Kokousasia PDF-muodossa

Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta
§ 65
§ 95
§ 125
24.03.2015
21.05.2015
17.06.2015
Anttolan, Juvolan, Louhen ja Kulennoisten koulujen 6. luokkalaisten siirtyminen
yläkouluun 1.8.2016 alkaen
196/40/400/2015
SL § 65
Selostus:
Kaupunginvaltuuston tasapainotusohjelmaan 2015-2020 (Kv. §
140/22.12.2014) on kirjattu, että kantakaupungin koulurakenteen
mukaisesti 6. luokkalaiset siirtyvät yläkouluun 1.8.2016 alkaen.
OPS2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla.
Anttolan ja Louhen koulujen 6. luokkien oppilaat siirtyisivät Kerimäen
kouluun, Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvat 6. luokan
oppilaat siirtyisivät Mertalan kouluun ja Kulennoisten koulun 6.
luokan oppilaat siirtyisivät Punkaharjun kouluun.
(Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh.
044-4174200 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou puh. 044 417
4201)
Sivistystoimenjohtajan esitys:
Sivistyslautakunta päättää pitää kuulemistilaisuuden Anttolan,
Louhen ja Kulennoisten sekä Juvolan koulun Tevanjoen
eteläpuolella asuvien 6. luokan oppilaiden siirtymisestä yläkoulujen
yhteyteen tiistaina14.4.2015 klo 17.00-18.00 Savonlinnan kaupungin
valtuustosalissa, Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna. Tilaisuudesta
ilmoitetaan julkisella kuulutuksella kaupungin virallisella
ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla, www.savonlinna.fi
sekä kirjallisella ilmoituksella huoltajille. Kuulemistilaisuuteen
osallistuvat sivistystoimenjohtaja, koulusuunnittelija,
sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan
lautakunnan varapuheenjohtaja sekä lautakunnan jäsenet
mahdollisuuksien mukaan.
Asiasta on mahdollista esittää kirjallinen kannanotto
sivistyslautakunnalle 24.4.2015 mennessä. Lautakunta käsittelee
asiaa toukokuun kokouksessa
Käsittely:
Sivistystoimenjohtajan poissa ollessa asian esitteli
varhaiskasvatuspäällikkö.
Päätös:
Esitys hyväksyttiin.
Jäsen Heli Laamanen esitti seuraavan ponnen:
Eikö olisi helpompaa siirtää opettajaa koulusta toiseen, kun
kokonaista oppilasryhmää.
Jäsen Eiju Paajanen yhtyi Laamasen ponsiesitykseen.
Toimenpiteet
Sivistysvirasto
SL § 95
Selostus:
6. luokkien siirtymisestä yläkoulujen yhteyteen ilmoitettiin julkisella
kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla 26.3.2015,
julkaistiin sanomalehti Itä-Savossa 27.3.2015 ja Puruvesi -lehdessä
2.4.2015. Julkinen kuulutus laitettiin koulujen välityksellä oppilaiden
huoltajille 27.3.2015. Oppilaiden huoltajat vahvistivat saaneensa
tiedon julkisesta kuulemisesta.
Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti kuulemistilaisuus pidettiin
14.4.2015 Savonlinnan kaupungintalolla valtuustosalissa.
Julkisessa kuulutuksessa mainittuun määräaikaan mennessä
sivistyslautakunnalle esitettiin kuusi (6) kirjallista kannanottoa
asiasta. Kannanotot ovat oheismateriaalina portaalissa.
Kannanotoissa esitettyjä asioita ja vastaukset:
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miksi 6. luokat siirretään
yläkoulun yhteyteen?
Kouluverkkoa ja palvelurakennetta on valmisteltu pitkään,
Savonlinnan kaupungin osalta jo vuodesta 2002. Kuudensien
luokkien siirtyminen yläkoulun yhteyteen ei ole äkkiseltään esiin
putkahtanut yksittäinen siirtoliike. 6. luokkien siirtyminen on linjattu
Savonlinnan kaupungin valtuustossa vuonna 2013 ja vuonna 2014.
Asia on ollut esillä myös kaupunginhallituksen asettamassa Koulu- ja
päivähoitoverkkotyöryhmässä, jossa jäseninä on ollut
luottamusmiehiä, virkamiehiä sekä henkilöstön edustus. Myös
kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan iltakoulussa 10.6.2014
asia oli yhtenä monista selvitetty. Perusteina 6. luokkien siirrolle on
oppilasmäärien pieneneminen, kouluverkon tiivistäminen,
kouluverkon yhtenäisyys koko kaupungin alueella ja uuden
OPS2016 mukaisesti ruotsin kielen aloittaminen jo 6. luokalla.
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten opetussuunnitelma
tukee/ei tue siirtoa?
Ruotsin laadukas opetussuunnitelman mukainen opetus on helpompaa
järjestää ja aineenopettajan antama opetus tukee kielen opiskelua
paremmin kuin kiertävä ruotsin opettaja. Yläkoulussa opettaja on fyysisesti
paikalla ja tukee oppilaan kielen opiskelua. Tämä etu korostuu jatkossa
muutenkin, kun A2-kieltä ei tarjota. On järkevää hoitaa jäljellä jäävä kielten
opetus mahdollisimman hyvin.
Uuden oppilashuoltolain myötä koulunkäynnin tuen resurssit
pienentyvät. Kuraattorit ja palveluohjaajat ovat fyysisesti isommissa
kouluissa, jolloin kuudesluokkalaiset saavat helpommin näitä
palveluita. Kokemus on osoittanut, että oppilashuollollisen tuen
tarpeessa tapahtuu selkeä hyppäys siirryttäessä viidenneltä
kuudennelle luokalle. Täten siirron voidaan ajatella olevan uuden
opetussuunnitelman mukaista toimintaa, koska uusi ops korostaa
oppilaan hyvinvoinnin merkitystä. Oppilashuollolliset palvelut ovat
tärkeä osa oppilaan hyvinvoinnin tukemista. Lisäksi
oppilashuollollisilla palveluilla voidaan tässä vaiheessa vaikuttaa
tehokkaasti myös koulupudokkuuden ehkäisyyn.
Sen lisäksi että oppilaan ohjaus kuuluu kaikille opettajille,
kuudensien luokkien käyttöön on mahdollista saada myös
oppilaanohjausresurssia, kun he ovat isommassa koulussa.
Valinnaisuus alkaa todennäköisesti uudessa tuntijaossa kuudennelta
luokalta. Näin ollen valinnaisten kurssit on helpompaa järjestää ja
oppilaat saavat monipuolisemman valinnaisainetarjottimen.
Lainaus opsista:
Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa
valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien
väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta.
Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi
opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan
myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä
vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon
nivelkohtien.
Edellisen perusteella on opsin sisältöjen suunnittelun kannalta
järkevää, että kaikkialla kaupungissa toimitaan samoin. Seudullisen
opsin tavoite on olla mahdollisimman kattava ja eri koulujen
toimintamalleja yhdistävä. Jos toimintamalli on sama kaikkialla, on
seudulliseen opsiin liittyvät opintokokonaisuuslinjaukset
huomattavasti helpompi tehdä yhtenäisiksi.
Lainaus opsista:
Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja
huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat
arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.
Haasteena voi olla tehokkaan tiedonsiirron järjestäminen oppilaan
siirtymisen yhteydessä. Toisaalta tähän on jo olemassa vakiintuneita
tapoja, hyviä malleja ja asiaan paneudutaan tulevassa opsissa vielä
tarkemmin. Erityisesti arviointiin liittyvää tiedonsiirtoa on kehitettävä
ja kehitetään.
Opettajakierron vuoksi oppilaan opettaja vaihtuu muutenkin
alakoulun puolella isoimmissa kouluissa todennäköisesti 2-4 kertaa,
joten oppilaat ovat opettajamuutoksiin jo tottuneita. Poikkeuksen
tekevät tietysti pienet koulut, joissa opettaja on sama, mutta ottaen
huomioon nykyisten kuudesluokkalaisten kehitystason, he tuntuvat jo
enemmän yläkoulun oppilailta, kuin alakoulun. Kuudesluokkalaiset
ovat pääsääntöisesti kehitystasoltaan kypsiä siirtymään yläkoulun
yhteyteen, siirryttiinhän muutama vuosikymmen sitten kansakoulun
neljänneltä luokalta oppikouluun.
Lisäksi oppilaat siirtyvät jatkossa yhtenäiskouluihin, joissa on
samalla tavalla pedagogista alakoulu- kuin yläkouluosaamistakin
oppilaan eduksi. Tällöin myös projektityyppinen ainerajoja rikkova
opetus voi käyttää hyväksi monipuolisen opettajakunnan osaamista
ja mm. fysiikan, kemian, biologian kokeellista oppimista niitä varten
suunnitelluissa erikoisluokissa.
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miksi luokanopettaja ei voi
opettaa ruotsin kieltä?
Ruotsin kieltä opettavalla opettajalla tulee olla hyvät pedagogiset
valmiudet, monipuolinen ruotsin kielen taito ja syvällinen kielialueen
kulttuurintuntemus. Koska kielen alkeiden ja perusteiden oppimisella
on ratkaiseva merkitys myöhemmille kieliopinnoille, tulee alemmilla
vuosiluokilla kieltä opettavilla olla kielten aineenopettajan kelpoisuus
tai ainakin kielten laaja-alaiset erikoistumisopinnot. Pätevä ruotsin
kielen opettaja hallitsee monipuoliset opetusmenetelmät, joiden
avulla harjoitellaan kielen eri osa-alueita; sanastoa, suullista
kielitaitoa, rakenteita, luetun ymmärtämistä ja kuuntelua. Ruotsin
kielen opiskelun aloitusvaiheessa on erittäin tärkeää, että oppilaat
saavat hyvän ja vankan pohjan kieliopinnoilleen sekä innostuvat
uuden kielen opiskelusta sekä kansainvälisyydestä. Opettajan on
oltava ammattitaitoinen ja innostava! Ruotsin kielen aineenopettaja
pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, sillä hänellä itsellään on
monipuolinen ruotsin kielen taito sekä tuntemus eri yhteistyötahoista
(Cimo, Svenska nu, Pohjola-Norden jne.), jotka mahdollistavat esim.
kontaktit ja yhteistyön ruotsinkielisille alueille. Tämä puolestaan
edistää oppilaan kiinnostusta ja motivaatiota ruotsin kielen
opiskeluun. Ruotsin kielen opettajalla on paljon itse hankittua
hiljaista tietoa, jota he voivat oppilaille välittää. Aineenopettaja on
mm. perehtynyt suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja
pohjoismaiseen kulttuuri- ja tapatietouteen sekä maantuntemukseen.
Lisäksi aineenopettajalla on monipuolinen tuntemus ruotsin kielen
opetukseen soveltuvista kirjallisista ja sähköisistä
opetusmateriaaleista sekä sähköisistä oppimisympäristöistä.
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten opetus yläkouluissa
hoidetaan?
Kuudesluokkalaiset eivät siirry aineenopettajajärjestelmään kaikissa
opetettavissa aineissa vaan luokanopettaja opettaa oppilaita
päivittäin ja hänellä on kokonaiskäsitys oppilaan taidoista, tiedoista
ja hyvinvoinnista. Luokanopettajalla on aktiivinen rooli koti-koulu
yhteistyössä. Kaikki tieto, joka on tarpeellista oppilaan hyvinvoinnin
ja oppimisen kannalta, siirtyy luokanopettajien, erityisopetuksen ja
oppilashuollon nivelpalavereissa yläluokan kouluun.
Kuudensilla luokilla opettajana toimii pääasiassa luokanopettaja.
Joitakin aineita (esim. kielet, liikunta, tekninen ja tekstiilityö, musiikki,
kuvaamataito, fysiikka ja kemia, historia ja yhteiskuntaoppi) on
järkevää, että aineenopettaja opettaa.
Yhtenäiskouluissa yleinen toimintatapa on, että aineenopettajat
opettavat kuudesluokkalaisille ja jopa nuoremmillekin oppilaille joitain
aineita. Aineenopettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja osaavat
huomioida työturvallisuusasiat ja työmenetelmien sopivuuden
eri-ikäisille oppilaille. Vastaavasti alakoulun luokanopettaja voi
opettaa yläkoulussa aineita, joihin hän on opinnoissaan erikoistunut.
Punkaharjun koulun rehtorin Jukka Yli-Peltolan lausunto:
”Kulennoisten koulun 6- luokkalaisten siirto on pedagogisesti
perusteltua siirtää yläkoulun tiloihin lukuvuonna 2016-17 yhdessä nk
Punkasalmen kuudesluokkalaisten kanssa. Tällöin vältytään
Kulennoisten oppilaiden siirto peräkkäisinä vuosina.
Monet aineet kuudesluokkalaisille opettaa tälläkin hetkellä muu kuin
nk. oma luokanopettaja. Muutoksen jälkeenkin opetusta voisi
edelleen antaa ko. aineeseen erikoistunut luokanopettaja.
Muutoksia opetusjärjestelyihin tulisi varmaan hyvin vähän, eikä voida
sanoa että palkkakustannuksistakaan tulisi eroa nykyiseen
verrattuna.”
Kerimäen yläkoulun rehtorin Jaakko Hassisen lausunto:
”Anttolan ja Louhen koulujen 6-luokkalaisten siirto on pedagogisesti
järkevää siirtää yhtenäiskoulun tiloihin lukuvuonna 2016-2017, koska
valtaosa 6-luokkalaisista on jo koulukeskuksen tiloissa.
Yhtenäiskoulussa ei mielestäni pidä enää tuijottaa alakoulun ja
yläkoulun välistä raja-aitaa.
6-luokkalaisia voi opettaa luokanopettaja sekä aineenopettaja
yhdessä. Joissain oppiaineissa on järkevää, että opetuksen antaa
oppiaineeseen erikoistunut aineenopettaja. Luokanopettajat ovat
myös erikoistuneet opinnoissaan joihinkin oppiaineisiin ja voi opettaa
myös yläkoulun luokkia. Siksi ei ole järkevää rajata kuka mitäkin
luokka-astetta opettaa.
Fyysisesti Kerimäen yhtenäiskoulussa 6-luokkalaiset on
järkevämpää sijoittaa tässä alkuvaiheessa A-talon tiloihin, mikäli se
on mahdollista, niin kauan kun lukio-opetusta Kerimäellä annetaan.
Pitää muistaa, että yhtenäiskoulu käsittelee kaikkia tiloja ja
henkilökuntaa yhtenä kokonaisuutena. Siksi unohdettakoon
raja-aidat.”
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten lapsen etu on
huomioitu?
Mielipiteitä niistä kouluista, joissa 6. luokka on ollut jo pidemmän
aikaa yläkoulun yhteydessä:
- mahdollisuus uuteen aloitukseen koulun ja luokan vaihtuessa
- helpottaa yläkouluun ja aineopettajaopiskeluun siirtymistä
oleellisesti
- siirtymäikä on erittäin sopiva opiskeluun uudessa, isommassa
oppimisympäristössä ja sopiva ikä ottaa vastuuta omasta
opiskelustaan
- laajemmat valinnaisuusmahdollisuudet
- useamman opettajan kanssa opiskelu tuo vaihtelua
- oppilailta saatu/kerätty palaute on pelkästään positiivista
Koulutoimi on aidon kiinnostunut kaikkien oppilaiden hyvinvoinnista.
Mertalan ja Punkaharjun sekä Talvisalon yhtenäiskouluissa on
vankka asiantuntemus nivelvaiheiden hoidosta. Nivelvaiheissa
tehdään yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan koulun kesken.
Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta
arvioinnista.
Yksityiskohtaisempi kuvaus nivelvaiheen toimintatavasta viidenneltä
kuudennelle luokalle:


tutustumiskäynnit kouluun, johon siirrytään
siirtopalaverit lähettävän ja vastaanottavan koulun toimijoiden
kesken
 luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä lähettävän koulun ja
vastaanottavan koulun kesken
 vanhempainilta 5. luokan keväällä kouluilla, joiden kuudes luokka
on yläkoulun tiloissa
 koteihin tiedote vastaanottavan koulun oppilashuollosta
 tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena
 6. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä
 6. luokkalaisten vanhempainilta
 säännölliset luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit
Luokanopettajilla on vahva rooli koti-koulu yhteistyössä
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten säästöt muodostuvat?
(Tasapainottamisohjelman summia on tässä tarkennettu tehtyjen
päätösten mukaisesti.)
Alakouluissa oppilaiden väheneminen  6. lk oppilaiden verran
 ryhmiä yhdistellään  opetuksen ryhmät vähenevät 1
ryhmä/opettaja/koulu
Anttolan koulu
Louhen koulu
Louhen kulj.kust.lisäys
(porrien väheneminen tva johtajapalkassa+ vakituisen opettajan palkka)
Louhi+Anttola säästö
56 000
46 000
-10000
-15000
77 000
hintakust. Yläkoulussa
26 000
0,5 ryhmän kustannukset
Yhtenäiskoulun säästö
51 000
Kerimäen yläkoulu
46 000
(porrien väheneminen tva johtapalkassa+ ma opettajan palkka)
Anttolan kulj.kust.lisäys
Juvola
Kuljetuskustannus
ei lisäkust.
Yhtenäiskoulun säästö
Kulennoinen 6 h
Kuljetuskustannus
(porrien väheneminen tva johtajapalkassa ja määräaikaisen op. palkka)
46 000
oppilaat eivät aiheuta lisäkustannusta Mertalan yhtenäiskoulussa
14 500
Punkaharjun yhtenäiskoulu
ei lisäkust.
Yhtenäiskoulun säästö
Yhteensä säästöt
14 500
oppilaat eivät aiheuta lisäkustannusta Punkaharjun yhtenäiskoulussa
111 500
(por = perusopetusryhmä)
Savonlinnan kaupungin saamat valtionosuudet ovat vähentyneet
merkittävästi, veronkorotuksen paine on ilmeinen, näin myös
koulutoimi joutuu väistämättä tarkastelemaan kaikkia niitä
toimenpiteitä, joista on mahdollista saada säästöä ja jotka eivät
kuitenkaan aiheuta huononnusta oppivelvollisuuden suorittamiseen.
Kannanotoissa esitetty kysymys: Miten kuljetukset hoidetaan?
Koulumatkat hoidetaan sivistyslautakunnan 14.3.2013 § 57
vahvistamaa koulumatkakriteeristöä noudattaen.
Savonlinnan kaupungin logistiikkapalveluyksikön mukaan
koulumatkat pyritään hoitamaan niin, että koulumatkaan käytetty
aika ei ylity.
Oppilasmäärät liitteenä. Pöytäkirjaliite A
(Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh.
044-4174201 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou 044-4174201)
Sivistystoimenjohtajan esitys:
Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kuusi (6) määräaikaan
mennessä saapunutta kirjallista kannanottoa ja toteaa, että niissä ei
ole esitetty sellaisia asioita, jotka muuttaisivat vireillä olevaa
suunnitelmaa 6. luokkien siirtymisestä yläkoulun yhteyteen 1.8.2016
alkaen.
Sivistyslautakunta toteaa, että henkilöstön kuuleminen on järjestetty
YT-lainsäädännön mukaisesti. Henkilöstön kuulemisen pöytäkirja
liitteineen on oheismateriaalina portaalissa.
Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan ja Louhen
koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu,
Kulennoisten koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Punkaharjun
koulu, Juvolan koulun Tevanjoen eteläpuolella asuvien ja Makkolan
ja Lähteelän alueen 6. luokkalaisten koulupaikka on Mertalan koulu.
Tevanjoen pohjoispuolella asuvien 6. luokkalaisten koulupaikka on
Enonkosken koulu. Enonkosken koulutoimelta on saatu vahvistus,
että Enonkoskella ei ole mitään sitä vastaan, että Juvolan koulun
Tevanjoen pohjoispuolella asuvat 6. luokkalaiset siirtyvät 1.8.2016
alkaen Enonkosken koulun oppilaiksi.
Yksittäisten 6. luokan oppilaiden osalta koulupaikkaa mietitään
asuinpaikka ja kuljetus huomioiden.
Käsittely:
Jäsen Pekka Turunen teki sivistystoimenjohtajan esitykseen
seuraavan muutosesityksen:
Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan ja
Louhen koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu
siten, että Makkolan ja Lähteelän (huomioiden matkallisesti
lähempi koulu) alueella asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista
koulupaikkaa Mertalan tai Talvisalon koulusta. Muilta osin
sivistystoimenjohtajan esitys hyväksytään. Jäsen Riitta Härkönen
kannatti Turusen esitystä.
Jäsen Katri Mononen teki seuraavan muutosesityksen:
6. luokkalaisia ei siirretä yläkouluihin. Ruotsin kielen opetus
järjestetään oppilaiden omissa lähikouluissa. Luokanopettaja
opettaa ruotsin kieltä. Jäsen Eiju Paajanen kannatti Monosen
esitystä.
Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys oli asiasta
äänestettävä. Katri Monosen esityksen puolesta äänestivät Eiju
Paajanen, Katri Mononen, Tuomas Sahinjoki, Markus Hakulinen ja
Olli-Pekka Kristiansson (5 ääntä).
Esittelijän esitystä kannattivat Stephen Condit, Riitta Härkönen,
Pekka Turunen, Eero Piironen ja Anna Otranen-Silvennoinen (5
ääntä).
Kouluverkkoa ja palvelurakennetta on valmisteltu pitkään,
Savonlinnan kaupungin osalta jo vuodesta 2002. Kuudensien
luokkien siirtyminen yläkoulun yhteyteen ei ole äkkiseltään esiin
putkahtanut yksittäinen siirtoliike. 6. luokkien siirtyminen on linjattu
Savonlinnan kaupungin valtuustossa vuonna 2013 ja vuonna 2014.
Asia on ollut esillä myös kaupunginhallituksen asettamassa Kouluja
päivähoitoverkkotyöryhmässä, jossa jäseninä on ollut
luottamusmiehiä, virkamiehiä sekä henkilöstön edustus. Myös
kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan iltakoulussa 10.6.2014
asia oli yhtenä
monista selvitetty.
Päätös:
Koska äänestys meni tasan ja puheenjohtajan ääni ratkaisi tuli
sivistystoimenjohtajan esitys hyväksytyksi jäsen Pekka Turusen
lisäyksellä.
Tiedoksi:
Kannanoton esittäjät
Anttolan koulu
Juvolan koulu
Louhen koulu
Kulennoisten koulu
Kerimäen koulu
Punkaharjun koulu
Mertalan koulu
SL
Selostus:
Sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95 on jättänyt
oikaisuvaatimuksen Louhen vanhempainneuvoston puolesta Paula
Lötjönen sekä Kulennoisten vanhempaintoimikunnan, Louhen
vanhempainneuvoston, Juvolan vanhempainyhdistyksen ja Anttolan
huolestuneet vanhemmat puolesta Arja Laine ja Ilkka Turtiainen.
Oikaisuvaatimukset ovat oheismateriaalina portaalissa.
Oikaisuvaatimukset on jätetty 26.5.2015 ennen kaupunginhallituksen
26.5.2015 § 264 käsittelyä.
Savonlinnan kaupunginhallitus on 26.5.2015 § 264 käyttänyt
otto-oikeutta sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95 ja
kumonnut päätöksen sekä vaatii selvityksen esitetyistä säästöistä
sekä lapsivaikutusten arvion mahdollisista päätöksistä.
Jouni Matilainen on jättänyt 2.6.2015 oikaisuvaatimuksen
sivistyslautakunnan päätökseen 21.5.2015 § 95.
Oikaisuvaatimuksessa epäillään, että sivistyslautakunnan jäsen olisi
ollut esteellinen asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Oikaisuvaatimus on jätetty päätöksen kumoamisen jälkeen.
Edellä mainitusta johtuen oikaisuvaatimuksen käsittelylle ei ole
perusteita ja siitä ei tehdä erillistä ratkaisua.
Kustannuksista:
Oikaisuvaatimuksen kustannuslaskelmassa Anttolan ja Louhen
kustannuksia on saatu lisääntymään 5000 €. Laskelma on
virheellinen siten, että Kerimäen kouluun tarvitaan lisäresurssia 0,5
ryhmän verran ei 1,5 ryhmää kuten laskelmassa on esitetty.
Punkaharjun osalta uuden ryhmän perustaminen 6. luokille ei ole
lähivuosien asia ja todennäköisesti ei ole tarvetta myöskään tulevina
vuosina. Yhtenäiskoulussa ryhmäjakoja muodostettaessa on monia
mahdollisuuksia kuten esim. yhdysluokkaratkaisu ja joissakin
aineissa isommat ryhmät. Uuden hallitusohjelman mukaisesti kunnat
joutuvat suurentamaan opetusryhmien kokoa. Hallitusohjelmaan
kirjatusti Opetusryhmien pienentämisen hankerahat tulevat
loppumaan 1.8.2016. Savonlinnassa on ollut mahdollista pitää
pienempiä ryhmäkokoja juuri hankerahan turvin.
Oikaisuvaatimuksen jättäjät ovat arvioineet Kulennoisten koulun
opettajakustannukset 50 % pienemmiksi kuin sivistysviraston
laskelmassa. Sivistysviraston laskelma perustuu oppilasmäärän
vähenemiseen 6. luokan oppilaiden verran sekä uuden
opetussuunnitelman tuntijaon tuntien vähenemiseen.
Oikaisuvaatimuksen jättäjät ovat laskeneet, että lisäkustannuksia
muodostuu kuljetuksista. Logistiikkayksikön kanssa on linjattu, että,
Kulennoisten 6. luokkalaiset kulkisivat tilauslinja-autolla Lahdenkylän
ja Punkaharjun välillä. Tällöin Savonlinnan kaupungille ei tulisi
lisäkustannuksia, koska linja-auto kulkee tälläkin hetkellä päivittäin
Lahdenkylältä Punkaharjulle. Kuljetuksella on päivähinta, joka ei riipu
kuljetettavien oppilaiden määrästä. Lukujärjestykset pyritään
laatimaan siten, että 6. luokan oppilaat pääsevät jo olemassa
olevissa kyydeissä ja näin lisäkyytejä ei tarvitsisi laittaa. Mikäli
joillakin oppilailla koulumatkaan käytetty aika menisi yli, erillisen
kyydin järjestämisen kustannukset ovat n. 7 300 €/vuosi.
Oikaisuvaatimuksen esittäjät ovat myös kiinnittäneet huomiota
kotikuntakorvauksiin Juvolan koulun osalta.
Sivistysviraston selvitys: Juvolan koulun nettomenot (sisältää
esiopetuksen) ovat talousarvion 2015 mukaan 320 852 € +
opetusryhmien pienentämisen hankeraha 17 100 €, jolloin Juvolan
koulun menot ovat 337 952 €. Mikäli hankerahaa ei olisi, kaupungin
pitäisi joka tapauksessa maksaa kolmannen opettajan palkka.
Juvolan koulun menot ovat 8 449 €/oppilas/v. 2015 (oppilaat 40).
Valtiolta tuleva kotikuntakorvaus v. 2015 on 6 226 €.
Oppilaskohtainen kustannus Juvolan koulussa on 2 223 € suurempi
kuin kotikuntakorvaus.
Sivistysvirastossa laadittu kustannustaulukko, joka oli kirjattu §
95/21.5.2015:
Uuden opetussuunnitelman tuntijako vähentää opetustunteja
Savonlinnan kouluissa aikaisempaan verrattuna eli tuntikehys
pienenee. Oppilasennakointia ja ryhmäjakoja tarkistetaan
lukuvuosittain operatiivisena toimintana.
Ruotsin kielen opetus
Nykyisen tuntijaon mukaan ruotsin kieltä opetetaan 7.-9. -luokilla
kullakin vuositasolla 2 tuntia yhteensä 6 tuntia. Uudessa OPS2016
ruotsin kielen määrä ei ole muuttunut vaan se on edelleen 6 tuntia
jakautuen 6. lk 2 tuntia, 7. lk 2 tuntia, 8. lk 1 tuntia ja 9. luokka 1tunti.
Tasapuolisuuden nimissä 6. luokan ruotsin opetus olisi hyvä aloittaa
heti alussa aineenopettajan johdolla. Oppilaat joutuvat eriarvoiseen
asemaan, jos osaa tulevista oppilaista 6. luokalla opettaa
aineenopettaja ja osaa luokanopettaja.
Savonlinnan kaupungissa on useita ruotsin kielen lehtoreita, joiden
asiantuntemusta on hyvä käyttää. Lyseon lukion apulaisrehtori,
ruotsin kielen lehtori Pia Riekkinen toteaa: ”Uuden kielen
aloittaminen on aina iso haaste ja siinä innostuksen kipinän
sytyttäminen alusta lähtien on erityisen tärkeää, eli tästä syystä
ruotsin kielen aineenopettajan tai kieleen erikoistuneen
luokanopettajan tulee hoitaa tuo opetus. Mahdollisimman
tasalaatuisen kielipolun kannalta on huolehtia oppilaiden
tasapuolisuuden näkökulma opetuksen toteuttamisessa.”
Lisäksi on selvää, että ruotsin kielen opettaja tietää ja tuntee tärkeät
kielen opetusta edistävät kansalliset ja pohjoismaiset verkostot ja
yhteistyötahot.
Lapsivaikutuksien arviointi:
Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu asioiden valmistelussa
käyttäen työvälineenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2010
suositusta ”Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä”.
Tässä kyseisessä asiassa lapsivaikutus on arvioitu (asiat on
kirjoitettu § 95/21.5.2015):
 koottu mielipiteet niistä kouluista, joissa on jo toteutettu 6.
luokkien opetus yhtenäiskoulussa
 kuvattu yksityiskohtaisesti kuinka nivel 6. lk  7. lk hoidetaan
 kuvattu kuinka opetus hoidetaan yhtenäiskouluissa
 kuvattu kuraattoreiden ja palveluohjaajien palveluiden saanti
 kuvattu oppilaanohjaus
 kuvattu valinnaisuuden mahdollisuudet
 kuvattu kodin ja koulun yhteistyö
 perheiden kuuleminen on järjestetty ja myös mahdollisuus ottaa
kantaa suunniteltuun asiaan
Lapsivaikutusten arviointia edelleen:
Koulumatkat
 koulumatkat järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että
koulumatkaan käytetty aika ei mene yli laissa määrätyn.
Koulumatkat ovat Anttolan koulun alueelta Kerimäen kouluun 8
km – 25,8 km, Louhen koulun alueelta Kerimäen kouluun 11 km
– 25 km, Juvolan koulun alueelta Mertalan kouluun 19 km – 27
km ja Kulennoisten koulun alueelta Punkaharjun kouluun 10 km
– 21 km
Kouluruokailu
 Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassisen selvitys:
”Koulussamme on kymmenen vuotta sitten valmistunut
nykyaikainen ruokala ja keittiö. Ruokailuvuorot ovat 9.45 – 12.15
välisenä aikana. Alakoulu syö kahdessa vuorossa 9.45-10.15 ja
10.45-11.15. Yläkoulu ruokailee 11.30 – 12.15 välisenä aikana.
Lukio ruokailee 10.30 – 11.15 välisenä aikana. Oppilaat ottavat
ruoan, juomat ja leivän linjastolta. Ruokailua valvotaan
yleisvalvojan ja ruokailuun osallistuvien opettajien voimin.”
 Mertalan koulun rehtori Markku Kiiskin selvitys: ”Kouluruokailu
on järjestetty viidessä ruokailuvuorossa ja Mertalan koulu sai
tänä vuonna koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden myöntämän
Kouluruokala diplomin. Diplomi on osoitus siitä, että koulussa
huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja
tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Ammattikeittiöosaajat
ry:n myöntämän Kouluruokadiplomin ansaitakseen koulun on
läpäistävä kouluruokadiplomi.fi -sivuston 45-kohtainen
kysymyssarja, jossa testataan kouluruoan ravitsemuslaadun
lisäksi ruokailutilanteen sujuvuutta, ruokailun sosiaalista ja
kasvatuksellista ulottuvuutta sekä keittiön ja kouluyhteisön
kestäviä toimintatapoja.”
 Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltolan selvitys:
”Koulussa toimii oppilasruokailu kahdessa vuorossa.
Oppilasruokailuun on varattu puoli tuntia, jonka katson
riittäväksi. Kouluruoka valmistetaan omassa keittiössä alusta
loppuun. Kouluruuassamme on panostettu erityisesti
salaattitarjontaan.”
Kouluyhteisön hyvinvointi
 Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassinen: ”Kouluyhteisössä
oppilaista pidetään kaikin tavoin hyvää huolta. Välituntien aikana
on riittävä valvonta. Oppilaiden terveydenhuoltoon liittyvät tilat
valmistuvat kesällä 2015 B –koulun yhteyteen, jolloin
terveydenhuollolliset tarpeetkin ovat käden ulottuvilla. Koulussa
toimii ns. KIVA –tiimi, joka puuttuu välittömästi, jos
kiusaustapauksia ilmenee. Oppilaat voivat levollisin mielin siirtyä
yläkouluun. Heistä pidetään kaikin puolin hyvää huolta. Rehtori
viime kädessä huolehtii myös oppilaan oikeusturvasta.
 Mertalan koulun rehtori Markku Kiiski: ”Kouluyhteisön
hyvinvoinnista vastaa opetushenkilöstön lisäksi riittävä määrä
oppilashuollollista henkilökuntaa (kouluterveydenhoitaja,
palveluohjaaja, koulukuraattori ja koulupsykologi). Koulumme
oppilaskunta ja tukioppilastoiminta tukevat kouluviihtyvyyttä ja
kouluyhteisön hyvinvointia.”
 Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltola: ”Kouluyhteisössä
on riittävä henkilökunta huolehtimaan oppilaiden hyvinvoinnista.
Koulumme on ns. KIVA -koulu, jossa Kiva -tiimi puuttuu
välittömästi, jos kiusaustapauksia ilmenee. Kiva -koulun
johtoajatuksena on erityisesti kiusaamisen ennalta
ehkäiseminen. Koulussa on panostettu välituntiliikkumiseen
opettajien ja oppilaiden yhteisellä kampanjalla #Mun liike.
Oppilaita ohjataan koulutetun ryhmän voimin. ”
Koulutilojen viihtyvyys
 Kerimäen koulun rehtori Jaakko Hassinen: ”Yläkoulun tilat
valmistuvat kesällä 2015 ja ovat kaikin puolin modernit ja
nykyaikaiset. Uusiin tiloihin tulee nykyaikaiset TVT –laitteet
älytauluineen. Opetustilat ovat muutenkin viihtyisät. Oppilaille
valmistuu ns. oleskelutilat, joita he voivat vuorojärjestelmän
mukaan käyttää. Tiloissa on minikeittiöt, joissa oppilaat voivat
pitää kahviota myöskin vuorojärjestelmän mukaisesti.
Piha-aluetta on myös tehty viihtyisämmäksi. Pihalle on tehty
istutuksia. Pihassa on ns. monitoimikenttä ja hiekkakenttä, joita
oppilaat voivat välitunneilla käyttää.”
 Mertalan koulun rehtori Markku Kiiski: ”Koulutilamme ovat
remontoidut. Viimeiset remontit on tehty vuonna 2010. Tilamme
ovat viihtyisät ja ajanmukaiset.”
 Punkaharjun koulun rehtori Jukka Yli-Peltola: ”Punkaharjun
koulussa on riittävästi tilaa 6. luokille. Koulussa oppilaskunta
pitää päivittäin sisävälituntisin kahviota, joka tila on sisustettu
viihtyisäksi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tilassa on myös
kehittäviä pelejä esim. lautapelejä , pingis, biljardi yms.”
(Valmistelu: sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen puh.
044-4174200 ja koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou puh.
044-4174201)
Sivistystoimenjohtajan esitys:
Kaupunginhallitus on päätöksellään 26.5.2015 § 264 kumonnut
sivistyslautakunnan päätöksen § 95/21.5.2015 sekä vaatii
selvityksen esitetyistä kustannuksista sekä lapsivaikutusten arvion
mahdollisista päätöksistä. Sivistyslautakunta päättää antaa tämän
päätöksen, jossa on selvitetty kustannukset sekä lapsivaikutusten
arviointi selvitykseksi kh:n päätökseen 26.5.2015 § 264.
Sivistyslautakunta toteaa, että 6. luokkien siirtyminen on linjattu
Savonlinnan kaupungin valtuustossa jo vuonna 2013 ja uudelleen
vuonna 2014.
Sivistyslautakunta toteaa, että lapsivaikutusten arviointi on tehty
käyttäen työvälineenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2010
suositusta ”Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä”.
Lisäksi sivistyslautakunta toteaa, että sivistysvirastossa tehdyt
kustannuslaskelmat ovat oikein. Kustannuslaskelmat on tehty
virkavastuullisesti yhteistyössä logistiikkayksikön ja koulujen
rehtoreiden kanssa. Sivistysvirasto on asiantuntijavirasto, jossa on
käytettävissä kirjalliset aineistot sekä kokonaistietämys ja osaaminen
kustannuslaskennasta ja kustannusvertailuista sekä tuntijaosta,
tuntikehyksestä, ryhmien määräytymisistä, verkostosta sekä
opettajien virkaehtosopimuksesta.
Savonlinnan kaupungin saamat valtionosuudet ovat vähentyneet
merkittävästi, veronkorotuksen paine on ilmeinen, näin myös
koulutoimi joutuu väistämättä tarkastelemaan kaikkia niitä
toimenpiteitä, joista on mahdollista saada säästöä ja jotka eivät
kuitenkaan aiheuta huononnusta oppivelvollisuuden suorittamiseen.
Sivistyslautakunta päättää kohta kohdalta seuraavaa:
1. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Anttolan koulun
6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu siten, että
Lähteelän (huomioiden matkallisesti lähempi koulu) alueella
asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista koulupaikkaa Mertalan
tai Talvisalon koulusta.
2. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Louhen koulun
6. luokkalaisten koulupaikka on Kerimäen koulu siten, että
Makkolan (huomioiden matkallisesti lähempi koulu) alueella
asuvilla on mahdollista hakea ensisijaista koulupaikkaa Mertalan
tai Talvisalon koulusta
3. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Kulennoisten
koulun 6. luokkalaisten koulupaikka on Punkaharjun koulu
4. Sivistyslautakunta päättää, että 1.8.2016 alkaen Juvolan koulun
Tevanjoen eteläpuolella asuvien koulupaikka on Mertalan koulu.
Tevanjoen pohjoispuolella asuvien 6. luokkalaisten koulupaikka
on Enonkosken koulu. Enonkosken koulutoimelta on saatu
vahvistus, että Enonkoskella ei ole mitään sitä vastaan, että
Juvolan koulun Tevanjoen pohjoispuolella asuvat 6. luokkalaiset
siirtyvät 1.8.2016 alkaen Enonkosken koulun oppilaiksi.
Yksittäisten 6. luokan oppilaiden osalta koulupaikkaa mietitään
asuinpaikka ja kuljetus huomioiden.
Käsittely:
Jäsen Katri Mononen teki seuraavan muutosesityksen:
Sivistyslautakunta päättää, että Anttolan, Juvolan, Louhen ja
Kulennoisten koulujen 6. luokkalaisten siirrosta yläkouluihin 1.8.2016
alkaen luovutaan.
Perusteluna: saadun selvityksen mukaan esitettyjä säästöjä ei synny
siinä määrin kuin on tavoiteltu.
Jäsen Pekka Turunen kannatti Monosen esitystä ja teki esitykseen
seuraavan lisäyksen: 6. luokan oppilaalla on kuitenkin mahdollisuus
hakea ensisijaista koulupaikkaa lähikoulun 6. luokalle.
Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, oli asiasta
äänestettävä.
Jäsen Katri Monosen esitystä täydennettynä jäsen Pekka Turusen
lisäyksellä kannattivat Markus Hakulinen, Riitta Härkönen, Hannu
Nykänen, Heli Laamanen, Eiju Paajanen, Eero Piironen, Tuomas
Sahinjoki, Anne Otranen-Silvennoinen (10 ei- ääntä).
Esittelijän esitystä kannatti jäsen Stephen Condit (1 jaa- ääni)
Päätös:
Äänestyksen tuloksena sivistyslautakunta oli hyväksynyt jäsenten
Katri Monosen ja Pekka Turusen esityksen, että sivistyslautakunta
luopuu Anttolan, Juvolan, Louhen ja Kulennoisten koulujen 6luokkalaisten siirrosta yläkouluihin 1.8.2016 alkaen ja, että 6.
luokan oppilaalla on kuitenkin mahdollisuus hakea ensisijaista
koulupaikkaa lähimmän yläkoulun yhteydessä olevalle 6. luokalle.
Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Tiedoksi:
Oikaisuvaatimuksen tekijät
Anttolan koulu
Louhen koulu
Kulennoisten koulu
Juvolan koulu
Kerimäen koulu
Punkaharjun koulu
Mertalan koulu
Kaupunginhallitus