Hospitaali 1/2015 - Varsinais

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti
Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift
Naistenklinikan
seitsemän
vuosikymmentä
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»
4
Åbolands sjukhus vårdar sina
kontakter till
skolorna
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 9
Salossa sulauduttiin Tyksin
organisaatioon
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
» 10
1 2015
Sanni Anttilasta
Vuoden sairaanhoitaja
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»
15
2
Hospitaali 1 2015
KUUKAUDEN KIRJOITUS
SISÄLTÖ 13.4.2015
K U U K AU D E N K I R J O I T U S
I MÅNADENS SKRIVELSE
Pulssi koholla? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
MÅNADENS SKRIVELSE
Hög puls? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Muistutus:
jaksotyöuudistus kesällä 2015 . . . . . . 3
Lennu Yläneva,
Tyks Henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja
Åucs Personalrådets ordförande
Kunniaa ja menestystä
sairaanhoitopiirin vuosijuhlassa . . . . . 3
Sairaanhoitajilla kurssinsa
50-vuotisjuhla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Naistenklinikan seitsemän
vuosikymmentä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
T3-hankkeen rahoitus varmistui
– kaavamuutos etenee . . . . . . . . . . . . 5
U-sairaalan korjaukset etenevät . . . . 5
Psykiatrian päivystyspalvelut
paranevat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
U U T TA T U T K I M U S TA
Tekstiviestit mielenterveyden
tukena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Valtakunnallisen LASTA-hankkeen
pilotointi Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä . . . . . . . . . . . . . . . 7
Ihminen tarvitsee riittävästi
ravitsevaa unta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Leikkaukseen valmistautuvien
sähköinen palvelu kehittyy . . . . . . . . . 8
Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
– sairaanhoitopiirin uusi sadan
hengen palvelualue . . . . . . . . . . . . . . . 8
Åbolands sjukhus vårdar sina
kontakter till skolorna . . . . . . . . . . . . . 9
Salossa sulauduttiin Tyksin
organisaatioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
S arvesta h ä rk ä ä
Terveempänä työssä . . . . . . . . . . . . . 12
TUORE KASVO
Uusi laitoshuoltopäällikkö Raija
Reunanen: Nautin organisoinnista . . 12
M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A
Nyt on ihan jumalaton kiirus! . . . . . . 13
Palkinto tekemättömyydestä . . . . . . 13
Asiaa aivoista Aivoviikolla . . . . . . . . . 14
Hoitajan työ vuosien takaa
esillä T-sairaalassa . . . . . . . . . . . . . . 14
Sanni Anttilasta
Vuoden sairaanhoitaja . . . . . . . . . . . . 15
Langaton keskossimulaattori
muuttaa harjoittelun aidommaksi . . 15
Moniammatillista
ajokyvyn arviointia . . . . . . . . . . . . . . . 16
Sympa-HR tietojärjestelmä
osaamisen johtamisen tukena . . . . . 16
»Teemme kaikkemme, että täältä
lähtee tyytyväisiä opiskelijoita» . . . . 17
Amanuenssuurit tärkeää oppia
lääketieteen opiskelijoille . . . . . . . . . 17
Vuoden oppimisympäristö 2014
- Loimaan päiväkirurginen yksikkö . 18
Saliharrastuksen alkuun
helposti Savipuntissa . . . . . . . . . . . . . 20
Kansi: Kuntosalin avajaiset (Sanna-Mari Heinonen)
HOSPITAALI
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin
henkilöstölehti
− Personaltidskrift
för Egentliga Finlands
sjukvårdsdistrikt.
9. vuosikerta.
Julkaisija: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri.
Pulssi koholla?
T
yksin Henkilökuntaneuvosto (HKN) teki syksyllä 2014
kyselyn toiminnastaan yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstötoimiston ja aluesairaaloiden henkilöstöyhdistysten kanssa. Lähes 900 vastaajaa nosti suurimmaksi kehittämistarpeeksi tiedonsaannin toiminnasta. Lisäksi meiltä kysyttiin, keitä te olette siellä HKN:ssa? Myös tapahtumalippujen jaon oikeudenmukaisuutta perättiin.
Eikö tieto kulje? Onko HKN:sta tullut kasvoton? Mistä lipputoimisto henkilöstölle?
Uutena puheenjohtajana luin HKN:n 30-vuotishistoriikkia
vuodelta 2008. Mieleen jäi toiminnan perusteet: HKN on eri
ammattiryhmiä yhdistävänä foorumina henkilöstön puolestapuhuja työnantajan suuntaan. Historiikki kertoi, että vähintään kerran toimikaudessa julkaistiin yhteiskuva HKN:sta
Tietyks –lehdessä. Tietyks mainittiin hyväksi tiedonvälittäjäksi ajalla, jolloin ei kaikilla ollut tietokonetta käytössään.
Myös tänä päivänä HKN ottaa kantaa yhteisiin ajankohtaisiin asioihin toimien työhyvinvoinnin nimissä. HKN:n näkyvyyden parantamiseksi olemme yhdessä sairaanhoitopiirin
tiedottajien kanssa etsimässä uusia keinoja. Kasvot tulevat
taas tutuksi henkilöstölehti Hospitaalin valokuvasta! Henkilöstön tapahtumat on tarkoitus nostaa omana kalenterina
Santrassa yhä selkeämmin esiin. Henkilöstön alennuslippu-
jen myynnissä meillä on kumppanina Arkea-yhtiö entisen
oman kanttiinitoimintamme sijaan: tavoitteenamme on sujuva ja oikeudenmukainen lippujen myynti osana kahvilatoimintaa.
Henkilöstökyselyn vastauksista kävi ilmi, että Salossa, Loimaalla ja Ukissa töitä tekevät myös virkistäytyvät mieluiten
samoissa paikoissa. Alueelliset tyhy-rahat on jaettu vakanssien mukaan eri paikkakunnille. Rajoja saa halutessaan myös
ylittää. Ensi vuoden henkilöstön työhyvinvointia tulemme
pohtimaan yhdessä sairaanhoitopiirin henkilöstöyhdistysten kanssa – heimoneuvosto kokoontuu!
Uusi huolenaihe HKN:ssa on VSSHP:n Ympäristöohjelman 2012-2018 toteutuminen. Henkilöstö eri toimialueilta
on tuonut esiin hämmästyksensä siitä, ettei meillä Tyksissä
juuri kierrätetä! Valtavasti käyttökelpoista, jopa uutta tavaraa heitetään menemään. 72 koulutettua ekotukihenkilöä eri
osastoilla jäivät tyhjän päälle projektipäällikön työn loppuessa vuonna 2012. HKN on tehnyt esityksen sairaanhoitopiirin
hallitukselle ympäristöohjelman seurannasta: ketkä ympäristöasioista vastaavat ja missä ympäristöraportti on luettavissa? Keskeistä on, että ympäristöohjelman toteuttamiseen on
osoitettava riittävät resurssit ja jo koulutetut ekotukihenkilöt
on otettava käyttöön!
Sopivalla sykkeellä!
Hög puls?
Å
ucs:s personalråd gjorde tillsammans med personalbyrån på Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt och kretssjukhusens personalföreningar
en enkät om sin verksamhet under hösten 2014. Nästan 900
personer som deltog lyfte fram tillgång till information om
verksamheten som en utvecklingspunkt. Därtill blev vi tillfrågade, vilka vi egentligen är på personalrådet? Även rättvisheten
i utdelningen av evenemangsbiljetterna lyftes fram.
Når inte informationen fram? Har personalrådet blivit för
anonymt? Varifrån ordnar man ett biljettkontor till personalen?
Som ny ordförande läste jag personalrådets 30-årshistorik
från 2008. Verksamhetens grunder blev kvar i minnet: Som
ett forum som förenar olika yrkesgrupper för personalrådet
personalens talan till arbetsgivaren. Historiken berättade att
ett gruppfotografi på personalrådet publicerades minst en
gång under verksamhetsperioden i tidningen Tietyks. Tietyks nämndes som en bra informationskälla från den tiden
då alla inte hade en egen dator.
Även idag tar personalrådet ställning till aktuella gemensamma frågor för att förbättra välbefinnandet på arbetsplatsen. För att förbättra personalrådets synlighet söker vi tillsammans med sjukvårdsdistriktets informatörer nya metoder.
Ansiktena blir igen bekanta i och med fotografierna i personaltidningen Hospitaali! Det är meningen att ännu tydligare
Toimitus:
Päätoimittaja
Esa Halsinaho,
puh. 02 313 1083,
[email protected].
Toimituspäällikkö
Kristiina Andreasson,
puh. 050 599 5620,
[email protected]
Toimituskunta:
(suluissa varajäsenet)
Kristiina Andreasson,
Esa Halsinaho, Marjut
Kahilainen, Leena Kähäri
(Helena Haapalehto-Gaebler),
Anneli Lautaro (Johanna
Siiriäinen), Pirjo Marjamäki
(Eija Järvelä), Jussi Rantanen
(Sari Rannikko), Marja-Leena
Veijola (Päivi Huhtala).
Toimittajat:
Marjo Peltoniemi,
Tuula Vainikainen,
Mathias Luther
(Inter Folia Press)
Taitto: Letterhead
Paino: I-print Oy, Seinäjoki.
Painos noin 10 000 kpl.
Jakelu: Itella Oyj.
Osoitteet: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin
osoiterekisterit.
lyfta fram personalens evenemang i kalenderformat i Santra.
Nuförtiden har vi istället för vår egen kantinverksamhet bolaget Arkea som partner i försäljningen av personalens reabiljetter: vårt mål är en smidig och rättvis försäljning av biljetterna som en del av kaféverksamheten.
Av svaren framgår att de som arbetar i Salo, Loimaa och
Nystad gärna även tillbringar sin fritid på samma platser. De
regionala pengarna för välbefinnande i arbetet har utdelats
enligt tjänster till olika orter. Man får även överskrida gränserna om man vill. Inför nästa år kommer vi att fundera på
personalens välmående i samarbete med sjukvårdsdistriktets personalföreningar - det är dags för stamrådets samling!
Ett nytt orosmoment för personalrådet är förverkligandet
av sjukvårdsdistrikts Miljöprogram 2012-2018. Personalen
på olika verksamhetsområden har tagit upp det förvånande
faktum att vi på Åucs är så dåliga på att återvinna! Massor
med användbara, till och med nya, saker slängs bort. 72 utbildade ekostödpersoner på olika avdelningar blev utan ledare då projektchefens arbete tog slut 2012. Personalrådet har
gett sjukvårdsdistriktets styrelse ett förslag om uppföljning
av miljöprogrammet: vem ansvarar för miljöfrågor och var
kan man läsa miljörapporten? Det väsentliga är att man riktar tillräckliga resurser för miljöprogrammet och att de redan
utbildade ekostödpersonerna får uppdrag!
Med passlig puls!
Osoitteenmuutokset:
VSSHP:n työntekijät
ilmoittavat esimiehelleen,
muut lehden saajat
osoitteeseen [email protected]
tai puh. 02 313 1103.
Toimituksen osoite:
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri,
Viestintäyksikkö, PL 52,
20521 Turku.
Ilmestyminen:
5 kertaa vuonna 2015.
ISSN 1796-8062.
Seuraava lehti
ilmestyy 15.6.2015.
Aineistopäivä 25.5.2015
Mediatiedot: www.vsshp.fi
> Sairaanhoitopiiri
> Media, tiedotteet, viestintä
> Julkaisut > Hospitaali-lehdet
Vuoden Menestyjien edustus sairaanhoitopirin vuosijuhlassa.
1 2015
Hospitaali
3
Muistutus:
jaksotyöuudistus
kesällä
2015
1.6.2015 astuu voimaan jaksotyöuudistus, joka koskee ainoastaan KVTES:n
jaksotyöaikamuodon piirissä olevaa henkilöstöä. Keskeiset muutokset koskevat
työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä sekä lisä- ja ylityön määritelmää.
Viime vuoden lopulla kartoitimme
kyselyllä mielipiteitä jakson pituudesta.
Kolmen viikon jakso voitti neljän viikon
jakson. Tämän huomioiden noudatamme
VSSHP:ssä jaksosta 9/2015 eli 8.6.2015
alkaen kolmen viikon jaksoa. Tämä on
meistä useimmille tuttu malli, jota noudatetaan pitkälti myös ympäri Suomea.
Työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia.
Lisä- ja ylityötunteja voi edelleen siirtää
jaksolta toiselle, eli niitä koskevat ohjeet
ovat voimassa.
Joissain yksiköissä aiempaa lyhyempi
jakso voi tuoda haasteita työvuorosuunnitteluun mm. arkipyhiä sisältävien jaksojen kohdalla. Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa onkin tärkeää hyvien käytäntöjen löytämiseksi.
Työaikapankin käyttöönottoa on valmisteltu jo jonkin aikaa yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Uskomme sen
lisäävän joustomahdollisuuksia työaikasuunnittelussa kaikkiin suuntiin. Luonnos
työaikapankkia koskevasta paikallisesta
sopimuksesta on valmis ja olemme saaneet tarjouksen järjestelmän toimittajalta. Etenemme työaikapankin kanssa niin
pian kuin mahdollista.
Jaksotyöuudistuksesta järjestetään
vielä yksi infotilaisuus: ma 4.5. klo 14.00
T-sairaalan Lahesmaa-salissa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita!
Lisäksi Titania-pääkäyttäjämme käyvät
tätäkin asia läpi kevään koulutuksissaan.
S aa n a L e p pä , neuvottelupäällikkö
Kunniaa ja menestystä
sairaanhoitopiirin vuosijuhlassa
T E K S T I J A K U VAt
» ESA HALSINAHO
Perinteinen aprillipäivään ajoittuva vuosijuhla pidettiin tänä vuonna ensimmäistä
kertaa koko sairaanhoitopiirin, eikä vain
Tyksin Kantasairaalan juhlana.
Juhlaan saivat kutsun 1.4.2014 –
31.3.2015 eläkkeelle siirtyneet, tasavuoden saavuttaneet (20, 30 ja 40 vuotta palvelleet) sekä 6.12.2014 Tasavallan Presidentin myöntämän kunniamerkin saaneet.
Myös Vuoden Menestyjä 2015 -palkinnon saaneet ryhmät saivat valita tilaisuuteen edustajansa. Pienen järjestelyn
jälkeen kaikki yli 50 paikalle tullutta
menestyjää saatiin mahtumaan samaan
valokuvaankin. Menestyjät on julkaistu
Santrassa jo aiemmin ja heistä kerrotaan
lisää sekä Santrassa että tulevissa Hospitaaleissa.
Kunniamerkkien saajat
T y ks
Fincke Ulla Kristiina, sosiaalityöntekijä,
Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali
Helminen Anne Helena, osastonhoitaja, Suomen
Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali kultaristein
Jalonen Jouko Rainer, ylilääkäri,
Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki
Laine Mirja Anneli, johtava puheterapeutti,
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi
Mäkilä Pirjo Kaisa, perushoitaja, Suomen
Valkoisen Ruusun mitali
Ps y kiat r ia
Piha Jorma Kalevi, ylilääkäri, Suomen
Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki
H alli n tokeskus
Kalske Outi Johanna, materiaalipäällikkö, Suomen
Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali kultaristein
Nurmi Seija Tuulikki, henkilöstösihteeri,
Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali
Nygren Helena Päivi Iiris, hallintoylihoitaja;
Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi
Kunniamerkin saaneista olivat paikalla Päivi Nygren (vas.), Anneli Laine, Seija Nurmi, Pirjo Mäkilä,
Anne Helminen, Outi Kalske ja Jorma Piha.
Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Aila Harjanne kiitteli juhlapuheessaan
työntekijöitämme uhrautuvasta työstä ja
epävarmuuden sietämisestä, mikä näkyy
hänen mukaansa niin talouden ja tuottavuuden parantumisena kuin potilaiden
tyytyväisyytenä palveluihimme.
Kuvia vuosijuhlasta: http://vsshp.kuvat.
fi/kuvat/vuosijuhla2015
Sairaanhoitajilla kurssinsa 50-vuotisjuhla
T E K S T I J A K U VA
» ESA HALSINAHO
Turun sairaanhoitajaopiston kurssi 73
valmistui perjantaina 13.2.1965. Tasan 50
vuotta myöhemmin oli taas 13. päivä ja
perjantai. Kurssilaiset kokoontuivat juhlimaan vuosipäivää entisen sairaanhoitajaopiston, nykyisen hallintokeskuksen tiloissa. Sieltä he jatkoivat Turun Tuomiokirkkoon ja Hus Lindmaniin.
– Tuomiorovasti Heimo Rinne ja kanttori Anu Åberg järjestivät ikimuistoisen,
hartaan ja hienon hartaus- ja musiikkitilaisuuden, sillä kurssi oli lähes viimeinen,
joka antoi sairaanhoitajavalan Tuomiokirkossa, Seija Paatero kertoo.
– Juuri tätä kurssia pitää »omanaan»
50 sairaanhoitajaa, vaikka he olisivat aloittaneet tai päättäneet opiskelunsa jonkun
muun kurssin mukana. ValmistumisSairaanhoitajakurssi 73:n kurssilaiset tapasivat
Tyksin mäellä iloisissa tunnelmissa 50 vuotta
valmistumisensa jälkeen.
kuvassa meitä oli 44. Nyt juhlapäivän tilaisuuksissa oli 36 osallistujaa ja hallintokeskuksen edessä otettuun ryhmäkuvaan
saimme 31 kurssilaista.
– Kurssi 73 on ainutlaatuinen. Kaikki
kurssilaiset ovat edelleen elossa. Kurssilla ei ole yhtään vanhaa piikaa, ja lapsiakin on yhteensä toista sataa. Jatko-opintoja kurssilaiset ovat suorittaneet tavanomaista enemmän. Merkittävintä kuitenkin on, että 96 prosenttia kurssilaisista on
tehnyt täyspitkän elämäntyön sosiaali- ja
terveydenhuollossa. He ovat tehneet elämäntyönsä murrosvaiheessa, jossa – sisar
hento valkoinen – ei enää ollut työlleen
omistautunut neiti-ihminen, vaan perheelämän ja palkkatyön, usein myös opiskelun yhteen sovittava monitaituri, toteaa
Seija Paatero, joka jäi eläkkeelle hallintoylihoitajan virastaan helmikuussa 2007.
4
Hospitaali 1 2015
Synny t ysten ja naistentautien hoitoa Turussa:
1816 Turkuun perustettiin synnytyslaitos
kätilöiden kouluttamiseksi. Lääninsairaalan/Tyksin lisäksi Turussa on ennen vuotta
1995 synnytetty myös Heidekenillä, Seikolla
ja Turunmaan sairaalan synnytysosastolla.
1943 Lääketieteen yliopistollinen opetus
alkoi uudelleen Turussa
1945 Synnytys- ja naistentautiopin professorin virka julistettiin haettavaksi. Lääninsairaalan osastot liitettiin yliopistosairaalan osastoiksi. Naistenklinikan käyttöön kolme osastoa (48 vuodepaikkaa) Kiinamyllynmäellä
1947 Dosentti Aaro Ritala nimitettiin
professorin virkaan
1968 Naistenklinikka muutti U-sairaalaan,
kuusi osastoa ja 160 vuodepaikkaa
2015 Naistenklinikka odottaa muuttoa
tulevaan T3-sairaalaan. Käytössä neljä
vuodeosastoa ja 89 vuodepaikkaa.
Klinikan johdossa toimineet
Naistenklinikan johtotrio Marjo Kauppila (vas.), Seija Grenman ja Juha Mäkinen
Naistenklinikan seitsemän
vuosikymmentä
TEKSTI
Ritalan jälkeen synnytys- ja naistentautien
professoreina ovat toimineet Sakari Parviainen (1956–1962) Lauri Rauramo (1964–
1984), Matti Grönroos (1986–1992), Risto
Erkkola (1994–2010) sekä Juha Mäkinen
(1998–) ja Seija Grénman (2010–).
Ylihoitajat: 1945–1967 yhteinen lastenklinikan
kanssa. Helvi Soila (1968–1976) Marja-Leena
Pulkkinen (1977–2000), Pia Ahonen (2001–
2004), Elli Luoma (2004–2007), Marjo Saarenmaa (2007–2009), Marjo Kauppila (2009– )
» T U U L A VA I N I K A I N E N
Rohkeinkaan visionääri ei olisi pystynyt ennakoimaan Naistenklinikan aloittaessa toimintaansa vuonna 1945, millaista sen toiminta on 2000-luvulla. Maailma on muuttunut
ja synnytysten ja naistentautien hoito sen mukana. Klinikan asiakkaina on myös miehiä.
T
iedämme paljon sikiöiden kohdun
sisäisestä elämästä ja voinnista. Jopa
23-viikkoisella vastasyntyneellä voi
olla hyvä ennuste ja lapsettomia pariskuntia voidaan auttaa useilla eri menetelmillä. Naistentautien leikkaushoidot ovat
kehittyneet huimaa vauhtia, siitä kertoo
myös keskimääräinen hoitoaika, joka 70
vuoden aikana on laskenut huikeasti, 9.1
vuorokaudesta 1, 5 vuorokauteen.
– Potilaat tulevat leikkauksiin toimenpidepäivän aamuna, kotiutuvat samana
tai seuraavana päivänä ja lähes puolet toimenpiteistä tehdään päiväkirurgisesti. Endoskooppinen kirurgia mukaan lukien robottiavusteiset toimenpiteet ovat vakiinnuttaneet asemansa ja ultraäänilaite on
gynekologin käden jatke, kuvailee ylilääkäri, toimialuejohtaja Seija Grénman.
Klinikan ensimmäiset osastot sijaitsivat sairaalanmäellä. Vuonna 1968 rakennetusta U-sairaalasta, joka aikanaan merkitsi suurta edistysaskelta, klinikan henkilökunta olisi nyt enemmän kuin halukas luopumaan. Uudet tilat häämöttävät
vuonna 2019 valmistuvassa T3-sairaalassa
junaradan ja Helsingintien päällä.
– Monilla osa-alueilla Tyksin Naistenklinikka on noudattanut valtakunnallisia linjauksia. Oppia on haettu runsaasti myös
ulkomailta, tutkimuksessa tiiviit kansainväliset ja oman kampuksen yhteydet ovat
olleet suureksi avuksi. Post doc -tutkijat
ovat tuoneet ulkomaan työjaksoiltaan mukanaan tärkeää osaamista. Tutkimuksen
kautta hoitoa on voitu edelleen kehittää.
Tällä hetkellä klinikalla on meneillään yli
60 tutkimusprojektia syventävien opintojen töistä väitöskirjoihin ja muihin jatko-
tutkimuksiin. Tutkimusta tekee klinikalla
aktiivisesti yhteensä 25 lääkäriä eli yli 2/3
koko lääkärikunnasta, kertoo professori
Juha Mäkinen.
Potilaina myös miehiä
Tyksin Naistenklinikan toiminnan vahvuusalueita ovat raskauden ja synnytysten
hoito mukaan lukien vaativa sikiödiagnostiikka, endometrioosi- ja syöpäkirurgia sekä vaativa lantionpohjan kirurgia ja
miehen lapsettomuuden hoito. Nämä toiminnat on keskitetty Tyksin Naistenklinikalle Ahvenanmaalta sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta ja osittain myös valtakunnallisesti. Endometrioosin osaamisyksikkö on yksi klinikan lippulaivoista.
– Potilailta saamme eniten kiitosta henkilökunnan ammattitaidosta ja äidinkielellä annetusta hoidosta. Nämä taidot ja
kyky kohdata erilaisia potilaita ovat tekijöitä, joita varmasti tarvitaan myös tulevina vuosikymmeninä, vaikka emme pystykään ennakoimaan, millaista toiminta on,
kun T3-sairaalan käyttöikä loppuu, pohtivat ylihoitaja Marjo Kauppila ja toimialuejohtaja Seija Grénman.
Naistenklinikalla asioi myös miespotilaita. Spermapankkiin kerätään spermaa
käytettäväksi lapsettomuuden hoidossa.
Klinikalla on oltu edelläkävijöinä kehittämässä kirurgista hoitoa niille miehille,
joilla omia siittiöitä on hyvin niukasti. Hedelmöitykseen kelpaavia siittiöitä on uuden leikkaustekniikan turvin voitu etsiä
kiveskudoksesta. Miehen lisääntymiseen
liittyvät asiat eli andrologian tutkimus on
myös aktiivista.
Naistenklinikka 70 Cursus Morfar kevät 2015
Tutkimuksen, opetuksen
ja hoidon kolmiyhteys
Yliopistoklinikan tehtäviin kuuluvat naistentautien ja synnytysten hoidon lisäksi
myös alan tutkimus ja opetus. Juha Mäkinen haluaakin nostaa esiin myös naistenklinikan perus- ja jatkokoulutusosaamisen.
– Meillä on vuosittain 140 kandiopiskelijaa, 10–15 erikoistujaa ja viitisen lisäkoulutuksessa olevaa. Meidät on valittu tiedekunnan parhaaksi opetusyksiköksi ja lääketieteen opiskelijoilta saamamme palaute
on ollut harvinaisen positiivista.
– Naistenklinikalla suorittaa vuosittain
kliinistä harjoittelua myös 150–170 terveysalan opiskelijaa. Kätilö- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden antama palaute on ollut
kiitettävällä tasolla useiden vuosien ajan.
Hoitohenkilökunta on hyvin motivoitunutta opettamaan opiskelijoita, ovathan
he tulevia kollegoitamme, toteaa Marjo
Kauppila.
Hyvän koulutuspaikan maine takaa sen,
että myös alalle erikoistuvia on jonossa.
Synnytys- ja naistentauteihin erikois-
tuneiden työtilanne on hyvä ja työmahdollisuuksia on sairaaloiden lisäksi myös
yksityissektorilla.
Yhteistä työtä
Mikään klinikka ei toimi suuressa sairaalassa yksin. Synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidossa läheistä yhteistyötä tehdään
luonnollisesti lastenklinikan kanssa. Imetyspoliklinikka ja keskosten kenguruhoito ovat tärkeitä arjen innovaatioita. Endometrioosin ja munasarjasyövän radikaalikirurgian kehittämiseksi naistenklinikalla ja gastrokirurgeilla on yhteinen virka.
Gynekologisten syöpien hoidossa tehdään
tiivistä yhteistyötä myös patologien ja onkologien kanssa.
Tunnuslukuja vuonna 2014:
Henkilökuntaa tällä hetkellä:
lääkärit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
hoitajat ja muu henkilöstö . . . . . . 197,5
Synnytyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4143
Vuodeosastohoitopäiviä . . . . . . . . . . 21 817
Avohoitokäyntejä . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 953
Toimenpiteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 280
Väitöskirjoja vuosittain . . . . . . . . . . . . . . . 1–2
1 2015
T yksin Naistenklinikka
- ensimmäisenä Suomessa
Obstetriikka
• Kortikosteroidihoito sikiön keuhkojen
kypsentämiseksi 1976
• Lapsen napaveren happipitoisuuden
määrittäminen 1985
• Sikiön sydänfilmin (EKG) seuranta
synnytyksen aikana 1990
• Magnesiumhoidon käyttöönotto
pre-eklampsiassa 1994
Gynekologia
• Ektooppisen raskauden
konservatiivinen hoito 1989
• Laparoskooppinen kohdunpoisto 1992
• Lääkkeellinen keskeytys 2001
• Kiveskirurgia lapsettomuushoidoissa 2008
Endometrioosi-tiimi työssä Maija Lavonius,
Pia Suvitie ja Riikka Aaltonen
Kaikille avoimen Studia generalia -tilaisuuden yhteydessä on valokuvanäyttely ja
mahdollisuus esittää tervehdyksiä.
Tyksin
Naistenklinikka
70 vuotta
Ke 13.5.2015
Naistenklinikan luentosali ja aula
videoneuvotteluyhteys viereiseen
korvaklinikanluentosaliin
U-sairaala (rak. 3), 12. kerros
klo 12–14.
Tervehdykset ja kuohuviinitarjoilu
Valokuvanäyttely:
Non-stop valokuvanäyttelyssä
yli 200 kuvaa / 20 min.
klo 14 –16
Studia generalia – Mitä tarjoamme?
Naistenklinikka pähkinänkuoressa
Seija Grénman, ylilääkäri, professori
Hakekaa kätilö – kutsukaa hoitaja!
Marjo Kauppila, ylihoitaja
Miehen lapsettomuuden hoito
Antti Perheentupa, dos.
Syöpäpotilaan fertiliteetin säilyttäminen
Varpu Jokimaa, LT
Kohdunsisäinen elämä
Eeva Ekholm, dos.
Alatiesynnytys vai keisarileikkaus?
Nanneli Pallasmaa, LT
Moderni endometrioosikirurgia
Pia Suvitie, el
Yöksi kotiin leikkauksen jälkeen?
Riikka Aaltonen, LT
Robottiavusteinen syöpäkirurgia
Sakari Hietanen, dos.
Naistenklinikka edelläkävijänä
Juha Mäkinen, professori
Tervetuloa!
Hospitaali
5
T3-hankkeen rahoitus varmistui
– kaavamuutos etenee
T E K S T I J A K U VA
T
» ESA HALSINAHO
yksin T3-sairaalahankeen rahoitus varmistui, kun sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi hankkeen
leasingrahoittajaksi Kuntarahoitus
Oyj:n 31.3. Asemakaavan muutosehdotuksen kuulutus ja esilläpito päättyi 17.3. Hankkeen rakennuttamisesta vastaavan kiinteistöpäällikkö Timo
Seppälän mukaan kaavamuutosta käsiteltäneen Turun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa.
– Kyseessä on 27 hehtaarin kokoinen eli varsin iso suunnittelualue, joka käsittää sairaala-alueen lisäksi vanhan asemanseudun, lääkehuoltorakennuksen ja läheistä Helsingintien
ympäristöä. Saamme huhtikuussa
kohteen suunnittelutarjoukset, jotka
kiinteistöjaosto käsittelee toukokuun
kokouksessaan. Kesäkuussa voimme
aloittaa kohteen jatkosuunnittelun,
Seppälä kertoo.
T3:n rakennuspaikka on varsin vaikea, koska koko iso rakennus rakennetaan junaradan ja Helsingintien yläpuolelle tulevan betonikannen päälle.
– Saimme tammikuussa valmiiksi
työtä varten vaadittavan toimenpideselvityksen, jossa muun muassa tuodaan esille kannen aiheuttamat haitat
Kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä vastaa T3-hankkeen
rakentamisesta ja Raija Asola puolestaan
toiminnallisesta suunnittelusta.
liikenteelle ja rakennuspaikan aiheuttamat
uhat tulevalle sairaalarakennukselle. Kansi ja nykyinen pysäköintirakennus muodostavat yhdessä noin 200 metriä pitkän
tunnelin, mistä seuraa tiettyjä vaatimuksia kohteen rakentamiselle.
Huomioon on otettava esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu ja tärinä, mahdolliset sähkömagneettiset häiriöt sekä ilman laatu.
Seppälän mukaan varsinaiset T3:n rakennustyöt alkavat vuoden 2016 keväällä.
T3:n viereen rakennettavan Medisiina D:n
maanrakennustöihin päästäneen jo kuluvan vuoden elokuussa.
T3-hankkeen suunnitteluun osallistuneille järjestetään tiedotustilaisuus 14.4.
eli tämän lehden ilmestymistä seuraavana päivänä.
Lisää T3-hankkeesta voi lukea sen
verkkosivulta www.vsshp.fi/fi/
sairaanhoitopiiri/t3.
U-sairaalan korjaukset etenevät
TEKSTI JA KUVA » KRISTIINA ANDREASSON
Lähikuukausina tai ainakin jossain
vaiheessa tänä vuonna U-sairaalan
remontti tulee koskemaan silmäpoliklinikan, synnytysosaston, äitiyspoliklinikan ja naisten poliklinikan tiloja
sekä henkilökunnan pukutiloja.
A
lkuvuonna U-sairaalassa ovat
meneillään yhtäaikaisesti silmäpoliklinikan ja synnytysosaston
peruskorjaukset. Kaikki synnytyssalit
tullaan remontoimaan. Tällä hetkellä
on remontissa sali 3 sekä pesutila.
– Synnytyssaleja on mahdollista korjata vain yksi kerrallaan, sanoo rakennuttajakonsultti Ilkka Hiltunen.
Nyt tyhjillään olevista silmäpoliklinikan tiloista remontoidaan väistötilat
äitiyspoliklinikalle. Äitiyspoliklinikan
remontissa isoin asia tulee olemaan
perusmuurien kuivatus sekä kosteuseristyksen uudistaminen.
UA6:ssa nykyisin oleva silmäpoliklinikka muuttaa A-sairaalaan elo-syyskuussa. Silmäpoliklinikalta vapautuviin tiloihin siirtyy puolestaan naisten poliklinikka. Naisten poliklinikan
remontissa keskitytään Hämeenkadun
puoleisten tilojen sisäilmaa parantaviin korjauksiin.
– Tässä vaiheessa viimeisenä A-osalla remontoidaan U-sairaalan K-kerroksen pukutiloista tarvittava määrä.
Meillä on vielä pukutilojen tarveselvitys kesken, sanoo sairaalainsinööri
Tomi Kankare remonttiaikatauluista.
Säännölliset
infotilaisuudet
Viestintää remonttitilanteesta on tehostettu
mm. naisten poliklinikan ja synnytysosaston henkilöstölle suunnatuilla säännöllisillä infotilaisuuksilla. Ilkka Hiltusen mukaan henkilökuntaa tulee tilaisuuksiin melko runsaasti paikalle. Tomi Kankare kiittelee hoitohenkilöstöä hyvistä kysymyksistä.
– Infotilaisuuksia tullaan jatkamaan niin
kauan kuin niille koetaan olevan tarvetta,
lupaa Ilkka Hiltunen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai
helmikuun alussa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta päätöksen, jossa velvoitetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaalassa
käynnissä olevat sisäilmakorjaukset toteutettavaksi 31.7.2015 mennessä. Vaatimukseen liittyy 80 000 euron uhkasakko.
Silmäpoliklinikan remonttityömaalla sairaalainsinööri Tomi Kankare (vas.) ja rakennuttajakonsultti Ilkka Hiltunen.
Silmäpoliklinikan tiloista remontoidaan väistötilat
äitiyspoliklinikalle.
6
Hospitaali 1 2015
Turun yhteispäivystyksen mielenterveysja päihdeyksikön henkilöstö
yhteiskuvassa. (Kuva: Suvi
Lähteenmäki)
Uutta tutkimusta
Tekstiviestit
mielenterveyden
tukena
M
TEKSTI
Psykiatrian päivystyspalvelut paranevat
T E K S T I J A K U VA
» KRISTIINA ANDREASSON
Turun yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa helmikuussa. Yksikkö palvelee
potilaita, joilla on äkillinen mielenterveyden kriisi, muu
psyykkisesti erityisen kuormittava tilanne tai päihteiden käyttöön liittyvä kriisitilanne.
– Tässä oli taustalla valtakunnallinen muutos. Uuden päivystysasetuksen mukaan on jokaisessa sairaanhoitopiirissä oltava tarjolla vuorokauden ympäri avohoidollisia ja
päivystyksellisiä psykiatrisia palveluja ja mahdollisuus
psykiatrisen potilaan huolelliseen somaattiseen arviointiin, sanoo apulaisylilääkäri Silja Runsten.
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on osa yhteispäivystystä. Potilaat tulevat (tai heidät tuodaan) yhteispäivystykseen, josta heidät ohjataan tarvittaessa edelleen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Potilaiden alaikäraja on
13 vuotta.
Yksikössä työskentelee kymmenen sairaanhoitajaa,
apulaisosastonhoitaja sekä apulaisylilääkäri.
– Uusia virkoja ei perustettu tätä varten. Henkilöstö rekrytoitiin sairaanhoitopiiristä ja Turun kaupungin psykiatriasta, sanoo apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka.
Hallinnollisesti yksikkö kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen aikuispsykiatrian
erityispalveluihin.
Ensimmäisen kuukauden aikana (19.3.2015 mennessä)
yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikössä kävi yhteensä 228 potilasta. Heistä yli puolet (133 potilasta)
kotiutui ja valtaosalle heistä (80 %) järjestettiin avohoidon ensikontakti tai aktivoitiin olemassa oleva kontakti.
– Potilasmäärä on ollut noin 50 viikossa. Pieni osa potilaista selviää päivystyksessä saamallaan avulla, kun kyse
on esimerkiksi elämäntilannekriisistä, sanoo Silja Runsten.
Kaikki potilaat eivät välttämättä tapaa lääkäriä. Runstenin mukaan sairaanhoitajan itsenäisellä työllä onkin
suuri osuus yksikössä.
– Meillä on ollut onni saada osaavaa ja kokenutta sairaanhoitajakaartia, sanoo Anna-Maija Rokka.
Psykiatrian poliklinikoiden ja päihdeyksiköiden asiakkaiden muut kuin päivystykselliset asiat hoidetaan omassa hoitopaikassa.
– Pitkäaikaiseen lääkitykseen ei ole mielekästä puuttua
päivystystilanteessa. Potilaan ei siis ole tarkoitus tulla esimerkiksi vaihdattamaan lääkitystä päivystykseen, sanoo
Silja Runsten.
Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Yhteispäivystyksen uuden mielenterveys- ja päihdeyksikön toivotaan lisäävän yhteistyötä alueen muiden psykiatristen hoitoyksiköiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Silja Runstenin mukaan tarkoitus on vähentää päällekkäistyötä.
Yksikön toiminnan kehittämiseksi tehdään säännöllistä
Vain päivystyksellisiä asioita
käytännön
tason ja johdon arviointia. Ensihoidon ja päiLähes 60%:ssa kaikista päivystyksen potilaskäynneistä
vystyksen
liikelaitos
(EPLL) seurantaryhmässä tarkastelsivudiagnoosina on mielenterveys- tai päihdeongelma.
laan
hoitoprosesseja.
Anna-Maijan Rokan mukaan psykiatriassa työskentelevä hoitohenkilöstö tuntee paremmin mm. hoitoonohja- – Tehdään, tarkastellaan ja hiotaan, tiivistää Anna-Maija
Rokka kehittämisen kehän.
uksen. Silja Runsten on samoilla linjoilla:
– Hoitoonohjaus on iso osa suunnitelmassa. Potilaalle Anna-Maija Rokka (vas.) ja
pitää tulla tunne, että hän on tullut Silja Runsten (Kuva: Krisoikeaan paikkaan. Täällä yritetään tiina Andreasson)
löytää hoitopolun alkupää.
» T U U L A VA I N I K A I N E N
obiiliteknologian hyödyntämismahdollisuuksista ollaan kiinnostuneita myös hoitotyössä. Hoitotieteen professori, ylihoitaja Maritta Välimäki
työryhmineen selvittää voidaanko tekstiviesteillä tukea
psykoosipotilaiden hoitoon sitoutumista.
Tutkimus on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
jakaman valtion osoittaman tutkimusmäärärahan saajista.
Psykiatrisesta sairaanhoidosta kotiutuvien potilaiden
ongelmana on usein se, että koettuaan olonsa kohentuneen he lopettavat tarpeellisten lääkkeiden käytön, eivät
käy kontrollitutkimuksissa ja laiminlyövät muutoinkin terveytensä hoitamista. Seurauksena on nopeasti päätyminen sairaalaan uudelle hoitojaksolle.
– Halusimme selvittää kuinka näiden potilaiden hoitoon
sitoutumista voitaisiin tukea arjessa. Tekstiviestit vaikuttavat yksinkertaiselta, helppokäyttöiseltä ja halvalta menetelmältä. Tähän ei tarvita myöskään uutta kallista teknologiaa, sillä kännykkä on jo nykyisin lähes kaikilla, tiivistää
Maritta Välimäki.
Tutkimuksessa on mukana 45 osastoa 25 psykiatrisesta
sairaalasta. Tutkimukseen otettiin jo suunnitteluvaiheessa
mukaan psykiatrisia potilaita kokemusasiantuntijoina. He
olivat pohtimassa millaista tekstiviestipalvelua he olisivat
valmiita käyttämään ja millaisia viestejä siellä voisi olla tarjolla. Tämän perusteella laadittiin tekstiviestikirjasto, josta
mukaan tulleet potilaat ovat voineet valita millaisia viestejä, milloin ja kuinka he usein he haluavat vastaanottaa.
– Laadimme selkeitä arjen selviämistä tukevia viestejä,
jotka muistuttavat esimerkiksi lääkkeiden otosta, hoitoa
koskevista tapaamisista, ulkoilusta… »Muistathan lääkkeesi», »Nyt ylös, ulos ja lenkille!». Potilaat olivat mukana
tässä kokeilussa vuoden ajan. Tulokset ovat parhaillaan
analyysivaiheessa.
Seurantatieto kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hilmo-rekisteritietojen perusteella. Sieltä saatiin
tietoa muun muassa potilaan mahdollisesta palaamisesta takaisin sairaalaan ja lääkityksestä. Näin haluttiin tutkia tekstiviestikokeilun vaikuttavuutta ilman, että tietojen
hankinnalla vaivattiin potilaita.
– Tässä vaiheessa voimme sanoa, että yhteistyö mielenterveyspotilaiden potilasjärjestöjen kanssa on ollut sujuvaa ja olemme saaneet sieltä paljon asiantuntemusta projektin suunnittelussa. Potilaat pystyivät erinomaisesti mukana tutkimuksessa, vain muutama prosentti yli 500 potilaasta ilmoitti haluavansa keskeyttää tekstiviestikokeilun.
– Olemme myös käyttäneet potilaita kokemuskouluttajina mm. terveystieteen maisteriopintojen mielenterveystyön asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa,
joka on ainoa laatuaan Suomessa. Kokemusasiantuntijat
toimivat myös tutoreina verkko-opintoina toteutettavissa
täydennyskoulutuskursseissamme, kertoo Välimäki.
Psykiatrisen sairaanhoidon ja mielenterveystyön kehittämisessä on suuri työmaa, joka kaipaa kipeästi uusia työkaluja varsinkin avohoidossa. Tekstiviestien kautta saatava tuki on helposti järjestettävä tapa kehittää tätä aluetta.
Tutkimustulosten jälkeen selviää kuinka tekstiviestimenetelmää voitaisiin laajemminkin käyttää hyödyksi. Nykyiselläänhän esim. Turun terveyskeskus muistuttaa tekstiviesteillä hoitotapaamisista, mutta soveltamismahdollisuuksia lienee laajemminkin.
Tutkimus on käynnistynyt vuonna 2010. Muita rahoittajia ovat olleet mm. Suomen Akatemia ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Tutkimuksesta on valmistunut useita julkaisuja sekä valmisteilla on kaksi väitöskirjaa.
Maritta Välimäki on yksi neljästä Turun yliopiston hoitotieteen
professorista, joilla on sivuvirka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hän on erikoistunut tutkimuksissaan mielenterveystyön ja
informaatioteknologian yhdistämiseen. Välimäki on kiinnostunut
vaikuttavuustiedon tuottamisesta sekä vaikuttavuustutkimuksin että
Cochrane-katsausten avulla.
Valtakunnallisen
LASTA-hankkeen pilotointi Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirissä
LASTA-hankkeen työntekijät
(Kuvat: Esa Halsinaho)
1 2015
Hospitaali
7
Ihminen tarvitsee riittävästi ravitsevaa unta
T uula Vai n ikai n e n
Uniongelmat liittyvät usein vuorotyöhön, mutta työn
henkinen kuormittavuus tuo univaikeuksia myös
päivätyötä tekeville. Näin käy silloin, kun työ ei jää
työpaikalle, vaan tulee mukaan kotiin ja kotona jatkettuna sekoittaa normaalin päivärytmin. Ihminen
tarvitsee rauhoittumista ja rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.
Y
limitoitetut työn vaatimukset rassaavat ihmistä.
Vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön
ja siinä koettu liian vähäinen tuki heijastuvat myös
uneen. Kyvyttömyys lakata huolehtimasta työasioista
kotona saa monilla aikaan ylivireystilan, jossa nukahtaminen käy hankalaksi.
Työhön vaikuttaminen parantaisi elämänlaatua sekä
säännöllistä päivätyötä että vuorotyötä tekevillä. Hyvin
nukkunut pystyy tekemään työssä parhaansa.
TEKSTI
» KRISTIINA ANDREASSON
Moniammatillista Lastenasiaintalohanketta (LASTA) pilotoidaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
alueella. Pilotti alkoi vuonna 2014 ja
jatkuu vuoden 2016 loppuun asti.
missä nimetään käsiteltäville
tapauksille LASTA-työntekijät
ennen viikoittain kokoontuvaa moniammatillista LASTAtyöryhmäkokousta. LASTA-työryhmä (syyttäjä, poliisi, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, lastensuojelu ja
LASTA-hankkeen työntekijät) käy tapaukset läpi ja päättää jatkotoimenpiteistä. Asiantuntijalääkäriä lukuun ottamatta LASTA-työntekijät eivät tutki lasta.
– Kyseessä on vasta epäily, kun tapaus tulee LASTA-työryhmän käsittelyyn, painottaa Terhi Punna.
Tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva tilanteesta, kun
saadaan käytyä läpi eri ammattilaisten tiedot tapauksesta.
Rikosta ei välttämättä olekaan tapahtunut.
– Syyttäjä ja poliisi tuovat omat päätöksensä LASTAtyöryhmään tiedoksi, sanoo Pirjo Anttila.
– Tuen ja hoidon tarve voi olla iso, mutta rikostutkinnan alkaessa perhe jää usein yksin, vaille tukea, sanoo
Aini Nybergh. – Tutkinta-aika on pitkä ja voi kestää kauan ennen kuin poliisi puhuttaa lasta.
LASTA-hankkeessa tavoitteena on mahdollisesti väkivaltaa kokeneiden lasten tai nuorten auttaminen ja tukeminen sekä tutkinnan ja rikosprosessien toteuttaminen
heidän parhaaksi edukseen ja oikeuksia kunnioittaen.
– Tässä mallissa pyritään varmistamaan, että lapsen ääni tulee kuulluksi ja lapsi tulee kohdatuksi, sanoo Terhi
Punna.
– LASTA-hanke on valtakunnallisesti ohjattu, mutta alueellisesti johdettu ja toteutettu poikkihallinnollinen kehittämisprosessi, sanoo Pirjo Anttila. - Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Projektipäällikkönä
toimii Minna Sinkkonen. Hanketta tukee kolmen ministeriötä: sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja
sisäasianministeriö.
LASTA-hankkeeseen on Tyksin lasten ja nuorten klinikalle palkattu neljä työntekijää: Arja Ahonen (erikoissosiaalityöntekijä), Pirjo Anttila (lastentautien erikoislääkäri), Aini Nybergh (perheterapeutti VET) sekä Terhi Punna (erikoispsykologi). Tiimiin kuuluu lisäksi Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta erityisasiantuntija lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Noin kuukausittain kokoontuvassa
LASTA-projektiryhmässä on lisäksi edustajat poliisista,
syyttäjältä, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköstä, VASSO:sta ja sosiaalitoimesta.
LASTA-hankkeen eräinä tavoitteina on viranomaisyhteistyön parantaminen, koordinaation tehostaminen ja
tiedonvaihdon kehittäminen.
– Pilotoinnissa nähdään, mikä toimii ja mikä ei, sanoo
erikoissosiaalityöntekijä Arja Ahonen.
Haaveena oma Lastenasiaintalo
Valtakunnalliseen käyttöön malli tulee aikaisintaan
Lastenasiaintalon idean juuret ovat Yhdysvalloissa, josvuonna 2017.
sa lastenasiaintaloja on ollut jo kolmenkymmenen vuoLapsen ääni tulee kuulluksi
den ajan.
– Siellä lapsi ei kulje eri viranomaisten luukulta luukulle
Kohderyhmänä LASTA-hankkeessa ovat alle 18-vuotiaat
lapset ja nuoret, joiden epäillään joutuneen pahoinpitelyn vaan päinvastoin, Terhi Punna kuvaa mallia. – Lastenasitai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Sisäänottokritee- aintalossa voi olla omat huoneet eri toimijoille.
Myös Tyksissä LASTA-hankkeessa haaveena on oma
reitä on kuusi: 1. Sairaalaan tuodut akuutit pahoinpitelyn
erillinen
Lastenasiaintalo. Talosta on tehty esitys, sillä nytai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyt. 2. Perheen sisäinen
tai lähipiiriin kohdistunut epäily pahoinpitelystä tai seksu- kyiset tilat ovat riittämättömät.
LASTA-hanke on jo ehtinyt saada valtakunnallista huoaalisesta hyväksikäytöstä. 3. Pienet lapset. 4. Edeltävä lastensuojelun asiakkuus. 5. Toistuva pahoinpitelyepäily tai miota aina Eduskunnan kyselytuntia myöten. Myös kaksi
erittäin törkeä tekotapa. 6. Epäily syntynyt pääosin lapsen ministeriä on käynyt paikanpäällä tutustumassa hankkeeseen. Lisäksi hanke on kiinnostanut kolmannen sektorin
omasta kertomasta ja tilanne vaikuttaa siten epäselvältä.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana käsittelyssä toimijoita ja muita kaupunkeja. LASTA-hankkeen työnteon ollut 54 tapausta. Tapaukset tulevat yleensä tietoon kijät ovat itse käyneet tutustumassa mm. oikeuspsykiatripoliisin kautta. Perjantaiaamupäivisin poliisi lähettää an yksiköihin muualla Suomessa ja osallistuneet näiden
konsultaatiopyynnöt LASTA -työryhmälle. LASTA -tii- kanssa yhteistapaamisiin.
Rauhoittuminen ja rentoutuminen tuovat unen
Normaaliin elämään tulisi kuulua tasapainoisesti työtä,
rauhoittavaa akkujen latausta ja unta. Työstä ei ole hyvä
siirtyä suoraan uneen. Leppoisa oleskelu tärkeiden ihmisten kanssa ja miellyttävien asioiden harrastaminen
tekevät hyvää. Stressinhallintakyvyistä ja rentoutumisharjoituksista on hyötyä kaikille. Liikunnan harrastaminen on hyväksi, mutta raskasta liikuntaa ei suositella
3–4 tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Kahvi, tupakka
ja alkoholi haittaavat unta.
Nukkumaan kannattaa mennä mahdollisimman
säännöllisesti. Hyvä unihygienia sisältää sopivan viileän ja rauhallisen huoneen, jossa on mukava nukkua.
Mikäli uni ei tule tai siitä herää kesken, kannattaa nousta sängystä.
Vuorotyö haastaa elimistön
Neljännes suomalaisista tekee vuorotyötä säännöllisesti ja moni silloin tällöin. Osa kokee vuorotyön nukkumiselle tarjoavan haasteen hankalana, toisilla ongelmia
ei ole. Vuorotyö tuo usein mukanaan univajetta, sillä
päivällä nukkuminen ei ole yhtä helppoa kuin yöllä.
– Työvuorojen laadinnassa tulisi noudattaa myötäpäivään kiertävää vuorojärjestystä. Se turvaa eniten palautumis- ja nukkumisaikaa vuorojen välissä, neuvoo
neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo työvuorojen
laatijoita.
Aamulla työstä lähdettäessä kannattaa välttää kirkasta valoa, koska se katkaisee melatoniinin erityksen.
Vastaavasti yötyössä tulisi hyödyntää kirkasta valoa.
Ennen yöhön osuvaa työvuoroa kannattaa ottaa pienet nokoset iltapäivällä ennen työhön menoa ja mahdollisuuksien mukaan myös vuoron aikana. Viimeisen
yövuoron jälkeen päiväunen määrää kannattaa rajoittaa, jotta pystyy nukkumaan yöllä riittävästi.
Normaalisti aamulla heräävän kannattaa nousta sängystä. Sen jälkeen on hyvä nauttia riittävä aamupala valoisassa ja tehdä vaikka pieni aamujumppa.
Hyvän unen ystävät:
– riittävä liikunta, ei kuitenkaan juuri
ennen nukkumaanmenoa
– kahvin, tupakoinnin ja alkoholin välttäminen
ennen nukkumaanmenoa
– rentoutuminen ja rauhoittuminen
– läheiset ihmiset ja mukavat harrastukset
– pienet päivätorkut tarvittaessa
Juttu perustuu Salla Lamusuon alustukseen Tyks tutkii ja hoitaa
-yleisöluentosarjan tilaisuudessa, jonka teema oli Unen häiriöt.
8
Hospitaali 1 2015
– Sivuista on tullut paljon
positiivista palautetta, sanovat
Riitta Danielsson-Ojala ja Sini Eloranta.
Leikkaukseen valmistautuvien
sähköinen palvelu kehittyy
T E K S T I J A K U VA t
» KRISTIINA ANDREASSON
Sairaanhoitopiirin internetsivustolla on
palveluosio leikkauksiin valmistautuville ja niistä kuntoutuville. Palvelun ensimmäinen versio otettiin käyttöön 2013.
Uudistettu versio julkaistiin alkuvuodesta ja palaute on ollut positiivista.
P
alvelun taustalla oli alun perin Katja
Heikkisen hoitotieteen alan väitöskirjatyö, minkä vuoksi käyttäjiltä
vaadittiin aiemmin kirjautuminen. Sivut
ovat nykyisin avoinna kaikille.
– Monet yksiköt olisivat kiinnostuneita
tulemaan mukaan palveluun, sanoo suunnittelija Riitta Danielsson-Ojala. – Mukaantulevien on käytävä läpi ja mietittävä
osaston prosessit. Palvelun sisältöjen tekeminen ja muokkaus ovat moniammatillista toimintaa.
Danielsson-Ojalan mukaan palveluun
liittyy taustatoive käytäntöjen yhtenäistä-
misestä omassa sairaalassa:
– Tehdään asiat näkyviksi.
merkiksi lääkityksistä ja tarvittavista laboratoriotutkimuksista potilaat saavat aina
ohjeet erikseen. Sivustolle ei voi tehdä ohMonenlaista hyötyä
jeita niin kattavasti, sanoo Pirjo Sibakov.
Leikkaukseen valmistautuvien sähköinen
Leikkaukseen valmistautuvien sähköipalvelu tukee potilaan omahoitoa.
sessä palvelussa voi helposti käydä tarkis– Palvelun avulla potilaat pystyvät it- tamassa asioita, sieltä löytyy vastaus vaikkasenäisesti valmentautumaan leikkauk- pa kysymykseen saattajan tarpeellisuudesta.
seen. Tämä tukee heidän osallisuuttaan
Kaikki leikkauspotilaat eivät ehkä haomaan hoitoonsa, luettelee suunnittelija lua tai voi käyttää sähköistä palvelua
Sini Eloranta.
hyödykseen ja he saavat ohjeistuksensa
– Sivut tukevat sairaanhoitajan antamaa muulla tavoin.
ohjeistusta, sanoo sairaanhoitaja Pirjo SiJatkokehityssuunnitelmia
bakov Tyks Kirurgisesta sairaalasta. – Sivut tehtiin, koska haluttiin kehittää poti- Uudistetuista sivuista on saatu positiivista
lasohjauksen monimuotoisia menetelmiä. palautetta hoitohenkilöstöltä. Sivujen päiSivusisällöissä on pyritty yleisyyteen, vittäminen ja kehittäminen ovat jatkuvaa
jotta ne hyödyttäisivät laajasti leikkaus- toimintaa, monenlaisia ideoita on suunpotilaita.
nitteilla tai jo toteutumassa: Esimerkiksi
– Ajatus on, että potilas saa yhdeltä si- sivujen ruotsinnos on tulossa tämän kevustolta tarvitsemansa tiedon liittyen ko- vään aikana. Danielsson-Ojala ja Eloranko leikkausprosessiin. Potilaita ohjataan ta ovat yhtä mieltä siitä, että myös englankäyttämään sähköistä palvelua ja sen käyt- ninkielinen versio tarvitaan.
töä halutaan pystyä lisäämään, mutta esiSivusisältöjä voidaan laajentaa ottamalla
Sairaanhoitaja
Pirjo Sibakov on ollut
palvelun kehittämisessä
mukana alusta asti.
päiväkirurgian ja lyhytkirurgian lisäksi
mukaan myös muihin elektiivisiin leikkauksiin. Sisältöjen kehittämisessä tullaan
hyödyntämään ulkopuolisen tahon tekemää käytettävyysarviointia sekä sivuston
kautta tulleita käyttäjien kysymyksiä ja
kommentteja. Tekniset kehitysideat ovat
riippuvaisia sairaanhoitopiirin internetsivuston rajoituksista. Suunnittelijoiden
toiveissa on jatkossa saada sivuille interaktiivisuutta ja liitettyä siihen sähköinen
esitietolomake.
Tyks Mikrobiologia ja genetiikka – sairaanhoitopiirin uusi sadan hengen palvelualue
T eksti ja kuva
V
» ESA HALSINAHO
uoden vaihduttua muuttui 74 yliopistotyöntekijän työnantajaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kun
Tyks-Sapa-liikelaitoksen uusi palvelualue
Tyks Mikrobiologia ja genetiikka aloitti
toimintansa. Se muodostettiin yhdistä-
mällä lääketieteellisen tiedekunnan Utulabin laboratoriot ja Tykslabin kliinisen
mikrobiologian laboratorio.
Tällä Tyks-Sapan seitsemännellä palvelualueella työskentelee yhteensä 101 henkilöä. Sitä johtaa ylilääkäri Antti Hakanen
apunaan ylihoitaja Benita Paloheinä.
– Meidän vahvoja alojamme ovat mikrobiologia, immunologia, virologia ja genetiikka. Fuusion jälkeen Turussa on entistä
vahvempi näiden alojen osaamiskeskittymä, jopa ainutlaatuinen ainakin Suomen
mittapuussa, Hakanen toteaa.
Esimerkiksi palvelualueeseen liitettyä
kliinisen virologian osastoa voidaan Hakasen mukaan pitää yhtenä Euroopan
johtavista sen alan diagnostiikkaa ja tutkimusta tekevistä laboratorioista.
Osaltaan fuusiota vauhditti kuntalain
muutos, jonka takia Utulabin kaltaiset julkiset yksiköt eivät enää voi toimia kilpailluilla markkinoilla. Mutta saadaan fuusiosta ihan selviä hyötyjäkin, kuten laatujärjestelmän päivittämisestä koituva merkittävä kertaluotoinen taloudellinen hyöty.
– Nyt voimme laatia yhden ylätason laatujärjestelmän koko palvelualueelle, kun
muutoin olisimme akkreditoineet uudelleen laboratorioiden neljä erillistä laatujärjestelmää. Siinä säästyy merkittävästi
työaikaa, Hakanen kertoo.
Tyks Mikrobiologia ja genetiikka -palvelualueen
johtajana toimii kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Antti Hakanen.
Muita fuusiosta koituvia etuja ovat Hakasen mukaan tilojen järkevämpi käyttö, joidenkin päällekkäisten toimintojen poistuminen, alan työpaikkojen turvaaminen,
tieteellisen tutkimuksen vahvistuminen,
pitkäjänteisen kehitystyön turvaaminen,
infektioiden parempi hallintamahdollisuus ja palvelujen saaminen entistä lähemmäksi potilaita varsinkin päivystyksessä.
Nyt palvelualue toimii monessa eri
osoitteessa, mutta silmissä siintää jo pääsy yhteisiin tiloihin lähivuosina valmistuvaan Medisiina D -rakennukseen.
Tyks Mikrobiologia ja genetiikka,
osastot johtajineen:
Kliininen mikrobiologia ja
immunologia, Mikro
Ylilääkäri Erkki Eerola
Kliininen mikrobiologia, TKS
Ylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava
Kliininen virologia, Mikro
Ylilääkäri Tytti Vuorinen
Lääketieteellinen genetiikka, Medisiina
Yligeneetikko Johanna Schleutker
1 2015
Åbolands sjukhus
vårdar sina kontakter
till skolorna
tex t o ch b ilder
Hospitaali
9
» M AT H I A S L U T H E R
En vecka i mars just klockan 17 valde nästan alla landskapets sjukvårdsstuderande
att trots solen sitta vid sin dator eller med sin läsplatta i hand. De snabbaste hade
den bästa chansen att snappa åt sig praktikplatsen som de ville ha.
D
et gäller att sikta på direkt på den
plats man vill ha då slussarna i
webbtjänsten Jobstep öppnas. Det
här racet till praktikplatserna upprepas
varje termin och via det fördelas i princip alla praktikplatser i distriktets vårdinrättningar på de yrkeshögskolestuderande.
– Jag lyckades bra, jag kom hit varje gång,
säger Emilia Suominen, 22. Hon siktade
på Åbolands sjukhus då hon för flera år sedan skulle ut på sin första internmedicinska praktik, sedan på den kirurgiska avdelningen, sedan på psykiatriska avdelningen i Pargas. Sin sista praktikperiod under
studierna i Novia gjorde hon på Åbolands
sjukhus operationsavdelning.
Och nu är hon sjukskötare på sjukhusets internmedicinska avdelning sedan
början av 2014.
Ett skolexempel på hur det gärna får gå.
– Många som har varit här som elever
har upplevt att det här är en bra plats och
då de sedan blir färdiga så söker de sig
hit. Det strävar vi till. De är våra kommande kolleger, säger Åbolands sjukhus
personal- och utvecklingschef Ann-Sofie
Silvennoinen.
Genom att sjukhuset behöver personal
med utmärkt svenska kan det vara svårt
med nyrekryteringen. Men Silvennoinen
säger att Åbolands sjukhus har skapat sig
ett rykte som trevlig arbetsplats. Det börjar
med att man gör sig påmind hos de sjuk-
vårdsstuderande, och det har burit frukt.
– Vi har flera sökande än förr, vi är riktigt
nöjda, säger Silvennoinen.
Mässa på skolan
Hon räknar att ÅS behöver omkring fem
nya sjukskötare plus vikarier årligen.
Vårdpersonalen totalt är nu över hundra
personer.
Imagebyggandet sker inte bara inom de
egna Bryggmanska väggarna på Kaskisgatan. Åbolands sjukhus samarbetar direkt med Novias vårdutbildning på Nunnegatan.
Åbolands sjukhus håller sig framme till
exempel genom att tillsammans med Novia varje år ordna en vårdkonferens och
mässa. I höst ordnas den fjärde.
Åbolands sjukhus inspirerar också studenterna då de gör sina projekt och examensarbeten.
– De kan göra sina examensbeten kring
något som är konkret i arbetslivet. Det
känns säkert mera meningsfullt då det
finns en beställning på kunskapen, säger
Ann-Sofie Silvennoinen.
Ett flerårigt gemensamt projekt har gått
ut på att utveckla den mångprofessionella handledningen. Examensarbetena har
handlat om till exempel handledningsmetoder och ålder, audiovisuell handledning
för äldre och handledning av unga med
långtidssjukdom.
Emilia Suominen har haft
ett lärorikt första år på Åbolands
sjukhus. Hon har också själv redan
hunnit vara handledare för studerande.
Fastän i princip alla praktikplatser fördelas
via Jobstep behövs det då och då direkta
kontakter för att ordna praktikplatser för
eleverna, bland annat för att saker hinner
hända under det halva året från Jobstepansökan tills praktiken skall börja.
– Då har det alltid varit lätt att ha att göra
med Åbolands sjukhus. Jag vet alltid direkt
vem jag skall ringa till, säger Minna Syrjäläinen-Lindberg och nickar mot Ann-Sofie Silvennoinen.
Åbolands sjukhus är rätt skala för Emilia Suominen.
Det är alltid roligt att komma på jobb, säger hon.
Ann-Sofie Silvennoinen från Åbolands sjukhus och Minna Syrjäläinen-Lindberg (t h) från YH Novia möts
ofta för att ordna saker som gynnar både sjukhuset och utbildningen. Skolan kan väcka intresset för att
söka praktikplats och jobb på sjukhuset, sjukhuset kan bidra med inspiration till studier och övningar
med förankring i arbetslivet.
Make or break
Praktikperioden är den tidpunkt då de
studerande möter yrket på allvar och gör
det definitiva beslutet om att fortsätta eller avbryta den utbildning de gett sig in på.
– Den första praktiken är avgörande för
yrkesvalet, säger Novias utbildningsansvariga lektor Minna Syrjäläinen-Lindberg.
Novia försöker hålla sina elever på kurs.
De handledande lärarna besöker under
praktikperioden var och en av de studerande ute på deras praktikplats och träffar då också den eller de handledare som
arbetsplatsen avdelat.
– Vi har hållit kvar det här systemet och
det har fått bra respons. Jag känner våra
170 studerande och kan se hur de utvecklas, säger Syrjäläinen-Lindberg.
– Åtminstone en timme får varje elev då
vi är med och utvärderar praktiken tillsammans med eleven själv och den handledande sjukskötaren på arbetsplatsen.
Rätt fokus
Till trivseln och stämningen bidrar att
Åbolands sjukhus vinnlägger sig om god
och personlig vård. Man uppmuntrar eleverna att ta hand om patienterna framför
allt och sköta blanketter och rutiner sedan.
Det motsvarar också vad sjukvårdsstuderande väntar sig.
– Jag ville bli sjuksköterska för att jag ville
hjälpa människor, säger Emilia Suominen
då hon strövar längs korridoren på inremedicinska och hälsar på patienterna inför kvällsskiftet.
– Det här sjukhusets storlek är lämplig
för mig. Och jag får använda mina båda
språk här.
Sanastoa
Examensarbete – lopputyö
Handledning – ohjaus
Kvällsskifte – iltavuoro
Läsplatta – tabletti, taulutietokone,
lukulaite
Mångprofessionell – moniammatillinen
Praktik – harjoittelu
Respons – palaute
Utvärdera – arvioida
Vårdutbildning – hoitoalan koulutus
10
Hospitaali 1 2015
Tyks Salon sairaalan henkilökuntaa: (vasemmalta) Fysioterapeutti Ville Rahko, sh Kyösti Rania, sihteeri Marja-Liisa Pitkänen, oh Päivi Alarakkola,
sh Maarit Jyrä, aoh Minna Ringborg, sihteeri Pia Breilin, lähihoitaja Teera Neuvonen, laitoshuoltaja Annikki Heikkilä, ylihoitaja Soile Nenonen ja
sh Jaana Suominen sekä fysioterapeutti Markus Kultarinta.
Salossa sulauduttiin
Tyksin organisaatioon
T E K S T I J A K U VAt
» M A R J O P E LT O N I E M I
Vuoden alusta sairaanhoitopiirin aluesairaalat
sulautuivat osaksi Tyksiä ja Salon aluesairaalasta tuli
Tyks Salon sairaala.
– Samalla tämä tarkoitti muutoksia organisaatiorakenteessa. Toimi- ja palvelualueet ulottuvat nyt meillekin ja
taloudellinen sekä toiminnallinen vastuu siirtyi toimija palvelualuejohtajille. Uutena nimikkeenä aluesairaaloihin tuli koordinoiva ylilääkäri ja siinä tehtävässä Salossa toimii Matti Helkiö. Hänestä tuli myös alueellisen
Totekin (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)
vastuualuejohtaja. Ensiapu- ja päivystystoiminta siirtyi
EPLL:n (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos) osaksi ja
yksi ylihoitajista siirtyi mukana. Leikkausyksiköstämme
Kätilö Nina Laine katsomassa
tuoretta äitiä ja vauvaa
Synnytys- ja naistentautien
osastolla. Synnytystoiminta
jatkuu Salossa ainakin
kesään 2017 saakka.
tuli osa Totekia ja yksi ylihoitaja siirtyi alueelliseen Totekin hoitotyön esimieheksi. Minä jäin tänne vuodeosastoista vastaavaksi ylihoitajaksi, johtava ylihoitaja Soile
Nenonen kertoo.
Lääkäreiden ja hoitajien sekä sihteereiden palkanmaksaja on nyt jokin toimi- tai palvelualue ja esimieskuviot
muuttuivat jonkin verran myös yksiköiden sisällä. Uuden
päivystysasetuksen voimaantulo on edellyttänyt toimintojen tarkastelua sekä myös muutoksia, jotka on voitu
toteuttaa uuden organisaation puitteissa. Salossa muutokset eivät ole tarkoittaneet toimintojen karsimista vaan
ennemminkin lisääntymistä.
– Synnytystoiminnalle saatiin poikkeuslupa kesään
2017 asti. Toiminnan jatkumisen ehtona on, että päivystysasetuksen kriteerit tulee täyttää synnytystoimin-
nan osalta 1.6.2015 mennessä. Se edellyttää muun muassa leikkausyksikömme siirtymistä vuorotyöhön, kun
aiemmin systeeminä on ollut varallaolopäivystys. Vuorotyöhön siirtyminen koskee sekä hoitajia että yksikön
lääkäreitä eli anestesialääkäreitä sekä gynekologeja, Nenonen sanoo.
Tekonivelkirurgia on keskitetty Turun lisäksi Saloon
ja se on yksi sairaalan erityisosaamisalue. Ylihoitaja kertoo, että kehittämisen painopiste tulee jatkossakin olemaan poliklinikkatoiminnassa, sillä erikoislääkäripalveluja ja hoitajavastaanottoja on todennäköisesti tarvetta
lisätä useammallakin toimi- ja vastuualueella. Muun muassa verkkokalvorappeumapotilaiden pistoshoitoon on jo
koulutettu hoitajia ja neurologisia hoitajavastaanottoja on
myös suunniteltu lisättäviksi.
Vaikka lääkäreiden osaaminen kehittyy yhä erikoistuneempaan suuntaan, hoitohenkilökunnalta edellytetään
Salossa jatkossakin moniosaajuutta, kun moni työskentelee useammassa eri toimipisteessä, esimerkiksi sekä poliklinikalla että vuodeosastolla. Lähisairaaloiden poliklinikoilla ja vuodeosastoilla hoidetaan useamman toimialueen potilaita ja tämäkin edellyttää laaja-alaisesta osaamista.
– Opettelemme uudessa organisaatiorakenteessa toimimista ja luomme yhteistyösuhteita toimialueittain sekä esimies- että työntekijätasolla, jotta potilaiden hoitoa
saadaan yhtenäistettyä ja palveluja kehitettyä.
Sairaalan osavastuualueella asuu noin 80 000 asukasta. Kaaviokuva kertoo, mitä palveluja sairaala tarjoaa.
1 2015
Korvalääkäri Kaisa Erjala ja sairaanhoitaja Anne Purtsi tekevät
potilaalle pientä toimenpidettä, ihomuutoksen poistoa
korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla .
Endoproteesihoitaja Hanna Koskinen esittelee proteesimalleja Jaana Mörskylle. Tekonivelleikkausten määrä on kasvanut Tyks Salon
sairaalassa ja tekonivelpotilaiden parissa työskentelevä henkilökunta palkittiin myös sairaanhoitopiirin kannustepalkinnolla.
SYÖPÄPKL
SKOPIAYKSIKKÖ
SYDÄNLABORATORIO
NAISTENT. PKL
GASTROPKL
KARDIOL. PKL
ÄITIYSPKL
OSASTO
5 NAISTEN VUODEOSASTO
SYNNYTYSSALIT
OSASTO
RUOKASALI
Hospitaali 11
KOKOUSHUONE
6. KRS
5. KRS
SYNNYTYSVASTAANOTTO
VUODEOSASTO
4 SISÄTAUTIENREUMAPKL
VALVONTA
4. KRS
LÄÄKEHOITOPKL
DIALYYSI
LEIKKAUSOSASTO
OSASTO
PÄIKI-YKSIKKÖ
LEIKO-VASTAANOTTO
POTILASMAKSUTOIMISTO
POLIKLINIKKOJEN AJANVARAUS
SILMÄPKL
EPLL
3 KIRURGIAN VUODEOSASTO
OSASTO
KIRURGIAN PKL
NEUROLOGIAN PKL
LASTENT. PKL
SISÄTAUTIEN PKL
KEUHKOPKL
HEMATOL. PKL
ENDOPKL
2 LASTEN VUODEOSASTO
LASTENNEUR. PKL
LABORATORIO
AUDITORIO
KORVAT. PÄIKI
ARKISTO
KORVAPKL
POTILASASIAMIES
HALLINTO
TO4
TO4
TO5
TO5
LÄÄKEKESKUS
VÄLINEHUOLTO
KANTTIINI
SAIRAALAPAPPI
TO1
TO1
TO2
TO2
Apulaisylilääkäri Jyrki Tikkanen (vas.) ja erikoistuva lääkäri Eero
Latva-Rasku työskentelevät Salossa anestesialääkäreinä.
TO3
TO3
2. KRS
KUVANTAMINEN
SOSTT
FYSIATRIAN PKL
3.KRS
TO6
TO6
TO7
TO7
TO8
TO8
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen Salon toimipisteessä työskentelevät laboratoriohoitaja Jaana Nikkanen
(vas.) ja apulaisosastonhoitaja Jaana Valkonen ottavat potilaalta tarvittavia laboratorionäytteitä.
TP1
TP1
TP2
TP2
1. KRS
12
Hospitaali 1 2015
J A NN E S J Ö LU N D
» JHL:n koordinoiva pääluottamusmies
Terveempänä työssä
»Työssä jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja toistemme työhyvinvointiin. Työhyvinvointi ei synny
itsestään, vaan työyhteisöt ja työryhmät
synnyttävät itse omaa työhyvinvointiaan.» Edellä oleva teksti on sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelmasta ja
vastuuttaa työnantajan lisäksi meitä jokaista osallistumaan oman ja työyhteisömme työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Miten sitten voimme? Eri työntekijät ja työyhteisöt vastaavat varmasti kovin eri tavoin, mutta tutkimusten mukaan kunta-alalla yleisesti moni asia on
hyvinkin. Kyselyn mukaan suurin osa
suosittelisi työpaikkaansa muillekin ja
tuntee työssään innostusta ja työn iloa.
Hyvät työtoverit ovat usein se tekijä,
joka auttaa jaksamaan raskaassa työssä ja
välillä jopa huonokuntoisissa työtiloissa.
Työuraamme voisi verrata vaikkapa maratonin juoksemiseen eri vaiheineen. Ennen suoritusta pitää harjoitella ja opetella
kuten ammattiin opiskellessa. Kun olemme valmiita suoritukseen ja lähdemme
liikkeelle, yksilölliset piirteemme nousevat esiin. Voimme lähteä liikkeelle varovasti tunnustellen voimiamme ja omaa
osaamistamme tai lähteä rivakkaan vauhdinpitoon heti alussa nuoruuden innolla
ja varmuudella. Matka on kuitenkin pitkä
ja voimia pitää osata jakaa koko työkaaremme ajalle. Onneksi matkalla on juottopisteitä, joilla voimme tankata osaamistamme, työssä kehittymistä, harrastuksia
ja sovittaa yhteen kotielämän ja työn, le-
Raija Reunanen
on työskennellyt aiemmin
muun muassa
laitoshuollon
opettajana.
TUORE KASVO
Uusi laitoshuoltopäällikkö
Raija Reunanen:
Nautin organisoinnista
T E K S T I J A K U VA
» M A R J O P E LT O N I E M I
Viime marraskuussa sairaanhoitopiirillä aloittanut Raija Reunanen luonnehtii itseään ongelmaratkaisukeskeiseksi: Hän nauttii organisoinnista ja siitä, kun saa asiat
sujumaan. Tätä puolta hän saa toteuttaa hyvin laitoshuoltopäällikön työssään, sillä
laitoshuoltopäällikön vastuulla on, että laitoshuolto toimii tuloksekkaasti ja tehokkaasti koko sairaanhoitopiirissä.
potaukoja unohtamatta.
Eläkeikärajan nouseminen ja tarve pidentää työuria lisäävät entisestään hyvien
työolosuhteiden ja yksilön työkyvyn tukemisen merkitystä saavuttaaksemme maalin ja päättääksemme työkaaremme vielä
hyvissä voimissa. Omien toimenpiteidemme lisäksi tarvitaan myös työnantajan toimenpiteitä ja tukea. Sairaanhoitopiirissä
on koottu Santrasta löytyvään työkaarimalliin erilaisia toimia, joilla voidaan tukea jaksamista työuran eri vaiheissa.
Usein suurin tuen tarve painottuu työuran viimeisiin vuosiin. Silloin korostuvat tukitoimet joilla jaksamme loppuun ja
pääsemme vielä terveempänä eläkkeellekin. Erilaiset keinot kuten esim. osa-aikaeläke, jolle jääminen on mahdollista en-
–Tuttaville olen sanonut, että olen varmaan vielä flow-vaiheessa. Ensimmäinen
kuukausi uudessa työssä oli vauhdikasta,
koska täällä oli tehty tiukasti koko viime
vuosi suunnitelmia siitä, miten tuloksellisuutta saadaan lisättyä sekä erilaisia hankesuunnitelmia, joista useita oli jo aloitettukin. Joulukuussa esittelin ne hallitukselle ja siitä on jatkettu, Raija kertoo vauhdikkaasta alusta.
Sisällöistä Reunanen kertoo, että toimintakulujen sopeuttamissuunnitelmat
on jäsennelty neljään osatavoitteeseen:
kehitetään entisestään asiakasyhteistyötä
ja kokonaispalvelun laadun varmistusta,
optimoidaan laitoshuollon palvelut ja resurssit, panostetaan työhyvinvointiin sekä
esimiestyöhön ja johtamiseen.
Kehitystyön johtamisen ohella päivät
kuluvat erilaissa neuvotteluissa, suunnittelupalavereissa ja myös erilaisten hankintasuunnitelmien sekä henkilöstöhallinnon
päätösten parissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset rekrytointi-, vuosiloma- ja muut poissaolopäätökset sekä ostolaskujen hyväksymiset.
– Työnjohtajat esittävät poissaolojen järjestämiseksi sijaisten palkkaamista ja sijaisuuksien suhteen pitää seurata, että ne
menevät oikein ja hallitusti yksi yhteen vakanssien kanssa. Yhdessä työnjohtajien ja
laitoshuollon suunnittelijoiden kanssa
punnitsemme ratkaisut siten, että pysymme tavoitteissa ja pystymme tuottamaan
hyvää kokonaispalvelua.
Työhyvinvointipanostusten ohella tavoitteena on myös sairauspoissaolojen
vähentäminen. Siihen liittyy usein erilaisia työhyvinvointipalavereja yhdessä työnjohdon ja työntekijöiden kanssa.
– Asioiden eteenpäin vieminen ja kehittäminen ovat ominta aluettani ja täällä saa
hyvin vastakaikua myös työnjohdolta. Ainakaan vielä ei ole tullut vastaan sellaista,
että täällä tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty, Reunanen sanoo.
Opetustausta
Laitoshuolto kuuluu Teknisten- ja huoltopalvelujen tulosalueen Huoltopalvelujen tulosyksikköön. Laitoshuoltajia on eri
sairaaloissa - aluesairaalat mukaan lukien
reilut 400 ja heidän työnjohtajiaan 11. Palvelusopimusten päivittämisestä huolehtivat kaksi laitoshuollon suunnittelijaa. Li-
nen 2016 loppua, ja työn keventäminen jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi, ovat hyväksi koettuja keinoja.
Hyvän esimiestyön rooli on mielestäni
keskeinen ja laadukkaiden kehityskeskustelujen kautta voidaan ajoissa huomioida yksilölliset tarpeet ja reagoida
niihin.
Jotta sana muuttuisi lihaksi tarvitaan
erilaisten ohjelmien lisäksi konkreettisia tekoja, yhteistoiminnassa muutosten valmistelua ja myös taloudellista
panostusta esim. TYHY-toimintaan,
joka tutkitusti maksaa itsensä korkojen kera takaisin.
Muistaen levon merkityksen toivon
kaikille mukavaa lomanodotusta muutosten keskellä!
säksi ostopalveluna tuotetaan suurin osa
yleisten tilojen siivouksesta sekä lähes
kaikki hallinto- ja toimistorakennusten
siivoukset.
Sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tuleva
Reunanen kertoo, että pääsi uusissa tehtävissään nopeasti »juonesta kiinni», koska
sairaalat olivat jo ennestään tuttuja. Hän
oli ennen sairaanhoitopiirillä aloittamistaan nimittäin Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kymmenen vuotta laitoshuollon
opettajana ja tuli tutuksi VSSHP:n kanssa,
koska sairaaloihin tuli heiltä paljon opiskelijoita harjoittelemaan laitoshuoltotehtäviin.
– Kävimme täällä arvioimassa heidän
tutkintojaan ja olin itsekin VSSHP:llä kaksi viikkoa tutustumassa, että voin opettaa
oikeita asioita opiskelijoille. Vastaavia tehtäviä mitä nyt teen, tein ennen opettajanuraani siivouspäällikkönä Nurmijärven
kunnalla, Raija kertoo työhistoriastaan.
Koulutukseltaan Reunanen on restonomi (YAMK) ja hän on suorittanut myös
muita alan tutkintoja. Koulutukset ovat
olleet aina hyviä verkostoitumiskanavia ja
hän kertookin, että vanhoja opiskelututtavuuksia tapaa työn merkeissä tämän tästä.
Laitoshuoltopäällikkö ei muutenkaan linnoittaudu norsunluutorniin.
– Työnjohtajien kanssa kokoonnumme
kantasairaalassa yhteiseen viikkopalaveriin viikoittain ja työnjohtoa tapaa muutoinkin päivittäin. Osallistun määräajoin
työnjohdon omiin aluepalavereihin, jotta
voin tavata myös laitoshuoltajia. Tietysti heitä tapaa vähän väliä tuolla osastoilla ja käytävilläkin. Aluesairaaloihin menoon liittyy yleensä aina joku palaveri tai
asiasyy, jota mennään yhdessä ratkomaan,
Reunanen sanoo.
Raija asuu miehensä kanssa Paraisilla
omakotitalossa ja perheen aikuinen poika asuu jo omillaan. Vapaa-aika liittyy pitkälti talonpitoon.
– Talviaika on mennyt lähinnä pienissä metsänhoidollisissa tehtävissä. Mökkikausi on juuri alkamassa ja sen lisäksi liikumme kesäisin paljon saaristossa. Hiihtäminen on mukavaa sellaisina talvina, kun
hangille pääsee ja muuten pidän jooga- ja
voimistelu-tyyppisestä liikunnasta. Harrastan myös vanhojen huonekalujen entisöintiä. Juuri tänä talvena olen veljen tyttären kanssa käynyt katsomassa useita näytöksiä Turun eri teattereissa, hän kertoo.
Palkinto
tekemättömyydestä
1 2015
MULTASORMELLA ON ASIAA
T E K S T I J A K U VA
Hospitaali 13
» M A R J O P E LT O N I E M I
Myös siitä, mitä ei tehdä, voidaan palkita. Tämän todisti pieni pilke silmäkulmassa
Uudenkaupungin aikuispsykiatrian poliklinikan väki, joka palkittiin koko moniammatillisen työtiimin savuttomuudesta.
U
Hiekoituksen ohella tehtiin talvella muutakin, kuten nuorennusleikattiin Halikon 70 vuotta vanha
omenatarha. Kuvassa Turusta siivoustalkoisiin tulleet Tommi Liukkonen (vas.), Pauli Piri ja
Juha-Matti Sjöholm taustallaan osa jäteoksista. (kuva: Hannu Väinälä)
Nyt on ihan
jumalaton kiirus!
P
ekkohan se noin aikanaan totesi,
ja pisti pappatunturiin kierroksia.
Kierroksia ollaan mekin pistetty moninaisiin härveleihin. Varhaiskevät ei todellakaan ole ulkoalueista vastaavien parasta
aikaa. Varsinkaan nykyään, kun ilmastonmuutos taitaa oikeasti olla käynnissä.
Se hyvä asia tässä keväässä on, että »ledajan» tiedotussihteeri on löytynyt, ja tämä Hospitaalikin siis edelleen voimissaan. Näverin Markkuhan loi palstalleni
nimen »Multasormella on asiaa». En heti
itse tajunnut miten hyvin tuo sopii minulle.
Olen ollut aika kova arvostelemaan asioita – kunnon suomalainen tapa. Tosiasia
on, että sairaanhoitopiiri on raskas organisaatio, ja on vaikeaa löytää oikeita ihmisiä,
vaikka oikeasti asiaa olisikin. Tämä lehti
on hyvä keino vähän ylittää organisaatiorajoja ja saada ongelmat tietoisuuteen.
Nyt tarkoituksena on saada Tyksiin talvihoitokoneille lämmintä tallitilaa. Tarvitsemme myös tuolle kirotulle sepelille
kelvolliset varastot. Tästä nyt pitäisi rustata »anomus» tilatoimiryhmälle, vai mikä se oli?
Peruste on aika yksinkertainen. H2O, eli
vesi, on alkanut tulla ongelmaksi. Omassa
työssäni sen olomuodon muutokset ovat
pahin ongelma. Kiteinen muoto, eli lumi,
on todella hienoa, mutta kun lämpötila ailahtelee, tuleekin jäätä. Talviliukkaus tuli
todella ongelmaksi viime talvena. Eteläsuomessa ei paljon hiihdetty, tai luisteltu,
mutta liukasta oli jalankulkijoille ja autoilijoille.
Sepeliä kylvettiin Tyksin alueelle 140
tonnia, Halikon ja Salon sairaaloihin molempiin 20 tonnia. Toivottavasti peruskalliota riittää.
Hyvää työtä tehtiin. Tyksissä ilmoitettiin vain neljä kaatumista, joista kolme
parkkitalossa tai sen metallirappusissa
ja yksi piha-alueella, joka on urakoitsijan vastuulla. Pahin tulee valitettavasti
vastaan nyt keväällä eli katupöly. Tuo
sepelin poistohan se puutarhurin kevään pilaa. Elämä varsinkin Tyksin uudella puolella on painajaismaista. Tuuli
sopii sinne niin hienosti.
Monesti ratkaisu ongelmiin on ongelmantekijä, niin tässäkin. Tulevaisuudessa on tuota pölyä alettava tehokkaammin torjumaan vedellä. On pakko hankkia vesipesulaitteisto meidän
omille alueille, ja urakoitsijoiltakin pitää vaatia tehokkaampia laitteistoja pölyämisen estämiseksi.
Minulta on usein kysytty, mitä puutarhuri tekee talvella. Monikaan ei tajua, että alueitten talvihoito on usein liitetty tähän ammattiin. Varsinkin Tyksin talvihoitoon liittyen on alkanut tulemaan mieleen ammatinvaihto, varhaiseläke jne.
Kun tehtiin tiloja päätarkoitusta eli
sairaanhoitoa varten, ei kaikkia oheispalveluja tullut huomioitua ihan loppuun asti.
Tänä keväänä haukkaamme katupölyä paljon, eikä ongelma ole pelkästään
Tyks ja Turku, vaan kaikki Etelä-Suomen kaupungit. Tässäkin asiassa Tyksin pitäisi olla etujunassa. Multasormi
kaipaa nyt oikeasti apua, traktorin perässä olevaa pesulaitetta on käyttökaudella säilytettävä lämpimässä, ja lämmintä tilaa meillä ei tällä hetkellä ole.
H a n n u Väi n älä
udenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa tarkistettiin viime vuonna hallinnollisen osastonhoitajan
ja lähiesimiesten voimin Savuton sairaala -toimintaperiaatteen toteutumista. Aikuispsykiatrian poliklinikan käytännöissä
ei ollut mitään muutettavaa, koska kukaan
työryhmästä ei tupakoi.
– Työryhmää tietenkin kiiteltiin henkilöstöpalaverissa ja siinä yhteydessä nousi esille palkkion toive. Toive toteutettiin täytekakkukahvien ja kulttuurisetelien
muodossa. Se on tässä juuri mainiota, että
saa palkkion asiasta, jota ei tee, apulaisosastonhoitaja Tarja Marjander hymyilee.
Mihinkään käytäntöihin ei tarvinnut kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei työryhmässä kukaan tupakoi.
Marjanderin mukaan on myös vaikeaa
verrata sitä, onko tästä syystä työryhmässä oltu tavallista terveempiä kuin muissa.
Myöskään työajankäyttöön ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota. dotonta, eräs tiimiläinen kiteyttää.
– Potilaskeskeisessä työssä tuoksu tulee
tosi nopeasti läpi, joten on kohteliasta olla polttamatta. Jos antaa terveysneuvontaa,
ei ole hyvää esimerkkiä, jos itse haisee tupakalle, toteaa toinen.
Poliklinikka tarjoaa psykiatrisia erikoissairaanhoidon avohoitopalveluja alueen asukkaille. Aikuispsykiatrian moniammatillisessa työryhmässä on yhteensä 15
työntekijää, joihin kuuluu seitsemän hoitajaa, kaksi psykologia, fysioterapeutti,
toimintaterapeutti, osastosihteeri, sosiaalineuvoja ja ylilääkäri sekä osastonhoitaja.
Puolet työryhmästä on tupakoinut jossain elämänsä vaiheessa, mutta viimeisenkin viimeinen tumppaaminen tapahtui
vuonna 2010. Erikoista on Marjanderin
mukaan sekin, että työryhmässä on viimeisten vuosien aikana ollut sijaisia lyhyemmän ja pidemmän aikaa eikä kukaan
heistäkään ole tupakoinut. Tupakoinnista
ei kysytä työhaastattelussa, mutta Savuton
sairaala –toimintaperiaate toki kerrotaan.
Ymmärrystä riippuvuuksista
Tupakoinnin suhteen kulttuurissa on
potilastyöhön
tapahtunut suuri muutos, sillä esimerPositiivisena seikkana työryhmässä mietit- kiksi vielä 90-luvulla tupakointi oli tavaltiin myös, että ymmärrys riippuvuuksien lista sairaaloissakin. Nykyisin tupakointi
merkityksestä on parantunut, kun työryh- on vähentynyt lähes joka paikassa, mutta
mä on muuttunut kokonaan savuttomaksi. esimerkiksi yhteiset kahvihetket ovat jääMonen ryhmäläisen mielestä oikeastaan neet jäljelle monissa työpaikoissa – niin
vasta lopettamisen kautta itseymmärrys myös Uudenkaupungin aikuispsykiatrian
riippuvuuksien olemuksesta kasvaa ja sitä poliklinikalla.
voi hyödyntää myös potilastyössä.
– Meillä on säännölliset kahviajat, jolloin
– Ymmärrys on kasvanut miten vaikeaa kynnelle kykenevät kokoontuvat yhteisen
lopettaminen on, mutta että se ei ole mah- kahvipöydän ääreen, tiimiläiset kertovat.
Uudenkaupungin aikuispsykiatrialla ei sauhutella. Kuvassa poliklinikan väkeä: (Ylärivi vasemmalta) sosiaalineuvoja Eeva Horko, sh Satu Oravasaari, sh Kaisa Salminen, osastonsihteeri Anu Virtanen, psykologi Juha Toivonen, sh Terhi Kutila, mielenterveyshoitaja Tanja Salminen, sh Anne Tähtinen, ylilääkäri Jan Kaitaniemi, fysioterapeutti Johanna Rytölä ja (alarivi vasemmalta) hallinnollinen oh Hely Kaitila-Wasiljeff, psykologi Emma
Lamminpää, apulaisoh Tarja Marjander sekä sh Sanna Haalisto. Kuvasta puuttuu toimintaterapeutti Mia Heuru.
14
Hospitaali 1 2015
Asiaa aivoista Aivoviikolla
TEKSTI
» T U U L A VA I N I K A I N E N
Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan
maaliskuun tilaisuus kokosi jälleen Risto
Lahesmaa - ja Johan Haartman -salit ääriään myöten täyteen. Tiedonhaluista väkeä jäi vielä ovien ulkopuolellekin odottamaan neurologien monipuolisen tietopaketin uusintaa.
Aivoviikon kunniaksi tilaisuudessa informaatiota jakoivat ja toimintaansa esittelivät Turun Hirvensalon Suvituulessa
päämajaansa pitävä Aivoliitto ja aivotutkimusta rahoittava Aivosäätiö.
Lue lisää tilaisuudesta www.vsshp.fi > tiedotteet
(http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/mediatiedotteet-viestinta/tiedotteet/Sivut/Asiaa-aivoistayleisoluentosarjassa.aspx)
Risto O. Roineen (vas.), Juha Rinteen, Seppo Soinilan ja Olli Tenovuon
esitelmät muistisairauksista ja aivojen toiminnasta vetivät T-sairaalan
kaksi isoa luentosalia täyteen kuulijoita. Kuva: Esa Halsinaho
Aivojen hyvinvoinniksi!
Vältä tarpeettomia riskitekijöitä
– käytä turvavyötä ja pyöräilykypärää
Ehkäise ja hoida hyvin aivoterveyttä uhkaavat
– kohonnut verenpaine
– eteisvärinä
– diabetes
– veren poikkeavat rasva-arvot
(kohonnut kolesteroli)
Ole aktiivinen
– ylläpidä toimivaa sosiaalista
verkostoa ja tapaa ystäviä
– harrasta mieluisia asioita: kuuntele
musiikkia ja tanssi
Huolehdi terveellisistä elämäntavoista
– nuku riittävästi
– pudota ylipainoa
– liiku riittävästi
– jumppaa säännöllisesti
– tee kaksi kertaa viikossa
tunnin sauvakävelylenkki
– vältä liiallista alkoholinkäyttöä
Hoitajan työ vuosien takaa esillä
T-sairaalassa
Näyttelyn ovat yhteistyönä suunnitelleet ja toteuttaneet Turun Lasarettimuseo, Museologia / Turun
yliopisto, Käsityömuseo Miila, Turun
Terveydenhuoltomuseo ja VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri. Kuvassa
vasemmalta Milla Airosalmi, Heikki
Aho, Riina Kotilainen, Krista Mamia,
Silja Keltto, Sirkku Pihlman, Juha
Lukala, Vilja Juvonen-Saukko, Topias
Ahola, Miikka Wirtanen, Satu Rantala
ja istumassa Mereca Victorzon.
(kuva: Esa Halsinaho)
T E K S T I J A K U VA
T
» ESA HALSINAHO
-sairaalassa on esillä näyttely »Tervetuloa osastolle! Sairaanhoitajan
arkea 1900-luvun puolivälissä».
G-osan 3. kerroksen aulatilaan pystytetyn
näyttelyn pääosassa ovat hoitajat, heidän
työnsä ja työvälineensä. Näyttelyn esineet
ja valokuvat ovat pääosin Turun Lasarettimuseon kokoelmista.
Näyttelyn 17. 3. avannut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) museotoimikunnan puheenjohtaja Heikki Aho
totesi, että näyttelyllä juhlistetaan viime
vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettänyttä Turun Lasarettimuseota. VSSHP:n ylläpitämä museo tallentaa ja esittelee sekä sairaanhoitopiirin että lääketieteen ja hoitotyön historiaa.
Näyttelyyn voi tutustua vuoden 2015
loppuun asti T-sairaalan ollessa avoinna.
Lisätietoja näyttelystä saa Lasarettimuseon
museonhoitaja Satu Rantalalta, puh. 050
571 4030, sähköposti [email protected]
Kotisivu: www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/lasarettimuseo
Kurkistus museon kokoelmiin
Murtuman korjaamisessa käytetty metallilevy
Turun Lasarettimuseossa on esillä pieni kapea rei’itetty metallilevy ja kolme
ruosteista pientä ruuvia. Tohtori Frans
Lennart Peterson teki Viipurin kaupunginsairaalassa ensimmäisen levytyksen
onnettomuudessa loukkaantuneelle
nuorelle pyöräilijätytölle vuonna 1930
juuri näillä kyseisillä metalliosilla. Nämä
murtuman korjanneet metallit ehtivät
olla yli kuusikymmentä vuotta kyseisen
naispotilaan vartalossa ennen kuin ne
poistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tohtori Esa Sipola poisti
kyseisessä levytyksessä laitetut metallit
potilaalta Tyksissä vuonna 1994.
Viipurin lääninsairaalan kehittäjänä
tunnettu tohtori Frans Lennart Peterson
(1877–1938) toimi Viipurin lääninsairaalan ylilääkärinä vuosina 1934–1938.
Hän työskenteli aiemmin 14 vuotta Viipurin lääninsairaalassa alilääkärinä ja
ylilääkärinä Viipurin kaupunginsairaalassa vuosina 1927–1934.
Petersonin aikana hänen alilääkärinään toimi Viipurin lääninsairaalassa muun muassa Turun lääninsairaalaan sittemmin ylilääkäriksi
tullut A. R. Klossner.
Hyväkuntoisena säilyneessä
metallilevyssä on teksti M. Windler, Rostsicher. Se on siis valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja onkin huomattavasti parempikuntoinen kuin kolme kauttaaltaan ruostunutta pientä ruuvia,
joilla levy oli kiinnitetty potilaan
luuhun. Leikkauksessa laitettavan
levytyksen on ollut tarkoituksena pitää murtunut luu sellaisessa
asennossa, jossa se luutuisi oikein.
Potilaasta poistetut metallit on aikanaan otettu talteen ja ne on
asetettu kehykseen, jossa ne säilyvät. Tämä
kehys metallinpaloineen on esillä Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä.
K uukaude n esi n e on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden
ensimmäisenä maanantaina klo 14 −18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja
tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski,
[email protected], p. 050 5714 030
1 2015
Sanni Anttilasta
Vuoden sairaanhoitaja
T E K S T I J A K U VA
» M A R J O P E LT O N I E M I
»Sanni Anttila osallistuu aktiivisesti itsensä ja työyhteisönsä kehittämiseen ja hänen ammattitaitonsa heijastuu
laajasti koko poliklinikalle», mainitaan Vuoden sairaanhoitaja -valinnan perusteissa. Sairaanhoitajaliiton Varsinais-Suomen alueyhdistys teki valinnan joulukuussa 2014 kuudennen kerran. Sanni on innostunut työstään IBDpotilaiden parissa (tulehdukselliset suolistosairaudet). Hän kertoo, että häntä inspiroivat niin potilaat, jotka tulevat
tutuiksi, kuin auttavaiset työkaveritkin.
Tietotaidon jakaja ja hoitotyön
kehittäjä
IBD-potilaan hoitotyön asiantuntijakoulutus,
jonka Sanni Anttila kävi Kuopiossa, oli hyvä verkostoitumiskanava ammattilaisiin eri puolelta Suomea ja konsultointia voikin kysyä mistä tahansa.
Työn ohessa suoritettava 30 opintopisteen koulutus
kesti yhteensä 1,5 vuotta.
Anttila on jakanut IBD-potilaan ohjaukseen ja kohtaamiseen liittyvää tietotaitoaan yli toimialuerajojen ja
pitää paljon luentoja sekä koulutustilaisuuksia. Tämän
hän kokee myös itsensä kehittämisenä, kun tiedot on
oltava aina ajan tasalla.
– Olen käynyt esimerkiksi vuodeosastolla sekä Crohn
& Colitis ry:n koulutuspäivillä ja Suomen gastroenterologiahoitajien valtakunnallisilla koulutuspäivillä
kertomassa IBD-potilaan hoidosta. Samalla saa itsekin uusia näkökulmia. Pidän huolta siitä, että pääsen
aina kaikkiin mahdollisiin alan koulutuksiin.
Vuoden sairaanhoitajan tittelistä ilahtunut Anttila
osaa arvostaa myös omaa työtään.
– Sairaanhoitajan työ on arvokasta ja olen hyvin ylpeä
siitä. Kun menin itse aikoinaan vuodeosastolle, ihailin vanhempia sairaanhoitajia kuinka heillä oli intoa
ja energiaa tehdä ja kehittää kaikkea. Nyt huomaa, että kun perusasioihin ei kulu enää niin paljon energiaa,
pystyy koko ajan oppimaan jotain uutta.
Vuoden sairaanhoitajan tittelistä Sanni Anttila oli ensin hämillään, mutta se tuli iloisena yllätyksenä. Vahvat kliiniset taidot omaava Anttila on
ollut merkittävällä panoksella kehittämässä poliklinikallaan hoitotyötä.
V
uonna 1988 sairaanhoitajaksi valmistunut Anttila
oli ensin töissä Tyksin thorax- ja verisuonikirurgian
osastolla 15 vuotta, joista yhden vuoden kirurgian
teholla, kun osasto oli remontissa. Syksyllä 2003 hän
aloitti sijaisena sisätautipoliklinikalla, jossa työ on jatkunut aina näihin päiviin saakka.
Gastroenterologian poliklinikka eriytyi tammikuussa
2006 omaksi poliklinikakseen, kun sisätautipoliklinikan
gastroenterologien ja kirurgian poliklinikan gastrokirurgien työpanos yhdistettiin. Poliklinikalla aloitettiin vuonna 2011 IBD-hoitajavastaanotto, jossa Anttila toimii.
Anttilan työpaikka, gastroenterologian poliklinikka,
on toiminut nyt 3,5 vuotta Raision sairaalassa U-sairaalan homeongelmien vuoksi. Syyskuussa poliklinikan on
tarkoitus muuttaa takaisin Tyksin mäelle A-sairaalaan.
Homeesta aiheutuvat terveyshaitat Sanni Anttila sai
U-sairaalassa kokea myös henkilökohtaisesti.
– Olen aina ollut terve enkä ole koskaan tupakoinut,
mutta siellä minulle tuli kova yskä, joka jatkui puoli vuotta ja siihen ei löytynyt syytä. Lähdin silloin sijaiseksi Helsinkiin HUSin gastroenterologian poliklinikalle puoleksi
vuodeksi. Kun olin ollut siellä kaksi viikkoa, yskä lakkasi, hän sanoo.
Sanni kertoo, että vuodeosastolta poliklinikalle vaihtaessa suurin muutos oli, että potilaat vain käyvät ja lähtevät. Vuodeosastolla oli tottunut, että samoja potilaita
hoidetaan useamman päivän.
– IBD-potilaat ovat usein nuoria ja tässä näkee koko
heidän elämänkaarensa, kun he kasvavat aikuisiksi ja perustavat perheen. Työkavereiden kesken meillä vallitsee
hyvä auttamisen kulttuuri - aina autetaan kun tarpeen,
Sanni kiittelee.
Kasvavan potilasryhmän
parissa
Anttila on osallistunut suurella panostuksella tällä hetkellä neljän hoitajan voimin toimivan IBD-potilaan
hoitajavastaanottotoiminnan kehittämiseen omalla poliklinikallaan. Potilasohjauksessa on puolestaan
otettu käyttöön potilaan voimavaraistamisen tukemisessa käsitekartta, jonka tekemisessä Sanni on ollut
isossa roolissa.
Anttila on myös ollut aktiivisesti mukana IBD-potilaan alueellisen hoitoketjun työryhmässä suunnittelemassa ja kehittämässä potilaan hoitoa. Alueellisen hoitoketjun tekemisessä oli mukana Tyksin, Härkätien terveyskeskuksen, Salon sairaalan sekä Turun
kaupungin sairaalan lääkäreitä sekä hoitajia. 2012 laadittu hoitoketju päivitettiin viime vuonna taas ajan
tasalle.
Pääpaino Anttilan osaamisessa on sisätautien gastroenterologisen potilaan hoidossa ja lisäksi hänellä on
valmiudet työskennellä myös gastrokirurgisen potilaan hoidossa. Gastroenterologiset potilaat ovat pääsääntöisesti potilaita, joilla on pitkäaikaissairaus ja heidän kontrollinsa poliklinikalla saattavat kestää vuosikausia. Gastrokirurgiset potilaat ovat yleensä lyhyemmän aikaa poliklinikalla hoidossa ja heihin kuuluvat
leikkauspotilaat. Sanni kuuluu lisäksi kirjaamisen sekä
polikliinisen hoitotyön hoitoisuuden kehittämisen työryhmiin ja pystyy antamaan kollegoilleen tukea myös
kirjaamisessa.
– IBD-potilaat ovat kasvava ryhmä ja hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän, koska lääkärit eivät pysty
hoitamaan kaikkia potilaita. Biologiset hoidot kehittyvät ja uusia lääkkeitä tulee markkinoille koko ajan.
Ajan tasalla pysyminen vaatii, että on silmät ja korvat
auki. Meillä lääkärit pitävätkin hyvin ajan tasalla uusista lääkkeistä hoitajat, joiden vastuulla on potilaiden
lääkeohjaus, Sanni toteaa.
Hospitaali 15
Langaton
keskossimulaattori muuttaa
harjoittelun
aidommaksi
T E K S T I J A K U VA t
» KRISTIINA ANDREASSON
Viime joulukuussa vietettiin langattoman keskossimulaattorin nimenantotilaisuutta. Pikku-Kalleksi nimetty
Turun yliopiston opetustarkoitukseen hankkima simulaattori vastaa 2,5-kiloista, 34. raskausviikolla syntynyttä keskosta. Simulaattori on säännöllisessä opetuskäytössä.
Hanna Soukka (vas.), Sirpa Toivonen, Elina Nieminen ja pikku-Kalle
S
imulaatiossa opetellaan asioita mahdollisimman
todentuntuisessa ympäristössä. Niinpä on-site
-simulaatioissa Pikku-Kalle viritetään osastolla tai
synnytyssalissa oikealle potilaspaikalle ja käytössä ovat
oikeat välineet. Hoitosimulaatioihin pyritään saamaan
myös oikea kokoonpano eli 3–4 hoitajaa ja lääkäri. Harjoituksen aluksi esitellään keskossimulaattori ja sen ominaisuudet osallistujille.
Simulaatioharjoituksia on pidetty synnytysosastolla jo
kymmenen vuoden ajan ja keskolassa pari vuotta. Aiemmin keskosta markkeerasi simulaatioharjoituksissa tavallinen vauvanukke.
– Nuken kanssa voi rauhassa harjoitella myös harvinaisia ja vaarallisia tilanteita, sanoo Hanna Soukka.
Harjoituksien tilanteet ovat usein kuitenkin niitä, joita
voi tulla työssä vastaan. Teknisten taitojen lisäksi simulaatioissa harjoitellaan mm. tiimityötä, johtamista ja kommunikaatiota. Simulaatioharjoitukset ovat rakenteeltaan
aina samanlaisia, mutta niissä läpikäydyt tapaukset voivat sisällöltään olla sairaalaympäristössä hyvinkin erilaisia paloharjoituksista uusien laitteiden käyttöönottoon
ja osaston muuttoon asti.
Osaston koko henkilökunta osallistuu simulaatioihin.
– Osalla on alkuun ollut epäluuloja, mutta hekin ovat
innostuneet, sanoo Sirpa Toivonen.
Simulaatioissa keskeisintä ovat jälkikeskustelut, joissa pohditaan mitä tehtiin, mikä meni hyvin ja mitä olisi
voinut parantaa.
– Yleensä ihmiset itse hoksaavat asioita, sanoo sairaanhoitaja Elina Nieminen.
Simulaatioiden tärkeydestä ovat Hanna Soukka, Sirpa Toivonen ja Elina Nieminen yhtä mieltä. Kaikilla on
simulaatio-ohjaajakoulutus. Hoitajat Toivonen ja Nieminen toivovat mahdollisuutta päästä myös jatkokoulutukseen.
16
Hospitaali 1 2015
Marja Huuskonen
(Kuva: Kristiina
Andreasson)
myös potilaalle oikeudenmukaisuutta,
kun ajokyky asia on usean ammattilaisen
kanssa yhdessä mietitty. Onneksi konfliktitilanteita potilaan ja keuhkolääkärin välillä ajokykyasiassa on vain harvoin!
Ulla Anttalaisen mukaan Ajopoli on
huomattu ja kiinnostus asiaan on kasvava eli tarvetta tälle poliklinikalle on. Toiminnan uutuusluonteesta kertonee sekin,
että maaliskuun alussa järjestetyssä koulutuspäivässä eräs suosituimmista kysymyksistä koski Ajopolia itseään: Mikä
Ajopoli on?
Ulla Anttalainen (Kuva: Tarja Saaresranta)
Moniammatillista
ajokyvyn arviointia
TEKSTI
» KRISTIINA ANDREASSON
Liikennelääketieteen osaamiskeskus Ajopoli aloitti toimintansa tammikuussa. Ajopolissa käsitellään ongelmallisia ajokykytapauksia ja ajolupa-asioita moniammatillisesti. Ajopoli tarjoaa myös liikennelääketieteen konsultaatiopalveluita alueen terveydenhuollon alan ammattilaisille.
– Tähän mennessä on ollut yksityisellä puolella vastaavaa palvelua, mutta missään
muualla ei Suomessa ole julkisella puolella
Ajopolia vastaavaa yksikköä. Tietyllä tavalla tämä on pilotti, sanoo Marja Huuskonen,
joka työskentelee Ajopolin osa-aikaisena
hankejohtajana tänä vuonna.
Ajopolia alettiin valmistella v. 2014;
aluksi mukana oli vain muutama henkilö.
Nyt koossa on 30 hengen asiantuntijaryhmä, jossa on Tyksin lisäksi edustettuina
Turun yliopisto, vakuutusyhtiö, Työterveyslaitos ja Turun kaupunki. Säännöllisesti kokoontuvassa asiantuntijaryhmässä on
aina mukana liikennelääkäri ja monialaisesti sekä tapauskohtaisesti tarvittavat erikoisalat.
Ajopolin asiantuntijaraatiin ei ole tarvinnut osallistujia pakottaa mukaan.
– Kaikilla mukanaolevilla on pitkä kokemus yksintekemisestä. Yhteisesti tekeminen on hieno juttu, sanoo Marja Huuskonen.
Huuskosen näkemystä tukee keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen:
– Ajopoli on tuonut helpotusta, kun ei
välttämättä yksinään tarvitse miettiä ja
päättää potilaan ajo-oikeutta. Tämä tuo
Raadin kokoonpano
tapauksen mukaan
– Ajopolilla on ollut tasaisesti tammikuusta alkaen tapauksia käsiteltävänä, vaikka
emme ole markkinoineet kovin paljon tätä palvelua, sanoo Marja Huuskonen.
Ajopolin kohderyhmäpotilaita löytyy teoriassa mopoautoilijoista ammattiautoilijoiden kautta ikääntyneisiin kuljettajiin.
Keskeisin potilasryhmä ovat kuitenkin
erityisesti maantie- ja raideliikenteen (tarvittaessa myös meriliikenteen) ammattikuljettajat. Toinen tärkeä ryhmä ovat ajokortti-ikään tulevat kroonisia sairauksia
sairastavat nuoret aikuiset.
– Ongelmatilanteet koostuvat yleensä
useammasta sairaudesta, jotka erikseen
eivät välttämättä aiheuttaisi ajokieltoa,
mutta useamman sairauden yhdistelmä
voi sen jo aikaansaada. Tällöin yhden erikoisalan lääkärin voi olla yksinään vaikea
arvioida sairauksien yhteisvaikutusta, sanoo Ulla Anttalainen.
Tutkittavat tulevat Ajopoliin lähetteellä. Lähettäjänä voi olla esimerkiksi työterveyshuolto, terveyskeskus, Tyksin eri
vastuualueet, mutta yhtä hyvin vaikkapa
työnantaja tai vakuutusyhtiö. Joskus ulkopuolinen mielipide ajokyvystä on tarpeellinen potilas-lääkärisuhteen turvaamiseksi. Yksityinen ammatinharjoittaja
voi olla yhteydessä suoraan keskukseen,
mieluiten oman hoitavan lääkärin lähetteellä. Itse maksavia asiakkaita Ajopoli
ei tutki.
– Tähän mennessä olemme toimineet
moniammatillisena työryhmänä, jossa
olemme käsitelleet eri klinikoista tulleita
ongelmatilanteita ajo-oikeuden suhteen.
Varsinaista potilasvastaanottotoimintaa
ei ole vielä ollut, sanoo Ulla Anttalainen.
Ajopolin raadin kokoonpano vaihtelee
tapausten mukaan. Yksittäisen tapauksen
käsittelyssä mukana on 6-8 asiantuntijaa.
Raatilaiset saavat etukäteen tutustuttavakseen lähetteen ja tiedot mahdollisista Ajopolilla tehdyistä tutkimuksista. Jokaisesta
tapauksesta raati tekee lausunnon, joka on
puoltava tai kieltävä.
– Ajopoli hakee vielä muotoaan toimintaansa. Kysyntä selviää varmasti tämän
vuoden aikana, jolloin jatkosuunnitelmia
tehdään sen mukaisesti, Ulla Anttalainen
sanoo.
– Ajokortti ja autolla ajamisen kyky ovat
iso osa nykyihmisen arkea. Ajoterveys
linkittyy isoihin kysymyksiin esimerkiksi asuinpaikan valinnasta, pohtii Marja
Huuskonen.
Huuskonen harmitteleekin sitä, ettei
Suomessa ole käytössä rajoitettua ajokykyä.
– Ajokyvyn säilymiseksi autolla pitäisi
ajaa vähintään tuhat kilometriä vuodessa,
sanoo Huuskonen.
Jos on tottunut ajamaan paljon, ei pelkkä ikääntyminen välttämättä huononna
ajokykyä. Huuskonen heittääkin mainion
ehdotuksen sukulaisen ajokyvystä huolestuneille:
– Mummolle voisi ostaa joululahjaksi
muutaman ajotunnin!
Sympa-HR tietojärjestelmä osaamisen johtamisen tukena
Mikä on Sympa?
2015 alusta on otettu käyttöön osaamisen
johtamista tukeva Sympa-HR tietojärjestelmä.
Kehityskeskustelut ja niiden perusteella
laadittavat kehittymissuunnitelmat kirjataan Sympaan. Lisäksi kehityskeskusteluihin liitetään osaamisen arviointi Sympaan
tallennetun osaamiskartan pohjalta. Huhtikuun alusta alkaen Sympaan kirjataan
myös erilaiset määräaikaiset luvat ja kortit.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
(VSSHP) koulutuskalenteri, sisäisiin koulutuksiin ilmoittautuminen ja täydennyskoulutusten seuranta siirtyvät myös Sympaan. Nämä ominaisuudet otetaan käyttöön vuoden 2015 lopulla.
Miten Sympaan pääsee?
Sympa ei vaadi erillistä kirjautumista.
Sinne mennään työpöydän »VSSHP yleiset kuvakkeet» kautta – Henkilöstöhallinnon vakiosovellukset – Sympa HR.
Mitä Sympassa on?
Sympasta löytyy kolme osiota:
1. Tietokortti
– Työntekijän yhteystiedot ja organisaatiotiedot
2. Lomakkeet
– Kehityskeskustelut (valmistautumislomake,
muistio ja seurantalomake)
– Määräajoin suoritettavat luvat ja kortit
(esim. lääkehoidon luvat ja turvallisuuskortit)
– Sympa ilmoittaa lupien uusinnan tarpeesta
esimiehelle ja työntekijä näkee lupansa Sympasta.
– voimassa olevat Lääkehoitoluvat siirretään keskitetysti Sympaan maaliskuun 2015 aikana ja
1.4. lähtien suoritetut lääkehoitoluvat voi lisätä
itse suoraan Sympaan
– Henkilökohtaiset tiedot ja tutkinnot
– Työsuhdetiedot
3. Profiilit eli osaamiskartat osaamisen
arviointiin
– VSSHP:n yhteinen osaamiskartta kaikille
työntekijöille
– Toimi- ja palvelualueiden omia osaamiskarttoja
Kuka pääsee näkemään
tietoja Sympassa?
Kaikki työntekijät pääsevät katsomaan
omia tietojaan ja kaikkia VSSHP:ssä luotuja osaamiskarttoja Sympassa. Esimiehet näkevät omien alaistensa tiedot - kehityskeskustelun valmistautumislomaketta lukuun ottamatta - organisaatiorakenteen mukaisesti. Esimiestieto tulee
lomakäsittelyohjelmasta (pääasiallinen
esimies).
Mitä uutta 2015 - Miksi
osaamista arvioidaan?
Osaamisen ar vioinnin tulee tukea
VSSHP:n strategian mukaista toimintaa,
jolloin osaamisvaateet lähtevät yksiköistä. Toimi-/palvelualueilla tehdään aluksi
päätös miten osaamisen tunnistaminen jäsennetään. Osaamiskartan lähtökohdaksi
voidaan ottaa esim. hoitoprosessit. Prosesseittain tehtyjen osaamiskarttojen avulla
tuetaan myös työntekijöiden työkiertoa.
Osaamisen arviointi on työkalu esimiehille suunniteltaessa työvuoroja, lomia, rekrytointeja ja koulutustarpeita.
Sen avulla saadaan selville yksikön osaamisen vahvuudet ja heikot kohdat, jotka
voidaan asettaa painopistealueiksi koulutuksia suunniteltaessa. Tämä on pohjana
työntekijöiden henkilökohtaisille kehittymis- ja koulutussuunnitelmille.
Osaamisen arviointi Sympan avulla on
aiempaa systemaattisempaa. Arvioinnilla
tarkastellaan mitä osaamista jo on, minkä tasoista osaaminen on ja mitä osaamista tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan.
VSSHP:ssä on valmiina jo 16 osaamiskarttaa eri ammattiryhmille ja tekeillä olevia
osaamiskarttoja on runsaasti.
Kehityskeskustelun
dokumentointi Sympaan
Ennen kehityskeskustelua työntekijä täyttää Sympassa kehityskeskustelun valmistautumislomakkeen ja arvioi osaamisensa
osaamiskartan (VSSHP:n yhteisen ja omaa
yksikköään koskevan) perusteella. Kehityskeskustelussa asetetaan osaamisen tavoitetaso yhdessä esimiehen kanssa. Kehityskeskustelun jälkeen joko työntekijä
itse tai esimies kirjoittaa kehityskeskustelumuistion, jonka lähettää toiselle osapuolelle Sympassa sähköisesti hyväksyttäväksi.
Lisätietoja: koulutussuunnittelija
Sirpa Saarni, [email protected] ja
vs.suunnittelija Weronica Gröndahl,
[email protected]
Sympa-infot
15.4. klo 14–15
16.4. klo 8.30–9.30
21.4. klo 8.30–9.30
23.4. klo 14–15
Paikka : Tyks, Johan Haartman -sali;
videoyhteys tarvittaessa eri
toimipisteisiin
1 2015
Hospitaali 17
»Teemme kaikkemme, että täältä lähtee tyytyväisiä opiskelijoita»
V
arsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan opiskelijat voivat antaa palautetta harjoittelujaksonsa toteutumisesta CLESmittariin modifioiduilla kysymyksillä (© 2002 Saarikoski). Mittarin perusteella harjoittelupaikoille laskettava
keskiarvo kuvaa harjoittelupaikan laatua. Tulosten perusteella myönnetään myös Vuoden oppimisympäristö
-tunnustus.
Syyskuussa 2014 Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdyssä projektitutkimuksessa haastateltiin kahdentoista parhaimman CLES-keskiarvon saaneen yksikön osastonhoitajia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän käsityksiään laadukkaasta oppimisympäristöstä ja siihen
yhteydessä olevista tekijöistä. Projektiin osallistuneiden
yksiköiden keskiarvo oli 9,6 ja se vaihteli 9,5:n ja 9,8:n välillä asteikolla 1–10 (koko VSSHP:n keskiarvo 8,9). Osastonhoitajien mielestä oppimisympäristön laatu oli korkea
heidän yksiköissään.
Osastonhoitajat kertoivat yksikön opiskelijamyönteisen
ilmapiirin ja henkilökunnan olevan tärkeimmät laadukkaan oppimisympäristön luomiseen yhteydessä olevat
tekijät. Ilmapiiri yksiköissä koettiin positiiviseksi ja sen
uskottiin edistävän sitä, että opiskelija tunsi itsensä tervetulleeksi harjoittelupaikkaansa. Yksikön hyvä ilmapiiri
näkyi henkilökunnan viihtymisenä työssä sekä positiivisena asenteena opiskelijoita ja heidän ohjaustaan kohtaan.
»Opiskelijat otetaan vastaan ihmisinä ja heillä
on nimi. He saavat olla heti työyhteisön jäseniä.»
Opiskelijat nähtiin positiivisena voimavarana ja heidät
otettiin yksikön kaikkeen toimintaan mukaan. Opiskelijoita kohdeltiin mahdollisina tulevina kollegoina ja työkavereina, minkä arveltiin lisäävän ohjaajien motivaatiota opiskelijoitten ohjaamiseen. Opiskelijoihin suhtauduttiin yleisesti hyvin positiivisesti. Osastonhoitajat arvostivat oman henkilökuntansa positiivista suhtautumista
opiskelijaohjaukseen.
»Meillä on ymmärretty se, että opiskeluaikana
kylvetään se siemen opiskelijoihin, mikä sitten
kasvaa ja saadaan heistä hyviä työkavereita.»
Osastonhoitajat näkivät oman roolinsa lähinnä taustavaikuttajana; heidän tehtävänsä oli mahdollistaa opiskelijoit-
Amanuenssuurit
tärkeää oppia lääketieteen opiskelijoille
T E K S T I J A K U VA
» M A R J O P E LT O N I E M I
Lääketieteen opintoihin kuuluu sairaalaharjoittelu
amanuenssin nimikkeellä. Opiskelijoilta vaadittavista
3,5 amanuenssuurista kirurgia ja sisätaudit ovat pakollisia ja muut kaksi voi valita oman kiinnostuksen
mukaan. Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa amanuenssipaikkojen välittämisestä vastaava Sanni-Lotta
Aaltonen kertoo millainen on amanuenssin »ammatti».
T
yksissä on suurimmassa osassa yksiköitä koko ajan
amanuensseja, joten hyvät ja selkeät toimenkuvat
ovat Sanni-Lotta Aaltosen mukaan jo vakiintuneet.
– Se vaihtelee paljon yksiköstä riippuen, mitä amanuenssit pääsevät lääkärin työharjoittelussaan tekemään. Usein
he pääsevät esimerkiksi kirjoittamaan potilastekstejä kuten tulotekstejä sekä epikriisejä ja monissa yksiköissä he
osallistuvat myös potilaskierroille. Amanuenssit pääsevät
usein myös tutkimaan potilaita, Sanni-Lotta kertoo.
Hyöty on molemminpuolista, sillä amanuenssit ovat
tärkeää työvoimaa sairaalalle ja toisaalta opiskelijat saavat
korvaamatonta käytännön oppia ja pääsevät seuraamaan
millaista työskentely eri erikoisaloilla on.
– Erikoistuva lääkäri on amanuenssin ohjaaja. Toimenpiteet tehdään hänen valvontansa alla ja hän tarkastaa ja hyväksyy muun muassa tekstit. Amanuenssin vastuu on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi lääkärin sijaisella.
Tyksille noin 40 amanuenssia kuukaudessa
Amanuenssipaikkoja välitetään opiskelijoille Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa 44 kuukaudessa. Tähän
sisältyvät myös loma-aikoina jaettavat paikat sekä sopimussairaaloiden ja -terveyskeskusten paikat. Tyksin eri
osastoille amanuensseja menee kokonaismäärästä noin
40 kuukaudessa.
– Tyksiin otetaan ensisijaisesti vain Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, mutta loma-aikoina heitä otetaan lisäksi muualtakin. Harjoitteluita pystyy tekemään patologiasta kirurgiaan. Yksikkökohtaisesti on
määritelty monennenko opiskeluvuoden jälkeen missäkin yksikössä voi amanuenssuurin suorittaa.
– Esimerkiksi sisätaudeilla ja kirurgialla saa tehdä kurssien aikaisia amanuenssuureja, mutta lastentaudeilla vaaditaan, että lopputentti on suoritettu. On joitakin aloja
kuten patologia, jonka saa suorittaa jo toisen opiskeluvuoden jälkeen.
– Tämä on turvallinen ja helppo tapa lääketieteen opiskelijalle päästä
näkemään ja oppimaan lääkärin työtä ja myös siinä mielessä harjoittelijalle mieluinen, että hän saa siitä palkkaa, sanoo amanuenssipaikkojen välittämisestä vastaava Sanni-Lotta Aaltonen.
Skaala laajenee vuosi vuodelta. Kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien saa tehdä jo paljonkin erilaisia amanuenssuureja, esimerkiksi sisätaudeilla ja onkologialla, ja
neljännestä vuodesta lähtien yhä useammissa yksiköissä,
esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla sekä neurologialla. Kolmannen vuoden jälkeen, kun opiskelijat eivät
vielä saa tehdä lääkärin sijaisuuksia, monet tekevät amanuenssuureja koko kesän.
Turussa voi suorittaa myös
puolikkaita amanuenssuureja
Suurin osa kuukausittain jaettavista harjoittelupaikoista menee Tyksissä kirurgialle ja sisätaudeille. Kirurgialle
ten ohjaus ja oppiminen. Osastonhoitajat pitivät tärkeänä
omaa positiivista suhtautumistaan opiskelijoihin, opiskelijaohjaukseen ja opiskeluun. Vaikka osastonhoitajan
rooli opiskelijoiden ohjauksessa ei ole kovin näkyvä, on
se sitäkin tärkeämpi.
»Esimiehen tehtävänä on luoda edellytykset
ohjaukselle, että opiskelijaohjaus on laadukasta ja
opiskelijalla olisi hyvä oppia tässä yksikössä.»
Osastonhoitajat olivat huolissaan opiskelijoiden riittävästä oppimisesta. Opiskelijoilla on nykyään paljon itsenäistä opiskelua samalla, kun harjoittelupaikoissa resurssit niukkenevat. Kaikki opiskelijat eivät saa mahdollisesti
tarpeeksi ohjausta harjoittelunsa aikana, kun hoitajista on
pulaa. Opetusresurssien vähetessä käytännön harjoittelun
osuus korostuu. Osastonhoitajien mielestä opiskelijat pitäisikin nähdä »yhteisenä asiana niin koulussa kuin täällä
työssä» – yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin.
K ati K a n n isto, TtM- ja TtT-opiskelija, Turun yliopisto
T ii n a Ta r r , TtM, VSSHP, opetuskoordinaattori
M aija H u p li , THT, Turun yliopisto, lehtori
otetaan maksimissaan 12 amanuenssia kuukaudessa ja
sisätaudeille yhdeksän. Tosin sisätaudeilla ja psykiatrialla on myös puolikkaita amanuenssuureja. Opiskelijoiden
pitää amanuenssityöstä huolimatta osallistua aina pakolliseen opetukseen, jos opinnot ovat kesken, joten amanuenssuurit 50 prosentin työajalla helpottavat tilannetta. Pakolliset 3,5 amanuenssuuria tarkoittavat usein käytännössä neljää, koska puolikkaita on tarjolla vain parissa yksikössä. Moni suorittaa enemmänkin. Amanuenssit
voivat kerätä työtunteja myös päivystyksellä, vaikka koko
amanuenssuuria ei voikaan suorittaa niillä.
– Esimerkiksi sisätautien päivystysamanuenssuuria on
paljon kehuttu, että siinä pääsee itse tekemään ja tutkimaan potilaita ja oppii paljon, koska näkee niin erilaisia
tapauksia, Sanni-Lotta toteaa.
Hän on tehnyt itsekin yhden amanuenssuurin Vaasassa patologialla. Toimenkuvaan kuului muun muassa erilaisten kudosnäytteiden tekeminen ja ruumiinavauksiin
osallistuminen. Hän koki harjoittelun mielenkiintoisena
ja helppona tapana oppia.
– Tyksin systeemi toimii mielestäni tällä hetkellä hyvin. Riippuu paljon ohjaajasta, miten opettavaisena amanuenssi harjoittelun kokee. Opiskelijalle on tärkeää, että
pääsee seuraamaan toimenpiteitä ja saa kysellä sekä oppia
siinä samassa. Valmistuneita voi harmittaa, etteivät he ole
ehtineet tekemään kaikkia toivomiaan amanuenssuureja, koska siinä pääsee vähän kurkistamaan lääkärintyön
arkeen eri yksiköissä, mikä voi helpottaa oman erikoisalan valintaa.
Kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen myös suuri osa opetuksesta tapahtuu pienryhmissä sairaalan osastoilla, kun lääketieteen opiskelijat siirtyvät niin sanottuun
klinikkavaiheeseen. Kliininen opetustyö toteutetaan siten,
että kullakin oppiaineella (esim. kirurgia ja neurologia)
on omia kliinisiä opettajia, jotka järjestävät opetusta klinikassa. Klinikkavaiheessa opiskelijoiden on mahdollista saada käytännön oppia niin sairauksien hoidosta kuin
potilaan kohtaamisestakin. Motivoiva ja ohjaava henkilökunta on korvaamattoman tärkeää, jotta oppimista voi
tapahtua osaston muun toiminnan lomassa.
Mikä on amanuenssuuri?
• Yksi amanuenssuuri eli harjoittelu kestää
lääketieteen opiskelijalla kuukauden.
• Opiskelijan tulee suorittaa opiskelujensa aikana
3,5 amanuenssuuria.
• Amanuenssuurit voi suorittaa missä tahansa
julkisella työnantajalla.
• Vähintään kaksi harjoitteluista on oltava loma-aikaisia.
• Amanuenssuureja voi tehdä, kun kyseisen oppiai neen opetus on käynnissä tai suoritettu kokonaan. • Opiskelijat hakevat paikkoja itse. Tyksin amanuens suurit välitetään Turun Lääketieteenkandidaatti seuran kautta. Paikat pyritään välittämään tasapuoli sesti kiertävällä systeemillä, siten että jokainen
pääsee tekemään tarvittavat harjoittelunsa.
18
Hospitaali 1 2015
Vuoden oppimisympäristö 2014
- Loimaan päiväkirurginen yksikkö
opiskelijapalautteen perusteella; vastaajia
oli 1463. Oppimisympäristön laatua kuvaava tunnusluku laskettiin kaikille osastoille, joilla vähintään viisi opiskelijaa oli
vastannut kyselyyn. Vuoden oppimisympäristö -tunnustuksen saaneella Loimaan
aluesairaalan päiväkirurgisella yksiköllä
tunnusluku oli 9,78 asteikolla 1-10.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
vuonna 2011 käyttöönotettujen Opiskeliuoden oppimisympäristö -tunnus- jaohjauksen laatusuositusten tarkoituksetuksen tavoitteena on tuoda esille na on kehittää opiskelijoiden harjoittelun
laadukasta terveysalan opiskelija- toteutusta sekä arviointia. Lisäksi tarkoiohjausta. Samalla annetaan tunnustus- tuksena on yhtenäistää harjoitteluun liitta osastoille ja ohjaajille heidän työstään tyviä käytäntöjä organisaatioiden sisälopiskelijoiden ohjaajina, kannustajina, lä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Laaammatillisen identiteetin kehittäjinä ja tusuositukset sisältävät kymmenen opisoppimisen arvioitsijoina. Valinta tehtiin kelijoiden harjoitteluun liittyvää laatuvaasähköisesti CLES+ -mittarilla kerätyn timusta ja -kriteeriä. Ne liittyvät sopimuk-
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin oppimisympäristöjen ja opiskelijaohjauksen
laatuun oltiin erittäin tyytyväisiä vuonna 2014. Vuosittain sairaanhoitopiirissä
myönnettävän vuoden oppimisympäristö
-tunnustuksen sai tällä kertaa Loimaan
aluesairaalan päiväkirurginen yksikkö.
V
Louna-Jukola 2015
suunnistetaan ensi
kesänä Paimiossa
– koe huikea tapahtuma talkoolaisena!
Suomen suurin aikuisten
kuntoliikuntatapahtuma
Jukolan viesti suunnistetaan 13.-14.6.2015 Turun
kupeessa Paimiossa. Louna-Jukolan järjestelyistä
vastaavat Turun Suunnistajat ja Paimion Rasti. Jukolan viesti on yöllä suunnistettava 7-osuuksinen
viesti, johon voivat osallistua sekä miehet että naiset. Jukolat starttaavat lauantai-illalla klo 23. Venlojen viesti
puolestaan on aiemmin päivällä juostava
4-osuuksinen naisten viesti. Tapahtuma
on avoin myös harrastajajoukkueille, jotka
pääsevät ottamaan mittaa maailman huippusuunnistajista samoilla rasteilla.
Tänä vuonna tapahtumaan on tulossa
ennätysmäärä osallistujia, jopa yli 17 000!
Viikonlopun aikana tapahtumapaikalla on
yli 50 000 urheilijaa, katsojaa ja toimitsijaa. Louna-Jukolan onnistuneet järjestelyt tarvitsevat 1 800 talkoolaista erilaisiin
tehtäviin: tarjolla on kaikenlaista puuhaa
liikenteenohjauksesta makkaranmyyntiin.
Jukolan viestin toimitsijaksi ilmoittautuminen ei
edellytä suunnistusharrastusta tai suunnistustaitoa.
Organisaatio huolehtii
tapahtuman vaatimasta
ensiavusta pääosin omatoimisesti. Ensiapuhenkilöstöä on ilmoittautunut
jo varsin mukavasti, mutta joukkoon mahtuu edelleenkin hoitajia, lääkäreitä ja potilaskirjureita. Järjestämme ensiavun vuorot siten,
että talkoolaisella on halutessaan mahdollisuus osallistua myös suunnistusviestiin.
Ensiavun vastuuhenkilönä toimii erikoislääkäri Lotta Haavisto. Häneltä voi
kysellä lisätietoja puhelimitse (0400 540
032) tai s-postilla (lotta.haavisto@fimnet.
fi tai [email protected]).
Talkoolaiseksi ilmoittaudutaan nettilomakkeella: www.jukola.com/2015/talkoo/
Talkoolaisille järjestetään koulutusta ja
perehdytystä ennen tapahtumaa.
Lisätietoa Louna-Jukolasta: www.jukola.com/2015/
Tervetuloa mukaan nauttimaan huipputapahtuman sykkeestä!
siin ja resursseihin, tiedottamiseen, harjoitteluyksikön toimintaan, perehdytykseen, teoriaan ja käytäntöön, opiskelijaan,
ohjaajaan, ohjaajakoulutuksiin, ohjaavaan
opettajaan ja arviointiin. Laatusuosituksen tavoitteena on taata opiskelijalle turvallinen ja laadukas harjoittelu terveydenhuollon eri toimintayksiköissä.
Opetuskoordinaattori Tiina Tarr arvioi laatusuositusten toteutumisen sairaanhoitopiirissä 2013. Tutkimus toteutettiin
sähköisenä kyselynä (n=139). Kysely lähetettiin ylihoitajilla, osastonhoitajille,
ohjaajakouluttajille ja opiskelijavastaaville (N= 489). Tutkimuksen mittari laadittiin opiskelijaohjauksen laatusuositusten
pohjalta (2010). Tulokset osoittivat, että
kokonaisuudessaan opiskelijaohjauksen
ja oppimisympäristöjen laatusuositukset
toteutuvat hyvin tai erinomaisesti. Tuloksia hyödynnetään organisaation sisällä sekä alueen oppilaitoksissa ohjaajakoulutusten suunnittelussa, opiskelijaohjauksen rakenteiden suunnittelussa ja kehittämisessä
sekä oppilaitosyhteistyön kehittämisessä
ja tiivistämisessä.
Vastaajat arvioivat harjoitteluyksikön
toimintaan (keskiarvo =4.85) liittyvien
laatukriteereiden toteutuvan parhaiten
ja ohjaavaan opettajaan (keskiarvo=2.62)
liittyvien heikoiten (asteikko 1-5). Vastaajien mielestä organisaation omaan toimintaan liittyvät kriteerit toteutuvat paremmin kuin toisen organisaation tai toisen
organisaation kanssa yhdessä toteutettavien kriteereiden. Parhaimmat keskiarvot
saivat harjoitteluyksikön toiminta harjoittelun aikana, siellä tapahtuva opiskelijaperehdytys sekä opiskelijoiden ohjaaminen
yhdistämään teoriaa käytäntöön. Alhaisimmat keskiarvot olivat ohjaavan opettajan tai opiskelijan toiminnassa, tiedoissa ja taidoissa sekä sopimusasioissa, jotka
suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä
koulutusorganisaatioiden kanssa.
Palautetta opiskelijalta Loimaan aluesairaalan päiväkirurgisesta yksiköstä:
»Haluan esittää suuren kiitoksen
PÄIKI:n henkilökunnalle harjoittelujaksoni onnistumisesta. Koko henkilökunta
edesauttoi minun oppimistani ja ottivat
minut hyvin vastaan heti alusta alkaen ja
siitä loppuun saakka. Harjoittelujaksolle
asettamien tavoitteiden täyttyminen onnistui hyvin jakson aikana. PÄIKI:n henkilökunta on iloista ja potilaat sekä kollegat huomioon ottavia aurinkoja.»
T ii n a Ta r r , Opetuskoordinaattori
Ote Sydänkeskuksen SYKE -työtilan Ajankohtaista -palstalta:
Sydänkeskuksen monivuotinen curling-harrastus ja määrätietoinen lajiharjoittelu
on tuottanut tulosta. Edustusjoukkueemme Curliologia saavutti Vierumäellä vieritetyissä 9. sairaaloiden SM-kisoissa kunniakkaan pronssimitalin voittaen pronssiottelussa Tampereen tylysti kivin 10-3.
Joukkueessa harjasivat tällä kertaa Antti Saraste, Jukka Järvinen, Juhani Airaksinen
ja Juha Lund. Joukkueen valmentajana ja kapteenina toimii Juho Tammi.
SuPerin Tyksin
ammattiosaston
sääntömääräinen
kevätkokous
20.4.2015 klo 18.00 alkaen
Syöpäpoliklinikan ryhmäopetustila
Tyks T–sairaala 1. krs B-osa
.......................................
Kokouksessa käsitellään ammattiosaston sääntöjen 10 §:n mukaiset
kevätkokousasiat:
1. vuoden 2014 toimintakertomuksen
hyväksyminen
2. tilinpäätöksen vahvistaminen, toiminnantarkastajien lausunto, vastuuvapauden myöntäminen
3. mahdolliset SuPerille tehtävät
aloitteet
4. hyväksytään ammattiosaston varojen käyttösuunnitelma
5. mahdolliset muut asiat.
.......................................
Tarjoilun vuoksi kokoukseen tulee
ilmoittautua viimeistään 15.4.2015
[email protected] muista ilmoittaa mahdolliset ruoka-aine allergiat.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän henkilökunta JHL 114 ry
70-vuotisjuhla
12.6.2015
klo 18–24
Ruissalon kansanpuiston juhlatila
Kansanpuistontie 76 • Turku
O hjelmassa mm. maukas buffet-ruokailu
ja murrerunoilija Heli Laaksonen
300 ensimmäistä mahtuu mukaan
tilaisuuteen
O mavastuu jäseniltä 20€ ja avecilta 50 €
I lmoittautumiset tilaisuuteen 28.5.
2015 mennessä: [email protected]/
[email protected]. Ilmoittautumisen
yhteydessä ilmoita yhteystietosi ja
mahdolliset ruoka aineallergiat.
Varmistuksen jälkeen maksut yhdistyksen
tilille, viimeistään 28.5 mennessä
tili no FI27 2205 1800 0325 15
Mahdolliset peruutukset tulee tehdä 28.5
mennessä, jonka jälkeen omavastuun
palautuksen saa vain lääkärintodistuksella
1 2015
Kiitos
Hyvät työtoverit ja
ystävät vuosikymmenien varrelta.
Lämmin kiitos yhteistyöstä ja työtoveruudesta. Sain
kulkea kanssanne
elämäni kaarisiltaa
ja tehdä perushoitajan työtäni omalla persoonallisella
tavallani.
Minulla oli kunnia edustaa omaa ammattiryhmääni sekä koko hoitohenkilöstöä erilaisissa työryhmissä saaden näin työhöni laajempaa näkökulmaa. Sain olla kehittämässä
hoitotyötä sekä olla luomassa myönteistä
julkikuvaa alueemme suurimmasta työnantajasta, VSSHP:sta.
Vilpitön kiitos muistamisesta jäädessäni
eläkkeelle 31.12.2014 ja etenkin gastroenterologian poliklinikan henkilökunnalle liikuttavasta, hämmentävästä ja unohtumattomasta viimeisestä työpäivästäni 19.12.2014.
Voimia ja iloa elämäänne
I r meli K uusela
Sydämelliset kiitokset teille kaikille työtovereilleni viimeisestä työpäivästäni 23.1.
Päivä oli iloinen, lämmin, mutta
myös haikea jättäessäni taakse teidät
tykslabilaiset ja ennen kaikkea hemalaiset.
Nyt lähden kohti uusia seikkailuja ja
toivon teille kaikille iloa työssänne.
L iisa J ä r vi n e n (os 933)
TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
Asiantuntijapalveluiden palvelualue
Hirvonen Sanna, ravitsemusterapeutti.............. 1.1.
Ilvesmäki Tero, fyysikko...................................... 1.3.
Keyriläinen Jani, apulaisylifyysikko.................... 9.3.
Majuri Johanna, AAC-ohjaaja........................... 12.1.
Mäkitalo Jaana, fyysikko..................................... 1.1.
Nyman Carita, kielenkääntäjä.......................... 23.2.
Medisiininen toimialue
Kilpeläinen Maritta, osastonylilääkäri............... 1.1.
Santakivi Tiina, röntgenhoitaja........................... 1.1.
Söderström Henrik, erikoistuva lääkäri........... 1.12.
Hieta Niina, erikoislääkäri.................................. 2.3.
Naistenklinikan toimialue
Juva Virpi, osastonsihteeri.............................. 15.12.
Kankaanpää Kati, kätilö...................................... 1.1.
Kansa Kaisa, kätilö.............................................. 1.1.
Kulovuori Nina, erikoistuva lääkäri.................. 1.12.
Lunden Satu, erikoistuva lääkäri........................ 1.1.
Oksjoki Sanna, erikoislääkäri............................. 1.1.
Rautala Tuomas, kätilö....................................... 1.1.
Rouru Mira, osastonsihteeri........................... 15.12.
Neuron toimialue
Lehtinen Annina, sairaanhoitaja......................... 1.3.
Louhi Laura, sairaanhoitaja................................ 1.2.
Uusitalo Maria, sairaanhoitaja............................ 1.1.
Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit
Grönberg Sisko, osastonsihteeri........................ 1.2.
Huotari Taija, sairaanhoitaja............................... 1.1.
Kolehmainen Terttu, osastonsihteeri................. 1.3.
Lyyrtö Elisa, erikoislääkäri.................................. 1.4.
Mettälä Milva, osastonsihteeri............................ 1.3.
Salminen Taina, hammashuoltaja...................... 1.1.
Totek-palvelualue
Heino Anssi, erikoistuva lääkäri....................... 12.1.
Nordmyr Erica, sairaanhoitaja............................ 1.2.
Koivisto-Kokko Kosti, erikoislääkäri................ 12.1.
Oförsagd Susanna, sairaanhoitaja...................... 1.1.
Rikalainen-Salmi Riina, erikoislääkäri.............. 1.2.
Scheinin Joonas, erikoistuva lääkäri................ 12.1.
Sirviö Riikka, sairaanhoitaja............................... 1.1.
Sisa Katrin, erikoistuva lääkäri........................... 1.1.
Suoraniemi Anu, sairaanhoitaja......................... 1.1.
Söderholm Oki, erikoislääkäri............................ 1.1.
Toivonen Mari, sairaanhoitaja............................. 1.2.
Valo Marika, erikoislääkäri varahenkilö........... 12.1.
Totek/Hengitystukiyksikkö
Laakso-Mänty Elise, lähihoitaja......................... 1.2.
Lamminaho Sanna, lähihoitaja........................... 1.1.
Mäki-Laurila Johanna, sairaanhoitaja............... 1.1.
Vähätalo Johanna, lähihoitaja............................. 4.1.
TYKS-SAPA-LIIKELAITOS
Tykslab
Helkearo Annika,, laboratoriohoitaja.................. 1.1.
Jokimaa Salla,, laboratoriohoitaja...................... 1.2.
Kokkoniemi Tiina,, laboratoriohoitaja................ 1.1.
Korenius Henna, laboratoriohoitaja................... 1.2.
Korkka Timo, laboratoriohoitaja......................... 1.2.
Kuusela Reeta, laboratoriohoitaja...................... 1.2.
Paloniemi Elina, laboratoriohoitaja.................... 1.2.
Peltola Paula, laboratoriohoitaja........................ 1.2.
Tuominen Mirva toimistosihteeri........................ 1.2.
Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus
Salonen Riia, röntgenhoitaja varahenkilö........ 8.12.
Välinehuollon palvelualue
Luoma Soile, välinehuoltaja................................ 1.1.
Väätäinen Matias, välinehuoltaja........................ 1.1.
Hallintokeskus
Hallinto
Koski Vesa, sisäinen tarkastaja.......................... 1.2.
Viestintäyksikkö
Andreasson Kristiina, tiedotustoimittaja............ 1.3.
Hankintatoimisto
Jaakkola Jaana, hankintasihteeri....................... 1.2.
Sankari Anniina, hankintasihteeri...................... 1.2.
Talouspalvelut
Lähteenmäki Heli, talouspäällikkö................. 17.11.
16. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Johanna Hynnisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Levinnyt munasarjasyöpä: FDG PET/CT:n käyttö leikkausta
edeltävässä arvioinnissa ja seerumin HE4:n
muutos ensilinjan
solusalpaajahoidon
aikana. Hynninen
työskentelee Tyksin
syöpäklinikalla erikoislääkärinä. Väitös
kuuluu naistentautien alaan.
16. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Kaarina Mäkisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sienien β-(1, 2)sokerirakenteita muistuttavan adjuvantin
kehittäminen. Mäkinen toimii erikoistuvana
lääkärinä Tyksin silmäklinikalla. Väitös kuuluu keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian alaan.
10. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Pilvi Riihilän väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään
Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä. Riihilä
toimii erikoistuvana
lääkärinä Tyksissä.
Väitös kuuluu iho- ja
sukupuolitautiopin
alaan.
Kuva: Esa Halsinaho
FM Kristiina Andreasson aloitti maaliskuun alussa sairaanhoitopiirin uutena
tiedotustoimittajana. Kristiina toimii
Hospitaalin toimituspäällikkönä, joten
häneen tulee ottaa yhteyttä Hospitaalia
koskevissa asioissa. Sähköposti: kristiina.
[email protected], puh: 050 599 5620.
Turussa asuva Kristiina toimi tätä
ennen Helsingin yliopiston verkkotoimittajana (intran vastaava toimittaja).
Aiemmin hän on työskennellyt Espoon
kaupungin tiedotuspäällikkönä, Porin
evankelisluterilaisen seurakunnan tiedottajana ja vs. tiedotuspäällikkönä sekä
Tilastokeskuksessa tiedotussihteerinä ja
julkaisutoimittajana.
13. maaliskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL, erikoislääkäri Maria Gardbergin
väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään
Formiinit terveissä
kudoksissa ja syövässä. Gardberg toimii erikoislääkärinä
Tyks-SAPAssa. Väitös
kuuluu patologian
alaan.
5. helmikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa
LL, EL Eeva Koskimiehen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään
Synnynnäiset yläraajapuutokset Suomessa 1993–2005. Koskimies toimii Tyksin
lastenklinikalla erikoislääkärinä. Väitös
kuuluu lastenortopedian alaan.
TUORE KASVO
Kristiina Andreasson
on Hospitaalin uusi
toimituspäällikkö
Hospitaali 19
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen
toimitusjohtaja vaihtuu
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) toimitusjohtaja Päivi YläKolu (ent. Lucenius) on irtisanoutunut tehtävästään niin, että hänen viimeinen työpäivänsä oli 29.3.2015. Hallitus päätti 31.3. julistaa toimitusjohtajan viran haettavaksi.
Päivi Ylä-Kolu on valittu Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen toimitusjohtajaksi ja vastaavaksi lääkäriksi.
Seututerveyskeskus on Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin omistama liikelaitos.
Ylä-Kolu valittiin EPLL:n toimitusjohtajaksi vuoden 2011 tammikuussa jo
ennen liikelaitoksen virallista perustamista, josta valtuusto päätti saman
vuoden huhtikuussa. Varsinaisen toimintansa liikelaitos aloitti vuoden 2012
alusta.
Päiviä olivat saattamassa uusiin haasteisiin hänen läheiset työtoverinsa ja
yhteistyökumppaninsa T-sairaalan ruokalassa 27.3. pidetyssä läksiäistilaisuudessa.
VSSHP työsuojelu
Hyvät
jalkineet
keventävät
työpäivääsi
Kevään 2015
Kenkäesittelyt Tyksissä
Esillä useiden esittelijöiden mallistot
ke 22.4. U-sairaalan ruokasalin aula
to 23.4. T-kahvio
klo 10.30 –14.30
20
Hospitaali 1 2015
harrastukseNA
Avajaisissa oli juhlallinen nauhankatkaisu.
(Avajaiskuvat: Sanna-Mari Heinonen)
Saliharrastuksen alkuun
helposti Savipuntissa
TEKSTI
» KRISTIINA ANDREASSON
Kuntosali Savipuntti löytyy T-sairaalasta.
Vasta-alkajat ja pidemmällekin edenneet
saavat salilla halutessaan opastusta laitteiden käyttöön saliohjaajilta, tuttavallisemmin kuntosalimarkuilta ja -mirkuilta.
Ohjaajat tunnistaa Savipuntti-paidoista.
K
untosalisalilaitteiden esittelykierrokselle voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista maanantai-iltapäivisin. Silloin paikalla on kaksi ohjaajaa
kertomassa laitteista, neuvomassa oikeaa
laitetta etsiviä ja vastaamassa myös pidempään treenanneiden kysymyksiin. Jos ajankohta ei sovi tai kaipaa henkilökohtaista
opastusta tai ohjattua treenausta kaveriporukalla, osoitteella [email protected]
voi sopia ajan. Saliohjelmia kuntosaliohjaajat eivät tee, mutta Santrasta löytyy tietoja myös personal trainer -palveluista.
Käyttäjät ovat salin jo hyvin löytäneet,
erityisesti työvuorojen vaihtuessa treenaajia on paljon.
– Tänne on tullut uusia voimaharjoittelijoita ja jotkut pidempään treenanneet ovat
siirtyneet muilta saleilta, sanoo kuntosaliohjaaja Eetu Myrskylä.
– Savipunttiin voi tulla myös fysioterapeutin tai personal trainerin kanssa, sanoo
kuntosaliohjaaja Sami Hemling.
Savipuntti on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Kuntosaliohjaajat opastavat salilla
ainakin tämän vuoden loppuun asti.
Nyrkkeilysäkillä
eroon niskakivuista
Lihaskuntotreenin aloittamiseen voi olla
monia erilaisia syitä, esimerkiksi kuntoutuminen leikkauksesta, niska-hartiakipujen taltuttaminen, liikkuvuuden lisääminen tai lihaksien huoltaminen.
Eetu Myrskylän mielestä ennen salitreenin aloittamista pitää päättää oma tavoite
ja miettiä myös, löytyykö tarpeeksi motivaatiota.
– Kaverin kanssa on aina mukavampi
lähteä salille, vinkkaa Myrskylä.
– Työpisteestä voi vaikka kerätä yhteisen
treeniporukan, kannustaa Tuula Kukkonen.
Treenikertojen määrään puolestaan vaikuttavat omat tavoitteet:
– Jos haluaa lisätä lihasmassaa, pitää
treenata kolme kertaa viikossa, sanoo Sami Hemling. - Ylläpitävään treeniin riittää
1-2 kertaa viikossa.
– Perusvoiman hankkimiseksi ja lihaksiston kunnon parantamiseksi treeni on
tehtävä 1-2 kertaa viikossa ja liikkeet on
kohdistettava kokonaisvaltaisesti koko
Tuula Kukkonen näyttää mallia nyrkkeilysäkin
käsittelyssä. (Kuva: Kristiina Andreasson)
vartalolle. Lämmittelyn jälkeen ensin isot
lihasryhmät ja sitten pienet lihakset, neuvoo kuntosaliohjaaja Tuula Kukkonen.
Aikaa ylläpitävään treeniin kuluu noin
tunti/kerta.
Tuula Kukkosella on myös täsmävinkki:
– Mikään ei ole niin hyvä apu niska-hartiakipuihin kuin nyrkkeilysäkki!
Salilla on nyrkkeilyhanskat, jos omia
ei ole.
Ohjaajat ovat yksimielisiä siitä, että kuntosalitreenissä pääsee pienellä alkuun:
Tarvitaan t-paita (»Nuhjuinen on oikein
hyvä salille!»), shortsit tai muut treeniin
sopivat housut sekä kovapohjaiset kengät.
(Kenkien tarpeellisuudesta saliohjaajat eivät tosin ole ihan yksimielisiä.) Hajusteita
ei kannata laittaa salille tullessa.
Lisätietoja Savipuntista Santrassa:
http://santra.vsshp.fi/lisaa/liikuntaja-vapaa-aika/ks/Sivut/kuntosali.aspx
Tietoa saliharjoittelusta kiinnostuneille: punttis.net, kuntosaliohjelma.fi
Kuntosaliohjaajat auttavat treenaajia. Ohjaajat tunnistaa Savipuntti-paidoista. (Kuva: Kristiina Andreasson)