Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 2 3
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2010 Asukas tekee ekotalosta tosivihreän 2 Vason 100. talo harjakorkeudessa 3 Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 4 Henrik Elfving on pitkän linjan vasolainen 7 Riikka Lehtismäki uskoo yhteisöllisyyden voimaan 8 Vesi innostaa Armi Kauppista 9 Uusia etuja Vason Vihreällä kortilla 11 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 7.5.2010 Asumisoikeus sai uutta ilmettä vuonna 2009 Viime vuosi alkoi yleisesti varsin synkissä merkeissä. Globaali lama oli vallannut mielet. Se näkyi myös Vasossa jonkin verran lisääntyneenä sopimusten irtisanomisten määränä ja pienenä käyttöasteen laskuna. Kesälomien jälkeen synkistelystä päästiin yli ja tilanne alkoi parantua myös asumisoikeusasuntojen kysynnän osalta. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto pysähtyi vuoden 2008 aikana. Valtion asuntolainoituksella alettiin taas tuottaa myös asumisoikeusasuntoja. Vaso hyödynsi tilannetta kilpailuttamalla 2008–2009 vuosien vaihteessa rakentajien hallussa olleita nopeasti käynnistettäviä tontteja. Tarjouksia tulikin hyvin ja niistä valittiin parhaat Vaso-tuotantoa varten. Vason hallituksen 2010 puheenjohtaja Henrik Elfving ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Voimallisista ponnisteluistamme huolimatta onnistuimme saamaan viime vuoden loppuun mennessä käyntiin ainoastaan yhden työmaan. Kaikki organisaatiot oli sopeutettu nopeasti lama-asentoon. Vuoden mittaan hankkeiden eteenpäin menoa hidastikin mm. suunnittelutoimistojen ylikuormittunut työmäärä. Vuoden lopulla rakennuskustannukset lähtivät taas nousuun ja kohteiden hintoja ei saatu toivotulla tasolla hyväksyttyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAssa. ARAn tiukasta hintakontrollista saattaa tulla este sille, että voisimme vielä tässäkin tilanteessa rakennuttaa aso-asuntoja hyville paikoille. Uudistuotanto on välttämätöntä järjestelmämme kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Uusille Vaso-asunnoille on kysyntää olemassa. Siitä on osoituksena se, että 93 % Raision Keonraittimme 28 asunnosta sai asumisoikeussopimuksen ensi-ilmoittelulla. Rakentamisessa eletään suurta murrosta. Rakentamismääräykset tulevat muuttumaan energiatalouteen liittyvien vaatimusten lisääntyessä. Tuntuvia muutoksia tuli tämän vuoden alussa. Lisää tulee vuonna 2012, puhumattakaan vuoden 2020 tulevista rakentamismääräyksistä. Taustalla on ilmastonmuutos ja siihen liittyvät energiankulutus- ja päästömääräykset. Vasossa käynnistettiin viime syksynä passiivitaloluokkaan tähtäävän pientalotyyppisen kiinteistön kehitysprojekti. Käytössämme on Naantalin kaupungilta Soinisten kaupunginosasta ostettava tontti. Projektilla on kehittämisosan kuluja kattava Tekes- ja ARA-rahoitus. Liikkeelle lähdetään pohtimalla tontin asemakaavaa, joka muokataan sellaiseksi että tulevan kiinteistön elinkaaren aikainen energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys toteutuvat. Projektissa kehitetään ja sovelletaan innovaatioita julkisissa hankinnoissa. Vaso/Soininen projektissa edetään Rakli ry:n Hankinta klinikka-työpajojen kautta, jolloin suunnittelupöytään kutsutaan mukaan varsin alkuvaiheessa myös rakentajat, kiinteistöteknisten järjestelmien ja rakennusmateriaalien toimittajat. Kun mahdollisimman monet tekijät on otettu huomioon jo suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa, on varmistettavissa kaikkien asetettujen tavoitteiden toteutuminen, myös kokonaishinnan ARA-tavoite. Asukas tekee ekotalosta tosivihreän Energiaa pihistelevä talo ei toimi oikein, ellei asukkaita opasteta uudenlaiseen asumiseen. Asukkaan oma sitoutuminen on myös tärkeää. Tällä periaatteella rakennetaan Vason passiivienergiataloja Naantaliin. Minimaalisen energiankulutuksen taloista puhutaan vahvasti Euroopassa ja tähän kehitykseen on myös Vaso lähtenyt mukaan. Matalaenergiataloissa ulkopuolista energiaa tarvitaan perinteisiä taloja vähemmän, passiivienergiataloissa vielä sitäkin vähemmän. Energiapiheissä taloissa säästöä saadaan aikaan monella konstilla. Vason passiivienergiaprojekti on merkittävä avaus valtakunnallisesti. Naantalin Soinistentien rivitaloasumisen tontille on nousemassa useampia pientaloja, joiden lähtökohtana on ekologinen asuminen eli vähäinen energiankulutus ja minimaalinen kuormitus esimerkiksi päästöjen kautta ympäristölle. Vason passiivitalohankkeessa tavoitearvoiksi on asetettu suomalainen passiivitalon määritelmä. Naantalin korkeudella tavoiteluvut bruttoneliömetreille ovat: • lämmitysenergiantarve ≤ 20 kWh/m²/v • kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 130 kWh/m²/v • Ilmavuotoluku n50 ≤ 0.6 1/h Ilman lämmitysjärjestelmää ei passiivitalossakaan pärjätä. Asuntoon tulevien kaikkien energiamuotojen vuotuinen summa tulee jäädä alle mainitun 130 kWh. Erityisen suuri merkitys on rakennuksen tiiveydellä. Ilmavuotoja ei saa olla. Uudenlaisen asumismuodon suunnittelutyössä Vason nykyisille asukkaille on annettu iso rooli. Tutkimusten mukaan asukkaiden käyttötottumukset voivat vaikuttaa jopa 40 prosenttia suuntaan tai toiseen asunnon energian kokonaiskulutuksessa. Siksi asukkaiden näkökulma pitää ottaa vahvasti mukaan jo kohteiden suunnitteluvaiheessa. Käytön opastuksella tulee olemaan suuri merkitys lopullisessa onnistumisessa. Vasolaisten asukkaiden äänen suunnitteluun antaa Vaso-asumisen kehittämisryhmä. Sen puheenjohtaja Riikka Lehtismäki puhkuu innosta: – Tällaisia hankkeita pitäisi olla enem män. On hienoa, että saman pöydän ääressä ovat arkkitehdit, asukkaat, rakentajat ja kaupungin edustajat. Asukkaiden panos on merkittävä, sillä Soinisten hankkeen yhteydessä on tarkoitus luoda ohjeistus, jolla tulevia asukkaita opastetaan ekoasumisen saloihin ja iloihin muissakin kohteissa. Soinisten palikat vielä latomatta Soinisten passiivienergia-asumisen suun nittelutyö tehdään työpajoissa, joita kutsutaan Hankintaklinikoiksi. – Lämmitysenergian hallinnan lisäksi säästöä tehdään mm. jätehuollossa, kierrätyksessä ja vedenkäytössä, listaa Lehtismäki. Miten uusiutuvaa energiaa käytetään, miten hukkalämpöä hyödynnetään ja miten ekologisuus näkyy rakennusten ulkomuodossa? Kaikkiin näihin etsitään vastaus tämän vuoden aikana. Suunnitelmissa on aloittaa talojen rakentaminen ensi vuonna ja ensimmäisiä ikkunaverhoja ripustetaan näillä näkymin kotien ikkunoihin vuoden 2012 alkupuolella. – Soinisten hankkeessa on kaikki edellytykset erittäin hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseen asumisen laadusta tinkimättä, sanoo arkkitehti SAFA Kimmo Lylykangas. Hänet kiinnitettiin kilpailutuksen kautta hankkeeseen pääsuunnittelijaksi maaliskuussa. Riikka Lehtismäki pitää tärkeänä sitä, että Soinisten kohteen ekologisuus mitataan sen koko elinkaaren aikana. Talojen elinkaari on hyvä pitää mielessä sii- näkin mielessä, että energiaa säästävien menetelmien ja laitteiden hankinta alkaa muuttua ajan myötä säästöksi. Uudenlaisen asumisen kulttuuria syntyy Soinisten kohteelle on asetettu isoja odotuksia. Eri energiaratkaisuja kokeillaan ja asukkaita opastetaan arkisessa elämässä ekotehokkuuden tielle. Lisäksi luodaan käytäntöjä sille, miten energiatehokkaan asumisen rakennuskohde kilpailutetaan. Vason haastavassa hankkeessa ovat mukana mm. Tekes, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Rakli ry. Näiden tahojen kautta Soinisten kokemukset leviävät ympäri Suomen. Naantalin kaupunki on Riikka Lehtismäen mukaan kiitettävästi mukana hankkeessa. Soinistentien tontin kaavaa voidaan muuttaa, jotta energiatehokas rakentaminen ja asuminen toteutuisivat hyvin. Projektin energia-asiantuntijaksi on valittu Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Heidän tehtävänään on selvittää tontilla parhaalla tavalla käytettävissä olevat energiamuodot. Selvitysten jälkeen varmentuu talojen sijoittelu tontille. Pientalotyyppisiin rakennuksiin uskotaan tontille tulevan noin 35 asuntoa. Lehtismäki toivoo Soinisten hankkeen innostavan uusia asukkaita, jotta uuden sukupolven rakentamisesta saataisiin paras mahdollinen hyöty irti. – Tällaisia halutaan lisää, vakuuttaa Lehtismäki. Lassi Lähteenmäki Kiitos menneestä vuodesta! Yhtiökokous vahvisti 7.4.2010 toimintakertomuksen vuodelta 2009, tuloslaskelman 1.1.–31.12.2009 sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan valvontakertomus esiteltiin asukkaiden edustajille Vaso-kokouksessa 15.4.2010. Vuosi 2009 oli mielenkiintoinen vuosi. Vallinneen taloussuhdanteen takia se toi tullessaan sekä myönteisiä että myös jossain määrin negatiivisiakin vaikutuksia yhtiöömme. Mielikuvaksi vuodesta jää kuitenkin positiivinen, meitä eteenpäin vievä tunne. Saimme yhteistyöllä aikaan hyviä tuloksia. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vaso-asumisen kehittämisryhmän puheenjohtaja (vas.) tutustui maaliskuun lopussa Hankinta klinikkaryhmän kanssa tonttiin Naantalissa. 3 Lintujen asuntomarkkinat Halisissa Halisiin suunnistaneilla muuttolinnuilla on ollut tänä keväänä onnea. Asumuksissa on ollut valinnan varaa, sillä vasolaisen projektin myötä alueen puihin ja seiniin on noussut 40 uutta linnunpönttöä. Kesällä houkutellaan pihoille perhosia. – Tuosta pujahtaa tiainen sisään, siinä on kottaraisen mentävä aukko ja tuo käy kirjosiepolle… Vason Kappakujan asukkaiden EU:n yhteisöhanke luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on siinä vaiheessa, että tulosta alkaa näkyä ja kuulua. Projektiin hankitut 40 linnunpönttöä saatiin hirvensalolaiselta valmistajalta lumien aikana ja kevään kynnyksellä mökit jaettiin halukkaille. Projektin puuhaihmiset, Kappakujan asukkaat Johanna Lampinen ja Tomi Laukka ovat syystäkin tyytyväisiä, sillä pönttökuorma kelpasi seudun asukkaille. – Koulu oli kiitettävästi mukana tiedottamassa, Johanna kiittelee. Oppilaiden mukana meni kotiin viesti, jossa pönttöjen jakopäivästä kerrottiin. – Vain kaksi pönttöä jäi jakopäivän jälkeen käteen. Ne ripustettiin Komoisten talon perinnemaisemaa komistamaan, Lampinen kuittaa. Vason kohteissa visertää vilkkaimmin Suurimmat pönttökeskittymät ovat Kappakujan ja Löytäneenkadun varsilla eli Vason kohteissa. Erityisen ilahtunut Lampinen on siitä, että monet maahanmuuttajat kävivät noutamassa pöntön ja osallistuivat näin lintujen asuntopulmien lieventämiseen. – Kaukaisin pönttö taitaa olla seurakuntatalon luona, Johanna jatkaa. Pöntön mukana annettiin myös käyttöohjeet, jotta pönttö asettuisi sopivaan paikkaan ja sitä huollettaisiin myös vuosittain. Pöntön hakeneiden ihmisten nimet kirjattiin ylös, pöntöt numeroitiin ja pönttöpuut merkittiin karttaan. – Kesän edetessä voidaan vaikka kysellä, miten asukkaita on pönttöihin löytynyt, Lampinen selventää. Linnunpöntön ripustaminen antaa iloa koko perheelle. Lintuperheen lisääntymistä on mukava seurata ja samalla lapset oppivat luonnosta yhtä ja toista. Oppivat toivottavasti ainakin kunnioittamaan luontoa. Ketoja ja perhosia Vason EU-hankkeeseen kuuluu myös ketojen perustaminen. Ensimmäinen on syntymässä Kappakujan tontille. Kedon perustamista on valmisteltu huolella. Siemeniä on kerätty lähiluonnosta ja niitä ripotellaan multaan alkukesällä. – Myös pottitaimia on tulossa kedolle, sanoo Lampinen. Keto syntyy maata köyhdyttämällä. Kun ravinteita on niukasti, mikään heinäkasvi ei saa yliotetta. Näin elintilaa jää monelle eri kasville. Katokasvit pärjäävät hyvin kuivalla paikalla ja ne jaksavat kukkia, vaikka edellisestä sateesta olisi pidempikin aika kulunut. Kappakujan kedolle on tarkoitus kylvää varsinkin perhosia houkuttelevia kasveja. – Niukkuus luo rikkautta, hahmottelee ketofilosofiaa Johanna Lampinen. Kun Kappakujan pilottiketo saadaan kukkimaan, on tarkoitus viedä ketoviestiä muidenkin tonteille. Lampinen on jo kuullut puhetta vastaavista ketohankkeista naapurustosta. – Ketojen ketjusta saadaan kohta mainio ekokäytävä, veistelee Lampinen. Maaliskuussa biologit Johanna Lampinen ja Tomi Laukka pohtivat, miten pöntöt mahtavat kelvata. Kevään jakopäivä osoitti, että huoli oli aiheeton. Lassi Lähteenmäki Vason 100. talo harjakorkeudessa Harjannostajaiset on rakentajien juhla. Sen järjestää aina talon tilaaja ja rakentajat ovat pääosassa. Ruokalista on myös perinteinen; hernekeittoa, voileipiä, juomana olutta ja pullakahvit. Harjannostajaisjuhlien meno on kuitenkin vuosikymmenten mittaan muuttunut. Rakennusväkeä on nykyisin vähemmän työmaalla. Monet urakka- ja erikoisalojen työporukat ovat kiireisiä ja hoitelevat samanaikaisesti useita työmaita, joten ei ehditä paikalle. Seuraavaa päivää ei hevin kukaan halua pilata reippaalla olutmäärällä. Puolituhmaa huumoriohjelmaa ja kiitospuheita kuitenkin aina harjannostajaisissa kuullaan. Niin kuultiin myös Keonraitin juhlassa. Keonraitin 28 asunnon asumisoikeussopimuksista on 26 jo tehty. Muuttopäivä on lokakuun lopussa. Työmaan pääurakoitsijana on NCC. Työmaan vastaava mestari Jari Päärni kertoo, että työmaa on aikataulussa menneestä kovasta talvesta huolimatta. Kuninkaanlaakso Kaarinaan Raision keskustassa Keonpellonkadun varressa harjakorkeudessa oleva Keonraitti valmistuu lokakuun lopussa. Toukokuun aikana käynnistyy seuraavan Vaso-kohteen rakentaminen. Se on Kuninkaanlaakso-niminen rivitalokiinteistö Kaarinaan Käräjätuomarinkadun varteen. Vättilän nimellä alue myös tunnetaan. Urakoitsijana tulee toimimaan SRV Asunnot Oy. Raision keskustaan jo koko mittaansa noussut Keonraitti tulee olemaan sadas talo Vason kiinteistöluettelossa. Talon harjannostajaisia vietettiin huhtikuun 22. päivä perinteisin menoin. Kuninkaanlaaksoon tulee myös 28 asuntoa. Yhteen tasoon rakennetaan 2h- ja 3h+k+s-asunnot ja kahteen tasoon 4h- ja 5h+k+s-asuntotyypit. Asunnot ovat hyvin varusteltuja, rakennuskustannuksiin sisältyy tässä kiinteistössä mm. astianpesukone jokaiseen asuntoon. Kuninkaanlaakson asuntojen mark kinointi käynnistyy kesän jälkeen. Kohde on muuttovalmis näillä näkymin lokakuun 2011 lopussa. Uusi on kalliimpaa Uusissa taloissa asumisoikeusmaksu ja käyttövastikkeet ovat ymmärrettävästi iäkkäämpiä kiinteistöjä kalliimpia. Kun Raision Keonraitti on kerrostalo, on huoneistokohtaisella asuntoneliöiden jyvityksellä tuntuvampi merkitys kuin perinteisessä rivitalossa. Kerrostalon ylimpien kerrosten asuntojen jyvitettyjen neliöiden määrä on perinteisesti todellisia lattianeliöitä suurempi. Jyvitykseen keventävänä tekijänä voi vaikuttaa huono ikkunoiden ilmansuunta tai lähellä oleva vastapäisen talon seinä tms. tekijä. Yleensä pienten asuntojen neliöitä lisätään jyvityksellä ja vastaavasti isojen asuntojen pienennetään. Tässä tapauksessa perusteena on usein samankokoiset, muita asunnon osia toteutushinnaltaan kalliimmat märkätilat ja keittiöt. Niiden toteutushinnan katsotaan jakautuvan isoissa asunnoissa useammalle lattianeliölle. Aso-maksu ja käyttövastike maksetaan jyvitettyjen neliöiden mukaan. Kiinteistön yhteenlasketut kaikki lattianeliöt ja jyvitetyt neliöt ovat aina kuitenkin yhtä suuret. Keonraitin keskimääräinen asumisoikeusmaksu on 311 €/jm2 ja käyttövastike 9,90 €/kk/jm2 sisältäen vesiennakon. Jyvityksen ansiosta saman kokoisen asunnon käyttövastikkeessa saattaa olla lähelle kahdenkin euron ero ääripäiden välillä. Kaarinan uuden kohteen maksuja ei ole vielä vahvistettu, mutta on odotettavissa, että ne tulevat olemaan jonkin verran Raision kerrostaloa kalliimmat. 4 Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus vuodelta 2009 1. YLEISTÄ 1.1 Asumisoikeusjärjestelmän uuden tulemisen vuosi 2009 Vuoden 2008 aikana oli tapahtunut globaalissa taloudessa huomattavia muutoksia, joiden vaikutus säteili lähes joka suuntaan. Suomen asuntomarkkinoilla seisahtui erityisesti uusien asuntojen kauppa. Vaso käynnisti vielä vuoden 2008 lopussa hankintalain mukaisen kilpailun, jossa etsittiin hyville tonteille toteuttamiskelpoisia asumisoikeuskiinteistöjä. Kilpailun tuloksena ja sitä täydentävänä lähinnä omistajakuntiimme suunnatun tonttineuvottelukierroksen pohjalta valittiin kuusi hanketta, joihin valmistuisi vuosien 2010–2012 aikana noin 190 uutta Vaso-asuntoa. Yhtenä niistä on Naantalin Soinisten alueelle käynnistynyt passiivitalo-luokkaa tavoitteleva pientalotyyppinen projekti, johon varmistui vuoden 2010 alussa Tekes-rahoitus osana Tekesin Kestävä Yhdyskunta 2007–2012 rahoitusohjelmaa. Kumppaneinamme Soinisten projektissa ovat myös Naantalin kaupunki, valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry. Vuotta 2009 voidaan pitää asumisoikeusjärjestelmälle uuden tulemisen vuotena, sillä ARA myönsi korkotukilainavarauksen yhteensä 3.000 aso-asunnon rakentamisen aloittamiseksi. Sitä ennen uusia aso-asuntoja oli aloitettu vain n. 300 asuntoa vuodessa. Vaso sai vuoden 2009 loppuun mennessä korkotukilainavarauksen neljän kiinteistön ja 133 asunnon aloittamiseksi. Yleinen taloustilanne vaikutti kysyntätilanteeseen kaikilla asuntomarkkinoiden sektoreilla. Vaikka vuosi 2008 oli historiamme paras vuosi käyttöasteella mitaten, irtisanomisten määrä ja vaihtuvuus lisääntyivät jo vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 loppua kohden muuttoliike väheni. Kokonaisvaikutuksena koko vuodelle 2009 tuli vaihtuvuuden lisääntyminen 0,5 ja kassavaikutteisen käyttöasteen aleneminen 1,84 prosenttiyksiköllä. Asumisoikeusasuntojen kysyntä pysyi kuitenkin viime vuoden aikana hyvänä. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 18,2 % ja käyttöaste 97,14 %. Asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyvien kustannusten nousu aiheutti vielä keväällä 2009 tuntuvat 6,6 % korotukset käyttövastikkeisiin. Kustannusnousu kuitenkin taittui vuoden aikana ja vuoden 2010 talousarvioon sisältyy enää 0,7 prosentin keskimääräinen korotus. Useassa kiinteistössä jatketaan ns. vanhalla vastikkeella. Vaikka viime vuoden toiminnassa korostui uudistuotantoon liittyvät valmistelevat toimenpiteet, Vaso-strategia 2007–2015 mukaisesti yhtiö keskittyy olemassa olevan asuntokannan ylläpitoon, jossa keskeisenä tekijänä on asumiseen liittyvien palveluketjujen laadun varmistaminen. Vaso tarjoaa asiakkaidensa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Vuonna 2008 toteutetun riski- ja vakuutusturvakartoituksen jatkoksi kilpailutettiin viime vuoden aikana koko Vasoa kattava vakuutusturva. Siirtyminen uuden palveluntuottajan verkkoon alkoi vuonna 2009 myös edellisenä vuonna toteutetun kaapeli-tv-palvelujen kilpailutuksen perusteella. Vakuutuskilpailutuksen jälkeen sopimus tehtiin If-yhtiön kanssa. Kaapeli-tv-palvelussa ollaan siirtymässä DNA:n asiakkaaksi. Muita viime vuoden aikana käynnissä olleita hankintalain mukaisia kilpailutuksia oli yksi rakennuttajakonsultti-, rakennusteknisen työn valvojan ja Naantalin Soinisten projektiin liittyvä kolmen asiantuntijakonsultin kilpailutus. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty kiinteäkaistainen internetyhteys parani vuoden aikana laadullisesti niissä kiin- teistöissä, joihin yhteistyökumppanimme DNA toimitti vuoden aikana valokuituyhteyden. Asiakkaamme kokevat valmiin laajakaistan hyväksi asumisen tukituotteeksi. Yhtiön talous kehittyi vuoden aikana ennakoidusti. Kiinteistöjen hoitokustannuksissa jotakuinkin jokaisen osatekijän nousu aiheutti korotusta käyttövastikkeisiin. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga-Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu 17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103 euroa. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % 10,00 % 6,67 % 6,67 % 5,33 % 4,66 % 100,00 % Turun kaupunki Kaarinan kaupunki Raision kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki YH-Asumisoikeus Länsi Oy Sato-Rakennuttajat Oy Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2009–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen ja hankinnat vuonna 2009 Vuoden lopussa oli käynnissä yksi uudisrakennustyömaa. Raision keskustaan lokakuun lopussa 2010 valmistuvan 28 asunnon, 1.666,0 as.m2, kerrostalon rakennuttajakonsulttina toimii SatoRakennuttajat Oy ja urakoitsijana NCC. Kohteen markkinointi käynnistyi 2010 tammikuussa ja kysyntä on ollut hyvä. Turun kaupungilta vuoden 2009 lopussa Hirvensalon Kukolasta ostetulle tontille valittiin kilpailutuksen jälkeen rakennuttajakonsultiksi YH-Länsi Oy. Rakennussuunnitelmat valmistuivat ja urakkakilpailukin käytiin vuoden lopulla, mutta kilpailu jouduttiin mitätöimään hinnaltaan liian paljon poikkeavan halvimman tarjouksen johdosta. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.392 huoneistoa 99 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2004 kiinteis- töjä 1 8 10 15 10 11 11 12 1 10 6 3 1 asunto- m2 1.640,0 17.380,0 18.752,5 26.688,5 17.640,0 19.208,5 15.537,0 17.887,5 1.259,0 14.060,0 11.731,5 6.146,5 481,5 Valmiina yhteensä 31.12.09 99 168.412,5 huoneistoja 20 286 279 395 236 223 202 246 16 201 176 106 6 2.392 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2009 kiinteis- asunto- huoneistöjä m2 toja Turku Raisio Kaarina Naantali Lieto 56 15 13 10 5 113.683,5 18.713,5 18.630,5 10.340,5 5.765,5 1.592 263 285 161 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa olevan kerroksen 333 m2. 3.2 Asuntojen käyttöaste Yleisen taloustilanteen heikkeneminen vaikutti samansuuntaisesti myös asuntomarkkinoihin ja Vasonkin asuntojen käyttöasteeseen. Muutos tapahtui jo vuoden 2008 lopulla. Kysyntä parani uudelleen vuoden 2009 syyskaudella. Koko vuoden 2009 käyttöasteeksi muodostui 97,14 % (98,98 % v. 2008). Tyhjäkäytön ja luottotappioiden aiheuttamien vastiketappioiden jaossa on käytäntö, jonka mukaan yksittäisen asumisoikeuskiinteistön vastuulle tulee 3 %:n tyhjäkäyttöriski. Mikäli koko vuoden tyhjäkäyttö on tilinpäätösvaiheessa tätä korkeampi, siirretään keskushallinnosta yli menevä osa kohteelle tappioiden kattamiseen. Päättyneet asumisoikeussopimukset Päättyneet joista vaihtoja sopimukset toiseen Vaso-asuntoon 1991–92 0 0 1993 41 7 1994 110 31 1995 178 56 1996 238 65 1997 235 63 1998 361 95 1999 329 63 2000 386 86 2001 388 74 2002 448 105 2003 500 84 2004 460 71 2005 444 68 2006 420 76 2007 456 69 2008 423 76 2009 435 68 Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi vähän eli 0,5 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 18,2 % (17,7 % v. 2008). Vuoden lopussa oli voimassa 90 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Asukkaiden määrä vuoden lopussa yhteensä naisia 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2.104 2.564 3.261 3.694 4.288 4.490 4.705 4.958 4.934 5.038 5.057 5.088 5.224 5.076 4.982 4.841 838 1.017 1.219 1.383 1.611 1.741 1.821 1.897 1.930 1.991 1.996 2.050 2.125 2.043 2.030 2.015 miehiä lapsia (alle 18 v.) 715 551 843 704 1.035 1.007 1.164 1.147 1.329 1.348 1.396 1.353 1.506 1.378 1.532 1.529 1.587 1.417 1.618 1.429 1.699 1.362 1.690 1.348 1.754 1.345 1.743 1.290 1.735 1.217 1.687 1.139 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Vuonna 2008 siirrettiin noin puolet kiinteistöistämme omaan isännöintiin. Se laajenee keväällä 2010 kun Turun Hirvensalon kiinteistöt siirtyvät omaan isännöintiin huhtikuun alussa. Ostopalveluna tapahtuva isännöintipalvelujen hankinta jatkuu kumppanuusperiaatteella Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy:n ja V-S Isännöintitalo Oy:n kanssa. Kun kiinteistö tulee 10 vuoden ikään, niissä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin neljässä kiinteistössä. Vuoden aikana teetettiin seitsemästä kiinteistöstä kuntoarviot. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta myönnettyä ympäristöministeriön avustusta, joilla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Avustusprosentit vaihtelivat kuntakohtaisesti haarukassa 0–36 %. Isännöitsijä järjestää kiinteistönhoidon yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Useimmiten kohteeseen on palkattu kiinteistönhoitoyritys. Joissakin kohteissa asukkaat ovat ottaneet hoitaakseen merkittävänkin osan kiinteistönhoitotöistä. Kiinteistönhoidon laadun parantaminen on meille jatkuva haaste. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2009 Vaso on mukana ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön AESS-sopimuksessa energiansäästön edistämisessä asuinkiinteistöissä. Vuoden 2009 varsinaisena ympäristöprojektina oli jätteiden lajittelun tehostaminen ja niiden kokonaismäärän pienentäminen. Vuoden aikana tuli pakolliseksi myös kartongin keräysastiat kaikissa toimialueemme kunnissa. Ennen vuoden vaihdetta saatiin valmiiksi suunnitelma projektille ”Energiatehokas asumisoikeuspientaloalue: kehittämismalli tuotantoa ja käyttöä varten”. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Projektissa tuotetaan Naantalin Soinisten alueelle passiivitaloluokkaa tavoitteleva kiinteistö. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Projektin suunnittelutyö ajoittuu vuodelle 2010 ja toteutus vuodelle 2011. Vuoden 2009 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 43,04 kWh/rm3 (39,98 kWh/rm3 v. 2008), vettä 126 l/as/vrk (128 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,43 kWh/rm3 (3,42 kWh/rm3). Hallituksen jäsenet vuonna 2009 taustayhteisö Aila Harjanne puheenjohtaja Turun kaupunki Tuomas Mikkola varapuheenjohtaja Turun kaupunki Kari Aholainen jäsen Turun kaupunki Mia Ilola jäsen Turun kaupunki Pirjo Ranti jäsen Turun kaupunki Reima Dahl jäsen Raision kaupunki Heimo Kukkonen jäsen Kaarinan kaupunki Tuire Kähkönen jäsen asukkaiden edustaja Pekka Paatonen jäsen asukkaiden edustaja Kari Haapanen varajäsen Liedon kunta Markku Tuuna varajäsen Naantalin kaupunki Raimo Kurki varajäsen asukkaiden edustaja Vason hallituksella on kolmivuotinen toimikausi. Hallituksen toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2009 aikana kuuluneet puheenjohtajana Aila Harjanne, varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola sekä jäseninä Heimo Kukkonen ja Pekka Paatonen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö yo.merkonomi Tiina Arnivaara Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK Sirpa Laaksonen Vakituista henkilökuntaa oli kymmenen henkilöä. Kausiapu on avustanut vakituisen henkilökunnan vuosilomaym. tuuraajana. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 41 vuotta. Tilintarkastajat KHT Pekka Sipilä KHT Osmo Valovirta Varatilintarkastaja KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/ KHT Erika Grönlund. 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2009. Ylimääräinen yhtiökokous uuden hallituksen valintaa varten pidettiin 16.12.2009. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 73 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa. Ole oman kotisi tähti! Joustamme makusi mukaan. Viihtyisää asumista omalla tyylilläsi – meidän kauttamme hankit edullisesti isommankin kodin, josta teet vaivattomasti perheesi näköisen. ELÄMÄSI KOKOISIA KOTEJA. Rauhankatu 4, Turku • puh. 2747 000 • www.vaso.fi 5 Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vasokokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin 15.4.2009. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin kohteiden kotisivuja sekä talkootyöhön liittyviä mahdollisia vahinko- ja kriisitilanteita. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 17.11.2009. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto sekä yhtiökokousta varten asukasjäsenet ehdolle yhtiön uuteen hallitukseen. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2009 kuuluneet: Varsinaiset jäsenet Raimo Kurki, puheenjohtaja Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Tiina Tång, sihteeri Eeva Heinonen Mikko Hirvonen Tiina Immonen Tapio Kaihtela Armi Kauppinen Sari Koskinen Tero Koskinen Tuire Kähkönen Riikka Lehtismäki Juha Näkkilä Ari Pikkarainen Raimo Porjo Anna-Kaisa Sjölund Varajäsenet Pekka Kuivela Mirja Laakko Olavi Laaksola Airi Mattsson Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vasokokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2009 KHT Osmo Valovirta Ernst & Young -tilintarkastustoimistosta. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2009 päättyessä: vuoden viimeinen hakijanumero Turku 14.283 Kaarina 5.520 Raisio 3.531 Naantali 2.638 Lieto 1.594 Yhteensä 27.566 kasvua vuoden aikana 1.219 519 335 310 226 2.609 Hakijanumeroiden määrä lisääntyi 10,5 %. Kasvua oli jonkun verran vähemmän kuin vuonna 2008, jolloin uusia hakijoita oli 2.846. Vason toimistossa ylläpidetään tietoja asunnonvaihtoa Vason asuntokannassa haluavista. Asunnon irtisanomiseen ja asunnonvaihtoihin liittyvät sopimusasiat tehdään Vasossa. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli ”Suojaa pesämunasi” ja ”Ole oman kotisi tähti”. Kampanjan välineinä olivat toukokuussa Turun talousalueella jokaiseen kotiin jaettu tiedotuslehti sekä lehti- ja netti-ilmoittelu. Vuoden aikana julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta. Vapautuvista asumisoikeusasunnoista ilmoiteltiin ilmaisjakelu- ja päivälehdissä lähes viikoittain. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi. com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi neljättätoista vuotta tiedotusvälineenä yhtiön ja asukkaiden välillä. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. Lehti jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin ja postitettiin läheisimmille sidosryhmille. Www.vaso.fi -sivuja ylläpidettiin ja tehtiin uudistustyötä. Kiinteistökohtaiset kotisivut olivat käytössä ensimmäistä vuotta. Sivut palvelevat asukkaitamme asumiseen liittyvänä tiedon lähteenä sekä muita asiakkaita asumisoikeusasunnon hankinnassa että Vasoa koskevan yleistiedon etsinnässä. 4.5 Järjestöyhteistyö Toukokuussa perustettiin Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioksi merkittävimmille suomalaisille asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Perustamiskirjan allekirjoitti seitsemän yhtiötä. Vaso yhtenä niistä. Vuoden 2009 aikana ehdittiin käynnistää järjestelmän kehittämiseen tähtäävä yhteydenpito mm. valtion asuntoviranomaisten suuntaan ja SAY-yhteisöjen yhteisen viestinnän toteuttaminen. Vaso kuuluu jäsenenä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn. Vaso on Turun Kauppakamarin jäsen sekä Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2009 Yhdistämällä erikseen kiinteistöistä ja keskushallinnosta laaditut tilinpäätökset, tuloslaskelmat ja taseet on saatu Vason tuloslaskelma ja tase. Koko yhtiöstä laadittiin välitilinpäätös ajalta 1.1.–30.6.2009. Yhtiön talous kehittyi jossain määrin alentuneesta käyttöasteesta huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Myös kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti 1.3.2009 käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,54 €/m2/kk (+6,6 %). Korotuksen taustalla oli kauttaaltaan kiinteistöalan hoitokuluihin jo toteutunut ja ennustettavissa oleva 11,6 % korotuspaine. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2009 alussa 8,74 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 7,98–9,99 €/m2/kk. Vuoden 2009 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokra- ja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli 17.117.578,33 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,43 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät 961.876,07 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Poistosuunnitelmaa muutettiin vuoden 2009 tilinpäätöstä varten vastaamaan elinkeinoverolain mukaisia maksimipoistoja. Poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneis- ta ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 6.048.987,28 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2009 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on 171.146.818,18 euroa. Taseen loppusumma aleni 5.280.078,48 € eli 2,99 %. 6. VUODEN 2010 TOIMINNAN NÄKYMÄT Vuoden 2008 aikana toimialallamme ilmenneeseen taloussuhdanteeseen liittyvät pahimmat uhkakuvat näyttävät olevan ohi. Turun talousalueellakin on vielä epävarmuustekijänä työllisyystilanteen heikkeneminen, jossa suurin uhka liittyy telakkateollisuuteen. ARArahoitteisella asuntotuotannolla on saatu rakennusalan työpaikkoja säilytettyä. Vason uudistuotanto saatiin viime vuoden puolella käyntiin. Vuonna 2010 on tavoitteena käynnistää vielä muutama työmaa, jotka rahoitetaan valtion takaamilla korkotukilainoilla. Rahamarkkinoilla vieläkin vallitsevasta epäluottamuksesta huolimatta rahoitusta uskotaan olevan järjestettävissä ainakin Kuntarahoitus Oyj:n kautta. Raision keskustaan rakenteilla olevan kerrostalomme uusien asuntojen kysyntä on ollut hyvä, vaikka uusien asuntojen hintataso on vanhoja tuntuvasti kalliimpi. Vanhojen asuntojemme markkinatilanne parani viime vuoden syyskaudesta alkaen ja irtisanomisten määrä sekä asukkaiden vaihtuvuus on palautunut vuoden 2008 alkuosan tasolle. Ole- tamme, että asuntojen kysyntätilanne säilyy hyvänä koko kuluvan vuoden ajan ja käyttöaste paranee viime vuodesta tavoitetasoamme 98,5 prosenttia kohti. Merkittävänä uudishankkeenamme on osin Tekes- ja ARA-rajoitteinen kehitysprojekti, jossa Naantalin Soinisiin suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuudeltaan passiivitaloluokkaan tähtäävä pientaloalue. Projektin suunnitteluvaihe tapahtuu kuluvan vuoden aikana ja toteutusvaihe käynnistyy vuoden 2011 alussa. Suunnittelutyötä tehdään edellä mainittujen kumppanien lisäksi yhteistyössä Naantalin kaupungin, Rakli ry:n, asukkaistamme koostuvan Vaso-asumisen kehittämisryhmän ja hankkeeseen kilpailutuksella valittujen konsulttien kanssa. Vaso/Soininen projekti on yhtiössämme myös merkittävä tulevaisuuteen tähtäävä ympäristöprojekti. Kiinteistöjemme kunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota mm. käynnistämällä tämän vuoden aikana pilottihanke ikääntyvien kiinteistöjen uudistamiseksi. Oman organisaation toimesta tuotetun palvelun määrä laajenee huhtikuun alussa, kun Turun Hirvensalossa olevat kiinteistöt siirtyvät omaan isännöintiin. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina ennätysvauhtia. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2010 voitiin kuitenkin realistisesti päätyä varsin maltillisiin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on 1.3.2010 keskimäärin 0,06 €/m2/kk. Kokonaisvastik- keessa korotus on keskimäärin 0,7 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2010 maaliskuussa 8,80 €/m2/kk, käyttö vastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,06–10,19 €/m2/kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia ja siellä paremmin esillä olemista lisätään. Pitkäaikaisen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan, jokaiseen Vaso-kotiin järjestettyä laajakaistayhteyttä kehitetään yhä paremmin asukkaita palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2010 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. Asumisoikeusjärjestelmä saavuttaa tänä vuonna 20 vuoden iän. Vuoden aikana aso-asiaa pidetään positiivisesti esillä mm. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n toimesta. 7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2009 TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. 6 Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy – Tilinpäätös 2009 Tuloslaskelma 2009 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut 15 600 665,38 706 710,08 810 202,87 17 117 578,33 14 814 288,78 821 810,43 755 493,49 16 391 592,70 8 855,57 1 746,40 -474 647,25 -85 752,07 -15 710,97 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tuloslaskelma 2008 -414 226,40 -576 110,29 -82 866,11 -16 717,16 -6 048 987,28 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut -290 139,68 -791 534,80 -120 156,51 -129 112,35 -1 773 833,32 -738 425,08 -286 088,12 -348 994,27 -133 146,09 -26 728,73 -369 102,92 -1 051 257,19 -725 947,71 Liikevoitto -6 784 466,77 -3 069,96 -69 552,13 -5 789 199,78 -435 717,61 -761 722,07 -121 255,51 -119 155,46 -1 635 617,75 -705 374,78 -242 211,41 -283 763,45 -123 628,71 -36 358,06 -356 614,10 -1 166 551,34 -725 915,00 3 644 247,47 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut 228 879,08 34 059,57 225 458,95 2 850,43 -3 089 191,37 43 337,03 343 605,71 350,00 -3 235 514,57 -6 713 885,25 -14 171,88 -53 994,05 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset -2 619 342,75 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos -961 876,07 -688 935,72 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto -859,13 0,00 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Asukkaiden VASO-kokoukselle jonka seurauksena vasolaisen vastike nousi keskimäärin 6,6 % 1.3.2009 alkaen. Vastikekorotuksen taustalla oli kiinteistönhoitokustannusten jyrkkä nousu vuonna 2008. Toisaalta toteutetun merkittävän vastikekorotuksen ja toisaalta kiinteistöhoitokustannusten nousun taittumisen seurauksena vuoden 2010 keskimääräinen vastikekorotus jäi 0,7 %:iin. Toteutetut vastikekorotukset johtuvat pääosin hoitokustannusten noususta, koska lainojen hoitoon käytetty osa on pysynyt lähes ennallaan. Kiinteistöjen hoitokulujen kasvu vuonna 2009 aiheutui pääosin lämmityskulujen kasvusta. Lämmityskulut, jotka muodostavat myös selvästi suurimman yksittäisen hoitokuluryhmän, toteutuivat kuitenkin selvästi budjetoitua pienempinä. Toiseksi suurimman kuluryhmän eli korjauskulujen määrä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Korjauskuluissa on merkittävää kohdekohtaista eroavaisuutta, mutta Vason rakennusten keski-iän nousu kasvattanee joka tapauksessa korjauskulujen määrää jatkossa. Tilinpäätöksessä on varauduttu tuleviin korjauskuluihin asuintalovarausta kasvattamalla. Hallintokulujen pieneneminen johtui siirtymisestä omaan isännöintiin, jolloin vastaavasti yhtiön suorat henkilöstökulut kasvoivat. Muilta osin hoitokulut toteutuivat olennaisin osin edellistilikautta ja talousarviota vastaavasti. Päättynyt tilikausi oli ensimmäinen kokonainen Vason oman isän- 605 111,57 7 161 148,60 155 549,67 1 761,81 19 109,76 264 771,31 nöinnin tilikausi. Oma isännöinti on käsittääkseni lähtenyt kokonaisuutena tarkastellen hyvin käyntiin. Oman isännöinnin lisäksi Vaso ostaa edelleen kohteiden isännöinti- ja taloushallintopalveluita kahdelta ulkoiselta isännöitsijätoimistolta. Merkittävä tapahtuma tilivuoden aikana oli useiden uudisrakennushankkeiden suunnittelun käynnistäminen sekä yhden kohteen, Raisiossa sijaitsevan kerrostalon, rakennustöiden aloittaminen. Uutta ulottuvuutta tulevassa rakennuskannassa edustaa Naantalin Soinisiin suunniteltu passiivitaloluokkaa tavoitteleva rivitalokohde. Uusia kohteita ei tilivuoden aikana ole valmistunut. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilinpäätös, joka osoittaa tulosta 0 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa yhtiön talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 15. huhtikuuta 2010 Osmo Valovirta, KHT Asukkaiden nimeämä valvoja 164 248 848,65 7 766 260,17 605 111,57 6 545 714,02 7 150 825,59 441 192,55 170 162,11 1 813 792,58 13 404,30 227 283,97 2 224 642,96 884 500,00 2 308 386,08 171 146 818,18 1 868 083,98 176 426 896,66 343 103,37 404 966,60 25 812 433,07 -135 256,97 0,00 6 577 259,60 230 671,16 326 990,97 245 360,70 6 679,32 2 464 169,22 1 223 193,65 159 197 337,96 16 443 679,86 5 352 354,10 140 961 301,91 1 475 602,12 14 272,20 1 638,46 1 400 000,00 26 425 246,07 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta ASUKKAIDEN NIMEÄMÄN VALVOJAN KERTOMUS Asukkaiden VASO-kokouksen 15. huhtikuuta 2009 valitsemana vuokratalojen yhteishallinnosta annetun lain 14 §:n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2009 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta ovat käsittäneet kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Tarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Vason asuntojen laskennallinen käyttöaste aleni edellisestä vuodesta ja oli päättyneenä vuonna keskimäärin 97,14 %. Toteutunut käyttöaste on edelleen kelvollisella tasolla ja vertailun osalta on huomattava, että vuoden 2008 toteuma 98,98 % oli Vason historian paras. Käyttöasteen heikentymisen lisäksi asukkaiden vaihtuvuus asumisoikeutena myydyissä asunnoissa nousi edellisvuoden 17,7 %:sta 18,2 %:iin. Vuokrattuna olevien asuntojen määrä pieneni vuoden alun 105 huoneistosta vuoden lopun 90 huoneistoon. Käyttövastikkeisiin tehtiin merkittävät korotukset keväällä 2009, 16 720 364,86 5 352 354,10 135 326 382,63 1 167 832,27 9 514,79 620 889,31 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset 688 935,72 0,00 49 995,48 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 962 735,20 Tilikauden voitto (tappio) 33 641,42 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tase 31.12.2008 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Muut saamiset Siirtosaamiset 3 308 278,47 145 310,15 -2 681 512,27 -513 809,67 Tase 31.12.2009 343 103,37 404 966,60 26 537 917,07 -135 256,96 0,00 27 150 730,08 5 119 756,82 4 157 880,75 128 527 490,67 134 216 432,68 11 074 324,62 171 146 818,18 6 498 657,22 220 351,01 187 208,67 238 936,64 3 535,51 2 458 152,39 1 295 011,71 10 901 853,15 176 426 896,66 HALLITUS 2010-2012 Jäsenet Taustayhteisö hallituksessa Pj. Henrik Elfving Turun kaupunki [email protected] Vpj. Aila Harjanne [email protected] Reima Dahl [email protected] Turun kaupunki Raision kaupunki Anita Halmesmaa Turun kaupunki [email protected] Joonas Kallio Turun kaupunki [email protected] Sari Koskinen asukkaiden edustaja Tero Koskinen Taustayhteisö hallituksessa Tuomas Mikkola Turun kaupunki [email protected] Marjo Salminen Kaarinan kaupunki [email protected] Varajäsenet Kari Haapanen [email protected] Liedon kunta Tuire Kähkönen asukkaiden edustaja [email protected] Markku Tuuna Naantalin kaupunki [email protected] asukkaiden edustaja Vason hallitus kokouksessaan 13.4.2010 puheenjohtajansa Henrik Elfvingin johdolla. Myös tilin tarkastaja Osmo Valovirta (vas.) oli paikalla antamassa raporttia vuoden 2009 tilintarkas tuksesta. 7 Henrik on pitkän linjan vasolainen Vason hallituksen uusi puheenjohtaja Henrik Elfving on varatuomari. Hän harrastaa kirjallisuutta ja musiikkia. 60-luvun äänitteitä ja vanhoja kirjoja hän löytää kirppu toreilta. Vuoden alusta työnsä hallituksen puheenjohtajana aloittanut Henrik Elfving on pesunkestävä vasolainen. Henrik oli seuraamassa Vason syntyä ja hän toimi Vason ensimmäisenä asukkaiden nimeämänä valvojana. Nyt Elfving on ensimmäinen Vason asukas, joka on noussut hallituksen johtoon. Lohjalta opiskelupaikan perässä Turkuun muuttanut Henrik Elfving oli kovasti kiinnostunut asumisoikeuden systeemistä jo silloin kun sitä vasta meillä puuhattiin. Asumisoikeusjärjestelmä toimi ensin Ruotsissa, sitten se rantautui Suomen puolelle. Naapurimaan esimerkin myötä täälläkin haluttiin kehittää tuettu asumismuoto, joka on perinteisen vuokraasumisen ja omistusasumisen välimaastossa. 20 vuotta sitten Vaso näki päivänvalon, muutama vuosi myöhemmin Henrik Elfving muutti Vason asuntoon Moisioon ja niissä maisemissa hän perheineen asuu yhä. – 15-vuotias tytär ei ole muualla asunutkaan kuin Vason asunnossa, Henrik veistelee. Ympyrä on sulkeutumassa. Alkuvuosina hän oli asukkaiden nimeämänä ensimmäisenä valvojana, nyt hän on ensimmäinen Vason asukas hallituksen johtopaikalla. Kolmivuotinen pesti alkoi vuoden alussa. Elfving jatkaa Aila Harjanteen, Pauli Komsin ja Ville Itälän jalanjäljillä Vason johtopaikalla. Energiatehokkuus on tulevaisuutta Energiatehokas asuminen on tulevaisuudessa iso tekijä ja sen eteen Vasossa tehdään paljon työtä. Valtiovallan puolelta ja ilmastokampanjan nimissä on luvassa lisää energiaohjeita ja tässä kehityksessä on syytä olla mukana. Elfving on kovasti innostunut Naantalin Soinisten passiivienergiatalohankkeesta. – Jos pystytään yhdistämään erittäin energiatehokas ja samalla edullinen rakentaminen, ollaan kauaskantoisen asian kanssa tekemisissä. Soininen on mallikohde ja sitä rakennuttamismallia voidaan hyödyntää muissa paikoissa, lupaa Elfving. Uustuotanto pääsi vauhtiin Vason asuntotuotanto alkoi 20 vuotta sitten nollasta. Historian ensimmäinen oli rivitalokohde Kreulankartano. Nyt kohteita on 99 eli sadas valmistuu tämän vuoden aikana. Sadas kohde on lokakuussa valmistuva Raision keskustan Keonraitti. Sen 28 asunnosta vain kaksi on enää myymättä. Raision kerrostalokohteen jälkeen valmistuvat rivitalot Kaarinassa ja Hirvensalossa. Soinisten passiivienergiakohteen rakentaminen alkaa näillä näkymin ensi vuoden alussa. Lisäksi kaavoitusta seurataan tiiviisti ja neuvotteluja käydään muutamista muista kohteista. Henrik Elfving pitää positiivisena asiana, että uutta rakennetaan. – Uustuo- tanto luo tulevaisuutta ja lisää tarjontaa, tiivistää Elfving. Senioriväki on innostunut asumisoikeudesta Vaso kiinnostaa ihmisiä nyt aiempaa enemmän. Sen näkee Elfvingin mukaan hakijoiden määrän lisääntymisenä. Lapsiperheille Vaso sopii erityisen hyvin. Uutena ilmiönä Elfving poimii seniorit. Heitä on tulossa Vasoon aiempaa enemmän. Elfving ymmärtää tämän ilmiön vallan hyvin: kun lapset ovat maailmalla, halutaan pienempään asuntoon, eikä sen tarvitse enää olla omistusasunto. – Yleisesti suosituimpia asuntoja ovat kaksiot ja kolmiot. Rivitalokohteista halutaan eniten yhden tason asuntoja, selvittää Elfving. Asumisoikeuslain muutoskin vireillä Asumisoikeuden lainsäädäntöä ollaan Suomessa muuttamassa. Hallitukselle ja eduskunnalle ollaan näillä näkymin jättämässä ehdotus, joka rajoittaisi vastikkeiden kautta saatujen varojen käyttöä. Lakimuutosehdotuksessa halutaan, että käyttövastikerahoissa ei saisi tasata hoitokuluja. Myös kiinteistökohtaiset vuosikorjaukset ja rikkoontumiset tulee rahoittaa kiinteistön omilla vastikkeilla. Suurempiin peruskorjauksiin saisi kerätä lakimuutoksen mukaan vain kohtuullisesti asuintalovarausta. Jotkin tämän muutoksen osat ovat puhuttaneet pääkaupunkiseudulla, jossa peruskorjaukseen tarkoitettua rahastoa on kartutettu huomattavan paljon ja samalla on hoitokuluja voitu tasata kohteiden välillä. Vasossa vireillä oleva lakimuutos ei Elfvingin mukaan tuo vas- Kohdekohtaisia valvojia voisi olla enemmänkin Osmo Valovirta toimi viime vuonna Vasossa asukkaiden nimeämänä valvojana. Huhtikuun Vaso-kokouksessa Valovirta sai kuitenkin väistyä. Raimo Kurki voitti Valovirran äänestyksessä selkein numeroin. Kokouksessa Kurki lupasi olla mukana uusien kohdekohtaisten valvojien kouluttamisessa. Kurki heitti tavoitteeksi nostaa kohdekohtaisten valvojien määrää. Raimo Kurki on toiminut Vasossa aiemmin lukuisissa eri tehtävissä. Raimo Kurki on uusi asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa. – Jokaisessa Vaso-kohteessa pitäisi olla oma valvoja. Valvojan puheenvuoron Vaso-kokouksessa pitänyt Osmo Valovirta perusteli ajatusta sillä, että asukkaiden nimeämän valvojan työ ei yllä kohdetasolle. Nyt kohdekohtaisia valvojia on viitisenkymmentä, eli parantamisen varaa on. lukelpoisen vuokra-asunnon löytäminen on vaikeaa. Suuria ongelmia tulee Peltomäen mukaan siitäkin, ettei esimerkiksi suuria remontteja ei voisi enää tasata yhtiön sisällä. Uuteen lakiesitykseen on kirjattu myös seuraamusmaksu, mikäli käyttövastikkeet eivät osu ministeriön haluamaan haarukkaan. – Kukas sen sanktion sitten maksaa? Asukkaiden käyttövastikkeestako se lopulta kuitenkin otetaan, kyseli kokouksessa Tapio Kaihtela. Kiireellä valmisteltu lakiluonnos huolestuttaa Uusia kohteita nousee Kaksituntiseksi venyneen Vaso-kokouksen kompleksisin aihe oli asumisoikeusasunnoista annetun lain muutosesitys. Kokousväki oli huolissaan siitä, että lakia ollaan muuttamassa kovalla kiireellä, eikä sen yksityiskohtiin ehdi perehtyä kunnolla. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos pitäisi palauttaa uuteen kiireettömään valmisteluun. Kannanotto päätettiin toimittaa ympäristöministeriöön. Suunniteltu lakimuutos velvoittaisi yhtiöitä hinnoittelemaan asumisen vastaavan aravavuokra-asunnon mukaan. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan tavoite on asukkaan kannalta lyhyellä tähtäimellä mielekäs, mutta vertai- Vaso-kokouksessa esiteltiin myös Naantalin Soinisiin suunniteltu passiivienergiakohde. Kohteeseen muuttavien asukkaiden opastus on Pekka Peltomäen mukaan hyvin tärkeää. Asumisessa pitää tietää oikeat niksit, jotta energiansäästö ja ympäristötavoitteet onnistuisivat maksimaalisesti. Soinisiin on tulossa noin 35 erityyppistä energiapihiä asuntoa. Passiivitalojen vaatiman rakennustekniikan johdosta pelkkiä pientaloja ei pystytä tekemään, vaan asuntoja on viisasta kytkeä useampi samaan rakennukseen, hahmotteli Peltomäki. Soinisten kohteen suunnittelu on käynnissä ja tässä työssä kuullaan myös tikekäytäntöön suuria muutoksia, sillä täällä pääomakulut on tasattu säännösten mukaisesti ja kiinteistöjen hoitokulut on pääsääntöisesti pidetty erillään. Lassi Lähteenmäki Valvonta nousi vahvasti esiin huhtikuun Vaso-kokouksessa. Raimo Kurki valittiin uudeksi valvojaksi. Lisäksi kohdekohtaisia valvojia kaivattiin lisää. Vason asukkaiden ääntä. Asuntojen pitäisi valmistua vuonna 2012. Ennen Soinista Vaso-kohteita nousee muualla: Raisiossa hyvin myyty Keonraitti on valmis lokakuussa. Kaarinan Kuninkaanlaakson rivitalokohde polkaistaan käyntiin toukokuussa. Isännöinnin siirto itse hoidetuksi kiinnosti kokouksessa Markku Rohusta Tavastinmäen Emännästä. Hallinto päällikkö Teija Lammisen mukaan omana työnä tehdystä isännöinnistä on saatu hyvää palautetta, laatu on korkeatasoista ja hinnaltaankin se pystytään toteuttamaan kilpailukykyisesti. Lassi Lähteenmäki Pekka Kuivela ilahdutti hallintopäällikkö Teija Lammista kukilla Vaso-kokouksessa. 8 Ari Pikkarainen KOKEMUKSIA SÄHKÖISESTÄ KOHDETARKASTUKSESTA Älkää peljätkö! Kyse ei ole tosiaankaan uudesta sähköisestä apparaatista, joka alkaa tehdä Vasossa kohteiden tarkastuksia, vaan otsikko viittaa kohteiden valvojien jokavuotisesta velvollisuudesta (oikeudesta) tarkistaa oman kohteensa kirjanpitoasiakirjat. Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta mahdollisuus suorittaa tämä kirjanpidon tarkastus sähköisesti eli internetin kautta. Käytännössä tarkastus tapahtui kirjautumalla Vason kotisivuilla postitse saaduilla käyttäjätunnuksella ja salasanalla oman kohteen kirjanpitosivuille. Tästä uudesta tarkastusmenetelmästä annettiin myös koulutusta kohteiden valvojille Vason toimistossa eräänä helmikuisena iltana. Tilaisuudessa oli läsnä kouluttajien lisäksi ... yksi valvoja (minä itse!), muut eivät jostain syystä vaivautuneet paikalle. Ilmeisesti muilta valvojilta netin kautta tapahtuva tarkastus sujui kuin rasvattu – ongelmitta! (?). Mikä minun oli ollessa, kun sain oikein henkilökohtaista opastusta uudesta menetelmästä. Omakohtaisesti uusi tarkastusmenetelmä osoittautui varsin tehokkaaksi ja helpoksi keinoksi käydä läpi edellisvuoden kirjanpito kohteeni osalta. Syötettyäni käyttäjätunnuksen ja salasanan pääsin kohdekohtaisille sivuille, joista löytyi helposti pääsivun oikeasta reunasta kohteeni asiakirjat. Sieltä klikkaamalla kohdasta ”kirjanpito” pääsin pääkirjan kautta käymään läpi tilitapahtumia. Aikaisemmin olin joutunut tekemään tarkastuksen käymällä läpi kaksi suurta ja paksua mapillista kirjanpitopapereita tositteineen. Valvojan työn kannalta olennaisinta oli ostolaskujen tarkastaminen. Helpoiten se kävi tarkastamalla siis tositepääkirja. Pääkirjassa on näkyvissä kyseisen viennin päivämäärä, tositenumero, vastatili sekä mahdollinen selite. Tulihan asia nyt selväksi! Aikaa kirjanpidon tarkastukseen meni vain murto-osa aikaisemmasta ajasta. Ei kun klikkailemaan! Netti ei pure! Ja muistakaa : OPPIA IKÄ KAIKKI ! Riikka uskoo yhteisöllisyyden voimaan Yten uusi puheenjohtaja Riikka Lehtismäki säteilee ideoita ja energiaa. Hän haluaa asukkaat entistä aktiivisemmin mukaan asumisen kehittämisessä. Lehtismäki uskoo tiiviimmän yhteisöllisyyden lisäävän asumis mukavuutta ja säästävän rahaa – yhteistä rahaa. Päiväsaikaan Atte, Anni ja Aapo pitävät perheen liikkeellä, myöntää Riikka Lehtismäki. Kolmen pienen lapsen äidiltä Riikka Lehtismäeltä riittää aikaa ja energiaa Vason asioiden hoitamiseen. Samalla kun Riikka maalaa visioitaan, Atte pähkäilee DVD-soittimen kanssa, Anni suunnittelee itselleen mukavaa tekemistä ja nuorimmainen Aapo taitaa olla taas karkuteillä. Riikan fokus pysyy keskeytyksistä huolimatta Vasossa ja sen kehittämisessä. Yten uusi puheenjohtaja Riikka Lehtismäki haluaa vahvempaa yhteisöllisyyttä. Kun vasolaisuuden henki kasvaa, syntyy paljon hyvää: yhteydenotot lisääntyvät, paikat pysyvät paremmassa kunnossa ja ideat asukasmukavuuden lisäämiseksi tulevat helpommin esiin. Riikka myöntää, että hän haluaisi nykyistä enemmän palautetta asukkailta Yten suuntaan. – Yleensä palaute liittyy ongelmaan, mutta palaute voi liittyä myös toiminnan kehittämiseen, rohkaisee Lehtismäki. Yhteisöllisyys tuo Vason tutummaksi ja samalla ymmärretään paremmin, mihin vastikerahat käytetään. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja voi säästää merkittävästi asumiskustannuksia. Riikka poimii tästä esimerkiksi jätehuollon. – Kun kierrättää ja kompostoi omalla tontilla, jäteastioiden tyhjennysväliä voidaan pidentää ja näin säästyy kaikkien rahaa. Riikan omassa yhtiössä lasin, metallin, paperin ja eloperäisen jätteen jaottelu toimii ja kompostoimattomien asukkaiden määrä vähenee kaiken aikaa. – Pihatalkoilla säästyy myös sievoinen summa ja talkoohenkeä voi soveltaa muuhunkin paikkojen kunnossapitoon, Riikka pohtii. Yhteisöllisyyden tiivistyessä omasta asunnosta kannetaan enemmän huolta. Lehtismäki toivoo, että varsinkin asunnon vioista ilmoitettaisiin nopeasti, jotta vaurio ei ehtisi paisua liian Kurkku suorana parvekkeella Kasvimaalla puuhastelu näyttää yleistyvän Varsinais-Suomessa. Uusi ilmiö viljelyssä on se, että nyt halutaan myös parveke kukoistamaan ja tuottamaan monenlaisia herkkuja. Oikeastaan tämä johtuu siitä, että parvekkeita lasitetaan ahkerasti ja siinä yhteydessä parvekkeesta tulee monen kohdalla houkutteleva trooppinen koekenttä. Lasin takana lämpö lisääntyy ja öinen halla pysyy loitolla. Parveke on lisäksi sopivan pieni, jotta sitä ehtisi stressaantumatta hoitaa. Turkulainen Koroisten Puutarha lähti kehittämään parveketuotantoon sopivien kasvien valikoimaa. Tänä keväänä Koroinen pukkasi markkinoille minikurkun, joka kasvaa amppelissa. Sen saa rönsyilemään pitkin nurkkia ja syötäviä kurkkuja tulee. Kasvia myydään asiakkaille melkein satokypsänä eli kurkkua pääsee popsimaan yleensä jo kotimatkalla puutarhakaupasta tullessa. Amppeliin istutettu minikurkku on kätevä kasvattaa, mutta se vaatii ahkeraa kastelua. Lehdistö on niin runsas, että haihduntaa tapahtuu. – Lisäksi lannoitetta pitää lisätä mieluimmin jokaisella kastelukerralla, opastaa tuotantojohtaja Reeta Rouhiainen Koroisten Puutarhasta. Rouhiaisen mukaan kehitystyö ei jää kurkkuun. Lähiaikoina parvekeviljelijöille lanseerataan paprika ja monet muut herkut. Paprika onkin hyvä lisä, sillä paprikat ja chilit ovat olleet monen kasvihuoneessa kestosuosikkeja viime vuosina. Tämän päivän kotiviljelyssä tärkeintä ei ole enää se, että saa kasvikset edullisesti. Nyt ollaan Rouhiaisen mukaan valmiit maksamaan siitä, että homma onnistuu ja vielä ilman pitkiä odotuksia. Nykyaikana on hienoa poimia omalta palstalta lisukkeita salaattikulhoon tai yrttilisää keittoon. Se on sitä laatua elämässä. isoksi. Tämä on tärkeää varsinkin vesi vahingoissa. Jokainen voi vaikuttaa Riikka Lehtismäellä on Ytessä viides vuosi menossa. Hän uskoo, että pienikin idea voi johtaa isompaan muutokseen ja kehitykseen. Moni ajattelee, että yksi ihminen ei voi isossa ryhmässä vaikuttaa, mutta Riikka on toista mieltä. Hän toivoo asukkailta ideoita ja kommentteja. – Raikkaille, uusille ajatuksille on tilaa, Yte-päällikkö lupaa. – Ideoita ja arvioita saa tulla suoraan asukkailta tai asukastoimikunnilta, hän opastaa. Kovin ilahtunut Yten uusi vetäjä olisi siitä, että Vaso-kokoukseen tulisi enemmän osallistujia. Yli-Maaria voitti Hirvensalon Lehtismäen perhe asui ennen Turun keskustassa. Perheen kasvaessa muutto keskustakuhinan ulkopuolelle tuli ajankohtaiseksi. Vaihtoehtoina olivat Hirvensalo ja Yli-Maaria. Lopulta Yli-Maarian uudet rivitalot ja yksitasoinen asuminen veivät voiton, eikä perheen ole tarvinnut valintaa katua. – Moision nurkilta kurvaa moottoritietä pitkin parissakymmenessä minuutissa keskustaan. Bussiyhteydet ovat myös parantuneet viime aikoina, naapurit ovat mukavia ja alue on viihtyisä, Riikka luettelee. Vaso tuntuu maistuvan systeeminä Lehtismäen väelle hyvin. – Huoltomies on aina saatavilla ja isännöintipalvelu pelaa mainiosti, leveästi hymyilevä Riikka kiittelee. Lassi Lähteenmäki Ensin tuli amppelimansikka, sitten amppeliminikurkku. Parvekeviljelijän lajikevalikoima kasvaa lupaavasti. tuu vaikkapa valkosipulilta tai esimerkiksi ananakselta. Monivivahteista maku- ja väriskaalaa löytyy muistakin herkuista. Hyvin varustetuista siemenkaupoista pääsee helposti uusien makujen kanssa tekemisiin. Suomalaisten on välillä työlästä päästä uusien makujen kanssa tutuksi, sillä Suomen oloihin ei juurikaan jalosteta lajikkeita. Uutukainen pitää siis kokeilla ja testata suomalaiseen ilmastoon. Sinnikkään testailun ja kokeilun jälkeen Suomeen on kumminkin odotettavissa mielenkiintoisia uutukaisia joka vuosi. Lassi Lähteenmäki Lähimmät amppelikurkut Viherlassilasta Mika Lassila Viherlassila Oy:stä kertoo, että amppelikurkkua on heillä kuluttajamyynnissä viimeistään toukokuusta alkaen kun ilmat ovat varmuudella pysyvästi lämminneet. Viherlassila on Vason Vihreän Kortin yhteistyökumppani, joten kannattaa käyttää hyväksi tätäkin asiakasetua. Maailmalla jalostetaan hurjasti uusia lajikkeita Kotipuutarhuri voi muutoinkin odotella uusia makuelämyksiä joka vuosi. Esimerkiksi salaateissa liikkuu maailmalla tuhansia eri lajikkeita. Suomalaiset ovat tottuneet mietoihin salaatteihin, mutta Kiinassa popsitaan salaattia, joka mais- Minikurkkua pitää muistaa kastella ja lannoittaa, opastaa Reeta Rouhiainen Koroisten puutarhasta. 9 Iso-Syötteen matkalta Armi Kauppisen kankaalle tarttui vahvansininen vesimaisema. Vesi jaksaa innostaa Armi Kauppista Piirongin päällä on meriaiheinen maalaus. Sitä pitäisi korjata. Vene saattaisi rytmittää taulua mukavasti… Armi Kauppinen on maalannut vettä toistakymmentä vuotta kymmenille kankaille. Haasteellinen vesi on Armille jo niin hyvä tuttavuus, että aiheen vaihto on käynyt mielessä. Littoisissa asuva Armi Kauppinen sai maalauskipinän reilut kymmenen vuotta sitten Järvenpäässä. Sivellin pääsi kunnolla vauhtiin sikäläisen työväenopiston kurssilla. Alati liikkuva ja ilmettään muuttava vesi on innostanut Armia kaiken aikaa. Sen huomaa myös maalarin kotona: seinille on ripustettu tauluja puro-, järvi-, joki- ja merimaisemista. Seinille tosin mahtuu vain osa noin 50 taulun kokoelmasta. Turun seudulle muutettuaan Armi jatkoi harrastustaan Turun työväenopistossa ja siellä hän viihtyy yhä joka viikko. – Ryhmässä tyylien erilaisuus tulee hyvin esille ja Kaskenkadun opistoluokassa on mainio valo, kiittelee Armi. Arkihuolet kaikkoavat taulun edessä Armi Kauppinen viihtyy maalaushommissa, koska se vie mukavasti mennessään. Muut arkiset asiat unohtuvat ja kaikki ajatus keskittyy kankaalle. Tunnin takia telineitä ei kannata pystyttää. Työn ääressä aikaa vierähtää yleensä useampia tunteja. Armilla on ollut usein tapana maalata kotona viikonloppuisin. Yöllä ei kannata pensseliin tarttua, sillä keinovalossa on vaikea synnyttää sopivia värejä. Työväenopistossa on kokeiltu monenlaisia tekniikoita, mutta öljyväri tuntuu olevan Armin juttu. – Siinä värin saa luotua kankaalla kokeilemalla. Väri ikään kuin nousee esiin maalatessa, pohtii Kauppinen. – Jälkikasvua olisi kyllä mukava tallentaa kankaalle. Muotokuvien teko on kumminkin vaikeaa, sillä persoona pitää heijastua työstä, pelkkä tunnistettavuus ei riitä. Armi pohtii. saaren punaiset rantahuoneet tuli maalattua ensimmäisen työkaverin kotimaisemista. Nyt työkaverista on jo aika jättänyt. Uusi maisema, uudet ajatukset Armi Kauppinen on nyt uusien haasteiden edessä. Hän muutti Littoisten Taulun aihe syntyy hetkessä Armi Kauppisen taulun aiheet ovat usein peräisin matkoilta. Usein hyvä näkymä avautuu silmänräpäyksessä ja silloin on kova halu saada se nopeasti tallennettua. Armilla on tapana valokuvata kohteet ja maalata maisema kotioloissa. Toisinaan taulut synnyttävät muistoja. – Esimerkiksi Rymättylän Aaslan rivitaloon vuosi sitten ja runsaslumisen talven jäljiltä alkaa paljastua, mitä lähiluonto tarjoaa maalarille. Ainakin Littoistenjärveltä hän on löytänyt jo mainioita maalauskohteita. Uuden kodin lasipatiota hän aikoo myös testata maalauspaikkana. Armi on jäänyt hiljattain eläkkeelle, joten maalaamiselle jää nyt enemmän aikaa. Oikeastaan nyt voi rytmittää päivän, viikon ja koko vuoden maalaamisen ehdoilla. Ehkäpä pitkäaikainen haave maalausmatkasta Ranskaan voisi lopulta toteutua. Bretagnen rannikolla on Armin mukaan vaikuttavien maisemien lisäksi erikoisen vahva valo. Uutta lienee tulossa myös tyylillisesti. Ehkäpä perinteiset luontokohteet jäävät jatkossa vähän vähemmälle ja abstraktimpi suuntaus vie voiton. Se jää nähtäväksi. Lassi Lähteenmäki. Punaiset rantahuoneet tuli ikuistettua ensimmäisen työkaverin kotimaisemista Aaslan saarelta. Työkaveria ei enää ole, joten maalaus on muisto hänestä, sanoo Armi Kauppinen. Vaso kilpailutti vuoden 2008 lopulla kaapeli-tv:n toimituksen kaikkiin Vason kiinteistöihin. Uudeksi yhteyksien toimittajaksi valittiin DNA. Naantalissa ja Raisiossa uusi sopimus astui heti voimaan. Viime vuoden loppuun mennessä DNAn alueeksi tuli Turussa Halinen, Räntämäki, Katariina, Harittu, Perno, Länsikeskus, Länsinummi, Kärsämäki, Runosmäki, Keskusta, Majakkaranta, Kohmo, Nummenmäki, Pääskyvuori (lukuunottamatta Pyynpää-kiinteistöä) sekä Kaarina (lukuunottamatta Beatankuja ja Vaakunarivi -kiinteistöjä). DNAn alue laajenee sitä mukaa kun he pystyvät rakentamaan valokuitukaapeliverkkoaan. Verkon rakentaminen sujuu sulan maan aikaan kesällä. Kytkentöjä aletaan tehdä syksyllä niin, että uuteen palveluun siirrytään vuoden viimeisten viikkojen aikana. Turku HIRVILAAKSO KUKOLANKASKI KATAVANRANTA KONTIO Lieto LIEDON LEHDOKKI LIEDON LEMMIKKI TAATILANKEIDAS TAATILANKEIDAS II LIEDON KAUNOKKI Raisio SIIRINKAARI UKKO-KAURIS RAISION PUISTO II RAISION PUISTO I RAISION UUNILINTU SIIRINTÄHTI SIIRINKARTANO Kaarina BEATANKUJA VAAKUNARIVI Hemmolankuja 2 Opettajankatu 2,3 Verkkokuja 2 Ahmankuja 3 Hyvättyläntie 16 Junninlaituri 4 Karvalankuja 1 Karvalankuja 3 Hyvättyläntie 20 Knuutinkatu 13 Aaponkuja 7 Kimalistontie 34 Honkapirtinkuja 8 Kallastenkatu 47 Laitiokatu 1 Laitiokatu 2 Tuuliviirinkatu 1, 5 Vaakunatie 7 Myöhemmin syksyllä tiedotetaan kiinteistökohtaisesti hyvissä ajoin tulevista muutoksista. Ensi vuoteen jää jäljelle vielä 11 kiinteistöä ja niissä olevat 183 asuntoa. Vanhat digiboxit toimivat Tekniset laitteet eli digiboxit toimivat entiseen malliin. Uuden ohjelmatoimittajan aloittaessa on kuitenkin digi boxiin palautettava tehdasasetukset. Tämän lisäksi asukkaille ei tästä muutoksesta aiheudu muuta haittaa kuin, että katselukortin lunastaneiden ja maksullisia kanavapaketteja seuraavien tulee irtisanoa nykyisen toimittajan kanssa tehty sopimus ja tehdä DNA:n kanssa uusi sopimus aikanaan. DNA:lta aloitustarjouksia Uuden sopimuksen aluksi DNA tarjoaa jokaiseen Vaso-kotiin 12 kuu- Vason www.vaso.fi -sivujen kautta löytyy paljon omaan kotikiinteistöönkin liittyvää asiaa, kun vaan osaa sitä etsiä. Oman kohteen sivuille pääset seuraavasti: 1.valitse vaso.fi -sivujen etusivun yläpalkista Vaso-asunnot 2.valitse vasemmasta sivupalkista Kaikki asunnot 3.valitse haluamasi kunta, esim. Turku 4.kiinteistöt tulevat tarjolle alueittain, valitse esim. Kreulan kartano 5.kiinteistön nimen alla on laatikko, josta löytyy kiinteistöön liittyviä tietoja ja laatikon alareunassa on kohta Kohdekohtaiset sivut, paina kohdasta Avaa 6.olet nyt kirjautunut vierailijaksi kiinteistösi sivuille, jossa tarjolla on ilmoitusasioita, tärkeimmät yhteystiedot ja mikä tärkeintä, sieltä löytyy myös: • Asukaskokouksen pöytäkirjat - siinä määrin kuin kohteen asu- kastoimikunta on niitä lisännyt • Asumisen asiakirjat - monipuolisesti arkipäivän asumiseen liittyvää aineistoa, - on sisällöltään sama kuin perinteinen Asukaskansio-mappi, joka piti säilyttää asunnossa täydellisenä vuodesta toiseen • Energiatodistus - Vaso päivittää vuosittain, nyt vuo- den 2009 kulutustietojen mukaan • Hallintoasiakirjat - Vaso päivittää syksyllä talous arvion laatimisvaiheessa kohteen talousarviotiedot ja tulevat käyttö vastike-, ym. maksutiedot - keväällä Vaso päivittää edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toiminta kertomuksen • Kiinteistön asiakirjat - kiinteistöön liittyviä erityisiä asiakirjoja • Valokuva-albumi - valokuvia, joita kohteen asukas toimikunnan nettivastaava voi lisätä. Kaapeli-tv:n toimittajamuutos jatkuu Tänä vuonna ohjelmassa ovat seuraavat 18 kiinteistöämme (301 asuntoa): Miten kotikohteeni sivuille pääseekään? kauden ajaksi maksutta katselukortin. Lisäksi DNA tarjoaa yhden kuukauden ajaksi maksutta Viasat Kulta ja Canal+Total -kanavapaketteja. DNA:n kanavatarjontaan voi tutustua paremmin osoitteessa: www.dna.fi/yksityisille/tv. Nopea laajakaista ja kaapelitv samassa valokuidussa Uuden kaapeli-tv-ohjelman kautta tulee mahdolliseksi myös nopea 10M tai 24M- laajakaistayhteys. Www.vaso.fi -sivuilla kerrotaan tarkemmin tämän palvelun laajentumistahti, niihin liittyvät hinnat ja muut tarvittavat toimenpiteet palvelun hankkimiseksi DNAlta. Avaamalla aina kunkin kansion, löydät sen alla olevat tiedostot. Osa asiakirjoista on esim. Word-dokumentteja, joten ne avautuvat erikseen Word-ohjelmaan. Miten kohteen sivuille lisätään tietoa? Kohteen asukaskokouksen tai asukastoimikunnan valtuuttama nettivastaava voi pyytää käyttäjätunnukset osoitteesta outi.tamminen@ vaso.fi tai [email protected]. Tuohon postiin on hyvä laittaa valtuutuksen todisteeksi pöytäkirjaliite tai muu näyttö siitä, että olet jatkossa kyseinen vastuuhenkilö. Paluupostissa uusi nettivastaava saa käyttäjätunnukset, ohjeistuksen kirjautumista ja sivujen päivitystä varten sekä Vason kotisivujen nettietiketin. Kohteen nettivastaava pystyy: • lisäämään ilmoituksia ilmoitustaululle • lisäämään ja poistamaan asiakirjoja määrättyihin kansioihin Muut sivujen osat päivitetään Vason keskushallinnosta (erityisesti vasemmalla oleva Yleistä -osa), ellei kohteen nettivastaavan kanssa erikseen toisin sovita. Outi Tamminen 10 Vanhan ajan lumitalvi piti Kyyriäisen kiireisenä Aurausta, hiekoitusta ja sulatusta… Sitä on kiinteistönhoito ollut tänä talvena Lipunkantajanpuistossakin, sanoo Jukka Kyyriäinen. Yli kymmenen tunnin työpäiviä kertyi kiinteistönhoitaja Jukka Kyyriäisen talveen aika paljon. Välillä vanhan lumen auraus oli vasta työn alla kun taivaalta saapui jo uusi satsi lunta. Sydäntalven jälkeen ykköshomma oli jäätyneiden kaivojen ja syöksytorvien avaaminen. Kyyriäinen hoitaa Vason kohteita Turun Runosmäessä ja Nättinummessa. Iltapäivän lyhyt kahvihetki Runosmäen huoltamon baarissa keskeytyy puhelimen pirinään. Asukas kyselee muuton järjestelyistä. Näitä yhteydenottoja tulee Jukka Kyyriäisen mukaan tuon tuosta, aamusta iltaan. – Television yhteyksistä soitellaan, muuttojärjestelyjä kysellään ja nyt talvella muutama asukas on ollut jopa autonhinausta vailla, Kyyriäinen luettelee. Työpäivä alkoi aamuyöllä kolmelta. Kyyriäinen myöntää, että runsasluminen talvi on pidentänyt työpäiviä aika usein 15-tuntisiksi. Ero normaaliin talveen on aika iso. Kyyriäisellä on toistakymmentä kiinteistöä hoidettavana Turussa. Näistä neljä on Vason kohteita: Auringonpuisto, Lipunkantajanpuisto ja Viiripuisto Runosmäessä ja Ragnarinkaari Länsinummen puolella. Lunta, jäätä, pihojen keväthoitoa… Talvella kiinteistönhoitajaa työllisti lumenauraus. Loppumetreillä alkoi olla pulaa paikoista, joihin lumen sai työntää. Luontevin paikka on kasata lumet hiekkakentälle, mutta talvella nekin alkoivat täyttyä. Nurmikon päälle ei lunta ole syytä kasata, sillä lumen mukana nurmelle kerääntyy hiekoitushiekkaa ja muuta epäesteettistä. Lumenaurausten välissä kiinteistönhoitaja huolehtii siitä, että hiekoitushiekkaa on käytävillä tarpeeksi. Maaliskuun lopulla lumi alkoi sulaa ja kylmä vesi kiusasi viemäreitä ympäri Turkua. Kiinteistönhoitaja Kyyriäinen taisteli kaivojen jäätymistä vastaan kangella ja lapiolla. Sadevesikaivon kannen löytyminen ei ollut aina kovin helppoa kun välissä oli tuhti kerros lunta, loskaa, vettä ja jäätä. – Sadevesikaivoja ei ole syytä jättää oman onnen nojaan, sillä vapaana vellova tulvavesi voi kulkeutua kiinteistöjä kastelemaan, pohtii Kyyriäinen. Viimeisten nietosten lähdettyä alkoi työ pihoilla. Osa pensaista oli kovilla hankipainon alla ja niitä piti auttaa uuteen kasvuun. Muidenkin talventuomien jälkien korjaaminen nurmella ja käytävillä kuuluu kiinteistönhoitajan keväthommiin. Kiinteistönhoitaja kutsutaan apuun silloinkin kun muuttoa pitää järjestellä, vessa ei oikein toimi, hana vuotaa, lämmitystä pitää trimmata ja pattereita ilmata. Kiinteistönhoitajan työpäivä on vaihteleva ja siinä pitää olla aikamoinen moniosaaja. Laatutakuu auttaa monessa käänteessä Kiinteistönhoitaja Jukka Kyyriäinen eli TSPH-Kiinteistöpalvelu on muodostanut kolmen muun saman alan yrityksen kanssa laatutakuuketjun. Se on eräänlainen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on taata palvelu kaikissa tilanteissa ja tuoda helpotusta paperihommissa. Laatutakuun kautta järjestellään viikonloppujen päivystysvuorot ja kesälomatuuraukset. Laatutakuun ansiosta Jukka Kyyriäinenkin on saanut muutaman päivän kuussa vapaata lumikiireen keskellä. Laatutakuu hoitaa tuuraajan myös silloin kun kiinteistönhoitaja on sairaana. Laatutakuu huolehtii ringissä mukana olevien yritysten tiliasiat ja on apuna sopimusten teossa ja laitehankinnoissa. Näin kiinteistönhoitajalla jää enemmän aikaa varsinaiseen kiinteistönhoitotyöhön. Oppipoika tulee Jukan avuksi Jukka Kyyriäisellä mennyt talvi oli rankka. – Töitä oli paljon, mutta onneksi asukkaat ymmärsivät lumitalven haasteet ja olivat joustavia, hän kiittelee. Kesän jälkeen Kyyriäiselle on tulossa apulainen. Tämä kaveri tulee oppisopimuskoulutukseen. Hän opettelee kantapään kautta kiinteistönhoidon eri hommat ja on samalla apuna Kyyriäiselle. Jukan ilmeestä näkee, että hän jo odottelee uutta työkaveria kiinteistönhoitajan monenkirjaviin hommiin. Lassi Lähteenmäki Uusi talkkari hoitaa homman Mainiot ovat otteet uudella kiinteistönhoitajalla. Näin tuumii Lipunkantajanpuiston kerrostalossa Runosmäessä asuva Tero Vanamo. Kiitoksen sanat menevät Kyyriäisen Jukalle. Tero Vanamo on asunut Runosmäessä Lipunkantajankadun varrella vuodesta 1992 lähtien. ero Vanamo on ehtinyt asua Vason T Runosmäen kohteessa pitkään. Hän on yksi vuonna 1992 valmistuneen talon Kysele ennen remonttia Vaso on vuoden alussa päivittänyt ohjeet siitä, mitä muutostöitä saa tehdä ja mitä korvataan. Ennen remonttia kannattaa siis tutustua paperiin huolellisesti. Ohjeistusta noudatetaan 1.1.2010 jälkeen tehtyihin lisä- ja muutostöihin. Tämä löytyy kokonaisuudessaan myös Vason nettisivulta www.vaso.fi. Ohjeista voi kysellä myös Vason toimiston väeltä. – Ohje on tehty helpottamaan asukkaiden päätöksentekoa. Nyt tiedot muutostöistä, niiden luvista ja korvattavuudesta on selkeästi esitelty, selvittää asuntopäällikkö Tiina Arnivaara Vasosta. Pelkän luulon tai vanhan tiedon varassa ei tarvitse remonttiin lähteä. Alkuperäisen kodinkoneen vaihto vaatii luvan Aika usein asukas ajattelee kodinkoneen vaihdon onnistuvan neuvottelemalla asiasta vain kodinkonemyyjän kanssa. Alkuperäisen kodinkoneen vaihtoon tarvitaan kumminkin aina Vason lupa. Kiinteiden kaapistojen lisääminen ja poisto, väliseinien siirrot, pihan aitaaminen sekä lautasantennin ja ilmalämpöpumpun asennukset vaativat myös isännöitsijän kirjallisen luvan. Korvausmenettely vaatii perehtymistä Vaso hyvittää joitakin remontteja, toisia taas ei. Käytäntö on looginen, mutta alkuperäisistä asukkaista. Talo on Vason vanhimpia, mutta edelleen hyvässä kunnossa. Parvekkeita on vuosien mittaan siistitty, muuten taloa ei liiemmin ole tarvinnut korjailla. Pitkän asumisjakson aikana Tero on ehtinyt nähdä monentasoista talkkaria. Tämä tuorein tapaus, Jukka Kyyriäinen saa Terolta kiitettävän arvosanan. Sauna lämpiää ajallaan ja nurmikoita on leikattu ahkerasti. Parkkipaikka on pysynyt kunnossa ja piha siistinä. Huippulumisen talven haasteista huolimatta ajoväylät ovat pysyneet hyvin auki, hiekoitushiekkaa on ollut väylillä ja jäätyneet sadevesikaivotkin aukesivat parkkipaikalta keväällä nopeasti. – Kehuvia sanoja on talkkarista kuulunut naapuristostakin, Tero lisää. Vanamolla on asumisen kanssa ollut hyvää tuuria. Talkkaria ei ole talon vikojen takia viime aikoina juurikaan tarvittu. Viemärikaivo piti kerran tyhjentää. – Silloinkin Kyyriäinen saapui nopeasti paikalle. Talonmies Kyyriäinen on Vanamon mukaan mukava veikko senkin takia, että hänen kanssaan tulee luontevasti juttuun. Sosiaalisuus on iso etu kiinteistönhoitajan työssä. Lassi Lähteenmäki Säleverhon saat asuntoon ripustaa mutta pihan aitaamiseen tarvitset aina erillisen luvan. Omaa ovisilmää et saa ruuvata irti kun muutat asunnosta pois… yksityiskohtien selvittelyyn kannattaa varata aikaa. Hyvityskelpoisten töiden korvaus maksetaan vuosittaisten poistojen jälkeen asumisoikeusmaksun palautuksen yhteydessä. Vaso ei korvaa sellaisia muutostöitä, jotka ovat vähäisiä tai lähinnä esteettisiä. – Tällaisia ovat mm. säleverhot, turvalukko, pintamateriaalin vaihto, liukuovien asennus perinteisten kaa pinovien paikalle sekä rivitaloissa pihan laatoituksen ja istutusten lisääminen, listaa Arnivaara. Kerrostaloja koskien hän lisää vielä parvekelasitukset, joka ei ole vähäinen muutostyö, mutta niistä ei Vaso ota ylläpitovastuuta eikä hyvitä kustannuksia muutostyönä. Korvauksen saa, jos lisäyksen katsotaan parantavan asunnon käytettävyyt- tä ja nostavan sen arvoa. Tällaisia ovat Arnivaaran mukaan mm. kaapistojen lisääminen, astianpesukoneen hankkiminen, muovimaton vaihto parkettiin tai laminaattiin. Astianpesukoneen al- le tulee aina myös asentaa tulvasuoja, Tiina huomauttaa. Hukattu avain maksaa 120–350 euroa Muutostöiden ohjeiden listaamisessa tarkistettiin myös hintoja. Avaimen kadotessa lukko pitää sarjoittaa uudelleen. Mustapäisissä Exec-avaimissa sarjoitus maksaa 200–350 euroa. Perinteisen Classic-avaimen sarjoituksen saa 120–250 eurolla. Hintoihin vaikuttavat alkuperäisten avainten lukumäärä sekä sarjoitettavien lukkopesien määrä. Lassi Lähteenmäki 11 Isännöitsijä Annamaija Tuominen (vas.) ja Kukolankasken asukas Sanna Riissanen arvioivat yhdessä juuri ennen talvea siirrettyä tyhjää hiekkalaatikkoa. Annamaija lupaa sinne hiekan heti keväällä kun maa kantaa. Vihreä kortti veistelee Viking Linen risteily hintoja reilusti Viking Line tarjoaa vuorokauden miniristeilyjä Turusta Tukholmaan erikoishintaan kaikille Vason Vihreän kortin omistajille. Erikoishintaisia risteilyjä on touko-kesäkuun aikana sekä aamuvuorolla Amorellalla että iltavuorolla Isabellalla rajoitettuina päivinä. Oma isännöinti laajeni Turussa Hirvensaloon Vason Hirvensalon seitsemän kohteen isännöinti siirtyi huhtikuun alussa yhtiön oman isännöintitiimin hoidettavaksi. Hirvensalon Haarlassa olevien neljän, Kukolassa olevan kahden ja Kaistarniemessä olevan yhden rivitalokiinteistön isännöitsijänä toimii jatkossa Annamaija Tuominen. Hirvensalon käyttövastikkeisiin ja muuhun laskutukseen liittyvät asiat Vason toimistolla hoitaa kirjanpitäjä Irina Kurkela. Kohteiden asukkaille isännöitsijän vaihdoksesta kerrottiin hyvissä ajoin. Annamaija Tuomisella on pitkä kokemus kiinteistöalan hallintotehtävistä. Nyt hän on ensimmäistä kertaa isännöitsijän roolissa. Siihen antaa hyvän ammatillisen lähtökohdan vuosi sitten valmistunut isännöitsijän ammattitutkinto. Hirvensalon isännöinnin lisäksi hän toimii Vasossa myös kirjanpitäjänä. – Monenlaisia asioita tässä on jo tullut käytännönkin kautta opittua. Tekemällä ja kysymällä niistä on selvitty, toteaa Annamaija ensimmäisistä viikoista isännöitsijänä. – Olen tutustunut tontillakin kaikkiin vastuullani oleviin kohteisiin ja Kaistarniemessä Katavanrannassa pidettiin asukaskokouskin, – Katavanrannassa on perinteenä ollut pitää keväällä asukaskokous. Syksyllä niitä sitten tullaan pitämään varmaan kaikissa muissakin kiinteistöissäni. Ensimmäinen kokous oli tietenkin mielenkiintoinen kokemus. Se meni mielestäni kuitenkin hyvin, sanoo Annamaija Tuominen. Kaikki tarjouspäivät ja -hinnat löytyvät laivayhtiön nettisivuilta http:// www.vikingline.fi/ tarjoukset/vaso.asp Hintoja voi tiedustella myös Hansa-Thalian matkamyymälästä. Kun lähdet etumatkalle, varaudu näyttämään Vason Vihreää korttia lippuja lunastaessasi ja terminaalissa. Paikkoja on rajoitetusti. Etu ei koske ryhmämatkoja. Viking Linen Turun kesälaivoilla esiintyy iso joukko tuttuja artisteja. Amorellalla esiintyvät toukokuussa mm. Meiju Suvas, Jani & Jetsetters, Juha Metsäperä, Antti Raiski, Tarja Lunnas ja Eino Grön. Isabellalla viihdyttävät alkukesällä mm. Jaana Pöllänen, Fredi, Janne Hurme, Jore Marjaranta, 7 Seinähullua Veljestä, Anna Hanski, Johanna Pakonen ja Neljänsuora. Koko perheen kortti Vihreä kortti on voimassa vuoden kerrallaan. Kortti on huoneistokohtainen, eli samassa asunnossa asuvat perheenjäsenet voivat käyttää korttia. Viking Linen lisäksi Vihreällä kortilla saa tänä vuonna etuja seuraavista liikkeistä: DNA Oy, Viherlassila Oy, Lainalaatikko, Rapido Siivous Oy, Muuttokuljetus Kulmala Oy, ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy, Pihasuunnittelu Marianne Blom-Salola, Kuvasirkus Oy, Turku EnergiaOy ja If Vahinkovakuutusyhtiö. Uusi kumppani Vason Vihreän Kortin palveluihin If Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksista erikoisetuja vasolaisille Esittelemällä itsensä Vason Vihreän kortin kanssa If-vahinkovakuutustyhtiössä on mahdollista saada vakuutusehtoihin erikoisetuja. Mitä ne ovat, selviää tarkemmin ottamalla yhteyttä If:n henkilökuntaan Turun konttoriin; käyntiosoite Yliopistonkatu 27, 20100 Turku. Vason asiakkaille yhteyshenkilöt Ifissä ovat Tomi Rannikko, myyntipäällikkö, puh. 050 424 2625 (tomi.rannikko@ if.fi) ja Juho Terho, myyntipäällikkö, puh. 050 424 1245 (juho.terho@ if.fi). Vakuutussopimuksen syntyessä tulee tarjolle myös muita Ifin etuja: S-ryhmän bonus Saat If Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuksista S-Etukortilla Bonusta jopa 5 %. If Omavastuuetu Keskittäjä-asiakkaana saat 30 € If Omavastuuetua jokaisesta vahingottomasta vuodesta. Etua kertyy 160 euroon saakka. If Keskittäjän edut taalle ja saat 8 % alennusta vakuutusmaksuistasi. Mitä enemmän keskität, sitä enemmän saat alennusta! If Nuoren edut Alle 27-vuotiaana olet Ifissä jo yhdellä vakuutuksella automaattisesti ensimmäisellä alennusportaalla. Eli minimialennus on 8 % melkein kaikista vakuutuksista. Etuja ei voi välttää! Jo kolmella Keskittäjän vakuutuksella nouset ensimmäiselle alennuspor- VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Tätä ohjeistusta noudatetaan 1.1.2010 jälkeen tehtyihin lisä- ja muutostöihin. säilyttää ja toimittaa isännöitsijälle. Tällöin lukkoa ei sarjoiteta uudestaan. KORVATTAVAT LISÄ- JA MUUTOSTYÖT Muutostyöt, joita ei korvata Lisä- ja muutostyöt, jotka eivät alenna asunnon yleisesti arvioitavaa käyttöarvoa ovat mahdollisia. Asukkaan tulee ajatella tekevänsä muutostyöt omaa asumisaikaansa varten. Muutostöitä ei voi ajatella esim. sijoituksena, josta saa rahansa takaisin käyttöajan jälkeen. Asukas vastaa muutostöiden toteuttamisesta, niiden kustannuksista sekä asumisaikana niiden kunnon ylläpidosta. Vähäisiksi katsottavia muutostöitä, joista asukas ei tule saamaan korvausta ovat: • säleverhot (jätettävä paikoilleen pois muuttaessa) Huom! Säleverhojen sävy tulee aina olla valkoinen • ovisilmä, turvaketju, turvalukko (jätettävä paikoilleen pois muuttaessa) • asunnon avaimien lisätilaus • parvekelasitukset (kts. luvanvaraiset muutostyöt) • pintamateriaalien vaihtaminen: • maalatun seinän voi tapetoida tai tapetoidun seinän voi maalata (tapetti poistettava). Ikkunaseinä on aina maalattava. Sävyn oltava valkoinen • lattiamuovimattojen vaihtaminen ylempään hintaluokkaan • kaapistojen ovien vaihtaminen ylempään hintaluokkaan tai ovien lisääminen esim. liukuovet • asunnon ulkopuolelle tehtävät muutostyöt kuten rivitaloissa pihalaatoituksen ja lautapihan rakentaminen tai istutusten lisääminen (kunnossapitovelvoite on asukkaalla). Muutostyöt tulee tehdä viranomaismääräyksiä sekä asennusohjeita noudattaen huolellisesti ja ammattimaisesti. Rakennusaikaiset muutostyöt Asumisoikeuden haltija sopii muutostöistä talonomistajan (Vason) kanssa tai Vason ilmoittaman tahon kanssa. Mikäli perusvarustelua muutetaan kalliimpaan tai toiminnoiltaan monipuolisempaan vaihtoehtoon, Vaso ei tule korvaamaan em. muutoksia ja ne on jätettävä paikalleen pois muutettaessa (esim. liesi vaihdettu keraamiseen lieteen). Urakoitsijan tulee noudattaa muutostöistä annettua ohjeistusta. Huoneiston avaimien katoaminen Jos avain katoaa, lukko sarjoitetaan uudestaan asukkaan kustannuksin. Sarjoitus maksaa Exec-avaimissa 200–350 € ja Classic-avaimissa 120–250 €, riippuen alkuperäisten avainten lukumäärästä sekä sarjoitettavien lukkopesien määrästä. Huom! Jos avain menee poikki, tulee avaimen kummatkin kappaleet Korvattavat muutostyöt Kohtuullisia parannuksia, muutostöitä tai lisähankintoja, joiden katsotaan parantaneen asunnon käytettävyyttä tai nostaneen asunnon arvoa, ja jotka huomioidaan asumisoikeusmaksua palautettaessa ovat: • kaapistojen lisääminen (kts. luvanvaraiset muutostyöt) • astianpesukone sekä sen alle asennettava tulvasuoja • lattiapintojen vaihtaminen oleellisesti parempaan; muovimatto asuintiloissa parketiksi tai laadukkaaksi laminaatiksi • klinkkerin tai laatan asentaminen märkätiloihin, myös lattialämmitys jos sitä ei alkuperäisvarustuksessa ole (kts. luvanvaraiset muutostyöt) • lattialaatan asentaminen pesuhuoneeseen tai erilliseen wc:n. Pesuhuoneessa laatan tulee aina olla kokoluokaltaan enintään 10x10 cm. • lisä kylmäyksikkö (vain 3h+k+s ja sitä suurempiin asuntoihin) Luvanvaraiset muutostyöt Seuraaviin muutostöihin on saatava kirjallinen lupa isännöitsijältä: • alkuperäisten kodinkoneiden vaihto • kiinteiden kalusteiden esim. kaapistojen lisääminen tai poistaminen • laatoituksen ja lattialämmityksen asentaminen märkätiloihin • hyllyjen, kaappien ja tasojen asentaminen laatoitettuun seinään (reiät aina laatan saumaan). Laatoitettuun seinään kiinnitetyt hyllyt, tasot, koukut jne. on jätettävä paikoilleen • asuntokohtaisen kylmän varaston eristäminen lämpimäksi varastoksi (tarvitaan rakennuslupa) • parvekelasitukset • väliseinien siirrot • puhelin-, sähkö- ja tietoliikenne pistokkeiden lisäykset tai muutokset • seinien panelointi (poistettava pois muuttaessa, reiät kitattava, seinät hiottava sekä tapetoitava/maalattava) • palapeilit (poistettava pois muuttaessa, reiät kitattava, seinät hiottava sekä tapetoitava/maalattava) • pihan aitaaminen • lautasantennit • ilmalämpöpumput Muutostyön hyvitys Muutostyö hyvitetään osana luovutushintaa (asumisoikeusmaksun palautus). Asumisoikeuden haltijan tulee toimittaa tekemistään muutostöistä kuitit luovutusilmoituksen liitteenä. Myöhemmin tulleita kuitteja ei hyväksytä. Mikäli muutostyön on suorittanut ammatinharjoittaja, tulee kuittien lisäksi toimittaa työselitykset esim. lattialämmityksen asennustyöstä. Kohtuulliset työkulut korvataan vain kun muutostyön on tehnyt ammatinharjoittaja. HUOM! Laskua tai tilauksenvahvistusta ei hyväksytä kuittina. Maksukuitin voi toimittaa Vason toimistoon myös etukäteen ennen asunnon irtisanomista. Hyväksyttävien muutostöiden maksimiarvo Huomattavassa epäsuhteessa asumisoikeusmaksuun olevia muutostöitä ei huomioida kokonaisina. Lisä- ja muutostöiden alkuperäinen yhteenlaskettu enimmäisarvo voi olla korkeintaan 20 % asunnon alkuperäisestä asumisoikeusmaksusta. Sen ylimenevää osuutta ei tulla huomioimaan. Vuosittaisten poistojen menettely Kohtuullisiksi hyväksyttyjen parannusten hankintahinnat lasketaan yhteen: • yhteenlasketusta summasta lasketaan 25 %:n vuosittaiset poistot, edellisvuoden jäännösarvosta, puolen vuoden tarkkuudella (12,5 %) ostohetkestä asumis- ja hallintaoikeuden päättymiseen • mikäli poistojen jälkeen parannusten arvo ei ylitä 170 €, ei parannusten arvoa enää huomioida luovutushinnassa. Muutostyöt pois muutettaessa asunnosta Mikäli asukas ei saa muutostöistä korvausta pois muuttaessaan eikä asuntoon tuleva uusi asukas ole halukas ostamaan muutostöitä, voi muutostyöt viedä mukanaan. Tällöin asunto on kuitenkin laitettava ns. peruskuntoon, esim. astianpesukoneen paikalle asennetaan takaisin kaappi (kaappi säilytettävä lämpimässä tilassa, ei kylmässä ulkovarastossa), palapeilien jättämät reiät kitattava, seinä hiottava ja maalattava/tapetoitava, huolehdittava, että kaapistojen taustat ovat samaa materiaalia kuin muut seinä- ja lattiapinnat. Mahdolliset muutokset muutostöiden korvausmenettelyyn Kunnan asuntoviranomainen vahvistaa aina poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun. Valtion asuntoviranomaiset voivat antaa ohjeita muutostöiden arvioinnista. Myöhemmin annettavat ohjeet voivat vaikuttaa myös taannehtivasti muutostöistä maksettaviin korvauksiin. Vaso pidättää itsellään myös oikeuden uudelleen arvioida muutostyökorvauksia, mikäli esim. asuntomarkkinoilla tapahtuu huomattavia muutoksia ja muutostöistä maksettavat korvaukset voisivat vaikeuttaa asumisoikeusasuntojen markkinointia ja lisätä asuntojen tyhjäkäyttöä. Vaso pidättäytyy korvaamasta muutostyötä, jos se ei ole huolellisesti tai asennusohjeita noudattaen asennettu. Laitaisessa löytyi yhteishenki Asukastoimikunnan perustaminen muutaman vuoden tauon jälkeen oli helppoa. Seuraavaksi alkaa asuinympäristön kohentaminen. Tanja Aittokallio oli pihatöissä huhtikuussa. Hänen mielestään Laitainen 1:n suurin ongelma on ollut jätehuoltokatoksen epäsiisteys ja jatkuvasti rikki oleva ovi. YHTEISTYÖELIN 2010 Varsinaiset jäsenet Pj. Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C 5, 20400 Turku [email protected] Vpj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku [email protected] Tuulikki Iivanainen Palomäenkatu 10 as 20, 21100 Naantali [email protected] Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, 20660 Littoinen [email protected] Taru Kivilehto Neitsyt Marian katu 3 C 6, 20400 Turku Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Ajan patina näkyy lasten leikkipaikallakin. Hiekkalaatikon hiekka hupenee, naulat törröttävät liukumäessä, penkit rapistuvat. Yleiset tilat repsottavat muutenkin, kun ne jäävät huoltamatta. Ruusupensasaita rehottaa, roskakatoksen ovi retkottaa ja kompostointiastiat hajoavat. Laitainen 1 -yhtiössä Haarlassa asuu 20 perhettä. Kaksi vuotta sitten asukaskokoukseen ilmestyi vain kaksi henkilöä. Ilmoitustaulun muitten tiedotteiden joukossa ollut kokouskutsu ei kiinnittänyt asukkaiden huomiota. Syksyn 2009 kokouksen alla toinen edellisvuoden kokoukseen osallistu- neista asukkaista tiedotti kokouksesta pudottamalla kutsun jokaiseen postilaatikkoon. Se auttoi. Yhtiöön saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen toimiva asukastoimikunta. Toimikunta järjesti ensi töikseen katselmuksen viiden asuintalon pihapiirissä ja huoltotiloissa. Katselmuksesta syntyi 17-kohtainen muistio, johon on listattu korjausta vaativat kohdat. Asukastoimikunta toimitti muistionsa isännöitsijälle ja yhtiön asukkaille. Muistioon kirjattujen epäkohtien korjaamista on hidastanut isännöitsijän vaihdos. Uusi isännöitsijä on kevään tullen tarttumassa korjattaviin kohteisiin. – Jo nyt on opittu, että asuinympäristön viihtyvyys ja epäkohtien korjaus edellyttävät asukkaiden oma-alotteista havainnointia ja puutteiden kirjausta. Passiivisella odottamisella ei synny mitään, asukastoimikunnan jäsen Aku Aittokallio sanoo. – Toimikunnan aikaansaaminen ei vaatinut isoja operaatioita. Vain kutsukirjeen kirjoittamisen, printtauksen ja postilaatikoihin pudottamisen. Henkilökohtainen viesti menee aina perille ja innostaa pistämään hihat heilumaan. Muistiosta tiedottaminen asukkaille on ollut tärkeää. - Kun ihmiset tutustuivat korjauslistaan, he alkoivat ottaa yhteyttä sellaisista asioista, joita katselmuksessa ei ollut havaittu. Asukkaiden kesken virisi monenlaista toimeliaisuutta. – Myös uusi isännöitsijä on ottanut myönteisen kannan yhtiön asuinympäristön kohentamistarpeisiin, kun on saanut niistä konkreettista tietoa. KEVÄÄLLE Vasta eilen oli hyinen talvi. Vasta eilen oli lunta kaikkialla. Vasta eilen piti juhlaa halla. Vasta eilen nukkui kevät maan alla. Vaan tänään tuli kevät, suli lumi. Jo päättyi karhunkin talviuni. Alkoi kevättuuli puhaltaa. Se kesää tulevaa näin ennustaa. Jo toivon siivet lentoon lehahtaa. Mun suuni riemuhuutoon puhkeaa: On vihdoin kevät, ihanaa!! Ari Pikkarainen 2010 Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku [email protected] Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina [email protected] Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku [email protected] Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku Pekka Sarlin Palettikatu 6 C 6, 20320 Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku [email protected] Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Varajäsenet John Helola Kissankellonkatu 2 A 5, 20740 Turku [email protected] Aku Aittokallio Laitainen 1 A 3, 20900 Turku [email protected] Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Varajäsen Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku [email protected] Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2010 Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, 20740 Turku [email protected] Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 2747 000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Painopaikka: Eura Print Oy Taitto: Briiffi Oy • Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Aku Aittokallio, Armi Kauppinen ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana Lassi Lähteenmäki. Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected] • Kansi: Iida Ojanperä
© Copyright 2024