1. No category

RADIOSTA
ELEKTRO­
NIIKKAAN
Elektroniikkainsinöörien
Seura
1926-1979
h cuJ-olfL
Tcu'"ket1lo oi tcLuu-u �{),_
((,UJ1�
�O- �- I S srD
'f��wo­
cr
Suorastaan ahmien luin Elektroniikkainsinöörien seuran
historiikin "Radiosta elektroniikkaan 1926 ... 1979", joka
on dip!.ins. Paavo Velanderin, mutta myös monien muiden
Elektroniikkainsinöörien
seuran
vanhojen
veteraanien
suursaavutus. Siinä kerrotaan havainnollisesti ongelmista,
joihin törmätään uuden tekniikan astuessa kansakunnan
keskuuteen.
Kansallinen
standardisointityö,
sanastotyö,
ammattikirjallisuuden ja -lehdistön luominen ja ammatilli­
nen järjestäytyminen ovat esimerkkeinä asioista,
joihin
radiotekniikan veteraanit pioneeriaikoinaan törmäsivät ja
jotka he ansiokkaasti hoitivat jopa vapaaehtoistyönä.
n••1
1
•• ,
.1
_ _
Jorma Punju
.. _ _
_
__;,_,,_
1
1
SISÄLLYS
LUKIJALLE
7
PROLOGI RADIO TULEE SUOMEEN
8
RADIOINSINOO RISEURA - SYNTYI KUIN ITSESTÄÄN
19
ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN 1 926-1936
25
Yleis katsaus
Jäsenistö
Kokoukset
Retket
Sanastotyö
Antennimääräykset
Vastaanottimien turvallisuus
Radiohäiriöiden torjunta
Radiolaitteiden rakenneohjeet
Yleisradioasioita
Vastaanotin joka ei valmistunut
Tulliasioita
Painetun sanan sarka
Mikä seuran lehdeksi?
"Kaukonäkö" kiinnosti
Ynnä muuta
Talous
Myrskyä vesilasissa
Ensimmäisellä peninkulman pylväällä
ÄÄNESTÄ KUVAAN 1936-1956
49
Yleiskatsaus
Jäsenistö
Kannattavat jäsenet
Kokoukset
3
Retket
Sanastotyö
Antennimääräykset
Mittausnormit
Välitaajuustutkimus
Painetun sanan sarka
Radiolehti - toistuva puheenaihe
Yhteistyötä
Rauenneita aloitteita
Ydinfysiikkaa vuonna 1 937
URSI
Tempaistiin televisio
Talous
Kunniajäsenet
Leikkimieltä ja juhlaa
RADIOTEKNllKASTA ELEKTRONIIKKAAN 1956--1979
Yleiskatsaus
Nimen muutos
Sääntöjen muutoksia
Jäsenistö
Kannattavat jäsenet
Kokoukset
Sähkö- ja elektroniikkapäivät
Retket
Sanastotyö
Mittaus normit
Televisio
Radiolaki - ikuisesti avoin kysymys?
Lehtikysymys
Koulutusasiat
Transistoritutkimus
Kehitysennusteet
Historia talteen
URSI
Muutakin yhteistyötä
Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä
Alueelliset osastot
Kunniajäsenet
Ollako vai eikö olla
Talous
Onnea 50-vuotiaallel
4
88
PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO . . . . . . . . . . . . .
139
L IITTEITÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
14 2
Vastuun kantajia
Ensimmäiset jäsenet
Ensimmäiset esitelmät
Suomen radiotoiminnan historian tietolähteitä
Kannattavien jäsenten esittely
5
6
Lukijalle
Tämä kertomus Elektroniikkainsinöörien Seuran - vuoteen
1964 Radioinsinööriseura - 50-vuotisesta toiminnasta ilmestyy
nyt ajankohtana, jolloin on kulunut tämä aika seuran rekisteröin­
nistä, ja katsaus kattaakin myös tämän jatkoajan.
Kertomus on laadittu pääasiassa seuran arkiston sekä edes­
menneen Erkki Liuksialan muistiinpanojen perusteella tukeu­
tuen
myös
vanhimpien
jäsenten
haastatteluihin
Ajasta
1 936-56 on pääosan kirjoittanut Orvo Pollari. Kerrottaessa
seuran jäsenistä on vältetty tarpeetonta tittelien käyttöä Milloin
ei ole toisin mainittu. on kyseessä yleensä insinööri, useimmiten
nimenomaan diplomi-insinööri. Korkeampikin oppiarvo ilmenee
usein vain nimiluettelosta
Pyrkimyksenä on ollut antaa seuran nuoremman polven jäse­
nille koristelematon kuva menneiden vuosien pyrkimyksistä,
työstä ja saavutuksista sekä valottaa aktiivisen toiminnan jo jät­
täneille tämän päivän näkymiä. Koska Elektroniikkainsinöörien
Seuran vaiheet ovat osa Suomen radiohistoriaa, kiinnostanee
niihin tutustuminen muitakin kuin seuran jäseniä.
Taustatietona on kerrottu maamme radiotoiminnan ja elektro­
niikan muiden alojen kehityksestä siinä määrin, kuin se heijas­
tuu seuran toimintaan. Joidenkin sektorien osalta on kerronta
hyvinkin suppeata. Sillekin. jolle sana ·radio· tuo mieleen lähin­
nä vain yleisradiovastaanottimen, se toivottavasti kuitenkin an­
taa viitteitä siitä miten monella tavalla radiotekniikka ja elektro­
niikka yleensäkin on vaikuttanut, vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan
päivittäisessä elämässämme
Lämmin kiitos kaikille. jotka tavalla tai toisella ovat olleet
avuksi kertomuksen aikaansaamisessa
Toukokuussa 1979
Paavo Velander
Kertomuksen laatija
7
Prologi:
Radio tulee Suomeen
Näin syntyi radio
Vuonna 1 86 5 skotlantilainen fyysikko ja matemaatikko James
Maxwell säväytti tieteen maailmaa sähkömagneettisella valo­
teoriallaan. Myöhemmin hän esitti teoriansa kirjallisessa muo­
dossa johtaen myös aaltojen etenemisyhtälöt. Niin paljon kuin
käsitykset sähkön olemuksesta ovatkin sadan vuoden kuluessa
muuttuneet, Maxwellin yhtälöt pätevät yhä, joskin hänen teori­
assaan apuna käyttämä Michael Faradayn lanseeraama "eette­
ri" on jääny1 vain runoilijoiden sanakuvaksi.
Vaikka Maxwellin teoria herätti suurta huomiota, kesti pitkään
ennenkuin kukaan pystyi tietoisesti kehittämään valo- ja lämpö­
aaltoja pitempiä suurtaajuisia sähkömagneettisia aaltoja
Vuonna 1 886 tämän teki saksalainen Heinrich Hertz käyttäen
9,6 m aallonpituutta. Aaltojen synnyttäjänä oli induktorin aikaan­
saama sähkökipinä kahden metallipallon välillä
Hertz pystyi
vastaanottamaan aallot muutaman metrin päässä ja niitä myös
heijastamaan. Maxwellin teoria oli todistettu oikeaksi Radioaal­
lot oli keksitty Nyt tarvittiin käytännön miehiä keksimään ja to­
teuttamaan niille käy1ännön sovellutus, langaton viestintä.
Vuonna 1 895 italialainen Guglielmo Marconi aloitti kokeilunsa
radiolennättimen kehittämiseksi, jatkoi niitä Englannissa ja sai
keksinnölleen patentin vuonna 1 896. Perustettiin hänen nime­
ään kantava yhtiö. Radioaalloilla ylitettiin Englannin kanaali
vuonna 1 899 ja vuonna 1 90 1 saatiin yhteys yli Atlantin. Sanoma
oli tosin lyhyt: morseaakkosten S-kirjain eli kolme lyhyttä räsäh­
dystä
Samanaikaisesti Marconin kanssa suoritti radiokokeiluja ve­
näläinen fyysikko Alexander Popov. Kun työ suoritettiin pääasi­
assa sotalaitoksen laskuun, se ei saanut osakseen samaa julki8
suutta.
Toimiessaan
opettajana
laivaston
torpedokoulussa
Kro1 stadtissa Popov esitti 7. 5. 1 895 Venäjän fysiikan ja kemian
seuran kokouksessa kipinöivien sähkökojeiden ja ilmakehän
sähköilmiöiden synnyttämien radioaaltojen vastaanottoa anten­
nin ja kohereerin avulla. Seuraavan vuoden huhtikuussa hän
esitti samalle seuralle radioyhteyden sähköttäen sanat HEIN­
RICH HERTZ lähellä olevaan vastaanottajalaitteeseen
Neu­
vostoliitossa pidetäänkin Popovia radion keksijänä, ja touko­
kuun 7 päivää vietetään siellä "radion päivänä"
Radioyhteyden saavuttaminen yli Atlantin pani tajuamaan mi­
kä merkitys radiolla tulisi olemaan varsinkin merenkulun palve­
luksessa. Tutkimustyötä alettiin suorittaa monessa maassa ja
muutaman vuoden kuluttua alkoi radiolennätinlaitteita ilmestyä
valtamerilaivoihin. Kipinälähettimiä kehiteltiin edelleen ja niiden
rinnalle tulivat myös valokaarilähettimet ja suurtaajuusgeneraat­
torit. Kaikki nämä saivat ennen pitkää ylivoimaisen kilpailijan
elektroniputkesta, joka sekin oli usean tutkijan oivallusten tulos.
Tyhjödiodia käytti suurtaajuusvärähtelyjen ilmaisuun ensi kertaa
englantilainen John Fleming vuonna 1 904 ja triodia vahvistajana
amerikkalainen Lee de Forest vuonna 1 907. Triodin tehokkuus
lisääntyi moninkertaiseksi suomalaisen E. M. C Tigerstedtin oi­
vallettua vuonna 1 914 Saksassa työskennellessään sijoittaa
anodi, hila ja katodi samankeskeisesti sisäkkäin. Saman teki hä­
nestä riippumatta englantilainen H J Round. Tigerstedtin oival­
luksen ansiosta kehittyivät putket edelleen Saksassa ja Roundin
keksintöön perustuen Englannissa.
Voimakkaan kiihokkeen radion kehittämiseksi merenkulun
turvaajana antoi Titanicin haaksirikko vuonna 1912.
Ensi kerran käytettiin radiota meripelastuksen palveluksessa
kuitenkin jo vuonna 1 900, ja tämä tapahtui Suomen kamaralla.
Tammikuussa järjesti Popov radioyhteyden Kotkan ja Suursaa­
ren välille helpottamaan karille ajaneen panssarilaivan pelastus­
töitä. Tämä yhteys näytteli merkittävää osaa myös saatettaessa
helmikuussa turvaan 27 liikkuvien jäiden armoille joutunutta la­
vansaarelaista kalastajaa.
Kotkan-Suursaaren yhteydellä saavutetut tulokset kannusti­
vat rakentamaan radiolaitteita laivaston käyttöön, ja Japanin so­
dassa oli Venäjän sotalaivoilla jo vuonna 1 905 kipinälähettimiä.
Radioasemia rakennettiin myös Suomen rannikon laivastotuki­
kohtien yhteyteen.
Ainoaksi merkittäväksi suomalaisten hoitamaksi radioyhtey­
deksi Venäjän vallan aikana jäi vuonna 1 906 Maarianhaminan
9
ja Bogskärin majakan välille luotsilaitoksen käyttöön rakennettu
yhteys Saksasta hankituin kojeistoin
Ensimmäisen maailmansodan aikana oli kaikkinainen radio­
kokeilu Suomessa ankarasti kiellettyä. Osoituksena salassa ta­
pahtuneesta
harrastuksesta
olivat
Tampereen
teknillisessä
opistossa vuonna 1 91 7 rakennetut kokeilulaitteet
Jääkärit toivat tullessaan Saksasta radiolaitteita, ja venäläis­
ten
rakentamat
rannikkoradioasemat
joutuivat itsenäisessä
Suomessa puolustusvoimien haltuun vaikka alkoivatkin pian
hoitaa myös siviilitehtäviä. Santahamina piti yhteyttä ulkomaille,
ja Hanko, Viipuri sekä Vaasa huolehtivat yhteydestä laivoihin.
Matkustajalaivoistamme saivat vuonna 1 920 radiolaitteet Ariad­
ne, Arcturus ja Oihonna. Tällöin perustettiin myös Suomen Ra­
diosähköttäjäliitto. Kevättalvella 1 925 rannikkoasemat siirtyivät
lennätinlaitokselle.
Eräiden ulkomaisten radioasemien sähköttämiä uutisia alkoi
Helsingin Sanomille vastaanottaa lukiolainen Erkki Heino vuon­
na 1 922.
Yhdysvalloissa
1 91 0-luvulla
alkanut radioamatööritoiminta
löysi itsenäisessä Suomessa otollisen maaperän. Vuonna 1 92 1
perustettu, aluksi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistyksen ni­
mellä toiminut Suomen Radioamatööriliitto, on Euroopan van­
himpia alallaan Lähetyslupia alettiin myöntää elokuussa vuon­
na 192 1 , ja toiminnan valvonta annettiin radiojoukkojen päälli­
kön tehtäväksi.
Tuolloin alkoi jo olla saatavissa elektroniputkia, joten voitiin
rakentaa herkkiä vastaanottimia ja lähetintä voitiin moduloida ja
näin lähettää sähkötyksen lis�ksi puhettakin. Kaukana ei ollut
ajatus kokeilla myös musiikin lähettämistä.
Radiojoukkojen
päällikkö majuri A. R Saarmaa (Stenholm) suhtautui kokeiluihin
myötämielisesti. Monet kokeilijat olivat olleet varusmiehinä hä­
nen joukoissaan, ja hänellä oli itselläänkin tekninen tausta tek­
niikan opiskelua Suomessa ennen jääkäriksi lähtöä ja insinööri­
tutkinto Saksassa. Näin pääsi yleisradiotoiminta alkamaan ko­
keiluista osaksi amatöörien, osaksi puolustusvoimien piirissä.
Kevättalvella 1 923 oli kaksikin julkista tilaisuutta, joissa ylei­
sölle esiteltiin yleisradion mahdollisuuksia. Tammikuussa järjes­
tettiin Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä Helsingin suomalaisen
normaalilyseon luokkahuoneessa radiokonsertti, jossa saatiin
kuulla äänilevymusiikkia lähettimen sijaitessa lyseolaisen ama­
töörin asunnossa kadun toisella puolen. Huhtikuussa järjesti
Radiopataljoona vastaavanlaisen tilaisuuden Katajanokan up10
seerikasinolla. Lähetys tapahtui jo etäämpää ja ohjelmassa oli
mm. torvimusiikkia.
Syksymmällä kokeili lyseolainen Kaarlo Sakari Sainio omate­
koisella amatöörilähettimellään äänilevymusiikin lähettämistä
saaden ruotsinkielisessä iltapäivälehdessä moitteita ohjelman
musiikillisen arvon suhteen Joitakin kuuntelijoita jo oli, kun vas­
taanottimia oli rakennettu tai hankittu englantilaisten ja saksa­
laisten yleisradioasemien kuuntelua varten ja kesällä oli Helsin­
gin Sanomissa julkaistu kidevastaanottimen rakennusohjeet. In­
nokkaimmat radiokuuntelijat perustivat nyt Suomen Radioyhdis­
tyksen.
Syksyllä 1 923 alkoi Radiopataljoonan laboratorion yhteyteen
Katajanokalle rakennettu asema, rakentajina insinöörit Elias
Hellberg ja Georg Sallavuori (Sandberg) lähettää varsinaisesti
yleisradiokuuntelijoille tarkoitettuja lähetyksiä, ja Tampereella
lähetti insinööri Arvi Hauvonen amatöörilähettimellään äänilevy­
musiikkia.
Hauvosen aseman innoittamat kuuntelijat perustivat Tampe­
reen Radioyhdistyksen ja asemasta tuli Tampereen Radio. Syk­
syllä 1 924 rakennettiin 250 W asema Tarmmerkosken rannalle.
Helsingissä ei toimintaa saatu yhtä jatkuvaksi. Maaliskuussa
1 924 alkoi hyvin toivein lähetyksensä Helsingin Radiokerhon
asema Radiola. Talkoovoimin oli lähetinlaitteet rakennettu Are­
nan taloon Itäinen Viertotie (Hämeentie) 2 ja sisustettu studio
Toiminta tyrehtyi kuitenkin jo syksyllä taloudellisiin vaikeuksiin.
Säännöllisiin lähetyksiin päästiin Helsingissä vasta maaliskuus­
sa 1 925, kun Suomen Radioyhdistys otti huolehtiakseen Radio­
pataljoonan aseman ohjelmasta.
Radioharrastus
levisi
nopeasti
muuallekin,
ja
vuosien
1 924-26 aikana saivat paikallisten radioyhdistysten toimesta
oman asemansa Rauma, Jyväskylä, Pori, Mikkeli, Turku, Pietar­
saari, Lahti, Viipuri ja Kuopio. Lisäksi toimi vuoden ajan Hangon
Keksitehtaan Radio.
Toiminta oli kuitenkin hajanaista ja useimpien asemien tehot
vain kymmenien wattien luokkaa.
Ratkaisu pulmaan saatiin
vuonna 1 926 , jolloin radio-ohjelmista huolehtimaan perustettiin
Oy Suomen Yleisradio - Ab Finlands Rundradio, osakkaina
järjestöjä, sanomalehtiä,
pankkeja ym.
Lähetykset aloitettiin
syyskuussa Suojeluskuntain Yliesikunnan Yhdysvalloista hank­
kiman 500 W lähettimen kautta, mutta siirrettiin pian Radiopatal­
joonan aseman välitettäviksi. Paikallisten radioyhdistysten ase­
mat alkoivat nyt välittää yleisradioyhtiön ohjelmia. Alettiin myös
11
puuhata valtion yleisradioaseman aikaansaamista, mikä johtikin
aikanaan Lahden pitkäaaltoaseman rakentamiseen.
Laivojen varustaminen radiolaitteilla pani alulle radioteollisuu­
den. Ensimmäinen lähettimien ja vastaanottimien valmistaja oli
radiojoukkojen työpaja. Siellä valmistettiin laitteita paitsi puolus­
tusvoimille myös merenkulkuhallitukselle ja kauppalaivastolle.
Ensimmäisiä yksityisiä yrityksiä olivat Insinööritoimisto Zitting &
Co ja Ab af Forselles.
Yleisradiotoiminnan alkaminen antoi aiheen yleisradiovastaa­
nottimien teolliseen tuotantoon. Ensimmäisiä tämän alan tehtai­
ta olivat vuonna 1 924 aloittaneet Oy Fenno-Radio Ab (dipl.ins.
Alexander Paltschik) ja Viljo Ruusuvaaran Radiotehdas. Vuon­
na 1 925 perustettiin Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokaup­
piaiden Liitto.
Radio oli tullut Suomeen jäädäkseen ja edelleen kehittyäk­
seen. Nyt tarvittiin eri asteista radiotekniikan taitajaa mekaani­
kosta korkeakouluinsinööriin. Useimmat 1 920-luvulla radioalalle
antautuneista olivat saaneet ensi kosketuksen radiotekniikkaan
radioamatöörinä tai asevelvollisena radiojoukoissa.
Ensimmäinen suomenkielinen radiotekninen kirja oli Elektro­
niputki ja sen käyttö radiotekniikassa. Sen oli kirjoittanut Sak­
sassa vuonna
1 92 3 diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut
Suojeluskuntain Yliesikunnan radioupseeri majuri Perttu Perta­
mo (Bertel Petrelius)
Ensimmäinen radioalan aikakauslehti oli vuosina 1 924-1928
ilmestynyt Otavan kustantama Langaton Radioteknillisiä artik­
keleita siihen kirjoitti etenkin Suomen Radioyhdistyksen sihteeri
ja puuhamies, Ranskassa opiskellut insinööri Birger Sweins, jo­
ka toimi lennätinlaitoksen radioinsinöörinä vuosina 1 925-27.
Jo ensimmäisessä numerossa oli valmistusohje "yksinkertaisen
lamppuvastaanottajan rakentaminen".
Radioharrastuksen leviämiseen vaikuttaneista kokeilijoista on
tässä tyydytty nimeämään lähinnä vain ne, jotka myöhemmin
toimivat Radioinsinööriseurassa.
Hätä keinot keksii
Jäipä kerran 1920-luvun puolivälissä porilaisia puhelemaan radiolähetyksen
päätyttyä mukavia. ja kesken rasvais1mpien juttujen huomasivat virran jääneen
päälle ja kaiken menevän eetteriin Tilanteen pelasti teknikko Helava kuulutta­
malla mikrofoniin Tähän päättyi lähetys Tampereelta.
12
Vanhat kuvat kertovat
i
(
j
/
Aleksander Popovin kiireesti kyhätty antennira­
Bogskärin
kennelma Kotkan Kuutsalossa tammikuussa
1 906.
majakka
antenneineen
vuonna
1 900.
s
.P
Tigerstedtin patenttihakemukseen liittynyt piir­
ros samankeskeisestä elektrodien sijoitukses­
ta.
E . M . C.
Tigerstedt.
Oikealla
hänen vuonna
1913 valmistamansa elektroniputki, vasemmal­
la hänen keksintönsä mukaan Saksassa val­
mistettu putki.
Kevyt
kenttäasen.J
vuonna
1919 tarvitsi vetäjikseen kuusi
hevosta.
- ja
pystyttäjikseen
joukon
miehiä.
Perttu Pertamo opettajana Suo­
jeluskuntain Yl iesikunnan radio­
kursseilla
si na.
1920-lu v u n alkuvuo­
Santahaminan radioaseman kalustoa vuonna 1925. Kolmiosainen putkilähetin
oli valmistettu radiojoukkojen työpajal l a.
Venäläisten rakentama Hangon radio­
aseman tähystys- ja anten nitorni .
Koul upoika Erkki Heino ku u ntelee mor­
semerkkejä yhdellä Suomen ensimmäi­
sistä kidevastaanotti mista.
Radiokonsertti Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä 1923.
Radiointi tapahtui kadun toiselta puolen lyseolaisen Erkki Kaireniuksen amatöö­
rilähettimellä Kuvassa Kairenius laitteineen muutama vuosi myöhemmi n .
Z2
Z2
Z2
1
r
t
T
il
-
�
Ii
44
1
L
Langaton
.
_)_
'E'
-·
�
,
�HNJ
asema
3NB
· .,,, .
Arvi Hauvosen 20 watin lähetin Tampereen Puhelinosuuskunnan ullakolla mar­
raskuussa 1923. Yllä lähettimen kytkentäkaavio.
2308
Radiopataljoonan yleisradiolähetin vuonna 1925 radioi Suomen Radioyhdistyk­
sen ohjelmaa .
Radioalan lähet i n vuonna 1924.
Radioeleganssia
1920-luvulla:
6-putkinen
neutrodyne, torvikaiutin ja kehäantenni .
Radioinsinööriseura
- syntyi kuin itsestään
Teknillisen korkeakoulun opettajaneuvostossa alettiin kes­
kustella radiotekniikan opetuksesta vuonna 1920, kun todettiin
''langattoman sähkötyksen" lisääntyvän laivojen ja maa-ase­
mien välillä. Tällöin katsottiin että radiotekniikkaa ei tarvitse
opettaa erillisenä aineena vaan se voisi sisältyä teoreettiseen
sähköoppiin. Ennen pitkää kävi kuitenkin selväksi radiotekniikan
tehokkaamman opetuksen tarve, ja helmikuussa 1922 eduskun­
ta myönsi varat teoreettisen sähkötekniikan ja radiotekniikan
professuurin perustamista varten.
Tätä virkaa hakivat professori G. Nordström sekä dipl.insinöö­
rit Väinö Veijola ja Viljo Ylöstalo. Nordströmin kuoltua ja Veijolan
peruutettua hakemuksensa jäi ainoaksi virkaan pyrkijäksi Ylös­
talo. Hän oli valmistunut korkeakoulusta vuonna 1913. Täyden­
nettyään opintojaan Saksassa ja Ranskassa vuosina 1922-23
sekä pidettyään radiotekniikan luentoja tilapäisenä opettajana
hän sai nimityksen professorin virkaan elokuussa 1924. Opetus­
suunnitelmaan määrättiin kuuluviksi "yleiset fysikaaliset perus­
teet, vaimentuvat aallot ja niiden kehittäminen valokaaren ja
mekaanisen generaattorin avulla, elektroniputkien teoria sekä
niiden käytäntö generaattorina, detektorina sekä vahvistajana
sekä radiotelefonia". Kevätkaudella 1925 oli luenteoja 2 h ja
harjoituksia 6 h viikossa.
Ensimmäiset radioinsinöörimme joutuivat hankkimaan radio­
tekniikan tietouden pääasiassa itseopiskelulla, mikäli eivät ol­
leet opiskelleet ulkomailla, lähinnä Saksan oppilaitoksissa. Hy­
vän pohjan antoi luonnollisesti sähkötekniikan tuntemus.
19
Keväällä 1 924 tuli korkeakoulusta vastavalmistunut sähköin­
sinööri Johannes (Jussi) Rissanen suorittamaan asevelvolli­
suuttaan Radiopataljoonaan. Siellä hänellä oli hyvä tilaisuus tu­
tustua radiolaitteisiin sekä radiolaboratoriossa että Santahami­
nan radioasemalla ja asepalveluksen suoritettuaan hän sai toi­
men tämän radioaseman hoitajana
Santahaminassa sijainneelle llmailuvarikolle tuli vuonna 1 925
työhön opintojaan korkeakoulussa päättelevä Toivo Kustaa
Laakso, joka oli jo ennättänyt toimia yleisradiotoiminnan pionee­
rina Radiolaa rakennettaessa ja vastaavissa puuhissa Jyväsky­
lässä. Rissanen ja Laakso ryhtyivät yhteistyössä kehittämään
radiotekniikan tietojaan sekä pohdiskelemaan alan kysymyksiä.
Tehtyään työtä näin kahteen mieheen he havaitsivat, että tulos
voisi olla vieläkin hedelmällisempi jos ajatusten vaihtoon osallis­
tuisi useampi henkilö.
Näin tuli Radioinsinööriseuran syntysanat lausutuksi ja seu­
rauksena oli, että 2 0 . 3. 1 926 pidettiin ensimmäinen epäviralli­
nen kokous, johon alkuunpanija! olivat kutsuneet vieraikseen
patenttiviraston tutkijainsinöörin Toivo Rautajoen ja llmailutela­
kan radioinsinöörin Erkki Ermaksen (Erik Ek). Neljään mieheen
alkoi seura toimintansa kokoontuen vuoroon kunkin jäsenen ko­
tona.
Aluksi ryhdyttiin lähemmin tutkimaan professori Ylöstalon lu­
entoja. Seuraavana tehtävänä käytiin läpi aikaisemmin mainittu
Pertamon kirja. Tästä siirryttiin Möllerin teokseen Die Elektro­
nenröhren.
Seuran toiminta ei rajoittunut yksistään toisten kirjoittamien
teosten tutkimiseen vaan omiakin ajatuksia lausuttiin. Pidettiin
esitelmiä ja alustettiin keskustelukysymyksiä.
Esitelmäsarjan
aloitti Laakso aiheesta "erilaiset modulaatiomenetelmät"
Ris­
sanen kertoi "radiopeilauksesta" ja Rautajoki "tikkereistä ja eri­
laisista tikkerikytkennöistä".
Keväällä 1 927 liittyi joukkoon Rautajoen työtoveri Eino Moo­
ses Heinonen. Seuran ensimmäiset "ristiäiset" pidettiin 1 1 . 1 1 .
1 92 7 . Tämä oli ensimmäinen kokous, jossa pidettiin pöytäkirjaa.
Puheenjohtajaksi valittiin Heinonen ja rahastonhoitajaksi Rissa­
nen. Sihteerinä toimi kukin vuorollaan
Vuonna 1 928 tulivat jäseniksi Lahden yleisradioaseman pääl­
likkö, jo Radioalan rakentamispuuhiin osallistunut Erkki Liuksi­
ala, Amaradio Oy n valmistusosaston päällikkö, Saksassa ra­
dioinsinööriksi opiskellut Heikki Jäderholm, puolustusvoimain
ilmailukoulun sähköinsinööri Uno Savola sekä Puolustusminis20
teriön Sähkölaboratorion yliassistentti Jarl Sarvas. Jäderholm
siirtyi jo kesällä Marconi-yhtiön palvelukseen Kanadaan haluten
kuitenkin pysyä seurassa kirjeenvaihtajajäsenenä.
Tammikuussa 1 929 puheenjohtaja ehdotti, että seura rekiste­
röitäisiin ja jätti samalla tarkastettavaksi laatimansa sääntöeh­
dotuksen. Päämotiivina rekisteröimiselle mainittiin, että parai­
kaa puuhataan koko maata käsittävää radioalalla toimivien seu­
rojen liittoa, jonka jäsenyys edellyttäisi rekisteröimistä. Rekiste­
röintiajatusta kannatettiin yksimielisesti, ja kun sääntöjä oli vii­
dessä kokouksessa käsitelty päätettiin rekisteröintiä varten pi­
tää virallinen perustava kokous. Kokouspäiväksi valittiin Hein­
rich Hertzin syntymäpäivä 2 2 . 2 . Kokouksessa olivat läsnä Er­
mas, Heinonen, Laakso, Liuksiala, Rautajoki, Rissanen ja Savo­
la. Kokoukseen oli kutsuttu myös professori Ylöstalo ja majuri
Pertamo, mutta nämä olivat matkojen vuoksi estyneet saapu­
masta.
Seura ristittiin nyt uudelleen. Nimi oli tästä lähtien Radioinsi­
nööriseura. Säännöissä mainittiin seuran tarkoitukseksi kehittää
suomalaista radiotekniikkaa. Tähän sanottiin pyrittävän mm.
1 . kehittämällä jäsenten radiotekniikan teoreettista ja käytän­
nöllistä tuntemusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja suo­
rittamalla kokeiluja jne,
2 . harrastamalla kirjallista toimintaa julkaisten alaa koskevia kir­
joituksia,
3. kehittämällä suomalaista radiosanastoa ja
4 . ottamalla osaa julkiseen radiotoimintaan mm. harjoittamalla
radioteknillistä neuvontaa sekä olemalla yhteistoiminnassa
alan yhdistysten kanssa
Jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen Suomen Teknillisessä
Korkeakoulussa tai vastaavassa ulkolaisessa korkeakoulussa
sähköalalla diplomitutkinnon suorittanut henkilö tai muuten tek­
nillisesti sivistynyt henkilö, joka kirjallisella toiminnallaan on
osoittanut omaavansa hyväksyttävät tiedot.
Säännöissä asetettiin jäsenille myös velvoitteita aktiiviseen
toimintaan seurassa. Kokoksia pidettiin vähintään kerran kuu­
kaudessa kesäkautta lukuunottamatta. Vuosikokouksessa valit­
tavaan hallitukseen kuului puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Halli­
tus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja ra­
hastonhoitajan.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Heinonen ja hallituksen jä­
seniksi Laakso, Rautajoki, Rissanen ja Ermas.
Kokouksessa esitti puheenjohtaja seuran toiminnasta vuosina
21
{/�<..--A-,
�'-"'--/ /
c:.__,,trvC./(,��
,
- '
:r/ · -�,ti
h�� �
�
_,,.
/�t..-/l.-�,,/.-\_,_-<...
Cfa���J-<...·- ,·:;:J� . ��,.._,
..
_
_.,,.,.---·,
�f
;, ;:,<'.---.;,:� k.-' . ._:
{_.,.
....-/
'
.
'--f�-r<..,...-<-i.
/�,_..,_.,_
_..
---/. -----
-
./
-
-�t.-1...
(
....
,.._;..
..... ....J... -�r..(.
--- < t..
.. t
,,.:
.. f___ � • .__-· ••J"""<..--'
'
l�-�-----i-tÅ..-'!"."'�=-V·
_,....
(_,;-.:;,
- 7 - / ._.... .......,.
j;/}.!,.-�,�....
r-'"..___.__..-
r
/
A..��
..J­
�
�-
Radioinsinööriseuran ensimmäisen pöytäkirjan kirjoitti Erkki Ermas.
.
,.. �-·-·-
·��/-
:.:. ...... .
{..-t.(, -
., -
1 926-29 selostuksen, josta edellä kerrottu on osittain suoraa
lainausta. Esitys päättyi sanoihin
"Toivon, että tästä pienestä alusta kasvaisi mahtava ja arvo­
valtainen seura, jonka puoleen luottamuksella voidaan kään­
tyä. Lisäksi toivon, että tämäkin seura voisi vaikuttaa siihen,
että insinöörien tiedoille pannaan maassamme enemmän
painoa kuin mitä nyt tehdään. Mutta menestyksemme riippuu
siitä miten tarmokkaasti toimimme ja miten yksimielisiä olem­
me".
Tieto seuran perustamisesta toimitettiin Suomen tietotoimis­
ton ja Työväen sanomalehtien tietotoimiston kautta lehdistölle.
Seuran säännöt lähetettiin kauppa- ja teollisuusministeriön sekä
liikenneministeriön (silloin kulkulaitosten ja yleisten töiden mi­
nisteriö) esittelijäneuvoksille sekä eräille järjestöille
Seura rekisteröitiin 1 6 . 3 . 1 92 9 .
Seuralle on oikeastaan löydettävissä kolme syntymäpäivää
20. 3. 1 926, 1 1 . 1 1 . 1 927 ja 22. 2 . 1 929. Seura laskee oikeute­
tusti synnyinvuodekseen vuoden 1 926, ja vuosikokous on perin­
teellisesti pyritty pitämään Hertzin syntymäpäivänä helmikuun
22 na. Tästä johtunut käsitys, että seura olisi perustettu 22. 2 .
1 926, ei ole tarkalleen oikea.
Radioinsinööriseuran syntyvaiheita kuvasi tämän kirjoittajalle
Jussi Rissanen osuvasti sanoessaan Se syntyi kuin itsestään.
Kaksi Heinosta
Eino Mooses Heinosen opiskellessa Teknillisessä korkeakoul ussa oli sie l l ä
samalla vuosikurssi lla kaksi Heinosta . Koska E i n o Mooses liikkasi. oli viittaus
kävelytapaan l uonnol linen keino ilmaista, kummasta Heinosesta oli kyse.
Hienotunteisuudesta Eino Moosesta kohtaan kutsuttiin häntä Heinoseksi ja si­
tä toista Tasatahti-Heinoseksi .
24
Ensimmäinen vuosikymmen
1926-1936
Yl eiskatsaus
Tänä ai kana rad iotoi m i nta kehittyi Suomessa melko tasaista
vauhtia sekä merenku l u n , i l mailun että yleisrad ion sektoreilla,
joskin 1 930-l uvun alkuvuosina talouden lama jarrutti eten kin
yleisrad iovastaanott i m ien yleistym istä.
Meren kulussa s i irryttiin yleisesti kipinälähett i m i stä putkil ähet­
tim i i n . Hanko ja Vaasa saivat putkilähettimet vuonna 1 926. Kan­
sai nväl iset sopim ukset kielsivätkin kipinälähett i m ien käytön
maa-asem i l la vuodesta 1 935 lähtien, laivo i l la viisi vuotta myö­
hem m i n .
Vuonna 1 927 lennätinlaitos j a postilaitos yhdistett i i n posti- ja
lennätin laitokseksi, ja posti- ja len nätinhall ituksen radioinsi nöö­
riksi tuli Jussi R issanen . H änen alo itteestaan ryhdytt i i n jo sama­
na vuonna kauppalaivoja varustamaan radiopuhel imilla, ja
vuonna 1 929 alettiin laivapuheluja yhdistää yleiseen puhel in­
verkkoon Santaham i nan rad ioaseman väl ityksel lä. Näin pääsi­
vät varustamot - ja laivaväen omaisetkin - puhelinyhteyteen
laivan kanssa, m ikä o l i todella merkityksell istä varsinkin talv i l i i ­
kenteen aikana. Suom i oli edelläkävijämaita tällä saralla.
Merenkulun turvallisuutta l isätt i i n rakentamalla suuntim isase­
m ia . Hangon T ullin iemeen tällainen rakennetti i n vuonna 1 930 .
Merenkulkuhallitus alkoi rakentaa väyl ien varsille rad iomajako i ­
ta. Niistä ensi m m äiset Utö ja Hangon Ru ssarö val mistuivat
vuonna 1 935.
Sivii l i lentokoneistamme sai rad iolaitteet ensim mäiseksi vesi­
taso Suomi vuo nna 1 92 9 . Uusia aluevaltau ksia ol ivat rad ion
käyttö sääen nustuksessa (radiolla varustetut säähavai ntopallot)
ja mal m i n etsinnässä.
25
Yleisradiotoi m i nnassa oli merkittävin tapahtuma Lahden pit­
käaaltoaseman valm istum i nen kevättalvella 1 92 8 . Kun aseman
teho seu raavana vuonna nostett i i n 25 kW:sta 40 kW: i i n , oli Lahti
jonkin aikaa Eu roopan voimakkain yleisradioasema. Posti- ja
lennätinhall itu kseen perustett i i n vuonna 1 929 yleisradiokonttori,
ja sen hoitajaksi tuli T . K . Laakso. Yleisradioasemien rakenta­
m ista jatketti i n nyt hänen johdollaan Vuosina 1 930-3 1 valmis­
tuivat 1 0 kW asemat Helsinkiin ja Viipuriin sekä 1 kW asemat
Tampereelle ja Ouluun ja Porin asema lu nastett i i n valtiolle.
Kesällä 1 934 s i i rtyivät yleisradioasemat posti- ja lennätinlai­
tokselta yleisrad ioyhtiölle, josta nyt tuli valtionyhtiö yli 90 % : n
osake-enemm istöllä, nykyinen Yleisrad iomme. Laaksosta t u l i
Yleisrad ion yli- i n s i nööri , m i k ä vastaisi nykyistä tek n i l l istä johta­
jaa. Laakson mukana tulivat p l h : sta Yleisrad ioon E rkki E rmas ja
K. S Sainio.
Asemaverkon kehittäminen jatkui Yleisrad ion toimesta, ja vii­
meiset rad ioyhd istysten hallussa vielä to imi neet asemat Tu rus­
sa ja Pietarsaaressa lunastett i i n Yleisradiolle. Vuoden 1 935
päättyessä oli to imin nassa 9 asemaa, yhteen laskettu teho 1 75
kW. Suurin o l i vasta uusittu Lahti 1 50 kW , pienin Sortavala
0 , 2 5 kW
Ennen lamakauden alkamista perustetti i n useita uusia rad io­
tehtaita. Vuonna 1 927 alkoi Rad io E . Hellberg Oy pääartikke­
leinaan laivarad iolaitteet . Tehdas toim itti rad iopuhelimia m yös
Skandinavian ja Baltian maih i n . Samana vuonna syntyi yleisra­
diovastaanott i m ia val m istava ASA Radio Oy (A. A. Sakrelius) ja
seu raavana Nordel l & Koskinen (nykyinen Salora Oy) . Vuonna
1 930 alkoi yleisrad iovastaanott i m ia val m istaa myös Oy Helvar.
Lisäksi toimi jo en nestään useita pienehköjä tehtaita.
1 930-luvun al ussa tul ivat markkinoille sähköverkkoon l iitettä­
vä! yleisrad iovastaanottimet , ja 1 935 vaihei lla alkoivat yleistyä
väl itaajuusvahvistukseen perustuvat superit asema-asteikkoi­
neen. Täl löin olikin lamakausi sivuutettu, ja vastaanottimien
myynn issä alkoi uusi nousu kausi. Vuonna 1 936 perustett i i n Ra­
diolii kkeiden Liitto aluksi Rad iovähittäiskauppiasl i iton nimellä.
Ensimmäiset rad iohuoltoku rssit järjestettiin Am mattiened istä­
mislaitoksella vuonna 1 928 . Kurssilaiset perustivat Radiotekn i l ­
l isen Seu ran .
Vuonna 1 927 säädetti i n laki rad iolaitteista, mikä o n ede l lee n ­
kin voi massa, tosi n siten kahdella sanalla muutettuna että s e
koskee myös televisiota
Nuorelle Radioinsinööriseu ralle oli om i naista toiminnan v i l k 26
Lahden pitkäaaltoasemasta sai Arvi Hauvonen mittaisensa aseman hoitaak­
seen . Lähetinkoneisto oli avorakenteinen, ja esteenä suurjännitteiden kajoami­
seen oli kunn ioitusta herättävä, punapunontainen köysi .
Tampereen Radion asema Tammerkosken rannalla toimi tässä rakennuksessa
1924-31. Teknikko G. Horne sulkee oven viimeisen lähetyksen jälkeen.
kaus, kan nustimena alan uutu udenviehätys ja työn uria au kova
l uonne.
Jäsenistö
Seuran jäsenmäärä pysytteli ensimm äisen kymmenvuotis­
kauden aikana pienenä. Tähän vaikuttivat osaltaan seu ran
säännöt, nämä kun periaatteessa sulkivat ulkopuolelle esi m .
Tampereen tek n i l l isen op iston j a Tekniska läroverket'in käyneet
joiden kohdal la i nsi nöörin n i m ityksestäki n tuolloin ki istelti i n .
Heiltä vaaditt i i n kirjallista toim i ntaa osoituksena hyväksyttävistä
tiedoista. N i i npä aikaisem min main itut rad ioto i m i n nan uranuur­
tajat Saarmaa, Hel l berg , Sallavuori , Swe i n s ja Sakrelius l i ittyivät
seuraan vasta sotien jälkeen kun sääntöjä o l i m u utettu. Radio­
toim i nta oli noihin aiko i h i n myös sen verran pienim uotoista, että
korkeakouluinsi nöörien tarve ei ollut läheskään samaa suuruus­
luokkaa kuin nykyis i n .
Seuraa rekisteröitäessä kevättalvella 1 929 o l i jäseniä 8 . Pian
tämän jäl keen l i ittyivät seu raan Ylöstalo ja Pertamo, Keskus­
osuusliike Hankkijan palvelu ksessa o l l ut Jalo Vermasvuori se­
kä ensimm äisenä (ja pitkäksi aikaa ainoana) o p istoinsinöörinä
Lahden yleisrad ioaseman päälliköksi si irtyn yt Arvi Hauvonen .
Hyväksyttäessä Hauvonen seuran jäseneksi jouduttiin poikke­
amaan sääntöjen kirjaimesta mutta tuskin sääntöjen hengestä.
E iköhän Suomen ensimmäisen säännöll isesti l ähettävän yleis­
radioaseman rakentaminen o l l ut arvokkaa m p i melkoistaki n teo­
reettista kirjoitusta. Suos itus hyväksy m i se l l e tapahtui seu ran
hallituksessa äänestyksen jälkeen p uheenjohtajan (Laakso) ää­
nen ratkaistessa.
Syksyllä tuli vielä mu kaan Tungsram Sähkö Oy n radioinsi­
nööri Georg Sundholm Vuonna 1 930 ei seu raan l iittynyt yhtään
uutta jäsentä, ja Savola erosi seu rasta s i i rtyessään toiselle alal ­
le. Seuraavina vuosina lisäys vaihteli yhdestä kol meen. Vietet­
täessä 1 0-vuotisjuh laa o l i jäsen iä 25 jakaantuen koulutu ksen
puolesta seu raavasti
20
diplom i - i nsinöörin tutki nto Suomessa
samoin u l komailla
4
opistoins inöörin tutkinto Suomessa
Luku tuntuu pieneltä verrattaessa vuonna 1 926 rekisteröityyn
Säh köi nsi nöörili ittoon (johon kuulu ivat m yös useim mat Radioin­
sinööriseuran jäsenet samoin k u i n puhel i n i n s i nöörit ) . Sen jäsen28
määrä o l i tuol l o i n m i ltei 8-kertainen , mutta olihan sähköi nsinööri
am matt i n a paljon van hem p i .
To im ipaiko ittain jakaantu i jäsen istö seuraavasti
Yleisradio
9
4
Posti - ja lennätin laitos
2
Säh kötarkastuslaitos
2
Patenttivi rasto
2
Plm n Sähkölaboratorio
Tek n i l i nen korkeakoulu
Mere n k u l kuhall itus
Mal m i netsintä ( i n s . tsto)
1
3
Tuontilii kkeet
Kov i n s u ureksi ei jäsenmäärää aluksi ennusteltukaan . N i i npä
hankitt i i n rekisterö i n n i n jäl keen seu ralle jäsenl uetteloa varten
nahkakantinen kirja, jossa kullekin jäsenelle varatti i n yksi lehti .
Tähän hän k i rjoitti henkilötietonsa ja merkin nät opinnoistaan, ja
tarko itu ksena o l i että seu ran hal litus täydentäi s i ansiol uetteloa
merkkitapausten mukaan .
Seuran pu heenjohtajana toi m ivat ensi m m äisel lä 1 0-vuotis­
kaudella Heinonen, R issanen , Laakso, Sarvas , E rmas ja Rauta­
joki, sihteeri n ä Laakso , E rmas , Sarvas ja varsi n pitkään Liuksi­
ala
Vuosikokouksessa 1 932 seuran hal litus esitti sää ntöjä mu u­
tettavaks i siten , että opistoinsinöörien l i ittym inen seuraan hel­
pottu i s i . Esityksen mu kaan olisi kohtaa "tai mu uten tek n i l l isesti
sivistynyt henkilö joka kirjal l isella toi m i n nallaan on osoittanut
omaavansa hyväksyttävät tiedot·· muutettu korvaamal la sanat
"kirjal l isella toi m i n nal laan" sanoilla ··kirjal l isella tai käytännölli­
sellä toi m i n n allaan" Asiasta äänestetti i n ja hall itu ksen ehdotus
hylätti i n ä ä n i n 8-2 .
K okoukset
Ensim m ä i s i n ä vuosina kokoonn utti in Jäsenten kotona mutta
seuran kasvaessa alett i i n kokouspaikkana käyttää toi mistoti loja ,
kahviloita ja ravi ntoloita, kunnes vuonna 1 934 päädyttiin Yleis­
radiotaloon sekä Suomen Tekn i l l isen Seuran huoneistoon Van­
hassa kau ppakujassa . Usein pidettii n kokou ksen virallinen osa
Yleisrad i otalossa, josta s i i rrytti i n Teknil l isel le Seuralle iltapalaa
nauttimaan .
Etenkin vuosikokousten jatkoi l l a kohotetti i n tunnel maa yhteis­
laulu lla. Eturivin laulaj i i n kuului professori Ylöstalo , ja paljon
29
matkustelevana herrasmiehenä hänen lempi lau lu nsa oli Norta­
mon "Tilta Tuoh imaa " .
Kokouksen ohjel maan k u u l u i yleensä esitelmä, mikäli käsitel­
tävät asiat eivät olleet kovin paljon aikaa vieviä. Yleensä kuului
asiaan, että uusi jäsen suhteellisen pian seuraan l iityttyään piti
esitelmän työnsä piiriin kuul uvasta aiheesta.
Op iskelu mielessä päätettiin vuonna 1 93 1 ryhtyä ratkaise­
maan yhdessä radiotekn i l l is i ä tehtäviä, ja ensi mmäiseksi valitt i i n
1 k W sähkötysaseman suunnitte l u . Tehtävää pohditt i i n kahdes­
sa kokouksessa, mutta tämä pähkinä jäi kyllä ensimmäiseksi ja
viimeiseks i . Ohjelmaa ri itti muuten kin y l l in kyl l in .
Vuodesta 1 929 lähtien rational isoiti i n toi mi ntaa asettamalla
erikoiskysymyksiä pohtimaan pieniä komiteoiksi kutsuttuja työ­
ryhmiä. To imin nan vilkkautta kuvastaa seuraava tau l u kko
Vuosi
28 29 30 31 32 33 34 35
1 8 23 1 4 1 2 1 2 1 1
8 10
Seuran kokouksia
1
1
9
6
8
5
9
6
Hall itu ksen kokou ksia
11
3
ei rekisteröity
Komiteain kokouks ia
Esitelmiä
6
5
8
9
8
8
8 11
Ensimmäis inä vuosina o l i osall istuminen kokouks i i n lähes sataprosentti nen, mikäli estettä ei i l maantunut. Jäsenmäärän kas­
vaessa osall istumisprosentti pieneni osall istujien luvun pysytel­
lessä yleensä 1 O seutuvilla vuosi kokouksia lukuunottamatta
Retket
Seu ran jäseniä ki innosti l uonnoll isesti tutustumi nen paikkoi­
h i n , missä radiotekniikkaa oli nähtävissä. Tutustumiskäyntien
kohteita ensi vuosina ol ivat Lahde n , Helsingin ja V i ipurin yl e isra­
dioasemat, Santahami nan radioasema sekä kantoaaltolaitteet
I matran voimalaitoksella ja valtion puhel imessa Helsingissä.
Tuoretta uutta tek n i ikkaa tarjosivat vuonna 1 932 Leppävaaran
vastaanottoasema, 1 933 Säh kötarkastuslaitoksen koestuslabo­
ratorio ja 1 934 Yleisradion studiot Fabian i n katu 1 5
Teollisu uteen tutustuttiin Puol ustusmi n isteriön Säh kölabora­
toriossa, Fenno- R adiossa ja N uoren Voi man paristotehtaal la
Mu ita kohteita ol ivat Suomen Joutsen, Palopääl l ystökoulu sekä
elokuvateattereiden ään i laitteet.
Vuonna 1930 alettiin puuhata retkeä Viroon ja Len ingrad i i n
Seuraavana vuonna käyt i i n kin tutustumassa Tal l i n nan yleisra­
dioasemaan, mutta Len ingradin matka jäi toteuttamatta.
30
Kesäisiltä retkiltä
Radioinsinööriseura
kanavalla
Vääksyn
Vasemmalta
1928.
Ermas, retken isäntä K. Viljo Vir­
tanen, Rissanen, Laakso, Rau­
tajoki, takana Heinonen.
Pöytäkirjanote
Laakson
retkestä
kesähuvilalle
T.K.
vuonna
1 935.
vakuudek�-./
(?!1-f7�'-zw ....... �
�
1.� ,.;�
s ihteeri.
L
�
4�rr�
��
('�- k
�- � k-- k....­
�-��/.,;_;
�-��;ta;.-;. k...:�
� � � ��-�
(�- �
�· ����)
�'�� .t .;,
-
�
!·
f,,,,...,,..,......,
A � �'>'-
;.:.ui!l t:° Ilo... ..
.-4+Ll!,h<:Jiet­
fe,,...,J;. U.......-
.�•. ,
......
!
..,,,.
1
1
ll
P..itt..u.y',,;..ti;: ?7"�s.-i.- �
'!..·
tt Mlc-'ra. p�äs fic tJi,flcn,, - 7
.-...rs
a
e<:- » 'M
'Z !c.:12-//;:,...
•
Epävirall isesta tove r i l l i sesta seurustelusta main ittakoon ke­
sällä 1 935 tehty saunaretki T . K Laakson kesäasunnolle Es­
pooseen. Siel l ä nautitt i i n olutmakkaro iden ja voileipien ohella
myös henkistä ravi ntoa kuuntelemal la Budapesti n radiosta YL n
juh lakonserttia kuoron ol lessa Euroopan kiertueella. - Ja ko­
tiinkin ehdittiin en nen auringon nousua.
Sanastotyö
Radioinsinöörit joutuivat keskusteluissaan , päivittäisessä
työssään sekä kirjoituksissaan ottamaan kantaa radioteknillis­
ten termien suomenkiel i s i i n vastineisiin sekä m yös itse pohti­
maan täl laisten keksim istä . N ii n pä otett i i n k i n sanastotyö seuran
toim intaohjel maan alo ittaen joulukuussa 1 92 7 saksalais-suo­
malaisen sanaluettelon järjestel mäl l i nen laat i m inen aakkosjär­
jestyksessä. Laakso ja R i s sanen ol ivat tätä en nen tehneet eh­
dotuksen yleis i m m i stä sanoista.
Vuosi 1 928 kului k i n pääasiassa sanastotyön merkeissä, sa­
moin pari kokousta seuraavana vuotena, mutta sitten muut asiat
keskeyttivät tämän työn Tällöin oli käsitelty 455 sanaa käsittäen
saksankieliset sanat Asta L : ään Suuri osa sanoista oli tosin
sähköinsi nöörien p iirissä hyväksyttyjä sähköte k n i i kan sanoja, ja
osa käsitellyi stä sanoista kaipasi vielä l i säkeskustelua.
Syksyllä 1 929 pyritti i n saamaan uutta vauhtia sanastotyön jat­
kamiseen asettamalla 3 - m iehi nen sanastokom itea sanojen va­
l intaa pohti maan ja jättämään tuloksensa seuran hyväksyttä­
väksi Sanastokom iteassa alkoi kolmen kokouksen jälkeen
es iintyä kyllästym istä tehtävään ja työ edistyi tus k i n lain kaan
vaikka puheenjohtajaakin väl i l l ä vaihdett i i n . Syyskuussa päätet­
tiin kin lopettaa työ aikaisemmassa muodossa. Sovitt i i n että ku­
kin jäsen joutuessaan pohtimaan uutta sanaa tekee ehdotuk­
sensa seuralle yhdessä päätettäväks i . Tällaisia ehdotuksia ei
kuitenkaan sanottavasti tul lut
Uuteen vauhtiin sanastotyö pääsi vuon n a 1 933 Suomen Tek­
n i l l isen Seuran sanastokomitean aloitettua saksalais-suomalai­
sen sähkösanaston laatim isen sanakorttien avulla. Radiosano­
jen kortit jaetti i n Rad i o i n s i n ööriseuran jäsenten täytettäviksi
suomen k iel isillä vastinei l la .
Vuonna 1 934 o l i sanastotyö Suomen Tek n i l l i sessä Seurassa
edistynyt n i i n pitkälle, että Kustannusyhtiö Otava alko i val m istel ­
l a sen perusteella tek n i i kan sanastoa. Tämän työn avustam i ­
seen radiosanaston osalta asetett i i n hel m i kuussa 1 935 sanas32
tokom itea (Rautajo k i , Liuksiala, Sainio, Sarvas ) . Otava sitoutui
s uorittamaan seuralle m k 1 , 50 kultakin kään netyltä sanalipulta.
Todeten että tekn i ikan sanaston valmistum ista saadaan odot­
taa pitkään a n nettiin tammiku u ssa 1 936 Jussi R issasen ja Pentti
Kuokkasen tehtäväksi koota yleisim m ät radiote k n i i kassa esi i n ­
tyvät sanat ja es ittää tällainen s u p peahko englantila is-suomalai­
nen sanal uettelo kahden kuu kauden kulutt u a . Täm ä an nett i i n kin
m ääräaikana sanastokom itean tarkastettavak s i . Tämä vauhditti
sanastokom itean työtä, ja seuran j äsenten ja joidenkin u l ko puo­
l istenkin kommenttien jälkeen voit i i n m arraskuussa monistaa lo­
p ullisessa muodossaan 971 sanaa käsittävä engl antilais-suo­
malainen rad iosanasto . Sitä j aettiin jäsenille 1 O mk ja mui lle 25
m k m aksusta . Sanasto a n nett i i n korvauksetta käytettäväksi Ny­
kysuomen sanaki rjan toi m it u s k u n nalle.
Pitkäll i nen ja monivaiheinen työ o l i lopultakin johtanut n äky­
vään tu lokseen .
Antenni määräykset
Jos o l i vuosi 1 928 sanastotyön aikaa, seu raavaa h a l l itsi esi ­
tysten tekem i nen v i ranom a i s i l le. Näistä ensimmäinen o l i a nten ­
n imääräysten tarkistam i nen .
Noihin aikoih i n ol ivat kenttävoimakku udet yleensä pien iä, eikä
vastaanott i m ien herkkyys o l l ut samaa luokkaa k u i n nyky is i n , jo­
ten oli yleisesti tarpeen korkeahkolle asen nettu lanka-ante n n i ja
tyydyttävä m aajo hto. Oli l uo n n o l l ista, että v i rhee l l i sesti asen net­
tuna tällai nen ante n n i saattoi a i heuttaa haittaa sekä kuuntel ijalle
että ympäristölle, ja maadoitus o l i tarpeen myös u k kosenvaaran
vuoks i . Tuol loin olikin tapana rad iolähetyksen päättyessä kesäi­
s i n hyvänyöntoivotuksen lisäksi k u u l uttaa : Ä l kää u nohtako maa­
do ittaa ante n n ianne.
Radioinsinööriseura sai h u htikuu ssa 1 929 kauppa- j a teo l l i ­
suusm i nisteriöltä tarkasteltavakseen posti- j a lennäti n h a l l ituk­
sessa l aaditun luon noksen ulkoante n n ien raken netta koskeviksi
määräyksiksi ja ohjeiks i . Luonnosta käsiteltiin kahdessa ko­
kouksessa vertaamalla sitä m yös Laakson vuonna 1 928 Radio­
kirjassaan jul kaisem i i n saksalaisiin m ää räyk s i i n . Luonnokseen
tehti i n joukko muutoksia. Ante n n imääräykset j u l kaisti i n m i n iste­
riön päätöksenä asetuskokoelmassa m i ltei seuran esittäm ässä
muodossa .
33
Vastaanotti m ien turv a l lisuus
Suomen Standardiso i m isyhdistyksen sähkökom itea (SE SKO)
o l i jo vuoden 1 926 lop ulla aloittanut sähkölaitoksille asetettavien
varm uusmääräysten val m i stel u n . Maal iskuussa 1 929 j u l kaist i i n
Voima ja Valo -lehdessä luonnos "varmu us m ää räyksiks i sähkö­
laitoksia varten ' ' , m ikä sisälsi m yös radiovastaanottim ien säh kö­
verkkoon l iittä m i stä koskevia m ääräyksiä. Radioinsinööriseu­
rassa todetti i n luon noksessa olevan eräiltä osin korjaam isen va­
raa.
Seuran asettama kahden hengen työryhmä suoritti tarkastuk­
sen kahdessa kokou ksessa, ja kun asiaa oli vielä seurassa pe­
rusteell isesti käs itelty l ähetetti i n vastikään perustetu l le Sähkö­
tarkastuslaitokselle tarkistettu ehdotus m ää räyksiksi radiokojei­
den kytkemisestä vaihtovi rtaverkkoon . Samalla ilmoitettiin seu­
ran olevan val m i i n laatimaan vastaavat määräykset radiokojei­
den l i ittämisestä tasavirtaverkkoon .
Säh kötarkastuslaitos pyysikin seuraa laatimaan ehdotuksen
tällaisiksi määräyksi ks i . E hdotus l ähetetti i n STL : lle jouluku ussa.
M ääräyks iä l aadittaessa todett i i n , että n ä i l l ä ei tule olemaan
käytännön merkitystä ellei saada aikaan säh köverkkoon l i itettä­
vien radiokojeiden ennakkotarkastusta.
Säh kötarkastuslaitokselle l ähettämässään kirjeessä seura
ehdott i , että STL k i i n nittäi s i palvelu kseensa radiotekn i i kkaa tun­
tevan henkilön , jonka h uoleksi jäisi koke i l u - ja tarkastustoi m i n ­
n a n alkuu npanem i nen ja radiohäi riöitä koskevien normien laati­
m inen .
Kun Sähkötarkastu slaitos ei katsonut voivansa tällaista tar­
kastusto imi ntaa aloittaa, kään n ytt i i n Tek n illisen korkeako u l u n
puoleen tiedu stel len mahdo l l isuuksia järjestää radiokojeiden
tarkastustoi m inta korkeako u l u n p i i rissä Korkeakoulun taholla
su htauduttiin ajatukseen positiivisesti ja pyydetti i n laatimaan
kustannusarviot to i m i n nan alo ittamisesta ja hoitamisesta. Aloit­
teesta kuiten kin luovutt i i n , ja vuonna 1 93 1 aloitti Säh kötarkas­
tus laitos sähkölaitteiden tarkastusto i m i n nan l i ittäen tähän pian
myös säh köverkkokäyttöi set yleisradiovastaanottimet. Koestus­
laboratorion esimiehek s i tuli Georg Su ndholm ja vastaanotti­
m ien tarkastajaksi E rkki L i u ksiala.
Radi ohäiriöiden torju nta
Radiokuuntelun yleistyessä alettiin usealla taho l la k i i n n ittää
huomiota säh kölaitteiden synnyttä m i i n radiohäi riöi h i n . Radioin34
sinööriseurassa keskusteltiin asiasta, ja syksy l l ä 1 929 asetetti i n
kom itea valm istelemaan ehdotu sta häiriönpo istotoimenpiteiks i .
Kom itea, sihteeri n ä Jarl Sarvas, työskente l i tiiviisti . Havaitti i n ,
että h ä i r iönvaimentam isohjeiden laat i m i seks i o l i s i u l komai lta
hankitu n aineiston l isäksi suoritettava kokeell ista tutkimusta
Tähän tarvittavien laitteiden hankkim ista varten seura anoi
kauppa- ja teo l l is u u s m i n i steriöltä 7 500 mk apurahaa, mutta tu­
loksetta . Ministeriö o l i asettanut toukoku ussa toi m ik u n nan tutki­
maan " yleisrad iota haittaavien häi riöiden syitä ja n iiden poista­
m ista" ja odotti tämän toim i k u n nan {professorit W u o l le ja Ylösta­
lo sekä Helsingin kau p u n g i n sähkö laitoksen johtaja Aku Marsio,
si hteeri n ä Erkki L i u ksiala) m ietintöä. Häiriön poistokokeil uja suo­
rittamaan Ylöstalon johdolla o l i pal kattu d i p l i n s John Sund­
berg (e i seuran jäse n ) .
Seuraavan vuoden maal iskuussa seura l ähetti to i m i k u n nalle
kirjee n , j ossa korostetti i n häiriötilanteen vakavuutta ja k i i rehd it­
t i i n m ieti n nön aikaansaamista Samal la l ähetett i i n Sähkölaitos­
yhd istykse l le k i rje, jossa pyydett i i n sähkölaitosten toimenpiteitä
häi riöiden poistam iseksi
Huhtikuussa piti i n si nööri S u n d berg seuran kutsu mana esitel­
män seuran kokouksessa.johon oli kutsuttu myös m i n isteriön ja
Yleisrad ion edustajia sekä Aku Mars i o . Kokouksen jälkeen seu­
ra l ähett i rad iohäi riöto i m i k u n nalle kirjee n , jossa ehdotettiin häi­
riökysym ysten hoitajan toimen perustam ista suorittaen palk­
kaus k u u ntel u l u patu l ojen muodostamasta rad iorahastosta.
Rad i o h äiriötoimikunnan m ieti ntö j u l kaist i i n tamm ikuussa
1 93 1 . M ieti n n össä uskott i i n kovasti valistu ksen voimaan . S i i n ä
ei pidetty tarpeel l isena rad iohäiriölai n säätä m i stä m utta ehdotet­
t i i n , että kauppa- ja teol l is u u s m i n isteriö antaisi sähkölakia sel­
ventävän päätökse n , josta i l m e n i s i sähkölaitteiden ympäristö l ­
leen ai heuttam i l la häi riöi l l ä laissa tarkoitettavan m yös rad i ohäiri­
öitä. Käytössä olevissa säh kökojeissa tulisi, m i käli häi riö tuottaa
haittaa laajemmalle kuu ntel ijap i i r i l le , häiriönvaimennus suorittaa
posti- ja lennät i n l aitoksen toi mesta rad iorahaston kustannu ksel­
la. Uudet laitteet olisi häi ritsevyyden su hteen tutkittava Sähkö­
tarkastu slaitoksella, joka m yös m ääräi s i m illais i l la häiriönvai­
mennuslaitteilla sähkölaite on varu stettava .
M ietinnön j u lkaisem isen ajankohta osui sop ivasti ennen Ra­
dioinsinööriseuran järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa o l i
tarko itus pohtia kei noja häi riöti lanteen parantam iseks i . Tilai s u u ­
teen oli kutsuttu yleisrad ioyhtiön j a e r i puol i l la Suomea toimivien
rad ioyhd istysten edustajat sekä häi riöntorj u n nasta k i i nnostunei35
ta yksityishenkilöitä. Yhteensä osal l istui t i laisu uteen 22 hen keä.
D i p l . i n s . J. B . Wennström posti- ja len nätinha l l itu ksesta selosti
radiohäi riöiden poistam isen tek n i i kkaa, m i nkä jälkeen käyt i i n
Pas i lan yleisradioasemalla järjestetyssä radiohäiriönäyttelyssä
tutustumassa häiriönvaimen nuslaitteiden tehokkuuteen . Tämän
jälkeen keskustelti i n häiriönpoistoto i m i n nan s u u ntavi ivoista T.
K. Laakson al ustuksen perusteella. Radiohäi riöto i m i k u n nan
m ieti ntö sai osakseen an karaakin arvostelua.
Kokou ksen n i m issä l ähetetti i n Suomen Sähkölaitosyhdistyk­
selle, kauppa- ja teo l l isuusministeriölle ja l i i kenneministeriölle
kirjeet, joissa esitett i i n tehokkaampia toimenp iteitä radioh ä i riöi­
den torjum iseksi. Sähkölaitosyhdistystä pyydett i i n kehoittamaan
sähkölaitoks ia toimimaan verkkoon sa l i itettyjen kulutuskojeiden
syn n yttämien häiriöiden vaimentam iseksi. Kau ppa- ja teo l l i ­
suusm i n i steriölle ehdotetti i n lainsäädännöll isiä toimenpiteitä j a
l ii kennem i n isteriölle es itetti i n että post i - ja len nätinhall itu kseen
perustettai s i i n vähintään kaksi häi riökonsulentin toi n ta
Esitetyt lainsäädäntöto imenpiteet jäivät toteuttamatta. M yös­
kään toi m i k u n nan esittämää sähkölain selven n ystä ei an nettu ,
koska Säh kötarkastuslaitos piti sitä tarpeettomana. Ehdotetut
toimet post i - ja lennät i n hallitu kseen ku iten k i n perustetti i n vielä
samana vuonna. Toi m i ntaa tuli o hjaamaan V i l ho K ilpi nen .
Yleisradioasemien sii rryttyä vuonna 1 934 Y leisradiolle s i i rtyi
s i l le m yös häiriöntorju ntatyö, ja l ä h i n n ä tätä varten perustettiin
yhtiöön neuvontaosasto, pää l l ikkönä Sarvas, neuvontai n s i n öö­
rinä K i l pi nen .
Syksyllä 1 93 1 Radioinsinööriseura esitti Hel s i n g i n Puhe l i n yh­
distyksel le toimenpiteitä automaatt ivalits ijo iden aiheuttam ien
häiriöiden vaimentam iseksi. Puheli nyhdistys i l m o itti suhtautu­
vansa asiaan myönteisesti .
Maal iskuussa 1 932 seura lähetti Sähkötarkastus laitokselle
kirjeen, jossa pyydettiin mai nosvalolaitteiden tarkastusten yh­
teydessä tutkimaan myös laitteiden ku ntoisuus radiohäiriöiden
suhteen
E h kä voidaan sanoa, että radiom iehet osittain hävis ivät häiri­
önpoistokiistan ensimm äisen erä n . Radion merkitystä ei johta­
v issa sähköi nsinöörip i i reissä tuolloin vielä ri ittävästi arvostettu .
Myöhem m i n asenteet vähitellen muuttuivat , j a Säh kötarkastus­
laitoksen ja Yleisradion vuonna 1 937 perustamassa yhteistyö­
val io k u n nassa työ muodostui hedelmälliseksi .
36
Radiola itteiden rakenneohjeet
Radioasemien yleistyessä ja tehojen kasvaessa kävi ajan­
kohtaiseksi k i i n n ittää e ntistä s u urempaa huom iota l ähett i m ie n
käyttöt urvall isuuteen I lmeisiä p u utteita esiinty i . Sähkötarkas­
tuslaitos oli antanut l aivalähett i m ie n tarkastuksen posti- ja l e n ­
nätinha l l ituksen huoleksi, m utta sähkölaitoksia koskevissa var­
muusmääräyksissä e i o l l ut suoranaisia lähett i m i ä koskevia
määräyksiä. Lähettim issä oli usein suurjännite- ja pienjänn ite­
laitteita lähekkä i n , kotelo oli usein puuta j n e .
Tämä h uoletti erityisesti J u s s i R issasta Huhtikuussa 1 933
hän alusti k i n seuran kokouksessa keskustel u n aiheesta rad io­
laitteille ja n i iden hoitaj i l l e asetettavat vaatim u kset . Keskuste­
lun tuloksena asetett i i n lähett i m i e n rakennetta koskevia ohjeita
laatimaan komitea Y löstal o , Rissanen, Sarvas ja (Sähkötarkas­
tuslaitoksen edustajana) Liuksiala. Sähköttäj ien pätevyyskysy­
myksen suhteen sovitt i i n , että p l h : n taholta kehoitetaan valtion
l aitoksia h uolehtimaan siitä että n i iden rad iosähköttäjät suoritta­
vat pätevyystutkinnon kukin luokassaa n .
Komitean laatimaa luon nosta aletti i n tarkastaa helm ikuussa
1 934. Tarkistuksen yhteyd essä ohjeet l aajennett i i n k äsittämään
muitakin kuin rad ioase m i e n l aitteita. Tulos " Radiolaitosten ra­
kenteessa noudatettavia ohjeita" l ähetettiin touko k u u n lopulla
lausuntoa varten alan l aitoksi l l e ja yhd istyksi l l e sekä rad ioteh ­
taille. Kommentteja pyydett i i n syyskuun loppuun men nessä.
Kun ohjeisiin o l i vielä tehty Säh kötarkastuslaitoksen ja Puolus­
tusm in isteriön Sähkölaboratorion esittämät muutokset, n e lopul­
l isesti hyväksyttyinä seuran vuosikokouksessa 1 93 5 lähetett i i n
"sopivissa tapauksissa suosioll isesti noudatettaviksi" p l h : l l e ,
Yleisradiolle, Puolustu sm in isteriön Sähkölaboratoriolle ja kysei­
sen min isteriön säh köte k n i l liselle toim isto l l e , mere n k u l k u h a l l i ­
tukselle, merivartiolaitoksel l e , Suomen Radioamatööriliito l l e ,
Suomen R ad iotehtai l ijoiden ja R adiokauppiaiden L i i t o l l e , S u o ­
men Höyrylaiva Oy:lle s e k ä pari l l e rad iotehtaal l e .
Yl eisrad ioasioita
Syksyll ä 1 929 pidett i i n Haagissa pari vuotta aikaisemm i n pe­
rustetun kansainvälisen neuvoa-antavan radiokom itean CC 1 R
ensimmäinen konferenssi. S i i n ä käsiteltiin aaltoalueiden käyttöä
ja rad ioasem i l l e asetettavia teknisiä vaatimuksia. H uhtikuussa
1 930 piti professori Y löstalo seuran kokouksessa esite l m ä n tä­
män konferenssin päätöksistä. E sitelmää seuranneen keskus37
telun yhteydessä lausutt i i n ajatus "propagandan" l ähettäm ises­
tä ulkomaille Lahden aseman kautta varsinaisen ohjelmalähe­
tyksen jälkeen englann i n , ranskan ja saksan kielillä. Keskuste­
lun tuloksena käännyttii n asiassa kirjeellä yleisrad ioyhtiön puo­
leen . Perustelut tällaisesta järjestelystä lähetettiin myös sano­
malehdille. Kesäkuussa saat i i n yhtiön vastauskirj e , jossa kerrot­
t i i n asiaa johtokun nassa jo aikaisemminkin pohditun mutta aja­
tuksesta toistaiseksi luovutun käyttövarojen puutteessa.
Vuonna 1 93 1 kävivät seuran edustajat yleisrad ioyhtiön toi m i ­
tusjohtajan luona esittämässä toivom uksen yhtiön jul kaiseman
Yleisradio-lehden kiel iasun parantam iseksi.
M aa l iskuussa 1 93 1 jätti valtioneuvoston asettama, professori
Ylöstalon puheenjohdolla toiminut yleisradiokom itea m ietintö n ­
sä yleisradiotoiminnan teknillisen järjestel y n , talouden ja ohjel­
mato i m innan keskittäm isestä yhteisen johdon alaisiksi. Mietin­
nössä ehdotettiin asemaverkko sii rrettäväksi yleisrad ioyhtiön
haltuun valtion saadessa korvau kseksi yhtiön osakkeita, jolloin
yhtiöstä tulisi valtionyhtiö y l i 90 %:n osake-enem mistö l l ä .
M ieti ntöön l iittyi kahden jäsenen - Puol ustusm i n isteriön
Sähkölaboratorion johtajan Perttu Pertamon ja yleisradioyhtiön
toi m itusjohtajan J V. Vakion ( H j . V. Walden) - eriävä mielipide.
S i i n ä ehdotetti i n perustettavaksi Valtion Radio -niminen l iikelai­
tos , joka huolehtisi sekä yleisrad iotoiminnan teknisestä p uolesta
että myös m u iden valtionalaisten rad iolaitteiden k u n nossap i ­
dosta yleisradioyhtiön jäädessä edelleen pelkäksi ohjelmayhti­
öks i .
Tästä kiistakysymyksestä halutti i n keskustella myös Radioin­
s i n ööriseurassa, ja huhtikuussa 1 932 järjestett i i n tätä varten
kaks i kokousta. Ensim mäisessä alusti keskustelun Jussi Rissa­
nen selostaen komitean m ietintöä, ja toisessa o l i a l u stajana
Perttu Pertamo. Kumpaakin a l ustusta seurasi vilkas keskustelu
Kun oli todettu että seura ei voi esittää yksimiel istä kantaa, an­
nett i i n keskustelun jäädä vastaukseksi kysymyksee n .
Syyskuussa 1 933 p i t i T . K. Laakso esitelmän aiheesta " M i h i n
s ijoittaa yleisradiomme tuleva suurasema" H ä n e n m ie lestään
oli vakaasti harkittava 1 50 kW aseman sijoittamista Jyväskylään
Lahden sijasta. Esitelmään l i ittyi kuuluvuusalueiden karttoja,
joissa alueiden raja-arvoina o l i käytetty 2 , 5 mV/m kidevasta a n ­
oto l l e , 1 m V/ m 1 -putkiselle ja 0 , 2 mV/ m 3-putkiselle vastaa not­
t i m e l l e . Esitelmää seurasi vilkas keskustel u , joka tälläkin kertaa
jäi vastaukseksi kysymykseen.
Maal iskuussa 1 934 Laakso piti esitelmän Suomen yl eisrad io38
toi m i n n a n laajentamissu u n n itelm ista, joita n yt käsitelti i n l i i k e n ­
n e m i n isteriön tammikuussa asettamassa toim ikun nassa: Ylös­
talo, J u selius ( p l h : n lennätinosasto), Vakio, Laakso. Tam pere­
laiset olivat ehdottaneet suuraseman paikaksi N okiaa ja Lahden
m astoje n s i i rtäm istä Joensuuhun . Lisäksi Laakso selosti vaiku­
telmiaan Prahan, Budapestin ja Berl i i n i n asemista. Esitelmä e i
t ä l l ä kertaa synnyttänyt laajempaa keskustelua.
Vastaanotin joka e i valm istunut
1 930-luvun alussa pyritt i i n Saksassa postilaitoksen aloittees­
ta joud uttamaan yleisradiokuuntelun l eviäm istä toi m itta m a l l a
m arkkin o i l le teollisuuden yhteinen halpa kansanvastaa notin
DVE Tästä vastaanottimesta tulikin myyntimenestys, jonakin
vuote n a noin puolet myydyistä vastaanottim ista. Ajatus esimer­
kin seu raamisesta Suomessa kiehto i erikoisesti T. K. Laaksoa .
K u n posti- ja len nätinhallitus ei o l l ut hal ukas tekem ään aloitetta
tällaisen "joka miehen vastaanottimen" aikaansaam iseksi ,
Laakso ehdotti aloitteen tekijäksi Radioinsi nööriseu raa . Laak­
son a l u stusta seuranneessa keskustelussa seu rassa esitett i i n
n äkökohtia n i i n puolesta k u i n vastaankin . K u n toive kuuntelulu­
pien kasvun ki ihdyttäm iseksi o l i joka tapauksessa yhte i n e n ,
päätetti i n järjestää neuvottelukokous johon seuran jäsenten l i ­
säksi kutsutaan plh : n , yleisradioyhtiön sekä radioteoll isuuden
edustaj i a .
Tällainen kokous pidett i i n jouluku ussa 1 933. S i i n ä asetetti i n
asiaa edel leen pohtimaan viisimiehinen komitea, jossa o l ivat
ed ustettuina Radioinsi nööriseura, posti- ja lennät i n h a l l i t u s ,
yleisrad ioyhtiö ja radioteol l isuus (2 edustajaa ) .
Kun kom itean jäsenet ol ivat kukin tahollaan kysymystä edel­
leen tutki neet, komitea kokoontui hu htikuussa 1 934 yleisradio­
taloon sopimaan jatkotoimen piteistä. Laakso o l i käynyt yhdes­
sä toim itusjohtaja Vakion kanssa kauppa- ja teo l l isuu s m i n i steri
L i n nan puheilla. M i n isteri Linna oli suosite l l ut vastaanottimelle
asetettavien vaatimusten tutkim ista suorittama l l a erilai s i l l a vas­
taanott i m i l l a kuuntel ukokeita eri puolilla maata min isteriön olles­
sa valmis järjestämään plh:n yleisrad iokonttori lle käyttövaroja
assiste ntin palkkaamiseksi tätä varten . M i n isteri oli pitänyt mah­
dol lisena sitäk i n , että vastaaville ul komaisille vastaanott i m i l l e
järjestettäisiin tuontikielto.
Vakio kertoi yleisradioyhtiön hallintoneuvoston myöntyneen
siihe n , että kansanvastaanotinta saataisiin suositella yhtiön ta­
holta.
39
Keskuste l u n jälkeen päätett i i n asian edelleen keh ittel y jättää
yleisrad iokonttorin huoleksi konttorin voidessa tarvittaessa kut­
sua kom itean jäsenet u uteen neuvonpitoon .
Yleisradioas e m i e n s i i r ryttyä Y l eisrad ion haltuun jäi täm äkin
asia Yl eisradion huoleksi, ja vähite l len koko s u u n n itelma rau ke­
si. Rad iotehta iden k i i n nostus oli l aimea ja kesk i n ä i nen kilpailu
yhte istyöhalukku utta voimakkaam p i . H a l v i m m a n h i ntaluokan
vastaanottimet e ivät o l e yleensä löytän eetkään vastakaikua
suomalaisessa m e ntal iteetissa. N i i npä saksalaisen kansanvas­
taanottimen myöhäisempi seuraaja DKE eli " p i k k u h itleri" ei huo­
keudeltaan h u o l i m atta m uodostunut tääl l ä myyntime nestyk­
seksi
Tul liasioita
Syksyllä 1 929 pyydettiin kauppa- ja teo l l i s u u sm i n isteriön ta­
holta Radio i n s i nööriseuraa pohtimaan sähkö- ja erikoisesti ra­
d ioalan t u l l i n i m ikkeitä ja tekemään n iistä ehdotuksen m i n isteri­
ölle. Marrasku u n kokouksessa todett i i n , että asiasta voidaan a l ­
k a a keskuste l l a vasta k u n on saatu tietoja m u id e n maiden vas­
taavi sta n i m i kke istä ja t u l l i m aksuista Pidett i i n tarpee l l isena
m yös harkita , o l i s i ko tehtävä myöskin t u l l i maksuja koskevia eh­
dotu ksia.
Vuonna 1 930 a l kanut yleisrad iovastaanotti m ie n kysyn nän
h e i k kenem i n e n a i he utti vaikeuksia kotimaisen radioteo l lisuuden
kan n attavuu d e l l e kovan u l komaisen kilpailun val l itessa . R ad i ­
olaitte iden t u l l i a korotetti i n m arraskuussa 1 93 2 , m utta teo l l i suus
halusi yleisradiovastaanott i m i l l e paljon s u u rempaa korotusta.
Tätäkin asiaa ryhdyttiin seu rassa tutkimaa n . Fenno- Radion toi­
m itusjohtaja Alexander Paltschik selosti 9. 1 2 . 1 932 Suomen ra­
dioteoll isuuden vaikeuksia verraten t u l l i m aksujen suuruutta eri
m aissa ja pari viikkoa myöhe m m i n valaisi asiaa m aah antuojien
k a n n a lta P h i l i p s i n myyntipää l l i k kö B i rger Swe i n s .
Tam m ikuussa 1 933 saati i n h a n k ituksi tietoja R uots i n , Eest i n ,
Saksan, E ng l a n n i n ja Yhdysvaltain t u l l i maksuista, m utta n ä m ä
tiedot eivät ol leet k y l l i n yksityiskohtais ia. K u n tarkempien tieto­
jen hankki m i n e n eri vi rastoje n kautta ei johtanut tyydyttävi i n tu­
loks i i n , l ähetettiin m aa l is k uussa 1 935 yksityiskohtaisesti eritelty
kyselyki rje Suomen konsu laateille seitsemään maahan. Y h ­
teenveto saapu neista vastauks ista an nett i i n T K . Laakson teh­
täväks i . T u l l i maksujen tarkistuksen tarve oli kuite n k i n jo m e n et40
tänyt aja n kohtaisuutensa vastaa nott i m ien myyn n i n s i i rryttyä u u ­
t e e n nou s u u n .
Voi m a ja Valo - l ehdessä o l i kevääl l ä 1 935 j u l ka istu tul l i n i m i ­
kekom itean laat i m a ehdotus sähköalan nim i k k e i k s i . Koska Ra­
dioinsinööriseura oli t u l l i m aksuja tutkiessaan saa n ut tuntuman
m yös n i m i kkeistöön , päätetti i n tarkistaa ehdotus rad iolaitte iden
osalta Syksyllä lähetett i i n komite a l l e seuran ehdotus tul l i n i m ik­
keiks i . Kom itea i l m oitti k u ite n k i n , että seuran ehdotus voidaan
ottaa käyttöön vain huomattavasti s u pistett u n a kansainvälisten
sopim usten vuoksi.
Painetun sanan sarka
Seuran sääntöjen m a i n i ntaan k i rjall isen toi m i n n a n harrasta­
m isesta s u htaud utti i n a l kuvuosina i n nostuksella, jota kuite n k i n
sävytti y l e n paltti ne n o pti m i s m i .
J o v u o n n a 1 928 alett i i n keskustella radiote k n i l l is e n käsikirjan
aikaansaam isesta seuran jäsenten yhteistyöllä, m utta e n s i m ­
m ä i s e n 1 0-vuotiskauden päättyessä e i o l t u päästy a l k u a pitem­
mälle. H i e m a n vaat i m atto m a m p i s u u n n itelma oli vuosikirjan j u l ­
kaisem i n e n . Se säilyi ohjelmassa m uutaman vuod e n , ja kerran
oli han k ittu p a i n atuksen kusta n n usarvio, m utta toteuttamatta tä­
mäkin s u u n n itelma jäi .
Jäsenten yksityisestä k i rj a l l isesta toi m i n n asta tänä a i k a n a
m a i n ittakoo n :
Radiokirja 1 92 8 , Rad iokalenteri 1 929, M ik ro­
T K Laakso :
fon i sta vastaanottimeen 1 93 2 ;
J R is s a n e n :
Radiokale nteri 1 927 ja 1 928 (yhdessä Laak­
son kanssa ) , Radiopuhelimen hoitajan opas
1 93 6 ;
K . S . S a i n io
R ad ioam atööri 1 933
J . Sarvas
R ad iote k n i i ka n perusteet 1 93 3 ;
E . L i u ks i a l a
R ad iohäi riöt ja n i iden poista m i n e n ( STL j u l k a i ­
su n :o 4 ) 1 933;
V. Y löstalo
Sähkötekniikan oppikirja 1 932, R ad iotek n ii ka n
oppikirja 1 93 6 ;
jäsenten avustu kset Tietosanakirjan ja Keksi ntöj e n k i rjan toimit­
tamisessa sekä kirjo itu kset eri lehdissä.
Ylösta l o n Rad iotekn i i k a n oppikirjan j u l kaisemisen aikaansaa­
m isessa oli osuutensa m yös R ad io i ns i n ööriseural l a . Ylöstal o l l a
o l i j o v u o d e n 1 935 a l u s s a oppikirjan käsikirjoitus l ä h e s val m i i n a ,
mutta k i rj a l l e e i o l l ut h a l u kasta kustantaja a . Vuosikokouksessa
41
1 935 seura päätti ryhtyä varojen keräykseen kirjan j u l ka isem i­
seks i . Anottuaan raha-avustu ksia eri tahoilta seura sai Längma­
n i n rahastolta ja opetusministeriöltä k u m maltakin 1 0 000 mk.
Ylöstalo luovutti j u l kaisemisoikeudet korv a u ksetta seuran käy­
tettäväks i . Lokakuussa tehti i n Kustannusosakeyhtiö Otavan
kanssa kustan n ussop i m u s 700 kappaleen painoksesta.
Sopimus merkitsi seuralle pienoista tulonl ähdettä . Kun raha ­
avustukset o l i käytetty perusmaksuksi Otaval l e ( 1 8 0 0 0 m k ) se­
kä varauksiin p i i rustus- ym. kuluih i n , jäi seuran taloud e l l i seksi
hyödyksi 50 % kirj a n n id ottujen kappaleid e n myyntih i n nasta , 40
vapaakappaletta sekä oikeus ostaa kirjaa 40 %:n a l e n n u ksel l a .
Kirja ilmestyi elokuussa 1 93 6 .
P i e ntä erimiel isyyttä seura n hal lituksen ja tekijän väl i l l ä syntyi
term i nolog i asta . H a l l it u s o l i s i h a l u n n u t k i rjassa käytettävän seu­
rassa vahvistettuja sanoja , m utta Y löstalo piti teknill isten laina­
sanoj e n suome ntam ista epätarkoitukse n m ukaisena Näin k i r­
jaan j äivät transform aattorit ja frekvenssit y n n ä muut nuorem ­
m i l l e rad ioinsi nööre i l l e vieraalta k u ulostavat sanonnat.
M i kä seuran l ehd eksi?
Luonnoll isesti kii nnosti seuran jäseniä aikakausleht i , joka to i ­
m i s i seuran äänenkannattajana ja jossa voita i s i i n j u l kaista seu­
rassa pidettyjä esitel m i ä . Tällöin esii ntyi kuten m yöhem m i nkin
kaksi toisiaan korv i l l e lyövää vaatim usta : sisällöltään a rvokas i n ­
s i n ööritason j u l kaisu ja l aajalti rad iomiespiireih i n l eviävä leht i .
l n s i nööritason j u l kaisuja olivat Tekn i l l i n e n A i kakauslehti sekä
vuonna 1 928 aloittanut Voima ja Valo. Radiolehtien kohdalla o l i
t i l a n n e vakiintumato n .
Langaton lopetti v u o n n a 1 928 ehd ittyään i l mestyä neljän vuo­
den a i kana yhteensä vain yhdeksän kertaa . Vuonna 1 92 7 syntyi
Rad iopataljoonan p i i rissä A R. Saarmaan toim itta m a , kerran
kuussa i l m estyvä Radiosanoma ( 1 927-3 6 ) . Se toimi vuodesta
1 928 vuoteen 1 93 1 m yös Suomen R ad ioam atöörili iton äänen­
kannattajana amatööriosastoinee n . Radiosäh köttäj i l l ä oli oma
lehtensä Radiolennätin ( 1 927-3 1 ) . Vuonna 1 932 am atöörit ja
sähköttäjät perustivat yhte isen lehden Radio O H ( 1 932-4 9) . L i ­
säksi o l i y leisradioyht i ö l l ä ohjelmalehti Yleisradio ( 1 927-31 ) ,
jossa käsiteltiin jossa i n määrin m yös radiotekniikkaa.
Radioinsinööriseurassa keskustelti i n l ehtikysym yksestä ensi
ke rran joulu kuussa 1 92 7 . Tällöin o l i hankkeilla uuden lehden
perustaminen Langattom a n tilalle. Seura päätti tukea aloitetta,
joka ku itenkin raukes i .
42
H uh t i kuussa 1 929 otetti i n lehtikysymys uudelleen esille, ja s i ­
tä käs iteltiin useassa kokouksessa. E hd o lla o l i m yös Rad iosa­
n o m a n val itse m i n e n seuran äänenkannattaj a k s i , m utta sitä ei
pidetty k y l l i n edustavana ja korkeatasoisena Vuonna 1 93 1 o l i
virei l l ä ajatus m u uttaa Radiosanoman s is ältöä j a l aajentaa toi­
m ittajakuntaa site n , että lehti tulisi sopivaksi m yös i n s i nööri- ja
teknikkokunnalle. Samaan a i kaan o l i k u ite n k i n hankkeilla uuden
Radiomaailma-nim isen lehden perusta m i n e n yle isradioyhtiön
l uopuessa omasta l ehdestään . N e uvottelut uuden lehden pää­
toim ittajan ( E rkki Vala) ja kustantajan kanssa lehden tekn i l l ises­
tä sisäl löstä ja tekn i i kan to i m itu ksesta johtivat seuraa tyydyttä­
vään t u l okse e n . Tek n i l l istä osastoa toim itti d i pl . in s . J. B . Wenn ­
ström , j a toimitusku ntaan k u u l u ivat lisäksi seuran jäsenet
Laakso ja Sarvas puolen vuoden aja n . Radiomaailma i lm estyi
k u ite n k i n vain yhden vuoden i l moituskan n a n jäätyä kan n atta­
v u us l askelm issa oletettua p i e n e m m ä k s i .
Seura n l e h d e k s i jäi l ä h i n n ä Voima ja Valo. S i i n ä ju lkaist i i n s e ­
lostukset seuran vuosikoko u ks i sta s e k ä sellaisia seurassa p i ­
dettyjä esite l m i ä , jotka k i i n nostivat m yös m u ita sähköi ns i n öö re­
jä.
" Ka ukonäk ö " kiinnosti
1 92 0 - l uvun lopulla E n g l a n n issa ja Saksassa sekä h i u kan
myöhemmin Le n in gradissa aloitetut televisiolä h etykset herätti­
vät l uo n noll isesti k i i n nostusta tääl l ä ki n . Lähetyksissä käytett i i n
mekaan i sta kuvanositusta, j a vastaanottopuolella tapahtui k u ­
v a n kokoa m i n e n helpo i m m i n N ipkowin l evyn (reikäspiraal i n )
avul l a . Koska lähetykset tapahtu ivat pitk i l l ä ja keskipitkillä a a l ­
loilla, voitiin n i itä täällä seurata yleensä v a i n iltamyöhällä yleisra­
dioasemien vaiettua . Kukaan Radi o i n s i nööriseuran jäsen istä e i
vastaanotinta valm istan u t .
E ns i m mä i n e n television t i i m o i lta pidetty e s i t e l m ä Radioinsi­
nööriseurassa o l i Perttu Pertamon kevää l l ä 1 93 1 pitämä " E räs
kaukon äköme n etel mä" . S i i n ä hän selosti ajatustaan Manfred
von Ardennen katodi sädeputke l l a suoritta m i e n kuvan s i i rtoko­
keilujen soveltam isesta televisioon käyttäen juovalukua 30 ja
aallonpituutta 300 m .
H u htikuussa 1 933 Erkki L i u k s i a l a kertoi " Kaukonäkölaitteista
nykyvaihees sa " . Esite l m ää seuran n eessa keskustelussa T . K .
Laakso kertoi katselleensa O u l u n yleisradioaseman hoitajan
tek n i kko Martt i Sel i n i n televisiovastaanott i m e l l a postimerkin ko43
koisia kuvia Lontoosta keskipitki l l ä aallo i l l a . Vastaanotossa tuot­
ti vaikeimman p u l m a n tahdistus, m ikä tapaht u i käd e l l ä jarrut­
tae n .
M arraskuussa m e nti i n seuran kokouksen jälkeen Pohjo ismai­
sen Sähkö Oy n h u o n e istoon tutustumaan raum alaisen i n s i nööri
A l l a n Pau n u n rakentamaan televisiovastaa notti meen ja hänen
yritystään ottaa vastaan lähetystä Lontoosta. Ionosfääri e i k u i ­
tenkaan ollut otol l i n e n . N äkyv i i n t u l i vain jotain häm ärää, l ä h i n n ä
l iiteleviksi haamuenkeleiksi l u o n nehdittavaa. Tuttu t i l a n n e ajalta
kymmenen vuotta aikaisem m i n pyydettäessä vieraita k u u ntele­
maan musiikkia Aberd e e n i st a .
L ä h e s yhden k äd e n sorm i l l a l askettavista televisiokatse l ijo is­
tamme tuolta ajalta l ie n ee paikal laan tässä yhteydessä m a i n ita
Turun l aivastorad ioasemalla to i m inut T. M at i l a i n e n . Parhaat ku­
vat hän sai pitk i l l ä a a l l o i l l a l ä h ettäneeltä Zees e n i n asemalta.
H uhtikuussa 1 935 Akseli Keinonen esitelmöi " N äkörad iotar­
koitu kseen käytettävästä ikonoskooppi - la itteesta" . Tällöin o l i
N i pkowin levy j o taakse jäänyttä elämää, ja televisiolähetysten
seuraaminen Suomessa loppui niiden siirtyessä uuden tekn ii­
kan myötä ultralyhyille aalloille.
Ynnä muuta
Maal iskuussa 1 932 otett i i n käsiteltäväksi rad iotek n i l l isen va­
l istuselokuvan hankkim i nen Saksasta Asiasta neuvotelti i n
yleisrad ioyhtiön , posti- j a l e n n ät i n h a l l ituksen s e k ä A m m attie n ­
ed istäm islaitoksen k a n s s a . Ammatt i e n ed istäm isla itos ilmo itti
o l evansa valmis osall istu maan hankintaan, jos se saa oikeuden
fil m i n hallussapito o n . Y l e i s rad ioyhtiö ja plh ol ivat enemmän k i i n ­
nostu neet radiohäi riöelokuvasta. Aloite johti k u m m a n k i n eloku­
van hankintaa n . F i l m it s i i rtyivät lopuksi Y l e isradion neuvonta­
osastol le ja n iitä käytett i i n opetustilaisuuksissa vielä 1 930-luvun
loppupuolella.
Syksyllä 1 932 käyt i i n keskustelua radiote k n iikan opetuksesta
teknillisissä koul u i ssa T K . Laakson a l u stuksen pohjalta . Kaup­
pa- ja teol l isuusm i n isteriölle lähetett i i n kirj e , jossa es itett i i n kan­
n atus teoll isuusneuvos I l mari K i l l isen ehdotukselle rad iotekn i i ­
k a n sisäl lyttämisestä teollisu uskoulujen o petusohjel m a a n . Sa­
m a l l a korostettii n tarvetta saada rad iote k n i i k a n opetus myös
tekn i l l isissä opistoissa parempaan asemaan .
Vuosikokouksessa 1 934 Jarl Sarvas ehdott i , että seura aloit­
taisi Suomen rad ioto i m i n n a n h i storiallisen a i n eksen kerääm i44
s e n . T. K . Laakso usko i , että Yleisradio t u l ee aikanaa n j u l k a ise­
m aan yleisradioto i m i n n a n h isto r i i k i n ja kehoitti tämän vuoksi jä­
seniä keräämään talteen a i n eistoa rad ioto i m i n n a n m u u lta a l u ­
e e l t a . Keräystä hoitamaan ehdotett i i n asetettavaksi komitea,
mutta tämä ajatus jäi toteutum atta eikä m itään järjest e l mä l l istä
keräilyä syntynyt. Keskustelu a ntoi kuitenkin joillekin seuran jä­
senille virikkeen ark isto ida tulevan h i storian kan nalta k i i ntoisia
papereita kotonaan tai toi m i paika l l a a n . Käytöstä poistettuje n
esineiden talletta m i n e n jäi alkuvuosina m e l ko vähäise k s i .
Vuosikokou ksessa 1 935 keskustelt i i n jälleen koul utuskysy­
m yksestä Sarvaan alustu ksen pe rusteel l a . Ai hetta käs itel t i i n ra­
d io säh köttäj istä korkeako u l u i n s i nööre i h i n asti . Keskuste l u n yh­
teydessä tuli e s i l l e m yös yhteisen palkkioperusteen noudatta m i ­
n e n asiantuntijatehtävissä. Kesk uste l u n peru steel l a Laakso l aati
l u o n noksen " Radio i n s i n öörien neuvotte lutöiden palkkioperus­
teet' · . Vähäisten korjau sten jäl keen palkk iota u l ukko l äh etett i i n
j äsen i l l e k i e rtokirjeen m u ka n a Tässä , . p a i m e n k i rjeessä " koros­
tetti in rad ioinsinöörien keskinäisen solidarisuuden m erkitystä,
kehoitett i i n suosimaa n t o i m i n nassa kotima ista teoll isu utta ja ko­
timaisia l aitoksia sekä työhönotossa kot i m a is i a i n s i n öörejä ja
teknikoita .
Talous
Seuran m e not rajoittu ivat a l u ssa l ä h i n n ä toi m istotarv i kkeiden
l uonto i s i i n k u l u i h i n ja ajoitta i n kokouspaikan maks u u n , m utta
vuonna 1 930 alett i i n s ihteeril l e suorittaa pientä korvausta, m ikä
useim p i n a vuosi n a oli seuran kokoukselta 50 m k ja h a l l ituksen
kokou kselta 2 5 mk. Vuoden 1 930 markan a rvo o l i hi ntaindek­
sien m u kaan vuoden 1 978 rahassa n. 80 p. Si hteerin työ oli ai­
kaa viepää, sillä kokousten pöytäkirja! ol ivat m e l ko yksityiskoh­
taisia sisältäen m yös esitelmien refe ro i n n i t m ik ä l i esite l m ä ei ol­
lut valmiiksi k i rjo itett u n a pöyt ä k i rjan l iitteek s i . Työry h m i e n sih­
teerit joutuivat ajoittain tekemään hyv i n k i n tiivistä palkatonta
työtä, samoin tiete n k i n esite l m ä n pitäjä .
Jäsen maksu oli a l kuvuosina 50 m k vuodessa. M u ita tuloja e i
yleensä o l l u t l u ku u nottam atta vuotta 1 92 9 , j o l l o i n Säh kötarkas­
tuslaitos suoritti seuralle 1 000 mk korvauksena luonnoksesta
m ääräyksiksi radiokojeiden l i ittäm isestä sähköverkkoo n . E n s i m ­
m äisen kymmenvuotiskauden päättyessä näytti t i l a n n e valoi­
sammalta jäätäessä odottamaan tu loja Rad iotekniikan oppikir­
jan myy n n i stä sekä san astotyön tuloks ista .
45
M yrskyä vesilasissa
Lahden aseman aloitettua l ähetyksensä v u o n n a 1 928 käyt i i n
a s e m a n mod u laatiosta sanomalehden palsto i l l a m e l koinen po­
l e m i i k k i vastapuolina Perttu Pertamo ja Viljo Y löstalo. Kun yleis­
rad iotoi m i n nan teknisestä järjestelystä vuoden 1 93 0 al ussa kes­
kusteltaessa esitettiin sellainenkin ajatu s että asemien hoito
keskitettäisiin Puolustusministeriön Sähkölabo ratorio o n , Ylösta­
lo ymmärrettävästi antoi aikeesta kärkevänpuoleisen lausun­
non . Pian i l m estyi lehti i n puolustusministeriön vastine ( laatijana
m i n isteriön teknill isen osaston lakimies), jossa kärkevästi arvos­
telt i i n Y löstalon m ie l i p iteitä korostaen sähkölaboratorion asian­
tuntemusta. Vastineessa sanott i i n m m . :
"Tietysti voidaan tek n i l l isen hoidon keskittämistä varten pe­
rustaa u u s i laitos. M i ljoonia maksamalla saataisiin kyllä siihen
tarvittavat väl ineet hankituksi, m utta pätevää kotimaista henki lö­
ku ntaa ja sitä kokem usta joka sähkölaboratoriolla ja pajal l a jo on
e i saada tällä hetkellä m u ualta kuin j u u ri sähkölaboratoriolta ja
sen koulutuksen saaneilta, s i l l ä rad ioalan tieteelliseen ja samal­
l a käytännölliseen työskentelyyn perehtyn e i stä ammattimieh istä
on vielä toistaiseksi puute . "
Tämä kohta koett i i n seuran pi i rissä radi o i n s i nöö rikuntaa louk­
kaavana, ja seuran huhtikuun kokouksessa as iasta keskusteltiin
v i l kkaasti Seuran nim issä l ähetett i i n sanom a l ehd i l l e hallituksen
l aati m a vastin e , jossa ottamatta kantaa itse kiistakysymykseen
paheksutti i n min isteriön vastin eessa a n n ettua väärää k uvaa
maan sivi i l i rad ioteknikkokunnan pätevyydestä ja kokem u ksesta
rad iolaitteiden s u u n n ittelussa, rakentam isessa ja käytössä.
Vasti neen laatim iseen eivät osa l l istuneet I l mavoimien ja Sähkö­
laboratorion insinöörit E rmas ja Sarvas , jotka t u n s ivat itsensä
varsin ki u saantuneiksi m i n isteriön kirjoit u ksen johdosta .
Vasti neen j ulkaisemisen jälkeen p idett i i n vielä seuran y l i m ää­
räinen kokous , jossa keskusteltiin seuran vastin eesta. Perta­
mon m ielestä hall itus oli menetellyt vää r i n l ähettäessään vasti­
neen lehdille, vaikka sen tietoon oli saatettu että m i n isteriön tar­
koituksena ei ollut loukata puolustu s m i n isteriön u l kopuolella toi­
m ivaa rad iotekni kkokuntaa ja m i n isteriö olisi halu n n ut antaa asi­
asta selvityksen. Joidenkin l isäpuheenvuorojen jälkeen, m erkit­
tiin pöytäkirjaan hall ituksen menetelleen oike i n . Lisäksi m erkit­
t i i n pöytäkirjaan päätöslauselma: "Seura toivoo, että seuran jä­
senet j u l kisessa esiintymisessä välttäis ivät henkilöön kohdistu­
vaa loukkaavaa kielen käyttöä . "
46
Tämä episod i ehkä puhdisti ilmaa. Myöhemmin ei juuri e s i i n ­
tynyt kärhämää e r i l aitoks issa toimivien radioinsinöörien kes­
ken. Sään nöllinen tapaa m i n e n seuran tilaisuuksissa o l i o m i aa n
s äilyttämään sovun hyvänä ja toverillisena silloinkin kun n äkö­
kan n at ja laitosten edut n äyttivät menevän rist i i n .
E nsimmäisellä penin kul m a n pylväällä
Seu ran vuosikokous 1 93 6 pidett i i n 1 0-vuotisj uhlan merkeissä
Hotelli Tornissa 22. 2 . Seuran 25 jäsenestä osall istui kokouk­
seen 2 3 .
Asioiden käsittelyn j ä l k e e n t r i Martti J u kola haastatteli seuran
jäseniä. H aastattelu rad ioit i i n ja tallennett i i n myös ään i l evylle.
Haastateltavina ol ivat puheenjohtaja Rautajoki (seuran toiminta
ja patenttiasiat ) , Pertamo (puol ustuslaitoksen rad iolaitteet), Ris­
sanen ( radiol iikenne), Laakso (yleisradiotoiminnan keh itys) ,
Vermasvuori ( radiomajakat ) , Liuksiala (vastaanottimien turv a l l i ­
suus), Jalander ( m a l m in etsintä), Sainio ( radioamatööri!) ja H a u ­
vonen ( Lahden yleisradioas e m a ) .
Haastattel u n jälkeen seura s i n i i n i kään radioitu esitelmä " R a ­
d iotekniikan vaikutus m u i h i n aloih i n " . Esitelmän oli laat i n ut
Sarvas seuran jäsen i ltä kokoamiensa tietojen perusteel l a , m utta
hän ei hal u n n ut sitä itse esittää vaan sen luki sihteeri Liuksiala.
Kokousta jatkett i i n aampuoleen i l lallispöydän ääressä. Ko­
kousta mu isti o n n ittelusähkeellä Heikki Jäderhol m , kirjee nvaih­
tajajäsen Kanadassa. Säh kösanomia ol ivat lähettäneet myös
eräät kuuluisuudet kuten M a rconi ja professori Piccard , joista
edellinen lähetti sanomansa keskeltä Abessinian sotatan n e rta
ja jälkimmäinen avaru uslen noltaan Heavside-kerrosta paraikaa
puhkaistessaa n . Sarvaan l attea hymyily kuitenkin paljasti nämä
sanomat hänen väären nöksiksee n , kertoo kokouksen pöytäkir­
ja.
Sanomalehd i l l e ja tek n i l l i s i l l e j u l kaisu i l l e lähetett i i n kertomus
seuran 1 0-vuotisesta toim i n nasta. Juhlaesitelmä julkaistiin Voi­
m assa ja Valossa . Lehdeltä saamansa kirjoituspalkkion Sarvas
l uovutti seuralle.
Radioinsinööriseura saatt o i olla kuljetun taipaleen tuloksiin
tyytyväinen. Tosi n jotkut s u u n n itel mat ol ivat jääneet toteutumat­
ta, mutta monet kauaskantoiset aloitteet ol ivat johtaneet toivot­
tuun tuloksee n . Seura, vaikka olikin jäsen määrältään pieni, o l i
tullut laajoissa piireissä tun n etuks i , ja radioala o l i alkanut saada
osakseen arvostusta myös muiden sähköinsinöörien kesk u u ­
dessa.
47
Radioinsinööriseura "perhekuvassa · ?2. 2. 1 936. Istumassa vasemmalta Jarl
Sarvas, Jussi Rissanen, K.S. Sainio, Viljo Ylöstalo, Toivo Rautajoki, E . M . Heino­
nen , Erkki Liuksiala, Perttu Pertamo, T. K . Laakso, Seisomassa Holger Jalander,
Jouko Pohjanpalo, Arvo Bäckström, Jalo Vermasvuori, Arvo Hauvonen, Akseli
Keinonen, Erkki Ermas, Eino Kuokkanen, Vilho Kilpinen, Rafael Ylkänen, Aaro
Huttunen, Anders Kurten ja Georg Sundholm.
Juhlakokoukseen sonnustauduttiin iltapukuun. Nyt olivat mukana myös Erkki
Heino, Boris Heimburger ja Paavo Arni (seisomassa kolmas ja neljäs vasem­
malta sekä kolmas oikealta). Kuvasta puuttuu kaksi osallistujaa.
Äänestä kuvaan
1936-1956
Yl eiskatsaus
1 930-luvun loppuvuodet ol ivat voimakkaan taloudel l isen k e h i ­
t y k s e n a i k a a . Vielä alkuvuodesta 1 939 valm istaudutt i i n järjestä­
m ään seuraavana vuonna pidettäviä olympiakisoja , jotka o l i s i i r­
retty Tokiolta Helsingille Japa n i n ollessa sodassa Kii nan kans­
sa. Rad iotoiminnan sektorilla tämä merkitsi kisarad iointien
s u u n n itelmien tekoa ja l aitehank intoja. Harkittiinpa kisojen tele­
v i s iointiakin siten, että vastaanottim ia sijo itettaisiin s u u r i i n telt­
toi h i n .
Tilanne kuitenkin synkkeni nopeast i . Kisahaaveet häipyivät
v i i m eistään Saksan hyökättyä Puolaa n . Suomen puolustusvo i ­
m i e n järjestäytyessä kaiken varalta sotavalmiuteen j a useim­
p i e n radioinsinöörienkin saadessa YH -kutsun uskott i i n vielä
m e l ko yleisesti päästävän suhteell isen pian kot i i n ja siviil itehtä­
viä jatkamaan, ku n nes ens imm äisten pommien putoa m i n e n sai
optim istisimmankin tajuamaan edessä olevien koettelem usten
vakavuuden.
Talvisotaa seura n n eena lyhyenä rauhan aikana myös siviil i ra­
d ioto i m i nta elpyi , eikä keh itys ollut täysi n pysähdyksissä jatko­
sodankaan aikana . Tod e l l a vauhtiin päästiin luonnoll isesti vasta
m u utama vuosi rauhantulon jälkeen .
Rad iotekn i ikkaa hall itsi elektroniputken edelleen keh ittym i n e n
ja yhä lyhyempien aaltoje n käyttöönotto radioli ikenteessä.
Sotaa käyvät suurvallat uhrasivat suuria ponn istuksia rad io­
tekn i i kan kehittäm iseen sotatoim issa. Syntyi uusia sovellutuk­
s i a , joista osa löysi sodan päätyttyä tiensä myös rau hanomai­
seen käyttöön kuten tutka, monikanavainen radioli nkki sekä
eräät uudet navigointime netelmät.
49
Yleisra dio
Syksyllä 1 937 jätti T . K . Laakso Yleis radion, ja hänen tilalleen
t u l i J u ss i Rissa n e n .
Asemaverkkoa keh itett i i n uusia asem i a rakentamalla ja tehoja
korottamalla. Saman kehityksen j atkuessa m u uallakin kävi aal­
toahtaus pitkillä ja keskipitkillä aalloilla lopu lta sietämättöm äksi
samalla taajuudella toim ivien asemien h äiritessä toisiaa n . Rat­
kaisun pulmaan toivat ultralyhyet aallot, ja Suomi s i i rtyi ula-kau­
teen ensimmäisenä E u roopan maana Länsi -Saksan jälke e n .
Viimeiset toimen piteet pitkillä ja keskipitkillä a a l l o i l l a ol ivat
1 950-luvun al kuvuosien H e lsinki ja Turku 1 00 kW, Vaasa 25
kW, Y l ivieska 1 0 kW sekä Lahden l ähett i m e n uusim inen
Ensi mmäiset u la kokeilut s uoritett i i n 1 940-luvun loppupuolella
40 M H z taajuusalueel l a , ja vuoden 1 95 1 alussa sijoitettiin uuden
taajuusalueen mukainen Saksasta hankittu 0,25 kW lähetin Sta­
d i o n i n torn i i n . Asem averkkoa raken nett i i n m u utaman aseman
vuosivauhd i l l a ja vuonna 1 959 o l i ulalähetys kuu ltavissa koko
m aassa joita k i n syrjäkyliä l u k u u n otta matta. Vuonna 1 956 saatiin
kaksikiel iset ran n ik koalueet ruots i n kielisen u l averkon piiri i n .
U l komaille tarkoitettuja lähetyksiä varten aloitettiin kokeilut l y ­
h y i l l ä aalloilla v u o n n a 1 938 . Porin 1 00 kW asema suuntausan­
tenneineen valmistui vuonna 1 94 8 . Suu ritehoisen lyhytaalto­
aseman hankinta, jota myös Radioinsi nööriseura oli ponnek­
kaasti ajanut, o l i pantu alulle jo vuonna 1 93 8 , m utta Englannin
joutuminen sotaan viivästytti toimituksia.
Ensimmäinen ääniauto u lkotuotantoa varten saat i i n vuonna
1 937 ja ensim m äiset mag netofo n it hankitt u i n a olympiaradiointe­
j a varten vuonna 1 93 9 .
Radiolupien vo im akkaan kasvu n 1 930-luvun lopu l l a keskeytti
talvisota. S i i rtoväen asetuttua u u s i i n kote i h insa l u pamäärän
kasvu oli m e l ko tasaista , m utta vuoden 1 938 h u ippua, 63 000
uutta lupaa, ei enää saavutettu . Vuonna 1 945 om isti puolet Suo­
men kodeista rad ion ja vuoteen 1 956 mennessä oli radiokotien
m äärä noussut 80 % vaih e i l l e .
Posti- j a lennätinlaitos
R issasen mantt e l i n posti- ja l e n n ät i n h al l ituksen radiotoimis­
tossa peri Helsing i n radioaseman johtajana toi m i n ut E rkki Hei­
n o . Lyhyillä aalloilla tapahtuvaa u l ko m aa n l i i ke n nettä varten va­
ratt i i n vuonna 1 943 Vihdin N u m menkylästä 1 2 ha maa-alue, jo­
ka pian täyttyi suu nta-ante n n ie n rake n n e l m i l l a . L i i ke nteen kasvu
50
/
/
/
Ula-asemaverkko saavutti Napapiirin vuonna 1 954. Porot ihmettelevät uutta
tekniikkaa Ou nasvaaralla .
Nummelan lyhytaaltoaseman lähettimiä kallion sisään rakennetussa hal l issa .
ja häiriöiden l isääntym inen saattoi ennen pitkää ajankohtaiseksi
Leppävaaran vastaanottoaseman korvaamisen uudella. Uusi
vastaanottoasema rakennett i i n vuonna 1 952 " Keimolan kor­
pee n " . Vuoden 1 952 olympiakisojen kynnyksellä alettiin l yhy­
taaltoasemaa käyttää myös kuvien välittäm iseen muutama vuo­
si a ikaisemmin han kittujen kuvalennätinlaitteiden avu l l a .
Helsingin Malmilla sijaitseva lentokenttä sai sokkolaskulait­
teet vuonna 1 93 7 . Lento l i i kenteen majakoita aletti i n rakentaa
vuonna 1 943. Sodan aikana lähinnä il mavalvontaa varten kehi­
tetty tutka tuli 1 950-luvu l l a käyttöön l entokent i l l ä
Muu radiotoiminta
Tutkasta tuli tärkeä väline myös merenkulun palveluksessa .
Jo vuonna 1 950 varustett i i n mu utamat kauppalaivat tutka l l a
Helsingin pol i isi laitos sai ensimm äiset · · piiska-autonsa" radio­
puhelim i neen vuonna 1 937 Keskusasema sijaitsi Kallion kir­
kon tornissa. 1 940-luvun lopu l l a s i i rtyi sekä pol iisin että palolai­
tosten radioliikenne ula-alueelle, ja tämän myötä levisi radiopu­
heli men käyttö yhä l aajem piin pi i rei h i n .
U l ataksit tul ivat ens immäiseksi käyttöön Turussa, ja 1 950-lu­
vun alkuvuosina l i ittyivät radioto i m i ntaa harjoittavien laitosten
p i i r i i n tie- ja vesirakennushallitus, metsähallitus ja rautatiet .
Radioteollisuus
Rad ioteoll isuuden pääart i kkelina ol ivat 1 930-luvulla yleisrad i ­
ovastaanottimet. Sodan aikana keskittyivät etenkin A s a Radio ,
Helvar ja Radio E . Hell berg ennen mu uta kehittämään ja valmis­
tamaan rad iolaitteita puolustusvo i m i l l e , m i h i n tarvittiin entistä
enemmän myös insi nöörityövo imaa. Etenkin kenttärad iokal usto
o l i lähes kauttaaltaan kotimaista valmistett a .
Vuonna 1 943 perustett i i n myös O y Rad ioputki Ab. Putkien
valm istus pääsi alkamaan kolmen vuoden kul uttua mutta loppui
lyhyeen ulkomaisen kilpailun paineessa. Se auttoi kuitenkin ra­
dioteollisu utta selviämään putkipulasta vaikeimman ajan y l i
Puol ustusmin isteriön Sähköl aboratoriosta t u l i vuonna 1 946
Valtion Sähköpaja (nykyinen Televa ) . Suun nittelutöitä ja laittei­
den valm istusta tehti i n edelleen myös puol ustuslaitokse l l e .
J o s kriteeriksi otetaan valmistettujen lähettim ien lukumäärä,
voitaneen "maailman suurimpien" joukkoon l u kea Vaisala Oy,
jonka radiosondeja jo 1 950- l uvun alkupuolella toimitett i i n usei­
h i n maihin.
52
E n s i m mäisenä suurtaajuuskuumenn uksen sovell utuksena tu­
l ivat vuonna 1 950 markkinoille Helvarin muovisaumaajat .
Rad ioteoll isuuden omaksi järjestöksi perustettiin vuonna
1 935 Suomen Rad iotehtai l ijoiden Yhd istys ry, jonka jäsenet si lti
y l eensä edelleenkin kuuluivat myös Suomen Rad iotehtailijoiden
ja R ad iokauppiaiden Liittoo n . Teoll isuuden ja maahantuojain
erilaiset i ntressit johtivat 1 950-luvulle tultaessa siihen , että nä­
m ä erosivat yhteisestä liitosta , joka näin jäi pääasiassa maa­
ha ntuojien järjestöksi joski n siihen kuulu ivat u l komaisen pää­
oman turv i n toim ivat tehtaat kuten Phil ipsin omistukseen siirty­
nyt F e n no-Radio. Suomalaiseen pääomaan nojaavien tehtaiden
yhdistys otti n yt nim ekseen Suomen Rad ioteol l isuusyhdistys ry
To i m it u sjohtajana oli vuodesta 1 947 lähtien eversti evp. A R .
Saarm aa.
Koulutus j a tutkimus
Radioh uoltokursseilla Am matt i ened istämisla itoksel l a keski­
tytti i n vuosina 1 940-45 sotainvaliidien koul uttam iseen uuteen
ammatt i i n . Vuonna 1 946 toimintansa aloittaneessa Keski-Suo­
men keskusammattikoul ussa oli alun alkaen myös radiol inja ja
samo i h i n aikoihin alett i i n radiotekn iikkaan k i i n n ittää huom iota
useissa m u issakin ammattikouluissa.
Tek n i i ka n tohtoriksi radiotekniikassa väiteltiin Teknill isessä
korkeakou l ussa ensi kerran vuonna 1 94 1 . Yleisradion suunnit ­
teluinsinöörin Jouko Pohjanpalon väitös k i rjan nimi o l i " Eräs m e ­
nete l m ä moduloitujen lähettimien hyötysuhteen parantam isek­
si".
Tampereen tek n i l l iseen opistoon perustettiin vuonna 1 938
hei kkovirtatekniikan opintosuunta, jossa l ehtorin viran haltijana
toi m i T K . Laakso. Tämä opintosuunta s i i rrettiin vuonna 1 947
Helsingin Teknilliseen opistoo n , joka oli edellisenä vuonna syn­
tynyt l aajentamalla aikaisempi teo l l isuuskoulu myös insinöörejä
val m istavaksi oppilaitokseks i . Vuonna 1 950 erotett i i n radiotek­
niikka omaksi l injaksi .
Vuonna 1 943 toimi ntansa aloittaneeseen Valtion teknill iseen
tutkimuslaitokseen perustettiin vuonna 1 948 rad iol aboratorio,
johtaja na Jouko Pohjanpalo. Se oli tavallaan aloittanut jo pari
vuotta aikaisemmin Valtion Sähköpajan osastona. Puolustuslai­
toksen toimeksian nosta laboratorio perehtyi e rikoisesti uuteen
mikroaalto- ja pulssitekn i ikkaan kehittäen mm. kaksi i l maval ­
vontatutkan prototyyppiä teo l l isuuden (Televa ja Valmet) vai53
m i stettavaks i . Tääl lä s u u n n iteltiin kokei lukäyttöön myös ensim­
mäinen kotimainen 8 -kanavainen radiolinkki
Yleisrad io, ulaverkkoa rakentaessaan, viivytteli televisio n
alo ittamista monien m ielestä l i iankin pitkää n . N i i n alkoi televisio­
toi m i nta Suomessa harrastel ijavoim i n , käynnistäjänä Radioin­
sinööriseura ja pyörittäj inä tempauksiin tottuneet teekkarit .
Television ja tutkan myötä o l i rad iotoim i ntaan tullut äänen rin­
nalle tai tilalle kuva, jos ei aina merkittävämpänä niin a i n akin ke­
hittyneem pää tekni i kkaa vaativana.
Käykäämme nyt tarkaste lemaan m i n kälaista oli Rad ioinsinöö­
riseu ran toi m i nta tänä vaiherikkaana ajanjaksona
Jäsenistö
Seuran jäsenmäärä, joka ensimmäisen 1 0-vuotiskauden
päättyessä oli 25, l isääntyi ennen talvisotaa viidellä ja sotavuo­
sina saman verra n . Vuonna 1 943 hyväksytti i n toinen opistoinsi­
nöörijäse n , Porin l yhytaaltoaseman pääll ikkö Eero Frantsila, tu­
kenaan yl iopisto-opi ntoja . Tämä enteilikin jo suopeampaa suh­
tautumista opisto i n s i nööre i h i n . Viimeisenä sotavuon n a 1 944
tehtiin seuran sääntöih i n muutos, mikä saattoi nämä d iplomi­
insinöörien kanssa saman vertaisiksi seuraan l iittymisessä eikä
hall ituksen jäsenen enää tarvi n n ut olla d i plomi-insinööri . Tämä
Jussi R issasen alo itteesta tehty uud istus sujui suuren yksimieli­
syyden val l itessa. Tek n i l l isen opiston käyneitä kutsuttiin täl löin
jo yleisesti insi nööreiksi ja Sähköinsinööriliiton jäsenistä o l i suuri
osa opistoinsinöörejä
N yt alkoi jäsenmäärässä voimakas kasvu. Vuonna 1 944 liittyi
seuraan 1 0 opistoi nsinööriä, vuonna 1 945 saman verran ja l i ­
säksi kaksi d i plomi-ins i n ööriä. Kasvu jatkui tämän jälkeen k i n
vilkkaana , nyt taloudell isen elpymisen ja radiotoiminnan l aajen ­
tum isen myötä.
Kaikkien uusien jäsenten osa l l i stuminen seuran toimintaan ei
kuitenkaan ollut aktiivista, ja pari kertaa poistett i i n jäsenl uette­
losta jäsenmaksunsa toistuvasti laiminlyöneitä henki löitä seu­
rasta eronneina. Vietettäessä seuran 30-vuotisjuhlaa o l i jäseniä
1 40 .
Jussi R issasen työn tuloksena valmistui vuonna 1 952 monis­
tettu jäsenmatrikkel i , yhteensä 60 sivua. Siinä o l i tarkat tiedot jä­
sen istä sekä luettelo toimihenkilöistä koko sii henastiselta toi­
m inta-ajalta. Täl l ö i n , likipitäen seuran 50-vuotistaipaleen puoli­
välissä, oli jäseniä 1 25 ja n i istä diplomi-insinöörejä (tai tohtori54
i n sinöörejä) 6 1 , opistoinsinöörejä 60 ja jäsenyyden edellyttämän
pätevyyden m u u l l a tavalla saavuttane ita 4. Diplom i - i n s i nöörien
joukossa oli kaksi professoria ja yksi tekniikan tohtori . Jäsenten
jakautu m i nen toim ipaikoittai n oli seuraava:
Dipl . l n s . Muut Yht .
ins.
Yl eisrad io
Posti- ja lennät i n laitos
Valtion tek n i l l inen tutk imusl aitos
Puolustusl aitos
Patentti - ja rekisterihall itus
Säh kötarkastuslaitos
Helsingin Puheli nyhd istys
Merenkulkuhallitus
Teo l l i s u us
Kauppa
I n s i nööritoim isto!
Oppilaitokset
Sähköla itokset
Järjestöt
U l komailla
9
2
3
2
4
2
2
15
3
2
4
1
14
8
6
5
2
16
6
3
4
2
2
3
24
5
6
6
4
3
3
1
33
14
9
9
4
2
2
Suurin osa insi nööritoim istoista oli rad iol aitteiden maahantuo­
jia kuuluen lähinnä kaupan ryhmään . Teo l l isuuden palvelukses­
sa olevien i nsinöörien l isääntym inen oli merkk i n ä maamme ra­
d ioteo l l isuuden monipuol istum isesta .
Seuran vanhojen jäsenten osall istuminen toimi ntaan oli varsin
akti ivista vielä 1 950-luvun puol iväl i i n asti Pisimpään ennättivät
hall ituksen jäseninä 30 vuoden aikana toi m i m aan
Ermas 1 9 vuotta , s i itä puheenjohtajana 3 ja sihteeri nä 9 vuot­
ta;
Laakso 1 5 vuotta;
Liuksiala 1 3 vuotta, puheenjohtajana 4 ja sihteerinä 6 vuotta ;
R issanen 1 1 vuotta, n iistä 8 puheenjohtajana .
Parin vuoden ajan toim ivat puhee njohtajana Erkki Heino, Jou­
ko Pohjanpalo ja M atti Wihuri . Si hteerinä o l i 7 vuotta Orvo Polla­
ri, 2 vuotta Erkki Heino, Kalevi Ahti ja Pentti Karasuo sekä vuo­
den Pentti M attila.
Sihteeri ja rahastonhoitaja val ittii n hall ituksen jäsen istä vuo­
teen 1 944 ast i , mutta täl löin tapahtuneen sääntöjen muutoksen
jälkeen tuli hallituksen tehtäväksi ottaa sihteer i , rahastonhoitaja
ja muut tarpeel l iset toimihenkilöt .
55
Sotien aikana ol ivat mu utamat seurat jäsen istä vastuu l l isissa
siviil itoim issaan , osa teo l l isuuden palveluksessa mu iden ollessa
kom ennettuina yleensä tekn i l l isiin tehtävi i n armeijassa . Jatko­
sodan viime vuosina to i m i päämajan alaisuudessa Viestiosasto
1 1 1 , tehtävänään suun n itella viestikal ustoa sekä valvoa tehtailla
puolustusvoimien tilausten toim ittam ista. Tässä eversti Perta­
mon johtamassa yksikössä palve l i hänen l isäkseen 6 muuta Ra­
dioinsi nööriseuran jäsentä.
Kannattavat jäsenet
Seuran talouden kohentamiseksi hava itti i n aiheell isesti tur­
vautua radioalan l i i kelaitosten tukeen Sääntöjen mu utoksen yh­
teydessä vuonna 1 944 tehtiin tämän saavuttam iseksi l isäys,
jonka m u kaan seurassa voi olla m yös kannattavia jäseniä. Nä­
mä ään ivaltaa vailla olevat jäsenet suorittavat seuralle vuosittain
jäsenmaks u n , jonka suuru udeksi aluksi määrätt i i n 2 000 mk
( nykymarkoissa 530 mk) Todett i i n , että olem i nen Radioinsinöö­
riseurassa kan nattavana jäsenenä merkitsee tiettyä mai nosar­
voa ja saattaa myös l isätä good-wi l l iä seuran jäsenten keskuu­
dessa. Tietysti on l i ittym iseen usein ollut syynä pelkästään halu
tukea seuraa, ja asiaan on ratkaisevasti vaikuttanut l i i kelaitok­
sessa toim iva seuran jäsen.
Heti ensimmäisenä vuotena l iittyivät kannattaviksi jäseniksi
Oy Yleisradio Ab, I nsinöörito im isto Oy Aseko Ab, Oy Ryt m i Ab ja
Oy Helvar. Vuonna 1 945 seu rasivat esimerkkiä Oy Fen no­
Rad io Ab, Oy L. M. Ericsson Ab, Oy Radiosa ja Oy Rad ioteoll i ­
s u u s Ab. Tämä o l i osittain seurausta kirjeestä, jonka seura o l i
keväällä lähettänyt 2 6 : 1 1 e l i i kkeelle.
Seu raavan 1 0 vuoden aikana lopett i toim intansa 2 l i i kettä
( Rad ioteol l isuus ja Ryt m i ) , ja pysyvästi uusia l iittyi 4 (Havulinna
Oy, Orbis Oy, Oy P h i l ips Ab ja Asa Radio Oy) , joten kan natta­
vien jäsenten l u ku vuoden 1 955 lopu lla o l i 1 0 .
Kokoukset
Jonkin laisen m ittapuun seuran toi m i n nan vilkkaudesta antaa
kokousten lukumäärä. Kokouksia saati i n järjestetyksi jossain
määrin sodankin aikana, kun osa jäsen istä oli Helsing issä tai
pääsi lähtemään kokoukseen osall istumaan. Seuran kokousten
ja n i issä pidettyjen esitelmien l u kua osoittaa seu raava taulukko
56
Vuosi
Kokouksia
Esitelmiä
Vuosi
Kokouksia
Esitelmiä
1 936 1 937 1 938 1 939 1 940 1 94 1 1 942 1 943 1 944 1 945
8
9
8
8
12
6
8
8
4
4
4
4
4
8
10
8
8
9
13
1 946 1 947 1 948 1 949 1 950 1 95 1 1 952 1 953 1 954 1 955
10
18
9
12
8
10
9
10
11
15
9
12
10
8
8
7
9
8
6
8
Vuonna 1 948 oli l isäksi keskustel u i ltoja 8, vuonna 1 949 5 ja
vuonna 1 950 3 .
Kokoukset pidettiin ylee nsä Yleisradiotalos::: a, kun nes l nsi­
nööritalon valmistuttua s i i rrytti i n sinne vuonna 1 95 1 Vuosiko­
ko u k s i l le järjestett i i n usein j u h l avammat puitteet ravintolan kabi­
n eti ssa . Vuonna 1 944 oli vuosikokous Helsinkiä koettelevien
ankarien pomm itusten vuoksi sii rrettävä huhtikuun alkuun ja se
pidett i i n Oy Radioputki A b : n ti loissa. Totuttuun tapaan jatkettiin
yleensä vuosikokousta epäviral l isemm issa merkeissä pikkutu n ­
n e i l l e syntyjä syviä pohd iskel l e n .
E s itelmät ol ivat useimm iten teknisiä, ajankohtaisia aiheita kä­
sitteleviä. Vaihteeksi oli myös selostuksia teol l isu udesta, am­
mattikasvatuksesta, amatöörito i m i n nasta jne Varsinkin sodan
jälkeisinä vuosina, yhteyksien u l komaille j ä l l een auettua oli esi­
telmän aiheena usein konferenssiselostus tai havain not radio­
toi m in nasta muissa maissa. H istoriaakaan ei kokonaan unoh­
dett u . Vuonna 1 944 kertoi Ylöstalo H e i n rich Hertz istä ja 1 945
E rm as Alexander Popovista.
Vuonna 1 945 selosti Lauri Häkkinen venäläistä radiom i i naa,
joka oli jatkosodan alkuvaiheessa aiheuttanut menetyksiä Viipu­
rissa kaupungin takaisinvaltauksen jälkee n . Radiomiinan raken­
ne oli selvitetty Yleisradion työpajalla, ja Jouko Pohjanpalo oli
järjestänyt l ähettimen joka soittama l la taukoamatta Säkkijärven
polkkaa o l i sotkenut mii noja laukovan lähettimen sig naal it
J oskus o l i esitelmänpitäjänä u l kolainen asiantuntija. E n iten
huom iota herättivät Saksan postilaitoksen tri-ins. H. Fleischer' i n
esitelmä televisiosta vuonna 1 943 ja Nord- West- Deutsche
Ru ndfunk'in tekn . johtajan W. N este l ' i n esitelmä ula-yleisrad i­
osta 1 951
Suurin työpanos seuran toimin nassa lankesi yleensä kom ite­
ain osalle, vaikkakaan niiden kokou ksista e i aina pidetty pöytä­
kirjaa eikä kokousten lukua rekisteröity
57
��)�
"' ' c-i()�\l\\·"'
)�
. .
.,, �
Radioitten
1 11a1111nnt
���
-, � '
��\'!
J.. imf'uJ.lfl jo
Jtwnn
/lri110 silloi11 hnati,
rwo1 i1•1pia
kap alov n /.. 1111 Åa.ui.
1
I
I'Lh:ssa tilartilln l)yliÅtH on tahti,
aumat kun 1•izrkitm1J•I on pian is t i Ahti.
Srta
kun
Ylri.Jradiussa Jttru koko talo,
VTT:stä takni.sin ei tule
Pohjanpalo.
.\ ft..tt' Sain io
m ainio 011
Ja
ori tnllt-!ln (Oi, ].\fL 1L-laim.1 1 .
A',i/ldla 11�)·1iJ omatuörin 11mi11r.
;f: c���
�
'
�
I
\
<€�,� �
- '-��
(���
,
�
""
�
t
SR I 1 "· 1J n1Å111!1 f;·
.111 .'an J..it.ti'"I /ua11
.\11v111m rtdi tlim 11a11.
a11sio1hm Sar.1111am1,
w
1 \\
, f)J,
�,) )}
�
11.
1
.,.,... �
7
. 1it1!i:a kiir:.;i!.
r1t Li1d
.\J'1111t11 1111J1;r/
htum;r.issn h:il/11 nma Jwwkat ). a • Å 14f 11ia.!J.
)'••Jn:.it
.
,,
S;lfl a• ; 1f,1ii'1. atioi'1 :11 -''''"";1 f!d·e ;.ul,c'e,
Ållll :i.i/iJ.iJ111/fl1,"I p . . . /at 'I( Ul':I'/ :11 1/Q JitrÅt:.
RadioihiJi joJ kaipaat 1·enlltria mitä,
Kuokkmun Jt hankkii vaikka kiirrn alta Jita.
1{(�
���
�
\�,�c-��
�\.
;:.:_�
��-�:'\��) ;1)
I:
r,., _ ,,
/ \,,.1
•
l:
_.
,;)\
KmrJkoJki, punoprsl:i, hoitoa Sahkopajaa,
1,rÅkuuidm J. allo ihin "!)'OS S)'nnyt J)'l'ul oj<ia.
l
'-
�
-.::--
-
j
"( \
.?--,
,
�
I'\
,
/!
\
t
,\.Jnr:1!r1 u 111t!laui11f'm p11/1.fl:1 J/11o w 1ir1mfJr:,
tut!:i1 s<i1J11 Jtmnmll.1 }'' J.nii111or1tm mnnrn.J.
Korns•m on jiimtti pnikfl, ra11hal!irim,
.\Jnr.ifowtn
J.. atulupi p1illiauJ ltzkna.
rnkrrn.
Luliari on uurollammr vanno Alko1a;so.
/Juomahansa uskottu on myöskin sroran
:
�Z?._
,
-•
-• -
-
��"\\
� >.\
�
.. �.,:-'· , _··
.
..
:_ ·· 1
/?!i- l�Y
'ifa
e t�� ,. �·
.�� l�......�1
���� ;!/.�
M��=-1
Siht,.oi,, sai /"01/n!'•J/,1 11 11rn 1Jit•!11u11•1:lm,
l'tHJka rdrll)'ll11iJ1l.. i11 11i1111 l:w/•1111
toisru.
'Taiteilija
seuran
kävi
Radioinsinööri­
.
Aika­
kokouksessa. .
kauslehti Radion vuonna 1 952
julkaisema kuvasarja, piirrokset
Aarno Liuksialan .
1 ·,/11111/c r Jf hoinu11lr wll.11/1110111it laatu'.
.\ fd nr.niJ.on t11tJ.. i1111oiH11 l1ia11 paljot: 1•rintii.
Åaua .
R etket
Seura teki joka vuosi (paria sotavuotta l u k u u n ottamatta) t u ­
tustu m iskäyntejä rad i o i n s i nööriä k i i n nosta v i i n kohteis i i n . Tarko i ­
tuksena o l i tietysti tekn i l l is e n t i etämyksen l aajentam i n e n , mutta
varmasti vapaa j äsenten yhdessäolo oli om iaan m yös virkistä­
mään ja piristämään itse kutakin sekä vahvistamaan toveruutta.
Keväällä 1 936 teht i i n m atka Lahden ylei s radioasem a l l e , op­
paana Arvi Hauvo n e n . Seuraavana vuonna käyt i i n H armajan ra­
d iomajakalla ja tutustutt i i n m yös M a l m i n lentokentän radio- ja
sokkolaskula itte i s i i n Jussi R issasen ja Erkki H e i n o n opastuk­
sella.
Vuonna 1 938 käyt i i n kevää l l ä Messuhall issa j ä rj estetyssä i l ­
m a i l u näyttelyssä katsomassa tämän alan radiol aitteita ja syksy l ­
l ä Yleisradion työpajalla tutustum assa Sortavalaan toim itetta­
vaan l ähett i m een .
Kauan val m i st e i l l a o l l ut Eestin m atka toteutui toukokuussa
1 939 . M atkalle l ähtivät Aht i , H e i n o , Kajava, Kuokka n e n , Kares­
kosk i , Pohjanpalo, Hutt u n e n , Sain io , Velander, Nyman ja Frant­
sila, joista kaksi viimeksi m a i n itt u a e i vielä s i l l o i n o l l ut seuran jä­
seniä. Tal l i n naan purjehditt i i n HL Suo m e l l a . Eestissä ret k i k u n ­
t a a j o h t i R i i g i R i ng h ää l i n g i n johtaja eversti O l b re i .
Tal l i n n assa tutustutt i i n e n s i n y l e isradiotaloon ja yleisradio­
asemaan . R a n n i k koradioasem a l l a ol ivat tutustu m is e n kohte ina
laivoje n rad i o l i i ke n n e sekä i l m a i l u rad iotoim inta. Turin yl eisradio­
asem a , parin t u n n i n l i nj a- automatkan päässä Tal l i n n asta oli
m ielenki i ntoinen n ähtävyys vapaasti seisova 1 90 m kork u i nen
a nte n n i masto ja vasta valmistu n u t 50 kW M arco n i n l äheti n .
R l nghääling tarjosi Tal l i n n assa päivällisen E ston i a n val keassa
salissa, ja o m i n päin retkeläiset pitivät hauskaa Tantsupal ast
G loriassa .
Ennen talvisodan syttym istä ehdittiin vielä käydä Santahami­
nan rad ioasemalla ja uusi retk i s i n n e teht i i n syksyl l ä 1 94 0 , j ol l oi n
o l i nähtävi nä l yhytaaltol ähetti m et E n g lan n in j a A me r i k a n l i iken­
n että vart e n . Sotien välissä ol ivat tutustum isen kohteina l isäksi
H e l l berg i n rad iotehdas ja Y l e i s radion työpajalla rak e n n etut ula­
puhelim et ja VSS-radiopuhelimet.
To ukokuussa 1 943 teht i i n jäll een retk i Lahden yleisrad ioase­
malle, m issä pidett i i n m yös seuran koko u s . Su hte e l l i s e n rau hal­
l i sesta sotati l anteesta johtuen saattoi kokoukseen osall istua 1 9
seuran jäsentä. Yleisrad ioaseman l isäksi tutustutt i i n retken ai­
kana Lahden R autateo l l i s u u s Oy:n tehdaslaitoksii n , O u l u l a i ne n
60
Eestin retkeltä vuonna 1 939. Yllä tauko matkalla Tallin nasta Turi i n , alla nauti­
taan auringosta ja merituulen raikkaudesta paluumatkalla yli Suomenlahden.
Oy: n leipätehtaaseen ja myllyyn sekä o l u e n valmistukseen Mal­
l asjuoma Oy:n tehtaalla. Sau nomassa käytiin Lahd e n Purjeh ­
d usseuran pav i ljongi l l a , m in ne retke lä iset kuljetti komeasti höy­
rylaiva Kripsho l m . Isäntinä toim ivat Y l eisrad ion ja tutustumis­
kohtei n a olleiden tehdaslaitosten toimitu sjohtajat .
Vuonna 1 944 käyt i i n p l h : n äsken valm istuneella N u mmelan
l yhytaaltoasema l l a ja Rytmi Oy : n stud i ossa katsomassa ään i l e­
vyje n valm istusta. Seu raavana vuonna tutustutt i i n Fenno­
Radion uuteen tehdaslaitokseen.
Vuonna 1 945 o l i ohjelm assa myös rentoutumine n K . S. Sai­
n ion huvilalla Möland ' i n saarel la saunom isineen ja n yytti kestei­
neen hernesoppaa ja savusilakkaa. Ohjelmaakin toki oli: kolme
esite l m ää.
Vuonna 1 946 käyt i i n Helvari n tehtaa l l a , m issä Pauli Kajavo
esitteli merivartiolaitoksen sekä Hel s i n g i n pol iisi laitoksen ja pa­
lol a itoksen käyttöön valm istettuja u l apuhelimia. Seuraavana
vuonna tutustuttii n Pas i l assa l l malan säätutkim ukseen rad io­
sondeineen (oppaana professori Väisälä) ja yleisrad ioaseman
lyhytaaltolähettimeen.
Santahamina, N ummelan lyhytaaltoasema, l l mala ja Malmin
l entoke nttä ol ivat seuraavienkin vuosien käyntien kohteita u u ­
sien laitte iden ansiosta. Vuonna 1 949 käytiin myös Lapin lahden
sairaalassa katsomassa elektrokardiograafin toim intaa .
Toukokuussa 1 949 tehti i n matka Pori i n katsomaan Yleisra­
d ion lyhytaaltoasem aa 1 00 kW l ähett i m i n een ja monine suunta­
antenneineen. Matkaan l iittyi myös käynnit Outok u m m u n teh­
tailla Porissa ja Harjavallassa. Kulttuuria edusti i lta Porin Teatte­
rissa. Paluu matkalla vierailtiin Someron Asevel iyhdistyksen la­
vatansseissa.
Vuosina 1 950-52 olivat Helsingissä k i i n nostuksen kohteina
Y le isradion stud iot ja Tapiolan yle israd ioasema, Helvarin ja Pu­
h e l i nteol l isuus Oy n tehtaat, puheli nkeskus, pol i i s i radio sekä
Salm isaaren voimala.
Toukokuussa 1 952 teht i i n matka Turkuun poiketen samal la
katsomassa Saloran uutta tehdasta . Turussa ol ivat tutustum i­
sen kohteina Asa Rad io, Turun Pors l i i n itehdas ja yleisrad ioase­
ma.
Seuraavina vuos ina tutustuttiin Seutulan lentoke ntän viesti­
laitt e i s i i n , Suomen Kaapel itehtaaseen , Valtion tekn i l l isen tutki­
m usla itoksen ja Tek n i l l isen korkeakou l u n rad iolaboratorioi h i n ,
Valtion Sähköpajaan, p l h : n vastaanottoasemaan Kei molassa ,
Tapiolan ulalähett i m i i n sekä Sähkötarkastuslaitokseen.
62
Vuonna 1 955 tehti i n lisäksi retki Riih imäelle, m issä kohtei n a
ol ivat Viestikoulu ja Valtion rautateiden sähkökonepaja.
Sanastotyö
Sanastotyössä riitti Radioinsi nööriseuralla jatkuvast i puuhaa
teknisen keh ityksen tuodessa yhä uusia termejä suom e n n etta­
vaksi. Tietenkään sanoista e i aina oltu yhtä m ie ltä. Joku o l i s i
tyyty n yt s uomentamaan e n g l a n n i nkiel isen sanan l iittämällä s e n
loppu u n i-kirjaime n , k u n taas toinen halusi keks ittäväksi täysin
uuden suomenkieleen sointuvan sanonnan.
Sanastokomitean kokoonpano vaihtui melko use i n . 20 vuo­
d e n aikana e n n ätti siinä o l l a kaikkiaan 20 henkilöä.
Tam m i ku ussa 1 937 toim itettiin vasta valmistun utta englant i ­
lais-suomalaista rad iosan astoa plh n radiosäh köttäjäkurssille
60 kpl. Sanaston tarvetta tod isti sekin, että Radiosähköttäjäl i itto
tiedusteli sen painatta m ismahdollisuutta
Nyt voit i i n saada a i kaan vastaava saksalais-suomalainen sa­
n a sto pitemm ittä keskusteluitta, koska suomenkieliset vasti neet
o l i jo selvitetty . Työn tekivät H e i no ja Ylkänen ja sitä täydensivät
Laakso ja E rm as . Sanasto saatiin monistetuksi marraskuussa
1 938.
Työtä jatkett i i n edelleen sanastokortistoa täydentäe n . Avus­
tuksena sanastotyöhön saat i i n vuonna 1 938 Längmanin säätiöl­
tä 2 000 m k .
Vuonna 1 940 tarkastett i i n Paavo Arn i n laatima akusti ikan s a ­
n asto , jonka l aatimisessa o l i käytetty sekä kiel imiehen että m u ­
s i i k k i m iehen asiantuntija-apua.
Jatkosodan aikana tehti i n sanastotyötä yhdessä Päämajan
viestiosaston kanssa. Uusi saksalais-suomal ainen rad iosanasto
valm istui marraskuussa 1 943 ja pai nett i i n koepainoksena puo­
lustuslaitoksen avustu kella. Se käsitti n . 2 000 sanaa. E rmas oli
laatinut sanastoon esipuheen , jossa selostettiin sanojen k irjoi ­
tustavan periaatteita .
Eng lantilais-suomalaista radiosanastoa täydens ivät aluksi
Sainio ja Kuokkan e n , ja h u hti kuussa 1 939 oli val miina 1 500 sa­
nan sanasto. Tämän sanaston tarkistus o l i vi imeisen rauhan­
vuoden kokousten pääaih e . Tarkastusta jatkettiin talvisodan jäl­
keen ja vii meistely jätett i i n seuran hallitu ksen huoleks i . K u n nolla
pääsi työ jatkumaan kuitenkin vasta sotien jälkee n .
Vuonna 1 954 sanastokom itea tarkasti Pääesiku nnan sähkö­
tekn i l l isen toim iston l aatiman tutkasanaston 1 950-luvun puoli63
välissä o l i työ vars i n tiivistä, m istä o l i näkyvänä osoitukse na
seu raavat mon isteet:
Saksalais-suomalainen tv-san asto vuonna 1 95 6 ,
E n glantilais-suomal a i n e n tv-sanasto vuonna 1 95 6 ,
Saksalais-suomalainen antennisanasto vuonna 1 957,
E n g lantilais-suomalainen ante n n isan asto vuonna 1 957.
Toisinaan saattoi j o n k i n y ksityisen sanan kohdalla keskustelu
ja pohdiske l u venyä kohtuuttoman pitkään , eikä u u s i sana, var­
si nkaan e s i i ntyessään toisen synonyym inä a i n a vakiintunut
käyttöön . Pitkään pohdittiin vasti n etta suomalaisen s u u h u n huo­
nosti soveltuva l l e m i krofon i sanalle. Lopulta päädyttiin sanaan
sieppo, m i kä sai myös Kiel ito i m iston s i u n a u k s e n . Lintujen ystä­
vä Velanderkaan ei tätä s a nastokomiteassa vastustanut vaan
sanoi voivansa käyttää sieposta nim itystä m ikrofon i l i ntu . Jostain
syystä "sieppaa·· k u ite n k i n käytän nössä ujostelti i n ja se sai
osakseen saman kohtalon kuin aikanaan rad ion tilalle ehdotettu
(ei seuran kan nattam a ) " s i n k o " .
H e l m ikuun kokous 1 94 7 o l i pyhitetty melkein kokonaan kiista­
kysymykselle jakso l u k u/taaj u u s . E d e l l i n e n o l i radioinsinöörien
m ieleen ja kieleen l ujasti j uutt u n u t m utta jälkimmäi nen päässyt
voitolle STS n sanastokomiteassa. Aikansa n äitä sanoja punn it­
tuaan kokous päätti j ättää asian sanastokomitean pohd ittavaks i .
Ajanoloon taajuu sk in h yväksyttii n .
Elokuun kokouksessa 1 952 esittivät eräät seuran jäsenet, et­
tä u ltralyhyiden aaltojen lyhenteen ä o l i s i käytettävä kansainvä­
l istä lyhe nnettä V H F . Melkoisen miel ipite iden vaihdon jälkeen
katsott i i n , että ula oli jo n i i n vaki i ntunut että s itä ei kannattanut
enää mu uttaa.
Seuran harrastus e i rajo ittunut v a i n sanojen suomentamiseen
vaan muute n k i n pyritti i n ohjaamaan o i keaoppiseen sanan käyt­
töö n . N i i npä vuonna 1 943 k i rj oitetti i n Suomalainen Oy P h i l ipsil­
le A rvoisa l i ikkeenne käyttää nykyään laskuissaan säännölli­
sesti sanoja " l ähetinput k i ' ' , · ·vahvisti nputki" ja "tasasuu ntaaja­
putki " . - oikeita muotoja ovat " l ähetysputk i " , "vahvistusputki"
ja "tasasuuntausputki"
Antennimääräykset
Vuonna 1 937 perustettu Sähkötarkastusl aitoksen ja Yleisra­
dion yhteistyövaliokunta rupesi ensi töikseen l aatimaan yhteis­
anten neja koskevia määräyks iä. Elokuussa lähetti Yleisrad ion
n euvontaosasto seuralle tarkastettavaksi al ustavan luonnoksen
64
tälläisiksi määräyksiksi . Luonnoksen tarkistus an nettiin Rafael
Yl käsen ja Erkki Liuksialan tehtäväksi . Yhteistyöval iokun nan
kanssa käydyn kirjeenvaihdon jälkeen ja luonnoksen vielä käy­
tyä läpi tarkistuksen hall ituksen kokouksissa saatiin lopullinen
ehdotus valm iiksi marrasku ussa.
Laadittaessa yhteisantenneja koskevia m ääräyksiä todett i i n ,
että vuonna 1 928 annettu kauppa- ja teol lisuusministeriön pää­
tös radiokuuntelussa käytettävien ulkoante n n ien rakenteesta ei
soveltunut yhteisanten n ilaitoksissa käytettäviin antenneihi n .
K u n Yhteistyövaliokunta pyysi antennimääräyksiä tältä osin
m uutettavaksi , m i n isteriö kehoitti hankkimaan Radioinsinööri­
seuran lausunnon koska antennimääräykset ol ivat pääasiassa
seuran laatimat. Kun oli todettu ante n n i m ääräysten kaipaavan
perusteell isen tarkistuksen , Yhteistyövalioku nta asetti helmi­
ku ussa 1 938 tarkistamista suorittamaan toimikunnan, johon
seuran edustajiksi n imetti i n Laakso ja Ylkänen .
Rad ioinsinööriseura asettui tukemaan Sähkötarkastuslaitok­
sen ehdotusta saada ministeriöitä oikeus tarvittaessa muuttaa
antennimääräyksiä, jotta m uutokset saataisiin joustavasti seu­
raamaan tekniikan kehitystä. Lopuksi sovittiin , että u udet mää­
räykset tehdään niin välji ksi, että ne eivät joud u ristiriitaan teknii­
kan kehityksen kanssa. Sähkötarastuslaitokselle annettiin oi­
keus poiketa yhteisante n n imääräysten kohdalla vanhoista an­
tennim ääräyksistä.
Määräykset ja ohjeet yhteisantenn ilaitoksista julkaistiin Säh­
kötarkastuslaitoksen tiedonantona huhtikuussa 1 938. Uudet an­
tennimääräykset an netti in kauppa- ja teollisuusministeriön pää­
töksellä vasta syyskuussa 1 94 0 . Viivästym inen johtu i luonnolli­
sesti talvisodasta.
Mittausnorm it
Rad iovastaanottim ien myyntikilpailun sodan jälkeen kiristyes­
sä alettii n mainonnassa usein main ita vastaanottimien laatuar­
voja. Kun nämä riippuivat mittaustavoista, syntyi helposti erimie­
lisyyttä n iiden paikkansapitävyydestä. Teollisuuden piirissä ha­
lutti inkin sopia yhdenmukaisista mittaustavoista. M ittausnorme­
ja kaivattiin myös radiohuoltokoulutuksessa, koska opetusohjel­
maan kuuluivat myös laatum ittaukset . Asian eteenpäin viemi­
nen pääsi alku u n , kun seura sai vuoden 1 945 lopulla käytettä­
väkseen ruotsalaisen ehdotuksen radiovastaanottimien perus­
om inaisuuksien määrääm iseks i .
65
Asiaa käsittelemään ja esityksiä tekemään asetettiin vuonna
1 946 komitea, johon kokoonkutsujaksi valittiin E lias Hellberg ja
jäseniksi Ilmari H intikka ja Birger Sweins.
Viisi ensimm äistä vuotta oli kokoonkutsujana Hell berg , senjäl­
keen A . R. Saarmaa. Paavo Velander oli komitean jäsene1 ä
vuodesta 1 947 alkae n , Lauri M attila vuodesta 1 949 . I l mari H i n ­
tikka toimi sihteerin ä ensimmäiset v i i s i vuotta. M u i na jäseninä
olivat joitakin vuosia Roger Blåfield, M auri Tanttu ja Sakari Paju­
nen.
Työ pääsi parempaan vauhti in kun saatiin käytettäväksi myös
amerikkalaiset normit sekä tanskalainen norm iehdotus, jonka
kansainvälisen sähkökomitean I E C : n työryhmä oli val innut mit­
tausnormien laatim isen pohjaks i .
Kevääl lä 1 950 Suomen Radioteoll isuusyhd istys ja Suomen
Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaitten Liitto lahjoittivat kumpi­
kin 25 000 mk komitean l aatiman m ittausnormiehdotuksen tar­
kistusta ja viimeistelyä varten . Tämän suoritti H intikka. Mon istet­
tu normiehdotus ja siihen l iittyvät piirustukset jaettiin jäsenille ja
n iitä tarvitseville syysku ussa samana vuonna. Kom itean vielä
viimeisteltyä luonnosta m ittausnormeja painettiin vuoden 1 954
alussa 1 000 kpl. Painatustyö maksoi 74 600 mk. Mittausnor­
meja myytiin jäsenille 250 mk, muille 300 mk hinnasta (nykyra­
hassa n. 1 2 ja 1 4 mk).
Vuosikokouksessa 1 955 mittausnorm ikom itea valittiin kuten
ennenkin mutta sille ei an nettu m itään tehtävää. Sen tu li ko­
koontua, mikäli tarvetta ilmenee. Tähän antoivatkin ennen pit­
kää aiheen ula ja televisio.
Välitaajuustutkimus
Kun yleisrad ioasem ien uusi taajuusjako oli tul lut käyttöön
maaliskuussa 1 950, jouduttiin joissakin vastaanottim issa suorit­
tamaan pohjavirityksen muutos sen vuoksi, että väl itaajuudesta
riippuva harhatoisto aiheutti vihellystä suomalaisen aseman
kuuntelussa. Tällöin heräsi kysymys siitä, m ikä olisi uudessa ti­
l anteessa ed ull isin väl itaajuus Suomessa. Ajateltiin myös, että
jos kaikki tehtaat valitsisivat saman välitaajuuden, tämä voitai­
siin rauhoittaa radiol iikenteeltä ja näin tehokkaasti estää välitaa­
juudella toimivan sähkötysaseman aiheuttama piipitys .
Oy Fennora Ab lahjoitti h uhtikuussa 1 950 seuralle 1 00 000
mk edul lisimman väl itaajuuden selvittäm iseksi. Tehtävää varten
66
asetettiin komitea pu heenjohtajana Ilmari Kareskoski ja jäsen i­
n ä Roger Blåfiel d , Yrjö J uhari, A . R . Saarmaa ja Paavo Velan­
der.
Seura tiedusteli Yleisradiolta lausuntoa tutkim ustyölle asetet­
tavista tavoitteista. Yleisradion lausun nossa mainittii n : "Täl lai­
sen tutkimuksen avulla olisi määriteltävä, mikä on meidän
maassamme edu l lisin välitaajuus erikoisesti h uomioiden vihel­
lysmahdoll isuudet sekä värähtel ijän säteilyn toiselle vastaanotti­
melle aiheuttamat häiriöt".
Tutki m u ksen käytännöll isen puolen komitea antoi Göran
Olofsson i n tehtäväksi. Osoittautu i , että edull isin välitaajuus ei
ol lut sama eri osissa maata eikä täysin häiriötöntä väl itaajuutta
ollut tämän vuoksi olemassa. Kokonaisuuden kannalta oli edul l i­
sin taajuus 469 ,5 kHz. Väl itaajuuskom itea laati tutkimuksen pe­
rusteella raport i n , joka julkaisti in Radio lehdessä n : o 3/5 1 . Siinä
asetuttiin suosittamaan väl itaajuutta 468 kHz , koska se oli lähel­
lä edu l l isi nta ja Euroopassa yleisesti käytetty.
Painetun sanan sarka
Ylöstalon Rad iotekniikan oppikirjaa käytettiin luentojen täy­
dentäjänä Tekn ill isessä korkeakoulussa, ja vuonna 1 942 siitä
otettiin toinen painos, nyt ilman seuran osuutta . Tampereen tek­
n i l l isessä opistossa kaivattiin vähemmän matematiikan tietoja
vaativaa oppikirjaa. N iinpä herätettiinkin u udelleen ajatus radio­
teknillisen käsikirjan aikaansaamisesta.
Katsottiin että käsikirjan tulisi soveltua paitsi oppikirjaksi tek­
n i l l isissä oppilaitoksissa myös itseopiskel u u n vähäisin perustie­
doin. Han ketta ajoi l uonnoll isesti ponnekkaimmin T. K. Laakso.
Kirjan aikaansaam ista varten seura anoi opetusministeriöltä
30 000 mk apurahaa, mutta tuloksetta. Sen sijaan saatiin vuon­
na 1 938 Längmanin rahastosta ja Suomen Yleisradioteknikko­
jen Liitolta kum maltakin 1 0 000 m k .
Käsikirjan päätoim ittajaksi valitti in Laakso. Toukokuussa
1 938 hän esitti muistion päätoim ittajan tehtävistä sekä kirjan si­
säl lysluettelo n . Kirjan , kooltaan n. 600 sivua, tu li vastata viimeis­
tä radiotekniikan kehitystä ja soveltua myös sähköteknikolle
käytettäväksi laitesuunnittelussa ja konstruktiivisissa laskelmis­
sa. Seuran jäseniä pyydettiin ilmoittamaan m in kä osan kukin oli­
si valmis kirjoittamaan .
67
Syyskuun kokouksessa Jarl Sarvas ehdotti, että käsikirjan si­
jasta ruvettaisiin julkaisemaan suppeampia, 70-200 sivuisia
kirjasia eri aiheista kuten yleisradiovastaanottimet, vahvistimet,
radiohuoltajan kirja, vastaanottoantennit j n e . Nämä kirjat muo­
dostaisivat yhdessä radioteknill isen käsikirjaston. Teknikko, jo­
ka taloudellisista syistä ei haluaisi hankkia koko sarjaa, voisi os­
taa vain tarvitsemansa kirjat.
Kompromissiratkaisuna päätettiin, että alul lepantua käsikirja­
työtä jatketaan mutta ryhdytään myös julkaisemaan Sarvaan
ehdottamaa kirjasarjaa. Suunnittelua varten asetettiin toim iku n­
ta (Sarvas, Rissanen, Liuksiala). Toimikunnan laatima ehdotus
käsikirjastoksi hyväksyttiin vuoden 1 939 alussa.
Kompromissiratkaisu merkitsi valtaisaa työpanosta, jonka to­
teutumiseen tuskin monikaan todella uskoi. Pikemminkin katsot­
tiin, että antaa ajan näyttää mille tielle lopu lta päädytään . Käsi­
kirjan teon jatkaminen, vaikka kirja ei koskaan valmistuisikaan ,
e i menisi hukkaan koska aineisto sopi pohjaksi opetukseen te­
nillisessä opistossa. Päätös kuitenkin merkitsi käsikirjahank­
keen vesittymistä, ja Laakso saneli asiaa seu ran huhtikuun ko­
kouksessa käsiteltäessä pöytäkirjaa vastustavan kantansa.
Käsikirjahankkeen oltua talvisodan johdosta keskeytyksissä
alettiin asiaa uudelleen ajaa, ja Kustannusosakeyhtiö Otavan
kanssa tehti in sopimus kirjan julkaisemisesta enintään 3 000 kpl
painoksena. Sodan uudelleen puhkeam inen keskeytti jälleen
toim itustyön . Tilanteen helpotuttua asiaa jälleen käsiteltäessä
päätettiin lokakuussa 1 943, että käsikirja jul kaistaan supistettu­
na koska työhön eivät olleet ottaneet osaa juuri muut kuin Laak­
so. Vaikka alussa olikin 1 6 seuran jäsentä i l moittautunut kirjoit­
tamaan osuutensa, vain ani harva oli valm ista tekstiä lähettänyt.
Kirja ei koskaan ilmestynyt. Seuran jäsenten halu kirjoittam i­
seen oli tyrehtynyt radiotekniikan keh ittyessä sellaista vauhtia,
että työtä aloitettaessa kirjoitettu teksti vaikutti parin vuoden ku­
luttua jo vanhahtavalta.
Vuonna 1 938 saadut avustuksetkin niiltä osin, mitkä eivät ol­
leet kuul uneet toimitustyöhön, söi inflaatio rahan arvon laskies­
sa 8 vuoden aikana 1 /6-osaan . Kun hanke todettiin rauen neek­
si, palautettiin vuon na 1 946 Suomen Yleisradioteknikkojen Lii­
tolle tältä saatu apuraha korkoineen.
Toteuttamatta jäivät myös suunnitel mat radioteknill isestä kä­
sikirjastosta. Jotakin sen hengestä sisältyi kuitenkin seuran jä­
senten omatoim iseen kirjalliseen harrastu ksee n . 20 vuoden ai­
kana ilmestyivät seuraavat kirjat:
68
P. Arn i :
J . Hautamäki:
8 . Heimburger:
Käytännöllisen akustiikan perusteet 1 947,
Rad iomiehen käsikirja 1 950,
Saksalais-englantilais-venäläis-ruotsalais­
suomalainen radiosanasto 1 948,
Merikapteenin radiokirja 1 953,
E. Heino:
Rakennusten akustiikkakysymyksiä 1 937,
T. K. Laakso:
Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaiden Lii­
E. Liuksiala:
ton 25-vuotish istoriikki 1 954,
Radiokal enteri 1 949,
T. Paatero:
J. R issan e n :
Radioteknikon opas 1 942,
K. S. Sai nio:
ULA-radion avain 1 953,
Kuu ntelijan radio-opas 1 938,
J . Sarvas:
Vastaanottoantennit (STL käsikirja) 1 94 1 ,
P. Velander:
Radiotekn iikan perusteet (uusim istyö)
1 943, Radiomekaanikon taul ukot 1 948.
Muutamat seuran jäsenet laativat myös kirjeopistojen kursse­
ja ja kirjoittelu aikakauslehtiin oli vilkasta.
Vuonna 1 944 aletti in Radioinsinööriseuran ju lkaisuina levittää
joitakin seurassa pidettyjä esitelmiä tai jäsenten laatimia kirjoi­
tuksia, joiden katsottiin kiinnostavan laajempiakin piirejä. Ky­
seessä olevana aikana il mestyivät seu raavat julkaisut:
Heinrich Hertz 1 944,
1 . V. Ylöstalo:
2 . J . Rissan e n :
Rad ioaaltojen heijastuminen ionosfää­
ristä 1 944,
M ag netofoneista 1 944,
3. J. Rissan e n :
Toimenpiteet radioalan työntekijöiden
4 T. K . Laakso:
luokittelem iseksi ja ammattitaidon ko­
hottamiseksi 1 944,
5. K. S. Sainio:
8- ja C-l uokan vahvistimien laskem inen
1 945,
6. K. S. Sai nio:
Modulatiomenetelmistä sekä vaihe- ja
jaksolukumodulatioiden sukulaisuudesta
1 945,
Uramagnetron, radiotutkan sydän 1 947,
7 . J . Pohjanpalo:
8. J. Pohjanpalo:
Aaltoputket 1 94 7,
9. J. Hautamäki :
Pu lssimodu latio 1 948
E nsimm äiset kaksi j u l kaisua olivat monistettuja, muut painet­
tuja. Painetut ju lkaisut ol ivat usein ylipainoksia Voima ja Valo
lehdessä jul kaistusta kirjoituksista. Yleisradion insinöörien seu­
rassa pitämiä esitelm i ä jaettiin myös Yleisradion julkaisuina. En­
sim mäiset Radioinsinööriseuran julkaisut maksoivat jäsenille 30
mk, muille 50 mk (nykyrahassa n. 6 ja 1 0 mk).
69
Radiolehti - toistuva puheenaihe
Radiosanoman lakattua ilmestymästä tuli jälleen ajankohtai­
seksi uuden rad iolehden aikaansaam inen. Suomen Radioama­
tööriliitto lähetti vuoden 1 937 alussa Radioinsinööriseuralle kir­
jeen, jossa ehdotettiin perustettavaksi aikakauslehti radioalan
järjestöjen yhteiseksi äänenkannattajaks i . Asiasta keskusteltiin
parissakin kokouksessa, mutta myönteiseen ratkaisuun ei pää­
dytty.
Vuonna 1 942 alkoi ilmestyä Radio, "Suomen radioteollisuu­
den ja rad ioalan äänenkannattaja", joka vuonna 1 944 muutti ni­
mekseen Radio ja Sähkö. Tämän lehden julkaisijoiden piiriin liit­
tyi ajan mittaan useita radioalan järjestöjä , vuoden vaihteessa
1 944-45 myös Radioinsinööriseura. Radio joutui kuitenkin lo­
pettamaan il mestymisensä jo ennen vuoden 1 946 päättymistä.
Radiolehden puute koettiin kipeänä erikoisesti Rad ioteknilli­
sen Seuran ja rad ioalan kouluttajien piirissä. Radioteknillisen
Seuran, radioteoll isuuden ja kaupan järjestöjen sekä Yleisra­
dion yhteisen neuvonpidon tuloksena päädyttiin u uden lehden
perustamiseen radioteoll isuuden ja kaupan järjestöjen sekä Ra­
dioteknill isen Seuran yhteisenä julkaisuna, kustantajana Radio­
teknillinen Seura. Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1 948. Radioinsi­
nööriseura ei liittynyt julkaisijoihin mutta nim esi sentään vuonna
1 950 lehden toim itusvaliokuntaan edustajakseen K . S. Sainion.
Lehden nimestä keskusteltiin pitkään. Sanotaan että kun ko­
mitea piirtää hevosen, siitä tulee kameli. Täl lä kertaa se oli kol­
mikyttyräinen : nimeksi tuli Radiotekniikka, kauppa ja huolto.
Vuonna 1 95 1 otetti i n nimeksi Radio, ja sisällön aihepiiriksi ilmoi­
tettiin radiotekn iikka, kauppa, huolto, harrastelijat, kuuntelijat ja
amatöörit.
Radion lukijakunta oli voittopuolisesti teknikon ja mekaanikon
tasoa, eikä lehti m ielellään julkaissut kovin teoreettisia kirjoituk­
sia, vaikka sisältö olikin pääasiassa insinöörien kynästä lähtöi­
sin. Radioinsinööriseuran toimintaa selostetti i n lehdessä useas­
ti.
Seuran julkaisuna pysyi kuitenkin lähinnä Voima ja Valo. Ke­
väällä 1 950 oli esillä tämän lehden ottaminen seuran äänenkan­
nattajaksi . Katsott i i n , että tämä edellyttäisi lehden nimen muut­
tamista, ja uudeksi nimeksi ajateltiin muotoa Voima, Valo ja
Viesti. Asiasta päätettiin neuvotella puhelinalan johtavien henki­
löiden kanssa, mutta aloite ei johtanut tuloks i i n .
70
Yhteistyötä
Rad ioinsinööriseuran yhteistyö muiden järjestöjen kanssa,
m istä on jo edellä ol lut viitteitä, kohdistui varsin moninaisiin asi­
oihin .
Kun radioalan koulutuksessa teknillisissä oppilaitoksissa oli
todettu suurimmaksi epäkohdaksi laboratoriovälineiden puute,
kääntyi seura asian korjaamiseksi kauppa- ja teollisuusministe­
riön puoleen vuonna 1 94 1 sekä edustajiensa henkilökohtaisella
käynn illä että kirjelmällä, jossa esitettiin että teknillisten oppilai­
tosten esittämät määrärahat valtion menoarvioon myönnettäi­
siin täysm ääräisinä.
Radioalan standard isoimistyöhön seura osallistui edustajien­
sa välityksellä sekä puolustusvoimien aloitteesta keväällä 1 943
perustetussa yhteistyövaliokunnassa että Suomen Sähköinsi­
nööriliiton aloitteesta perustetussa Sähköteknillisessä Standar­
d isoimiskom iteassa (SESKO). Piirrosmerkkien standardisoimis­
työ aloitett i i n jo vuonna 1 942 .
Radioamatöörien työskentely oli sodan aikana kiellettyä. Ano­
essaan vuonna 1 946 toim i nnan jälleen sallim ista pyysi Suomen
Radioamatööril iitto anomuksensa tueksi Radioinsinööriseuran
lausuntoa. Anomusta voimakkaasti puoltava lausunto annettiin­
kin väl ittöm ästi .
Radioteknillisen Seuran koolle kutsumana pidettiin vuonna
1 94 1 kokous pohtimaan " radioteknikkokunnan pätevyysvaati­
muksia ja n iistä johtuvia toimenpiteitä". Kokouksessa oli edus­
tettuna 1 1 järjestöä tai laitosta. Kokouksessa asetettiin kom itea
laatimaan ehdotusta radioalalla työskentelevien luokitteluksi ja
pätevyysvaatim uksiksi. Tässä viisim iehisessä komiteassa ol ivat
Radioinsinööriseuran jäsen iä kokouksessa Tampereen teknillis­
tä opistoa edustanut T. K . Laakso (puheenjohtaja), Radiol iikkei­
den Liittoa asiamiehen ominaisuudessa edustanut Erkki Liuksi­
ala (varapuheenjohtaja) ja Radioinsinööriseuraa edustanut
Paavo Velander.
Työ pääsi todella vauhti in vasta sodan jälkeen, ja täydennetty
komitea sai m ietintönsä valmiiksi keväällä 1 945 . Sitä käsittele­
mään järjestettiin uusi kokous, johon pyydettiin edustajat sa­
moista järjestöistä ja laitoksista kuin 1 941 . Rad ioinsinööriseuraa
edusti tässä kokouksessa komitean puheenjohtaja. Mietin nön
perusteella jätettiin kokouksen nimissä huhtikuussa 1 946 kaup­
pa- ja teol lisuusministeriölle esitys " Radioalan ammattityönteki­
jäin l uokittelu ja pätevyysvaatimukset" .
71
Kesäkuussa 1 947 ministeriö pyysi esityksestä Radioinsinööri­
seuran lausuntoa, mikä annettiin marraskuussa. Tämän asian
hidas edistym inen selittyy sen ympärillä esiintyneiden mielipitei­
den erilaisuudesta. Esitys ei johtanut ministeriön taholta suora­
naisiin toimenpiteisii n , mutta siihen viitattiin eri tahoilla järjestet­
täessä koulutusta ja pätevyystutkintoja.
Sähkötarkastuslaitoksen ja Yleisradion yhteistyöval iokunta
ryhtyi vuonna 1 945 suunnittelemaan radiokorjaamojen valvon­
tatoimintaa ja pyysi parissa välivaiheessa myös Radioinsinööri­
seuran lausuntoa suunnitelmista. Lopuksi päädyttiin valtuutettu ­
j e n korjaamojen järjestelmään radiomekaanikon tutkintoinee n ,
j a toimintaa ohjaamaan perustettiin STL : n yhteyteen Radiohuol­
tolautakunta.
Seuran lausuntoja pyysivät eri viranomaiset monenlaisissa
asioissa, ja seuran arvovaltaan tukeutuivat toisinaan myös m u ut
järjestöt lausu ntoa pyytäen . Vuonna 1 945 annettiin lausunto
Radio OH lehden merkityksestä lehden julkaisijajärjestöjen ano­
essa apurahaa lehden tukemiseksi. Vuonna 1 946 puollettiin li­
senssitoimistolle Radiotarviketukku l iikkeet ry: n esitystä radiotar­
vikkeiden tuonnille korjauksia varten sekä tämän tuonnin anta­
mista erikoisliikkeille, jotka huolehtivat tarvikkeiden asianmukai­
sesta ja tasapuolisesta jakelusta.
Seura osallistui omalla osastollaan Yleisradion 25-vuotisjuh­
lamessuihin vuonna 1 951 . Osastolla esitettiin mikroaaltolaittei­
ta, navigaatiomenetelmiä, elektronimikroskooppi , tutkalaitteita
ym .
Rauenneita aloitteita
Vuosikokouksessa 1 937 T. K. Laakso alusti kysymyksen ra­
diotutkimuslaitoksen per,u stamisesta maahamme Tekn ill isen
korkeakoulun aineentutkimuslaitoksen yhteyteen . Laitoksen
tehtäväksi nähtiin tällöin lähinnä vastaanottimien ja lähettimien
tutkiminen sekä laatunormien laatiminen.
Saman vuoden keväällä lähetettiin kirjelmä korkeakoulun reh ­
torille. Siinä esitettiin tutkimuslaitoksen perusteluina mm. se,
että radiolaitteisiin oli jo siihen mennessä kiinnitetty suuria pää­
omia. Kirjelmässä esitettiin radiotutkimuslaitokselle melko laaja
toimintakenttä; josta tässä main ittakoon tärkeimpiä:
- vastaanottimien tutkiminen ja lausuntojen antam inen varsin­
kin kotimaista radioteollisuutta silmälläp itäen,
72
- vahvistimien, äänielokuvalaitteiden, keskusantennilaitteiden
ja häiriönvaimennuslaitteiden tutkiminen,
- toiminta puolueettomana asiantuntijana lähetti mien ym . suu­
rempien kojeiden hankinnoissa ja vastaanotoissa,
- oloihimme sopivien norm ien kehittäm i nen radioalalla.
Kauppa- ja teollisuusministeriölle lähetetyssä kirjelmässä eh­
dotettiin, että lisämenoarvioon merkittäisiin määräraha tutki­
muslaitosta varten, mutta tämä ehdotus tuli liian myöhään . Asi­
aan ei enää palatt u . Osa tutkimuslaitoksella tarkoitetuista tehtä­
vistä jäi posti- ja lennätinhallituksen ja Yleisradion huoleksi.
Osan tuli kymmenen vuotta myöhemmin hoitamaan Valtion tek­
nil lisen tutkimuslaitoksen radiolaboratorio.
Vuonna 1 938 Rad ioinsinööriseura lähetti Sähkötarkastuslai­
tokselle kirjelmän ehdottaen , että seura saisi osallistua laitoksen
toim intaan liittymällä jäseneksi ja osal listumalla niihin hallituk­
sen kokouksii n , joissa radiotekn iikkaa koskevia kysymyksiä kä­
sitel l ään . Sähkötarkastuslaitos torjui ehdotuksen, koska hallituk­
seen voidaan ottaa vain perustajajäseniä. Seuran asiantunte­
musta laitos ilmoitti kyllä mielellään käyttävänsä. Seura esitti tä­
män jälkeen kirjelmässään kauppa- ja teollisuusministeriölle,
että ministeriön nimettävistä kahdesta jäsenestä laitoksen halli­
tukseen toinen olisi Radioinsinööriseurasta. Esitystä ei hyväk­
sytty. Seura teki vielä uuden esityksen ehdottaen , että ministeriö
laitoksen toimil upaa uudistaessaan lisäisi omaa edustustaan
yhdellä radioalan insinöörillä. Tähän ministeriö vastasi, ettei se
voi ratkaisevasti vaikuttaa laitoksen hallituksen kokoonpanoon.
N i i n päättyi tämä hanke, jonka toteuttamiseksi seura oli osoit­
tanut suurta aloitteellisuutta ja peräänantamatonta sitkeyttä.
Ydinfysiikkaa vuonna 1 937
Kööpenhaminassa pidettiin vuonna 1 937 viides pohjoismai­
nen sähköten ikkokokous. Radioinsinööriseuran edustajana sii­
hen osall istu i Toivo Rautajoki kauppa- ja teollisuusministeriön
myöntämän apurahan turv i n . Rautajoen matkakertomus oli mel­
ko perusteellinen ja laajakin, 1 6 sivua. Kokouksessa oli 485
edustajaa eri pohjoismaista, Suomesta 63. Kokousohjelma si­
sälsi etupäässä puhelinlaitoksia koskevia asioita, myös jonkin
verran radiotoimintaa ja akustiikkaa.
Matkakertomukessa kiinnittää kuitenkin pari kohtaa huomiota,
koska ne koskevat ydinfysiikkaa:
73
"Kolmas kokouspäivä. Ensimmäinen ja kaikille yhteinen esi­
telmä oli klo 9 aamulla ja sen piti kuuluisa fyysikko, prof. Bohr ai­
heenaan atomisydämen särkeminen. Esitelmä ei kuulunut radi­
oteknillisiin .
"Neljäs päivä. Lauantaiksi sattuneena päivänä oli klo 1 O jär­
jestetty käyntejä eräisiin teollisuuslaitoksiin ja laboratorioihin.
Kävin yl iopiston fysikaalisessa tutkimuslaitoksessa, jossa prof.
N. Bohrilla on laboratorionsa. Töitään varten hänellä oli käytet­
tävissään noin 2 miljoonan voltin generaattori sekä sähkömag­
neett i , jonka kenttävoimakkuus ilmoitettiin 20 000 gaussiksi.
Läsnäoleville osanottajille näytettiin ja selostettii n m uitakin tutki­
muslaitoksessa työskentelevien tutkim uskohteita ja töitä. - Ajatellen nykyistä atomiaikaa on kertomuksella oma mielen­
kiintonsa. Silloin tuskin aavistetti i n , miten laajakantoiset seu­
raukset kokeilla aikanaan tulisi olemaan.
-"
"
URSI
Vuoden 1 952 alussa Radioinsinööriseura yhdessä eräiden
muiden radioalan järjestöjen ja laitosten kanssa lähetti Suoma­
laisen tiedeakatemian hallitukselle kirjelmän, jossa pyydettiin
toimenpiteitä maamme l iittymiseksi kansainväliseen tieteel li­
seen radiounioniin, U R S l : i n ( U n ion Radio-Scientifique l nternati­
onale) . Sitä varten oli perustettava Suomen tieteel l isen radiotut­
kim uksen kansalliskomitea. Kirjelmässä oli ehdotus Suomen
kansal liskomitean säännöiksi.
Tiedeakatem ian täysistunto hyväksyi ehdotuksen ja sääntö­
luonnoksen, ja väliaikainen toimikunta pyysi seuraa n imeämään
edustajansa kansalliskom iteaan. Seura ilmoitti edustajakseen
ensimmäiseksi kolm ivuotiskaudeksi Henrik Nyste n i n . Kansallis­
komitean perustava kokous oli lokakuussa 1 952 .
URS l : n Suomen kansalliskom itean ensimmäiseksi kolmivuo­
tiskaudeksi valittii n seuraavat seuran jäsenet: puheenjohtajaksi
professori Viljo Ylöstalo, sihteeriksi dipl.ins. Pentti Mattila, ylei­
seen teknill iseen jaostaan puheenjohtajaksi tekn .tri Jouko Poh­
janpalo sekä jäseniksi yli-insinööri Erkki Heino ja m ajuri Eero
Veran en.
Kansall iskom itea järjesti keväällä 1 953 radiopäivät Teknillisen
korkeakoulun sähkölaboratoriossa. Radiopäivien ohjelmaan
kuului kaksi esitelmää sekä joukko raportteja, joissa esitettiin ly­
hyesti raportin keskeinen sisältö, minkä jälkeen asiasta keskus­
teltiin. Keskustelua varten oli raportit en nakkoon monistettu ja
74
osanottajien etukäteen saatavissa. Samaa järjestelyä on radio­
päivillä sovellettu myöhemminkin.
E sityksiä oli kaikkiaan 25, useimmat seuran jäsenten laatimia.
Aihe piiri oli laaja: laskutikun käytöstä lähtien radiosäteilyyn. Tut­
ka oli ollut useammankin tutkimuksen kohteena.
U R S l : n toiset radiopäivät pidettiin keväällä 1 955. Esityksiä oli
yhteensä 27. Ajankohtaisia aiheita ol ivat m m . ultralyhyet aallot
ja transistorit, mutta tutkakin oli jälleen vahvasti esillä.
U R S l : n mu usta toiminnasta main ittakoon erikoisesti ionosfää­
ritutkimus. Seuran edustajaksi Suomen kansal liskomitean toi­
seksi kolm ivuotiskaudeksi vuodesta 1 956 lähtien valittiin profes­
sori Viljo Ylöstalo.
Tempaistiin televisio
Televisiotoiminnan alettua Yhdysvalloissa vuonna 1 94 1 ja
lähdettyä sodan aiheuttaneen keskeytyksen jälkeen uudel leen
käyntiin E ng lannissa 1 946 ja Länsi-Saksassa 1 953 virisi kiin­
nostus televisioon meilläkin. Jo vuonna 1 949 järjestettiin Valtion
teknillisen tutkimuslaitoksen rad iolaboratoriossa kokous, jossa
eri laitosten edustajat pohtivat kysymystä. Radioinsinööriseuran
syyskuun kokouksessa J ussi Rissanen kertoi Yleisradion suun­
n ittelevan tv-lähetysten aloittamista lähitulevaisuudessa.
Tamm ik u u n kokouksessa 1 950 Rissanen ilmoitti, että Yleisra­
d ion menoarvioesitykseen sisältyi 8 milj. mk tv-laitteisi i n . Tällöin
oli suunnitteilla vuonna 1 952 Helsingissä pidettävien olympiaki­
sojen televisioiminen .
Nämä s u u n n itelmat antoivat aiheen ensim mäiseen tv-esityk­
seen Suomessa. Tämän tilaisuuden , jossa esitystä seurattiin
kaapelien välityksellä liitetyistä vastaanottimista, järjesti marras­
kuussa 1 950 Stockmannin tavaratalossa General E lectric'in tä­
käläinen edustaja yhteistyössä Yleisradion ja Olympiakisojen
järjestelykom itean kanssa. Yleisradio oli luovuttanut tekn iikkaa
hoitamaan 6 i nsinööriä ja 5 teknikkoa. Tyytyväisiä oltiin sekä ku­
van laat u u n että laitteiden tekniikkaan. Myöhemmin kuitenkin
katsottiin , että tv-laitteiden hankkiminen merkitsisi tv-toiminnan
alkamista Suomessa liian aikaisessa vaiheessa ja hankkeesta
luovuttiin.
Radioinsinööriseuran kokouksessa toukokuussa 1 954 Valtion
Sähköpajalla esitettiin Jouko Pohjanpalon ja Pentti Mattilan laa­
tima muistio ' 'Televisiotoiminnan aloittam inen Suomessa" .
Muistiossa todettiin Yleisradion kielteinen kanta tv-toiminnan
75
aloittam iseen. Siinä sanottiin m m : "Valtion teknill inen tutkimus­
laitos teki puolestaan jo vuonna 1 949 aloitteen televisiotoimin­
nan aloittamiseksi maassamme. Tässä tarkoituksessa otettiin
yhteys Oy Yleisradioon ja muihin asiasta kiinnostuneihin laitok­
siin kuten posti- ja lennätinhallitukseen sekä puolustuslaitok­
seen. Neuvottelut raukesivat silloin Oy Yleisradion kielteiseen
kantaan . Yleisradio on kärjistänyt asen nettaan myöhemmin jopa
siinä määrin , että on tehty päätös, jonka mukaan Yleisradion va­
roja ei anneta tv-tutkimuksii n , mikäli ne tapahtuvat Yleisradion
ulkopuolella".
Kokous piti tv-toiminnan aloittamista välttämättömänä ja päät­
ti ryhtyä oma-aloitteisesti toimintaan lähinnä Tekni l l isen korkea­
koulun puitteissa. Asiaa eteenpäin viemään asetettiin toimikun­
ta, jonka jäsenet edustivat radiotekniikan tutkimusta, posti- ja
lennäti nhall itusta, Tekn ill istä korkeakoulua, teol lisuutta ja puo­
lustusvoimia. Toimiku ntaan valittiin puheenjohtajaksi Jouko
Pohjanpalo ja jäsen iksi Erkki Heino, Jaarl i Jauhiaine n , A. R.
Saarmaa sekä eversti Kauko Kare.
Saman vuoden syyskuun kokouksessa Pohjanpalo esitti pe­
rustettavaksi tv-kerhon , jonka tehtäväksi tulisi rakentaa koease­
ma Teknill iselle korkeakoululle. Kerho päätettiinkin perustaa ja
sen puheenjohtajaksi val itti in Pekka Ahonen ja sihteeriksi Martti
Tiuri.
Tv-kerhon toim inta lähti ripeästi käynti i n . Vuoden lopussa oli
jäseniä 64, niistä Rad ioinsinööriseuran jäseniä 27. Suunnittelu­
ja rakennusvaiheen aikana kerho kokoontui kerran viikossa.
Kokouksia oli vuoden 1 954 syksyllä 9 ja niissä keskimäärin 50
osanottajaa. Kokouksissa luennoitiin ja keskusteltiin televisioon
liittyvistä kysymyksistä. Alustavat suunnitelmat valm istuivat
marraskuun alkuun mennessä ja kuun puolivälissä päästi in
aloittamaan lähettimien rakentaminen.
40 W tehoinen kuvalähetin suunniteltiin Helvarin tehtaalla ja
siellä rakennettiin lähettimen verkko-osa sekä pääteasteen
tankkipiiri. 1 5 W äänilähettimen suunnittelu ja valmistus suoritet­
tiin osaksi Yleisradiossa. Lähettimien varsinainen rake n n ustyö
tapahtui Teknillisen korkeakoulun sähkölaboratoriossa. Päätyön
suorittivat teekkarit Erkki Larkka ja Juhani Hämäläinen korkea­
koulun palkkaamina. Heitä avustivat myös lähettimien suun nit­
telijat. Lähetysantenni rakennettiin Martti Tiurin ohjeiden mukai­
sesti.
Monet lii kkeet ja laitokset tukivat kerhon toimintaa. P h i l ipsiltä
saatiin lain � ksi teollisuuskäyttöön tarkoitettu tv-kamera. Tavara_
76
kuvalähetin tutkittavana.
Samassa puuhassa Juhani Hämä­
Lähetintä virittämässä Erkki Larkka,
läinen Jouko Pohjanpalon seurates­
tarkkaajana Martti Tiuri. (lehtikuva)
sa työn edistymistä. (lehtikuva)
40
watin
Näytöslähetyksessä 5 . 5 . 1955 toimi kameramiehenä Eero Lappalainen. Tässä
menossa nukketeatterin kenraaliharjoitus. (lehtikuva)
lahjoituksia antoivat m m . Telemetri, Outoku m p u , posti- ja lennä­
tinhallitus, Valtion teknillinen tutkimuslaitos , Helvar, Sähköliik­
keiden Oy, Melart, Radiomikro , Rad ioyhtymä, Havu linna, Orbis
ja Yleisradio. Rad ioinsinööriseura tuki kerhon toim intaa 1 0 000
markalla.
Toukokuun 24 päivänä 1 955 tapahtui Tek n i l l isen korkeakou­
lun sähkölaboratoriosta Suomen ens i m mäinen langaton tv­
lähetys. Kuul uttajana toim i Lasse Pöysti. Kameraa hoitelivat Ee­
ro Lappalainen ja Fennada-Filmin Nils Holm . Pekka Ahonen
rouvineen hoiti monitoria ja teekkarit ään i keskusta.
Ohjelma alkoi Polyteknikkojen kvartetin lauluesityksillä, joita
seurasi professorien Wuolle ja Jauhiainen keskustelu televisios­
ta. M u ita esiintyjiä ol ivat Maikki Länsiö ja Rauha Rentola laului­
neen, Birgitta Ulfsson ja N ils Brandt "Arm i ja Gil" parodioineen,
Mona Leo nukketeatteriesityksineen , englantilainen Mr. Trevil­
lon Wattson hypnotisointinäytöksineen sekä Kipparikvartetti .
Säätiedotuksen esitti maisteri Erkki Harjama. Tv-kerhon vaiheet
ja laitteiden kehittäminen nähtiin Fennada-Filmin tekemässä
elokuvassa. Lopuksi Pohjanpalo kiitti kaikkia esitykseen myötä­
vaikuttaneita onnistuneesta suorituksesta.
Tun n i n ja neljänneksen kestänyt ohjelma oli ollut monipuoli­
nen ja antoi hyvän kuvan television mahdoll isuuksista. Kaikki
ol ivat esiintyjiä myöten teh neet työnsä ainoana palkkionaan ilo
tehtävän onn istum isesta . Tätä h istoriall ista tapausta seurattiin
Helsing issä arviolta n . 1 5 vastaanottimesta. Osa oli Philipsin
maahan tuomia, osa itse valmistettuja rakennussarjoista kokoa­
malla.
Koelähetysten jatku m isen tarve tajuttiin laajoissa piireissä.
Merkitsiväthän ne radioteoll isuudelle kokemuspohjaa vastaan­
ottimia suunn iteltaessa ja huoltohenkilöstön kou l uttamisessa,
ja ne ol ivat kokemus- ja koulutusmielessä merkityksellisiä myös
Yleisrad iolle sen aikanaan al kaessa omat lähetyksensä.
Syksy kului pääasiassa laitteiden parantelemisen merkeissä,
ja koelähetyksiä päästiin tosissaan jatkamaan vuoden 1 956
puolella. Pian voitiin tehokin nostaa 1 50 W: iin .
Helmikuussa Teknii kan Edistämissäätiö il moitti perustavansa
erikoisrahaston televisiotoiminnan kehittämistä varten ja pyysi
Rad ioinsinööriseuraa n i m eäm ään siihen edustajansa. Tähän
tehtävään valittiin Matti Wihuri. Erikoisrahasto perustettiin 5. 3 .
1 956 ja tämän turvin aloitettiin 2 1 . 3. sään nölliset l ähetykset,
aluksi kolmasti viikossa.
Tekniikan Ed istäm issäätiön anottua toi m i lupaa "televisiotoi78
m i n nan kokeilem iseksi ja kehittäm iseksi yhteistoiminnassa Tek­
n i l l isen korkeakoulun kanssa" posti- ja lennätinhal l itus myönsi
tällaisen toimil uvan 26. 5. 1 956 alkaen vuoden 1 958 loppuu n .
Tv-lähetysten alkam inen Rad ioinsinööriseuran aloitteesta an­
toi vauhtia Yleisradionkin suun n itel m i i n . Seu ran maaliskuun ko­
kouksessa 1 956 saattoi J ussi Rissanen ilmoittaa Yleisradion
johtoku nnan hyväksyneen suunnitelman sijoittaa tv-hankintoihin
vuoteen 1 960 mennessä 800 milj. mk. Ensimmäinen lähetin oli
jo tilattu ja saapuisi maahan kesällä. Yleisradio aloitti tv-lähetyk­
set maaliskuussa 1 957 koelähetysten nimellä ja säännöll iset lä­
hetykset alkoivat vuoden 1 958 al usta.
Talous
Jotta menneiden vuosien tulojen ja menojen suuru udesta sai­
si havain noll isem man kuvan, on seuraavassa rahasummat
muunnettu vuoden 1 978 rahan arvoon kulutushintaindeksin mu­
kaan laskemalla. M arkan merkkinä on täl löin käytetty lyhennettä
nmk.
Jäsenmaksu m uuttui vuodesta 1 936 vuoteen 1 956 40
nmk:sta (50 mk) 23 n m k : aan (500 m k) ja l i ittym ismaksu 40
nmk:sta 1 6 mk:aan (350 mk). Maksujen reaaliarvojen alenemi­
sen sallim isen tekivät mahdoll iseksi jäsenmäärän kasvaminen
sekä kan nattavien jäsenten vuosimaksut. Kannattavan jäsenen
vuosimaksu oli vuonna 1 944 530 nmk (2 000 mk) mutta aleni re­
aal iarvoltaan vuonna 1 947 tehdystä korotuksesta huolimatta
vuoteen 1 956 men nessä 1 40 nmk:aan (3 000 m k ) . Jäsenmak­
sutuloissa oli kannattavien jäsenten suorittama osuus 1 940-lu­
vun jälkipuoliskolla 65 % luokkaa, mutta 1 950-luvun puolivälis­
sä enää 30 % . Kan nattavan jäsenen vuosimaksua korotettiinkin
vuonna 1 956 niin, että se vastasi 1 O: ntä varsinaisen jäsenen
vuosimaksua.
Vuonna 1 944 uusittujen sääntöjen m u kaan vapautu i varsinai­
nen jäsen ainaiseksi jäsenmaksu ista maksamalla etukäteen
kymmenkertaisen jäsenmaksun ja sääntöjen jälleen muututtua
1 951 maksettuaan jäsenmaksun säännöllisesti 30 vuoden ajan .
Vuosina 1 937-39 o l i merkittävänä tekijänä tulot Radiotekn ii­
kan oppikirjasta, yhteensä n. 1 4 000 n m k . Jonkinverran tuloja
saatiin myös sanastotyön tu loksista . J u l kaisujen painatuskus­
tannukset saatiin likipitäen peitetyiksi j u l kaisujen myy n n illä.
Suurimmat menot kuten m ittausnormien painatus voitiin peittää
näitä varten saatujen lahjoitusten turv i n .
79
Varoja yritetti i n myös saada lahjoituksina eri rahastoista ja jär­
jestöiltä mutta yleensä heikoin tuloks i n . Suomen Radioyhdistyk­
sen lopettaessa toi m intansa vuonna 1 946 anottiin osaa sen va­
roista, m utta tämäkään aloite ei johtanut tuloks i i n . Vuonna 1 951
järjestettiin arpajaiset yhdessä Viestisäätiön kanssa. Tulos oli
kuitenkin niin laiha, että pyyssä ei ollut kahden jakoa vaan koko
tuotto jätettiin Viestisäätiön toim in nan tukem iseen .
Seuran juoksevat menot koostu ivat sihteerin ja rahastonhoi­
tajan palkkioiden, postituskulujen yms. lisäksi esitelmöitsijäin
palkkioista rahassa tai ateriana ja edustuskul uista. Joskus seura
osal listui myös retkien matkak u l u i h i n . Rahastonhoitajal le alettiin
maksaa palkkiota vuonna 1 945, ja se oli al ussa n. 400 mmk
vuodessa. Sihteeri n ja rahastonhoitajan palkkioita korjatti i n in­
flaation johdosta vuonna 1 956 nostaen ne kaks i nkertaisiksi.
Uudet palkkiot ol ivat sihteerille 45 nmk kokoukselta ja rahaston­
hoitajalle 450 nmk vuodessa.
Yleensä voidaan sanoa, että säästeliäästi varoja käyttäen tu­
lot riittivät sopivasti toimin nan ylläpitäm iseen . Ti l i npäätökset
osoittivat yleensä varojen m ääräks i arvoja 5 000 ja 1 5 000 nmk
väl illä. Vuoden 1 955 päättyessä oli varoja n . 1 5 300 nmk. Varat
pidettiin pääasiassa pankkitileillä, koska ne eivät kovin paljoa
yl ittäneet vuosittaisia menoja. Jonkin verran sijoitettiin kuitenkin
inflaatiolta turvaan osakkeisiin ja obl igaatioih i n .
Rahastonhoitajina toim ivat kyseisenä aikana Erkki Ermas,
Pentti Kuokkanen, Georg Sallavuori, Zin net Alkara ja Lauri Häk­
kinen .
K u n n iajäsenet
Seuran sääntöi h i n teht i i n vuonna 1 951 k u n niajäseniä koske­
va lisäys. E nsimmäi siksi k u n n iajäseniksi kutsuttiin seuran
25-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä vuonna 1 951 :
- Teknillisen korkeakou l u n professori Viljo Ylöstalo "tunnus­
tuksena uraa-uurtavasta työstä radioalan korkeimman tek­
n i l l isen opetuksen hoitajana ja järjestäjänä, Lahden yleisra­
d ioaseman ja siihen l i ittyvän m u u n yleisradioverkoston kau­
konäköisestä suunnittelusta sekä ansiokkaasta toiminnasta
maamme edustajana radioalan kansa i nvälisiä kysymyksiä
käsittelevissä konferensseissa " .
Helsingin tekni l l isen opiston rehtori T. K. Laakso "tu n n ustuk­
sena innostavasta ja aloiterikkaasta toim i n n asta Radioinsi­
nööriseuran hyväksi sen perustamisesta lähtien , ansiok80
kaasta ja tarmokkaasta työstä monissa radioalan tehtävissä
alkuvaiheista lähtie n , varsinkin järjestötoiminnassa, yleisra­
d ioasem ien ja stud ioiden rakentajana sekä uuden rad ioi nsi­
nööripolven kasvattajana " .
- Yleisradion teknillinen johtaja J ussi Rissanen "tun n ustukse­
na uh rautuvasta ja innokkaasta toim innasta Rad ioinsinööri­
seuran hyväksi sen perustamisesta l ähtien ja monivuotisena
puheenjohtajana, ansiokkaasta ja pätevästä työstä rad iolen­
nätintoim innan alkutaipaleella sekä myöhemm i n vastuu n ­
alaisella paikalla Yleisradion teknillisen toimin nan johdos­
sa" .
60-vuotispäivänään 1 952 kutsuttiin seuran kunn iajäseneksi
Suomen Rad ioteollisuusyhdistyksen toim itusjohtaja eversti evp
Arthur Saarmaa "radioto i m i n nan uran uurtajana ja kehittäjänä
monin tavoin ansioituneena jäsenenä". Saarmaa oli 1 920-l uvu n
alkuvuosina työskennellyt erikoisesti puol ustusvoimien, mutta
myös yleisen radiotoimin nan kehittäm iseksi maassamme. Puo­
lustusvoim issa hän toimi 29 vuoden ajan siirtyen 1 947 Suomen
Radioteollisuusyhdistykseen , m issä toimi tehokkaasti yhteistyön
kehittämiseksi teol lisuuslaitosten keske n .
50-vuotispäivänään 1 954 kutsuttiin seuran kunn iajäseneksi
posti- ja len nätinhal lituksen yli-i nsinööri Erkki Heino. Hän oli an­
sioitu nut erikoisesti ilmail uviestitoim innan ja ulkomaan radioyh­
teyksien kehittäjänä sekä radiosähköttäjien kouluttajana. Hän oli
toiminut myös lukuisissa radioalan komiteoissa sekä Suomen
edustajana kansainväl isissä konferensseissa.
Samoin 50-vuotispäivänään 1 954 kutsuttiin seuran kun niajä­
seneksi Yleisradion asemaosaston pääl l ikkö K . S. Sainio. Hän
oli toiminut jo yli 20 vuoden ajan Suomen yleisradioasemaver­
kon rakentajana, ja hänen ansiokseen saatiin suureksi osaksi
laskea ula-lähetysten aloittaminen maassamme. Radioinsinöö­
riseurassa hänen toim intansa oli ollut varsin aktiivista ja hän oli
tehnyt paljon myös radioamatööritoiminnan hyväksi .
Seuran viettäessä 30-vuotisjuhlaa 1 956 kutsuttiin seuran
kunniajäseneksi Valtion teknil lisen tutkimuslaitoksen radio­
osaston johtaja professori Jouko Pohjanpalo. Yleisradion hy­
väksi Pohjanpalo oli toiminut 1 935-45 lähettimien suunnittelija­
na sekä sotien jäl keen tekn ill isen neuvottel ukunnan ja johtoku n­
nan jäsenenä. Erikoisesti m ikroaaltotekniikan kehittäjänä ja tut­
kijana hän oli ansioitu nut Valtion Sähköpajalla 1 945-48 ja
VTI:ssa 1 948 lähtien. - Ja kuin pisteeksi j : n päälle tuli lähtö­
laukaus televisiotoiminnan aloittam iselle.
81
Leikkimieltä ja juhlaa
Vakavan työn vastapainoksi kokoon n utti in joskus, yleensä
vuosikokousten tai retkien yhteydessä, rattoisan toverillisen
seurustelun merkeissä. M ieleen painuvimpia ol ivat tietysti pyö­
reitä vuosia täytettäessä pidetyt juhlakokoukset. N iiden päivä­
m äärässä pyrittiin pitämään tiu kasti kiinni perinteestä: 22. helmi­
kuuta.
Vuonna 1 946 pidettiin 20-vuotiskokous Seurahuoneella. Seu­
ran 65 jäsenestä osall istui kokoukseen 34 . J u h l aesitelmän piti
E l ias Hellberg aiheesta 'Tietopalvelu" luovuttaen esityksen
päätteeksi seuralle Suomen Radioteollisu usyhd istyksen puoles­
ta runsaan kokoelman ulkolaisten lehtien kirjoitusten referaatte­
ja sisältäviä DK-korttteja. Posti- ja lennätin hal lituksen onn ittelut
esitti Erkki Heino. Yleisradio puolestaan oli lahjoittanut seuralle
puheenjohtajan nuijan . Sähkeellä muisti tilaisuutta Rad ioteknilli­
nen Seura.
Myöhemmin illalla kokoon n uttii n naisineen j u h laillallisille. J u h ­
l apu heen piti T . K. Laakso ja puheen naisille Erkki Liuksiala.
Paavo Velander oli laatinut seuran jäsenistä kertovan sitsilau­
lun, joka alkoi Rosvo- Roopen n uote i n vetoomuksella:
" Kun naukku nahkaan saat i h i n , niin eikös laulettais,
niin että yks ja toinen kun niansa kuulla sais.
Tää meidän kööri sentään se loisto kööri o n ,
kun siinä joka ainut ukko insinööri o n ' ' .
Vaikka sävel vaihtu ikin säkeistöjen myötä, yhteislaulu sujui
hyvin Zin net Alkaran vetämänä (Velanderin arvio omasta lau l u ­
taidostaan sivulla 87).
Seuran kerhomestari Paul i Kajava oli anonut Uudenmaan
läänin maaherralta seuran iltam ille jatkoaikaa klo 0 1 : een sekä
l u paa tanssia varten. Tähän olikin armoll isesti suostuttu sillä ra­
joituksella, että "uusia vieraita ei saa vastaanottaa klo 22.30 jäl­
keen . "
Seuraavana päivänä o l i radiossa haastattelu, jossa Rissanen
kertoi Yleisradion suunnitelm ista, Laakso rad ioalan koulutuk­
sesta, Heino radion käytöstä ilmailussa, Pohjanpalo rad ion ja
tutkan merkityksestä toisessa maailmansodassa ja Liuksiala ra­
d ioteollisuudesta.
Vakavien sotavuosien jälkeen i ntoutu ivat jäsenten rouvat ilta­
j u hlasta niin, että ehdottivat myös yhteisiä vap u n vastaanottajai­
sia. Jatkoaika anottiin nyt klo 03:een asti ja sitä myönnettiin
02 :een. Pianistit oli omasta takaa: Paul i Kajava ja Kalevi Ahti.
82
20-vuotisillall iset Seurahuoneella 1 946.
25-vuotiskokouksessa kunn iakirjan saaneet: Arvi Hauvonen, Erkki Liuksiala,
Martti Ahava, Perttu Pertamo, Elias Hellberg, Alex. Paltschik, Erkki Ermas, Toi­
vo Rautajoki, Birger Swei ns , Arvo Sakrelius, Erkki Heino, K . S . Sainio ja A . R .
Saarmaa.
"'
oQ
;;:::
c
<!)
c
cc
(/)
(/)
oc
vi
cc
E
w
cc
(/)
(/)
cc
E
::::>
JQ
Myym äl lä valmistamiaan paperihattuja rouvat hankkivat seuralle
rahaa lähes 1 000 markan verran.
Seuraavana vuonna vietettiin vapun vastaanoton sijasta tou ­
kokuun lopulla "kevätväsymyksen karistajaiset" , ja vuonna
1 948 riehaannuttiin vielä kerran ottamaan yhdessä vastaan
vappua. Vappu toi mieleen teekkarivuodet, ja niin järjestettiin
tietokilpailu a itoon fuksimajurin tenti n tyyl i i n . Vaikeuden (?)
vuoksi esittämättä jätetty kysymys annetaankin lukijan ratkotta­
vaksi: Syntyi ponteva poikalapsi , joka sai viidennen jäsenensä
vasta yksivuotiaana. Kysytään pojan nimeä (vastaus sivulla 87).
25-vuotisj u hlakokous p idettiin vuonna 1 951 ravintola Fenni­
assa. Kokoukseen osallistui seuran 1 25 jäsenestä 45. Tilaisuu­
delle antoi erityistä juhlavuutta ensimmäisten k u n niajäsenten
kutsuminen. Nämä olivat, kuten jo aikaisemmin on mainittu , V iljo
Ylöstalo , T. K. Laakso ja Jussi Rissane n .
Tunnustuksena maamme radiotoim innan alkuvaiheista läh­
tien sen eri aloilla suoritetusta työstä tai ansioituneesta seuran
toim intaan osall istum isesta jaettiin kunniakirjoja. Tällaisen sai­
vat everstit Perttu Pertamo ja A. R. Saarmaa, johtajat Martti
Ahava, E l ias Hellberg , Alex. Paltschik, Arvo Sakrel ius ja John
Sergejeff, diplomi-insinöörit Erkki Ermas, Erkki Heino, E . M .
Heinonen, E rkki Liuksiala, Toivo Rautajoki ja K . S . Sainio sekä
insinöörit Arvi H auvonen ja Birger Sweins.
Kokouksessa ojennettii n seuralle Suomen Rad iotehtailijoiden
ja Radiokau ppiaiden Liito n , Suomen Radioamatööriliiton ja Oy
Fenno- Radio A b : n adressit. Sähkeitä ol ivat lähettäneet Yleisra­
dio ja Viestiupseerikerho.
Juhlaesitelmän piti Rissanen aiheesta "Yleisradion aaltokysy­
mys" selostaen asiaa m aamme kannalta kansainväl isten sopi­
musten valossa ja arvioiden tulevaisuuden näköaloja. Ohjel­
maan kuului vielä Laakson muistelot radioto i m i n nan alkuajoilta.
Seuran sihteerin Orvo Pollarin kirjoittama selostus seuran toi­
minnasta 25-vuotiskaudelta julkaistiin Radio-lehdessä.
30-vuotisjuhla pidettiin traditiosta h ieman poiketen 25. 2.
1 956 ja se sujui television tunnelm issa . l nsi nööritalolla pidettyyn
vuosikokoukseen osall istui 30 seuran jäsentä . Tv-kerhon pu­
heenjohtaja Pekka Ahonen selosti kerhon toim intaa ehdottaen
lopuksi kerhon lakkauttam ista sen nyt saatua tehtävänsä suori­
tetuksi . Kokou ksen mielestä ei kerhoa kuitenkaan katsottu vielä
voitavan lakkauttaa.
Seuran kun niajäseneksi kutsuttiin professori Jouko Pohjan­
palo. Kunniakirjat jaetti i n tällä kertaa televisiotoimin nan hyväksi
85
suoritetusta tuloksellisesta työstä, ja sen saivat d iplom i-insinöö­
rit Pekka Ahone n , Martti Tiuri ja E rkki Larkka (juuri valm istu nut) ,
insinööri Eero Lappalainen, teekkari Juhani Hämäläi nen sekä
"ohjelmapääl likkönä" toiminut osastopääl likkö Runar Heljo.
Juhlan kunniaksi järjestettiin kokoustiloista tv-lähetys, jota oli
tullut seuraamaan myös seuran jäsenten rouvia. Tv-lähetykses­
sä esiintyivät rouva Westerlund ja Teatterikoulun oppilaat laulu­
ja tanssiesityksi n . Seuran syntyvaiheita selosti T. K. Laakso ja
viime aikojen toi m in nasta kertoi Matti Wihuri. Kuul uttajana toimi
Vieno Kekkone n , joka esitti myös laulelman tapahtum ista seu­
ran 30-vuotistaipaleelta valokuvin elävöitettynä. Seuralla oli nyt
jo sen verran ikää, että muutama jäsen tunsi mielessään häi­
vähtävän hivenen haikeutta kun laulussa todettiin että "monet
muistot kuvat nuo mieleen tuo, mieleen tuo . " Päivä päättyi rat­
toisaan illanviettoon lnsinööritalon ravintolassa. Mukana oli ilah­
duttavan ja ihastuttavan ru nsaasti jäsenten rouvia, väkeä kaikki­
aan puol isensataa.
Ennen ulaa
Kuopion yleisradioaseman valm istuttua järjestettiin Kuopion rautatieasemalle
komea mainosjuliste: KUOPION IAN K U U L U U Y L I NNÄ MUALIMAN KONS E R­
T IS SA . K u n myöhemmin Kuopion kuuntelua alkoivat häiritä voimakkaat vieraat
asemat, kilpi poistettiin. Yleisradioasemien päälliköiden kokouksessa ehdotettiin
tilalle: Radiolle kiukuttelee siitä koko lään i , Kuopio kun kuuluu niinkuin vieno pyl­
lyn ääni.
Vastaus vapunvieton tenttikysymykseen: Radioinsi nööriseura.
Paavo Velanderin laulutaito
Viestijoukkue/Patteri R U K marssilla Haminassa 1 934. Santsikokelas Jorma
Järventaus:
·
- Oppilas Velander, miksi ette laula'
- Oppilas Velander, älkää sentään laulako!1
- - ja ulainnostus
Lentokone nousemassa Minskin lentokentältä 1955. Velander Sainiolle:
- Katso kuinka korkea mäki, jonka huipulla on valo. Olisipa upea ula-aseman
paikka . . . ai, sehän onkin lentokoneen siipi.
Oli nautittu aito venäläinen ilta-ateria Minskin Televisiossa.
87
Radiotekniikasta elektroniikkaan
1 956-1 979
Yleiskatsaus
Radiotekniikkaan luettiin aikaisemmin yleisesti kuuluvaksi ra­
d ioaaltojen käyttöön perustuvan tekniikan l isäksi ne sovellutuk­
set joissa käytettiin elektroniputkea, ja tätä kutsuttiinkin tavalli­
sessa kielenkäytössä rad ioputkeksi. Tämän jaon mullisti tran­
sistori. E nsimmäiset transistorit valmistuivat joulun alla vuonna
1 947 Bell'n laboratorioissa Yhdysvalloissa. Edelleen kehittyes­
sään transistori alkoi menestyksellisesti kilpailla elektroniputken
kanssa monissa sovellutuksissa, ja se teki mahdoll iseksi val­
mistaa laitteita joissa pieninkin elektroniputki olisi ollut liiaksi ti­
laa vievä ja tehoa kuluttava .
Alettiin puhua uudesta sähkötekniikan haarasta, elektronii­
kasta, millä aluksi ymmärrettiin tekniikkaa, joka perustuu elek­
tronien liikkeeseen tyhjässä tai puolijohteessa. Tekniikan edel­
leen kehittyessä on elektroniikan käsite laajentunut ja raja elek­
troniikan ja muun sähkötekniikan välillä hämärtynyt.
Käytännön elämän aloille alkoi elektroniikka perinteellisen ra­
d iotekniikan lisäksi todella tunkeutua 1 950-luvun loppupuolella,
merkittävimpinä sovellutuksinaan tietokoneet ja tiedon siirto, te­
oll isuuden tuotantoprosessien valvonta, säätä ja automatiikka,
kodin koneiden automatiikka, sähkökoneiden tehoelektroniikka,
sairaalaelektron iikka sekä äänen ja kuvan tallennus. E lektronii­
kalla on ollut ratkaiseva osuus myös satelliittien käytössä ja ava­
ruustutkimuksessa.
Puolijohdetekniikasta ja integroiduista piireistä kehittyivät
1 970-luvulla mikroprosessorit, automaation monitoim iset mutta
silti pienikokoiset ja huokeat rakennuselementit.
88
Tes visio
Tekniikan Edistämissäätiön toimiluvan turvin alkoivat paikalli­
sin voimin televisiolähetykset myös Turussa syksyllä 1 956 ja
Tampereella (Tamvisio) syksyllä 1 958 . Vuonna 1 959 perustet­
tiin Oy Tesvisio Ab pääosakkaina Suomen Teknill inen Seura ja
E konom iliitto, ja kesäkuussa TES-TV : n toiminta siirtyi tämän
haltuu n . l nsinööritalon teatterisal i muutettiin televisiostudioksi.
Asem ien tehoja korotettiin ja Turun ja Tampereen asemille jär­
jestettiin ohjelmansiirto Helsingistä posti- ja lennätinhall ituksen
rakentamien linkkiyhteyksien välityksellä.
Toiminta oli tarkoitus rahoittaa mainonnalla, mutta Yleisradion
asemaverkon laajetessa kävi tämän kautta lähettävän Mainos­
TV: n kilpailu televisiomainostajista yl ivoimaiseksi ja Tesvisio
joutui taloudellisiin vaikeuksi i n . Turun ja Tampereen asemat sul­
jettiin toim innan jatkuessa Helsingissäkin lyhennetyllä ohjelma­
määrällä, ja lopulta Tesvision osakekanta siirtyi vuonna 1 964
oston kautta Yleisradion haltuun yllätyksenä niin Yleisradion
kuin Tesvision henkilökunnalle.
Kauppasumma oli 6,5 milj. markkaa, minkä l isäksi Yleisradio
sitoutui suorittamaan Tekniikan Edistämissäätiölle sen toimin­
nan tukemiseksi vuosittain 50 000 markkaa sekä muodosta­
maan Tesvision asemista rin nakkaisasemaverkon.
Yleisradio
Jussi Rissasen siirryttyä vuoden 1 962 päättyessä eläkkeelle
jäi Yleisradio joksikin aikaa ilman yhteistä teknill istä johtoa K. S.
Sainion vastatessa jakelutekniikasta ja Paavo Arnin tuotanto­
tekniikasta. Syksyllä 1 964 (Sain ion kuoltua) nim itettiin teknilli­
seksi johtajaksi Arni, ja hänen kuolemansa jälkeen hoitivat tätä
tehtävää Paavo Velander 1 969-72 ja Erkki Larkka 1 973 al­
kaen .
Ula-asemaverkon tultua jotaku inkin valmiiksi alettiin ula-ase­
m ille sijoittaa lähettimiä rinnakkaisohjelmaa varten . Viimeisinä
saivat rinnakkaisohjelman lähettimen Lapin asemat vuonna
1 965.
Ula teki mahdoll iseksi myös stereon . Stereolähetykset aloitet­
tiin vuonna 1 967 aluksi kahdesti viikossa Helsingin rinnakkais­
aseman kautta. Vuonna 1 978 kattoi stereolähetys jo 99 %
väestöstä ja rinnakkaisohjelmista oli stereofonisia 46 % eli mu­
siikkiohjelm ista suurin osa. Täl löin alettiin nopeassa tahdissa
täydentää stereolaitteilla myös yleisohjelman ja ruotsinkiel isen
ohjelman lähettimiä.
89
Suunn iteltaessa televisiolähetysten aloittamista katsottiin,
että rahoituksen perustuessa pelkästään lupatuloihin ei tyydyt­
tävää ohjelmamäärää saavutettaisi ilman kohtuuttoman kor­
keata lupamaksua. Tämän vuoksi perustettiin Oy Mainos-TV­
Reklam Ab, joka lähettää ohjel mansa Yleisradion asemien kaut­
ta ja suorittaa Yleisradiolle ohjelma-ajasta ja mainosten mää­
rästä riippuvan maksun yhtiöiden välisen sopimuksen perus­
teella. Televisiomainonnan avulla rahoitetaan näin Mainos­
TV : n ohjelmien lisäksi osa Yleisradion televisiotoimin nasta.
Television asemaverkkoa rakennettiin m uutaman aseman
vuosivauhtia turvautuen alkuvuosina suureksi osaksi väliaikai­
siin ratkaisuihin tähtäimessä katselu l upien nopea kasvu. Näky­
vyysalue kattoi puolet väestöstä vuonna 1 961 ja pari vuotta
myöhemmin 90 % . Koko maan saam inen tyydyttävän näkyvyy­
den piiriin vei ku itenkin 1 970-luvun puolel le.
Tesvisiosta tu li oston jälkeen TV 2 . Tampereen ja Turun ase­
mat siirrettiin Yleisradion asemien yhteyteen ja pääasiassa kor­
keampien mastojen ansiosta näkyvyysalue peitti n yt lähes 30 %
väestöstä. Näkyvyysal ue pysytteli pitkään pienehkönä kunnes
porrastetu n lupamaksu n käyttöön ottam inen vuonna 1 972 teki
2-verkon laajentamisen taloudell isesti mielekkääksi. Vuonna
1 978 peitti TV 2 : n näkyvyysalue 90 % väestöstä.
Pasilaan vuonna 1 930 valmistunut yleisradioasema sai televi­
siotoiminnan alkaessa luovuttaa ti lansa ensim mäiselle televisio­
studiolle, ja väl ittömästi alettiin Pasilaan rakentaa television
tuotantokeskusta jota on miltei jatkuvasti laajennettu ja täyden­
netty. Ensimmäinen ulkotuotantoauto saatiin syksyllä 1 958 ja
ensimmäiset kuvanauhoituslaitteet vuonna 1 960.
Aluetoiminta sai ensimmäisen tv-stud ionsa Jyväskylään
vuonna 1 967. TV 2 : n toiminta keskittyi Tampereelle saaden
kauan tyytyä Tamvisiolta perittyi hin tiloihin vanhassa tehdasra­
kennuksessa. Vuonna 1 975 päästiin lopull isesti siirtymään ajan­
mukaiseen tuotantokeskukseen Tohlopissa.
Yhteys Tukholman kautta E urovisioon syntyi vuonna 1 960,
ensimmäisenä lähetyksenä prinsessa Margaretin häät. Seuraa­
vana vuonna liityttiin Tallinnan kautta l ntervisioon, ja vuonna
1 962 saatettiin katsella lähetystä Yhdysvalloista Telstar satellii­
tin välittämänä.
Mainos-TV käytti ohjelmatuotantoonsa kauan Yleisradion stu ­
d iotiloja ja tekniikkaa, kunnes 1 970-luvun puol ivälissä s a i val­
miiksi omat tuotantoyksikkönsä.
Ohjelmansiirto ula-asemille tapahtui aluksi releoimalla ase90
�'
f \
KAAIGASNIEMI
710.S/6P
1
OY YLEISRADIO AB
Jakeluteknilkka
TV- ASEMAT JA- LINKKIVHTEYOET
1979
Tv - a..mai
TV - asema (rakenteilla)
TV- alillhetin
0-0
0-0
�
�--·
l/111/4M
TV- linkkiyhteys
Ckaksisuuntainen)
TV- linkkiyhteys
(rakenteilla)
TV- linkkiyhteys
(yksisuuntainen )
TV - releointiyhteys
TV - releointlyhteya (rakenteilla)
TV - llhetttm.n
Kupavesi valmistuu
kanava/teho/ offset
t.t.1979
Yleisradion tv-asemaverkko linkkiyhteyksineen vuonna 1 979.
2,2
1
- m ilj .
t
J
�rf
2 ,0
,
·'
1 ,5
Radio
�
�
1 ,0
l
�
'
/Televisio f
(mv+ väri)
-
1 1
Talvisota �
kodeista
%
0
5
�
""""".]
0,5
,
J
/
J,
f
,
·'
---�
J
/
50%
kodeista
J
r
1
I /'
...
Pulavuodet �,
L/
'1
1
7
1
-,-,-1-.
1
+___, �
1 930 3 5
l 'l
40
1
loTl
45
-i1 1
50
1
Väri-tv
J
�
lo 1
55
'
�
'111
60
-
11 11
65
Radio- ja televisiolupien lukumäärän kehitys.
�
111'
70
1 '1 1
75
80
malta toiselle. Kun ohjelma oli siirtynyt Helsingistä I narin Kau­
nispäälle, oli se suorittanut 1 1 "releo intihyppyä". Sitä mu kaa
kun l i n kkiverkko tv-ohjelmaa varten laaje n i , siirrettiin myös ääni­
ohjelm ien väl itys tämän yhteyteen .
Väritelevision koelähetyks iä alettiin suorittaa vuonna 1 968.
Käyntiinlähtö oli jokseenkin verkkaista, mutta väriohjelmien
määrä lisääntyi vähitellen ja vuonna 1 975 oli likimain puolet oh­
jelm ista väri lähetyksiä. Til ivuotena 1 . 1 . 77-3 1 . 5. 78 oli värioh­
jelmien osuus 1 -verkossa 70 % ja 2-verkossa 81 % lähetyksis­
tä.
Yl eisradion vaki naisen hen kilök u n nan määrä oli vuoden 1 978
puo l ivälissä 3 6 1 9, niistä insi nöörejä 1 1 0.
K u n radio 1 960-l uvun alkupuolella oli löytänyt tiensä joksee n­
kin jokaiseen Suomen kotii n , jatkui rad iolupien lisääntym inen
edelleen tasaista vauhtia matka- ja autoradioiden ansiosta. Kun
radiolupamaksusta luovuttiin vuonna 1 977 oli rad iolupia 2 , 1 m il­
joonaa.
Televis ion yle istym inen sujui Suomessa nopeasti. Seitsemäs­
sä vuodessa ehti puolet kodeista hankkia television vastaavan
ti lanteen saavuttamisen rad ion kohdal la vaadittua 20 vuotta.
Voimakkainta oli kasvu vuosina 1 962-64 : lähes 1 50 000 tv­
lupaa vuodessa. Vuoden 1 978 päättyessä oli televisio n. 98
%: ssa Suomen kodeista, ja niistä oli 36 % värivastaanottimia.
Kaapelitelevisio
Kaapel itelevisio on luonteeltaan yleisradiotoim intaan verratta­
vaa mutta ei teknisessä m ielessä yleisradiol iikennettä, koska se
ei perustu vapaassa tilassa etenevien sähkömagneettisten aal­
tojen käyttöön.
Suomessa oli kaapelitelevisiolähetyksiä ensimmäiseksi Pie­
tarsaaressa. Kaupunkiin rakennettiin 1 970-luvun alkuvuosina
laaja yhteisanten n i n jakoverkko, jossa väl itettiin myös Ruots in
tv-ohjelmat. M u utaman vuoden ajan lähetett i i n tässä verkossa
myös omaa ohjelmaa. Pohjanmaalle on rakennettu myös mu ita
suuryhteisantenneja Suomen ja Ruotsi n tv-ohjelmi nee n , mutta
niissä ei ole lähetetty omaa ohjelmaa.
Helsingin Kaapelitelevisio aloitti koelähetykset syyskuussa
1 975, ja parin vuoden kul uttua alkoi sään nöllinen toiminta ja ja­
keluverkon nopea laajentum i n e n . Vuoden 1 978 lopussa oli
verkkoon liittynyt 32 000 tilaajaa.
93
Posti- ja lennätinlaitos
Erkki Heinon kuoltua vuonna 1 964 tul i hänen tilalleen posti- ja
len nätin hallituksen radio-osaston johtajaksi Timo Kytöniem i .
H ä n e n kuoltuaan vuonna 1 964 o l i toim i organisaation m uutos­
hankkeen kautta kauan täyttämättä, kunnes siihen vuonna 1 976
nim itettiin Keijo Toivola.
Meri l iikenteen ulapuhelinverkkoa alett i i n rakentaa 1 950-luvun
puolivälissä, ja sen tultua likipitäen val m ii ksi rakennettiin nope­
assa tahdissa Saimaan järvialueen ulapuhelinverkko joka val­
mistui vuonna 1 967.
Nyt alettiin rakentaa koko maan kattavaa autorad iopuhelin­
verkkoa. Tämä saatiin käytännöll isesti katsoen val miiksi vuonna
1 975 , jolloin 1 9 aluekeskuksen lisäksi toimi 1 1 7 tukiasemaa.
Myöhemmin on tukiasemia rakennettu lisää parisenkymmentä
ja vuoden 1 978 lopussa oli tilaajien määrä 1 5 700.
Ensimmäisen radiolinkkiyhteytensä sai plh vuonna 1 959 välil­
le Hyvinkää-Mäntsälä. Laajassa mittakaavassa rakennettiin
linkkiverkkoa varsinaisesti 1 960-luvun jälkipuoliskolla. Yhteys
Turusta Ruotsiin valmistui vuonna 1 965 ja Helsingistä Tallin­
naan pari vuotta myöhemmin. Näihin siirrettiin myös Yleisradion
aiemmin itse hoitama ohjel mayhteys Pohjoisvisioon , Eurovisi­
oon ja l ntervisioon. Vuonna 1 977 valmistui l inkkiyhteys myös
Norjaan Inarin-Karasjoen kautta.
Pohjoismaiden yhteistoimin rakennettu satel liitti liikenteen
maa-asema Lounais-R uotsin Tan u m ' issa saati i n käyttöön
vuonna 1 972 .
Merkittävän sektorin plh : n toiminnassa muodostivat rad iolii­
kenteen valvonta ja laitteiden tarkastukset . Vuonna 1 974 aloitti
toimi ntansa radioliikennettä ja rad ioasemien teknisiä ominai­
suuksia valvova tarkkail uasema Jokioisissa. Erilaisia radiolait­
teiden tarkastusmittauksia suoritti plh vuonna 1 977 lähes 1 000
ja uusia laitemalleja hyväksyttiin noin 750.
Kansainvälinen yhteistyö monipuol istui ja tiivistyi. Sen tär­
keimpinä foorumeina ovat olleet Kansainvälinen Pikatiedoitus­
liitto ITU , tämän neuvoa antava rad iokomitea CC I R , Euroopan
telehallintojen yhteistyöjärjestö C E PT, INTELSAT sekä hal lituk­
sen väl iset siviili-il mailu- ja merenkulkujärjestöt.
Plh : n radiolaboratorion palveluksessa oli vuoden 1 978 päätty­
essä 25 d iplom i-insinööriä sekä 46 opistoi nsinööriä.
94
POSTI- JA LENNÄTINLAITOKSEN
AUTORAOIOPUHELINVERK KO
POST- OCH TELEGRAFVERKETS
BILRAOIOTELEFONNAT
R a d i o- o s a s t o
.
R a d i o- a v d e l n 1 n gen
O l . 0 1 . 79
KANAVANUM E R O I L L A
KANALNUMAENA HAR
ON K A R TASSA S E U R A A
F O L J A. N D E MOTSVAAIG
VAT V A S T I N E E T
1 0 • 1 . 2 0 • '} JN E
1 0 . l.
HE TEA
10.
osv
PA l( A R T Q R N A
'}
PAIKALLISKANAVAT
LOKALKANALER
HELSINKI
11
80
19
90-- 96
PO R VOO 4 1
89
H Y V I N ,.. AA ] 1
33
TURKU
SI
80 .
11
L A I T I L A ;:11
ORIPAA ]1
SALO
1'}
KOLI 11
PUSULA 7 1
LAPPOHJA 71
INKOO
JOENSUU ' 1
NURMES 1 1
TQHMAJARVI 1 1
4;r
KAJAANI ? 1
HQ-.. K A V A A. R A 7 1
! :?
14
81
8:?
15
K O K K O L A 61
PA ... N A I N E I\ ] 1
41
KQR PPOO 51
KEMI
FORSSA 6 1
KUSTAVI 7 1
14
80
TAMPE R E 1 1
1 '}
84
17
81
15
87.
n n
KOUVOLA 71
LAHTI 6 1
1]
61
KUUSAMO 51
H A M E E N L L N N A 11
PAAKANQ 11
11
ROVANIEMI
IVALO
KAUNISPA.A 3 1
63 64
61
SAVITAIPALE 51
PA.QASJOi<I 51
HAMINA ] 1
H E I NO L A 1 1
MIKKELI 4 1
RUQTSINPTHTAA 1 1
MARIEHAMN
HAMMAALANO 1 1
PO R I
4 1 4 , 44
lAUTl A.i<'rLA 5 1
VAASA 5 1 51
l'.. R I S T l l N A N I\ 1 1
SEINAJOKI 6 1
63
JYVASKYLA , 1
AAN[KQSI\
J:1MSA 7 1
MULTIA
41
n n
KEURUUI
11
KUOPIO 3 1 3 , 3 3 )4
VARl(AUS 1 1
1ISALMt 4 1
SAVON LINNA } 1
Tuklasemia
Basstatir""flr
148 k p l
Posti- ja lennätinl aitoksen autoradiopuhelinverkko vuoden 1 979 alussa .
st
Posti- ja lennätinhallituksen radiolaboratorio vuonna 1 960 .
Posti- ja lennätinhallituksen rekisteröimien radioasemien luku sekä vuosittain
myön netyt uudet tai uusitut käyttöluvat.
kpl
90 000 +--+-----t�-+--+-�+---t�.---t
80 000 r------t---t�-+--+-�+--+---t-.--1
50 000 +--+-�+---+-�t---+---�----t---1
40 000-t----+-�+----��+--+��
i o ooo
�i��-r1�T�
o ���--1.----t�--t�-+�-+�-t-�--+-'
62 64 66 68 70 72 7 4 76 78
Muu radiotoiminta
Lennonjohdossa lisääntyi tutkan ja mu u nk in elektroniikan
käyttö voimakkaasti 1 960-luvulla. Vuonna 1 967 siirtyi sivi i l i ­
il mailun viestinnän hoito plh: lta liikennem i n isteriön ilmailuosas­
tol le.
Meriliikenteen ulapuhelinverkon valmistum i n e n aiheutti radio­
puhelim ien käytön yleistym isen myös pienaluksissa, ja myös­
kin maalla l isääntyi sekä kiinteän että siirtyvän liikenteen radio­
laitteiden luku erittäin nopeasti. Vuoden 1 978 lopulla oli puolus­
tuslaitoksen radioasemien l isäksi likimain 25 OOO : lla laitoksella
tai muulla radion käyttäjällä yhteensä 94 000 radioasemaa.
Puolustusvoimien radiokaluston kehitykselle oli ominaista
kannettavan kenttäradiokaluston koon pieneneminen, tehojen
kasvu ja kanavien luvun l isääntyminen. Puolustusvoimien l i n kki­
verkko saatiin ulottumaan Etelä-Suomesta Lappiin jo 1 960-lu­
vun al ussa. Tutkalaitteita on kehitetty yhteistyössä VTT:n kans­
sa sekä ilmavalvontaa että rann ikkovesien valvontaa varten .
1 960-luvun lopulla hankittiin il mavalvontakeskuksiin suurteho­
tutkat. Sekä laivastossa että tykistössä on etäisyyden määrää­
miseen alettu käyttää lasersäteitä.
Keskusviestikorjaamo perustett i i n vuonna 1 962 Riih imäelle.
Sen palvelu ksessa on yli 200 henki löä, ja se on suorittanut huol­
totyön lisäksi jonkun verran teollista toim intaa valmistaen m m .
tutkan osia. Riihimäellä sijaitsevissa Viestikoul ussa j a Sähkö­
teknill isessä koulussa annetaan monen tasoista opetusta asen ­
tajakoulutuksesta insinöörikursseih in saakka. Sähköteknillinen
tutkimuslaitos Espoossa kehittää ja tutkii puolustuslaitoksen eri­
koiselektroniikkaa.
Radio teollisuus
Radioteoll isuuden pääartikkelina oli 1 950-luvun loppuvuosina
edelleen yleisrad iovastaanottimet, joiden vuosittainen valmis­
tusmäärä pysytteli 1 00 000 kappaleen vaiheilla. Yli 90 % myy­
dyistä vastaanottim ista oli tällöin kotimaista valm istetta. Televi­
siotoiminnan alkaessa oli radioteoll isuuden palveluksessa
1 700 henkilöä ja määrä kasvoi vuoteen 1 964 mennessä
2 500:aan .
Mustavalkoisten tv-vastaanottimien valm istus saavutti huip­
punsa vuosina 1 962-65 vuotuisen valm istusmäärän ollessa
1 25 000 vaiheilla ja viennin osuuden m uutama prosentti tuotan­
nosta. Koti maisen kysyn nän laimetessa saatiin tuotannon jyrkkä
97
aleneminen estetyksi lisääntyneellä viennillä. Vienti ylitti tuo n n i n
ensi kerran vuonna 1 968 ollen 25 % tuotannosta. Huippunsa
saavutti mustavalkovastaanottim ien vienti vuonna 1 970 määräl­
lä 63 200 kpl eli puolet tuotannosta.
Kysynnän huippuaikoina valmisti tv-vastaanottimia 7 tehdas­
ta, mutta menekin vähentyessä ja kilpailun kiristyessä leikistä
l uopu ivat Aga, Helvar, TeRaTe ja Helkama (tehtaan palon jäl­
keen ) , joten värikauden alkaessa ol ivat jäljellä Asa, Finlux ja Sa­
lora.
Värivastaanottimien tuotannosta meni alun alkaen suuri n osa
vienti i n . Vuonna 1 974 yl itettiin viennissä 1 00 000 kappaleen ra­
ja. Tällöin olikin mustavalkovastaanottimien vienti laskenut alle
20 OOO : n jääden tuontia pienem mäksi.
Yleisrad io- ja tv-vastaanottimien ohella ovat radioteollisuuden
pääartikkeleita 1 970-luvun loppupuolella olleet stereoyhdistel­
mät, kasettinauhurit, radiopuhelimet sekä radiolinkit, joista vii­
meksi mai nitut eivät kuitenkaan ole kuuluneet perinteisten ra­
d iotehtaiden tuotantoon .
Suomen Radioteoll isuusyhdistyksen tilalle tuli vuon na 1 974
Suomen E lektroniikkateoll isuusyhd istys. Tämä liittyi vuonna
1 978 Suomen Sähköteoll isuusyhdistykseen , ja näin syntyi Säh­
kö- ja Elektroniikkateollisuusliitto ry. Suomen Radiotehtailijoiden
ja Radiokauppiaiden Liitto oli jo vuonna 1 971 ottanut uudeksi ni­
mekseen E lektroniikan Tukkukauppiaat ry.
Muu elektroniikkateollisuus
Läh i n nä automaattisen tietojen käsittelyn sektorille ulotti toi­
m intansa vuonna 1 960 Suomen Kaapelitehdas perustaessaan
erityisen elektronii kkaosaston (Oy Nokia Ab, Elektroni ikka), ja
1 960-luvun puolivälissä elektroniikka alkoi tunkeutua useille pe­
rinteell isesti vahvavirtatekniikkaan kuuluville alueille.
Vuosina 1 967-68 sovel lettiin elektroniikkaa jo hissien, pape­
rikoneiden , sähköjunien ja jäänmurtajien koneistoissa. Oy
Strömberg Ab:n elektroniikan tuotannon painopiste oli seuraavi­
na vuosina tyristorisilloissa teoll isuuden tasavirtamoottorikäyt­
töä varten sekä valaistuksen himmentim issä. Muista tehoelek­
troniikan valm istajista oli näinä vuosina huomattavimmat Oy
Fiskars Ab, Televa ja Oy Helvar. Tällöin alkoi myös elektroniik­
kateollisuuden voimakas laajentuminen sekä tuotantomäärien
että tuotealojen suhteen.
98
300
1 00 0 kpl
X
2 50
200
Mustavalko
1 50
1 00
50
58
6 0 62 64
66 68 7 0
72 74 7 6
Suomessa valmistettujen tv-vastaanottimien luku .
200
r-------,
X
1 000 kpl
0
63
65
67
69
71
73
75
Tv-vastaanottimien vienti ja tuonti .
77 7 8
78
Vuonna 1 971 toimi maassa radiotehtaiden lisäksi 22 yli 1 milj.
markan vuotuiseen liikevaihtoon yltävää elektroniikan valm ista­
jaa ja pienempiä oli hieman useampi. Elektroniikkateollisuuden
henkilökunta oli yhteensä n . 6 000 henkeä, mistä "viihde-elek­
troniikan " osuus runsas kolmannes. Myynnin arvo oli 285 milj.
markkaa, siitä viennin osuus 55 % . Tämänkin jälkeen tuotanto
kasvoi jatkuvasti. Vuonna 1 978 tuotannon arvo oli 1 300 milj.
markkaa. Kulutuselektroniikan osuus oli 260 milj . markkaa, m is­
tä vien nin osuus 70 % ylittäen huomattavasti tuonnin arvon .
Muilla elektroniikan aloilla oli tuonti kuitenkin paljon vientiä suu­
rem pi.
Elektroniikka-alan teollisuuden monipuolisuutta kuvastaa
osaltaan tämän historiikin liitteenä oleva Elektron iikkainsinöö­
rien Seuran kannattavien jäsenten esittely.
Koulutus
Viljo Ylöstalon sii rryttyä eläkkeelle vuonna 1 952 oli rad iotek­
niikan opetus Teknillisessä korkeakoulussa pitkän aikaa väliai­
kaisten järjestelyjen varassa, kunnes vuonna 1 962 radioteknii­
kan professoriksi nimitettiin Martti Tiuri. Vuonna 1 969 perustet­
tiin myös apulaisprofessuuri ensim mäisenä haltijanaan Seppo
Halme.
Elektroniikan piiriin kuuluvien oppiaineiden professuureja pe­
rustettiin 1 960-luvulla useita. Elektroniikan piiriin voidaan lukea
kuul uviksi perinteellisten radiotekniikan ja puhelintekniikan li­
säksi seuraavien aineiden professuurit ja apulaisprofessuu rit:
sovellettu elektroniikka, tietoliikennetekniikka, elektronifysiikka,
digitaalitekniikka, teletekniikka, akustiikka ja mittaustekniikka.
Vuonna 1 959 perustettu Oulun Yliopiston teknillinen tiede­
kunta sai syksyllä 1 970 sähköm ittaustekniikan ja elektroniikan
professuurit, jälkimmäisen haltijana Matti Otala. Sähköosasto
on suuntautunut yhä selvemmin elektroniikkaan ja i nformaatio­
tekniikkaan, ja sillä on ollut suuri merkitys Pohjois-Suomen
elektrotekniikkateollisuuden kehittämisessä.
Vuonna 1 965 perustettiin Tam pereelle Teknillisen korkeakou­
lun sivuosasta, joka itsenäistyi vuonna 1 972 Tampereen teknilli­
seksi korkeakouluksi. Korkeakoulun sähkötekniikan osasto on
kasvanut nopeasti. Osastolle otetaan nykyään n . 1 50 uutta opis­
kelijaa vuosittai n . Heistä elektroniikan opiskelijoita on noin puo­
let . Elektroniikka eri aloineen kuului alusta lähtien opetusohjel1 00
maan. Ensim mäisenä elektroniikan professorina ja vuosina
1 967-75 myös korkeakoulun johtajana toimi Pekka Ahonen.
Vuodesta 1 976 lähtien elektroniikan professorina on Yrjö
Neuvo.
Helsin g i n teknillisessä opistossa laajeni elektroniikan opetus,
kun sinne vuonna 1 965 perustettiin mittaus- ja säätötekniikan
opintosuunta. Helsingin ruotsi nkiel isessä oppilaitoksessa Tek­
niska Läroverket i Helsingfors muutettiin vuonna 1 952 heikkovir­
taopintosuunta tietoliikenteen opintosuunnaksi (studieriktning
för tele- och radioteknik).
Tietoliikenteen opintol injan ovat myöhemmin saaneet Turun,
Riihimäe n , Raahen, Kotkan ja Oulun teknill iset opistot sekä mit­
taus- ja säätötekniikan linjan Jyväskylän teknill inen opisto.
Teknikkan nopea kehitys on tehnyt tarpeelliseksi myös insi­
nöörien täydennyskoulutuksen järjestäminen. Toukokuussa
1 963 perustettiin insinöörien keskusjärjestön yhteissopimuksel­
la lnsinöörijärjestöjen Koulutuskeskus I N SKO.
Tu tkimustoiminta
Pääosa elektroniikan tutkimus- ja tuotekehitystyöstä maas­
samme suoritetaan teollisuudessa. Muita merkittäviä tutkimuk­
sen suorittajia ovat korkeakoulut ja yl iopistot, Valtion tekn illinen
tutkimuskeskus (aikaisemmin Valtion teknillinen tutkimuslaitos)
sekä suurim mat käyttölaitokset.
Korkeakoulut ja yl iopistot suorittavat lähinnä perustutkimusta.
Helsingin teknillisen korkeakou lun radiolaboratorion tutkimustoi­
minnan kohteista ovat ol leet merkittävimpiä antennitutkim ukset
sekä mikroaaltotekniikka. Syksyllä 1 975 valmistui Kirkkonum­
mella sijaitsevalle tutkimusasemalle 1 3 ,7 m paraboloidiantenn i ,
jolla o n suoritettu satelliittitutkimusta sekä radioastronomisia
mittauksia.
Sovelletun elektroniikan laboratoriossa on tutkimuksen pää­
paino ol l ut näyttölaitteissa, bioelektroniikassa ja teol lisuuselek­
troniikassa. Elektroniikkaan l iittyvää tutkimusta on l isäksi suori­
tettu teoreettisen sähkötekniikan ja sähkömittaustekn iikan , elek­
tronifysiikan, tietoliikenteen, systeemiteorian, digitaalitekniikan
sekä akustiikan laboratoriossa.
Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikan tutkimus­
toimin nalle on ominaista aktiivinen yhteistyö elinkeinoelämän
kanssa palvelututkimuksien puitteissa. Elektroni ikan laboratori1 01
ossa tutkimustyötä tehdään erityisesti tietokoneteknii kan , opti­
sen tietoliikenteen ja lääketieteellisen tekniikan aloilla. Elektro­
niikkaan liittyvää tutkimustoimintaa on elektroniikan laitoksen li­
säksi fysiikan, mittaustekniikan ja säätötekniikan laitoksilla.
VTT suorittaa pääasiassa sovellettua ja tuotekehitystyötä tu­
kevaa tutkimusta sekä tuotekehitykseen liittyvää testausta ja
laadun valvontaa. VTT: n teletekniikan laboratoriossa (vuoteen
1 972 asti radiolaboratorio) on suoritettu tietoliikenne- ja tutkajär­
jestelmien, laitteiden ja komponenttien tutkimus-, kehitys- ja
m ittaustehtäviä sekä yleisesti elektroniikan testaus- ja l uotetta­
vuusselvityksiä. Pääosa työstä on suoritettu toimeksiantotehtä­
vinä. Laboratoriossa työskentelee professori Esko Heikkilän
johdolla noin 70 henkilöä, joista puolella on vähintään d iplom i­
insinöörin tutkinto.
Puolijohdelaboratoriossa, joka sijaitsee korkeakoulun elektro­
nifysiikan laboratorion yhteydessä, on tutkittu ensi kädessä ma­
teriaalien elektrofysikaalisia ominaisuuksia ja näiden sovelta­
mista erilaisiin antureihin, optoelektroniikkaa, mikroelektroniikan
komponenttien valmistusta sekä komponenttien luotettavuus- ,
vika-analyysi- ja testauskysymyksiä. Laboratoriossa professori
Tor Stubbin johdolla työskentelevästä noin 30 hen kilöstä o n
1 4 : 11ä vähintään d iplomi-insinöörin tutkinto.
Vuonna 1 974 perusti VTT elektroniikan laboratorion Ouluun ja
sairaalatekniikan laboratorion Tampereelle. Elektron iikan labo­
ratorio, jossa vuoden 1 978 lopulla oli 56 työntekijää, suunnitte­
lee pääasiassa uustuotteita Suomen elektroniikkateollisuudelle.
Sairaalatekn i ikan laboratorio kehittää sairaala-automaatiota,
terveydenhoidon tietojärjestelmiä sekä vammaisteknologiaa se­
kä suorittaa näihin liittyvää testausta. Laboratoriossa on noin 20
henkilöä.
Teollisuus- ja sähkölaitosautomaatioon liittyvää elektroniikan
tutkimusta suoritetaan VTT:n sähkötekniikan laboratoriossa.
Tieteellistä radiotutkimusta on aktivoitu ja sen tuloksista ra­
portoitu U R S l : n Suomen kansall iskomitean toimesta. Vuonna
1 956 rakennettiin U R S l : n aloitteesta N urmijärvelle säähavainto­
aseman yhteyteen ionosfäärin tutkimusasema. Kojeiston val­
misti VTT posti- ja len nätinhallituksen kustantamana. Seuraava­
na vuonna aloitti toimintansa toinen asema Sodankylässä Sak­
sasta saaduin kojeistoin. Sodankylän tutkimusasema osallistui
erikoisesti vuonna 1 959 kansainvälisen geofysikaalisen vuoden
projektiin ionosfäärin luotauksessa.
1 02
::zu:::
:1:!!:::
i:Hii!!
-
...=:t:-=r .. �
·
·- ·
•
·11·=::
"C·
--
.•
•
•
""'"=�..�·
vn : n teletekniikan laboratoriossa kehitetty laitteisto tietoliikenneyhteyksien siir­
tokatkosten rekisteröimiseksi.
Elektroniikkaa ja lääketiedettä: Tkl ,
LkT,
dos.
Pirkko-Liisa
Työterveyslaitoksella.
Kalliomäki
Nimen muutos
Tammikuussa 1 964 alettiin keskustella seuran nimen muutta­
misesta. Seuraan oli l iittynyt melkoisesti jäseniä, jotka eivät toi­
mineet varsinaisesti radioalalla mutta tunsivat Radioinsinööri­
seuran läheisemmäksi Sähköinsinööriliittoa tai sen puhel intek­
nill istä osastoa. Maassa oli myös lukuisasti elektroniikan eri alo­
jen insinöörejä, jotka eivät tunteneet omakseen enempää Säh­
köinsinööril iittoa kuin Rad ioinsinööriseuraakaan , ja näiden kes­
kuudessa oli herännyt ajatuksia uusien järjestöjen perustami­
sesta.
Tam mikuun kokouksessa Martti Tiuri ehdotti, että seuran nimi
muutettaisiin sellaiseksi että se kattaisi laajemman kentän kuin
pelkästään radiotekniikan . Hän huomautti, että elektroniikan no­
pea kehitys ja soveltaminen muillekin kuin radiotekn iikan alueel­
le on aiheuttanut mon issa maissa seurojen nimien muutoksia.
Nim ikysymys päätettiin ottaa esille vuosikokouksessa ja jäseniä
kehoitettiin harkitsemaan ehdotuksia uudeksi n imeksi. Vuosiko­
kouksessa keskusteltiinkin asiasta, mutta ratkaisu päätettiin jät­
tää syksyyn.
Lokakuun kokouksessa asia otettiin uudelleen esille. Tuntui
vaikealta löytää n imeä, joka olisi saanut yleistä kannatusta. Mo­
net jäsenet halusivat radio-sanan sisällyttämistä uudessakin ni­
messä, ja asia annettiin hallituksen edelleen valmistettavaks i .
Ratkaiseva kokous o l i 3 . 1 2 . 1 964, j a siihen osallistui 3 2 jä­
sentä. Keskustelu oli erittäin vilkasta, ja asiasta käytettiin kolmi­
senkymmentä puheenvuoroa. Nimen muuttamista Elektroniik­
kainsinöörien Seuraksi puolsi voimakkaasti tekn .tri Kauko Rah­
ko huomauttaen, että uusia elektroniikkainsinöörejä valmistuu
kahdessa vuodessa enemmän kuin Radioinsinööriseurassa on
jäseniä ja näitä ei kiin nosta niinkään radio vaan koko elektro­
niikka-ala. Puheenjohtajan ehdotuksesta suoritettiin nimen
muuttamisesta huutoäänestys kättä kohottaen. Äänestyksen tu­
los oli 20 ääntä puolesta ja 1 0 vastaan, joten muutoksen edellyt­
tämä 2/3 ääntenenemmistö saavutettiin joskin äärimmäisen
niukasti.
Sääntöjen muutoksia
N imen vaihdon yhteydessä tehtiin seuran sääntöihin muitakin
muutoksia. Jäseniltä edellytetyn koulutuksen opinahjoihin l isät­
tiin yliopisto. Sääntöihin tuli myös maininta nuorista jäsenistä,
1 04
jollaiseksi voi päästä oppilaitoksessa kolmannelle vuosikurssilla
siirtynyt opiskelija. Merkittävä uudistus oli mahdollisuus perus­
taa seuran keskuudessa elektroniikan erikoisaloja edustavia it­
senäisiä ryhmiä sekä alueell isia alaosastoja. E nsimmäinen eri­
koisalan ryhmä Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä pe­
rustettiin välittömästi uusien sääntöjen hyväksymisen jälkeen.
Pohjois-Suomen , Tampereen ja Lounais-Suomen osastot E IS­
PO, E I STO ja E ISLO syntyivät 1 970-luvun puolella.
Vuonna 1 975 suoritettiin seuran säännöissä uusi remontti.
Hall itukseen tuli nyt kuul umaan puheenjohtaja ja viisi jäsentä,
jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan erovuorojärjestel­
mää seuraten . Valinta siirrettiin vuosikokoukselta marraskuussa
pidettäväl le vaalikokoukselle, joka sai hoidettavakseen eräitä
muitakin vuosikokoukselle kuul uneita asioita. Yhdistysrekisteri­
toim isto hyväksyi uudet sään nöt 1 0. 1 1 . 1 975.
Jäsenistö
Vuosina 1 956-64 liittyi Rad ioinsinööriseuraan uusia jäseniä
keskimäärin tusina vuodessa. Nimen ja sääntöjen muutoksen
seurauksena oli vuonna 1 966 melkoinen ryntäys: 53 varsinaista
ja 74 nuorta jäsentä. Seuraavinakin vuosina on uusia varsinaisia
jäseniä tullut vuosittain useita kymmeniä, näistä osa vasta val­
m istuneita nuoria jäseniä. Seuran jäsenmäärä ei ole kuitenkaan
kasvanut samaa vauhtia, sillä joskus on jouduttu jäsenluettelos­
ta poistamaan jopa kymmeniä jäseniä jäsenmaksun suorittami­
sen toistuvan laiminlyönnin takia. Tähän on yleensä johtanut se,
että osoitteen muutos on jäänyt ilmoittamatta ja näin yhteys seu­
raan katken nut. 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1 976 julkais­
tussa jäsenluettelossa oli varsinaisia jäseniä 7 1 2 ja nuoria jäse­
niä 48. Vuoden 1 978 päättyessä ol ivat luvut 768 varsinaista ja
1 33 nuorta jäsentä. Yli 30 vuotta seuraan kuuluneina maksusta
vapautettuja oli tällöin 39. Seurassa oli ollut 30 vuotta aikaisem­
min 1 00 jäsentä.
Opistoinsinöörien osuus seuran jäsenistä pysyttel i vuoteen
1 965 asti 50 % : n vaiheilla, mutta tämän jälkeen on diplomi-insi­
nöörien luku lisääntynyt nopeam m i n . Erikoisen voimakkaasti on
kasvanut korkeamman sivistyksen omaavien määrä. Professo­
rijäsenten luku nousi 1 0 vuodessa kolmesta kuuteentoista. Jä­
senistön kokoomuksen kehitystä osoittavat seuraavat prosentti­
luvut:
1 05
22. 02. 1 965
(jäseniä 263)
Tkl, TkT, prof.
Dipl. insinöörejä
Opistoinsinöörejä
FK, FM, FL, FT
Muita
1 ,1
48,0
49,4
0
1 ,5
%
%
%
%
%
30. 06. 1 976
(jäseniä 7 1 2)
8,6
50,3
39,6
1 ,0
0,5
%
%
%
%
%
Vuoden 1 976 jäsenluettelossa oli Oulun Yl iopistosta valm istu­
neita diplomi-insinöörejä jo 82, Tampereen teknill isestä korkea­
koulusta tulleita 20 ja muut ol ivat Helsingin teknill isen korkea­
koulun kasvatteja. Myöhemmin liittyneistä on suurin osa ollut
Oulun Yl iopistossa.
Opistoinsinööreistä on vielä valtaosa Helsingin teknillisen
opiston tai sen edeltäjän Tampereen tekn ill isen opiston tuotta­
m ia. Vuoden 1 976 jäsenluettelossa oli Helsingin ruotsinkielisen
opiston insi nöörejä 47. Uusista opistoista valmistuneita oli seu­
raan ehti nyt l iittyä yhteensä 1 7 ja ulkomailla valmistuneita oli 4 .
Toim ipaikoittain tai toimialoittain o l i jakautuma seuraava:
1 2 ,6 %
Posti- ja lennätinlaitos
8,5 %
Yleisradio
5,0 %
Valtion tekni l linen tutkimuskeskus
4,4 %
Puol ustuslaitos
1 2 ,5 %
Oppilaitokset
Teollisuus
34 ,5 %
9,5 %
Kauppa
3,0 %
Sähkö- ja puhelinlaitokset
Muut
7,5 %
2,5 %
Eläkkeellä
Jakautuma teoll isuuden ja kaupan kesken on jonkun verran
epämääräinen . Tarkasteltaessa kehitystä 25 vuoden aikana il­
menee kuitenkin selvästi positiivinen piirre: suurin kasvu teolli­
suuden , koulutuksen ja tutkim uksen aloilla.
Vuonna 1 965 oli 90 % jäsenistä pääkaupunkiseudun (Helsin­
ki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukkaita, 1 976 enää 68 % .
Suhteellisesti voimakkaimmin oli kasvun kokenut Pohjois-Suo­
mi elektroniikkateollisuutensa ja Oulun yl iopiston ansiosta. U l ­
komailla asui seuran jäsenistä 0,7 %.
Ensimmäiseksi naisjäsenekseen sai seura dipl. ins. Kaarina
Su ndval l ' in vuonna 1 962. Ajan m ittaan on naisjäsenten osuus
kohonnut 1 %:n vaiheille.
1 06
700
kpl
600 ++---+--+-----t---.-i-1
1
Varsinaiset ---+=l"----1i--1
-l--+--t-+-1-50 0
1 \,
Sääntöj en
muut os --.--t---,.,r-+----+--t--r--
1 00
1
1 930 3 5 40 45 50 5 5 60 65 70 7 5
Seuran jäsenmäärän kehitys.
i oo �---�-��-�-�-�-��-�
kpl
80 +----
1 930
35
40
45
50
55
60
65
70
Vuosittain l i ittyneiden u usien varsinaisten j äsenten l uk u.
75
Kannattavat jäsenet
E nnen nimen muuttamista l iittyivät kannattavien jäsenten
joukkoon aikaisemmin mainittujen 1 0 l isäksi Sähköliikkeiden
Oy, Telercas Oy, Oy Aga Ab, Oy Tesvisio Ab, Helkama Radio
Oy, Lohjan Kalkkitehdas Oy lskumetalli (Finlux) ja Vaisala Oy.
Pois jäivät Radiosa 1 962 ja Tesvisio 1 964 , joten vuoden 1 964
päättyessä oli kannattavia jäseniä 1 5.
N imen muutos ei väl ittömästi aiheuttanut suurta l isäystä, mut­
ta vähitellen kohosi määrä vuoteen 1 972 mennessä 26:een.
Näistä erosivat vastaanottimien valm istamisesta luovuttuaan
Aga ja Helkama Radio sekä Philipsiin sulauduttuaan Terate
( Fenno Radio) . Nyt on seu rassa kannattavia jäseniä 24 . Niistä
sekä kertomuksen painoon men nessä seuraan liittyneistä uu­
sista kannattavista jäsenistä on lyhyt esittely tämän historiikin
liitteenä. Joukko on pienehkö mutta edustava.
Kokoukset
Vuodesta 1 960 lähtien alettiin kokoontua 9 kertaa vuodessa
eli kerran kuussa kesäkautta lukuunottamatta. Aiheena on ollut
seuran kokous, retki tai molemmat yhdessä. Vuonna 1 963 alet­
tiin maal iskuun kokous korvata Sähköinsinööril iiton kanssa jär­
jestetyillä sähköpäivillä. Vuonna 1 956 pidettiin joul ukuun kokous
ensi kertaa kevyemmin ohjelmin pikkujoulun merkeissä, ja tämä
vakiintui myöhemmin sään nöl liseksi tavaksi .
Esitelmiä pidettiin seuran kokouksissa vähemmän kuin aikai­
semmin. N iiden sijasta järjestettiin usein keskustelutilaisuuksia
useammankin alustuksen pohjalta. Ennen nimen muutosta oli­
vat esitelmien aiheina enimmäkseen ajankohtaiset radiotekniset
kysymykset kuten televisio, stereofonia, transistorit, mikroaallot,
tutka, ionosfääritutkimus ja tekokuut. Myöhemmin aihepiiri on
laajentunut elektroniikan eri alueille, ja merkittävä osuus on ollut
myöskin teollisuuden, koulutuksen ja tutkimuksen sektoreilla .
Aihepiirin laajuutta kuvastavat seuraavat poiminnat: datasiirto­
tekniikka, mikroprosessorit, kuljetuselektroniikka, pedagoginen
elektroniikka, bioelektroniikka, aivojen sähköiset ilmiöt, kyber­
netiikka.
Keskustelutilaisuuksissa ovat aiheet yleensä ol leet samanta­
paisia kuin esitelm issäkin . Vilkkainta ajatustenvaihtoa ovat ai­
heuttanee hi-fi ja kaapelitelevisio.
Laajin on aihepiiri ollut pikkujoulun illanviettojen esitelmillä.
Siihen ovat sisältyneet teknisten kysymysten lisäksi ufot, maa1 08
säteily ja elektroninen musiikki. On ollut matkakertomusta, men­
neitten m uistel ua, tulevien tutkailua (elektroniikka ja tietoliikenne
vuonna 2000) ynnä muuta mukavaa. Suurin yleisömenestys oli
vuoden 1 970 tilaisuudella, johon jäsenten rouvat ol ivat tervetul­
l eet. T. K. Laakso piti esitelmän aiheesta "Elektrosensorinen tie­
tojensiirto" , ja dipl . ins. Stefan Tallqvist selosti paranormaaleja il­
m iöitä esittäen Ruotsissa suoritettuja äänityksiä joiden hän us­
koi sisältävän vainajien henkien puhetta. Osanottajien määrä oli
kaikkien aikojen ennätys: 1 20 henkeä.
Yleensä on kokouksiin osallistun ut muutama kymmenen hen­
keä, eikä tämä määrä ole lisääntynyt samaa tahtia jäsenistön
kasvun myötä.
Sähkö- ja elektronllkkapäivät
Maaliskuussa 1 962 järjesti Säh köinsinööriliitto yhdessä eräi­
den muiden sähköalan insinöörijärjestöjen kanssa sähköpäivät
lukuisine esitelm ineen . Rad ioinsinööriseuran esitelmöitsijänä oli
Paavo Arni aiheenaan Suomen Telvision tulevaisuuden suunni­
telmat. Todisteena sähköpäivien suosiosta oli, että niistä päätet­
tiin tehdä jokavuotinen perinne. Seura on edelleenkin osal listu­
n ut päivien ohjelmaan yhden esitelmän panoksella.
Sähköpäivien tuotto ei yleensä ole täysin peittänyt kustannuk­
sia. Vaje on rahoitettu siten että Sähköinsinööriliitto on maksa­
n ut puolet ja toi nen puoli tasattu muiden järjestöjen kesken.
Elektroni ikkainsinöörien Seuran osuudeksi on tullut suunnil leen
1 /1 0 vajeesta.
Tekn i l l isen korkeakoulun yl ioppilaskunnan Sähköinsinöörikil­
ta järjesti toimintansa tukemiseksi helmikuussa 1 969 Dipolissa
elektroniikka-alan erikoisnäyttelyn sekä elektroniikkapäivät, joil­
la käsiteltiin sekä kaupallisia että teknisiä kysymyksiä esitelmin
ja keskustel uin . Pienemmissä puitteissa oli elektroniikkapäiviä
järjestetty aikaisem minkin, ja päivien saamiseksi vieläkin edus­
tavamm iksi alettiin neuvotella mahdollisuuksista hoitaa ne Säh­
köinsinöörikillan ja Elektroniikkainsinöörien Seuran yhteistoimin .
Näin tapahtuikin vuonna 1 973 . Seuran puolesta pidettiin päivillä
neljä esitelmää , jotka koskivat alan kehittämistä, tutkimusta ja
koul utusta.
Myöhemmin on elektroniikkapäiviä esitelm ineen ja näyttelyi­
neen järjestetty joka toinen vuosi yhdessä Elektroniikan Kompo­
nenttien ja Mittalaitetoim ittajat ry: n (Elkomit) kanssa. Vuonna
1 09
1 975 pidettiin esitelmiä kolmena päivänä ja näyttely oli uudessa
Messukeskuksessa. Seura huolehti esitelmistä ja Elkomit otti
vastuun mahdollisesta taloudellista tappiosta - onneksi seural­
le, sillä tappiota tuli 1 0 000 mk vaiheilla.
Vuonna 1 977 oli esitelmille ja panelikeskusteluille varattu nel­
jä päivää ja teemaksi valittu " E lektroniikalla älyä laitteisiin ja ku­
ria kustannuksiin". Esitelm ien ohessa esitettiin raportteja Liike­
taloudellisen tutkimuslaitoksen sekä Suomen Gallupin suoritta­
mista tutkimuksista elektroniikka-alan kehityksestä Suomessa.
Tällä kertaa oli taloudellinen tulos positiivinen ja seuran osuus
tuotosta 5 000 mk.
Retket
Vuonna 1 930 suunniteltu Leningradin retki toteutui 36 vuotta
myöhästyneenä toukokuussa 1 966. Se tehtiin lähinnä turisti­
matkan luontoisena pääkohteina kulttuurinähtävyydet. Seuraa­
vana vuonna oli suunta etelään. Kesäkuussa suoritettuun viiden
päivän matkaan kuuluivat Tallinna ja Riika. Ammatillisina kohtei­
na ol ivat kummassakin kaupungissa teknill iset korkeakoulut ja
Tallinnassa myös kybernetiikkainstituutt i . Paiden ja Pärnun
kautta ajetulla l inja-automatkalla seurasi mukana Eestin Televi­
sion filmausryhmä, jonka työn tuloksia voitiin Suomessakin seu ­
rata Tall innan televisiolähetyksessä.
Länteen lähdetti in huhtikuussa 1 970. Kaksi päivää kestäneen
Ruotsin retken aikana ennätettiin tutustua Philipsin tehtaisiin
Tukholman läh istöllä sekä Data-Saab' iin Linköpingissä.
Pohjoiseen riittää Suomea pitkälti. Syyskuussa 1 974 tehtiin
matka Ouluun, missä ohjelman järjestäjinä oli pirteästi toimiva
EISPO. Tutustumisen kohteina ol ivat Oulun yliopisto, Kajaani
Oy: n tuote-esittely, Nokia Oy: n sotilasradiopuhelimia valm istava
tehdas sekä Oulun teatteritalon tekn iikka.
Seuraavana vuonna oli E I STO: n vuoro järjestää matkaohjel­
ma. Tampereella olivat kiinnostuksen kohteina Yleisrad ion toi­
mintakeskus Tohlopissa, teknil lisen korkeakoulun elektron iikan
laitos sekä puhesyntetisaattori VTT:n sairaalatekniikan labora­
toriossa.
Muistiin on merkitty matkoja muitakin :
- Saloon Saloran tehtaalle 1 957, 1 963 (jolloin jatkettiin Piikki­
öön katsomaan Tesvision ohjelmansiirtoa varten rakennet­
tua linkkiasemaa) ja 1 972 .
110
- Lohjalle lskumetal lin tv-tehtaal le keväällä 1 959 pysähtyen
m atkal la Nummenkylässä tutustumassa plh : n lyhy1aaltokes­
kukseen .
- Hankoon Helkaman tehtaalle syksyllä 1 959 poiketen myös
Vihd issä katsomassa kondensaattorien valmistusta Evox'lla.
- N aantal iin 1 960 kohteina Imatran Voiman höyryvoimalaitos
ja Neste Oy: n öljynjalostamo.
Hyvinkäälle 1 960 tutustumaan Yleisradion Erkylän linkkitor­
n i i n poiketen matkalla Amer-Tupakan savuketehtaaseen .
U udelleen käy1iin Hyvi nkäällä 1 967 kohteena Kone Oy: n teh­
das.
- Tampereelle 1 96 1 kohteina Yläjärven tv-asema ja Val met' in
h ienomekaaninen tehdas.
- R iihimäelle 1 961 ja 1 968 kohteina puolustusvoimien viesti­
koulu, viestikorjaamo ja sähköteknill inen koul u .
- Turkuun 1 962, 1 965 j a 1 974 kohteina Asa Radio, Wallac Oy,
Chrichton-Vulcan sekä p l h : n rad iolinkki .
- N u rm ijärvelle 1 962 tutustumaan fysikaaliseen observatori­
oon.
- Lahteen 1 968 kohteina yleisradioasemat Radiomäellä ja Tii­
rismaal la sekä puhelinkeskus. Uudelleen käy1iin Lahdessa
1 977, jolloin kohteina ol ivat Yleisradiomuseo, Hitachi Oy, se­
kä Lahden Rauta Oy: n elektroniikkaosasto ja matkan varrella
tutustutti in merenkulkuhallituksen Decca-asemaan Mäntsä­
lässä.
Porvooseen Neste Oy: n jalostamolle 1 975.
Loviisaan Imatran Voiman atomivoimalaan 1 976.
U uteenkaupu nkiin 1 976 kohteina Salcomp ja Saab-Valmet.
Kouvolaan 1 978 tutustumaan sähköradan ja kaasujohdon
valvomoihin.
- I matralle 1 978 seuraamaan värikuvaputkien valmistusta Val­
co Oy: n tehtaalla.
Helsing in seudun teollisuuslaitoksista ol ivat tutustum isen
kohteina Airam (paristotehdas) , L. M. Ericsson, Nokia Elektro­
ni ikka (7 käyntiä) , Outokumpu Oy:n instrumenttitehdas ja fysii­
kan laboratorio, Ström berg , Televa ja Vaisala.
Televisiotoiminnan alkuvuosina kiin nostivat Yleisradion en­
sim mäi nen tv-auto, kuvanauhoittimet sekä Tesvision ja Yleisra­
d ion tv-studiot.
Tutkimustoiminnan saralla olivat erityisen kiin nostuksen koh­
teina ylikriitill inen reaktori HTKK:n teknill isen fysiikan laboratori­
ossa, radioaktiivisten aineiden energianmittaus yliopiston fysi111
kaalisella laitoksella, ohjustoimin nan laboratorio Santaham inas­
sa sekä tutkimukset HTKK:n elektroniikan laboratoriossa ja
VTT : n puolijohdelaboratoriossa. Sekä radioastronom iasta että
satelliittitietoliikenteen tutkimuksesta saatiin viitteitä käytäessä
maaliskuussa 1 974 HTKK:n rad iolaboratorion tutkimusasemalla
Kirkkonummen Metsähovissa. lhastelun kohteena oli tietenkin
"suuri kurpitsa " , juuri valmistumassa oleva radioteleskoop p i .
Mu ista käyntien kohteista mainittakoon Helsingin Puhelinyh­
d istyksen tutkimuslaboratorio, Seutulan lentokentän il mavalvon­
ta, sädehoitoklinikka, valtion tietokonekeskus, Kaup u n g i n teat­
terin tekniikka , Metrojunien koerata, jäänmurtaja Sampo, koulu­
laiva Matti Kurki, autolautta Fin njet sekä Tekniikan M useo.
Yleensä on retki in osallistunut muutama kymmenen jäsentä,
joskus on yleistä kiinnostusta herättäneissä kohteissa käytäes­
sä ollut mukana myös jäsenten rouvia. Suurin yleisömenestys
oli Finnjetin retkellä, 80 henkeä.
Sanastotyö
Sanastokomitean puheenjohtajana oli vuosina 1 955-63
Paavo Velander ja 1 964-73 Kalevi Teräsvuo. Jäsenten vaihtu­
vuus oli melko suuri, mutta varsin pitkään ol ivat sanastotyölle
uskoll isia Pekka Ahone n , Timo Kytöniemi ja Martti Tiuri.
Englantilais-suomalainen televisiosanasto ilmestyi painosta
helm ikuussa 1 958 Jaakko Kosken ollessa sanastokom itean sih­
teerinä. Sanaston esipuheessa lausuttiin kiitokset S uomen Aka­
temian kielitoimiston johtajalle fil .tri Matti Sadeniemelle hänen
sanastokomitealle antamistaan arvokkaista neuvoista. K ielitoi­
miston asiantuntemukseen turvauduttiin seuraaviakin sanastoja
laadittaessa.
Teknillisen korkeakoulun fysiikan osastolle annettiin pyynnös­
tä lausunto siellä laaditusta elektroniikan sanastosta.
Kun todettii n , että sekä antennisanastoa että televisiosanas­
toa on edelleen kehitettävä, jaettiin sanastokomitea kahteen ja­
ostoon: anten nisanastokomitea ja televisiosanastokom itea. Mo­
nistettua anten nisanastoa täydennettiin uusilla termeillä, joita
synnytti kehitys dm- ja cm-aalloilla sekä satelliittitietoliikenne.
Sanastoa laajennettiin käsittämään myös radioaaltojen etene­
miseen l iittyviä sanoja. Englantilais-suomalainen radioaalto- ja
antennisanasto ilmestyi painosta huhtikuussa 1 963 E rkki Lar­
kan ollessa sanastokomitean sihteerinä. Painatuksen kustansi
112
Tekniikan Edistäm issäätiö ja antoi varat myös uuden televisio­
sanaston painatusta varten.
U usittu televisiosanasto valmistui vuonna 1 969. Televisiosa­
nastokomitea voitii n nyt lakkauttaa.
Vuonna 1 96 1 perustettiin puolijohdesanastokomitea ja myö­
hemmin tutka- ja mikroaaltosanastokomitea sekä radiokommu­
nikaatiosanastokomitea. Puolijohdesanasto valmistui vuonna
1 972. Sen painattam iseen anottiin apurahaa Tekniikan Edistä­
missäätiöltä, mutta kun apurahaa ei saatu jäi sanasto julkaise­
matta.
Radiokommunikaatiosanastokomitea suoritti I E C : n radiolii­
ken nesanaston käännöstyön, mikä valmistui vuonna 1 973 ja
l uovutettiin SESKO:lle. Kom itean mielestä sanasto sisälsi lukui­
sasti vanhentuneita käsitteitä eikä komitea suositellut sitä jul­
kaistavaksi ainakaan standardin muodossa.
Tähän päättyi aktiivinen sanastotyö Elektroniikkainsinöörien
Seuran piirissä. Seura on kuitenkin ollut vuodesta 1 975 lähtien
jäsenenä Tekniikan sanastokeskuksessa, jossa seuraa on
edustanut Raimo Laine.
Mlttausnormlt
M ittausnormikomitean puheenjohtajana oli vuoteen 1 959 asti
A. R . Saarmaa ja hänen jälkeensä 1 960--63 Mauri Tanttu. Ko­
mitea tutustui tarkoin kansainväl isiin I E C : n mittausnormei h i n ,
joita ilmestyi seuraavasti: am-vastaanottimille 1 954, fm-vas­
taanottimille 1 958, vastaanottimien häiriösäteilylle 1 959 ja tele­
visiovastaanottimille 1 960.
M ittausnorm ikom itea päätti suomentaa televisiovastaanotti­
mien m ittausnormit ja samalla suorittaa niissä muutoksia Suo­
men oloja silmällä pitäen. Seuran esitykseen osallistumisesta
normien painatuskustannuksiin Suomen Radioteoll isuusyhd is­
tys vastasi, että ajankohta ei yhd istyksen mielestä ollut otollinen
normien laadintaan koska tehtaiden suorittamat perustutkimuk­
set ol ivat paraikaa käynnissä . Sen sijaan saatiin Yleisradiolta
1 5 000 m k , Suomen Radiotarviketukkukauppiaiden Yhdistyk­
seltä 1 5 000 mk, Radiol iikkeiden Liitolta 5 000 mk sekä Tekn ii­
kan Ed istäm issäätiöltä 300 000 mk, mistä osa oli tarkoitettu an­
ten nisanaston painatukseen. Televisiovastaanottimien mittaus­
normit i lmestyivät painosta vuonna 1 963.
M ittausnormikomitea toimi vielä kymmenisen vuotta, väl illä
kahteenkin komiteaan (ula ja televisio) jakaantuneena. Uusia
113
normeja ei kuitenkaan laadittu. Sen sijaan seurattiin tiiviisti
I E C : n m ittausnormien kehittymistä SESKO : n väl ityksellä. Peri­
aatteena pidettii n , että Suomessa ei tulisi poiketa kansainväli­
sistä normeista ilman pakottavia syitä. Tästä johtuen on ollut si­
täki n tähdellisempää vaikuttaa kansainvälisiin normeihin siten,
että ne soveltuvat sellaisinaan myös Suomen olosuhteisiin .
Televisio
Seuran vuosikokouksessa 1 960 ekonomi V. Ruoho kertoi Oy
Tesvisio Ab:n perustamisesta ja suunnitelmista. Esityksen jäl­
keen oli seuran jäsenillä tilaisuus tutustua Tesvision studioon.
Koska Radioinsinööriseura oli ollut aloitteentekijänä TES­
TV: n syntymiseen tunsi seura myös Tesvisiota kohtaan erityistä
kiin nostusta. Tieto osakekan nan siirtym isestä vuonna 1 964
Yleisradion haltuun otettiin vastaan miltei järkytyksen tuntein.
Tammiku ussa 1 964 keskusteltiin vilkkaasti siitä, olisiko seuran
nim issä annetteva julkisuuteen lausunto tästä kaupasta. Äänes­
tyksen jälkeen asetettiin asiaa pohtimaan ja mahdollista lausun­
toa laatimaan toim ikunta, johon seuran hallituksen l isäksi valit­
tiin Martti Tiuri, Risto lvars ja seuran sihteeri Veikko Porra.
Toimikunnan laatimaa lausuntoehdotusta käsiteltiin seuran
vuosikokouksessa keskustelun ollessa vilkasta . T. K. Laakso
jätti seuran arkistoon talletettavaksi laatimansa kirjoituksen
"Tesvisio ja aatteet". Jouko Pohjanpalon mielestä Tesvisio-asia
oli "pohjaanpalanut soppa, joka ei lämmittäm isestä parane".
Kolmen suljetui n lipuin suoritetun äänestyksen jälkeen päätettiin
lausunto julkaista lyhen nettynä. Lausu n non lopull ista muokkaa­
m ista suorittamaan ja julkaistavaksi saattamaan laajennettiin
tam mikuussa asetettua toimikuntaa Jouko Pohjanpalolla.
Lehdistölle jaetussa lausunnossa selostettiin Rad ioinsinööri­
seuran televisiokerhon ja TES-TV : n osuutta televisiotoiminnan
aloittamisessa maassamme ja valittaen Tesvision itsenäisen
toiminnan päättym istä lausuttiin toivomus, että sekä myyjä että
ostaja huolehtisivat radiotekniikan ja elektroniikan opetuksen ja
tutkimuksen tu rvaam isesta Tes-televisiotoimikunnan päämää­
rien mukaisesti. Lausunnossa huomautettiin l isäksi vanhentu­
neen radiolain uudistam isen tarpeesta korostaen, että lakia uu­
distettaessa on varauduttava radio- ja televisiotoiminnan kehit­
tymiseen kaikin tekniikan tarjoam i n , ratkaisevasti l isääntyvin
mahdollisuuksin ja siten, ettei kansalaisten perusoikeuksia tällä­
kään alalla tarpeettomasti rajoiteta.
1 14
Otto Mikkelä selostaa väritelevisiota koskevaa di plomityötään Timo Kytöniemel­
le ja Tauno Pyökärille.
Teknillisellä korkeakoululla 1 950-luvulla rakennettu tietokone ESKO Tekniikan
Museossa.
Tuntuma väritelevisioon saatiin ensi kerran tammikuussa
1 959 Teknil lisen korkeakoulun sähkölaboratoriossa Albe rti nka­
dulla. Timo Kytöniemi kertoi korkeakoulun ja TES-TV : n suoritta­
mista väritelevisiotutkimuksista, joihin oli alkusysäyksen antanut
Yhdysvalloista TKK: ssa stipendiaattina ol leen tri Michaelsin lu­
entosarja. Teekkari Otto M ikkelä selvitteli laboratoriossa raken­
netu n väritelevisiokaluston tekniikkaa ja laitteilla katseltii n myös
väridioja. Käynti in osallistujia oli tavallista runsaamm i n : 60 jä­
sentä.
Seuraava tilaisuus väritelevision tiimoilta oli huhtikuussa 1 963
Oy Aga Ab: n radiotehtaalla. Tehtaan laboratoriossa tutustuttiin
Ruotsista tuotuihin väritelevisiolaitteisiin ja nähtiin niillä esitetty­
nä piirretty värifilm i .
Vuosikokouksessa 1 965 keskusteltiin neljän alustuksen poh­
jalta väritelevisiojärjestelmistä. Martti Tiuri antoi järjestelmistä
yleiskatsauksen. NTSC-järjestelmää selosti lähem m i n Reijo
Svensson, PAL-järjestelmää Jarkko Kannio ja SECA M : ia Otto
Mikkelä. Alustuksia seurannut keskustelu oli aiheen ajankohtai­
suudesta johtuen vilkasta.
Mainittakoon , että Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi kol­
me vuotta myöhemmin yksim iel isesti PAL-järjestelmän valin­
nan . Tästä monien kansainvälisten neuvottelujen edeltämästä
val in nasta oltiin sekä Yleisradiossa että posti- ja lennätinhalli­
tuksessa täysin yksitu umaisia.
Radiolaki - iku isesti avoin kysymys?
Vuonna 1 952 valtioneuvosto asetti komitean laatimaan ehdo­
tuksen hyväksyttävän radiokaluston laadull isten suuntavi ivojen
määräämiseksi sekä selvittämään eräitä muita teknisiä kysy­
myksiä. Komitean puheenjohtajana oli Erkki Heino ja muut jäse­
net pol iisihallin nosta, puolustusvoimista ja Valtion tek n i l l isestä
tutkimuslaitoksesta, jota edusti Jouko Pohjanpalo.
Komitea totesi vuonna 1 927 säädetyn rad iolain vanhentu­
neeksi ja laati myös ehdotuksen uudeksi laiksi muun kuin yleis­
radiotoiminnan osalta. Komitean mietintö valmistui vuonna 1 958
ja Heino selosti m ietintöä Radioinsinööriseuran marraskuun ko­
kouksessa. Keskustelua herätti ehdotus erikoisen radioneuvos­
ton perustamisesta radiotoimintaa ohjaamaan, mutta seuralla ei
kuitenkaan ollut huomauttamista ehdotuksen suhteen.
Heinon komitean mietinnön perusteella annettiin asetus ra­
d iolaitteiden tarkastam isesta, mutta radiolakiehdotuksen käsit1 16
tely jäi odottamaan vuonna 1 954 asetetun yleisradiolainsäädän­
tökomitean mietin nön valm istum ista. Tämän komitean puheen­
johtajana oli halli ntoneuvos Wäinö Häkkinen.
Häkkisen komitean m ietintö valmistui joul ukuussa 1 959. La­
kiehdotuksen mukaan olisi toim ilupa yleisradiotoiminnan harjoit­
tam iseen voitava antaa valtaku nnall isen , valtiojohtoisen yrityk­
sen l isäksi paikal lisl uontoisen toiminnan osalta myös yleishyö­
dylliselle järjestölle. Mietintöön liittyi kuitenkin kolmen jäsenen
(Meinander, Sundström , Toivonen) eriävä mielipide, jonka mu­
kaan yleisradiotoimin nan tulisi olla Yleisradion yksinoikeutena.
M ieti nnöstä keskusteltiin Radioinsinööriseuran helmikuun ko­
kouksessa 1 960, mihin 48 seuran jäsenen lisäksi olivat saapu­
neet johtajat Oiva Saloila plh:sta ja Onni Toivonen Yleisrad iosta.
Jouko Pohjanpalon alustuksen jälkeen käytettiin 37 puheenvuo­
roa, joissa seuran jäsenet yleensä asettuivat vapaan kilpailun
kan nalle. Muutamissa Yleisradion insinöörien mielipiteissä kui­
tenkin esiintyi epäilyä teknisten mahdoll isuuksien suhteen esi­
merkiksi kanavien jaossa.
Maan hall itus asettui komiteassa esitetyn eriävän mielipiteen
kannalle ja antoi eduskunnalle lakiesityksen tältä pohjalta yhdis­
täen Heinon ja Häkkisen komitean lakiluonnokset. Monopolipy­
kälä osoittautui eduskunnassa kovaksi pähkinäksi erikoisesti
Tesvision saavuttaman suosion vuoksi eikä lakiesitystä saatu
valm iiksi käsiteltyä ennen vaalikauden päättym istä, joten halli­
tuksen esitys raukes i .
Keskusteltaessa Tesvision myynnistä Radioinsinööriseuran
vuosikokouksessa 1 964 esitti Jouko Pohjanpalo, että seura pyr­
kisi vaikuttamaan lähiaikoina laad ittavaan rad iolakiin siten että
vall itseva monopolitilanne ei tulisi lailla vahvistetuksi . Hänen eh­
dotuksestaan asetettiin tätä varten radiolakitoimikunta, johon
valittiin J. Pohjanpalo, T. K. Laakso, P. Ahonen , 0. Alho, A. R.
Saarmaa ja E. Valjakka.
Radiolakitoimikunta lähetti kesäkuussa 1 964 rad iolakia val­
mistelevan ministerival iokunnan puheenjohtajalle kirjelmän, jos­
sa esitettiin näkökohtia uuden rad iolain ja siihen liittyvien ase­
tusten suhteen ja korostettiin radiolainsäädännön uud istam isen
tärkeyttä ja kiireellisyyttä.
Liikennem inisteriössä laaditti i n uusi rad iolakiluonnos, ja vuon­
na 1 965 asetettiin kolmen miehen toimikunta valmistamaan tä­
hän liittyvää asetusluonnosta. Toimikuntaa täydennettiin pian
tekniikan asiantuntem uksella (Kytönem i , Velander) , ja kesä­
kuussa 1 967 valmistui mietintö joka sisälsi ehdotukset rad iolaik1 17
si, radioasetukseksi ja yleisradioasetukseksi. Tästä mietinnöstä
pyydettiin lausuntoa useilta laitoksilta ja järjestöiltä.
Min isteriön saamat lausunnot ol ivat kovin ristiriitaisia, joten se
asetti vuonna 1 970 vielä kerran uuden toimikunnan, nyt taasen
hall itusneuvos Häkkisen johdolla. Tämän toimikunnan mietintö
valmistui jo maaliskuussa 1 971 . Puolet jäsen istä ol ivat toista
mieltä mietinnössä esitetystä suhtautum isesta rad iomainon­
taan. Mietin nöstä pyydettiin myös Elektroniikkainsinöörien Seu­
ran lausuntoa.
Seuran hallitus antoi mietinnön radiolakitoim ikuntansa tutkit­
tavaksi. Tämän laatimaa luonnosta käsiteltiin seuran syyskuun
kokouksessa, minkä jälkeen lausunto luovutettiin keskuskaup­
pakamarille joka oli ryhtynyt keräämään lausuntoja liikennemi­
nisteriölle an nettaviksi.
Seuran lausun nossa ehdotettiin radiolakiesitykseen muuta­
mia korjauksia ja radioaalloilla tapahtuvaa joukkotiedotustoimin­
taa koskeva lakiesitys laad ittavaksi kokonaan uudelleen. Johto­
ja hyväksikäyttävää joukkotiedotustoimintaa varten katsottiin
tarkoituksenmukaiseksi säätää tarvittaessa erillinen laki. Lisäksi
esitettiin että eduskun nalle ei annettaisi esitystä uudeksi radio­
laiksi pyytämättä siitä sitä ennen lausu ntoa Elektroniikkainsi­
nöörien Seuralta.
Joulukuun lopulla 1 972 liikenneministeriö antoi professori Os­
mo A. Wiion tehtäväksi valmistaa yhden miehen toimikuntana
mietin nön ja siitä saatujen lausu ntojen pohjalta ehdotukset hal l i­
tuksen esityksiksi laiksi yleisradiotoiminnasta sekä niihin liitty­
viksi muiksi laeiksi sekä valmistella myös ehdotukset johd inlä­
hetyksiä koskevaksi lainsäädännöksi. Jo helmikuussa 1 973
Wiio jätti min isteriölle ehdotuksensa, joka sisälsi ehdotukset nel­
jäksi laiksi . Näistä yksi koski kaapel ilähetystoimintaa. Sen mu­
kaan kaapelilähetysten harjoittamiseen ei tarvittaisi lupaa, vaan
riittäisi ilmoituksen tekeminen viranomaisille. Toiminta olisi kui­
tenkin radio- ja televisioneuvoston valvon nan alaista ja siinä oli­
si noudatettava kaapelilähetystoimin nasta annettavan lain sää­
täm iä ohjelmia koskevia määräyksiä.
Elektroniikkainsinöörien Seuran lausunto Wiion mietinnöstä
luovutettiin l iikenneministeri Pekka Tarjanteelle syyskuussa ti­
laisuudessa, jossa lausuntonsa jättivät myös Suomen Teknilli­
nen Seura ja Sähköinsinööriliitto. Lausun nossa yhdyttiin suurin
piirtein Wiion esityksiin.
Syyskuussa 1 973 järjesti Elektron iikkainsinöörien Seura yh­
dessä Sähköinsinööriliiton puhelinosaston kanssa kokouksen
118
teemana kaapelitelevisio. Keskustelun alustajina olivat profes­
sori Wiio, varatuomari Matti Anderzen Yleisradiosta sekä seuran
jäsenet Pekka Ahonen ja Raimo Laine. Aiheen ajankohtaisuus
kuvastui yleisömenestyksessä: 1 1 2 henkeä. Keskustelussa sai
Wiion ehdotus suurimman kannatuksen.
Vuonna 1 927 säädettyä radiolakia on yritetty uusia 25 vuoden
ajan. Ainoa aikaansaannos on ollut sanojen "tai näkemistä" li­
sääminen vuonna 1 959. Asetuksia on toki sentään muutettu ja
uusiakin annettu.
Lehti kysymys
Tekn iikan kehitys kuvastui myös aikakauslehtien nimissä. Ra­
d iosta tuli vuonna 1 958 Radio/TV ja Voima ja Valo sai vuonna
1 965 uudeksi nimekseen Sähkö - Electricity in Finland.
Vuonna 1 958 keskusteltiin Radioinsinööriseurassa Radio/
TV:n ottamisesta seuran julkaisuksi lisäämällä lehteen erikoisia
insinöörisivuja. Lehden toimitusvaliokunta katsoi tämän edellyt­
tävän seuralta 1 60 000 markan vuotuista maksua, ja tätä pidet­
tiin liian korkeana. Maaliskuussa 1 960 päätettii n valita seuran
äänenkannattajaksi Voima ja Valo, ja tämän elokuun numero
julkaistiin radionumerona. Sisällöstä huolehti vuosina 1 96o--63
toim i n ut teknillisten kirjoitusten komitea.
Vuonna 1 964 alkoi Suomen Tekn illinen Seura julkaista Elek­
tronii kka-nimistä aikakauslehteä. Joulukuun kokouksessa 1 963
Martti Tiuri selostettuaan uuden lehden syntyvaiheita ehdotti , et­
tä tämä lehti otettaisiin Radioinsinööriseuran äänenkannattajak­
si ja tilaushinta sisällytettäisiin seuran jäsenmaksuun. Tähän ei
katsottu voitavan mennä, mutta päätettiin järjestää jäsenille
mahdollisuus tilata Elektroniikka ja Voima ja Valo alennettuun
hintaan ryhmätilauksena.
Sekä Elektroni ikka että Rad io/TV olivat taloudellisissa vai­
keuksissa kilpaillessaan ilmoittajakunnasta, josta sitäpaitsi Ra­
d ioliikkeiden Liiton julkaisema Radiokauppias vei leijonanosan .
Lehdet yhtyivät vuonna 1 966, ja nimeksi tuli nyt ERT kuvaa­
maan aihepiiriä elektroni ikka, radio, televisio. Lehti ilmestyi aluk­
si edeltäjiensä tapaan kuutena numerona vuodessa, mutta nu­
meroiden luku nousi myöhemmin kahdeksaan.
Kun Rad ioinsinööriseurasta oli tullut Elektroniikkainsinöörien
Seura, alettiin hiljalleen harkita myös E RT : n nimen muutosta.
Todeten että radiotekniikka on osa elektroniikkaa ja televisio
osa radiotekniikkaa ristittiin E RT vuonna 1 975 uudelleen ja siitä
1 19
tuli nuoremman edeltäjänsä kaima. Lehti muuttui samalla kah­
desti kuussa ilmestyväksi asultaan sanomalehden kaltaiseksi
ju lkaisuksi. Kilpailijana sillä tässä muodossa tuli kuitenkin ole­
maan samantapainen E lektroniikkauutiset.
Elektroniikka-lehti on tavallaan nyt ilmestynyt 31 vuotta, niistä
4 vuotta viidennettä nimeä käyttäen. Ol isikohan nimenmuutok­
silta vältytty, jos vuonna 1 948 olisi nimeksi valittu ehdolla ollut
"Elektroni " .
Elektroniikkainsinöörien Seura o n edustettuna sekä Elektro­
n i ikka- että Sähkö-lehden toimitusvaliokun nissa.
Koulutusasiat
Seuraa on kiin nostanut myös uusien insinööripolvien koulu­
tuskysymys. Keskustelu opetuksen pitäm isestä tekn iikan kehi­
tyksen tasalla on ollut mielekästä kun jäsenten keskuudessa on
korkeakoulujen ja opistojen opettajia.
Helm ikuussa 1 960 lähetettiin Teknillisen korkeakou l u n rehto­
rille kirjelmä, jossa esitettiin korkeakoulun radioteknii kan ope­
tuksen tehostamista lisäämällä radiotekn ill isten aineiden osuut­
ta ja supistamalla vastaavasti opiskelijoille pakollisia vahvavirta­
tekniikan oppimääriä. Lisäksi seuran edustajat neuvottelivat
teoreettisen sähkötekniikan opetuksesta professori E. Voipion
kanssa. Syksyllä korkeakou lun rehtori ilmoitti, että radioteknii­
kan opetus on uusittu seuran ehdottamalla tavalla.
Valtioneuvosto asetti syyskuussa 1 964 komitean vuorineuvos
Paavo Honkajuuren johdolla tutkimaan mahdoll isuuksia teknilli­
sen koulutuksen kapasiteetin lisäämiseen ja tekemään ehdotuk­
sen valtioneuvostolle. Komitea lähetti tamm ikuussa 1 965 useille
insinöörijärjestöille kyselykirjeen, jossa tiedusteltiin jäsenmää­
rän kehitystä sekä arvioita jäsenmääriksi vuosina 1 970 ja 1 975.
Lisäksi toivottiin vastaavia tietoja ja arvioita alan d iplomi-insi­
nöörien, opistoinsinöörien ja tekn ikoiden määristä ja tarpeesta
sekä ehdotuksia koulutuksen järjestelyyn .
Elektroniikkainsinöörien Seuran helmikuussa lähettämässä
vastauskirjeessä arvioitiin vuoden 1 975 jäsenmääräksi 550 dip­
lomi-insinööriä ja 500 opistoinsinööriä sekä alalla toi m ivien insi­
nöörien määrä noin 20 % suuremmaksi. Insinöörien tarpeen ar­
vioitiin lisääntyvän 1 0-1 5 % vuodessa ja sopivana suhteena
d iplomi-insinöörien, opistoinsinöörien ja teknikoiden määrissä
pidettiin 1 : 1 : 3 . Kou lutuksen järjestelyn suhteen viitattiin opetta­
javoimien ja laboratorioiden l isäämisen tarpeeseen .
1 20
Jo ennen vastauksen lähettämistä oli seura lähettänyt vastaa­
van kyselyn Yleisradiolle ja eräille alan teollisuuslaitoksille. Saa­
puneet 1 0 vastausta eivät antaneet aihetta tehdä oikaisuja Hon­
kajuuren komitealle lähetettyih i n arviointeihin.
Huhtiku ussa jätettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle elek­
troniikkainsinöörien korkeakouluopetusta koskeva julkilausuma.
Siinä todettiin, että alan opetusmahdollisuudet eivät ole kehitty­
neet erikoisalojen l isääntym istä ja opskel ijamäärän kasvua vas­
taavasti . Vertaillen tilannetta muilla osastoilla val litseviin esitet­
tiin ryhdyttäväksi kiireellisiin toimenpiteisiin elektroniikan ope­
tusmahdollisuuksien saattamiseksi muiden alojen opetuksen ta­
solle.
Vuonna 1 974 seura antoi lausunnon Tieteen keskustoimikun­
nan elektroniikkajärjestön mietinnöstä, joka koski alan korkea­
kouluopetuksen laatua ja laajuutta sekä sisälsi jatkokoulutusta
ja teollisuutta käsitteleviä ehdotuksia. Seuran kanta oli pääasi­
assa ehdotuksia myötäilevä.
Seura on ollut kiinteässä yhteydessä INSKO:on tämän järjes­
täessä insinöörien täydennyskoulutusta elektroniikan alalla.
Teknillisen täydennyskoulutuksen neuvottelukun nassa on seu­
raa edustanut Esko H i rvonen 1 971 -75 ja hänen jälkeensä Rei­
jo Svensson.
Transistoritutkimus
Seuran lokakuun kokouksessa 1 958 Timo Kytöniemi piti esi­
tel män transistorin valm istuksesta, minkä jälkeen esitettiin kol­
me transistorien käyttöä valaisevaa filmiä. Seurasi vilkas kes­
kuste l u , jossa käytettiin yli 40 puheenvuoroa. Useammaltakin
taholta esitettiin, että olisi tutkittava transistorien valmistusmah­
dollisuuksia Suomessa. Optim ismia lisäsi K. S. Sainion väl ittä­
mät Amerikan terveiset Ilmari H intikalta, joiden mukaan transis­
torien valm istukseen tarvittava pääoma on suhteellisen pieni .
Yleensä katsottiin, että Teknillisen korkeakoulun piiriin olisi saa­
tava laitos joka tutkisi transistorien valm istusta.
Transistoritutkim uksen tarpeellisuus otettiinkin korkeakoul us­
sa vartee n , ja seuran syyskuun kokouksessa 1 959 Kytöniemi ja
fil.tri Tor Stubb selostivat tutkimuksen tuloksia. Kokouksessa
annettiin seuran hal l ituksen tehtäväksi kutsua koolle neuvottelu-.
kokous pohtimaan transistoriteknillisen tutkimuksen aloittamista
maassamme.
Täl lainen kokous pidettiin lokakuussa ja siihen osallistui 23
1 21
edustajaa eri laitoksista ja teollisuudesta. Kokouksessa asetet­
tiin asiaa edelleen kehittelemään kuusimiehinen komitea Kytö­
niemen puheenjohdolla. Pidettyään neljä kokousta komitea jätti
mietintönsä, ja tätä käsittelemään järjestettiin uusi neuvotteluko­
kous, johon nyt osallistui 20 henkeä. Keskustelun tuloksena
päätettiin lähettää Teknilliselle korkeakoululle ja Valtion teknilli­
selle tutkimuslaitokselle kirjelmät, joissa korostetaan puolijohde­
tutkimusten aikaansaamisen tärkeyttä ja merkitystä myös koulu­
tuksessa.
Vuonna 1 964 muodostettiin puolijohdetutkimuksia varten
VTT : n radioteknillisen laboratorion yhteyteen puolijohdeosasto,
josta vuoden 1 964 alkupuolella tuli itsenäinen puol ijohdelabora­
torio johtajanaan Tor Stubb.
Kehltysennusteet
Keskusteltaessa kauppa- ja teoll isuusm inisteriön kansliapääl­
likön kanssa elektroniikkainsinöörien koulutuksen tehostam i­
sesta muodostui jälleen keskeiseksi kysymykseksi insinöörien
tarve tulevina vuosina. Selvemmän kuvan saamiseksi tästä
puolesta ja elektroniikka-alasta yleensäkin asetti seura vuonna
1 966 Esko Hirvosen puheenjohdolla nelijäsenisen kehitysen­
nustetoimikunnan tutkimaan Suomen elektroniikkamarkkinoita
ja elektroniikkateollisuutta. Toimikunnan alustava raportti val­
mistui syksyllä 1 968 ja jaettiin jäsenille. Laajemman tutkimuksen
aikaansaamiseksi seura anoi S ITRA: lta apurahaa, ja S ITRA
suostu ikin rahoittamaan tutkimuksen lähes kokonaan kustan­
nusarvion ollessa 28 780 mk.
Tutkimuksessa oli tarkoitus kartoittaa elektroniikka-alan ra­
kenne, tuotanto, tuonti, vienti ja koulutus Suomessa ajanjakso­
na 1 960-80. Lisäksi oli arvioitava alalla toimiva insinöörimäärä
ja sen tarve. Tutkimus teetettiin Liiketaloudellisella tutkimuslai­
toksella ja se valmistui huhtikuussa 1 970. Tutkim usraportin vas­
taanotto oli suopea, myynti heti kärkeen 1 20 kpl .
Vuonna 1 975 käynnistettiin uusi laaja tutkimusprojekti suorit­
tajana Liiketaloudel linen tutkimuslaitos ja päärahoittajana kaup­
pa- ja teollisuusministeriö. Muina rahoittajina oli viisi järjestöä,
niiden joukossa Elektroniikkainsinöörien Seura. Tutkimuksen
tavoitteeksi asetettiin alan kehityksen jatkuva seuranta lähinnä
yrityksiltä kootun tiedon pohjalta sekä erillistutkimusten suoritta­
minen kulloinkin ajankohtaisista aiheista. Tutkimuksen edisty­
mistä seuraamaan asetettiin valvontaryhmä Esko Hirvosen joh­
dolla.
1 22
Ensim mäisenä seurantatutkimuksena valmistui keväällä 1 976
"Tutkimus elektroniikka-alan markkinoiden kehityksestä Suo­
messa vuosina 1 974-1 976".
Ensim mäiseksi erillistutkimukseksi valittiin elektroniikka-alan
kehitysedellytykset maassamme. Tulos julkistettiin helmikuussa
1 977 nimellä "Työryhmädelfoitutkimus elektroniikka-alan kehi­
tysedellytyksistä maassamme". Nimestä huolimatta tutkimusra­
portti ei ollut kovin oraakkelimainen. Tutkimuksen tuloksista voi­
tiin todeta, että elektroniikkateollisuutemme on ollut tähän asti
hyvin pienyritystavoitteista ja kannattavuuden kehitys ei ole ollut
erityisen hyvä. Kannattavuuden parantamiseksi ol isi pyrittävä
suurempiin sarjoihin esimerkiksi erikoistumisen avu lla ja tätä tie­
tä myös viennin lisäämiseen . Lopuksi katsottiin, että elektron iik­
kateollisuudellamme näyt1ää olevan hyviä mahdollisuuksia tule­
vaisuudessa.
Vuonna 1 977 teetettiin Suomen Gallup Oy: llä ''Tutkimus elek­
troniikka-alan markkinoiden kehityksestä Suomessa vuosina
1 975- 1 976". Tämän jälkeen ei uusia tutkimuksia ole tilattu. E I S
o n katsonut, että seura e i osallistu markkinointi- ja teollisuuspo­
liittisten tutkimusten rahoittamiseen seuran kiinnostuksen koh­
distuessa alan insi nöörikuntaa koskeviin kysymyksiin, kuten
työl lisyys, koulutus ja tulevaisuuden näkymät.
Historia talteen
Ajatus seuran historiikin aikaansaamisesta heräsi jo seuran
täyt1äessä 30 vuotta. Tehtävää tarjottiin Erkki Ermakselle, mutta
hän ei ollut siihen halukas. Vuonna 1 96 1 annettiin seuran halli­
tuksen tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia tal lentaa historiikkia
varten vanhempien jäsenten muistitietoja menneiltä vuosilta.
Vuonna 1 964 nauhoitettiinkin arkistoon T. K. Laakson kertomus
seuran perustamisesta.
1 960-luvun lopulla pyydettiin Erkki Liuksialaa ryhtymään val­
misteluihin seuran 50-vuotishistoriikin laatim ista varten. Liuksi­
ala keräsikin vuosien mittaan aineistoa ja tutki perusteell isesti
seuran arkiston muistiinpanoja tehden, mutta heikentynyt ter­
veys ehkäisi kirjoitustyöhön ryhtymisen. Hänen muistiinpano­
jaan on kuitenkin voitu jossain määrin käyt1ää hyväksi tätä histo­
riikkia tehtäessä.
Vuonna 1 971 seura liittyi jäseneksi Teknill iseen Museoyhdis­
tykseen , ja vuosikokouksessa 1 972 asetettiin museotoimikunta
hoitamaan yhteyksiä ja käytännön järjestelyjä Tekniikan Mu1 23
seon Säätiön ja seuran väl illä. Toimikunnan jäseniksi valittiin A.
M . ( Pertti) Kuusela, Erkki Liuksiala ja Veikko Porra. Kuusela on
ollut pääarkkitehti na s u u n n iteltaessa ja järjestettäessä museos­
sa varsinkin yleisradioto i m i nnan ja E . M . C . Tigerstedt'in osasto­
ja. Eläkeläisten talkoihin m useon edelleen k u nnostamisessa on
hänen ohellaan säännöll isesti osal l istunut etenkin Eero Lappa­
lainen.
R ad iovastaanottimia ja rad iohuoltoa edustavan osaston jär­
jestelyn ovat pääosiltaan tehneet Radioteknillisen Seuran van­
hat jäsenet k u n niapuheenjohtaja O n n i Leinon johdolla. Radio- ja
puhel intekn iikan kokoelmilla, kuten sähkötekniikalla yleensäki n ,
on museossa ed ustavat ti lat, mistä kiitos kuuluu m useon kaikel­
le kaikessa, professori emeritus J aarli Jauhiaiselle, Elektroniik­
kainsinöörien Seuran jäsen hänkin.
H uhtikuussa 1 972 järjestettiin yhteistyössä Radioteknillisen
Seuran ja Tek n i ikan M useon Säätiön kanssa m useossa radio­
tekn iikan erikoisnäyttely. Näyttely oli avo i n na 1 O päivää ja kävi­
jöitä oli alun toista tuhatta .
Rad iotoiminnan h istoriaa on Tekn iikan M useon l isäksi nähtä­
vänä myös Posti- ja telemuseossa, Viestimuseossa R i i h imäellä
sekä Yleisrad ion m useossa Lahdessa.
Muistitiedon tallettaminen on kiinnostanut useita eläkkeellä
olevia seuran jäsen iä. Heidän epävirall i n en kerhonsa R IS S ( Ra­
dioinsinööriseuran Seniorit, sisältää myös viitteen seuran van­
h i mpaan perustajajäseneen) on vuodesta 1 975 alkaen kokoon­
tunut yhteiselle loun aalle m uutaman kerran vuodessa, ja näissä
tilaisuu ks issa on toisinaan tallennettu ääninauhalle kerrontaa
menneiden vuosien varrelta.
URSI
U RS l : n kol mannet radiopäivät pidett i i n l nsinööritalolla huhti­
kuussa 1 957. Päivillä esitettiin kaksi yleiskatsausta ja 3 1 tutki­
musraporttia, useimmat Rad ioinsinööriseuran jäsenten toimes­
ta. Tämä oli luonnoll istaki n , kun U R S l : n Suomen kom itean 1 O : n
jäsenjärjestön edustajista 6 oli seuran jäseniä.
Täm än jälkeen radiopäiviä on järjestetty s u u n n illeen joka kol­
mas vuosi. Laaj i m mat ol ivat yhdeksännet radiopäivät vuonna
1 976. N i i l l ä esitettiin neljä esitelmää ja 1 1 1 tutkimusraporttia.
Osanottajia oli 250. Päivien yhteydessä järjestett i i n pohjoismai­
nen ante n n iseminaari , johon osall istui m uista Pohjoismaista 1 5
henkeä. Radiopäivien ohjelma liikkui nyt entistä enemmän tie1 24
teel l isell ä pohjalla, ja tästä johtuen osall istujista oli suurin osa
tutkimuslaitoksen henkilökuntaa.
Seuraa edusti U RS l : n Suomen komiteassa professori Vi ljo
Ylöstalo kuolemaansa asti vuonna 1 95 9 . Hänen jälkeensä ovat
edustajina olleet P. Ahonen , T. Stubb, P. M attila, S . Halme ja V .
Porra.
Myös U RS l : n kansainväl isiin kokouksiin on osal listunut seu­
ran jäseniä, joskaan ei yleensä seuran kustan n u ksella. Tokion
kokouksessa 1 964 piti esityksen M artti Tiuri. Vuonna 1 978 oli
kansainväl isen kokouksen isäntämaana Suomi. Kokous järjes­
tettiin D ipol issa elokuussa.
M uutakin yhteistyötä
Yhteistyö m u iden järjestöjen kanssa on vuosien m ittaan käy­
nyt kiinteämmäksi, ja myös alan kehittymistä on pyritty edistä­
mään erilaisin toimenpitein . Posti- ja lennätinhallituksesta anne­
tun asetuksen m u uttam isen ol lessa harkittavana vuonna 1 960
Rad ioinsinööriseura lähetti li ikenneministeriölle kirjelmän, jossa
ehdotetti i n plh : n radiotoim iston erottamista omaksi osastoksi
jotta se entistä paremm i n pystyisi ohjaamaan ja valvomaan yhä
keh ittyvän radiotekniikan u usia palvelum uotoja maassamme.
Näin sitten tapahtui ki n .
Sähköinsinööril i iton puheli nosaston kanssa on järjestetty yh­
teisiä kokouksia kummankin jäseniä kiinnostavine esitelmineen,
ja järjestöjen jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua toisen jär­
jestäm iin retk i i n . S I L : n ja E I S : n toiminnan koordi noim iseksi ja
yhteisten tavoitteiden kartoittamiseksi perustettiin vuonna 1 978
sähkö- ja elektroniikkainsinöörijärjestöjen neuvottelukunta ja tä­
män yhteyteen kou l utusvaliokunta.
Vuonn a 1 969 perustettiin tekniikan alan valtakun nallisten yh­
distysten neuvotteluku nta TAVY N , johon Elektroni ikkainsinöö­
rien Seurakin väl ittömästi liittyi . Neuvottelu kunnassa on käsitelty
mm. radiolakikysymystä ja sähköinsinöörien pätevyysvaatimuk­
sia.
Vuon na 1 977 jätti seu ra opetusm i n isteri Marjatta Väänäselle
esityksen Valtion tekn illistieteel l isen toim ik u nnan täydentäm i­
sestä elektroniikka-alan edustajalla. Esitys johtikin positiiviseen
tulokseen , ja toimiku ntaan n i m itettii n apul. prof. Veikko Porra.
Vuonna 1 978 n i m itettii n toiseksi edustajaksi prof. Tor. Stubb.
S ESKO: n hallituksessa ovat seu raa edustaneet T. K. Laakso
( 1 963 asti) , Timo Kytöniemi ( 1 963-73) , Touko Hahkio ja Ossi
1 25
Seppi. SESKO:lle on seura antanut lausuntoja m m . yhteisan­
tennijärjestelmien ominaisuuksia koskevista normiehdotuksista.
Vuosina 1 956-73 toimineessa Suomen Standardisoimislii­
ton ja SESKO : n perustamassa Akustisessa Standardisoimisko­
miteassa seuraa edusti Pertti Kuusela 1 956-59 ja hänen jäl­
keensä Olavi Korpela. Komitea laati mm. akustiikan sanaston.
Viestisäätiössä on seuraa edel leenkin edustanut Jouko Poh­
janpalo.
Lisäesimerkkeinä seuran antamista monista lausunnoista
mainittakoon S l -mittayksiköistä Tieteen keskustoimikunnalle
1 974 ja keskiasteen koulu-uudistuksesta am mattikasvatushalli­
tukselle 1 978 annetut.
Vuonna 1 972 perustettiin Länsi-Euroopan sähköinsinöörijär­
jestöjen yhteistyöelin E U R E L . Elektroniikkainsinöörien Seura
liittyi tähän vuonna 1 973. E U R E L : i n päätarkoitus on järjestöjen
välisen informaatiovaihdon tehostam inen . Vuonna 1 976 seura
allekirjoitti useiden E U R E L: i n järjestöjen keskeisen sopimuksen,
joka tarjoaa seuran jäsenille veljesseuran jäsenille kuuluvia etui­
suuksia. Vuonna 1 978 pidettiin E U R E L : in yleiskokous Helsin­
gissä.
Popov-päivillä Moskovassa vuonna 1 975 esitelmöi professori
Seppo Halme lasikuitutietoliikenteen suunnittelusta Suomessa
ja 1 977 fil . l is. K-E Löfgren magneettisista puolijohdetutkimuksis­
taan. Vastavuoroisesti osallistui neuvostoliittolainen professori
Gorohov vuoden 1 977 elektroniikkapäiville. Elektroniikkainsi­
nöörien Seura on pitänyt yhteyttä myös Popov-seuran Eestin
osastoon.
Radiolinkki- ja avaruustietoliikenneryhmä
Tämän ryhmän syntysanat lausuttiin marraskuussa 1 964 pi­
detyssä neuvottelussa. Aloite oli Yleisradion ohjelmansiirto­
osaston päällikön Sven Lounastörmän . Perustava kokous pidet­
tii n 1 4 . 1 . 1 965 ja säännöt hyväksyttiin seuran vuosikokoukses­
sa samana vuonna.
Ryhmä on toiminut alusta lähtien vilkkaasti. Yhteen on ko­
koonnuttu yleensä kuusi kertaa vuodessa kokouksen , lounasti­
laisuuden tai teemailtapäivän merkeissä. Näissä on keskusteltu
teknisistä kysymyksistä alustusten perusteella. Syyskuussa
1 973 pidettiin Paimiossa kaksipäiväinen seminaari , joka koski
radioaaltojen etenemistä analogisten ja d igitaalisten radiolink­
kien kannalta. Seminaarissa pidettiin 1 2 esitelmää, niistä yhden
1 26
tek n . l is. 0. Rue Ruotsista. Osallistujia oli 27. Toinen etenemis­
seminaari pidettiin Hyvinkäällä 1 975, ja siihen osallistui 37 hen­
keä.
Vuonna 1 972 tehtiin retki Ruotsiin. Ohjelmaan kuuluivat Ta­
numin satelliittimaa-asema, L. M . Ericssonin linkkitutkim ukset
Göteborgissa sekä Tukholmassa telelaitoksen tutkimus- ja kehi­
tystoim inta ja Kaknäsin l inkkitorni.
Kotimaassa on tutustuttu mm. sääsatelliittien lähetysten vas­
taanottoon , Metsähovin radioteleskoopin käyttöön satelliittilähe­
tysten maa-asemana, Nokia Elektroniikan tutkimus- ja tuotanto­
laitoksiin, sadevaimennuksen tutkim iseen Keimolan vastaanot­
toasemalla sekä plh:n ja Yleisradion l i n kkiasem i i n . Pisin koti­
maan matka, vuonna 1 97 1 ulottui Tampereelle, Porii n , Raumal­
le ja Eurajoelle, missä kaikissa paikoissa tarjosivat kiintoisaa
nähtävää plh : n , Yleisradion, puolustusvoimien tai puhel inyhdis­
tyksen laitteet.
Eräänä varsin oleell isena Rad iol inkki- ja avaruustietoliikenne­
ryhmän toimintamuotona on ollut tutustuminen C C I R : n työsken­
telyyn. Tämä on tapahtunut mm. siten, että ennen CCIR-konfe­
rensseja on esitetty ryhmälle mahdolliset Suomen konferenssin
käsiteltäväksi lähetety1 paperit. Joskus on myös asetettu työryh­
miä val mistelemaan tällaisia C C I R : lle tarkoitettuja esityksiä eri
laitosten näkemysten koordinoim iseksi. Konferenssien jälkeen
ovat niihin osall istuneet ryhmän jäsenet kertoneet konferenssin
kulusta sekä hyväksy1yistä suosituksista ja raporteista.
Ryhmällä ei ole ol lut varsinaista jäsenl uetteloa, vaan ti lai­
suuksiin ovat voineet osallistua seuran jäsenet tuntemansa kiin­
nostuksen mukaan . Silti on ryhmään muodostunut melko vaki­
tuinen kantajoukko. Yleensä on kokouksiin osallistunut puoli­
sentoistakymmentä henkeä. Ryhmän varsin pienet vuosimenot
on seura korvannut til itystä vastaan .
Ryhmän puheenjohtajina ovat olleet Sven Lounastörmä
1 966-68 , Aimo Koski 1 969-72, Viljo Hentinen 1 973-75 ja
Ossi Tarkka 1 975-78. Sihteerinä ovat vastaavina aikoina toi­
mineet Ossi Tarkka, Felix Torikka, Esko Saarinen , Juhani Vuori
ja Markku Kiskola.
Alueelliset osastot
Elektronii kkainsinöörien Seuran Pohjoinen Osasto E IS PO
syntyi vuonna 1 973 . Perustavassa kokouksessa Oulun Suoma­
laisella Klubilla 24. 5. valittiin väliaikainen johtokunta, ja seuran
1 27
hyväksyttyä osaston perustamisen ja säännöt p idettiin ensim­
mäinen virallinen kuukausikokous lokakuussa.
Jäsenten hankinnassa ei vuonna 1 973 vielä ollut vakiintunutta
käytäntöä, ja kokouksiin osallistujia oli 1 0- 1 5. Kuitenkin viiti­
senkymmentä E I S : n jäsentä ilmoitti jo tuolloin haluavansa kuu­
lua myös E ISPO:on, ja seuraavan vuoden lopulla voitiinkin tode­
ta jäsen määräksi 66 varsinaista ja 1 0 nuorta jäsentä. Luku on
kasvanut vuosittain muutamalla kymmenellä, ja vuoden 1 978
päättyessä oli varsinaisia jäseniä 1 23 ja n uoria 59.
E ISPO : n toim inta on ollut vilkasta . Kokousten esitel mien aihe­
piiri on ollut laaja, ja tutustum iskäyntejä eri laitoksiin on tehty
runsaasti . Opintomatka Kajaaniin tehtiin vuonna 1 977, kohteina
Kajaani Oy:n elektroniikkatehdas, I matra Paristo ja Vuokatin te­
levisioasema linkkeineen. Toinen pitkä matka oli keväällä 1 978 ,
jolloin tutustumiskohteina ol ivat Kem ijoki Oy ja Lap i n Lennosta
Rovaniemellä sekä Sodankylän Tähtelä. E ri alojen teoll isuuslai­
toksiin on käyty tutustumassa myös Torniossa, Haukiputaalla ja
Ruskossa. Kaivostoimintaa on seurattu Otanmäellä ja Pyhäjär­
vellä. Oulussa ovat elektroniikkaa tarjonneet lukuisten teolli­
suuslaitosten lisäksi posti- ja lennätinlaitos, sähkölaitos, kes­
kussairaala ja tietenkin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
elektroniikkaosasto.
5-vuotisen toimintansa kun niaksi E I S PO laati juhlaju lkaisun,
jossa selostettiin elektroniikan opetusta Oulun yliopistossa sekä
Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuutta.
E ISPO : n puheenjohtajana ovat toimineet Martti Palomäki, Ti­
mo Koponen, Kari Pesonen ja Juha Aapel i , sihteerinä Matti Lai­
tinen , Olavi Su ndström , Juha Aapeli ja Timo Jokela.
Tampereen osaston E ISTO:n perustava kokous pidettiin
Tampereen tekn ill isen korkeakoulun säh köosastolla 29. 3 .
1 974. Seura hyväksyi osaston säännöt 2 4 . 9 . j a seuraavana päi­
vänä oli EISTO : l la ensimmäinen kuukausikokouksensa Valmet
Oy: n instrumenttitehtaalla.
Ensimmäisenä toimintavuotena liittyi osastoon 26 varsinaista
ja 8 nuorta jäsentä. Jäsenmäärä alkoi kasvaa vuonna 1 977 ja oli
vuoden 1 978 päättyessä yhteensä 70.
Yhteisten tilaisuuksien luku on vuosittain vaihdellut neljästä
kahdeksaan ja kokous on usein järjestetty tutustum iskäynnin
yhteydessä, jolloin esitelmän aihekin on l iittynyt käynnin kohtee­
seen . Syksyllä 1 976 tehtiin matka Lahteen kohteina Kemppi Oy
ja Lahden Vaaka Oy. Tampereen seudu i lla ovat tutustumis­
käyntien kohteina olleet Labko Oy, Oy Nokia Ab:n Kaapeliteh1 28
taan kondensaattoriosasto ja kehitystoimintakeskus, Sähkötaso
Oy, I n strumentoi nti Oy, puhelinkeskus ja keskussairaala. Seu­
ran Imatran matkaan vuonna 1 978 osallistui 1 3 Eisto:laista.
Marraskuussa 1 977 järjesti E I STO mikroprosessorikurssin,
jolla kol mena päivänä kuultiin luentoja ja ratkaisti in harjoitusteh­
täviä.
Osaston puheenjohtajana ovat ol leet Aulis
Holmala
1 974-76, Matti Hahka 1 977 ja Yrjö Neuvo 1 978. Sihteerinä
ovat toimineet Jorma Punju, Martti Ojanen , Jorma Hiirosniemi ja
Heikki Vilen.
Lou nais-Suomen Osaston E IS LO:n perustava kokous pidet­
tiin Turun teknill isellä oppilaitoksella 27. 1 . 1 977. Osaston pu­
heenjohtajaksi valittiin Lauri Matti la ja osaston hallitus kutsui
sihteeriksi Reino Hyvösen.
Ensimmäisenä toim intavuonna tutustuttiin Turussa Asa Ra­
d ion ja Vallac Oy: n tehdaslaitoksiin ja lokakuussa tehtiin matka
Saloon Saloran tehtaalle. Vuonna 1 978 käytiin Porissa katso­
massa robottien valmistusta Rosenlew'in tehtaalla.
Alueell isten osastojen toi m i ntaa on seura rahoittanut luovutta­
malla vuosittain osaston käyttöön sen jäsenmäärästä riippuvan
summan .
Kunnlajäsenet
30-vuotiaassa Rad ioinsinööriseurassa oli seitsemän kunnia­
jäsentä. Heistä poistuivat kuoleman kautta Viljo Ylöstalo 1 959,
K. S. Sainio ja Erkki Heino 1 964 ja A. R. Saarmaa 1 971 .
Seuran täyttäessä 35 vuotta 1 961 kutsuttiin kunniajäseneksi
dipl.ins. Erkki Ermas. Hän oli aloittanut radioinsinöörin uransa
vuon na 1 925 llmailutelakalla ja toimi vuodesta 1 933 lähtien
yleisradiotoimin nan hyväksi ensin posti- ja lennätinhallituksessa
ja sitten Yleisradiossa vuoteen 1 963 asti. Hän oli Radioinsinöö­
riseuran perustajajäsen ja kuului parinkymmenen vuoden ajan
seuran aktiivisempiin voimiin toim ien hall ituksessa 1 4 vuotta,
mistä 2 puheenjohtajana ja 6 sihteerinä.
Vuonna 1 966 seuran täyttäessä 40 vuotta kutsuttiin kunniajä­
seneksi dipl. ins. Erkki Liuksiala. Hän oli ehtinyt työskennellä
monella radiotoiminnan saralla. Yleensä oli hänellä ollut kyntä­
jän osa, sadonkorjuun aikana hän ol i jo uutta peltoa raivaamas­
sa. Rad ioinsinööriseuraan Liuksiala liittyi vuonna 1 928 ja oli hal­
l ituksen jäsenenä yhteensä 1 4 vuotta, siitä 4 vuotta puheenjoh­
tajana ja 6 vuotta sihteeri nä.
1 29
Kunniajäsenet
Viljo Ylöstalo
Jussi Rissanen
s. 1 88 7 kj . 1 95 1
s. 1 89 8 kj. 1 95 1
T . K Laakso
A R . Saarmaa
s. 1 89 9 kj. 1 951
s. 1 89 2 kj. 1 952
Erkki Heino
K . S . Sainio
s . 1 904 kj. 1 954
s. 1 904 kj. 1 954
Jouko Pohjanpalo
Erkki Ermas
s . 1 908 kj . 1 956
s. 1 900 kj . 1 96 1
Erkki Liuksiala
Arvo Sakrelius
s. 1 902 kj. 1 966
s. 1 898 kj. 1 976
Jarl Sarvas
Paavo Velander
s. 1 903 kj . 1 976
S.
1 909 kj . 1 976
Seuran täyttäessä 50 vuotta kutsuttiin kunniajäseneksi teolli­
suusneuvos Arvo Sakrelius sekä d ipl . insinöörit Jarl Sarvas ja
Paavo Velander.
Sakrelius oli Suomen radioteoll isuuden uranuurtaja. Harras­
tettuaan radiotekniikkaa jo 1 920-luvun alkuvuosina hän perusti
vuonna 1 928 Asa Radio Oy: n ja toimi sen johdossa nel isenkym­
mentä vuotta. Yleisradion suunnitellessa ulalähetysten aloitta­
mista oli Sakrel ius alusta lähtien innokkaasti mukana suunnitel­
len sekä ulavastaanottimia että vanhoihin vastaanottimiin liitet­
täviä ulal isälaitteita. Radioinsinööriseu raan hän liittyi vuonna
1 95 1 .
Sarvas aloitti rad iomiehen uransa Puolustusvoimien Sähköla­
boratoriossa siirtyen sieltä Yleisradion neuvontaosaston päälli­
köksi . Tätä tehtävää hoitaessaan 1 934-39 hän vaikutti voimak­
kaasti rad iohäiriöiden torjunnan kehittämiseen, yhteisantennien
rakentamiseen ja radiohuoltokoulutuksen aikaansaamiseen.
Radioinsinööriseurassa hän toimi vuodesta 1 928 lähtien erittäin
aktiivisesti ja osallistu i seuran rientoihin myös siirryttyään Yleis­
radiosta vuonna 1 939 aluksi Suomen Sähkölaitosyhdistyksen ja
myöhemmin Suomen Työteholiiton kautta Sähkötarkastuslai­
toksen palvelukseen.
Velander toimi Yleisradiossa 1 937-72 aluksi neuvontainsi­
nöörinä ja neuvontapääll ikkönä, 1 965--69 teknill isenä apulais­
johtajana ja 1 969-72 teknillisenä johtajana. Hän työskenteli
paljolti Sarvaan aloittaman kehitystyön jatkajana. Radioinsinöö­
riseurassa hänen toim intansa oli näkyvintä kom iteatyössä.
Ollako vai eikö olla
Keskusteltaessa seuran nimen muuttamisesta vuonna 1 964
esitettiin myös ajatus sulautumisesta Sähköinsinööriliittoon, jos­
sa seura muodostaisi oman osaston kuten puhelininsinöörien
osasto SIL- P . Liittymiskysymystä tutkimaan asetettiin viisimiehi­
nen toimikunta (Tiuri, Laakso, Pohjanpalo, Sarvas, Wilska). Toi­
miku nta ei ollut liittymisestä yksimielinen, eikä asia paljoa edis­
tynyt puoleen kuin toiseenkaan.
Maaliskuussa 1 968 asetettiiin Elektroniikkainsinöörien Seu­
ran ja Sähköi nsinööriliiton yhteinen toimiku nta tutkimaan liitty­
miskysymystä ja valmistelemaan sääntöehdotusta yhteiselle
yhdistykselle. Elektroniikkainsinöörien Seuran edustajiksi toim i­
kuntaan nimettiin Jouko Pohjanpalo, Tor Stubb ja Reijo Svens­
son . Toim ikun nan ehdotus yhdistämiseen johtavista toimenpi1 33
teistä valmistui marraskuussa ja lähetettiin kaikille seuran jäse­
nille. Ehdotukseen liittyi luonnos Sähköinsinööri l i iton u usiksi
sään nöiksi sekä liiton Elektroniikkaosaston säännöiksi . E hdo­
tuksesta keskusteltiin vilkkaasti kahdessa seuran kokouksessa.
Nimenmuutosta voimakkaimmin vastustaneet irvailivat, että yh­
tymisen jälkeen voitaisiinkin taas perustaa Rad ioinsinööriseura.
Sääntöjen mukaan oli asiasta äänestettävä kahdessa ko­
kouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja seuran purkaminen
edellyttäisi 3/4 äänten enemm istöä. E nsimmäinen äänestys
päätettiin pitää vuosikokouksessa 1 969 . Tällöin järjestettiinkin
kysymyksestä periaateäänestys, jonka tulos oli 26 puolesta ja
1 0 vastaan. Varsinainen äänestys liittymisestä suoritettiin vuosi­
kokouksessa 1 970. Ehdotus liittymisestä hylättiin 1 9 äänellä 1 3
vastaan. Pieni joukko oli ollut päättämässä suuresta asiasta.
Positiivinen seuraus yhdistysm ishankkeesta on ollut entistä kiin­
teäm pi yhteistyö järjestöjen keske n .
Talous
Seuran vakituiset tulot muodostuivat edelleenkin pääasiassa
jäsenmaksuista. Jäsenten liittymismaksuista luovuttiin vuonna
1 969. Maksujen suuruutta on jouduttu inflaation myötä m u uta­
man kerran korjaamaan. Operoitaessa edelleen indeksin m u ­
kaisella nykymarkalla saadaan jäsenmaksujen tuoton keh itystä
kuvaamaan seuraava taulukko:
Kannattavat jäsenet
Varsinaiset jäsenet
Tuotto* )
Jäsenmaksu
Tuotto
Jäsen maksu
1 956
1 966
1 976
23
(500
17
(6
30
(25
nmk
mk)
nmk
mk)
nmk
mk)
2 900 nmk
230
(5 000
1 70
5 700 nmk
(60
1 80
1 9 400 nmk
{ 1 50
nmk
mk)
nmk
mk)
nmk
mk)
2 300 nmk
2 500 nmk
5 320 nmk
· ) L11nym1smaksut 1 a nuorten 1asenten maksut mukaan luettuina
Verrattaessa jäsenmaksujen tuoton jakautum ista varsinaisten
jäsenten ja kan nattavien jäsenten suoritusten kesken todetaan
jälkimmäisen osuuden jälleen voimakkaasti laskeneen. Kannat­
tavien jäsenten osuus oli vuonna 1 956 4 7 % mutta vuonna 1 976
vain 22 % ja on edelleenkin laskenut. Eiköhän seuran toiminta
ansaitsisi talouselämän taholta merkittävämpää rahoitusosuut­
ta: enemmän kannattavia jäseniä ja suurempaa jäsenmaksua.
1 34
Menopuolella ovat jäsenmäärän kasvaessa lisääntyneet suh­
teell isesti eniten postitus- ja toim istokulut.
Kun sanastojen ja mittausnormien painatus on saatu kustan­
netuksi lahjavaroin, on seuran talous pysytellyt melko vakaana.
Tilinpäätös on yleensä osoittanut varoja yhden vuoden menojen
verran.
Hoidettavan leiviskän kasvaessa rahastonhoitajasta tehtiin
taloudenhoitaja. Komeammasta tittelistä huol imatta ei tässä
tehtävässä ole yleensä pitkään viihdytty. I lahduttavan poikkeuk­
sen tekivät Raimo Kolkki 7 vuotta ja Eero Lappalainen 4 vuotta.
Onnea 50-vuotlaalle
Seuran 50-vuotistaival huom ioiti in yleisradio-ohjelmassa lä­
hettämällä 21 . 2. 1 976 haastattelu " Rad ion alkuajoilta", jossa
yleisradiotoiminnan ja Radioinsinööriseuran alkuvaiheista ker­
toivat Ermas, Laakso ja R issane n .
Seuran 50-vuotisjuhlal lisuudet vietettiin 23. 4 . 1 976. Juhlako­
kous pidettiin Teknillisellä korkeakoululla musiikin - Polyteknik­
kojen orkesterin vasket - ja lukuisten tervehdysten juhl istama­
na. Suomen Sähköteollisuusliitto muisti seuraa 3 000 markan
shekillä.
Tervehdyssanat lausui seuran puheenjohtaja prof. Seppo
Halme todeten, että opistoista ja korkeakouluista valmistuu vuo­
sittain neljättäsataa elektroniikkainsinööriä ja toivoi näiden ny­
kyistä suuremmassa määrin l iittyvän seuraan. Seuran kunniajä­
seniksi kutsuttiin aikaisemmin mainitut kolme jo eläkkeelle siirty­
nyttä jäsentä. Heidän puolestaan lausui kiitossanat Jarl Sarvas.
J u hlapuheen piti prof. Martti Tiuri kuvaten elektroniikan kehi­
tystä ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Ohjelmassa oli vielä
TkT Heikki I hantalan, TkL G u nnulf Mårtensonin ja prof. Matti
Otalan esitelmät, jotka koskivat elektroniikan komponentteja,
tietoliiken nealaa ja tietojenkäsittelyä. Kokoukseen osallistui 62
henkeä.
Pienehköllä joukolla vietettiin iltaa Hesperian ravintolassa
mu istellen menneitä aikoja taustalla rad iomusiikkia vuosikym­
men ien takaa.
Tuolloin oli seuran jäsenmäärä vastikään ylittänyt 700 : n . Jä­
senmäärä on voimakkaasti nousemassa ja seurassa on jatku­
vasti ollut edustettuna alan korkein asiantuntemus. Seura nauttii
n i i n kotimaista kuin kansainvälistäkin arvostusta. Ensim mäisen
puheenjohtajan 22. 2. 1 929 lausuma toivomus on toteutunut
1 35
50-vuotiskokouksesta
r,
Tervehdyssanat: prof. Seppo Halme
Yleisradion onnittelut
Juhlapuhe: prof. Martti Tiuri
Radioteknillisen Seuran onnittelut
Perustajajäsenet "50-vuotiaina"
22.
2.
1 976:
Ermas,
Rissanen, Rautajoki,
Laakso.
Senioreja kokoontuneina kevätlounaalle 1 979 . Istumassa Jalo Vermasvuori.
Jouko Pohjanpalo, Paavo Velander. Matti Wihuri, Georg Sundholm, Erkki Er­
mas, I l mari Kareskoski, Jarl Sarvas ja Sakari Maa niem i . Seisomassa Zinnet Al­
kara, Eero Lappalainen, Heikki Markkula, Akseli Keinonen, Pertti Kuusel a , G u n ­
nar Hel lström, M a u r i N i s u l a , Pentti Karasuo, D a n i e l Digert, Uki Saloranta, E i no
Saa r i , Alpo Rautio ja Orvo Pol lari .
voimakkaammin kuin ehkä kukaan tuolloin saattoi aavistella.
Samalla on tosin kadonnut jotakin kodikkuudesta, mikä vall itsi
silloin kun jokainen tunsi jokaisen.
Rad ioinsinööriseura syntyi kuin itsestään , ja seuralla on ollut
val ittavanaan kolme synnyinvuotta. Näistä on vakiintunut en­
simmäinen ja mitäpä lähteä vanhaa traditiota muuttamaan . Seit­
senvuotias käy mielellään kymmenvuotiaasta, mutta 53-vuotias
tuskin järkyttyisi tuntiessaan itsensä vasta 50-vuotiaaks i . Sallit­
takoon siksi tämän tarinan laatijan näitä rivejä 22. 2. 1 979 kirjoit­
taessaan lausua: Onnea 50-vuotiaalle!
Ystävykset maaherra ja teollisuusneuvos
Asa Radion 30-vuotisjuhlilla oli kunniavieraana läänin maaherra, lupsakkuu­
destaan tunnettu Erkki Härmä. Ravintolan sulkemisajan lähestyessä illan isäntä
Arvo Sakrelius kysyi, eikö maaherra voisi myöntää juhlaan jatkoaikaa. Ilomielin
Härmä ilmoittikin myöntävänsä tunnin jatkoa. Aika kului tunnelman ol lessa kor­
kealla, ensimmäisen pikkutunnin kuluttua Härmä ilmoitti myöntävänsä vieläkin
jatkotunnin. Näin jatkettiin ja kellon lyödessä 2 maaherra kuul utti: Kyllä minä vie­
läkin voin myöntää tunnin jatkoaikaa. Siihen illan isäntä: Mutta minä en myönnä
enää.
Sanoi . . .
Pentti Kuokkanen seuran nyyttikesteissä Sainion kesämökillä: On se kumma,
kun ei ole keksitty ruodotonta silakkaa vaikka on keksitty selkärangaton ihminen.
Paavo Velander Asa Radion 40-vuotisjuhlilla: Minä pysyn Asassa, Asa pysyy
kasassa.
Puolustusministeri Emil Skog vuonna 1 95 1 tutustuttuaan VTT:n suunnittele­
maan ilmavalvontatutkaan: Hyvin tehty. Mitenkähän olisi atomipommin suunnit­
telun laita?
1 38
Pu heenjohtajan puheenvuoro
Kirjan tässä vaiheessa lukija yhtyy varmasti kiitokseen histo­
riikin laatijalle Paavo Velanderille. Hän paneutu i tehtäväänsä
sellaisella poikamaisella innolla ja tarmolla, että seuran hallituk­
sen jäsenet eivät pysyneet rahoituspuolen hoidossa oikein
vauhd issa mukana.
Tämä h istoriikki sisältää runsaasti asiatietoja sekä elektronii­
kan että Elektroniikkainsinöörien seuran yli viisikymmenvuoti­
selta taipal eelta . Joukossa olevat hauskat jutut ja kaskut jou­
hentavat m u utenkin sujuvaa tekstiä. Kirjasta tulee varmasti,
muun käytön ohessa, lähdekirja puheiden pitäjille. Kirjan laatija
toivoi m i n u n tässä kirjoituksessa l uovan katsauksen tulevaisuu­
teen . Kirjan jakoa noudattaen kysymys olisi siis sekä elektronii­
kan että E I S : n tulevaisuudesta.
Elektroni ikka alana jatkaa nopeata kehittym istään . Tämän
historiikin kattamana ajanjaksona on elektroniikkainsinöörin
käyttämä peruskomponentti vaihtunut neljä kertaa. Alkuvuosien
radioputki vaihtui 1 950-luvulla transistorii n , jonka korvasi
1 960-luvulla i ntegroitu piiri sekä analogia- että d ig itaaliteknii­
kassa. Nyt 1 970-luvulla on selvästi mikrotietokoneiden aikakau­
si. Komponenttien vaihtumisen myötä ovat myös tarvittavat tie­
dot vaihtuneet analogiatekni ikasta digitaalitekniikan kautta tieto­
jenkäsittelytekniikkaan. Läh ivuosina tietojenkäsittelytekniikan
osuus edelleen korostuu , mutta m itä me teemme 1 980-luvun lo­
pulla onkin jo vaikea kysymys. Puolijohdetehtaat arvelevat sil­
loin valmistavansa yli miljoonan transistorin integroituja piirejä,
mutta eivät tällä hetkellä itsekään tiedä mitä toimintoja näillä pii­
reillä tulisi suorittaa. Kaikesta päättäen muuttuu elektron iikkain­
sinöörin toimenkuva vielä muutaman kerran ennenkuin olemme
1 980-luvun lopussa.
1 39
Peruskomponenttien kehittym isen myötä ovat elektroniikan
sovellutusalueet voimakkaasti laajenemassa. Jo tällä hetkellä
elektroniikkainsinöörit opiskelevat lääketiedettä, optiikkaa, pro­
sessitekniikkaa, akustiikkaa, fysiikkaa, puhelintekniikkaa, säh­
kövoimatekniikkaa yms. Tuntuu siltä, että elektroniikkainsinöö­
rien yhteiset opin not edelleen vähenevät sovellutusalakohtais­
ten tietojen kustannuksella. Toisaalta on havaittavissa selvää
tarvetta opettaa elektroniikkaa enenevässä määrin eri sovellutu­
salojen insinööreille, esimerkiksi koneinsinööreille.
Elektroniikkainsinöörien parissa on työttömyys aina ollut erit­
täin vähäistä. Maassamme on parin vuoden ajan vallinnut huo­
lestuttava työttömyys, joka on myös kosketellut insinöörikuntaa.
Elektroniikan nopea kehitys ja sen myötä avautuneet uudet so­
vellutusalat ovat ilmeisesti nytkin varjelleet elektroniikkainsinöö­
rejä työttömyydeltä. Täl lä hetkel lä näyttää siltä, että meillä tulee
lähivuosina olemaan pulaa erityisesti mikroprosessoritekniikkaa
hallitsevista elektroniikkainsinööreistä huol imatta monien mie­
lestä liian suurista koulutusmääristä.
Elektroniikka-alan kehitykseen verrattuna on seuran toimin­
nassa havaittavissa hieman rauhallisempaa kehitystä. Seuran
jäsenmäärä on tällä hetkellä aivan tuhannen tuntumassa ja kas­
vaa vakaasti , joskaan ei eksponentiaalisesti kuten transistorien
määrä i ntengroidussa piirissä. Elektroniikkainsinöörien laajene­
van toimikentän myötä on syntynyt monia elektroniikan sovellu­
tusalueiden seuroja ja yhdistyksiä. Seuran nykyisten sääntöjen
mukaan myös seurassa voi olla paikallisosastojen l isäksi ala­
kohtaisia omaa toimintaansa ylläpitäviä ryhmiä. Elektroniikkain­
sinöörien toimenkuvan kehitys ja seuran jäsenmäärän kasvu
puoltavat selvästi uusien erikoisalojen ryhmien perustamista.
Elektroniikka-alan lehd istö on täl lä hetkellä lukumääräisesti
vahva. Seuran jäsenet saavat tilata alennettuun hintaan E lektro­
n iikan, Elektroniikkauutiset, Prosessorin ja Sähkön . Tämä on
eräs ratkaisu seuraa vuosikym meniä vaivanneeseen kysymyk­
seen seuran omasta lehdestä. Lukijan kannalta olisi kuitenkin
kätevämpää, jos meillä olisi yksi todella voimakas alan lehti.
Seura on aikanaan ollut tuomassa maahamme sekä radiota
että televisiota. Viime vuosina teknillisten uutuuksien , esimer­
kiksi mikroprosessorin tuomi nen maahamme ei ole enää samal­
la tavoin kaivan nut seuran tukea. Seuran toiminta elektroniikka­
alan edistäjänä on mennyt yleisem mille linjoille. Olemme olleet
mukana laatimassa alan kehitysennusteita, näyttelyitä ja päiviä
1 40
sekä antaneet lausuntoja. Tämäntapainen toim inta tul lee jatkos­
sakin olemaan erittäin tarpeellista.
Tämä varsin vajavainen katsaus tulevaisuuteen osoittaa, että
elektroniikka-alan näkymät ovat hyvät. Elektroniikkainsinöörit
voivat edelleen varautua alansa nopeaan kehittymiseen ja sen
myötä jatkuvaan uusien asioiden oppim iseen . Tämä pitää alaa
kiin nostavana ja elektroniikkainsinöörin mieltä vireänä kuten
h istoriikin laatijastakin havaitsee. Jäsenistön vireys puolestaan
ylläpitää ja edelleen kehittää Elektroniikkainsinöörien seuran
toi m i ntaa.
Yrjö Neuvo
Nauratti jos nolottlkin
Tämän m uistelon 1 920-luvulla kertoi Birger Sweins.
Tuulisena syysiltana kuului radiosta kiusallisia räsähdyksiä ja jokaisen räsäh­
dyksen hetkellä katuvalo välähti. Sweins soitti hieman tuohtuneena sähkölaitok­
selle kehoittaen lähettämään asentajan kiertämään katuvalolampun kunnolla
k i i n n i , koska löyhä kosketus aiheutti radiohäiriöitä.
- Missä te asutte?
- Merikadulla.
- Mutta siellähän on kaasuvalo.
Samalla kun tuuli heilutti lamppua se löi antennin alastu lojohtoa räystään reu­
naan . " ' Kyllähän se vähän nolotti", tunnusti Sweins, "mutta nauratti sentään
enemmän " .
Höyry ja sähkö
Pasilaan vuonna 1 930 valmistuneella yleisradioasemalla oli talonmiehenä
vanhan kansan mies Antikainen. Uudessa lähettimessä oli tietenkin lastentaute­
ja. Teknikoitten puuhatessa vian kimpussa Antikainen loihe lausumaan: "Kyllä
olisi parempi kun nämäkin vehkeet kävisi höyryllä. Höyryllä kaikki menee n i i n ta­
saseen, mutta sähkö - se aina rikeeraa"
Radioaallot matkalla
Viipurin ensimmäisellä yleisradioasemalla oli päivystäjänä urheiluvalmentaja­
na tu nnettu radioamatööri Armas Valste. Vian sattuessa häiritsivät korjaustyötä
hätäisten k u u ntelijain puhelinsoitot. Tällaiseen Valste vastasi: "Kyllä vika on jo
korjattu , mutta radioaallot eivät ole vielä ehtineet teille asti " . Soittajarouva kiitti
kovasti pyydellen anteeksi t urhaa hätäilyään.
1 41
Liitteitä
Vastuun kantajia
Puheenjohtajat
1 929
1 930-31
1 932
1 933
1 934
1 935-38
1 939-40
1 941 -42
1 943-48
1 949-50
1 951 -54
1 955-57
1 958
1 959-60
1 961
1 96 1 -63
1 964-66
1 967-68
1 969-71
1 972-74
1 975-77
1 978-
Dl E . M . Heinonen
D l J. Rissanen
Dl T . K . Laakso
Dl J . Sarvas
Dl E. Ermas
Dl T. Rautajoki
Dl E. E rmas
Dl E. Heino
Dl J . Rissanen
TkT J. Pohjanpalo
Dl E. Liuksiala
Dl M. Wihuri
TkL P. Ahonen
Dl T. Kytöniemi
TkT M . Tiuri
Dl E . Larkka
prof. M . Tiuri
prof. T. Stubb
ins. P. Tuomi
TkL T. Hahkio
prof. S. Halme
prof. Y. Neuvo
Sihteerit
1 929
1 930
1 93 1
1 932-36
1 937-38
1 939-40
1 94 1 -46
1 947-48
1 949
1 42
Dl T . K . Laakso
D l E. Ermas
Dl J. Sarvas
Dl E . Liuksiala
Dl E. Ermas
Dl K. Ahti
Dl E. Ermas
ins. P. Karasuo
Dl P. Mattila
1 950-56
1 957-58
1 959-60
1 96 1 -62
1 965
1 966
1 967
1 968
1 969
1 970
1 971 -72
1 973-74
1 975-76
1 977
1 978-79
1 979-
ins . 0. Pollari
Dl J. Koski
Dl E. Larkka
Dl V. Porra
Dl S. Halme
Dl R. Svensson
Dl S. Leppävuori
Dl T. Salo
Dl E. Hirvonen
ins. J . Rahola
ins. R. Nikunen
Dl J . Karjalainen
TkL M . Paunonen
TkL B. Godenhielm
dos. P . Krusius
Dl J. Kurki
Taloudenhoitajat
1 928
1 929
1 930-3 1
1 932
1 933
1 934
1 935
1 936
1 937-45
1 945-50
1 950-5 1
1 952-54
1 955-57
1 958-59
1 960-6 1
1 962-63
1 964-65
1 966-72
1 973-75
1 975-77
1 978-79
1 979-
Dl J . Rissanen
D 1 T. Rautajoki
Dl J. Vermasvuori
Dl E. Ermas
Dl K . S . Sainio
Dl P . Kuokkanen
Dl K . S . Sainio
Dl E. Ermas
D l P. Kuokkanen
ins. G. Sal lavuori
Dl Z. Alkara
ins. L. Häkkinen
ins. E. Lappalainen
Dl E. Schalin
Dl J. Manninen
Dl R . Vähämaa
D l M. Kyheröinen
Dl R. Kalkki
TkL S. Reinamo
Dl H. Halme
ins. M. Lehtonen
TkT 0. Simula
1 43
Hallituksen jäsenet puheenjohtajan lisäksi
Varapuheenjohtaja ensim mäisenä.
1 929
1 930
1 93 1
1 932
1 933
1 934
1 935
1 936
1 937
1 938
1 939
1 940
1 94 1
1 942
1 943
1 944
1 945
1 946
1 947
1 948
1 949
1 950
1 951
1 952
1 953
1 954
1 955
1 956
1 957
1 958
1 959
1 960
1 96 1
1 962
1 963
1 964
1 965
1 966
1 44
J. Rissanen, E . Ermas, T. K. Laakso, T. Rautajoki
E. Liuksiala, E. E rmas, J. Sarvas, J. Vermasvuori
E. Liuksiala, E. Ermas, J. Sarvas, J. Vermasvuori
J. Rissanen , E . Ermas, E. Liuksiala, J. Sarvas
T.K. Laakso, A. Bäckström, E. Liuksiala, K . S . Sainio
J. Sarvas, P. Kuokkanen, T . K . Laakso, E . Liuks iala
J. Sarvas, T . K . Laakso, E. Li uksiala, K . S . Sainio
T.K. Laakso, E . Ermas, E . Liuksiala, J. Sarvas
T . K . Laakso, E. Ermas, E. Heino, P. Kuokkanen
T.K. Laakso, E. Ermas, E . Heino, P. Kuokkanen
T.K. Laakso, K. Ahti, P. Kuokkanen, T. Rautajoki
T.K. Laakso, K. Ahti , P. Kuokkanen, T. R autajoki
T.K. Laakso, E. E rmas, P. Kuokkane n , K . S . Sainio
T.K. Laakso, E . E rm as, P . Kuokkanen , K . S . Sainio
T.K. Laakso, E . Erm as, P. Kuokkanen , K . S . Sainio
T . K . Laakso, E . Erm as, P . Kuokkanen , J. Pohjanpalo
T . K . Laakso, E. Ermas, P. Kuokkanen , G . Sal lavuori
J. Pohjanpalo, K. Ahti, E. Ermas, G. Sal lavuori
J. Pohjanpalo, K. Ahti , E. Ermas, G. Sal lavuori
J. Pohjanpalo, Z. Alkara, E. Liuksiala, G. Sallavuori
E. Liuksiala, Z. Alkara, J. R issanen, G. Sallavuori
E. Liuksiala, L. Mattila, K . S . Sainio, G. Sal lavuori
J. Pohjanpalo, Z. Alkara, L. Mattila, K . S . Sainio
P. Velander, L. Häkki n e n , S . Lounastörmä, P . Mattila
P. Velander, L. Häkki n e n , S . Lounastörmä, P. Mattila
S. Lounastörmä, L. Häkki n e n , P. Mattila, P . Velander
P. Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S. Paju nen
P. Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S. Paju nen
P . Ahonen, T. Kytöniemi, E. Lappalaine n , S . Paju nen
T. Kytöniemi, A . M . Kuusela, M. Tantt u , M. Tiuri
M. Tanttu, E . Larkka, E. Schal i n , M. Tiuri
M . Tanttu, E. Larkka, S. Pajunen, M . Tiu ri
S. Pajunen, L. Ingman, E. Larkka, J. Manninen
27 . 9 . lähtien 0. M ikkelä, Y . Wilska
Y. Wilska, T. Hah kio, T. Lönnfors, 0. M ikkelä
Y . Wilska, T. Hah kio , T. Lönnfors, 0. M ikkelä
Y . Wilska, E. Larkka, 0. M ikkelä, J . Rahola
J. Rahola, E. H irvonen, T. Korhonen , E. Larkka
J. Rahola, E. Hirvon e n , T. Kohonen, 0. Tarkka
1 967
1 968
1 969
1 970
1 97 1
1 972
1 973
1 974
1 975
1 976
1 977
L. Leikola, T. Haiko n e n , T. Kohonen, V. Porra
T. Haikonen, T. Hahkio, V. Hentinen, 0. Tarkka
T. Hahkio, V. Hentinen, S. Sal m i ne n , R. Svensson
E. Larkka, E. H irvonen , V. Porra, R. Svensson
E. Larkka, E. H irvonen, V. Porra, R . Svensson
V. Porra, S. Halme, M . Koivusalo, G. Mårtenson
S. Halme, M. Koivusalo, G. M årtenson, J. Rahola
S. Halme, M. Koivusalo, S. Kreula, R. Laine
S. Kreula, R. Lain e , Y . Sirkeinen, 0. Vihmanen
Y . Sirkeinen , R. Laine, S. Kreu la, 0 . Seppi , 0. Vihmanen
Y . Sirkeinen, J. Rissanen (ju n ior) , 0 . Suominen, 0. Seppi,
0. Vihmanen
1 978 0 . Suominen, M. N issinen, J. Rissanen, 0. Seppi,
Y . Sirkeinen
1 979 0 . Suominen, M. N issin e n , J. R issanen, K. Merontausta,
0. Jägermalm
Kerhomestarit
1 945-47
1 948
1 949
1 950-5 1
1 952-53
1 954
1 955
1 956-57
1 958-63
1 964---6 5
1 966
P.
T.
G.
T.
E.
A.
Z.
E.
E.
S.
T.
Kajava
Kytöniemi
Lillsund
Kytöniemi
Lukkari nen
Kangas
Alkara
Schalin
Hirvonen
Pajunen
Haikonen
Arkiston hoitajat
1 960 M . Tiuri
1 96 1 -66 T. Hahkio
1 967-68 Pirkko-Liisa Kalliomäki
Ensimmäiset jäsenet
1 926
Dl
Dl
Dl
Dl
T . K . Laakso k. 1 979
J. R issanen
E. Ermas
T. Rautajoki k. 1 976
1 45
1 927
Dl E . M . Heinonen k. 1 960
1 928
Dl
Dl
Dl
Dl
E. Liuksiala k. 1 978
H. Jäderholm er. 1 928'l
U . Savola er. 1 930
J . Sarvas
1 929
prof. V. Ylöstalo k. 1 959
Dl P. Pertamo k. 1 956
Dl J . Vermasvuori k. 1 979
ins. A. Hauvonen k. 1 974
D l G . Sundholm k. 1 979
1 93 1
D l K . S . Sainio k. 1 964
Dl A. Bäckström k. 1 959
Dl R. Ylkänen
1 932
D l E. Heino k. 1 964
1 933
Dl A. Kurten er. 1 940
Dl P. Kuokkanen k. 1 965
Dl B. Heimbi.irger k. 1 978
1 934
D l A . J . Huttu nen k. 1 972
1 935
TI A. Keinonen
Dl H. Jalander
Dl J. Pohjanpalo
1 46
1 936
Dl P. Arni k. 1 969
D l V. Kilpinen k. 1 97 1
1 937
D l U . Burmeister
Dl J. Jauhiainen
Dl P. Velander
1 938
D l K. Ahti
D 1 1. Kareskoski
1 939
Dl P. Kajava
1 94 1
D l J . Kuutio k . 1 958
D l 1 . Hintikka er. 1 954·l
1 943
Dl Z. Alkara
Dl K. Hellevuo k. 1 972
Dl H. Nysten k. 1 958
ins. E. Frantsila k. 1 979
1 944
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
ins.
1. Alajoki
E. Hellberg k. 1 955
J . Holopainen k. 1 963
L. Häkkinen k. 1 970
L. Mattila
K. Oittinen
G . Sallavuori k. 1 950
B. Sweins k. 1 975
0. Valtonen k. 1 964
E. Wilska k. 1 966
1 47
1 945
ins. M. Eskola
ins. L. Haapanen er. 1 952.l
ins. P. Helkama
ins. J. llveskoski k. 1 96 1
ins. P. Karasuo
ins. K . E . Kotilainen
Dl C. von Essen k. 1 969
Dl M. N isula
D l L . Nyman k. 1 961
D l E . Saari
ins. R. Sjöberg
ins. V. Vehmas
ins. P. Vääriskoski
ins. U. Aärimaa
1 946
isn. D. Digert
ins. U . Heikkinen
Dl T. Kytöniemi k. 1 974
Dl G. Lillsund er. 1 955·l
ins. 0. Pol lari
Dl K. Salama
Dl K.T. Suomela
Dl M. Wihuri
ins. U . Väisänen
·l muuttanut ulkomaille
Dl
TI
Tkl
TkT
=
=
1 48
d iplom i-i nsinööri
tohtori-insinööri
tekniikan l isensiaatti
tekniikan tohtori
=
=
Ensimmäiset esitelmät
Ei sisällä lyhyehköjä selostuksia ja alustuksia.
1 926-27
T. K . Laakso: Erilaiset modulaatiomenetelmät
J. R issanen: Radiopeilaus
T. Rautajoki: Tikkereistä ja tikkerikytken nöistä
T . K . Laakso: Sähköakustiset seikat jotka vähentävät vastaan­
oton pu htautta
1 928
E . M . Heinonen: Sähkösuodattimet
E. Ermas: Kuivalevytasasuuntaajien toiminta
J. Rissanen: Kantoaaltopuhelinlaitteet
T . K . Laakso: Katodisädeoskillografian käyttö
T.K. Laakso: Vaihtovirtavastaanottoputket
1 929
U. Savola: Lentokonerad ioasem ien keh ityksestä
J . Sarvas: Radiovastaanottajan ominaisuuksien määrittäm inen
m ittausten avulla
T. Rautajoki: Patenttiteknillisiä kysymyksiä
E . Liuksiala: Aänielokuvista
E . M . Heinonen: Häiriötutkimuksista Tanskan teknill isessä kor­
keakoul ussa
1 930
G . Sundhol m : Valosähköiset kennot
J. Rissanen : Yleisradioasemien kuuluvuudesta ja antennilait­
teista
J . Sarvas: Jaksoluvun tarkasta m ittauksesta radiotekniikassa
T . K . Laakso: Helsingin yleisradioaseman kytkinkaava
V . Ylöstalo: Haagin radiokonferenssin päätökset
J . Vermasvuori: Radiosuuntimet
E . Liuksiala: Tutkimusmatkasta Tanskaan valtion rad iohäiriöi­
den poistokomitean sihteerinä
A. Hauvonen : Havaintoja pienten yleisradioasemien rakentami­
sesta
1 49
1 93 1
J . Rissanen: Tietoja Amerikan j a Euroopan välisistä radiopuheli­
mista
J . Pertamo: Eräs kaukonäkömenetelmä
J. Sarvas: Radioalan tutkimustyöstä Englannissa täl lä hetkellä
V. Ylöstalo: Modulaatio ja demodulaatio
T . K . Laakso: Selostus Viipurin yleisradioasemasta
A. Bäckström : Vastusvahvistim ista
T. Rautajoki: Radiopatenteista
E. Liuksiala: Telefunkenin uutuuksista
K.S. Sainio: Kidevärähtelijät
1 932
T . K . Laakso: Uusimm ista radioteknill isistä mittausväl ineistä
J. Rissanen: Suomen radioteknill isen toiminnan järjestäm inen
(komitean mieti ntö)
E. Heino: Tasasuuntaajista
T . K . Laakso: Radiotekn ill isestä opetuksesta maam me am matti­
kouluissa
P. Kuokkanen: Oskillograafilaitteista
G. Sundholm: Western Electric ään ilaitteet
V. Ylöstalo: Putkioskil laattorin graafinen ratkaisu
1 933
J. Rissanen: Radiolaitteille ja n iiden hoitajille asetettavat vaati­
mukset
V. Ylöstalo: Selostus Madrid in radiokonferenssista
E. Liuksiala: Kaukonäkölaitteet nykyvaiheessa
A. Kurten: Kantoaaltopuhelinlaitteista
A. Bäckström: Mikrofonit
T.K. Laakso: Mihin sijoitetaan yleisradiomme tuleva suurasema
G. Sundhol m : Sähkötarkastuslaitoksen ja sen laboratorion toi­
minta
J . Wennström : Äänim ittauksiin käytettävien laitteiden esittelyä
1 934
E. Ermas: Rad iovastaanotosta lentokoneessa
T . K . Laakso: Yleisradioasemaverkostomme kehittäminen ja ha­
vaintoja ulkomaanmatkalta
E. Liuksiala: Yleisradiovastaanottimien tarkastus
1 50
J . Sarvas: Vastaanottoputkien kehitys
P. Kuokkanen ja A. Bäckström: Suurjaksointerferenssiin perus­
tuva mikrometri
B. Heimburger: lnsinööriopiskelusta Kanadassa
V. Ylöstalo: Huom ioita C C I R : n kokouksesta Madridissa
G. Sundholm: Äänielokuvakoneistojen bilanssi ja mittakojeet
toiston tarkistamiseksi
1 935
J . Sarvas: Radioteknikkokuntamme koulutus ja käytännön sille
asettamat vaatim ukset
A . J . Huttunen: Yleisradiotalon teknilliset laitteet
K . S . Sainio: B-l uokan pienjaksovahvistimet ja modulaattorit
H . Jalander: Sähköprospektausmenetelmät malmin etsinnässä
A. Keinonen: lkonoskooppi kaukonäkemisen palveluksessa
J. Rissanen : Suuntaavista antennirakenteista
P. Kuokkanen: Selostuksia Marconin radiolaitteista
Tuomari L. Pesonen (palosuojelu laitokselta): Tehokkaan palon­
torjunnan palveluksessa tarvittavista radiolaitteista
B. Heimburger: Palopäällystökoulun auton radioasema
J . Vermasvuori: Utön radiomajakka
J . Pohjanpalo: Muuttuva kantoaalto (esitelmöitsijän keksintö)
Suomen radiohistorian tietolähteitä
Kirjoja
Liuksiala, E rkki: Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiai­
den Liiton 25-vuotishistoriikki, 1 954
Liuksiala, E rkki: Radioliikkeiden Liitto ry 25 vuotta, 1 961
Raevuori, Yrjö: Tampereen Rad io. Kymmenvuotisvaiheet, 1 937
Risberg, Einar: Suomen lennätinlaitoksen historia 1 855-1 955,
1 959
Sainio, K.S . : Radioamatööri, 1 932
Suomi, Vilho: Suomen Yleisradio 1 926-1 951 , 1 951
Tulppa, Pirkko: Radioamatööreistä taju ntateoll isuuteen, 1 976
Wiio, Osmo A . : Suomen Radioamatööriliitto ry 50-vuotish isto­
riikki, 1 971
Oy Yleisradio Ab:n vuosikirjat
Yleisradiolainsäädäntökomitean mietintö, 1 960
1 51
Kirjoituksia
Hahkio, T . : 50 vuotta p l l : n radiotoim intaa, PT 2/75
Hahkio, T . : Siirtyvän radioliikenteen kahdeksan vuosikymmentä,
Teletiedoituksia 2/78
Kuusela A . M . : 50 vuotta Suomen yleisradiotoimintaa, E RT
1 0/1 973
Kuusela, A . M . : Ei mitään uutta auringon alla, Rad io/TV 4/1 958
Laakso, T . K . : Näin se alkoi, Radiokauppias 4--6/1 966
Matilainen, Topi: Telefoto- ja tv-vastaanottokokeilut Turussa
vuosina 1 929-1 933, Radiokauppias 6/1 966
Pohjanpalo, J . : Televisio meillä ja muualla, Radio 3/1 955
Saarmaa, A . R . : Suomen radioteoll isulJs, Radiokuuntelijan kirja,
1 947
Saarmaa, A . R . : Suomen radioteollisuuden saavutuksia, Radio­
kauppias 3/1 954
Töyrylä, Osmo: Katsaus suomalaiseen radiolehdistöön, E RT
1 /1 967
Velander, Paavo: Lennätinlangoista satelliitteihin, Tekniikka
4/1 972
Velander, Paavo: 50-vuotias Yleisradiomme, Elektroniikka
1 5/1 976
Velander, Paavo: Radiohäiriöitä käsittelevä yhteistyöval iokunta
40-vuotias, Sähkö 7-8/1 977
Wiio, Osmo A . : "Suomen Edison" Eric M . C . Tigerstedt, Eripai­
nos Oy Yleisradio Ab:n Linkki-lehdestä 4/1 969
1 52
ELEKTR O N l l K KA I N S I NÖÖ R I EN SEU RAN
kannattavien jäsenten esittely .
S e u ran kan nattav i n a jäs e n i nä o l i s y k sy l lä 1 979 m e rk i ttävä
osa s u o malai s e n e l e k t ro n i i k kateo l l is u u d e n ja kau pan p i i­
rissä to i m ivi sta yrity k s i stä, s e kä j o u k k o h u o m ionarvo i s ia
käyttölaitoksia. N e p y rk ivät m m . tätä kautta vai k uttamaan
maa m m e e l e k t ro n i i k ka-alan k e h itty m i se e n , t u n n et u k s i te­
k e m i s e e n ja te k n i s e n t i e tä m y k s e n l i sää m i s ee n .
S e u raavi l la s i vu i l la e s i t e l lään l y h yesti nämä EI S: n to i m i n­
taa t u k evat 41 y ritystä tai laito sta. Samal la s e u ra es ittää
läm p i mät k i itokset nä i l l e yrityks i l l e s i i tä ta lo u d e l l i s esta tu­
esta, j o n ka t u rv i n tä män h i s to ri i k i n j u l ka i se m i n e n oli mah­
d o l l i sta.
ALTI M CO NTROL
A l t i m Control K y
P1 4
781 01 V A R KA U S 1 0
P u h . 972-251
Tel e x 431 6 a l pap sf
Yrityksen pääto i m iala: A l t i m Control tekee metsä­
teo l l i s u u d e n tietokone- ja m i k roprosessoripohjai­
sia automaatiojärj estelmiä, n i i h i n l i i ttyviä ohjel­
mistoja ja elektro n i i kkaa.
Yritys on perustettu kesä k u u ssa 1 979, h e n k i lök u n ­
taa syyskuu ssa -79 n . 50. Altim Control k u u l u u Ah l ­
ström-ry h mää n .
�IVI P
AM P Fi n l a nd OY
A M P F i nl an d Oy
Val i mo n t i e 1 A
PL 96
00381 H E LSI N K I 38
P u h . 90-556 533
Tlx. 1 2-2496 am pfi sf
Yrityksen
päätoi m ial a:
Komponenttien
sekä
i n s . tiedon myynti y h d i stettynä tuotannon rationa­
l isoi n t i i n tarvittavi e n l i i tä n tä k o n e i d e n vuokraus ja
myyn t i .
Y r i ty s o n perustettu 1 976, l i i kevaihto 1 978 o l i 7 , 4
m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 2, jo i sta D l /
i ns . / tekn. 0 1 3 1 0 .
1 53
ASA RADIO Oy
Rad iomiehen katu 3
203 1 0 T U R K U 31
P u h . 921 -392 244
Telex 62364 asa sf
Sä hke ASARADIO Turku
Yrityksen päätoi m i al a: Vä ri tel e v i s i o i d e n ja h i fiste­
reo laitteiden val m i s t u s .
Yritys on perustettu 1 927, l i ikevaihto 1 978 o l i 95, 1
m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 493, jo i s ta D l /
i n s . / l e k n . 2 / 1 3 / 1 2 . Tuotekehittelyyn 1 978 b udjetis­
sa n o i n 4 % .
ASEKO Oy
Vuori katu 22 A
001 00 H E LSI N K I 1 0
P u h . 90-659 577
Tel ex 1 2-2242
Sä h k e Aseko H k i
ASEKO OY
Yrityksen pääto i m ia l a : K o n e- , sä hkö- ja e l ek t ro­
n i i kka-alan tuotteiden t u o n t i ja agen t u u ri t o i m i nta.
Yritys perustettu 1 940, l i i keva i h t o 1 978 o l i 22 m m k ,
h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 3 6 , joista Dl / i n s . /
tekn. 1 / 4 / 4.
Jl:.ASPD
elektroniikka I FtnnvtDED
ASPO Oy
Elektro n i i k ka
H i tsaajankatu 12
0081 0 H EL S I N K I 81
P u h . 90-782 61 1
T l x . 1 2-4470
F I N N V I DEO Oy
Maapa l l o n kuja 1 B
0221 0 ESPOO 21
P u h . 90-880 1 66
1 54
Yrityksen pääto i m ia l a : ( A S PO) H y b ri d i p i i ri e n ja
m u rtohälytyslai tteiden va l m i stu s ja mark k i n o i n t i .
( F I N N VIDEO) Videolaitteiden maaha n tu o n t i , val­
mistus ja m y y n t i .
ASPO E l ektron i i kka o n peru stettu 1 970, l i i k evaihto
1 978 oli 7 m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 60,
joista D l / i n s . / tekn . 5 / 5 / 4 . ASPO E : h e n o n l i itetty
yri tysoston kautta 1 979 FIN NVI DEO Oy.
Oy DATA MATIC A b
PL 1 05
92101 RAA H E
P u h . 982-36 682
Yrityksen pääto i m ia l a : M i krotietokonepohjaisten
prosessinohjausten toteutta m i n e n ( laitte i stot ja
ohj e l m istot ) .
Yritys on peru stettu 1 976, l i i keva i h to 1 978 o l i 2
m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 1 , jo i sta D l /
i n s . / te k n . 2 / 5 / 1 . Tuote keh i t t e l y y n käytetti i n 1 978
budjetista n . 20 % .
� Oy E M M ETT Ab
Oy E M M ETT A b
Meteorin katu 3 C-D
0221 0 ESPOO 21
P u h . 90-882 044
T l x . 1 2-2296
Yrityksen pääto i m iala: M i ttala i t t e i d e n , t e l ekom­
m u n i ko i n t i - ja ATK- l ai tte i d e n sekä e l e k t ro n i i kka­
ja teo l l i s u u s k o m p o n e n t t i e n maahan t u o n t i ja mark­
kinointi .
Yritys o n perustettu 1 976, l i i keva i h to 1 978 o l i 4
m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 7, jo i sta D l /
i n s . / te k n . 1 / 3 / 1 .
Oy L M ERICSSON A b
02420 JORVAS
Puh. 90-2 991
OY LM ERICSSON AB
Yrityksen pääto i m i al a: P u h e l i n- ja h e i k kovi rta-alan
tuotanto ja m y y n t i .
Yritys on perustettu 1 91 8, l i i keva i h to 1 978 o l i 227'
m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 01 2 , joista D l /
i n s . / tekn . 26 / 59 / 20. Tutk i m u s- j a tuotekehi ttely­
työhön 1 978 b u dj e t i sta varattu n. 20 % .
1 55
E U R C KA O Y
EU ROKA Oy
Veneentekijä n t i e 1 8
0021 0 H E LSI N K I 21
P u h . 90-6 922 566
Tlx. 1 2-2022
Sä hke E u roka
Yrityksen päät o i m i a l a : M i k ro t i eto k o n e i d e n kehi­
tys ja val m i s t u s . A l u m i i n i profi i l i k a l u steet ja myy­
mäläs i s u s t u s .
Yritys on perustettu 1 961 , l i ikevaihto 1 978 o l i 6 , 4
m m k , h e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 35, j o i s ta D l /
i n s . / te k n . 5 / 7 / 1 . V u o n na 1 978 t u o t e k e h i tt e l yy n n .
1 0 % b u djet ista.
FJ:ELD OY
FIELD Oy
Ve neentekijäntie 1 8
0021 0 H E LSI N K I 21
P u h . 90-6 922 577
T l x . 1 2-2022 field sf
Yrityksen pääto i m i al a: E l e ktro n i i kkakom ponent­
ti en ja m i krotietok o n e i d e n maahan t u o n t i ja t u kku­
myynti.
Yritys on perustettu 1 970, l i i keva i h t o 1 978 oli 1 2 , 3
m m k , h e n k i lö k u n taa 31 . 1 2. 78 y h t . 20, j o ista D l /
i n s . / tekn . 0 / 5 / 0.
rr
oyfindipab
Oy F I N D I P A b
Teo l l i s u u sti e 7
02700 K A U N I A I N E N
P u h . 90-502 255
Tlx. 1 2-3129 f i n d i sf
Sä hke f i n d i p
Yrityksen pääto i m ia l a : Elektro n i i ka n k o m p o n e n t­
t i e n , m i ttau s laitte i d e n , ti etokon e i d e n , sanoj e n kä­
sitte l y l a i ttei den ja ti etoko n e l i i tä n tä l a i t t e i d e n maa­
hantuonti ja markk i n o i n t i .
Yritys on perustettu 1 964, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 0
m m k , h e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 26, jo i sta D l /
i n s . / tekn . 2 / 4 / 4 .
1 56
01 FINNEKI
FI N N EK I T : m i
M a n n e r h e i m in!. 77 8
00270 H e l s i n ki 27
P L 1 33
001 01 H E LSI N K I 1 0
P u h . 90-41 0 266
T l x . 1 2-2122 e k i sf
Yrityksen pääto i m iala: Elektro n i ikan kompone nt­
tien sekä mittaus- ja sähkölaitteiden maahantuon­
ti ja t u k k u ka u p pa .
Yritys perustettu 1 968, h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78
yht. 7, j oi sta Dl / i n s . / te k n . 0 / 0 / 1 .
'*'
F
OY FISKARS
O y FISKA RS Ab
E l e ktron i i kka
E l i mäen kat u 17
0051 0 H ELSI N K I 51
Pu h . 90-750 291
T l x . 1 2-3292 felek sf
AB
Yrityksen päätoi m i alat: L i i k e n ne-e lektro n i i kka, te­
hoelektro n i i kka, teo l l i s u u selektro n i i k ka .
Yritys perustettu 1 961 , l i i kevaihto 1 978 o l i 2 0 m m k ,
h enkil öku ntaa 3 1 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 34, joista D l / i n s . /
tek n . 9 / 1 8 / 4 . Yritys käytti 1 978 budjetista n . 7 %
tuotekeh ittely y n .
HAVU LI N NA
Havu l i n na Oy
Ni ittaajankatu 1 2
PL 68
0081 1 H E LSI N K I 81
P u h . 90-7 554 1 44
T l x . 1 2-4426 hav u l
Oy
Yrityksen pääto i m iala: Elektro n i i kka, laboratorio­
ja sairaa lalai tteet ja k e m i kaal i t .
Yritys perustettu 1 934, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 4, 6
m m k . H e n kilöku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 0 , joista D l /
i n s . / te k n . 2 / 6 / 5 . Y ritys käytti tuotekehittelyyn
1 978 budjetista 0 , 5 %.
1 57
�
H elsing in Pu helinyhdistys
H ELSI N G I N
P U H E L I N Y H DISTYS
Korkeavuorenkatu
35-37
PL 238
00101 H ELSI N K I 1 0
P u h . 9� 061
Yrityksen pääto i m i a l a : Rake n taa ja y l l ä p i tää a l u ­
e e l l i sta p u h e l i n verkkoa s e kä h o i taa verkon kautta
tapahtuvaa p u h e l i n l i i k e n n että sekä m u uta tiedon
s i i rtoa.
Yritys perustettu 1 882 , l i i ke va i h t o 1 978 oli 309
m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 2775, jo i sta D l /
i n s . / tekn . 25/67 / 1 1 7 . T u t k i m u s t o i m i ntaan H PY
käytti 1 978 budjetistaan n . 0 , 65 % .
� B �®�Vu
HELSINKI TELEVISIO
H e l s i n k i Televisio Oy
Asemapää l l i kön k . 1
00520 H E L S I N K I 52
P u h . 90-1 40 533
To i m iala: Kaape l i t e i t s e tapahtuvan t e l evisio-, ra­
dio- ja m u u n lähetysto i m i n na n harjoi ttam i n e n ja­
kamalla ohjelmaa kaape l i lä h et y s v e rkkoon l i itty­
n e i l l e , l u ovuttaa m u i d e n käyttöön kaape l i lähetys­
ai kaa korvausta vastaa n .
Yritys perustettu 1 973 , l i i kevai h t o 1 978 o l i 3 , 2 m m k .
H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 3 , j oista D l / i n s . /
tek n . 1 / 3 / 1 .
Oy Helvar
Oy H E LVA R
Purot ie 1 -3
PL 55
00381 H E L S I N K I 38
P u h . 90-550 1 21
Tlx. 1 2-1 1 06 h e lva sf
Sähke H e l var
Yrityksen pääto i m i a l a : S ä h k öalan t a rv i k k e i d e n ,
kuten k u r i st i m i e n , v a l o n säät i m i e n ja t eo l l i s u u d e n
ohjauslaitteiden va l m i s t u s ja m a r kk i n o i n t i .
Yritys on perustettu 1 921 , arvioitu l i i kevai hto 1 979
n o i n 80 m m k . H e n k i l ö k u ntaa 3 1 . 1 2 . 78 y h t . 327.
1 58
H E WLETT
Hewl ett-Packard O y
Revo n t u l e n t i e 7
02100 ESPOO 1 0
P u h . 90-4 550 2 1 1
T l x . 1 2-1 563
iJIJ
PA CKARD
Yrityksen pääto i m ia l a : M it ta u s- ja t i etojenkäsi tte­
l yl aitt e i d e n sekä n i i h i n l i i ttyvien t u otteiden ja pal­
velusten maahant uonti ja m y y n t i .
Y r i t y s perustettu 1 968, l i i kevaihto 1 978 o l i 30,2
m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 59, jo i sta D l /
i ns . / te k n . 4 / 6 / 1 0 .
H o n eywel l
Oy HON EYWELL A b
Ruukintie 8
02320 ESPOO 32
P u h . 90-80 1 01
T l x . 1 2-1229
Sähke H o n e y w e l l
Y r i t y k s e n pääto i m i al a:
automaati o .
Rake n n u s- ja teo l l i s u us­
Yri tys perustettu 1 950, l i i kevaihto 1 978 o l i 5 2 m m k .
H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 98, jo i sta D l / i n s . /
tek n . 1 0 / 20 / 50. Tuotekehittelyyn varattujen varo­
jen o s u u s 1 978 budjeti sta n. 9 % ( y htymätaso l l a ) .
INSTRtk11E NTOINTI OY
I n stru m e n t o i n t i Oy
Sarak u l mankatu 20
33900 TA M PE R E 90
P u h . 931-653 400
T l x . 22-303 i n sta s f
Yrityksen päät o i m i a l a : H u o l toasema-automaat i o ,
teo l l i s u u s i n str umentoi nti I prosessiteol l i s u u s ,
i l­
mai l u e l ektro n i i kan maahantuonti ja huolto.
Yritys perustettu 1 970, l i i kevaihto 1 978 oli 8 , 7 m m k .
H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 67, jo i sta D l / i n s . /
tekn . 4 / 3 / 3 . Vuoden 1 978 b u djetista n . 1 0 % tuote­
kehittelyyn.
1 59
�
1
I N TO O Y
I NTO Oy
Lepolantie 1 6
PL 22
00661 H E LSI N K I 66
P u h . 90-742 1 33
T l x . 1 2-1 836 i n to sf
Sähke I NTO H e l si n k i
Yrityksen
päätoi m iala:
maahantuonti ja kauppa.
Ele k t ro n i i kkalaitteiden
Yritys o n perustettu 1 940, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 2
m m k . H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 22, joista D l /
i n s . / te k n . 0 / 6 / 0 .
K AJ AAN I Oy
Ele ktron i i k ka
N uaskatu 1 1
87400 KAJ A A N I 40
P u h . 986-37 31 1
Tlx. 45-1 48 kajel sf
=
Yrityksen pääto i m ia l a : Teo l l i s u u sautomaat i o , au­
dioelektro n i i k ka , ajo n e uvoelektro n i i k ka, palvelu­
automaatio.
KAJA A N I Elektro n i i kka on perustettu 1 970, l i ike­
vaihto 1 978 oli 1 4, 1 m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78
yht. 229, joista Dl / i n s . / te k n . 28 / 23 / 41 . Tuoteke h i t­
telyyn varattujen varoj e n o s u u s 1 978 b udjetista
1 8,6 % .
O y LOHJ A A b F I N L U X P u h . 91 2-22 422
T l x . 1 41 0 l k l o sf
Karjalankatu 2
08100 LOHJA 1 0
Sä hke F i n l u x Lohja
OY LOHJA AB
FlNL.UX
Yrityksen pääto i m ia l a : Väri-tv-vastaa nott i m i e n vai·
m i stus, vii hde-e l ektro n i i kan sekä kodinkoneiden
maahantuonti ja t u k k u m yy n t i .
Yritys on perustettu 1 950, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 05,6
m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 388, jo i sta D l /
i n s . / te k n . 5 / 7 / 9 . Yritys käytti 1 978 n o i n 1 0 % bud­
jetistaan t u oteke h i ttelyyn .
1 60
Oy Mainos-TV-Reklam A b P u h . 90-41 3 300
T l x . 1 2-1 544 comtv sf
Pasilankatu 44
00240 H E LSI N K I 24
Sähke COM T E L E H k i
MlV
Yrityksen pääto i m iala: K a u pa l l i n e n televis iotoi­
mi nta, kuva- ja ään i pa lv e l u i d e n myy n t i .
Yritys on perustettu 1 957, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 63 , 5
m m k . H e n k i löku ntaa o l i 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5 1 3 , jo i sta
Dl / i n s. / tekn . 2 / 8 / 1 0 .
Oy N O K I A A b
Elektro n i i kka
P L 780
00101 H ELSI N K I 1 0
P u h . 90-5 671
T l x . 1 2-4579 e l en o sf
Yrityksen päätoi m iala: Teo l l i s u u sautomaatio, tie­
to l i i k e n n e , tietoj e n käsitte l y .
Yritys on perustettu 1 960, l i i kevaihto 1 978 o l i 354
m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 21 81 , jo i sta D l /
i n s . / tek n . 1 49 / 1 72 / 1 36. Tutkim ustyöhön j a tuote­
kehittelyyn varattujen varojen osuus 1 978 budje­
tissa noin 7 % .
� NORES OY
NORES Oy
Mankkaantie 32
02180 ESPOO 1 8
PL 889
00101 H ELSI N K I 1 0
P u h . 90-520 3 1 1
T l x . 1 2-1 676 n o rec s f
Sähke N O R ECO H k i
Yrityksen pääto i m iala: E l ektro n i i kan mittauslait­
t e i d e n , komponenttie n , ään e n t o i stolaittei d e n , vi­
deolaitte i d e n ,
telelaitteiden
maahantuonti
ja
myynti.
Nores Oy o n perustettu 1 952, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 9
m m k . H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 78 yht. 34, joista D l /
i n s . / tek n . 1 / 3 / 1 .
1 61
Glrbis o;
ORBIS Oy
PL 1 5
00421 H E LSI N K I 42
P uh . 90-538 066
Tlx. 1 2-3134
Yrityksen toimiala: E l e k t ro n i i ka n k o m p o n e n tt i en ,
mittalaitte i d e n , ääni- ja v i d e o l a i t t e i d e n maahan­
tuonti ja mark k i n o i n t i . Yritys o n p e rustettu 1 949.
� PH I LI PS
Oy P H I L I PS Ab
Tehtaat
PL 605
00101 H E LSI N K I 1 0
Pu h . 90-750 231
Tlx. 1 2-679
Yrityksen pääto i m i a l a : E l e k t r o n i i kka.
Yritys on perustettu 1 924, l i ik e va i h t o 1 978 oli 317
m m k . H e n k i l ök u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 700, j o ista D l /
ins. / te k n . 6 / 34/8.
[ • / SALORA
SALORA Oy
Salorankatu 5-7
24100 SALO 1 0
P u h . 924-6 1 51
Tlx. 6818 sara sf
Yrityksen päätoi m i a l a : T e l e v i si ovastaanotti m i en ja
stereolaitteiden val m i st u s ja m a r kk i n o i n t i .
Yrityksen perusta m isvuosi o n 1 928, l i i kevaihto
1 978 oli 350 m m k . H e n k i lö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 yht.
1 800. Tuote k e h i t t e l y y n 1 978 b u dj e t i ssa varattu n .
3 %.
1 62
SIEMENS
OSA K EY H T I Ö
M i kon kat u 8
PL 8
00101 H E LSI N K I 1 0
P u h . 90-1 6 261
T l x . 1 2-465
Sähke S i e m e n s
Yrityksen pääto i m ialat: Sähkötek n i i k kaan , e l ek­
tron i i k kaan , konee n rak e n n u kseen ja h i e n omeka­
n i i kkaan l i i ttyvien teol l i su u s tuotteiden val m i s t u s ,
myy n t i , h u o l t o ja vuokrau s .
Yritys o n perustettu 1 898, l i i kevaihto 1 978 o l i 271
m m k . H e n k i l ö k u n ta 31 . 1 2 . 78 o l i y h t . 1 042, jo i sta
D l / i n s . / tek n . 20 / 1 20 / 39. Yritys k u u l u u kansainvä l i­
seen S i e m e n s-yhtymää n , j o n ka t u t k i m us- ja tuote­
kehi tte l u työhön käytettyjen varojen osuus o n n .
8 % l i i kevai hdosta.
Sonah
Oy SON A B A b
Kotkapol k u 2
02620 ESPOO 62
P u h . 90-595 1 22
T l x . 1 2-1 91 2 s o n oy s f
Yrityksen pääto i m i al a: Rad i o p u h e l i m i e n val m i s t u s
ja m y y n t i .
Yritys on peru stettu 1 974, l i i keva i hto 1 978 o l i 1 1 , 2
m m k ja h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 73, j o ista Dl I
i n s . / te k n . 0 1 6 1 3 . V u od e n 1 978 b udjeti sta o l i tuote­
k e h i ttel yyn varattu n. 9 % .
O y STROM B E RG A b
PL 69
65101 VAASA 1 0
P u h . 961 -258 222
T l x . 74 21 1 strv sf
ftrömberg
PL 1 1 8
00101 H ELSI N K I 1 0
P u h . 90-550 045
T l x . 1 2-4405 strp sf
Yrityksen päätoi m ialat: Sä hköko n e i d e n , -koj e i de n
ja - l a i tteid e n , tehoelektro n i i kkatuott e i d e n va l m i s­
t u s ja m y y n t i , täyd e l l i st e n sähköla itosten ja -ko­
j e i stojen s u u n n i tt e l u ja rakenta m i n e n , sähköasen­
n u styöt ja sähköas e n n u starvi k k e i d e n myy n t i .
Yritys on perustettu 1 889, l i i kevaihto 1 978 o l i 708,6
m m k , h e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 6425, joista D l /
i n s . / te k n . 206 / 3 46 / 1 002. V u od e n 1 978 b udjetissa
varattu tuotek e h i t t e l y y n n . 6 % .
1 63
l!l!IOy Suomen
iiill Bri.iel & Kjaer Ab
Oy Su om e n
BrOel & Kjaer A b
Sou ka n tie 1 4
02360 ESPOO 36
Pu h . 90-8 01 7 044
Sähke B r u e l H k i
Yrityksen päätoi m i al a: B r o e l & K j a e r m i t ta u s- j a
analysoi nti laitteiden myyn t i , huolto ja asiakaspal­
ve l u .
Yritys perustettu 1 973, l i i kevaihto 1 978 o l i 1 , 7 m m k .
H e n k i löku ntaa 31 . 1 2 . 7 8 y h t . 5, joista D l / i n s . / te k n .
1 /1 / 1 .
�
�
� 1.§i IF91 IK< © lk 11 11 IK< I!<< � 11 IQl � INI
Sähköl i i kk e i d e n Oy
Sähkömetsä
PL 88
01301 VA NTAA 30
P u h . 90-8 381
T l x . 1 2-4431 s l o sf
Yrityksen pääto i m ia l a : Sähköalan m o n i t o i m iyritys
harjoittaen omaa va l m i st u sta, maaha n t u o n t i a , t u k­
kukauppaa, v i e n t i ä .
Yritys perustettu 1 945, l i i kevaihto 1 978 o l i 267,5
mmk. H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 726.
COMMITTE O m EXCELLENCE
TEKTRO N I X Oy
Lari n Kyösti n tie 4
00650 H E LS I N K I 65
Pu h . 90-722 400
T l x . 1 2-3435
Sähke Tekfi n land
1 64
Yritys on Tektro n i x l n c : n , USA, tytä ry h t i ö ja vastaa
Tektro n i x i n
valmistamien
m i ttau s la i t t e i d e n ja
graafisten tieto k o n e laitteiden m y y n n i s tä ja h u ol­
losta Suomessa.
Yhtiö aloitti t o i m i ntansa 1 . 6. 78 ja s e o n yhteis­
työssä T u k h o l massa o l evan Skan d i navian t o i m i n ­
takeskuksen kanssa. H e n k i lö k u n taa 31 . 1 2 . 7 8 y h t .
1 6 . Yhtiössä on m i ttalaite-, tietoko n e laite- ja
huolto-osasto.
TELEFENND
NOKIA -TEL.EVA COMMUNICAnONS
TE L E F E N N O Oy
Sentn eri n k uja 1
PL 5
00401 H E LSI N K I 40
P u h . 90-56 591
T l x . 1 2-331 0
Yrityksen päätoi m iala: Tieto l i i k e n n e-elektro n i i kan
tutk i m u s , tuoteke h i t t e l y ja markk i n o i n t i .
Yritys perustettu 1 977, l i i keva i hto 1 978 o l i 1 50
m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 y h t . 1 56 , joista D l /
i n s . / te k n . 63 / 3 2 / 5 . Tutk i m u styöhön j a t u otekeh it­
telyyn varattujen varoj e n o s u u s 1 978 budjetissa n .
60 % .
non
T E LE R C A S O y
TELERCA S Oy
Val i mo t i e 1 5
PL 2
01 51 1 VA NTAA 51
P u h . 90-821 655
T l x . 1 2-1 1 1 1 rea sf
Yrityksen päät o i m iala: E l ektro n i i kan komponent­
tien ja laitte i d e n maahantu o n t i , val m i st u s ja mark­
kinointi.
Y r i t y s perustettu 1 961 , l i i kevaihto 1 978 o l i n . 6
m m k . H e n k i l ö k u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 1 5 , joista D l /
ins. /tekn. 0/2/0.
TELEVA Oy
Mäkkylä n p u i stot i e 1
PL 33
02601 ESPOO 60
P u h . 90-51 1 51
Tlx. 1 2-1 542
Sähke T el eva H k i
Yrityksen päät o i m i a l a : Sähkötekn i l l i se n teo l l i s u u ­
den , erity i sesti t i e to l i i ke n nealan laitte i d e n , val­
m i stus ja kauppa.
Yritys o n perustettu 1 945, m u ut t u i osakeyhtiöksi 1 .
9. 76, l i i keva i h t o 1 978 98, 2 m m k . H e n k i löku ntaa 31 .
1 2 . 78 y h t . 9 1 6 , joista Dl / i n s . / te k n . 3 3 / 3 5 / 40 . Tutki­
m u styöhön ja tuote k e h i t t e l y y n vuoden 1 978 ai kana
n . 20 % l i i kevaihdosta.
1 65
0 VA I SA LA OY
VAISALA Oy
P L 26
00421 H E LSI N K I 42
P u h . 90-890 933
T l x . 1 2-2832 vsala s f
S äh ke Vais ala H k i
Yrityksen pääto i m i ala: Säh köte k n i l l i n e n teol l i­
s u u s , am m a tt i e l ektro n i i k k a . T o i m i n ta-ajatu ksena
on e t s i ä rat ka i s uja y m pä r i stömi t t a u k s e n ja erityi­
sesti meteor ologi an p u l m i i n .
Yritys per ustettu 1 936, l i i keva i h t o 1 978 o l i 46,9
m m k . H e n k i l ö k u ntaa 31 . 1 2 . 78 y h t . 260, jo i sta D l /
i n s . / t e k n . 20 / 1 3 / 28 . T u o t e k e h i t t e l y y n b u djetoitu
1 978 n. 15 %. V i e n t i käsittää k e s k i mä ä r i n 95 % l i i ­
kevai hdosta.
VALMET AUTOMATION
V A L M E T Oy
A utomaati o r y h m ä
Ahve n t i e 4
P L 27
02171 ESPOO 1 7
P u h . 90-423 61 1
T l x . 1 2-2060 dava s f
Yrityksen päät o i m ia l a t : Prose s s i e n i n strumen­
t o i n t i ja o h j a u s , ved e n ja e n e r g i a n k u l u tuksen mit­
taus, tietoj e nkäs itte l y , s a i raalatek n i i k k a .
Yritys p e r u stettu 1 946, l i i keva i h t o 1 978 o l i 2 1 0
mmk. H e n k i l ö k u ntaa 3 1 . 1 2 . 7 8 y h t . 1 229, jo i s t a D l /
i n s . / t e k n . 3 8 / 53 / 1 28. T u o t e k e h i t t e l y y n 1 978 budje­
tista n. 6 % .
Oy Yleisradio Ab
Oy Y L E I S R A D I O Ab
Kesäkatu 2
PL 95
00251 H ELSI N K I 25
Puh. 90-441 1 41
T l x . 1 2-4735 rad i o
Yrityksen pääto i m ia l a : Ää n i rad io- ja televis iotoi­
m i n n an h o i t a m i n e n S u o m e ss a , u l ko m a i l l e s u u n ­
tautuva l y h y taaltorad i o to i m i nta.
Yhtiö o n perustettu 1 926, vuoden 1 978 / 79 budjetti
537,5 m m k . H e n k i lök u n taa 31 . 1 2 . 78 yht. 3696, j o i s­
ta D l / i n s . / te k n . 26 / 9 5 / 285. T u t k i m u sto i m i ntaan
kaud e l l a 78 / 79 n. 0 , 1 4 % b udj e t i s t a .
1 66