Testausta ja kuntoutusta Lukitestaaja tarkkailee kynän käyttöä ja haluaa tietää, kuinka sujuu pertsa Kymmenien vuosien kokemuksia lukitestauksesta Anna-Maija Hintikka on taustaltan erityisopettaja ja puheterapeutti. Lukitestejä hän on tehnyt jo lähes neljäkymmentä vuotta. ”40 vuotta tosi vahvaa mutua”, nauraa Anna-Maija. ”Mutta mutu-tietoa ei tule väheksyä. 40 vuodessa rupeaa jo piirtymään aika selkeä kuva aiheesta. Akateeminen tutkimus on tärkeää. Mutta monesti on aivan eri asia, miten mikäkin asia elävässä elämässä näyttäytyy. ” Anna-Maija korostaa, että hänen esimerkkinsä ja ohjeensa lukitestauksesta ovat hänen hyväksi havaitsemiaan toimintamalleja, eivät absoluuttinen totuus. ”Lopulta kunkin on opeteltava lukitestien teko itse, valmiita ohjeistuksia ei voi jakaa. ” Neutraalia ja objektiivista testaustilannetta ei ole olemassa Testi pohjustetaan haastattelulla: miksi tulit lukitestiin? Anna-Maija muistuttaa, että täysin objektiivista lukitestiä ei ole olemassakaan. ”Meillä on psykologiassa ajatus siitä, että lukitestin tulisi olla neutraali. Se on kuitenkin pelkkä illuusio. Testaustilanne on aina vuorovaikutustilanne kahden ihmisen välillä. Testaajatkin ovat yksilöitä ja tuovat tilanteeseen oman persoonansa mukaan. Jos yritetään olla hyvin neutraaleja ja persoonattomia, testattava saa kenties testaajastaan kylmän kuvan ja stressaantuu. Sen sijaan tilanteen pitäisi olla ihminen- ihmiselletilanne. Tuolloin testattava rentoutuu ja kapasiteetti vapautuu käyttöön.” Anna-Maija pohjustaa testin haastattelulla, jolla kerää tärkeitä perustietoja testattavastaan. Jos testiin saapuu lapsi tai nuori vanhempansa kanssa, Anna-Maija kysyy lapselta itseltään syytä lukitestiin tuloon. Yleensä pienen kaartelun jälkeen lapsi kertoo, että oppimisessa on kai ”jotain”. LukSitkO 2/2010 LukSitkO_2_2010.indd 17 ”Meillä on valitettavan usein hyväntahtoinen ajatus siitä, että lasta täytyy suojella. Minun näkemykseni on, että lapselle pitää kertoa selvästi, että kyseessä on lukivaikeus, mistä lukivaikeudessa on kyse ja selvittää, mitä testissä etsitään. Muuten asia jää ikään kuin suureksi sumuksi silmien eteen. Tärkeää on myös kertoa niistä vahvoista puolista, joilta lukivaikeuksisilla yleensä on. ” Lapselle on myös tärkeä kertoa, että hän ei ole yksin tilanteessa. ”Usein kerron jo alkuun, että olet hyvässä seurassa ja kerron kuuluisista lukivaikeuksisista keksijöistä ja taiteilijoista”. Vanhemmalta saa tietoa lapsen syntymästä, kehityksestä ja kouluhistoriasta Vanhemman läsnäolo haastattelutilanteessa on tärkeää sillä, vanhemmalta saa tietoa lapsen kouluhistoriasta, kehityksestä ja syntymään liittyvistä asioista. Esimerkiksi syntyminen keisarinleikkauksella, keskosuus, monisikiöraskaus, syöksysynnytys, pienet hapenpuutteet synnytyksen aikana tai keltaisuus synnytyksen jälkeen ovat kaikki seikkoja, jotka voivat tarkoittaa suurempaa lukivaikeusriskiä. Samoin usein toistuvat korvatulehdukset varhaislapsuudessa. Joskus vanhemmankin lukivaikeus selviää haastattelussa. ”Toihan on just niin kuin mulla”, on yleinen huudahdus. Vanhemmat kertovat, että heilläkin varmaan on lukivaikeus, vaikkei sitä ole kos- 17 8.12.2010 2:52:03 Testausta ja kuntoutusta kaan testattukaan. Anna-Maijan mukaan melkein kaikkien testattavien tapauksissa perheessä tai suvussa on lukivaikeutta. Lukivaikeus on vahvasti perinnöllistä. Harrasteaineita ei saa unohtaa: miksi pianotunnit loppuivat ja sujuuko aerobic? Testaajan on hyvä kysellä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta ja erikseen oppimisen sujumista ainekohtaisesti. AnnaMaija muistuttaa, että harrasteaineiden osuutta haastattelussa ei saa unohtaa. ”Harrasteaineet antavat myös oleellista tietoa. Jos testattava on vaikkapa käynyt soittotunneilla, mutta kertoo lopettaneensa ne, kysyn yleensä miksi. Silloin saattaa selvitä, että nuottien lukeminen on ollut hidasta. Nuotithan ovat myös kirjaimiin verrattavia symboleita. Voi selvitä myös, että henkilö oppi enemmän korvakuulolla eli hahmotti kokonaisuuksia. Tästä taas saadaan työkalu vieraisiin kieliin. Samaa kokonaisuuden hallintaa ja musiikkikorvaa voidaan hyödyntää kielten opiskelussa.” Myös mahdolliset pulmat eri urheilulajeissa ja aerobicissä kiinnostavat Anna-Maijaa. ”Kysyn usein, miten sujuu pertsa eli perusmurtomaahiihto”. Ristikkäisliikkeiden sujumattomuus kertoo lateraalisuuden pulmista eli pulmista aivopuoliskojen, silmän ja käden yhteistyön välillä. Samat pulmat voivat näkyä aerobic-tunnillakin.” Ammattimuusikon testituloksessa ei lukivaikeus välttämättä näy Yksi ammattikunta on saanut Anna-Maijan miettimään lukitestaamista ja sen tulkintoja: ammattimuusikot. ”Jos henkilö on todella aktiivinen musiikin harrastaja ja soittanut pitkään kurinalaisesti tai varsinkin jos hän on ammatiltaan muusikko, työmuistissa on sen tyyppistä harjaantuneisuutta, että työmuistia mittaavassa osuudessa hän ei ”jää kiinni”. Henkilö saattaa luetella vaikka kuinka pitkän pötkön kirjaimia.” Kerran testattavanani oli ammattimuusikko, jolta testin mukaan ei löytynyt lukivaikeutta. Siis mikäli olisi tuijotettu pelkään testitulokseen. Kuitenkin haastatte- lussa tuli aivan selvästi ilmi, että juuri lukityyppiset asiat tuottavat elämässä pulmia. Myöhemmin olen törmännyt samaan ilmiöön. Haastattelussa on tärkeä huomioida myös ihmisen ammatti.” Lukitestissä testataan mm. äänteiden erottelua, äännetyömuistia ja nopeaa sarjallista nimeämistä Itse lukitestiin tulee varata aikaa jopa kolme tuntia. Lukitestissä käydään läpi eri osa-alueita. AnnaMaija Hintikka testaa ”epäsanatestillä” korvan kykyä erotella äänteitä ja niiden pituuksia. Epäsanat ovat sanoja, jotka voisivat olla kielemme sanoja, mutta eivät ole. Äännetyömuistia taas testataan kirjainsarjoilla, joihin lisätään aina uusi elementti. Nopean sarjallisen nimeämiseen Anna-Maija käyttää Niilo Mäki Instituutin kehittämää testiä. Tuolloin testattava luettelee esimerkiksi tauluissa näkemiensä värien nimiä nopeaan tahtiin. ”Testaan aina myös lateraalisuuden eli oikea/vasen -silmäisyyden, -kätisyyden, -korvaisuuden ja –jalkai- Kokenut lukitestaaja kyselee myös harrastuksista 18 LukSitkO_2_2010.indd 18 LukSitkO 2/2010 8.12.2010 2:52:20 Testausta ja kuntoutusta suuden”, kertoo Anna-Maija. ”Monet pienet käsialaan tai lukemisen sujumattomuuteen liittyvät asiat voivat liittyä lateraalisuuteen.” Lukitestejä on todella monenlaisia. Anna-Maija mainitsee laajimpien testipatteristojen olevan Lindemannin ja Niilo Mäki Instituutin testipatteristot. Lisäksi Turun ja Jyväskylän yliopistoissa on tehty eri osa-alueille testejä. Aikuisille ei kuitenkaan ole edelleenkään olemassa varsinaista lukitestiä, vaan aikuisten testaaminen perustuu Niilo Mäki Instituutin testin soveltamiseen. Anna-Maija itse käyttää sopivaksi katsomiaan osioita, jotka ovat peräisin eri testistöistä. Fyysiset tavat tehdä testiä ja ahdistuneisuuden määrä tärkeää tietoa Kokenut testaaja saa tietoa testattavastaan myös testitilanteessa, havainnoimalla. ”Aloitan testin aina sanelulla. Ihmisen tapa pitää kynää ja kirjoittaa kertoo paljon. Esimerkiksi ”kaivertaako” testattava paperia ja vaatiiko kirjoittaminen ihan fyysisesti voimaa, energiaa ja aikaa. Silloin se on yleensä pois kirjoittamisen sisällöstä ja henkilö hyötyisi tietokoneen käytöstä. Kirjoittamisesta näkyy myös kirjainten muotojen automatisoituminen. Silmien liike, pidemmän sanan kirjoitusrytmi ja testattavan ahdistuneisuus ovat myös testaajalle oleellista tietoa. ”Ahdistuneisuudesta kertoo kehon kieli ja vaikkapa huokaisu. Tehtävään tarttuminen ei selvästi ole kivaa. Jos henkilö on todella ahdistunut, lopetan tehtävän. Kerron, että huomaan, että LukSitkO 2/2010 LukSitkO_2_2010.indd 19 tämä asia on hänelle vaikea, mutta voisitko sietää ihan pikkuisen, vain alun, jotta saan hieman tietoa. Tarkkaa testitulosta tärkeämpi on se tieto, että tehtävä on henkilölle todella vaikea ja ahdistava. ” Testin tavoitteena oppijalähtöinen tieto omasta itsestä Anna-Maija kertoo antavansa testattavalle yleensä tietoa kunkin osatestin jälkeen. ”Silloin ihminen on vastaanottavaisimmillaan tiedolle itsestään. Ilmeisesti näin ei yleensä tehdä, kun pyritään siihen suureen, kuviteltuun objektiivisuuteen. Mutta eihän se testi ole itsetarkoitus. Tavoitteena on oppijalähtöinen tieto siitä, miksi jossain asiassa on vaikeuksia ja mitä keinoja voisi käyttää ja että ihminen kasvaa ikään kuin 10 cm saadessaan tietoa itsestään.” Kenelle ja mihin tarkoitukseen lukilausunto tulee? Lukilausuntoa kirjoitettaessa testaajan tulee tietää, kenelle ja mihin tarkoitukseen lukilausuntoa tarvitaan. Jos tarvitaan vain tieto siitä, että henkilöllä on lukivaikeus, lausunto voi olla yksinkertainen: ”Henkilöllä on todettu lukivaikeus. Oppimistilanteessa hän tarvitsee enemmän aikaa…”. Yksinkertainen lukitodistus riittää yleensä autokouluille ja äänikirjojen hankintaan näkövammaisten kirjastoon, Celiaan. Lukilausunnossa on monta osaa Oppilaitokset ja koulut taas saavat tarkemman lukilausunnon. Anna-Maija kertoo kirjoittavansa moniosaisen lausunnon. ”En kirjoita ihmisen taustoista, sillä ne eivät mielestäni kuulu lukitodistukseen. Henkilö voi taustoista kertoa halutessaan itse. Alkuun kirjoitan lyhyesti esimerkiksi ”Henkilöllä on todettu keskiasteinen lukivaikeus ja lukemisen verkkaisuus…”. Oppilaitokset yleensä toivovat tietoa lukivaikeuden vaikeusasteesta. Tärkeintä ei ole saada lausuntoon paljon testituloksia ”Sen jälkeen kirjoitan lyhyesti osion siitä, mitä lukivaikeudella tarkoitetaan, esimerkiksi ”Henkilö tarvitse lisäaikaa ja lukivaikeus näkyy äänteiden erottelussa”. ”Oppilaitoksia varten kirjoitan usein tuloksen äänteitä käsittelevästä työmuistista, esimerkiksi 4,5. Taustoitan siten, että lukivaikeuksisilla se on yleensä 3 - 4 ja ei-lukivaikeuksisilla 7 - 8. Muuton en juurikaan kirjaa ylös testituloksia, sillä ne ovat usein tarpeettomia ja saavat lukilausunnon näyttämään tuomiolta. Ei ole kenellekään oleellista tietoa, oliko sanelun tulos 18/30 vai 16/30 tai 21/30. Itse korostan, että tuloksen täytyy viitata eteenpäin, ei tuomita.” Miten näkyy henkilön toiminnassa, miten tulee huomioida? Tämän jälkeen kirjoitan siitä, miten henkilön lukivaikeus näkyy juuri hänen toiminnassaan. Esimerkiksi ”Lukivaikeus voi näkyä matematiikan tehtävissä ja lääkelaskuissa”. Tai ”Nopean proses19 8.12.2010 2:52:24 Testausta ja kuntoutusta soinnin ja verkkaisen tuottamisen ristiriita on iso ja aikapaineistustilanteissa aiheuttaa kuormitusta”. Lisäksi kirjoitan lyhyen osion siitä, miten lukivaikeus tulee huomioida työskentelytilanteessa: esimerkiksi muistiinpanot etukäteen, äänikirjat jne. Vältän pitkiä listoja itse lausunnossa, jotta ne varmasti jaksetaan lukea läpi”, kertoo Anna-Maija. Testattava saa häneltä kuitenkin kaksisivuisen paperin, jossa on henkilökohtaistettuja vinkkejä opiskeluun. muksella suljetaan pois neurologisten sairauksien mahdollisuus. Kouluissa vain vähän lukitestausta ”Kouluissa tehdään usein seulatestejä, mutta ei käsittääkseni juurikaan yksilötestejä”, miettii Anna-Maija. ”Osa kouluista maksaa oppilaan yksityisesti lukitestiin. Yleisempää näyttäisi kuitenkin olevan se, että oppilaitoksissa yleensä ei testejä järjestetä kuin että niitä järjestetään. ” ”Jos testattava on lapsi, jota selvästi luokkatilanteessa häpäistään lukivaikeuden takia, kirjoitan lausuntoon erikseen osion turvallisen oppimisympäristön merkityksestä ja laitan mukaan lähdeviitteet tähän liittyviin tutkimuksiin.” Anna-Maija ei pelkää työttömäksi lukitestaajaksi jäämistä. ”Luonnollisesti testien pitäisi pääsääntöisesti järjestyä oppilaitoksissa”, hän huomauttaa. ”Yksityinen lukitestaaja ei voi testata kaikkia tarvitsijoita. Tarve tuntuu vain kasvavan.” ”Valitettavasti joskus testaaja asettuu testituloksen vastaanottajan puolelle. Kun jokin taho maksaa testin, herää joskus kysymys, kenen lauluja testaaja laulaa. Kaikilla on oikeus tukeen ja testaaja ei voi, eikä saa päättää sitä, kuka tukea tarvitsee. Lievä lukivaikeus ei tarkoita sitä, etteikö tukea tarvittaisi ja etteikö sitä pitäisi huomioida”. Ei ammattia, jossa ei lukivaikeuksisia olisi! Ylioppilaskirjoituksiin lukilausunnon lisäksi lääkärin lausunto Yleensä kaikissa muissa yhteyksissä riittää erityisopettajan, puheterapeutin tai muun ammattilaisen lukilausunto, mutta ylioppilaskirjoituksiin tarvitaan sen lisäksi lääkärin lausunto. Lääkäri vahvistaa jo tehdyn lukilausunnon ja suorittaa karkean, poissulkevan neurologisen tutkimuksen. Tutki20 LukSitkO_2_2010.indd 20 ”Korostan aina sitä, että lukivaikeus ei ole vaarallista! Lukivaikeuksi- Lukilausunnossa huomioitavaa ✪✪ Kenelle ja mihin tarkoitukseen lausunto tulee? ✪✪ Lukivaikeuden vaikeusaste ✪✪ Millä osa-alueilla näkyy (esim. lukemisen hitaus) ✪✪ Mitä lukivaikeus käytännössä tarkoittaa ✪✪ Miten ilmenee henkilön toiminnassa ✪✪ Miten tulee huomioida opiskelu/työskentelytilanteessa ✪✪ Joskus: Turvallisen oppimisympäristön merkitys ✪✪ Ei tuomionjulistus! set pärjäävät kaikilla opiskelun tasoilla, eikä sellaista ammattia ole, jossa ei lukivaikeuksisia olisi. Se ei todellakaan ole este mihinkään, jos vain motivaatiota on. Konsteja opiskeluun on ja apua voi hakea.” Anna-Maijan mukaan lähes kaikki testattavat ovat helpottuneita, kun saavat tiedon siitä, mistä on kyse. ”On hyvä muistaa, että täydellistä oppijaahan ei ole. Meiltä kaikilta löytyy jotain problematiikkaa, kun lähdetään tutkimaan!” Testiä edeltävässä haastattelussa kysytään ✪✪ Miksi tulit lukitestiin? ✪✪ Mitä tiedät ennestään lukivaikeudesta? ✪✪ Onko perheessäsi tai suvussasi lukivaikeutta? ✪✪ Liittyykö syntymääsi jotain erikoista: keskosuus, kaksoisuus…? ✪✪ Oliko varhaislapsuudessa paljon korvatulehduksia? ✪✪ Millainen oli kehityshistoria lapsena? (Esim. konttaamaan, kävelemään ja puhumaan oppiminen) ✪✪ Päivähoito- ja kouluhistoria ✪✪ Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ✪✪ Ensimmäisen vieraan kielen oppiminen ✪✪ Matematiikan oppiminen ✪✪ Reaaliaineet ✪✪ Harrasteaineet ✪✪ Tämä hetki: mitkä asiat ovat vaikeita? ✪✪ Jos aikuinen, mikä on henkilön ammatti (Huom! ammattimuusikot) LukSitkO 2/2010 8.12.2010 2:52:26