kiinteistöviesti pohjois-savo
KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ • Tilitarkastaja vai toiminnantarkastaja? I s. 3 • Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? I s. 4 • Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti I s. 6 • Hissi kerrostaloon Pielavedellä II s. 2 kiinteistöviesti pohjois-savo nro 4 / 2011 joukukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p. 044 7648 401 Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu 15 70100 KUOPIO puhelin 017 262 6633 (toimisto) faksi 017 262 6634 sähköpostit: [email protected] [email protected] Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 017 262 6633 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Itä-suomen sivut............................. osio I ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan . ..........................................1 Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti.................................................................2 Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?.................................................................3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?.......................................................4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti.....................................................6 Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana......................................................6 Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu..........................................................................7 Muutoksia ARAn korjausavustuksiin.....................................................................7 Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon – korvaako vakuutus?...................7 Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen............................................................................................................8 tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa................................................9 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu..........................................................9 markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta...................... 10 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia..................11 tapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna.................................................11 kolumni Pohjois-Savon Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1180 kpl Ilmestyminen: vähintään neljästi vuodessa Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2011 Etukansi: Kuva: Mirjami Kauppinen Kinkkuvarkaita liikkeellä?....................................................................................12 pohjois-savon aluesivut............... osio II Pääkirjoitus.............................................................................................................1 Hissi kerrostaloon Pielavedellä...............................................................................2 Oman talon kuntosalille on helppo mennä..............................................................4 ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan Kiinteistöt kuluttavat 40 prosenttia energiasta Asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskuksesta kertoi tavoitteellisesta kiinteistön ylläpidosta ja energianhallinnasta. Suomen Kiinteistöliitto omistaa osake-enemmistön Suomen Talokeskuksesta. Pian 90-vuotias insinööritoimisto on johtava korjausra- kentamisen ja ylläpidon asiantuntija Suomessa. Yhtiö tarjoaa kiinteistöjen peruskorjaushankkeiden suunnittelua, valvontaa ja rakennuttamista sekä kiinteistöjen ylläpidon ja energianhallinnan asiantuntijapalveluita. Ström kertoi, että ilmaston lämpenemisen myötä EU-direktiivit tiukkenevat. Kiinteistö- ja rakentamisalan osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tavoitteena onkin kehittää seurantamittareita, joiden avulla voidaan parantaa rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uudisrakentamisessa tämä toteutuu rakentamismääräysten ansiosta, mutta vaatimukset koskevat myös korjausrakentamista, jos korjaustoimet ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta tai koskevat yli 25 KUVA: MARI SAARELAINEN Kiinteistöalan Kustannuksen ja Suomen Kiinteistölehden ”Tiedonhankintailta” keräsi lokakuisena iltana lähes auditoriollisen taloyhtiöiden päättäjiä Kuopion musiikkikeskukseen. Kuulijat saivat tietoa, kiinteistöjen ylläpidosta, energianhallinnasta, valokuituyhteyksistä ja tiedonvälityksestä. Vastaavat illat järjestettiin myös Joensuussa ja Helsingissä. prosenttia rakennuksen vaipasta. - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus on avainasemassa, Ström totesi. Energiatodistuksen tietosisältö laajenee, muun muassa kaikkiin todistuksiin tulee suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Pohdittavana on, voisiko energiatehokkuuden kytkeä kiinteistöveroon. Lämpöenergian säästöä kulutusseurannalla Lämmönkulutus jakautuu siten, että eniten kuluttavat ilmanvaihto (35 %) ja käyttövesi (25 %). Sen jälkeen eniten energiaa kuluu ikkunoiden, ovien, seinien, katon ja alapohjan kautta. Strömin mielestä ainoastaan energiansäästösyistä ei ikkunoiden ja ovien vaihto ole taloudellisesti järkevää, mutta asumismukavuutta ja viihtyisyyttä se lisää. Pitkällä tähtäimellä energianhallinta tarkoittaa tavoitteiden asettelua, säännöllisiä energiakatselmuksia, kuntoarvioiden ja -tutkimusten tekemistä rakennus-, LVI- ja sähköteknisistä asioista, hankesuunnitelmia, kannattavuustarkasteluja ja säästöjen todentamista, investointien tekoa ja avustusten hakua, PTS:n ylläpitoa ja säästöjen todentamista. Lyhyellä tähtäimellä energianhallinta on kulutusseurantaa, ennakoitua huolto- ja korjaustoimintaa, teknisiä tarkastuksia, lämmönkulutuksen normeerausta, oman kulutuksen laskentaa ja tavoitetasojen asettamista ja poikkeamiin puuttumista. - Kulutusseuranta kannattaa. Kolme vuotavaa wc-istuinta aiheuttivat yhtiölle vuosien kuluessa tuhansien eurojen hukan ennen kuin ne havaittiin, Ström havainnollisti. Taloyhtiön kannattaa ikääntyessään miettiä strategiansa, tahtotilansa. Säilytetäänkö, korjataanko, parannetaanko vai puretaanko pois. Asteikolla 0-4 rakennukset luokitellaan näin: 0 = alasajo, 1 = viat korjaava, 2 = säilyttävä ja korjaava, 3 = parantava, ja 4 = tasoa nostava. kiinteistöviesti i - ajankohtaista Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä kertoi, että lehti on kiinteistöalan johtava valtakunnallinen julkaisu yli 110 000 lukijallaan. Lehden sisältö painottuu asiantuntija-artikkeleihin. Taloyhtiöiden päättäjille lehti on korvaamaton hyötyjulkaisu alati muuttuvalla alalla. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat erityisesti kiinteistöhuoltoon liittyvät artikkelit ja lakimiesten neuvontapalstat. Myös korjauksia ja hallintoa koskevat artikkelit ovat luettuja. Lehti lähetetään jäsenetuna jokaisen jäsentaloyhtiön puheenjohtajalle. Tarkoitus on, että puheenjohtaja kierrättää lehteä hallituksen jäsenten keskuudessa. Monissa yhtiöissä on käytössä hyödyllinen tapa arkistoida lehdet yhteisiin tiloihin, jotta lehti on kaikkien talon asukkaiden luettavissa vuosia eteenpäin. Kiinteistöalan tieto kun ei hetkessä vanhene. - Jos jäsenyhtiö haluaa tilata lehdestä ylimääräisiä numeroita, maksaa se 22 euroa vuodessa henkilöä kohden, valaisi Sirkiä edullista tarjousta. Tiedonhankintaillassa oli paikalla noin 50 taloyhtiöiden luottamushenkilöä. – alp – KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti i - kiinteistöviesti ajankohtaista Uusi asunto-osakeyhtiölaki muutti tilintarkastajan pätevyysvaatimuksia. Nyt alle 30 asunnon yhtiöissä voidaan tilintarkastuksen sijaan käyttää toiminnantarkastusta. Tämän tarkastuksen voi tehdä toiminnantarkastaja, jolla ei tarvitse olla ammattitilintarkastajan KHT- tai HTM- pätevyyttä. Aiemmin laki määräsi tilintarkastuksen kaikkiin yhtiöihin, toki tilintarkastusta tekivät myös ns. maallikkotarkastajat. - Useimmiten pienetkin taloyhtiöt haluavat ammattitilintarkastajan tarkastamaan hallintonsa ja kirjanpitonsa, varsinkin jos talossa on normaaliasumisesta poikkeavia tapahtumia, kuten korjauksia, kertoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Tulevan kevään aikana hän luennoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen tilaisuuksissa toiminnantarkastuksista. Isompien, vähintään 30 asunnon yhtiöiden toinen tilintarkastaja voi olla toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestys edellyttää kahta tilintarkastajaa. Toiminnantarkastus pienille yhtiöille Toiminnantarkastus vastaa aiempaa maallikkotilintarkastusta. Toiminnantarkastajana voi olla maallikko, jolla on riittävästi taloushallinnon osaamista. Lain tarkoituksena oli keventää tilintarkastuksen vaatimuksia ja kustannuksia silloin, kun kyseessä on pieni tasaista arkea elävä yhtiö. - Jos taloyhtiössä tehdään korjauksia, on lainaosuuksien, rahoituslaskelmien, pankkilainojen ja rakennusurakoiden kilpailutuksien lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden tarkistamisessa syytä olla asiantuntijavastuullista osaamista, muistuttaa Koponen. Silloin saattaa olla viisainta, että yhtiön tilit tarkastaa KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Rakennusurakoiden lainmukaisuuden valvonta käy yhä haastavammaksi, kun harmaata taloutta ei saada suitsituksi. Ovatko esimerkiksi kaikki aliurakoitsijat ennakkoperintärekisterissä? Jos eivät, on se merkki ongelmista ja talo- yhtiön kannattaa katkaista selvitysten ajaksi maksut urakoitsijalle. - Toiminnantarkastus sopii mielestäni pienille yhtiöille, joissa esimerkiksi kaikki osakkaat kuuluvat hallitukseen, ei ole lainaosuuksia eikä isompia remontteja. Verotus osattava Verotuksen osaaminen on tilin- ja toiminnantarkastajan työtä. Taloyhtiö on pääosin veronmaksusta vapaa, jos se tekee nollatulosta. Jos se yhtiökokouksen päätöksellä rahastoi varoja tuleviin remontteihin, on tarkastajan tiedettävä myös aktivointisäännökset. - Jos kirjaukset tehdään väärin, voi taloyhtiö joutua maksamaan veroa aiheetta. Hallituksen on tiedettävä vastuunsa ja oltava selvillä säännöksistä, vaikka käytännön toimista vastaa isännöitsijä. Hallituksen on tiedettävä, mitä päätöksiä se voi tehdä itse, ja mitkä on vietävä yhtiökokoukseen. Yhtiökokous antaa toiminnalle budjetin ja raamit. Osakkaan tärkeimmät paperit Osakkaalle tärkeimmät paperit ovat toiminta- tai toiminnantarkastuskertomus ja talousarviovertailu. Ne vastaavat toisiaan siten, että toisessa on sanallisesti ja toisessa luvuin kerrottu, mitä yhtiössä on vuoden mittaan tapahtunut. Jos esimerkiksi vedenkulutus on oleellisesti noussut, sytyttää se lampun mahdollisesta vuodosta jossain. Taseesta voi perehtynyt tulkita, milloin rahat eivät riitä. Hyvä uudistus laissa Koposen mielestä oli myös osakeluettelon historiatiedon säilytyspakko. Jatkossa ostaja voi tietää asunnon omistajahistorian, jolloin ongelmien tullessa löytyy helpommin sen aiheuttaja. Ei vielä ohjekirjaa Toiminnantarkastajille ei ole vielä kirjoitettu ohjekirjaa, koska tarkka teh- KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? - Toiminnantarkastajilla tulee olla taloushallinnon osaamista, sanoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen. täväkuvakin on vielä muotoutumassa. Kiinteistöliitto on laatinut tilintarkastuskertomusta vastaavan mallipohjan toiminnantarkastajien kertomuksesta. Toiminnantarkastuskertomus on oltava tiivis, lyhyt ja olennaisen esiin tuova. - Liian pitkä ja yksityiskohtainen se ei saa olla, koska silloin oleellinen hämärtyy, Koponen varoittaa. Asunto-osakeyhtiöillä voi siis tällä hetkellä olla kaksi tarkastuskertomusta, toinen ammattitilintarkastajan tekemä ja toinen toiminnantarkastajan. – alp – Järjestämme tilaisuudet toiminnantarkastuksesta ensi vuoden alussa alueellamme. Katso kutsu kannesta. kiinteistöviesti i - ajankohtaista Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? KUVA: MARI SAARELAINEN Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja Kiinteistöpalvelut ovat laatineet yhdessä ohjeistuksen, miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta. Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämä kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyri- i - kiinteistöviesti ajankohtaista tykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta "24/7" konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman vahingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa sopimuksista huolimatta - ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö / kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta - rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Aineistoja talvikunnossapidosta ja osto-osaamisesta, ks.www.taloyhtio. net kiinteistöviesti i - ajankohtaista Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tarttui rivakasti Kiinteistöliiton toivomukseen käynnistää viipymättä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Villi ja virheellinen pysäköinti kiinteistöjen alueella on nyt vakava turvallisuuskysymys, josta soitetaan Kiinteistöliittoon jatkuvasti. Pysäköinninvalvontaa koskevaan epäselvään oikeustilaan on saatava pikaisesti selvyys ja sitä koskeva laki voimaan viipymättä. Ilman lainsäädäntöä kiinteistönomistaja ei pysty tehokkaasti puuttumaan alueellaan tapahtuvaan asiattomaan pysäköintiin. Ministeri Henrikssonin esittämä näkemys pohjautuu perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan käyttää vain kunnallisen pysäköinninvalvonnan tukena. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköintimaksut määrättäisiin viranomaisten myötävaikutuksella, koska siten villi pysäköinti ja villi valvonta saadaan kuriin. Virheellinen pysäköinti talo- ja vuokrataloyhtiöiden alueella on vakava turvallisuuskysymys kun kiinteistön pelastusteille pysäköidään. Pysäköintikiellosta piittaamattomat autoilijat tukkivat pelastustiet ja ottavat jatkuvasti käyttöönsä luvattomasti asukkaiden käytössä olevia paikkoja. Viranomaisten resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet asuinkiinteistöjen tai julkisten rakennusten kuten sairaaloiden valvontaan, koska valvonta on kohdistunut ensisijaisesti katualueille. Tieliikennelaissa on selkeä määräys, että pysäköinti kiinteistön alueelle ilman sen omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Naapurimaassamme Ruotsissa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa ja omistaja voi kieltää pysäköinnin kiinteistönsä alueella ja rajoittaa sitä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että laki saadaan voimaan pikaisesti, mutta yhtä tärkeää on saada pikaisesti kuntoon viranomaisresurssit, jotka mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana Kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiamerkinnät uusiutuvat. Uudet merkinnät tulevat voimaan loppuvuonna 2011. Uutena tuoteryhmänä energiamerkinnän piiriin tulivat televisiot. Energiamerkinnän piirissä ovat myös kuivaavat pesukoneet, kuivausrummut, lamput, uunit ja ilmastointilaitteet. Valmistelussa on energiamerkintä-vaatimukset lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kotitalouksien valaistustuotteille, pölynimureille ja kuivausrummuille. Sähkönkulutukseen muutosta - laitteiden energiankulutus pienemmäksi Erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa sekä yrityksissä on viimei- i - kiinteistöviesti sen 10 - 15 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Kotitaloudet ovat koneellistuneet ja esim. viihde-elektroniikkaa on käytössä entistä enemmän ja varustelutaso on noussut. Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kasvanut ja erityisesti valaistuksen ja viihdeelektroniikan osuus kulutuksesta on suurentunut huomattavasti. Sähkölaitteiden energiankulutusta vähennetään mm. laitteille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten avulla. Vaatimusten myötä sekä käytön aikainen kulutus että lepovirtakulutus vähenee. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli ekosuunnitteluvaatimuksissa määritettyjen rajojen. Markkinamuutos on jo näkyvissä mm. lamppujen kohdalla, viimeisimpänä muutoksena markkinoilta poistuivat 60 watin hehkulamput. Myös energiamer- kinnät vaikuttavat energiankulutukseen ohjaamalla ostajat valitsemaan entistä vähemmän energiaa käyttäviä laitteita. Energiatehokkuusluokka esiin mainonnassa Energiamerkinnän vaikutusta tehostaa myös kesällä voimaan tullut velvoite, jonka mukaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka aina hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Myös teknisiä ominaisuuksia koskevassa aineistossa - esim. valmistajan esitteissä - on kerrottava energiatehokkuusluokka. kiinteistöviesti pohjois-savo Pääkirjoitus Kiitos vuodesta 2011 Näin loppuvuonna on hyvä hetki tarkastella, miten vuosi on mennyt. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden joukossa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistykset. Kiinteistöliittoon on liittynyt lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan lähes tuhat uutta jäsentä, ja alueellamme yhteensä 75. Olemme toimineet Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella vuodesta 2006 tuloksekkaassa palvelukeskusyhteistyössä. Tilastollisesti emme tänä vuonna saavuta viime vuosien tahtia jäsenhankinnan määrässä, mutta nyt kuudessa vuodessa alueen koko yhteinen jäsenmäärä on kasvanut kaikkiaan yhden keskikokoisen kiinteistöyhdistyksen verran, eli runsaalla 700 uudella jäsenellä. Ainakin tästä kaikkien on hyvä iloita. Tyytyväisyyden varaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua, sillä asioita voidaan tehdä kussakin yhdistyksessä aiempaa paremmin. Tämä vuosi on Pohjois-Savon yhdistyksen 115-vuotisjuhlavuosi, sisaryhdistys Etelä-Savo vietti viime vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan, ja ensi vuonna on Pohjois-Karjalan vuoro. Siellä kampanjoidaan uusjäsenhankinnassa erityisen tarmokkaasti yhdistyksen 95-vuotisessa historiassa. Neuvonnassa ja asiakaskeskusteluissamme on kytenyt ”pinnan alla” edellisvuosien tapaan putkiremontteihin liittyvät aiheet. Mistä kaikesta jäsenemme hankkivat tietoa? Nykyaikana viestintäkanavia on lukuisa määrä, mutta parhaamme mukaan hankimme jäsenillemme puolueetonta tietoa. Ja yksi keino tähän on koulutus. Kannustan siis hankkimaan tämänkin palvelumme avulla uusia tietoja ja taitoja, sillä maailma on muuttunut melkoisesti myös taloyhtiöiden näkökulmasta. Lisäksi kynnys taloyhtiön hallituksen jäseneksi madaltuu tiedon saamisen avulla. On luonnollista, että koulutustilaisuuksiin osallistujien aktiivisuus on vaihtelevaa. Joten arvoisat jäsenemme, mitä Teiltä toivoisimme? Toivomme, että ilmoitatte meille koulutustilaisuuteen osallistumisen peruuntumisesta riittävän ajoissa, mikäli mahdollista. Näin vapautuva paikka voidaan tarjota toiselle tilaisuuteen haluavalle. Samoin toivomme mahdollisimman monen muistavan ilmoittaa puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteystietojen, sähköpostiosoitteiden tms. muutoksista jäsensihteerillemme. Osoite muuttuu kätevästi samalla kertaa toista jäsenlehteämme, Suomen Kiinteistölehteä varten. Mitä itse toivomme? Toivomme, että pystymme valitsemaan kannaltanne tärkeät aiheet, keihäänkärjet, jäsenille näkyvässä toiminnassamme, kuten koulutuksessa ja tiedotuksessa. Näin te hyödytte palveluista jäseninämme parhaiten. Hallituksen jäsenet ovat omassa taloyhtiössään tärkeä tuki yhtiön asukkaille. Puheenjohtajan ja isännöitsijän onnistunut ja toisiansa kunnioittava vuoropuhelu puolestaan on yhtiön kannalta ensiarvoista. Kiitos siis tämänkin vuoden panoksestanne taloyhtiönne asioiden hoitamisessa. Erityisen lämpimän kiitokseni ansaitsee työkumppanini, jäsensihteerimme Anne Verger sekä Kiinteistöviestin avustaja, paikallissivujen ja nyt osin myös lehden yhteisten sivujen toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen sekä lehden taittaja Mari Saarelainen. Kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä! Järjestötasolla alueyhteistyö ja luottamuksellinen yhteistyö paikallisten kiinteistöyhdistysten luottamushenkilöiden kanssa on toiminnan kivijalka, ja tästä yhteistyön sujuvuudesta olen kiitollinen. Toivotan myös Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Kiinteistöviestin lukijoille Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II - kiinteistöviesti pohjois-savo Pielavesi on noin 5000 asukkaan hiljainen, seniorivaltainen kunta. Nuoret häipyvät maailmalle työn perään. Muutamia paluumuuttajia palaa vuosittain etelästä takaisin juurilleen, myytyään kaupunkiasuntonsa vilkkaista kaupungeista. He saavat halpojen asuntojen ja hyvien palvelujen Pielavedeltä moninkertaisen määrän neliöitä, ja rahaa jää vielä mukavaan loppuelämään. Hissittömät kerrostalot eivät kuitenkaan ikääntyvälle sovellu, rappujen nousu voi käydä mahdottomaksi. Siksi vuonna 1973 valmistunut Asunto Oy Pielanranta, 3+1 -kerroksinen, hyvin hoidettu punatiilitalo rannan tuntumassa, päätti rakentaa talonsa jokaiseen kolmeen portaaseen hissin. - Jotta asukkaat pystyvät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään, perustelee hallituksen puheenjohtaja Kalevi Rautiainen. - Etteivät ihmiset jää asuntoihinsa mottiin, liikuntakyvyn alkaessa reistailla. Hissi nostanee myös asuntojen myyntiarvoa ja merkitystä on myös talon pysymisellä asuttuna. Osa kunnan vuokra-asunnoista on tyhjillään, kunnassa on vuokralaisten markkinat. Hissillinen talo houkuttanee esimerkiksi maaseudulta muuttavia ikäihmisiä sekä vuokra- että omistusasukkaiksi. Yksimielinen päätös yhtiökokouksessa Marraskuun lopulla pidetyssä yhtiökokouksessa tehtiin alustavan kustannusarvion perusteella yksimielinen päätös hissin rakentamisesta. Lopulliset kustannukset määräytyvät, kun hissiurakoitsijat on kilpailutettu ensi vuoden alkupuolella. Hissirakentamispäätöksen tekoa avitti Pertti Kauppisen, hallituksen jäsenen, ja Rautiaisen henkilökohtaiset keskustelut asukkaiden kanssa. He II - kiinteistöviesti KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Hissi kerrostaloon Pielavedellä Kalevi Rautiainen, hallituksen puheenjohtaja, keskustelee suunnittelijan kanssa. olivat selvittäneet osakkaille hissin rakentamisen hyödyt ja kustannukset etukäteen. Kun kokouksessa oli vielä suuntaa-antavat, Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holapan tekemät laskelmat huoneistokohtaisista kustannuksista, helpotti se osakkaiden päätöksen tekoa. - Jututin keväisessä Kiinteistöliitto Itä-Suomen Rakennusfoorumi-tapahtumassa Kuopiossa siellä luennoinutta Holappaa, ja hän ystävällisesti lupautui meitä konsultoimaan, Kauppinen kertoo. Avustusten osuus suuri Valtio myöntää hissien jälkiasennuksiin 50 prosentin avustuksen, sen Pielanranta hyödyntää. Lisäksi Kauppinen kävi pehmittämässä kunnanjohtaja Sami Miettisen, jonka myötävaikutuksella Pielavesi päätti avustaa hissin rakentamista 10 prosentilla. - Perustelin sitä sillä, että on halvempaa hoitaa huonokuntoiset ja iäkkäät kotiin kuin rakentaa uusia palvelukoteja. Kukapa ei haluaisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kauppinen tietää, että Saarijärven kunta avusti hissirakentamista jopa 16 prosentilla, samoilla perusteilla. Rakennuskustannukset jyvitetään asuinkerroksen mukaan. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa asuva Rautiainen maksaa hissistään 131 euroa neliölle, kun alimman kerroksen osakkaan osuus on 61 euroa neliölle. Jos osakas ei halua maksaa osuuttaan kertasuorituksena, hän voi maksaa sen vastikkeessaan vähitellen. Hissiosuudet vaihtelevat asunnon koon mukaan 1850 eurosta 12650 euroon. - Jos sen maksaa esimerkiksi kymmenen vuoden aikana, ei se montaa kymppiä kuukaudessa vastiketta lisää, laskee isännöitsijä Leevi Jauhiainen. Pielanranta uranuurtaja Nyt Pielanranta kilpailuttaa suunnittelijat, ja sitten hissiurakoitsijat. Kun lopullinen kustannus on selvillä, he voivat hakea avustuksia. Toive on, että ensi vuoden lopulla olisivat hissit käytössä. Pielanranta on uranuurtaja kunnassa. Vain yhdessä uudisrakennuksessa on hissi entuudestaan. - Meistä tulee varmaankin epävirallisia hissiasiamiehiä tähän kylään. Niin paljon me olemme jo asioita selvittäneet, Rautiainen ja Kauppinen naurahtavat. Hissirakentamiselle olisi kunnassa kovasti tarvetta. Isännöitsijä kiittää talon aktiivista kolmihenkistä hallitusta, joka on paneutunut hissiasiaan antaumuksella. – alp – KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti pohjois-savo As Oy Pielanranta on mukava talo, ja hissien tultua sen markkina-arvo nousee, uskovat Pertti Kauppinen, Kalevi Rautiainen ja Leevi Jauhiainen. kiinteistöviesti II - kiinteistöviesti pohjois-savo Oman talon kuntosalille on helppo mennä Asunto Oy Joensuun Tähtitorni on erikoinen talo. Taloyhtiöllä on asukkaidensa käytössä kuntosali sisäänkäyntikerroksessa. Isännöitsijä Jarmo Multanen Realia Isännöinnistä kertoo, että kuntosali tehtiin asukkaiden toivomuksesta jo rakennusvaiheessa vuonna 2007. Rakennuskustannuksiltaan neliöt ovat samanarvoisia muiden tilojen kanssa. Avarassa, valoisassa ja hyvällä ilmanvaihdolla varustettu kuntosali toimii myös monitoimitilana. Siellä on biljardipöytä ja kokoustilat taloyhtiön omien kokouksien pitoa varten. Laitteista osa on ostettu taloyhtiön varoilla, osan on rakennusliike lahjoittanut ja osan ovat asukkaat antaneet kaikkien iloksi. Tilaan on oma sisäänkäynti. Kuntosalissa on myös keittiönurkkaus ja suihku, vaikka käyttäjät menevät yleensä omaan kotiinsa suihkuun. Tähtitorni on luksustalo Talon asukkaat ovat kaikenikäisiä. On opiskelijoita, eläkeläisiä, työssäkäypiä ja lapsiperheitä. Asukkaat ystävineen käyttävät kun- tosalia ahkerasti. Käyttö on maksutonta. Haastatteluhetki sattui olemaan Multaselle ensimmäinen kerta, jolloin hän ei tavannut kuntosalilta ketään harjoittelemasta. Kynnys lähteä kuntosalille laskee, kun sali on omassa talossa. Kaikki eivät jaksa, halua tai ehdi lähteä yleisille saleille, harjoittelu yhdessä vieraiden ihmisten kanssa ei tunnu luontevalle. Kuntosali lienee melkoinen etu myös asunnon myyntihetkellä. Voi kuntosalilla olla senioriväelle merkitystä myös päivittäisen kunnon ylläpitäjänä. 14-kerroksinen talo on muutenkin helmi Joensuun kaupunkikuvassa, kauas näkyvä maamerkki Pielisjoen varressa Penttilän alueella. Uudelle asuinalueelle nousee koko ajan uusia kerrostaloja, mutta Tähtitorni on korkein. Talo on luksusvarusteltu, sen havaitsee esimerkiksi vuolukivestä tehdyistä käytävistä ja aulan lattiasta. Parvekkeita voi olla asunnoissa useitakin, ne ovat kaikki puolilämpimiä tai jopa lämpimiä, eli parveke toimii asunnon ulkopuolisena olohuoneena. Halutun talon kaikki asunnot olivat Multasen mukaan varatut jo rakennusaikana, ja näin asukkaat pääsivät vaikuttamaan sisustusratkaisuihin. Yhteishenki ja kunto nousevat Multanen on toiminut yli 20 vuotta isännöitsijänä. Hän tietää, että taloyhtiöillä on tyhjiä joutotiloja, esimerkiksi käyttämättömiä kylmäkellareita. Miksipä ette tekisi siitä kuntosalia, hän ehdottaa. Kustannus ei ole suuri, jos asukkaat osallistuivat varustamiseen esimerkiksi luovuttamalla käyttämättä jääneet kunnonkohotusvälineensä taloyhtiön salille. - Monilla yhtiöillä on kangaspuut tai vastaavaa joutotiloissaan, mutta kannattaa harkita myös kuntosalivaihtoehtoa. Sillä voi olla kansanterveydellistäkin merkitystä, ja yhteinen kuntosali varmasti kasvattaa talon mehenkeä ja kaikkea sosiaalista kanssakäymistä. Tähtitornissakin suorastaan aistii yhteishengen. – alp – KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Miten muualla? Isännöitsijä Jarmo Multanen kertoo, että Tähtitornin kuntosalilla on lähes aina treenaajia. Hän suosittaakin taloyhtiöitä harkitsemaan joutotilojensa, esimerkiksi käyttämättä jääneiden kylmäkellareiden, muuttamista kunnonkohotustilaksi. II - kiinteistöviesti Kuopiolaiset taloyhtiöt eivät pienen gallupin perusteella ole innostuneita joutotilojensa kuntosaliksi muuttamiseen. Isännöitsijä Jouni Rissanen Kuopion Arennasta kertoo, että esimerkiksi käytöstä pois jääneet kylmäkellarit muuttuvat tavallisiksi lämpimiksi varastoiksi. - Menisikö kuntosali-investointi yhtiökokouksessa läpi, kun kaikki sitä eivät kuitenkaan käyttäisi, hän miettii. Ei myöskään isännöitsijä Tomi Nevantien taloissa ollut sellaisia muutoksia tehty. - Jos yhtiöjärjestyksessä on mainittu kylmäkellarit, niitä ostajat kysyvät. Jos ne muuksi muuttaisi, pitäisi myös yhtiöjärjestykseen se korjata. Mirjami Kauppinen, Kiinteistöliitto ItäSuomen toiminnanjohtaja, vahvistaa, että rakentamispäätös vaatisi osakkaiden enemmistön taakseen, mikäli kylmäkellarit ovat yhtiön hallinnassa. Kaikkien suostumus vaaditaan, mikäli tilat ovat osakkeenomistajien hallinnassa. ajankohtaista Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu Puhelimitse annettu maksuton energianeuvonta kuului Kiinteistöliiton hankkeeseen "Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä". Hanke oli osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonai- suutta 2010 - 2011. Kiinteistöliitto tarjoaa nyt energianeuvontaa puhelimitse vain jäsenpalveluna. Neuvontaa antaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Palvelu on jäsentaloyhtiöiden käytössä ma-pe klo 9-15, numero on (09) 1667 6761 (vaihde). Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Muutoksia ARAn korjausavustuksiin Hallituksen vuodelle 2012 tekemässä talousarvioesityksessä on esitetty muutoksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämiin korjausavustuksiin. Hissien jälkiasennushankkeisiin tukea voi hakea entiseen tapaan jatkuvana hakuna ja se on suuruudeltaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (suunnittelu, rakennustyöt ja hissi). Sen sijaan van- hojen hissien peruskorjausavustukset loppuvat kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 keväällä ei ole enää korjausavustusten hakua vanhojen hissien peruskorjausten osalta. Vuonna 2011 hakuun osallistuneiden tukipäätökset käsitellään normaaliin tapaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutokset tuissa eivät poista tarvet- ta vanhojen hissien peruskorjauksille vaan päinvastoin peruskorjaustarve kasvaa koko ajan hissikannan ikääntyessä. Suomessa hissien keski-ikä on jo selvästi yli 30 vuotta ja Tukesin arvion mukaan peruskorjaustarpeessa on lähivuosina lähes joka viides Suomen hisseistä eli 10 000 hissiä. Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon – korvaako vakuutus? Taloyhtiön vesikaton läpi vuoti kesällä vettä yläkerran huoneistoon. Vahingon syyksi paljastuivat katossa olevat 30 reikää, jotka olivat syntyneen vahingon havaitsemista edeltävänä talvena lumenpudotuksen yhteydessä. Lumenpudotuksen tehnyt yrittäjä oli mennyt konkurssiin, eikä häneen saatu mitään yhteyttä. Ensin korvauksia haettiin lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta, koska vakuutussopimuslain mukaan konkurssitilanteessa vahingonkärsineellä on poikkeuksellisesti oikeus hakea korvauksia suoraan vakuutuksenantajalta, vaikka kyseessä onkin vapaaehtoinen vakuutus. Lumenpudottajan vastuuvakuutusyhtiö ilmoitti kuitenkin, että vakuutuksessa ei ole vakuutettuna toimialana lumenpudotusta, eikä vahinkoa näin ollen voitu ottaa käsiteltäväksi lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta. Ainoaksi mahdollisuudeksi vakuutusmielessä jäi käyttää kiinteistövakuutusta. Vesikatto korjattiin myöhemmin ja katteen korjauslasku oli summaltaan 9.461,96 euroa. Vakuutusyhtiön tarkastaja oli kuitenkin ottanut laskusta ikäpoistoa katteen iän mukaan 3.784,78 euroa. Vakuutusmeklarina toiminut Colemont valitti tästä päätöksestä, koska kyseisen kiinteistövakuutusyhtiön ehdoissa rikkoutumisvahinkojen ikäpoistojen kohdalla mainitaan vain LVIS- ja konetekniikka eli ei vesikattoa lainkaan. Ikäpoistoa ei olisi siis pitänyt ottaa. Tarkastaja vetosi vielä vakuutusyhtiön korvauskäytäntöön, mutta lopulta toisen valituksen jälkeen vakuutusyhtiö myönsi tulkinneensa tapausta virheellisesti ja maksoi ikäpoiston verran eli 3.784,78 euroa lisäkorvausta. Mikäli lumenpudottaja on aiheuttanut vesikattovahingon, niin ensisijaisesti korvauksia kannattaa hakea lumenpudottajalta, jotta ei suotta rasiteta taloyhtiön omaa vakuutusta. Mikäli korvauksia ei aiheuttajalta sen vastuuvakuutuksesta saa, niin tällöin ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää kiinteistövakuutusta. Muutamat kiinteistövakuutusyhtiöt korvaavat lumenpudottajan aiheuttamat vesikattovahingot kuitenkin eri tavoin. Lähde: Colemont Finland Oy kiinteistöviesti i - ajankohtaista Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen Kiinteistövahingoista yli 70 % on vuotovahinkoja ja pääsääntöisesti kiinteistövakuutusyhtiöt maksavat korvaukset ehtojen mukaisesti. Joskus kuitenkin korvauksista joudutaan kiistelemään muutoksenhakuelimissä asti. Vakuutuslautakunta on riidanratkaisuelin, mikä käsittelee vakuutussuhteeseen perustuvia, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia, joita vakuutusyhtiöt noudattavat lähes poikkeuksetta. Colemont Finland Oy on Taloyhtio. netin kumppanuustaho ja tuottaa vakuutustiedotteita taloyhtiöille. Oheinen esimerkki kertoo tapauksesta, jossa vakuutusyhtiö ei maksanutkaan korvauksia heti taloyhtiölle, vaan ratkaisusuositus jouduttiin hakemaan Vakuutuslautakunnasta. Kenen vakuutus maksaa viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon? Taloyhtiössä tehtiin viemärilinjan huuhtelua, minkä suoritti alalla toimiva tunnettu yritys. Huuhtelun yhteydessä putkistosta oli lähtenyt liikkeelle poikkeuksellisen paljon ruostetta yms. tukkien viemäriputkiston. Viemärivesiä oli noussut useiden huoneistojen vessojen ja kylpyhuoneiden lattiakaivojen kautta ylös. Vahingosta tehtiin vahinkoilmoitukset sekä huuhtelun tehneen yrityksen vastuuvakuutukseen että taloyhtiön kiinteistövakuutukseen. Molemmat vakuutukset olivat samassa vakuutusyhtiössä. i - kiinteistöviesti Vakuutusyhtiöt kieltäytyivät korvaamasta vahinkoa Yrityksen vastuuvakuutus antoi kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, että ruostetta tuli poikkeuksellisen paljon ja niin äkillisesti, että siihen eivät osanneet ammattilaisetkaan varautua. Lisäksi todettiin, että huuhtelija oli suorittanut viemärinpesun huolellisesta ja normaaleja työtapoja noudattaen. Vastuuvakuutusyhtiö tulkitsi, että vahinko ei ole aiheutunut mistään yrityksen henkilökunnan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, eikä yritys siten ollut voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta. Kun korvausvelvollisuus puuttui, niin vastuuvakuutuskaan ei vahinkoa korvannut. Kiinteistövakuutusyhtiö antoi myös kielteisen korvauspäätöksen vahingosta. Päätöksen perusteluna oli se, että kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Kiinteistövakuutusyhtiön mielestä ei voida pitää ennalta arvaamattomana, että vanhoista viemäriputkista irtoaa pesun yhteydessä paljon ruostetta ja likaa. Vakuutuslautakunta: Yritys ei ollut vastuussa vahingosta Kummankaan osapuolen vakuutus ei suostunut muuttamaan päätöstä, joten taloyhtiön vakuutusmeklarina toimiva Colemont Finland Oy pyysi Vakuutuslautakunnalta lausuntoa kummasta vakuutuksesta vahinko tulisi korvata. Colemontin mielestä vakuutus yhtiön eri osastojen päätökset olivat osittain ristiriidassa keskenään. Kiinteistövakuutuksen mukaan kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, kun taas yrityksen vastuuvakuutus katsoi, että kyseessä oli äkillinen tapaturma, johon ammattilaisetkaan eivät osanneet varautua. Yrityksen vastuuvakuutuksesta Vakuutuslautakunta totesi lausunnossaan, että huuhteluyritys ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta, joten yrityksen vastuuvakuutuksen korvauspäätös on tehty vakuutusehtojen mukaisesti. Kiinteistövakuutuksesta Vakuutuslautakunta puolestaan totesi, että ottaen huomioon huuhtelun suorittaneen yrityksen asianmukaisen menettelyn ja ruosteen poikkeuksellisen suuren määrän, on viemäritukoksesta aiheutunut vahinko ehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta suositti, että vahinko korvataan kiinteistövakuutuksesta. Kiinteistövakuutusyhtiö noudatti Vakuutuslautakunnan suositusta ja maksoi korvausta ikäpoistojen ja omavastuun jälkeen taloyhtiölle korkojen kera yhteensä yli 5 000 euroa. Lue lisää vakuutustiedotteita osoitteesta: www.taloyhtio.net/talous/vakuutukset/vakuutustiedotteet/ Lähde: Colemont Finland Oy tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa Frame-hankkeen uudet tulokset osoittavat, että EU:n energiatehokkuusvaatimusten turvallinen täyttäminen Suomessa asettaa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmastoolosuhteiden muutokset tuovat siihen vielä omat lisähaasteensa. Frame tutkii ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Kiinteistöliittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. Ensi vuoden heinäkuussa uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät 20 prosentilla. Edellisen kerran vaatimuksia kiristettiin 30 prosentilla vuoden 2010 alusta, ja tarkoituksena on edetä kohti nollaenergiarakentamista vuoteen 2020 mennessä. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakenteilta yhä parempaa lämmöneristyskykyä. Eristekerroksen paksuuden kasvattamiseen ja lisälämmöneristeen käyttöön liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka pitää jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioida. Eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimi- vuuteen ja kuivumiseen. Hankkeessa tutkittiin myös sitä, kuinka paljon rakenteiden massiivisuus eli niin sanottu terminen massa vaikuttaa rakennuksen tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen sekä ostoenergian kulutukseen nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Tulosten mukaan rakennuksen kokonaisostoenergian kulutus pienenee parhaimmillaan 3,5 prosenttia massiivisen rakenteen ansiosta. Tilojen lämmitystarve vähenee 2,5 - 12 prosenttia ja jäähdytystarve 0,5 - 42 prosenttia. Ilmastonmuutos tuo rakennuksille monia vaateita Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla. Toinen tärkeä parannuskeino on suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla. Yksittäisten rakenneosien muutosten vaikutus kokonaisuuteen tulee myös selvittää tarkasti. Puurunkoisissa ulkoseinärakenteis- sa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää. Tämä tulee huomioida aina korkeissa rakenteissa kuten puukerrostalojen seinärakenteissa. Ilmiö on tunnettava myös pientalojen korjausrakentamisessa etenkin silloin, kun käytetään paksua rappauskerrosta. Myös ilmansuunnilla on merkitystä puurunkoisten talojen rakenteiden toimivuuteen. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta. Vaikka asia on yleisesti tunnettu, ei siihen kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat eri vuosina. Siksi FRAMEhankkeessa on haettu sellaiset kriittiset referenssivuodet, jolloin olosuhteet homeen kasvulle ovat kaikkein otollisimmat. Kun näitä vuosia käytetään rakenteiden laskennallisissa esimerkeissä, voidaan luottaa siihen että rakenne toimii oikein muinakin vuosina. Talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu Kiinteistöliitto julkaisee vuosittain talousarvio-ohjeen taloyhtiöiden seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu 4.10.2011. Tämän jälkeen luvut ovat voineet täsmentyä, joka tulee huomioida kunkin taloyhtiön talousarvion laadinnassa. Jäsentaloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät saavat ohjeesta hyödyllistä tietoa talousarvion laadinnassa hyödynnettäväksi. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Indeksiluku kuvaa vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen tilannetta. Muutokset yllä- pitokustannuksissa aiheuttavat paineita taloyhtiöiden talouteen. Vuoden 2012 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistökuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Kunnalliset maksut ja kiinteistöverot on tarkistettava paikkakuntakohtaisesti talousarviota tehtäessä. Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Vuoden 2011 niin verojen korotukset kuin muut kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Talousarvio-ohje suosituksineen jäsentaloille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on kokonaisuudessaan Kiinteistöliiton jäsentalojen luettavissa Taloyhtio.netin sivuilta: www.taloyhtio.net/omaetusivu/talous/talousarvioohje2012. Jäsentaloyhtiöiden hallitus, isännöitsijät ja tilintarkastajat pääsevät kirjautumaan jäsensivuille tunnuksen ja salasanan avulla. Jäsenkäyttäjäksi rekisteröitymiseen ohjeet löytyvät osoitteesta www.taloyhtio.net/jasensivut/rekisteroityminen. kiinteistöviesti i - markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,49 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, jossa nousua edellisvuodesta oli 5,2 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat ulkoalueiden hoitokulut, jotka yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 28 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,61 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,4 prosenttia vuodesta 2009. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,1 prosenttia ja käyttökorvausten 9,2 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 1,8 prosenttia vuodesta 2009. Kiinteistönhoitokulut asunto - osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Itä- Suomessa vuonna 2010 Muut hoitokulut 3.6 % Korjaus kustannukset 34.2 % Henkilöstökulut 0.8 % Hallinto 6.8 % 4.60 € Kiinteistövero 5.1 % /m2 Käyttö ja huolto 10.6 % /kk Ulkoalueiden hoito 1.7 % Jätehuolto 2.3 % Siivous 1.1 % Sähkö 3.8 % Lämmitys 23.1 % Vesi ja jätevesi 6.8 % Suomen Kiinteistöliitto ry /Jukka Kero Lähde: Tilastokeskus Kiinteistönhoitokulut asunto - osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa Itä- Suomessa vuonna 2010 *) Korjaus kustannukset 23.7 % Kiinteistövero 4.8 % Muut hoitokulut 7.7 % Henkilöstökulut 0.6 % Hallinto 8.3 % Jätehuolto 4.2 % 3,04 € /m2 /kk Käyttö ja huolto 5.1 % Sähkö 8.7 % Ulkoalueiden hoito 3.2 % Vesi ja jätevesi 9.9 % Lämmitys 23.7 % Siivous 0.0 % *) ml. huoneistokohtaisesti lämmitetyt as.oy:t Suomen Kiinteistöliitto ry Jukka Kero Lähde: Tilastokeskus i - 10 kiinteistöviesti markkinat ja suhdanteet Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia KUVA: MARI SAARELAINEN Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,9 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 35,6 prosenttia. Erilliskustannukset nousivat 19,9 prosenttia, lämpökustannukset 16,8 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 16,1 prosenttia, kaukolämpökustannukset 11,1 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 6 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 4 prosenttia, työkustannukset 3,8 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 2,6 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,6 prosenttia. itapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen päivitetty Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo tarjoaa valmiin mallin isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Siitä on suuri hyöty myös isännöitsijälle tarjousten ja palvelupakettien muodostamisessa. Kun tarjouspyynnöt ja sopimukset tehdään tehtäväluettelon pohjalta, syntyy sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle yhtenäinen käsitys so- vittujen isännöintitehtävien kokonaisuudesta ja tehtävistä suoritettavista korvauksista. Isännöintitehtäväluettelosta julkaistiin nyt jo 9. painos. Isännöintitehtäväluettelo koostuu Tehtäväluettelosta, jossa isännöintitehtävät on lueteltu aihealueittain, sekä Selitysosasta, joka sisältää tarkemmat tehtäväkuvaukset. Mallia voi käyttää sellaisenaan, mutta luettelo mahdollistaa myös omat räätälöinnit: kunkin tehtävän kohdalle on jätetty tila omia valintoja ja lisäselvityksiä varten. Luettelossa annetaan valmis malli siitä, mitkä tehtävät sisältyvät isännöit- sijän kiinteään kokonaispalkkioon ja mistä tehtävistä sovitaan erillisveloitus. Luettelon lopussa on lisäksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 sekä Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet. Tehtäväluettelon hinta on 15 euroa, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. A4-kokoisessa luettelossa on 32 sivua. Luetteloa voi tilata verkkokaupasta ww.kiinkust.fi/kirjakauppa, sähköpostitse osoitteesta sekä puhelimitse numerosta (09) 1667 6555. Jäsenalennus -10 %. kiinteistöviesti i - 11 kolumni i Kinkkuvarkaita liikkeellä? Taloyhtiön asukkaan hyvä lämmin hellä joulumieli voi olla koetuksella, kun kylmäkellarissa ei olekaan kinkkua enää, kun sitä vesi kielellä jouluaaton aterialle lähdetään noutamaan. Niin korskeiksi ovat varkaat näinä päivinä käyneet, että kinkutkin vievät, kertoi eräs isännöitsijä. Eivät siinä valvontakameratkaan auta, kun vorolla kinkunhimo iskee. Eräässä taloyhtiössä nähtiin tallenteesta, että kinkkuvaras miihaili ajokypärä päässä ryöstöretkelleen, ja poistui muina miehinä hissillä yläkerroksiin. Kypärän takia häntä ei voitu tunnistaa, eikä isossa taloyhtiössä voinut ketään mennä rosvoksi todisteitta syyttelemään. Ja vaikka pääsisikin tekemään epäillyn kotiin tupatarkastusta, millä osoitat, että sinun kinkkusi onkin minun kinkkuni. Eivät ne niin poikkea toisistaan. ”Minä kuorrutin konjakkisinapilla, tämä on minun”, ei riitä todisteluksi. Ei vaikka vaatimusta höystäisi konjakkihöyryinen hengitys. Pitäisikö kylmäkellarissa ollakin valekinkku? Tyhjä sisältä, kuten oli valekalakukkokauppiaalla. Siitäpäs saisi rosmo, ”kalauttaisi kirveensä kiveen”, tai paremminkin hampaansa. Sellaiselle ikävälle pitkäkyntiselle pitää toivoa jouluaatoksi valepukkia. Pukkejahan töytyilee solkenaan aattoiltana isoissa kerrostaloissa. Koska vain yksi on oikea, se Korvatunturi-malli, niin ovatko muut siis valepukkeja? Ainakin sen yhden pukin oikeellisuus askarrutti lastemme mieltä pitkään, pukki näet pyrki nipistelemään emännän takapuolta. Eikä isäkään pahimmoilleen ollut paikalla moista menoa asettelemassa, i - 12 kiinteistöviesti vaan juuri silloin hakemassa viimeisiä havuja metsästä. Velipoikaa taas järkytti toisenlainen pukki, joka niin päihtyneenä tuli jouluaattona vastaan, että tuskin sai sammallettua kysymystään seuraavasta käyntiosoitteestaan. Siinä on ollut lapsille ilon päivää kerrakseen. Kinkusta vielä, että tuntuvatpa jotkut luottavan uuninsa kykyihin, kun onnistuvat survomaan 12 kilon kinkun 10 kilon uuniin. Kun kinkun takapuoli on kiinni uunin takaseinässä, ei uuni siitä tykkää. Se voi lopettaa yhteistyön tai ei vain jaksa kypsyttää moista murikkaa, ja siinäpä olet raa’an sianpuolikkaasi kanssa jouluaaton ruokaa odottamassa. Ikuisuusmuistutus on kinkunrasva. Ei, ei, ei. Sitä ei kaadeta viemäriin, vaikka se kuumana on kuinka juoksevaa. Ei ole kauan. Pian on taloyhtiö tahtomattaan mukana uudessa putkiremonttiteknologiassa, kun putkistot on pinnoitettu kinkunrasvalla. Tosin pinnoitteen paksuus saattaa toisin paikoin ylittää normit, ja jopa tukkia putkistot. Onko kotivakuutus varmasti kunnossa? Vakuutusyhtiö saattaa kyllä kieltäytyä korvausten maksamisesta. Kinkunrasva pitää jähmettää kylmässä ja panna klönttinä roskiin, mieluummin biosellaisiin tai kompostoriin. Suolaisena sitä ei anneta pikkulintujen joulumuonaksi. Ihaninta joulunjälkeistä aikaa ovat pursuavat roskakatokset. Paperi on paperia, joulupaperikin, ajattelee tavan taavi, kuten minä. Sinne se kuuluu paperinkeräykseen. Mutta kun ei. Joulupaperit ja muut narut ja hörsylät ovat sekajätettä. Jos vähänkään epäilet, mihin jokin kuuluu, laita seka- tai energiajätteisiin. Minä löysin netistä hyvät joulujätteen lajitteluohjeet osoitteesta http://www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/ Useinkysyttya/Sivut/joulu.aspx. Lienee Jätekukollakin ohjeet sivuillaan. Rauhaisan ihanaa ja tunnelmallista joulua kaikille! Nautitaan ja levätään! Ja syödään kinkkua! Anna-Liisa Pekkarinen Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelut asunto-osakeyhtiöille / POHJOIS-SAVO 2012 1. MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, tilintarkastajille ja isännöitsijöille • Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvonta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen arkisin klo 9-12, p. 017 262 6633 • Suomen Kiinteistöliiton lakineuvonta, ma-to klo 9-15, pe klo 10-15, p. 09 1667 6300 • Energianeuvonta, ma-pe klo 9-15, p. 09 1667 6761 • Talous- ja veroneuvonta, KTM Tapio Tikkanen, ma ja ke klo 13-16, p. 09 1667 6369 • Internetsivut, osa vain jäsenille tarkoitettuja (www.taloyhtio.net ja www.kiinteistoliitti.fi/ita-suomi) Maksulliset neuvontapalvelut (Suomen Kiinteistöliitto) • Maksullinen neuvontapuhelin taloyhtiön osakkaille, ma-to klo 12-16, p. 0600 01 122 2. KIRJALLISET LAUSUNNOT KIINTEISTÖNPIDON PULMATILANTEISSA • Kirjallinen Suomen Kiinteistöliiton lausunto on mahdollista tilata erillistä korvausta vastaan. Ainoastaan jäsenille. 3. KOULUTUSTILAISUUDET • Ajankohtaisaiheita, teematilaisuuksia, pääosin maksuttomia Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. 4. JÄSENTIEDOTE = KIINTEISTÖVIESTI • Kiinteistöliitto Itä-Suomen oma jäsenlehti, Pohjois-Savon Kiinteistöviesti, toimitetaan 4 kertaa vuodessa jäsenkiinteistön nimeämälle vastaanottajalle. Kiinteistöviesti koostuu ajankohtaisaineiston lisäksi paikallisista asioista. Lehdestä myös lisäkappaleita edullisesti. 5. SUOMEN KIINTEISTÖLEHTI • Valtakunnallinen kiinteistöalan lehti. Sisältyy jäsenmaksuun. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Edullisia lisäkappaleita jäsenetuhintaan. 6. TIETOA TUTKIMUSTULOKSISTA JA OPPAISTA • Tietoa alan kehityksestä, uusista tutkimustuloksista sekä ilmestyneistä oppaista jäsentiedotteiden, Kiinteistölehden, koulutustilaisuuksien sekä internetsivujen ja ammatti-isännöitsijöille kuukausittain toimitettavien uutiskirjeidemme kautta. 7. EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN • Valvomme kiinteistönomistajien etuja pyrkimällä vaikuttamaan kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa paikallisiin ja valtakunnallisiin päättäjiin. 8. JÄSENALENNUKSET JA -EDUT • • • • • Kiinteistösähkön puitesopimus 31.12.2014 saakka Kuopion Energian kanssa. Kiinteistöalan Kustannuksen kirjoista ja lomakkeista 10 prosentin alennus. Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton järjestämistä turvallisuuskoulutuksista 10 prosentin alennus. Taloyhtiökohtaiset nettisivut Vastavalmistuneille (2012) taloyhtiölle liittymisvuoden palvelut veloituksetta. Tervetuloa vastuullisten kiinteistönomistajien joukkoon! Tervetuloa Kiinteistöiltaan Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? 10.1.2012 klo 16.30—20.00 Kuopio Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 x (max. 90 henkilöä) x 18.1.2012 klo 16.30—20 Varkaus Kaupunginkirjaston auditorio, Osmajoentie 1 x 8.2.2012 klo 16.30—20 Iisalmi Luma-Keskus Majakka, Savonkatu 5 Ohjelma: - Tilintarkastus vai toiminnantarkastus - Mitä hallituksen tulee tietää hallinnosta? - Muuta ajankohtaista Kouluttajana toimii HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta: [email protected] tai 017 262 6633. Netti-ilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi. Kahvitarjoilu klo 16.30—17.00. Tilaisuus on jäsenille maksuton, ei-jäseniltä kurssimaksu 100 €/hlö. Maaherrankatu 15, 70100 Kuopio Puh. 017 262 6633 [email protected] [email protected]
© Copyright 2024