Ritva Ketonen EMK syksy2015
Lukivaikeus EMK 2 Tänään lukivaikeutta ennakoivia tekijöitä Lukivaikeuden määrittelyä Lukivaikeuden arviointi Tukeminen Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 1 Lukivaikeus EMK Lukutaito 3 o Lukutaidon määritelmä (Simple View of Reading): sanojen lukeminen (tekninen lukutaito) ja luetun ymmärtämisen taito o Sanojen lukeminen: yhdistetään kirjaimia vastaavia äänteitä tavuiksi ja sanoiksi ja tunnistetaan kokonaisia sanahahmoja o Koulun alkaessa yli kolmasosa lapsista osaa lukea, 1 lk. loppuun mennessä lähes kaikki lapset osaavat lukea tarkasti o Logografinen-alfabeettinen-ortografinen lukeminen o Suomalaislasten ongelmana on lukemisen hitaus o Lukusujuvuus: vaatii isompien yksiköiden tunnistamista ja lukemisen automatisoitumista Ritva Ketonen HY 4 Kielissä on eroa Säännönmukaisissa kielissä logografinen ja osittaisalfabeettinen vaihe jäävät vähäisemmäksi Mitä säännöllisempi kieli, sitä enemmän alfabeettista vaihetta käytetään Englanninkieltä lukemaan opettelevat lapset pyrkivät hahmottamaan ja lukemaan sanat kokonaisina Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 2 Lukivaikeus EMK 5 Hyvää materiaalia Ks. Lukimat.fi: videot lukemaan opettaminen Suomessa Ritva Ketonen HY 6 Oppimisvaikeudet Lukivaikeus eli dysleksia - yleisin Matematiikan oppimisvaikeus, dyskalkylia Tarkkaavuushäiriö Motoriset koordinaatiohäiriöt Visuaalisen tai avaruudellisen hahmottamisen ongelmat Kielen kehityksen ongelmat (kielellinen erityisvaik) Lievät autismin kirjon ongelmat Komorbiditeetti eli oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen (samalla ihmisellä useita eri oppimisvaikeuksia) Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 3 Lukivaikeus EMK 7 Lukivaikeus (WHO: ICD-10) suoriutuminen lukemisen tarkkuutta ja/tai ymmärtämistä vaativissa yksilöllisissä standardoiduissa testeissä on vähintään kaksi keskihajontaa alle ikä- (ja älykkyys)tason. Myös kyky kirjoittaa tavuja ja sanoja voi olla puutteellinen. ei johdu näön tai kuulon epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. häiritsee huomattavasti opintoja -luetun ymmärtäminen, luettujen sanojen tunnistaminen, ääneen lukemisen taito ja lukemista edellyttävien tehtävien suorittaminen voivat kaikki olla puutteellisia. lukemisen erityisvaikeutta edeltävät usein puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeudet Kouluiässä mukana on usein tunne-elämän ja käyttäytymisen Ritva Ketonen HY häiriöitä 8 Ongelmia kriteereissä… Yhtenäinen käytäntö dysleksiakriteereista puuttuu Mikä on normaalivaihtelua? Tutkimustulokset ristiriitaisia Kielten väliset erot Perinteinen kriteeri: diskrepanssi älykkyyden ja lukusuorituksen välillä Tilalle esitetty tapa: Response to Intervention (RTI): interventioiden sarja toimii diagnosoinnin pohjana Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 4 Lukivaikeus EMK 9 Lukivaikeuden yleisyys 5-20%, aikuisilla arvio n. 10 % LKK: Suomessa 6-7% Perinnöllisyys: sisaruksesta toiseen 38-62%,vanhemmasta lapseen 20-49%, kaksoset 60-70% Periytyvyys n. 37% kun vähintään toisella vanhemmalla ja suvussa on lukivaikeutta Heikot lukijat (garden variety poor readers) Dyslektiset lukijat Hyperlektikot Ritva Ketonen HY Jaakko esikoulusta nuoriso/aikuisasteelle esikoulussa kirjaintietoisuus oli pieni sanojen alkuäänteitä ei tiennyt haki joskus oikeaa sanaa, selittelee, mitä tarkoittaa, ’hassuja sanoja’ kyseli ’ai mitä?’ puheessa ’kauneusvirheitä’: kameli=kaneli, katsoo=kassoo, r-äänne virheellinen ei kovin innostunut piirtämisestä tai kuvioiden jäljentämisestä aikakäsitteitä ei oikein hahmottanut isällä ja siskolla lukivaikeutta Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 10 5 Lukivaikeus EMK Jaakko, jatkoa 11 oppi 1.luokan keväällä lukemaan tavuja 2. luokalla luki lyhyitä sanoja, pitkiä sanoja ja tekstiä hieman, yritti arvailla sanoja kirjoituksessa oli vääriä kirjaimia, äänteiden kestovirheitä yleensä ymmärsi lukemansa, ma sujui aika hyvin Ritva Ketonen HY Perusongelmat 12 lukivaikeuden taustalla kirjain-äännevastaavuus fonologinen tietoisuus nopea nimeäminen kielellinen työmuisti double deficit; fonologinen tietoisuus ja nimeäminen (esim. Wolf) Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 6 Lukivaikeus EMK 13 Kirjainten nimeäminen (JLD) Ritva Ketonen HY Fonologinen tietoisuus: osa-alueet 14 (mukailtu Adams, 1990) arviointi ja harjaannuttaminen Lorut ja riimittelytehtävät – tunnistaminen ja tuottaminen Sanojen vertailu: mikä sana ei kuulu joukkoon Oivallus sanan rakenteesta (synteesi): tavujen ja äänteiden yhdistäminen sanaksi →lukeminen Segmentaatio: mitä tavuja ja äänteitä sanassa on? →kirjoittaminen. Alkuäänne helpoin. Äänteiden manipulointitaito: äänteen tai tavun lisäys/poisto tai vaihto Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 17.9.2015 7 Lukivaikeus EMK Fonologian merkitys 15 merkitys suurin alkavassa luku- ja kirjoitustaidossa. Kirjainäännevastaavuuden hallinta oleellista merkitys vielä suurempi oikeinkirjoituksessa kuin lukemisessa säännönmukaisissa kielissä (esim. Landerl & Wimmer, 2008) suomen kielessä myös tavutus tärkeää (Lehtonen & Bryant, 2001) usein harjoiteltava vielä myöhemminkin Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen HY 16 Nimeämisvaikeus nimeämisvaikeudella tarkoitetaan häiriötä kyvyssä palauttaa mieleen verbaalisia nimikkeitä (Murphy ym.,1988). ongelmia voi olla sekä nimeämisen tarkkuudessa ja/tai nopeudessa voi liittyä myös laaja-alaisempaan kielelliseen vaikeuteen yhteydessä ensisijaisesti lukemisen sujuvoitumiseen Ritva Ketonen 17.9.2015 8 Lukivaikeus EMK Ritva Ketonen HY Yleisimmät nimeämisvirheet 17 ’en muista’, ’en tiedä’ sanakorvautumat; laskujuttu po.helmitaulu samantapaiset sanat sekoittuvat kiertoilmaisut, selitykset ’se lentää ilmassa’ tyhjät sanat ’tää,tää’, tota noin, sellanen runsas pronominien käyttö suppean sanavaraston käyttö Nimeämisen arviointi 18 Yksittäisten kuvien nimeäminen: esim. BNT (5.5-10.5v), WFVT (3-8v). Mitataan tarkkuutta, virheitä ja latenssia eli nimeämisnopeutta Sarjallinen kuvien nimeäminen: Nopean sarjall. nimeämisen testi. Suomalaiset normit 6-12v. Mitataan nimeämisen kokonaisaika ja virheet Sanalöytämistesti (Test of Word Finding; German, 1986), 6.5-13v. Ilm.2008. Kertovan puheen testi (Test of Word Finding in Discourse; German, 1991), 6.512v. Ei Suomessa. Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 9 Lukivaikeus EMK Työmuisti 19 • osa lyhytkestoista muistia, liittyy erityisesti oppimiseen • rajallinen kapasiteetiltaan • ei säilytä tietoja • kehittyy 11 ikävuoteen asti • iän myötä heikkenee • > 5 yksikköä normaali aikuisilla • Lukitaidot: lukemisen alkuvaiheessa kirjainten ja äänteiden mielessä pitäminen, kuullun ymmärtäminen → luetun ymmärtäminen Ritva Ketonen HY (Kielellinen) työmuisti 1 20 Fonologinen silmukka varastoi lyhytaikaista fonologista informaatiota. Lapsi käyttää sitä esim. silloin kun hän muuttaa mielessään kirjaimet äänteiksi, painaa äänteet mieleensä, jotta voi yhdistää ne tavuiksi tai sanoiksi. Etenkin epäsanojen toiston ajatellaan heijastavan silmukan toimintaa. Luetun ymmärtämisessä tärkeä. Arviointitapoja: epäsanojen toisto epäsana-span: montako sanaa muistaa numerosarjat eteenpäin numerosarjat taaksepäin ’arkimuisti’ eli tarinan mieleenpalauttaminen Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 10 Lukivaikeus EMK Jaakko, 8 vuotta, jatkoa Miten voi tukea? aikakäsitteitä harjoitellaan myös kotona –oma treenata: äänne-kirjain – kalenteri vastaavuus sujuvaksi esim. Ekapelillä jos paljon nimeämisen ja sananlöytämisen pulmaa, paljon sanojen tarkkaa ohjeita puheterapeutilta tavutusta ja sen pohjalta kirjoittamista työmuistia tuetaan mm. selkeillä ohjeilla, ohjeita monipuolista lukemista; toistamalla, kuvien avulla, ei liikaa, eikä liian ulkoaopettelemalla, vaativaa jäsentämällä puheen avulla, esim. ’ensin-sitten’ toistolukuharjoituksia sekä opiskelustrategioilla sujuvoittamiseen, myös Ekapelillä 2.lk tarvittaessa erityisharjoituksia: CID ja KPL, sormiaakkoset luki-perustaitoja voi 21 Ritva Ketonen HY 22 Nuoruusiän lukivaikeudet (apuna käytetty Leila Kairaluoman*) luentoja) *) Kairaluoma ym. (2008) Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas ammatillisille oppilaitoksille Ritva Ketonen 17.9.2015 11 Lukivaikeus EMK Jaakko, yläkoulussa ja sen jälkeen 23 lukeminen edelleen hidasta kirjoitusvirheitä luetun ymmärtämisessä puutteita lukeminen ei kiinnosta, lukee lähinnä tekstiviestejä ja TV:n tekstejä + ”pakolliset” tehtävät koulussa* vieraissa kielissä vaikeutta * PISA 2009: 33 % suomal. nuorista ei lue lainkaan vapaa- aikana, tytöt 19 %, pojat 47 %, OECD-maiden ka 42 %. Pojat lukevat enemmän verkkotekstejä kuin tytöt. Suomessa kiinnostus lukemiseen ja tekstintiivistämisstrategiat selittävät 80 % lukutaidosta. Ritva Ketonen HY Lukivaikeuksien ilmeneminen nuoruusiällä 24 lukeminen hidasta ja työlästä, jolloin myös motivaatio lukemista kohtaan laskee ja harjoittelun määrä vähenee teknisen lukemisen ja kirjoittamisen virheet, varsinkin pitkissä sanoissa, vieraissa käsitteissä, kuormitetussa tilanteessa (kiire) opiskeluasenteet voivat olla negatiiviset vieraan kielen oppimisen ongelmia, kirjoitettu kieli luetun ymmärtämisen ongelmat voivat liittyä virheisiin, hitauteen tai sanavarastopuutteisiin, lukivaikeuksien seurannaisilmiö kirjallinen tuottaminen usein työlästä, lauserakenteet puutteellisia, ilmaisu suppeaa; näkyy sekä äidinkielessä että vieraissa kielissä. Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 12 Lukivaikeus EMK 25 Lukivaikeus erilaisissa oppimistilanteissa samanaikainen lukeminen, kirjoittaminen ja kuuntelu vaikeaa kuunteleminen näkemättä puhujaa hankalaa taululta kopiointi hidasta jos opeteltava asia on kielellisesti vaikea tai sisältää paljon lukemista ja kirjoittamista, pääasioiden löytäminen ja ymmärtäminen hitaampaa työskentelyaika tunnilla ja kokeissa ei riitä, KESKEISIN ASIA Ritva Ketonen HY 26 oppikirjassa/koetilanteessa yksittäisetkin vieraat/pitkät sanat saattavat jumiuttaa lukemisen ja haitata ymmärtämistä opettajan monimutkainen kieli tai pitkät, kirjalliset ohjeet esteenä työn aloittamiselle opiskelustrategioiden esim. tekstin ymmärtämisen opiskelu vie enemmän aikaa jännittäminen, stressi -> vie energiaa ja kapeuttaa huomiokykyä jos oheisongelmia, oppiminen on vielä vaikeampaa Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 13 Lukivaikeus EMK Arviointi 27 Ritva Ketonen HY 28 I Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille Itsearviointilomake lukemistottumukset ja asenteet Luetun ymmärtäminen kertomusteksti, jossa löydettävä tarinan kontekstiin sopimattomia sanoja Tekninen lukutaito Kirjoitusvirheiden löytäminen Sanantunnistus (sanaketjut) Kirjoittaminen (sanelu) Sanat (20) Pseudosanat (20) Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 14 Lukivaikeus EMK Seulontatestistön normit 29 -seulan tulosten perusteella opiskelija voidaan ohjata tarkempaan lukitaitojen arviointiin alle 4%, välttämätön tutkia 8%, tarpeellinen 12 %, suositeltava -lukivaikeus todetaan aina yksilötesteillä Ritva Ketonen HY 30 II Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille Sisältö 1. Lukeminen Ääneen lukemisen testit -sanat, merkityksettömät sanat, tekstin lukeminen Luetun ymmärtämisen testit (kaksi testiä) 2. Kirjoittaminen Nopea kirjoittaminen Tuottava kirjoittaminen (laadullinen tarkastelu) Sanelukirjoitus seulasta! Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 15 Lukivaikeus EMK 31 Yksilötestistön normit yksilötestistön normit kerätty 208:lta (9.lk) oppilaalta normitulokset jaettu yhdeksään tasoryhmään kunkin testin osalta tasoryhmä 1 käsittää 4% normijoukosta, siihen kuuluvat oppilaat ovat kaikkein heikoimpia tasoryhmä 2 käsittää seuraavat 7% normijoukosta tulosten liikkuessa osatesteissä tasoilla 1-2, tulokseen on kiinnitettävä huomiota keskeisintä on yksilöprofiilin tarkastelu kokonaisvaltaisesti Arviointi ja tukitoimet voivat vaikuttaa 32 opiskelujen keskeyttämiseen ja syrjäytymiseen opiskelijan itsetuntoon, ”en olekaan tyhmä” opiskelijan minäkuvaan oppijana, ”minäkin opin” motivaatioon, suoritusasenteisiin ja aktiivisuuteen, sitkeyteen yrittää koettuun uupumukseen ja emotionaalisiin ongelmiin (kuten masennus) opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 16 Lukivaikeus EMK Lukeminen hidasta tai virheellistä - käytännössä kokeiltua 33 simultaanilukeminen lukemaan innostaminen!!! tuntimuistiinpanot etukäteen monisteena tietokoneen käyttö muistiinpanojen kirjoittamisessa vaikeiden tai pitkien sanojen ja käsitteiden haltuunotto koetehtävien ääneen lukeminen Ritva Ketonen HY Miksi luetun ymmärtäminen on 34 vaikeaa? lukemisen hitaus ja virheellisyys -hidas tekninen lukeminen kuormittaa työmuistia, virheellisesti luetut sanat heikentävät ymmärtämistä ei harrasta lukemista ehkä heikot yleistiedot käsite- ja sanavarasto suppeat heikot opiskelustrategiat ja metakognitiiviset taidot oppimateriaali vaikealukuisia tarkkaavaisuus- ja motivaatio-ongelmat älyllinen kyvykkyys alhainen Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 17 Lukivaikeus EMK 35 ohjaamisen ongelma, opetus ja oppiminen eivät kohtaa esim. lukemisen tavoite jää epäselväksi eikä lukija ymmärrä lukemisensa tarkoitusta luettavaan tekstiin liittyy ymmärtämistä vaikeuttavia tekijöitä -tekstin ulkonäkö, kirjasintyyppi- ja koko, palstoitus, kappalejako, lauseiden pituus ja polveilevuus, otsikot eivät vastaa tekstiä, alaotsikoita ei ole, kuvat ja taulukot eivät tue tekstiä, niiden tekstit epämääräiset, tekstilaji vaikea ja esim. liian tiivis ja käsitteellinen teksti, ei konkreettisia esimerkkejä tai selvennyksiä Ritva Ketonen HY Luetun ymmärtäminen vaikeaa 36 - käytännössä kokeiltua Erilaiset luetun ymmärtämisen strategiat uusien vaikeiden sanojen opettelu kirjoittamalla (esim. anatomiassa) tuntiaktiivisuuden painottaminen alleviivaus + muut merkinnät tekstissä olevan prosessin visualisointi aiheeseen orientoituminen ja opittavan kokonaisuuden hahmottaminen esim. sisällysluettelon avulla lyhennelmän tekeminen oppitunnilla esim. parityönä (Iloa lukemiseen –valinnaiskurssi) Ritva Ketonen HY ) Ritva Ketonen 17.9.2015 18 Lukivaikeus EMK Kirjoittamisen pulmat 37 ei hallitse kirjain-äännevastaavuuksia tai oikeinkirjoitussääntöjä kirjainten motorinen tuottaminen vaikeaa ei osaa suunnitella työskentelyä ei osaa kääntää ajatuksiaan kirjoitukseksi oman tekstin lukeminen vaikeaa ei osaa arvioida kirjoituksensa ymmärrettävyyttä Ritva Ketonen HY Kirjoittamisen pulmat 38 - käytännössä kokeiltua tavuttamalla kirjoittaminen ja tarkistaminen lauseiden tunnistaminen puhutun kautta lauseen rakenteen ja jäsentämisen opetteleminen opettajan ohjausta tarvitaan tavallista enemmän kirjoitusprosessin aikana Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 19 Lukivaikeus EMK Esteettömyys 39 Voi tarkoittaa käytännössä Lisäaikaa Häiriötöntä tilaa Selkeästi esitettyjä kysymyksiä ja ohjeita Riittävän suurta fonttia Suullista koetta Tietokonetta tai muita apuvälineitä Arviointia, jossa kirjoitusvirheet eivät alenna tulosta Ks. lisää ESOK.fi – esteetöntä opiskelua Ritva Ketonen HY Palvelut HY:n opiskelijoille 40 Arviointi YTHS:ssä puheterapeutti Todistusta saatetaan tarvita esim. pääsykokeisiin, tenttejä varten, kieliopintoihin Tarvittaessa muita tutkimuksia, esim. foniatrin tutkimus Eri tiedekunnissa on erilaisia käytäntöjä – yhteys ensin omaan opettajaan/tiedekuntaan Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 20 Lukivaikeus EMK Omassa työssäsi 41 Ohjaa oppilas/opiskelija erityisopettajalle Jos eo:ta ei ole, lähimpiä paikkoja voivat olla koulupsykologi, tkpuheterapeutti tai tk-psykologi Myös yksityisiä palveluja on Selvitä oman kuntasi tapa käsitellä oppimisvaikeuksia Ritva Ketonen HY 42 Kiitos! [email protected] Ritva Ketonen HY Ritva Ketonen 17.9.2015 21
© Copyright 2024