Kiinteistö Syyskuu JARNO TUIMALA VIESTI JUKKA KERO Kiinteistöalan koulutuksen uudet tuulet sivu Hämeenlinna edelleen keskimääräistä kalliimpi 8 sivu Aava 139 VIIHTYISÄÄ JA TURVALLISTA ASUMISTA PÄIVYSTYS 24 h Oulussa tänään klo 10–1 Nyt nopean päättäjän etu, pystytys kaupanpäälle! Kysy lisää edustajalta. Uuniseppien myymälä, Limingantie 5 Tervetuloa tutustumaan uuteen Rakentajan Talocenter huvila- ja omakotimallistoomme. Turuntie 8, Hämeenlinna Paikalla taloedustaja Olavi Vanhapiha, Eino543 Kähkärö 040 5149393 p. 0400 391, ja Uuniseppien edustaja. [email protected] Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA -20% www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame TALOPÄIVÄ Huoltosopimus räätälöidään aina taloyhtiön tarpeita vastaavaksi ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan nopeasti. ALENNUS 6-7 Omakotitalot ja huvilat ylivoimaisen energiatehokkaalla lämpöhirsirakenteella. Saatavana myös hengittävällä EKOVILLA ERISTEELLÄ. Tilaa esitteet ja pyydä hyvä tarjous. Myös yksilölliset ratkaisut/ilmainen luonnossuunnittelu. Hämeenlinnalainen jo vuodesta 1976 Hattelmalantie 9 [email protected] www.urakointikaise.fi 2/2015 Sannitie 2, Keminmaa Sannitie 2, 94450 Keminmaa www.polarhouse.com www.polarhouse.com Rakennusliike FORMA- JA FORSA-TUOTESARJAT SÄHKÖTYÖ Kulomäki • Asennukset • Tarvikkeet • Suunnittelu 044-0906956 Kaikki Forma-kalustesarjan ja Forsa-suihkusarjan tuotteet ajalla 14.9.-11.10. Erkki Aalto Metsäpolku 1, 14500 Iittala p. 0400 485 579 [email protected] www.aaltoky.fi Hämeenlinna Tuulosentie 1, 14810 Tuulos Helsinki Pasilan puistotie 8 C, 00240 Helsinki Laadukkaat Husqvarna 530BT Kevyt ja suorituskykyinen puhallin ammattimaiseen käyttöön. 500,- www.lvi-kulma.fi Husqvarna 125B Helppokäyttöinen kotipihan puhallin. Saatavana myös räystässarja. 260,- Husqvarna BTS570 Husqvarna 350BT 840,- 565,- Vaativaan ammattikäyttöön Hämeentie 24, 30100 Forssa Puhelin (03) 424 1500 Myymälä avoinna ark. 8-17 puhaltimet Suorituskykyinen puhallin ammattikäyttöön. HAKA-AKKU www.haka-akku.fi Aleksinkatu 5, Forssa P. 03 422 4370 Varaudu lämmityskustannusten nousuun vaihtamalla vanha lämmityksesi edulliseen maalämpöön! Pyydä ilmainen säästölaskelma! KiinteistöVIESTI 2 SYYSKUU 2/2015 Päätoimittajalta la. Tulevasta ei tosin ole vielä tietoa. Säästö yhteiskunnalle on tuon kahdeksan vuoden aikana noin 260 000 euroa asukasta kohti. Yksi ainoa kotona pidempään asuva henkilö palauttaa yhteiskunnalle siis reilusti koko portaan hissihankkeen kustannukset! Taloudellinen logiikka ei kuitenkaan ohjaa poliittisia päätöksiä. Kannattaisiko päättäjienkin katsoa vähän isompaa kuvaa ja ottaa laskin käteen. Budjettikausi on kalenterivuosi, joten kaikki ennaltaehkäisevä toiminta nähdään investoinnin sijasta kustannuksena. Yritys- tai taloyhtiömaailmassa vastaava päätös olisi helppo, poliittisessa maailmassa pitää miettiä seuraavia vaaleja. Kiinteistöliiton on asumisen asialla. Mielestämme asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennes- Hämeenlinna on ”pudonnut” kärjestä indeksitalovertailussa, eikä ole enää ihan kalleimpia yli 30000 asukkaan kaupungeista. Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron ja kaukolämmön hinnat eivät ole nousemassa, joten Hämeenlinna saattaa edelleen parantaa sijoitustaan ensi vuonna. Forssa on hieman Hämeenlinnaa edullisempi. Kaikki riippuu ennen kaikkea poliittisista päättäjistä. Valtuusto voi vielä kumota johtavien virkamiesten ehdotuksen ja nostaa kiinteistöveroa. Kaukolämmön hinta on puolestaan riippuvainen eduskunnan veropäätöksistä. Tutkimuksen mukaan kerrostalon jälkiasennushissin ansiosta ikääntyvä kansalainen voi asua omassa kodissaan lähes kahdeksan vuotta kauemmin. Se on inhimillisesti ja asumisviihtyvyyden kannalta erittäin merkittävä asia. Sitä se on myös taloudellisesti. Jälkiasennushissin hinta porrasta kohden on 200 000 -300 000 euroa. Valtio on avustanut hankkeita 50 %:n tuel- sä. Se parantaisi merkittävästi ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Se tukee myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. Kiinteistöliiton neuvontaan tulee paljon kysymyksiä siitä, mitkä rakennusajan virheet kuuluvat kaksivuotistakuun tai kymmenvuotisvastuun piiriin. Toinen usein kysytty asia on, kuuluko kunnossapitovastuu osakkaalle vai yhtiölle? Pyysimme asiantuntijoita selvittämään näitä kysymyksiä. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeellä on käynnissä todella houkutteleva jäsenhankintakampanja. Mitä parempi järjestäytymisaste meillä on, sitä paremmassa asemassa olemme ajamaan jäsentemme etuja. Tervetuloa mukaan! Hyvää alkusyksyä! KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄMEEN TAPAHTUMIA Puheenjohtajakoulutus 1.10.2015 Puheenjohtajailta Forssassa 18.11.2015 Syyskokous 2.12.2015 • Hallituksenpuheenjohtajan roolitaloyhtiössäjahallitustyöskentelyssä • Hyvänpuheenjohtajanominaisuudetsekäpuheenjohtajanjaisännöitsijänyhteistyö, jne Kouluttaja:KaisuTerkki,Suomen Kiinteistöliitto Aika:1.10.klo18–21 Paikka:HämeenlinnanRaatihuone Ilmoittautumiset29.9.mennessä Aika:tiistai18.11klo18–22 Paikka:Pumpulienkeli Ilmoittautumiset14.11.mennessä Aika:keskiviikko2.12.klo18 Paikka:HämeenlinnanRaatihuone Ilmoittautumiset30.11.mennessä Kiinteistöturvallisuus 3.11.2015 • Vastuutjavelvoitteet • Vakuutusturva Kouluttajat:TuomasJurvelin, SafetumOyjaAnteroMiikki ColemontFinlandOy Aika:tiistai3.11.klo18–21 Paikka:HämeenlinnanRaatihuone Ilmoittautumiset2.11.mennessä KUVA: PEKKA ROUSI Taloyhtiön talouskurssi 24.11.2015 • Talousnäkymät • Talousarvio-ohjetulevalle vuodelle • Hoito-jaylläpitokulujen rakennejakehitys,jne Kouluttaja:JukkaKero Aika:tiistai24.11.klo18–21 Paikka:HämeenlinnanRaatihuone Ilmoittautumiset23.11.mennessä Ilmoittautumiset:www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Kaikkitilaisuudetovatjäsenillemmemaksuttomia!(muille100euroa/koulutus) Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tar joamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toimitustyö Mikko Rousi Kuvat Pekka Rousi Ulkoasu ja taitto Arja Pekola / Julkaisupalvelut Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy • puh. 03 61 511 Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 HÄMEENLINNA puh. 0400 483 383 www.facebook.com/kiinteistoliitto.kantahame KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄME RY:n HALLITUS Ilpo Keto Reetta-Maria Tolonen-Salo (pj) Toimitusjohtaja, Toimitusjohtaja, Lammin Matto ja Väri Oy Majaniemen Kiinteistöt Oy As Oy Häränselkä, hpj As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj KOy Hämeentori, hpj KOy Kauppakartanossa hallituksen jäsen Talokeskus Yhtiöt hallituksen jäsen Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Vakuutusyhtiö Pohjantähti As Oy Ranta, hpj Sampo Liusjärvi Oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Asianajotoimisto Arguendo Oy As Oy Antreantien Rivitalot, hpj As Oy Hämeenlinnan Kirkkorinne 4, hpj As Oy Viipurinpuisto, hpj As Oy Rusinpelto Hämeenlinna, hallituksen jäsen Antti Rantanen As Oy Cajanderinkulma, hpj As Oy Hämeenlinnan Kantatorppa, hpj As Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 22, hpj As Oy Iittalan Laidunkuja, hpj Suomen Kiinteistöliiton As Oy toimikunnan jäsen Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry Sisä-Suomen piiri, hallituksen jäsen Rami Tervomaa Isännöitsijä, Forssan Isännöinti- ja Kiinteistövälitys Oy Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- ja Tilipalvelu A. Sokanmaa. KiinteistöVIESTI WWW.KIINTEISTOLIITTO.FI/KANTA-HAME 3 Saako taloyhtiö vielä remonttilainaa? – Viimeisen vuoden aikana on Hypossa tullut vastaan muutamia tapauksia, joissa Hypon toimialueella olevalle asunto-osakeyhtiölle ei ole voitu myöntää remonttilainaa. Näissä tapauksissa on kyseessä ollut pieni taloyhtiö, joka on toteuttamassa erittäin mittavaa remonttikokonaisuutta. Lainan myöntämisen esteenä ovat olleet sekä lainamäärän suuruus per osakas että kohteen vakuusarvon riittämättömyys. Kanta-Hämeessä ei tällaisia tapauksia ole ollut. On mahdollista, että tällaiset tilanteet kuitenkin yleistyvät tulevaisuudessa, sillä pienen taloyhtiön voi olla vaikea saada lainaa esimerkiksi suhteellisen pienehköön ikkunaremonttiin, jos ns. pohjalla on jo erittäin suuri putkisaneerauslaina, ennustaa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen markkinointi- ja viestintä- ja henkilöstöjohtaja Elina Aalto. Miten taloyhtiön johdon luottotiedot vaikuttavat lainaehtoihin? – Hypo tarkistaa aina luottopäätösten yhteydessä isännöitsijän ja taloyhtiön luottotiedot. Lainaa ei lähtökohtaisesti myönnetä, jos luottotiedoissa on merkintöjä. Hypon kokemuksen mukaan sekä isännöitsijöiden että taloyhtiöiden luottotiedot ovat valtaosin kunnossa, mutta poikkeuksiakin toki löytyy niin kuin kaikkien ammattiryhmien ja yrityssegmenttien tapauksessa, toteaa pankinjohtaja Sami Vallinkoski Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) Hypo on Suomen vanhin valtakunnallinen, asumiseen ja asuntolainoihin erikoistunut yksityinen luottolaitos. Hypo tarjoaa yksityishenkilöille ja taloyhtiöille monipuolista rahoitusta joustavasti. Entä vakuutustodistukset? – Hypo ei tällä hetkellä tarkista isännöitsijöiden vakuutustietoja (vastuuvakuutukset, oikeusturvavakuutukset, yms.). Isännöitsijän vakuutuksesta olisi pankille hyötyä lähinnä tilanteessa, jossa isännöitsijä on aiheuttanut taloyhtiölle vahinkoa, joka uhkaisi taloyhtiön lainanhoitokykyä tai lainan vakuutena olevan kiinteistön arvoa. Tällaista käytännön tilannetta ei ole Hypossa vielä tullut vastaan. Olemme kuitenkin tietoisia vakuutusmahdollisuudesta ja tulemme miettimään vakuutustodistusten pakollisuutta uudelleen, jos tilanne muuttuu. Taloyhtiöiden palovakuutustodistus on toki normaali osa Hypon luottopäätösmateriaalia, kertoo Vallinkoski. Huomioimme taloyhtiöiden ja osakkaiden yksilölliset tarpeet. Lainan myöntäminen ei edellytä maksuliikenteen siirtämistä - maksuliiketili voi jäädä nykyiseen pankkiin. Hypo tarjoaa myös kilpailukykyiset talletustilit taloyhtiöille ja yksityishenkilöille. Korko on Hypo Prime (tällä hetkellä 0,60 %) + 0,20 %. Talletuksia ja nostoja voi tehdä rajoituksetta. Sami Vallinkoski ja Elina Aalto. Kuva Pekka Rousi 97% Kiinteistöliiton jäsenistä suosittelee jäsenyyttä muillekin * * Suomen Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyystutkimus 2015 Nyt se kannattaa! Liittäkää taloyhtiönne Kiinteistöliiton jäseneksi Jäsentyytyväisyyskysely 2015 Koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat ovat Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenten mukaan tärkeimmät palvelumme. Toisena ovat neuvontapalvelut. Juuri ilmestyneen jäsentyytyväisyyskyselymme tulokset löytyvät nettisivuiltamme. Kiitokset kaikille vastaajille! Toimimalla heti saatte loppuvuoden jäsenyyden maksutta. Arki on huolettomampi, kun tuki on puhelinsoiton päässä. Voitte peruuttaa jäsenyyden ennen vuodenvaihdetta vaivattomasti puhelinsoitolla. JÄSENEDUT: Mitkä 3 palvelua ovat juuri teille tärkeimmät/hyödyllisimmät? Taloyhtiönne saa heti • koulutuspalvelut ja tapahtumat • johtavien kiinteistöjuridiikka-, kirjanpito- ja veroasiantuntijoiden puhelinneuvonnan • ammattilaisneuvot energia-asioihin ja korjausrakentamiseen • Suomen Kiinteistölehden • taloyhtio.net-tietopankin – hyötytietoa taloyhtiöille Saatte lisäksi kaksi rahanarvoista LIITTYMISLAHJAA: opaskirjat hallitustyöskentelyä tehostamaan! Edun arvo on 55 euroa. Voitte pitää kirjat, vaikka peruisittekin jäsenyyden. Liittyminen on helppoa • Ilmoittakaa toiminnanjohtaja Mikko Rousille (0400 483 383) tai [email protected] halustanne käyttää jäsentarjous hyväksi. • Saatte lisätietoa palveluista Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen kotisivuilta osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Mikko Rousi Toiminnanjohtaja LAHJANNE toon Ette ole yksin, Kiinteistöliit iötä! yht talo 000 25 yli kuuluu jo Osoitelähde: Intellia taloyhtiöpäättäjätietokanta, Intellia Oy, Panuntie 6, 00620 Helsinki Katso kaikki tulokset nettisivuiltamme. KiinteistöVIESTI 4 SYYSKUU 2/2015 Vuoden taloyhtiöteko Kanta-Hämeessä Puheenjohtajaillassa jaettiin vuoden taloyhtiöteko -palkinto. Tällä kertaa se jaettiin kahden taloyhtiön kesken. Asunto Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 4 palkittiin taloyhtiön isännöitsijän, Jarmo Halosen erinomaisetta toiminnan taloyhtiömme hyväksi. Halonen on Isännöinti Kuvajan palveluksessa. Palkinnon otti vastaan hallituksen puheenjohtaja Pekka Rysä. Asunto Oy Hämeenlinnan Kaivokatu 4 – 6:n slogan on ”uudessa iskussa kauas tulevaisuuteen…” Taloyhtiö on toteuttanut hyvällä menestyksellä mittavat peruskorjausurakat. Isännöitsijänä toimii Marko Hellevara REIM Hämeenlinna Oy:stä. Palkinnon otti vastaa hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Purhonen. Onnittelut voittajille! Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallitus ja työvaliokunta valitsivat voittajat saatujen ehdotusten pohjalta. Kilpailu toteutetaan jälleen ensi keväänä. Ehdotukset tulee jättää yhdistykselle huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Vuoden taloyhtiöteko -palkinto jaettiin puheenjohtajaillassa Raatihuoneella. Kuva Pekka Rousi. KIINTEISTÖVEROT NOUSEE Hallitus antaa, hallitus ottaa. Paitsi asumiseen, josta vain otetaan… Toukokuun lopulla valtaan astunut hallitus on käyttänyt valtaa, joka tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta. Valtiontalouden tasapainottamiseen on keksitty uusia innovaatioita, joissa meistä jotakuinkin kaikki joutuu maksajiksi. Rahaa on annettu hankkeisiin, joiden on uskottu tuovan työtä kansalle ja tuloja valtiolle. Ilman rasistisia ajatuksia, pitänee kyllä olla hieman epäilevä tuoko kaikki hankkeet työtä nimenomaan suomalaisille vai työllistääkö urakat lahden takaa tulevia. Osio, johon kukaan ei ole tuntunut voivan vaikuttaa, on asumisen kulut. Tässä kohtaa hallitus ainoastaan ottaa. Kiinteistöverojen jo pitkään jatkunut nousu ei tun- nu päättyvän. Toki niin, että kiinteistöveron lopullisen veroprosentin päättää kunta, mutta selvää on, että kiinteistöveron alarajan nostaminen johtaa kunnissa myös kiinteistöveron korottamiseen. Mutta tämä on vasta alkua. Työn alla on kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyö. Uskooko joku, että kokonaisverokertymä tämän työn tuloksena pienenee? Viimeistään tässä kohtaa on selvää, että aiemmin voimaan saatettu uusi ja täysin järjetön laskennallisiin arvoihin perustuva energiatodistus tulee jatkossa määräämään osaltaan kiinteistöveron suuruuden. Laskennallisesti paljon kuluttava tai väärää lämmönlähdettä käyttävä kiinteistö tulee tulevaisuudessa olemaan maksumiehen roolissa. Tästä pitää osaltaan huolen perustettava asuntoosakkeiden tietorekisteri AsTER. Sitä rakennetaan tulevan asuntoosakeyhtiöiden sähköisen osakerekisterin rinnalla. Viranomaisten valvontaan tulevaan rekisteriin kerätään rakennuksen tekniset tiedot. Suunnitelmien mukaan rekisteriin tulee olemaan ylläpitovelvoite muun muassa taloyhtiöillä (isännöitsijät), kiinteistön omistajilla ja välittäjillä. Ympäristöministeriö on julkisestikin ilmoittanut, että verohallinnolla on rooli rekisterin kunnossapitoa ja taloutta koskevaan osioon. Yhteiskunnallisten hyötyjen on laskettu olevan miljoonia. Ministeriön esityksestä käy suorasanaisesti ilmi, että uuden rekisterin myötä verojen kerääminen tehostuu ja rekisteriin tulee sisältymään myös kiinteistöveron peruste ja määrä. Kun rekisteriin siirretään myös energiatodistustiedot, tulevat nämä määrittämään ainakin osan kiinteistöverosta, vaikka sitä ei vielä julkisesti ole kerrottukaan. Uusia rekistereitä koskevan hankkeen loppuraportti suosittaa rekisteriä ylläpitäville (esimerkiksi isännöitsijöille) tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta rekisterin mahdollisista virheistä aiheutuneista vahingoista. Normaalisti vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tuottamusta. Ankarassa vastuussa ei ole merkitystä onko tuottamusta ollutkaan. Vastuun kasvaminen johtaa väistämättä myös taloyhtiön osakkaiden vastuulle kuuluvien hallinnollisten kustannusten kasvuun, vaikka sitä ei selvityksessä huomioidakaan. Rekisterin testaus on tarkoitus aloittaa jo vuoden Huoneistohotelli Villa Aino Tilapäiskoteja yksiöistä isoihin asuntoihin viikko- ja kuukausisopimuksin. 040-451 4001 www.huoneistohotelli.fi HÄMEEN • Sadevesijärjestelmät • Peltityöt • Kattoturvatuotteet • Kattopellit LASI Vanajantie 8, 13110 Hml p. 0400 482 245 / 040 549 8585 OY [email protected] www.hmlkourupalvelu.fi TOIMI LASI ON ASIA. 2016 alkupuolella. Siirtymäaika on vuosi 2017 ja tuotantokäytössä rekisteri on jo 2018. Mitä taloyhtiö voi siis tehdä? Kiinnittäkää huomiota energiaasioihin. Tätä puoltaa osaltaan myös hallitusohjelma, jonka perusteiden mukaisesti energiakulut tulevat nousemaan. Ennakkoarvioiden mukaan lämmityskuluissa on hallitusohjelman kautta jopa 5-15 prosentin nousupaineet. Energiakulujen ollessa suurin yksittäinen kuluerä taloyhtiöissä, on yksistään tämä nousu todella merkittävä asumiskulujen kasvattaja. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on julkisesti ilmoittanut, että kiinteistövero ei nouse ainakaan ensi vuodelle. Valitettavasti kiinteistöveron kehitys ei ole hänen ratkaistavissa. Kaikki lasialan palvelut 60 vuoden ammattitaidolla! Olemme jälleen avoinna lauantaisin ma-pe 7-16, lauantaina 10-13 Uhrikivenkatu 6 13130 Hml Puh. 03-6824 002 www.hameenlasitoimi.fi KiinteistöVIESTI WWW.KIINTEISTOLIITTO.FI/KANTA-HAME Villa Eevassa asukkaat ovat tyytyväisiä hissiin Asunto Oy Hämeenlinnan Villa Eeva rakennettiin Myllymäkeen noin 20 vuotta sitten. Silloin hissiä pidettiin ylimääräisenä kustannuksena. Nyt tilanne on toinen, sillä tämänkin taloyhtiön asukkaat ovat ikääntymässä. Hämeenlinnassa on vielä noin sata vastaavaa rappukäytävää, joihin jälkiasennushissi kannattaisi hankkia. Kun hissihanke tuli ajankohtaiseksi, kutsuttiin isännöitsijä Antti Rantanen hallituksen ammattipuheenjohtajaksi. Rantanen on urallaan toteuttanut Hämeenlinnassa 15 hissihanketta ja tänä vuonnakin jo neljä. -Kokemukset Hämeenlinnassa osoittavat, että asukkaat ovat jälkeen päin hissiin erittäin tyytyväisiä. Kun vielä jälkiasennushissin investointikustannukset tulevat helposti takaisin asunnon myyntihinnassa, on se kaikin puolin kannattava hanke, toteaa Rantanen. Hankkeen eteneminen – Jälkiasennushissin hankinta alkaa siitä, että hallitus selvittää, onko hissiää ylipäätään mahdollista asentaa. Tässä vaiheessa pelastuslaitos ja rakennusvalvonta käyvät tarkastamassa tilanteen. Sen jälkeen esimerkiksi hissiyritys tekee maksutta asennussuunnitelman. Sen perusteella tehdään ARA:n hissiavustushakemus. Yhtiökokous tekee sitten ehdollisen päätöksen, jonka mukaan hanke toteutetaan, mikäli hissiavustus saadaan, kuvaa Rantanen. Villa Eevan hissin rakentamisen kustannusarvio on 181 956 euroa, jolle myönnettiin ARA:n avustusta enintään 90 970 euroa. Hankkeen kesto hallituksen päätöksestä yhtiökokouksen kautta toteutukseen ja valmistumiseen vei likimain puolentoistavuoden ajan. Hissi on Kone Hissit Oy:n tuotantoa ja se mitoitettiin porraskuiluun sahattuun aukkoon. Hissi on tarkoitettu kolmen henkilön kuormalle. Porraslankkujen leveydeksi jäi hissikuilun molemmin puolin 85 cm, mikä todettiin riittäväksi leveydeksi kuljettaa potilaspaareja. Erityistä kiitosta on saanut hissin lasi-ikkunat ja valoisuus. Se auttaa osaltaan vähentämään hissipelkoa. nanvaraisiin energiakorjauksiin. ARA myöntää avustuksia hissin rakentamiseen sekä esteettömyyskorjauksiin. Avustaminen enemmän kuin järkevää Global Research and Data Services kyselyn (2014) mukaan asiantuntijat arvioivat, että ikääntyneet voivat asua kotona keskimäärin 7.8 vuotta kauemmin, mikäli kerrostaloon asennetaan jälkiasennushissi. Selvityksen mukaan säästö yhteiskunnalle on yli 260 000 euroa jokaista ikääntynyttä asukasta kohti, kun hän voi elää siellä 7-8 vuotta kauemmin. Laskelmassa on otettu huomioon palvelutalon kustannuk- set mutta siihen ei sisälly mahdollisia kotipalvelun käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Tähän liittyy vahvasti myös inhimillinen puoli, jota ei voi mitata euroissa. Hämeenlinna tai Forssa ei myönnä hissiavustuksia. Esimerkiksi Tampereella avustusprosentti on 15. Kumpi päätös on järkevämpi? Hissityöryhmä Hämeenlinnassa hissiasioita varten on perustettu hissityöryhmä. Se avustaa taloyhtiötä hissihankkeen eri vaiheissa. Siihen saa yhteyden esimerkiksi Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toimiston kautta. Toimi nopeasti, hissiavustukset hupenevat hyvää vauhtia Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) sanoo, että vuonna 2015 on jälkiasennushissien avustuspäätöksiä tehty syyskuun alkuun mennessä jo 184 hissin rakentamiseen. Rahana se tarkoittaa 19,06 miljoonaa euroa. -Nyt käymme avustusvarauksia läpi ja sieltä varmaankin nkin löytyy toteutumattomia hankkeita. Kannattaa siis toimia nopeasti, kehottaa Kallioinen. Ensi vuoden näkymät Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä on vuodelle 2016 määrärahaa korjaus- ja energia-avustuksiin yhteensä 25 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan kunnat saavat myöntää avustuksia ensi vuonna vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kuntotutkimukseen kosteusvaurioituneeseen terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen sekä pientalojen harkin- ALHAISTEN LOMAMÖKIT VILLA ANNA JA VILLA KAISA Antti Rantanen ja tyytyväinen asukas Pauli Hyvärinen. Kuva Pekka Rousi. RAKENNUS- JA MAALAUSTYÖT KYLPPÄRIREMONTIT SEKÄ PIHAPUIDEN KAADOT. ILMAINEN ARVIOKÄYNTI. kutsuvat teidät rentoutumaan Hyvän Tuulen Tuulokseen vuodenajasta riippumatta. www.mokkialhainen.com p. 0500 157369 045-7732 4949 www.mkm-palvelu.fi 5 Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä vauhtia asuntoosakeyhtiöiden esteettömyysremontteihin Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. – Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissija esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea myös verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden. Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle. Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissi- ja sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1 200 000 asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, ja heidän määränsä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta. KiinteistöVIESTI 6 Asumismenot haukkaavat yhä suuremman osan tuloista Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015: Kiinteistöverot kaupunkien kustannusnousun kärjessä Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Myös ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Hämeenlinnassa edelleen keskimääräistä korkeammat kiinteistöverot ja kunnalliset tariffit Kiinteistöveron osuus Indeksitalon kustannuksista nousussa Hämeenlinnan Indeksitalo-kulut ovat kasvaneet viime vuosina keskimääräistä vauhtia. Ero muihin on pysynyt ennallaan. Vuonna 2015 Hämeenlinnan Indeksitalokulut olivat yhteensä 2,79 €/m2/kk. Se on 0,22 € kalliimpi kuin keskimääräinen. Forssassa vastaava luku on 2,69 €. Hämeenlinnan kulut ovat nousseet vuodesta 2009 noin 34 prosenttia, joka on yhtä paljon kuin keskimääräinen muutos mitatuissa suomalaisissa kaupungeissa. Hämeenlinnan ”ranking-sijoitus” Kiinteistöliiton yli 30000 asukkaan kaupunkien vertailussa on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien kalleimmasta 8. kalleimmaksi. Vuonna 2015 sijoitus on kuudes, kun vuonna 2014 oltiin sijalla 3. Tänä vuonna ohi menivät Savonlinna, Jyväskylä ja Imatra. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostettiin vuodelle 2015. Indeksitalon kohdalla keskimääräinen kiinteistöveron nousu edellisvuoteen verrattuna oli tontin kiinteistöveron osalta 4,5 prosenttia ja rakennuksen kiinteistöveron osalta 7,2 prosenttia. 30 suurimman kaupungin joukossa suurimmat nousut nähtiin Hyvinkäällä: yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,35 prosenttiyksikköä, vakituisen asuinrakennuksen vero 0,10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron osuus Indeksitalon kustannuksista nousi 14 prosenttiin vuonna 2015. Helsingissä osuus nousi 27 prosenttiin. Kuntakohtaisesti päätettävät kulut 55 % kustannuksista Kiinteistöverotus nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Veden hinnannousu ylitti kolme prosenttia. Sen sijaan kaukolämmössä keskimääräinen hinta on noussut vuonna 2015 vain hitusen. Sähkö on jopa hieman vuodentakaista halvempaa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia vuonna 2015. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton 10.9. julkistamasta Indeksitalo 2015 -selvityksestä. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,57 euroa neliöltä kuukaudessa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on Kokkolassa 1 490 euroa ja Lappeenrannassa 2 109 euroa. Indeksitalon 2 400 neliön huonealalla talokohtainen kustannus vuodessa on Kokkolassa 59 616 ja Lappeenrannassa 84 384 euroa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaisesti päätettävät Indeksitalokustannukset muodostavat noin 55 % kaikista kerrostalon hoitokuluista. Vesikustannukset nousivat keskimäärin runsaat kolme prosenttia Vesikustannusten nousu jatkui ripeänä, joskin edellisvuodesta hidastuneena. Vertailussa oli kuitenkin kaupunkeja, joissa veden hinta nousi miltei 10 prosenttia. Tyypillinen korotus vaihteli kahdesta viiteen prosenttiin. 50 tutkituista kaupungista ja kunnasta noin viidesosa piti tänä vuonna veden hinnan edellisvuoden tasolla. Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kuva Pekka Rousi. Energiatehokkuusinvestointimme ovat mahdollistaneet vakaan kaukolämpöhinnan Forssassa ja vuoden 2016 aika ei ole arvioidemme mukaan tulossa muutoksia hintaan. Kaukolämmönhintaa pyritään jatkossakin pitämään kilpailukykyisenä panostamalla energiatehokkuuteen ja kotimaisiin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa, lupaa aluejohtaja Clas Blomberg Vapo Oy:stä. 7 Kaukolämpö kallistui vain harvoissa kaupungeissa – kehityserot suuria Kaukolämmön hinnan pitkään jatkunut voimakas nousu on hidastunut kuluvana vuonna. Keskimääräinen kaukolämpökustannus kohosi vain 0,3 prosenttia vuodesta 2014. Runsaassa puolessa 50 paikkakunnasta kaukolämmön hinta on joko laskenut tai pysynyt ennallaan. Tutkittuun joukkoon mahtui kuitenkin myös kuntia, joissa kaukolämmön hintaa on kuluvana vuonna nostettu selvästi yli viisikin prosenttia edellisvuodesta. Kiinteistösähkö ainoa laskeva kuluelementti Kiinteistösähkö oli ainoa Indeksitalon vero- ja maksuelementti, jonka kustannuskehitys oli aleneva vuoteen 2014 verrattuna. Sähkön osuus Indeksitalon kustannuksista on vajaa seitsemän prosenttia. 30 000 asukkaan kaupungeissa sähkön hinnan vaihteluväli on Imatran 22 sentistä Joensuun, Espoon ja Kirkkonummen 15 senttiin/m2/kk. Teksti: Jukka Kero Virkamiesjohdon keväällä antamassa budjettiraamissa ei ole kiinteistöveron korotusta. Ensi vuoden verot käydään läpi syksyn talousarviokäsittelyssä ja valtuusto tekee lopullisen päätöksen budjettikokouksessaan. Mitä valtuusto sitten kiinteistöverosta päättää, nähdään loppuvuonna, toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala. Valtiovallan suunnittelemat energiaverolinjaukset odottavat lopullisia päätöksiään, ja näin mekään emme voi vielä tässä vaiheessa vahvistaa ensi vuoden kaukolämmön hinnoitteluamme toteaa Elenia Lämmön asiakkuusjohtaja Janne Lamberg. Tavoitteenamme on pitää hintamuutokset mahdollisimman pieninä, parhaassa tapauksessa hinnat voidaan säilyttää ennallaan. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto tilasivat Pellervon taloustutkimukselta (PTT) Asumismenot –selvityksen lähivuosien näköpiirissä olevista asumismenojen kehityksestä Suomen suurimmissa kaupungeissa vuosina 2015 - 2019. Nyt julkaistujen tulosten mukaan asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina voimakkaampana kuin nettotulojen kasvu. On mahdollista, että asumismenojen nousuvauhti nopeutuu tulevalla viisivuotiskaudella 2010-luvun alkuvuosiin verrattuna. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat PTT:n arvion mukaan noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet lisäävät jonkin verran asumismenoja Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sekä kerrostaloasunnon (60 m2) että öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja (ilman lainanlyhennystä) noin 1,5 prosenttia. Osa toimenpiteistä tulee jo vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja osaa esityksistä valmistellaan tulevien vuosien talousarvioihin. Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistettaisiin kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkomenot nousisi 250–350 euroa keskimääräisellä lainamäärällä. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa sekä kerros- että omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee 60 m2 kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa. Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m2) 50–80 euroa vuodessa. Elokuun puolivälissä selvitystä julkistettaessa, pääministeri Sipilän hallituksella oli kesken neuvottelut ns. yhteiskuntasopimuksesta. Sopimusneuvotteluiden kariutumisen jälkeen esillä ollut ehdollinen kiristyslista kuitenkin korvattiin uudella toimenpidepaketilla, jolla pyritään laskemaan Suomen työvoimakustannuksia ja parantamaan julkisen talouden tasapainoa. Syksyn aikana selviää, mitä mahdollisia suoranaisia ja välillisiä vaikutuksia Sipilän hallituksen toimenpiteistä kohdistuu asumiseen. Teksti: Jukka Kero Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa jopa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta 90 neliön kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon menot ovat 1040 euroa kuukaudessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. Hoitovastiketasot vaihtelevat kaupungeittain sen sijaan noin 400:sta eurosta 600 euroon. Hämeenlinnan vertailuluku 90 neliön kerrostaloasunnossa on noin 1350 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen hoitovastike on Hämeenlinnan kohdalla noin 560 euroa. *) Indeksitalo-vertailu: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaavaalueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2015 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2015 mukaisia. Asumismenot 2015 –tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä. Hämeenlinnan sijoitus Indeksitalorankingissa* Yli 30000 asukkaan kaupungit Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sijoitus 2 6 8 7 1 3 6 *) Mitä korkeampi sijoitus sitä suuremmat kiinteistöverot ja kuntakohtaiset tariffit ovat muihin verrattuna. Lähde: Kiinteistöliitto. Kiinteistöliitto tutkii ja kehittää - jäsenten eduksi Tavoitteena on edistää hyvän kiinteistönpitotapojen kehittämistä ja hyödyntämistä taloyhtiöissä. Toimii alan ja viranomaisten työryhmissä ja kehittää sidosryhmien kanssa hyvien käytäntöjen työkaluja niin isännöitsijöiden kuin hallitusten käyttöön. Toimialueina on: • Korjausrakentaminen ja -rakennuttaminen • Energian ja energiatehokkuus • Kiinteistötalous • Taloyhtiön johtaminen • Jätehuolto Työskentelyn osa-alueita: • Jäsenneuvonta • Viestintä • Koulutus • Edunvalvonta • Tutkimus- ja kehityshankkeet Esimerkkejä jo toteutuneista hankkeista, joissa Kiinteistöliitto on ollut mukana: KIPI-kortit, www.taloyhtio.net/kiinteistonpito/ Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen, http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T97.pdf Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta, http://www.theseus.fi/handle/10024/97089 Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät, http://www.theseus.fi/handle/10024/79677 SunZEB, Plusenergiaa kaupungissa, http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T219.pdf Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa, http://www.taloyhtio.net/omaetusivu/oppaat/ (Vain Kiinteistöliiton jäsenyhtiöiden edustajille, vaatii kirjautumisen) Asuinrakennusten korjaustarve, http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2015-04-09T09-54-5113206.pdf Asumismenot 2015, http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2015-08-24T13-33-0213206.pdf KiinteistöVIESTI 8 SYYSKUU 2/2015 Kiinkon kursseille voi osallistua myös verkossa Hämeenlinnalainen Jarno Tuimala aloitti Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko:n johdossa vuoden 2015 alussa. Hän on päässyt jo sinuiksi murroksessa oleviin kiinteistöalan koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Kiinko on uudistanut koulutustaan lisäämällä erityisesti verkon kautta tapahtuvan opiskelun mahdollisuuksia. KiinkoWebinaarit käynnistettiin tänä syksynä ja ne ovat tässä vaiheessa kohdennettuja erityisesti isännöitsijöille, kiinteistövälittäjille ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajille. Tuimalan mukaan webinaarien ajatuksena on se, että pääsääntöisesti Helsingissä järjestettäviin koulutuksiin voi osallistua kustannustehokkaasti myös maakunnissa. – Kaikilla meillä kiireet ovat lisääntyneet. Webinaarien kautta matkustamiseen käytetty aika jää pois ja sitä voi käyttää tehokkaasti muuhun työntekoon, toteaa Tuimala. Isännöitsijöille pätevyysjärjestelmä Isännöitsijöille lanseerattiin syyskuun alussa oma pätevyysjärjestelmä, joka tähtää ammattimaisten isännöitsijöiden auktorisointiin. Järjestelmän takana ovat ISA – yhdistys, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto. Auktorisointijärjestelmä tavoittelee sitä, että ammattimaisten ja koulutettujen isännöitsijöiden tunnistaminen tulee helpommaksi. Kiinko on keskeinen toimija myös tulevien Auktorisoitujen isännöitsijöiden kouluttajana. -Kouluttamme lähes 800 isännöintitoimialalla työskentelevää asiantuntijaa vuodessa ja olemme täten erittäin merkittävä tekijä koko isännöintitoimialan kehittämisessä. Myös isännöinnin auktorisointiin liittyvässä koulutuksessa aiomme olla alan vahvin toimija, sanoo Tuimala. Mikrokursseja puheenjohtajille ja isännöitsijöille Ajasta ja paikasta riippumaton oppimisen tarve lisääntyy koko ajan. Se on huomattu myös alan oppilaitoksessa. Kiinteistöalan Koulutuskeskus on rakentanut kiinteistövälityksen ja isännöinnin alueille myös itseopiskeltavia verkkokursseja. LKV – pätevyyksiin tulee vuoden vaihteessa lainsäädäntömuutos. Kiinko on vastannut tähän luomalla LKV – tenttivalmennuksen opiskeltavaksi kokonaisuudessaan verkossa. -Kiinko:n tarjoamaa verkko-opetusta täydentää myös Kiinteistöalan Kustannukseen rakennetut tietoiskutyyppiset mikrokurssit, joita hyödyntävät erityisesti taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijät, kertoo Tuimala. Kiinko on yhteisnimi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:lle ja Kiinteistöalan Koulutussäätiölle. Kiinko on alan johtava kouluttaja, joka tarjoaa tutkinto- ja pätevöittämistavoitteista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta, ammattitutkintoja sekä webinaareja ja tilauskoulutusta kiinteistöalan ammateissa toimiville ja alalle Jarno Tuimala ja tiedon portaat. Kuva Pekka Rousi. hakeutuville. www.kiinko.fi Katso ajankohtaiset asiat ja tapahtumien videoesitykset nettisivuiltamme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame WWW.KIINTEISTOLIITTO.FI/KANTA-HAME KiinteistöVIESTI 9 Erota toisistaan kaksivuotistakuu ja kymmenvuotisvastuu Rakentamisessa puhutaan kahdesta aikajaksosta, jotka alkavat uudisrakennuksen tai korjaushankkeen vastaanotosta. Asiantuntijat kertovat, mitä eroa on kaksivuotistakuulla ja kymmenvuotisvastuulla. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE määrittelee urakoitsijan vastuun takuuaikana kahdeksi vuodeksi, ja se alkaa hyväksytystä vastaanotosta. ”Urakoitsijan vastattavaksi kuuluvat YSE:n mukaan takuuaikana ilmenneet virheet ja puutteet, ellei urakoitsija pysty osoittamaan niiden aiheutuneen hänestä riippumattomista syistä”, sanoo operatiivinen johtaja Harri Mäkinen Talokeskukselta. Virheet ja puutteet on kirjattava ylös ja saatettava urakoitsijan tietoon viimeistään takuutarkastuksessa. Kiireellistä korjausta vaativat seikat on kuitenkin ilmoitettava urakoitsijalle välittömästi. Asumista haittaavat seikat on korjattava heti. ”Kaksivuotistakuun kohdalla pitää olla ehdottoman tarkka. Tilaajan tulee varmistaa, että kaikki jälkitarkastukset tehdään ja virhe- ja puuteluettelot saadaan puhtaaksi, eli mitään ei jää hoitamatta”, Mäkinen korostaa. Taloyhtiön kannattaa käyttää ulkopuolista konsulttia takuutilanteissa. Asukkaat ovat useimmiten maallikoita, ja ammattilainen osaa kiinnittää huomiota oikeisiin seikkoihin. Näyttövelvollisuus muuttuu takuuajan jälkeen Kymmenen vuoden kuluessa vastaanotosta urakoitsija on vastuussa sellaisista havaituista virheistä, jotka ovat aiheutuneet urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta, sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä ja joita ei ole voinut havaita vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana. Käytännössä kyseessä ovat siis vain ns. piilevät virheet. Taloyhtiön on pystyttävä näyttämään toteen kaikki edellä mainitut seikat, jotta taloyhtiön vaatimukset voisivat menestyä. ”Perusero takuun ja vastuun välillä on se, että takuussa näyttötaakka on urakoitsijalla, vastuussa puolestaan asunto-osakeyhtiöllä. Tämä tarkoittaa, että takuuaikana urakoitsijan pitää osoittaa, ettei taloyhtiön tai osakkaan ilmoittama virhe kuulu takuuseen”, määrittelee Talokeskuksen Kunnossapito-yksikön päällikkö Jari Halonen ja jatkaa: ”Vastuussa näyttövelvollisuus on päinvastainen, eli yhtiön tai osakkaan pitää pystyä osoittamaan, että vaatimus kuuluu urakoitsijan vastuun piiriin ja johtuu urakoitsijan työsuorituksesta.” Kunnossapito-yksikössä tehdään paljon kuntoselvityksiä kiinteistöissä, joissa kymmenen vuoden rajapyykki on lähestymässä. Monesti kuntoselvityksen jälkeen joudutaan tekemään tarkempia kuntotutkimuksia osoittamaan virheen kuuluvan 10-vuotisvastuuseen sekä selvittämään virheen laajuus. Takuuajan jälkeinen urakoitsijan vastuu ei tarkoita, että taloyhtiö voisi lepsuilla korjausurakan vastaanotossa tai takuuaikaisessa tarkastusvastuussaan. Halosen mukaan kuntoarvioissa havaitaan toisinaan, että on laiminlyöty vastaanotto ja päästetty jo siinä virheitä läpi. ”Takuuajan jälkeen urakoitsijan vastuulla eivät ole sellaiset viat tai puutteet, jotka tilaaja olisi kohtuudella voinut havaita vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana”, Halonen painottaa. Vastuun piiriin kuuluvat virheet esiin kuntoselvityksessä Harri Mäkinen ja Jari Halonen muistuttavat taloyhtiön ja osakkaiden huolellisuudesta vastaanotossa ja takuuaikana, koska takuun jälkeen näyttövelvollisuus siirtyy tilaajalle. Tutustu Tutustuja jatykkää tykkää uudistuneesta uudistuneesta facebookista facebookista https://www.facebook.com/kiinteistoliitto.kanta-hame https://www.facebook.com/kiinteistoliitto.kanta-hame Halosen mukaan kymmenvuotisvastuun loppupuolella havaittavat virheet ovat usein piileviä, yleensä rakenteen sisällä tai maan alla. Kyse on hitaasti ilmenevistä ongelmista. ”Esimerkiksi monissa 1990-luvun kohteissa betoniraudoitteet olivat liian pinnassa, ja halkeamat alkoivat tulla näkyviin 8-9 vuoden jälkeen. Jos pohjaviemärissä on virhe, se saattaa toimia hyvin viisi vuotta ja alkaa sitten vähitellen tukkeutua, eikä virhettä ole ollut mahdollista havaita aiemmin”, Halonen kuvailee. Halonen korostaa, että kiinteistön kunnossapito on jatkuvaa toimintaa, ei kymmenen vuoden välein tehtävä asia. Ennen kymmenen vuoden rajapyykin saavuttamista rakentamisesta taloyhtiölle on laadittava PTS eli pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Tässä yhteydessä on aiheellista teettää ammattilaisella kuntoselvitys, josta ilmenee myös kymmenvuotisvastuuseen kuuluvat virheet ja puutteet. Ammattilainen myös tietää mitkä asiat kuuluvat urakoitsijan vastuun piiriin takuuajan jälkeen. Halonen antaa esimerkin: ”Päivänpolttamalla julkisivulla on normaalia, jos elementtisaumojen uusimistarve ilmenee 10 vuoden jälkeen, mutta jos samaa havaitaan pohjoisen puolella, voi kyse olla rakennusaikaisesta virheestä.” Huolellisuus ja dokumentointi tärkeää Sekä Harri Mäkinen että Jari Halonen korostavat taloyhtiön ja osakkaiden huolellisuutta niin vastaanotossa kuin takuuaikana. ”On tärkeää, että osakkaat pitävät kirjaa virheistä ja säilyttävät dokumentit. Taloyhtiön täytyy huolehtia, että urakoitsija korjaa vastaanotossa ja takuuaikana ilmoitetut virheet, jotta virhe- ja puuteluettelot saadaan tyhjiksi. Osakkaan pitää korjausten jälkeen saada kuitattavakseen virheja puuteluettelo, jonka mukaiset työt hän hyväksyy tehdyksi”, Mäkinen muistuttaa. Teksti: Essi Routasuo Kuva: Pekka Rousi Olen aloittanut HUOM! Kiinteistönvälityksen Hämeenlinnan toimiston myyntipäällikkönä. Vankka ammattiosaamiseni kaikessa osakeja kiinteistökaupassa on käytettävissänne. Haluan tarjota asiakkailleni uudenlaisen palvelukokonaisuuden asuntokaupassa. Kun tarvitset aktiivisuutta, laatua sekä tuloksellista työtä kotisi myymisessä tai ostamisessa soita minulle. KiinteistöVIESTI 10 SYYSKUU 2/2015 Kuka korjaa, kun asunnossa menee jotain rikki? Taloyhtiön ja osakkaan välisestä kunnossapitovastuun jaosta määrätään asunto-osakeyhtiölaissa. Vastuunjako määrää käytännössä sen, kenen korjattaviksi asunnossa ilmenevät viat kuuluvat. Poikkeuksena tästä ovat esimerkiksi huolimattomuudella aiheutetut tai remontoinnin aikana syntyneet viat. Osakkaan korjattaviksi kuuluvat viat Osakas vastaa lain mukaan asuntonsa sisäosien kunnossapidosta. Käytännössä osakkaan on korjattava itse esimerkiksi kolhut ja vauriot lattian, seinien ja katon pintamateriaaleissa, kaapistoissa ja muissa kiinteissä kalusteissa sekä altaissa. Osakas vastaa myös ikkunoiden sisäpuolisesta maalauksesta sekä kodinkoneista ja niiden liitännöistä. Lisäksi osakas on velvollinen korjaamaan viat asennuttamissaan, normaalisti yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja laitteissa, ellei taloyhtiö ole hyväksynyt niitä kunnossapitovastuulleen (esim. parvekelasit). Taloyhtiön korjattaviksi kuuluvat viat Taloyhtiö vastaa lain mukaan asunnon rakenteiden ja eristeiden sekä perusjärjestelmien kunnossapidosta. Perusjärjestelmiä ovat muun muassa lämmitys-, sähkö-, vesijohto- ja viemärijärjestelmät. Yhtiön vastuu ulottuu myös perusjärjestelmien osiin, kuten hanoihin ja WC-istuimiin. Käytännössä yhtiö on velvollinen korjaamaan viat muun muassa asunnon katto-, seinä- ja lattiarakenteissa, kylpyhuoneen vedeneristeissä, vesikalusteissa, lämmityspattereissa, pistorasioissa sekä valokatkaisimissa. Itse aiheutetut tai remontin aikana syntyneet vahingot Jos osakas käyttää yhtiön vastuulle kuuluvaa rakennusosaa tai laitetta väärin tai huolimattomasti ja aiheuttaa näin sen rikkoutumisen, hän joutuu maksamaan korjauksen. Osakkaan on siten esimerkiksi maksettava rikkomansa pistorasian korjaus. Osakas on velvollinen korjauttamaan omaan laskuunsa myös ne yhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmän osat, jotka vaurioituvat hänen remonttinsa yhteydessä. Jos esimerkiksi kunnossa olevat vedeneristeet rikkoutuvat ja ne joudutaan uusimaan osakkaan kylpyhuoneremontin yhteydessä, osakas on velvollinen maksamaan eristeet. Toisaalta taloyhtiön kuuluu korjata asunnon sisäosat, jos ne vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvan rakenteen, eristeen tai perusjärjestelmän vian taikka niiden korjauksen vuoksi. Sisäosat korjataan yhtiön perustasoon. Esimerkiksi kosteusvauriokorjauksen yhteydessä taloyhtiö korjaa myös vaurioituneet lattia- ja seinäpinnoitteet, vaikka niiden kunnossapidosta vastaa lain mukaan osakas. VastuunjakotaulukkoPlus HALLITUKSELLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE 2015 Poikkeukset vastuunjaosta Kunnossapitovastuun jaosta voidaan määrätä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai päättää yhtiökokouksessa myös laista poikkeavasti. Jos vastuunjaosta ei ole määrätty tai päätetty yhtiössä toisin, kunnossapitovastuu jakautuu lain mukaisesti. Lisätietoa vastuunjakokysymyksistä löydät VastuunjakotaulukkoPlus 2015 -oppaasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Teksti Annika Jaatinen Osakas, muista nämä asiat asuntoa remontoidessa Taloyhtiön osakkaalla on oikeus tehdä remonttia omistamassaan asunnossa. Osakas voi remontoida esimerkiksi kylpyhuonetta tai keittiötä, maalata seiniä ja uusia lattiapintoja. Remonttia valmistellessa kannattaa muistaa seuraavat asiat. Ilmoita remontista taloyhtiölle Lähes kaikista osakkaan remonteista täytyy lain mukaan ilmoittaa taloyhtiölle. Ilmoittamatta saa tehdä lähinnä vain maalaus- ja tapetointitöitä. Merkitse remontti-ilmoitukseen ainakin yhteystietosi sekä tiedot remontista ja remontin tekijästä. Jos remontti on laaja, ilmoitukseen tulee kirjata myös mm. tiedot remontin suunnitelmista sekä valvonnasta. Toimita ilmoitus taloyhtiön ohjeiden mukaisesti hallitukselle tai isännöitsijälle. Samalla voit varmistaa, että ilmoituksessa on tarvittavat tiedot. Suunnittele remontti etukäteen Osakkaan remontit on toteutettava hyvän rakennustavan mukaisesti. Tähän kuuluu osana remontin suunnittelu. Mitä isommasta ja vaikeammasta remontista on kyse, sitä ammattimaisemmat suunnitelmat vaaditaan. Selvitä suunnitelmien tarve hyvissä ajoin ennen remonttia. Käytä vain päteviä suunnittelijoita. Hanki remontille pätevä tekijä Voit tehdä remonttisi itse tai teettää sen ulkopuolisella tekijällä. Jos sinulla ei ole taitoa tai pätevyyttä remontin tekemiseen, käytä ulkopuolista tekijää. Älä valitse remontin tekijää pelkän hinnan perusteella, vaan tarkista myös pätevyydet. Esimerkiksi putkitöihin ei saa valita urakoitsijaa, jolla ei ole KVV-pätevyyttä. Remontin tekijältä kannattaa pyytää myös näyttöjä aiemmista vastaavista remonteista. remontista voi tulla maksettavaksi mojova lisälasku. Jos käytät ulkopuolista remontin tekijää, vaadi myös tältä todistusta vastuuvakuutuksesta. Tiedosta kunnossapitovastuusi Ota vakuutus vahinkojen varalle Osakas vastaa yleensä asuntoon tekemiensä muutosten ja lisäysten kunnossapidosta. Jos remonttisi yhteydessä esimerkiksi asennetaan kylpyhuoneeseen uutena varustuksena lattialämmitys, vastaat jatkossa sen kunnossapidosta. Taloyhtiö vastaa vain asennuksista, jotka rinnastuvat sen toteuttamiin tai vastuulleen hyväksymiin toimenpiteisiin ja joiden toteuttamista se on voinut valvoa (esim. alkuperäisen kylpyhuoneen uudet vedeneristeet). Ota selvää, mitä kotivakuutuksesi ehdoissa sanotaan remonteista. Kotivakuutukseen voi yleensä liittää erillisen vastuuvakuutuksen remontin ajaksi. Vastuuvakuutus kannattaa ottaa, sillä pieleen menneestä Lue lisää osakkaan remonteista Kodin remontit Plus -uutuusoppaasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Teksti Annika Jaatinen, kuva Pekka Rousi WWW.KIINTEISTOLIITTO.FI/KANTA-HAME KiinteistöVIESTI 11 Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tarjoamat palveluvideot katsottavissa kotisivulla http://www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame ASIANTUNTEVA APU KODIN REMONTTEIHIN KODIN REMONTIT PLUS KYLPPÄRIT KUNTOON – Opas osakkaalle ja taloyhtiölle – Käytännön opas taloyhtiölle Ota selvää, miten osakehuoneistoa saa remontoida! Tee kylpyhuoneremontti kerralla oikein! Kirjassa on erilaisiin kodin remontteihin (esim. keittiö, kylpyhuone, huonetila) kattavat ohjeet, joissa kerrotaan, millaisia remontteja tilassa voi tehdä ja mitä asioita remontin eri vaiheissa pitää muistaa ja tehdä. Kirjassa kerrotaan, mitä selvitystöitä ja päätöksiä taloyhtiössä on tehtävä ennen kylpyhuoneremonttia sekä mitä teknisiä vaatimuksia nykypäivän määräykset remontille asettavat. Jari Hännikäinen – Mia Pujals Kodin remontit Plus OPAS OSAKKAALLE JA TALOYHTIÖLLE Kirjassa kerrataan osakkaan vastuut ja yhtiön rooli osakkaan remontissa sekä selvitetään, kuka vastaa remontin kustannuksista ja pieleen menneen remontin korjaamisesta. Lisäksi kirjassa käydään läpi kylpyhuoneen kunnossapito- ja korjausvastuu, remontin kustannusten jako ja pieleen menneen remontin vahingonkorvaus. 1. painos, 2015, A5, 72 s., tuotenumero 623 1. painos, 2015, A5, n. 120 s., tuotenumero 626 TILAA: www.kiinkust.fi puh. 075 757 8591 ? a s s o l u t i t t n o m e Putkir Tiedätkö kiin teistösi kunno a? ia g r e n e ä ä t s ä ä s Haluatko n? Talokeskuksesta kaikki palvelut ja tuotteet taloyhtiöllesi. Putkiremontit Huoltokirjat Kuntoarviot, PTS Julkisivuremontit Kulutusseuranta ja energianhallinta Energiatodistukset Valvonta ja rakennuttaminen Pelastussuunnitelmat Kosteusmittaukset Kuntotutkimukset Taustalla Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmä Katso lisää: www.talokeskus.fi Isännöikö teillä ammattilainen? Kiinnostaako taloyhtiön asiat? Lähtisitkö uudelle uralle? Alan johtava kouluttaja tarjoaa kouluttautumismahdollisuuksia • Isännöitsijäksi • Kiinteistönvälittäjäksi • Teknisen ylläpidon osaajaksi • Taloushallinnon ammattilaiseksi Tarjolla myös laaja valikoima seminaareja sekä kustannustehokkaita webinaareja. Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi Kiinteistöalan Koulutuskeskus • Kiinteistöalan Koulutussäätiö • www.kiinko.fi • puh. 09 3509 290
© Copyright 2024