdekohtaisesti vuosien aikana kerätyn korjausvarauksen määrä, joka on Vason keskushallinnon hallussa tulevien isojen jaksottaisten peruskorjaustoimien omarahoitusosuutta varten. Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Jälkilaskelmat löytyvät kohdekohtaisilta sivuilta hallintoasiakirjojen kansiosta. Samassa kansiossa ovat myös oman kiinteistön muut vanhan vuoden tilinpäätöstiedot. Asuntomarkkinatilanne oli viime vuonna vaikea. Siitä kertoo myös käyttöasteemme alentuminen yhdellä prosenttiyksiköllä – koko vuoden käyttöasteen ollessa 94,7 %. Ylitarjontaa oli isommissa perheasunnoissa kaupunkien reuna-alueilla. Pienasuntojen ja uusien hyvin sijaitsevin asuntojen kysyntä oli sitä vastoin hyvä. Myönteisenä seikkana voidaan todeta, että aina heikosti aso-kiinteistönä menestynyt 43 asunnon kerrostalokiinteistömme Turussa Pernossa saatiin myytyä asunto-osakkeina helmikuun 2013 loppuun mennessä. Huolestuttavaa on kiinteistöjen ylläpitokustannusten jatkuva nousu. Maamme hallituksen tuoreet päätökset ylläpitävät samaa linjaa mm. sähköveron nousun johdosta. Pääomistajamme Turun kaupunki antoi viime vuoden alussa konserniohjeen, jonka mukaan tuli selvittää Vason ja Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT-Asunnot Oy:n mahdollisesta yhdistymisestä saavutettavat edut. Selvitystehtävään kuului myös tarvittavien neuvottelujen käynnistäminen Vason muiden osakaskuntien kanssa tarvittaessa. Osittain konsulttivoimin toteutetussa selvityksessä tuli kiistatta ilmi, että Vason tulee jatkaa toimintaa entiseen tapaan itsenäisenä ylikunnallisena Turun seutukunnan yhtiönä. Jälkilaskelmat laskettuna koko yhtiöstä ja jokaisesta kiinteistöstä ovat ensimmäistä kertaa vuoden 2012 tilinpäätöstietoina. Ne esittävät mitä menoja asukkailta perittävillä käyttövastikkeilla on vuoden aikana katettu. Ja onko kerätty raha 16 Juridisesti ei ole mahdollista yhdistää yhtiöitä. Kun tavoitteena oli selkiyttää Turun kaupungin asuntoliiketoimintasektorin toimintaa, olisivat kaikki muut mahdolliset omistusjärjestelyt tuoneet lisää hallintorakenteita. Ajatus yhdistymisestä herätti huolestunutta keskustelua Vason asukaskunnassa ja asukashallinnossa Ytessä sekä Vaso-kokouksessa, varmaan laajemminkin. Selvitystyön lopputulokseksi tuli yhteistyön syventäminen Vason ja TVT:n välillä. Yhtiöt hakevat parhaita toimintatapoja ja vaihtavat niistä kokemuksia. Hankintoja tehdään yhteistyössä aina kun on mahdollisuutta saada esimerkiksi volyymietuja. Turun kaupunginhallitus vahvisti maaliskuussa 2013 yhdistymisselvityksestä laaditun raportin. Tämän päätöksen yhteydessä hyväksyttiin yhtiöiden yhteistyömalli ja kaupunginhallituksen konsernijaosto edellyttää vuosittain raportointia yhteistyön tuloksista. Selvityksen tulos on Vasolle myönteinen. Se vahvistaa Vasossa aiemminkin tiedossa olleen näkemyksen, että asumisoikeus on elinvoimainen ainoastaan itsenäisenä asumisen hallintamuotona. Vain itsenäinen toimita on signaali aidosta vaihtoehdosta Turun seudun asuntomarkkinoilla. Kunnat aso-yhtiön omistajina on myönteinen taustavoima asumisoikeusyhtiölle. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Toimintakertomus vuodelta 2012 1. YLEISTÄ 1.1 Kiinteistönhoidon kustannukset kohosivat Vason uudistuotantoon varmistui kolmen kohteen ARA-rahoitus. Passiivitaloprojektimme Vaso/ Soinisen ensimmäiset asunnot valmistuivat joulukuussa. Valtakunnan tasolla keskusteltiin koko vuoden kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen aloitusongelmista. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kokonaisnoususta aiheutunut ennätyksellinen 6,0 prosentin käyttövastikkeiden nousu maaliskuun alussa aiheutti noin yhden prosenttiyksikön käyttöasteen alenemisen. Vuoden lopussa pidetty asiakastyytyväisyyskysely kertoi, että 69,6 % vastaajista suosittelee todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti Vasolla asumista. Vastaajista 2,1 % ei suosittelisi. Yhtiön strategia päivitettiin vuoden 2011 aikana. Strategiansa 2012–2017 mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2012 aikana pääosin ennakoidusti. Turun seudulla vuoden 2011 lopussa tehty alueellinen kaukolämpösopimus alensi kaukolämmön hintaa Turun ympäristökunnissa. Se tuotti tuntuvaa taloudellista säästöä koko yhtiön tasolla. Talousarviossa varatut kulut ylittyivät ulkoalueiden huollossa, siivouksessa ja korjauskustannuksissa. Vaso sai esitellä vuoden aikana passiivitaloprojekti Soinista usealle vierailuryhmälle. Vieraina oli rakennusalaan ja opetukseen liittyviä ryhmiä. Osana kohteen markkinointia pidettiin kaksi yleisölle avointa esittelytilaisuutta. Asuntoministeri Krista Kiuru vieraili rakennustyömaalla kesäkuun 28. päivä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti piti juhlapuheen harjannostajaisissa 20.9.2012. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, EgentligaFinlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu 17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103,37 euroa. Osakkeita on 20.400 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji ja osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen mukainen lunastuslauseke. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % 10,00 % 6,67 % 6,67 % 5,33 % 4,66 % 100,00 % Turun kaupunki Kaarinan kaupunki Raision kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki YH-Asumisoikeus Länsi Oy Sato-Rakennuttajat Oy 17 Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2010–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009–2013 mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Joulukuun 14. päivä valmistui ensimmäiset 19 asuntoa suomalaisten passiivitalonormien mukaan rakennettavasta Soininen-kiinteistöstä Naantalin Soinisiin. Vastaava määrä asuntoja valmistuu maaliskuun 2013 lopussa. Kymmenen erillisen pari- ja rivitalorakennusten pihatyöt valmistuvat kesäkuun loppuun. Vaso/Soininen on ollut laajan mielenkiinnon kohteena. Tekes ja ARA osallistuivat hankkeen kehitysosaan. Kesän jälkeen käynnistyi kolmen kiinteistön rakentaminen. Kaikki hankkeet valmistuvat vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Turkuun Westparkin alueelle tulee kerrostaloon 39 asuntoa ja rivitalokiinteistöihin Liedon Loukinaisiin 24 ja Kaarinan Vättilään 22 asuntoa. Näistä kahden ensimmäisen markkinointi käynnistyi vuodenvaihteen aikaan. Kaikkien uudiskohteiden kysyntä on ollut hyvä. Uudistuotantoon liittyvien Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 51–19 osakekanta sulautui Vasoon 31.12.2012 ja Asunto Oy Kaarinan Ratsun osakekanta sulautuu Vasoon tammikuun lopussa 2013. 2.2 Kiinteistöstä luopuminen Arava-säännökset sallivat hallintamuodon muutoksen asumisoikeuskiinteistölle, jossa ei ole voimassa yhtään asumisoikeussopimusta. Vuonna 1992 valmistunut kerrostalokiinteistö Turussa Pernossa ei ole menestynyt aso-kiinteistönä historiansa missään vaiheessa. Ongelmana on ollut asuntojen melko iso keskipinta-ala ja saunattomuus. Kiinteistö toimi vuosia vieressä olevan Pernon telakan työväen vuokra-asuntoina. Koska Vaso ei ole päätoimeltaan asuntojen vuokraaja ja telakan työllisyystilannekin vaihtelee voimakkaasti, päätettiin kiinteistöstä luopua siihen liittyvien ehtojen täytyttyä. Kiinteistö on aiheuttanut viimeisen kahden vuoden aikana raskasta tyhjäkäyttöä koko Vasolle. Tilanteesta kertova tiedotusvaihe käynnistettiin kiinteistön asukkaille maaliskuussa. Vaso perusti Asunto Osakeyhtiö Turun Kartanonlehto -nimisen yhtiön. Kahden kerrostalon ja 43 asunnon kiinteistö myytiin tasearvollaan perustetulle As Oy:lle. Asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynti käynnistettiin aivan vuoden lopussa. Talon aikaisemmilla asukkailla on etuosto-oikeus omiin asuntoihinsa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.460 huoneistoa 103 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot Kiinteistöjä Asunto-m2 Huoneistoja 19911 1.640,0 20 19928 17.380,0 286 1993 10 18.752,5 279 199415 26.688,5 395 199510 17.640,0 236 18 199611 199711 199812 19991 200010 20016 2002 3 20041 20101 20113 2012 +1, –1 19.208,5 15.537,0 17.887,5 1.259,0 14.060,0 11.731,5 6.146,5 481,5 1.666,0 4.532,0 –1.539,5 Valmiina yhteensä 31.12.103 173.071,0 223 202 246 16 201 176 106 6 28 64 –24 2.460 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2012 Kiinteistöjen korjauksiin käytettiin vuoden aikana 0,77 €/m2/kk (0,72 €/m2/kk v. 2011). Summassa on mukana ohjelmoidut vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen yhteisiin tiloihin tehdyt työt ja asuntojen muuttoremontit. Kodinkonehankinnat ovat aktivoinneissa. Merkittävinä vuosi- tai muuten pakollisina korjaustöinä tehtiin kesän aikana rakennusten teräsosien maalauksia, kattotöitä ja mm. Turussa Waistenrivissä parvekeuloskäynnin toteuttaminen erään asuntotyypin käyttömukavuuden lisäämiseksi. Syyskuussa jätettiin ARAan lainahakemus vanhimman kiinteistömme, vuonna 1991 valmistuneen Kreulankartanon perusparantamiseksi aso-kiinteistön perusparannuskorkotukilainalla. Asiaa oli valmisteltu yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Kiinteistöjä Asunto-m2 Huoneistoja Turku57 113.328,5 1.585 Raisio16 20.379,5 291 Kaarina14 21.903,5 330 Naantali11 11.694,0 180 Lieto5 5.765,5 74 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2012 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m2. As Oy Turun Kartanonlehdon osakekannasta Vaso omisti vuoden vaihteessa 97,6 %. Osakkeiden arvo taseessa oli 653.192,63 €. Vuoden 2012 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 42,6 kWh/rm3 (40,4 kWh/rm3 v. 2011), vettä 120 l/as/vrk (122 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,57 kWh/rm3 (3,46 kWh/rm3). 3.2 Asuntojen käyttöaste Turun telakan työllisyystilanne heikkeni jo vuoden 2010 lopulla. Se vaikutti myös asuntotilanteeseen Turun seudulla. Tämä ja muut taloustilanteessa epävarmuutta ylläpitäneet seikat ovat hidastaneet asuntojen kysyntää. Tilavien perheasuntojen tyhjäkäyttö lisääntyi. Syynä siihen oli todennäköisesti myös maaliskuussa toteutettu ennätyksellisen kova 6 prosentin käyttövastikkeiden korotus. Yhtiön käyttöaste aleni vuoden aikana yhden prosenttiyksikön verran ja oli 94,7 % (95,7 % v. 2011). Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi 1,2 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 18,9 % (16,7 % v. 2011). Vuoden aikana päättyi 464 asumissoikeussopimusta, joista 86 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 100 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2012 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4 777 asukasta, joista 2 043 oli naisia, 1 665 miehiä ja 1 069 alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 62 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Lisäksi isännöimme As Oy Turun Kartanonlehtoa. Kiinteistön tullessa 10 ja 20 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhteensä 11 kiinteistössä. Leikkipaikkojen uudistaminen oli viime vuodelle sovittu erityisprojekti. Kiinteistöjen energiankulutuksen ja kustannusten säästöön tähtäävinä toimenpiteinä mm. tehtiin Turussa kahdessa isossa kerrostalokiinteistössä lämmitysjärjestelmän linjasäädöt, neljään kiinteistöön asennettiin tulevan säätilan mukaan ennakoiva lämmönsäätöjärjestelmä ja tarkastettiin kaukolämpökohteiden tilausvesivirtamääriä. Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden aikana oli rakenteilla Naantalin Soinisiin Vaso/Soininen projekti, joka toteutetaan suomalaisten passiivitalomääräysten mukaisesti. Kiinteistöjen käyttöönottoon valmistauduttiin mm. laatimalla tuleville asukkaille erityinen passiivitalon asunnon käyttöohje. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Vaso/Soininen on osa laajempaa ARAn Asumisen uudistaminen -projektia. Asunnoista ensimmäiset valmistuivat joulukuussa 2012 ja loput maaliskuussa 2013. Vuonna 2011 aloitimme pilottiyrityksenä Boost Brothers Oy:n kehitystyössä, jossa kehitettiin Energiaviisauden strategiatyökalua Vason kaltaiselle kiinteistönomistajalle. Kehitysprojekti syntyi Tekesin aloitteesta ja kuuluu kansalliseen Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ERA17 -toimintaohjelmaan. Projektin loppuraportti valmistui maaliskuussa ja saadut kokemukset siirtyvät osaksi Vason toimintaa. Vuoden lopulla päätettiin, että kaikki aso-sopimukset, jotka tehdään vuoden 2013 puolella, ovat savuttomia. Soininen-kohteessa tuli jo aikaisemmin sopimuskohta, jonka mukaan asunnossa ei sisällä tupakoida. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2012 ja ylimääräinen yhtiökokous 14.12.2012. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 110 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 12 kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2012 Taustayhteisö Henrik Elfving, pj Turun kaupunki Aila Harjanne, vpj Turun kaupunki Anita Halmesmaa, jäsen Turun kaupunki Joonas Kallio, jäsen Turun kaupunki Tuloslaskelma 2012 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Tuloslaskelma 2011 17 516 240,83 410 422,84 975 310,67 18 901 974,34 16 184 942,67 684 047,74 899 671,31 17 768 661,72 Rakennuttaminen omaan käyttöön 48 859,30 43 212,64 Muut kiinteistön tuotot 80 758,32 28 350,18 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut –545 001,51 –102 360,94 –18 942,91 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut –666 305,36 –95 126,72 –17 767,26 –5 795 535,69 –246 057,95 –888 675,08 –212 623,16 –161 594,08 –2 334 090,31 –819 715,05 –316 260,09 –498 819,57 –111 186,71 –30 578,33 –497 464,37 –1 610 554,63 –775 525,80 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut –512 905,72 –8 503 145,13 –6 280,51 –120 361,44 –5 727 843,73 –241 951,14 –829 018,48 –193 868,67 –153 993,39 –2 205 341,74 –794 026,07 –281 970,99 –444 759,95 –91 998,68 –30 604,01 –472 131,48 –1 486 204,47 –687 545,15 3 939 963,83 169 294,56 2 221,84 28 872,35 67 429,00 –2 905 813,52 17 245,51 39 764,96 22 886,57 –2 890 141,13 –7 913 414,22 –7 242,08 –70 549,48 –2 640 949,53 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 298 131,45 854 425,80 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos –1 298 131,45 –854 802,78 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) 376,98 0,00 Turun kaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki Kaarinan kaupunki Asukkaiden edustaja Asukkaiden edustaja Liedon kunta Naantalin kaupunki Asukkaiden edustaja Varajäsen kutsutaan kokoukseen tarvittaessa esteellisen tilalle. Koko hallituksen osallistumisprosentti kokouksiin oli 90 %. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2010–2012. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2012 aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä Tuomas Mikkola, Sari Koskinen, Reima Dahl 4.4.2012 asti sekä Reijo Ylönen 10.4.2012 alkaen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus 3 495 375,33 165 457,95 –2 641 832,38 –625 799,70 Tuomas Mikkola, jäsen Reima Dahl, jäsen Reijo Ylönen, jäsen Marjo Salminen, jäsen Sari Koskinen, jäsen Tero Koskinen, jäsen Kari Haapanen, varajäsen Markku Tuuna, varajäsen Tuire Kähkönen, varajäsen 0,00 • Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki, johtoryhmän jäsen • Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara, johtoryhmän jäsen • Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen • Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen • Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen, johtoryhmän jäsen • Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Vuorio • Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela • Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK, ITS, FMA Sirpa Laaksonen, johtoryhmän jäsen • Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi • Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 44 vuotta. • Tilintarkastajat KHT JHTT Tomi Moisio ja PricewaterhouseCoopers Oy • Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin 11.4.2012. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin mm. pitkäaikaisille asukkaille tarjolla olevaa 20-vuotisetua ja Vaso-kiinteistöjen laajakaistauudistusta. Asuntoministeri Krista Kiuru vieraili passiivitalohanke Soinisen työmaalla kesäkuussa. Hartela Oy:stä suunnitteluinsinööri Ville Vairinen ja työmaan vastaava mestari Matti Kauppi esittelevät ministerille puurakenteista työmaata. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 14.11.2012. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto sekä asetettiin ehdolle asukkaiden edustajat Vason hallitukseen. Syksyn kokouksessa 19 käsiteltiin ajankohtaisena asiana vuoden aikana toteutettua TVT:n ja Vason mahdollista yhdistymistä koskevaa selvitystä. Selvitys tehtiin Turun kaupungin antaman konserniohjeen johdosta. Yhtiöiden yksimielinen näkemys oli, että yhdistämisessä ei ole etuja, vaan yhtiöiden tulee kehittää yhteistyötään. Syksyn kokouksessa käsiteltiin myös vuoden aikana tapahtuneita aso-lain muutoksia. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2012 kuuluneet: Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Tapio Kaihtela, varapuheenjohtaja Pekka Paatonen, sihteeri Tiina Tång, Heidi Harkila, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen, Sari Koskinen, Juhani Kuvaja, Tuire Kähkönen, Juha Näkkilä, Tuomo Peltola, RitvaLiisa Pihlainen, Ari Pikkarainen, Erja Savola, Seppo Selkälä ja Anna-Kaisa Sjölund. Varajäsenet: Jyrki Salminen, Erja Nummila, Irma Roto ja Pekka Kuivela. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2012 Pekka Paatonen. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2012 päättyessä: Vuoden viimeinen Kasvua hakijanumero vuoden aikana Turku19.027 1.423 Kaarina7.499 579 Raisio4.966 391 Naantali3.708 294 Lieto2.502 249 Yhteensä37.702 2.936 Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 8,4 %. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli ”Vaso size fits all”. Kotisivujen www.vaso.fi uudistustyötä tehtiin vuoden aikana. Niiden julkaisu tapahtuu keväällä 2013. Painettujen esitteiden ja lehti-ilmoittelun graafinen ilme uudistui vuoden lopussa. Osallistuimme ”Turku & Varsinais-Suomi Lifestyle” -aluemarkkinointikampanjaan. Valtakunnallinen yhteistyöjärjestömme SAY uudisti nettisivut www.asumisoikeus.fi ja toteutti TV-mainoskampanjan loppuvuodesta. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi, Etuovi.com ja uusimpana Jokakoti.fi -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi nyt tabloidista aikakausilehti-kokoon uudistuneena seitsemättätoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. Vason tapahtumiin liittyviä lehdistötiedotteita julkaistiin kolme. Viime vuonna niistä oli aiheena passiivitalokohde Soinisen rakentamisen eteneminen. 20 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Tase 31.12.2012 Tase 31.12.2011 29 068,59 8 917,22 17 870 508,81 5 699 593,43 129 224 676,29 951 769,68 44 601,64 17 600 594,50 5 604 061,56 131 309 012,49 976 531,21 9 114 602,53 162 905 752,38 5 469 931,11 160 960 130,87 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset 1 266 432,20 3 232 399,99 4 498 832,19 605 111,57 4 794 603,14 5 399 714,71 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Muut saamiset Siirtosaamiset 146 895,50 2 169 380,39 206 125,66 225 679,33 2 748 080,88 153 896,60 1 084 290,33 73 148,00 276 253,17 1 587 588,10 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto 1 464 601,39 171 646 335,43 343 103,37 404 966,60 27 063 198,60 –135 256,97 0,00 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat 5 618 646,11 233 533,46 348 889,11 399 290,45 5 003,73 2 774 563,04 1 241 099,45 27 676 011,60 1 452 996,70 169 409 347,60 343 103,37 404 966,60 27 624 145,10 –135 256,97 0,00 28 236 958,10 8 338 625,38 7 040 493,93 125 010 673,10 123 685 415,89 10 621 025,35 171 646 335,43 5 605 775,28 206 387,10 375 771,88 282 364,29 6 947,35 2 723 694,90 1 245 538,88 10 446 479,68 169 409 347,60 Jälkilaskelma ja talousarviovertailu 2012 Toteutuma Talousarvio 5 453 849,93 410 422,84 975 310,67 13 399,66 27 071,12 –6 313,03 32 700,00 6 906 441,19 5 965 595,26 55 721,00 902 226,43 0,00 0,00 0,00 0,00 6 923 542,69 –738,17 –886 243,53 –212 623,16 –153 176,72 –2 334 090,31 –818 581,05 –313 362,69 –498 158,04 –285,14 –1 592 252,35 –138 234,03 –4 482,63 –231 266,32 –27 441,87 –7 210 936,01 –100,00 –848 505,40 –116 000,00 –126 779,20 –2 576 686,64 –871 507,39 –292 818,14 –422 903,32 0,00 –1 392 484,60 –131 915,00 –2 295,00 0,00 –29 651,00 –111 897,00 –6 923 542,69 Käyttövastikkeen I yli- / alijäämä –304 494,82 0,00 Edellisten tilikausien käyttövastikejäämä Siirtyvä käyttövastikeyli- / alijäämä –16 081,34 –320 576,16 0,00 2 669 755,52 –582 401,24 148 816,87 165 155,43 2 401 326,58 2 668 555,30 –500 000,00 0,00 185 412,75 2 353 968,05 –666 305,36 –772 788,54 –310 088,20 –104 765,17 –497 464,37 –2 351 411,64 –674 763,00 –776 618,71 –298 080,00 –112 214,30 –492 292,04 –2 353 968,05 Käyttövastikkeen II yli- / alijäämä 49 914,94 0,00 Edellisten tilikausien käyttövastikejäämä Siirtyvä käyttövastikeyli- / alijäämä 0,00 49 914,94 0,00 9 454 107,20 52 759,20 0,00 9 506 866,40 9 459 577,00 0,00 0,00 9 459 577,00 –9 377,25 –2 923 455,08 0,00 –5 604 774,94 –8 537 607,27 –9 200,00 –3 061 825,00 0,00 –6 187 593,00 545 842,00) –9 258 618,00 969 259,13 200 959,00 KÄYTTÖVASTIKE I KIINTEISTÖN HOITOTUOTOT (ei tasattavat) Käyttövastikkeet I Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot Korkotuotot Luottotappiot ja oikaisuerät +/– Kohteen ottamien lainojen nostot KIINTEISTÖN HOITOKULUT (ei tasattavat) Hallinto Käyttö- ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Korjaukset Muut hoitokulut Korkokulut Aktivoidut hankinnat ja menot Kohteen ottamien lainojen lyhennykset Käyttövastike I:n alijäämän kattaminen KÄYTTÖVASTIKE II Kiinteistön hoitotuotot (tasattavat) Käyttövastikkeet II Tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus yli 3 % Muut kiinteistön tuotot Muut tuotot ja kulut Kiinteistön hoitokulut (tasattavat) Henkilöstökulut Hallinto, markkinointi ja viestintä Kiinteistöjen laajakaista Vahinkovakuutukset Kiinteistövero Rahoitus Pääomatuotot Pääomatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Pääomakulut Tonttivuokrat Korkokulut Muut rahoituskulut Lainojen lyhennykset (Sisältää varausta tuleviin lainanlyhennyksiin Pääomamenojen yli- / alijäämä (käyttövastikkeella II katettu osuus) Edellisten tilikausien pääomamenojen jäämä Kertynyt pääomamenojen yli- / alijäämä 1 892 533,80 2 861 792,93 200 959,00 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2012 Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja nousseista kiinteistönhoitokuluista huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Peräkkäinen toinen kovaluminen talvi teetti lisätöitä ja -kustannuksia lumen käsittelyn takia. Turun seudulle tehty alueellinen kaukolämpösopimus alensi ympäristökunnissa energian hintaa, joka oli myönteinen tekijä niissä kiinteistöissä. Kiinteistöjen ulkoalueiden huoltoon ja erityisesti leikkialueiden kunnossapitoon käytettiin rahaa yli budjetoidun. Ennalta sovitusti viime vuoden projektina oli kunnostaa leikkialueita. Budjeteissa ei kuitenkaan oltu varauduttu oikeaan kustannustasoon. Huoneisto- ja kiinteistökorjauksia jouduttiin myös toteuttamaan budjetoitua enemmän. Nämä seikat vielä joissain kohteissa alentuneen käyttöasteen kanssa johtivat heikentyneeseen rahoitusasemaan kyseisissä kiinteistöissä. Useimmissa kiinteistöissä taloudet kuitenkin kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Keväällä 1.3.2012 käyttövastikkeita jouduttiin korottamaan kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun takia poikkeuksellisen paljon. Keskimäärin korotus oli 0,54 €/m2/kk (+ 6,0 %). Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2012 alussa 9,53 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,25–11,09 €/m2/kk. Vuoden 2012 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli 18.901.974,34 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 6,38 %. Kasvuun vaikutti paitsi korkea vastikekorotus, myös vuoden 2011 syksyllä valmistuneet uudiskohteet. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta, joka vuonna 2012 oli 523.279,42 €. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät yhteensä 1.298.131,45 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 5.795.535,69 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2012 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on 171.646.335,43 euroa. Taseen loppusumma nousi 2.236.987,83 € eli 1,32 %. 6. VUODEN 2013 TOIMINNAN NÄKYMÄT Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. 21 Uudistuvista markkinointiponnistuksista huolimatta ei isompien vanhojen kaksikerroksisten rivitaloasuntojen kysyntään ole odotettavissa merkittävää parannusta nykyisessä markkinatilanteessa. Kooltaan pienempien ja uusien aso-asuntojen kysyntä jatkuu hyvänä. Turussa Pernon kerrostalon hallintamuodon muutos asuntoosakeyhtiöksi parantaa koko yhtiön käyttöastetta. As Oy:n osakkeiden myynti käynnistyi hyvin vuoden alussa. Koko Turun talousalueelle odotetaan saatavan positiivista vaikutusta telakkateollisuuden toiminnan jatkon varmistumisen myötä. Talouden nykyisen yleisilmeen ennakoidaan jatkuvan ainakin tämän vuoden. Rahamarkkinoilla korkotaso pysyy alhaisena, tosin lainojen marginaalit ovat nousussa. Valtion ns. yhtenäislainojen rahoitusehdot tuottavat vuosittain omistajalle lisää maksuvastuuta kunkin vuoden heinäkuun inflaatioluvun verran. Huomattava osa Vason asuntokannasta on rahoitettu 1990-luvulla yhtenäislainoilla. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2012 jouduttiin tuntuviin käyttövastikekorotuksiin. Vuonna 2013 korotustarve on pienempi. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on 1.3.2013 keskimäärin 0,22 €/m2/kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 2,3 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2013 maaliskuussa 9,77 €/m2/kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,58–11,27 €/m2/kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia kehitetään. www.vaso.fi-sivut tulevat uudistumaan kevään aikana. Kaksikymmentä vuotta samassa Vaso-asunnossa asuneille kanta-asiakkaillemme on oma 20-vuotisetu -palkitsemisohjelma ja 10 vuotta asuneen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty 10M-laajakaistayhteys kehittyy jatkossakin yhä paremmin asukkaitamme palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä Kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2012 lopussa tehty asiakastyytyväisyyskysely antoi tuloksen, että erityisen tyytyväisiä ollaan asumisoikeuteen asumismuotona ja itse asuntoon ja asuinalueeseen. Netin kautta toteutetun kyselytutkimuksen perusteella Vasolla on kehitettävää isännöinnin ja huollon järjestämisen osalta mutta myös tiedottamisessa asukkaille. Kolmijakoisesti selvitettynä vastaajista koki Vason hallinnon tuottaman palvelun 79,0 % erinomaiseksi tai hyväksi. Vason isännöintipalvelun 57,9 % koki erinomaiseksi tai hyväksi ja 25,2 % tyydyttäväksi. Kolmantena kiinteistönhoidon koki vastaajista 55,2 % erinomaiseksi tai hyväksi ja 27,1 % koki kiinteistönhoidon tyydyttäväksi. Koko Vason oma ja ostopalveluorganisaatio ponnistelee näiden lukujen parantamiseksi. Laajempi raportti asiakastyytyväisyyskyselystä julkaistaan kevään Kotivasolehdessä. Vuoden 2013 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2012 TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. 22 Jälkilaskelma ja talousarviovertailu 2012 Korjausvaraus Korjausvaraustuotot Korjausvaraus Korjausvarauskulut Perusparannuksen omarahoitusosuus Korjauskulut Korjausvarausyli- / alijäämä (käyttövastikkeella II katettu) Toteutuma Talousarvio 523 279,42 520 776,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 523 279,42 520 776,00 Edellisten tilikausien korjausvarausjäämä Siirtyvä korjausvarausyli- / alijäämä 4 670 909,28 5 194 188,70 TALOUSARVION ULKOPUOLISET ERÄT Saadut vastike- ja muut vakuudet Asumisoikeusmaksut 45 269,01 –1 222 802,04 Uudistuotanto ja muut aktivoinnit Investoinnit Lainojen nostot Asumisoikeusmaksut Kiinteistön myynti Luovutustulo Lainanmaksu Edellisten tilikausien jäämä Kertynyt yli-/alijäämä –9 648 806,66 8 565 200,24 620 306,20 –463 300,22 1 518 655,66 –1 622 292,60 –103 636,94 –1 744 470,19 –858 416,05 –2 602 886,24 KOKONAISJÄÄMÄ Käyttövastike I yli-/alijäämä Käyttövastike II yli-/alijäämä Pääomamenojen yli-/alijäämä Korjausvaraus yli-/alijäämä Muut erät –320 576,16 49 914,94 2 861 792,93 5 194 188,70 –2 602 886,24 Kokonaisjäämä +/– 5 182 434,17 Tarkistus kirjanpitoon Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan tilikauden lainanlyhennykset ja vakuusmaksut 7 445 082,26 –10 621 025,35 8 358 377,26 Taseen rahoitusasema +/– 5 182 434,17 Vason 2010–2012 hallitus ja toimihenkilöjohto Seisomassa vas. Reijo Ylönen (v. 2012), Reima Dahl (v. 2010–2011), Sari Koskinen, Tero Koskinen, Tuomas Mikkola, vara.pj. Aila Harjanne, Kari Haapanen (varajäs.), Joonas Kallio, kiinteistöpääll. Sirpa Laaksonen, Marjo Salminen, hallintopääll. Teija Lamminen, asuntopääll. Tiina Arnivaara, istumassa vas. Tuire Kähkönen (varajäs.), toimitusjoht. Pekka Peltomäki, hallituksen pj. Henrik Elfving ja Anita Halmesmaa. Kuvasta puuttuu varajäsen Markku Tuuna. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n hallitus 2013–2015 Jäsenetedustajayhteisö Henrik Elfving, pj Turun kaupunki Aila Harjanne, vpj Turun kaupunki Joonas Kallio Turun kaupunki Sari Koskinen Asukkaiden edustaja Tero Koskinen Asukkaiden edustaja Pirjo Lampi Turun kaupunki Marjo Salminen Kaarinan kaupunki Jari Salonen Raision kaupunki Henry Toivari Turun kaupunki Varajäsenet Kari Haapanen Pekka Paatonen Markku Tuuna Liedon kunta Asukkaiden edustaja Naantalin kaupunki 23 Onko kukaan nähnyt kevättä? Lunta tulee pitkin itää, länttä! Joku sanoo nähneensä kevään järven jäällä, missä kevättuuli paini pakkasherran kanssa täysi meno päällä. Huru-ukko Hollolasta väitti nähneensä kevään ilman paitaa taluttaen lounatuulen lasta. On, se on sittenkin tulossa kevätsää: luonto puhkeaa kukkaan, räjähtää! Soinisen esittelytilaisuuksissa 117 jätetystä arvontalipukkeesta onnettarena toiminut asuntopäällikkö Tiina Arnivaara luovutti Led-TVn naantalilaiselle Ilkka Lehdelle. Led-taulutelevisio arvottiin naantalilaiskotiin Passiivitalo Soinisen valmistuvia asuntoja esiteltiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa kahdessa yleisölle avoimessa tilaisuudessa. Työmaalle Naantalin Soinisiin järjestettiin pienoisasuntomessujen tapainen tempaus. Vieraat pääsivät tutustumaan samalla useaan huoneistotyyppiin. Asiaohjelman lisäksi tarjolla oli viihdettä kasvomaalauksen ja ilmapallojen muodossa sekä makkaraa grillistä. Paikalla saattoi osallistua myös taulutelevision arvontaan. Energiatehokkuudestaan tunnettuun Soinisiin hyvin liittyen arvonnan kohteena oli vähän sähköä kuluttava Samsung 32” Led TV. Johanna Aarnion muistoksi Krookusten istuttaja, ahkera asukkaamme Haritun Helmessä. Ari Pikkarainen • 2013 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2013 24 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Erja Nummila ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]
© Copyright 2024