2015 - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
VALTUUSTO 14.6.2016 LIITE 1 § 7 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Tarkastuslautakunta 12.5.2016 Leikkauksia tehtiin 37.920 Palveluita käytti 210.225 henkilöä 475 842 VSSHP:n alueen väestömäärä vuodenvaihteessa 2014/2015 Hoitopäiviä toteutui 287.470 Avohoitokäyntejä toteutui 954.927 Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kansi: Kristiina Elo SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Puheenjohtajan katsaus .............................................................................................................................2 2 Tiivistelmä ...................................................................................................................................................3 3 Taulukko vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ...................................................................4 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi .................................................................9 4.1 Taloudelliset tavoitteet ....................................................................................................9 4.2 Toiminnalliset tavoitteet ............................................................................................... 11 5 Taloutta koskevat havainnot ................................................................................................................... 20 5.1 Talousarvion noudattaminen ........................................................................................ 20 5.2 Talouden vakauttamisohjelma...................................................................................... 23 5.3 Tuottavuus .................................................................................................................... 26 6 Muut havainnot ....................................................................................................................................... 28 6.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta .......................................................................... 28 6.2 Laadunhallinnan suunnitelma....................................................................................... 30 6.3 Hoitotakuu .................................................................................................................... 31 6.4 Ympäristöohjelma ja ympäristökustannukset .............................................................. 33 6.5 Ruotsinkieliset palvelut ................................................................................................. 35 6.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote-uudistukseen valmistautuminen .............................. 38 7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta.................................................................................................. 39 7.1 Rakennushankkeiden valvonta ..................................................................................... 39 7.2 Sisäilmaongelmat .......................................................................................................... 41 7.3 Kiinteistöstrategia ......................................................................................................... 43 7.4 Valmiussuunnittelu ....................................................................................................... 44 Allekirjoitukset ............................................................................................................................................ 46 Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet ....................................................................................................................... 47 Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta ....................................................................................................... 48 2 1 Puheenjohtajan katsaus Sairaanhoitopiiri on viime vuosina toteuttanut lukuisia toiminnan rakenteiden muutoksia. Vuonna 2015 toteutettiin ”Yksi sairaala” -hanke, jossa lähisairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa liitettiin osaksi Tyksiä. Osana muutosta lähisairaaloiden päivystykset liitettiin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Lisäksi tehtiin laaja organisaatiomuutos Tekniikan ja huollon tulosalueella. Sopimusneuvottelut Loimaan ja Uudenkaupungin kanssa yhteistyöstä olivat hyviä avauksia sote-uudistuksen edistämiseksi maakunnassa. Rakenteellisilla muutoksilla on tavoiteltu potilashoidon järkevöittämisen lisäksi myös toiminnan taloudellisuutta. Sairaanhoitopiirin talouden hallinta onkin kahden viimeisen vuoden aikana edennyt oikeaan suuntaan. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tavoitteita lukuun ottamatta lähes kaikki muut vuoden 2015 sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin tai lähes saavutettiin. On kuitenkin otettava huomioon, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto myönsi vuodelle 2015 lisämäärärahaa kuntayhtymän nettokuluihin 0,9 M€. Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos sai nettokuluihin 3,8 M€ ja Tyks-Sapa-liikelaitos 8,1 M€ yli alkuperäisen budjetin. Tehdyt rakenteelliset muutokset ovat hillinneet jäsenkuntien maksuosuuden kasvua. Vuonna 2015 kasvu oli 2,7 %. Valtuuston vuosille 2012‒2021 vahvistaman vakauttamisohjelman tavoitteena on, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvu on keskimäärin korkeintaan 3,8 % vuodessa. Vakauttamisohjelmassa pysyminen edellyttää, että kasvu vuosina 2016‒2021 pysyy edelleen alle 3 %:n. Vuosina 2012‒2015 toteutunut keskimääräinen kasvu oli 5 %, kun mukaan lasketaan toiminnan ja toimitilojen laajennukset. Laajat rakennusinvestoinnit Tyksin sairaala-alueella jatkuvat. T3-sairaalan rakentaminen toteutetaan vuosina 2016‒2020 leasingrahoituksella. Leasingrahoituksen ansiosta tullaan pysymään talouden vakauttamisohjelman lainan maksimimäärää koskevissa raja-arvoissa. Lainan määrä sellaisenaan ei kuvasta toiminnan taloudellisuutta. Investointien kautta haetaan selkeitä käyttötalouden säästöjä. Kiinteistöjen ylläpitoon ja kosteusvaurioiden korjauksiin liittyy suuria haasteita. Korjausmäärärahojen riittämättömyys merkitsee rakennusten korjausvelan kasvua. Kunnossapidon resursointiin ja toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tarpeettomista tiloista luopuminen vähentää kiinteitä kustannuksia. Kiinteistöstrategian laatiminen siirtyi valitettavasti vuodelle 2016. Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin vuonna 2015. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Esimerkiksi yhteispäivystyksen jonotusajat hoidon tarpeen arviointiin ja lääkärille tulee saada nykyistä kohtuullisemmiksi. Sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Henkilöstön työhyvinvointimittauksen tulos oli kokonaisuutena parempi kuin vuonna 2013. Tulos paljasti kuitenkin epäkohtia, joihin on esimiestyössä puututtava. Kiusaamisen ja syrjinnän suhteen tulee noudattaa nollatoleranssia. Henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, sen toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden analysointi tulee tehdä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. On arvioitu, että nopea diagnoosi ja hoidon ripeä aloittaminen säästää kustannuksia hoidon myöhemmässä vaiheessa. Päätöksenteon tueksi tulee saada nykyistä tarkempaa tietoa siitä, mikä on hoidon alkuvaiheeseen panostuksen kustannusvaikutus. Näin toimien talousarvio voidaan laatia toimintatavan muutosta sekä taloudellisuutta ja tuloksellisuutta oikealla tavalla tukevaksi. Kokonaisuutena lautakunta toteaa, että sairaanhoitopiirin johdon toimenpiteet laadukkaan ja kattavan erikoissairaanhoidon tuottamiseksi maakunnassa toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja mahdollistavat sujuvan siirtymisen tulevaan sote-järjestelmään. Reino Lindqvist tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 3 2 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2015 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumista yksityiskohtaisemmin. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2015 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Kohdassa 5 käsitellään taloutta koskevia havaintoja koskien talousarvion noudattamista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä. Kohdassa 6 käsitellään toimintaa koskevia havaintoja koskien tavoitteiden asettamisen ja seurannan kehittämistä, laadunhallinnan suunnitelman laatimista, hoidon saatavuutta, ympäristöohjelman toteuttamista, ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä sekä yhteistyötä kuntien kanssa ja valmistautumista sote-uudistukseen. Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jälkiseurantaa. Aiheina ovat rakennushankkeiden valvonta, sisäilmaongelmat, kiinteistöstrategian laatiminen ja valmiussuunnittelu. Arviointikertomuksen liitteenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2015. Tarkastuslautakunta 2013‒2016: Kuvassa vasemmalta Merja Nurmio, Reino Lindqvist (pj), kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi (esittelijä ja siht.), Piki Kettinen, Antti Ääritalo (vpj), Inkeri Backman, Birger Ehrnström (vj) ja Erkki Koskinen. Kuvasta puuttuu Jukka Sirén. Kuva: Vsshp/ Viestintäyksikkö. 4 3 Taulukko vuoden 2015 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2015 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutuu osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat taloudelliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso (sis. valtuuston 9.6.2015 ja 24.11.2015 hyväksymät talousarvion muutokset) Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Hallitus Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia <470,8 M€ + 0,9 M€= 471,7 M€ 473,65 M€ Tilikauden ylijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) >1,15 M€ 0,5 M€ Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <18,15 M€ Toiminnan sitovat nettokulut 56,1 M€ + 3,8 M€ = <59,9 M€ 15,7 M€ Tilikauden ylijäämä >1,0 M€ 0,72 M€ Investointimenot <75.000 € 195.227 € Toimintakulut <66,63 M€ 71,3 M€ Toiminnan sitovat nettokulut <13,8 M€ Tilikauden alijäämä < ‒150.000 € 13,06 M€ ‒153.560 € Investointimenot <340.000 € 371.435 € Toiminnan sitovat nettokulut 118,35 M€ + 35.000 € + 8,1 M€ = <126, 45 M€ Tilikauden ylijäämä 0 125,8 M€ 125,8 M€ 26.041 € Investointimenot < 5,0 M€ Palveluiden hinnoittelu tuottaa palvelualuekohtaisesti nollatuloksen Palveluiden myynti muille kuin sairaanhoitopiirin sairaaloille tai sairaanhoitopiirin jäsenkunnille kasvaa 3,71 M€ Ei toteutunut 26.041 € Erotus 26.041 € 3,71 M€ Ei toteutunut Myynti piirin ulkopuolelle kasvoi 18,1 % Toteutui Ensihoidon ja päivystyksen 1 liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta 60,0 M€ Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta 473,65 M€ Erotus 2,1 M€, = 0,4 % 0,5 M€ Erotus 0,6 M€= 44,9 % 15,7 M€ 60,0 M€ Erotus 0,1 M€= 0,2 % 0,72 M€ Erotus 0,3 M€= 27,5 % 195.227 € Erotus 120.228 € =260 % 71,3 M€ Erotus 4,7 M€ = 7 % 13,06 M€ ‒153.560 € Erotus 3.561 €=2,4 % 371.435 € Erotus 31.436= 9,2 % Medbit Oy Hinnat saavat nousta enintään 1,5 % Myynti piirin ulkopuolelle kasvoi 18,1 % Toteutui Länsirannikon Työterveys Oy Yhtiö tekee voitollisen tuloksen Toteutui Toteutui Yhtiön palveluhinnat ovat kilpailukykyiset suhteessa muihin alueen vertailukelpoisiin palveluntuottajiin Toteutui Toteutui 1 Vuoden 2015 alusta Tyksin tulosalueelta siirrettiin lähisairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja terveyskeskuspäivystysten toiminnat EPLL:een. Siirretyn toiminnan toimintatuotot ja toimintakulut olivat talousarvion mukaan 10,9 M€. 5 Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet 2 Toimenpideohjelman tavoite Mitä tehdään käytännössä? Toimintakertomuksessa raportoitu tulos 1.1 Lähisairaalat tarjoavat sellaista erikoissairaanhoitoa, jota tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana, ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Lisäksi lähisairaaloissa tuotetaan muita tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon lähipalveluita sekä erikseen sovittuja, tiettyyn lähisairaalaan keskitettyjä yliopistosairaalapalveluita. Määritellään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat ne erikoissairaanhoidon palvelut, joita tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana. Määritetään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat lähisairaaloissa tuotettavat muut tarkoituksenmukaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Määritetään vastuualueittain tavoitetila aikatauluineen sille, mitä ovat tiettyihin lähisairaaloihin keskitettävät yliopistosairaalapalvelut. 2015‒2016 toteutetaan em. määritelmän mukaiset toiminnalliset muutokset. Vastuualueittain tarjottavat lähipalvelut määritelty ja laadittu aikataulu Yksi sairaalaprojektin muutokset toteutuvat 2015 ja 2016 Määritellään tavoitetila vaativan päiväkirurgian tuottamiseksi keskitetysti sairaanhoitopiirin eri sairaaloissa. Operatiivinen toiminta lähisairaaloissa osin koordinoimatta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut Poikkeuslupa saatiin 7/2017 asti, mutta synnytykset keskitettiin 12/2015 Vähennetty psykiatriassa sekä Tyks Vakka-Suomen sairaalassa ja Tyks Loimaan sairaalassa yht. 61 paikkaa Kuntoutustoiminta siirretty. Työryhmän toiminnallinen suunnitelma valmistui 24.4.2015 ja 1.2 Päiväkirurgian suhteellista osuutta lisätään sairaanhoitopiirissä. Vaativaa päiväkirurgiaa toteutetaan keskitetysti eri sairaaloissa. Laaditaan erillinen suunnitelma päiväkirurgian osuuden lisäämiseksi. 1.4 Synnytysten järjestämisestä päätetään, kun päivystysasetuksen lopullinen sisältö ja voimaantulon aikataulu selviää. Synnytykset keskitetään Tyks kantasairaalaan 1.6.2015 mennessä, mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa niiden jatkamiselle. 1.5 Avohoitopainotteisuutta lisätään koko sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirin vuodeosastopaikkoja vähennetään vähintään tuotantosuunnitelman mukaisesti. 1.6 Turussa palvelut sovitetaan yhteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan oman erikoissairaanhoidon kanssa. VSSHP kuntoutustoiminta pyritään siirtämään Paimiosta yhteisiin tiloihin Turun kaupungin kanssa. VSSHP ja Turun kaupungin psykiatrian yhteistyötä selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi. 2 Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Vastuualueittain määritelty ja laadittu aikataulu Yksi sairaalaprojektin muutokset toteutuvat 2015 ja 2016 Operatiivinen toiminta lähisairaaloissa osin koordinoimatta Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut Poikkeuslupa saatiin 7/2017 asti, mutta synnytykset keskitettiin 12/2015 Vähennetty psykiatriassa sekä Tyks VakkaSuomen sairaalassa ja Tyks Loimaan sairaalassa yht. 61 paikkaa Kuntoutustoiminta siirretty Työryhmän toiminnallinen suunnitelma valmistui Huom! Taulukossa sitovien tavoitteiden numerointi noudattaa vuoden 2015 talousarviossa käytettyä numerointia. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. 6 Psykiatrian yhteistyöstä tehdään periaatepäätökset 1.7 Luodaan yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja edistetään kilpailukykyä sairaanhoitopiirin viestintästrategialla. Käynnistetään strategiatyö molempien osalta Strategiat valmistuvat 2.1 Tuetaan palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehittämällä konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoimintaa, jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa ja hoitoketjuja. Uusia toimintamalleja otetaan käyttöön konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoiminnassa. 2.2 Kehitetään monialaisia (erityisesti psykiatria ja lastentaudit) alueellisia toimintamalleja tukemaan perustason työtä lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. 2.3.1 Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista hoitolinjaorganisaatiota ja sen mukaista potilaskeskeistä palvelumallia kehitetään ja yhtenäistetään edelleen. Toteutetaan toimialueiden välisten hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä. 2.3.2 Tyksin hoitolinjaorganisaatiomalli ja sen mukaiset toimintatavat laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saumattomasta yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 2.4 Luodaan luottamushenkilöpäätöksentekoon mekanismit joilla erikoissairaanhoidon lähipalveluita seurataan ja kehitetään niin, että palvelut turvataan ja järjestetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluita mahdollisimman hyvin tukeviksi 3. Henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät. Jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa (erikoislääkärien tukea peruspalveluille ja yliopistosairaalatason tukea lähisairaaloille) lisätään. Pediatria, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria kehittävät yhteisen ja monialaisen toimintamallin yhteistyössä kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tukemaan syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Järjestetään koko sairaanhoitopiirin koko johto- ja esimieskunnalle koulutus ja tukea lean-menetelmiin perustuvasta prosessien kehittämisestä ja johtamisesta. Yksi sairaala – organisaation johtamisjärjestelmät toimivat sujuvasti. Laaditaan toimi- ja palvelualuekohtaiset ja kuntakohtaiset suunnitelmat erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamiseksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Lähipalvelulautakunnan työtavat ja esittelykäytännöt määritellään. Strategian jalkautumisprosessi on kuvattu, sairaanhoitopiirin uusi tavoiteasetantamalli on kehitetty ja viestitetty henkilöstölle. tila- ja organisaatiotyöryhmän väliraportti 29.12.2015 Psykiatrian periaatepäätökset tehty 12/2015 Käynnistettiin strategiatyö. Viestintästrategia hallitukseen 11/2015 ja huippuosaamisstrategia 1/2016 Uusia malleja otettu käyttöön, jalkautuminen vähentänyt tarvetta Ei merkittävää lisäystä peruspalveluille 24.4.2015 ja tilaja organisaatiotyöryhmän väliraportti 29.12.2015 Periaatepäätökset tehty 12/2015 Käynnistettiin Hanke käynnissä, jatkuu vuonna 2016 Hanke käynnissä, jatkuu vuonna 2016 Järjestetty 10/2015 ja 11/2015 Järjestetty 10/2015 ja 11/2015 Johtamisjärjestelmät vielä osin sekavat. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa suuria kunta- ja toimialuekohtaisia eroja Toteutunut Johtamisjärjestelmät vielä osin sekavat Kuntakohtaisissa suunnitelmissa suuria kunta- ja toimialuekohtaisia eroja Tavoitteiden asetanta- ja seurantamalli kehitetty. BSCmalli sovittu.Taloussuunnitteluohje työn alla. Tavoitteiden asetanta- ja seurantamalli kehitetty. BSCmalli sovittu. Taloussuunnitteluohje työn alla Viestintästrategia hallitukseen 11/2015 ja huippuosaamisstrategia 1/2016 Uusia malleja otettu käyttöön, jalkautuminen vähentänyt tarvetta Ei merkittävää lisäystä peruspalveluille Toteutunut 7 4 Yhtenäisen alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynnistetään valtuustokauden lopulla. Työssä on otettava huomioon myös Länsirannikkostrategian linjaukset. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään. Sitovat tavoitteet ja henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan uuden mallin ja toimintatavan mukaan. Puuttuu vielä vuosisuunnitteluohje ja sovitut mittarit Puuttuu vielä vuosisuunnitteluohje ja sovitut mittarit Vsshp:n kannustinjärjestelmä kattaa strategisen, operatiivisen ja käyttäytymisen alueen ja on viestitetty henkilökunnalle. Uutta kannustinjärjestelmää toteutetaan kuten sovittu 2014 mukaan lukien mm. nopea palkitseminen. (2016) Nopea palkitseminen otettu käyttöön ja käytäntöä jatketaan 2016. Tulospalkkaus ei tule käyttöön taloudellisista syistä Alueellinen koordinaatioryhmä toimii ja suunnitteluryhmä perustettu. Kaksi asiakaspolkuprojektia hyväksytty ja ryhdytty suunnittelemaan. Tekstiviestimuistutukset toteutuu 2016. Asiointitili käytössä. Itseilmoittautumisjärjestelmä pilottikäytössä. Nopea palkitseminen otettu käyttöön ja käytäntöä jatketaan 2016. Tulospalkkaus ei tule käyttöön taloudellisista syistä Alueellinen koordinaatioryhmä toimii ja suunnitteluryhmä perustettu Kaksi asiakaspolkuprojektia hyväksytty Kaksi ensimmäistä asiakaspolkuprojektia ryhdytty suunnittelemaan Toteutuu 2016 Hyväksytään länsirannikon tietohallintostrategian mukainen tietohallinnon alueellinen toimintamalli. Sitoudutaan yhdessä päätettyihin asiakaspolkuprojekteihin. Suunnitellaan asiakaspolkukohtaisten toimintatapojen jalkautuminen VSSHP toimintaan. Otetaan käyttöön tekstiviestimuistutukset. Otetaan käyttöön kansalaisen asiointitili sähköpostin välitykseen potilaille. Otetaan käyttöön itseilmoittautumisjärjestelmä. 5 Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetusstrategiaa. 6b Sairaanhoitopiirin tukipalvelut (esim. laitoshuolto) järjestetään kokonaistaloudellisuutta parantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa. 6c Sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon lähisairaaloiden tilojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. 7 Uudisrakentamisen mitoituksessa tulee huomioida lähisairaaloiden tarjoama tilakapasiteetti. Tyksin erityisvastuualueelle laadittu opetus- ja koulutuspolitiikka päivitetään järjestämissopimuksen mukaisesti jatkuvaksi vuoteen 2016 saakka ja niin, että se kattaa myös VSHP:n. ERVA-tiedestrategiaa toteutetaan erillisen toimenpidesuunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Laitoshuollon kokonaistaloudellisesti paras toimintamalli selvitetään. Taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan kokonaistaloudellisesti paras toimintamalli selvitetään. T3-hanke ja Medisiina D -hanke etenevät tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että Usairaalasta päästään luopumaan vuonna 2018. Paimion ja Raision sairaaloiden käytöstä luovutaan. 2014 Huomioitu T3 suunnittelussa. Hyväksytty vuosille 2016‒2018 ervan sairaanhoitopiirien hallituksissa 12/2015 Toteutettu Käytössä Itseilmoittautumisjärjestelmä pilottikäytössä Hyväksytty vuosille 2016‒2018 ervan sairaanhoitopiirien hallituksissa 12/2015 Toteutettu Selvitys tehty, hallituksessa 12/2014 Selvitys hallitukseen keväällä 2016 U-sairaalasta päästään luopumaan vasta vuonna 2020 Sairaanhoitokäytöstä luovuttu elokuussa 2015 Selvitys tehty, hallituksessa 12/2014 Selvitys hallitukseen keväällä 2016 U-sairaalasta päästään luopumaan vasta vuonna 2020 Huomioitu Huomioitu Sairaanhoitokäytöstä luovuttu elokuussa 2015 8 Liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Ensihoitopalvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin alueella potilasturvallisesti ja palvelutasopäätöstä noudattaen. Koko sairaanhoitopiirin tasolla päätöksen mukainen 75,5 % (lapset 97,1 %) Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Koko sairaanhoitopiirin tasolla päätöksen mukainen 75,5 % (lapset 97,1 %) Liitetty Liitetty Tehty Tehty Allekirjoitus siirtyi tammikuulle 2016 Selvitys laboratorio- ja kuvantamistoimintojen toimintamallista valmistuu 2016 Allekirjoitus siirtyi tammikuulle 2016 Perustettu 1.1.2016 alkaen Perustettu 1.1.2016 alkaen Korvattavia 1 kpl 2014 ja 1 kpl 2015 Toteutui Lähes sovitun mukainen Palvelut 9,4 ja tekniikan toimivuus 7,2 ja 7,5 Selvitykset annettu, edennyt sovitun aikataulun mukaan Satshp:n työterveysyksikkö siirtyi yhtiölle 1.1.2015 Korvattavia 1 kpl 2014 ja 1 kpl 2015 Toteutui Lähes sovitun mukainen Palvelut 9,4 ja tekniikan toimivuus 7,2 ja 7,5 Selvitykset annettu, edennyt sovitun aikataulun mukaan Satshp:n työterveysyksikkö siirtyi yhtiölle 1.1.2015 Tyks-Sapa-liikelaitos Turunmaan sairaalan liikelaitos Medbit Oy Päivystyspotilas saa ESI-luokituksen mukaisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvion (triage) aina alle 30 minuutissa. 1.3 Lähisairaaloiden yhteispäivystykset liitetään ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen ensihoidon hyötyjen saamiseksi. 1.3 Lähisairaaloiden ja T-sairaalan yhteispäivystysten välille laaditaan tarkoituksenmukainen potilasohjausohje 1.3 Jäsenkuntien kanssa laaditaan erikseen ensihoito- ja päivystyspalveluiden palvelusopimus, jossa otetaan huomioon kuntien tarpeet liikelaitokselle. 6a Sairaanhoidolliset palvelut (esim. laboratoriopalvelut) järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ottaen huomioon alueelliset erityisvahvuudet, vaikuttavuus, kokonaistaloudellisuus sekä terveysalan innovaatio – ja liiketoimintapotentiaalit 6a Länsirannikkoyhteistyö etenee erityisvastuualue-järjestämissopimuksen mukaisesti 6a Perustetaan valtakunnallinen aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Potilasvahingot eivät lisäänny nykyisestä alhaisesta tasosta. Palveluhintoja lasketaan vuoden aikana Palveluiden saatavuus on sovitun mukainen. Palveluiden käytettävyystavoite asteikolla 0‒10 on palveluiden osalta 9,0 ja tekniikan toimivuuden osalta 7,5. Sote-tietojärjestelmien palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhtiöön etenee vuoden aikana. Länsirannikon Työterveys Oy Yhtiön toiminta laajentuu Tyksin erityisvastuualueella. Selvitys laboratorio- ja kuvantamistoimintojen toimintamallista valmistuu 2016 9 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Taloudelliset tavoitteet Kuntayhtymän talousarvion toteutuminen Havainnot: Taloudelliset tavoitteet oli asetettu erikseen kuntayhtymälle ja liikelaitoksille. Koko kuntayhtymälle liikelaitoksineen ei ollut asetettu sitovia taloudellisia tavoitteita. Koko kuntayhtymän toimintakulujen ylitys oli 20,0 M€ (3,1 %). Myös tuotot kasvoivat, joten sitovat nettokulut ylittyivät kuntayhtymätasolla lopulta 5,2 M€ (1,0 %). Kuntayhtymän toimintakulut olivat 672,8 M€. Toimintakulut kasvoivat 4,5 % edellisestä vuodesta. Turun yliopiston laboratorio Utulab liitettiin vuonna 2015 Tyks-Sapaliikelaitokseen, mikä kasvatti sairaanhoitopiirin kuluja 4,6 M€. Ilman Utulabin yhdistämisestä aiheutuneita kuluja ja vakuutusyhtiösaatavien poistoa (1,6 M€) toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 3,7 %. Toimintatuottoja kertyi 14,5 M€ arvioitua enemmän. Syynä oli mm. se, että hoitopäivien ja avohoitokäyntien määrät ylittivät talousarvion. Jäsenkuntapotilaiden hoitojaksoja oli 3,0 % suunniteltua enemmän ja avohoidon suoritteiden määrä oli 2,2 % arvioitua suurempi. Suoritteiden määrän kasvun vuoksi hallitus alensi kuntalaskutushintoja kaksi kertaa. Tuotot jäsenkunnilta toteutuivat hinnanalennusten jälkeen 3,7 M€ (0,7 %) arvioitua suurempina. Jäsenkuntatuotot kasvoivat 2,7 %, mikä pysyi talouden vakauttamisohjelman raameissa. Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä talouden vakauttamisohjelma sallii jäsenkuntien maksuosuuksien kasvun vuosittain korkeintaan keskimäärin 3,8 %:lla vuosina 2012‒2021. Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia Havainnot: Kuntayhtymälle (ilman liikelaitoksia) oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, joista yksi saavutettiin ja kaksi lähes saavutettiin lisämäärärahan myöntämisen jälkeen. Valtuusto muutti talousarviota 9.6.2015 siten, että kuntayhtymän sitoviin nettokuluihin myönnettiin 0,9 M€:n lisämääräraha. Muutoksen jälkeen toiminnan sitova nettokulutavoite oli 471,7 M€. Toteutuma oli 473,65 M€. Erotus asetettuun tavoitteeseen oli 2,1 M€, eli 0,4 %. Tilikauden ylijäämätavoite oli 1,15 M€ ja toteutuma 0,5 M€. Ylijäämätavoitteen ja toteutuman välinen erotus oli 0,6 M€. Kuntayhtymän investointimenotavoite saavutettiin. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) Havainnot: EPLL:n sitovista taloudellisista tavoitteista kaksi lähes toteutui lisämäärärahan ansiosta, mutta kaksi ei toteutunut. Taloudellisesti merkittävin poikkeama oli toimintakulujen ylitys. Määräraha ylitettiin 4,7 M€ (7 %). Valtuustolle ei esitetty toimintakulutavoitteen muutosta talousarviovuoden aikana, koska katsottiin, että on kyse toiminnallisesta tavoitteesta. Valtuusto muutti EPLL:n talousarviota 24.11.2015 siten, että EPLL:n sitoviin nettokuluihin myönnettiin 3,8 M€:n lisämääräraha. Uusi sitova nettokulutavoite oli 59,9 M€. Myönnetystä lisämäärärahasta huolimatta nettokulut ylittyivät hiukan, 0,1 M€ (0,2 %). Tilikauden ylijäämätavoite jäi 0,3 M€ tavoitteesta ja investointimenoihin käytettiin 0,1 M€ enemmän kuin mitä talousarvioon oli varattu. Talousarviopoikkeamien osasyynä oli, että vuoden 2015 alusta Tyksin tulosalueelta siirrettiin lähisairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja terveyskeskuspäivystysten toiminnat EPLL:een. Talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin EPLL:een siirrettävät määrärahat liian pieniksi. EPLL:een siirretyn toiminnan toimintatuotot ja toimintakulut olivat talousarvion mukaan 10,9 M€. Turunmaan sairaalan liikelaitos Havainnot: Turunmaan sairaalan liikelaitoksen taloudellisista tavoitteista toteutui kolme, ja yksi lähes toteutui. Toiminnan sitovat nettokulut toteutuivat tavoitteen mukaisina. Tilikauden alijäämä oli hyvin 10 lähellä tavoitetta. Investointimenojen ylitys oli vain 31.000 €, joka tosin oli 9,2 % tavoitteesta. Sitovana tavoitteena oli lisäksi, että palveluhintoja lasketaan vuoden aikana. Tavoite toteutui. Tyks-Sapa-liikelaitos Havainnot: Tyks-Sapa-liikelaitoksen viidestä taloudellisista tavoitteista toteutui lisämäärärahan jälkeen neljä. Valtuusto myönsi 8,1 M€:n lisämäärärahan liikelaitoksen toiminnan sitoviin nettokuluihin, minkä ansiosta tavoite saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli 26.041 €, joka oli hyvin lähellä nollatavoitetta. Investointimenot pysyivät asetetun tavoitteen puitteissa. Tavoitteeksi oli asetettu, että palveluiden hinnoittelu tuottaa palvelualuekohtaisesti nollatuloksen, mutta tavoite ei toteutunut. Palveluiden myynti muille kuin sairaanhoitopiirin sairaaloille tai sairaanhoitopiirin jäsenkunnille sen sijaan kasvoi asetetun tavoitteen mukaisesti. Tyks-Sapa-liikelaitoksen taloutta on käsitelty laajemmin arviointikertomuksen kohdassa 5.1 Talousarvion noudattaminen. Medbit Oy Havainnot: Medbit Oy:lle oli asetettu yksi sitova taloudellinen tavoite, joka toteutui. Tavoitteena oli, että hinnat saavat nousta enintään 1,5 %. Jatkuvan palvelun osalta vuosi kului suunnitelmallisesti ja yhtiö palautti takautuvasti asiakkailleen palveluja keskittämällä muodostuneen kustannussäästön tuotantokustannuksia vastaavaksi. Yhtiön liikevaihto oli 47,3 M€ ja tilikauden voitto 15.400 €. Länsirannikon työterveys Oy Havainnot: Molemmat sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Sitovana tavoitteena oli, että yhtiö tekee voitollisen tuloksen. Tavoite toteutui. Päättynyt tilikausi oli yhtiön toimintahistorian ensimmäinen voitollinen tilikausi. Yhtiöllä on kahdelta aikaisemmalta tilikaudelta vahvistettuja tappioita 0,4 M€. Päättyneen tilikauden tulos osoittaa voittoa 145.115 €. Toisena taloudellisena tavoitteena oli, että yhtiön palveluhinnat ovat kilpailukykyiset suhteessa muihin alueen vertailukelpoisiin palveluntuottajiin. Annetun selvityksen mukaan Länsirannikon Työterveyden yksilö- ja ryhmätyön tuntihinnat olivat keskimäärin 19 % edullisemmat verrattuna markkinoilla toimivien yksityisten toimijoiden tuntihintoihin. Johtopäätökset: Talouden hallinta on kahden viimeisen vuoden aikana edennyt hyvään suuntaan. Valtuuston myöntämien lisämäärärahojen avulla päästiin tulokseen, jonka on katsottava olevan sairaanhoitopiirin talousarvion kokoon nähden melko hyvä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto myönsi vuodelle 2015 lisämäärärahoja nettokuluihin kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia 0,9 M€, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle 3,8 M€ ja Tyks-Sapa-liikelaitokselle 8,1 M€. Merkittäviä puutteita sitovien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa oli ainoastaan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella. Nekin ovat ainakin osittain selitettävissä sillä, ettei budjetoinnissa otettu kattavasti huomioon kaikkia niitä kustannuksia, jotka aiheutuivat organisaatiomuutoksesta, jossa lähisairaaloiden päivystyshenkilöstö siirtyi EPLL:n alaisuuteen. Suositus: EPLL:n sitova toimintakulutavoite sisältyi valtuuston päätöksen liitteeseen, jossa lueteltiin toiminnalliset tavoitteet. Sen vuoksi sitovan tavoitteen 4,7 M€:n ylitykseen ei anottu valtuustolta lisämäärärahaa. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajien kannanottoon, jonka mukaan taloudellisia tavoitteita koskevien päätösten tulisi olla selkeämpiä. 11 4.2 Toiminnalliset tavoitteet Potilas, asiakas ja vaikuttavuus Havainnot: Potilasta, asiakasta ja vaikuttavuutta koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Ongelmallisin oli EPLL:n odotusaika hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin, joka on liian pitkä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle oli asetettu tavoite, että triageen (hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointiin) pääsee aina alle 30 minuutissa. Tavoite ei toteutunut. Aikuisilla toteutumaprosentti oli 75,5 % ja lapsilla 97,1 %. Hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen jonotettiin vielä hoitajalle tai lääkärille, jolloin kokonaisjonotusaika viikonlopun ruuhka-aikoina on välillä ollut kohtuuttoman pitkä (jopa kahdeksan tuntia). Jonotusaikojen lyhentämiseen haetaan parhaillaan keinoja. Vuonna 2015 Turun kaupunki aloitti kiireettömien potilaiden iltavastaanoton, jonka toivotaan hieman vähentävän kysyntää EPLL:n yhteispäivystyksessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa ”Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä, suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin (2014:7)” on annettu seuraava ohjearvot päivystyksen odotusajoille: ‒ Aika triagen tekoon ‒ Hätätilapotilaat alle 1 minuutti, tavoite 100 % ‒ Muut potilaat alle 10 minuuttia, tavoite 100 % ‒ Odotusaika lääkärin vastaanotolle ‒ Hätätilapotilaat alle 1 minuutti, tavoite 100 % ‒ Muut potilaat 80 % alle 1 tunti ja 100 % alle 2 tuntia ‒ Kokonaishoitoaika alle 4 tuntia. Mikäli kokonaishoitoaika ylittää 6 tuntia, Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan syyt siihen on evaluoitava systemaattisesti ja etsittävä ratkaisuja hoitoaikojen lyhentämiseksi. Syksyn 2015 työtyytyväisyysmittauksessa EPLL:n työtyytyväisyys oli välttävällä tasolla. Sairauspoissaoloprosentti on kuitenkin pienentynyt ja oli 3,8 % vuonna 2015. Toimitusjohtajan antamien tietojen mukaan henkilöstöresurssien kanssa ollaan EPLL:ssä suurissa ongelmissa. Lääkäreitä ei ole riittävästi. Useimpien lääkäreiden ylityörajat täyttyvät jo kesäkuussa. Määräaikaisia vakanssittomia hoitajia on vuonna 2015 jouduttu palkkaamaan 10 ja samoin vuonna 2016. Suositukset: Yhteispäivystyksen jonotusajat triageen ja lääkärille tulee saada asiakkaan kannalta nykyistä kohtuullisemmiksi. Sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Työnjakoa Tyksin erikoisalojen lääkäreiden ja EPLL:n akuuttilääkäreiden välillä tulee selkeyttää kirjallisilla ohjeilla, joiden noudattamista tulee valvoa. Prosessia tulee kehittää potilaan jonotusajan lyhentämiseksi. Henkilöstön liikkuvuuskannusteet Tyksin ja liikelaitosten välillä tulee ottaa aktiivisempaan käyttöön ruuhkatilanteiden purkamiseksi. Potilasturvallisuuden kannalta riittävä henkilöstömäärä tulee varmistaa myös ruuhkatilanteissa. Sitovaksi talousarviotavoitteeksi vuodelle 2015 oli asetettu synnytysten siirtäminen Salosta Turkuun 1.6.2015 mennessä, mikäli sosiaali- ja terveysministeriö ei myönnä poikkeuslupaa niiden jatkamiselle Salossa. Poikkeuslupa saatiin heinäkuulle 2017 asti. Salon kaupungin aloitteesta käynnistettiin kuitenkin elokuussa sairaanhoitopiirin ja kaupungin väliset neuvottelut kaupungin talouden tasapainottamisesta. Neuvotteluissa päädyttiin mm. siihen, että synnytysten siirto toteutetaan jo vuoden 2015 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 15.9.2015, että Tyks Salon sairaalan synnytys- ja lastenosastotoiminta keskitetään Tyks kantasairaalaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että Salon lasten- ja naistentautien avohoidon jatkuvuus turvataan tässä muutoksessa, ja että lastenosaston siirrosta vapautuvilla voimavaroilla toteutetaan uudenlaisia lasten syrjäytymisriskiä ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita, joita on valmisteltu ”lasten syrjäytymisvaaran vähentäminen erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden yhteistyöllä” -hankkeessa. 12 Päivystysasetuksen 14 §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava 1.1.2017 alkaen, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1.000 synnytystä vuodessa. Lisäksi astuu voimaan lukuisia vaatimuksia koskien mm. sairaalan välitöntä valmiutta sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin. Tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa synnytysten siirtoa Salosta Turkuun. Tarkastuslautakunta totesi tuolloin, että hallituksen lokakuussa 2014 tekemä päätös hakea poikkeuslupa synnytysten jatkamiseksi Salossa ei tue talouden vakauttamisohjelman toteuttamista. Synnytykset siirtyivät Tyks Salon sairaalasta Tyksin U-sairaalaan 20.12.2015. Kuva keskolasta. Kuva: Vsshp. Tavoitteena ollut avohoitopainotteisuuden lisääminen ja vuodeosastopaikkojen vähentäminen toteutui. Vuodeosastopaikkoja vähennettiin Psykiatriasta sekä Tyks Loimaan sairaalasta ja Tyks Vakka-Suomen sairaalasta kun terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot yhdistyivät 14.12.2015 alkaen. Toimintakertomuksen mukaan vähennys oli yhteensä 61 sairaansijaa. Lisävähennysten tarve tullaan arvioimaan vielä syksyllä 2016. Erikoissairaanhoidon lähipalveluiden kattavuutta on parannettu. Lähisairaaloiden poliklinikkakäyntien erikoisalakirjaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Lähipalvelulautakunnan työtavat ja esittelykäytännöt määriteltiin tavoitteen mukaisesti. Lautakunnan esittelijänä toimi Tyksin sairaalajohtaja. Vuonna 2015 pidettiin seitsemän kokousta. Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin tukipalvelut järjestetään kokonaistaloudellisuutta parantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa. Laitoshuolto jatkaa kehitystyötä sairaanhoitopiirin omana toimintana hallituksen vuonna 2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Selvitys taloushallinnon palvelukeskuksen ja palkanlaskennan kokonaistaloudellisesti parhaasta toimintamallista valmistui vuoden 2016 alussa. Tuloksen perusteella palvelujen tuottaminen omana työnä on hinnaltaan kilpailukykyinen verrattuna ostopalveluihin. 13 Palautetta voi antaa ja potilastyytyväisyyttä voi seurata reaaliaikaisesti Vsshp:n internetsivustoilla (osoitteessa http://www.vsshp.fi/fi/Sivut/palautetilastot.aspx). Vuositasolla raportoidaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja osana Potilashoidon vuosikertomusta. Potilastyytyväisyys oli vuonna 2015 hyvällä tasolla ja on kehittynyt entistä parempaan suuntaan 16 kysymyksessä 21:stä. Seuraavista väittämistä vastaajat olivat asetettua tavoitetta (90 %) hieman harvemmin samaa mieltä: ‒ Pääsi hoitoon/tutkimukseen riittävän nopeasti ‒ Sai riittävästi etukäteis- ja valmistautumisohjeista ennen toimenpidettä ‒ Hoito/tutkimus toteutui aikataulun mukaisesti ‒ Läheiset/perhe huomioitiin riittävästi ‒ Hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhdessä potilaan kanssa ‒ Tilat olivat viihtyisät. Uutena toimintana aloitettiin asiakasraatitoiminta elokuussa 2015. Raati raportoi sairaanhoitopiirin johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2015 aikana on tehty kokemusasiantuntijatoimintaa koskevaa suunnittelua. Keväällä 2016 alkaa kokemusasiantuntijoiden rekrytointi ja syksyllä heidän koulutuksensa ja toimintansa yhteistyössä tulos-/toimi- ja palvelualueiden johdon kanssa. Johtopäätös: Myönteistä on, että asiakkailta kerätään entistä aktiivisemmin eri kanavien kautta tietoa, jota hyödynnetään palveluiden kehittämistyössä. Prosessien kehittäminen Havainnot: Prosessien kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Vuonna 2015 keskeinen uudistus oli Yksi sairaala -mallin käyttöönotto, jossa aiemmat aluesairaalat Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa muutettiin Tyksin lähisairaaloiksi sitovan tavoitteen mukaisesti. Lisäksi lähisairaaloiden yhteispäivystykset siirrettiin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen alaisuuteen 1.1.2015 alkaen tavoitteen mukaisesti. Yksi sairaala -organisaatiouudistukseen liittyen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 9.6.2015 hyväksyä Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastotoimintojen uudelleen organisoinnin sekä valtuutti hallituksen päättämään tarkemmin toimintojen siirtojen ehdoista. Hallitus hyväksyi 9.11.2015 siihen liittyvän sopimuskokonaisuuden. Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastojen yhdistäminen 14.12.2015 alkaen merkitsi sitä, että hoitovastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee siirtyä toiselle osastolle. Sairaaloiden vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyi kaupunkien perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tuli yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita. Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella. Julkisuudessa olleiden laskelmien mukaan Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden ja Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskusten vuodeosastojen yhdistäminen vähentää niiden yhteenlasketut 148 vuodeosastopaikkaa 114 paikkaan. Loimaan arvioidaan säästävän vuonna 2016 noin 2 M€ ja Uudenkaupungin noin 0,9 M€ vuoden 2015 toimintaan verrattuna. Pääosa Tyks Loimaan ja Tyks VakkaSuomen sairaaloiden vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyi kaupunkien palvelukseen liikkeenluovutussopimuksilla. 14 Yksi sairaala -organisaatiomuutoksessa kuvassa näkyvästä Tyks Loimaan sairaalasta tuli osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. Vuodeosastotoiminta organisoitiin uudelleen yhteistyössä Loimaan kaupungin perusterveydenhuollon kanssa. Kuva: Vsshp Tavoitteena oli, että Yksi sairaala -organisaation johtamisjärjestelmät toimivat sujuvasti. Tavoite saavutettiin vain osittain. Johtamisjärjestelmä on olemassa, mutta uuteen malliin sopeutuminen on vielä kesken. Lähisairaaloissa oli vuonna 2015 vielä joltain osin epäselvyyttä vastuusuhteissa. Tavoitteeksi oli asetettu toimi- ja palvelualuekohtaiset ja kuntakohtaiset suunnitelmat erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamiseksi. Tavoite saavutettiin osittain. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa oli vielä suuret toimi- ja palvelualuekohtaiset erot. Päiväkirurgian suhteellista osuutta tuli lisätä. Tavoitteeseen ei aivan päästy. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi, mutta suhteellinen osuus ei kasvanut. Hoitolinjauksia on muutettu, koska osan päiväkirurgisista toimenpiteistä on todettu olevan sellaisia, ettei niillä ole vaikuttavuutta. Esimerkiksi eräät polvien ja olkapäiden tähystykset tulee jättää tekemättä, mikä vähentää suoritteiden määrää tältä osin. Vuonna 2015 vaativan päiväkirurgian tuottamisen tavoitetila sairaanhoitopiirin eri sairaaloissa tuli määritellä keskitetysti. Tavoite toteutui vain osittain. Organisaatiomuutoksen vuoksi operatiivinen toiminta lähisairaaloissa oli osin koordinoimatonta. Uusien toimintamallien käyttöönottoa ja jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa tuli lisätä. Tavoite toteutui osittain. Jalkautumista lähisairaaloihin on kyllä tavoitteen mukaisesti lisätty, muttei juurikaan kuntien peruspalveluihin. Esimerkiksi Turun kaupunki on esittänyt että olisi tarvetta lisätä jalkautumista peruspalveluihin. Turun kaupungin toiveena on jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa erityisesti kirurgian ja ortopedian konsultaatioina. Yhteistyötä kuntien kanssa on käsitelty tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 6.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote-uudistukseen valmistautuminen. 15 Tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen ja Turun kaupungin psykiatrian yhteistyötä selvittävä työryhmä saa työnsä valmiiksi ja asiasta tehdään periaatepäätökset. Tavoite toteutui. Suunnitelmien mukaan Turun kaupungin psykiatria siirtyisi sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialueen alaisuuteen 1.1.2017. Hallintojaosto päätti joulukuussa palkata hankkeelle projektipäällikön 1.1.2016 alkaen. Tavoitteena oli, että yhtenäisen, alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynnistetään valtuustokauden lopulla. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia tuli lisätä. Osatavoitteista toteutui kolme ja kolmen osalta toteutuminen siirtyi vuodelle 2016. Kahta ensimmäistä asiakaspolkuprojektia on ryhdytty suunnittelemaan. Tekstiviestimuistutusten käyttöönotto siirtyi vuodelle 2016. Itseilmoittautumisjärjestelmä saatiin vuoden lopulla pilottikäyttöön. Suositukset: Organisaatiomuutoksilla haetaan toiminnan tehostumista. Lautakunta pitää myönteisenä, että aivan viime vuosina on yhteistyössä kuntaomistajien kanssa saatu aikaan useita rakenteellisia muutoksia, jotka ovat jo parantaneet ja jatkossa tulevat edelleen parantamaan sairaanhoitopiirin toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Hyvällä johtamisella tulee varmistaa, että käytetään hyväksi kaikki mahdollisuudet saavutettavissa oleviin hyötyihin. Henkilöstö, kehitys ja uudistuminen Havainnot: Henkilöstöä koskevat tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Tavoiteasetantaa koskevan tavoitteen toteutus jäi vielä kesken. Taloussuunnitteluohjeen ja vuosisuunnitteluohjeen laatiminen sekä mittareista sopiminen siirtyi vuodelle 2016. Vuonna 2015 työpanos kasvoi 3,3 %. Työpanos saadaan vähentämällä palvelujaksopäivistä kaikki poissaolopäivät. Lähde: Henkilöstöpalvelut 21.4.2016 Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin henkilöstön työpanos laskennallisina virkoina oli 5.478. Työpanos kasvoi kuntayhtymän tasolla 3,3 % verrattuna vuoteen 2014. Uusia vakansseja perustettiin 19. Turun yliopiston laboratorion, Utulabin henkilöstö (78 henkilöä) siirtyi vuonna 2015 liiketoimintakaupassa Tyks-Sapaliikelaitokseen. Ilman Turun yliopiston Utulabin henkilöstöä työpanoksen kasvu oli 1,7 % ja palkkojen, palkkioiden ja sivukulujen kustannusten kasvu 3,6 %. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 5.897 (henkilötyövuodessa on mukana lomat ja se vastaa n. 10,5 kk työskentelyä/henkilö). Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 63,7 vuotta. 16 Palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin olevien henkilöiden määrä väheni tilapäisesti vuonna 2013, mutta on sen jälkeen lähtenyt uudelleen nousuun. Kaavion henkilöstömäärässä on mukana myös virka- ja työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa. Lähde: Hallintokeskus/Henkilöstöpalvelut 18.2.2016 Vuonna 2015 laadittiin yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja kilpailukykyä edistävä viestintästrategia asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti. Hallitus päätti 14.10.2015 hyväksyä viestintästrategian sekä päivittää sitä vuosittain syyskaudella. Huippuosaamisstrategian hallitus hyväksyi 26.1.2016 ja nimesi yliopistotoimikunnan ohjausryhmänä huolehtimaan strategian jalkautumisesta ja toimeenpanosta. Erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategiaa ja opetusstrategiaa toteutettiin suunnitelmallisesti. Johto- ja esimieskunnalle järjestettiin kaksi koulutusta Lean-menetelmiin perustuvasta prosessien kehittämisestä ja johtamisesta, kuten tavoitteeksi oli asetettu. Lean-koulutuksella pyritään siihen, että Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista potilaskeskeistä palvelumallia kehitetään ja toimialueiden välisiä hoitokäytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistetään. Tavoitteeksi oli asetettu, että henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät. Tavoitteiden asetanta- ja seurantamallia kehitettiin vuonna 2015. Taloussuunnitteluohjeen, vuosisuunnitteluohjeen ja mittareista sopiminen siirtyi vuodelle 2016. Tavoitteiden asettamisen ja seurannan kehittämistä käsitellään tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 6.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Kannustimia liikkuvuuteen lisättiin solmimalla paikallinen virka- ja työehtosopimus. Sopimusta sovelletaan työntekijöihin, joiden tehtäviin kuuluu työskentely toistuvasti ja säännöllisesti useammassa kuin yhdessä Vsshp:n toimipaikassa. Edellytyksenä on, että näiden toimipaikkojen välillä on vähintään 50 kilometriä. Vuonna 2014 käyttöön otettua hoitohenkilöstön liikkuvuuskannustinta on maksettu lastenklinikan ja kuvantamisen henkilöstölle vuonna 2015. Kyseessä oli kaksivuotinen kokeilu, jota ei enää jatketa. Kriteerejä lievennettiin vuonna 2015, mutta käyttö jäi silti vähäiseksi. Nopea palkitseminen otettiin käyttöön ja käytäntöä päätettiin jatkaa myös vuonna 2016. Tulospalkkauksesta ja kehittämisprojektien kannustuspalkkion käyttöönotosta päätettiin luopua taloudellisista syistä. 17 Suositus: Henkilöstön liikkuvuutta sairaanhoitopiirin eri yksiköiden välillä tulee edelleen kannustaa myös siinä tapauksessa, että siirrytään tilapäisesti toimialueiden tai tulosalueiden välillä, vaikka fyysinen välimatka jäisikin lyhyeksi (esim. Tyksistä EPLL:een). Tällöin ei tarvitsisi jokaiseen yksikköön palkata henkilöstöä lyhyiden kysyntäpiikkien varalle. Lääkärit ja hoitajat eivät ole Timecon-työajanseurantajärjestelmän piirissä vaan työajanseuranta hoidetaan käsin. Vuonna 2015 kokeiltiin eräissä yksiköissä Timecon-työajanseurantaa. Useimmissa muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä automaattinen työajanseuranta kattaa myös hoitohenkilöstön. Suositus: Automaattinen työajanseuranta tulee ottaa mahdollisimman kattavasti käyttöön koko sairaanhoitopiirissä. Leikkaussalin henkilöstö työssään. Kuvassa tehdään laparoskooppinen umpisuolenpoisto T-sairaalassa. Kuva: Vsshp Sairauspäivien määrä per henkilö on laskenut viime vuosina. Vuonna 2015 sairauspäivien määrä oli 14,3 päivää/henkilö (vuonna 2014 14,4, vuonna 2013 15,0 ja vuonna 2011 16,1). Merkille pantavaa on, että Vsshp:n henkilöstöstä 39 % ei vuonna 2015 ollut päivääkään poissa töistä oman sairauden vuoksi. Työterveyshuollon toimivuus ja saatavuus on parantunut parin viime vuoden aikana verrattuna tilanteeseen ennen Länsirannikon Työterveys Oy:n perustamista. Ongelmana on vuosia jatkunut sairaanhoitopiirin työterveyshuoltoon varatun määrärahan ylittyminen. Vuoden 2015 talousarvioylityksen osasyynä oli se, että budjetoinnissa ei ollut otettu tarpeeksi huomioon, että resurssien puutteen johdosta aiemmin rästiin jääneitä tehtäviä on jouduttu hoitamaan jälkikäteen, jolloin kustannukset ovat alkuvaiheessa suuremmat. Työterveyslaissa määritellään pakollinen palvelutaso. Sairauspoissaolopäivien määrä on Vsshp:ssä lähes 115.000/vuosi. Mikäli lisäpanostuksella työterveyshuoltoon pystytään vähentämään sairauspoissaolopäivien määrää, niin alkuvaiheessa käytetty lisäpanostus maksaa itsensä takaisin sairauspäivien vähenemisen kautta. Tarkastuslautakunnan syksyllä 2015 suorittamissa haastatteluissa kävi ilmi, että sairaanhoitopiirillä ja Länsirannikon Työterveyshuollolla oli kullakin omat työhyvinvointisuunnitelmat sairaanhoitopiirin henkilöstölle, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Työhyvinvointisuunnitelma tulee laatia yhteistyössä, koska työterveyshuollolla on paljon tietoa, jota tulee hyödyntää toimenpiteitä suunniteltaessa. Työhyvinvointisuunnitelmassa tulee sopia yhteisistä tavoitteista ja työnjaosta niiden toteuttamiseksi. 18 Suositus: Sairaanhoitopiirin henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma sekä sen toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi tulee tehdä yhdessä sekä henkilöstön että työterveyshuollon kanssa. Työterveyslaitos tutki Vsshp:n henkilöstön työhyvinvointia syys‒lokakuussa 2015. Valtakunnallinen tutkimus kattoi n. 30 % kunta-alan henkilöstöstä. Tulosten mukaan 78 % suosittelisi Vsshp:ä työnantajana ystävälleen. Työn kuormittavuus (mm. kokemus liian suuresta työmäärästä) oli vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimukseen, jossa näkyi vuoden 2013 alusta voimaan astuneen organisaatiomuutoksen aiheuttama väsymys. Myös kokemus työn epävarmuudesta oli vähentynyt kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta lisääntynyt kuitenkin neljän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Työnhallinta oli parantunut ja koetut työpaineet vähentyneet. Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta oli parantunut ja tyytyväisyys esimieheltä saatuun tukeen oli edelleen korkealla tasolla. Muutoksiin vaikuttamismahdollisuuksien koettiin kuitenkin huonontuneen ja halu jäädä eläkkeelle oli lisääntynyt. Vsshp:n yksiköistä parhaiten hyvinvoinnin eri osa-alueilla sijoittui Psykiatrian toimialue verrattuna koko tutkimuksen aineistoon (hyvinvoinnin eri osa-alueiden sijaluku oli 57‒66, kun valtakunnallisen vertailun paras = 100). Vsshp:n seuraavaksi parhaat tulokset saivat Turunmaan sairaala (sijaluku 47‒54) ja Tyks (sijaluku (44‒52). Vertailussa Teknisten palvelujen tulosyksikkö (sijaluku 14‒57), Kiinteistöpalvelujen tulosyksikkö (sijaluku 16‒45) ja EPLL (sijaluku 22‒32) menestyivät työhyvinvointitutkimuksessa vertailuyksikköjä selvästi heikommin. Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueella toteutettiin juuri ennen tutkimusajankohtaa laaja organisaatiomuutos, joka aiheutti henkilöstössä epävarmuutta. Tulosalueelle muodostettiin T3rakennushankkeen projektiorganisaatio ja loppuosasta tekniikan ja huollon tulosalue. Kiinteistöpalveluiden tulosyksikkö lopetettiin. Lisäksi tyytymättömyyttä aiheuttaa teknisellä ja kiinteistöalalla yleensä se, että palkat ja mahdollisuudet urakehitykseen ovat usein paremmat yksityisellä sektorilla julkishallintoon verrattuna. Palkkaongelmaa pyritään korjaamaan meneillään olevan tehtävien vaativuusarviointiprojektissa, jossa kaikille tehtäväkuvien perusteella määritetään uusi tavoitetehtäväkohtainen palkka. Tulosaluejohtajan arvion mukaan lisäksi vuonna 2015 esimiesresurssit ovat olleet merkittävästi ylikuormittuneet Lääkehuoltorakennuksesta, U-sairaalan sisäilmakorjauksista ja organisaatiomuutoksesta johtuen. Myös EPLL:n henkilöstön työhyvinvointiin vaikutti kielteisesti toiminnassa viimeisen 12 kuukauden aikana tapahtuneet suuret muutokset. Vsshp:n tulosyksiköistä suurimpana koettiin muutokset juuri EPLL:ssä. EPLL:ssä muutosten laatu oli lisäksi koettu keskimääräistä kielteisempinä. Tulos kuului valtakunnallisen tutkimuksen 10 % alimpaan joukkoon. Vuonna 2015 lähisairaaloiden päivystykset siirtyivät EPLL:lle, jolloin hoitohenkilöstön määrä kasvoi 79 hoitajalla 190:ään. Yhdistymisestä huolimatta lääkäreiden määrä pysyi ennallaan, 28. Jos kaikki käynnit lasketaan mukaan, vuonna 2015 käyntejä oli 140.000, kun niitä vuonna 2014 oli 100.000. Käyntimäärät kasvoivat näin ollen 40 %. Lisäksi vuonna 2015 Tyks Loimaan ja Tyks VakkaSuomen sairaaloista lopetettiin päivystys, minkä vuoksi Turkuun päivystykseen on tullut entistä raskaammin hoidettavia potilaita. Maakunnissa ei enää ole päivystysaikaan valvontaa tai takapäivystystä, eikä tutkimuksia enää tehdä päivystysaikaan. Kolmas suuri muutos oli, että alueellinen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa EPLL:n alaisuudessa yhteispäivystyksessä helmikuussa 2015. Erityisen huolestuttavaa Vsshp:n tuloksissa oli syrjintää ja työpaikkakiusaamista koskevat luvut. Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneiden osuus vastanneista vaihteli 15,5 %:n ja 21,8 % välillä Vsshp:n eri tulosalueilla. Henkilöstöpalvelut kiinnittää jatkossa toiminnassaan erityisesti huomiota työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän torjuntaan ja aiheesta tullaan järjestämään esimiehille koulutuksia. Suositus: Kiusaamisen ja syrjinnän torjunnassa tulee noudattaa nollatoleranssia sairaanhoitopiirin työyhteisöissä. Työturvallisuuslain mukaan ”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.” Henkilöstölle tulee järjestää koulutusta siitä, miten tunnistetaan häirintä ja epäasiallinen kohtelu ja millä keinoin se tulee poistaa. 19 Talous ja resurssit Havainnot: Kiinteistöjä koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Valtuuston asettamana sitovana tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on käynyt ilmi, että kiinteistöjen korjauksiin käytettäviä määrärahoja ei ole tarvittavassa määrin pystytty lisäämään. Eräänä syynä korjausmäärärahojen niukkuuteen ovat olleet viime vuosien mittavat investoinnit uusiin tiloihin. U-sairaalan sisäilmakorjauksien koordinointiin palkattiin helmikuussa 2015 projektipäällikkö, mutta sisäilmaongelmia on myös eräissä muissa rakennuksissa. Kantasairaalan alueella Tekniikan ja huollon tulosalueen käytössä oleva rakennus ja Hallintokeskuksen käytössä olevan rakennuksen siipi tyhjennetään vuoden 2016 aikana korjauksia varten, koska henkilöstöllä on huonosta sisäilmasta johtuvia oireita. Kosteusvauriot uudessa Lääkehuoltorakennuksessa työllistävät Tekniikan ja huollon tulosaluetta paljon edelleen, mikä vie resursseja muiden kiinteistöjen korjaamiselta. Sisäilmaongelmia käsitellään tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 7.2 Sisäilmaongelmat. Sitovana tavoitteena vuodelle 2015 oli, että T3-sairaalan ja Medisiina D-rakennuksen rakentaminen etenevät tehtyjen päätösten mukaisesti niin, että U-sairaalasta päästään luopumaan vuonna 2018. Tavoite toteutui osittain. U-sairaalasta päästään luopumaan aikaisintaan vuoden 2020 lopussa T3-sairaalan valmistuttua. Havainnekuva T3-sairaalasta, joka rakennetaan T-sairaalan kylkeen junaradan ja moottoritien päälle. Vuoden 2020 lopussa valmistuvaan T3-sairaalaan sijoittuvat Naisten klinikka ja Lasten ja nuorten klinikka, jotka muuttavat tiloihin U-sairaalasta. Kuva: Vsshp. 20 T3-sairaalaan sijoittuvat mm. Lasten ja nuorten klinikka ja Naisten klinikka. Hankkeen kustannusarvio on 158 M€ ja se toteutetaan leasingrahoituksella. Hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2014. Huhtikuussa 2015 hallitus päätti asettaa projektin rakennuttamista varten projektiorganisaation 1.8.2015 alkaen. T3-sairaalan suunnittelijavalinnat päätettiin kiinteistöjaostossa toukokuussa 2015. Suunnittelusopimukset allekirjoitettiin kesäkuun alussa 2015 ja samalla pidettiin suunnittelun käynnistämiskokous. Hallitus päätti 3.11.2015, että U-sairaalasta voidaan luopua vuoden 2020 loppuun mennessä. T3-sairaala rakennetaan T2-sairaalan ja Medisiina D-rakennuksen väliin moottoritien päälle. Kannen rakentaminen moottoritien päälle on käynnistetty maaliskuussa 2016. Sairaalarakennuksen rakentaminen alkaa alkuvuonna 2017 kannen rakenteiden valmistumisen jälkeen. Rakentaminen valmistuu syksyllä 2020 ja tilojen käyttöönotto tapahtuu varustelun jälkeen vuoden 2020 lopussa. Tavoitteena oli, että tarpeettomista tiloista luovutaan. Vuonna 2015 tuli luopua Paimion ja Raision sairaaloiden käytöstä. Sairaanhoitokäytöstä luovuttiin tavoitteen mukaisesti elokuussa 2015, mutta tilojen realisointi on edennyt hitaasti. Kiinteistömarkkinat ovat hiljaisia eivätkä kiinteistöjen sijaintikunnat ole olleet kiinnostuneita sairaanhoitopiirin käytöstä vapautuvien tilojen ostamisesta. Vuokraamalla tiloja ulkopuolisille on pystytty kattamaan osa ylläpitokustannuksista. Tavoitteena oli, että kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon aluesairaaloiden mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. Psykiatrian tila- ja organisaation yhdistämishanke etenee Turun kaupungin kanssa. Medisiina D-hanke on yhteinen Turun yliopiston kanssa. Tyks Loimaan sairaalassa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa on yhteisiä tiloja kuntien kanssa. Turun kaupunki on toivonut tiiviimpää yhteistyötä erityisesti Turkuun sijoittuvien tilojen suunnittelussa. Sote-uudistuksen valmistelun ollessa vielä kesken on arviointikertomuksen valmisteluvaiheessa vielä epäselvää mitä sairaanhoitopiirin kiinteistöille tapahtuu vuonna 2019. Yhtenä vaihtoehtona voi olla valtakunnallinen kiinteistöyhtiö samaan tapaan kuin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Toinen vaihtoehto voi olla, että sairaanhoitopiiri siirtyy maakunnalle kokonaisuutena kiinteistöineen. Maakunta vuokraisi kunnilta niiden omistamat sosiaali- ja terveystoimen tilat. Turun kaupunki teki oman ratkaisunsa sote-kiinteistöihin liittyen syksyllä 2015. Turun kaupunginvaltuusto päätti (Kv 28.9.2015 § 159) perustaa Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n, johon siirrettiin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt vuoden 2015 loppuun mennessä. Turun kaupungin omistusosuus yhtiön osakkeista on perustamisvaiheessa 100 %. Päätöksen mukaan Turun kaupunki luovutti yhtiölle kaupalla käyvistä arvoistaan keskeisimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kohteita. Luovutuksen kohteena oli kaikkiaan 23 sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevaa rakennusta, joiden yhteenlaskettu laajuus oli noin 90.000 m2. Luovutettujen kiinteistöjen hinta oli 134,8 M€. Suositukset: Korjausmäärärahojen riittämättömyys merkitsee sairaanhoitopiirin rakennusten korjausvelan kasvua. Kunnossapidon toimivuuden tulee jatkossa olla erityinen kehittämiskohde. Tarpeettomien tilojen myyntiä tulee vauhdittaa. 5 Taloutta koskevat havainnot 5.1 Talousarvion noudattaminen Havainnot: Vuonna 2015 talousarviota noudatettiin talousarvion kokoon nähden hyvin, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin talouden hallinta on kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina ja kustannusten kasvu on pienentynyt. 21 Valtuusto asetti vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 16 sitovaa taloudellista tavoitetta kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia sekä kullekin liikelaitokselle. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuusto myönsi vuodelle 2015 lisämäärärahoja nettokuluihin kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia 0,9 M€, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle 3,8 M€ ja Tyks-Sapa-liikelaitokselle 8,1 M€. Väljennetyistä taloudellisista tavoitteista saavutettiin kahdeksan ja viisi lähes saavutettiin. Kolme tavoitetta jäi saavuttamatta: ‒ EPLL:n toimintakulut olivat 7 % (4,7 M€) sallittua suuremmat kuin tavoitteeksi asetettu 66,6 M€ ‒ EPLL:n investointimenot olivat 120.000 sallittua suuremmat kuin tavoitteeksi asetettu 75.000 € ‒ Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueiden hinnoittelu ei tuottanut palvelualuekohtaisesti nollatulosta, kuten oli asetettu tavoitteeksi. Kuntayhtymätasolla ilman liikelaitoksia toteutuneet nettokulut olivat 2,1 M€ määrärahaa suuremmat, mikä on 0,4 % nettokulumäärärahasta. Talousarvion kokoon nähden poikkeama on niin pieni, että voidaan katsoa että tavoite lähes saavutettiin. Koko kuntayhtymän tasolle liikelaitoksineen ei ollut asetettu sitovaa taloudellista tavoitetta. Koko kuntayhtymän käyttötalouden toteutuneet toimintakulut olivat 20,0 M€ (3,1 %) määrärahaa suuremmat. Myös toimintatuotot kasvoivat, joten toteutuneet sitovat nettokulut olivat koko kuntayhtymätasolla lopulta 5,2 M€ (1,0 %) määrärahaa suuremmat. Sitovien nettokulujen poikkeaman eräänä selittävänä tekijänä oli kysynnän kasvu. Vuonna 2015 palveluja saaneiden henkilöiden määrä oli 1,4 % suurempi kuin vuonna 2014. Toinen syy poikkeamaan on vasta vuoden lopussa saatu tieto siitä että potilasvakuutuksen korvausvastuu nousee useita miljoonia euroja arvioitua korkeammaksi. Tuossa vaiheessa ei ollut enää mitään tehtävissä ylityksen välttämiseksi. Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tuotu esiin näkemys, ettei talousarvion laadinnassa olisi tarpeeksi otettu huomioon toimintatapojen muuttumista lainsäädännön vaatimuksesta siihen suuntaan, että potilaiden hoidon alkuvaiheeseen panostetaan yhä enemmän. Tämä on asettanut haasteita erityisesti Tyks-Sapa-liikelaitoksen ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen taloudenpidolle. Osa alkuperäisen talousarvion ylityksistä saatiin katettua valtuuston myöntämillä lisämäärärahoilla. Tarkastuslautakunnalle on myös raportoitu, että osaoptimointia sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja eri tulosyksiköiden välillä esiintyy edelleen, mikä hankaloittaa tai estää resurssien tarkoituksenmukaista ja taloudellista yhteiskäyttöä. Tyks-Sapa-liikelaitoksen talouden hallinta oli vuoden 2015 aikana erityisenä sisäisen valvonnan kohteena. Sisäinen tarkastus selvitti sairaanhoitopiirin johtajan toimeksiannosta mahdollisuuksia säästötoimenpiteisiin Tyks-Sapa-liikelaitoksessa. Raportissa kiinnitettiin huomio laboratorio- ja kuvantamistutkimusten käyttöön, työaikakorvauksiin, sisäilmaongelmien takia tapahtuviin korjauksiin (1,9 M€), johdon raportointiin ja tietovarastointiin. Toimenpide-ehdotuksena oli, että olisi kiirehdittävä toiminnallisuutta ja taloudellisuutta parantavien toimintamallien käyttöönottoa, kuten tekstinkäsittely, digisanelu, puheentunnistus, potilaiden itseilmoittautuminen, tekstiviestipalvelut ja automaattinen hoitopalaute. Hallitus käsitteli 18.8.2015 selvitystä kuntayhtymän vuoden 2015 toimintakulujen sopeuttamiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Hallitus päätti tuolloin ”edellyttää kuntayhtymässä käynnistettäväksi Tyks-Sapaliikelaitoksen palveluiden kustannusten kasvun rajoitushankkeen, mistä hallitukselle esitetään tulokset 15.12.2015.” Hankkeen taustalla oli epäily siitä, että potilaille mahdollisesti tehdään edelleen päällekkäisiä tutkimuksia ja jossain hoitoketjun vaiheessa jopa tarpeettomasti toistaen. Muista yliopistosairaaloista pyydettiin kalleimpien tutkimusten listaa, jotta vertailua eri yksiköiden tutkimuskäytön ja toisaalta hintojen kesken pystyttäisiin tekemään. Selvitettiin, onko toiminnassa poikkeamaa sisällöltään (esim. liikaa tutkimuksia) verrattuna muihin yo-sairaaloihin ja johtuuko poikkeama kustannuksissa volyymistä vai korkeammasta hinnasta. 22 Hallitus merkitsi tiedoksi Tyks-Sapa-liikelaitoksen palveluiden kustannusten kasvun rajoitushankkeessa suoritetut toimenpiteet päätöksen mukaisesti joulukuun kokouksessa. Ns. tutkimuspaketit oli käyty läpi, supistettu ja osittain purettu. Kuvantamiseen oli annettu uudet ohjeet, joilla pyritään vähentämään etenkin turhien natiiviröntgenkuvausten määrää ja vähentämään kallista päivystysaikaista tutkimuskäyttöä. Tutkimusten indikaationasettelua oli tiukennettu ja toisaalta ohjeistoon oli lisätty konsultaatiovelvoitteita, jotta oikeat tutkimukset saataisiin tehtyä heti. Toimenpiteiden kokonaisvaikutus oli raportin mukaan ollut positiivinen, mutta vaikutuksen suuruuden arvioimiseen ei vielä seuranta-aika riittänyt. Arvion mukaan merkittävämpi hyöty tullaan todennäköisesti saamaan yliopistosairaaloiden välisiä toiminnallisia eroja ja niiden vaikutuksia vertaamalla. Siitä vertailusta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää vasta vuoden 2016 aikana. Suositukset: Tulosyksiköiden välisestä osaoptimoinnista, joka estää resurssien järkevän yhteiskäytön, on päästävä eroon. Sairaanhoitopiirin kokonaistalous on ratkaiseva ja määrää sen, kuinka kunnan maksuosuus kehittyy. Kuvantamis-, laboratorio- ja muiden tutkimusten tarkoituksenmukaisuus tulee varmistaa. Tutkimuskäytäntöjen järkeistämistä tulee säännöllisesti pitää esillä työpaikkakokouksissa ja ohjeistaa lääkäreitä keskitetysti. Talousarvion laadinnassa tulee ottaa huomioon potilaan hoitoprosessin muuttuminen etupainotteiseksi. Potilaalle tehdään aiempaa enemmän tutkimuksia jo hoidon alkuvaiheessa diagnoosin saamiseksi. On arvioitu, että nopea diagnoosi ja hoidon ripeä aloittaminen säästää kustannuksia myöhemmässä vaiheessa. Nykyistä tarkempaa tietoa tulee saada päätöksenteon tueksi siitä, mikä on hoidon alkuvaiheen suuremman panostuksen kustannusvaikutus hoidon myöhemmässä vaiheessa, jotta talousarvio voidaan laatia toimintatavan muutosta ja toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta oikealla tavalla tukevaksi. Tyks-Sapa-liikelaitoksen päivystysaikaista hinnoittelua on tarpeen tarkastella sairaanhoitopiirin kokonaistaloudellisesta näkökulmasta. On vältettävä tilanne, jossa sairaanhoidollisten palvelujen korkeat päivystysaikaiset tutkimushinnat voivat toimia esteenä asiakkaan nopealle ja sujuvalle hoidolle ja aiheuttaa lisäkustannuksia muualla. Uuden tekniikan käyttöönotolla ja prosesseja kehittämällä tulee hillitä kustannusten nousua kysynnän kasvaessa. Nykyaikaisilla kuvantamislaitteilla pyritään mahdollisimman nopeasti selvittämään potilaan diagnoosi. Kuva: Vsshp. 23 5.2 Talouden vakauttamisohjelma Havainnot: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015 ei sisällä talouden vakauttamisohjelman toteutumisen seurantatietoja, jossa olisi tarkasteltu ohjelman tavoitteiden toteutumista pitkällä aikavälillä. Tehdyillä rakenteellisilla muutoksilla on ollut myönteinen vaikutus sairaanhoitopiirin talouteen, joka viime vuosina on kehittynyt oikeaan suuntaan. Vakauttamisohjelmassa pysyminen tulee kuitenkin edelleen vaatimaan ponnistuksia. Valtuusto hyväksyi vuosien 2012‒2014 talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä talouden vakauttamisohjelman perusteet kymmenelle seuraavalle vuodelle. Vakauttamisohjelman tarkoituksena on tervehdyttää talouden rakenteita kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana on jäsenkuntien maksuosuuksien maltillinen keskimääräinen vuosikasvu, enintään keskimäärin 3,8 % vuosina 2012‒2021. Investointiohjelmaa tulee sopeuttaa niin, että vuonna 2021 pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on enintään n. 200 M€. Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvua koskevassa tavoitteessa pysyminen edellyttää, vuosien 2012‒2015 kehitys huomioon ottaen, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvuprosentti pysyy vuosina 2016‒2021 keskimäärin alle 3 %. Vuosina 2012‒2015 toteutunut keskimääräinen vuosittainen kokonaiskasvu oli 5 %. Luvussa on mukana toiminnan laajennukset (esim. ensihoito ja yhteispäivystys). Vuonna 2015 jäsenkuntien maksuosuus oli 2,7 % suurempi kuin vuonna 2014. Euroissa jäsenkuntatuotot kasvoivat edellisvuodesta 14,6 M€. Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvuprosentit vuosina 2012‒2015 (sis. T-sairaalan käyttöönoton ja kaikki toiminnan laajentumiset, kuten ensihoito ja yhteispäivystys), % 2012 2,2 2013 10,5 3 2014 4,6 4 2015 2,7 Vuosikasvu keskimäärin 2012‒2015 5,0 Lähde: Talouspalvelut Jäsenkuntien kustannusperusteisen maksuosuusrasituksen vuosittainen kasvu pidemmällä aikavälillä ilman kunnilta siirtynyttä ensihoitoa ja terveyskeskuspäivystystä näkyy seuraavassa kaaviossa. Jäsenkunnille toiminnasta tuleva kustannusperusteinen maksuosuusrasitus on sama kuin sitovat nettokulut kuntayhtymän tasolla (Sitovat nettokulut = toimintakulut + poistot + nettorahoituskulut, josta vähennetään kaikki muut tuotot paitsi tuotot jäsenkunnilta).5 3 T-sairaalan laajennus otettiin käyttöön, mikä kasvatti tilakustannuksia vuositasolla n. 10 M€. Lisäksi kunnilta siirtyi yhteispäivystys ja ensihoito. Sisältää terveyskeskuksilta perityt ensihoidon myynnistä saadut tuotot. Ilman ensihoitoa kasvu oli 8,5 %. 4 Huom! Sisältää terveyskeskuksilta perityt ensihoidon myynnistä saadut tuotot. Ilman ensihoitoa kasvu oli 4,0 %. 5 Huom! Kaaviossa vuosien 2012 ja 2013 kasvuprosentit on laskettu ilman ensihoidon ja Turun terveyskeskuspäivystyksen aiheuttamaa kasvua. 24 Kasvuprosentit on laskettu vertailukelpoisesti seuraavasti: Vuoden 2013 kasvu ilman ensihoidon aiheuttamaa kasvua Vuoden 2012 kasvu ilman Turulta siirtynyttä terveyskeskuspäivystystä Vuoden 2004 kasvu ilman kirurgisen sairaalan fuusiota Lähde: Talouspalvelut/ Vesa Lamminen. Investointiohjelmaa tulee valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman mukaan sopeuttaa niin, että vuonna 2021 pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on enintään n. 200 M€. Pitkäaikaista lainaa on viime vuosina pystytty hallitusti vähentämään. Vakauttamisohjelman lainamäärätavoitteessa pysytään, mikäli vuosina 2016‒2021 vähennetään lainamäärää vähintään 5,3 M€ joka vuosi. Sairaanhoitopiirin lainamäärää vähentää se, että T3-sairaalan rakentaminen on päätetty toteuttaa leasingrahoituksena. Mikäli hanke olisi rahoitettu kokonaan lainarahalla, lainaa olisi pitänyt vähentää 31,6 M€ vuodessa vuosina 2016‒2021 vakauttamisohjelmassa pysymiseksi. Talousjohtajan selvityksen mukaan hankkeelle sovittu leasingrahoitus on taloudelliselta vaikutukseltaan yhtä edullinen kuin lainanotto. Alla oleva kaavio kuvaa lainakannan kehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2015. Lähde: Talouspalvelut/ Vesa Lamminen 25 Lähde: Talouspalvelut/ Vesa Lamminen. Yllä oleva kaavio kuvaa omavaraisuusasteen kehitystä pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste ja muut kuntayhtymän velkaantumista koskevat tunnusluvut ovat T2-sairaalan valmistumisen jälkeen (vuonna 2013) kehittyneet parempaan suuntaan. Tunnuslukujen tulkinnassa on jatkossa otettava huomioon se, että seuraava suuri rakennushanke, T3-sairaalan rakentaminen, toteutetaan leasingrahoituksena. Vuosina 2016‒2020 toteutettava 158 M€:n rakennusinvestointi ei tule näkymään lainamäärässä tai muissa vakavaraisuutta kuvaavissa tunnusluvuissa, koska leasingrahoitus rasittaa ainoastaan sairaanhoitopiirin toimintakuluja. Taseen tunnuslukujen kehitys 2012‒2015 Tunnusluku Omavaraisuusaste, % Velkaantumisaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12., M€ Lainakanta asukasta kohti, € 2012 27,7 161,7 65,6 2013 25,9 192,1 64,0 2014 28,7 147,6 54,8 2015 29,9 131,1 49,2 268,9 572 307,6 651 259,2 547 231,9 487 Lähde: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuosilta 2012‒2015 Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymällä oli alijäämää taseessa 8,9 M€. Vuonna 2015 syntyneellä ylijäämällä vähennettiin alijäämää 1,1 M€. Vuoden 2015 taseen alijäämä tulee lain mukaan kattaa viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Laaditun alijäämän kattamissuunnitelman mukaan vuoden 2016 talousarvio on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi laatimalla talousarviot vuosina 2017‒2020 2,0 M€ ylijäämäisiksi. Kuntalaissa määrätään kuntayhtymän taloudellisesta arviointimenettelystä. Arviointimenettelyä kuntayhtymässä koskevaa kuntalain 119 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään, jos alijäämää ei ole katettu tilikauden 2020 tilinpäätöksessä. Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa, valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä 26 on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla kuntayhtymää ja jäsenkuntia. Suositus: Talouden vakauttamisohjelman 2012‒2021 toteutumisesta tulee raportoida vuosittain tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Toteutumisen raportoinnissa tulee tarkastella ohjelman tavoitteiden toteutumista ohjelmakauden päättymiseen asti. 5.3 Tuottavuus Havainnot: Tyksin tuottavuus parani vuodesta 2013 vuoteen 2014. THL julkaisi maaliskuussa 2016 tiedot sairaaloiden tuottavuudesta vuonna 2014. Yliopistollisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus ilman psykiatriaa laski 1,3 % vuosina 2010‒2014. Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2013 samassa suhteessa. Vuosien 2013‒2014 välillä reaalikustannukset nousivat hieman palveluja enemmän. Tuotanto nousi 2 % ja kustannukset 3 %, jonka seurauksena yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus laski. Sairaalatoiminnan tuottavuus yliopistosairaaloissa 2010‒2014 Indeksi 2010=100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat 2010 2011 2012 HYKS 100 100 99 KYS 100 98 95 OYS 100 98 100 TAYS 100 100 109 TYKS 100 98 95 Yhteensä 100 99 100 Lähde: THL tilastoraportti 3/2016: Sairaaloiden tuottavuus 2014 Lähde: THL tilastoraportti 3/2016: Sairaaloiden tuottavuus 2014 2013 99 93 99 108 96 100 2014 97 89 98 110 101 99 27 Tyksin tuottavuus on viime vuosina kehittynyt parempaan suuntaan. Vuonna 2013 Tyksin tuottavuuden useita vuosia jatkunut lasku saatiin pysäytettyä ja vuonna 2014 tuottavuus kasvoi niin, että saavutettiin ja hieman ylitettiin vuoden 2010 taso. Vuonna 2014 tuottavimmat yliopistosairaalat olivat Tays ja Tyks. Molempien yliopistosairaaloiden tuottavuus ylitti kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien sairaaloiden keskimääräisen tuottavuuden 4 %:lla. Vuonna 2014 Tyks ylitti yliopistosairaaloiden keskimääräisen episodituottavuuden 2 % ja keskimääräisen DRG-tuottavuuden 6 % (kaavio alla). Lähde: THL tilastoraportti 3/2016: Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tyksin palvelutuotannon kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2014 oli suurempi kuin yliopistosairaanhoitopiireissä keskimäärin samalla ajanjaksolla. Palvelutuotanto Tyksissä kasvoi 10 % ja yliopistosairaanhoitopiireissä yhteensä keskimäärin 9 %. Tyksissä suurin suoritemäärän (painotettujen episodien) kasvu tapahtui vuonna 2014. Osittain kasvun syynä oli se, että suoritteiden kirjaamisen laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Myös esimerkiksi Taysissä kirjaamisen laadun parantaminen on ollut osasyynä suoritteiden määrän kasvuun viime vuosina. Taysin suoritemäärä kasvoi 23 % vuodesta 2010 vuoteen 2014. Reaalikustannukset kasvoivat Tyksissä 8 % vuodesta 2010 vuoteen 2014. Kustannusten kasvu oli pienempi kuin yliopistosairaanhoitopiireissä keskimäärin (10 %) samalla ajanjaksolla. Suositukset: Tietojen tarkistamisessa on tehty hyvää työtä ja tilastovirheitä on saatu poistettua. Tilastojen oikeellisuudesta huolehtiminen vaatii jatkuvaa työtä. Tuottavuuden nostamiseksi tulisi pystyä hillitsemään reaalikustannusten kasvua hitaammaksi kuin palvelutuotannon määrän kasvu. 28 6 Muut havainnot 6.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta Havainnot: Vuonna 2015 tavoitteiden seurantaa ja tavoitteiden asettamista muutettiin järjestelmällisemmäksi. Valtuusto oli asettanut sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2015, että henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät. Tavoitetasona oli, että - Strategian jalkautumisprosessi on kuvattu, sairaanhoitopiirin uusi tavoiteasetantamalli on kehitetty ja viestitetty henkilöstölle - Sitovat tavoitteet ja henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan uuden mallin ja toimintatavan mukaan. Vuonna 2015 tehtiin tavoitteen mukaisesti seuraavat muutokset sairaanhoitopiirin tavoitteiden asettamisprosessiin ja toteuttamisen seurantaan: - Tulos-, toimi- ja palvelualueet, liikelaitokset ja hallintopalvelut laativat BSC-mallin mukaiset toimintasuunnitelmat vuodelle 2016 - Joulukuussa 2015 käydyissä konsernijohdon ja toimialuejohdon välisissä tavoitekeskusteluissa toimintasuunnitelmista priorisoitiin 1‒3 strategiatason seurattavaa tavoitetta - Vuoden 2015 strategisten sitovien tavoitteiden toteutumista seurattiin kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa ja raportoitiin sairaanhoitopiirin johdon eri tasoilla: valtuusto, hallitus ja sairaanhoitopiirin johtoryhmä. Strategiset tavoitteet Tulos-, toimi-, palvelualue ja liikelaitostason tavoitteet Strategisten tavoitteiden hyväksyminen valtuustossa Konkretisoidaan strategiatason tavoitteet toiminnalliseksi tavoitteiksi Laaditaan tulos-, toimi-, palvelualue ja liikelaitoskohtaiset toimintasuunnitelmat Vastuualueen/yksikön tavoitteet Henkilökohtaiset tavoitteet Organisaation tasot Strateginen taso Taktinen taso Konkretisoidaan tavoitteet vastuualuetasolle Laaditaan kehityskeskusteluissa henkilökohtaiset osaamisen tavoitteet Operatiivinen taso Strategian suunnitteluprosessi ja organisaatiotasoiset suunnittelutehtävät Tavoitteiden asettamisprosessi ja toteuttamisen seurantaprosessi. Lähde: Vsshp. 29 Tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa ohjasi vuonna 2015 vuosisuunnitteluseminaarit, joissa osallistujina olivat tulos-, toimi- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja konserniyhtiöiden johtajat. Tammikuun seminaarissa sovittiin sitovien tavoitteiden vastuuhenkilöt ja konkreettinen tekeminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toukokuussa käytiin läpi tavoitteiden toteutumisen taso ja kerättiin tulevaisuuden näkymät uutta strategiakierrosta varten. Syyskuussa raportoitiin jälleen sitovien tavoitteiden toteutumisesta ja kerättiin 2016 tavoiteaihioita. Mitään yhdenmukaista mallia henkilöstön mukaan ottamiselle tavoitteiden jalkauttamiseen ja seurantaan ei sairaanhoitopiirissä ole. Henkilöstön mukaan ottaminen vaihtelee yksiköittäin. Johtajaylilääkärin tarkastuslautakunnalle antaman arvion mukaan tavoiteasetantaprosessin muutoksilla on myönteinen vaikutus johtamiseen ja toiminnan järjestelmällisyyteen ja tuloksellisuuteen. Muutosten vaikutukset näkyvät yhtenäisenä toimintasuunnitteluohjeena, raportointikäytänteinä ja niiden noudattamisena koko konsernissa. Koko organisaatiolle muodostuu yhteinen näkemys strategisista valinnoista. BSC-mallin mukaan laaditut sitovat tavoitteet asettavat pysyvät mitattavat tavoitteet, joita säännönmukaisesti seurataan. Seurannan ollessa säännönmukaista, voidaan tarvittaessa tehdä korjaavia toimenpiteitä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2016 tavoiteasetantaprosessin kehittämistyötä jatketaan edelleen projektiluontoisena. Vuonna 2015 vahvistettiin myös tytäryhteisöjen sitovien tavoitteiden toteutumisen seurantaa, eli sairaanhoitopiirin konsernivalvontaa. Hallintojaoston roolia konsernivalvonnassa vahvistettiin toimintasäännön muutoksella, josta päätettiin hallituksessa 16.12.2014. Hallintojaoston tehtävänä on mm. seurata kuntakonserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toimintaa ja tarvittaessa tehdä toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoida tarvittaessa kuntayhtymän hallitukselle. Konserniohje päivitettiin valtuuston päätöksellä 9.6.2015. Hallintojaoston työn tueksi perustettiin keväällä 2015 virkamiehistä koostuva konserniohjaustiimi, jonka keskeisenä tehtävänä on parantaa hallituksen ja sairaanhoitopiirin johtajan edellytyksiä johtaa konsernia ja tarjota konsernijohtamiseen riittävän laaja osaaminen ja riittävät resurssit. Tiimi raportoi sairaanhoitopiirin johtajalle. Virkamiehistä koostuvan konserniohjaustiimin tehtäviä ovat: - seurata tytäryhtiöiden taloutta ja toimintaa omistajan näkökulmasta - arvioida, ovatko valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet toteutuneet - arvioida, miten sisäinen valvonta, riskienhallinta ja hyvä hallintotapa toteutuvat tytäryhteisöissä - valmistella tytäryhteisöiden seurantaraportit - valmistella konserniohjaukseen liittyviä yhteisöjä koskevia linjauksia - kehittää omistajaohjaukseen ja konsernivalvontaan liittyviä prosesseja - valmistella hallintojaostolle omistajaohjaukseen liittyviä asioita sairaanhoitopiirin johtajan ohjeiden mukaisesti - raportoida havainnoistaan sovituin määrävälein sairaanhoitopiirin johtajalle. Johtopäätös: Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että tavoitteiden asettamiseen otetaan aiempaa laajemmin mukaan johto eri organisaatiotasoilta, ja että konsernin tavoitteiden toteutumista seurataan aiempaa järjestelmällisemmin. Suositukset: Myös henkilöstö tulee ottaa aktiivisesti mukaan tavoitteiden toteuttamiseen ja seurantaan, jolloin pystytään paremmin varmistamaan tavoitteiden toteutuminen. Seuraamalla entistä järjestelmällisemmin tavoitteiden toteutumista tulee varmistaa, että reagoidaan ajoissa mahdollisiin poikkeamiin ja ryhdytään vuoden kuluessa ajoissa riittäviin toimenpiteisiin asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. 30 6.2 Laadunhallinnan suunnitelma Havainnot: Vuonna 2015 Vsshp:ssä ei ollut vielä valmiina lain vaatimaa laadunhallinnan suunnitelmaa. Terveydenhuoltolaki vuodelta 2010 ja asetus vuodelta 2011 määräävät, että terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Potilasturvallisuuden osuus suunnitelmasta on ollut valmiina pitkään ja päivitetty viimeksi vuonna 2015, mutta laadunhallinnan osuuden valmistelutyö aloitettiin vasta huhtikuussa 2015. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi tuolloin sairaanhoitopiirin laatuneuvoston uudistetun kokoonpanon ja määräsi yhdeksi sen tehtäväksi ylläpitää sairaanhoitopiirin laadunhallinnan suunnitelmaa terveydenhuoltolain mukaisesti. Varsinainen laadunhallinnan suunnitelman valmistelutyö on tehty Kehittämispalvelut-yksikössä. Lokakuussa 2015 sairaanhoitopiirin johtoryhmä käsitteli valmisteluaikataulua ja nimesi joukostaan vastuuhenkilöt varmistamaan suunnitelman sisällön ja toimeenpanon. Lokakuun päätöksen mukaan laadunhallintasuunnitelmaa tarkastellaan uudelleen helmikuussa 2016. Maaliskuun loppuun mennessä ei kuitenkaan käsitelty asiaa johtoryhmässä. Huhtikuussa saadun tiedon mukaan resursseja on lisätty ja suunnitelman on tarkoitus valmistua kesällä 2016. Suositus: Sairaanhoitopiirin laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelman valmiiksi saattaminen tulee asettaa etusijalle ja sen käytäntöön viemiseen tulee varata tarpeelliset resurssit. Läpivalaisulaite (C-kaari) T-sairaalan leikkaussalissa. Kuva: Vsshp. 31 6.3 Hoitotakuu Havainnot: Vuoden 2015 lopussa kiireettömän hoidon saatavuus oli parempi Vsshp:ssä kuin sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Hoitoa yli 6 kk odottaneet/ 10 000 jäsenkuntien asukasta 31.12.2015 Lähde THL 10.2.2016: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa, tilanne 31.12.2015 Kiireettömään hoitoon on lain mukaan päästävä kuudessa kuukaudessa sen jälkeen kun hoitopäätös on tehty. Vuoden 2015 viimeisenä päivänä Vsshp:ssä yli lakisääteisen maksimiajan (kuusi kuukautta) hoitoa odottaneiden määrä oli hieman alle yksi henkilö/10.000 asukasta. Tulos oli parempi kuin sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvo oli kaksi henkilöä/10.000 asukasta. Vuoden 2015 lopussa Vsshp:ssä yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrä oli 51, kun se elokuun lopussa oli ollut 176. Jonotilanne siis parani vuoden loppua kohden, mikä tosin johtui osittain tilastojen tarkistuksesta ja tilastointivirheiden poistamisesta. Kiireetön lähete on käsiteltävä lain mukaan kolmessa viikossa. Vuoden aikana yli lakisääteisen kolmen viikon käsittelyajan oli Vsshp:ssä kestänyt 707 lähetteen käsittely, mikä oli 0,9 % lähetteistä. Tulos oli samaa tasoa kuin vuonna 2015 sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvo oli 0,8 %. Hoidon tarpeen arviointiin on lain mukaan päästävä kiireettömässä hoidossa kolmessa kuukaudessa. Vuoden viimeisenä päivänä yli kolme kuukautta hoidon tarpeen arviointikäynnille odottaneita oli Vsshp:ssä vähemmän kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin, 2,5 %. Kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvo oli yli 4 %. 32 Hoidon tarpeen arviointia yli 90 vrk odottaneet (%) 31.12.2015 Lähde THL 10.2.2016: Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa, tilanne 31.12.2015 Tarkastuslautakunta suoritti marraskuussa 2015 kyselyn Tyksin toimialuejohtajille selvittääkseen syyt siihen, miksi terveydenhuoltolain säätämät maksimiajat potilaiden jonotusajalle hoitoon olivat ylittyneet ja miksi eräillä erikoisaloilla oli enemmän hoitotakuun ylityksiä kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Toimialuejohtajilta saatujen vastausten perusteella suurin osa hoitotakuun noudattamista valvovalle THL:lle elokuussa raportoiduista hoitotakuun ylityksistä oli tarkistuksen jälkeen osoittautunut virhekirjauksiksi. Virhekirjaukset oli tehty hoitoyksiköissä. Tavallisesti syynä oli se, että hoitoyksikössä oli jäänyt merkitsemättä potilastietojärjestelmään, jos potilas oli itse oma-aloitteisesti pyytänyt hoitoajankohdan siirtoa myöhemmäksi. Muita syitä virhekirjauksiin olivat esimerkiksi, että kyseessä oli sarjahoito tai hoidon jälkeinen seurantakäynti. Silloin määräajan ylitystä ei tule tilastoida. Virheellinen tieto Vsshp:n hoitotakuun ylityksistä on julkaistu THL:n internetsivuilla. Tarkastuslautakunta totesi, että virheellinen tieto antaa todellisuutta huonomman kuvan hoitojonojen pituudesta ja hoitotakuun noudattamisesta Vsshp:ssa. Tämä voi ohjata potilaita hakeutumaan muualle hoitoon ja haittaa lisäksi sairaanhoitopiirin julkisuuskuvaa. Hallituksen 3.11.2015 hyväksymässä viestintästrategiassa todetaan, että viestinnän kehittämisen eräänä painopistealueena on Tyksin ja sen toimintayksiköiden maineen kasvattaminen myönteiseen suuntaan ja palveluiden tunnettuuden parantaminen. Viestintästrategiassa todetaan edelleen, että viestinnässä pyrimme noudattamaan periaatteita, joiden mukaan viestintämme on avointa, luotettavaa, oikea-aikaista, palvelevaa, uudistuvaa, vaikuttavaa ja ymmärrettävää. Luotettavuus tarkoittaa, että antamiemme tietojen oikeellisuuteen voi luottaa, että olemme rehellisiä. Jos olemme jakaneet virheellisiä tietoja, korjaamme ne. Palvelevuus tarkoittaa, että hyvällä viestinnällä on keskeinen rooli palvelutilanteissa. Varmistamme, että potilaamme ja muut asiakkaamme saavat riittävät ja selkeät tiedot hoitonsa ja muun asiointinsa tueksi. Viestintästrategiassa kohderyhmäkohtainen ydinviesti potilaille on: Meillä on ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta sekä korkeatasoiset palvelut, joiden vuoksi meidät kannattaa valita ensisijaiseksi hoitopaikaksi. 33 Terveydenhuoltolain mukaan jos lääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Johtopäätös: Potilaalla on terveydenhuoltolain nojalla mahdollisuus hakeutua valitsemaansa hoitopaikkaan. Hoitotakuun virhekirjaukset haittaavat ydinviestiämme potilaille ja voivat ohjata potilaita hakeutumaan väärin perustein hoitoon muualle, koska julkisuuteen antamiemme virheellisten tietojen mukaan hoidon saatavuutemme on eräillä erikoisaloilla keskimääräistä huonompi muuhun maahan verrattuna. Suositus: Kilpailutilanteessa näkyvyyttä on parannettava viestintästrategian linjausten mukaisesti. THL:n tilastointitapa on laadittu lain noudattamisen valvonnan näkökulmasta. Sairaanhoitopiirin johtoryhmän taholta on todettu, että jonotustilastot THL:n vaatimassa ja raportoimassa muodossa eivät palvele sairaanhoidon päivittäisjohtamista eikä potilasta. Näille tahoille tärkeämpi tieto olisi se, milloin on ensimmäinen vapaa vastaanottoaika, jonka potilaalle voi varata. Jos lain määräämä aikaraja lähenee, voidaan ryhtyä yksiköissä purkamaan jonoa jo hyvissä ajoin ennen aikarajan ylittymistä. Valvontaviranomaisille tehdyistä raporteista saadaan ainoastaan jälkijättöisesti tieto siitä, oliko tiettynä ajankohtana tapahtunut lain vastaisia hoitotakuun ylityksiä. Siihen ei jälkeenpäin pysty johdon toimenpitein puuttumaan. Sairaanhoitopiirin verkkosivuilla näkyy raportti siitä, kuinka moni on odottanut hoitoa tai hoidon tarpeen arviointia yli lain määräämän aikarajan kullakin erikoisalalla. Raportti sisältää lisäksi potilaiden keskimääräisen odotusajan kullekin erikoisalalle. Turunmaan sairaalan verkkosivuilla on jo pitkään raportoitu ajantasaisesti viikoittain potilaan todellisesta odotusajasta eri toimenpiteisiin ja erikoisalojen vastaanotolle (ensimmäinen vapaa vastaanottoaika). Johtopäätös: Potilasta ja toiminnan päivittäisjohtamista palvelisi paremmin ensimmäisen vapaan vastaanottoajan raportointijärjestelmä, joka kuvastaa todellista odotusaikaa toimenpiteeseen tai hoitoon. Suositukset: Potilaan hoitotietojen kirjaamisessa on muiden hoitotietojen oikeellisuuden varmistamisen ohella varmistettava, että merkitään järjestelmään oikein myös onko potilas hoitotakuun piirissä vai ei. Henkilöstön kirjaamiskoulutuksen koulutusmenetelmiä tulee kehittää. Tulee harkita ensimmäisen vapaan vastaanottoajan raportointijärjestelmän käyttöönottoa ja raporttien julkaisemista säännöllisesti sairaanhoitopiirin verkkosivuilla asiakkaiden käyttöön. 6.4 Ympäristöohjelma ja ympäristökustannukset Havainnot: Ympäristöohjelman toteuttaminen ei ole ollut systemaattista ja tarkoitukseen on ollut vaikeasti löydettävissä rahoitusta. Ympäristöohjelman 2012‒2018 toteuttamiseen ja ympäristöasioiden hoitoon ei ollut vuoden 2015 loppuun mennessä käytettävissä määrärahaa tai kokopäiväistä henkilöstöä. Tehtävät on hoidettu sairaanhoitopiirissä oman toimen ohella ja ympäristökuluihin on tullut varautua kunkin yksikön budjetissa. Tämä on monelta osin viivästyttänyt ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteista oli vuoden 2015 loppuun mennessä toteutettu vain pieni osa. Vuoden 2015 loppuun asti ympäristöasioita ja -raportointia on tehnyt huoltopalveluiden päällikkö ja kuljetuspäällikkö oman toimensa ohella. Tähän asti on ollut vaikea löytää resursseja ympäristöasioiden koordinointiin, henkilöstön kouluttamiseen ja ympäristöasioihin ja jätehuoltoon liittyvän tiedotusmateriaalin tuottamiseen. Vuoden 2016 alusta tilanteeseen saatiin korjaus, kun kuljetuspäällikön 34 vakanssi päätettiin lakkauttaa ja virassa toiminut henkilö nimettiin asiantuntijaksi hoitamaan jäte- ja ympäristöasioita. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä nimesi 9.4.2015 huoltopalvelujen päällikön ympäristötyöryhmän vetäjäksi, joka pyytää yksiköitä nimeämään ympäristövastuuhenkilöt ja tekee esityksen sairaanhoitopiirin johtajalle ympäristötyöryhmän asettamiseksi. Ympäristötyöryhmän ensimmäinen kokous pidettiin syksyllä 2015. Työryhmän jäsenillä on erilaisia tulkintoja siitä, mitkä asiat kuuluvat työryhmän tehtäviin, mikä tekee työryhmän työn haasteelliseksi. Huoltopalveluiden päällikkö on tehnyt yhteistyötä Turun kaupungin kanssa ympäristöasioiden kouluttamisessa (70 henkilöä koulutettu) ja Turun ammattikorkeakoululta on tilattu ympäristöohjelmaan liittyviä selvitystöitä. Parhaillaan on meneillään ulkopuolinen arviointi pieneen osaan toimintaa. Ympäristöraportointia tehdään tilinpäätöksen yhteydessä kerran vuodessa. Vuonna 2015 ympäristökulut olivat ympäristötilinpäätöksen mukaan 13,6 M€. Kulut vähenivät edellisvuodesta ‒1,6 %. Ympäristökuluihin kuuluvat jätevesimaksut, jätehuoltomaksut ja jätteenkuljetukset, rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelut, sähkö, lämmitys, vesi sekä rakennusten ja alueiden kunnossapitotarvikkeet. Ympäristökulut ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet vuodesta 2006 vuoteen 2015. Esim. kiinteistöjen sähkö- ja lämmityskustannukset ovat tuona aikana kaksinkertaistuneet lisääntyneiden neliömetrien myötä (yhteensä 5,2 M€ vuonna 2006 ja 10,2 M€ vuonna 2015). Jätteiden määrä/hoitopäivä on kasvanut vuoden 2008 6 kg:sta vuoden 2015 8 kg:aan. Suurimmat syyt ympäristökulujen kasvuun ovat sähkön ja lämmityksen hinnankorotukset ja laajan T2sairaalan rakentaminen ilman että vanhoista tiloista on vastaavasti pystytty luopumaan. Vuonna 2006 Tyksin huonealaneliömetrit olivat 109.000 hum2 ja vuodesta 2013 alkaen 197.000 hum2. Muiden sairaaloiden huonealaneliömetrit ovat pysyneet samana vuodesta 2006. Vuonna 2014 sairaanhoitopiirillä oli tiloja yhteensä 341.000 hum2. Uudet tilat ovat yleensä energiatehokkaampia kuin vanhat. Vuonna 2020 valmistuva T3-sairaala tulee osaltaan taas lisäämään neliöitä ja ympäristökuluja. Vuonna 2006 hoitokulut/huonealaneliömetri olivat 26,50 € ja vuonna 2014 40,67 €. Vuonna 2006 ympäristökulut hoidettua potilasta kohti olivat 41 € ja vuonna 2014 67 € (sis. EPLL:n yhteispäivystyksen potilaat vuodesta 2012 alkaen). Jätelainsäädäntö muuttuu 1.1.2016 siten, että yhdyskuntajätteistä on kierrätettävä 50 %. Tällä hetkellä piiri pääsee n. 20 %:iin. Ainakaan vuonna 2016 lain asettamaan vaatimukseen ei arvioida päästävän, vaan n. 25 %:iin. Huoltopalvelujen päällikön arvion mukaan lakimuutos tulee nostamaan sairaanhoitopiirin ympäristökustannuksia vuonna 2016 n. 10 %. Sen jälkeen kasvun arvioidaan olevan n. 5 % vuosittain kuten tähänkin mennessä. Varsinais-Suomen seudullisesta jätehuoltoratkaisusta on valitettu ja kilpailutusprosessi jouduttaneen käynnistämään uudelleen. Sillä välin joudutaan turvautumaan kalliimpiin ratkaisuihin, mikä nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia. Suositukset: Ympäristöohjelmaa tulee toteuttaa järjestelmällisesti, jotta pystyttäisiin hillitsemään ympäristökustannusten kasvua ja säästämään ympäristöä. Ympäristötavoitteiden toteuttamiseen tulee varata tarpeelliset resurssit, erillinen määräraha ja kokopäiväinen henkilöstö. Määräraha ja palkkakulut maksavat todennäköisesti itsensä takaisin jatkossa säästyvinä ympäristökuluina. Siirtymällä vähintään yleisissä tiloissa käyttämään led-valaistusta ja valokatkaisinten sijaan liiketunnistimia, pystyttäisiin vähentämään merkittävästi sähkönkulutusta ja -kustannuksia. Sähkönkulutuksesta n. 70 % aiheutuu valaistuksesta. Sähkönkulutus ja lämmitys aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen. Tarvitaan aktiivinen ote paperinkulutuksen vähentämisen. Sähköisten toimintatapojen käyttöönottoon tulisi kannustaa erityisesti ympäristösyistä. Sähköinen työtapa poistaa turhia työvaiheita ja vähentää jätteenkäsittelynkuluja. 35 6.5 Ruotsinkieliset palvelut Kieliohjelman toteuttaminen Havainnot: Useat kieliohjelman tavoitteet ovat jääneet toteutumatta, koska tarkoitukseen ei ole varattu resursseja eikä vastuuhenkilöitä ole nimetty. Länsirannikon miljoonapiiristrategia 2012‒2016 on hyväksytty Tyksin erityisvastuualueen kolmen sairaanhoitopiirin valtuustoissa. Yhteisesti hyväksytyn strategian mukaan Länsirannikon sairaanhoitopiirien (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit) yhteisenä strategisena tavoitteena on mm. ”varmistaa erikoissairaanhoidon palvelujen saanti ruotsinkielisille omalla äidinkielellään”. Vsshp:n kieliohjelma on hyväksytty hallituksessa jo 31.8.2010. Ohjelmassa todetaan, että ”Suomi ja ruotsi ovat Suomen perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet. Julkisen vallan velvoitteena on huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Erikoissairaanhoidossa tämä julkiselle vallalle asetettu velvoite konkretisoituu sekä erikoissairaanhoitolain että kielilain säännöksin. Myös potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (potilaslaki) korostetaan potilaan äidinkielen huomioimista. Potilaslain 3 §:n mukaan potilaan äidinkieli on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon.” Vsshp:n kieliohjelman tavoitteena on mm., että ”Viestintä potilaan kanssa tapahtuu hänen omalla kielellään. Tämä koskee sekä suullista että kirjallista viestintää. Tarvittaessa näiden tavoitteiden toteutumisessa avustaa osaston oma ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö tai muu ruotsinkieltä taitava henkilökuntaan kuuluva. Kirjallinen, äidinkielellä annettava viestintä käsittää kutsukirjeet, hoito-ohjeet, loppuarviot, esitteet, kyltityksen ja myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.” Kieliohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ei ole systemaattisesti raportoitu hallitukselle. Vsshp:n Kielellisen vähemmistön lautakunta valvoo kielellisten oikeuksien toteutumista sairaanhoitopiirissä. Lautakunnan esittelijän antamien tietojen mukaan käytännössä useat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta, koska tarkoitukseen ei ole varattu resursseja eikä vastuuhenkilöitä ole nimetty. Kieliohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ”Molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi, toteutettavaa lakisääteistä palvelua ei saa sivuuttaa resurssipuutteiden vuoksi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon riittävä resursointi kielellisesti tasa-arvoisen kohtelun toteuttamiseksi.” Tavoitteena on lisäksi, että ”Kuhunkin tulosyksikköön nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata kieliohjelman toteutumista ja tukea yksikköjohtoa kieliohjelman toteuttamisessa. Nämä vastuuhenkilöt muodostavat verkoston, jonka tavoitteena on huolehtia kieliohjelman yhdenmukaisesta toteuttamisesta. Yhteyshenkilötoiminnan seuranta on ylihoitajatasoista ja ylihoitajat ovat vastuussa siitä että osastoille on nimetty yksi tai useampi ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö.” Vsshp:n kieliohjelma on kunnianhimoinen ja sisältää lukuisia osatavoitteita mittareineen, kuten seuraavassa esimerkkitaulukossa: 36 Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla kielellään. Jokaisessa potilashoitoa antavassa yksikössä on yhteyshenkilöitä, jotka voivat kohdata potilaan hänen omalla äidinkielellään. Yhteyshenkilöiden tehtävät määritetään selkeästi. Yhteyshenkilöverkosto päivitetään säännöllisesti. Yhteyshenkilöt saavat korvauksen työpanoksestaan. Potilastyytyväisyyskysely Potilaat saavat äidinkielellään riittävästi tietoa tutkimuksista ja hoidosta. Kaikki kirjalliset potilasohjeet ovat saatavina molemmilla kielillä (suomi/ruotsi). Yksiköt huolehtivat materiaalin antamisesta käännettäväksi. Kielenkääntäjillä on riittävät resurssit vastata kysyntään. Potilasohjeet käännetty / ei käännetty Potilaat saavat riittävästi tietoa sairaanhoitopiiristä ja sairaaloista. Kaikki potilaille suunnattu materiaali on saatavilla molemmilla kielillä (suomi / ruotsi). Tiedotusyksikössä on ruotsinkielisestä materiaalista vastaava henkilö, joka toimii yhteistyössä kielenkääntäjien kanssa. Nykytilanteen läpikäynti ja täydentäminen. Ruotsinkielisen potilasviestinnän kattavuus Kaikki kyltit sairaaloissa ovat molemmilla kielillä. Reklamaatiot Potilaspalaute Potilastyytyväisyyskysely Reklamaatiot Potilaspalaute Lähde: Vsshp:n kieliohjelma, hallitus 31.8.2010 § 116 Vuoden 2015 keväällä ruotsin kielelle käännettävien hoitopalautteiden monen kuukauden mittainen jono ja kielenkääntäjien esille tuoma resurssipula kärjistyi irtisanoutumisiin. Sen seurauksena annettiin ohjeet, jonka mukaan äidinkieleltään ruotsinkielisille asiakkaalle ei enää automaattisesti käännetä hoitopalautetta ruotsiksi vaan asiakkaalta kysytään erikseen, millä kielellä hän haluaa hoitopalautteen. Hoitopalautteiden käännösruuhkan poisti lopullisesti 26.11.2015 voimaan astunut sairaanhoitopiirin hoitopalautteita koskeva toimintatapamuutos, jonka mukaan sairaanhoitopiirin kaikki yksiköt lopettivat pysyvästi rutiininomaisen hoitopalautteiden lähettämisen potilaille kotiin ja ohjaavat potilaat sen sijaan Omakanta-palvelun käyttöön. Hoitopalaute lähetetään potilaalle paperilla vain potilaan erillisestä pyynnöstä. Käännöstyöt pystytään nykyisin hoitamaan hallitusti. Sähköinen hoitopalaute tulee arvion mukaan vähentämään sairaanhoitopiirin kustannuksia vuositasolla satoja tuhansia euroja. Suositus: Sairaanhoitopiirissä tulee toteuttaa hallituksen hyväksymää kieliohjelmaa. Toteuttamisesta tulee raportoida hallitukselle vuosittain. Turunmaan sairaalan rakennushanke Havainnot: Hallituksen päätöstä joulukuussa 2015 Turunmaan sairaalan rakennushankkeesta valmisteltiin tarpeettomalla kiireellä. Kiire ei mahdollistanut perusteellista valmistelua. Kuntien ja Kielellisen vähemmistön lautakunnan näkemyksiä ei otettu riittävästi huomioon valmistelussa. Sairaanhoitopiirin johtaja asetti 20.10.2015 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ruotsinkielisten terveyspalveluiden kehittämistä Varsinais-Suomessa yhteistyössä kuntien kanssa. Työryhmän tuli selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiselle samalla soteuudistuksen tavoitteet toteuttaen ja laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma Turunmaan sairaalan kehittämiseksi. Työryhmään kutsuttiin sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajat Kaarinasta, Kemiönsaaresta, Paraisilta ja Turusta. 37 Työryhmälle annettiin vain kuukauden mittainen määräaika. Liian lyhyttä valmisteluaikaa perusteellisen selvityksen tekemiseksi on kritisoinut mm. Kielellisen vähemmistön lautakunta, joka lähetti asiasta hallitukselle kirjeen 15.12.2015 kokoukseen. Kirjeessä tuotiin esille, että Turunmaan kunnat toivovat että rakentamisasiaa valmistellaan pitkän aikaväin kokonaisuutta tarkastellen siten, että Varsinais-Suomen väestön kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan varmistaa. Turunmaan kunnat ovat esittäneet, että Turunmaan sairaalan ympärille tulee rakentaa yksikkö, joka antaa hoitoa äidinkielellä. Siksi kunnat eivät näe, että olisi syytä tässä vaiheessa muuttaa Turunmaan sairaalan organisaatiota. Työryhmän raporttia käsiteltiin hallituksen kokouksessa 15.12.2015. Hallitus päätti, ettei sairaanhoitopiirillä ole edellytyksiä edetä Turunmaan sairaalan Kaskenkadulle suunnitellun uudisrakennuksen osalta. Hallitus edellytti työryhmän työn jatkamista, jotta ruotsinkielisten potilaiden hoitoa voidaan parantaa ja Turunmaan sairaalan toiminnalle saadaan suunnitelluksi valtuuston taloussuunnitelman yleisperiaatteiden mukaiset toimitilat. Hallitus edellytti toimitiloja koskevasta jatkovalmistelusta väliraporttia toukokuussa 2016. Eschnerska frilasarettet -säätiö suunnittelee Turunmaan sairaalan yhteyteen rakennettavaa uudisrakennusta. Suunnitelmien mukaan säätiö vuokraisi tilat kuvassa keskellä näkyvälle Turunmaan sairaalalle. Kuva: Vsshp Turunmaan sairaalan liikelaitos on valmistellut rakennushanketta nykyisen sairaalan tontille yhdessä Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiön kanssa. Vuonna 1919 perustetun säätiön tehtävänä on tukea hoitolaitoksia tai vanhainkoteja lahjoituksin sekä tukea Turun kaupungin ja sen lähialueen ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Vuosien varrella mm. Turunmaan sairaala on saanut säätiöltä merkittävää taloudellista tukea. Säätiön visiona on uuden sairaalan toteuttaminen Turun keskustaan ja kiinteistöomistuksen lisäksi säätiön tehtävän mukaisten merkittävien lahjoitusten antaminen. Suunnitelmien mukaan säätiö rakennuttaisi Turunmaan sairaalan tarvitsemat tilat ja vuokraisi ne edullisella vuokralla sairaalan käyttöön. 38 Suositukset: Päätösten valmisteluun tulee varata tarpeellinen aika, jotta päätökset pystytään tekemään riittävien tietojen pohjalta ja omistajakuntien näkemykset huomioiden. Sairaanhoitopiirin päätösvaltaa rajoittaa perussopimuksen 11 §, jonka mukaan ”kuntayhtymän sairaalan lakkauttamista, muualle siirtämistä tai toiminnan olennaista muuttamista koskevan päätöksen tekemiseen valtuustossa vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevien kyseisen sairaalan sijaintipaikan osavastuualueen kuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä sitä kannattaa”. Ennen uudisrakentamiseen liittyviä lopullisia ratkaisuja on tarkoituksenmukaista odottaa sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon uudistuksessa vahvistettavia reunaehtoja koskien ruotsinkielisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvin toimivia ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä palveluita, joihin potilaat ja omistajakunnat ovat tyytyväisiä, ei tule vaarantaa lyhytnäköisin perustein. 6.6 Yhteistyö kuntien kanssa ja sote-uudistukseen valmistautuminen Havainnot: Terveydenhuoltolain mukaista Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa 2013‒2016 on toteutettu systemaattisesti yhdessä kuntien kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman seurantaan ja muutostarpeiden esille nostamiseen liittyvästä käytännön valmistelusta vastaa pysyvä asiantuntijatyöryhmä, jonka vetäjänä toimii Turun kaupunki. Asiantuntijatyöryhmä antaa suunnitelman seurantaraportin sekä mahdollisen esityksen muutostarpeista vuosittain kuntajohtajakokoukselle, jonka kautta raportti ja mahdolliset muutosesitykset toimitetaan kuntien käsiteltäväksi. Muutosten tekemisestä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan päättää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Kuntien yhteinen huoli liittyy sairaanhoitopiirin kuntien talouteen nähden liian suureen kustannusten kasvuun ja talousarviovalmistelun myöhäiseen aikataulutukseen. Kuntaneuvotteluissa kunnat ovat tuoneet esiin, että kuntien näkökulmasta sairaanhoitopiirin talousarvion on valmistuttava paljon aikaisemmin kuin nykyisin, jotta tieto olisi kuntien käytettävissä omassa talousarviovalmistelussa. Esimerkiksi Turun kaupungin talousarviovalmistelu alkaa jo syksyllä puolitoista vuotta ennen talousarviovuotta. Talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa kesäkuussa 2015. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien lausuntojen pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden ja investointien talousarvioraamit vuodelle 2016 kokouksessaan 19.5.2015. Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat arviot vuoden 2016 maksuosuuksista 4.6.2015. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi talousarvion marraskuussa 2015. Kuntien talousarviot ovat viime vuosina rakentuneet oletukselle, että menojen kasvu on erittäin pientä. Kuntien yhteisenä huolena on sairaanhoitopiirin kustannuskasvukäyrä. Toivomuksena on, että sairaanhoitopiirissä jatkettaisiin menojen kasvun supistamista toiminnan tehokkuutta kasvattamalla. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin talousarviossa oli lukuisia yhteistyötä koskevia tavoitteita. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Turun kaupungin psykiatrian yhdistämistä on selvitetty. Suunnitelmien mukaan Turun kaupungin psykiatria siirtyisi sairaanhoitopiirin Psykiatrian toimialueen alaisuuteen 1.1.2017. Asiaa valmistelevan työryhmän väliraportti käsiteltiin hallituksessa 15.12.2015. Turun kaupungilta saadun palautteen mukaan yhteistoiminta erityisesti ylempien vastuuhenkilöiden välillä on lisääntynyt koko ajan. Toimialojen ja klinikoiden välillä on kuitenkin vielä suuria eroja yhteistoiminnan sujumisessa aidosta vastavuoroisesta neuvottelusta yksipuoliseen ”ilmoituspolitiikkaan”. Lähiesimiesten yhteistyötä voisi lisätä, esim. yhteisten koulutusten ja yhdenmukaisten hoito- ja konsultaatiokäytäntöjen suunnittelu yhdessä. Vuonna 2015 siirtoviivepotilaiden määrää onnistuttiin Turun kaupungin toimenpiteillä vähentämään selvästi. Kaupungin asiantuntijalääkäri teki yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa tarkan suunnitelman siitä, 39 miten kotiutumisen tulee tapahtua. Vuonna 2015 käyttöön otettu toimintatapa on lisännyt avoimuutta ja sen kautta on saavutettu hyviä tuloksia. Myös Turun kaupungin oma sairaalatoiminta on saatu dynaamiseksi. Aiemmin kaupunginsairaalaan on ollut 30‒40 henkilön jono, jolloin Tyksistä ei ole pystynyt siirtämään siirtoviivepotilaita pois. Turkulaisten potilaiden siirtoviivepäivien määrä väheni toimenpiteiden avulla 54 % vuodesta 2014. Siirtoviivepäivien laskutus väheni 56 % vuodesta 2014. Lähde: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala 10.3.2016 Turun kaupungilta saadun palautteen mukaan käytännössä on liian suuria viiveitä lähetteen saapumisessa perusterveydenhuoltoon, kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle. Tästä syystä perusterveydenhuollossa saattaa syntyä jopa potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita, kun ei ole osattu järjestää jatkohoitoa oikein. Tyksin sairaalajohtajan näkemyksen mukaan perusterveydenhuollossa tulee lisätä Kantaverkon käyttöä, koska kaikkien potilaiden tiedot löytyvät nykyisin sähköisenä Kantaverkosta. Tämän vuoksi erillistä lähetettä ei ole enää tarkoituksenmukaista lähettää potilaasta perusterveydenhuoltoon. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin sitovana tavoitteena oli, että jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa peruspalveluille ja aluesairaaloille lisätään. Kaupungin antaman tiedon mukaan jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa Turun kaupungin perusterveydenhuoltoon on ollut vain ihotautien erikoisalalla. Toiveena on jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa erityisesti kirurgian ja ortopedian konsultaatioina. Yhteistyö konsultatiivisen vuoropuhelun ja lähiopetuksen avulla olisi toivottavaa. Suositukset: Jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuoltoon tulee lisätä kuntien tarpeiden mukaisesti. Kanta (Kansallinen terveysarkisto) -verkon käyttöä ja muuta tiedonkulkua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tulee aktiivisesti edistää, jotta varmistetaan potilasturvallisuus potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle. 7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta 7.1 Rakennushankkeiden valvonta Havainnot: Vuonna 2015 ryhdyttiin toimenpiteisiin rakennushankkeiden valvonnan parantamiseksi. Lääkehuoltorakennuksesta saatujen kokemusten perusteella kiinteistöjaosto päätti menettelytapojen muutoksista rakennushankkeiden laadun varmistamiseksi marraskuussa 2015. 40 Tarkastuslautakunta käsitteli Lääkehuoltorakennuksen rakennusvirheitä ja valmistumisen viivästymistä vuoden 2013 ja vuoden 2014 arviointikertomuksissa. Alkuperäisen aikataulun mukaan Lääkehuoltorakennus oli tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2013. Rakennusvirheistä johtuen käyttöönotto on viivästynyt. Vuoden 2015 kesällä Lääkehuoltorakennuksessa ilmeni taas uusia rakennusvirheistä johtuneita vakavia ongelmia. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtaja ja Lääkehuollon palvelualuejohtaja esittivät 3.8.2015 päivätyllä kirjeellään sairaanhoitopiirin johtajalle projektipäällikön nimeämistä saattamaan Lääkehuoltorakennus valmiiksi. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi teknillisen johtajan projektijohtajaksi vastaamaan siitä, että rakennus saadaan valmiiksi ja validoitua Fimean määräysten mukaiseksi. Hallitus käsitteli Lääkehuoltorakennuksen valmistumisen viivästymistä ja rakennusvirheitä ensimmäistä kertaa 18.8.2015. Päätös oli, että Lääkehuoltorakennuksen käyttöönoton ja rakentamiseen liittyvien ongelmien osalta hallitus edellyttää selvityksen tekemistä ongelmien syistä ja vastuista hallituksen lokakuun kokouksessa esitettäväksi. Sairaanhoitopiirin johtaja antoi selvityksen tekemisen sisäisen tarkastuksen tehtäväksi. Vuosille 2009‒2012 nimetty hallituksen kiinteistöjaosto on 30.11.2012 käsitellyt Lääkehuollon uudisrakennuksen vastaanottokatselmusta ja 12.3.2013 hyväksynyt lääkehuoltorakennuksen urakoiden taloudelliset loppuselvitykset ja ilmanvaihtokoneiden, kylmälaitteiden ja -huoneiden sekä puhdastilaurakan vastaanottokatselmukset ja taloudelliset loppuselvitykset. Lääkehuoltorakennuksen valmistumisen viivästymistä ei ole käsitelty lainkaan hallituksen kiinteistöjaostossa rakennuksen vastaanoton jälkeen ennen kuin syyskuussa 2015, lähes kolme vuotta rakennuksen vastaanottamisen jälkeen. Tuolloin rakennuksen valmistumisen viivästymistä oli jo ehditty käsitellä hallituksessa sekä lisäksi useita kertoja Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunnassa ja tarkastuslautakunnassa. Kiinteistöjaosto päätti 23.9.2015, että annettujen raporttien ja selvitysten perusteella Lääkehuollon puhdastilalääkevalmistus ei ole mahdollista korjaus- ja muutostoimien aikana nykyisissä tiloissa ja toiminta tulee siirtää väliaikaisesti vanhan apteekin puhdastiloihin heti kuin se teknisesti on mahdollista. Tutkimukset ja selvitykset laajennettiin koskemaan kaikkia uuden Lääkehuoltorakennuksen tiloja. Sisäisen tarkastuksen selvitys käsiteltiin hallituksessa 14.10.2015. Asian käsittelyn yhteydessä hallitus päätti velvoittaa kiinteistöjaostoa ottamaan huomioon sisäisen tarkastajan selvityksestä ilmenevät epäkohdat tällä hetkellä käynnissä olevissa rakennushankkeissa. Hallitus edellytti lisäksi, että lääkehuoltorakennuksen puutteisiin liittyvät korvauskysymykset selvitetään ja niiden perusteella esitetään tarvittavat vaatimukset. Asian käsittelyn vaihe tuli tuoda hallitukselle tiedoksi joulukuun kokoukseen. Korvauskysymysten selvittämiseksi sairaanhoitopiiri on hallituksen 14.10.2015 kokouksen jälkeen palkannut ulkopuolisen asianajajan. Asiasta annettiin selvitys hallitukselle 15.12.2015. Sisäisen tarkastajan raportti esiteltiin kiinteistöjaostolle 18.11.2015, jolloin kiinteistöjaosto päätti, että meneillään olevissa ja tulevissa rakennushankkeissa on noudatettava kokouksessa esitettyjä periaatteita rakentamisen laadun varmistamiseksi. Kiinteistöjaosto käsitteli 17.2.2016 Lääkehuoltorakennuksen korjauksen tilannetta. Asiantuntijaryhmä, jossa on sairaanhoitopiirin Lääkehuollon ja Tekniikan ja huollon edustuksen lisäksi mm. Työterveyslaitoksen ja mittauksia tehneiden yritysten edustajat, on todennut välttämättömäksi korjaustoimenpiteeksi Lääkehuollon tiloissa lattiamaton poiston ja tasoitteen jyrsinnän mikrobikasvustoin poistamiseksi. Selvitykset ja mittaukset paljastavat, että kosteutta ja mikrobivaurioita on myös laajalti muissakin tiloissa eri kerrosten lattiamattojen alla. Mikrobitutkimukset viittaavat lajimäärityksen ja määrien perusteella, että mikrobivauriot ovat syntyneet lattiamattojen alle kosteusvauriosyistä. Mikrobimääritykset on tehnyt Turun aerobiologinen yksikkö. Kosteutta on myös lääkerobottihuoneen lattiassa. Lääkerobotti joudutaan purkamaan ja korjauksen jälkeen kokoamaan uudelleen. Tämä on vaativa, pitkällinen ja kallis toimenpide. Lääkehuollon tarvitsemien väistötilojen korjauksesta ja Lääkehuoltorakennuksen kosteusvaurioiden korjauksista aiheutuu useita miljoonia euroja ylimääräisiä kustannuksia. 41 Alustavan aikataulun mukaan purkutyöt tehdään keväällä 2016 ja lattiat korjataan kesä‒marraskuussa 2016. Tilojen ja laitteistojen validointi ajoittuisi joulu‒tammikuuhun 2016‒2017 ja Lääkehuollon toimintojen validointi uusissa tiloissa helmikuuhun 2017. Sairaanhoitopiirin on palkannut asianajajan hoitamaan asiaa rakentajan kanssa. Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on noussut esille mm. se, ettei tilojen käyttäjille suunnitteluvaiheen jälkeen annettu roolia hankkeessa. Osa tehdyistä rakennusvirheistä olisi ehkä pystytty huomaamaan ja korjaamaan jo rakennusaikana, jos käyttäjät olisi rakennusaikana aktiivisemmin kutsuttu katsomaan tulevia työtilojaan ja aktiivisemmin kuunneltu heidän näkemyksiään rakennuspaikalla tekemistään havainnoista. Vastuu rakentamisen laadusta ei kuitenkaan kuulu käyttäjille. Sairaanhoitopiirin seuraava suuri rakennushanke on T3-sairaala, johon tulee mm. Naisten klinikan ja Lasten ja nuorten klinikan tiloja. Rakentaminen alkoi keväällä 2016. Kiinteistöjaoston puheenjohtajan tarkastuslautakunnalle antamien tietojen mukaan rakentamisen laatu T3-sairaalan rakennushankkeessa pyritään varmistamaan perustamalla hankkeelle oma organisaatio, ohjeistamalla laadunvarmistuksen dokumentointi ja varmistamalla riittävät valvontaresurssit. Kiinteistöjaosto seuraa hanketta tiiviisti. T3-sairaalan rakennushankkeessa rakennusvalvojat ostetaan ulkopuolelta. Päävalvoja valvoo kaikkia valvojia. Kiinteistöjaosto valvoo hankkeen rakentamisen laatua ja kustannuksia. Kiinteistöjaoston ja T3hankejohtajan väliin on perustettu valvontaryhmä, johon kuuluvat mm. kiinteistöjaoston puheenjohtaja ja jäsen. Kustannusten seurannassa on kehitetty omavalvontajärjestelmää. Johtopäätökset: Sairaanhoitopiirin rakennushankkeiden valvonnan parantamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Kiinteistöjaosto on vahvistanut otettaan rakennushankkeiden laadun, kustannusten ja aikataulun valvonnassa ja valvontaa koskevia ohjeita on ajantasaistettu. Suositukset: Käyttäjien roolia rakennusaikana tulee kasvattaa ja heidän tekemiään korjausehdotuksia tulee tehtyjen suunnitelmien puitteissa hyödyntää nykyistä tehokkaammin. 7.2 Sisäilmaongelmat Havainnot: Vuonna 2015 palkattiin Sisäilmailmoitusten määrä väheni. projektipäällikkö U-sairaalan korjausten koordinointiin. Tarkastuslautakunta käsitteli sisäilmaongelmia viimeksi arviointikertomuksessaan vuodelta 2014. Lautakunta totesi tuolloin että tarkastuslautakunnan vuoden 2012 arviointikertomuksessa antamat sisäilmakorjauksia koskevat suositukset eivät olleet johtaneet riittäviin toimenpiteisiin. Sisäilmaan liittyvät ongelmat eri rakennuksissa ja erityisesti U-sairaalassa olivat jatkuvasti pahentuneet. Suosituksena oli, että - Korjaaviin toimenpiteisiin tulee irrottaa riittävästi resursseja - Korjaustöiden valvontaa tulee lisätä, jotta vältytään korjausvirheiltä - Rakentamisen virheet tulee torjua etukäteen laatimalla tarkat tarjouspyynnöt ja valvomalla rakentamista ja korjaustöitä tarkasti - Rakentamisen aikataulujen tulee olla realistisia. Hallitus oikeutti marraskuussa 2014 kiinteistöjaoston palkkaamaan määräaikaisen projektipäällikön vastaamaan U-sairaalan kunnossapidosta ja siitä, että käytössä olevat U-sairaalan tilat täyttäisivät työturvallisuuslain asettamat vaatimukset. Projektipäällikön valinta tehtiin helmikuussa 2015. Resurssien lisääminen U-sairaalan korjausten suunnitteluun ja koordinointiin on vähentänyt sisäilmailmoitusten määrää. Sisäilmailmoitusten määrä nousi nopeasti vuoteen 2014 asti, mutta väheni vuonna 2015. Sisäilmailmoitusjärjestelmään on vuoden 2011 käyttöönoton jälkeen kertynyt 1.700 ilmoitusta (tilanne 10.2.2016), joista 1.220 kappaletta on kohdistunut U-sairaalaan. Vuonna 2015 ilmoituksia tuli 428, joista 249 kohdistui U-sairaalaan. 42 Työsuojelun vuosikertomuksessa vuodelta 2015 todetaan, että sisäilmailmoitusten käsittelyn kannalta ongelmalliseksi nousi ilmoitusten suuri määrä ja käsittelijöiden vähyys. Tehdyt sisäilmailmoitukset sisältävät oireiluilmoituksia ja teknisiä korjaustarpeita, jotka vuoden 2015 lopusta alkaen pyrittiin ohjaamaan tehokkaampiin menettelytapoihin. Ilmoitukset myös toistavat samaa ongelmaa, eli yhdestä asiasta on tehty useita ilmoituksia eri henkilöiden toimesta ja/tai useina ajankohtina. Sisäilmailmoitusten käsittelyssä alettiin korostaa esimiesten roolia tiedon kuljettajina, työterveyshuollon roolia oireiden hoitajana ja niiden syiden tunnistajana sekä tekniikan roolia kiinteistön korjaustarpeiden hoitamisessa. Sisäilmailmoitusten määrän kehittyminen sähköisen ilmoitusjärjestelmän käyttöönotosta alkaen. Lähde: Työsuojelun vuosikertomus 2015. Johtopäätös: Uusiin korvaaviin tiloihin päästään U-sairaalasta siirtymään aikaisintaan vuoden 2020 lopussa kun T3-sairaala on valmistunut. Hyvää on, että resursseja on lisätty korjausten suunnitteluun ja koordinointiin. Suositus: On edelleen huolehdittava siitä, että resursseja myös korjauksiin ja väistötiloihin on riittävästi, jotta pystytään estämään työntekijöiden sisäilmasta johtuvat sairastumiset uusia tiloja odotellessa. 43 T-sairaalan laajennus otettiin käyttöön vuonna 2013. T-sairaalan kokonaispinta-ala on 108.000 m2, josta laajennuksen osuus on 83.000 m2. Kuva: Vsshp 7.3 Kiinteistöstrategia Havainnot: Pitkän aikavälin tilasuunnitelma ja kiinteistöstrategia ovat edelleen tekemättä. Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessaan vuodelta 2011, että kuntayhtymän valtuusto oli hyväksynyt sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2012, että tilojen kokonaiskäyttösuunnitelma vuosille 2012‒2018 on valmis. Tarkastuslautakunta pyysi tuolloin hallitusta kiirehtimään pitkän aikavälin tilasuunnitelman ja kiinteistöstrategian laatimista. Pitkän aikavälin tilasuunnitelmaa tai kiinteistöstrategiaa ei ole edelleenkään tehty. Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käsiteltiin 26.11.2015 johtajaylilääkärin laatimaa muistiota, jossa käsitellään kiinteistöhankkeiden strategisen ohjauksen parantamista. Muistiossa todetaan, että sairaanhoitopiirin kiinteistökantaan liittyy useita ongelmia: ”Kiinteistöomistukset - Sairaanhoitopiiri omistaa suhteettoman suuren määrän erillisiä kiinteistöjä (n. 60 kpl) ja on lisäksi vuokralla useassa kohteessa. Tämä aiheuttaa toiminnan hajanaisuutta ja siitä seuraavaa tehottomuutta. - Sairaanhoitopiirin omistama kokonaisneliömäärä on huomattavan suuri suhteessa nykyiseen vuodeosastohoidon tarpeeseen (388.000 brutto-m2). - Sairaanhoitopiiri omistaa useita kiinteistöjä, joita se ei käytä lainkaan tai ovat vajaakäytössä, mutta joihin sitoutuu pääomaa ja ylläpitokustannuksia. 44 Käytössä olevien kiinteistöjen kunnossapito - Sairaanhoitopiirin tiloista merkittävä määrä on niin huonokuntoisia, että ne aiheuttavat toistuvia ja kalliita kosteus- ja sisäilmakorjauksia. - Jatkuva korjaaminen vie suhteettomasti tekniikan resursseja mikä vaikeuttaa pitkän tähtäimen kiinteistökehitystä. - Kaikkien nykyisten kiinteistöjen kunnossapito aiheuttaa kestämättömät kustannukset, eikä tilojen remontointi entiseen kuntoon usein edes vastaisi muuttuneen toiminnan vaatimuksia. Ongelmilla on useita syitä: - Sairaanhoitopiiri on perinyt maakunnan aikanaan tarkoituksenmukaisen mutta nykyisin tarpeettoman laajan kiinteistökannan. - Sairaanhoitopiirissä ei ole päästy siihen, että piirin pitkän tähtäimen toiminnan ja talouden suunnittelu olisi ohjannut pitkän tähtäimen kiinteistökehitystä. - Edellä mainittu taas johtunee siitä, että sairaanhoitopiirissä ei ole määritelty millekään toimielimelle tai viranhaltijalle tehtäväksi yhteen sovittaa ja koordinoida pitkän tähtäimen toiminnan suunnittelua ja kiinteistöjen tarve- sekä saneerausstrategista suunnittelua. ” Muistiossa ehdotettiin, että sairaanhoitopiirin johtaja nimeää pysyvän strategisen kiinteistötyöryhmän, jonka tehtävänä on sairaalatoiminnan ja kiinteistökehittämisen yhteensovittaminen. Työryhmän tehtäväksi ehdotettiin mm. seuraavat tehtävät: - Laatia vuonna 2016 sairaanhoitopiirille sitovien tavoitteiden mukaisesti kiinteistökohtainen, strategisiin toiminnallisiin tarpeisiin perustuva tiekartta kunkin kiinteistön pitkän tähtäimen kehittämismahdollisuuksista, kehittämistarpeista ja tiloista luopumisen vaihtoehdoista ja kustannuksista ja tarkistaa tämä aina kalenterivuoden loppuun mennessä - Laatia hallitukselle hyväksyttäväksi strategisen kiinteistökehittämisen periaatteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja päivittää ne strategiakausittain - Ylläpitää sairaanhoitopiirin strategisten toiminnan kehittämisnäkymien mukaista, pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaa ja tarkastaa se vuosittain - Valmistella kiinteistöjaostolle esiteltävät sairaanhoitopiirin talousarviota ja taloussuunnitelmaa sekä käyttösuunnitelmaa varten tarvittavat rakennus-, korjaus- ja kunnossapito-ohjelmat. Em. ohjelmat valmistellaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi strategisen kiinteistötyöryhmän joulukuussa 2015. Työryhmän tehtäväksi annettiin vähentää toimineliöitä seuraavaksi eniten neliöitä käyttävän sairaalan tasolle vuoden 2017 loppuun mennessä ja vähentää kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten määrää 5 % vuoden 2017 loppuun mennessä. Maaliskuussa 2016 saatujen tietojen mukaan kiinteistöryhmä oli siihen mennessä pitänyt kaksi kokousta. Suositukset: Kiinteistöstrategian laadintaa tulee nopeuttaa ja se tulee laatia yhteistyössä kuntien kanssa synergiaetujen varmistamiseksi. Valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman tulee ohjata laadintaa. Toiminnan muutosten aiheuttamat muuttuvat tilatarpeet, kuten hoitokäytäntöjen muuttuminen avohoitoisemmiksi ja sote-uudistus tulee ottaa huomioon. Strategiaan tulee sisältyä sairaanhoitopiirin rakennusten korjausohjelma. Kiinteistöjen kunnosta tulee huolehtia korjausohjelman mukaan. 7.4 Valmiussuunnittelu Havainnot: Valmiussuunnitelman päivitys on edelleen kesken. Päivityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Poikkeusolojen valmiussuunnitelman päivitys oli jo vuoden 2013 sitovana talousarviotavoitteena. Päivitys viivästyi mm. organisaatiomuutoksesta johtuen, eikä tavoite toteutunut. Vuonna 2015 valmiussuunnitteluun saatiin resurssilisäys kun palkattiin sairaanhoitopiirille turvallisuuspäällikkö. Turvallisuuspäällikkö vastaa sekä sairaanhoitopiirin poikkeusoloihin varautumisesta ja valmiussuunnittelusta että 45 laitosturvallisuudesta. Valmiussuunnittelu käsittää sekä sairaanhoitopiirin oman valmiussuunnittelun että terveydenhuoltolain mukaisen alueellisen valmiussuunnitelman koordinoinnin. Laitosturvallisuuteen kuuluvat sairaanhoitopiirin lakisääteisten velvoitteiden lisäksi (mm. pelastuslain mukaisten velvoitteiden toimeenpano ja yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa) muut laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvät toimenpiteet (esim. järjestyksenvalvoja- ja vartijapalveluiden tarpeen määrittely ja toiminnan suunnittelu). Turvallisuuspäällikölle kuuluu myös sairaanhoitopiirin muuhun riskienhallintaan lukeutuvia tehtäviä, kuten riskikartoitusten koordinointi. Turvallisuuspäällikkö huolehtii mainituista tehtävistä tiiviissä yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Keskeinen yhteistyökumppani on sairaanhoitopiirin työsuojelusta vastaava työsuojelupäällikkö. Turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu myös sairaanhoitopiirin viranhaltijoista muodostettavien valmiustoimikunnan ja suuronnettomuustyöryhmän koordinointi sekä asianomaisten suunnitelmien ylläpitäminen ja toteuttaminen yhdessä näiden ryhmien kanssa. Turvallisuuspäällikön maaliskuussa 2016 antamien tietojen mukaan sairaanhoitopiirin varautumisasiakirjojen päivitystyö oli parasta aikaa käynnissä. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirin alueellinen valmiussuunnitelma osasuunnitelmineen ja toimintakortteineen on päivitetty vuoden 2016 loppuun mennessä. Maalis‒huhtikuussa 2016 valmistuivat valmiussuunnitelman yleinen osa sekä EPLL:n osuus suuronnettomuusohjeistuksesta. Syksyllä 2016 valmistuvat tai saatetaan päivitystyö loppuun muiden osasuunnitelmien, kuten esim. pandemiasuunnitelman, tietoturvallisuussuunnitelman ja kriisiviestintäsuunnitelman osalta. Tavoitteena on, että koko suuronnettomuusohjeistus valmistuu syyskuussa 2016. 46 Allekirjoitukset Turussa 12.5.2016 Reino Lindqvist Antti Ääritalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja Inkeri Backman Piki Kettinen jäsen jäsen Erkki Koskinen Merja Nurmio jäsen jäsen Jukka Sirén jäsen 47 Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet BSC-malli = Balanced Scorecard, eli tasapainotettu mittaristo, on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo. BSC-mallissa tavoitteet asetetaan neljästä näkökulmasta: Taloudellinen näkökulma, Asiakasnäkökulma, Sisäisten prosessien näkökulma ja Oppimis- ja kasvunäkökulma DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana. EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottaminen = Episodien painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa yhden kalenterivuoden aikana. Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitkä ovat erityisvastuualueita ja mitkä sairaanhoitopiirit kuuluvat mihinkin erityisvastuualueeseen. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö. Medbit Oy = Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpalvelut Tyksin erityisvastuualueella. Polikliininen hoito = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Päiväkirurgia = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään Vsshp:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon Tays = Tampereen yliopistollinen keskussairaala THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut (esim. vuokrakulut ja kuntayhtymän maksamat välittömät verot). Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks-Sapa-liikelaitos = Tyks Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos Utulab = Turun yliopiston Utulab siirtyi 1.1.2015 yliopistolta Vsshp:n alaisuuteen osaksi Tyks-Sapa-liikelaitosta ja on nykyään nimeltään Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Vsshp = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 48 Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät laajenivat 1.5.2015 alkaen kuntalain muutoksen myötä. Tarkastuslautakunnan keskeinen lakisääteinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty tarkastussäännön lisäksi kuntalain 121 pykälässä. Toimikauden 2013‒2016 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta 2013‒2016: Jäsen Varajäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila Antti Ääritalo, varapuheenjohtaja, Kustavi Inkeri Backman, Turku Piki Kettinen, Rusko Erkki Koskinen, Turku Merja Nurmio, Turku Jukka Sirén, Kaarina Hilkka Lindgren, Pöytyä Kyösti Kuronen, Laitila Birgitta Juhala, Turku Kaisa Vasama-Kakko, Somero Antti Hautamäki, Turku Marja Vyyryläinen, Turku Birger Ehrnström, Parainen Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 9.6.2015 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti arviointikertomuksen kuntayhtymän hallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 24.11.2015. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntaisesti. Toimikauden 2013–2016 tarkastuslautakunta piti vuoden 2015 aikana kymmenen kokousta. Lautakunta perehtyi hyväksymänsä työohjelman mukaisesti mm. potilasturvallisuuteen, laatujohtamiseen, henkilöstötietojärjestelmiin ja -raportointiin, henkilöstön työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon, ympäristöohjelman toteuttamiseen, hankintatoimeen, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimintaan sekä yhteistyöhön kuntien kanssa. Tammikuussa lautakunta osallistui Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien tapaamiseen Vaasassa yhdessä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien ja valmistelijoiden kanssa. Lautakunnan edustajat ovat osallistuneet vuoden 2015 aikana FCG Koulutus Oy:n järjestämään Tarkastuslautakuntien koulutuspäivään Turussa 11.3.2015, Vsshp:n alueelliseen koulutukseen ”Mitä soteuudistus vaatii terveydenhuollon tuloksellisuuden mittaamiselta” Turussa 26.3.2015, Aluekehityssäätiön järjestämään Tarkastustoimen seminaariin Hämeenlinnassa 28.4.2015, BDO Oy:n järjestämään VarsinaisSuomen ja Satakunnan kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien risteilyseminaariin Turusta Maarianhaminaan 8.10.2015 ja PwC Julkistarkastus Oy:n järjestämään Arviointiseminaariin Helsingissä 4.‒5.11.2015. Kuntayhtymän valtuusto on valinnut vuosille 2013‒2016 tilintarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHT, KHT Tomi Moisio. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski 1.2.2015 alkaen. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja. 49
© Copyright 2024