Kokousasia PDF-muodossa
Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta § 65 § 95 § 125 24.03.2015 21.05.2015 17.06.2015 Anttolan, Juvolan, Louhen ja Kulennoisten koulujen 6. luokkalaisten siirtyminen yläkouluun 1.8.2016 alkaen 196/40/400/2015 SL § 65 Selostus: Kaupunginvaltuuston tasapainotusohjelmaan 2015-2020 (Kv. § 140/22.12.2014) on kirjattu, että kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6. luokkalaiset siirtyvät yläkouluun 1.8.2016 alkaen. OPS2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla. Anttolan ja Louhen koulujen 6. luokkien oppilaat siirtyisivät Kerimäen kouluun, Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvat 6. luokan oppilaat siirtyisivät Mertalan kouluun ja Kulennoisten koulun 6. luokan oppilaat siirtyisivät Punkaharjun kouluun. (Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh. 044-4174200 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou puh. 044 417 4201) Sivistystoimenjohtajan esitys: Sivistyslautakunta päättää pitää kuulemistilaisuuden Anttolan, Louhen ja Kulennoisten sekä Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvien 6. luokan oppilaiden siirtymisestä yläkoulujen yhteyteen tiistaina14.4.2015 klo 17.00-18.00 Savonlinnan kaupungin valtuustosalissa, Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna. Tilaisuudesta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille. Kuulemistilaisuuteen osallistuvat sivistystoimenjohtaja, koulusuunnittelija, sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet mahdollisuuksien mukaan. Asiasta on mahdollista esittää kirjallinen kannanotto sivistyslautakunnalle 24.4.2015 mennessä. Lautakunta käsittelee asiaa toukokuun kokouksessa Käsittely: Sivistystoimenjohtajan poissa ollessa asian esitteli varhaiskasvatuspäällikkö. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Jäsen Heli Laamanen esitti seuraavan ponnen: Eikö olisi helpompaa siirtää opettajaa koulusta toiseen, kun kokonaista oppilasryhmää. Jäsen Eiju Paajanen yhtyi Laamasen ponsiesitykseen. Toimenpiteet Sivistysvirasto SL § 95 Selostus: 6. luokkien siirtymisestä yläkoulujen yhteyteen ilmoitettiin julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla 26.3.2015, julkaistiin sanomalehti Itä-Savossa 27.3.2015 ja Puruvesi -lehdessä 2.4.2015. Julkinen kuulutus laitettiin koulujen välityksellä oppilaiden huoltajille 27.3.2015. Oppilaiden huoltajat vahvistivat saaneensa tiedon julkisesta kuulemisesta. Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti kuulemistilaisuus pidettiin 14.4.2015 Savonlinnan kaupungintalolla valtuustosalissa. Julkisessa kuulutuksessa mainittuun määräaikaan mennessä sivistyslautakunnalle esitettiin kuusi (6) kirjallista kannanottoa asiasta. Kannanotot ovat oheismateriaalina portaalissa. Kannanotoissa esitettyjä asioita ja vastaukset: Kannanotoissa esitetty kysymys: Miksi 6. luokat siirretään yläkoulun yhteyteen? Kouluverkkoa ja palvelurakennetta on valmisteltu pitkään, Savonlinnan kaupungin osalta jo vuodesta 2002. Kuudensien luokkien siirtyminen yläkoulun yhteyteen ei ole äkkiseltään esiin putkahtanut yksittäinen siirtoliike. 6. luokkien siirtyminen on linjattu Savonlinnan kaupungin valtuustossa vuonna 2013 ja vuonna 2014. Asia on ollut esillä myös kaupunginhallituksen asettamassa Koulu- ja päivähoitoverkkotyöryhmässä, jossa jäseninä on ollut luottamusmiehiä, virkamiehiä sekä henkilöstön edustus. Myös kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan iltakoulussa 10.6.2014 asia oli yhtenä monista selvitetty. Perusteina 6. luokkien siirrolle on oppilasmäärien pieneneminen, kouluverkon tiivistäminen, kouluverkon yhtenäisyys koko kaupungin alueella ja uuden OPS2016 mukaisesti ruotsin kielen aloittaminen jo 6. luokalla. Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten opetussuunnitelma tukee/ei tue siirtoa? Ruotsin laadukas opetussuunnitelman mukainen opetus on helpompaa järjestää ja aineenopettajan antama opetus tukee kielen opiskelua paremmin kuin kiertävä ruotsin opettaja. Yläkoulussa opettaja on fyysisesti paikalla ja tukee oppilaan kielen opiskelua. Tämä etu korostuu jatkossa muutenkin, kun A2-kieltä ei tarjota. On järkevää hoitaa jäljellä jäävä kielten opetus mahdollisimman hyvin. Uuden oppilashuoltolain myötä koulunkäynnin tuen resurssit pienentyvät. Kuraattorit ja palveluohjaajat ovat fyysisesti isommissa kouluissa, jolloin kuudesluokkalaiset saavat helpommin näitä palveluita. Kokemus on osoittanut, että oppilashuollollisen tuen tarpeessa tapahtuu selkeä hyppäys siirryttäessä viidenneltä kuudennelle luokalle. Täten siirron voidaan ajatella olevan uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa, koska uusi ops korostaa oppilaan hyvinvoinnin merkitystä. Oppilashuollolliset palvelut ovat tärkeä osa oppilaan hyvinvoinnin tukemista. Lisäksi oppilashuollollisilla palveluilla voidaan tässä vaiheessa vaikuttaa tehokkaasti myös koulupudokkuuden ehkäisyyn. Sen lisäksi että oppilaan ohjaus kuuluu kaikille opettajille, kuudensien luokkien käyttöön on mahdollista saada myös oppilaanohjausresurssia, kun he ovat isommassa koulussa. Valinnaisuus alkaa todennäköisesti uudessa tuntijaossa kuudennelta luokalta. Näin ollen valinnaisten kurssit on helpompaa järjestää ja oppilaat saavat monipuolisemman valinnaisainetarjottimen. Lainaus opsista: Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Edellisen perusteella on opsin sisältöjen suunnittelun kannalta järkevää, että kaikkialla kaupungissa toimitaan samoin. Seudullisen opsin tavoite on olla mahdollisimman kattava ja eri koulujen toimintamalleja yhdistävä. Jos toimintamalli on sama kaikkialla, on seudulliseen opsiin liittyvät opintokokonaisuuslinjaukset huomattavasti helpompi tehdä yhtenäisiksi. Lainaus opsista: Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Haasteena voi olla tehokkaan tiedonsiirron järjestäminen oppilaan siirtymisen yhteydessä. Toisaalta tähän on jo olemassa vakiintuneita tapoja, hyviä malleja ja asiaan paneudutaan tulevassa opsissa vielä tarkemmin. Erityisesti arviointiin liittyvää tiedonsiirtoa on kehitettävä ja kehitetään. Opettajakierron vuoksi oppilaan opettaja vaihtuu muutenkin alakoulun puolella isoimmissa kouluissa todennäköisesti 2-4 kertaa, joten oppilaat ovat opettajamuutoksiin jo tottuneita. Poikkeuksen tekevät tietysti pienet koulut, joissa opettaja on sama, mutta ottaen huomioon nykyisten kuudesluokkalaisten kehitystason, he tuntuvat jo enemmän yläkoulun oppilailta, kuin alakoulun. Kuudesluokkalaiset ovat pääsääntöisesti kehitystasoltaan kypsiä siirtymään yläkoulun yhteyteen, siirryttiinhän muutama vuosikymmen sitten kansakoulun neljänneltä luokalta oppikouluun. Lisäksi oppilaat siirtyvät jatkossa yhtenäiskouluihin, joissa on samalla tavalla pedagogista alakoulu- kuin yläkouluosaamistakin oppilaan eduksi. Tällöin myös projektityyppinen ainerajoja rikkova opetus voi käyttää hyväksi monipuolisen opettajakunnan osaamista ja mm. fysiikan, kemian, biologian kokeellista oppimista niitä varten suunnitelluissa erikoisluokissa. Kannanotoissa esitetty kysymys: Miksi luokanopettaja ei voi opettaa ruotsin kieltä? Ruotsin kieltä opettavalla opettajalla tulee olla hyvät pedagogiset valmiudet, monipuolinen ruotsin kielen taito ja syvällinen kielialueen kulttuurintuntemus. Koska kielen alkeiden ja perusteiden oppimisella on ratkaiseva merkitys myöhemmille kieliopinnoille, tulee alemmilla vuosiluokilla kieltä opettavilla olla kielten aineenopettajan kelpoisuus tai ainakin kielten laaja-alaiset erikoistumisopinnot. Pätevä ruotsin kielen opettaja hallitsee monipuoliset opetusmenetelmät, joiden avulla harjoitellaan kielen eri osa-alueita; sanastoa, suullista kielitaitoa, rakenteita, luetun ymmärtämistä ja kuuntelua. Ruotsin kielen opiskelun aloitusvaiheessa on erittäin tärkeää, että oppilaat saavat hyvän ja vankan pohjan kieliopinnoilleen sekä innostuvat uuden kielen opiskelusta sekä kansainvälisyydestä. Opettajan on oltava ammattitaitoinen ja innostava! Ruotsin kielen aineenopettaja pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, sillä hänellä itsellään on monipuolinen ruotsin kielen taito sekä tuntemus eri yhteistyötahoista (Cimo, Svenska nu, Pohjola-Norden jne.), jotka mahdollistavat esim. kontaktit ja yhteistyön ruotsinkielisille alueille. Tämä puolestaan edistää oppilaan kiinnostusta ja motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun. Ruotsin kielen opettajalla on paljon itse hankittua hiljaista tietoa, jota he voivat oppilaille välittää. Aineenopettaja on mm. perehtynyt suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuri- ja tapatietouteen sekä maantuntemukseen. Lisäksi aineenopettajalla on monipuolinen tuntemus ruotsin kielen opetukseen soveltuvista kirjallisista ja sähköisistä opetusmateriaaleista sekä sähköisistä oppimisympäristöistä. Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten opetus yläkouluissa hoidetaan? Kuudesluokkalaiset eivät siirry aineenopettajajärjestelmään kaikissa opetettavissa aineissa vaan luokanopettaja opettaa oppilaita päivittäin ja hänellä on kokonaiskäsitys oppilaan taidoista, tiedoista ja hyvinvoinnista. Luokanopettajalla on aktiivinen rooli koti-koulu yhteistyössä. Kaikki tieto, joka on tarpeellista oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta, siirtyy luokanopettajien, erityisopetuksen ja oppilashuollon nivelpalavereissa yläluokan kouluun. Kuudensilla luokilla opettajana toimii pääasiassa luokanopettaja. Joitakin aineita (esim. kielet, liikunta, tekninen ja tekstiilityö, musiikki, kuvaamataito, fysiikka ja kemia, historia ja yhteiskuntaoppi) on järkevää, että aineenopettaja opettaa. Yhtenäiskouluissa yleinen toimintatapa on, että aineenopettajat opettavat kuudesluokkalaisille ja jopa nuoremmillekin oppilaille joitain aineita. Aineenopettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja osaavat huomioida työturvallisuusasiat ja työmenetelmien sopivuuden eri-ikäisille oppilaille. Vastaavasti alakoulun luokanopettaja voi opettaa yläkoulussa aineita, joihin hän on opinnoissaan erikoistunut. Punkaharjun koulun rehtorin Jukka Yli-Peltolan lausunto: ”Kulennoisten koulun 6- luokkalaisten siirto on pedagogisesti perusteltua siirtää yläkoulun tiloihin lukuvuonna 2016-17 yhdessä nk Punkasalmen kuudesluokkalaisten kanssa. Tällöin vältytään Kulennoisten oppilaiden siirto peräkkäisinä vuosina. Monet aineet kuudesluokkalaisille opettaa tälläkin hetkellä muu kuin nk. oma luokanopettaja. Muutoksen jälkeenkin opetusta voisi edelleen antaa ko. aineeseen erikoistunut luokanopettaja. Muutoksia opetusjärjestelyihin tulisi varmaan hyvin vähän, eikä voida sanoa että palkkakustannuksistakaan tulisi eroa nykyiseen verrattuna.” Kerimäen yläkoulun rehtorin Jaakko Hassisen lausunto: ”Anttolan ja Louhen koulujen 6-luokkalaisten siirto on pedagogisesti järkevää siirtää yhtenäiskoulun tiloihin lukuvuonna 2016-2017, koska valtaosa 6-luokkalaisista on jo koulukeskuksen tiloissa. Yhtenäiskoulussa ei mielestäni pidä enää tuijottaa alakoulun ja yläkoulun välistä raja-aitaa. 6-luokkalaisia voi opettaa luokanopettaja sekä aineenopettaja yhdessä. Joissain oppiaineissa on järkevää, että opetuksen antaa oppiaineeseen erikoistunut aineenopettaja. Luokanopettajat ovat myös erikoistuneet opinnoissaan joihinkin oppiaineisiin ja voi opettaa myös yläkoulun luokkia. Siksi ei ole järkevää rajata kuka mitäkin luokka-astetta opettaa. Fyysisesti Kerimäen yhtenäiskoulussa 6-luokkalaiset on järkevämpää sijoittaa tässä alkuvaiheessa A-talon tiloihin, mikäli se on mahdollista, niin kauan kun lukio-opetusta Kerimäellä annetaan. Pitää muistaa, että yhtenäiskoulu käsittelee kaikkia tiloja ja henkilökuntaa yhtenä kokonaisuutena. Siksi unohdettakoon raja-aidat.” Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten lapsen etu on huomioitu? Mielipiteitä niistä kouluista, joissa 6. luokka on ollut jo pidemmän aikaa yläkoulun yhteydessä: - mahdollisuus uuteen aloitukseen koulun ja luokan vaihtuessa - helpottaa yläkouluun ja aineopettajaopiskeluun siirtymistä oleellisesti - siirtymäikä on erittäin sopiva opiskeluun uudessa, isommassa oppimisympäristössä ja sopiva ikä ottaa vastuuta omasta opiskelustaan - laajemmat valinnaisuusmahdollisuudet - useamman opettajan kanssa opiskelu tuo vaihtelua - oppilailta saatu/kerätty palaute on pelkästään positiivista Koulutoimi on aidon kiinnostunut kaikkien oppilaiden hyvinvoinnista. Mertalan ja Punkaharjun sekä Talvisalon yhtenäiskouluissa on vankka asiantuntemus nivelvaiheiden hoidosta. Nivelvaiheissa tehdään yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan koulun kesken. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista. Yksityiskohtaisempi kuvaus nivelvaiheen toimintatavasta viidenneltä kuudennelle luokalle: tutustumiskäynnit kouluun, johon siirrytään siirtopalaverit lähettävän ja vastaanottavan koulun toimijoiden kesken luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä lähettävän koulun ja vastaanottavan koulun kesken vanhempainilta 5. luokan keväällä kouluilla, joiden kuudes luokka on yläkoulun tiloissa koteihin tiedote vastaanottavan koulun oppilashuollosta tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena 6. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä 6. luokkalaisten vanhempainilta säännölliset luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit Luokanopettajilla on vahva rooli koti-koulu yhteistyössä Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten säästöt muodostuvat? (Tasapainottamisohjelman summia on tässä tarkennettu tehtyjen päätösten mukaisesti.) Alakouluissa oppilaiden väheneminen 6. lk oppilaiden verran ryhmiä yhdistellään opetuksen ryhmät vähenevät 1 ryhmä/opettaja/koulu Anttolan koulu Louhen koulu Louhen kulj.kust.lisäys (porrien väheneminen tva johtajapalkassa+ vakituisen opettajan palkka) Louhi+Anttola säästö 56 000 46 000 -10000 -15000 77 000 hintakust. Yläkoulussa 26 000 0,5 ryhmän kustannukset Yhtenäiskoulun säästö 51 000 Kerimäen yläkoulu 46 000 (porrien väheneminen tva johtapalkassa+ ma opettajan palkka) Anttolan kulj.kust.lisäys Juvola Kuljetuskustannus ei lisäkust. Yhtenäiskoulun säästö Kulennoinen 6 h Kuljetuskustannus (porrien väheneminen tva johtajapalkassa ja määräaikaisen op. palkka) 46 000 oppilaat eivät aiheuta lisäkustannusta Mertalan yhtenäiskoulussa 14 500 Punkaharjun yhtenäiskoulu ei lisäkust. Yhtenäiskoulun säästö Yhteensä säästöt 14 500 oppilaat eivät aiheuta lisäkustannusta Punkaharjun yhtenäiskoulussa 111 500 (por = perusopetusryhmä) Savonlinnan kaupungin saamat valtionosuudet ovat vähentyneet merkittävästi, veronkorotuksen paine on ilmeinen, näin myös koulutoimi joutuu väistämättä tarkastelemaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joista on mahdollista saada säästöä ja jotka eivät kuitenkaan aiheuta huononnusta oppivelvollisuuden suorittamiseen. Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten kuljetukset hoidetaan? Koulumatkat hoidetaan sivistyslautakunnan 14.3.2013 § 57 vahvistamaa koulumatkakriteeristöä noudattaen. Savonlinnan kaupungin logistiikkapalveluyksikön mukaan koulumatkat pyritään hoitamaan niin, että koulumatkaan käytetty aika ei ylity. Oppilasmäärät liitteenä. Pöytäkirjaliite A (Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh. 044-4174201 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou 044-4174201) Sivistystoimenjohtajan esitys: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kuusi (6) määräaikaan mennessä saapunutta kirjallista kannanottoa ja toteaa, että niissä ei ole esitetty sellaisia asioita, jotka muuttaisivat vireillä olevaa suunnitelmaa 6. luokkien siirtymisestä yläkoulun yhteyteen 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunta toteaa, että henkilöstön kuuleminen on järjestetty YT-lainsäädännön mukaisesti. Henkilöstön kuulemisen pöytäkirja liitteineen on oheismateriaalina portaalissa. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan ja Louhen koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu, Kulennoisten koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Punkaharjun koulu, Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvien ja Makkolan ja Lähteelän alueen 6. luokkalaisten koulupaikka on Mertalan koulu. Tevanjoen pohjoispuolella asuvien 6. luokkalaisten koulupaikka on Enonkosken koulu. Enonkosken koulutoimelta on saatu vahvistus, että Enonkoskella ei ole mitään sitä vastaan, että Juvolan koulun Tevanjoen pohjoispuolella asuvat 6. luokkalaiset siirtyvät 1.8.2016 alkaen Enonkosken koulun oppilaiksi. Yksittäisten 6. luokan oppilaiden osalta koulupaikkaa mietitään asuinpaikka ja kuljetus huomioiden. Käsittely: Jäsen Pekka Turunen teki sivistystoimenjohtajan esitykseen seuraavan muutosesityksen: Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan ja Louhen koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu siten, että Makkolan ja Lähteelän (huomioiden matkallisesti lähempi koulu) alueella asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista koulupaikkaa Mertalan tai Talvisalon koulusta. Muilta osin sivistystoimenjohtajan esitys hyväksytään. Jäsen Riitta Härkönen kannatti Turusen esitystä. Jäsen Katri Mononen teki seuraavan muutosesityksen: 6. luokkalaisia ei siirretä yläkouluihin. Ruotsin kielen opetus järjestetään oppilaiden omissa lähikouluissa. Luokanopettaja opettaa ruotsin kieltä. Jäsen Eiju Paajanen kannatti Monosen esitystä. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys oli asiasta äänestettävä. Katri Monosen esityksen puolesta äänestivät Eiju Paajanen, Katri Mononen, Tuomas Sahinjoki, Markus Hakulinen ja Olli-Pekka Kristiansson (5 ääntä). Esittelijän esitystä kannattivat Stephen Condit, Riitta Härkönen, Pekka Turunen, Eero Piironen ja Anna Otranen-Silvennoinen (5 ääntä). Kouluverkkoa ja palvelurakennetta on valmisteltu pitkään, Savonlinnan kaupungin osalta jo vuodesta 2002. Kuudensien luokkien siirtyminen yläkoulun yhteyteen ei ole äkkiseltään esiin putkahtanut yksittäinen siirtoliike. 6. luokkien siirtyminen on linjattu Savonlinnan kaupungin valtuustossa vuonna 2013 ja vuonna 2014. Asia on ollut esillä myös kaupunginhallituksen asettamassa Kouluja päivähoitoverkkotyöryhmässä, jossa jäseninä on ollut luottamusmiehiä, virkamiehiä sekä henkilöstön edustus. Myös kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan iltakoulussa 10.6.2014 asia oli yhtenä monista selvitetty. Päätös: Koska äänestys meni tasan ja puheenjohtajan ääni ratkaisi tuli sivistystoimenjohtajan esitys hyväksytyksi jäsen Pekka Turusen lisäyksellä. Tiedoksi: Kannanoton esittäjät Anttolan koulu Juvolan koulu Louhen koulu Kulennoisten koulu Kerimäen koulu Punkaharjun koulu Mertalan koulu SL Selostus: Sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95 on jättänyt oikaisuvaatimuksen Louhen vanhempainneuvoston puolesta Paula Lötjönen sekä Kulennoisten vanhempaintoimikunnan, Louhen vanhempainneuvoston, Juvolan vanhempainyhdistyksen ja Anttolan huolestuneet vanhemmat puolesta Arja Laine ja Ilkka Turtiainen. Oikaisuvaatimukset ovat oheismateriaalina portaalissa. Oikaisuvaatimukset on jätetty 26.5.2015 ennen kaupunginhallituksen 26.5.2015 § 264 käsittelyä. Savonlinnan kaupunginhallitus on 26.5.2015 § 264 käyttänyt otto-oikeutta sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95 ja kumonnut päätöksen sekä vaatii selvityksen esitetyistä säästöistä sekä lapsivaikutusten arvion mahdollisista päätöksistä. Jouni Matilainen on jättänyt 2.6.2015 oikaisuvaatimuksen sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95. Oikaisuvaatimuksessa epäillään, että sivistyslautakunnan jäsen olisi ollut esteellinen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Oikaisuvaatimus on jätetty päätöksen kumoamisen jälkeen. Edellä mainitusta johtuen oikaisuvaatimuksen käsittelylle ei ole perusteita ja siitä ei tehdä erillistä ratkaisua. Kustannuksista: Oikaisuvaatimuksen kustannuslaskelmassa Anttolan ja Louhen kustannuksia on saatu lisääntymään 5000 €. Laskelma on virheellinen siten, että Kerimäen kouluun tarvitaan lisäresurssia 0,5 ryhmän verran ei 1,5 ryhmää kuten laskelmassa on esitetty. Punkaharjun osalta uuden ryhmän perustaminen 6. luokille ei ole lähivuosien asia ja todennäköisesti ei ole tarvetta myöskään tulevina vuosina. Yhtenäiskoulussa ryhmäjakoja muodostettaessa on monia mahdollisuuksia kuten esim. yhdysluokkaratkaisu ja joissakin aineissa isommat ryhmät. Uuden hallitusohjelman mukaisesti kunnat joutuvat suurentamaan opetusryhmien kokoa. Hallitusohjelmaan kirjatusti Opetusryhmien pienentämisen hankerahat tulevat loppumaan 1.8.2016. Savonlinnassa on ollut mahdollista pitää pienempiä ryhmäkokoja juuri hankerahan turvin. Oikaisuvaatimuksen jättäjät ovat arvioineet Kulennoisten koulun opettajakustannukset 50 % pienemmiksi kuin sivistysviraston laskelmassa. Sivistysviraston laskelma perustuu oppilasmäärän vähenemiseen 6. luokan oppilaiden verran sekä uuden opetussuunnitelman tuntijaon tuntien vähenemiseen. Oikaisuvaatimuksen jättäjät ovat laskeneet, että lisäkustannuksia muodostuu kuljetuksista. Logistiikkayksikön kanssa on linjattu, että, Kulennoisten 6. luokkalaiset kulkisivat tilauslinja-autolla Lahdenkylän ja Punkaharjun välillä. Tällöin Savonlinnan kaupungille ei tulisi lisäkustannuksia, koska linja-auto kulkee tälläkin hetkellä päivittäin Lahdenkylältä Punkaharjulle. Kuljetuksella on päivähinta, joka ei riipu kuljetettavien oppilaiden määrästä. Lukujärjestykset pyritään laatimaan siten, että 6. luokan oppilaat pääsevät jo olemassa olevissa kyydeissä ja näin lisäkyytejä ei tarvitsisi laittaa. Mikäli joillakin oppilailla koulumatkaan käytetty aika menisi yli, erillisen kyydin järjestämisen kustannukset ovat n. 7 300 €/vuosi. Oikaisuvaatimuksen esittäjät ovat myös kiinnittäneet huomiota kotikuntakorvauksiin Juvolan koulun osalta. Sivistysviraston selvitys: Juvolan koulun nettomenot (sisältää esiopetuksen) ovat talousarvion 2015 mukaan 320 852 € + opetusryhmien pienentämisen hankeraha 17 100 €, jolloin Juvolan koulun menot ovat 337 952 €. Mikäli hankerahaa ei olisi, kaupungin pitäisi joka tapauksessa maksaa kolmannen opettajan palkka. Juvolan koulun menot ovat 8 449 €/oppilas/v. 2015 (oppilaat 40). Valtiolta tuleva kotikuntakorvaus v. 2015 on 6 226 €. Oppilaskohtainen kustannus Juvolan koulussa on 2 223 € suurempi kuin kotikuntakorvaus. Sivistysvirastossa laadittu kustannustaulukko, joka oli kirjattu § 95/21.5.2015: Uuden opetussuunnitelman tuntijako vähentää opetustunteja Savonlinnan kouluissa aikaisempaan verrattuna eli tuntikehys pienenee. Oppilasennakointia ja ryhmäjakoja tarkistetaan lukuvuosittain operatiivisena toimintana. Ruotsin kielen opetus Nykyisen tuntijaon mukaan ruotsin kieltä opetetaan 7.-9. -luokilla kullakin vuositasolla 2 tuntia yhteensä 6 tuntia. Uudessa OPS2016 ruotsin kielen määrä ei ole muuttunut vaan se on edelleen 6 tuntia jakautuen 6. lk 2 tuntia, 7. lk 2 tuntia, 8. lk 1 tuntia ja 9. luokka 1tunti. Tasapuolisuuden nimissä 6. luokan ruotsin opetus olisi hyvä aloittaa heti alussa aineenopettajan johdolla. Oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos osaa tulevista oppilaista 6. luokalla opettaa aineenopettaja ja osaa luokanopettaja. Savonlinnan kaupungissa on useita ruotsin kielen lehtoreita, joiden asiantuntemusta on hyvä käyttää. Lyseon lukion apulaisrehtori, ruotsin kielen lehtori Pia Riekkinen toteaa: ”Uuden kielen aloittaminen on aina iso haaste ja siinä innostuksen kipinän sytyttäminen alusta lähtien on erityisen tärkeää, eli tästä syystä ruotsin kielen aineenopettajan tai kieleen erikoistuneen luokanopettajan tulee hoitaa tuo opetus. Mahdollisimman tasalaatuisen kielipolun kannalta on huolehtia oppilaiden tasapuolisuuden näkökulma opetuksen toteuttamisessa.” Lisäksi on selvää, että ruotsin kielen opettaja tietää ja tuntee tärkeät kielen opetusta edistävät kansalliset ja pohjoismaiset verkostot ja yhteistyötahot. Lapsivaikutuksien arviointi: Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu asioiden valmistelussa käyttäen työvälineenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2010 suositusta ”Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä”. Tässä kyseisessä asiassa lapsivaikutus on arvioitu (asiat on kirjoitettu § 95/21.5.2015): koottu mielipiteet niistä kouluista, joissa on jo toteutettu 6. luokkien opetus yhtenäiskoulussa kuvattu yksityiskohtaisesti kuinka nivel 6. lk 7. lk hoidetaan kuvattu kuinka opetus hoidetaan yhtenäiskouluissa kuvattu kuraattoreiden ja palveluohjaajien palveluiden saanti kuvattu oppilaanohjaus kuvattu valinnaisuuden mahdollisuudet kuvattu kodin ja koulun yhteistyö perheiden kuuleminen on järjestetty ja myös mahdollisuus ottaa kantaa suunniteltuun asiaan Lapsivaikutusten arviointia edelleen: Koulumatkat koulumatkat järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että koulumatkaan käytetty aika ei mene yli laissa määrätyn. Koulumatkat ovat Anttolan koulun alueelta Kerimäen kouluun 8 km – 25,8 km, Louhen koulun alueelta Kerimäen kouluun 11 km – 25 km, Juvolan koulun alueelta Mertalan kouluun 19 km – 27 km ja Kulennoisten koulun alueelta Punkaharjun kouluun 10 km – 21 km Kouluruokailu Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassisen selvitys: ”Koulussamme on kymmenen vuotta sitten valmistunut nykyaikainen ruokala ja keittiö. Ruokailuvuorot ovat 9.45 – 12.15 välisenä aikana. Alakoulu syö kahdessa vuorossa 9.45-10.15 ja 10.45-11.15. Yläkoulu ruokailee 11.30 – 12.15 välisenä aikana. Lukio ruokailee 10.30 – 11.15 välisenä aikana. Oppilaat ottavat ruoan, juomat ja leivän linjastolta. Ruokailua valvotaan yleisvalvojan ja ruokailuun osallistuvien opettajien voimin.” Mertalan koulun rehtori Markku Kiiskin selvitys: ”Kouluruokailu on järjestetty viidessä ruokailuvuorossa ja Mertalan koulu sai tänä vuonna koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden myöntämän Kouluruokala diplomin. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Ammattikeittiöosaajat ry:n myöntämän Kouluruokadiplomin ansaitakseen koulun on läpäistävä kouluruokadiplomi.fi -sivuston 45-kohtainen kysymyssarja, jossa testataan kouluruoan ravitsemuslaadun lisäksi ruokailutilanteen sujuvuutta, ruokailun sosiaalista ja kasvatuksellista ulottuvuutta sekä keittiön ja kouluyhteisön kestäviä toimintatapoja.” Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltolan selvitys: ”Koulussa toimii oppilasruokailu kahdessa vuorossa. Oppilasruokailuun on varattu puoli tuntia, jonka katson riittäväksi. Kouluruoka valmistetaan omassa keittiössä alusta loppuun. Kouluruuassamme on panostettu erityisesti salaattitarjontaan.” Kouluyhteisön hyvinvointi Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassinen: ”Kouluyhteisössä oppilaista pidetään kaikin tavoin hyvää huolta. Välituntien aikana on riittävä valvonta. Oppilaiden terveydenhuoltoon liittyvät tilat valmistuvat kesällä 2015 B –koulun yhteyteen, jolloin terveydenhuollolliset tarpeetkin ovat käden ulottuvilla. Koulussa toimii ns. KIVA –tiimi, joka puuttuu välittömästi, jos kiusaustapauksia ilmenee. Oppilaat voivat levollisin mielin siirtyä yläkouluun. Heistä pidetään kaikin puolin hyvää huolta. Rehtori viime kädessä huolehtii myös oppilaan oikeusturvasta. Mertalan koulun rehtori Markku Kiiski: ”Kouluyhteisön hyvinvoinnista vastaa opetushenkilöstön lisäksi riittävä määrä oppilashuollollista henkilökuntaa (kouluterveydenhoitaja, palveluohjaaja, koulukuraattori ja koulupsykologi). Koulumme oppilaskunta ja tukioppilastoiminta tukevat kouluviihtyvyyttä ja kouluyhteisön hyvinvointia.” Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltola: ”Kouluyhteisössä on riittävä henkilökunta huolehtimaan oppilaiden hyvinvoinnista. Koulumme on ns. KIVA -koulu, jossa Kiva -tiimi puuttuu välittömästi, jos kiusaustapauksia ilmenee. Kiva -koulun johtoajatuksena on erityisesti kiusaamisen ennalta ehkäiseminen. Koulussa on panostettu välituntiliikkumiseen opettajien ja oppilaiden yhteisellä kampanjalla #Mun liike. Oppilaita ohjataan koulutetun ryhmän voimin. ” Koulutilojen viihtyvyys Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassinen: ”Yläkoulun tilat valmistuvat kesällä 2015 ja ovat kaikin puolin modernit ja nykyaikaiset. Uusiin tiloihin tulee nykyaikaiset TVT –laitteet älytauluineen. Opetustilat ovat muutenkin viihtyisät. Oppilaille valmistuu ns. oleskelutilat, joita he voivat vuorojärjestelmän mukaan käyttää. Tiloissa on minikeittiöt, joissa oppilaat voivat pitää kahviota myöskin vuorojärjestelmän mukaisesti. Piha-aluetta on myös tehty viihtyisämmäksi. Pihalle on tehty istutuksia. Pihassa on ns. monitoimikenttä ja hiekkakenttä, joita oppilaat voivat välitunneilla käyttää.” Mertalan koulun rehtori Markku Kiiski: ”Koulutilamme ovat remontoidut. Viimeiset remontit on tehty vuonna 2010. Tilamme ovat viihtyisät ja ajanmukaiset.” Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltola: ”Punkaharjun koulussa on riittävästi tilaa 6. luokille. Koulussa oppilaskunta pitää päivittäin sisävälituntisin kahviota, joka tila on sisustettu viihtyisäksi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tilassa on myös kehittäviä pelejä esim. lautapelejä , pingis, biljardi yms.” (Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh. 044-4174200 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou puh. 044-4174201) Sivistystoimenjohtajan esitys: Kaupunginhallitus on päätöksellään 26.5.2015 § 264 kumonnut sivistyslautakunnan päätöksen § 95/21.5.2015 sekä vaatii selvityksen esitetyistä kustannuksista sekä lapsivaikutusten arvion mahdollisista päätöksistä. Sivistyslautakunta päättää antaa tämän päätöksen, jossa on selvitetty kustannukset sekä lapsivaikutusten arviointi selvitykseksi kh:n päätökseen 26.5.2015 § 264. Sivistyslautakunta toteaa, että 6. luokkien siirtyminen on linjattu Savonlinnan kaupungin valtuustossa jo vuonna 2013 ja uudelleen vuonna 2014. Sivistyslautakunta toteaa, että lapsivaikutusten arviointi on tehty käyttäen työvälineenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2010 suositusta ”Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä”. Lisäksi sivistyslautakunta toteaa, että sivistysvirastossa tehdyt kustannuslaskelmat ovat oikein. Kustannuslaskelmat on tehty virkavastuullisesti yhteistyössä logistiikkayksikön ja koulujen rehtoreiden kanssa. Sivistysvirasto on asiantuntijavirasto, jossa on käytettävissä kirjalliset aineistot sekä kokonaistietämys ja osaaminen kustannuslaskennasta ja kustannusvertailuista sekä tuntijaosta, tuntikehyksestä, ryhmien määräytymisistä, verkostosta sekä opettajien virkaehtosopimuksesta. Savonlinnan kaupungin saamat valtionosuudet ovat vähentyneet merkittävästi, veronkorotuksen paine on ilmeinen, näin myös koulutoimi joutuu väistämättä tarkastelemaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joista on mahdollista saada säästöä ja jotka eivät kuitenkaan aiheuta huononnusta oppivelvollisuuden suorittamiseen. Sivistyslautakunta päättää kohta kohdalta seuraavaa: 1. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu siten, että Lähteelän (huomioiden matkallisesti lähempi koulu) alueella asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista koulupaikkaa Mertalan tai Talvisalon koulusta. 2. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Louhen koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu siten, että Makkolan (huomioiden matkallisesti lähempi koulu) alueella asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista koulupaikkaa Mertalan tai Talvisalon koulusta 3. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Kulennoisten koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Punkaharjun koulu 4. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvien koulupaikka on Mertalan koulu. Tevanjoen pohjoispuolella asuvien 6. luokkalaisten koulupaikka on Enonkosken koulu. Enonkosken koulutoimelta on saatu vahvistus, että Enonkoskella ei ole mitään sitä vastaan, että Juvolan koulun Tevanjoen pohjoispuolella asuvat 6. luokkalaiset siirtyvät 1.8.2016 alkaen Enonkosken koulun oppilaiksi. Yksittäisten 6. luokan oppilaiden osalta koulupaikkaa mietitään asuinpaikka ja kuljetus huomioiden. Käsittely: Jäsen Katri Mononen teki seuraavan muutosesityksen: Sivistyslautakunta päättää, että Anttolan, Juvolan, Louhen ja Kulennoisten koulujen 6. luokkalaisten siirrosta yläkouluihin 1.8.2016 alkaen luovutaan. Perusteluna: saadun selvityksen mukaan esitettyjä säästöjä ei synny siinä määrin kuin on tavoiteltu. Jäsen Pekka Turunen kannatti Monosen esitystä ja teki esitykseen seuraavan lisäyksen: 6. luokan oppilaalla on kuitenkin mahdollisuus hakea ensisijaista koulupaikkaa lähikoulun 6. luokalle. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, oli asiasta äänestettävä. Jäsen Katri Monosen esitystä täydennettynä jäsen Pekka Turusen lisäyksellä kannattivat Markus Hakulinen, Riitta Härkönen, Hannu Nykänen, Heli Laamanen, Eiju Paajanen, Eero Piironen, Tuomas Sahinjoki, Anne Otranen-Silvennoinen (10 ei- ääntä). Esittelijän esitystä kannatti jäsen Stephen Condit (1 jaa- ääni) Päätös: Äänestyksen tuloksena sivistyslautakunta oli hyväksynyt jäsenten Katri Monosen ja Pekka Turusen esityksen, että sivistyslautakunta luopuu Anttolan, Juvolan, Louhen ja Kulennoisten koulujen 6luokkalaisten siirrosta yläkouluihin 1.8.2016 alkaen ja, että 6. luokan oppilaalla on kuitenkin mahdollisuus hakea ensisijaista koulupaikkaa lähimmän yläkoulun yhteydessä olevalle 6. luokalle. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Tiedoksi: Oikaisuvaatimuksen tekijät Anttolan koulu Louhen koulu Kulennoisten koulu Juvolan koulu Kerimäen koulu Punkaharjun koulu Mertalan koulu Kaupunginhallitus
© Copyright 2024