Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2012
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Kevät 2012 Tässä lehdessä: Soininen nousee talo talolta 3 Passiivienergiakohde on investointi tulevaisuuteen 4 Uusi nettiaika saapuu lännestä 5 Wäinö kaappasi Ainon talkootansseihin6 Hihat kääritään herkästi Myrskylässä 7 Sosiaaliselle asumiselle parempia tontteja 8 Turku 11.5.2012 Kotivaso uudistui Lehdistö uudistuu. Formaatteja vaihdetaan. Niin teemme myös Vason Kotivaso-lehdessä. Julkaisumme on ilmestynyt vuodesta 1995 lähtien tabloidkoossa. Kun suuret päivälehdet siirtyvät tabloidiin, me vaihdamme vuorostamme aikakausilehtikokoon. Samalla eriytämme yhtiömme toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tässä lehdessä omaksi kokonaisuudekseen. Koska Kotivaso on viestinviejä ennen kaikkea yhtiön ja asukkaidemme välillä, haluamme julkaista vuoden 2011 vuosikertomuksen kokonaisuudessaan lyhentämättömänä, samassa muodossa kuin yhtiökokous on sen hyväksynyt. Vastaavasti syksyn Kotivaso julkaisee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion lyhentämättömänä yhtiön hallituksen vahvistamassa muodossa. Hyviä lukuhetkiä Kotivason parissa ja hyvää kevään jatkoa! Pekka Peltomäki Tuirella on hyvä näköala Vasoon ja Katariinanlaaksoon9 Uusi remonttiavustus menee pitkän linjan vasolaisille10 Vaso hankki uusia työkaluja energiansäästöön11 Olisiko persikka pation hittikasvi? 12 Energia kallistuu, kulutus laskussa 13 Valvojan kertomus vuodelta 2011 13 Vason strategia uudistui 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 15 Postikortti tuntemattomalta 20 toimitusjohtaja 2 Soininen nousee talo talolta Ensimmäinen on jo harjakorkeudessa. Toinen tulee perässä ja kolmas... Naantalin Soinisten passiivienergiatalokohteen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Uteliaita silmäpareja näkyy tuon tuosta keltaisen aidan takana. Soinistentien varren tyhjä tontti alkaa olla täynnä toimintaa. Passiivienergiatalojen suunnittelutyö on takana ja nyt piirustukset muuttuvat taloiksi, asunnoiksi. Hartelan työmaa toimii arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan ammattimaisen järjestelmällisesti. Suunnitelman mukaan puolet Soinisten asunnoista valmistuu jouluksi. Loput valmistuvat vuoden kuluttua keväällä. Soinisten rivi- ja paritaloihin tulee kaikkiaan 38 asuntoa, joiden hakuaika on 13.5.2012 asti. Senkin jälkeen Soinisten asunnoista kiinnostuneiden on mahdollista ottaa yhteyttä Vason toimistoon. Soinisista löytyy koteja joka lähtöön. Pienimmät ovat kahden, isoimmat kuuden huoneen koteja. Paksu seinä toimii eri vuodenaikoina Soinisten kohde on Suomen ensimmäinen ARA-hintainen passiivienergialuokkainen paritalo-rivitalokiinteistö. ARA:n lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Tekes, Rakli ja Naan- talin kaupunki. Suunnittelusta, rakentamisesta ja asumisesta saatava arvokas tieto tullaan jakamaan muidenkin toimijoiden käyttöön. Vasolle Soinisten kokemus on erityisen hyödyllinen, sillä rakentamisen energianormit kiristyvät joka tapauksessa kaiken aikaa ja Soinisissa kokeiltavia sovellutuksia voidaan hyödyntää seuraavissa Vason uudiskohteissa. Passiivienergiatalossa lähtökohtana on se, että lämmitysenergian tarve on vain 20 prosenttia normaalitaloon nähden. Insinööritoimisto Olof Granlundin tuoreiden laskelmien mukaan tämä taso saavutetaan Soinisten kohteen kaikissa taloissa. Lämmitysenergian tarvetta leikataan mm. katolle asennettavilla aurinkokeräimillä. Näistä tasokeräimistä lämpö siirretään asunnon lämminvesivaraajaan käyttövedeksi. Lämminvesivaraaja myös luovuttaa vähän hukkalämpöä, joka hyödynnetään huoneiden lämmittämisessä. Ilmanvaihtojärjestelmiin rakennetaan tehokkaat poistoilman lämmön talteenotot. Paksusti eristetyillä ja tiiviillä seinillä sekä yläja alapohjalla on kaksi tärkeää tehtävää. Talvella ne estävät pakkasen tulon sisälle. Kesähelteellä eristys pitää kuumuuden tehokkaasti ulkona. Helteen karkotukseen on valjastettu muitakin konsteja: ikkunoiden päälle rakennetaan lipat, jotka pitävät keskipäivän auringonpaisteen loitolla. Laseissa on selektiivilasiaurinkosuojaus ja sälekaihtimet heijastavat lämmön ulos. Värikästä ja yksinkertaista Soinisten talot vuorataan puulla. Tonteille tulee kaksi erillistä korttelia, joista toinen maalataan keltaisen ja toinen vihreän eri sävyillä. Tällä tavalla saadaan elävää ilmettä taloihin. Talot ovat muodoiltaan yksinkertaisia. Erkkereitä ei käytetä, koska ne lisäisivät talojen energiankulutusta. Muussakin suunnittelussa on onnistuttu yhdistämään kaksi pääteemaa: taloudellisuus ja energiatehokkuus. Teksti: Lassi Lähteenmäki Kuvat: Pekka Peltomäki ja Kimmo Lylykangas 3 Passiivienergiakohde on investointi tulevaisuuteen – Tämä on tulevaisuutta. Näin tiivistää Vason passiivienergiatalohanketta turkulainen arkkitehti Mikko Lemmetti. Linnankadun varrella toimistoaan pitävä arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti seuraa mielellään, mitä ympärillä tapahtuu. Hän on toiminut eri luottamustehtävissä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:ssa. Hän oli takavuosina mukana mm. Turku asuu -hankkeessa. Vason Soinisten passiivienergiatalokohde on energiatehokkuudeltaan ja mittasuhteiltaan sellainen, että sitä seurataan ammattipiireissä tarkasti. Rakennusten energiankulutusnormit kiristyvät jatkossakin, joten passiivienergiarakentaminen on tulevaisuutta. Jonkin ajan kuluttua kaikki rakentaminen on passiivienergianormien mukaista. Mikko Lemmetti uskoo Vason hyötyvän Soinisten passiivienergiataloista. – Kohde huomataan ja ensimmäisenä oleminen tuo kilpailuetua. Paremmin eristetty talo tuo joka kuukausi säästöä energiakuluissa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä energiaa vähemmän kuluttavan talon kiinnostavuus kasvaa. Matalaa, passiivista, nollaa ja plussaa... Energiatehokas rakentaminen suorastaan vilisee termejä ja normeja. On olemassa määritelmät matala-, passiivi- ja nollaenergiataloille. Löytyypä vielä käsite plusenergiatalo. Se tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Normit vaihtelevat jonkin verran Keski-Euroopan ja Suomen välillä. Matalaenergiataloissa lämmityksen energiantarve saisi tulla enintään 85 prosenttia vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin verrattuna. Passiivienergiataloissa vaaditaan selvästi parempaa eristävyyskykyä, passiivitalon lämmitysenergian tarve on vain viidennes normaalitaloon verratuna. Passiivitaloissa pääosa lämmöstä tulee sisäisistä lämmönlähteistä, kuten ihmisistä, kodinkoneista, viihde-elektroniikas4 Vaso on oikealla tiellä. Ihmiset haluavat persoonallisia asuinalueita ja koteja, sanoo arkkitehti SAFA Mikko Lemmetti. ta, valaistuksesta ja mahdollisesti katon päälle kiinnitettävistä aurinkokeräimistä. Lisälämmön tarve jää vähäiseksi. Passiivienergiatalossa lämmön talteenoton pitää olla tehokas. Nollaenergiatalossa mennään taas pykälän pidemmälle. Valaistuksen ja laitteiden pitää olla hyvin energiapihejä. Luonnonvaloa pitää hyödyntää mahdollisimman hyvin. Jotta nollatasoon päästään, talossa pitää olla energian- lähde, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön ja myytäväksi. Energiaa voi tehdä mm. tuulivoimalalla tai aurinkokennoilla. Nollaenergialuku saavutetaan kun ostetun ja myydyn sähkön wattimäärä on kutakuinkin sama. Plusenergiatalossa myytävää energiaa on enemmän kuin ostettavaa. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki a k i a i t t e n i Uus saapuu lännestä Postiluukkua kannattaa vahtia nyt tarkasti. DNA lähettää loppukevään aikana Vason asukkaille tietoa siitä, miten pitää menetellä kun nettinopeus harppoo uuteen aikaan. Kymmenen megan perusnopeutta aletaan asentaa Vason asuntoihin ensin Naantalin ja Raision suunnalla. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja DNA:n tekemän sopimuksen mukaan jokaiseen Vaso-kotiin asennetaan nopea kymmenen megan nettiyhteys tämän kesän aikana. Tavanomaiseen yhteyteen verrattuna netin nopeus siis moninkertaistuu. Työ tehdään portaittain. Homma aloitetaan Naantalin suunnalta toukokuussa. Sieltä edetään itään päin. Elokuussa homma alkaa DNA:n mukaan olla paketissa. Uusi yhteys kulkee antenniverkon kautta. Ei lisämaksuja Vaso on päättänyt, että kymmenen megan perusyhteys sisällytetään vastikkeen hintaan. Lisämaksua ei paremmasta palvelusta siis tule. Vason asukas saa maksuttomasti käyttöönsä myös uuden yhteyden vaatiman langattoman vuokramodeemin. Liittymät tehdään vaiheittain ja töistä informoidaan kahdessa kirjeessä. Näissä on kirjattuna uuden yhteyden perustiedot sekä oman kohteen aikataulut ja vaihdon yksityiskohdat. Jonne Ranki DNA:sta. Tämä varmistetaan sillä, että jonkin aikaa vanha ja uusi yhteys toimivat rinnakkain. Vason asukas noutaa uuden modeemin DNAkaupasta. Toisessa kirjeessä kerrotaan tarkemmin, mistä myymälästä ja milloin sen voi noutaa. Ranki toivoo, että modeemi noudetaan kotiin viimeistään kuukauden kuluessa saapumispäivästä. Uusi nopean yhteyden modeemi on asiakkaalle toimitettaessa käyttövalmis. Tarkemmat tiedot laitteesta tulevat paketin mukana. Mikäli asukas haluaa ottaa lisämaksusta nopeamman, esimerkiksi sadan megan yhteyden, siitä on hyvä puhua DNA-myyjän kanssa. Vason kiinteistöissä Ilkanterassi, Länsipuisto, Keonraitti, Kuninkaanlaakso, Westparkin Lehmus ja Kukoila asuntojen nettiyhteys toimii valmiiksi uudella Ethernettekniikalla ja niissä ei tarvita mitään toimenpiteitä. Uusi yhteys tulee tarpeeseen nettisivuille tulee jatkuvasti enemmän liikkuvia elementtejä. Uusia laitteita kytketään nettiin, moni esimerkiksi surffaa älypuhelimellaan kotinetin kautta. Vaihto ilman katkoksia Uusi kymmenen megan yhteys saattaa monien mielestä olla turhankin nopea. Käytäntö on kumminkin osoittanut, että nettiyhteyksiä kuormitetaan aina vaan enemmän. Palvelut ovat siirtymässä entistä enemmän verkkoon. Videoneuvottelut yleistyvät ja terävää liikkuvaa kuvaa katsotaan aiempaa enemmän verkon kautta. Tietokoneiden määrä kasvaa kodeissa koko ajan. – Vaihto nykyisestä yhteydestä uuteen tehdään ilman katkoksia, sanoo myyntipäällikkö Nuorison suosimat pelit ovat monimutkaisempia ja vaativat hyvää yhteyttä. Tavallisille Kun kymmenen megan maailmaa pääsee maistamaan, vanhaa aikaa ei jää enää kaipaamaan. 5 Wäinö kaappasi Ainon talkootansseihin Tanssin askelia seinällä. Seinäreliefi nostattaa taatusti hymyn huulille Hirvensalossa. Halvarinkadun luomus on Vason mainio huipennus Turun kulttuurivuodelle. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian yhteistyö toimii hyvin. Taideakatemiassa järjestettiin erikoistumislinja, jossa keskityttiin julkisten tilojen taiteeseen. Opintojen tuloksena syntyi 15 projektityötä. Tätä kautta saatiin Vasoon kolme teosta: Raision Keonpellon käytävältä löytyy vanerisia uikkuja ja Kaarinan Vättilän kohteessa tunnelmaa on luomassa valotaideteos. Kolmas julkinen teos on Halvarinkadun rivitalokohteen seinäreliefi. – Omaan taloyhtiöön luotu taideteos saa väen ylpeäksi ja saa heidät vaalimaan ympäristöään, sanoo Taideakatemian erikoistumislinjan koordinaattori Sari Torvinen. – Taide ilahduttaa ja synnyttää keskustelua, hän jatkaa. Wäinö on saanut nimensä hirvensalossa aikoinaan asuneelta Wäinö Aaltoselta. – Talkootanssit tulee siitä, että Vaso-kohteissa talkoohenki on parhaimmillaan hyvin tiivistä, perustelee teoksen tehnyt porvoolainen Anitta Ruotsalainen. Julkisen teoksen toteuttamisessa monta asiaa pitää ottaa huomioon. Reliefi on kaksiosainen taustansa takia: askeleet kulkevat isossa päädyssä ja saappaat ovat pienemmällä seinällä. Askeleet ja saappaat sijoitettiin reilun metrin korkeuteen, jotta talven lumivalli tai seinälle jätetyt polkupyörät eivät peittäisi teosta. Anitta Ruotsalainen on pitkän linjan taiteilija. Hänen ominta alaa on maalaustaide. Hirvensalon työ oli Ruotsalaiselle ainutlaatuinen kokemus monestakin syystä. Varsinkin Cortex oli hänelle uusi pinnoite. Taideakatemian erikoistumislinjalla Anitta Ruotsalainen sai paljon uusia ideoita julkisen taiteen tekemiseen. Kiinnostus uusiin materiaaleihin kasvoi huimasti. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Sari Torvinen toivoo rakennuskohteiden prosenttiliikkeen yleistyvän laajemmin. Prosenttiperiaatteen mukaan kohteen rakentamisesta pitäisi lohkaista prosentin verran julkisen taiteen hankkimiseen. Vasossa ei koko prosenttiin kuitenkaan ylletä. Vaso on ”prosenttiperiaatteessa” edelleen mukana. Naantaliin valmistuva passiivienergiakohde saa toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan myös oman taideteoksensa, Satu-Minna Suopajärven terästeoksen Lehtimaja. Tämäkin tehdään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tarina tuli läheltä Hirvensalon Halvarinkadun rivitalokohteeseen joulun alla valmistunut seinäreliefi Ainon ja Wäinön talkootanssit on tehty viiden millin teräksestä. Pinta on käsitelty Cortex-tekniikalla. Se saa pinnan näyttämään ruosteiselta. Reliefi suunniteltiin tietokoneen näytöllä ja elementit leikattiin teräslevystä laserhitsauslaitteella. Teoksessa on vierekkäin kahdet saappaat. Toiset kuuluvat Wäinölle ja toiset Ainolle. Saappaiden vieressä on lennokkaita tanssin askeleita. 6 ä Annamaija Tuominen, a poseerata. Vasemmalta isännöitsij Ainon ja Wäinön askelien lomassa kelpa a Ruotsalainen. Anitt lija taitei ja inen Torv dinaattori Sari toimitusjohtaja Pekka Peltomäki, koor Talkoiden takia Myrskylän 28 asunnon asukkaat tuntevat hyvin toisensa. Kun myrskyläläinen istahtaa pihan penkille, joku tulee saman tien viereen juttelemaan, sanoo Martti Gustafsson. Hihat kääritään herkästi Myrskylässä Vason Myrskylän kohteen väki tarttuu herkästi haravaan, vasaraan, pensseliin tai lapioon. Talkoilu säästää rahaa ja jälki on sellainen kuin halutaan. Hirvensalon Haarlassa sijaitseva Myrskylä on varmasti yksi Vason hienoimpia kohteita. Kallio kumpuilee kauniisti joka paikassa. Pihalle tullessa jääkauden pyöristämä korkea kalliorinne rajaa tien ja nostaa samalla osan taloista ylös näköalapaikalle. Asuntojen pihoilla tempoilevan kallion synnyttämät muodostelmat ovat kuin hyllyjä tai käteviä penkkejä. Kallioisen maaston takia Myrskylän talot on rakennettu eri tasoille. Käytävät kurvailevat ja nousevat kauniisti talolta toiselle. Kallio ei helpota pihatöitä Myrskylän väki on huomannut, että pihahommia riittää, vaikka kallioisia pintoja on paljon. Kallion jättämissä koloissa kasvaa pensaita, koloihin istutetaan kalliokasveja. Pihahommat tuntuvat myrskyläläisiä kiinnostavan. Kukkia ja pensaita istutetaan ja niitä hoidetaan. Jos jollakin menee sormi suuhun, naapuri kyllä neuvoo viherhommissa. Aidat leikataan ja multaa kärrätään talkoomielellä. Ahkeruus näkyy yleisillä alueilla, polkujen varsilla ja asuntojen vehreillä etu- ja takapihoilla. – Täällä asuu hyvä porukka, kiittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Martti Gustafsson. Leikkipaikka uusitaan kesällä 1990-luvulla valmistuneen Myrskylän leikkipaikka alkoi vedellä viimeisiään, joten laitteet purettiin pois. Nyt kesällä kentälle nousevat uudet laitteet. Ahkera talkoilu kuormittaa myös puheenjohtajaa. Myrskylässä on kokeiltu hyvällä menestyksellä johtohommien jakamista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken. – Kun toinen on reissussa, toinen on aina paikalla, tiivistää Gustafsson. – Kentän kiertävä aita uusitaan ja sen alle valetaan betonimuuri, jotta pengerrys pysyy paremmin kasassa, pohtii Gustafsson. Talon väki odottelee innolla leikkipaikkaremonttia. He aikovat osallistua talkoolaisina töihin. Huoltoyhtiöltä Gustafsson toivoisi tiiviimpää yhteistyötä, jotta työnjako sujuisi paremmin ja tieto kulkisi vikkelämmin. Grillikatoskin voisi sopia uudistettavan leikkipaikan yhteyteen. Nyt talon väellä on ollut tapana tyhjentää roskiskatos pari kertaa kesässä ja järjestää siellä grilli-iltoja. Tämä järjestely johtuu siitä, että kumpuileva kallio syö tilaa, eikä grillikentälle ole paikkaa löytynyt. Gustafssonin perhe hankki Myrskylän asunnon vuonna 1995 eli silloin kun sitä vielä rakennettiin. Tontin takana oli hirvien nukkumapaikka. Käärmeitä oli alussa myös paljon. Nyt kettu vilistää välillä tontin halki. Muuten eläinmaailma on alkuvuosilta rauhoittunut. Oma työ säästää kukkaroa Ensimmäisen asukkaan onni on se, että rakennusvaiheessa voi tehdä ilmaisia ja maksullisia muutoksia moneen kohtaan. Gustafssonit olivat erityisen aktiivisia tutkimaan piirustuksia, niinpä muutettavaa löytyi. Myrskylän väki on jakanut työt niin, että huoltofirma auraa lumet ja hiekoittaa polut. Talvityöt eivät ole helppoja, sillä lumille ei tahdo löytyä kippauspaikkaa ja mutkitteleva kallio hankaloittaa kolaamista. Omana työnä leikataan nurmikot, hoidetaan pensaat, haravoidaan ja siivotaan. Omana työnä myös maalataan talojen nurkkalautoja ja huoltorakennuksia. Käytännössä autopaikkojen lumet kolataan myös omin käsin. Myrskylän väki on tyytyväinen järjestelyyn, sillä omalla työllä säästää ja se näkyy vastikkeen hinnassa. – Omalla työllä saa myös sellaista jälkeä, mikä omaa silmää miellyttää, lisää Gustafsson. Omat ideat toteutuivat mainiosti – Keittiön kaappeihin tilattiin paremmat ovet, paljeovi korvasi tuulikaapin kiinteän oven, keittiön ja makuuhuoneen ovet korvattiin kaariholviaukoilla ja vessan kaappi sijoitettiin nurkkaan, luettelee Martti. Kuudentoista vuoden asumisen jälkeen Gustafssonit sanovat olevansa tyytyväisiä muutoksiin. Elämä on osoittanut, että ylimääräinen satsaus kannatti. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 7 in palveatti Tuomas Mikkola on ollut myös pank Heidekenillä syntynyt sosialidemokra nä. llikkö spää yhtey uksen skesk ttämi Seudun Kehi luksessa. Nyt hän työskentelee Turun Sosiaaliselle asumiselle parempia tontteja Vason hallituksessa istuva turkulainen Tuomas Mikkola haluaisi kaupungin tonttijakopolitiikkaan uusia tuulia. – Parhaimpia asuintontteja ei pitäisi ohjata pelkästään kovan rahan rakentamiseen. Hyviä paikkoja pitäisi tarjota myös sosiaaliseen asumiseen, pohtii Mikkola. Tuomas Mikkola on tyytyväinen Vason toimintaan. Asumisoikeusmallissa asukkaan ääni kuuluu ja asukasdemokratia toimii. Lisäksi asukkaiden, hallituksen ja Vason toimiston yhteistyö sujuu mainiosti. – Asumisoikeutta tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä sitä ei mikään muu asumismuoto korvaa. Asumisoikeus on turvallinen vaihtoehto kun haluaa asua hyvässä asunnossa keskeisellä paikalla, tiivistää Mikkola. Asumiseen vaadittava Vaso-maksu on indeksiin sidottu, joten se on Mikkolan mukaan hyvä sijoitus. Jos elämäntilanne muuttuu, asumisoikeusmaksu on helppo realisoida. Rakentamaton kausi katkesi Pankkimaailmassa pitkään työskennellyt ja Turun valtuustossakin istunut Tuomas Mikkola valittiin Vason hallitukseen vuonna 2001. Silloin Vasossa elettiin hiljaisempaa aikaa; uusia kohteita ei muutamaan vuoteen noussut. 8 Mikkola sanoo pohtineensa varsinkin Heimo Kukkosen, Keijo Tapperin ja silloisen puheenjohtajan Pauli Komsin kanssa useasti Vason tulevaisuutta. Strategia syntyi ja siinä katsottiin uudiskohteiden pitävän Vason ajassa mukana. Uutta alkoikin syntyä muutamien vuosien päästä. Nyt uusia ja uudentyyppisiä taloja rakennetaan enemmän. Mikkolan mukaan seuraavaksi asuntotuotannossa voisi olla viisasta pohtia, miten kohteet palvelisivat parhaiten senioriasumista. Seudullisuus toimii hyvin Tuomas Mikkola pitää viisaana ratkaisuna sitä, että Vaso päätettiin aikoinaan rakentaa seudulliseksi. Yhteistyö turkulaisten, raisiolaisten, naantalilaisten, kaarinalaisten ja lietolaisten kesken sujuu hyvin. Eriarvoisuutta ei ole. Vaihtoehtoja pohditaan aina seudullisesti ja palvelulähtöisesti. – Uusien rakennusten sijoittelussa paikka ratkaisee, ei kunta, tiivistää Mikkola. Teksti: Lassi Lähteenmäki Kuvat: Lassi Lähteenmäki ja Pekka Peltomäki Keväinen aurinko lämmittää ja kasvattaa mukavasti Päivänkakkaran asunnon patiolla ja ikkunalla, tietää Tuire Kähkönen. Tuirella on hyvä näköala Vasoon ja Katariinanlaaksoon Tuire Kähkönen saa nauttia hyvistä näköaloista moneen suuntaan. Nykyisen Vaso-kodin pihamaalta avautuu Katariinanlaakso kaikessa komeudessaan. Lisäksi Kähkönen on seurannut läheltä ja alusta asti 20-vuotiaan Vason toimintaa. Nyt hän istuu asukkaiden edustajana Vason hallituksen varajäsenenä. Päivänkakkarankuja nousee ja nousee. Paikka on kuin Välimeren rannalta. Vason vuonna 1998 valmistuneet rivitalot ovat rinteessä hyvien näkymien äärellä. Aurinko osuu rinteeseen mainiosti, joten kujan nimi on aika osuva. Päivänkakkarakin tykkää auringon lämmöstä. Rauhallistakin täällä on. Kapealla Päivänkakkarankujalla kulkee autoja harvakseltaan. Läheltä löytyy luonnostaan kuuluisa ja rikas Rauvolanlahti sekä Katariinanlaakson luonnonsuojelualue. Eteläkaaren yläpuolella maisemaa hallitsevat valtavat kalliot. Tuire Kähkönen on kaikin puolin tyytyväinen asumiseensa. Asumisoikeus toi turvaa uudessa tilanteessa Tuire Kähkönen tuli Turkuun Helsingistä. Aviomiehen kuoltua 80-luvun lopulla, Tuiren ja tyttären piti ajatella elämää ja asumista uudelta pohjalta. – Lehdessä oli juttua asumisoikeudesta ja se alkoi kiinnostaa. Vason Halisten rivitalokohde oli kiikarissa, mutta sinne vuoronumero ei aivan riittänyt, muistelee Tuire. Lopulta Haritun Puistokentän kohteesta koti löytyi. Kohde oli vasta valmistumassa, joten Tuire sai valita lattiapintoja ja seinävärejä huoneisiin. Se oli sopivalla alueella ajatellen tyttären koulua keskustassa ja omaa työpaikkaa Paraisilla. Vuonna 2005 Kähkönen muutti nykyiseen Päivänkakkaran kohteeseen Katariinaan. Pienempi asunto tuli tarpeeseen kun tytär muutti pois kotoa ja omat eläkevuodet olivat lähellä. Haave rivitalokodista täyttyi. – Vaihto Vaso-asunnosta toiseen sujui hienosti, Kähkönen kiittelee. Alusta asti Vason elämässä kiinni Tuire Kähkönen muistaa kuin eilisen päivän ensimmäisen Vaso-kokouksen 20 vuotta sitten. Väkeä oli paljon mukana ja siellä perustettiin mm. yhteistyöelin eli Yte. Tämän jälkeen Kähkönen on ollut tiiviisti Vason kokouksissa mukana. Ytessä hän on ollut pitkään mukana jäsenenä ja alkuvuosina myös yhden kauden puheenjohtajana. Yte on Kähkösen mukaan mainio ja tärkeä näköalapaikka Vason elämään. Yten kokouksissa on poikkeuksetta aina talon johtoa mukana. Näin viesti kulkee molempiin suuntiin. Vason asukkaiden aktiivisuus osallistua yleisiin kokouksiin on 20 vuoden aikana laskenut. Tuire Kähkönen haluaisi kääntää kelkan. Kaikenlaiset asukaspalautteet ovat tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Asukkaiden olisi lisäksi hyvä tietää, mihin vastikemaksut käytetään, mitä Vasossa ja yleensä asumisoikeusasumisessa tapahtuu. Lisää rohkeita avauksia Nyt Tuire Kähkönen on Vason hallituksessa asukkaiden valitsema varajäsen. – Asukkaan ääntä kuunnellaan ja mielipiteen saa aina sanoa, kiittelee Kähkönen. Asukkaiden ajatuksia on kiitettävästi kuultu myös Naantalin Soinisten passiivienergiatalojen suunnittelussa. Tässä on innokkaasti tehnyt työtä Vaso-asumisen kehittämistyöryhmässä. Soininen on Kähkösen mielestä muutoinkin mainio uusi avaus Vaso-asuntojen rakentamisessa. Vason asuntokanta on Kähkösen mukaan jo nyt monipuolinen, mutta jotain uutta voisi vielä kehittää. – Ehkä se seuraava uusi ja vähän erilainen avaus voisi liittyä senioriasumiseen, hän pohtii. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki 9 Asukas saa päättää, minkälainen remontti 20-vuotisedulla asuntoon tehdään, mikäli työ on linjassa Vason ohjeistuksen kanssa, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. s u t s u v a i t t n o Uusi rem menee pitkän linjan vasolaisille Vaso on tehnyt päätöksen uudesta edusta. Sen saavat ne, jotka ovat asuneet samassa Vason asunnossa 20 vuotta. Rahat on käytettävä remonttiin Remontista on syytä aina neuvotella 20-vuotisetu on käytettävä oman asunnon kunnostamiseen tai varustamiseen. Kun etu käytetään asunnon remontoimiseen, rahasta ei muodostu verotuksen alaista etua. 20-vuotisedusta ilmoitetaan asukkaalle henkilökohtaisesti kirjeellä. Rahan käytöstä pitää aina neuvotella Vason edustajien kanssa monestakin syystä. – Remontti voisi tarkoittaa tapetointia, maalausta, lattian laminointia tai esimerkiksi keittiön koneiden uusintaa, pohtii Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. – Esimerkiksi keittiökaappeja ei kannata eturahalla uusia jos vaikka koko taloon on lähitulevaisuudessa tulossa joka tapauksessa remontti keittiöön, selventää Sirpa Laaksonen. Kreulankartano Halisissa on Vason historian ensimmäinen kohde. Se täytti 20 vuotta viime joulukuussa. Myllymatinsato, Waistenrivi, Lipunkantajankadun ja Kankaristonrivin kohteet valmistuivat aika pian sen jälkeen. Tämän vuoden aikana 20-vuotisedun saa enimmillään 20 asukasta. Remonttikohde katsotaan aina yhdessä asukkaan, isännöitsijän ja remonttiammattilaisen kanssa. Mikäli etu ei riitä remonttiin, asukas voi itse maksaa loput. Tällöin asukas voi merkitä veroilmoituksessa ylimenevän osuuden kotitalousvähennykseksi ja saada näin etua myös verotuksessa. Esimerkiksi Kreulankartanossa selvitetään parhaillaan laajemmin mahdollisesti toteutettavat talojen remonttitarpeet. Vasta sen jälkeen sovitaan, miten asuntokohtainen 20-vuotisetu käytetään. 20 vuotta yhtäjaksoisesti samassa Vason asunnossa asunut asukas saa 25 euron hyvityksen asunnon neliötä kohden. Kokonaisetu on noin 1 000–2 500 euroa asunnon koosta riippuen. Etusummalla saa tehtyä näkyvämmän remontin, jos vaikka tapetoi itse. – Tässä mallissa asukas tekee työn ja Vaso hankkii tarvikkeet, selventää Laaksonen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n uusin etu on kädenojennus niille, jotka ovat asuneet yhtäjaksoisesti 20 vuotta samassa Vaso-asunnossa. Vaso täytti hiljattain 20 vuotta ja sen myötä 20 Vaso-vuotta alkaa tulla täyteen ensimmäisillä asukkailla. 10 Ammattilaisia on syytä olla arvioimassa remonttia senkin takia, että työn kokonaishinta saadaan tarkemmin laskettua. Remontin pitää olla lisäksi sellainen, ettei se vaaranna asunnon kuntoa tai muuta sitä epäkäytännöllisemmäksi. Keveämpi vastike kymppihyvityksenä Kun asukas on asunut yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta samassa Vason asunnossa, asukas saa kiitokseksi käyttövastikkeen palautuksena 4,50 euroa asunnon neliötä kohden. Viisi vuotta sitten palautus oli neljä euroa, kaksi vuotta sitten se nostettiin 4,40 euroon neliöltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukas saa yhdestä käyttövastikkeesta noin puolet takaisin. Näitä käyttövastikkeen palautuksia maksetaan Laaksosen arvion mukaan tänä vuonna useille kymmenille vasolaisille. Muutostyöt omalla tai Vason kustannuksella Vaso-asukas voi melkein milloin tahansa tehdä muutostöitä omassa asunnossaan, kunhan työ on linjassa Vason vuonna 2010 hyväksymän ohjeistuksen kanssa. Uuden kohteen rakennusvaiheessa tehtävät muutosja lisätyöt ovat aika suosittuja. Vaso korvaa asukkaan tekemät kohtuulliset parannukset, muutostyöt tai lisähankinnat, jos niiden katsotaan parantavan asunnon käytettävyyttä tai nostavan asunnon arvoa. Korvauksen voi saada, jos esimerkiksi laatoittaa vessan, ostaa astianpesukoneen, hankkii lisää kaappitilaa tai jos vaihtaa muovilattian parketiksi. Korvattavien lisä- ja muutostöiden yhteenlaskettu enimmäisarvo voi olla korkeintaan 20 % asunnon alkuperäisestä asumisoikeusmaksusta. Sen ylimenevää osuutta ei korvata. Vaso ei korvaa seinien tapetointia, säleverhon hankintaa, ovisilmän asennusta, pihan laatoittamista, pensaiden istutusta eikä muita pienimuotoisia remontteja tai lisähankintoja. Muista isännöitsijää ennen remppaa Kun suunnittelee muutostöitä tai lisähankintoja, kannattaa aina olla isännöitsijään yhteydessä. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä. Isännöitsijä kertoo, mitä töitä Vaso korvaa, mitä ei ja mitä ylipäänsä saa tehdä. On aika paljon töitä, joihin vaaditaan aina isännöitsijän kirjallinen lupa. Tällaisia ovat mm. alkuperäisten kodinkoneiden vaihto, kaapistojen lisääminen tai poistaminen, märkätilojen laatoitus, hyllyjen ruuvaaminen laatoitettuun seinään, kylmän varaston eristäminen lämpimäksi, parvekkeen lasittaminen, väliseinän siirto, sähkö- tai nettipistokkeiden muutostyöt, seinien panelointi ja pihan aitaaminen. Auringosta saadaan asuntoihin energiaa moneen tarpeeseen. Keräimillä lämmitetään käyttövettä ja kennoilla tulee sähköä taloon. Esimerkkikuva ei ole Vason kiinteistöstä. Aurinkokeräimet asennetaan passiivitalo Soinisiin. vaso hankki uusia työkaluja energiansäästöön Energian säästäminen otetaan Vasossa tosissaan. Hiljattain Vaso laati Tekesin ja Boost Brothers -yhtiön kanssa energiaviisauden strategian. Se toi ideoita, ajatuksia, näkemyksiä ja konkreettisia työkaluja energiatehokkuuden edistämiseen. Energiaviisaus hidastaa asumiskustannusten nousua, kehittää kiinteistökannan kilpailukykyä ja vieläpä torjuu ilmastonmuutosta. Kiinteistönomistaja säästää kun viritetään LVIS-järjestelmä oikeille lukemille. Asukas voi säästää rahaa kun hän vääntää kulutuksen pienemmälle uudenlaisten mittareiden avulla. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki Pienellä teknisellä lisällä saadaan ohjattavuutta valaistukseen ja lämmitysjärjestelmä aistimaan ajoissa sään muutokset. Huoneistokohtaiset mittarit ja älykkäät pistorasiat pitävät energiankulutuksesta kiinnostuneen asukkaan hyvin ajan tasalla. Asiantuntijapalveluyritys Boost Brothers Oy hehkuttaa yhteistyötä Vason kanssa. – Vaso on edelläkävijä. Tällaista projektia ei ole aiemmin Suomessa tehty tämäntyyppisille yhtiöille, täsmentää Juho-Kusti Kajander Boost Brothers Oy:stä. Tekniikka uudistuu hurjaa vauhtia – Suurin lisäarvo energiaviisauden projektissa on ollut Vason tiimin tietoisuuden ja osaamisen kasvussa sekä asenneilmaston muokkaamisessa, toteaa puolestaan Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. Energiaviisauden strategiaan kuuluu uteliaisuus seurata teknistä kehitystä. – Sovelluksia syntyy nyt vauhdilla mm. älykkään mittaroinnin ja pienenergiatuotannon alueilla, täsmentää Juho-Kusti Kajander. Yksinkertainen on kaunista Esimerkiksi uuden sukupolven aurinkokennot vaikuttavat varsin houkuttelevilta. Uuden valmistustekniikan ansiosta raaka-ainetta kuluu kennoon vain puolet normaalista ja se heijastuu vahvasti kennon loppuhintaan. Vason kiinteistöjen energiaviisauden ydin on yksinkertaisissa, edullisissa ja helpoissa Remonttibuumi häämöttää Yksi syy energiaviisauden strategian luomiseen on ollut Vason asuntokannan ikä. Ensimmäiset talot ovat 20 vuoden ikäisiä eli jonkinlaisen remontin tarpeessa. Tällä ohjelmalla Vaso pystyy varautumaan lähivuosiin. Lisätietoja muutostöistä saat isännöitsijältä, Vason toimistosta tai Vason nettisivuilta. Remontin kirjallisen lupahakemuksen voit täyttää esimerkiksi netissä www.vaso.fi. toimissa. Säästöjä tulee helposti kun säätää pattereita ja ilmanvaihtolaitteita sekä seuraa vesikalusteiden kuntoa. Pattereiden säätö on helppo tapa pitää energiankulutus kurissa. Vanhimpien Vaso-talojen energiaremontit ovat aina tapauskohtaisia. Ikä, rakenne, talotekniikka ja kunto määräävät valinnat, sanoo Kajander. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki 11 Olisiko persikka pation hittikasvi? Mitä ihmettä! Eikö aprillipäivä jo mennyt? Voiko persikka muka kasvaa Suomessa? Kyllä voi, kerrotaan Viherlassilasta. Viherpeukalolla ovat nyt hulppeat ajat käsillä. Suomalaisten ulottuville tulee joka vuosi uusia hyöty- ja koristekasveja. Jalostuksen myötä lukuisat kasvit saadaan menestymään myös pienillä pihoilla, patioilla ja parvekeruukuissa. Parvekkeiden lasitus on tuonut uuden lisän kasvatukseen. Parvekkeen oven takana avautuu trooppinen huone, jossa voi kokeilla melkein mitä tahansa. Talvisaikaan parvekelasitus pitää terävimmän pakkasen loitolla ja tilaa voi käyttää vaikkapa monivuotisten pakkasarkojen kasvien talvisäilönä. Mansikkaa, kurkkua ja nyt persikkaa 2000-luvulla patio- ja parvekeviljelijät ovat päässeet kokeilemaan amppelimansikkaa ja amppelikurkkua. Nyt tarjolla on lisäksi patioluumua, -kirsikkaa, -päärynää, -omenaa ja -nektariinia. – Tämän kevään mielenkiintoisin uutuus on patiopersikka, uskoo puutarhuri Silja Lassila Viherlassilasta. Ruukkuun istutettua patiopersikkaa myydään noin metrin mittaisena. Kaunista vaaleanpunaista kukintoa alkaa tulla heti, persikkasatoa voi alkaa kerätä parin vuoden kuluttua. Silja Lassilan mukaan patiopersikka kannattaa laittaa kasvamaan isompaan noin puolimetriseen savi- tai puuastiaan. Persikka on tottunut kuiviin olosuhteisiin, joten sitä ei tarvitse kovin usein kastella. – Pinta saa välillä kuivahtaa, mutta ruukkua ei saa uittaa, opastaa Silja Lassila. Patiopersikan vuosikasvu on pari senttiä. Talvikauden jälkeen on hyvä siistiä oksistoa ja leikata huonot oksat pois. Persikka tykkää auringosta, joten hae sille valoisa ja lämmin paikka. Persikkaa on hyvä lannoittaa vaikka biolannoitteella. Näin kuohkeutat kasvumultaa samalla. Patiopersikka haarautuu metrin korkeudella, joten ruukun juureenkin tulvii valoa. Persikan viereen voit tämän takia kylvää esimerkiksi yrttejä. Pieni piha tai patio on aika hyvä työmaa viherpeukalolle. Kun kasvatusala pysyy kohtuullisen kokoisena, rikkaruohojen kitkentä ei uuvuta. – Patiopersikan voi laittaa kasvamaan parvekkeelle, viherhuoneeseen, patiolle tai ulos. Jos persikka kasvaa parvekelasien takana, lasit kannattaa pitää kesällä ainakin raollaan pölytyksen takia, sanoo Lassila. Jos persikkaa pitää kesät ulkoa, on se syytä siirtää talveksi sisälle viileään. Persikan saa talvehtimaan esimerkiksi autotallissa tai lasitetulla parvekkeella. Hyvä talvehtimislämpötila on Lassilan mukaan +5 astetta. Jos pakkanen tulee lasitetulle parvekkeelle, ruukku kannattaa suojata. Seinät ja pienet palstat hyötykäyttöön Lämpimiä ja paljaita seiniä tai aitoja löytyy melkein joka pihasta. Tällaiseen paikkaan voi laittaa kasvamaan esimerkiksi goji-marjaa. Köynnöksen tapaan kasvava goji menestyy Lounais-Suomessa lämpimällä seinustalla. Kiinalaisten suosima goji on yksi maailman ravinteikkaimmista hedelmistä. Siitä löytyy yli 20 eri mineraalia sekä lisäksi antioksidantteja, vitamiineja, aminohappoja ja kivennäisaineita. Kukka- tai kasvimaan nurkkauksessa voit kokeilla vaikkapa makuminttuja. Niitä on nyt eri makuisina tarjolla paljon, sanoo Silja Lassila. Myös muita yrttejä on paljon. Paikan valinnassa kannattaa miettiä, ovatko yrtit talvehtivia. Monivuotinen on syytä kylvää paikkaan, jota ei joka vuosi muokata. Kukkiva patiopersikka tuo kesän parvekkeelle tai patiolle, tuumii puutarhuri Silja Lassila. Vihreällä kortilla vasolaiset saavat Viherlassilan normaalihintaisista kasveista 10 % alennuksen. 12 Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Portulakka on ikivanha hyötykasvi, joka löydettiin uudelleen sen sisältämän terveellisen omega3rasvahapon takia. Portulakka kasvaa hitaasti. Sen pyöreitä lehtiä voi käyttää mm. salaatin seassa. Energia kallistuu, kulutus laskussa Energia synnytti Vaso-kokouksessa pohdiskelua ja se näkyi myös viime vuoden tilinpäätöksessä. Svenska Klubbenin salissa huhtikuussa Vason asukkaille esitetty tilinpäätös kertoo selkeästi, missä mennään. Lämmitysenergian hinta on ollut jatkuvasti nousussa. Se on yksi tärkeä syy, miksi Vason kohteiden yhteinen tulos jäi napakoiden pakkaspäivien värittämän viime vuoden tilastoissa jonkin verran miinukselle. Myös remontin tekeminen maksaa yhä enemmän. Pekka Paatonen on nyt uusi asukkaiden nimeämä valvoja. Vaso nosti viime vuonna käyttövastiketta maltillisesti. Hallintopäällikkö Teija Lammisen mukaan korotus olisi voinut olla isompikin. Tänä keväänä vastiketta piti korottaa tuntuvammin. Onneksi Vasossa tehdään paljon työtä energiankulutuksen laskemiseksi ja se tasoittaa kustannusten nousua. Asukkaiden nimeämän valvojan kertomuksessa Raimo Kurki totesi energiankulutuksen laskeneen kerros- ja rivitaloissa. Tapio Kaihtela kertoi johtamansa yhteistyöelimen suunnitelleen oppaan laatimista ilmanvaihdon säätämisestä. Kaihtelan mukaan oikein trimmattu ilmanvaihto säästää selvästi energiaa ja asukkaiden on syytä omaksua oikeat niksit. Energiankulutus neliötä kohden on laskenut Vaso-historiassa merkittävästi, totesi viime vuonna valvojana toiminut Raimo Kurki. Vason Soinisiin nouseva passiivienergiatalokohde antaa Vasolle lisää työkaluja energiatehokkuuden parantamisen tiellä. Energian hinta nousee kaikissa asumismuodoissa. Vasolla on hyvä ote kulutuksen ruuvin kiristämisessä. Liikevaihto kasvoi, käyttöaste pieneni Vason liikevaihto kasvoi viime vuonna yli kaksi prosenttia. Yksi syy nousuun oli uudistuotanto. Viime vuonna Vaso sai valmiiksi kolme uutta kohdetta. Vuoden lopussa lainaa oli 740 euroa neliötä kohden. Kokonaislainakanta väheni viime vuonna kahdella miljoonalla eurolla. Vason hakijamäärä kasvoi 11 prosenttia ja asukkaiden vaihtuvuus väheni. Asuntojen käyttöaste laski 95,7 prosenttiin. Isona tekijänä oli Pernon telakan tilanteen vaikutus. Vasossa käyttöaste lasketaan puhtaasti kassavaikutteisena. Vasossa on nyt 103 kiinteistöä ja noin 4 800 asukasta. Valvoja vaihtui Kevään Vaso-kokous päätti yksimielisesti valita uudeksi valvojaksi Pekka Paatosen. Hän toimii kontrollerina Turun kaupungin terveystoimessa. Vasossa hän on toiminut vuosien kuluessa jotakuinkin kaikissa hallintoelimissä. Hän on myös Vason pitkäaikainen asukas. 20-vuotta yhtäjaksoisesti samassa asunnossa asuvan vasolaisen palkitseminen synnytti Vasokokouksessa vilkasta keskustelua. Myös kymmeneen megaan nostava kesän nettiuudistus herätti väessä kysymyksiä. Kummastakin asiasta kerrotaan lisää tässä lehdessä. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Valvojan kertomus vuodelta 2011 Allekirjoittanut valittiin Vaso -kokouksessa 6.4.2011 asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen valinnut 103 Vason asumisoikeuskohdetta tarkastuksen piiriin, joista kolme rivitalokohdetta, nimittäin Westparkin Lehmus, Kukoila ja Kuninkaanlaakso valmistuivat vasta loppuvuoden 2011 aikana. 1 = rivitalot 2 = kerrostalot 3 = pk + (pk + R) Sadan kohteen osalta selvitin mm. energiatehokkuutta ja vedenkulutusta. Kumpaakin asiaa lähestyttiin käyttämällä hyväksi kohteiden energiatodistuksia. Tarkastelluista kohteista kerrostaloja oli 25, pienkerrostaloja tai sitten yhdistettyjä pienkerrostaloja ja rivitaloja 13 sekä rivitaloja 62. Tulosteissa rakennustyypistä pienkerrostalot tai yhdistetyt pienkerrostalot ja rivitalot on käytetty merkintää pk + (pk + R). Tutkimusmenetelmänä käytettiin ns. lineaarista regressioanalyysiä, jossa havaintopisteiden joukkoon määritellään sellainen suora, jonka etäisyys kaikista havaintopisteistä on pienin. Tulokset on esitetty seuraavissa Energiankulutusja Vedenkulutus-diagrammeissa. Johtopäätös on, että rakennustekniikan kehittyessä Vason kohteet etenevät positiiviseen suuntaan. Kaikkien 103 kohteen osalta selvitin lumitöiden ja hiekoituksen kustannukset, jotka nousivat kevään 2011 suuren lumimäärän ja kevään ja syksyn hiekoitustarpeen vuoksi. Valvojana totean lisäksi, että olen osallistunut kaikkiin yhteistyöelimen (Yte) kuuteen sekä kahteen Vaso-kokoukseen ja kesällä 2011 Vaso-strategian vuosien 2012–2017 kehittämiskokoukseen. Valvojan yhteystiedot vuoden 2011 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason keskushallinnon kanssa. Valvojana olen pyynnöstä suorittanut lisäksi kolmentoista, vuosina 1992–1994, rakennetun rivitalokohteen osalta huoneistokorjauksiin liittyvää tarkastusta. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 11.4.2012 Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja 13 YHTEISTYÖELIN 2012 Varsinaiset jäsenet Tapio Kaihtela, puheenjohtaja Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku [email protected] Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku [email protected] Heidi Harkila Löytänänkatu 1 A 2, 20540 Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio [email protected] Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, 20660 Littoinen [email protected] Yhtiön perustehtävän ja tulevaisuuden pohdinta strategiapäivityksessä oli hedelmällistä yhdessä yhtiön hallinnon, omistajien ja asukkaiden edustajien kanssa, toteavat puheenjohtaja Elfving ja toimitusjohtaja Peltomäki. Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, 20360 Turku [email protected] Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku [email protected] Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina strategia uudistui Käynnistimme viime vuoden alussa Vaso-strategian uudistamisen. Tehtäväksi otettiin vanhan strategian päivittäminen uuteen kuosiin; Vason strategia 2012–2017. Työpajoissa käytiin vilkasta ajatusten vaihtoa. Kokemuksena viime kevään ja kesän jatkunut prosessi oli kaikille siihen osallistuneille antoisa. Vastaavanlainen asioiden läpikäynti on hyödyllistä määrävälein. Asumisoikeuslaki uudistui vuoden 2011 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli mm. yhtenäistää aso-yhtiöiden toimintaa käyttövastikkeiden määräytymisessä. Asukkaille asumiskustannuksia esiteltäessä tulee eritellä täsmällisemmin kiinteistökohtaiset ja koko yhtiötä koskevat käyttövastikkeen erät. Uudistuksen jatkona tulee myös tilinpäätökseen liittyvät jälkilaskelmat, joilla osoitetaan kerättyjen käyttövastikkeiden kattamat toteutuneet kulut. Vasossa lakiuudistus ei aiheuttanut suuria muutoksi toimintamme perusperiaatteisiin. Viime syksynä budjetoinnin yhteydessä otettiin käyttöön uudet nimitykset Käyttövastike1 kiinteistökohtaisille ja yhtiökohtaisesti tasattaville erille nimi Käyttövastike2. Tänäkin keväänä kohdekohtaiset tilinpäätöstiedot ovat olleet www.vaso.fi sivuilla asukkaiden nähtävinä ja kirjanpitoaineisto kohdekohtaisen valvojan tarkastettavissa. Yhtiökokous vahvisti 4.4.2012 Vason toimintakertomuksen vuodelta 2011, tuloslaskelman 1.1.–31.12.2011 sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan kertomukset esiteltiin Vaso-kokouksessa 11.4.2012. Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana pääosin ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin budjetoidusti. Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 C 7, 20540 Turku [email protected] Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku [email protected] Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 1 C 14, 20320 Turku [email protected] Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku [email protected] Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Varajäsenet Jyrki Salminen Paraistentie 7 A 6, 20780 Kaarina [email protected] Erja Nummila Varsinais-Suomenkatu 18 D 20, 20740 Turku Turun talousalueen isot työpaikkakehityksen trendit aiheuttivat pienen alentumisen vuoden käyttöasteeseen. Myönteisenä tekijänä oli uudisrakentamisen hyvä kysyntä. Erityishankkeemme passiivitalokohde Soinisen rakennustyöt käynnistyivät vuoden lopulla. Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku [email protected] Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Jäsenet Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku Varajäsen Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku [email protected] Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 14 Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Hallituksen asukasedustajat Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v. 2012 Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku [email protected] Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 15 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 1. YLEISTÄ 1.1 Yhtiön strategia päivitettiin Aso-järjestelmää säätelevää asumisoikeuslakia muutettiin vuoden 2011 alussa. Lakimuutokset varmistavat asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia asuntojen omistajayhtiön hallinnosta. Vason asuntojen kysyntä piristyi kevään aikana, mutta heikkeni taas vuoden loppua kohden kansainväliseen ja kotimaan talouteen liittyvien epävarmuustietojen tahdissa. Turun seudulla laivateollisuuden vuoden 2010 lopulla heikentynyt työllisyystilanne vaikutti kysyntään erityisesti Pernon alueella. Siellä vaikutus oli nyt koko vuoden ja se alensi myös koko yhtiön käyttöastetta. Vuoden aikana valmistui 64 uutta asuntoa yhteensä kolmeen kiinteistöön. Ne kaikki oli myyty vuoden loppuun mennessä. Ja olivat jo valmistuessaan myytyjä kolmea lukuun ottamatta. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 16,7 % ja käyttöaste 95,7 %. Käyttövastikkeiden korotus oli maaliskuun alussa kohtuullinen. Keskimääräinen korotus oli 1,6 %. Varsin monessa kiinteistössä pystyttiin jatkamaan vanhalla vastikkeella. Yhtiön strategia päivitettiin vuoden aikana. Strategiansa 2012–2017 mukaisesti Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Ydinajatuksena on kiinteistökannan jatkuva kehittäminen niin, että ne täyttävät erittäin vaativat ympäristövaatimukset. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Yhtiön strategian päivitystä tehtiin työpajoissa, joihin osallistuivat yhtiön hallitus, omistajien edustajia, henkilökunta ja asukkaiden yhteistyöelin Yten jäseniä. Strategiatyössä oli mukana yritysjohdon konsultti Visa Huuskonen. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2011 aikana pääosin ennakoidusti. Budjetti ylittyi lämmityskustannuksissa yksikköhintojen noususta johtuen ja huoneistokorjauksissa markkinatilanteen vaatimista satsauksista johtuen. Lämmitysenergian kulutuksessa kuitenkin saatiin säästöä aikaiseksi. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, EgentligaFinlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu 17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103 euroa. Osakkeita on 20.400 kappaletta. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % 10,00 % 10,00 % 6,67 % 6,67 % 5,33 % 4,66 % 100,00 % Turun kaupunki Kaarinan kaupunki Raision kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki YH-Asumisoikeus Länsi Oy Sato-Rakennuttajat Oy Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2010–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta ja Turun omistajapolitiikka 2009–2013 mukaan yhtiötä käytetään seudulliseen elinkeinopoliittiseen asuntotuotantoon. 16 3.2 Asuntojen käyttöaste 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Vuoden aikana valmistui kolme rivitalokiinteistöä; Kuninkaanlaakso Kaarinan keskustan tuntumaan Vättilään, Westparkin Lehmus Turkuun Pläkkikaupunkiin ja Kukoila Turkuun Hirvensaloon. Vuoden lopussa oli käynnissä passiivitalokohde Soininen Naantalin Soinisiin. Vuoden aikana jätettiin kaksi korkotukilainahakemusta, toinen Kaarinaan ja toinen Lietoon. Ne perustuivat vuoden 2010 lopulla toteutettuun hankekilpailutukseen. Vason tutkimus- ja kehitystoimintaprojekti, Vaso/ Soininen-projekti, käynnistyi vuonna 2010. Kiinteistön energiataloudessa tavoitteeksi asetettiin passiivitalo ja toteutuskustannusten tuli asettua ARAn ja Vason hyväksymälle tasolle. Projekti on osittain Tekesin ja ARAn rahoittama tutkimusprojekti. Tavoitteiden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa käytettiin Raklin Hankintaklinikka työpajaa. Vuoden 2010 lopulla kävi ilmi, että kilpailullisen neuvottelumenettelyn metodilla toteutetut ensimmäiset viitesuunnitelmat johtivat liian korkeaan toteutushintaan. Uudistettujen suunnitelmien mukaisesti asetetut tavoitteet toteutuvat. Passiivitalo- ja primäärienergiatavoitteet täyttävään yhteensä kymmenen asuinrakennuksen paritalojen ja rivitalojen kiinteistöön valmistuu 38 asuntoa kahdessa erässä, joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. Uudistuotantoon liittyvä Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 65-4 osakekanta saatiin sulautettua Vasoon maaliskuussa. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.484 huoneistoa 103 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot Kiinteistöjä Asunto-m2 Huoneistoja 19911 19928 199310 199415 199510 199611 199711 199812 19991 200010 20016 20023 20041 20101 20113 1.640,0 17.380,0 18.752,5 26.688,5 17.640,0 19.208,5 15.537,0 17.887,5 1.259,0 14.060,0 11.731,5 6.146,5 481,5 1.666,0 4.532,0 Valmiina yhteensä 31.12.103 174.610,5 20 286 279 395 236 223 202 246 16 201 176 106 6 28 64 2.484 Valmiiden asuntojen kuntajakauma 31.12.2011 KiinteistöjäAsunto-m2Huoneistoja Turku58 Raisio16 Kaarina14 Naantali10 Lieto5 116.221,51.628 20.379,5 291 21.903,5 330 10.340,5 161 5.765,5 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m2. Turun telakan työllisyystilanne heikkeni vuoden 2010 lopulla. Se vaikutti myös asuntotilanteeseen Turun seudulla. Telakkaväen käytössä olleet asunnot vapautuivat edellisen vuoden lopussa ja olivat nyt vapaana koko vuoden, mikä alensi prosenttiyksikön verran käyttöastetta. Koko vuoden 2011 käyttöasteeksi muodostui 95,7 % (96,7 % v. 2010). Lisääntyneestä asunto- ja aso-sopimusmäärästä huolimatta päättyneitä sopimuksia oli edellistä vuotta vähemmän. Asukkaiden vaihtuvuus aleni 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 16,7 % (18,2 % v. 2009). Vuoden aikana päättyi 416 asumisoikeussopimusta, joista 73 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 98 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Alentunut asukasvaihtuvuus selittyy ainakin osittain sillä, että yleisesti asiakkaiden päätöksentekohalukkuus oli heikko erityisesti vuoden loppua kohden. Vuoden 2011 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4 762 asukasta, joista 2 004 oli naisia, 1 601 miehiä ja 1 157 alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Kiinteistöjen isännöinti tapahtuu omana isännöintinä ja yhden ulkopuolisen palveluntuottajan V-S Isännöintitalon toimesta. Vuoden lopussa omassa isännöinnissä oli 62 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalolla 41 kiinteistöä. Kiinteistön tullessa 10 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin viidessä kiinteistössä. Vuoden aikana teetettiin viidessä kiinteistössä kuntoarviot. Tällä kertaa kuntoarviointeja tehtiin vain Turussa. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta ohjattua ympäristöministeriön avustusta, jolla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Turun avustusprosentti oli 50 %. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2011 Vaso on liittynyt asuinkiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden 2011 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 40,4 kWh/rm3 (45,5 kWh/rm3 v. 2010), vettä 122 l/as/vrk (125 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,46 kWh/rm3 (3,47 kWh/rm3). Vuoden aikana oli käynnissä Vaso/Soininen projekti, jossa suunnitellaan energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tuleva pientalotyyppinen alue Naantaliin Soinisen alueelle. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Rakennustyö käynnistyi joulukuussa. Asunnot valmistuvat joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. Vuoden toisella puoliskolla olimme pilottiyrityksenä kun Boost Brothers Oy kehitti Energiaviisauden strategiatyökalua Vason kaltaiselle kiinteistönomistajalle. Kehitysprojekti syntyi Tekesin aloitteesta ja kuuluu kansalliseen Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ERA17 -toimintaohjelmaan. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2011. Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 82 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2011 Henrik Elfving, pj Aila Harjanne, varapj Anita Halmesmaa, jäsen Joonas Kallio, jäsen Tuomas Mikkola, jäsen Reima Dahl, jäsen Marjo Salminen, jäsen Sari Koskinen, jäsen Tero Koskinen, jäsen Kari Haapanen, varajäsen Markku Tuuna, varajäsen Tuire Kähkönen, varajäsen Taustayhteisö Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Raision kaupunki Kaarinan kaupunki Asukkaiden edustaja Asukkaiden edustaja Liedon kunta Naantalin kaupunki Asukkaiden edustaja Nykyisen hallituksen toimikausi on 2010–2012. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2011 aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä Tuomas Mikkola, Reima Dahl sekä Tero Koskinen 1.1.–30.6.2011 ja Sari Koskinen 1.7.–31.12.2011. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö Yo.merkonomi Tiina Arnivaara Asuntoneuvottelija HTM Piia Nevalainen Asuntoneuvottelija Tradenomi Outi Tamminen Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen Kirjanpitäjä, isännöitsijä Yo.merkonomi Annamaija Tuominen Kirjanpitäjä Yo.merkonomi Irina Kurkela Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK, ITS, FMA Sirpa Laaksonen Isännöitsijä Isännöinnin ammattitutkinto Jari Kauppi Kiinteistöassistentti Restonomi Nina Barck Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 43 vuotta. Tilintarkastajat KHT, JHTT Tomi Moisio PricewaterhouseCoopers Oy Päävastuullisena tilintarkastajana KHT Simo Samppala Varatilintarkastaja KHT Mika Kaarisalo Asukkaita ja henkilökuntaa laatimassa Vason strategiaa. 17 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 4.3 Asukasdemokratia Tuloslaskelma 2011 Tuloslaskelma 2010 16 184 942,67 684 047,74 899 671,31 17 768 661,72 15 809 107,21 738 592,51 827 859,14 17 375 558,86 Rakennuttaminen omaan käyttöön 43 212,64 44 444,37 Muut kiinteistön tuotot 28 350,18 74 320,25 Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Kevään Vaso-kokous pidettiin 6.4.2011. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin mm. rakenteilla olevia uudistuotantohankkeita. Syksyn Vaso-kokous pidettiin 23.11.2011. Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Syksyn kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisena asiana asunnoissa tapahtuvaa tupakointia. Vaso-kokouksen mielipide oli, että jatkossa kaikki uudiskohteet ovat savuttomia, ja että vanhassa asuntokannassa uusiin asumisoikeussopimuksiin sisällytetään kielto tupakoida sisätiloissa. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2011 kuuluneet Varsinaiset jäsenet: Tapio Kaihtela (pj), Riikka Lehtismäki (varapj 6.9. asti), Tiina Tång (sihteeri), John Helola, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen, Mirja Kauppinen, Sari Koskinen, Juhani Kuvaja, Juha Näkkilä, Pekka Paatonen, Ari Pikkarainen, Merja Salmela, Pekka Sarlin, Erja Savola ja AnnaKaisa Sjölund. Varajäsenet: Jyrki Salminen, Tuire Kähkönen, Tuomo Peltola ja Stig Lehtovaara. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2011 Raimo Kurki. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut –512 905,72 –95 126,72 –17 767,26 –625 799,70 –93 262,24 –18 331,78 –5 727 843,73 –241 951,14 –829 018,48 –193 868,67 –153 993,39 –2 205 341,74 –794 026,07 –281 970,99 –444 759,95 –91 998,68 –30 604,01 –472 131,48 –1 486 204,47 –687 545,15 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut –512 394,88 –7 913 414,22 –7 242,08 –70 549,48 –5 790 159,01 –282 483,14 –834 613,64 –168 687,90 –138 627,09 –1 850 007,55 –752 216,42 –288 362,58 –382 457,21 –76 441,61 –28 185,08 –467 130,23 –1 327 330,63 –692 486,00 3 495 375,33 –7 289 029,08 396,92 –64 716,83 3 726 826,58 169 294,56 219 651,97 17 245,51 39 764,96 22 886,57 –2 890 141,13 12 757,54 28 756,29 12 485,00 –2 934 543,05 –2 640 949,53 –623 988,90 –2 660 892,25 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 854 425,80 1 065 934,33 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos –854 802,78 –1 065 934,33 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) 376,98 0,00 0,00 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2011 päättyessä: Vuoden viimeinen Kasvua hakijanumero vuoden aikana Turku 17.6041.637 Kaarina 6.926 607 Raisio4.774 504 Naantali3.414 366 Lieto 2.252351 Yhteensä34.970 3.465 Hakijanumeroiden määrä lisääntyi vuoden aikana 11,0 %. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli ”Vaso size fits all”. Kampanjan välineinä olivat elokuussa Turun Sanomien mukana ollut liite sekä muu lehti- ja netti-ilmoittelu. 18 Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi.com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi kuudettatoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen Asumisoikeusyhteisöt (SAY) ry:hyn, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn, Turun Kauppakamariin sekä on Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2011 Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja nousseista kiinteistönhoitokuluista huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Kovaluminen talvi teetti lisätöitä ja -kustannuksia lumen käsittelyn takia, energian hinta oli korkea ja kiinteistökorjauksia tehtiin useassa kiinteistössä yli talousarvioon varatun. Nämä seikat vielä joissain kohteissa alentuneen käyttöasteen kanssa johtivat heikentyneeseen rahoitusasemaan kyseisissä kiinteistöissä. Useissa kiinteistöissä taloudet kuitenkin kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti 1.3.2011 käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,14 €/m2/kk (+1,6 %). Korotus oli varsin maltillinen. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2011 alussa 8,96 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,06–10,46 €/m2/kk. Vuoden 2011 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokraja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli 17.768.661,72 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,26 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät 854.802,78 euroa. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Rahastosaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Tase 31.12.2011 Tase 31.12.2010 8 917,22 18 468,16 17 600 594,50 5 604 061,56 131 309 012,49 976 531,21 5 469 931,11 605 111,57 4 794 603,14 16 943 181,99 5 462 803,13 132 759 820,10 1 101 903,15 4 757,38 160 960 130,87 4 005 950,06 5 399 714,71 942 735,57 4 066 890,71 5 009 626,28 512 966,20 140 108,42 2 578,15 39 405,83 59 461,89 256 431,87 497 986,16 153 896,60 9 668,43 73 148,00 276 253,17 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 2 527 618,60 169 409 347,60 343 103,37 404 966,60 27 624 145,10 –135 256,97 0,00 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat 5 605 775,28 206 387,10 375 771,88 282 364,29 6 947,35 2 723 694,90 1 245 538,88 28 236 958,10 2 407 759,56 169 812 255,97 343 103,37 404 966,60 26 710 422,86 –135 256,97 0,00 27 323 235,86 7 040 493,93 6 185 691,15 123 685 415,89 126 219 690,77 10 446 479,68 169 409 347,60 5 578 899,90 222 747,39 340 522,86 295 722,52 4 219,36 2 540 817,74 1 100 708,42 Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 5.727.843,73 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2011 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on 169.409.347,60 euroa. Taseen loppusumma aleni 402.908,37 € eli 0,24 %. 6. VUODEN 2012 TOIMINNAN NÄKYMÄT 1 600 000,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto 160 278 415,81 Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. 10 083 638,19 169 812 255,97 Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Positiivista vaikutusta uskotaan saatavan telakkateollisuuden myötä, kun uudet laivatilaukset alkavat työllistää yhä enemmän laivanrakentajia. Talouden ennakoidaan kääntyvän nousuun kesän aikana. Sen odotetaan rohkaisevan kansalaisia päätöksentekoon ja sitä myötä myös asuntomarkkinat virkistyisivät. Uudiskohde passiivitalo Soinisen markkinointi käynnistyy kevättalvella. Kiinteistön kehitysprojektiosuus jatkuu kun laadimme tulevia asukkaita varten mm. passiivitalon käyttöohjeet. ARA:lla on tälle vuodelle 1.000 asumisoikeusasunnon rahoitusvaltuutus koko maassa. Vaso on jättänyt aikaisemmin kolmen kiinteistön toteuttamista varten korkotukilainahakemukset. Uudistuotantoa toteutetaan hyville paikoille kysyntää vastaavasti. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2012 jouduttiin tuntuviin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on 1.3.2012 keskimäärin 0,54 €/m2/ kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 6,0 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2012 maaliskuussa 9,53 €/m2/kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,25–11,09 €/m2/kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia kehitetään. www.vaso.fi-sivut tulevat uudistumaan vuoden aikana. Kaksikymmentä vuotta samassa Vaso-asunnossa asuneille kanta-asiakkaillemme laaditaan oma palkitsemisohjelma ja 10 vuotta asuneen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty laajakaistayhteys kehittyy yhä paremmin asukkaitamme palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2012 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN 1.1.–31.12.2011 TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta. 19 Vason raisiolainen asukas Ulla-Elina Hurme saa tuntemattomilta postikortteja joka kuukausi. i t t r o k i t Pos tuntemattomalta Netti ja sähköpostikulttuuri ovat sysänneet perinteisen postikortin taka-alalle. Postcrossing on netistä löytyvä kohtauspaikka, joka nostaa tunnelmaa hehkuvan postikortin uudelleen jalustalle. Vasolainen Ulla-Elina Hurme on yksi postikortteiluun hurahtaneista. Postcrossing syntyi seitsemän vuonna sitten Portugalissa. Nyt virallisia käyttäjiä on yli 200 000 eri puolilta maailmaa. Suomalaiset ovat ahkeria verkoston käyttäjiä, täältä on lähtenyt maailmalle reilusti yli miljoona postikorttia. Tämän kansainvälisen verkoston rinkiin pääsee rekisteröitymällä jäseneksi osoitteessa www.postcrossing.com. Jäseneksi kirjautunut saa aluksi muutaman jäsenen postiosoitteet. Kun jäsen lähettää postikortit tarjotuille jäsenille, vastaanottaja ilmoittaa lähettäjän koodin järjestelmälle ja näin oma osoite kulkeutuu taas uusille, ventovieraille ihmisille. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että kortteja on lupa odottaa saman verran kuin on niitä lähettänytkin. Sääntöjen mukaan korkeintaan viisi korttia saa olla yhdeltä lähettäjältä yhtä aikaa menossa johonkin osoitteeseen. Tämä on kuin reissaisi ulkomailla Raisiossa asuva Ulla-Elina Hurme on ollut Postcrossingin jäsenenä noin vuoden verran. – Kortteja tulee eniten Itä-Euroopan maista ja Hollannista, hän laskeskelee. Hurmeelle kortteja lähettäneet ovat olleet aika usein opiskelijoita. Korttiin kirjoitetaan yleensä jotain omasta maasta, harrastuksista tai esimerkiksi säästä. Korttikaverin voi myös tavata, mutta se vaatii molemmilta osapuolilta toisenlaisen kirjautumisen järjestelmään. Ulla-Elina Hurme myöntää, että postikorttiharrastus vie mennessään. – Tämä on vähän kuin matkustaisi ulkomailla. Koskaan ei tiedä, mistä päin seuraava kortti tulee. Tämän kautta oppii tuntemaan uusia paikkoja, Hurme selvittää. Järjestelmään voi myös laittaa toiveen siitä, että haluaa tietyntyyppisiä postikortteja: kasvikortteja, maisemia, kaupunkinäkymiä, karttoja tai muunlaisia. Ahkera kirjoittaja saa itsekin paljon postia. Korttipinoa voi hyödyntää monella tavalla: joku ripustaa kortit seinälle, toinen laittaa ne albumiin, kolmas ottaa niistä postimerkit talteen. Tapoja on monia. Teksti ja kuva: Lassi Lähteenmäki KEVÄHÄLLE Helmikuun hanki hohtaa valossa auringon! Joko nyt on kevät, kevät on? Voi, miksi mieleni on musta kuin kaivo pohjaton, vaikka pian on kevät, kevät on! Jo raikaa laulu lintujen! Jo hohtaa värit kevään ensi kukkasten! Puro solisee villinä, vapaana kesää tulevaa näin meille ennustaen. Vihdoin on kevät, mä tunnen sen! - Ari Pikkarainen - Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2012 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Taitto: Briiffi Oy • Painopaikka: Eura Print Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme, Armi Kauppinen ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki • Kansi: Iida Ojanperä • Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: [email protected]
© Copyright 2024